Moniste 5/2004. SELVITYS VALTION TUEN VAIKUTUKSESTA AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN KANSAINVÄLISTYMISEEN Hanketoiminta vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Moniste 5/2004. SELVITYS VALTION TUEN VAIKUTUKSESTA AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN KANSAINVÄLISTYMISEEN Hanketoiminta vuosina 2000 2003"

Transkriptio

1 Moniste 5/2004 SELVITYS VALTION TUEN VAIKUTUKSESTA AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN KANSAINVÄLISTYMISEEN Hanketoiminta vuosina Kirjoittajat: Terttu Virtanen ja Laura Jauhola Opetushallitus 2004

2 Opetushallitus ISBN (nide) ISBN (pdf) ISSN Edita Prima Oy, Helsinki 2004

3 LUKIJALLE JOHDANTO AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KANSAINVÄLISTÄMISEN YLEISIÄ TAVOITTEITA Mitä on kansainvälistyminen? EU:n tavoitteet ammatillisen koulutuksen kehittämiselle AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN RAHOITUS Valtionavustus oppilaitosten kansainvälistämiseen Valtionavustuksen painopisteet vuosina EU-koulutusohjelmat ja muu kansainvälisen toiminnan rahoitus Opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuus KANSAINVÄLISYYS AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN TOIMINNASSA Kansainvälinen toiminta koulutuksen järjestäjien strategioissa Kansainvälinen toiminta opetussuunnitelmissa ja opetuksessa Opiskelijoiden tasavertaisuuden toteutuminen kansainvälisessä toiminnassa VALTIONAVUSTUKSEN VAIKUTUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN KEHITTYMISEEN Oppilaitosten yhteistyöverkostot Valtionavustuksen vähentymisen vaikutukset oppilaitosten kansainväliseen toimintaan Opetushallituksen kansainvälistämispalveluiden kehittäminen KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN TULEVAISUUS Perusrahoituksen ja erillisen projektirahoituksen turvin rahoitetun kansainvälisen toiminnan näkymät Vahvan kansainvälisen toiminnan edellytykset ja sitä estävät tekijät JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO LIITE 1. Kyselylomakkeet...35 LIITE 2. Liikkuvuustilastoja...37 LIITE 3. Opetushallituksen myöntämällä valtionavustuksella tuetut hankkeet LIITE 4. Linkkejä: tutkintojen kv-vertailusta, koulutusjärjestelmistä ja koulutuspolitiikan tiedonvaihdosta...50 TIIVISTELMÄ SAMMANDRAG SUMMARY... 54

4 LUKIJALLE Koulutuksen kansainvälistymisen kansallisia tavoitteita alettiin määritellä Suomessa 1980-luvun lopussa. Opetusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin laatia konkreettinen ja kattava toimenpideohjelma ammatillisen koulutuksen kansainvälistämisestä, jotta oppilaitokset ja niissä annettava koulutus voivat tehokkaasti vastata yhteiskunnan ja työelämän kansainvälistymisen asettamiin vaatimuksiin. Vuoden1989 muistio sisälsi laajan selvityksen ammatillisten oppilaitosten silloisista kansainvälisistä yhteyksistä. Työryhmän esitykset olivat pohjana opetusministeriön ja valtioneuvoston koulutuksen kansainvälistymisen toimintapolitiikalle ja tavoitteita koskeville toimenpiteille. (Aholainen 2000.) Opetushallituksen asettama työryhmä selvitti ammatillisen koulutuksen kansainvälistämisen tilaa, kehittämistarpeita ja toimintalinjoja (Opetushallituksen moniste 19/1998). Siinä työryhmä totesi, että lähimmän viiden vuoden aikana erillisrahoitusta tarvitaan erityisesti ammatillisen perusopetuksen oppilaitosten kansainvälisen toiminnan tukemiseen ja käynnistämiseen. Rahoitusta tulisi suunnata vaikuttavuudeltaan laajoihin tai muuten merkittäviin hankkeisiin ja vaihtoihin sekä verkostoitumiseen ja tulosten levitykseen. Ammatillisten oppilaitosten kansainvälistä toimintaa on kuvattu useissa muissa Opetushallituksen selvityksissä. Oppilaitoksille tehtyjen kyselyjen pohjalta on pyritty arvioimaan kansainvälistämiseen annettujen erillismäärärahojen tarve ja niiden jakoperusteisiin tarvittavat muutokset. Kansainvälisen toiminnan avustuksen suuntaamisen tueksi on selvityksissä kirjattu toimenpide-ehdotuksia, kehittämistarpeita ja toimintalinjoja. Tässä selvityksessä peilataan myös vuoden 1998 selvityksessä tehtyjen toimenpide-ehdotusten toteutumista. Opetushallitus on valinnut selvitystyön toteuttajaksi Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän, ja arvioinnin toteutti FM Terttu Virtanen. Arvioinnin ohjausryhmän jäseninä toimivat Opetushallituksesta ylijohtaja Heli Kuusi, opetusneuvos Sirkka-Liisa Kärki, hallintojohtaja Kari Pitkänen, erikoissuunnittelija Annikki Häkkilä, yli-insinööri Harri Laine, opetusneuvos Paula Mattila sekä ammatillisen koulutuksen järjestäjän edustajana johtava rehtori Markku Kantonen Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymästä. Erikoistutkija Seija Mahlamäki- Kultanen Tampereen yliopiston Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksesta on toiminut ulkopuolisena asiantuntijana. Projektisihteerinä toimi YTM Laura Jauhola. Hankkeen toteutusaika on ollut

5 1 JOHDANTO Tässä selvityksessä tarkastellaan kansainvälistä hanketoimintaa, jota on tuettu valtion talousarviossa erityistehtäviin osoitetuista määrärahoista. Tarkastelu kohdistuu pääosin vuosiin Kohderyhmänä ovat ammatilliset oppilaitokset ja ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät. Kansainvälistymisen tukea on jaettu ammatillisille oppilaitoksille ja ammatillisen koulutuksen järjestäjille vuodesta 1989 lähtien luvulla kansainvälisen toiminnan tuki kohdistui kansainvälisen yhteistyön käynnistämiseen luvulla koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitoksia on ohjattu kehittämään yhteisiä verkostohankkeita. Verkostoitumisen tulokset ja mielipiteet hankkeiden toimivuudesta ovat kartoitettavissa tässä selvityksessä mukana olevien toimijoiden vastauksista. Selvityksessä pohdittavia kysymyksiä 1 : Ammatillisten oppilaitosten kansainvälistä toimintaa mittaavat kysymykset: 1. Miten kansainvälinen toiminta on sisällytetty opetussuunnitelmiin ja muuhun toimintaan? 2. Miten koulutuksen järjestäjän kehittämisstrategiat ovat vaikuttaneet kansainvälisen toiminnan kehittymiseen? Valtionavustuksen vaikutuksia arvioivat kysymykset: 1. Miten valtionavustus on vaikuttanut ammatillisen peruskoulutuksen kansainvälisen toiminnan kehittymiseen? 2. Mistä kansainvälistymistyössä on lähdetty ja mihin on päästy valtionavustuksen avulla? 3. Kuinka oleellinen osa valtionavustus on oppilaitoksen kansainvälistymisbudjetista? 4. Miten Opetushallituksen jakamiin valtionavustuksiin liittyvien kansainvälistämispalveluiden järjestelyt on toteutettu ja millainen on niiden toimivuus? 5. Kansainvälisten verkostojen toimivuutta mittaavat kysymykset. 6. Millaisena kansainvälisen toiminnan tulevaisuus ja jatkuvuus nähdään oppilaitoksissa? 1 Katso kyselylomake liitteestä 1. 5

6 Tiedonkeruumenetelmät Vuosina toteutettua kansainvälistä toimintaa selvitettiin eri tavoin ja tietoa kerättiin seuraavilla menetelmillä: puhelinkeskustelut internet-kysely kansainvälisen toiminnan yhdyshenkilöille opiskelijahaastattelut oppilaitoskohtaisten toimivien esimerkkien tarkastelut Opetushallituksen kansainvälistämisyksikön tilastolliset raportit sekä vuosittaiset selvitykset toiminnasta Internet-kysely toteutettiin helmikuussa 2004 lähettämällä kysely 121:lle kansainvälisessä toiminnassa mukana olevalle toimijalle, jotka valittiin Opetushallituksen vuoden 2003 kansainvälisten hankkeiden yhteyshenkilölistan mukaan. (Kyselyn vastausaika jatkui asti ja vastauspyyntö toistettiin kolmasti sähköpostiviestillä.) Määräaikaan mennessä vastauksia tuli 83, joten kyselyn vastausprosentti kyselyyn oli 69. Vastaukset oli useassa tapauksessa laadittu yhdessä kansainvälisen toiminnan työryhmän kanssa, jolloin vastaajien määräksi tuli 140. Internet-kysely koostui kahdentyyppisistä kysymyksistä: kahdestatoista avovastauksesta ja yhdeksästä numeerisesta arvioinnista. Kahdeksassa numeerisessa arvioinnissa pyydettiin arvioimaan verkostoitumisen vaikutuksia. Yhdessä arvioitiin Opetushallituksen kansainvälistämispalveluja. Arviointiskaala oli yhdestä viiteen (1 = erittäin huono, 5 = erittäin hyvä). Arviointikysymyksissä keskityttiin arvioimaan verkostojen tuomia hyötyjä ja ongelmia, sillä vuonna 2002 siirryttiin rahoittamaan ensisijaisesti verkostohankkeita. Puhelinhaastatteluja tehtiin 16 oppilaitokseen. Selvitykseen on harkinnanvaraisesti valittu sekä aktiivisia oppilaitoksia, että niitä joilla kansainvälinen toiminta on ollut vähäistä. Tarkoituksena oli selvittää kansainvälistä toimintaa estäviä ja edistäviä tekijöitä sekä haastatella lähemmin oppilaitoksen kv-koordinaattoreita ja rehtoreita oppilaitoksen kansainvälisestä toiminnasta. Tämän selvityksen tulokset kuitenkin ovat pääosin peräisin internet-kyselystä. Opiskelijahaastattelut toteutettiin ravintolakoulu Perhon kansainvälisen luokan opiskelijoille (11 opiskelijaa). Tarkoituksena oli tuoda selvitykseen opiskelijoiden näkemys kansainvälisen toiminnan merkityksestä ammatillisessa koulutuksessa. Samalla opiskelijat ottivat kantaa muutamiin selvityksen keskeisiin tuloksiin ja johtopäätöksiin. 6

7 2 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KANSAINVÄLISTÄMISEN YLEISIÄ TAVOITTEITA 2.1 Mitä on kansainvälistyminen? Ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisen tarkoituksena on antaa opiskelijoille valmiuksia toimia kansainvälistyvillä työmarkkinoilla ja monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Koulutuksen kansainvälistymisen on tarkoitus turvata opiskelijoille sellainen ammattitaito ja valmiudet, että he tulevat toimeen monikulttuurisessa ympäristössä ja sijoittuvat kansainvälistyville työmarkkinoille. Kielitaito ja suvaitsevaisuus ovat olennaisia kansainvälistymisen valmiuksia. Kansainvälistymisen avulla parannetaan koulutuksen ja elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä varmistetaan, että kaikilla ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on kansainvälistyvän työelämän ja monikulttuuristuvan yhteiskunnan edellyttämät tiedot ja taidot. (Opetushallituksen moniste 19/1998.) Valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden ammatillisissa tavoitteissa korostetaan kykyä seurata ja hyödyntää alan kehitystä muualla maailmassa, kielitaidon merkitystä, kommunikointitaitoja ja viestinnän valmiuksia, kuten tietotekniikan ja tietoverkkojen hyödyntämistä. Viestintätaidot merkitsevät yksityisja työelämän viestintätilanteissa selviämistä ja mahdollisuutta toimia monikulttuurisessa toimintaympäristössä, mikä myös mahdollistaa työhön sijoittumisen ulkomailla. Kansainvälisyys on haaste koko koulutusjärjestelmälle. Ammatillisen koulutuksen kansainvälistymistä on tuettu kehittämällä opetussuunnitelmia ja opetusta sekä edistämällä erityisesti kansainvälistä yhteistyötä ja varaamalla siihen resursseja. Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosina korostetaan, että suomalaisille nuorille luodaan hyvät ja joustavat mahdollisuudet itsensä kehittämiseen ja opiskeluun ulkomailla sekä edistetään henkilövaihtoa. Lisäksi erityistä huomiota kiinnitetään EU:n koulutus- ja tutkimusohjelman toimeenpanoon ja liikkuvuuden esteiden poistamiseen. Valtioneuvoston koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosina ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisen tavoitteena on edelleen kohottaa koulutuksen laatua sekä tehdä suomalaista koulutusta ja työelämää tunnetuksi. Kehittämissuunnitelman mukaisesti ammatillisen koulutuksen kansainvälistymistä tuetaan kehittämällä opetussuunnitelmia ja opetusta sekä edistämällä kansainvälistä yhteistyötä. Lisäksi opettajien kansainvälisiä valmiuksia, erityisesti kielitaitoa, parannetaan. Tavoitteena on, että parannetaan ammatillisessa peruskoulutuksessa olevien sekä ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden liikkuvuuden edellytyksiä. Ulkomailla suoritettavien opiskelu- ja työssäoppimisjaksojen määrää lisätään ja niiden hyväksilukemiskäytäntöjä tehostetaan. Vastavuoroisen liikkuvuuden mahdollistamiseksi edistetään vieraskielisen opetuksen tarjontaa ja parannetaan suomalaisten ammatillisten tutkintojen kansainvälistä tunnettavuutta. (Koulutus ja tutkimus vuosina ) 7

8 2.2 EU:n tavoitteet ammatillisen koulutuksen kehittämiselle Koulutus on globaalin kilpailun myötä noussut Euroopan unionissa yhä tärkeämpään rooliin. EU:n strategisena tavoitteena on kehittää Euroopan kilpailukykyä niin, että vuonna 2010 Euroopan unioni olisi maailman dynaamisin tietopohjainen talousalue. Yhtenä tärkeänä osana tätä strategiaa on korkealaatuisen koulutuksen kehittäminen. Barcelonan kokouksessa 2002 asetettiin tavoite, että eurooppalainen koulutus tulisi olemaan maailman huippuluokkaa vuoteen 2010 mennessä. Korkeakoulutuksen Bolognan julistus 1999 aloitti korkeakoulutuksen tutkintorakenteiden muokkaamisen yhdenmukaisiksi ja ymmärrettäviksi koko Euroopassa. Tämän prosessin tuloksena Euroopassa otetaan käyttöön yhteinen opintojen mitoitusjärjestelmä ja yliopistosektorilla pyritään kohti yhteisiä tutkintorakenteita. Bolognan julistus toimi osin esikuvana Bryggessä 2001 alkaneelle prosessille, joka johti joulukuussa 2002 niin kutsuttuun Kööpenhaminan julistukseen. Kööpenhaminan prosessin tarkoituksena on ammatillisen koulutuksen laadun ja houkuttelevuuden parantaminen, sekä ammatillisessa koulutuksessa olevien ja sen suorittaneiden liikkuvuuden parantaminen ja kansainvälisen yhteistyön lisääminen ammatillisen koulutuksen alalla. Tiivis yhteistyö työelämän ja työelämäjärjestöjen kanssa on tärkeää. Prosessin avulla halutaan lisätä yhteisymmärrystä ja luottamusta siihen, mitä ammatilliset tutkinnot ja opinnot ovat eri maissa ja mitä ne sisältävät. Lisäksi tarkoituksena on helpottaa muualla opitun hyväksi lukemista. Kööpenhaminan julistuksessa on kahdeksan tavoitealuetta: eurooppalainen ulottuvuus, koulutuksen vertailtavuuden parantaminen, ohjauksen ja neuvonnan kehitys, opintosuoritusten siirtomekanismi, toimialakohtainen koulutus, yhteiset laatukriteerit, non-formaalin (epävirallinen oppiminen) ja informaalin (arkioppiminen) koulutuksen tunnustaminen ja opettajien ja kouluttajien koulutustarpeet. Koulutuksen vertailtavuuden parantamiseen tarvitaan läpinäkyvyyttä, jotta hakijoiden opinto- ja työtodistuksia osataan tulkita. Näin edistetään liikkuvuutta eurooppalaisilla koulutus- ja työmarkkinoilla. Läpinäkyvyydestä käytetään usein englanninkielistä termiä transparenssi. Läpinäkyvyys eli selkeät ja ymmärrettävät tutkintojärjestelmät, tutkinnot ja viranomaistoiminta edistävät opintojen siirrettävyyttä (transferability) maasta toiseen. Jotta ulkomailla suoritettuja opintoja voidaan lukea hyväksi, on luotettava siihen, että koulutus on eri maissa laadukasta. Lisäksi opettajia ja kouluttajia on koulutettava, jotta he voivat paremmin kohdata työelämän uudet haasteet. Opettajien ammattitaito puolestaan lisää ammatillisen koulutuksen laatua. Tiiviin alakohtaisen yhteistyön avulla voidaan kartoittaa työelämän kompetensseja ja kehittää edelleen ammatillista koulutusta työelämän tarpeita vastaavaksi. Lisäksi on kehitettävä tapoja, joilla koulun ulkopuolella tapahtuvaa oppimista voidaan tunnistaa, arvioida ja lukea hyväksi, jotta koulutusjärjestelmät tukisivat paremmin elinikäistä oppimista. Kaiken kaikkiaan tavoitteena on vahvistaa ammatillisen koulutuksen eurooppalaista ulottuvuutta. Euroopan komissio on asettanut kolme työryhmää liittyen Kööpenhaminan prosessiin. Ne pyrkivät osaltaan luomaan työkaluja, jotka tukevat Kööpenhaminan julistuksen tavoitteita. Ensimmäinen työryhmä tutkii mahdollisuuksia kehittää Europassi tuotemerkiksi, jolla voidaan helpottaa muualla opitun läpinäkyvyyttä. Tällä hetkellä on esitetty kehiteltäväksi mobilipassi, johon kuuluvat Europassi, eurooppalainen CV, tutkintotodistuksen liite, todistus kielitaidosta ja todistukset harjoittelusta. Toisessa työryhmässä luodaan ammatillisten opintosuoritusten 8

9 siirtojärjestelmä eli ECVET (European Credits for Vocational Education and Training), jonka avulla halutaan lisätä opiskelijoiden ja työelämässä olevien liikkuvuutta. Kolmannessa työryhmässä kehitetään yhteistä pohjaa ammatillisen koulutuksen laatukriteereille. Tarkoituksena on sopia yhteisiä kriteereitä, joilla arvioidaan ammatillisen koulutuksen laatua. Tällä työllä tähdätään siihen, että olisi helpompi ymmärtää, mitä ammatillinen koulutus eri maissa pitää sisällään ja minkälaiseen ammattitaitoon se johtaa, sekä opintojen hyväksymiseen eri maissa. Valtioneuvoston koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa korostetaan aktiivista osallistumista Euroopan unionin hankkeeseen eurooppalaisen yhteistyön edistämiseksi ammatillisen koulutuksen alueella eli Kööpenhaminan prosessiin. Kööpenhaminan prosessin tavoitteet on sisällytetty kansallisella tasolla ammatillisen koulutuksen sekä koulutuksen kansainvälistymisen kehittämiseen. Myös ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisen tukirahoitus suunnataan osaltaan näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Kööpenhaminan julistuksen painopisteet ovat jo nähtävissä esimerkiksi Leonardo da Vinci -hankkeissa. Kesällä 2003 suoritettiin selvitys siitä, miten Leonardo-ohjelman hankkeet liittyvät ammatillisesta koulutuksesta käytävään eurooppalaiseen keskusteluun (Rouhiainen ja Valjus 2003). Leonardo da Vinci -ohjelma esitellään myöhemmin luvussa AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN RAHOITUS 3.1 Valtionavustus oppilaitosten kansainvälistämiseen Valtion talousarviossa on vuodesta 1989 lähtien osoitettu toimintavaroja ammatillisten oppilaitosten kansainvälistämiseen. Opetusministeriö vahvistaa vuosittain kansainvälistämiseen tarkoitetun määrärahan käytön perusteet, jotka lähetetään tiedoksi koulutuksen järjestäjille. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät voivat hakea Opetushallitukselta avustusta kansainvälisenä yhteistyönä toteutettaviin kehittämishankkeisiin ja muihin kansainvälistä yhteistyötä edistäviin toimintoihin. Hanketuki voi olla enintään 60 prosenttia hankkeen kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvista kustannuksista, jollei lisärahoitus ole erityisistä syistä perusteltua. Kustannuslaskelmiin ei voi lisätä oppilaitoksen opettajien eikä kansainvälisiä asioita hoitavien henkilöiden palkkakustannuksia. Verkostohankkeiden koordinointikulut on kuitenkin voinut sisällyttää hankkeen kuluihin luvun alussa opetusministeriön kirjaamien painopisteiden mukaan tavoitteena oli lisätä opiskelijavaihtoa, tukea suomalaisten opiskelijoiden opinto- ja harjoittelujaksoja ulkomailla ja vastavuoroisesti lisätä ulkomaalaisten opiskelijoiden, lähinnä Karjalasta ja Baltian maista tulevien opiskelijoiden, opintojen harjoittamista Suomessa. Kansainvälistymisen tuki oli tarkoitettu myönnettäväksi opiskelijavaihtoon osallistuville opiskelijoille lisättynä opintososiaalisiin etuihin ja tulkkauspalveluihin luvulla kansainvälisen toiminnan tukea pyrittiin kohdentamaan siten, että mahdollisimman monella ammatillisella oppilaitoksella oli taloudellisia resursseja käynnistää kansainvälinen yhteistyö ja muodostaa vakiintuneita yhteistyöverkostoja muun muassa liikkuvuuden lisäämiseksi. Lähtökohtana oli, että opiskelija- ja opettajavaihtojen kansainväliset yhteydet rakentuivat oppilaitosten omaehtoisen 9

10 toiminnan pohjalle. Avustusta myönnettiin opetussuunnitelma- ja opetusmenetelmäyhteistyöhön ja vieraskielisen opetuksen kehittämiseen. Väliaikaisten ammattikorkeakoulujen vakinaistamisen myötä myös ammatillinen peruskoulutus organisoitiin uudelleen monen koulutuksen järjestäjän toimintaalueella. Tässä yhteydessä usean ammatillisen oppilaitoksen oli luotava kansainvälinen verkostonsa uudestaan yhteistyöpartnereiden jäätyä ammattikorkeakoulujen kumppaneiksi. Valtionavustuksella tuettiin myös tätä kansainvälisen toiminnan uudelleenkäynnistämistä. Käynnistämis- ja liikkuvuustoimintojen tukemisesta siirryttiin määrärahojen käytön perusteiden ohjaamana myöntämään avustusta koulutuksen kehittämishankkeisiin, kuten alakohtaiseen koulutuksen kehittämiseen ja työssäoppimisen ja opetussuunnitelmien kehittämiseen. Maantieteellisiksi painopistealueiksi määriteltiin Euroopan unioniin kuuluvat ja siihen assosioituneet maat sekä lähialueet. Oppilaitoksia rohkaistiin luomaan suhteita myös esimerkiksi Aasiaan, Latinalaiseen Amerikkaan ja Afrikkaan. Avustusta on myönnetty myös hankkeissa saavutettujen tulosten levittämiseen luvulla avustuksen tavoitteena on tukea hankkeita, joiden tulokset ovat laajasti hyödynnettävissä. Oppilaitoksia on ohjattu kehittämään usean koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen yhteisiä, niin kutsuttuja verkostohankkeita. Avustusta on myönnetty kehittämishankkeisiin, joiden toteuttamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa kansainvälisellä yhteistyöllä on oleellinen merkitys. Opiskelijoiden liikkuvuutta on tuettu vain silloin, kun se on liittynyt olennaisena osana hankkeen toteutukseen. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on ollut, että oppilaitoksen kansainvälinen toiminta perustuu koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen kansainvälistymissuunnitelmaan, joka on osa paikallista koulutuksen kehittämisstrategiaa. Käytettävissä olleen määrärahan kehitystä kuvaa alla oleva taulukko. Määrärahat on muutettu vertailtavuuden vuoksi euroiksi luvun loppupuolella määrärahan taso oli noin 1,5 miljoonaa euroa. Vuosina 2000 ja 2001 oli käytettävissä noin 2,5 miljoonaa euroa, josta määrä laski vuonna ,5 miljoonaan euroon ja vuonna 2003 se oli euroa Kv-avustuksen määrä euroina Taulukko 1. Valtionavustus ammatillisten oppilaitosten kansainvälistämiseen

11 3.2 Valtionavustuksen painopisteet vuosina Vuonna 2000 ammatillisen koulutuksen avustus myönnettiin hankekohtaisena. Avustusta haettiin noin 760 hankkeeseen ja sitä myönnettiin 165 päätöksellä noin 400 hankkeeseen. Monet oppilaitokset ja koulutuksen järjestäjät saivat rahoitusta vielä joko kansainvälisen yhteistyön tai hankkeen käynnistämiseen yleensä tai organisaatiomuutoksista johtuvaan toiminnan käynnistämiseen tai uudelleenjärjestelyyn. Rahoitusta myönnettiin eniten opetusmenetelmien kehittämiseen (185 hanketta). Alakohtaisen koulutuksen sekä opetussuunnitelmien ja työssäoppimisen kehittäminen olivat tavoitteena noin 140 hankkeessa. Koulutusaloista aktiivisin oli matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Taulukko 2. Hankkeiden määrät tavoitekohtaisesti vuonna Opetussuunnitelmien kehittäminen Opetusmenetelmien kehittäminen Oppimateriaalien kehittäminen Vieraskielisen koulutuksen kehittäminen Työssäoppimisen/ kv-opintojaksojen kehittämien Näyttöjen kehittäminen Tulosten levittäminen Verkoston luominen/ toiminnan käynnistäminen Muu tavoite Vuonna 2001 avustusten painopistettä siirrettiin käynnistämistoimenpiteistä kehittämishankkeisiin. Tuolloin valtionavustusta haettiin noin 750 hankkeeseen ja sitä sai 390 hanketta. Opetushallituksen rahoittamia hankkeita oli edelleen määrällisesti eniten matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Hankkeiden teemat ja tavoitteet liittyivät useimmiten työssäoppimisverkoston luomiseen ja muuhun työssäoppimisen kehittämiseen. Avustusta myönnettiin myös käynnistämistoimenpiteisiin. Hankkeiden määriä vuonna 2001 on kuvattu tavoitekohtaisesti seuraavassa taulukossa. Yksittäisellä hankkeella oli yleensä useampia kehittämistavoitteita. Vuonna 2002 oppilaitoksia ohjattiin erityisen painokkaasti verkostohankkeiden toteuttamiseen, ja hakuohjeissa korostettiin niiden ensisijaista rahoittamista. Oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyöhankkeilla tavoiteltiin voimavarojen yhdistämistä. Tämä merkitsi myös hankkeiden lukumäärän vähentymistä merkittävästi. Avustusta haettiin niin koulutusalakohtaisiin kuin monialaisiinkin kansainvälisen toiminnan toteuttamisverkostoihin. Kaikkiaan 51 verkostohanketta sai valtion rahoitusta. Verkostoitumista tukevat hankkeet olivat suunnitelmia, jotka oli jatkossa tarkoitus liittää verkostohankkeisiin. Niiden käynnistäminen ja toteuttaminen nähtiin selkeämmäksi rahoittaa erillisenä hankkeena. Oppilaitosten omat hankkeet liittyivät pääosin harvinaisiin aloihin ja olivat pienehköjä. Opetushallitus rahoitti lisäksi muita kansainvälistämistoimintoja, joihin kuuluivat kansainvälisten toimintojen organisointi, käynnistämishankkeet sekä muut kehittämistoiminnot, kuten kansainvälisten seminaarien järjestely. 11

12 Vuoden 2003 tilastosta ilmenee verkostohankkeiden eteneminen jatkohankkeiksi (28 kpl). Oppilaitosten verkostoituminen oli todennettavissa vuoden 2003 hankeesityksissä selvästi, sillä 65 prosenttia hankerahoituksesta kohdennettiin vuonna 2002 käynnistyneiden hankkeiden jatkotoimintoihin. Uusia verkostohankkeita rahoitettiin enää kymmenen. Usean koulutuksen järjestäjän yhteishankkeiden osuus on yhteensä 71 prosenttia. Niihin kuuluvat jatko- ja uudet hankkeet. Hankkeille on vuonna 2003 myönnetty avustusta euroa/ hanke. Alla olevissa kuvioissa (1 ja 2) on esitetty, minkälaisiin hankkeisiin Opetushallitus on myöntänyt määrärahaa vuosina 2002 ja Vuoden 2003 hankkeet kuvauksineen ovat esitettyinä liitteessä neljä. Kv-avustus hankkeittain 2002 Jatkohankkeet, Muut kansainvälistämistoiminnot, Verkostohankkeita tukevat hankkeet, Verkostohankkeet Kv-avustus hankeittain 2003 Oppilaitosten omat hankkeet, Muu rahoitus, Koulutuksen järj. omat hankkeet, Verkostohankkeiden jatkohankkeet, Uudet verkostohankkeet, Kuviot 1 ja 2. Valtionavustus hankkeittain vuosina 2002 ja EU-koulutusohjelmat ja muu kansainvälisen toiminnan rahoitus Tärkeimmät omarahoituksen ja valtionavun ulkopuoliset rahoituslähteet ovat EUkoulutusohjelmat, kuten Leonardo da Vinci -ohjelma ja Sokrates-ohjelmaan kuuluvat Comenius ja Lingua. Pohjoismaista yhteistyötä tukee Nordplus Junior -ohjelma. Muita rahoituslähteitä ovat muun muassa erilaiset säätiöt ja yhdistykset. Opiskelijoiden omarahoitusosuuden voidaan olettaa kasvaneen viime vuosien aikana. Kansainvälisten projektien rahoitusmahdollisuuksia on koottu kuvioon 3. 12

13 oppilaitosten oma rahoitus Opetusministeriö EU:n rahoituslähteet Muut Leonardo da Vinci Socrates - Comenius Socrates - Lingua Nordplus Junior Muu rahoitus esim.säätiöt Opiskelijoiden oma rahoitus Kuvio 3. Ammatillisen peruskoulutuksen kansainvälisen toiminnan rahoitusmuotoja Ammatillisten oppilaitosten kansainvälisen toiminnan rahoituksen määristä ei voi saada täysin tarkkoja lukuja, mutta alla olevat kuviot (4 ja 5) antavat viitteelliset mittasuhteet. Taulukosta puuttuvat oppilaitosten omarahoitus ja opiskelijoiden muiden rahoituskeinojen avulla toteutetut liikkuvuuden muodot. Oppilaitosten omarahoitus on huomattava, mutta sitä ei tässä selvityksessä arvioida. Esimerkiksi vuoden 1996 selvityksen mukaan ammatillisten oppilaitosten omarahoitusosuus oli yli 50 prosenttia. Useimmat ohjelmat vaativat tuen lisäksi määrätyn prosentin mukaista omarahoitusosuutta (yleensä %). Opiskelijoiden järjestämillä tempauksilla ja eri tapahtumilla kerätyt varat ovat omaehtoisen yritteliäisyyden esimerkki. Vuonna 2003 Opetushallituksen kautta tuleva avustus oli suhteessa suurin ammatilliselle peruskoulutukselle jaettavan avustuksen määrästä. Vuonna 2001 se oli yli 60 prosenttia. Osa luvuista on laskennallisia keskiarvoja, sillä kaikista rahoitusmuodoista ei ole saatu vuosikohtaista erittelyä. Arviossa ei ole mukana esimerkiksi ulkomaalaisvetoisissa hankkeissa olevien suomalaispartnereiden rahoitusta. Laskentaan mukaan saatujen avustusmuotojen kokonaismäärä vuonna 2001 oli euroa ja vuonna 2003 se putosi lähes puoleen, eli euroon (kv-tuen totaali 4,03 milj. euroa) 2003 (kv-tuen totaali 2,09 milj. euroa) Nordplus Junior 8 % Leonardo liikkuvuus 12 % Comenius 8 % Valtion avustus 63 % Nordplus Junior 15 % Comenius 16 % Valtion avustus 38 % Leonardo kehittämishankkeet 9 % Leonardo liikkuvuus 23 % Leonardo kehittämishankkeet 8 % Kuviot 4 ja 5. Arvio ammatilliselle peruskoulutukselle jaetusta vuosittaisesta tuesta 13

14 EU:n ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci -ohjelman kautta tuetaan projekteja, joissa kehitetään eurooppalaisessa yhteistyössä ammatillista perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta. Ohjelman tavoitteena on parantaa taitoja ja osaamista sekä koulutuksen laatua kaikilla ammatillisen koulutuksen tasoilla. Liikkuvuushankkeissa tuetaan ammatillisessa koulutuksessa olevien henkilöiden, sekä ammatillisesta koulutuksesta vastaavien henkilöiden liikkuvuutta edistäviä hankkeita. Leonardo-ohjelman liikkuvuushankkeet ovat keskeisiä suomalaisten ammatillisten oppilaitosten asiantuntijoiden ja opiskelijoiden liikkuvuuden tukimuotoja, mutta ohjelman resurssit ovat rajalliset. Leonardoliikkuvuushankkeissa vuosina ammatillisessa peruskoulutuksessa olevat henkilöt saivat tukea 152:een liikkuvuutta edistävään hankkeeseen (233 hakemuksesta) apurahaa, eli noin 460 apurahaa per vuosi. Leonardoliikkuvuushankkeissa ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijavaihtoon jaettiin kyseisinä vuosina yhteensä noin kaksi miljoonaa euroa. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät hallinnoivat vuosina lähes 60 prosenttia suomalaisista liikkuvuushankkeista, mutta vain 15 prosenttia kehittämishankkeista. 14 suomalaisvetoisessa Leonardo-pilottihankkeessa oli mukana 23 ammatillisen perusopetuksen partneria. Ammatillinen peruskoulutus on saanut koko Suomeen ohjatusta Leonardo-tuesta keskimäärin alle yhdeksän prosenttia. Vuosina ulkomaalaisvetoisiin hankkeisiin osallistui 25 suomalaisen ammatillisen peruskoulutuksen oppilaitosta. Taulukko 2. Leonardo-pilottihankkeille suunnattu rahoitus Vuosi Leonardo-tuki ammatilliselle peruskoulutukselle Suomelle myönnetty Leonardo-tuki/ miljoonaa euroa ,2 6,1 % ,3 16,4 % ,4 10 % ,9 6 % Yhteensä ,8 milj. 9.5 % Ammatillinen peruskoulutuksen prosentuaalinen osuus koko Suomelle tulleesta rahasta Sokrates-ohjelma on Euroopan yleissivistävän koulutuksen ohjelma. Sen puitteissa pyritään edistämään kieltenopiskelua (Lingua), liikkuvuutta ja innovaatioita. Comenius-alaohjelman kautta ammatilliset oppilaitokset ovat mukana erilaisiin teemoihin liittyvissä yhteistyöhankkeissa ja opettajien täydennyskoulutushankkeissa. Ohjelmassa tuetaan oppilaitosten projektiyhteistyötä, yksilöllistä liikkuvuutta sekä verkostoitumista. Ammatilliselle peruskoulutukselle on jaettu rahoitusta seuraavasti: Taulukko 3. Ammatilliselle peruskoulutukselle jaettu Comenius-rahoitus Comenius-hankkeet Projektien määrä Tuki/ ammatilliset kouluprojektit ammatilliset valmistelevat vierailut, rehtoreiden opintovierailut ja opettajavaihto ammatilliset kehittämisprojektit ammatilliset Lingua E ja Comenius kielihankkeet sekä valmistelevat vierailut laskennallinen keskiarvo / vuosi:

15 Nordplus Junior -ohjelman tehtävänä on lisätä ammatillisessa koulutuksessa olevien ja heidän opettajiensa pohjoismaista liikkuvuutta sekä oppilaitosten yhteistyötä. Ohjelmaan kuuluu henkilövaihdon lisäksi yhteisten opintokokonaisuuksien toteutusta. Ammatillinen perusopetus saa arviolta 90 prosenttia koko Nordplus Juniorin Suomeen tulevasta rahasta, ja vuosina summa on noin 1,24 miljoonaa euroa, jolloin laskennallinen keskiarvo on euroa vuodessa. 3.4 Opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuus Alla olevassa taulukossa ovat mukana kaikki eri rahoituslähteistä tuetut ammatillisissa oppilaitoksissa tapahtuneet liikkuvuustoiminnot Suomessa. Tiedot opiskelijoiden, opettajien ja muiden asiantuntijoiden liikkuvuudesta perustuvat Opetushallituksen tekemiin selvityksiin. Opiskelijoiden liikkuvuus on pysynyt lähes samana. Esimerkiksi vuonna 2002 koko ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden määrästä ulkomailla oli noin 2,8 prosenttia. Opettajien liikkuvuus laski rajusti vuonna 2001, mutta on jälleen kasvussa. Vuoden 2003 opiskelijoiden liikkuvuusmäärästä noin 10 prosenttia rahoitettiin Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMOn kautta. Taulukko 4. Liikkuvuus Lähteneet Opiskelijat Opettajat Yhteensä Saapuneet Opiskelijat Opettajat Yhteensä Vuoden 2002 liikkuvuusmäärien tarkastelussa on mukana 137 pääosin ammatillista perusopetusta antavaa koulutuksen järjestäjää. Tarkastelun ulkopuolella ovat ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset, musiikin ja liikunnan alan oppilaitokset sekä kansanopistot. Vuoden 2002 tietojenkeruussa 53 koulutuksen järjestäjää (noin 40 %) on joko ilmoittanut, että liikkuvuutta ei ole ollut, tai liikkuvuudesta ei ole tehty selvitystä. Tämä koskee lähinnä oppilasmäärältään pieniä, omistajayhteisönsä ainoita oppilaitoksia. Tästä johtuen annetut tiedot antavat kohtuullisen tarkan kuvan liikkuvuudesta vuonna Vuonna 2002 ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskeli Suomessa kaikkiaan noin opiskelijaa. Selvitysten mukaan näistä noin oli ulkomailla työssäoppimassa, suoritti opiskelujakson tai osallistui muihin kansainvälisiin tapahtumiin tai vierailuihin ulkomailla. Tavoitteiden mukaan eriteltyinä määrät jakautuivat seuraavasti: työssäoppiminen opiskelijaa opiskelujaksot 800 opiskelijaa kilpailut, messut, opintomatkat jne. 900 opiskelijaa 15

16 Työssäoppimisjaksoilla oli eniten opiskelijoita sosiaali- ja terveysalalta (lähes 500). Kaupan ja hallinnon sekä majoitus-, ravitsemis- ja talousalalta työssäoppimisjaksoilla oli liki 300 kummaltakin. Työssäoppimisjakson keskimääräinen pituus oli 4,5 viikkoa (pisimmät jaksot 20 viikkoa). Opintojaksojen keskimääräinen pituus oli 2,5 viikkoa, pisimmillään 17 viikkoa. Suosituimpia kohdemaita olivat Ruotsi, Iso-Britannia, Saksa ja Viro. Suomeen tuli opiskelijavaihtoon noin opiskelijaa. Eniten opiskelijoita tuli Venäjältä, Ruotsista, Saksasta ja Ranskasta. Maakohtaiset liikkuvuustilastot löytyvät liitteestä kolme. Opettajien liikkuvuus jakautui pääosin kolmeen matkan tavoitetta kuvaavaan ryhmään: työssäoppimispaikkoihin ja kohdemaan koulutukseen tutustuminen valmistelevat vierailut (yhteistyön käynnistäminen, työssäoppimisjaksoista sopiminen) osallistuminen opiskelijoiden työssäoppimis- tai opintojaksoille (oppilaanohjaus, työssäoppimisen käynnistäminen ja arviointi) Muita mainittuja teemoja ovat opettajien omat työelämäjaksot ja kielikurssit. Tässä yhteydessä ei selvitetty kokous- eikä seminaarimatkoja. Edellä mainittuihin toimintoihin liittyen on raporttien mukaan tehty noin opettajan matkaa ulkomaille. Raportista ei käy ilmi, onko opettaja osallistunut useammalle kuin yhdelle matkalle. Noin 80 opettajaa on ollut ulkomaan jaksolla kaksi viikkoa tai pitempään. Pisin opettajan ulkomainen työelämäjakso on ollut kuusi kuukautta. Myös opettajien osalta voidaan todeta, että sosiaali- ja terveysalan, kaupan ja hallinnon alan sekä majoitus-, ravitsemis- ja talousalan opettajat liikkuivat aktiivisimmin. Suomeen suuntautui noin ulkomaalaisopettajan matkaa. Suomi kiinnosti eniten ruotsalais-, saksalais-, virolais- ja brittiopettajia. Samat maat olivat kärjessä myös suomalaisopettajien kohdemaina. Vuoden 2003 liikkuvuuskyselyyn vastasi 143 oppilaitosta. Vastaamatta jätti noin 25 prosenttia oppilaitoksista. Suurin osa näistä on pieniä oppilaitoksia, joista useimmissa liikkuvuustoimintoja ei todennäköisesti ole. Selvitysten mukaan Suomesta lähti ulkomaille kaikkiaan noin opiskelijaa. Määrä jakautuu tavoitteittain seuraavasti: työssäoppiminen opiskelijaa opiskelujaksot 925 kilpailut, messut, opintomatkat jne opiskelijaa Aktiivisimmin liikkuivat jälleen sosiaali- ja terveysalan (noin 950 opiskelijaa), kaupan ja hallinnon alan (noin 750 opiskelijaa), majoitus-, ravitsemis- ja talousalan (noin 550 opiskelijaa) sekä luonnonvara-alan opiskelijat (noin 500 opiskelijaa). Työssäoppimisjakson keskimääräinen pituus oli 5,2 viikkoa (pisimmät jaksot 20 viikkoa). Opintojaksojen keskimääräinen pituus oli vajaa kaksi viikkoa, pisimmillään 20 viikkoa. Työssäoppimisjaksoilla suosituimmat kohdemaat olivat Ruotsi, Iso-Britannia ja Saksa sekä Espanja ja Viro. Ruotsiin ja Viroon suuntautui eniten muutaman päivän mittaisia tutustumismatkoja. Myös Venäjän kohdemaaksi valinneiden määrä lisääntyi Venäjä-pilottiprojektin käynnistymisen myötä. Suomeen tuli opiskelijavaihtoon noin opiskelijaa. Eniten opiskelijoita tuli luonnonvara-aloilta (noin 500 opiskelijaa) sekä kaupan ja hallinnonalalta (noin 350 opiskelijaa). Lukumääräisesti eniten tuli opiskelijoita Saksasta (noin 300) ja Ranskasta (liki 300), joista opiskelijat tulivat useimmiten opiskelijan ryhminä. Merkittävä määrä opiskelijoita tuli myös Ruotsista ja Espanjasta. Opettajien liikkuvuus liittyi pääosin kolmeen samaan tavoiteryhmään kuin vuonna 2002 (työssäoppimispaikkoihin ja kohdemaan koulutukseen tutustuminen, 16

17 valmistelevat vierailut, osallistuminen opiskelijoiden työssäoppimis- tai opintojaksoille). Opettajien työelämäjaksot (noin 30 opettajaa) olivat selkeästi lisääntyneet edellisvuodesta. Eniten työelämäjaksoille osallistui opettajia majoitus-, ravitsemis- ja talousalalta. Jaksojen pituus vaihteli kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Raporttien mukaan kaikkiaan opettajan matkaa on tehty ulkomaille. Noin 155 opettajaa on ollut ulkomaan jaksolla kaksi viikkoa tai pitempään. Pitempiaikaisille jaksoille osallistuneiden opettajien määrä on liki kaksinkertainen vuoteen 2002 nähden. Eniten opettajien matkoja suuntautui Ruotsiin, Iso- Britanniaan, Viroon ja Saksaan. Opettajien osalta voidaan edelleen todeta, että sosiaali- ja terveysalan, kaupan ja hallinnon alan sekä majoitus-, ravitsemis- ja talousalan opettajat liikkuivat aktiivisimmin. Suomeen suuntautui noin 850 ulkomaalaisopettajan matka. Opettajia tuli eniten Ruotsista, Saksasta ja Ranskasta. 4 KANSAINVÄLISYYS AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN TOIMINNASSA Useissa ammatillista perusopetusta antavissa oppilaitoksissa kansainvälinen toiminta nähdään selvityksen tulosten mukaan tärkeänä osana koulutusta. Kansainvälisyys on yksi oppilaitosten strategisista painopistealueista ja samalla osa kehittämisstrategiaa. Kansainvälisyyttä hyödynnetään voimakkaasti niin oppilaitosten mainonnassa kuin myös opiskelijoiden rekrytoinnissakin, kuten alla olevasta sitaatista käy ilmi. Uskon, että oppilaitoksemme näkee kansainväliset opintojaksot hyödyllisinä ja laitoksellemme positiivista imagoa luovana toimintaa. Opiskelijat ovat olleet erittäin tyytyväisiä ja tämä viesti onkin toiminut niin, ettei projektia ole tarvinnut lainkaan mainostaa. Opiskelijat hakevat itse tietoa ja hakeutuvat opintoihin. Tämä antaa mahdollisuuden sellaisillekin, jotka eivät muutoin uskaltaisi lähteä matkaan. Tämä on tilaisuus mahtavaan kokemukseen, joka muuttaa asenteita loppuelämäksi. Kansainvälisen toiminnan käynnistyessä 90-luvun alussa yhteyksien luominen oli kovan työn takana. Alkuvaiheessa aktiiviset toimijat loivat kontakteja useisiin ulkomaisiin oppilaitoksiin ja lähtivät mukaan erilaisiin hankkeisiin. Nyt kansainvälisten projektien luonne on muuttunut kontaktien luomisesta laadulliseen sisällön kehittämiseen, ja myös laadullista valikoitumista on tapahtunut. Hyvät kansainväliset kontaktit halutaan säilyttää, ja toimintaa luotettavien kumppaneiden kanssa halutaan jatkaa sekä kehittää edelleen. Myönteinen suhtautuminen kansainväliseen toimintaan johtuu vastaajien mielestä yleensä organisaation henkilöstön sitouttamisesta. Kansainvälisen toiminnan tulevaisuutta ja jatkuvuutta arvioitaessa noin viidesosa vastanneista asennoitui toimintaansa erittäin positiivisesti. Heistä suurin osa pitää jo olemassa olevia verkostoja toimivina ja hyviä partneriverkostoja ensisijaisen tärkeinä. Toimintaa edistävinä tekijöinä mainittiin opettajien työelämään tutustuminen ulkomailla, sillä samalla, kun kansainvälisyyttä toteutetaan, lisätään myös osaavien kansainvälisten toimijoiden määrää. Projekti- ja verkostotoiminnan kautta kansainvälisyydestä tulee osa normaalia opetustoimintaa. Vastausten mukaan kansainvälisen toiminnan hyödyllisyys korostui erityisesti ammatillisen kielenoppimisen kannalta. Useissa tapauksissa kansainvälistyminen mainittiin välttämättömänä työmarkkinoiden kansainvälistyessä. Eräänä asiana tuli esille, että elinkeinoelämän haasteet tulisi huomioida esimerkiksi kehittämällä 17

18 verkostoa kohdealueilla, joissa Suomen kauppa, palvelut ja teollisuus tarvitsevat ammattiosaajia. Myös eri kansallisuuksien kohtaaminen nähtiin tärkeänä työvoiman kansainvälistyessä. Suvaitsevaisuuskasvatus ja erilaiset kansainvälisyyteen liittyvät teemapäivät mainittiin kansainvälisen toiminnan tärkeinä osa-alueina. Kansainvälistymisen nähtiin motivoivan opiskelijoita suorittamaan opintojaan, ja siitä nähtiin koituvan yleistä tyytyväisyyttä, joka heijastuu myös muuhun toimintaan. Vieraskieliset opiskelijat organisaatiossa mainittiin osaksi käytännön kansainvälistymistä. Kieltenopetuksen ja kansainvälistymisen tarpeet kohtaavat kulttuurivaihdossa. Vastaajat toivoivat kansainvälisen yhteistyön muodostuvan osaksi oppilaitoksen normaalia toimintaa ei ylimääräiseksi rasitteeksi. Kansainvälinen toiminta on useassa vastauksessa ymmärretty laajasti: Jo opiskelu internetissä on kansainvälistymistä, aina ei tarvitse lähteä ulkomaille kansainvälistyäkseen. Kuitenkin kaikilla perustutkinnon suorittaneilla tulisi olla kansainvälistyvän työelämän edellyttämät tiedot ja taidot, pelkkä internetissä opiskelu ei riitä. 4.1 Kansainvälinen toiminta koulutuksen järjestäjien strategioissa Kansainvälisten toimintojen todettiin olevan oleellinen osa oppilaitoksen strategiaa ja perustoimintaa noin 60 prosentissa vastauksista. Vain yhdeksässä prosentissa vastauksista todettiin, että sitä ei ole lainkaan sisällytetty strategiaan. Toisaalta strategiaa pidetään vain sanahelinänä, jos resursseja sen toteuttamiseen ei varata. Siten strategia saattaa olla vain yleisenä linjauksena toiminnan taustalla, mutta rahoitukseen se ei ole vastausten mukaan merkittävästi vaikuttanut. Parhaimmillaan strategiat tukevat kansainvälisen toiminnan kehittämistä. Oppilaitoksen kehittämisstrategiat ohjaavat kansainvälistä toimintaa, ja tällöin toiminta keskittyy oppilaitoksen kannalta keskeisiin alueisiin. Näissä oppilaitoksissa myös strategian toteutumista seurataan. Kansainvälinen toiminta on useissa oppilaitoksissa osa laatujärjestelmää. Johdon sitoutuminen on keskeisessä asemassa kansainvälisen toiminnan kehittymisessä. Alle on listattu vastauksista nousseita kansainvälisen toiminnan sisällön muotoutumisen keskeisiä perusteita: kaupungin kansainvälistymisstrategia koulutuksen järjestäjän kansainvälistymisstrategia oppilaitoksen kansainvälistymisstrategia opettajien painotukset ja henkilökohtaiset kontaktit hyvät ja luotettavat kumppanit opiskelijoiden työssäoppiminen opettajien työelämäjaksot opiskelijoiden kiinnostus ulkomaanopintoihin opettajien kiinnostus eri oppilaitosten väliseen yhteistyöhön kohdemaan kieli, turvallisuus, läheisyys ja kustannustaso kansainvälisen toiminnan tarkoituksenmukaisuus hanketoiminnan kumuloituminen => lumipalloefekti 18

19 4.2 Kansainvälinen toiminta opetussuunnitelmissa ja opetuksessa Lähes kaikkien vastaajien mukaan (95 %) kansainvälinen toiminta on sisällytetty koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmiin ja opetuksen toteutumiseen joko osana opetussuunnitelmaa tai välillisesti esimerkiksi kielten opetuksen tai työssäoppimisen kautta. Kansainvälisen toiminnan toteutuminen ei kuitenkaan ole taattua, vaikka se sisältyisikin opetussuunnitelmaan, sillä se saattaa ilmetä ainoastaan sanoina opetussuunnitelmassa. Useassa oppilaitoksessa linja on vasta hahmottumassa ja tullaan kirjaamaan opetussuunnitelmaan lähitulevaisuudessa, mutta käytännössä toimintaa on jo olemassa. Kansainvälistä toimintaa kuvataan opetussuunnitelmissa usein yleisellä tasolla ja se tarkennetaan tavoitteelliseksi toiminnaksi oppilaitoksessa erillisen kansainvälistymissuunnitelman avulla. Kansainvälisyys pyritään integroimaan opetukseen. Kansainväliset vaihdot toteutetaan osana opetussuunnitelmaa, ja työssäoppiminen ulkomailla hyväksytään yleensä opintoihin. 2 Kansainvälistymisen ilmenemismuotoja opetuksessa ovat pääosin: työssäoppiminen ulkomailla vapaavalintainen kurssi kansainvälisyyskasvatus kulttuurintuntemuskurssi osa yhteisiä opintoja näytön tai osanäytön suorittaminen ulkomailla maahanmuuttajakoulutus verkko-opinnot yhteinen painotus, kansainvälisyys eri opinnoissa kotikansainvälisyys kielikurssit Europassi opintomatkat henkilökohtaiset opetussuunnitelmat kansainväliseen matkaan valmentava kurssi henkilöstökoulutus kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen (eettiset taidot) CLIL -menetelmä (ammatillisten aineiden opettaminen vieraalla kielellä) 2 Liitteeseen (4) on kerätty linkkejä tutkintojen kansainvälisestä vertailusta, koulutusjärjestelmistä ja koulutuspolitiikan tiedonvaihdosta opetuksen järjestäjille ja kansainvälistä toimintaa suunnitteleville. 19

20 4.3 Opiskelijoiden tasavertaisuuden toteutuminen kansainvälisessä toiminnassa Noin puolet vastaajista oli erittäin tyytyväisiä opiskelijoiden tasavertaisuuden toteutumiseen. Yleensä opiskelijoilla on yhtäläinen oikeus hakeutua kansainvälistymisopintoihin ja mahdollisuus ilmoittaa halukkuutensa työssäoppimisjaksoon ulkomailla. Toisaalta opiskelijoiden motivaatio kyseenalaistettiin. Vain harvoin lähtijöitä on enemmän kuin paikkoja. Tasa-arvo toteutuu suhteellisen hyvin, jos ulkopuolista rahoitusta on käytettävissä. Opiskelijoiden taloudelliset mahdollisuudet lähteä ulkomaille ovat rajalliset, jos lisärahoitusta ei saada, sillä kaikilla ei ole varaa maksaa matkoja ja majoituskustannuksia ulkomailla. Opiskelijoiden liikkuvuuteen suunnattujen määrärahojen vähentäminen tekee kansainvälisestä toiminnasta sosiaalisesti diskriminoivaa. Lopulta hyvin harvat saavat tilaisuuden osallistua toimintaan. Selvitykseen otettiin mukaan myös suppea näyte opiskelijoiden näkökulmia. Ravintolakoulu Perhon kansainvälisen luokan opiskelijoita pyydettiin ottamaan kantaa väitteeseen kaikilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet ulkomaanopintoihin. Yli puolet haastatelluista vastasi kielteisesti. Seuraavanlaisia kommentteja saatiin väitteeseen: Motivaation tulisi olla ulkomaanopintojen mittari, on sitouduttava vaihtoon. Tulee olla karsinta, koska opiskelija on aina oppilaitoksensa ja maansa edustaja ulkomailla. Koulu tulee hoitaa asiallisesti ja pitää olla edustuskelpoinen. Toisaalta kuitenkin korostettiin, että kaikilla tulee olla mahdollisuus lähteä, jos opiskelijalla motivaatio on kohdallaan ja muuten jalat maassa. Kielitaidon merkitys ei saisi korostua liikaa, sillä kieltä oppii maailmalla. Kysyttäessä opiskelijoilta kansainvälisyyden välttämättömyydestä työmarkkinoiden suhteen suurin osa haastatelluista opiskelijoista oli sitä mieltä, että kansainvälinen kokemus ei ole välttämätöntä ravintola-alalla: Siitä on suurta hyötyä, mutta se ei ole välttämättömyys. Kansainvälinen opiskelu ei saa olla itseisarvo. Kotimaassa hyvässä työssäoppimispaikassa saa myös arvokasta kokemusta ja siitä saa enemmän irti kuin ulkomailla. Selvityksen pohjalta voidaan sanoa, että oppilaitokset suosivat kielitaitoisia ja lahjakkaita opiskelijoita lähtijöiden valinnassa. Kielitaito nousee monella esteeksi. Joissain tapauksissa on pyritty hankkimaan kohteita, joissa on mahdollisuus opiskella suomeksi (Viro sekä Ruotsin ja Espanjan suomalaiskohteet). Opiskelijan oma kiinnostus ja motivaatio sekä aktiivisuus vaikuttavat valintatilanteessa. Hakijoista valitaan sopivimmat. Kysyttäessä numeerista arviota väittämään verkostot palvelevat ensisijaisesti opiskelijoiden kansainvälistymistä ja oppimiskokemuksia noin kaksi kolmasosaa vastanneista arvioi väittämän pitävän paikkansa. Verkostojen opiskelijoille tuomaa hyötyä vain tyydyttäväksi arvioineita oli noin kolmannes vastaajista. Yhteistyöverkostojen kohdemaiden tarjonta ei välttämättä palvele opiskelijoiden etua. Jos tietoa yhteistyökumppaneista ei jaeta, voi kohdemaavalikoima olla joissakin oppilaitoksissa aika suppea, eikä välttämättä opintojen kannalta tarkoituksenmukainen. Kansainvälistymistyössä toimivien ammattiopettajien pätevyys ja aktiivisuus vaihtelevat, mikä osaltaan vaikuttaa tasavertaisuuden toteutumiseen vaihtoja suunniteltaessa. Yleensä työssäoppimispaikkaa ja -maata valittaessa opiskelijoiden toiveet pyritään ottamaan huomioon niin pitkälti kuin mahdollista. Kommunikointikieli on tärkeässä roolissa kohdemaita valittaessa. Lisäksi maan kustannustaso, läheisyys ja opiskelijan turvallisuus painottuvat valinnoissa. Erityisryhmien asema on monesti heikko. Varsinaisilla vaihtojärjestelmillä ei ole riittäviä tukimuotoja erityisryhmien liikkumiseen. Matkustamiseen ja toimintaan kohdemaassa tarvitaan usein runsaasti tukea ja henkilöstöä. 20

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetushallituksen (OKM) rahoittamien Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetusneuvos Leena Koski Selvitys tuloksista ja vaikuttavuudesta Selvitys liittyy Opetushallituksen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011

KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011 KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011 ISBN 978-951-805-534-4 (pdf) 10/2012 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen toiminnan resurssit

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

Nordplus Kenneth Lundin

Nordplus Kenneth Lundin Nordplus 2012-2016 18.1.2012 Kenneth Lundin Esitys taustaa päätöksestä uudesta ohjelmakaudesta päämäärät toiminnot budjetti ja hallinnointi arviointikriteerit tilastolukuja Pohjoismaiden ministerineuvoston

Lisätiedot

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille Valtionavustushankkeiden 2016 aloitusseminaari Hankeryhmät Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammatilliselle koulutukselle - hakukierros 2017

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammatilliselle koulutukselle - hakukierros 2017 Mitä Erasmus+ tarjoaa ammatilliselle koulutukselle - hakukierros 2017 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä Opetus-

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa etwinning 7.10.2009 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden oppilaiden kanssa tieto-

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattoritapaaminen 29.- 30.10.2009 Anna-Kaisa Mustaparta Minkä kielten opetusta mukana olevat kunnat ja koulut aikovat lisätä tai kehittää?

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Valtionavustukset ammatillisen peruskoulutuksen kehittämiseen vuonna 2014

Valtionavustukset ammatillisen peruskoulutuksen kehittämiseen vuonna 2014 Valtionavustukset ammatillisen peruskoulutuksen kehittämiseen vuonna 2014 Tiedotustilaisuus 25.2.2014 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea FUAS Kielet ja viestintä Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea 2 Mikä on FUAS? Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laureaammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009

Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Historiallinen perspektiivi: Pienistä ohjelmista suuriin kokonaisuuksiin 1986-1995 2000 2007 2014 Erasmus Comett Socrates Socrates Force + Comenius + Grundtvig LLP Erasmus+

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle 4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Tunnustetaanko osaaminen? Helsinki 3.12.2007 Riitta Pyykkö, Turun yliopisto Säädöspohjan antama tausta opiskelijavalintaa koskevat

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja ECVET osaaminen oman alan kehittämisessä S Kansainvälisyyskoulu Rea Tuominen, projektipäällikkö

Kansainvälistyminen ja ECVET osaaminen oman alan kehittämisessä S Kansainvälisyyskoulu Rea Tuominen, projektipäällikkö Kansainvälistyminen ja ECVET osaaminen oman alan kehittämisessä 8.4.2011 S 10715 Kansainvälisyyskoulu Rea Tuominen, projektipäällikkö 1 TAVOITE 2015 toimintakonsepti 3-5% 10% Kansainvälisesti painottunut

Lisätiedot

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa etwinning 26.8.2011 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden kollegoiden kanssa tieto-

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen

Lisätiedot

liikkuvuutta, verkostoja ja hankkeita

liikkuvuutta, verkostoja ja hankkeita 2/2 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. NUMERO 2A/26 kotikansainvälistymistä, liikkuvuutta, verkostoja ja hankkeita Tilastoja aikuiskoulutuksen kansainvälistymisestä

Lisätiedot

Näkökulmia. Kansainvälistyminen ammatillisessa. peruskoulutuksessa. Voitto Nuutinen. Johdanto. ja tuotteet liikkuivat helpommin yli rajojen.

Näkökulmia. Kansainvälistyminen ammatillisessa. peruskoulutuksessa. Voitto Nuutinen. Johdanto. ja tuotteet liikkuivat helpommin yli rajojen. Näkökulmia kansainvälistymiseen ammatillisessa peruskoulutuksessa Voitto Nuutinen Kansainvälisten asioiden koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Joensuu, Tekniikka ja Kulttuuri voitto.nuutinen@pkky.fi

Lisätiedot

Kaikki menevät Kiinaan! Yanzun tulevaisuus kansainvälisyyshankkeena. Opetushallitus opetusneuvos Paula Mattila 7.3.2012 Hgin yliopisto

Kaikki menevät Kiinaan! Yanzun tulevaisuus kansainvälisyyshankkeena. Opetushallitus opetusneuvos Paula Mattila 7.3.2012 Hgin yliopisto Kaikki menevät Kiinaan! Yanzun tulevaisuus kansainvälisyyshankkeena Opetushallitus opetusneuvos Paula Mattila 7.3.2012 Hgin yliopisto ENSIMMÄINEN OSA. Mitä kansainvälisyydestä sanotaan avainasiakirjoissa?

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista - ja kansallisistakin Mikko Nupponen 8.2.2011 Feb- 11 Eurooppalaisista linjauksista ja kansallisista EU 2020 Hallitusohjelma Youth

Lisätiedot

Työelämä muuttuu monipuolisen

Työelämä muuttuu monipuolisen Työelämä muuttuu monipuolisen kielitaidon merkitys elinkeinoelämälle kasvaa Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KIELITIVOLI-konferenssi 27..202 Esityksen sisältö Tavat tehdä töitä muuttuvat

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin

Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Hankkeiden tulee linkittyä KA2 toiminnon tavoitteisiin ja johonkin painopistealueeseen Ks. Programme

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Paula Mattila, opetusneuvos (Anu Halvaria mukaillen) Opetushallitus Mitä tässä esityksessä: Miten tähän

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki 22.11.2013 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki 22.11.2013 Pasi Kankare Johtaja Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli Valmistelussa

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Museoista hyvinvointia ja terveyttä Vava Lunabba Suunnittelija Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuribudjetin jakautuminen 2011

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Turussa 6.-7.10.2009 Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Mari Räkköläinen Opetusneuvos Yksikön

Lisätiedot

Hankkeen linkit strategioihin ja ohjelman tavoitteisiin

Hankkeen linkit strategioihin ja ohjelman tavoitteisiin Hankkeen linkit strategioihin ja ohjelman tavoitteisiin 2013 Yleistä Hankkeiden tulee linkittyä ohjelmatasolla KA2 toiminnon tavoitteisiin ja painopistealueisiin Ks. Programme Guide sivut 27, 95 ja 238

Lisätiedot

Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja. Miten EVCET tukee prosessia?

Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja. Miten EVCET tukee prosessia? Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja Miten EVCET tukee prosessia? Kirsi Lounela, kansainvälisten asioiden päällikkö Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Kansallinen tahtotila siirtyä kaikessa tutkintoon johtavassa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa.

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa. 0 Erasmus+ -ohjelma kattaa vuodet 2014 2020. Tänä aikana yli 4 miljoonaa nuorta, opiskelijaa ja aikuista voi kouluttautua, opiskella, harjoitella tai työskennellä vapaaehtoisena ulkomailla ohjelman tuella.

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Kansainvälisyys tutkinnon perusteista OPSiin ja OPSista HOPSiin Hanna Autere Kv-strategian virkistyspäivä ammatilliselle koulutukselle 5.2.2016, Helsinki

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Valtionavustukset ammatillisen peruskoulutuksen kehittämiseen vuonna 2015

Valtionavustukset ammatillisen peruskoulutuksen kehittämiseen vuonna 2015 Valtionavustukset ammatillisen peruskoulutuksen kehittämiseen vuonna 2015 Tiedotustilaisuus 6.2.2014 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Virittäydy Erasmus+ hakukierroksen 2017 taajuudelle

Virittäydy Erasmus+ hakukierroksen 2017 taajuudelle Virittäydy Erasmus+ hakukierroksen 2017 taajuudelle Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisessä Mika Saarinen, CIMO Helsinki 4.10.2016 EU-tuella selkeä vaikutus ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot