Uutismaa 4/2013. Tanssin maniaa Tampereella! Hollo ja Martta -festivaalin 10-vuotisjuhlavuosi. Ilmoittaudu KNoppi -koulutukseen! s.

Transkriptio

1 Uutismaa 4/2013 Ilmoittaudu KNoppi -koulutukseen! s. 12 Hollo ja Martta -festivaalin 10-vuotisjuhlavuosi Kekseliäitä majoja Majanrakennuskilpailussa Tanssin maniaa Tampereella! 1

2 Kädessäsi on Uutismaan numero 4/2013 Seuraava lehti ilmestyy Lehden 1/14 aineiston deadline on 24.1 Aineistot osoitteeseen: Jäsenseurojen ilmoitukset julkaistaan maksutta 10 Valtakunnallinen Majanrakennuskilpailu Mukana kilpailussa oli runsas määrä upeita ja kekseliäitä majoja sekä mahtavia majatarinoita. Kilpailuun pystyi osallistumaan rakentamalla maja ja lataamalla siitä kuva kilpailun Majagalleriaan ja liittämällä mukaan kekseliäs majatarina. 20 Sisältö 3. Tärpit 5. Pääkirjoitus 6. Majanrakennuskilpailu 8. Lapsen ääni 10. KNoppi -koulutus 13. Hollo ja Martta -festivaali 14. Vauvasirkusohjaakurssi 17. Leipää ja kulttuuria -hankkeen kolumni 18. Kerhokoordinaattori Monika Niskanen 20. Tanssimania -välähdyksiä Tampereelta 22. Dääns-leirillä 23. Viinimatka Ranskaan 24. Kerhoavustusten hakeminen Yhteystiedot 27. Tapahtumakalenteri Knoppi -koulutus Helsinki 12 nuorta neitiä ilmoitti halukkuutensa KNoppi -koulutuksen, joka ei ollut leirimuotoinen, vaan päivä- ja iltaopetuksena Helsingissä. 6 Tanssimania Tampere Mahtavaa oli jälleen kesän jälkeen nähdä Nuorisoseuraväkeä ja alan harrastajia. Keskustella, vaihdella kuulumisia. Puhua ja ottaa kantaaa kansantanssista, sekä tietenkin talkooväkeä oli mukana nähdä, innostamassa ja palvelemassa osallistujia. Nuorisoseurat Uusimaa Stadin Nuorisoseurat ry Raumantie 5, Helsinki uusimaa@nuorisoseurat.fi Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry Rautatienkatu 3, sisäpiha, Lahti , etela-hame@nuorisoseurat.fi Päätoimittaja: Iija Filén Taitto: Tiiu Aning Paino: Kopijyvä Oy Painos: 1000 kpl Ilmestyy neljä kertaa vuodessa Kansien kuvat: Tiiu Aning 2 3

3 PÄÄKIRJOITUS Kirjoitus on julkaistu Uudenmaan Nuorisoseurainliitto ry:n syyskokouksen julkilausumana YKSI EURO JÄRJESTÖLLE TUOTTAA ITSENSÄ MONINKERTAISESTI TAKAISIN Kuva: Petri Kivinen Järjestöjen moninaisen kentän tukeminen takaa monipuolisen harrastustarjonnan, jolloin jokaisen lapsen ja nuoren on helppo löytää oma harrastus. Euron säästäminen järjestöjen avustuksista saattaa merkitä moninkertaisia kustannuksia toisaalla. Järjestöt vastaavat isolta osaltaan harrastustoiminnan järjestämisestä Suomessa. Kunnallinen nuorisotyö kattaa vain pienen osan nuorisotoiminnasta, joten kolmatta sektoria todella tarvitaan, jotta lapsille ja nuorille voidaan taata laadukasta ja monipuolista harrastustoimintaa. Laadukkaan ja monipuolisen toiminnan järjestäminen vaatii kuitenkin rahaa. Kiristyvässä taloustilanteessa järjestöjen avustaminen nousee julkisessa keskustelussa usein esiin sopivana säästökohteena. Kuitenkin juuri järjestöjen avustamiseen kohdennettu euro tuottaa itsensä moninkertaisesti takaisin tulevaisuudessa. Jos kunnallinen nuorisotoimi tuottaisi vastaavan toiminnan, olisi se selkeästi kalliimpi tapa tuottaa toimintaa, sillä järjestöjen toiminnassa on mukana tuhansia tunteja vapaaehtoistoimintaa. Hyvä harrastus on lapselle ja nuorelle avain syrjäytymisen ehkäisyyn. Vapaa-ajan mielekäs vietto turvallisessa ympäristössä tukee lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä oikeaan suuntaan. Positiiviset kokemukset ja onnistumiset tukevat eheän minäkuvan muodostumista ja harrastuksissa solmitut kaverisuhteet mahdollistavat sosiaalisen kanssakäynnin. Harrastustoiminnan monipuolisuus takaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mielekästä tekemistä. Liian kapea sektoroituminen kaventaa lapsen ja nuoren valinnan mahdollisuutta harrastuksen valinnassa. Pelkkä liikunta- tai taideharrastus ei sovi kaikille, vaan tarjonnan tulisi mahdollistaa monipuolinen kokonaisuus, jotta jokai- nen löytäisi oman mielekkään harrastuksensa. Nuorisoseurat ovat merkittäviä suomalaisen kulttuurin ja nuorisotoiminnan järjestöjä. Niiden toiminta on monipuolista vapaa-ajan toimintaa, lähiyhteisön kehittämistä, lasten ja nuorten osallisuuden tukemista ja yhteisöllisyyden edistämistä. Keskeisimmät harrastusalat ovat tanssi, teatteri ja liikunta. Paikallisia nuorisoseuroja toimii kattavasti eri puolella Suomea yli 700 ja niissä on henkilöjäseniä yli Järjestön tavoitteena on tulla Suomen merkittävimmäksi toimijaksi lasten ja nuorten kulttuurityössä. Syksyisin terveisin, Toiminnanjohtaja Iija Filén 4 5

4 Valtakunnallinen Majanrakennuskilpailu järjestettiin tänä vuonna kolmatta kertaa. Mukana kilpailussa oli runsas määrä upeita ja kekseliäitä majoja sekä mahtavia majatarinoita. Kilpailuun pystyi osallistumaan rakentamalla maja ja lataamalla siitä kuva kilpailun Majagalleriaan ja liittämällä mukaan kekseliäs majatarina. Kilpailuaika oli Kilpailuun osallistui kaikkiaan 214 majaa, joita oli rakentamassa 970 innokasta majanrakentajaa ympäri Suomen vauvasta vaariin. Omia majasuosikkejaan oli mahdollista äänestää netissä , jossa ääniä annettiin huikeat 1779 kappaletta. Palkittavat majat koostuivat äänestyksen kymmenestä parhaasta sekä tuomariston suosikeista ja ne julkistettiin majanrakennus.fi sivuilla Tänä vuonna tuomaristo palkitsi eri rakennustyylejä edustaneita majoja. Tärkeinä kriteereinä tuomaristo piti luonnonläheisyyttä ja ympäristön kunnioittamista. Myös majojen mukaan liitettävät kekseliäät majatarinat, joissa seikkailivat niin satuolennot kuin supersankaritkin olivat tärkeä osa arviointia. Majanrakennuskilpailun tuomaristo koostui majakisan keksimisessä ja tuotannossa mukana olleista nuorista sekä edustajista Kuvat: Anne Lepistö Valtakunnallinen Majanrakennuskilpailu 2013 Arkkitehtuurimuseosta, Arkkitehtuurikoulu Arkista sekä Suomen Nuorisoseurat ry:stä. Majanrakennuskilpailun Majagalleriasta löytyi tänäkin vuonna mitä mielikuvituksellisimpia majoja. Majoja oli rakennettu niin luontoon kuin sisätiloihin, löytyi eläinten koteja, tähystystorneja, piilopaikkoja sekä perinteisiä puumajoja. Tärkeää tässä kilpailussa onkin että majanrakentaminen on hauskaa ja kekseliästä yhteistyötä unohtamatta. Ei ole vain yhtä oikeaa tapaa rakentaa maja. Majanrakennuskilpailuun ottivat tänä vuonna osaa myös Sini 13v. Turusta ja Emilia 10v. Aurasta. Heidän majansa Haavemaja josta tuli totta rakentui pitkällisen ja huolellisen suunnittelun tuloksena. Sitä varten tytöt tutustuivat muun muassa erilaiseen majanrakennuskirjallisuuteen sekä tekivät erilaisia sisustussuunnitelmia vihkoon. Maja rakennettiin Sinin mummon ja Emilian kummitädin luona olevaan vanhaan vaahteraan 2,5 metrin korkeuteen, jonka rakentamisessa tarvittiin välillä hieman aikuisten apua. Erilaiset työkalut kuitenkin tulivat tutuiksi tytöille rakennusprojektin edetessä ukin opastuksella. Hauskinta majanrakentamisessa oli kun sai puuhailla kaverin kanssa, rakentaminen oli kivaa sekä seinien maalaaminen. Siellä on kerrottu kuulumisia, lueskeltu, leikitty ja vaan oleiltu, kertoo Emilia. Majanrakennuskilpailun idea on lähtöisin lapsilta itseltään ja se järjestetään vuosittain osana Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Lapset äänessä -osallisuushanketta. Kilpailulla edistetään lasten osallisuutta, luovuutta, lisätään lasten taitoja toimia luonnossa ja tiedotetaan lapsen oikeuksista. Kilpailun tuotannossa mukana oli myös Ampun 4H yhdistys. Majanrakentajien palkitsemiseen osallistuivat tänä vuonna Arkkitehtuurimuseo, Biolan, Lapin Keittiömestarit, Luontoliitto ry, Nuorten Kotkien Keskusliitto ry, Rakennusteollisuus RT ry, Serlachius museot, Suomen Demokratian Pioneerien Liitto SDPL ry, Suomen Setlementtiliitto ry, Suomen Nuorisoseurat ry sekä Vesaiset ry. Kilpailun virallisena suojelijana toimi tänä vuonna ympäristöministeri Ville Niinistö. Virpi Vuorenvirta Lapset äänessä -hanke HAAVE Emilian Hyvän majan resepti tuleville majanrakentajille: 1 dl kärsivällisyyttä 1 dl kekseliäisyyttä 1 dl luovuutta (ainakin suunnitteluvaiheessa) 1 dl oikeita välineitä 1 l iloista mieltä Annetaan paistua auringonpaisteessa pari päivää, sitten voi nauttia siellä olostaan ystävän kanssa., josta tuli totta 6 7

5 Osallisuudella riemua tekemiseen Osallisuus on ryhmänohjauksesta ja kasvatuksesta puhuttaessa niitä kestoaiheita, jotka ovat läpileikanneet keskustelua jo vuosia. Osallisuus on selkeästi saavuttanut ohjausta suunnitellessa jo vakiintuneen aseman, mutta edelleen se koetaan yleisesti raskaana lisätyönä tai omaa työtä hankaloittavana asiana. Mistä on siis kysymys? Osallisuus ja osallistuminen, mitä eroa niillä on? Kasvamisessa on tärkeää lapsen ja aikuisen aito vuorovaikutus. Vuorovaikutus ajatellaan usein osallistumisena mutta täytyy muistaa, että osallisuus on myös muuta. Se on ennen kaikkea tunnetila. Tunne oman mukana olemisen merkityksestä, toiminnan kehittämisestä ja vaikuttamisesta. Osallisuuden tunne syntyy kaikille eri vaiheessa. Osalle lapsista osallisuuden tunteen syntymiseen riittää myös pelkkä toimintaan osallistuminen. Osallisuutta on lukemattomia muotoja, malleja, asteita ja tapoja, joista löytyy varmasti jokaisen ryhmän ja lapsen tarpeisiin sopiva. Osallisuutta edistämällä voidaan huomioida enemmän lasten moninaisuutta, yhdenvertaisuutta ja tehdä ryhmätoiminnasta sensitiivisempää. Lapset äänessä hankkeen kautta halutaan ensisijaisesti painottaa lasten osallisuuden ja lapsen oikeuksien edistämiseen käytännön ohjaustyön tasolla. Osallisuuden edistäminen on yksi tärkeä elementti Lapsen oikeuksien sopimuksessa, jonka Suomi on vahvistanut vuonna Hanke on kehittänyt käytännön työkaluja ja menetelmiä niin, että niitä on mahdollisimman helppo käyttää ja soveltaa käytännön työssä. Hankkeen kautta olemme haluamme tukea ohjaajien osallistavan ajattelutavan löytämisessä. Osallisuus ei vaadi toteutuakseen raskasta vaikuttamiskoneistoa, vaan on useimmiten toteutettavissa pienillä näkökulmamuutoksilla osana arkea. Lapset äänessä hankkeen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö lapsi- ja nuorisopoliittisesta kehittämisohjelmasta. Hankkeesta voi lukea lisätietoa verkkosivuilta Jussi Perämäki Lapset äänessä -hanke Kerro minulle, niin unohdan. Näytä minulle, niin muistan. Ota minut tekemään, niin ymmärrän. Kiinalainen sananlasku Piirros: Annabella Aning 6 v. 8 9

6 Verkostot Oman osaamisen ylläpito Aktiivinen Minä ohjaajana Ohjaajana kehittyminen KNOPPI Suunnittelu Toteutus Kerhotoiminta Ohjaajana toimiminen Arviointi Tunnen olevani valmis kerhonohjaaja tämän koulutuksen vuoksi. Opin täällä paljon. Sain paljon uutta tietoa ja tuntuu helpommalta lähteä ohjaamaan, kun sille on jonkinlainen perusta. Oma seura Kasvatustavoitteet Ohjaajana nuorisoseurassa Arvot Ongelmanratkaisu Ohjaaja kasvattajana Yhdenvertaisuus Osallisuus Yhteisöllisyys Tasa-arvo Eri-ikäisten ohjaaminen Vastuu Nuoret KNoppi -koulutuksessa Knoppi -koulutus järjestettiin Helsingissä Kalenoiden paluubussissa syntyneen tarpeen pohjalta. 12 nuorta neitiä ilmoitti halukkuutensa koulutukseen, joten syyskuussa sitten aloitimme KNoppi -koulutuksen, joka ei ollut leirimuotoinen, vaan päivä- ja iltaopetuksena Helsingissä. KNoppi -koulutus toteutettiin syksyllä uuden päivitetyn opetussuunnitelman mukaan, jossa korostetaan aikaisempaa enemmän osallisuutta kerhotoiminnassa sekä itsensä jatkuvaa kehittämistä ohjaajana. Myös nuorisoseurajärjestön arvot ja kasvatusnäkemys ovat entistä vahvemmin koulutuksen sisällöissä. Mukava lisä kurssille oli se, kun nuorisoseurajärjestön organisaatiosta kävi kouluttamassa pääsihteeri Antti Kalliomaa. Muutoin kouluttamisesta vastasivat Iija Filen ja Pirita Laiho. Koulutukseen osallistuneet olivat erittäin tyytyväisiä saamaansa oppiin. Kurssilla mukavinta oli: ihanat ihmiset, leikit, uudet asiat, hyvä ilmapiiri, kaikki heittäytyivät, opetustyylit, oppi uutta, en olisi puoliakaan tiennyt. Myös leikinohjaaminen oli kivaa. Lisäksi koulutusta auttoi: hyvä ilmapiiri, yhteisöllisyys, kaikkien mukana olo, kivat tehtävät, kivat opetustavat ja hyvät kouluttajat. Teksti ja kuvat: Pirita Laiho 10 11

7 KNoppi KNoppi -koulutus KNoppi KNoppi KNoppi KNoppi KNoppi KNoppi KNoppi KNoppi KNoppi Kalevan Nuorten perusohjaajakoulutus KURSSIN AIKA: ja KNoppi -koulutus antaa valmiudet lasten ja nuorten kerhojen pitämiseen ja ohjaajana toimimiseen. Koulutus keskittyy ohjaamisen perustietoihin ja -taitoihin sekä tarjoaa eväitä ohjaajaharjoittelulle sekä lajikohtaiseen ohjaajakoulutukseen osallistumiselle. KOULUTUSPAIKKA: I-osio Munkkivuoren nuorisotalo, II-osio Lahden Hannunsali KOULUTTAJAT: Pirita Laiho ja Päivi Semeri HINTA: 150, sis. opetus, majoitus ja ruoka ILMOITTAUTUMINEN: Ilmoittaudu mukaan mennessä! Tervetuloa mukaan! Lisätiedot: Kuvat: Bálint Dániel, teksti: Aimo Hentinen Suomalainen polkka on myös meksikolaista tanssia Hollo ja Martta -festivaali tavoitti 10-vuotisjuhlavuotenaan yli katsojaa Me olimme Euroopassa ensimmäistä kertaa ja sen vuoksi juhlavuoden Hollo ja Martta-festivaali jää erityisesti mieliimme. Tämä on kulttuurivaihtoa parhaimmillaan. Voin kertoa, että suomalaisen polkan askeleet ovat käytössä myös meksikolaisessa kansantanssissa. Näin sanoo Meksikolaisen Ballet Folklorico Jalisciense ryhmänjohtaja Mary Lopez. Eurooppalainen folklore on vaikuttanut paljon latinalaisiin tansseihin. Suomalaisille lapsille ja nuorille oli todella mukava esiintyä. Kansainvälinen illanvietto Vesikansan nuorisoseurantalolla oli erittäin tunteikas kokemus. Saimme suomalaiset lapset, nuoret ja jopa miehet kokeilemaan latinalaisen kansantanssiaskelia. Puolalaisen Jaworin ryhmänjohtaja Zbigniew Romanowicz kertoo, että puolalaiset halusivat näyttää suomalaisille maan rikkaan tanssiperinteen ja sen pukuloiston. Pääkonsertissa Lahden kaupungiteatterilla oli koko pukuloiston ja tanssihistorian parhaat makupalat esillä. Romanowicz iin teki suuren vaikutuksen myös kaksi Mäntsälän monitoimitalolla ollutta konserttia. Suomalaiset lapset ja nuoret nauttivat esityksistämme. Muutama oppilas kiitti meitä hienosta ja värikkäästä konsertista. Puolassa kansankulttuurilla on ollut perinteisesti voimakas asema. Tanssi yhdistää yli rajojen - Kyllä tämä oli jälleen kerran voimaannuttava kokemus. Meillä oli poikkeuksellisen laaja-alainen otos kansainvälistä kansantanssikulttuuria esillä viikon ajan Hollo ja Martta -festivaalien 10-vuotisjuhlilla, festivaalipäällikkö Aimo Hentinen toteaa. Hentinen muistuttaa, että kansantanssissa ja -musiikissa ihmistenvälinen vuorovaikutus on tärkeintä. Lahden kaupunginteatterin konsertit olivat taiteellisesti korkeatasoisia ja siitä olen iloinen. Näyttää siltä, että olemme onnistuneet lunastamaan kymmenessä vuodessa Hollo ja Martta-festivaaleille folklore-uskollisen yleisön. Belgialainen Drieske Djipers, meksikolais-amerikkalainen Ballett Folklorico Jalisciense, unkarilainen Alba Regia Dance Ensemble, romanialais-unkarilainen Bóroka, virolainen Tarvanpää Selts ja puolalainen Jawor vastasivat kymmenensien Hollo ja Martta-festivaalien kansainvälisestä ohjelmasta

8 Lokakuun puolessa välissä järjestettiin Helsingissä vauvasirkusvirikekurssi ohjaajille. 14 rohkeaa ohjaajaa ja 4 vauvaa oli tullut paikalle opettelemaan vauvasirkuksen ihmeellisyyksiä sirkus- ja teatteri-ilmaisun ohjaajan Katja Ranta-Penttilän opastuksella. Vauvasirkuksessa opetellaan vanhem- man ja vauvan vuorovaikutuksen lisäksi erilaisia temppuja, pariakrobatiaa, erilaisten sirkusvälineiden käyttöä, lorutuksia ja lauluja. Vauvasirkukseen osallistujilla on hyvä olla rennot ja joustavat vaatteet, sillä temppujen tekeminen on todella fyysistä. Ja mitä isommasta lapsesta on kysymys, sitä parempi lihaskuntoharjoittelu se on vanhemmalle. Kurssilaiset kokeilivatkin itse myös kuperkeikkoja niin käsien kanssa kuin ilman käsiäkin. Jo pienen 4kk vauvan kanssa voi tehdä kuperkeikkoja, mummon kiikkua, lentokonetta, kärrynpyöriä, volttia, kierintää ja tietysti erilaisia nostoja ja tasapainoilua. Kurssilaisilla oli mukana harjoituskavereina nukkeja ja pehmoeläimiä, jotka saivat kurssin aikana helliä katseita, silittelyjä ja tukevia, varmoja otteita. Vauvasirkukseen kuuluu, että jokainen temppu lähtee vauvan ja vanhemman katsekontaktista ja päättyy katsekontaktiin. Temput ja liikkeet tehdään vauvan ehdoilla, eli vanhempi aistii, mistä vauva pitää ja mistä ei. Jos joku temppu on vauvasta vastenmielinen, sitä ei pakolla tehdä. Tärkeintä on turvallisuus. Ja aina, kun temppu on tehty, seuraa raikuvat aplodit ja kiittelyt. Kurssilla mukana olleet vauvat nauttivat täysin siemauksia niin tempuista kuin esityksistä, joita kurssilaiset yhdessä järjesti. Molempiin kurssipäiviin kuului pieni vauvasirkusesityksen valmistaminen, joista tulikin ihan huikeita. Kurssilaisten kokemus pienten lasten ohjaamisesta auttoi esitysten valmistamisessa ja eri lorut ja laulut jaettiin kaikille käyttöön. Näin jokainen kurssilainen sai uusia virikkeitä niin vauvasirkuksen järjestämiseen kuin muskarin, temppujumpan tai tempoa tenaviin toiminnan vetämiseenkin. Kurssi oli antoisa ja opettaja mukaansatempaava. Kurssilaiset lähtivät väsyneinä, mutta onnellisina kurssilta kotiin mukanaan paljon erilaisia temppuja ja liikkeitä vauvan ja vanhemman yhteistoiminnan tukemiseen. Teksi ja kuvat: Pirita Laiho Vauvasirkusvirikekurssi ohjaajille 14 15

9 Nuorisotakuun kautta nuorisoseuralaiseksi Syyskuun lopussa käynnistyi koko maan kattava Nuorisotakuun kampanja, jonka teemana on onnistuminen ja onnistumisen tunne. Nuorisotyöttömyys on ollut esillä eri medioissa ja nuorisotakuun toteutumisen tuloksia pitäisi kohta olla nähtävillä. Nuorisotakuu on saanut myös kritiikkiä osakseen. Yksinkertaistettuna Nuorisotakuun tavoitteena on tarjota vaihtoehto ja koska sille laitetaan parasta ennen päivämäärä, ollaan väistämättä tilanteessa, ettei se tarjottu vaihtoehto ole aina se mieleisin, ei ehkä olleenkaan edes oman tuntuinen. Onnistumisen kokemus lähtee itsestä ja omasta motivaatiosta. Onnistuminen on myös yllättävä elämys ja sellaisenakin elämänpolun alkutaipaleella olevalle nuorille erityisen tärkeää. Onnistumisen kokemus voi ohjata sitä tietä, mihin nuori on kulkemassa, toimia viittana ja suunnannäyttäjänä. Nuorisoseuratoiminta on yhdessä tekemistä ja yhdessä onnistumista. Seuratoimijoilla on jo vahvoja toimintoja, jolla nuoret otetaan mukaan varsinaiseen seuratyöhön, esimerkiksi koulutetaan ohjaajia ja tarjotaan sitä kautta väylä elämänmittaiselle nuorisoseuralaisuudelle. Seuratoiminnan kehittäminen on tällä hetkellä varsin akuutti aihe. Miten pidetään oman seuran toiminta kiinni ajassa? Taideaineiden opetuksen merkitys kasvatusprosessissa on noussut puheenaiheeksi niin kouluissa kuin harrastustoimijoidenkin kautta. Kun luovuutta karsitaan yhteiskunnassa tehokkuuden ja talousnäkymien nimissä, viedään siinä samalla mukana myös se osa meitä, joka oikeastaan meitä ihmisiä määrittää: kulttuuri. Nuorisoseuratoiminta on kulttuurista nuorisotyötä ja yhteiskuntavastuun näkökulmasta seuratoimijat ovat arvokkaammassa asemassa kuin ehkä joskus itse tietävätkään. Nuorisoseuroilla on mahdollisuus tarjota kädenojennus suomen nuorille ja Nuorisotakuun kampanjalle: otetaan nuoret kokonaisvaltaisesti mukaan tarjoamalla heille harrastustoiminnan lisäksi onnistumisen kokemuksia työelämässä kulttuurisen nuorisotoiminnan parissa. Nuoren onnistumisen tunne seuran tarjoaman mahdollisuuden kautta voi parhaimmassa tapauksessa viitoittaa nuoren elämänpolun kohti sitä todellista tunnetta tekemisen riemusta. Pauliina Sneck Leipää ja kulttuuria -työllistämishanke Uusimaa Nuoren työllistäminen ja sitä kautta oman seuran toiminnan kehittäminen on yksi hienoimmista win win tilanteista mitä nuorisoseuratoiminnassa voi tulla. Piirros: Tiiu Aning 16 17

10 Monika, kerhokoordinaattori Työni Karjalan Nuorissa Aloitin työni Karjalan Nuorissa viime helmikuussa ja pääsin heti tositoimiin lasten talvileirin järjestämisen puitteissa. Kerhokoordinaattorin työstä ei aloittaessani ollut tarkkoja ohjeita, joten aika paljon olen oppinut asioita työssä tekemällä ja kantapään kautta. Kommelluksia matkan varrella on sattunut jos jonkinlaista, mutta niistä on kuitenkin selviydytty hymyssä suin. Kerhokoordinaattorin työ on monipuolista ja toisinaan myös haasteellista. Päivittäin saattaa tulla tilanteita, joihin ei aikaisemmin ole törmännyt ja joihin tulee usein myös nopeasti reagoida. Opettaja saattaa sairastua, eikä hänelle saada sijaista, vanhempi saattaa soittaa, että lapsi ei löydä harrastuspaikalle, tai ohjaaja ilmoittaa, että tarvittava soitin on rikki etc. Työ sopiikin ihmiselle, joka pitää muuttuvista tilanteista, ongelmien ratkaisemisesta, sekä myös työaikojen vaihtelevuudesta. Töiden määrä nimittäin vaihtelee laidasta laitaan; toisina päivinä tuntuu, että töitä on liikaa, kun taas seuraava päivä usein tasoittaa tilanteen. Jonkin aikaa työssä ollessa näitä oppii kuitenkin ennakoimaan. Ruuhkahuippuja on erityisesti kerhojen alkamisajankohdat, eli syyskuun- sekä tammikuun alku. Tänä vuonna myös touko-kesäkuun vaihde oli hektistä, kun miltei samaan aikaan osui sekä Lasten Kalenoiden koordinointi, lasten kesäleirin suunnittelu, sekä Haapsalun matkaan liittyvät alkusuunnittelut. Jokapäiväisiin töihin kuuluu yhteydenpito ja viestintä sekä harrastajien että opettajien, sekä muiden yhteistyötahojen suuntaan. Työssä tuleekin olla ajan tasalla jokaisen kerhon tilanteesta, kuten osallistujamääristä, harrastustiloista, harrastuksissa tarvittavista välineistä, vaatetuksista ym. Harrastajien yhteystietojen tulee myös olla ajan tasalla, jotta heihin saa pikaisissa muutoksissa (kuten tuntien peruuntuessa) nopeasti yhteyden. Jokapäiväisten töiden lisäksi töihin kuuluu mm. myös uusien kerhojen/tulevien leirien tai tapahtumien suunnittelua, tilavarausten tekemistä, uusien opettajien etsimistä, ilmoittautumisten vastaanottoa, laskutuksen hoitoa, jäsenrekisterin ylläpitoa ja toiminnan markkinointia. Kerhoa perustavalle seuralle neuvoisin varaamaan tarpeeksi aikaa toiminnan alkusuunnitteluun, sekä ylipäätään toiminnan toteuttamiseen. Neuvoisin aloittamaan myös tilavarausten ja opettajien hankkimisen ajoissa. Tilavarausten saaminen on yleensä suhteellisen helppoa, mutta opettajan palkkaaminen esimerkiksi kansantanssiin on heidän vähäisyydestään johtuen melkoisen haastavaa. Karjalan Nuorilla iso osa harrastuksista tapahtuu koulujen tiloissa. Pääsääntöisesti yhteistyö koulujen kanssa sujuukin hyvin. Aivan uusien kerhojen markkinointi uusilla kouluilla on luonnollisestikin aina haasteellisempaa. Myös koulujen rehtoreilla, tai muilla vastaavilla yhteyshenkilöillä ja heidän kiinnostuksellaan harrastustoimintaa ja yhteistyötä kohtaan on myös oma vaikutuksensa toiminnan onnistumiseen. Uusista tunneista, varsinkin jos ne ovat hieman tuntemattomampia, (tai ei niin suosittuja) kannattaa aina järjestää ilmaiset näytetunnit ennen toiminnan alkamista. Tällöin ihmiset myös tulevat helpommin tutustumaan toimintaan. Uusia tilavarauksia tehtäessä tilat tulee aina tarkistaa, että ne ovat toimintaan sopivia, esimerkiksi tanssitunneille tilaa tarvitaan melko paljon. Opettajat voivat tarvita myös tietynlaisia välineitä tunneille, kuten tanssinopettaja tietynlaisen soittimen, joten esim. nämä asiat tulee aina muistaa varmistaa. Antoisinta on nähdä työnsä tulokset, eli uuden kerhon käynnistyminen ja lähteminen hyvin käyntiin, tai leirin raporttia tehdessä huomata, että vaikeuksista huolimatta leirille osallistuneet lapset olivat toimintaan tyytyväisiä. Parasta työssäni Työssäni on mukavaa sen itsenäisyys, monipuolisuus ja se, että työaikoihin voi vaikuttaa hyvin paljon. Antoisinta on nähdä työnsä tulokset, eli uuden kerhon käynnistyminen ja lähteminen hyvin käyntiin, tai leirin raporttia tehdessä huomata, että vaikeuksista huolimatta leirille osalwlistuneet lapset olivat toimintaan tyytyväisiä. Toisaalta työn itsenäisyys ja itselläni etätyöskentely tekee työstä myös melko yksinäistä ja koska työtä tekee yksin, niin vastuunkin kokee aina suurempana. Työssä tuleekin itse muistaa olla hyvin aktiivinen joka suuntaan. Se, että kirjoitin työstäni (suosittelen muuten muillekin) ja erityisesti siitä mitä siinä tulisi huomioida, sai myös minut katsomaan työtäni ja sen kehittämisen kohteita entistä tarkkasilmäisemmin. Siinä samalla huomasin, että olen saanut tehdä kerhokoordinaattorin työstä aika pitkälti itseni näköisen - huonoine ja hyvine puolineen. Paljon olisi siis vielä kehitettävää - kuten kaikessa. Teksti ja kuvat: Monika Niskanen Karjalan Nuorten kerhokoordinaattori 18 19

11 TANSSIMANIA! Tanssin maniaa koettiin Tampereella syyskuussa , kun Tanssimania -tapahtuma kokosi Tampereelle yli 400 osallistujaa. Tapahtumatuottajana toimiva Jussi Kaijankangas tiivisti tapahtuman onnistumiset kolmeksi kohdaksi. Osallistujat Saimme kaikki suunnitellut koulutukset toteutumaan, osallistujia oli myös konserteissa paljon sillä lauantain ja sunnuntain konsertit olivat lähes loppuunmyytyjä. Kohtaaminen Kuvat: Petri Kivinen Mahtavaa oli jälleen kesän jälkeen nähdä Nuorisoseuraväkeä ja alan harrastajia. Keskustella, vaihdella kuulumisia. Puhua ja ottaa kantaaa kansantanssista mm. Tanhujalostamossa, sekä tietenkin talkooväkeä oli mukana nähdä innostamassa ja palvelemassa osallistujia. Kansantanssin esitykset Yhtenä kärkijuttuna haluaisin nostaa Tahdittomien ja Suomen Nuorisoseurojen yhteistuottamana valmistuneen Vastahaon. Vastahako oli minusta primus esimerkki siitä, kun koko Nuorisoseura ottaa tavoitteen, ja lähtee tähtäämään sitä kohti kunnianhimoisesti, ennakkoluulottamasti sekä yhteisöllisesti. Ja vielä onnistuen siinä! Tahdittomien jutussa näkyi, kun kaikki tekivät kaikkea niin puvustuksesta - aina harjoitustilojen siistimisen kautta - itse tanssikohtauksen harjoitteluun. Näin koko porukka hengittää ja elää ja toteuttaa itseänsä. Tunnelma takahuoneessa esityksen jälkeen oli todella käsin kosketeltavaa onnellisuutta. Voiko siis harrastukseltaan saada enempää? Jussi Kaijankangas Pispalan Sottiisi, tapahtumatuottaja 20 21

12 o, Dääns-leirin tunnelmia Tampere Kari Putkosella on toiset aatokset: Jospa pullo tai pari Sinikka Putkonen: Jospa minä shampanjatilan saisin... Dääns-leirin huikea tunnelma ja asiantuntevat opettajat saivat yhdessä aikaan ikimuistoisen viikonlopun. Opimme parin päivän aikana uutta suomalaisesta kansantanssista ja pääsimme tutustumaan monille aikaisemmin täysin tuntemattomaan Capoeiraan. Noin viikkoa ennen leiriä saimme kuulla että yksi, ehkä eniten odottamamme opettaja, Marko Keränen ei tulisikaan vaan saisimmekin opetella Capoeiraa. Aluksi olimme todella pettyneitä, mutta lopulta vaihdos ei osoittautunutkaan niin kamalaksi. Nuo tunnit olivat rentoja ja toivat mukavaa vaihtelua tiiviiseen ohjelmaan. Hieman enemmän aikaa tuntien väliin jäi valitettavasti kaipaamaan. Leiri huipentui Tanssimanian päätöskonsertissa esitettyyn Eevi Miettisen Tikut risteilyllä -koreografiaan. Oli mukavaa päästä esittämään parin päivän tuotos yhdessä kaikkien muiden leiriläisten kanssa. Teksti: Viivi Laitinen Kuvat: Petri Kivinen Shampanjan tanssittaminen Opintomatka viini- ja shampanjaviljelyksille Espanjaan ja Ranskaan Perjantaina henkilöä Siltamäen Nuorisoseurasta lensi kohti Barcelonaa, jossa bussi odotti viedäkseen meidät Torresin viinitilalle. Siellä kiertoajelu ja muu nähtävä oli sinällään tosi mielenkiintoista, ja kierroksen päätteeksi meillä oli viininmaistajaiset, yllätys, yllätys - pettymys suuri - kaikilla hehkui mielessä Torresin punaviinit, mutta mitä saimmekaan: tilkan valkoviiniä! Vaan eipä tuo mitään, kyllä punaviiniä - myös valkeaa - saatiin myöhemmin matkan aikana maistella, ja ennen kaikkea kuohuvien aatelia: G. H. Mummin shampanjaa! Jo ennen vierailua Mummin tehtaalla vierailimme Alan Vesseilen kellarikäytävissä, ja siellä meille kerrottiin shampanjan tanssittamisesta - hiivasakan poistaminen kääntelemällä sen jälkeen kuohuva jäädytetään, jäätulppa poistetaan ja nopeasti lyödään shampanjapulloon lopullinen korkki. Matkan aikana tutustuimme paitsi Barcelonan nähtävyyksiin myös Avignoniin, näimme sen kuuluisan sillan, jota kävelemällä ei jokea pysty ylittämään. Tulva on vienyt sillasta suuren osan useammin kuin kerran, ja lopulta luovuttiin uudelleenrakentamisesta. Mitä muuta: tutustuimme lehtokurpan (Tavel) viinitilaan, vierailimme Chateaunef-du-Papen (paavien linna) viehättävässä kylässä, saimme maistella bour- gognen viinejä Beaunessa, vierailimme Reimsissä, jossa nautimme etanoita, Bourgognen pataa ja mm. Kir iä (valkoviiniä ja mustaherukkalikooriä). Tutustumiskohteista aina tuli hankittua jotain kotiin viemisiksi. Eikä siinä vielä kaikki: paluumatka halki Saksan toi meidät Lûbeckiin ja Cittimarketiin, jossa sitten tehtiin vielä ostoksia! Pari päivää löllimme sitten Itämeren aalloilla ja mutustelimme kaikkea näkemäämme ja oppimaamme. Ja alkoi jo aatokset viedä tulevaan vuoteen: Islanti? Toscana? Kalajoki? Ranua? Teksti: Sinikka Putkonen Kuvat: Sinikka ja Kari Putkonen 22 23

13 24 25

14 Etelä-Hämeen Nuorisoseurat TAPAHTUMAKALENTERI Hannu Nipuli Toiminnanjohtaja Marjo Aalto Projektipäällikkö Leipää ja Kulttuuria -hanke Anne-Mari Kuronen Media-assistentti Merja Ilmoniemi Talous- ja hallintosihteeri Uudenmaan Nuorisoseurat Iija Filen Toiminnanjohtaja Pirita Laiho Toiminnanohjaaja Pauliina Sneck Hanketyöntekijä Leipää ja kulttuuria -hanke Rautatienkatu 3, sisäpiha, Lahti Päivi Semeri Puvustonhoitaja Raumantie 5, Helsinki Munkkivuoren nuorisotalo Kameleontti Timi Noro Vastaava nuoriso-ohjaaja Piirros: Tiiu Aning Tammikuu Valt. Tempoa tenaviin -virikekurssi Munkkivuori 10. FolkForum -seminaari Turku Folklandia -risteily Silja Europa Kansantanssin ohjaajakoulutus 2.jakso Lahti Järjestyksenvalvojan peruskurssi, osa 1 Riihimäki Välineitä nettikokouksiin ja palavereihin (4x1,5h), verkkokoulutus Järjestyksenvalvojan peruskurssi, osa 2 Riihimäki 22. Toiminnansuunnittelupäivät, toimihenkilöt Lahti 24. Uusimaa 1/14 -lehden aineiston viimeinen jättöpäivä Knoppi I Helsinki Helmikuu Nurmijärven Tanssi- ja Musiikkiyhdistys ry.n Kansantanssi- ja musiikkiryhmä PÖRRIÄISTEN 40 -vuotisjuhlakonsertti Järvenpäätalon Sibelius-salissa klo Kansantanssin ohjaajakoulutus 3.jakso Järjestyksenvalvojan peruskurssin kertauskurssi 14. Uutismaa 1/2014 -lehti ilmestyy Maaliskuu EA1 koulutus Lahti 9. Lastentanssin kurssi ohjaajille, Sirkusvirikekurssi lasten ohjaajille Munkkivuori Knoppi II Lahti Sosiaalinen media yhdistyksen arjessa (4x1,5h), verkkokoulutus Kansantanssin ohjaajakoulutus; suomenruotsalaisten tanssien kurssi 22. Hätäensiapukurssi Lahti 23. Nuorisoseurapäivä Joensuu 27. Etelä-Hämeen kevätkokous Lahti 29. Uudenmaan kevätkokous Helsinki Kansantanssin ohjaajakoulutus; Lasten ja nuorten ohjaaminen ja ohjelmistojen suunnittelu (järjestää SKY) Tiiu Aning Media-assistentti tiiu.aning@nuorisoseurat.fi 26 27

15 Talviruno Tuulen kuljettamat lumihiutaleet Asettavat korren päähän valkean kolmitiaran Hangen sisälle tuuli rakentaa talvipesiään Ja yrittää halia puut irtautumaan maasta mukaansa Kaikesta tästä tuuli on saanut lohdutuksen Ja jäi lepäämään hämärtyvän metsän syliin Jaana Kaarina Vainio 28