Lapsen päänsärky psykoa vai soomaa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapsen päänsärky psykoa vai soomaa?"

Transkriptio

1 Katsaus Liisa Metsähonkala ja Liisa Viheriälä Lapsen päänsärky psykoa vai soomaa? Lapsen päänsärky voi liittyä oireena moneen eri sairauteen tai häiriöön. Vaikka päänsäryn taustalla olisi elimellinen sairaus tai peritty taipumus, myös kokemukset, elämäntilanteet ja kasvuympäristö vaikuttavat aina lapsen päänsärkyyn. Useimmiten toistuvakin päänsärky aiheuttaa melko vähän haittaa, reagoi hoitoon eikä viittaa vakavaan orgaaniseen tai psyykkiseen sairauteen. Joskus päänsärky saattaa kuitenkin olla ainoa näkyvä oire hoitoa vaativasta psyykkisestä pahoinvoinnista. Myös lapsella päänsärky voi muuttua krooniseksi, ja lapsen päänsärkytaipumus jatkuu usein aikuisuuteen. Toistuvan päänsäryn tutkiminen ja hoitaminen vaatii aikaa ja kuuntelemista. Psykososiaalisten tekijöiden huomioiminen on tärkeää, vaikkei niiden päänsärkyyn vaikuttavaa mekanismia tiedetäkään tarkkaan. P äänsärkyä esiintyy jo aivan pikkulapsilla. Toistuva päänsärky on yksi yleisimmistä lasten kiputiloista ja psykosomaattisista oireista (Linna ym. 1991, Santalahti ym. 2005). Kyselylomaketutkimuksessa, jossa vastaajina olivat vanhemmat ja lapset yhdessä, kävi ilmi, että 12 % koulunsa aloittavista suomalaislapsista oli kärsinyt vähintään kerran kuukaudessa esiintyvästä päänsärystä viimeisen puolen vuoden aikana (Sillanpää ja Anttila 1996). Anttilan ym. (2000) kyselylomaketutkimuksessa 13 % 12 vuotiaista suomalaislapsista ilmoitti kärsineensä migreenityyppisestä päänsärystä ja 12 % jännityspäänsärystä. Kansainvälisessä päänsärkyluokituksessa (Headache Classification Subcommittee of the International Headache Society 2004) on mainittu yli sata erilaista taustasairautta tai häiriötä, joihin päänsärky liittyy oireena. Primaarit päänsäryt ovat luonteeltaan toistuvia eivätkä liity välittömästi johonkin tunnettuun taustatekijään. Niistä migreeni ja jännityspäänsärky ovat Taulukko 1. Migreenin tyypillisiä piirteitä, jotka eivät yksinään ole diagnoosille välttämättömiä tai riittäviä (International Headache Societyn yksityiskohtaiset kriteerit Internet osoitteessa www i-h-s.org). Kohtauksellinen päänsärky Oksentelu, pahoinvointi, ruokahaluttomuus Valo ja ääniherkkyys Säryn toispuolisuus ja jyskyttävyys Säryn paheneminen rasituksessa Säryn voimakas tai kohtalainen intensiteetti Auraoire Taulukko 2. Jännityspäänsäryn tyypillisiä piirteitä. Kipu on tasainen Kipua tuntuu molemmin puolin päätä Rasitus ei pahenna Kipu on lievä Ei valo eikä ääniherkkyyttä Ei pahoinvointia eikä oksentelua Duodecim 2007;123:

