Mies ja perhe. Miesroolin muutos eurooppalaisessa perheessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mies ja perhe. Miesroolin muutos eurooppalaisessa perheessä"

Transkriptio

1 Mies ja perhe Miesroolin muutos eurooppalaisessa perheessä 1

2 2012 version First publish in December 2006 Hanke on saanut tukea Euroopan yhteisöjen sukupuolten tasa-arvoa koskevaan puitestrategiaan ( ) liittyvältä ohjelmalta. Julkaisussa tai muissa siihen liittyvissä asiakirjoissa esitetyt mielipiteet tai näkemykset eivät välttämättä edusta EU:n komission mielipiteitä tai näkemyksiä. Belgialaisen L Institut pour l égalité des femmes et des hommes järjestön tuella Osallistujat Ligue des Familles, Belgia Pancyprian Organisation Polyteknon, Kypros Väestöliitto ry (The Family Federation of Finland), Suomi Union Nationale des Associations Familiales, Ranska Family and Child Care Center, Kreikka Unione Famiglie Handicappati, Italia Liga Portuguesa dos Deficientes Motores-CRS, Portugali Institut pour l Egalité des Femmes et des Hommes, Belgia Tekstin on laatinut hankkeen asiantuntijajäsen Ghislaine Julémont. Hän on Femmes Prévoyantes Socialistes (Belgia) järjestön pääsihteeri. 2

3 Esipuhe Tässä julkaisussa esitetyt yhteenveto ja johtopäätökset ovat tulosta COFACEn ja sen seitsemän jäsenjärjestön viidentoista kuukauden pituisesta eurooppalaisesta hankkeesta, johon l Institut belge pour l Egalité des Femmes et des Hommes järjestö ystävällisesti myötävaikutti. Euroopan yhteisöjen komission ja mainitun järjestön taloudellisella tuella toteutettu hanke on osa unionin sukupuolten tasavertaisia mahdollisuuksia koskevaa ohjelmaa 1. Hankkeen valmistelusta keväällä 2005 lähtien keskeiset tavoitteet ovat olleet kahtaalla: toisaalta miehen perheroolin nostaminen niin eri poliittisten, taloudellisten ja kulttuuristen toimijoiden kuin myös yleisen mielipiteen tietoisuuteen ja toisaalta vastaaminen joukkoon kysymyksiä: miten miehet mieltävät oman roolinsa perheessä? Miten isät saataisiin paremmin sitoutumaan lastensa hoivaan ja kasvatukseen sekä osoittamaan heille huomiota? Kuinka sukupuolten tasa-arvo voi toteutua perheissä ja taata perheenjäsenten harmonisen kumppanuuden? Puolentoista vuoden yhteisen työn ja tutkimuksen lisäksi tavoitteiden saavuttamiseksi järjestettiin myös keväällä 2006 Helsingissä seminaari ja toimitettiin tämä julkaisu, joka on saatavilla kahdeksalla kielellä. Yllä mainittujen tavoitteiden mukaisesti hankkeen varsinainen tarkoitus oli keskittyä miehen rooliin perheessä asettaen kysymyksen melko suppeasti. Pian kuitenkin ymmärrettiin, ettei tämä lähestymistapa olisi riittävä. Miehen perheroolin analyysi edellyttää tosiasiallisesti yhteiskunnan kokonaisrakenteen kriittistä tarkastelua sekä lisäksi ennakkoasenteiden ja muutoksen vastavoimien merkittävän painoarvon tähdentämistä. Kyseessä ei ole pelkästään miehen vaan myös naisen asema, muuallakin kuin perheessä kuten esimerkiksi työ- ja kouluyhteisöissä. syventämiseksi. Toisaalta voisimme rajoittua kartoittamaan eri maiden säännöksiä siinä toivossa ja hyvien käytäntöjen vaihdon nimessä että niiden luetteloiminen ja julkistaminen loisivat otollisen perustan, joka innoittaisi muita valtioita niiden toteuttamiseen. Halusimme mennä edemmäs. Pyysimme nimittäin jokaista yhteistyökumppaniamme tutkimaan, mikä näkemys haastatelluilla miehillä ja naisilla on miehen perheroolista ja mitkä lainsäädännölliset ja muut määräykset olisivat toivottavia miesten sitouttamiseksi paremmin perhevastuihinsa. Olemme halunneet asettaa hankitut tulokset poliittisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin yhteyksiinsä, jotta hankkeen kehys olisi mahdollisimman konkreettinen. Julkaisussa muotoillut suositukset perustuvat analysointi- ja tutkimustyön lisäksi kumppaniemme tutkimustensa kuluessa hankkimaansa, keskeisiltä osiltaan kvalitatiiviseen aineistoon. Haluan kiittää kaikkia yhteistyöjärjestöjä näiden arvokkaasta osallistumisesta ja panoksesta sekä erityisesti asiantuntijaamme Ghislaine Julémont ia hänen erinomaisesta työstään tietoaineiston kokoamisessa, tutkimustulosten analysoinnissa ja niiden esittämisessä. Suositukset, joihin on päädytty, perustuvat mielestäni ensisijassa niin perhe- kuin työelämässä vallitseviin tosiseikkoihin, minkä johdosta ne ovat sitäkin paremmin sovellettavissa käytäntöön mikäli paikalliset, alueelliset, kansalliset ja eurooppalaiset poliittiset päättäjämme näin tahtovat. Tähän tällä julkaisulla toki pyrimmekin. Yves Roland-Gosselin Tiesimme toki hyvin vaaran uhkaavan meitä kahdelta suunnalta. Toisaalta voisimme vain tyytyä toteamaan joitain ilmiselvyyksiä, mikä ei toisi keskusteluun mitään uutta eikä varmasti tarjoaisi ratkaisuja sukupuolten tasa-arvon 1 Hankkeen täydellinen nimi: «Miesroolin eri kasvot eurooppalaisessa perheessä. Tutkimus ja toimenpideehdotukset sukupuolten tasa-arvon lisäämiseksi.» 3

4 1. Johdanto COFACE on yhteistyössä Belgian liittovaltion instituutin kanssa ja Euroopan unionin seitsemään jäsenvaltioon kuuluvan seitsemän perheyhdistyksen myötävaikutuksella tehnyt tutkimuksen miesten osallistumisesta vanhempien ja perheen vastuutehtäviin naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi. Kyseiset seitsemän valtiota Belgia, Kypros, Suomi, Ranska, Kreikka, Italia, Portugali eivät edusta pelkästään Euroopan rakentamisen eri etappeja. Ne edustavat myös unionin eri kulttuureja ja niiden vaikutus on erityisen tärkeä naisten ja miesten yhteisten roolien kuvaamisessa niin perheen kuin yhteiskunnan kaikkien rakenteidenkin sisällä. Nämä jokaisen maan omien yhteiskunnallisten normien kautta välittyvät kuvat miehestä ja naisesta osoittautuvat äärimmäisen tärkeiksi, kun tarkoitus on käsitellä «miesten roolia naisten ja miesten tasa-arvon edistämisessä ja etenkin miesten ja isien käyttäytymisessä suhteessa ammatti- ja yksityiselämän yhteensovittamiseen», kuten Euroopan komission ehdotuspyyntö täsmensi sen käynnissä olevan tutkimuksen puitteissa. Komission mielenkiinto miesten perheroolia kohtaan ei ole uusi. Huoli isien roolista tulevaisuuden perheissä oli olemassa jo vuonna 1994, jolloin vietettiin Kansainvälistä perheen vuotta. Sen ajan pääkysymys koski isyyden institutionaalisen tukemisen puutetta ja rajoituksia, joihin perheroolien kehitys törmäsi niin naisilla kuin miehilläkin. Kysymys on yhä ajankohtainen vuonna Hyvin harvat naiset ja miehet, olivat he sitten yksittäisiä kansalaisia tai poliittisia tai hallinnollisia vastuuhenkilöitä, työmarkkinaosapuolia tai kansalaisyhteiskunnan toimijoita, eivät itse asiassa ole vieläkään tiedostaneet, että miesten osallistuminen perhe-elämään kyseenalaistaa paljon perusteellisemmin 1800-luvulta peräisin olevan sukupuolten arvojärjestyksen demokraattisissa valtioissa ja modernissa teollisuusyhteiskunnassa kuin naisten kasvava osallistuminen työelämään. Naisten sijoittuminen työelämään osuu itse asiassa samaan kansalaisvapauksien kehitysjaksoon kuin muidenkin syrjittyjen ryhmien, olivat ne sitten vähemmistöjä (esim. etniset tai uskonnolliset vähemmistöt) tai väheksyttyjä (esim. siirtolaiskansat), kuten demokraattisen järjestelmään kuuluu. Tällöin pyrittiin saamaan kaikki perusihmisoikeudet (tässä tapauksessa työtä ja työpaikkaa, kasvatusta ja ammattikoulutusta, tuloja ja sosiaaliturvaa koskevat oikeudet). Niiden vaikutuksen, kuten kaikkien vapauksien kehittymisen, näkyvyys on välitöntä sen julkisuuden takia. Sitä vastoin miesten osallistuminen perheen velvollisuuksiin ei osu suoraan samaan yhteiskunnan arvonnousun voimakauteen. Teollisuusyhteiskunnan perustamisesta lähtien voimassa oleva työn sukupuolinen rakentuminen ei tunnusta, kuten tiedetään, kuin markkinoiden kautta kulkevien tavaroiden ja palveluiden valmistustoimintojen arvon. Työ- ja perhe-elämän sovintopolitiikan 2 onnistuminen, missä on tähdätty miesten kasvavaan osallistumiseen kodin ja perheen velvollisuuksiin, olipa työ sitten mitä tahansa, riippuu näin ollen mitä suurimmassa määrin ammattija perhevelvollisuuksien arvojärjestyksen kyseenalaistamisesta, mikä on yksi näkyvimmistä voimassa olevista sukupuolten välisistä arvojärjestyksen merkeistä. Tästä näkökulmasta katsottuna miesten osallistuminen koti- ja perhetöihin näyttäisi paljon "vallankumouksellisemmalta" vakiintuneiden normien ja arvojen muutoksen kannalta kuin naisten sijoittuminen työelämään. Itse asiassa kun naisten laaja siirtyminen työelämään vahvistaa jo luvulla vakiintunutta arvojärjestystä ammatti- ja perhevelvollisuuksien välillä, niin samalla tutkimus 2 Termiä sovinto (ra. réconciliation) on pidetty parempana kuin sanaa sovittelu (ra. conciliation, sopimaton meidän mielestä), joka on yleisesti käytetty ranskan kielessä. Tällä vaihtoehdolla pyritään osoittamaan, että päinvastoin kuin mitä kuvastaa sana sovittelu, työ ja perhe eivät ole enää kaksi erillistä aluetta vastakkaisine intresseineen, vaan elämän kaksi aluetta, jotka täydentävät toisiaan ja yhdistyvät toisiinsa yhä enemmän, kuten oli ennen teollistumisen aikakautta. On siis parasta suosia kahden, keinotekoisesti erotetun elinpiirin intressien sovintoa (ra. réconciliation) järjestämällä yhteiskunta uudelleen yleismaailmallisen periaatteen mukaan eikä enää sukupuolirooleja jakamalla, mikä on vanhanaikaista sekä sosiaalisen ja perhe-elämän yhdistämisellä. 4

5 miesten kasvavasta osallistumisesta koti- ja perhetöihin saattaa kyseenalaiseksi tämän arvojärjestyksen pysyvyyden, missä arvostetaan perinteisiä miesten ammattirooleja perinteisesti naisille kuuluvien perheroolien kustannuksella. Euroopan komission hyväksymässä Menettelyohjeessa määriteltyä naisten ja miesten tasa-arvotavoitetta ei epäilemättä pystytä saavuttamaan muuten kuin tunnustamalla kaksi roolia samanarvoisiksi ja tekemällä perusteellinen palkkatyötä koskeva rakenneuudistus. Tässä rakenneuudistuksessa perheelle omistetun ajan sulauttaminen työajan järjestämiseen ja yleisemmin sosiaalisen ajan järjestämiseen näytti olevan avaintekijä. Kaikki osoittaa, että mitään merkittävää muutosta ei voida toivoa miesten osallistumisessa vanhempien ja perheen vastuutehtäviin niin kauan kuin panostaminen perhe-elämään samaistetaan inhimillisen pääoman menetykseen, minkä vaikutukset heijastuvat ammattielämän kehitykseen ja työntekijöiden työllistämiseen työnantajien silmissä. 2. Joitakin merkittäviä tuloksia Tutkimukseen osallistuneiden seitsemän yhdistyksen tekemien kyselyjen tarkoitus oli ensisijaisesti kartoittaa paremmin miesten asenteita heidän perheen sisällä olevaa rooliansa kohtaan. Missä määrin he ovat valmiita osallistumaan perheen vastuuseen olipa kyse sitten heidän lapsistaan (Belgia, Kypros, Ranska, Suomi), heidän hoitoaan tarvitsevista, ikääntyvistä vanhemmistaan (Ranska, Kreikka), tai tinkimään ammatillisista velvoitteistaan (todellisista tai koetuista)? Missä määrin he ovat lisäksi valmiita olemaan enemmän läsnä perhe-elämässä siinä tapauksessa, että lapsella on vakava vamma tai sairaus (Italia, Portugali)? Miten he suhtautuvat lapsista huolehtimiseen vuorotellen avioeron tai liiton rikkoutumisen (Belgia) jälkeen, kun äskettäin tehty belgialainen tutkimus näyttää, että vanhemmille kuuluvan vastuun ottamisen negatiivinen vaikutus uran kehitykseen on vielä huomattavampi miehillä kuin naisilla? Isän kuvan uudistuminen näytti olevan merkittävin välttämätön ajatustapojen muutostekijä miesten ja naisten roolien kehittymiseksi perheen sisällä. Se on ensimmäinen havainto, joka pistää silmään kahteen kaikissa seitsemässä kyselyssä esitettyyn kysymykseen annetuista vastauksista. Toinen koski sitä, mitä tarvittaisiin, että miehet osallistuisivat enemmän perheen päivittäisiin velvollisuuksiin, ja toinen toimeenpantavia menettelytapoja tämän osallistumisen parantamiseksi. Mikään näiden kahden kysymyksen asettelussa ei ohjannut vastauksia kohti miehen osallistumista isänä perhe-elämään. Kuitenkin kaikki vastaukset keskittyvät rooleihin, jotka hänen on täytettävä niin lasten kasvattajana kuin heistä huolehtijana, kun taas kummassakin tapauksessa kyselyn tavoite koski vain sitä roolia, minkä hän ottaa tai voisi ottaa poikana suhteessa hoitoa tarvitseviin, ikääntyviin vanhempiinsa. Vastauksien keskittyminen isän rooleihin suhteessa lapsiinsa on ennen kaikkea merkki ydinperhemallin yleisestä asettumisesta, mikä kokoaa yhteen ja rajoittuu vanhempiin ja lapsiin yhteisön kuvauksissa. Se kuitenkin korostaa myös sitä, että perheroolien jaon muutoksen naisen ja miehen välillä on tapahduttava ennen kaikkea tämän mallin sisällä, jos halutaan, että muutos onnistuu syntymään ja vakiintumaan. Kaikki viittaa siihen, että ehdoton vakiintuneen siteen katkeaminen huolehtijan ja äitiroolin välillä liittyen tähän isärooliin riittää sinänsä muuttamaan asenteita ja käyttäytymistä ottaen huomioon miesten osallistumisen ikääntyvien vanhempiensa huolenpitoon ja laajemmin kaikista hoitoa tarvitsevista perheenjäsenistä huolehtimiseen. Tähän asti kuitenkin se ajatustapojen muutos, josta tämä kehitys riippuu, ei näytä toteutuvan vaikka se osoittaa joskus vaatimattomasti siihen suuntaan, kuten osoittavat edistykset, jotka ovat havaittavissa etenkin Suomessa. Liian monet miehet luottavat vielä naisiin koti- ja perhetöiden hoitamisessa ja harvat osallistuvat siihen vapaaehtoisesti. Mikrotasolla tämän hitaan kehityksen tärkeimmät vaikutukset näyttävät todella olevan pariskuntien välisen kommunikaation puute ja joidenkin vastustus muutosta kohtaan. Monet näyttävät tajuavan ikivanhan tehtävien jakautumisen miehen ja naisen luonnollisena osana omien identiteettien vahvistamista. 5

6 Muut tähän yhteyteen kuuluvat tekijät vaikuttavat myös. Näihin kuuluu - palkkojen, laajemmin ilmaistuna, työehtojen epätasa-arvo, joka jatkuu naisten ja miesten välillä (15 % palkkaero Euroopan unionin tasolla); - syrjintä työmarkkinoilla, joka on seurausta todellisesta yhteisopetuksen puutteesta koulutuslinjoilla, erityisesti kaikkein kilpailukykyisimmillä ja innovatiivisimmilla aloilla, joilla enemmistö on poikia, sekä palvelualoilla, joilla enimmäkseen on tyttöjä; - tärkeimpien taloudellisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden korporativismi; - yritysten ilmapiiri ja riskit uran jatkumisesta johtuen väliaikaisesta työmarkkinoilta poistumisesta perhesyistä; - työn ja perheen todellisiin tarpeisiin sopimattoman vanhempain- ja perhelomapolitiikan organisointi; - perheelle välttämättömien palvelujen puuttuminen, jotta avio- tai avopuolisot voisivat panostaa yhtä paljon ammattielämään; - miehiä ja naisia koskevan kuvan välittäminen paitsi koulutuksessa, myös tiedotusvälineissä ym. Näin paljon epäsuotuisia tekijöitä vaikuttaa toivottuun ajatustapojen muutokseen, minkä vahvistavat myös toiseen yhteiseen kysymykseen annetut vastaukset. Miesten ammattikäyttäytymisen joustamattomuus, joka kestää kauan perhevelvollisuuksia laiminlyöden, ei voi ehkä kadota muuten kuin että ammatti- ja perhe-elämän yhteensovittamiselle annetaan runsaasti tilaa kaikissa politiikoissa, jotka liittyvät työhön ja yhteiskuntaan liittyviin oikeuksiin. Tämän uuden johtavan linjan yhdistäminen vaikuttaa yhtä lailla yhä tärkeämmältä kuin mitä perheen kanssa vietetyn ajan yhdistäminen työajan organisointiin näyttää yhä enemmän naisten ja miesten tasa-arvoperiaatteen onnistuneen soveltamisen sine qua non -ehdolta. Joka tapauksessa, jotta niin olisi, on välttämätöntä miettiä uudestaan ammatti- ja perhe-elämän yhteensovittamista yleisellä tasolla, ts. yhdistämällä sekä miesten että naisten, eikä enää pelkästään naisten, odotukset ja tarpeet kuten tähän asti on liian usein ollut tapana. Nämä yleiset tavoitteet voivat syntyä vain kompromisseista miesten ja naisten tarpeiden ja odotusten välillä, mitä tulee perheelle omistettuun aikaan. Jos naisten vaatimukset ovatkin olleet tiedossa jo pitkän aikaa, miesten vaatimukset ovat yhä melkein piilossa. Yleensä he eivät ole kovin innostuneita saamaan ääntään julkisesti kuuluviin tässä suhteessa, vaan järjestäytyvät yhä liian usein hitaasti painostusryhmiin yhtenäisen, selvän ja tarkan vaatimusohjelman esittäjinä, minkä tarkoitus olisi ilmoittaa heidän vanhempainoikeutensa osallistua todellakin vanhempien (ja perheen) velvollisuuksiin julkisen politiikan sekä yritys- ja ammattiyhdistyspolitiikan suunnitelman mukaisesti. Se, että miehet tiedostavat oman roolinsa odotetussa perheiden yhteiskunnallisessa muutoksessa joka ei voi syntyä muuten kuin tasa-arvoperiaatteen tiukalla soveltamisella työelämässä vaikuttaa yhä enemmän puuttuvalta renkaalta, jolle sukupuolten tasa-arvo nojaa kaikissa yhteiskuntarakenteissa. Erityisesti perheen tapauksessa miesten on huomattava, että tasa-arvon tulevaisuus sinänsä riippuu ensi tilassa heistä, heidän tahdostaan ja kyvystään neuvotella ja käyttää yhteiskunnallisesti oikeutensa olla läsnä kotona huolehtimassa lapsistaan ja hoitamassa näitä tai muita hoitoa tarvitsevia perheenjäseniä. Tässä suhteessa isät, jotka huomaavat olevansa yksin huollettavien lastensa kanssa ja joiden on näin ollen selviydyttävä tästä tilanteesta, voisivat toimia suunnannäyttäjänä muutokselle. 6

7 3. Johtopäätökset ja suositukset Jos on totta, kuten ryhmä suomalaisia isiä avoimesti sanoo, että yhteiskunnan, eli valtion ei tulisi sekaantua perheen asioihin, jonka organisaatio on riippuvainen yksityiselämän valinnoista, niin joka tapauksessa se voisi toteuttaa politiikkaa, jonka tarkoitus on luoda suotuisat puitteet todelliselle eikä vain muodolliselle tasa-arvolle koskien sekä naisten että miesten tunnustettuja perusoikeuksia. Sukupuolten välisen todellisen tasa-arvon järjestäminen ei voi rajoittua ammatilliseen ja julkiseen piiriin, vaikka se onkin välttämätöntä. Sen tulee ulottua myös yksityisalueelle, etenkin perheisiin, missä nykyisenlaiset erot sukupuolten välillä uhkaavat pitkittyä ikuisesti. Valtion tulisi näin ollen puuttua vähemmän suoraan pakkokeinoin perheiden sisäiseen organisaatioon ja pariskuntien päätöksiin koskien lapsista ja muista hoitoa tarvitsevista perheenjäsenistä huolehtimista ja asettaa toteuttamiskelpoisia ehtoja olemassa olevien voimasuhteiden muuttamiseksi, jotka yleensä ovat naisille epäsuotuisia ja jotka aiheuttavat näitä päätöksiä tai vaikuttavat niihin. Lopullisen päätöksen on pysyttävä pariskuntien vastuualueella, mutta se on tehtävä mahdollisimman tasa-arvoisissa olosuhteissa naisten ja miesten välillä. Julkisten viranomaisten kuusi vaikutusaluetta Suotuisien puitteiden luomiseksi tasa-arvoisen perhemallin toteuttamista varten seitsemään kyselyyn vastaajat asettivat etusijalle useimmissa tapauksissa yhteiset ratkaisut verraten henkilökohtaisiin toimenpiteisiin, oli kyse sitten työehdoista ja sosiaalioikeuksista; työajan organisoinnista; perheeseen, kasvatukseen ja ammattikoulutukseen käytetyn ajan huomioimisesta tai välttämättömistä perhepalveluista. Ilmapiiritekijöiden muuttamiselle annettu etusija, millä tähdättiin sukupuolten välisten suhteiden muuttamiseen, on tiettyyn pisteeseen asti ristiriidassa 1990-luvulta lähtien voimakkaasti levinneen ajatuksen kanssa. Tämän mukaan naisten ja miesten tasa-arvo perheessä suosisi kestävää sulautumista ja jatkaa naisten osallistumista työmarkkinoille, jota pidetään ammatillisen tasa-arvon kannalta ratkaisevana tekijänä. Vastaajat, jotka liittävät täten yhteen muiden tutkimusten johtopäätökset, kääntävät suhteen toisin päin, koska he nimeävät ammatillisen tasa-arvon kaikissa näkökohdissaan ja institutionaaliset ratkaisut työntekijöiden ajan tarpeisiin vanhempien ja perheen vastuusta selviytymiskeinoina tärkeimpinä naisten ja miesten tasa-arvotekijöinä perheessä. Saatujen vastausten pohjalta voidaan erottaa kuusi suurta julkisten viranomaisten vaikutusaluetta. Nämä ovat järjestyksessä: ammatillinen tasa-arvo, perhepalvelut, työaikojen muutokset ja erityisesti vanhempain- ja perhelomat, kasvatus ja koulutus, tiedottaminen ja yhteiskunnallinen ajan organisointi. Olisi syytä lisätä siihen sosiaalioikeuksien ja vero-oikeuden yksilöllistäminen sikäli kuin se vaikuttaa myönteisesti naisten ammatilliseen sulautumiseen. COFACE:n suomalaisen perheyhdistyksen, VÄESTÖLIITON, avustuksella järjestämässä seminaarissa Helsingissä 4. lokakuuta 2006 esitetyt suositukset saivat laajan tuen tutkimuksen kumppaniyhdistyksiltä. Hyväksytyt suositukset eivät välttämättä olleet omaperäisiä, mutta ne korostavat, että on välttämätöntä toteuttaa joukko toimenpiteitä, jotta miesten työ- ja perhe-elämän laajempaan yhteensovittamiseen tähtäävä politiikan onnistuminen voitaisiin varmistaa. 7

8 3.1. Ammatillinen tasa-arvo Ensimmäisiä vaikutusalueita ovat kiistatta työmarkkinat ja työn organisointi. - palkkatasa-arvo - työpaikkastatusten tasa-arvo - työehtojen tasa-arvo Naisten ja miesten palkkatasa-arvo vaikuttaa paljolti naisten ja miesten välisten vanhempain- ja perheroolien oikeudenmukaisemman uudelleenjaon ja niin ollen miesten tärkeämmän perheelämään osallistumisen sine qua non -ehdolta. Vaikka palkkatasa-arvo onkin välttämätön ehto, yksistään sen avulla ei voida kuitenkaan saavuttaa ammatillista tasa-arvoa. Tämä riippuu ennen kaikkea kaikkien työehtojen yhdenmukaistamisesta ja erottelun poistamisesta työpaikkastatuksien välillä. Ei saisi silti luulla, että kerran saavutettu ammatillinen tasa-arvo, niin vertauskuvalliselta kuin se kuulostaakin, johtaisi automaattisesti koti- ja perhetöiden oikeudenmukaisempaan uudelleenjakoon yksittäisillä pariskunnilla. Ammatillinen tasa-arvo, ja erityisesti yhteisellä tasolla saavutettu palkkatasa-arvo ei täytä täysin tehtäväänsä muutokseen kannustamisessa muilla kuin niillä pariskunnilla, joiden palkat ovat (suunnilleen) yhtä suuret. Mikään ei voi koskaan estää palkkaeroa toimimasta heikompipalkkaisen vahingoksi pariskunnan päätöksenteossa. Korkeintaan voi toivoa, että objektiivisista syistä johtuvassa palkkaerotilanteessa negatiivinen vaikutus naisiin lakkaa melkein automaattisesti, kuten tälläkin hetkellä. - valvonta ammatillisen tasa-arvoperiaatteen soveltamisesta yrityksissä Valvonta ammatillisen tasa-arvoperiaatteen soveltamisesta yrityksissä on tähän asti harjoitettujen eurooppalaisten ja kansallisten politiikkojen heikoin kohta, joka tulisi korjata. Todella tehokkaita valvontamekanismeja on hyvin vähän, jos jättää lukuun ottamatta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tai kansallisten tuomioistuinten tarjoaman turvan siinä tapauksessa, että tätä periaatetta ei noudateta. Mielipiteet laiminlyöviin yrityksiin sovellettavista sanktioista eivät kuitenkaan ole yksimielisiä. Vaikka jotkut sanktiot olisivat ehkä tehokkaampia kuin muut, niistä ei kuitenkaan pidetä, koska ne näyttävät vaikeasti ymmärrettäviltä ja toteutettavilta. Toimenpiteet ammatillisen tasa-arvon soveltamisen puolesta on esitetty, mutta vielä ei voida ennustaa, miten käy. Ne ovat seuraavat: - Toimintojen arviointi ja luokitus samanarvoisen työn palkkatasa-arvon toteuttamiseksi. Näitä menettelytapoja on noudatettava myös yrityksen tasolla. - Ulkoisen tilintarkastajan palkkaaminen valvomaan yrityksen ammatillisen tasaarvoperiaatteen noudattamista. Tätä periaatetta rikkovan yrityksen on korjattava asiansa määrätyn ajan sisällä. - Ammatillisen tasa-arvon laatumerkki tai palkinto yrityksen, hallinnon tai järjestöjen harjoittamasta hyvästä toiminnasta, jonka myöntää arvioiva sertifiointielin näiden omasta aloitteesta antamien asiakirjojen pohjalta. Näiden palkintojen tulisi saada paljon julkisuutta, jotta voitaisiin antaa tietoa noudatetuista hyvistä menettelytavoista ja kannustaa muitakin yrityksiä soveltamaan niitä. 8

9 Näiden toimenpiteiden tehokkuutta ammatillisen tasa-arvon edistyksen kannalta tulisi arvioida, jotta niitä voitaisiin soveltaa tai jopa korvata ne, jos tilanne ei muutu. - työmarkkinaosapuolten osallistuminen - oikeus yksityiselämän kunnioitukseen yrityksen sisällä Jotta ammatillinen tasa-arvo naisten ja miesten välillä lakkaisi olemasta pelkkä muodollisuus ja toteutuisi myös käytännössä, lakitekstien ja toimintaohjelmien tai valvontatoimenpiteiden toteutus kaikessa tärkeydessään ei riitä varsinkaan silloin, jos näitä toimia kehitetään toimimatta yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. Olisi myös hyvä, jos Euroopan komissio sitouttaisi ne osallistumaan ehtojen ja ammatillisen tasa-arvon periaatteen soveltamistavan määrittelemiseen yrityksissä. Olisi myös paikallaan, että se kannustaisi niitä lisäämään työoikeuteen oikeuden yksityis- ja perhe-elämän kunnioitukseen - kuten on merkitty Euroopan yleissopimuksessa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa - yritysten sisällä. - syrjinnän kieltäminen perhesyistä Julkisten viranomaisten tulisi lisätä laki- tai jopa perustuslakitekstiin syrjintä perhesyistä yhdeksi kielletyistä syrjintämuodoista, joka mahdollistaisi lakisääteisen oikeusturvan. Vanhempien ja perheen velvollisuuksilla on tärkeä rooli sukupuolisyrjinnässä, koska naiset joutuvat usein kärsimään työhönottotilanteessa ja hankkimaan ammattikoulutusta tai käymään kursseja. Jos miehet osallistuisivat aktiivisemmin lapsista tai muista hoitoa tarvitsevista perheenjäsenistä huolehtimiseen, sukupuolisyrjintäkielto ei riittäisi enää suojelemaan työssä käyviä vanhempia (nykyisiä tai tulevia) tämän tyyppistä syrjintää vastaan, koska kumpi tahansa sukupuoli voisi joutua sen kohteeksi. Tämä suojelu voitaisiin taata vain kieltämällä syrjintä perhesyistä, jos halutaan estää, että työssä käyviä vanhempia pidettäisiin automaattisesti vähemmän tehokkaina ja epäluotettavampina kuin lapsettomia tai perheettömiä. - talouskasvu - työllisyyden kehittyminen Ammatillinen tasa-arvo on yhtä lailla yrityksen muiden ulkoisten tekijöiden tehtävä. Näiden joukossa mainitaan usein talouskasvu, joka perustuu työllisyyden kehittymiseen suhtautumalla myönteisesti naisten lisäämiseen työmarkkinoilla. Kuten yli 30 vuotta sitten aloitettu ruotsalainen tasa-arvopolitiikka on osoittanut, ammatillinen tasaarvo on helpompi toteuttaa talouskasvun kuin laman aikana. Työllisyyden kehittämiseen perustuvan talouskasvun edistämiseksi suositellaan erityisesti politiikkojen tai toimintasuunnitelmien toteuttamista, jotta saavutettaisiin ministerineuvoston vuonna 2000 hyväksymän Lissabonin strategian asettamat tavoitteet. - työmarkkinoiden eriytymisen vähentäminen Syrjintä työmarkkinoilla, joka johtuu todellisesta yhteisopetuksen puutteesta eri koulutusaloilla, on edelleen huomattava ammatillinen epätasa-arvotekijä sukupuolten välillä. Euroopan komission tulisi kannustaa jäsenvaltioita kehittämään politiikkaa, joka suosii yhteisopetusta eri koulutusaloilla. Nämä politiikat eivät saisi rajoittua tyttöjen kannustamiseen innovatiivisille ja kannattaville aloille, missä heitä on vähän. Niiden tulisi myös kiinnittää huomiota poikien ohjaamiseen eri koulutusaloille, etenkin lastenhoito- ja hoitoaloille. Heidän osallistumisensa näille tietyille aloille on yhtä tärkeä panostus naisten ja miesten tasa-arvolle kuin tyttöjen suuntautumisen monipuolistaminen ja heidän astumisensa korkean teknologian ammatteihin. 9

10 3.2. Perhepalvelut Perhepalvelujen kehittäminen on välttämätön liitännäistoimenpide ammatillisen tasa-arvon toteuttamisessa. Niillä on myönteinen vaikutus myös miesten kasvavaan osallistumiseen vanhempien ja perheen velvollisuuksiin. Tällä alalla kaikki viittaa siihen, että julkisen politiikan on edistettävä Barcelonassa vuonna 2002 asetettujen tavoitteiden lisäksi alle kouluikäisten lasten hoitoa, koska se vastaa perheellisten työntekijöiden tarpeisiin vain osittain. Sen toteuttamiseksi julkisten viranomaisten on tajuttava kokonaan välttämättömien palvelujen merkitys työntekijöille, jotta nämä voivat täyttää ammatilliset velvollisuutensa hoitamalla vanhemmuuteen ja perheeseen kuuluvan vastuunsa. - alle kouluikäisten lasten hoitopalvelut - lastenhoitopalvelut koulutuntien ulkopuolella, kuten koulujen lomilla tai normaalien työtuntien ulkopuolella - sairaiden lasten lyhytaikaiset hoitopalvelut - lyhyt- ja pitkäaikaiset vastaanotto-, majoitus- ja hoitopalvelut niitä tarvitseville henkilöille - kodinhoitopalvelut - ulkopuolinen apu Jotta kaikki perheiden tarpeet ammatti- ja perhe-elämän yhteensovittelussa voitaisiin tyydyttää, julkisten viranomaisten tulisi kehittää lastenhoitoa jo varhaisesta iästä alkaen, kun vanhemmat eivät ole käytettävissä, ottaen huomioon sen, että lapset voivat olla sairaita lyhyen aikaa, vammaisia tai vakavasti sairaita. Tässä suhteessa olisi kiinnitettävä erityisesti huomiota vammaisten, vakavasti sairaiden tai kroonisesti tai pysyvästi sairaiden lasten vanhempien erityistarpeiden tyydyttämiseen kehittämällä heidän terveydentilaansa varten suunniteltua palveluverkostoa ja ottaen huomioon näiden vanhempien vaatimus hoitaa lapsensa sekä tehdä kaikki voitava muille lapsille tarkoitettujen palvelujen hyväksi. Näitä tulisi soveltaa näin ollen sen mukaisesti. Väestön vanheneminen ja ikääntyvien henkilöiden kasvavan (absoluuttisesti ilmaistuna) määrän (suuri) riippuvuus tulisi myös ottaa huomioon. Huolenpito hoitoa tarvitsevista (ikääntyvistä) henkilöistä, olivat he sitten vammaisia, kroonisesti tai vakavasti sairaita, vaatii sekin lyhyt- ja pitkäaikaisten vastaanotto-, majoitus- ja hoitopalvelujen perustamista sekä kotipalveluita perheiden auttamiseksi. Olivat palvelut sitten mitä tahansa, niitä tulisi olla tarpeeksi ja niiden tulisi olla maantieteellisesti ja taloudellisesti kaikkien saatavilla. Niitä voisi tarvittaessa täydentää lasten valvontaohjelmilla ja ikääntyville henkilöille suunnatulla avulla. Näitä voisi kehittää tietyin ehdoin tiiviissä yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa. Tärkeiden palvelujen ohella perheiden on saatava tukeutua myös ulkopuoliseen apuun kotitöiden hoidossa. Ulkopuolinen apu antaisi heille keinoja saada aikaa omistautumiseen muille askareille. Näihin palveluihin voisi kuulua: - verovähennystoimenpiteitä perheille, jotka hakevat niitä - valtion taloudellinen interventio säännöllisellä työsopimuksella työskentelevien henkilöiden palkkaukseen ja työnantajan sosiaalikuluihin (esim. palvelusekit). 10

11 3.3. Vanhempain- ja perhelomat ja työaikojen muutokset Kolmas ala koskee vanhempain- ja perhelomiin sekä työaikamuutoksiin tai perhesyistä johtuviin uramuutoksiin liittyvää politiikkaa. - työllisyyden turvaaminen määrätyksi ajaksi ennen virkavapautta ja sen jälkeen - työntekijän aseman turvaaminen, jos hän keskeyttää tai vähentää väliaikaisesti suorituksiaan ottamalla vanhempain- tai perhelomaa - työntekijäoikeuksien säilyttäminen ammattikoulutuksella tai kurssilla täydellisen tai osittaisen työstä eroamisen aikana - työntekijän kaikkien sosiaalioikeuksien säilyminen Jotkut jäsenvaltiot ovat jo täyttäneet nämä ehdot kaikkien tai joidenkin lomien kohdalla, mutta niiden saattamiseen yleiseen tietouteen on pitkä matka. Näiden ehtojen yleistäminen, jotka ovat Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisia, on erityisen tärkeää, koska ne mahdollistavat lomien merkitsemisen perhesyistä työntekijöiden ammattiuraa jatkamalla eikä enää tätä katkaisemalla. Henkilökohtaisten sosiaalioikeuksien säilyttämisen näiden jaksojen aikana tulisi sitä paitsi mahdollistaa kaikkien myönnettyjen erityisoikeuksien poistaminen tietyn ajan kuluttua joissakin tapauksissa vain naisille heidän eläkeoikeuksiensa parantamiseksi. Kokemus osoittaa, että vaikka näillä johdetuilla tai erityisillä oikeuksilla voi olla positiivisia lyhytaikaisia seurauksia naisten eläkkeisiin, niiden vaikutus perheroolien perinteisen jaon vahvistamiseen saa ne kuitenkin jatkamaan yhteiskunnallista konservatismia ja estää näin pitemmällä aikavälillä ammatillisen tasaarvon toteutumista sekä yksinkertaisesti naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. - vanhempain- ja perhelomien kattaminen sosiaaliturvajärjestelmällä Euroopan komission tulisi kannustaa eurooppalaisia työmarkkinaosapuolia järjestämään suoja vanhempain- ja perhelomille sosiaaliturvajärjestelmän avulla, kuten ILO on kehottanut jo runsaan neljännesvuosisadan ajan (Suositus n 156), jotta he saisivat korvausta kaikissa unionin jäsenvaltioissa. Tämän suojan tulisi, mikäli mahdollista, olla erillinen vakuutus, kuten Ruotsissa. Vanhempain- tai perhevakuutuksen perustaminen antaa kaksoisedun - vakuuttaa lomista aiheutuvat kustannukset työnantajien välillä, koska kaikki osallistuisivat yhdessä vakuutuksen rahoitukseen suhteessa yrityksensä palkkatyövoimaan; - kattaa työntekijöille aiheutuva ammatillinen riski heidän joutuessaan huolehtimaan vanhempain- ja perhevastuusta. Sääntöä yksilöllisestä, ei siirrettävästä oikeudesta tulisi soveltaa kaikkiin vanhempain- ja perhelomiin. Kokemus yhteisestä vanhempainlomasta, joka on voimassa nimenomaan Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, on itse asiassa osoittanut pariskunnille annetun valintamahdollisuuden rajoitukset miesten osallistumisessa lastenhoitoon. Yhteisloma ei todella voi aiheuttaa muutosta kuin silloin, jos velvoite sen jakamisesta kahteen samanarvoiseen, ei siirrettävissä olevaan osaan kirjataan myöntämisen ehtoihin. 11

12 Vanhempain- ja perhelomien tulisi hyötyä käytön joustavuudesta (tähän kuuluu äitiysloma sen jakson ulkopuolella, mikä on välttämätön äidin ja lapsen terveyden suojelemiseksi), jotta rajoitettaisiin täydellistä eristäytymisjaksoa työstä, minkä negatiiviset vaikutukset inhimilliseen pääomaan on todettu useaan otteeseen. Vanhempain- ja perhelomien tulisi myös, mikäli mahdollista: - olla hajotettavissa - tarjota mahdollisuuksia siirtyä joustavasti täydellisestä työn keskeytyksestä lyhennettyihin työaikoihin tai työjärjestelmästä toiseen Vanhempain- ja perhelomien samanaikaisuus tulisi sitä paitsi ennakoida tarjottaessa työntekijöille valintamahdollisuuksia. Työaikojen ja erityislomaehtojen muutokset tulisi suunnitella niitä henkilöitä varten, joilla on vammainen, kroonisesti tai vakavasti sairas lapsi hoidettavanaan sekä niille, jotka hoitavat ikääntynyttä vanhempaansa tai mitä tahansa muuta hoitoa tarvitsevaa perheenjäsentä (avio- tai avopuolisoa, veljeä, siskoa ym.). Vanhempain- ja perhelomat sisältyisivät siten hyvin joustavaan turvaan, joka ei vastaisi yksin taloudellisiin pakotteisiin, mutta ottaisi myös huomioon perheen vaatimukset. - puitesopimukset eri vanhempain- ja perhelomia varten Jotta vanhempain- ja perhelomaturvan järjestäminen poliittisessa työjärjestyksessä olisi pakottava niissä jäsenvaltioissa, missä sitä ei ole määrätty ja niissä, missä se on vielä epäyhtenäinen ja järjestämätön kaikkien tunnustettujen vanhempain- ja perhevastuiden suojelemisen kannalta, Euroopan komission tulisi erityisen ammatillisen riskin vähentämiseksi kannustaa eurooppalaisia työmarkkinaosapuolia neuvottelemaan puitesopimuksista samaan tapaan kuin isyyslomaa koskevan päätöksen kohdalla 14 päivänä joulukuuta 1995, jotta määriteltäisiin tämän suojelun ehdot ja menettelytavat muita lomia varten. Komission tulisi sitä paitsi antaa heille sitova pakote noudattamaan direktiivejä ad hoc, kuten se teki vuonna 1996 vanhempainloman kohdalla (Direktiivi 96/34/EY, annettu 3 päivänä kesäkuuta 1996). Neuvottelu puitesopimuksesta henkilökohtaista, ei siirrettävissä olevaa isyyslomaa varten, joka oli neuvoston ja työ- ja sosiaaliministerin ei-sitovan päätöksen kohteena kesäkuussa 2000, tulisi olla etusijalla. Yhteiskunnallinen tunnustaminen isän oikeudesta siirtyä (uudestaan) kotielämään vastaanottamaan lapsen syntymä on itse asiassa erityisen tärkeää isän kuvan kehittymisen ja häneen perinteisesti liitettävien roolien kehittymisen kannalta. Isyysloma, kuten juuri on määritelty, on isän hoitoloma lapsen synnyttyä ja sen tulisi olla samanarvoinen äidin hoitoloman kanssa, joka sisältyy äitiyslomaan. Sen täytyisi olla samojen ehtojen mukainen ja samojen menettelytapojen alainen. Jos äidin hoitoloma on pakollinen, isän hoitoloman tulisi myös olla. - direktiivin 92/85/ETY toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuudesta ja suojelusta, tarkistaminen Vanhempien tasa-arvoperiaatteen soveltamiseen kuuluisi, että lapsen syntymän jälkeen myönnetyt isän ja äidin hoitolomat olisivat samanpituiset. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi äitiysloman tarkistaminen on välttämätöntä, jotta voidaan erottaa toisistaan äidin ja lapsen terveyden suojeluun kuuluva aika sekä vastasyntyneen lapsen hoitoon kuuluva aika. Loman jakaminen näiden tehtävien kesken mahdollistaisi isyysloman muodostamisen äidin hoitoloman mukaan. 12

13 Se mahdollistaisi myös: - vastaamisen paremmin äidin ja lapsen terveyden suojelutarpeeseen tuomalla esiin välttämättömät jaksot raskauden normaalin ja hyvän sujumisen sekä äidin normaalin synnytyksen jälkeisen fyysisen toipumisen kannalta siten, että nämä määrätyt jaksot olisi tehtävä pakollisiksi kaikissa unionin jäsenvaltioissa; - äidin hoitolomajakson lisäämisen perhe- ja työelämän yhteensovittamistoimenpiteisiin. Tämä painotuksen kehitys tälle äitiysloman jaksolle antaisi oikeuden myöntää sille tietyn käyttöjoustavuuden. Se antaisi sitä haluaville naisille mahdollisuuden rajoittaa äitiydestä johtuvaa työssä poissaoloaikaa, jonka kohtalokkaat vaikutukset työllisyyteen tiedetään, varsinkin pitkäaikaisen äitiysloman ollessa kyseessä. Tämä jakaminen yhdistäisi myös palkattomassa työssä olevien naisten huolet, joille on tällä hetkellä löydyttävä erityiset ratkaisut heidän tarpeeseensa pysyä työmarkkinoilla säilyttääkseen tulonsa ja perheensä toimeentulon. Jäsenvaltioissa havaittujen tilanteiden heterogeenisuus, mitä tulee äitiysloman kestoon, jakamiseen ja käyttöehtoihin ennen synnytystä ja sen jälkeen, osoittaa, että direktiivin 92/85/ETY tarkistus ei ole mahdollista ilman, että monitieteinen asiantuntijaryhmä on etukäteen asetettu määräämään vakiintuneiden ja asianmukaisesti tarkistettujen tieteellisten kriteerien pohjalta loman kesto, joka on välttämätön äidin ja lapsen suojelun kannalta ennen synnytystä ja sen jälkeen Kasvatus ja koulutus - sukupuolten välisen tasa-arvokurssin kirjaaminen koulutusohjelmiin Sukupuolten välisen tasa-arvokurssin kirjaaminen koulutusohjelmiin peruskoulutuksesta lähtien on erittäin suositeltavaa, sillä se antaisi keinot puuttua mahdollisimman aikaisin sukupuoliidentiteettien rakentamiseen ja niihin vaikuttamiseen. Jotta tasa-arvoajattelu juurtuisi asenteisiin ja käyttäytymiseen, sen opetuksen aloittamisen odottaminen kuuden tai seitsemän vuoden ikään asti on ehkä liian myöhäistä, koska on totta, että lapset painavat mieleensä asioita jo hyvin nuorella iällä. Tavoitellun päämäärän tulisi johtaa ottamaan tasa-arvo huomioon myös lasten varhaiskasvatuksessa hoito- ja tarhapalveluissa. - hoito- ja kasvatushenkilöstön koulutus Hoito- ja kasvatustyöntekijät tulisi kouluttaa hoitamaan kaikki lapsia koskevat kysymykset niin isän kuin äidinkin kanssa. Pinttymä isän roolista toissijaisena vanhempana alkaa jo äitiydestä, missä isälle ei ole mitään paikkaa ja missä hänen läsnäoloansa tuetaan tai se hoidellaan hyvin usein huonosti. Mutta vanhempana olo opitaan jo syntymästä lähtien tai paremminkin siitä hetkestä lähtien, kun tiedetään, että lasta odotetaan. Se on yhtä tosi isän kuin äidinkin kohdalla, mutta mitään ei ole tehty hänen auttamisensa eteen. - miehille suunnatut neuvonta- ja koulutuspalvelut Miehille suunnatut neuvonta- tai koulutuspalvelut tulisi toteuttaa paikallisella tasolla, jotta heitä voitaisiin auttaa ymmärtämään läsnäolonsa hyödyllisyys perheessä ja lasten elämässä, kuten myös heidän tarpeellisuutensa koti- ja perhevelvollisuuksien jakamisessa avio- tai avopuolisoidensa kanssa. Tämä on välttämätöntä heidän hyvinvointinsa ja sisäisen kehityksensä kannalta. Näiden palveluiden tulisi lisäksi antaa miehille keinot kehittää omia taitojaan selvitä tästä tilanteesta. 13

14 3.5. Tiedottaminen - yrityksille suunnatut tiedotuskampanjat - suurelle yleisölle suunnatut tiedotuskampanjat - tiedotuspiste yrityksen sisällä (tai paikallisella tasolla) Miespuolisilta työntekijöiltä pyydetään useita syitä, jotka selittäisivät heidän heikkoa osallistumistaan vanhempain- ja perhelomien ottamiseen. Paitsi pelko kohtalokkaista seurauksista uran jatkumiselle johtuen työstä poistumisesta kokonaan tai osittain, useimmin mainitut motiivit ovat: - työnantajan ymmärtämättömyys tai vihamielisyys - kollegoiden pilkka Kampanjat sen puolesta, että työnantajat ja miespuoliset työntekijät (myös naispuoliset) saataisiin tajuamaan isän läsnäolon tärkeys lastensa elämässä syntymästä lähtien, osoittautuvat erittäin tärkeiksi. Niiden tulisi myös mahdollistaa työntekijöiden informoiminen heidän luovuttamattomasta oikeudestaan siirtyä (uudestaan) kotielämään hoitamaan lapsia (tai muuta heistä riippuvaista perheenjäsentään) ilman, että tämä aiheuttaisi vahinkoa heidän uralleen, työpaikkansa turvaamiselle tai pysyvyydelle yrityksessä, neuvoston ja työ- ja sosiaaliministereiden isyyslomasta 29. päivänä kesäkuuta 2000 annetun päätöksen mukaan. Merkin tai palkinnon myöntämistä yrityksille, jotka edistävät miesten vanhempain- tai perhelomien käyttämistä, tulisi kannustaa. Perheen, ystävien tai naapuruston ymmärtämättömyys tai vihamielisyys toimii sekin merkittävänä jarruna miehille suhteessa vanhempain- ja perhelomien käyttöön. Suurelle yleisölle suunnatut, samaa viestiä kantavat kuin yrityksille suunnatut tiedotuskampanjat, täydentäisivät hyödyllisesti keinoja, jotka ovat välttämättömiä ajatustapojen kehittämiseksi. Eri tiedotusvälineiden, erityisesti television tai internetin, tulisi lähteä liikkeelle näiden kampanjoiden mahdollisimman laajan levityksen varmistamiseksi. Jotta viesti menisi paremmin perille, nämä voisi tarvittaessa liittää julkisiin kampanjoihin, esim. yleistä etua koskevien virallisten tiedonantojen ominaisuudessa. Tietämättömyys oikeuksista vaikuttaa merkittävältä tekijältä vanhempain- ja perhelomien vähäisessä käytössä miehillä, ja yleisemmin työssäkäyvillä. Lähellä olevia tiedotuspisteitä tulisi perustaa joko yrityksiin tai paikallisella tasolla julkisten päättäjien toimesta, jotta työntekijöitä informoitaisiin heille kuuluvista oikeuksista sekä näiden oikeuksien käytön mahdollisista seurauksista heidän sosiaalioikeuksiinsa yleensä, ja erityisesti heidän eläkeoikeuteensa. Työaikatai uramuutokset, varsinkin niiden syntyessä perhesyiden ulkopuolella tai mennessä niiden edelle, voivat sisältää tässä mielessä huonoja yllätyksiä huonosti informoiduille työntekijöille Ajan organisointi Niin julkisen kuin yksityisenkin ajan koordinointi on ollut osa perheelle kuuluvia yhteisiä tehtäviä aina julkisen ja yksityisen elämänalueen erottamisesta lähtien. Perheenjäsenten ajan koordinointi eri elämäntilanteiden välillä kuuluu perinteisesti naisille ja 1970-luvuilta lähtien heidän jatkuvasti kasvava mukaantulonsa työelämään on vähentänyt heidän mahdollisuuttaan täyttää tehokkaasti tämä tehtävä. 14

15 - aikavaraamot - ajan koordinointipalvelu Aikavaraamojen, joiden tehtävä on koordinoida yksityistä ja julkista aikaa, kuten tietyissä kaupungeissa varsinkin Italiassa tai Ranskassa, perustamista tulisi edistää. Huolimatta niiden kiistattomasta hyödystä, paikallisella tasolla perustetut aikavaraamot osoittautuvat kuitenkin riittämättömiksi niiden ajan koordinointiin liittyvien ongelmien ratkaisussa, joita työntekijät kohtaavat päivittäin vanhempien ja perheen velvollisuuksia hoitaessaan, jolloin he menettävät usein sosiaalisen ajan organisointia koskevien päätösten hallinnan. Yhteinen ajankoordinointitehtävä vaatii niin ollen ulkoistamista ja uuden instituution perustamista muulla päättäjätasolla (alueellisella tai kansallisella) kuin paikallisella siitä huolehtimiseksi. Sen tunteminen on näin ollen välttämätöntä. Koska ajan organisointia ei ole paljoa otettu huomioon ajankäyttötutkimuksissa tähän mennessä, sitä tulisi tutkia enemmän etukäteen päätettäessä tapaa, jolla sen voisi tehokkaasti täyttää yhteisellä tasolla. Nykyisellä tietämyksen tasolla on mahdollista olettaa, että uusien elimien tehtäväksi annetun ajan koordinoinnin tulisi perustua vähemmän yksityisen ja julkisen ajan koordinointiin (eikä yksityistä aikaa tulisi erottaa harkinnasta, koska sen tulisi hyötyä eniten koordinoinnista) kuin erilaisten julkisten ajankäyttötapojen koordinointiin (työ, koulutus, vastaanotto-, hoito- ja perheapupalvelujen sekä hallinnon aukio-oloajat, julkisten kulkuneuvojen aikataulut ym.), joiden yhtenäisyys osoittautuu ratkaisevaksi ammatillisen ja vanhempien tasa-arvon kannalta. Nämä palvelut tulisi oikeuttaa ehdottamaan ajankäyttöratkaisuja päättäjätasolla (kansallisella tai liittovaltion, alueellisella tai paikallisella), missä päätökset tehdään, jotta varmistettaisiin niiden yhtäläisyys ja kehitettäisiin institutionaalisia vastaushankkeita ratkaisemattomissa ajan ristiriitatapauksissa. * * * 15

13.10.2010 A7-0032/87

13.10.2010 A7-0032/87 13.10.2010 A7-0032/87 87 Johdanto-osan 9 kappale (9) Raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden herkän tilanteen vuoksi heille on myönnettävä oikeus vähintään 18 viikon yhtäjaksoiseen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 6. kesäkuuta 2001 PE 305.694/1-21 TARKISTUKSET 1-21 LAUSUNTOLUONNOS: Jean Lambert (PE 305.694) YHTEISÖN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA Päätöslauselmaesitys

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 30.4.2015 Eurobarometri 77.4. Syrjintä EU:ssa vuonna 2012. Aineisto kerätty 6/2012. 2 30.4.2015 3

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 13. tammikuuta 2004 VÄLIAIKAINEN 2002/0043(CNS) LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta kansalaisvapauksien

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2245(INI) 24.2.2009 TARKISTUKSET 1-16 Mietintöluonnos Anna Záborská (PE418.282v01-00) naisten ja miesten välisen

Lisätiedot

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Tapio Bergholm, erikoistutkija, SAK Tasa arvolain laajennus HE 19/2014 sivu 1 Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot laajennettaisiin koskemaan myös sukupuoli

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 16. joulukuuta 2002 PE 316.394/10-24 TARKISTUKSET 10-24 Lausuntoluonnos (PE 316.394) Luciana Sbarbati Ehdotus neuvoston direktiiviksi kolmansien

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja B8-1365/2016 9.12.2016 EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan unionin painopisteistä naisten asemaa

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 18. joulukuuta 2008 (19.12) (OR. en) 17474/08 SOC 801

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 18. joulukuuta 2008 (19.12) (OR. en) 17474/08 SOC 801 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 18. joulukuuta 2008 (19.12) (OR. en) 17474/08 SOC 801 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 17098/08 SOC 779 Asia: Jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 25. kesäkuuta 2001 LAUSUNTO Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 5.5.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Vastaus Laakin ponteen. Edustajiston kokous

Vastaus Laakin ponteen. Edustajiston kokous Vastaus Laakin ponteen Edustajiston kokous 15.10. Alkuperäinen ponsi Tämän ponnen hyväksyessään edustajisto velvoittaa hallituksen tuomaan edustajiston tietoon selvityksen siitä, millä tavoin... AYY taloudellisesti

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 ««««««««««««2009 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 24.2.2005 PE 355.443v01-00 TARKISTUKSET 1-8 Lausuntoluonnos (PE 353.313v01-00) Jacques Toubon Ehdotus neuvoston direktiiviksi

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 Tekijä: Åsa Fredriksson Laadittu: 24. helmikuuta 2013 Tarkistettu: 10. syyskuuta 2014 Versio:

Lisätiedot

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Hallitusneuvos Maiju Tuominen Ammattipätevyysdirektiivi

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 26. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 4.8.2016 JOIN(2016) 37 final 2016/0241 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Malesian hallituksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2001(BUD) 12. elokuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle

Lisätiedot

Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Mustasaaren kunta 2016 2018

Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Mustasaaren kunta 2016 2018 Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma Mustasaaren kunta 2016 2018 Käsittelyt: Työsuojelutoimikunta 20.10.2015 Yhteistyötoimikunta 16.11.2015 Henkilöstöjaosto 24.11.2015 Kunnanhallitus 19.1.2016 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva!

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! 1 of 9 03.02.2015 14:47 JUDGES_EXPERTMEMBERS_FINLAND_3_12_2014 Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! Tämä tiedonkeruulomake on osa neljän maan verlututkimusta Legitimacy and Fallibility

Lisätiedot

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Pyöreän pöydän keskustelu 14.3.2016 Säätytalo, Helsinki 14.3.2016 1 Eettiset koodistot/ ohjeet Terveys-/ lääkintäoikeus Sosiaalioikeus

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus TAUSTAMUISTIO 1 1 (5) 26.4.2016 Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus Työntekijöiden edustuksen nykytila Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu Luottamusmiehen

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa:

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyspalveluosasto Terveyspalveluryhmä PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO 19.12.2003 LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriölle ASIA Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Lisätiedot

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.5.2010 Hillevi Lönn Sukupuolten tasa-arvo hallitusohjelmassa Hallitus sitoutuu kokonaisuudessaan edistämään tasaarvoa määrätietoisesti

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

"4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta

4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 22. lokakuuta 2007 (23.10) (OR. fr) CIG 3/1/07 REV 1 COR 2 OIKAISU ILMOITUKSEEN Lähettäjä: HVK:n puheenjohtajisto Päivämäärä: 22. lokakuuta 2007

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2016 (OR. en) 12225/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto N 559 SOC 526 EMPL 347 ANTIDISCRIM

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 27. kesäkuuta 2001 PE 294.969/1-10 TARKISTUKSET 1-10 LAUSUNTOLUONNOS: Luis Berenguer Fuster (PE 294.969) PUOLAN HAKEMUS

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu 26. kesäkuuta 2003 A5-0200/22 TARKISTUS 22 esittäjä(t): PSE-ryhmän puolesta, María del Pilar Ayuso González PPE-DEryhmän puolesta, Hiltrud Breyer ja Patricia McKenna Verts/ALE-ryhmän puolesta ja Laura

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. helmikuuta 2017 (OR. en) 10121/96 ADD 1 DCL 1 PI 52 CULT 82 TURVALLISUUSLUOKITUKSEN POISTAMINEN Asiakirja: 10121/96 CONFIDENTIEL Päivämäärä: 8. lokakuuta 1996 Muuttunut

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2008/0255(COD) 3.2.2010 TARKISTUKSET 4-9 Lausuntoluonnos Jorgo Chatzimarkakis (PE430.863v01-00) ihmisille ja eläimille tarkoitettuja

Lisätiedot

Lähetetyt työntekijät Kysymyksiä lähettävästä yrityksestä

Lähetetyt työntekijät Kysymyksiä lähettävästä yrityksestä I. Yleiset kysymykset (1 ja 2 artikla) I.2. Lähettävää yritystä koskevat kysymykset 1. 1. 1 Lähetetyt työntekijät Kysymyksiä lähettävästä yrityksestä Miten maanne lainsäädännössä määritellään työntekijä

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0043/4. Tarkistus. Laura Agea, Rolandas Paksas, Tiziana Beghin EFDD-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0043/4. Tarkistus. Laura Agea, Rolandas Paksas, Tiziana Beghin EFDD-ryhmän puolesta 9.3.2015 A8-0043/4 4 78 kohta 78. suhtautuu myönteisesti komission puheenjohtajan EU:n jäsenvaltioille esittämään kehotukseen vähimmäistulon käyttöön ottamisesta, jotta voidaan pyrkiä vähentämään köyhyyttä

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN 11.9.2015 Satu Valtere @satuvaltere 2 MIKÄ TASA-ARVO? TASA-ARVO Tasa-arvolla viitataan useissa yhteyksissä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

Lisätiedot

Yhteistyöllä riskit hallintaan

Yhteistyöllä riskit hallintaan Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ Yhteistyöllä riskit hallintaan www.healthy-workplaces.eu Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (6) 116 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot