KUUSISTON PÄIVÄKOTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 KUUSISTON PÄIVÄKOTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014

2 1. Varhaiskasvatus ja toiminta-ajatus Kuusiston päiväkodissa Kuusiston saari on kaunis ja luonnonläheinen toimintaympäristö. Haluamme luoda turvallisen, avoimen ja iloisen ilmapiirin, jossa jokaisen lapsen on hyvä kasvaa, kehittyä ja oppia. Kuusiston päiväkoti aloitti toimintansa Toiminta-ajatus ja visio Toiminta-ajatuksenamme on tarjota lapsille leikkimisen riemua ja oppimisen iloa monipuolisilla palveluilla sekä tukea lasten kasvua, kehitystä ja oppimista turvallisessa ympäristössä kasvatuskumppaneina vanhempien kanssa. Visionamme on toimia yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa siten, että toiminta on avointa, sujuvaa ja lapsilähtöistä. Keskeisenä tavoitteena on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä helpottaa päivähoidon aloittamista, siirtymistä hoitomuodosta toiseen sekä varhaiskasvatuksesta opintielle. Toimintaympäristömme Päiväkotimme tarjoaa kokonaisuutena monipuolista varhaiskasvatuksen lähipalvelua Kuusistolaisille perheille leikkipuistossa, päiväkodissa, esiopetuksessa sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Meillä on omaleimainen toimintaympäristö, johon kuuluu päivittäin 1,5-9-vuotiaita lapsia sekä moniammatillista, koulutettua ja osaavaa henkilökuntaa. Meillä on käytössämme monipuoliset tilat, lähiympäristö ja kaunis luonto. Toimintaamme rikastaa yhteistyö Kuusiston koulun ja perhepäivähoitajien kanssa sekä yhteys nuorisotoimeen. Lisäksi yksikössämme toimii perhekahvila ja eläkeläisetkin kokoontuvat Empolassa. Tärkein tavoitteemme on toimia saumattomasti ja samaan hiileen puhaltaen. Haluamme tuntea toisemme ja toimia yhdessä kaikkien parhaaksi. Lapset ja aikuiset Päiväkodissamme toimitaan kolmessa kotiryhmässä; Taskuravuissa, Mustekaloissa ja Meritähdissä. Ryhmien rakenne ja henkilökunnan sijoittuminen vaihtelee vuosittain eri-ikäisten määrän ja ikäjakauman mukaan. Kaikki viimeistään keväällä ilmoittautuneet esikoululaiset sijoittuvat meille ja muut vapaat paikat täytetään sen jälkeen tietyin ehdoin (mm. 3v ikä, erityistarpeet, eo-sisarus, vertaisryhmä). Lisäksi päiväkodin vieressä toimii avoimen varhaiskasvatuksen leikkipuisto, jossa työskentelee yleensä kaksi ohjaajaa. Teemme yhteistyöstä myös perhepäivähoitajien kanssa ja he käyttävät tilojamme 1-2 kertaa viikossa yhteisiin tapaamisiin. Myös koulutuksen vastuualueelle siirtynyt koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on osa yksikköämme. Siellä työskentelee riittävä määrä aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajia suhteessa lasten määrään sekä tarvittaessa avustaja. Kuusiston päiväkodin henkilökuntaan kuuluvat päiväkodin johtaja, kuusi lastentarhanopettajaa, neljä lastenhoitajaa, neljä aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajaa, joista 2-3 toimii myös leikkipuis-

3 tossa ja yksi perhekahvilassa sekä sijaistaja ja kaksi avustajaa, joista toinen toimii päiväkodissa ja toinen koululaisten apip-toiminnassa. Kaiken kaikkiaan päiväkodin piiriin kuuluu lähes 160 lasta ja henkilökuntaa hieman alle 20 (määrä hieman vaihtelee vuosittain). Lisäksi meillä työskentelee mm. tilapalvelun laitoshuoltaja, kiinteistönhoitaja sekä jakelukeittiön henkilöstö. Iltapäivisin tapaamme ajoittain myös nuorisotilan ohjaajia ja käyttäjiä. Päiväkodin arvot Päiväkotimme arvot perustuvat sekä Kaarinan kaupungin että Kaarinan varhaiskasvatussuunnitelman arvoihin. Meille tärkeimpiä arvoja ovat: Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys Yksilöllisyys; lapsi saa kasvaa ja kehittyä rauhassa. Tarjoamme monipuolisen, elämyksiä ja oppimisen iloa antavan ympäristön. Pienryhmätoiminta mahdollistaa yksilöllisen kehityksen huomioon ottamiseen. Jokainen saa olla oma itsensä; minä olen hyvä, sillä minä olen minä! Yhteisöllisyys tarkoittaa suvaitsevaista ja kunnioittavaa toimintaa muita kohtaan. Annetaan aikaa jokaiselle ja otetaan kaveri huomioon. Toiminta suunnitellaan monipuoliseksi, elämyksiä antavaksi ja oppimisen/löytämisen iloa tukevaksi. Psyykkinen turvallisuus Turvallisuus tarkoittaa meillä sitä, että kaikilla lapsilla ja aikuisilla on hyvä olla päiväkodissa (esim. syli, läheisyys, itsetunnon vahvistaminen, erilaisuuden hyväksyminen). Asioista puhutaan avoimesti ja pulmia selvitetään tarpeen tullen nopeasti. Luotamme toisiimme, epäasiallista kohtelua ei hyväksytä ja kaikkien kanssa tullaan toimeen. Kiireettömyys merkitsee meille toimintatapojen jatkuvaa tarkastelua ja arviointia kiireen tunteen poistamiseksi. Toimimme usein pienryhmissä ja kuuntelemme toisiamme. Fyysinen turvallisuus Fyysinen turvallisuus tarkoittaa turvallisia tiloja, pihaa ja välineitä. Kiusaamiseen puututaan heti; aiheesta on tehty sekä kaupungin että yksikön suunnitelma, joka tarkistetaan vuosittain. Aikuinen on läsnä koko ajan ja käytettävissä tarpeen mukaan. Lasten valvonta on tärkeintä. Turvallinen ympäristö antaa myös mahdollisuuden rauhoittumiseen ja tarvittaessa nukkumiseen hektisen päivän aikana. Luonnonläheisyys ja kestävä kehitys Päiväkotimme sijaitsee kauniissa Kuusiston saaressa, jonka luonnossa retkeilemme ja jota tutkimme tärkeänä lasten kotiseutuna. Kestävä kehitys ja vihreät arvot ovat esillä päivittäisissä keskusteluissa ja toimintatavoissa. Kunnioitamme luontoa ja kaikkea elämää ympärillämme. Olemme laatineet myös oman ympäristökasvatussuunnitelman.

4 2. Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuus tarkoittaa meillä tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa. Kuuntelemme vanhempia ja etsimme yhdessä ratkaisuja erilasiin tarpeisiin. Päiväkotitoiminta on kuitenkin lähtökohdiltaan aina ryhmäkasvatusta, joten myös kompromissit kuuluvat asiaan. Yhden etu ei voi mennä ryhmän edun edelle. Mietimme yhdessä keinoja ja ratkaisuja lapsen hyvän kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisen turvaamiseksi. Tärkeimpiä menetelmiä ovat päivittäiset keskustelut, vanhempainkeskustelut, (Vasun laatiminen), avoin tiedottaminen, sähköpostiviestit ja ilmoitustaulun käyttö. Järjestämme vuosittain vanhempainiltoja, juhlia ja teemapäiviä sekä vanhemmille että lapsen muulle lähipiirille. Näillä tapahtumilla pyrimme tarjoamaan vanhemmille mm. mahdollisuuden verkostoitua myös keskenään. 3. Ammatillinen vuorovaikutus Vuorovaikutus on aina kaksisuuntaista ja mahdollisimman dialogista keskustelua, joka kuuluu varhaiskasvatuksen arkeen. Tärkeimmät vuorovaikutussuhteet ovat seuraavat: Vanhemmat erilaiset kontaktit hakuvaiheessa aloituskeskustelut hoitosuhteen alussa päivittäiset kohtaamiset, vanhempainkeskustelut/vasut syksyllä ja keväällä vanhemman tietämys lapsesta, vanhemmilla vastuu kasvatuksesta, moniammatillinen tuki vanhemmille tarvittaessa ohjataan tarvittaessa lapsia, vanhempia ja perheitä erilaisten tukimuotojen piiriin Lapset lapsen kohtaaminen varhaiskasvatuksen toimintaohjeen mukaan kasvattajan ja lapsen hyvä vuorovaikutus Kasvatushenkilöstö erilaiset keskustelut ja neuvonpidot päivittäin työillat, tiimipalaverit, tpd, tiimivastaavat yhteydenpito ja tiedonsiirto kaikissa nivelvaiheissa varhaiskasvatuksen erityisopettajan konsultaatio muut verkoston ammattilaiset tarpeen mukaan Johtajuus, pedagoginen johtaminen onnistumisten huomioon ottaminen, resurssit, tavoitteet, työaikajärjestelyt, ryhmärakenteet, toimiva arki, suunnittelu, tiimisopimukset, kehityskeskustelut, työillat, työyhteisön ja tiimien keskusteluttaminen, kehityshaasteiden etsiminen, yhteydenpito viraston suuntaan; raamit Yhteistyötahot ja verkostot toimintaterapia, puheterapia, neuvola, kirjasto, apip, koulu, pph, nuoriso, eläkeläiset, perhekahvila, opiskelijat, perheneuvola, TYKS, Olkkari

5 Alueellinen yhteistyö Kuusiston päiväkoti kuuluu kaarinalaisessa varhaiskasvatuksessa koilliseen palvelualueeseen. Tähän alueeseen kuuluvat Kesämäen päiväkoti, Kultanummen päiväkoti, Littoisten päiväkoti ja perhepäivähoito eri toimijoineen sekä Kuusiston leikkipuisto. Alueella toimivat lisäksi yksityiset Verkanappuloiden ja Nappulalaakson päiväkodit sekä Voivalan lastentalo. Yhteistyö tarkoittaa mm. säännöllisiä tapaamisia, yhteisiä sijoitteluun liittyviä keskusteluja sekä päivystysaikojen tiiviitä hoitojärjestelyjä. Päiväkotimme toimii myös varahoitopaikkana perhepäivähoidon lapsille. Teemme erilaista yhteistyötä myös muiden alueiden kanssa (esim. henkilöstön siirtyminen tarvittaessa). Verkostoomme kuuluvat kaikki kaarinalaiset toimijat eri aloilta. Koko kaarinan alueella toimii monenlaisia verkostoja, joihin osallistutaan tarpeen ja tilanteen mukaan. Seuraavassa esitellään tärkeimmät yhteistyötahot tarkemmin Kuusiston koulu Lähimpänä meitä on Kuusiston koulu ja erityisesti sen alkuopetusluokat ja opettajat. Heidän kanssaan meillä on säännöllisesti tapaamisia, järjestämme yhteisiä tapahtumia ja toimimme monin tavoin yhteistyössä. Keskeisin yhteistyö tapahtuu esi- ja alkuopetuksen välillä. Siihen kuuluu mm. lukuhetkiä ja pajatoimintaa. Muut yhteistyötahot Seurakunta järjestää säännöllisiä tapaamisia, joissa sovitaan varhaiskasvatuksen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Toimintamuotoja ovat mm. aamunavaukset koulun kanssa kerran kuussa, päiväkotipyhäkoulut syksyllä ja keväällä, kirkolliset juhlat sekä esikoululaisten siunaaminen koulutielle. Empolassa toimii joka toinen torstai kaupunginkirjaston sivupiste, josta esikoululaiset itse ja pienempien ryhmän aikuiset voivat lainata luettavaa. Tapaamme ajoittain myös koulun terveydenhoitajaa hänen käydessään täällä. Teemme tarvittaessa yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa (mm. eri terapiamuodot). Lisäksi saamme silloin tällöin päiväkotiin vierailijoita esim. teattereista, palokunnasta tai poliisista. Tarvittavan tiedon kokoaminen ja siirtäminen erilaisissa nivelvaiheissa sekä pulmatilanteissa on tärkeä työväline lapsen tukemisessa ja vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä. 4. Lapsilähtöinen päivä Lapsilähtöisyys merkitsee lapsen kunnioittamista, kuuntelemista ja ymmärtämistä sekä aitoa läsnäolemista. Otamme huomioon lapsen temperamentin ja siedämme erilaisuutta. Kuuntelemme lasten toiveita, ideoita ja lapsen kiinnostuksen kohteita. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa kiinnitetään huomiota lapsen taitoihin, ikä- ja kehitystasoon sekä erityisen tuen tarpeisiin. Jokaista lasta arvostetaan yksilönä ja hänen vanhempiensa kanssa keskustellaan päivittäin. Tavoitteenamme on turvata lapsen hyvä kasvu, kehitys ja oppiminen sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä. Lähtökohtana toiminnallemme on turvallinen, viihtyisä, avoin ja lämminhenkinen toimintaympäristö sekä hyvä vuorovaikutussuhde lapsen ja aikuisen välillä. Lapsen luontaiset toimintatavat ovat leikki, liikunta, tutkiminen ja oivaltaminen. Muita tärkeitä sisältöalueita ovat kielellinen vuorovaikutus kaikissa muodoissaan, matemaattinen ajattelu, erilaiset taiteen muodot, kädentyöt, musiikki, itseilmaisu ja mielikuvitus. Lapselle kootaan päiväkotivuosina kasvun kansiota, johon dokumentoidaan lapsen- kasvua, kehitystä ja oppimista (esim. lapsen töitä, valokuvia ja haastatteluja).

6 Toiminnan suunnittelu ja toteutus pohjautuvat leikin keinoihin, pienryhmätoimintaan, luonnonläheisyyteen, satuihin, tarinoihin ja liikkumiseen. Päävastuun toiminnan suunnittelusta kantavat lastentarhanopettajat, mutta myös lastenhoitajat osallistuvat siihen säännöllisesti. Toteuttamiseen ja arvioimiseen osallistuvat kaikki aikuiset. Pyrimme siihen, että asiat tehdään rauhassa, eikä turhia keskeytyksiä tule. Otamme toiminnan suunnittelussa huomioon kauniin, monipuolisen lähiympäristömme, sen luonnon ja muut mahdollisuudet. Teemme retkiä ja tutkimme ympäristöämme. Teemme havaintoja lapsen elämän lähialueesta. Joitakin retkiä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös kauemmas. Kaikista retkistä laaditaan retkisuunnitelma. Jokainen ryhmä laatii oman toimintasuunnitelmansa tämän yhteisen varhaiskasvatussuunnitelman lisäksi. Ryhmäkohtaisen suunnitelman tarkoitus on konkretisoida toimintatapoja ja lähteä ryhmän lasten tarpeista. Päiväjärjestyksen perusta päiväkodissa (vaihtelee ryhmittäin) *pienryhmät, ulkoilu, porrastukset, eriyttäminen Aamulla tullessa: kokoonnutaan Meritähtien tiloihin, josta siirrytään omiin ryhmiin, kun kaikkien ryhmien aikuinen on saapunut lapsi kohdataan henkilökohtaisesti tervehditään kädestä/otetaan syliin; samalla vaihdetaan kuulumisia lapsen saapuminen kirjataan ryhmän listaan vanhempien huomioon ottaminen (kuulumiset, mahdolliset viestit kirjataan) mukavaa vapaavalintaista tekemistä sisätiloissa aamupala *jos lapsi on syönyt kotona, vanhempi kertoo siitä Päivän aikana: aamupiiri päivän toiminta *toimiva, monipuolinen suunnittelu, lasten toiveet ja kiinnostuksen koh teet, ulkoilu lounas ; käsien pesu, maistaminen, pöytätavat *lounaan jälkeen kaikissa ryhmissä on lepohetki, jossa luetaan, kuunnellaan musiikkia ja ollaan hetki omissa ajatuksissa hereillä olevien lasten hiljaiset puuhat lepohetken jälkeen välipala Iltapäivällä välipalan jälkeen: Satuhetki, vapaata leikkiä ja ulkoilua sään salliessa. Kotiin lähtiessä kätellään aikuinen ja portista kuljetaan VAIN aikuisen kanssa.

7 5. Kolmiportainen tuki varhaiskasvatuksessa Päiväkodissamme toimiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja on päivähoidon työntekijä, jonka pääasiallisin tehtävä on konsultoida päivähoidon työntekijöitä, laatia henkilökohtaisia oppimissuunnitelmia yhteistyössä vanhempien ja päivähoidon henkilökunnan kanssa sekä osallistua verkostotyöhön. Päiväkodin ryhmissä voi tarpeen mukaan toimia päivähoitoavustajia yhden tai samanaikaisesti useamman lapsen tukena. Kiinteä yhteistyö vanhempien kanssa luo perustan lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamiselle ja mahdollisen tehostetun/erityisen tuen järjestämiselle. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan ne asiat, joihin halutaan kiinnittää huomiota lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Oppimisen tuen tarvetta voidaan kartoittaa myös esim. lääkärin, psykologin, puheterapeutin, fysioterapeutin, perheneuvolan tai erikoissairaanhoidon tutkimuksilla. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan lapsen tuki esiopetuksessa järjestetään siten, että lapsella on mahdollisuus saada riittävä tuki heti tuen tarpeen ilmetessä omassa kasvuympäristössään. Esiopetusta edeltävän vuoden helmikuussa päivähoidossa olevien 5-vuotiaiden lasten kasvun ja oppimisen tilanteesta laaditaan pedagoginen arvio ja lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, mikäli epäillään, että lapsi saattaisi tarvita esiopetuksessa tehostettua tai erityistä tukea. Lapsen tuki toteutetaan kolmiportaisena; yleisenä, tehostettuna tai erityisenä tukena. Yleinen tuki on kaikille annettavaa tukea. Mikäli yleinen tuki ei ole riittävää, siirrytään seuraaviin portaisiin, joista löytyy tarkempaa tietoa kaupungin vasusta/eo-suunnitelmasta. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja tekee vuosittain kouluvalmiuden ryhmätutkimuksen, josta lapsi tarvittaessa ohjataan kouluvalmiuden tarkempaan arviointiin. Kouluvalmiuden arvioinnissa apunamme on myös koulupsykologi. Kaarinassa tuen portaita käytetään soveltaen myös alle 6-vuotiaiden kohdalla. Moniammatillinen yhteistyö Kaarinassa toimii erilaisia moniammatillisia työryhmiä, joihin osallistuvat neuvolan terveydenhoitaja, perheneuvolan psykologi, sosiaalityöntekijä tai perheohjaaja sekä varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Tarkoituksena on tukea lasta ja perhettä sekä päivähoidon työntekijöitä erilaisissa arjen tilanteissa ja lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Tarvittaessa olemme yhteydessä em. tahoihin. Uuden Olkkarin toiminta on moniammatillista ja tarjoaa nopeaa apua kriittisiin tilanteisiin. Muita ryhmiä ovat mm. Nekory, Sulake ja Hoviryhmä. Näiden ryhmien tulevaa toimintaa arvioidaan ja päivitetään vuosittain. Näistä ryhmistä ja toiminnoista saa tarvittaessa lisätietoa varhaiskasvatuksen erityisopettajalta ja päiväkodista. Neuvolan kanssa olemme yhteydessä mm. lasten vuosittaisten tarkastusten aikaan. 6. Kuusiston leikkipuisto osana varhaiskasvatuspalvelua Puistossa lapsille luodaan turvallinen ja leikkeihin houkutteleva toimintaympäristö. Lasten leikkejä valvovat ja ohjaavat aikuiset, jotka päivittäin järjestävät myös ohjattua toimintaa (mm. päivittäinen puistolaisten yhteinen toimintapiiri, jossa lauletaan ja leikitään luetaan ja soitetaan, hassutellaan ja nauretaan). Suunnilleen kerran kuukaudessa järjestetään sisätoimintaa Poijulassa, esim. leikkiä, askartelua, leivontaa tai muuta touhua. Puistopäivän on tarkoitus olla lapselle mukava, iloinen touhun täyteinen ulkoiluhetki, jonka aikana opettelemme sosiaalisia taitoja, kuten yhteiset pelisäännöt, kiitokset ja anteeksi pyynnöt sekä kättelyt ja tervetulotoivotukset. Puistossa meillä on koko kauden jatkuva viikko-ohjelma johon kuuluu musaa, satuja sekä eväspäiviä. Kauden läpi muistamme myös lasten syntymäpäivät ja teemme eri tavoin yhteistyötä perhepäivähoitajien, päiväkotilaisten sekä aamu- ja iltapäiväkerholaisten kanssa. Tämän lisäksi suunnittelemme jokaiselle kuukaudelle erityistä kivaa. Vuoden aikana voidaan järjestää erilaisia tapahtumia

8 vanhemmille ja muulle lapsen lähipiirille. Toiminnasta tiedotamme aina kuukauden alussa puistolaisten koteihin pääasiassa sähköpostilla. Puistoon laaditaan myös syys- ja kevätkaudelle toimintasuunnitelma, jota kuukausikirjeet täydentävät. Lisäksi jokaiselle lapselle tehdään puistolaisen vasu (varhaiskasvatussuunnitelma). Vasu syntyy siten, että puiston alkaessa vanhemmat saavat kertoa lapsestaan tärkeitä asioita ohjaajille. Toimintakauden aikana ohjaajat lähettävät vastaavasti ajatuksiaan lapsen toiminnasta puistossa vanhemmille. Tähän liittyy jälleen osa, jossa vanhemmat voivat kertoa sen hetkisiä ajatuksiaan, kun ollaan jo tutumpia. Lapsen vasu siis kasvaa puistokausien aikana yksilöllisellä tavalla ja sen saa puistosta mukaansa, kun puistoaika päättyy. Päivä ja toiminta leikkipuistossa: tervehditään lapsia henkilökohtaisesti puistoon tullessa ystävällinen ja lämminhenkinen kohtaaminen lapsen ja aikuisen välillä ulkoillaan sekä ohjataan ja kannustetaan vapaaseen leikkiin toivomme, että piiriämme ei keskeytetä (eli tullaan puistoon ennen tai jälkeen piirin) 6. Arviointi Toiminnan arviointi on jatkuva prosessi, jonka tarkoitus on toimia kehittämistyön perustana. Erilaista tietoa arvioinnin tueksi kerätään mm. erilailla kyselyillä, lomakkeilla ja keskustelemalla. Arviointia tehdään monella tasolla; kaupunki, yksikkö, henkilökunta, lapset. Arviointiin osallistuvat kaikki toimijat omalla tavallaan. Lasten arvioinnin tukena ovat päivittäinen havainnointi, dokumentointi, lasten varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmat, erilaiset tehtävät ja haastattelut sekä kouluvalmiutta arvioivat tehtävät sitä tarvitseville. Vanhemmat ovat luonnollisesti mukana oman lapsensa arvioinnissa. Lapset myös arvioivat omaa toimintaansa ikätasonsa mukaan. Jokaiselle lapselle tehdään kasvunkansio, joka on vanhempien nähtävillä lapsen ryhmässä. Päiväkodin toiminnasta toivotaan palautetta. Hyviä keinoja ovat keskustelut, sähköposti ja vastaaminen mahdollisiin kyselyihin avoimesti. Henkilökunta käy vuosittain kehityskeskustelut esimiehensä kanssa, tiimit kokoontuvat säännöllisesti, työpaikkakokouksissa ja työilloissa käydään läpi päiväkotimme asioita.