2 yleisiä myös lapsilla. Migreenin ja jännityspäänsäryn tyypilliset piirteet on lueteltu taulukoissa 1 ja 2, ja tarkemmin niiden diagnostiikkaa on esitelty Hämäläisen (2005) tuoreessa artikkelissa. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu, että lasten päänsäryt lisääntyvät (Sillanpää ja Anttila 1996, Santalahti ym. 2005, Anttila ym. 2006). Turussa tehdyssä kyselylomaketutkimuksessa kävi ilmi, että koulunsa aloittavilla lapsilla toistuvien päänsärkyjen Koulunsa aloittavilla lapsilla toistuvien päänsärkyjen esiintyvyys on yli kaksinkertaistunut 18 vuodessa esiintyvyys oli yli kaksinkertaistunut 18 vuodessa (Sillanpää ja Anttila 1996). Toistuvakin päänsärky voi olla harmiton oire. Toisaalta krooninen päänsärky on invalidisoiva sairaus. Päänsäryn ennusteeseen vaikuttavista tekijöistä tiedetään toistaiseksi hyvin vähän. Psyykkiset tekijät vaikuttavat monella tavalla päänsäryn esiintymiseen, kokemiseen ja hoitoon. Tämä on tuttu asia käytännön lääkärille, mutta psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden tai psykiatristen häiriöiden yhteyttä lasten päänsärkyyn on tutkittu vähän. Tutkimustieto rajoittuu lähinnä epidemiologisiin yhteyksiin. Lasten päänsäryt ja psyykkiset tekijät epidemiologisen tutkimuksen valossa Stressitilanteet voivat laukaista migreeni ja jännityspäänsärkykohtauksia myös lapsilla. Pitkäkestoiset tai toistuvat stressitilanteet saattavat päänsärkyyn taipuvaisella tihentää päänsärkyjä tai pahentaa niiden aiheuttamaa haittaa. Lukuisten tutkimusten ja epäjohdonmukaisten tulosten (Karwauz ym. 1999) perusteella näyttää kuitenkin siltä, että toistuvista päänsäryistä kärsivillä lapsilla ei ole stressiä aiheuttavia tekijöitä enempää kuin päänsäryttömillä. Migreeniä tai jännityspäänsärkyä potevat lapset ovat kuitenkin kertoneet kokevansa stressiä enemmän kuin muut lapset (Larsson 1988, Metsähonkala ym. 1998). Depressiota ja ahdistushäiriöitä esiintyy migreeniä sairastavilla aikuisilla keskimääräistä enemmän (Breslau ym. 1994). Yhteyden syysuhde on kuitenkin epävarma. Myös lapsilla on klinikkapohjaisissa tutkimuksissa havaittu päänsäryn yhteys depressioon ja ahdistushäiriöön. Saksalaisessa aineistossa joka kolmas päänsärystä kärsivä lapsi tarvitsi myös psykiatrista hoitoa (Just ym. 2003). Toisessa tutkimuksessa yli 80 %:lla jännityspäänsärkypotilaista oli myös psykiatrinen diagnoosi (Liakopoulou-Kairis ym. 2002). Kuva muuttuu selvästi, kun tutkitaan koko päänsärkyisten lasten joukkoa. Anttilan ym. (2004) populaatiopohjaisessa satunnaisotokseen perustuvassa seurantatutkimuksessa päänsäryistä kärsivien lasten ryhmässä esiintyi vain niukasti enemmän psyykkisiä oireita kuin verrokeilla (Anttila ym. 2004). Psyykkiset häiriöt saattavat vaikuttaa myös päänsärkyjen tiheyteen, haittaavuuteen ja kroonistumisherkkyyteen. Tästä on saatu jonkin verran osoitusta väestö ja klinikkapohjaisissa tutkimuksissa (Guidetti ym. 1998, Fichtel ja Larsson 2002, Anttila ym. 2004). Taipumus toistuvaan päänsärkyyn jatkuu usein aikuisena. Lisäksi lapsuusiän toistuva päänsärky liittyy lisääntyneeseen psykiatriseen sairastavuuteen aikuisena (Fearon ja Hotopf 2001). Kansainvälisessä päänsärkyluokituksessa on omat diagnoosinumerot päänsärylle, joka liittyy somatisaatiohäiriöön, ja päänsärylle, joka johtuu psykiatrisesta sairaudesta ja esiintyy vain siihen liittyneenä. Diagnoosi rajaa pois ne tilanteet, joissa psyykkiset tekijät ovat osallisena mutta eivät määräävänä päänsärkyjen laukeamisessa, pahenemisessa tai kroonistumisessa. Lasten osalta käytetään kliinisessä työssä nimitystä psykogeeninen päänsärky, jos päänsärky on psyykkisen häiriön oire. Psyykkisen tekijän ja päänsäryn välillä on helposti havaittavissa oleva yhteys silloin, kun päänsärkyjen alkamisella on selvä ajallinen yhteys esimerkiksi vanhemman vakavaan sairastumiseen. Useimmiten yhteys ei ole näin selvä. Päänsärky voi olla ainoa tunnistettu oire lapsen masennuksesta tai ahdistuksesta. Psykosomatiikasta lapsuudessa Lapsen mielenterveyteen ja tapaan reagoida ja oireilla vaikuttavat perityt taipumukset ja hyvin 656 L. Metsähonkala ja L. Viheriälä

3 moninaiset ympäristötekijät. Äidin hoitaessa vastasyntynyttä vauvaa hän vastaa vauvan erilaisiin tarpeisiin ja sanallistaa vauvan aistimuksia ja tuntemuksia. Lapsen mieli kehittyy tässä vuorovaikutuksessa. Aivojen neurologisen kehityksen ravintoa on ymmärtävä ja tyydyttävä hoiva. Mielen keinojen ollessa vielä rajalliset lapsi reagoi ruumiillaan: paha olo ilmenee paitsi itkuisuutena myös syömisen ja unen ongelmina. Kasvun myötä kehittyvät mielen keinot eli kyky tuntea, ajatella ja ilmaista tunteita. Vielä taaperoikäiset ilmaisevat itseään tavallisesti hyvin fyysisesti, hyppien ilosta, täristen pelosta tai pomppien jännityksestä, ja esimerkiksi masentuneisuus saa tavallisesti varsin somaattisen muodon. Psykodynaamisesti ajatellen psykosomaattiset oireet juontavat juurensa lapsen kehityksen varhaisvaiheista, näistä ruumiillisuuden ajoista (McDougall 1999). Vauva ja pikkulapsivaiheesta jää myös»kehomuistoja», joille ei ole psyykkistä vastinetta. Keho voi muistaa kipuja ja traumoja, vaikka mieli ei siihen vielä kykene. Erilaisten varhaislapsuuden traumojen yhteyksiä kipuihin tai depressioon on viime vuosina opittu ymmärtämään aikaisempaa paremmin (van der Kolk ym. 1996, van der Kolk 2003). Pienten lasten psykosomaattisia häiriöitä ja varhaisen vuorovaikutuksen merkitystä aivojen kehityksessä on käsitelty viime aikoina Kokkosen (2000) ja Mäntymaan ym. (2003) kotimaisissa katsauksissa. Aivojen toimintaa kuvaavilla uusilla menetelmillä on voitu selvittää paitsi psykiatristen sairauksien myös oppimisen, tunteiden ja käyttäytymisen säätelyn neurobiologisia mekanismeja (Karhu ym. 2000, Phan ym. 2002, Heikman ym. 2004). Tietoa on saatu myös tunnetilojen, psyykkisten kokemusten ja stressin vaikutuksista fyysiseen terveyteen ja aivojen kehitykseen (Koskenvuo 2000, Sandberg 2000, Teicher ym. 2002). Tutkimukset tukevat kokemusperäistä tietoa psyyken vaikutuksista soomaan ja toisaalta osoittavat sen, että mielellä on neurobiologinen ja fysiologinen perusta. Uudesta näkökulmasta on voitu myös arvioida psykoterapian tuloksia tai esimerkiksi psykoanalyysin teoriaa (Lehtonen ja Castren 2000, Corrigall ja Wilkinson 2003, Lehtonen 2005). Lapsen päänsärky psykoa vai soomaa? Päänsäryn psykosomatiikkaa tai -dynamiikkaa tutkimustulokset selittävät toistaiseksi varsin vähän. Kipuoire voi joskus olla vetoomus tulla kuulluksi ja huomioiduksi. Perheen ihmissuhteet ja psykodynamiikka saattavat tukea psykosomaattisen oireen kehittymistä tai toimia oireen laukaisijana. Joidenkin päänsärkypotilaiden vaikeus tunnistaa ja ilmaista negatiivisia tunteita, erityisesti aggressiota, tulee esiin sekä tutkimuksissa että erityisesti kliinisessä työssä (Huttunen 2005). Aggression ilmaukset voivat olla myös perheessä»kiellettyjä», kun vanhempien oma kyky käsitellä aggressiivisia yllykkeitään on primaaristi puutteellinen. Lapselle ja nuorelle on tärkeää saada olla turvallisesti myös vihainen, ettei aggressio kääntyisi itseä vastaan ja aiheuttaisi somaattisia oireita, ettei ruumis alkaisi raivota. Teoriasta ja tutkimuksista arjen käytäntöön Kipuoire voi joskus olla vetoomus tulla kuulluksi ja huomioiduksi Lapsen toistuvan päänsäryn selvittelyyn on varattava aikaa. Ensimmäiseksi suljetaan pois päänsärkyjä aiheuttavat vaaralliset tai muuta erityistä hoitoa vaativat sairaudet. Pelko päänsäryn taustalla olevasta vakavasta sairaudesta lisää päänsäryn aiheuttamaa haittaa, ja tieto siitä, että mistään vaarallisesta ei ole kyse, on hoidon ensimmäinen askel. Primaarikin päänsärky on pyrittävä diagnosoimaan tarkasti ja tarjottava tehokas kivun hoito lapselle. Päänsärkyisen lapsen tutkimisessa oleellinen osa on perehtyminen lapsen ja hänen perheensä psyykkiseen ja sosiaaliseen arkeen. Tällöin on tärkeää kuulla sekä lasta että vanhempia. Meidän tulisi auttaa vanhempia näkemään lapsi omana itsenään omine tunteineen ja kysymyksineen. Tähän päästään kiinnostumalla lapsesta. Kysymällä suoraan lapselta ja keskustelemalla hänen kanssaan lääkäri voi näyttää myös mallia vanhemmille lapsen kuulemisen merkityksestä. Tapahtumien ja tunteiden sanallistaminen auttaa alkuun ja mahdollistaa niiden jakamisen. 657

4 Tunteiden ja reaktioiden ymmärtäminen kehittää lapsen ja perheen toimintakykyä ja parantaa vanhempien kykyä rauhoitella lasta. Pienikin lapsi voi kuvata oloaan joskus paremmin kuin vanhemmat, jotka eivät läheskään aina ole tietoisia lapsen oireista tai huolista (Santalahti ym. 2005). Lapsi kertoo itsestään puhumalla, piirtämällä ja leikkimällä. Keskustelussa kartoitetaan lapsen ja perheen arkea sekä mahdollisia stressitekijöitä. Esiintyykö laukaisevia tilanteita, miten päänsärky vaikuttaa lapsen selviytymiseen arjessa, miten haittaava kipu on, ja miten perhe kokee tilanteen? Lääkärin on viisasta varoa vanhempien syyllistämistä; he tarvitsevat tukea ja keinoja lapsensa auttamiseksi. Tärkeä on myös tieto siitä, mitä hoitokeinoja ja kotikonsteja on käytetty. Lapsen päänsärkyyn voidaan usein vaikuttaa tehokkaasti myös monilla arkielämän asioilla: riittävällä unella, säännöllisillä ruokatottumuksilla, levon, liikunnan ja leikin sopivalla suhteella. Ei riitä, että nämä asiat mainitaan. Se, että lääkäri kyselee näistä asioista tarkasti ja toistuvasti, korostaa niiden merkitystä niin lapselle kuin vanhemmillekin. Lapsen tutkimisen ja hoitamisen tulisi tapahtua yhteistyössä lasta hoitavien aikuisten kanssa. Vanhempien lisäksi terveydenhoitajalla, opettajalla tai päivähoitajalla on tietoa lapsesta. Kun lapsi oireilee tiheästi ja reagoi huonosti hoitoon, joudutaan herkästi turhaan somaattisten syiden etsimisen ja tutkimusten uusimisen kierteeseen. Somaattiset tutkimukset on kuitenkin uskallettava lopettaa, kun niille ei ole lääketieteellistä perustaa. Tutkimusten lopettaminen ei tarkoita seurannan lopettamista. Jatkuva vian hakeminen vahvistaa sairaana olemisen kokemusta, vaikuttaa lapsen kehitykseen ja hidastaa avun saamista. Joskus lääkärinä on vaikea ymmärtää vanhempien pettymystä siitä, että lapsella ei tutkimuksissa löydy orgaanista aivosairautta. Psyykkisten tai sosiaalisten vaikuttavien tekijöiden näkeminen on joskus vaikeampaa kuin hyväksyä»syyllisyydestä vapauttava» fyysinen sairaus. Tätä tulee kunnioittaa mutta toisaalta pitää kiinni siitä, että lapsella on oikeus hoitoon, jossa huomioidaan kaikki niin psyykkiset kuin somaattisetkin oireeseen vaikuttavat tekijät. Taulukko 3. Seikkoja, jotka voivat viitata psyykkiseen taustatekijään lapsen päänsäryssä. Epäsuhta lapsen tai vanhempien huolen ja objektiivisten havaintojen välillä (kumpaan suuntaan tahansa) Epäsuhta päänsäryn aiheuttaman haitan ja objektiivisen arvion välillä (kumpaan suuntaan tahansa) Hyvin tiheät oireet, joihin hoito ei tehoa Vaihtelevat tai siirtyilevät oireet kun yksi vaiva helpottaa, niin toinen alkaa Päänsärky liittyy lapselle psyykkisesti kuormittavaan tilanteeseen (esim. kouluunlähtö koulupelkoisella) Tapausesimerkkejä Koska tutkimustieto antaa käytännön lääkärille niukasti eväitä arvioida psyykkisten tekijöiden merkitystä lasten päänsäryissä, on tukeuduttava toimiviksi havaittuihin kokemuksiin. Psyykkiseen taustatekijään viittaavia seikkoja on lueteltu taulukossa 3. Esitämme seuraavassa muutamia tyypillisiä esimerkkejä päänsärkytapauksista, joissa somaattisilla tutkimuksilla ja hoidoilla ei enää päästä eteenpäin. Lastenneurologi kertoo, mitä hän tekisi, ja kysyy lastenpsykiatrilta, minkälaisia lisänäkökulmia tämä ottaisi esiin. Esimerkit ovat todellisia mutta tunnistamattomiksi muunneltuja. P o t i l a s 1 Ala asteella oleva tyttö kärsii migreenistä kuten äitinsäkin. Hän pyrkii olemaan hyvä kaikessa ja jännittää kokeita ja epäonnistumista. Hän menestyy hyvin koulussa mutta ei kuitenkaan ole ihan luokkansa huippu. Kun jännittämistä esiintyy enemmän, myös päänsärkyä on enemmän. Vanhemmat havaitsevat yhteyden ja yrittävät välttää liiallisia vaatimuksia. Äiti tunnistaa itsessään samanlaisia piirteitä ja suorituspaineita. Lastenneurologina puhun perheen kanssa siitä, että migreenitaipumukselle ei voi mitään mutta jonkin verran on mahdollista vaikuttaa niihin laukaiseviin tekijöihin, jotka kunkin lapsen tapauksessa ovat tärkeimmät. Tuen vanhempia siihen, että yritettäisiin välttää liikoja suorituspaineita, ja tätä viestiä välitän myös opettajalle. Juttelen myös tytön kanssa siitä, minkälaiset tilanteet jännittävät, mikä niissä jännittää ja miten jännitykseen voisi vaikuttaa. Uskon, että migreeniä laukaisevia tekijöitä ovat todella jännittyneisyys, ahdistus, korkea vaatimustaso ja 658 L. Metsähonkala ja L. Viheriälä

5 epäonnistumisen pelko. Vaikka vanhemmat pyrkivät rajoittamaan kunnianhimonsa kohdistamista tyttöön, nämä toiveet saattavat silti välittyä ja lapsi joutuu ponnistelemaan saadakseen vanhempiensa hyväksynnän ja rakkauden. Lisäksi tyttö voi olla itselleen kovin ankara vanhemmista huolimatta. On kyse myös lapsen omasta persoonallisuudesta. Keskustelisin perheen kanssa myös siitä, että hyvinvointi ei synny jatkuvasta suorittamisesta. Erityisesti lapsi tarvitsee levollista arkea, jossa on tilaa leikkiä ja tehdä juuri niitä asioita, joista hän pitää. Äiti tunnistaa itsensä tyttäressään ja saattaa kokea syyllisyyttä. Olisi selvitettävä myös vanhempien henkistä hyvinvointia, josta lapsi missään tapauksessa ei ole vastuussa. Luottamuksen rakennuttua vanhemmat saattaisivat kertoa myös omista huolistaan. Vanhempaa voi auttaa joskus yksinkertaisella kysymyksellä, miten sinä jaksat. Jos ylitunnollisen tai jännittävän lapsen oireet ovat invalidisoivia, hänelle tulisi tarjota psykoterapeuttista apua. Tällöin lapsen auttaminen ja muutoksen aikaansaaminen edellyttää perheeltä hyvää hoitomotivaatiota. P o t i l a s 2 Kolmetoistavuotias poika tuli tutkimuksiin migreenikohtausten vuoksi. Pojan isällä on hankala migreeni, ja perhe on jo todennut pojan päänsäryt samantapaisiksi, ja tämä on poistanut huolen vaivan luonteesta. Pojan päänsäryt ovat kuitenkin tiheästi yhden kahden viikon välein esiintyviä, ja ne aiheuttavat aina koulusta poissaolon. Poika ei kuitenkaan stressaannu koulusta eikä mielestään muustakaan. Pojalla on lisäksi hankala astma. Vastaanottotilanteessa molemmat vanhemmat ovat aina mukana. Perhe vaikuttaa lämpimän välittävältä. Ylenmääräinen sairauskeskeisyys jää kuitenkin vaivaamaan. Äidillä on tarkat muistiinpanot sekä migreenistä että astmasta, ja hän kertoo vastaanottotilanteessa oireista, ei poika itse. Tuntuu, että perheen ja erityisesti äidin koko elämä pyörii pojan oireiden seurannan ympärillä. Poika sai helpotusta hyvästä kohtauslääkityksestä ja migreeninestolääkkeestä. Yritin myös kannustaa siihen, että tilanteen parannuttua oireiden kirjaamista voisi vähentää ja nauttia hyvästä tilanteesta. Jäin kuitenkin vielä miettimään sitä, olisiko tämän perheen psykodynamiikassa kuitenkin jotain pojan sairauksiin vaikuttavaa. Murrosikäisen pojan kehitykselle migreeni ja astma ovat pienempi riski kuin se, että vanhemmat pitävät häntä sairaana. Tämä vaikeuttaa pojan kasvua usealla tavalla. Oman ruumiin kokeminen riittävän hyväksi, toimivaksi ja potentiksi on terveen itsetunnon ja mieheksi kasvamisen kannalta tärkeää, eikä näillä diagnooseilla tule vaarantaa tätä. Pojan irrottautuminen vanhemmista on työlästä, kun sairauden korostaminen ja äidin hallitseva ote lisäävät riippuvuutta ja aiheuttavat regressiivisyyttä. Pojalla on kaksi sairautta, joita on totunnaisesti yritetty ymmärtää myös psykosomatiikan teorioin. Mieleeni nousee myös kysymyksiä varhaisista kehitysvaiheista ja vuorovaikutussuhteista. Pojalle on hyvin tärkeää kertoa itse voinnistaan ja saada itselleen keinoja hyvinvointinsa parantamiseen. Tällaisessa tilanteessa lääkärin tulee tavata poikaa vastaanotolla myös ilman vanhempia. P o t i l a s 3 Potilaani on yläasteella oleva tyttö. Hänen perheensä on ehjä mutta kotona on ristiriitoja: on taloudellisia vaikeuksia, isoveli aiheuttaa huolta, ja isällä on vakava somaattinen sairaus ja masennusta. Äiti yrittää selviytyä ja pitää kodin pystyssä. Tytön koulunkäynti sujui ala asteella vielä kohtalaisesti, mutta sittemmin on esiintynyt isoja ongelmia, esimerkiksi koulusta pinnaamista. Jossain vaiheessa tyttö myös viilteli itseään. Hänellä esiintyy lihasjännitystyyppistä päänsärkyä lähes päivittäin, ja särkylääkettä kuluu paljon. Olemme käyneet läpi asioita, joilla tyttö voisi itse vaikuttaa päänsärkyihinsä riittävästi liikuntaa, lepoa, säännölliset ruokailutottumukset ja särkylääkkeiden käytön rajoittaminen ja optimoiminen. Tyttö vaikuttaa masentuneelta: kertoo kyllä esimerkiksi innostuneena viikonlopun suunnitelmistaan, mutta pidemmän ajan suunnitelmat ovat hajanaisia. Hän turhautuu herkästi, ja kotielämä on raskasta. Tyttö ei ole motivoitunut nuorisopsykiatrisiin tapaamisiin. Tytöstä nousee iso huoli, ja keskeistä on hänen ja vanhempien motivointi nuorisopsykiatrisen avun piiriin. Varhaisnuoruusikäinen tyttö on todennäköisesti vakavasti masentunut, mahdollisesti itsemurhaan altis. Viiltely on vakava oire. Mieleeni tulee aivan yksin jäänyt,»näkymätön tyttö», jolla on ollut pitkään huolia myös vanhempien selviämisestä. Oma fyysinen ja psyykkinen muuttuminen lisäävät hukassa ja eksyksissä olemisen tunnetta. Hän kokee näkymänsä ehkä toivottomiksi. Kuulluksi tuleminen ja toivon herättäminen auttavat hoitoon ohjauksessa. Mieleesi tulleet hyvään hoivaan liittyvät ajatuksesi levosta, ruoasta ja liikunnasta kertovat ehkä näidenkin puutteesta tytön elämässä kukaan ei ehkä ole jaksanut huolehtia hänestä. Sinun välittävä suhtautumisesi tytön hyvinvointiin on myös hoitavaa. Äidin parempi jaksaminen ja voimistuminen helpottaisi myös tytön tilannetta ja nuoruusiän kasvua, joten äitiäkään ei saisi jättää yksin. Lapsen päänsärky psykoa vai soomaa? 659

6 P o t i l a s 4 Kymmenvuotias tyttö tuli tutkimuksiin jatkuvan päänsäryn vuoksi. Hän ei ole juuri ollut poissa koulusta, mutta särky kyllä haittaa koulutehtävien tekemistä. Mikään lääke ei auta kunnolla. Säryssä on pahimmillaan migreenin piirteitä, myös niska hartiaseudun aristusta esiintyy. Äiti on hyvin huolestunut. Vanhemmat eivät ole havainneet yhteyttä stressiin, jännittämiseen tms. Koulussa ei ole vaikeuksia, mutta kaverisuhteet ovat kärsineet siitä, että tyttö ei koskaan halua lähteä koulun jälkeen mihinkään. Perhe on»perusperhe», ja mitään erityisiä ongelmia äiti tai tyttö eivät osaa nimetä. Kaikki on niin hyvin kuin vain voi olla, paitsi että lapsen päätä särkee. Koko ajan minulla on sellainen olo, että päänsärky on oire jostain muusta. Kun mikään tutkimus tai hoitoyritys ei tuota tulosta, vahvistuu ajatukseni siitä, että oireen tausta on psyykkinen. Perhe on halukas tekemään mitä vain päänsäryn helpottamiseksi mutta ei usko psykiatrisen selvittelynkään auttavan. Äiti on hyvin huolestunut ja lapsen päätä särkee näistä asioista lähtisin liikkeelle. Kun perhe ei havaitse yhteyttä stressiin tai psyykkisiin tekijöihin, en ryhtyisi niitä heti tarjoilemaan. Jos perhe puhuu kivuista ja fyysisistä oireista, on viisasta puhua aluksi niistä. Psykologisointi usein loukkaa ja estää luottamuksen synnyn. Onko kyseessä ns. täydellinen perhe, jossa ei saisikaan olla mitään epätäydellisyyttä? Tällaiset perheet ovat hitaasti ja vaikeasti lähestyttäviä myös lastenpsykiatrille. Tämä tyttö tarvitsee lastenpsykiatrisen jatkotutkimuksen. Olisi esimerkiksi selvitettävä, mistä syystä kymmenvuotias lapsi jää kotiin ja luopuu kaverikontakteista. Onko hänellä tarvetta vahtia vanhempiaan, tai onko perheellä salaisuuksia, joista muille ei puhuta? Kipu voi aiheutua lapsen tunne elämän ristiriidoista (konversio oire) tai kertoa perheen psykososiaalisista ongelmista. Tämä lapsi saattaa olla perheensä»antenni» tai avunpyytäjä. Lopuksi Suurin osa toistuvaa päänsärkyä potevista lapsista voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa huomioiden myös mahdollisesti tilanteeseen vaikuttavat psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Runsaasti oireileva ja hoitoon reagoimaton lapsi ohjataan erikoissairaanhoidon jatkotutkimuksiin. Tällainen lapsi tarvitsee usein myös lastenpsykiatrista tutkimusta ja hoitoa, erityisesti silloin, kun oireilu estää ikätasoista toimintaa ja kehitystä. Varhainen ja nopea puuttuminen tilanteeseen laukaisee kivun helpommin ja estää sen kroonistumista sekä vähentää sairaana olemiseen liittyviä seuraamuksia. y d i n a s i a t Päänsärkyisen lapsen tutkiminen vaatii aikaa sekä lapsen että vanhempien kuulemista. Tutkimus muodostuu somaattisesta, psyykkisestä ja sosiaalisesta selvittelystä. Somaattiset tutkimukset on uskallettava lopettaa, kun niille ei ole lääketieteellistä perustaa, mutta tämä ei tarkoita seurannan lopettamista. Psyykkisillä tekijöillä on osuutta kaikessa kivussa, ja sen suuruus vaihtelee. Lapsen toistuva päänsärky voi olla oire psyykkisestä sairaudesta. Lapsen pitkäaikaissairauden hoito tulee toteuttaa eri erikoisalojen yhteistyönä. 660 L. Metsähonkala ja L. Viheriälä

7 Kirjallisuutta Anttila P, Sourander A, Metsähonkala L, Aromaa M, Helenius H, Sillanpää M. Psychiatric symptoms in children with primary headache. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2004;43: Anttila P, Metsähonkala L, Helenius H, Sillanpää M. Predisposing and provoking factors in childhood headache. Headache 2000;40: Anttila P, Metsähonkala L, Sillanpää M. Longterm trends in the incidence of headache in Finnish schoolchildren. Pediatrics 2006;117: e1197 e1201. Breslau N, Merikangas K, Bowden CL. Comorbidity of migraine and major affective disorders. Neurology 1994;44 (Suppl 7):S Corrigall J, Wilkinson H, toim. Revolutionary connections. Psychotherapy and neuroscience. Lontoo: Karnac (Books) Ltd, Fearon P, Hotopf M. Relation between headache in childhood and physical and psychiatric symptoms in adulthood: national birth cohort study. BMJ 2001;322:1145. Fichtel Å, Larsson B. Psychosocial impact of headache and comorbidity with other pains among Swedish school adolescents. Headache 2002;42: Guidetti V, Galli F, Fabrizi P, ym. Headache and psychiatric comorbidity: clinical aspects and outcome in an 8-year follow-up study. Cephalalgia 1998;18: Headache Classification Subcommittee of the International Headache Society. The International Classification of Headache Disorders 2 nd edition. Cephalalgia 2004;24 (Suppl 1): Heikman P, Ahonen A, Kauppinen T, Koskela A, Lundbom N, Tuunainen A. Moderni kuvantaminen psykiatriassa. Suom Lääkäril 2004;59: Huttunen MO. Kivut, säryt ja vihat. Duodecim 2005;121: Hämäläinen M. Lapsen toistuvan päänsäryn diagnostiikka ja hoito. Duodecim 2005;121: Just U, Oelkers R, Bender S, ym. Emotional and behavioural problems in children and adolescents with primary headache. Cephalalgia 2003;23: Karhu J, Kuikka J, Tiihonen J. Aivojen toiminnallinen kuvantaminen psykiatriassa. Duodecim 2000;116: Karwauz A, Wöber C, Lang T, ym. Psychosocial factors in children and adolescents with migraine and tension-type headache: a controlled study and review of the literature. Cephalalgia 1999;19: Kokkonen E-R. Pienten lasten psykosomaattiset häiriöt. Suom Lääkäril 2000;55: Koskenvuo M. Aiheuttaako stressi somaattisia sairauksia? Duodecim 2000;116: Larsson B. The role of psychological, health-behaviour and medical factors in adolescent headache. Dev Med Child Neurol 1988;30: Lehtonen J. Voidaanko aivotutkimuksen ja psykoanalyysin tietämystä yhdistää? Duodecim 2005;121: Lehtonen J, Castren E. Psykiatrian muuttuva viitekehys neurobiologian aikakaudella. Duodecim 2000;116: Liakopoulou-Kairis M, Alifieraki T, Protagora D, ym. Recurrent abdominal pain and headache-psychopathology, life events and family functioning. Eur Child Adolesc Psychiatry 2002;11: Linna SL, Moilanen I, Keistinen H, Ernvall ML, Karppinen MM. Prevalence of psychosomatic symptoms in children. Psychother Psychosom 1991;56:85 7. McDougall J. Ruumiin näyttämöt. Psykoanalyyttinen näkökulma psykosomaattiseen sairastamiseen. Pieksämäki: Therapeia-Säätiö, Metsähonkala L, Sillanpää M, Tuominen J. Social environment and headache in 8 to 9 year old children: a follow up study. Headache 1998;38: Mäntymaa M, Luoma I, Puura K, Tamminen T. Tunteet, varhainen vuorovaikutus ja aivojen toiminnallinen kehitys. Duodecim 2003;119: Phan KL, Wager T, Taylor SF, Liberzon I. Functional neuroanatomy of emotion: a meta-analysis of emotion activation studies in PET and fmri. Neuroimage 2002;16: Sandberg S. Lasten ja nuorten stressi. Duodecim 2000;116: Santalahti P, Aromaa M, Sourander A, Helenius H, Piha J. Have there been changes in children s psychosomatic symptoms? A 10-year comparison from Finland. Pediatrics 2005;115:e434 e441. Sillanpää M, Anttila P. Increasing prevalence of headache in 7-year-old schoolchildren. Headache 1996;36: Teicher MH, Andersen SL, Polcari A, Anderson CM, Navalta CP. Developmental neurobiology of childhood stress and trauma. Psychiatr Clin North Am 2002;25: van der Kolk BA, Pelcovitz D, Roth S, Mandel FS, McFarlane A, Herman JL. Dissociation, somatization, and affect dysregulation: the complexity of adaptation of trauma. Am J Psychiatry 1996;153 (7 Suppl): van der Kolk BA. The neurobiology of childhood trauma and abuse. Child Adolesc Psychiatr Clin North Am 2003;12: Liisa Metsähonkala, erikoislääkäri HYKS:n Lasten ja nuorten sairaala epilepsiayksikkö PL 280, HUS Liisa Viheriälä, erikoislääkäri HYKS:n Lasten ja nuorten sairaala, lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö PL 281, HUS 661

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN

Lisätiedot

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Mika Niemelä, FT Vaa/van erityistason perheterapeu: Toimiva lapsi & perhe - koulu=aja Tutkija: Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Terveyden ja hyvinvoinninlaitos,

Lisätiedot

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen

Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen Turvaa, hoivaa kasvatusta seminaari 28.3.2011 Pohjantähti-opisto, Keminmaa KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Luento pohjautuu teokseen Lämsä, Anna-Liisa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan

Lisätiedot

Lapsen puheeksi ottaminen

Lapsen puheeksi ottaminen Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

TULE- vaivat, liikunta ja terveys TULE- vaivat, liikunta ja terveys Jukka Pekka Kouri Kipuklinikan ylilääkäri, ORTON Fysiatrian ja yleislääket. erikoislääkäri Kivunhoidon erityispätevyys Kuntoutuksen erityispätevyys 2 Sisältö Tule- vaivojen

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot