Lapsen päänsärky psykoa vai soomaa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapsen päänsärky psykoa vai soomaa?"

Transkriptio

1 Katsaus Liisa Metsähonkala ja Liisa Viheriälä Lapsen päänsärky psykoa vai soomaa? Lapsen päänsärky voi liittyä oireena moneen eri sairauteen tai häiriöön. Vaikka päänsäryn taustalla olisi elimellinen sairaus tai peritty taipumus, myös kokemukset, elämäntilanteet ja kasvuympäristö vaikuttavat aina lapsen päänsärkyyn. Useimmiten toistuvakin päänsärky aiheuttaa melko vähän haittaa, reagoi hoitoon eikä viittaa vakavaan orgaaniseen tai psyykkiseen sairauteen. Joskus päänsärky saattaa kuitenkin olla ainoa näkyvä oire hoitoa vaativasta psyykkisestä pahoinvoinnista. Myös lapsella päänsärky voi muuttua krooniseksi, ja lapsen päänsärkytaipumus jatkuu usein aikuisuuteen. Toistuvan päänsäryn tutkiminen ja hoitaminen vaatii aikaa ja kuuntelemista. Psykososiaalisten tekijöiden huomioiminen on tärkeää, vaikkei niiden päänsärkyyn vaikuttavaa mekanismia tiedetäkään tarkkaan. P äänsärkyä esiintyy jo aivan pikkulapsilla. Toistuva päänsärky on yksi yleisimmistä lasten kiputiloista ja psykosomaattisista oireista (Linna ym. 1991, Santalahti ym. 2005). Kyselylomaketutkimuksessa, jossa vastaajina olivat vanhemmat ja lapset yhdessä, kävi ilmi, että 12 % koulunsa aloittavista suomalaislapsista oli kärsinyt vähintään kerran kuukaudessa esiintyvästä päänsärystä viimeisen puolen vuoden aikana (Sillanpää ja Anttila 1996). Anttilan ym. (2000) kyselylomaketutkimuksessa 13 % 12 vuotiaista suomalaislapsista ilmoitti kärsineensä migreenityyppisestä päänsärystä ja 12 % jännityspäänsärystä. Kansainvälisessä päänsärkyluokituksessa (Headache Classification Subcommittee of the International Headache Society 2004) on mainittu yli sata erilaista taustasairautta tai häiriötä, joihin päänsärky liittyy oireena. Primaarit päänsäryt ovat luonteeltaan toistuvia eivätkä liity välittömästi johonkin tunnettuun taustatekijään. Niistä migreeni ja jännityspäänsärky ovat Taulukko 1. Migreenin tyypillisiä piirteitä, jotka eivät yksinään ole diagnoosille välttämättömiä tai riittäviä (International Headache Societyn yksityiskohtaiset kriteerit Internet osoitteessa www i-h-s.org). Kohtauksellinen päänsärky Oksentelu, pahoinvointi, ruokahaluttomuus Valo ja ääniherkkyys Säryn toispuolisuus ja jyskyttävyys Säryn paheneminen rasituksessa Säryn voimakas tai kohtalainen intensiteetti Auraoire Taulukko 2. Jännityspäänsäryn tyypillisiä piirteitä. Kipu on tasainen Kipua tuntuu molemmin puolin päätä Rasitus ei pahenna Kipu on lievä Ei valo eikä ääniherkkyyttä Ei pahoinvointia eikä oksentelua Duodecim 2007;123:

2 yleisiä myös lapsilla. Migreenin ja jännityspäänsäryn tyypilliset piirteet on lueteltu taulukoissa 1 ja 2, ja tarkemmin niiden diagnostiikkaa on esitelty Hämäläisen (2005) tuoreessa artikkelissa. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu, että lasten päänsäryt lisääntyvät (Sillanpää ja Anttila 1996, Santalahti ym. 2005, Anttila ym. 2006). Turussa tehdyssä kyselylomaketutkimuksessa kävi ilmi, että koulunsa aloittavilla lapsilla toistuvien päänsärkyjen Koulunsa aloittavilla lapsilla toistuvien päänsärkyjen esiintyvyys on yli kaksinkertaistunut 18 vuodessa esiintyvyys oli yli kaksinkertaistunut 18 vuodessa (Sillanpää ja Anttila 1996). Toistuvakin päänsärky voi olla harmiton oire. Toisaalta krooninen päänsärky on invalidisoiva sairaus. Päänsäryn ennusteeseen vaikuttavista tekijöistä tiedetään toistaiseksi hyvin vähän. Psyykkiset tekijät vaikuttavat monella tavalla päänsäryn esiintymiseen, kokemiseen ja hoitoon. Tämä on tuttu asia käytännön lääkärille, mutta psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden tai psykiatristen häiriöiden yhteyttä lasten päänsärkyyn on tutkittu vähän. Tutkimustieto rajoittuu lähinnä epidemiologisiin yhteyksiin. Lasten päänsäryt ja psyykkiset tekijät epidemiologisen tutkimuksen valossa Stressitilanteet voivat laukaista migreeni ja jännityspäänsärkykohtauksia myös lapsilla. Pitkäkestoiset tai toistuvat stressitilanteet saattavat päänsärkyyn taipuvaisella tihentää päänsärkyjä tai pahentaa niiden aiheuttamaa haittaa. Lukuisten tutkimusten ja epäjohdonmukaisten tulosten (Karwauz ym. 1999) perusteella näyttää kuitenkin siltä, että toistuvista päänsäryistä kärsivillä lapsilla ei ole stressiä aiheuttavia tekijöitä enempää kuin päänsäryttömillä. Migreeniä tai jännityspäänsärkyä potevat lapset ovat kuitenkin kertoneet kokevansa stressiä enemmän kuin muut lapset (Larsson 1988, Metsähonkala ym. 1998). Depressiota ja ahdistushäiriöitä esiintyy migreeniä sairastavilla aikuisilla keskimääräistä enemmän (Breslau ym. 1994). Yhteyden syysuhde on kuitenkin epävarma. Myös lapsilla on klinikkapohjaisissa tutkimuksissa havaittu päänsäryn yhteys depressioon ja ahdistushäiriöön. Saksalaisessa aineistossa joka kolmas päänsärystä kärsivä lapsi tarvitsi myös psykiatrista hoitoa (Just ym. 2003). Toisessa tutkimuksessa yli 80 %:lla jännityspäänsärkypotilaista oli myös psykiatrinen diagnoosi (Liakopoulou-Kairis ym. 2002). Kuva muuttuu selvästi, kun tutkitaan koko päänsärkyisten lasten joukkoa. Anttilan ym. (2004) populaatiopohjaisessa satunnaisotokseen perustuvassa seurantatutkimuksessa päänsäryistä kärsivien lasten ryhmässä esiintyi vain niukasti enemmän psyykkisiä oireita kuin verrokeilla (Anttila ym. 2004). Psyykkiset häiriöt saattavat vaikuttaa myös päänsärkyjen tiheyteen, haittaavuuteen ja kroonistumisherkkyyteen. Tästä on saatu jonkin verran osoitusta väestö ja klinikkapohjaisissa tutkimuksissa (Guidetti ym. 1998, Fichtel ja Larsson 2002, Anttila ym. 2004). Taipumus toistuvaan päänsärkyyn jatkuu usein aikuisena. Lisäksi lapsuusiän toistuva päänsärky liittyy lisääntyneeseen psykiatriseen sairastavuuteen aikuisena (Fearon ja Hotopf 2001). Kansainvälisessä päänsärkyluokituksessa on omat diagnoosinumerot päänsärylle, joka liittyy somatisaatiohäiriöön, ja päänsärylle, joka johtuu psykiatrisesta sairaudesta ja esiintyy vain siihen liittyneenä. Diagnoosi rajaa pois ne tilanteet, joissa psyykkiset tekijät ovat osallisena mutta eivät määräävänä päänsärkyjen laukeamisessa, pahenemisessa tai kroonistumisessa. Lasten osalta käytetään kliinisessä työssä nimitystä psykogeeninen päänsärky, jos päänsärky on psyykkisen häiriön oire. Psyykkisen tekijän ja päänsäryn välillä on helposti havaittavissa oleva yhteys silloin, kun päänsärkyjen alkamisella on selvä ajallinen yhteys esimerkiksi vanhemman vakavaan sairastumiseen. Useimmiten yhteys ei ole näin selvä. Päänsärky voi olla ainoa tunnistettu oire lapsen masennuksesta tai ahdistuksesta. Psykosomatiikasta lapsuudessa Lapsen mielenterveyteen ja tapaan reagoida ja oireilla vaikuttavat perityt taipumukset ja hyvin 656 L. Metsähonkala ja L. Viheriälä

3 moninaiset ympäristötekijät. Äidin hoitaessa vastasyntynyttä vauvaa hän vastaa vauvan erilaisiin tarpeisiin ja sanallistaa vauvan aistimuksia ja tuntemuksia. Lapsen mieli kehittyy tässä vuorovaikutuksessa. Aivojen neurologisen kehityksen ravintoa on ymmärtävä ja tyydyttävä hoiva. Mielen keinojen ollessa vielä rajalliset lapsi reagoi ruumiillaan: paha olo ilmenee paitsi itkuisuutena myös syömisen ja unen ongelmina. Kasvun myötä kehittyvät mielen keinot eli kyky tuntea, ajatella ja ilmaista tunteita. Vielä taaperoikäiset ilmaisevat itseään tavallisesti hyvin fyysisesti, hyppien ilosta, täristen pelosta tai pomppien jännityksestä, ja esimerkiksi masentuneisuus saa tavallisesti varsin somaattisen muodon. Psykodynaamisesti ajatellen psykosomaattiset oireet juontavat juurensa lapsen kehityksen varhaisvaiheista, näistä ruumiillisuuden ajoista (McDougall 1999). Vauva ja pikkulapsivaiheesta jää myös»kehomuistoja», joille ei ole psyykkistä vastinetta. Keho voi muistaa kipuja ja traumoja, vaikka mieli ei siihen vielä kykene. Erilaisten varhaislapsuuden traumojen yhteyksiä kipuihin tai depressioon on viime vuosina opittu ymmärtämään aikaisempaa paremmin (van der Kolk ym. 1996, van der Kolk 2003). Pienten lasten psykosomaattisia häiriöitä ja varhaisen vuorovaikutuksen merkitystä aivojen kehityksessä on käsitelty viime aikoina Kokkosen (2000) ja Mäntymaan ym. (2003) kotimaisissa katsauksissa. Aivojen toimintaa kuvaavilla uusilla menetelmillä on voitu selvittää paitsi psykiatristen sairauksien myös oppimisen, tunteiden ja käyttäytymisen säätelyn neurobiologisia mekanismeja (Karhu ym. 2000, Phan ym. 2002, Heikman ym. 2004). Tietoa on saatu myös tunnetilojen, psyykkisten kokemusten ja stressin vaikutuksista fyysiseen terveyteen ja aivojen kehitykseen (Koskenvuo 2000, Sandberg 2000, Teicher ym. 2002). Tutkimukset tukevat kokemusperäistä tietoa psyyken vaikutuksista soomaan ja toisaalta osoittavat sen, että mielellä on neurobiologinen ja fysiologinen perusta. Uudesta näkökulmasta on voitu myös arvioida psykoterapian tuloksia tai esimerkiksi psykoanalyysin teoriaa (Lehtonen ja Castren 2000, Corrigall ja Wilkinson 2003, Lehtonen 2005). Lapsen päänsärky psykoa vai soomaa? Päänsäryn psykosomatiikkaa tai -dynamiikkaa tutkimustulokset selittävät toistaiseksi varsin vähän. Kipuoire voi joskus olla vetoomus tulla kuulluksi ja huomioiduksi. Perheen ihmissuhteet ja psykodynamiikka saattavat tukea psykosomaattisen oireen kehittymistä tai toimia oireen laukaisijana. Joidenkin päänsärkypotilaiden vaikeus tunnistaa ja ilmaista negatiivisia tunteita, erityisesti aggressiota, tulee esiin sekä tutkimuksissa että erityisesti kliinisessä työssä (Huttunen 2005). Aggression ilmaukset voivat olla myös perheessä»kiellettyjä», kun vanhempien oma kyky käsitellä aggressiivisia yllykkeitään on primaaristi puutteellinen. Lapselle ja nuorelle on tärkeää saada olla turvallisesti myös vihainen, ettei aggressio kääntyisi itseä vastaan ja aiheuttaisi somaattisia oireita, ettei ruumis alkaisi raivota. Teoriasta ja tutkimuksista arjen käytäntöön Kipuoire voi joskus olla vetoomus tulla kuulluksi ja huomioiduksi Lapsen toistuvan päänsäryn selvittelyyn on varattava aikaa. Ensimmäiseksi suljetaan pois päänsärkyjä aiheuttavat vaaralliset tai muuta erityistä hoitoa vaativat sairaudet. Pelko päänsäryn taustalla olevasta vakavasta sairaudesta lisää päänsäryn aiheuttamaa haittaa, ja tieto siitä, että mistään vaarallisesta ei ole kyse, on hoidon ensimmäinen askel. Primaarikin päänsärky on pyrittävä diagnosoimaan tarkasti ja tarjottava tehokas kivun hoito lapselle. Päänsärkyisen lapsen tutkimisessa oleellinen osa on perehtyminen lapsen ja hänen perheensä psyykkiseen ja sosiaaliseen arkeen. Tällöin on tärkeää kuulla sekä lasta että vanhempia. Meidän tulisi auttaa vanhempia näkemään lapsi omana itsenään omine tunteineen ja kysymyksineen. Tähän päästään kiinnostumalla lapsesta. Kysymällä suoraan lapselta ja keskustelemalla hänen kanssaan lääkäri voi näyttää myös mallia vanhemmille lapsen kuulemisen merkityksestä. Tapahtumien ja tunteiden sanallistaminen auttaa alkuun ja mahdollistaa niiden jakamisen. 657

4 Tunteiden ja reaktioiden ymmärtäminen kehittää lapsen ja perheen toimintakykyä ja parantaa vanhempien kykyä rauhoitella lasta. Pienikin lapsi voi kuvata oloaan joskus paremmin kuin vanhemmat, jotka eivät läheskään aina ole tietoisia lapsen oireista tai huolista (Santalahti ym. 2005). Lapsi kertoo itsestään puhumalla, piirtämällä ja leikkimällä. Keskustelussa kartoitetaan lapsen ja perheen arkea sekä mahdollisia stressitekijöitä. Esiintyykö laukaisevia tilanteita, miten päänsärky vaikuttaa lapsen selviytymiseen arjessa, miten haittaava kipu on, ja miten perhe kokee tilanteen? Lääkärin on viisasta varoa vanhempien syyllistämistä; he tarvitsevat tukea ja keinoja lapsensa auttamiseksi. Tärkeä on myös tieto siitä, mitä hoitokeinoja ja kotikonsteja on käytetty. Lapsen päänsärkyyn voidaan usein vaikuttaa tehokkaasti myös monilla arkielämän asioilla: riittävällä unella, säännöllisillä ruokatottumuksilla, levon, liikunnan ja leikin sopivalla suhteella. Ei riitä, että nämä asiat mainitaan. Se, että lääkäri kyselee näistä asioista tarkasti ja toistuvasti, korostaa niiden merkitystä niin lapselle kuin vanhemmillekin. Lapsen tutkimisen ja hoitamisen tulisi tapahtua yhteistyössä lasta hoitavien aikuisten kanssa. Vanhempien lisäksi terveydenhoitajalla, opettajalla tai päivähoitajalla on tietoa lapsesta. Kun lapsi oireilee tiheästi ja reagoi huonosti hoitoon, joudutaan herkästi turhaan somaattisten syiden etsimisen ja tutkimusten uusimisen kierteeseen. Somaattiset tutkimukset on kuitenkin uskallettava lopettaa, kun niille ei ole lääketieteellistä perustaa. Tutkimusten lopettaminen ei tarkoita seurannan lopettamista. Jatkuva vian hakeminen vahvistaa sairaana olemisen kokemusta, vaikuttaa lapsen kehitykseen ja hidastaa avun saamista. Joskus lääkärinä on vaikea ymmärtää vanhempien pettymystä siitä, että lapsella ei tutkimuksissa löydy orgaanista aivosairautta. Psyykkisten tai sosiaalisten vaikuttavien tekijöiden näkeminen on joskus vaikeampaa kuin hyväksyä»syyllisyydestä vapauttava» fyysinen sairaus. Tätä tulee kunnioittaa mutta toisaalta pitää kiinni siitä, että lapsella on oikeus hoitoon, jossa huomioidaan kaikki niin psyykkiset kuin somaattisetkin oireeseen vaikuttavat tekijät. Taulukko 3. Seikkoja, jotka voivat viitata psyykkiseen taustatekijään lapsen päänsäryssä. Epäsuhta lapsen tai vanhempien huolen ja objektiivisten havaintojen välillä (kumpaan suuntaan tahansa) Epäsuhta päänsäryn aiheuttaman haitan ja objektiivisen arvion välillä (kumpaan suuntaan tahansa) Hyvin tiheät oireet, joihin hoito ei tehoa Vaihtelevat tai siirtyilevät oireet kun yksi vaiva helpottaa, niin toinen alkaa Päänsärky liittyy lapselle psyykkisesti kuormittavaan tilanteeseen (esim. kouluunlähtö koulupelkoisella) Tapausesimerkkejä Koska tutkimustieto antaa käytännön lääkärille niukasti eväitä arvioida psyykkisten tekijöiden merkitystä lasten päänsäryissä, on tukeuduttava toimiviksi havaittuihin kokemuksiin. Psyykkiseen taustatekijään viittaavia seikkoja on lueteltu taulukossa 3. Esitämme seuraavassa muutamia tyypillisiä esimerkkejä päänsärkytapauksista, joissa somaattisilla tutkimuksilla ja hoidoilla ei enää päästä eteenpäin. Lastenneurologi kertoo, mitä hän tekisi, ja kysyy lastenpsykiatrilta, minkälaisia lisänäkökulmia tämä ottaisi esiin. Esimerkit ovat todellisia mutta tunnistamattomiksi muunneltuja. P o t i l a s 1 Ala asteella oleva tyttö kärsii migreenistä kuten äitinsäkin. Hän pyrkii olemaan hyvä kaikessa ja jännittää kokeita ja epäonnistumista. Hän menestyy hyvin koulussa mutta ei kuitenkaan ole ihan luokkansa huippu. Kun jännittämistä esiintyy enemmän, myös päänsärkyä on enemmän. Vanhemmat havaitsevat yhteyden ja yrittävät välttää liiallisia vaatimuksia. Äiti tunnistaa itsessään samanlaisia piirteitä ja suorituspaineita. Lastenneurologina puhun perheen kanssa siitä, että migreenitaipumukselle ei voi mitään mutta jonkin verran on mahdollista vaikuttaa niihin laukaiseviin tekijöihin, jotka kunkin lapsen tapauksessa ovat tärkeimmät. Tuen vanhempia siihen, että yritettäisiin välttää liikoja suorituspaineita, ja tätä viestiä välitän myös opettajalle. Juttelen myös tytön kanssa siitä, minkälaiset tilanteet jännittävät, mikä niissä jännittää ja miten jännitykseen voisi vaikuttaa. Uskon, että migreeniä laukaisevia tekijöitä ovat todella jännittyneisyys, ahdistus, korkea vaatimustaso ja 658 L. Metsähonkala ja L. Viheriälä

5 epäonnistumisen pelko. Vaikka vanhemmat pyrkivät rajoittamaan kunnianhimonsa kohdistamista tyttöön, nämä toiveet saattavat silti välittyä ja lapsi joutuu ponnistelemaan saadakseen vanhempiensa hyväksynnän ja rakkauden. Lisäksi tyttö voi olla itselleen kovin ankara vanhemmista huolimatta. On kyse myös lapsen omasta persoonallisuudesta. Keskustelisin perheen kanssa myös siitä, että hyvinvointi ei synny jatkuvasta suorittamisesta. Erityisesti lapsi tarvitsee levollista arkea, jossa on tilaa leikkiä ja tehdä juuri niitä asioita, joista hän pitää. Äiti tunnistaa itsensä tyttäressään ja saattaa kokea syyllisyyttä. Olisi selvitettävä myös vanhempien henkistä hyvinvointia, josta lapsi missään tapauksessa ei ole vastuussa. Luottamuksen rakennuttua vanhemmat saattaisivat kertoa myös omista huolistaan. Vanhempaa voi auttaa joskus yksinkertaisella kysymyksellä, miten sinä jaksat. Jos ylitunnollisen tai jännittävän lapsen oireet ovat invalidisoivia, hänelle tulisi tarjota psykoterapeuttista apua. Tällöin lapsen auttaminen ja muutoksen aikaansaaminen edellyttää perheeltä hyvää hoitomotivaatiota. P o t i l a s 2 Kolmetoistavuotias poika tuli tutkimuksiin migreenikohtausten vuoksi. Pojan isällä on hankala migreeni, ja perhe on jo todennut pojan päänsäryt samantapaisiksi, ja tämä on poistanut huolen vaivan luonteesta. Pojan päänsäryt ovat kuitenkin tiheästi yhden kahden viikon välein esiintyviä, ja ne aiheuttavat aina koulusta poissaolon. Poika ei kuitenkaan stressaannu koulusta eikä mielestään muustakaan. Pojalla on lisäksi hankala astma. Vastaanottotilanteessa molemmat vanhemmat ovat aina mukana. Perhe vaikuttaa lämpimän välittävältä. Ylenmääräinen sairauskeskeisyys jää kuitenkin vaivaamaan. Äidillä on tarkat muistiinpanot sekä migreenistä että astmasta, ja hän kertoo vastaanottotilanteessa oireista, ei poika itse. Tuntuu, että perheen ja erityisesti äidin koko elämä pyörii pojan oireiden seurannan ympärillä. Poika sai helpotusta hyvästä kohtauslääkityksestä ja migreeninestolääkkeestä. Yritin myös kannustaa siihen, että tilanteen parannuttua oireiden kirjaamista voisi vähentää ja nauttia hyvästä tilanteesta. Jäin kuitenkin vielä miettimään sitä, olisiko tämän perheen psykodynamiikassa kuitenkin jotain pojan sairauksiin vaikuttavaa. Murrosikäisen pojan kehitykselle migreeni ja astma ovat pienempi riski kuin se, että vanhemmat pitävät häntä sairaana. Tämä vaikeuttaa pojan kasvua usealla tavalla. Oman ruumiin kokeminen riittävän hyväksi, toimivaksi ja potentiksi on terveen itsetunnon ja mieheksi kasvamisen kannalta tärkeää, eikä näillä diagnooseilla tule vaarantaa tätä. Pojan irrottautuminen vanhemmista on työlästä, kun sairauden korostaminen ja äidin hallitseva ote lisäävät riippuvuutta ja aiheuttavat regressiivisyyttä. Pojalla on kaksi sairautta, joita on totunnaisesti yritetty ymmärtää myös psykosomatiikan teorioin. Mieleeni nousee myös kysymyksiä varhaisista kehitysvaiheista ja vuorovaikutussuhteista. Pojalle on hyvin tärkeää kertoa itse voinnistaan ja saada itselleen keinoja hyvinvointinsa parantamiseen. Tällaisessa tilanteessa lääkärin tulee tavata poikaa vastaanotolla myös ilman vanhempia. P o t i l a s 3 Potilaani on yläasteella oleva tyttö. Hänen perheensä on ehjä mutta kotona on ristiriitoja: on taloudellisia vaikeuksia, isoveli aiheuttaa huolta, ja isällä on vakava somaattinen sairaus ja masennusta. Äiti yrittää selviytyä ja pitää kodin pystyssä. Tytön koulunkäynti sujui ala asteella vielä kohtalaisesti, mutta sittemmin on esiintynyt isoja ongelmia, esimerkiksi koulusta pinnaamista. Jossain vaiheessa tyttö myös viilteli itseään. Hänellä esiintyy lihasjännitystyyppistä päänsärkyä lähes päivittäin, ja särkylääkettä kuluu paljon. Olemme käyneet läpi asioita, joilla tyttö voisi itse vaikuttaa päänsärkyihinsä riittävästi liikuntaa, lepoa, säännölliset ruokailutottumukset ja särkylääkkeiden käytön rajoittaminen ja optimoiminen. Tyttö vaikuttaa masentuneelta: kertoo kyllä esimerkiksi innostuneena viikonlopun suunnitelmistaan, mutta pidemmän ajan suunnitelmat ovat hajanaisia. Hän turhautuu herkästi, ja kotielämä on raskasta. Tyttö ei ole motivoitunut nuorisopsykiatrisiin tapaamisiin. Tytöstä nousee iso huoli, ja keskeistä on hänen ja vanhempien motivointi nuorisopsykiatrisen avun piiriin. Varhaisnuoruusikäinen tyttö on todennäköisesti vakavasti masentunut, mahdollisesti itsemurhaan altis. Viiltely on vakava oire. Mieleeni tulee aivan yksin jäänyt,»näkymätön tyttö», jolla on ollut pitkään huolia myös vanhempien selviämisestä. Oma fyysinen ja psyykkinen muuttuminen lisäävät hukassa ja eksyksissä olemisen tunnetta. Hän kokee näkymänsä ehkä toivottomiksi. Kuulluksi tuleminen ja toivon herättäminen auttavat hoitoon ohjauksessa. Mieleesi tulleet hyvään hoivaan liittyvät ajatuksesi levosta, ruoasta ja liikunnasta kertovat ehkä näidenkin puutteesta tytön elämässä kukaan ei ehkä ole jaksanut huolehtia hänestä. Sinun välittävä suhtautumisesi tytön hyvinvointiin on myös hoitavaa. Äidin parempi jaksaminen ja voimistuminen helpottaisi myös tytön tilannetta ja nuoruusiän kasvua, joten äitiäkään ei saisi jättää yksin. Lapsen päänsärky psykoa vai soomaa? 659

6 P o t i l a s 4 Kymmenvuotias tyttö tuli tutkimuksiin jatkuvan päänsäryn vuoksi. Hän ei ole juuri ollut poissa koulusta, mutta särky kyllä haittaa koulutehtävien tekemistä. Mikään lääke ei auta kunnolla. Säryssä on pahimmillaan migreenin piirteitä, myös niska hartiaseudun aristusta esiintyy. Äiti on hyvin huolestunut. Vanhemmat eivät ole havainneet yhteyttä stressiin, jännittämiseen tms. Koulussa ei ole vaikeuksia, mutta kaverisuhteet ovat kärsineet siitä, että tyttö ei koskaan halua lähteä koulun jälkeen mihinkään. Perhe on»perusperhe», ja mitään erityisiä ongelmia äiti tai tyttö eivät osaa nimetä. Kaikki on niin hyvin kuin vain voi olla, paitsi että lapsen päätä särkee. Koko ajan minulla on sellainen olo, että päänsärky on oire jostain muusta. Kun mikään tutkimus tai hoitoyritys ei tuota tulosta, vahvistuu ajatukseni siitä, että oireen tausta on psyykkinen. Perhe on halukas tekemään mitä vain päänsäryn helpottamiseksi mutta ei usko psykiatrisen selvittelynkään auttavan. Äiti on hyvin huolestunut ja lapsen päätä särkee näistä asioista lähtisin liikkeelle. Kun perhe ei havaitse yhteyttä stressiin tai psyykkisiin tekijöihin, en ryhtyisi niitä heti tarjoilemaan. Jos perhe puhuu kivuista ja fyysisistä oireista, on viisasta puhua aluksi niistä. Psykologisointi usein loukkaa ja estää luottamuksen synnyn. Onko kyseessä ns. täydellinen perhe, jossa ei saisikaan olla mitään epätäydellisyyttä? Tällaiset perheet ovat hitaasti ja vaikeasti lähestyttäviä myös lastenpsykiatrille. Tämä tyttö tarvitsee lastenpsykiatrisen jatkotutkimuksen. Olisi esimerkiksi selvitettävä, mistä syystä kymmenvuotias lapsi jää kotiin ja luopuu kaverikontakteista. Onko hänellä tarvetta vahtia vanhempiaan, tai onko perheellä salaisuuksia, joista muille ei puhuta? Kipu voi aiheutua lapsen tunne elämän ristiriidoista (konversio oire) tai kertoa perheen psykososiaalisista ongelmista. Tämä lapsi saattaa olla perheensä»antenni» tai avunpyytäjä. Lopuksi Suurin osa toistuvaa päänsärkyä potevista lapsista voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa huomioiden myös mahdollisesti tilanteeseen vaikuttavat psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Runsaasti oireileva ja hoitoon reagoimaton lapsi ohjataan erikoissairaanhoidon jatkotutkimuksiin. Tällainen lapsi tarvitsee usein myös lastenpsykiatrista tutkimusta ja hoitoa, erityisesti silloin, kun oireilu estää ikätasoista toimintaa ja kehitystä. Varhainen ja nopea puuttuminen tilanteeseen laukaisee kivun helpommin ja estää sen kroonistumista sekä vähentää sairaana olemiseen liittyviä seuraamuksia. y d i n a s i a t Päänsärkyisen lapsen tutkiminen vaatii aikaa sekä lapsen että vanhempien kuulemista. Tutkimus muodostuu somaattisesta, psyykkisestä ja sosiaalisesta selvittelystä. Somaattiset tutkimukset on uskallettava lopettaa, kun niille ei ole lääketieteellistä perustaa, mutta tämä ei tarkoita seurannan lopettamista. Psyykkisillä tekijöillä on osuutta kaikessa kivussa, ja sen suuruus vaihtelee. Lapsen toistuva päänsärky voi olla oire psyykkisestä sairaudesta. Lapsen pitkäaikaissairauden hoito tulee toteuttaa eri erikoisalojen yhteistyönä. 660 L. Metsähonkala ja L. Viheriälä

7 Kirjallisuutta Anttila P, Sourander A, Metsähonkala L, Aromaa M, Helenius H, Sillanpää M. Psychiatric symptoms in children with primary headache. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2004;43: Anttila P, Metsähonkala L, Helenius H, Sillanpää M. Predisposing and provoking factors in childhood headache. Headache 2000;40: Anttila P, Metsähonkala L, Sillanpää M. Longterm trends in the incidence of headache in Finnish schoolchildren. Pediatrics 2006;117: e1197 e1201. Breslau N, Merikangas K, Bowden CL. Comorbidity of migraine and major affective disorders. Neurology 1994;44 (Suppl 7):S Corrigall J, Wilkinson H, toim. Revolutionary connections. Psychotherapy and neuroscience. Lontoo: Karnac (Books) Ltd, Fearon P, Hotopf M. Relation between headache in childhood and physical and psychiatric symptoms in adulthood: national birth cohort study. BMJ 2001;322:1145. Fichtel Å, Larsson B. Psychosocial impact of headache and comorbidity with other pains among Swedish school adolescents. Headache 2002;42: Guidetti V, Galli F, Fabrizi P, ym. Headache and psychiatric comorbidity: clinical aspects and outcome in an 8-year follow-up study. Cephalalgia 1998;18: Headache Classification Subcommittee of the International Headache Society. The International Classification of Headache Disorders 2 nd edition. Cephalalgia 2004;24 (Suppl 1): Heikman P, Ahonen A, Kauppinen T, Koskela A, Lundbom N, Tuunainen A. Moderni kuvantaminen psykiatriassa. Suom Lääkäril 2004;59: Huttunen MO. Kivut, säryt ja vihat. Duodecim 2005;121: Hämäläinen M. Lapsen toistuvan päänsäryn diagnostiikka ja hoito. Duodecim 2005;121: Just U, Oelkers R, Bender S, ym. Emotional and behavioural problems in children and adolescents with primary headache. Cephalalgia 2003;23: Karhu J, Kuikka J, Tiihonen J. Aivojen toiminnallinen kuvantaminen psykiatriassa. Duodecim 2000;116: Karwauz A, Wöber C, Lang T, ym. Psychosocial factors in children and adolescents with migraine and tension-type headache: a controlled study and review of the literature. Cephalalgia 1999;19: Kokkonen E-R. Pienten lasten psykosomaattiset häiriöt. Suom Lääkäril 2000;55: Koskenvuo M. Aiheuttaako stressi somaattisia sairauksia? Duodecim 2000;116: Larsson B. The role of psychological, health-behaviour and medical factors in adolescent headache. Dev Med Child Neurol 1988;30: Lehtonen J. Voidaanko aivotutkimuksen ja psykoanalyysin tietämystä yhdistää? Duodecim 2005;121: Lehtonen J, Castren E. Psykiatrian muuttuva viitekehys neurobiologian aikakaudella. Duodecim 2000;116: Liakopoulou-Kairis M, Alifieraki T, Protagora D, ym. Recurrent abdominal pain and headache-psychopathology, life events and family functioning. Eur Child Adolesc Psychiatry 2002;11: Linna SL, Moilanen I, Keistinen H, Ernvall ML, Karppinen MM. Prevalence of psychosomatic symptoms in children. Psychother Psychosom 1991;56:85 7. McDougall J. Ruumiin näyttämöt. Psykoanalyyttinen näkökulma psykosomaattiseen sairastamiseen. Pieksämäki: Therapeia-Säätiö, Metsähonkala L, Sillanpää M, Tuominen J. Social environment and headache in 8 to 9 year old children: a follow up study. Headache 1998;38: Mäntymaa M, Luoma I, Puura K, Tamminen T. Tunteet, varhainen vuorovaikutus ja aivojen toiminnallinen kehitys. Duodecim 2003;119: Phan KL, Wager T, Taylor SF, Liberzon I. Functional neuroanatomy of emotion: a meta-analysis of emotion activation studies in PET and fmri. Neuroimage 2002;16: Sandberg S. Lasten ja nuorten stressi. Duodecim 2000;116: Santalahti P, Aromaa M, Sourander A, Helenius H, Piha J. Have there been changes in children s psychosomatic symptoms? A 10-year comparison from Finland. Pediatrics 2005;115:e434 e441. Sillanpää M, Anttila P. Increasing prevalence of headache in 7-year-old schoolchildren. Headache 1996;36: Teicher MH, Andersen SL, Polcari A, Anderson CM, Navalta CP. Developmental neurobiology of childhood stress and trauma. Psychiatr Clin North Am 2002;25: van der Kolk BA, Pelcovitz D, Roth S, Mandel FS, McFarlane A, Herman JL. Dissociation, somatization, and affect dysregulation: the complexity of adaptation of trauma. Am J Psychiatry 1996;153 (7 Suppl): van der Kolk BA. The neurobiology of childhood trauma and abuse. Child Adolesc Psychiatr Clin North Am 2003;12: Liisa Metsähonkala, erikoislääkäri HYKS:n Lasten ja nuorten sairaala epilepsiayksikkö PL 280, HUS Liisa Viheriälä, erikoislääkäri HYKS:n Lasten ja nuorten sairaala, lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö PL 281, HUS 661

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Päätä särkee. Liisa Metsähonkala,, lastenneurologi Liisa Viheriälä,, lastenpsykiatri LNS

Päätä särkee. Liisa Metsähonkala,, lastenneurologi Liisa Viheriälä,, lastenpsykiatri LNS Päätä särkee Liisa Metsähonkala,, lastenneurologi Liisa Viheriälä,, lastenpsykiatri LNS Päänsärky on taipumus, oire, suojamekanismi Päänsäryt ovat yksi yleisimmistä lasten ja nuorten toistuvista kiputiloista

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni ja työelämän triggerit Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi?

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta:

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta: Mikä migreeni on? Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus. Henkilö, jolla on migreeniominaisuus, on kohtausten välissä terve ja toimintakykyinen.

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen

Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen Turvaa, hoivaa kasvatusta seminaari 28.3.2011 Pohjantähti-opisto, Keminmaa KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Luento pohjautuu teokseen Lämsä, Anna-Liisa

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Hoitosuunnitelma Hoidon aloituksessa tapahtunut moniammatillinen

Lisätiedot

1-vuotiaan lapsen terveystarkastus

1-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. 3. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus (lapsen asuinkunta) 1-vuotiaan lapsen terveystarkastus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Anja Riitta Lahikainen, Tampereen yliopisto,ssanla@uta.fi. Millainen lapsuus, sellainen tulevaisuus

Anja Riitta Lahikainen, Tampereen yliopisto,ssanla@uta.fi. Millainen lapsuus, sellainen tulevaisuus Anja Riitta Lahikainen, Tampereen yliopisto,ssanla@uta.fi Millainen lapsuus, sellainen tulevaisuus Objektiivinen ja subjektiivinen hyvinvointi resurssikeskeisiä objektiivisia hyvinvointiindikaattoreita

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus

Lisätiedot

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Mika Niemelä, FT Vaa/van erityistason perheterapeu: Toimiva lapsi & perhe - koulu=aja Tutkija: Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Terveyden ja hyvinvoinninlaitos,

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot