Mies ja perhe. Miesroolin muutos eurooppalaisessa perheessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mies ja perhe. Miesroolin muutos eurooppalaisessa perheessä"

Transkriptio

1 Mies ja perhe Miesroolin muutos eurooppalaisessa perheessä 1

2 2012 version First publish in December 2006 Hanke on saanut tukea Euroopan yhteisöjen sukupuolten tasa-arvoa koskevaan puitestrategiaan ( ) liittyvältä ohjelmalta. Julkaisussa tai muissa siihen liittyvissä asiakirjoissa esitetyt mielipiteet tai näkemykset eivät välttämättä edusta EU:n komission mielipiteitä tai näkemyksiä. Belgialaisen L Institut pour l égalité des femmes et des hommes järjestön tuella Osallistujat Ligue des Familles, Belgia Pancyprian Organisation Polyteknon, Kypros Väestöliitto ry (The Family Federation of Finland), Suomi Union Nationale des Associations Familiales, Ranska Family and Child Care Center, Kreikka Unione Famiglie Handicappati, Italia Liga Portuguesa dos Deficientes Motores-CRS, Portugali Institut pour l Egalité des Femmes et des Hommes, Belgia Tekstin on laatinut hankkeen asiantuntijajäsen Ghislaine Julémont. Hän on Femmes Prévoyantes Socialistes (Belgia) järjestön pääsihteeri. 2

3 Esipuhe Tässä julkaisussa esitetyt yhteenveto ja johtopäätökset ovat tulosta COFACEn ja sen seitsemän jäsenjärjestön viidentoista kuukauden pituisesta eurooppalaisesta hankkeesta, johon l Institut belge pour l Egalité des Femmes et des Hommes järjestö ystävällisesti myötävaikutti. Euroopan yhteisöjen komission ja mainitun järjestön taloudellisella tuella toteutettu hanke on osa unionin sukupuolten tasavertaisia mahdollisuuksia koskevaa ohjelmaa 1. Hankkeen valmistelusta keväällä 2005 lähtien keskeiset tavoitteet ovat olleet kahtaalla: toisaalta miehen perheroolin nostaminen niin eri poliittisten, taloudellisten ja kulttuuristen toimijoiden kuin myös yleisen mielipiteen tietoisuuteen ja toisaalta vastaaminen joukkoon kysymyksiä: miten miehet mieltävät oman roolinsa perheessä? Miten isät saataisiin paremmin sitoutumaan lastensa hoivaan ja kasvatukseen sekä osoittamaan heille huomiota? Kuinka sukupuolten tasa-arvo voi toteutua perheissä ja taata perheenjäsenten harmonisen kumppanuuden? Puolentoista vuoden yhteisen työn ja tutkimuksen lisäksi tavoitteiden saavuttamiseksi järjestettiin myös keväällä 2006 Helsingissä seminaari ja toimitettiin tämä julkaisu, joka on saatavilla kahdeksalla kielellä. Yllä mainittujen tavoitteiden mukaisesti hankkeen varsinainen tarkoitus oli keskittyä miehen rooliin perheessä asettaen kysymyksen melko suppeasti. Pian kuitenkin ymmärrettiin, ettei tämä lähestymistapa olisi riittävä. Miehen perheroolin analyysi edellyttää tosiasiallisesti yhteiskunnan kokonaisrakenteen kriittistä tarkastelua sekä lisäksi ennakkoasenteiden ja muutoksen vastavoimien merkittävän painoarvon tähdentämistä. Kyseessä ei ole pelkästään miehen vaan myös naisen asema, muuallakin kuin perheessä kuten esimerkiksi työ- ja kouluyhteisöissä. syventämiseksi. Toisaalta voisimme rajoittua kartoittamaan eri maiden säännöksiä siinä toivossa ja hyvien käytäntöjen vaihdon nimessä että niiden luetteloiminen ja julkistaminen loisivat otollisen perustan, joka innoittaisi muita valtioita niiden toteuttamiseen. Halusimme mennä edemmäs. Pyysimme nimittäin jokaista yhteistyökumppaniamme tutkimaan, mikä näkemys haastatelluilla miehillä ja naisilla on miehen perheroolista ja mitkä lainsäädännölliset ja muut määräykset olisivat toivottavia miesten sitouttamiseksi paremmin perhevastuihinsa. Olemme halunneet asettaa hankitut tulokset poliittisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin yhteyksiinsä, jotta hankkeen kehys olisi mahdollisimman konkreettinen. Julkaisussa muotoillut suositukset perustuvat analysointi- ja tutkimustyön lisäksi kumppaniemme tutkimustensa kuluessa hankkimaansa, keskeisiltä osiltaan kvalitatiiviseen aineistoon. Haluan kiittää kaikkia yhteistyöjärjestöjä näiden arvokkaasta osallistumisesta ja panoksesta sekä erityisesti asiantuntijaamme Ghislaine Julémont ia hänen erinomaisesta työstään tietoaineiston kokoamisessa, tutkimustulosten analysoinnissa ja niiden esittämisessä. Suositukset, joihin on päädytty, perustuvat mielestäni ensisijassa niin perhe- kuin työelämässä vallitseviin tosiseikkoihin, minkä johdosta ne ovat sitäkin paremmin sovellettavissa käytäntöön mikäli paikalliset, alueelliset, kansalliset ja eurooppalaiset poliittiset päättäjämme näin tahtovat. Tähän tällä julkaisulla toki pyrimmekin. Yves Roland-Gosselin Tiesimme toki hyvin vaaran uhkaavan meitä kahdelta suunnalta. Toisaalta voisimme vain tyytyä toteamaan joitain ilmiselvyyksiä, mikä ei toisi keskusteluun mitään uutta eikä varmasti tarjoaisi ratkaisuja sukupuolten tasa-arvon 1 Hankkeen täydellinen nimi: «Miesroolin eri kasvot eurooppalaisessa perheessä. Tutkimus ja toimenpideehdotukset sukupuolten tasa-arvon lisäämiseksi.» 3

4 1. Johdanto COFACE on yhteistyössä Belgian liittovaltion instituutin kanssa ja Euroopan unionin seitsemään jäsenvaltioon kuuluvan seitsemän perheyhdistyksen myötävaikutuksella tehnyt tutkimuksen miesten osallistumisesta vanhempien ja perheen vastuutehtäviin naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi. Kyseiset seitsemän valtiota Belgia, Kypros, Suomi, Ranska, Kreikka, Italia, Portugali eivät edusta pelkästään Euroopan rakentamisen eri etappeja. Ne edustavat myös unionin eri kulttuureja ja niiden vaikutus on erityisen tärkeä naisten ja miesten yhteisten roolien kuvaamisessa niin perheen kuin yhteiskunnan kaikkien rakenteidenkin sisällä. Nämä jokaisen maan omien yhteiskunnallisten normien kautta välittyvät kuvat miehestä ja naisesta osoittautuvat äärimmäisen tärkeiksi, kun tarkoitus on käsitellä «miesten roolia naisten ja miesten tasa-arvon edistämisessä ja etenkin miesten ja isien käyttäytymisessä suhteessa ammatti- ja yksityiselämän yhteensovittamiseen», kuten Euroopan komission ehdotuspyyntö täsmensi sen käynnissä olevan tutkimuksen puitteissa. Komission mielenkiinto miesten perheroolia kohtaan ei ole uusi. Huoli isien roolista tulevaisuuden perheissä oli olemassa jo vuonna 1994, jolloin vietettiin Kansainvälistä perheen vuotta. Sen ajan pääkysymys koski isyyden institutionaalisen tukemisen puutetta ja rajoituksia, joihin perheroolien kehitys törmäsi niin naisilla kuin miehilläkin. Kysymys on yhä ajankohtainen vuonna Hyvin harvat naiset ja miehet, olivat he sitten yksittäisiä kansalaisia tai poliittisia tai hallinnollisia vastuuhenkilöitä, työmarkkinaosapuolia tai kansalaisyhteiskunnan toimijoita, eivät itse asiassa ole vieläkään tiedostaneet, että miesten osallistuminen perhe-elämään kyseenalaistaa paljon perusteellisemmin 1800-luvulta peräisin olevan sukupuolten arvojärjestyksen demokraattisissa valtioissa ja modernissa teollisuusyhteiskunnassa kuin naisten kasvava osallistuminen työelämään. Naisten sijoittuminen työelämään osuu itse asiassa samaan kansalaisvapauksien kehitysjaksoon kuin muidenkin syrjittyjen ryhmien, olivat ne sitten vähemmistöjä (esim. etniset tai uskonnolliset vähemmistöt) tai väheksyttyjä (esim. siirtolaiskansat), kuten demokraattisen järjestelmään kuuluu. Tällöin pyrittiin saamaan kaikki perusihmisoikeudet (tässä tapauksessa työtä ja työpaikkaa, kasvatusta ja ammattikoulutusta, tuloja ja sosiaaliturvaa koskevat oikeudet). Niiden vaikutuksen, kuten kaikkien vapauksien kehittymisen, näkyvyys on välitöntä sen julkisuuden takia. Sitä vastoin miesten osallistuminen perheen velvollisuuksiin ei osu suoraan samaan yhteiskunnan arvonnousun voimakauteen. Teollisuusyhteiskunnan perustamisesta lähtien voimassa oleva työn sukupuolinen rakentuminen ei tunnusta, kuten tiedetään, kuin markkinoiden kautta kulkevien tavaroiden ja palveluiden valmistustoimintojen arvon. Työ- ja perhe-elämän sovintopolitiikan 2 onnistuminen, missä on tähdätty miesten kasvavaan osallistumiseen kodin ja perheen velvollisuuksiin, olipa työ sitten mitä tahansa, riippuu näin ollen mitä suurimmassa määrin ammattija perhevelvollisuuksien arvojärjestyksen kyseenalaistamisesta, mikä on yksi näkyvimmistä voimassa olevista sukupuolten välisistä arvojärjestyksen merkeistä. Tästä näkökulmasta katsottuna miesten osallistuminen koti- ja perhetöihin näyttäisi paljon "vallankumouksellisemmalta" vakiintuneiden normien ja arvojen muutoksen kannalta kuin naisten sijoittuminen työelämään. Itse asiassa kun naisten laaja siirtyminen työelämään vahvistaa jo luvulla vakiintunutta arvojärjestystä ammatti- ja perhevelvollisuuksien välillä, niin samalla tutkimus 2 Termiä sovinto (ra. réconciliation) on pidetty parempana kuin sanaa sovittelu (ra. conciliation, sopimaton meidän mielestä), joka on yleisesti käytetty ranskan kielessä. Tällä vaihtoehdolla pyritään osoittamaan, että päinvastoin kuin mitä kuvastaa sana sovittelu, työ ja perhe eivät ole enää kaksi erillistä aluetta vastakkaisine intresseineen, vaan elämän kaksi aluetta, jotka täydentävät toisiaan ja yhdistyvät toisiinsa yhä enemmän, kuten oli ennen teollistumisen aikakautta. On siis parasta suosia kahden, keinotekoisesti erotetun elinpiirin intressien sovintoa (ra. réconciliation) järjestämällä yhteiskunta uudelleen yleismaailmallisen periaatteen mukaan eikä enää sukupuolirooleja jakamalla, mikä on vanhanaikaista sekä sosiaalisen ja perhe-elämän yhdistämisellä. 4

5 miesten kasvavasta osallistumisesta koti- ja perhetöihin saattaa kyseenalaiseksi tämän arvojärjestyksen pysyvyyden, missä arvostetaan perinteisiä miesten ammattirooleja perinteisesti naisille kuuluvien perheroolien kustannuksella. Euroopan komission hyväksymässä Menettelyohjeessa määriteltyä naisten ja miesten tasa-arvotavoitetta ei epäilemättä pystytä saavuttamaan muuten kuin tunnustamalla kaksi roolia samanarvoisiksi ja tekemällä perusteellinen palkkatyötä koskeva rakenneuudistus. Tässä rakenneuudistuksessa perheelle omistetun ajan sulauttaminen työajan järjestämiseen ja yleisemmin sosiaalisen ajan järjestämiseen näytti olevan avaintekijä. Kaikki osoittaa, että mitään merkittävää muutosta ei voida toivoa miesten osallistumisessa vanhempien ja perheen vastuutehtäviin niin kauan kuin panostaminen perhe-elämään samaistetaan inhimillisen pääoman menetykseen, minkä vaikutukset heijastuvat ammattielämän kehitykseen ja työntekijöiden työllistämiseen työnantajien silmissä. 2. Joitakin merkittäviä tuloksia Tutkimukseen osallistuneiden seitsemän yhdistyksen tekemien kyselyjen tarkoitus oli ensisijaisesti kartoittaa paremmin miesten asenteita heidän perheen sisällä olevaa rooliansa kohtaan. Missä määrin he ovat valmiita osallistumaan perheen vastuuseen olipa kyse sitten heidän lapsistaan (Belgia, Kypros, Ranska, Suomi), heidän hoitoaan tarvitsevista, ikääntyvistä vanhemmistaan (Ranska, Kreikka), tai tinkimään ammatillisista velvoitteistaan (todellisista tai koetuista)? Missä määrin he ovat lisäksi valmiita olemaan enemmän läsnä perhe-elämässä siinä tapauksessa, että lapsella on vakava vamma tai sairaus (Italia, Portugali)? Miten he suhtautuvat lapsista huolehtimiseen vuorotellen avioeron tai liiton rikkoutumisen (Belgia) jälkeen, kun äskettäin tehty belgialainen tutkimus näyttää, että vanhemmille kuuluvan vastuun ottamisen negatiivinen vaikutus uran kehitykseen on vielä huomattavampi miehillä kuin naisilla? Isän kuvan uudistuminen näytti olevan merkittävin välttämätön ajatustapojen muutostekijä miesten ja naisten roolien kehittymiseksi perheen sisällä. Se on ensimmäinen havainto, joka pistää silmään kahteen kaikissa seitsemässä kyselyssä esitettyyn kysymykseen annetuista vastauksista. Toinen koski sitä, mitä tarvittaisiin, että miehet osallistuisivat enemmän perheen päivittäisiin velvollisuuksiin, ja toinen toimeenpantavia menettelytapoja tämän osallistumisen parantamiseksi. Mikään näiden kahden kysymyksen asettelussa ei ohjannut vastauksia kohti miehen osallistumista isänä perhe-elämään. Kuitenkin kaikki vastaukset keskittyvät rooleihin, jotka hänen on täytettävä niin lasten kasvattajana kuin heistä huolehtijana, kun taas kummassakin tapauksessa kyselyn tavoite koski vain sitä roolia, minkä hän ottaa tai voisi ottaa poikana suhteessa hoitoa tarvitseviin, ikääntyviin vanhempiinsa. Vastauksien keskittyminen isän rooleihin suhteessa lapsiinsa on ennen kaikkea merkki ydinperhemallin yleisestä asettumisesta, mikä kokoaa yhteen ja rajoittuu vanhempiin ja lapsiin yhteisön kuvauksissa. Se kuitenkin korostaa myös sitä, että perheroolien jaon muutoksen naisen ja miehen välillä on tapahduttava ennen kaikkea tämän mallin sisällä, jos halutaan, että muutos onnistuu syntymään ja vakiintumaan. Kaikki viittaa siihen, että ehdoton vakiintuneen siteen katkeaminen huolehtijan ja äitiroolin välillä liittyen tähän isärooliin riittää sinänsä muuttamaan asenteita ja käyttäytymistä ottaen huomioon miesten osallistumisen ikääntyvien vanhempiensa huolenpitoon ja laajemmin kaikista hoitoa tarvitsevista perheenjäsenistä huolehtimiseen. Tähän asti kuitenkin se ajatustapojen muutos, josta tämä kehitys riippuu, ei näytä toteutuvan vaikka se osoittaa joskus vaatimattomasti siihen suuntaan, kuten osoittavat edistykset, jotka ovat havaittavissa etenkin Suomessa. Liian monet miehet luottavat vielä naisiin koti- ja perhetöiden hoitamisessa ja harvat osallistuvat siihen vapaaehtoisesti. Mikrotasolla tämän hitaan kehityksen tärkeimmät vaikutukset näyttävät todella olevan pariskuntien välisen kommunikaation puute ja joidenkin vastustus muutosta kohtaan. Monet näyttävät tajuavan ikivanhan tehtävien jakautumisen miehen ja naisen luonnollisena osana omien identiteettien vahvistamista. 5

6 Muut tähän yhteyteen kuuluvat tekijät vaikuttavat myös. Näihin kuuluu - palkkojen, laajemmin ilmaistuna, työehtojen epätasa-arvo, joka jatkuu naisten ja miesten välillä (15 % palkkaero Euroopan unionin tasolla); - syrjintä työmarkkinoilla, joka on seurausta todellisesta yhteisopetuksen puutteesta koulutuslinjoilla, erityisesti kaikkein kilpailukykyisimmillä ja innovatiivisimmilla aloilla, joilla enemmistö on poikia, sekä palvelualoilla, joilla enimmäkseen on tyttöjä; - tärkeimpien taloudellisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden korporativismi; - yritysten ilmapiiri ja riskit uran jatkumisesta johtuen väliaikaisesta työmarkkinoilta poistumisesta perhesyistä; - työn ja perheen todellisiin tarpeisiin sopimattoman vanhempain- ja perhelomapolitiikan organisointi; - perheelle välttämättömien palvelujen puuttuminen, jotta avio- tai avopuolisot voisivat panostaa yhtä paljon ammattielämään; - miehiä ja naisia koskevan kuvan välittäminen paitsi koulutuksessa, myös tiedotusvälineissä ym. Näin paljon epäsuotuisia tekijöitä vaikuttaa toivottuun ajatustapojen muutokseen, minkä vahvistavat myös toiseen yhteiseen kysymykseen annetut vastaukset. Miesten ammattikäyttäytymisen joustamattomuus, joka kestää kauan perhevelvollisuuksia laiminlyöden, ei voi ehkä kadota muuten kuin että ammatti- ja perhe-elämän yhteensovittamiselle annetaan runsaasti tilaa kaikissa politiikoissa, jotka liittyvät työhön ja yhteiskuntaan liittyviin oikeuksiin. Tämän uuden johtavan linjan yhdistäminen vaikuttaa yhtä lailla yhä tärkeämmältä kuin mitä perheen kanssa vietetyn ajan yhdistäminen työajan organisointiin näyttää yhä enemmän naisten ja miesten tasa-arvoperiaatteen onnistuneen soveltamisen sine qua non -ehdolta. Joka tapauksessa, jotta niin olisi, on välttämätöntä miettiä uudestaan ammatti- ja perhe-elämän yhteensovittamista yleisellä tasolla, ts. yhdistämällä sekä miesten että naisten, eikä enää pelkästään naisten, odotukset ja tarpeet kuten tähän asti on liian usein ollut tapana. Nämä yleiset tavoitteet voivat syntyä vain kompromisseista miesten ja naisten tarpeiden ja odotusten välillä, mitä tulee perheelle omistettuun aikaan. Jos naisten vaatimukset ovatkin olleet tiedossa jo pitkän aikaa, miesten vaatimukset ovat yhä melkein piilossa. Yleensä he eivät ole kovin innostuneita saamaan ääntään julkisesti kuuluviin tässä suhteessa, vaan järjestäytyvät yhä liian usein hitaasti painostusryhmiin yhtenäisen, selvän ja tarkan vaatimusohjelman esittäjinä, minkä tarkoitus olisi ilmoittaa heidän vanhempainoikeutensa osallistua todellakin vanhempien (ja perheen) velvollisuuksiin julkisen politiikan sekä yritys- ja ammattiyhdistyspolitiikan suunnitelman mukaisesti. Se, että miehet tiedostavat oman roolinsa odotetussa perheiden yhteiskunnallisessa muutoksessa joka ei voi syntyä muuten kuin tasa-arvoperiaatteen tiukalla soveltamisella työelämässä vaikuttaa yhä enemmän puuttuvalta renkaalta, jolle sukupuolten tasa-arvo nojaa kaikissa yhteiskuntarakenteissa. Erityisesti perheen tapauksessa miesten on huomattava, että tasa-arvon tulevaisuus sinänsä riippuu ensi tilassa heistä, heidän tahdostaan ja kyvystään neuvotella ja käyttää yhteiskunnallisesti oikeutensa olla läsnä kotona huolehtimassa lapsistaan ja hoitamassa näitä tai muita hoitoa tarvitsevia perheenjäseniä. Tässä suhteessa isät, jotka huomaavat olevansa yksin huollettavien lastensa kanssa ja joiden on näin ollen selviydyttävä tästä tilanteesta, voisivat toimia suunnannäyttäjänä muutokselle. 6

7 3. Johtopäätökset ja suositukset Jos on totta, kuten ryhmä suomalaisia isiä avoimesti sanoo, että yhteiskunnan, eli valtion ei tulisi sekaantua perheen asioihin, jonka organisaatio on riippuvainen yksityiselämän valinnoista, niin joka tapauksessa se voisi toteuttaa politiikkaa, jonka tarkoitus on luoda suotuisat puitteet todelliselle eikä vain muodolliselle tasa-arvolle koskien sekä naisten että miesten tunnustettuja perusoikeuksia. Sukupuolten välisen todellisen tasa-arvon järjestäminen ei voi rajoittua ammatilliseen ja julkiseen piiriin, vaikka se onkin välttämätöntä. Sen tulee ulottua myös yksityisalueelle, etenkin perheisiin, missä nykyisenlaiset erot sukupuolten välillä uhkaavat pitkittyä ikuisesti. Valtion tulisi näin ollen puuttua vähemmän suoraan pakkokeinoin perheiden sisäiseen organisaatioon ja pariskuntien päätöksiin koskien lapsista ja muista hoitoa tarvitsevista perheenjäsenistä huolehtimista ja asettaa toteuttamiskelpoisia ehtoja olemassa olevien voimasuhteiden muuttamiseksi, jotka yleensä ovat naisille epäsuotuisia ja jotka aiheuttavat näitä päätöksiä tai vaikuttavat niihin. Lopullisen päätöksen on pysyttävä pariskuntien vastuualueella, mutta se on tehtävä mahdollisimman tasa-arvoisissa olosuhteissa naisten ja miesten välillä. Julkisten viranomaisten kuusi vaikutusaluetta Suotuisien puitteiden luomiseksi tasa-arvoisen perhemallin toteuttamista varten seitsemään kyselyyn vastaajat asettivat etusijalle useimmissa tapauksissa yhteiset ratkaisut verraten henkilökohtaisiin toimenpiteisiin, oli kyse sitten työehdoista ja sosiaalioikeuksista; työajan organisoinnista; perheeseen, kasvatukseen ja ammattikoulutukseen käytetyn ajan huomioimisesta tai välttämättömistä perhepalveluista. Ilmapiiritekijöiden muuttamiselle annettu etusija, millä tähdättiin sukupuolten välisten suhteiden muuttamiseen, on tiettyyn pisteeseen asti ristiriidassa 1990-luvulta lähtien voimakkaasti levinneen ajatuksen kanssa. Tämän mukaan naisten ja miesten tasa-arvo perheessä suosisi kestävää sulautumista ja jatkaa naisten osallistumista työmarkkinoille, jota pidetään ammatillisen tasa-arvon kannalta ratkaisevana tekijänä. Vastaajat, jotka liittävät täten yhteen muiden tutkimusten johtopäätökset, kääntävät suhteen toisin päin, koska he nimeävät ammatillisen tasa-arvon kaikissa näkökohdissaan ja institutionaaliset ratkaisut työntekijöiden ajan tarpeisiin vanhempien ja perheen vastuusta selviytymiskeinoina tärkeimpinä naisten ja miesten tasa-arvotekijöinä perheessä. Saatujen vastausten pohjalta voidaan erottaa kuusi suurta julkisten viranomaisten vaikutusaluetta. Nämä ovat järjestyksessä: ammatillinen tasa-arvo, perhepalvelut, työaikojen muutokset ja erityisesti vanhempain- ja perhelomat, kasvatus ja koulutus, tiedottaminen ja yhteiskunnallinen ajan organisointi. Olisi syytä lisätä siihen sosiaalioikeuksien ja vero-oikeuden yksilöllistäminen sikäli kuin se vaikuttaa myönteisesti naisten ammatilliseen sulautumiseen. COFACE:n suomalaisen perheyhdistyksen, VÄESTÖLIITON, avustuksella järjestämässä seminaarissa Helsingissä 4. lokakuuta 2006 esitetyt suositukset saivat laajan tuen tutkimuksen kumppaniyhdistyksiltä. Hyväksytyt suositukset eivät välttämättä olleet omaperäisiä, mutta ne korostavat, että on välttämätöntä toteuttaa joukko toimenpiteitä, jotta miesten työ- ja perhe-elämän laajempaan yhteensovittamiseen tähtäävä politiikan onnistuminen voitaisiin varmistaa. 7

8 3.1. Ammatillinen tasa-arvo Ensimmäisiä vaikutusalueita ovat kiistatta työmarkkinat ja työn organisointi. - palkkatasa-arvo - työpaikkastatusten tasa-arvo - työehtojen tasa-arvo Naisten ja miesten palkkatasa-arvo vaikuttaa paljolti naisten ja miesten välisten vanhempain- ja perheroolien oikeudenmukaisemman uudelleenjaon ja niin ollen miesten tärkeämmän perheelämään osallistumisen sine qua non -ehdolta. Vaikka palkkatasa-arvo onkin välttämätön ehto, yksistään sen avulla ei voida kuitenkaan saavuttaa ammatillista tasa-arvoa. Tämä riippuu ennen kaikkea kaikkien työehtojen yhdenmukaistamisesta ja erottelun poistamisesta työpaikkastatuksien välillä. Ei saisi silti luulla, että kerran saavutettu ammatillinen tasa-arvo, niin vertauskuvalliselta kuin se kuulostaakin, johtaisi automaattisesti koti- ja perhetöiden oikeudenmukaisempaan uudelleenjakoon yksittäisillä pariskunnilla. Ammatillinen tasa-arvo, ja erityisesti yhteisellä tasolla saavutettu palkkatasa-arvo ei täytä täysin tehtäväänsä muutokseen kannustamisessa muilla kuin niillä pariskunnilla, joiden palkat ovat (suunnilleen) yhtä suuret. Mikään ei voi koskaan estää palkkaeroa toimimasta heikompipalkkaisen vahingoksi pariskunnan päätöksenteossa. Korkeintaan voi toivoa, että objektiivisista syistä johtuvassa palkkaerotilanteessa negatiivinen vaikutus naisiin lakkaa melkein automaattisesti, kuten tälläkin hetkellä. - valvonta ammatillisen tasa-arvoperiaatteen soveltamisesta yrityksissä Valvonta ammatillisen tasa-arvoperiaatteen soveltamisesta yrityksissä on tähän asti harjoitettujen eurooppalaisten ja kansallisten politiikkojen heikoin kohta, joka tulisi korjata. Todella tehokkaita valvontamekanismeja on hyvin vähän, jos jättää lukuun ottamatta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tai kansallisten tuomioistuinten tarjoaman turvan siinä tapauksessa, että tätä periaatetta ei noudateta. Mielipiteet laiminlyöviin yrityksiin sovellettavista sanktioista eivät kuitenkaan ole yksimielisiä. Vaikka jotkut sanktiot olisivat ehkä tehokkaampia kuin muut, niistä ei kuitenkaan pidetä, koska ne näyttävät vaikeasti ymmärrettäviltä ja toteutettavilta. Toimenpiteet ammatillisen tasa-arvon soveltamisen puolesta on esitetty, mutta vielä ei voida ennustaa, miten käy. Ne ovat seuraavat: - Toimintojen arviointi ja luokitus samanarvoisen työn palkkatasa-arvon toteuttamiseksi. Näitä menettelytapoja on noudatettava myös yrityksen tasolla. - Ulkoisen tilintarkastajan palkkaaminen valvomaan yrityksen ammatillisen tasaarvoperiaatteen noudattamista. Tätä periaatetta rikkovan yrityksen on korjattava asiansa määrätyn ajan sisällä. - Ammatillisen tasa-arvon laatumerkki tai palkinto yrityksen, hallinnon tai järjestöjen harjoittamasta hyvästä toiminnasta, jonka myöntää arvioiva sertifiointielin näiden omasta aloitteesta antamien asiakirjojen pohjalta. Näiden palkintojen tulisi saada paljon julkisuutta, jotta voitaisiin antaa tietoa noudatetuista hyvistä menettelytavoista ja kannustaa muitakin yrityksiä soveltamaan niitä. 8

9 Näiden toimenpiteiden tehokkuutta ammatillisen tasa-arvon edistyksen kannalta tulisi arvioida, jotta niitä voitaisiin soveltaa tai jopa korvata ne, jos tilanne ei muutu. - työmarkkinaosapuolten osallistuminen - oikeus yksityiselämän kunnioitukseen yrityksen sisällä Jotta ammatillinen tasa-arvo naisten ja miesten välillä lakkaisi olemasta pelkkä muodollisuus ja toteutuisi myös käytännössä, lakitekstien ja toimintaohjelmien tai valvontatoimenpiteiden toteutus kaikessa tärkeydessään ei riitä varsinkaan silloin, jos näitä toimia kehitetään toimimatta yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. Olisi myös hyvä, jos Euroopan komissio sitouttaisi ne osallistumaan ehtojen ja ammatillisen tasa-arvon periaatteen soveltamistavan määrittelemiseen yrityksissä. Olisi myös paikallaan, että se kannustaisi niitä lisäämään työoikeuteen oikeuden yksityis- ja perhe-elämän kunnioitukseen - kuten on merkitty Euroopan yleissopimuksessa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa - yritysten sisällä. - syrjinnän kieltäminen perhesyistä Julkisten viranomaisten tulisi lisätä laki- tai jopa perustuslakitekstiin syrjintä perhesyistä yhdeksi kielletyistä syrjintämuodoista, joka mahdollistaisi lakisääteisen oikeusturvan. Vanhempien ja perheen velvollisuuksilla on tärkeä rooli sukupuolisyrjinnässä, koska naiset joutuvat usein kärsimään työhönottotilanteessa ja hankkimaan ammattikoulutusta tai käymään kursseja. Jos miehet osallistuisivat aktiivisemmin lapsista tai muista hoitoa tarvitsevista perheenjäsenistä huolehtimiseen, sukupuolisyrjintäkielto ei riittäisi enää suojelemaan työssä käyviä vanhempia (nykyisiä tai tulevia) tämän tyyppistä syrjintää vastaan, koska kumpi tahansa sukupuoli voisi joutua sen kohteeksi. Tämä suojelu voitaisiin taata vain kieltämällä syrjintä perhesyistä, jos halutaan estää, että työssä käyviä vanhempia pidettäisiin automaattisesti vähemmän tehokkaina ja epäluotettavampina kuin lapsettomia tai perheettömiä. - talouskasvu - työllisyyden kehittyminen Ammatillinen tasa-arvo on yhtä lailla yrityksen muiden ulkoisten tekijöiden tehtävä. Näiden joukossa mainitaan usein talouskasvu, joka perustuu työllisyyden kehittymiseen suhtautumalla myönteisesti naisten lisäämiseen työmarkkinoilla. Kuten yli 30 vuotta sitten aloitettu ruotsalainen tasa-arvopolitiikka on osoittanut, ammatillinen tasaarvo on helpompi toteuttaa talouskasvun kuin laman aikana. Työllisyyden kehittämiseen perustuvan talouskasvun edistämiseksi suositellaan erityisesti politiikkojen tai toimintasuunnitelmien toteuttamista, jotta saavutettaisiin ministerineuvoston vuonna 2000 hyväksymän Lissabonin strategian asettamat tavoitteet. - työmarkkinoiden eriytymisen vähentäminen Syrjintä työmarkkinoilla, joka johtuu todellisesta yhteisopetuksen puutteesta eri koulutusaloilla, on edelleen huomattava ammatillinen epätasa-arvotekijä sukupuolten välillä. Euroopan komission tulisi kannustaa jäsenvaltioita kehittämään politiikkaa, joka suosii yhteisopetusta eri koulutusaloilla. Nämä politiikat eivät saisi rajoittua tyttöjen kannustamiseen innovatiivisille ja kannattaville aloille, missä heitä on vähän. Niiden tulisi myös kiinnittää huomiota poikien ohjaamiseen eri koulutusaloille, etenkin lastenhoito- ja hoitoaloille. Heidän osallistumisensa näille tietyille aloille on yhtä tärkeä panostus naisten ja miesten tasa-arvolle kuin tyttöjen suuntautumisen monipuolistaminen ja heidän astumisensa korkean teknologian ammatteihin. 9

10 3.2. Perhepalvelut Perhepalvelujen kehittäminen on välttämätön liitännäistoimenpide ammatillisen tasa-arvon toteuttamisessa. Niillä on myönteinen vaikutus myös miesten kasvavaan osallistumiseen vanhempien ja perheen velvollisuuksiin. Tällä alalla kaikki viittaa siihen, että julkisen politiikan on edistettävä Barcelonassa vuonna 2002 asetettujen tavoitteiden lisäksi alle kouluikäisten lasten hoitoa, koska se vastaa perheellisten työntekijöiden tarpeisiin vain osittain. Sen toteuttamiseksi julkisten viranomaisten on tajuttava kokonaan välttämättömien palvelujen merkitys työntekijöille, jotta nämä voivat täyttää ammatilliset velvollisuutensa hoitamalla vanhemmuuteen ja perheeseen kuuluvan vastuunsa. - alle kouluikäisten lasten hoitopalvelut - lastenhoitopalvelut koulutuntien ulkopuolella, kuten koulujen lomilla tai normaalien työtuntien ulkopuolella - sairaiden lasten lyhytaikaiset hoitopalvelut - lyhyt- ja pitkäaikaiset vastaanotto-, majoitus- ja hoitopalvelut niitä tarvitseville henkilöille - kodinhoitopalvelut - ulkopuolinen apu Jotta kaikki perheiden tarpeet ammatti- ja perhe-elämän yhteensovittelussa voitaisiin tyydyttää, julkisten viranomaisten tulisi kehittää lastenhoitoa jo varhaisesta iästä alkaen, kun vanhemmat eivät ole käytettävissä, ottaen huomioon sen, että lapset voivat olla sairaita lyhyen aikaa, vammaisia tai vakavasti sairaita. Tässä suhteessa olisi kiinnitettävä erityisesti huomiota vammaisten, vakavasti sairaiden tai kroonisesti tai pysyvästi sairaiden lasten vanhempien erityistarpeiden tyydyttämiseen kehittämällä heidän terveydentilaansa varten suunniteltua palveluverkostoa ja ottaen huomioon näiden vanhempien vaatimus hoitaa lapsensa sekä tehdä kaikki voitava muille lapsille tarkoitettujen palvelujen hyväksi. Näitä tulisi soveltaa näin ollen sen mukaisesti. Väestön vanheneminen ja ikääntyvien henkilöiden kasvavan (absoluuttisesti ilmaistuna) määrän (suuri) riippuvuus tulisi myös ottaa huomioon. Huolenpito hoitoa tarvitsevista (ikääntyvistä) henkilöistä, olivat he sitten vammaisia, kroonisesti tai vakavasti sairaita, vaatii sekin lyhyt- ja pitkäaikaisten vastaanotto-, majoitus- ja hoitopalvelujen perustamista sekä kotipalveluita perheiden auttamiseksi. Olivat palvelut sitten mitä tahansa, niitä tulisi olla tarpeeksi ja niiden tulisi olla maantieteellisesti ja taloudellisesti kaikkien saatavilla. Niitä voisi tarvittaessa täydentää lasten valvontaohjelmilla ja ikääntyville henkilöille suunnatulla avulla. Näitä voisi kehittää tietyin ehdoin tiiviissä yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa. Tärkeiden palvelujen ohella perheiden on saatava tukeutua myös ulkopuoliseen apuun kotitöiden hoidossa. Ulkopuolinen apu antaisi heille keinoja saada aikaa omistautumiseen muille askareille. Näihin palveluihin voisi kuulua: - verovähennystoimenpiteitä perheille, jotka hakevat niitä - valtion taloudellinen interventio säännöllisellä työsopimuksella työskentelevien henkilöiden palkkaukseen ja työnantajan sosiaalikuluihin (esim. palvelusekit). 10

11 3.3. Vanhempain- ja perhelomat ja työaikojen muutokset Kolmas ala koskee vanhempain- ja perhelomiin sekä työaikamuutoksiin tai perhesyistä johtuviin uramuutoksiin liittyvää politiikkaa. - työllisyyden turvaaminen määrätyksi ajaksi ennen virkavapautta ja sen jälkeen - työntekijän aseman turvaaminen, jos hän keskeyttää tai vähentää väliaikaisesti suorituksiaan ottamalla vanhempain- tai perhelomaa - työntekijäoikeuksien säilyttäminen ammattikoulutuksella tai kurssilla täydellisen tai osittaisen työstä eroamisen aikana - työntekijän kaikkien sosiaalioikeuksien säilyminen Jotkut jäsenvaltiot ovat jo täyttäneet nämä ehdot kaikkien tai joidenkin lomien kohdalla, mutta niiden saattamiseen yleiseen tietouteen on pitkä matka. Näiden ehtojen yleistäminen, jotka ovat Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisia, on erityisen tärkeää, koska ne mahdollistavat lomien merkitsemisen perhesyistä työntekijöiden ammattiuraa jatkamalla eikä enää tätä katkaisemalla. Henkilökohtaisten sosiaalioikeuksien säilyttämisen näiden jaksojen aikana tulisi sitä paitsi mahdollistaa kaikkien myönnettyjen erityisoikeuksien poistaminen tietyn ajan kuluttua joissakin tapauksissa vain naisille heidän eläkeoikeuksiensa parantamiseksi. Kokemus osoittaa, että vaikka näillä johdetuilla tai erityisillä oikeuksilla voi olla positiivisia lyhytaikaisia seurauksia naisten eläkkeisiin, niiden vaikutus perheroolien perinteisen jaon vahvistamiseen saa ne kuitenkin jatkamaan yhteiskunnallista konservatismia ja estää näin pitemmällä aikavälillä ammatillisen tasaarvon toteutumista sekä yksinkertaisesti naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. - vanhempain- ja perhelomien kattaminen sosiaaliturvajärjestelmällä Euroopan komission tulisi kannustaa eurooppalaisia työmarkkinaosapuolia järjestämään suoja vanhempain- ja perhelomille sosiaaliturvajärjestelmän avulla, kuten ILO on kehottanut jo runsaan neljännesvuosisadan ajan (Suositus n 156), jotta he saisivat korvausta kaikissa unionin jäsenvaltioissa. Tämän suojan tulisi, mikäli mahdollista, olla erillinen vakuutus, kuten Ruotsissa. Vanhempain- tai perhevakuutuksen perustaminen antaa kaksoisedun - vakuuttaa lomista aiheutuvat kustannukset työnantajien välillä, koska kaikki osallistuisivat yhdessä vakuutuksen rahoitukseen suhteessa yrityksensä palkkatyövoimaan; - kattaa työntekijöille aiheutuva ammatillinen riski heidän joutuessaan huolehtimaan vanhempain- ja perhevastuusta. Sääntöä yksilöllisestä, ei siirrettävästä oikeudesta tulisi soveltaa kaikkiin vanhempain- ja perhelomiin. Kokemus yhteisestä vanhempainlomasta, joka on voimassa nimenomaan Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, on itse asiassa osoittanut pariskunnille annetun valintamahdollisuuden rajoitukset miesten osallistumisessa lastenhoitoon. Yhteisloma ei todella voi aiheuttaa muutosta kuin silloin, jos velvoite sen jakamisesta kahteen samanarvoiseen, ei siirrettävissä olevaan osaan kirjataan myöntämisen ehtoihin. 11

12 Vanhempain- ja perhelomien tulisi hyötyä käytön joustavuudesta (tähän kuuluu äitiysloma sen jakson ulkopuolella, mikä on välttämätön äidin ja lapsen terveyden suojelemiseksi), jotta rajoitettaisiin täydellistä eristäytymisjaksoa työstä, minkä negatiiviset vaikutukset inhimilliseen pääomaan on todettu useaan otteeseen. Vanhempain- ja perhelomien tulisi myös, mikäli mahdollista: - olla hajotettavissa - tarjota mahdollisuuksia siirtyä joustavasti täydellisestä työn keskeytyksestä lyhennettyihin työaikoihin tai työjärjestelmästä toiseen Vanhempain- ja perhelomien samanaikaisuus tulisi sitä paitsi ennakoida tarjottaessa työntekijöille valintamahdollisuuksia. Työaikojen ja erityislomaehtojen muutokset tulisi suunnitella niitä henkilöitä varten, joilla on vammainen, kroonisesti tai vakavasti sairas lapsi hoidettavanaan sekä niille, jotka hoitavat ikääntynyttä vanhempaansa tai mitä tahansa muuta hoitoa tarvitsevaa perheenjäsentä (avio- tai avopuolisoa, veljeä, siskoa ym.). Vanhempain- ja perhelomat sisältyisivät siten hyvin joustavaan turvaan, joka ei vastaisi yksin taloudellisiin pakotteisiin, mutta ottaisi myös huomioon perheen vaatimukset. - puitesopimukset eri vanhempain- ja perhelomia varten Jotta vanhempain- ja perhelomaturvan järjestäminen poliittisessa työjärjestyksessä olisi pakottava niissä jäsenvaltioissa, missä sitä ei ole määrätty ja niissä, missä se on vielä epäyhtenäinen ja järjestämätön kaikkien tunnustettujen vanhempain- ja perhevastuiden suojelemisen kannalta, Euroopan komission tulisi erityisen ammatillisen riskin vähentämiseksi kannustaa eurooppalaisia työmarkkinaosapuolia neuvottelemaan puitesopimuksista samaan tapaan kuin isyyslomaa koskevan päätöksen kohdalla 14 päivänä joulukuuta 1995, jotta määriteltäisiin tämän suojelun ehdot ja menettelytavat muita lomia varten. Komission tulisi sitä paitsi antaa heille sitova pakote noudattamaan direktiivejä ad hoc, kuten se teki vuonna 1996 vanhempainloman kohdalla (Direktiivi 96/34/EY, annettu 3 päivänä kesäkuuta 1996). Neuvottelu puitesopimuksesta henkilökohtaista, ei siirrettävissä olevaa isyyslomaa varten, joka oli neuvoston ja työ- ja sosiaaliministerin ei-sitovan päätöksen kohteena kesäkuussa 2000, tulisi olla etusijalla. Yhteiskunnallinen tunnustaminen isän oikeudesta siirtyä (uudestaan) kotielämään vastaanottamaan lapsen syntymä on itse asiassa erityisen tärkeää isän kuvan kehittymisen ja häneen perinteisesti liitettävien roolien kehittymisen kannalta. Isyysloma, kuten juuri on määritelty, on isän hoitoloma lapsen synnyttyä ja sen tulisi olla samanarvoinen äidin hoitoloman kanssa, joka sisältyy äitiyslomaan. Sen täytyisi olla samojen ehtojen mukainen ja samojen menettelytapojen alainen. Jos äidin hoitoloma on pakollinen, isän hoitoloman tulisi myös olla. - direktiivin 92/85/ETY toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuudesta ja suojelusta, tarkistaminen Vanhempien tasa-arvoperiaatteen soveltamiseen kuuluisi, että lapsen syntymän jälkeen myönnetyt isän ja äidin hoitolomat olisivat samanpituiset. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi äitiysloman tarkistaminen on välttämätöntä, jotta voidaan erottaa toisistaan äidin ja lapsen terveyden suojeluun kuuluva aika sekä vastasyntyneen lapsen hoitoon kuuluva aika. Loman jakaminen näiden tehtävien kesken mahdollistaisi isyysloman muodostamisen äidin hoitoloman mukaan. 12

13 Se mahdollistaisi myös: - vastaamisen paremmin äidin ja lapsen terveyden suojelutarpeeseen tuomalla esiin välttämättömät jaksot raskauden normaalin ja hyvän sujumisen sekä äidin normaalin synnytyksen jälkeisen fyysisen toipumisen kannalta siten, että nämä määrätyt jaksot olisi tehtävä pakollisiksi kaikissa unionin jäsenvaltioissa; - äidin hoitolomajakson lisäämisen perhe- ja työelämän yhteensovittamistoimenpiteisiin. Tämä painotuksen kehitys tälle äitiysloman jaksolle antaisi oikeuden myöntää sille tietyn käyttöjoustavuuden. Se antaisi sitä haluaville naisille mahdollisuuden rajoittaa äitiydestä johtuvaa työssä poissaoloaikaa, jonka kohtalokkaat vaikutukset työllisyyteen tiedetään, varsinkin pitkäaikaisen äitiysloman ollessa kyseessä. Tämä jakaminen yhdistäisi myös palkattomassa työssä olevien naisten huolet, joille on tällä hetkellä löydyttävä erityiset ratkaisut heidän tarpeeseensa pysyä työmarkkinoilla säilyttääkseen tulonsa ja perheensä toimeentulon. Jäsenvaltioissa havaittujen tilanteiden heterogeenisuus, mitä tulee äitiysloman kestoon, jakamiseen ja käyttöehtoihin ennen synnytystä ja sen jälkeen, osoittaa, että direktiivin 92/85/ETY tarkistus ei ole mahdollista ilman, että monitieteinen asiantuntijaryhmä on etukäteen asetettu määräämään vakiintuneiden ja asianmukaisesti tarkistettujen tieteellisten kriteerien pohjalta loman kesto, joka on välttämätön äidin ja lapsen suojelun kannalta ennen synnytystä ja sen jälkeen Kasvatus ja koulutus - sukupuolten välisen tasa-arvokurssin kirjaaminen koulutusohjelmiin Sukupuolten välisen tasa-arvokurssin kirjaaminen koulutusohjelmiin peruskoulutuksesta lähtien on erittäin suositeltavaa, sillä se antaisi keinot puuttua mahdollisimman aikaisin sukupuoliidentiteettien rakentamiseen ja niihin vaikuttamiseen. Jotta tasa-arvoajattelu juurtuisi asenteisiin ja käyttäytymiseen, sen opetuksen aloittamisen odottaminen kuuden tai seitsemän vuoden ikään asti on ehkä liian myöhäistä, koska on totta, että lapset painavat mieleensä asioita jo hyvin nuorella iällä. Tavoitellun päämäärän tulisi johtaa ottamaan tasa-arvo huomioon myös lasten varhaiskasvatuksessa hoito- ja tarhapalveluissa. - hoito- ja kasvatushenkilöstön koulutus Hoito- ja kasvatustyöntekijät tulisi kouluttaa hoitamaan kaikki lapsia koskevat kysymykset niin isän kuin äidinkin kanssa. Pinttymä isän roolista toissijaisena vanhempana alkaa jo äitiydestä, missä isälle ei ole mitään paikkaa ja missä hänen läsnäoloansa tuetaan tai se hoidellaan hyvin usein huonosti. Mutta vanhempana olo opitaan jo syntymästä lähtien tai paremminkin siitä hetkestä lähtien, kun tiedetään, että lasta odotetaan. Se on yhtä tosi isän kuin äidinkin kohdalla, mutta mitään ei ole tehty hänen auttamisensa eteen. - miehille suunnatut neuvonta- ja koulutuspalvelut Miehille suunnatut neuvonta- tai koulutuspalvelut tulisi toteuttaa paikallisella tasolla, jotta heitä voitaisiin auttaa ymmärtämään läsnäolonsa hyödyllisyys perheessä ja lasten elämässä, kuten myös heidän tarpeellisuutensa koti- ja perhevelvollisuuksien jakamisessa avio- tai avopuolisoidensa kanssa. Tämä on välttämätöntä heidän hyvinvointinsa ja sisäisen kehityksensä kannalta. Näiden palveluiden tulisi lisäksi antaa miehille keinot kehittää omia taitojaan selvitä tästä tilanteesta. 13

14 3.5. Tiedottaminen - yrityksille suunnatut tiedotuskampanjat - suurelle yleisölle suunnatut tiedotuskampanjat - tiedotuspiste yrityksen sisällä (tai paikallisella tasolla) Miespuolisilta työntekijöiltä pyydetään useita syitä, jotka selittäisivät heidän heikkoa osallistumistaan vanhempain- ja perhelomien ottamiseen. Paitsi pelko kohtalokkaista seurauksista uran jatkumiselle johtuen työstä poistumisesta kokonaan tai osittain, useimmin mainitut motiivit ovat: - työnantajan ymmärtämättömyys tai vihamielisyys - kollegoiden pilkka Kampanjat sen puolesta, että työnantajat ja miespuoliset työntekijät (myös naispuoliset) saataisiin tajuamaan isän läsnäolon tärkeys lastensa elämässä syntymästä lähtien, osoittautuvat erittäin tärkeiksi. Niiden tulisi myös mahdollistaa työntekijöiden informoiminen heidän luovuttamattomasta oikeudestaan siirtyä (uudestaan) kotielämään hoitamaan lapsia (tai muuta heistä riippuvaista perheenjäsentään) ilman, että tämä aiheuttaisi vahinkoa heidän uralleen, työpaikkansa turvaamiselle tai pysyvyydelle yrityksessä, neuvoston ja työ- ja sosiaaliministereiden isyyslomasta 29. päivänä kesäkuuta 2000 annetun päätöksen mukaan. Merkin tai palkinnon myöntämistä yrityksille, jotka edistävät miesten vanhempain- tai perhelomien käyttämistä, tulisi kannustaa. Perheen, ystävien tai naapuruston ymmärtämättömyys tai vihamielisyys toimii sekin merkittävänä jarruna miehille suhteessa vanhempain- ja perhelomien käyttöön. Suurelle yleisölle suunnatut, samaa viestiä kantavat kuin yrityksille suunnatut tiedotuskampanjat, täydentäisivät hyödyllisesti keinoja, jotka ovat välttämättömiä ajatustapojen kehittämiseksi. Eri tiedotusvälineiden, erityisesti television tai internetin, tulisi lähteä liikkeelle näiden kampanjoiden mahdollisimman laajan levityksen varmistamiseksi. Jotta viesti menisi paremmin perille, nämä voisi tarvittaessa liittää julkisiin kampanjoihin, esim. yleistä etua koskevien virallisten tiedonantojen ominaisuudessa. Tietämättömyys oikeuksista vaikuttaa merkittävältä tekijältä vanhempain- ja perhelomien vähäisessä käytössä miehillä, ja yleisemmin työssäkäyvillä. Lähellä olevia tiedotuspisteitä tulisi perustaa joko yrityksiin tai paikallisella tasolla julkisten päättäjien toimesta, jotta työntekijöitä informoitaisiin heille kuuluvista oikeuksista sekä näiden oikeuksien käytön mahdollisista seurauksista heidän sosiaalioikeuksiinsa yleensä, ja erityisesti heidän eläkeoikeuteensa. Työaikatai uramuutokset, varsinkin niiden syntyessä perhesyiden ulkopuolella tai mennessä niiden edelle, voivat sisältää tässä mielessä huonoja yllätyksiä huonosti informoiduille työntekijöille Ajan organisointi Niin julkisen kuin yksityisenkin ajan koordinointi on ollut osa perheelle kuuluvia yhteisiä tehtäviä aina julkisen ja yksityisen elämänalueen erottamisesta lähtien. Perheenjäsenten ajan koordinointi eri elämäntilanteiden välillä kuuluu perinteisesti naisille ja 1970-luvuilta lähtien heidän jatkuvasti kasvava mukaantulonsa työelämään on vähentänyt heidän mahdollisuuttaan täyttää tehokkaasti tämä tehtävä. 14

15 - aikavaraamot - ajan koordinointipalvelu Aikavaraamojen, joiden tehtävä on koordinoida yksityistä ja julkista aikaa, kuten tietyissä kaupungeissa varsinkin Italiassa tai Ranskassa, perustamista tulisi edistää. Huolimatta niiden kiistattomasta hyödystä, paikallisella tasolla perustetut aikavaraamot osoittautuvat kuitenkin riittämättömiksi niiden ajan koordinointiin liittyvien ongelmien ratkaisussa, joita työntekijät kohtaavat päivittäin vanhempien ja perheen velvollisuuksia hoitaessaan, jolloin he menettävät usein sosiaalisen ajan organisointia koskevien päätösten hallinnan. Yhteinen ajankoordinointitehtävä vaatii niin ollen ulkoistamista ja uuden instituution perustamista muulla päättäjätasolla (alueellisella tai kansallisella) kuin paikallisella siitä huolehtimiseksi. Sen tunteminen on näin ollen välttämätöntä. Koska ajan organisointia ei ole paljoa otettu huomioon ajankäyttötutkimuksissa tähän mennessä, sitä tulisi tutkia enemmän etukäteen päätettäessä tapaa, jolla sen voisi tehokkaasti täyttää yhteisellä tasolla. Nykyisellä tietämyksen tasolla on mahdollista olettaa, että uusien elimien tehtäväksi annetun ajan koordinoinnin tulisi perustua vähemmän yksityisen ja julkisen ajan koordinointiin (eikä yksityistä aikaa tulisi erottaa harkinnasta, koska sen tulisi hyötyä eniten koordinoinnista) kuin erilaisten julkisten ajankäyttötapojen koordinointiin (työ, koulutus, vastaanotto-, hoito- ja perheapupalvelujen sekä hallinnon aukio-oloajat, julkisten kulkuneuvojen aikataulut ym.), joiden yhtenäisyys osoittautuu ratkaisevaksi ammatillisen ja vanhempien tasa-arvon kannalta. Nämä palvelut tulisi oikeuttaa ehdottamaan ajankäyttöratkaisuja päättäjätasolla (kansallisella tai liittovaltion, alueellisella tai paikallisella), missä päätökset tehdään, jotta varmistettaisiin niiden yhtäläisyys ja kehitettäisiin institutionaalisia vastaushankkeita ratkaisemattomissa ajan ristiriitatapauksissa. * * * 15

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0259 (NLE) 6732/15 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: SOC 150 EMPL 77 MIGR 13 JAI 149 NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 13.15-13.55 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Tasa-arvolain muutokset

Lisätiedot

13.10.2010 A7-0032/87

13.10.2010 A7-0032/87 13.10.2010 A7-0032/87 87 Johdanto-osan 9 kappale (9) Raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden herkän tilanteen vuoksi heille on myönnettävä oikeus vähintään 18 viikon yhtäjaksoiseen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 6. kesäkuuta 2001 PE 305.694/1-21 TARKISTUKSET 1-21 LAUSUNTOLUONNOS: Jean Lambert (PE 305.694) YHTEISÖN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA Päätöslauselmaesitys

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 21. toukokuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2031(COS) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien ja -oikeuksien

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 30.4.2015 Eurobarometri 77.4. Syrjintä EU:ssa vuonna 2012. Aineisto kerätty 6/2012. 2 30.4.2015 3

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 13. tammikuuta 2004 VÄLIAIKAINEN 2002/0043(CNS) LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta kansalaisvapauksien

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Tapio Bergholm, erikoistutkija, SAK Tasa arvolain laajennus HE 19/2014 sivu 1 Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot laajennettaisiin koskemaan myös sukupuoli

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2245(INI) 24.2.2009 TARKISTUKSET 1-16 Mietintöluonnos Anna Záborská (PE418.282v01-00) naisten ja miesten välisen

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 22.1.2009 TYÖASIAKIRJA Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä, jolla muutetaan neuvoston direktiiviä 92/85/ETY

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

COUNCIL OF THE EUROPEAN UNION. Bryssel, 23. marraskuuta 2007 (27.11) (OR. en) 15497/07 SOC 476 ECOFIN 483

COUNCIL OF THE EUROPEAN UNION. Bryssel, 23. marraskuuta 2007 (27.11) (OR. en) 15497/07 SOC 476 ECOFIN 483 COUNCIL OF THE EUROPEAN UNION Bryssel, 23. marraskuuta 2007 (27.11) (OR. en) 15497/07 SOC 476 ECOFIN 483 ILMOITUS Lähettäjä: Sosiaalityöryhmä Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 18. joulukuuta 2008 (19.12) (OR. en) 17474/08 SOC 801

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 18. joulukuuta 2008 (19.12) (OR. en) 17474/08 SOC 801 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 18. joulukuuta 2008 (19.12) (OR. en) 17474/08 SOC 801 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 17098/08 SOC 779 Asia: Jäsenvaltioiden

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507.

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 17.4.2013 PE510.492v01-00 TARKISTUKSET 1-22 Sharon Bowles (PE507.945v01-00) sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta rahoituspalvelualalla

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA KULTTUURI JA KOULUTUS OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA TUTKIMUS

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja B8-1365/2016 9.12.2016 EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan unionin painopisteistä naisten asemaa

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 16. joulukuuta 2002 PE 316.394/10-24 TARKISTUKSET 10-24 Lausuntoluonnos (PE 316.394) Luciana Sbarbati Ehdotus neuvoston direktiiviksi kolmansien

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 5.5.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 25. kesäkuuta 2001 LAUSUNTO Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Sopimusrajoja koskevat ohjeet

Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPABoS14/165 FI Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site: https://eiopa.europa.eu/

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain yhdistäminen. Tasa-arvoa tieteen ja taiteen keinoin Lapin ylipisto Kevät Nousiainen

Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain yhdistäminen. Tasa-arvoa tieteen ja taiteen keinoin Lapin ylipisto Kevät Nousiainen Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain yhdistäminen Tasa-arvoa tieteen ja taiteen keinoin Lapin ylipisto 24.4.2009 Kevät Nousiainen Tasa-arvoelinten/lakien yhtenäistäminen Euroopassa Rotusyrjintädirektiivi

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

KANTA TARKISTUKSINA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2025(INI)

KANTA TARKISTUKSINA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2025(INI) Euroopan parlamentti 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2017/2025(INI) 4.5.2017 KANTA TARKISTUKSINA naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta ulkoasiainvaliokunnalle

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

Vastaus Laakin ponteen. Edustajiston kokous

Vastaus Laakin ponteen. Edustajiston kokous Vastaus Laakin ponteen Edustajiston kokous 15.10. Alkuperäinen ponsi Tämän ponnen hyväksyessään edustajisto velvoittaa hallituksen tuomaan edustajiston tietoon selvityksen siitä, millä tavoin... AYY taloudellisesti

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 13885/16 SC 181 ECON 984 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 2011/16/EU

Lisätiedot

Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet

Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet 1. Johdanto 1.1. Tässä eturistiriitoja koskevassa käytännössä määritetään, kuinka Plus500CY Ltd.

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK VNEUS Korhonen Ville(VNK) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK VNEUS Korhonen Ville(VNK) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK201700027 VNEUS Korhonen Ville(VNK) 05.04.2017 Asia Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen Kokous U/E/UTPtunnus E 59/2016

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 2016/0070(COD) 24.1.2017 LAUSUNTOLUONNOS sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 26. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (53/2011)

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (53/2011) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 16.6.2011 ILMOITUS JÄSENILLE (53/2011) Asia: Italian tasavallan edustajainhuoneen perusteltu lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Board Professionals Parhaat henkilöt oikeille paikoille sukupuoleen katsomatta

Board Professionals Parhaat henkilöt oikeille paikoille sukupuoleen katsomatta Board Professionals Parhaat henkilöt oikeille paikoille sukupuoleen katsomatta Yhteenvetoraportti 23.10.2009 Anu Valtari Riitta Ahlholm Verkkohaastattelun tavoitteet ja toteutus Verkkohaastattelun tavoitteena

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

ZA5776. Flash Eurobarometer 341 (Gender Inequalities in the European Union) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5776. Flash Eurobarometer 341 (Gender Inequalities in the European Union) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA77 Flash Eurobarometer (Gender Inequalities in the European Union) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Women in the European Union - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI,

Lisätiedot

Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Mustasaaren kunta 2016 2018

Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Mustasaaren kunta 2016 2018 Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma Mustasaaren kunta 2016 2018 Käsittelyt: Työsuojelutoimikunta 20.10.2015 Yhteistyötoimikunta 16.11.2015 Henkilöstöjaosto 24.11.2015 Kunnanhallitus 19.1.2016 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Bryssel, 31. maaliskuuta 2014 (OR. en) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 8305/14 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2013/0444 (NLE) PI 39

Bryssel, 31. maaliskuuta 2014 (OR. en) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 8305/14 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2013/0444 (NLE) PI 39 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 31. maaliskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0444 (NLE) 8305/14 ADD 1 PI 39 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Päivämäärä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 30. heinäkuuta 2003 PE 324.320/1-19 TARKISTUKSET 1-19 Lausuntoluonnos (PE 324.320) Regina Bastos Naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2001(BUD) 12. elokuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto

Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere 22.5.2017 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Ulos kuplasta Asiakassuunnittelu Arvio Suunnitelma Päätös Toteutus 3 Lapsen osallisuus

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 ««««««««««««2009 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 24.2.2005 PE 355.443v01-00 TARKISTUKSET 1-8 Lausuntoluonnos (PE 353.313v01-00) Jacques Toubon Ehdotus neuvoston direktiiviksi

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 4.8.2016 JOIN(2016) 37 final 2016/0241 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Malesian hallituksen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot