Särkänsalmen meriväylän vaikutusselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Särkänsalmen meriväylän vaikutusselvitys"

Transkriptio

1 Särkänsalmen meriväylän vaikutusselvitys 2008 Varsinais-Suomen liitto

2 Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 556/MML/07

3 ESIPUHE Liikenneyhteyksien kehittämisestä Särkänsalmen kohdalta on laadittu aiemmin useita, pääasiassa teknisluonteisia selvityksiä. Toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia, joiden pohjalta on nähty tarve laatia tämä vaikutusselvitys. Särkänsalmen meriväylän avaaminen ja siitä johtuvat vaikutukset ovat merkittäviä ja laaja-alaisia. Siksi on päädytty ratkaisuun, jossa asiaa käsitellään maakuntakaavan laadintaprosessissa. Maakuntakaavaluonnoksessa kyseisen meriväylän yhteystarve on tunnistettu. Tarpeena on esitetty veneilyn runkoväyläverkon laajentaminen suljetulle Askaistenlahdelle ja Naantalin vanhan kaupungin satamaan, jota arvostetaan valtakunnallisena veneily- ja matkailukohteena Suomessa. Veneilyn runkoväylä edellyttää vähintään 18 metrin alikulkukorkeutta. Tämä tarkoittaa avattavan sillan rakentamista seututielle 189, josta aiheutuu vaikutuksia maantieliikenteelle. Vaikutusselvityksessä on tarkasteltu Särkänsalmen meriväylän kehittämisen vaikutuksia vesi- ja tieliikenteeseen, vaikutuksia Naantalin matkailuun sekä muita aluetaloudellisia vaikutuksia. Särkänsalmen meriväylän vaikutusselvityksen pohjalta on muodostettavissa kokonaiskäsitys meriväylän ja avattavan sillan tarpeesta sekä aluetaloudellisista hyödyistä ja haitoista. Ohjausryhmän mielestä vesiväylä, joka mahdollistaa korkeat alukset sekä harvoin toistuvat hotellilaivasiirrot on aluetaloudellisesti edullinen, jos sillan avaukset rajataan tieliikenteen kysyntähuippujen ulkopuolelle. Vaikutusselvityksen perusteella voidaan arvioida Särkänsalmen meriväylän merkintätarvetta ja -tapaa Varsinais-Suomen maakuntakaavaehdotukseen. Turussa 21. päivänä huhtikuuta 2008 selvitystyön ohjausryhmä Juho Savo maakuntajohtaja ohjausryhmän puheenjohtaja Ohjausryhmän kokoonpano: Timo Kvist Juhani Kylämäkilä Kauko Kangas Pekka Jokela Peter Lindberg Tom Holmroos Juho Savo Eero Löytönen Heikki Saarento Janne Virtanen Naantalin kaupunki Merimaskun kunta Rymättylän kunta Tiehallinto, Turun tiepiiri Merenkulkulaitos Turun seudun kehittämiskeskus Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen liitto 3

4 TIIVISTELMÄ Avattavan sillan rakentamisella Särkänsalmen kautta Naantaliin vievä vesiväylä voidaan liittää veneilyn runkoväyläverkkoon ja yli 16,5 metriä korkeat purjeveneet pääsevät Askaistenlahdelle sekä Naantalin vierassatamaan. Avattavaa siltaa tarvitaan myös Naantalin Kylpylän hotellilaivan telakointiin ja laivan vaihtamiseen. Väylän toteuttaminen synnyttää aluetaloudellisia hyötyjä. Hanke lisää veneilyn matkailutuloja ja tukee hotellilaivatoiminnan jatkuvuutta sekä parantaa seudun merellistä ilmettä ja purjehdusharrastuksen mahdollisuuksia. Korkeamastoisen purjeveneiden pääsy Naantalin vierassatamaan lisää matkailutuloja vähintään noin /veneilykausi. Jos Naantalin suosio veneilykohteena kasvaa merkittävästi, voi matkailutulon lisäys olla jopa noin puoli miljoonaa euroa/kausi. Vaikutuksen aluetaloudellinen painoarvo vastaa vierasveneilyn kehityksestä riippuen jopa kahden prosentin lisäystä Naantalin matkailutuloissa. Lisätulo voi synnyttää jopa 10 työpaikkaa. Hotellilaivan telakoinnin lisäkustannusten, myyntitulojen menetysten ja työntekijöiden lomautusten välttämisen taloudellinen merkitys on Naantalin Kylpylälle miljoonaluokkaa telakointikertaa kohti. Mikäli kulkuyhteyttä ei rakenneta, uhkaa hotellilaivatoiminnan lakkaaminen. Kylpylän myyntitulot voivat pienentyä jopa 10 milj. /vuosi. Työpaikkoja menetetään suoraan ja välillisesti noin 20. Aluetaloudellinen merkitys on suuri, noin neljäsosa Naantalin matkailutuloista ja noin viidennes matkailun välittömästä työllistävyydestä. Purjehdusharrastuksen olosuhteiden paraneminen voi vaikuttaa asuinpaikan ja vapaa-ajan asunnon valintaan sekä rantakiinteistöjen kysyntään ja arvoon etenkin Naantalissa ja Rymättylässä. Joka tapauksessa jo nykyisten seudulla asuvien harrastajien venekokojen kasvu vaikuttaa positiivisesti alueen vene- ja varustekauppaan. Sillan avaaminen korkeamastoisille purjeveneille aiheuttaa lyhyitä tieliikenteen viivytyksiä veneilykauden aikana enintään 2 4 kertaa päivässä. Avaamistiheys on suurin juhannuksesta elokuun alkuun. Ilman liikenteen sopeutumista tieliikenteen viivytykset kohdistuvat veneilysesongin ulkopuolella enimmillään 300 autoon/vrk ja sesonkina enimmillään 600 autoon/vrk (2 7 % vuorokausiliikenteestä). Jonon pituus on ajankohdasta riippuen autoa/suunta. Keskimääräinen viivytys on sesongin ulkopuolella enimmillään 5 minuuttia/auto ja sesonkiaikana enimmillään 7,5 minuuttia/auto. Tieliikenteen matka-ajan menetysten arvo on enimmillään noin /kausi. Yli puolet viivytyksistä kohdistuu saaristokuntien asukkaiden ja kesäasukkaiden matkoihin. Viivytyksiä aiheutuu myös mantereelta saaristoon suuntautuvilla matkoilla. Lomakaudella merkittävä osa tienkäyttäjistä on vapaa-ajan matkalla. Raskaita ajoneuvoja on jonoissa enimmillään 4 15 ajoneuvoa/vrk. Kuljetuskustannusten välitön lisäys on pieni. Kun sillan avaukset rajataan tieliikenteen kysyntähuippujen ulkopuolelle ja tienkäyttäjät sopeutuvat aikatauluun, vähenevät viivytykset jopa puoleen arvioiduista enimmäismääristä. Siltaa avataan hotellilaivan vuoksi vain noin viiden vuoden välein. Sillan avaus kestää noin neljä tuntia. Yöllä viivytys kohdistuu enimmillään 30 autoon. Illalla ja päivällä viivytys kohdistuu enimmillään autoon. Matka-ajan menetysten arvo on ajankohdasta riippuen /avaus. Tiedottaminen ja kiertotieopastukset lieventävät haittaa tehokkaasti. Saaristokuntien asukkaille ja yrittäjille tehdyn suppean kyselyn mukaan veneliikenteestä aiheutuvat tieliikenteen viivytykset voivat heikentää muuttoliikettä ja haitata elinkeinoelämän kuljetuksia niin, että vaikutukset heijastuvat negatiivisesti aluekehitykseen ja aluetalouteen. Konkreettista näyttöä uhasta ei ole saatu. Tieliikenteen haittojen minimointiin on kuitenkin panostettava avattavan sillan toiminnan ja tieliikenteen tiedottamisen suunnittelulla. 4

5 SISÄLLYS 1. JOHDANTO NYKYTILANTEEN KUVAUS TARKASTELUALUEEN KUNTIEN VÄESTÖ, ELINKEINOT JA TYÖSSÄKÄYNTI TIELIIKENNE Maantie 189 ja liikenteen määrä Liikenteen vaihtelu, matkaryhmät ja joukkoliikenne VESILIIKENNE Väylät ja satamat Alusliikenne MATKAILUELINKEINOT Naantalin ja muiden kuntien matkailun talous Naantalin vierassatama Naantalin Kylpylä AVATTAVIA SILTOJA SUOMESSA AVATTAVAN SILLAN TOIMINTA JA VAIKUTUS LIIKENTEESEEN SILLAN KUVAUS JA TOIMINTAVAIHTOEHDOT Siltaratkaisu Sillan avaamiset VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN Veneliikenne Tieliikenne Herkkyystarkastelu AVATTAVAN SILLAN VAIKUTUKSET NAANTALIN MATKAILUUN JA VENEILYYN NAANTALIN VIERASSATAMA NAANTALIN KYLPYLÄ PURJEHTIMINEN KOTISATAMISTA JA YKSITYISISTÄ VENELAITUREISTA KYSELY- JA HAASTATTELUTUTKIMUS RYMÄTTYLÄSSÄ JA MERIMASKUSSA TUTKIMUSMENETELMÄ YLEINEN KEHITYS LIIKKUMINEN, ELINOLOT JA YRITYSTOIMINTA KUNTIEN TALOUDELLINEN KEHITYS KUNTIEN IMAGO MUITA NÄKEMYKSIÄ VAIKUTUSTARKASTELUN YHTEENVETO VESILIIKENTEEN OLOSUHTEIDEN MUUTOS TIELIIKENTEEN OLOSUHTEIDEN MUUTOS KYSELY- JA HAASTATTELUTUTKIMUKSET TULOKSET ALUETALOUDELLINEN ARVIOINTI JOHTOPÄÄTÖKSET...47 Lähteet Liitteet Liite 1 Yksittäin haastatellut tahot Liite 2 Kysely Merimaskun ja Rymättylän kunnanvaltuutetuille sekä kylätoimikunnille Liite 3 Ryhmähaastattelun teemat 5

6 1. Johdanto Särkänsalmen meriväylän vaikutusselvitys on laadittu yhteistyössä Naantalin kaupungin, Merimaskun ja Rymättylän kuntien, Turun seudun kehittämiskeskuksen, Merenkulkulaitoksen, Turun tiepiirin sekä Varsinais-Suomen liiton kanssa. Selvityksen ovat laatineet konsultit Juha Tervonen (JT-Con) sekä Antti Meriläinen, Mikko Seila ja Annamari Ruonakoski (Linea Konsultit Oy). Tässä selvityksessä arvioidaan Särkänsalmen meriväylän kehittämisen vaikutuksia vesi- ja tieliikenteeseen sekä elinkeinoihin ja elinolosuhteisiin Naantalissa, Merimaskussa ja Rymättylässä. Tulokset palvelevat Särkänsalmen meriväyläyhteyden osoittamistarpeen arviointia Varsinais-Suomen maakuntakaavassa. Särkänsalmen meriväylän kehittämisellä tarkoitetaan avattavan sillan rakentamista tiepenkereeseen Särkän ja Otavan saarten väliin seututiellä 189. Väylää voivat sen jälkeen käyttää yli 16,5 metriä korkeat purjeveneet ja muut väylälle mahtuvat korkeat alukset. Avattavan sillan rakentamisella Naantalin vanhan kaupungin satamaan vievä väylä voidaan liittää veneilyn runkoväyläverkkoon. Avattava silta lisää veneilyä, ja se synnyttää tulovirtoja Naantalin vierassataman läheisyydessä sijaitseville elinkeinoille. Vierassatamassa käyvät korkeamastoiset purjealukset lisäävät Naantalin merellistä vetovoimaa myös maitse tapahtuvassa matkailussa. Naantalin Kylpylä tarvitsee kulkuyhteyttä hotellilaivan telakoinnin ja muun siirtelyn vuoksi. Avattavan sillan myötä kuntien asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden sekä harrastusyhteisöjen purjehdustoiminta voi kehittyä ilman aluskokoon kohdistuvaa rajoitetta. Se voi vaikuttaa edelleen alueen vetovoimaan asuinpaikkana sekä kesänviettokohteena. Tätä kautta, kuin myös matkailun työllisyysvaikutusten ansiosta, vesiliikenteen olosuhteiden paranemisella voi olla taloudellista ja laadullista merkitystä Naantalin ohella myös muille kunnille. Avattavasta sillasta aiheutuu tieliikenteen viivytyksiä veneilykauden aikana. Viivytykset kohdistuvat saariston asukkaiden ja kesäasukkaiden työssäkäynti-, asiointi- ja vapaa-ajan matkoihin sekä yritysten kuljetuksiin ja ammattiliikenteeseen. Viivytykset voivat heikentää elinolosuhteita ja lisätä elinkeinojen kustannuksia. Vaikutukset voivat heijastua saariston houkuttelevuuteen asuinpaikkana sekä yritysten sijaintipaikkana. Tässä työssä arvioidaan avattavasta sillasta aiheutuvia tieliikenteen viivytyksiä ja viivytyksiin liittyviä herkkyystekijöitä sekä vesiliikenteen olosuhteiden paranemisen vaikutuksia veneilyn määrään, hotellilaivatoimintaan, matkailutuloihin ja seudun laadullisiin ominaispiirteisiin. Näistä tekijöistä tehdään numeerisia arvioita. Meriväylän kehittämisen aluetaloudellisia vaikutuksia arvioidaan välittömien vaikutusten suuruusluokan pohjalta sekä numeerisin että laadullisin menetelmin. 6

7 2. Nykytilanteen kuvaus 2.1 Tarkastelualueen kuntien väestö, elinkeinot ja työssäkäynti Väestö ja elinkeinot Naantalissa oli asukasta vuonna Väkiluku kasvoi 10 prosenttia vuodesta Muuttovoitto on voimakkaimmillaan ollut yli sata henkeä vuodessa. Vuonna 2006 kunnassa oli vajaa 500 kesäasuntoa (vuonna 1997 kesäasuntoja oli 430). Naantali on palvelujen keskus. Muun muassa ylempi perusopetus sekä terveydenhuolto on järjestetty Naantalissa kuntayhtymässä Rymättylän ja Merimaskun kanssa. Naantalin elinkeinoelämän tukijalat ovat öljynjalostus, merenkulkuun liittyvät elinkeinot sekä matkailu. Yritystoimipaikkoja oli noin 650 vuonna 2005 (taulukko 2.1). Tarkastelualueen kunnista Naantali on teollistunein. Naantalin painoarvo Turun seutukunnan yritysten liikevaihdossa oli noin 11 prosenttia. Työssäkäyvistä alle prosentti työskenteli alkutuotannossa, 35 prosenttia jalostuksessa ja 58 prosenttia palveluissa. Työpaikkaomavaraisuus oli 73 prosenttia vuonna Merimaskussa oli asukasta vuonna Väkiluku kasvoi 21 prosenttia vuodesta Viime vuosina muuttovoitto on ollut useita kymmeniä henkilöitä vuodessa. Taajamiin on rakennettu kymmeniä pientaloja. Vuonna 2006 kunnassa oli noin 900 kesäasuntoa (vuonna 1997 kesäasuntoja oli 820). Asukasmäärä nousee kesäaikaan henkeen. Merimaskussa oli 75 yritystoimipaikkaa vuonna 2005 (taulukko 2.1). Vuonna 1997 toimipaikkoja oli noin 80. Merimaskun painoarvo Turun seutukunnan yritysten liikevaihdossa oli noin 0,1 prosenttia vuonna Merimaskussa on muun muassa rakennusalan yrityksiä, konepajoja sekä puutuotteiden valmistusta. Maatiloja on noin 40. Merimaskun työpaikkaomavaraisuus oli 43 prosenttia vuonna Rymättylässä oli asukasta vuonna Väkiluku kasvoi seitsemän prosenttia vuodesta Viime vuosina muuttovoitto on ollut useita kymmeniä henkilöitä vuodessa. Vuonna 2006 kunnassa oli noin kesäasuntoa (vuonna 1997 kesäasuntoja oli 1 950). Kesäaikana asukasmäärä nousee henkeen. Rymättylässä oli 151 yritystoimipaikkaa vuonna 2005 (taulukko 2.1). Vuonna 1997 toimipaikkoja oli noin 130. Suurin yritys on Boyfood (kalatuotteiden jalostus, noin 50 työntekijää). Muita yrityksiä ovat muun muassa Durat Oy (vesikalusteiden valmistus), Terhi Oy (veneiden valmistus, noin 30 työntekijää) ja Bistro-Tuote Oy (ravintolakeittiöiden laitevalmistus). Maataloustuotannon yritystoimipaikkoja oli seitsemän ja kalatalousyrityksiä kahdeksan, joka kertoo alkutuotannon merkityksestä. Majoitus- ja ravitsemispalveluja tarjosi 15 yritystä vuonna Majoituspalvelut, etenkin mökkien tarjonta, ovat lisääntyneet. Rymättylän painoarvo Turun seutukunnan yritysten liikevaihdossa oli noin 0,3 prosenttia vuonna Maatiloja oli noin 120. Rymättylän työpaikkaomavaraisuus oli 69 prosenttia vuonna

8 Taulukko 2.1. Turun seutukunnan ja tarkastelualueen kuntien yritystoimipaikat, yritysten henkilöstö sekä liikevaihto seutukunnan ja kuntien tasolla, eräät toimialat eriteltynä (Tilastokeskus). Osuus seutukunnasta / toimialasta seutukunnan tasolla (2005) Toimipaikkoja Turun seutukunta*, yhteensä Osuus seutukunnasta - Merimasku ,47 % - Rymättylä ,95 % - Naantali ,11 % Henkilöstö Turun seutukunta, yhteensä Osuus seutukunnasta - Merimasku ,15 % - Rymättylä ,41 % - Naantali ,74 % Liikevaihto (1000 ) Turun seutukunta, yhteensä Osuus seutukunnasta - maa-, riista- ja metsätalous ,40 % - kalatalous ,02 % - teollisuus ,68 % - rakentaminen ,04 % - tukku- ja vähittäiskauppa ,19 % - kiinteistö-, vuokr.-, tutk.palv ,60 % Merimasku, yhteensä ,07 % (seutukunnasta) - maa-, riista- ja metsätalous ,30 % (toimialasta) - kalatalous teollisuus ,04 % (toimialasta) - rakentaminen ,19 % (toimialasta) - tukku- ja vähittäiskauppa ,02 % (toimialasta) - kiinteistö-, vuokr.-, tutk.palv ,14 % (toimialasta) Rymättylä, yhteensä ,31 % (seutukunnasta) - maa-, riista- ja metsätalous ,63 % (toimialasta) - kalatalous ,40 % (toimialasta) - teollisuus ,52 % (toimialasta) - rakentaminen ,57 % (toimialasta) - tukku- ja vähittäiskauppa ,11 % (toimialasta) - kiinteistö-, vuokr.-, tutk.palv ,15 % (toimialasta) Naantali, yhteensä ,81 % (seutukunnasta) - maa-, riista- ja metsätalous kalatalous ,26 % (toimialasta) - teollisuus ,84 % (toimialasta) - rakentaminen ,71 % (toimialasta) - tukku- ja vähittäiskauppa ,78 % (toimialasta) - kiinteistö-, vuokr.-, tutk.palv ,68 % (toimialasta) *Turun seutukuntaan kuuluvat Askainen, Kaarina, Lemu, Lieto, Masku, Merimasku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Piikkiö, Raisio, Rusko, Rymättylä, Sauvo, Turku, Vahto ja Velkua. 8

9 Työssäkäynti Särkänsalmen kautta kulkee runsaasti työssäkäyntiliikennettä. Saaristokunnista käydään paljon töissä mantereen puolella. Myös mantereen puolelta käydään töissä saaristokunnissa. Pääosa työssäkäyntimatkoista tapahtuu saaristokuntien ja Turun kaupunkiseudun välillä. 1 Vuonna 2004 Merimaskusta ja Rymättylästä kävi Turun kaupunkiseudulla päivittäin töissä yhteensä noin 860 henkeä (taulukko 2.2). Vastaavasti kunnissa kävi Turun kaupunkiseudulta päivittäin töissä yhteensä noin 250 henkeä (taulukko 2.3). Ainakin henkeä siis käytti Särkänsalmen kautta kulkevaa tietä päivittäiseen työssäkäyntimatkaan. 2 Vuodesta 2000 määrä lisääntyi lähes 200 hengellä. Virtoja voidaan tarkastella myös kunnittain. Merimaskusta kävi vuonna 2004 päivittäin Turun kaupunkiseudulla töissä noin 470 henkeä (62 prosenttia työssäkäyvistä merimaskulaisista), joista noin 80 henkeä Naantalissa (taulukko 2.2). Määrä lisääntyi noin 100 hengellä vuodesta Vuonna 2004 Turun kaupunkiseudulta kävi Merimaskussa päivittäin töissä noin 90 henkeä (30 prosenttia Merimaskussa työskentelevistä), joista noin kolmasosa oli naantalilaisia (taulukko 2.3). Määrä lisääntyi noin 30 hengellä vuodesta Rymättylästä kävi vuonna 2004 päivittäin Turun kaupunkiseudulla töissä noin 390 henkeä (44 prosenttia työssäkäyvistä rymättyläläisistä), joista Naantalissa noin 80 henkeä (taulukko 2.2). Määrä lisääntyi noin 50 hengellä vuodesta Vuonna 2004 Turun kaupunkiseudulta kävi Rymättylässä päivittäin töissä noin 160 henkeä (25 prosenttia Rymättylässä työskentelevistä), joista noin puolet oli naantalilaisia (taulukko 2.3). Määrä lisääntyi noin 20 hengellä vuodesta Taulukko 2.2. Merimaskussa ja Rymättylässä asuvien tärkeimmät työssäkäyntisuunnat (Tilastokeskus) Osuus vuoden 2004 työllisistä Merimasku; työlliset yhteensä, henkeä Työssäkäyntikunta, henkeä - Merimasku - Rymättylä - Turun kaupunkiseutu (josta Naantali) (78) (84) (81) Rymättylä; työlliset yhteensä, henkeä Työssäkäyntikunta, henkeä - Rymättylä - Merimasku - Turun kaupunkiseutu (josta Naantali) (78) (82) (83) 27 % 2 % 62 % 48 % 1 % 44 % 1 Turun kaupunkiseutuun kuuluvat Turku, Naantali, Raisio, Kaarina ja Lieto. 2 Lisäksi saaristokunnista käydään (Särkänsalmen kautta) töissä Turun kaupunkiseudun ulkopuolella, ja vastaavasti saaristokunnissa käydään töissä Turun kaupunkiseudun ulkopuolelta. 9

10 Taulukko 2.3. Merimaskussa ja Rymättylässä Turun kaupunkiseudulta työssäkäyvät (Tilastokeskus) Vuoden 2004 osuus kunnassa sijaitsevista työpaikoista Merimasku; työssäkäynti Turun kaupunkiseudulta (josta Naantali), henkeä 57 (22) 72 (20) 90 (28) noin 30 % * Rymättylä; työssäkäynti Turun kaupunkiseudulta (josta Naantali), henkeä 140 (64) 132 (67) 161 (77) noin 25 % ** * Merimaskussa on noin 290 työpaikkaa. ** Rymättylässä on noin 700 työpaikkaa. 2.2 Tieliikenne Maantie 189 ja liikenteen määrä Naantali Rymättylä -maantie 189 on Rymättylän ja Merimaskun tieliikenteen pääväylä. Henkilöliikenne ja kuljetukset käyttävät pääasiassa Särkänsalmen kautta kulkevaa tietä. Tie kuuluu myös matkailijoiden suosimaan Saariston rengastiehen. Vuonna 2006 tien keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) oli Särkänsalmen kohdalla ajoneuvoa (kuva 2.1). Raskaita ajoneuvoja (kuorma-autot ja linja-autot) oli 160, eli kolme prosenttia vuorokauden liikennemäärästä (kuva 2.2). Särkänsalmen kohdalla on 60 km/h nopeusrajoitus. Kuva 2.1. Tieliikenteen kokonaismäärät vuonna 2006 (tierekisteri). 10

11 Vapaa-ajan asutuksesta ja matkailusta johtuen kesäajan liikennemäärä on yli neljänneksen suurempi koko vuoden keskimääräiseen liikenteeseen verrattuna. Kesällä 2006 liikennemäärä (KKVL) oli Särkänsalmen kohdalla ajoneuvoa vuorokaudessa. Maantie 189 haarautuu heti Särkänsalmen jälkeen Rymättylään ja Merimaskuun. Rymättylän kirkonkylä sijaitsee 11 kilometriä etelään päin. Vuonna 2006 Rymättylään vievän tien keskimääräinen vuorokausiliikenne oli ajoneuvoa (noin 60 prosenttia Särkänsalmen ylittävästä liikenteestä). Tien nopeusrajoitus on km/h. Tie jatkuu Rymättylän kirkonkylän jälkeen Rymättylä Hanka -maantienä 1890 Airismaan ja Aaslaluodon saariin, joiden välissä liikennöi Hämmärönsalmen lossi. Mynämäki-Merimasku -maantie 1930 suuntautuu Särkänsalmesta pohjoiseen kohti Merimaskun keskustaa ja Askaisia. Merimaskun kirkonkylä sijaitsee Särkänsalmesta neljän kilometrin päässä Kirkonsalmen rannalla. Samassa kohti sijaitsee vuonna 2002 valmistunut Kirkonsalmen silta. Vuonna 2006 tien keskimääräinen vuorokausiliikenne oli ajoneuvoa (noin 40 prosenttia Särkänsalmen ylittävästä liikenteestä). Kuva 2.2. Raskaan tieliikenteen kokonaismäärät vuonna 2006 (tierekisteri). Vuorokausiliikenne on kasvanut Särkänsalmen kohdalla lähes 50 prosenttia vuosina (kuva 2.3). Vuosikasvu on ollut 3,6 prosenttia. Raskaan liikenteen määrä (ml. linjaautot) on vaihdellut tarkastelujaksolla vajaasta 100 ajoneuvosta runsaaseen 300 ajoneuvoon vuorokaudessa (vuoden kaikkien vuorokausien keskiarvo). Viime vuosina määrä on ollut noin raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. 11

12 Seututien 189 käyttö on lisääntynyt yleisen autoistumisen sekä Merimaskun ja Rymättylän muuttovoiton myötä. 3 Rymättylässä ja Merimaskussa on nykyään yhteensä yli kesäasuntoa, joiden omistajat perheineen ovat tien käyttäjiä. Kirkonsalmen sillan valmistuminen lossin paikalle on oletettavasti lisännyt tien käyttöä myös Velkuan ja Askaisten suunnalta. Trendiennusteen mukaan vuorokausiliikenne kasvaa vuoteen 2020 mennessä runsaalla neljänneksellä (28 prosenttia) ja on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuonna 2030 liikennemäärä on trendiennusteen mukaan noin ajoneuvoa vuorokaudessa KVL KVLRAS Kuva 2.3. Liikennemäärien kehitys Särkänsalmen kohdalla vuosina sekä trendin mukainen ennuste vuosille 2020 ja 2030 (tierekisteri) Liikenteen vaihtelu, matkaryhmät ja joukkoliikenne Suurimmat liikennemäärät Särkänsalmen kohdalla ajoittuvat niin heinä- kuin lokakuussa iltapäivään klo tuntiliikenteen ollessa viikkotasolla heinäkuussa keskimäärin autoa/h ja lokakuussa autoa/h (kuva 2.4). 4 Lokakuisen arkiliikenteen tuntivaihtelussa erottuu työmatkaliikenteen aiheuttama huippu klo 6 8 (keskimäärin 400 autoa/h). Kesällä 2007 tehdyn laskennan mukaan kevyen liikenteen määrä Särkänsalmen sillalla oli yhteensä 109 kulkijaa/vrk. 3 Rymättylässä ja Merimaskussa autojen lukumäärä on kasvanut väkilukuun suhteutettuna viimeisen kymmenen vuoden aikana noin neljänneksen. Autoja on nyt 540 tuhatta asukasta kohti (AKE). 4 Suomalaiset liikkuvat eniten kesäkuukausina. Arkiliikkuminen maanantaista torstaihin on hyvin samankaltaista. Perjantain matkasuorite on korkein, sillä tällöin aloitetaan viikonlopun matkat. 12

13 Heinäkuu (vko) Lokakuu (vko) Heinäkuu (arki) Lokakuu (arki) :00 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 Kuva 2.4. Liikenteen keskimääräinen tuntivaihtelu Särkänsalmen kohdalla heinä- ja lokakuussa 2007 (Turun tiepiiri). Kesällä suurimmat tieliikenteen matkaryhmät Särkänsalmen kohdalla ovat kesämökkiläiset, työssäkävijät ja vapaa-ajanmatkalaiset (taulukko 2.4). Vapaa-ajan viettoon liittyvien matkojen osuus on kokonaisuutena yli puolet kaikista matkoista (52 prosenttia). Syksyllä työssäkäyntimatkojen suhteellinen osuus on kesää suurempi, mutta silti vapaa-ajan viettoon liittyvien matkojen yhteen osuus on edelleen lähes puolet kaikista matkoista (48 prosenttia). 5 Taulukko 2.4. Vuorokausiliikenteen matkaryhmät Särkänsalmen kohdalla vuonna 2006 (Lounais-Suomen saariston liikennejärjestelmäsuunnitelma ja tierekisteri). Suhteellinen osuus Määrä Matkaryhmät Kesä Syksy Kesä Syksy Työssäkäyntimatka 27 % 32 % Ostos- ja asiointimatka 13 % 10 % Vapaa-ajan matka 21 % 13 % Mökkimatka 31 % 35 % Muu matka 8 % 10 % Kuvassa 2.5 esitetään säännöllisen tavaraliikenteen ja kausiluonteisten kuljetusten keskimääräinen tuntivaihtelu Särkänsalmen sillan kohdalla kesäkaudella Tiedot perustuvat yrittäjäkyselyyn (Tiehallinto 2002). Tavaraliikenne saaristokunnista suuntautuu pääasiassa Turun kaupunkiseudulle Naantaliin, Raisioon ja Turkuun. Säännöllisen tavaraliikenteen huippuajankohdat ajoittuivat keskipäivään (klo 10 14) ja iltapäivään (klo 14 16). Kausiluonteisten kuljetusten huippuajankohdat ajoittuvat aamupäivän ja iltapäivän tunteihin, mutta liikennettä on myös iltakuuden ja aamukuuden välisenä aikana. 5 Syksyn matkaryhmissä tutkimuspäivä (perjantai), saattaa vääristää matkaryhmien jakaumaa. 13

14 Huomionarvioista on, että kausiluonteisia kuljetuksia oli havaintoajankohdalla selvästi säännöllisiä kuljetuksia enemmän. Satokauden kuljetukset ovat saaristokuntien alkutuotannolle merkittäviä. Kausiluonteiset kuljetukset ajoittuvat toukokuulta syksyyn, kuljetettavien tuotteiden vaihtuessa kauden edetessä. Markkinaolosuhteiden muutosten vuoksi tuotteiden valikoima ja tuotantomäärät voivat muuttua. Saariston asema erikoisviljelyssä on kuitenkin hyvä ja tuotanto säilyy tuotevalikoiman sopeutuessa markkinoiden muutoksiin Säännöllinen tavaraliikenne Kausiluonteiset kuljetukset 25 kuljetusten lkm klo Kuva 2.5. Kuljetusten tuntivaihtelu Särkänsalmen kohdalla kesällä 2002 (Tiehallinto 2002). Särkänsalmen kautta kulkevat koululaiskuljetukset ovat Merimaskun ja Rymättylän yläasteja lukiolaisten kuljetuksia. 6 Kuntien sisäiset koululaisvuorot ovat avointa joukkoliikennettä tai kuntien koululaiskuljetuksia, jotka hoidetaan taksien ja linja-autojen tilausliikenteenä, joka ei ole muiden matkustajien käytettävissä. Rymättylän ja Merimaskun joukkoliikenteen vuorot ajettiin aikaisemmin Turkuun, mutta nyt ne päättyvät Naantaliin. Yhteys Turkuun edellyttää vaihtoa päivisin 10 minuutin ja iltaisin sekä viikonloppuisin 15 minuutin vuorovälillä ajettavaan Naantali Raisio Turku Kaarinalinjaan. Tiheän vuorovälin ansiosta vaihtoajat eivät ole kovin pitkiä, mutta vaihto joka tapauksessa lisää kokonaismatka-aikaa ja matkustaja joutuu varautumaan vaihtoaikaan. Runkolinjalla Naantali Heikinmäki Rymättylä Röölä liikennöidään arkisin noin kerran tunnissa (10 vuoroa/suunta). Merimaskun kirkonkylälle ajetaan lisäksi kaksi vuoroa. Ensimmäinen vuoro Röölästä Naantalin suuntaan lähtee klo Viimeinen vuoro Naantalista Röölän suuntaan lähtee klo Merimaskun palveluliikenne on käynnistynyt syksyllä Se suuntautuu Merimaskun kirkolta Naantalin linja-autoasemalle, ja vuoroja on suuntaansa Merimaskussa, Rymättylässä ja Askaisissa on omat alakoulunsa. Merimaskun, Rymättylän ja Naantalin yhteinen yläkoulu sijaitsee Naantalissa, missä sijaitsee myös lähin lukio. Askaislaisten yläkoulu ja lukio sijaitsevat Nousiaisissa. Ammatillista toisen asteen koulutusta on tarjolla muun muassa Naantalissa, Raisiossa ja Turussa. 14

15 2.3 Vesiliikenne Väylät ja satamat Askaistenlahti on meren lahti, jota ympäröivät Merimaskun, Naantalin, Maskun, Lemun ja Askaisten kunnat (kuva 2.6). Lahdelle johtaa saarten ja mantereen välistä kolme vesiväylää, joiden yli kulkee maantiesiltoja. Tämän työn kannalta niistä keskeisimmät ovat: - Ukkopekan silta (valmistunut 1932) sijaitsee Luonnonmaan ja mantereen välissä. Sillan kohdalla on 2,4 metriä syvä vesiväylä. Alikulkukorkeus on 11 metriä. 7 - Särkänsalmen silta (valmistunut 1970) sijaitsee Luonnonmaan ja Otavan saaren välissä. 8 Sillan alla on kaksi aukkoa, joilla on eri syväys. 5,5 metriä syvän aukon kohdalla alikulkukorkeus on 16,5 metriä. 4 metriä syvän aukon kohdalla alikulkukorkeus on 15,5 metriä. 9 - Kirkonsalmen silta (avattu valmistunut lokakuussa 2002) sijaitsee Merimaskun kirkonkylässä. Sillan alta kulkee 2,1 metriä syvä vesiväylä. Alikulkukorkeus on 16 metriä. Kuva 2.6. Vesiväylät Askaistenlahdelle ja siltojen sijainti. Särkänsalmesta johtaa syväväylä Naantalin vanhan kaupungin satamaan. Sen ja Kirkonsalmesta tulevan väylän lisäksi muita merkittyjä väyliä ei ole. Naantalissa on Askaistenlahden ainoa vierassatama. Kunnallisia venepaikkoja on Naantalissa ja Merimaskussa. 10 Lisäksi vesialueen rannoilla on runsaasti yksityisiä venelaitureita. 7 Saman väylän yli kulkee myös muita siltoja, joista osa on kevyen liikenteen käytössä. 8 Särkänsalmen silta on peruskorjattu Naantalin vierassataman ilmoittama tieto. Alikulkukorkeustiedot vaihtelevat eri lähteissä. Esimerkiksi Merenkulkulaitos (2005b) ilmoittaa vain yhden mitatun alikulkukorkeuden 15,5 metriä. 10 Naantalilla on yhteensä noin 900 vuokrattavaa venepaikkaa seitsemässä kohteessa. Vain yksi (Porhonkallio) on meren puolella Särkänsalmea. Merimaskulla on noin 170 venepaikkaa, ja ne sijaitsevat Särkänsalmessa tiepenkereen pohjoispuolella. 15

16 Vuoteen 2002 saakka korkeamastoiset purjeveneet käyttivät Kirkonsalmen väylää. Väylän käyttö edellytti väylän tuntemusta, koska väylä on pitkä, kapea ja matala. Myös matka Turun suunnalta Naantaliin on sitä kautta pitkä. Kirkonsalmen sillan valmistumisen jälkeen lahdelle ei ole päässyt yli 16,5 metriä korkeilla aluksilla. Hyötyliikenteessä rajoite koskee isoja risteilyaluksia sekä eräitä puolustusvoimien aluksia (Merenkulkulaitos 2005b). Viranomaisten alukset sekä hinaajat, kalastusalukset ja pienet matkustaja-alukset voivat liikkua Askaistenlahdelle alikulkukorkeuksien puolesta. Korkeusrajoitus voi estää yksittäisiä alusvierailuja, esimerkiksi valtiovierailuja tasavallan presidentin kesäasunnolla Kultarannassa. Korkeusrajoitus haittaa ennen kaikkea korkeamastoisia purjeveneitä. Kynnys muodostuu jo matalampien veneiden liikkumiselle, koska kulku koetaan epävarmaksi. Myös vedenkorkeuden vaihtelu vaikuttaa asiaan. Naantalin vanhan kaupungin satamaan johtava väylä ei kuulu veneilyn runkoväyläverkkoon. Runkoväylällä alikulkukorkeus on vähintään 18 metriä (syväys vähintään 2,4 metriä). Särkänsalmen väylä on mittojen ja kulkusuunnan puolesta luontevin väylä järjestää korkeamastoisten alusten kulkuyhteys Askaistenlahdelle. Merenkulkulaitoksen ylläpitämä veneilyn runkoväyläverkko alkaa Haminan itäpuolelta Vironlahdelta ja jatkuu Suomenlahden rannikkoa myöten Saaristomerelle, missä se haarautuu kahteen osaan. Väylät liittyvät yhteen Kustavin pohjoispuolella, mistä väylä jatkuu rannikkoa myöten Kristiinankaupunkiin. Runkoväylää jatketaan Ouluun, ja väylä voi laajentua myös Ahvenanmaalle Alusliikenne Kirkonsalmen väylä on pienempien veneiden reitti. Vesibussit ja pienet risteilyalukset käyttävät pääasiassa Ukkopekan sillan ali kulkevaa väylää. Se on suorin ja nopein reitti Turusta päin saavuttaessa. Väylää on parannettu laivajohteilla, tukipaaluilla ja lisäämällä syväystä. Särkänsalmen väylän mitat (syväys ja silta-aukkojen leveydet; kuva 2.7) sallivat suurimman kokoluokan alusten liikennöinnin, mutta alikulkukorkeus rajoittuu 16,5 metriin. Väylien liikennettä ei tilastoida, mutta esimerkiksi siltahankkeiden yhteydessä tehdään venelaskentoja. Vierassatamien kävijätilastot eivät kuvaa väylien käyttöä oikein. Suuri osa veneja alusliikenteestä on paikallisten asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden sekä viranomaisten ja elinkeinonharjoittajien liikennettä. Kuva 2.7. Särkänsalmen maantiesilta Luonnonmaan ja Särkän saaren välissä. 16

17 2.4 Matkailuelinkeinot Naantalin ja muiden kuntien matkailun talous Naantali on imagoltaan Suomen arvostetuin matkailukaupunki, jossa käy vuosittain puoli miljoonaa matkailijaa. Vierailukohteita ovat Muumimaailma, Naantalin Kylpylä, vanha kaupunki satama-alueineen sekä esimerkiksi Kultaranta. Matkailu on vahvasti kesäsesonkipainotteista. Useat kohteet ja satama-alueen liikkeet ovat auki vain kesäkauden. Heinäkuussa matkailuliikkeissä rekisteröidään lähes yöpymistä, kun keväällä, syksyllä ja talvella niitä on kuukaudessa noin (Haaga-Perho tutkimuspalvelut 2007). 11 Matkailijamääriä ja matkailun taloudellisia vaikutuksia tasaa kylpylän ympärivuotinen toiminta. 12 Vuonna 2005 Naantalin matkailutulot olivat noin 37 M (taulukko 2.5). Työllisyysvaikutus oli yli 400 henkilötyövuotta, josta noin 65 prosenttia oli majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (Haaga-Perho tutkimuspalvelut 2007). Välitön ja välillinen matkailutulo synnytti yli 13 M palkkatulot, ja verotuloja karttui (kunnille ja valtiolle) yhteensä 2,2 M. Verotulot ja palkkojen ostovoima kerrannaisvaikutuksineen kohdentuvat myös lähikuntiin matkailuyritysten työntekijöiden kotipaikkakuntajakauman mukaisesti. Taulukko 2.5. Naantalin matkailutulot vuonna 2005 (Haaga-Perho tutkimuspalvelut 2007). Sektori M % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 25,5 67 Ohjelmapalvelut 4,3 12 Vähittäiskauppa 5,6 15 Huoltamot ja auton korjaus 0,2 1 Muut palvelut 1,7 5 Yhteensä 37,3 100 Majoitus- ja ravitsemisalan toimialatilastojen mukaan matkailun painoarvo Naantalin kaupungin elinkeinorakenteessa on kasvanut selvästi (taulukko 2.6). Myös Merimaskun ja Rymättylän elinkeinorakenteessa matkailun merkitys on kasvanut. Taulukko 2.6. Yritystoiminta majoitus- ja ravitsemisalalla 1997 ja 2005 (Tilastokeskus) Yrityksiä Henkilökunta Liikevaihto, M Yrityksiä Henkilökunta Liikevaihto, M Naantali , ,4 Merimasku ,3 Rymättylä , ,2 Yhteensä , ,9 11 Vuonna 2005 kaupungissa oli majoituskapasiteettia noin vuodepaikan verran. 12 Esimerkiksi Muumimaailman noin kolmen toimintakuukauden työllistävyys vastaa noin 50 henkilötyövuotta (Muumimaailma Oy:n yhteiskuntavastuuraportti). 17

18 2.4.2 Naantalin vierassatama Naantalin vierassatama on perinteikäs kattavin palveluin varustettu veneilykohde aivan vanhan kaupungin yhteydessä. Luonnonympäristö, satama-alueen palvelut sekä vanha kaupunki muodostavat tasokkaan kokonaisuuden. Satamassa on noin 180 venepaikkaa sekä useampia laitureita suuremmille aluksille kylkikiinnitystä varten. Ravintoloita ja kahviloita rannan tuntumassa on yli kymmenen. Kauppoja ja gallerioita on likimäärin saman verran. Palvelutasolla mitattuna Naantalia vastaavia vierassatamia ei ole Manner-Suomessa. Lähin vastaava kohde on Maarianhamina. 13 Vuonna 2007 satamassa yöpyi yhteensä noin venekuntaa (yksittäin ja tapahtumissa yöpyneet venekunnat; taulukko 2.7). Miehistöjen keskikoko on 2 3 henkeä, joten vierasveneilijöiden henkilölukumäärä oli noin Veneiden vuorokausisäilytyksiä ja päiväkäyntejä oli noin 300. Vierassataman liikevaihto oli yli Kesäkausi työllistää satamavahteina kuusi opiskelijaa. Naantalissa vierasveneilijöiden rahankäytöksi on arvioitu 120 /henkilö/vrk. Yöpyvä venekunta tuo Naantaliin siten noin 300. Vierasveneilyn Naantaliin tuoma rahavirta on yli miljoona euroa/kausi. Se koostuu päivittäistavaroiden hankinnasta, huoltamopalveluista sekä ravintolapalveluista. Satamamaksujen osuus on vain murto-osa rahankäytöstä. Vierasveneet muodostavat merkittävän osan rannassa toimivien yritysten liikevaihdosta. Taulukko 2.7. Naantalin vierassataman tilastot (Naantalin Matkailu Oy). Yöpyneitä venekuntia Tapahtumien ja kilpailujen yhteydessä yöpyneet Veneen vuorokausisäilytys Päiväkävijöitä Koko kesäksi vuokrattuja venepaikkoja Vierasveneilijät saapuvat Naantaliin pääasiassa etelän suunnasta. Esimerkiksi vuonna 2001 vierailijoista 74 prosenttia tuli pääkaupunkiseudulta. Sesonki ajoittuu juhannuksesta heinäkuun lopulle. Touko-kesäkuu sekä elo-syyskuu ovat hiljaisempaa kautta. Lokakuusta huhtikuuhun satama on suljettu. Kesän aikana satamassa käy noin 40 pientä risteilijää, joiden matkustajamäärä vaihtelee muutamasta kymmenestä pariin sataan henkeen. Alukset, jotka eivät voi kiinnittyä laituriin, voivat ankkuroitua Naantalinaukolla, ja matkustajat kuljetetaan maihin veneillä. 13 Maarianhaminassa on useita vierassatamia. Niiden kävijämäärät eivät ole tiedossa. Ahvenanmaan pääsaaren vierassatamissa (7) on rekisteröity viime vuosina yhteensä noin yöpynyttä vierasvenettä/kausi (ÅSUB 2007). 18

19 2.4.3 Naantalin Kylpylä Naantalin Kylpylä tuo merkittävän osan Naantalin matkailutulosta. 14 Kylpylähotellissa on lähes 400 hotellihuonetta. Hyvinvointi-, kokous- ja ravintolapalvelut muodostavat suuren osan liikevaihdosta. Huoneiden ja muiden palvelujen käyttöaste on ympärivuotisesti erittäin korkea. Työntekijöitä on ympärivuotisesti yli 200, ja sesonkiaikoina enemmän. Työntekijöistä puolet on kotoisin Naantalista, Rymättylästä ja Merimaskusta. Kylpylän yhteydessä on toiminut kesästä 1998 lähtien hotellilaiva, jolla kasvatettiin palvelukapasiteettia. Hotellin laajenemismahdollisuudet mantereella ovat rajalliset. Hotellilaivalle on vuokrattu Naantalin kaupungilta vesialue 50 vuodeksi vuodesta 1997 alkaen. Vuokrasopimuksen mukaan hotellilaiva ei saa olla pois paikaltaan 12 kuukautta pidempää aikaa. Hotellilaivan paikka on merkitty Naantalin asemakaavaan. Ensimmäinen hotellilaiva toimi vuosina Sunborn Princess on toiminut vuodesta 2002 (kuva 2.8). Huoneluku on noin 140 ja laivalla on kokoustiloja sekä 150 hengen ravintola. Laivan pituus on 119 metriä ja leveys 18,4 metriä. Hotellilaivan osuus kylpylän liikevaihdosta on Sunborn Oy:n arvion mukaan yli kolmasosa. Laivassa sijaitsevat kalleimman hintaluokan huoneet. Huoneliikevaihto on lähes 7 M /vuosi. Kokoustilojen ja ravintolapalvelujen myynti mukaan luettuna hotellilaivan osuus liikevaihdosta on lähes 10 M. Osuus kylpylän henkilökunnasta on henkeä. Tarkka määritys on vaikea, koska hotellilaiva on tiivis osa kylpylän toiminnallista kokonaisuutta. 15 Hotellilaivan välittömät työpaikat pitävät lisäksi välillisesti yllä noin 20 työpaikkaa. Kuva 2.8. Naantalin Kylpylä ja hotellilaiva Sunborn Princess. 14 Naantalin Kylpylän omistajayhtiöllä (Sunborn Oy) on Naantalissa myös kaksi ravintolaa. Yhtiö työllistää tytäryhtiöineen yhteensä noin 800 henkeä (joista osa on ulkomailla). 15 Hotellilaiva voi toimia itsenäisenä hotellina tai sillä lisätään rannassa toimivan hotellin majoituskapasiteettia. Majoitus- ja muuta palvelukapasiteettia voidaan muuttaa vaihtamalla laivaa. Hotellilaiva voi myös siirtyä kysynnän mukana eri kohteisiin. Hotellilaiva on sinänsä vetovoimainen majoitus- ja matkailukohde. Sunborn -hotellilaivat on suunniteltu tarjoamaan korkealuokkaisia majoitus-, kokous- ja ravintolapalveluja. Sunborn International Oy:llä on kaksi hotellilaivaa. Ensimmäinen hotellilaiva toimii hotellina Lontoossa Royal Docks -alueella. Kolmas rakenteilla oleva hotellilaiva sijoittuu Barcelonaan. 19

20 2.5 Avattavia siltoja Suomessa Suomen tieverkolla on useita kymmeniä avattavia siltoja, joita käytetään hyvin erilaisissa liikenteellisissä olosuhteissa. Eräistä avattavista silloista on koottu keskeisiä toimintatietoja taulukkoon 2.8. Esitetyt tiedot havainnollistavat ennen kaikkea avattavien siltojen avaamisaikatauluja. Tietoja käytetään mallina määritettäessä suuntaa antava kuvaus Särkänsalmen avattavan sillan mahdollisesta toimintatavasta (luku 3.1.2). Särkänsalmen sillan avausten lukumäärä on kuitenkin selvästi pienempi, kuin tieverkolla nyt toimivilla avattavilla silloilla. Taulukko 2.8. Avattavia siltoja Suomessa (Merenkulkulaitos 2005b ja 2007). 16 Tieliikenne Sillan avaamiset Silta (kunta) KVL/KKVL (2006) Muita tietoja Strömma (Kemiö) Alikulkukorkeus 3,4 metriä. Kyrönsalmi (Savonlinna) Lemström (Ahvenanmaa) Hevossalmi (Helsinki) Jännevirta (Siilinjärvi) Päiväranta (Kuopio) Pohja (Tammisaari) Visuvesi (Ruovesi) / / Avataan ammattiliikenteelle ympäri vuorokauden.* Avataan vapaa-ajan liikenteelle ja klo 7 22 sekä klo Avaus tilataan Tiehallinnon liikennekeskuksesta vähintään 15 minuuttia ennakkoon. Aukaisuja noin 600/vuosi. Avataan tilauksesta Saimaan syväväylien purjehduskauden aikana. Avataan vapaa-ajan liikenteelle avovesikauden aikana ma pe klo 9, 10, 11, 13, 14, 15 ja klo 18 jälkeen tasatunnein klo 6 saakka sekä viikonloppuisin tasatunnein. Ei avata ruuhka-aikoina klo 6 9, eikä Aukaisuja noin 400/vuosi (noin 200 rahtialusta ja 250 venettä). Avausten aikana liikenne katkeaa 5 15 minuutiksi. Avataan tarvittaessa kesä-, heinä- ja elokuussa tasatunnein klo Avataan toukokuussa ja tasatunnein klo Avataan ma su klo puolen tunnin välein.* Avataan ma su klo puolen tunnin välein. Sillan aukaisu ja sulkeminen kestää minimissään kuusi minuuttia / / / / Avataan vain tilauksesta Saimaan syväväylien purjehduskauden aikana. Ei avata yksinomaan vapaa-ajan liikenteelle ma pe klo ja Avataan tilaamalla (30 minuuttia ennen avausta) ma su klo 6 22.* Avataan tarvittaessa vapaa-ajan liikenteelle ma pe klo 6, 9, 10, 11, 13, 14 ja klo 18 jälkeen tasatunnein klo 22 saakka sekä viikonloppuisin tasatunnein klo 6 16 ja Avataan ympärivuotisesti jääolosuhteiden salliessa tilauksesta. Siltaa ei avata yksinomaan vapaa-ajan liikenteelle ma pe klo ja Avataan tilauksesta tasatunnein klo 8 23 (ei klo 16).* Avataan tilauksesta tasatunnein klo Avataan tilauksesta tasatunnein klo Silta avataan avovesikauden aikana tilauksesta päivittäin klo 7 19 puolen tunnin välein. Lillholm / (Parainen) * Avaamispäivämäärä vesiliikennekauden alussa on ohjeellinen. Alikulkukorkeus kiinteän sillan kohdalla 12 metriä ja läpän kohdalla 10,3 metriä. Aukon leveys 16 metriä. Alikulkukorkeus 3,3 metriä. Alikulkukorkeus 3,5 metriä. Alikulkukorkeus 1,4 metriä. Aukon leveys 11,8 metriä. Alikulkukorkeus 2 metriä. Aukon leveys 11,8 metriä. Alikulkukorkeus 3,1 metriä. Alikulkukorkeus 4,2 metriä. Aukon leveys 25 / 36 metriä. Alikulkukorkeus 1,4 metriä. 16 Avattavien siltojen toiminnallisista arkkitehtuureista, ks. Tiehallinto (2004). 20

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 1 Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 2 Tieliikenteen häiriötiedotusta tutkittiin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa 276 249 332 274 261 694 346 347 348 344 337 259 338 325 322 310 130 301 249

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Uuden Loviisan palvelulinjan reitityssuunnitelma ja kustannusarvio

Uuden Loviisan palvelulinjan reitityssuunnitelma ja kustannusarvio Uuden Loviisan palvelulinjan reitityssuunnitelma ja kustannusarvio Luonnos 8.5.2009 Erkki Vähätörmä Itä-Uudenmaan liitto Palvelulinjan reititys Reititys on rakennettu siten, että linjalla on perusreitti,

Lisätiedot

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1(7) 19.9.2014 MUISTIO MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1. Yleistä Tässä Mäskälän kaavarunkoalueen liikenteellisessä selvityksessä tarkastellaan kaavakaavarunkoalueen synnyttämän liikenteen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA RAUMAN KAUPUNKI EURAJOEN KUNTA, RAUMAN KAUPUNKI OLKILUODON OSAYLEISKAAVA LIIKENNESELVITYS

EURAJOEN KUNTA RAUMAN KAUPUNKI EURAJOEN KUNTA, RAUMAN KAUPUNKI OLKILUODON OSAYLEISKAAVA LIIKENNESELVITYS EURAJOEN KUNTA RAUMAN KAUPUNKI EURAJOEN KUNTA, RAUMAN KAUPUNKI OLKILUODON OSAYLEISKAAVA LIIKENNESELVITYS 31.10.2007 Eurajoen kunta, Rauman kaupunki Olkiluodon osayleiskaava Liikenneselvitys 31.10.2007

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008 Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen 13.3.2008 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 20.12.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin 6.11.2014

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot Valtatien 4 ja Sorosentien (pt 18756) liittymän toimivuustarkastelu Valo-ohjauksen tarveselvitys VALTATIEN 4 JA SOROSENTIEN (PT 18756) TARKASTELU 2 Tehtävä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella

Lisätiedot

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2015 Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti 2016 2 22.8.2016 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA Liikennemääräraportti 2013 Liikennemääräraportti 2013 2 16.6.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Yleistä... 3 Tampereen ajoneuvokannan kehitys... 3 Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Salo, Rannikon OYK. Liikenteelliset vaikutukset. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030

Salo, Rannikon OYK. Liikenteelliset vaikutukset. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030 LIITE 4 Salo, Rannikon OYK Liikenteelliset vaikutukset Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030 Osayleiskaava-alueella kulkee kaksi lounais-koillis-suuntaista tietä: Merikulmantie (mt 1824) ja Hämeenkyläntie

Lisätiedot

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys 16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 6 25.02.2016. 6 Asianro 1347/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 6 25.02.2016. 6 Asianro 1347/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 6 Asianro 1347/08.01.00/2016 Kuopion ja Siilinjärven kannusteurakkasopimusten kesäliikenteet 2016 Kaupunkiliikenne Kohde 1 Joukkoliikennepäällikkö Jani Reinikainen

Lisätiedot

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Ennakkoaineisto 13.1.2015 Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Liikenneselvityksen sisältö Työssä on tarkasteltu Niiralan asemakaava-alueelle

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö 1.9.2015 Yhteenveto toimintaympäristöstä Taipalsaaren liikenteen toimintaympäristöstä koottiin työn alussa seuraavat

Lisätiedot

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys Humppila 12.1.2011 Työn tavoitteet Työn tavoitteena on tutkia valtateiden 2 ja 9 risteysalueelle ja sen läheisyyteen kaavaillun uuden maankäytön synnyttämän

Lisätiedot

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1(5) 2.2.2012 MUISTIO SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1. Yleistä Tämä Siirin alueen toinen liikenteellinen selvitys liittyy Siiri II alueen asemakaavan laadintaan, jossa Iso-Harvoilantieltä alkavaa

Lisätiedot

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin on koonnut ekonomisti Petri Malinen Suomen

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020 FCG Planeko Oy YLISTARO Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana n yleiskaavaa 2020 31.10.2008 1 (9) FCG Planeko Oy 30.10.2008 Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 1 AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Vuonna 2010 tehtiin Harvialan alueen liikenneselvitys Selvityksessä tutkittiin v. 2030 ennustetilannetta, jossa alueelle

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 131 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet italialaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

PALVELULIIKENNE KANTA NAANTALIN JA MERIMASKUN ALUEET

PALVELULIIKENNE KANTA NAANTALIN JA MERIMASKUN ALUEET AIKATAULU PALVELULIIKENNE KANTA NAANTALIN JA MERIMASKUN ALUEET TALVIAIKATAULU Voimassa kouluvuoden aikana NAANTALIN KAUPUNKI TLO Tervetuloa turvallisen ja mukavan palveluliikenteen kyytiin! Naantalissa

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET

VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET LUONNOS 15.4.2015 VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET RAPORTTI 15.4.2015 VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET Tarkastus [xx] Päivämäärä 15/04/2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Pekka Vähätörmä

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

Kiteen uusi paloasema

Kiteen uusi paloasema Kiteen uusi paloasema Liittymätarkastelu LUONNOS Juha Korhonen 4.12.2015 Sito Best for Your Environment Paloaseman suunnittelualueen sijainti Liite 5 Liikenneympäristö ja suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys

Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NIVALAN KAUPUNKI Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (7) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Liikenneturvallisuus (LJ3) Liikennejärjestelmän käytettävyys (LJ2) LJ 3.3: kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa

Liikenneturvallisuus (LJ3) Liikennejärjestelmän käytettävyys (LJ2) LJ 3.3: kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa Liite 2 Ohjelman laadinnan kriteeristössä mainittujen tavoitteiden toteutuminen hankekohtaisesti LIIKENNEJÄRJESTELMÄTAVOITTEET RAKENNEMALLITAVOITTEET TOIMENPIDE Mt 12191 Littoisten kevyen liikenteen väylä,

Lisätiedot

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961 Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten 141-C6961 10.1.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 LASKENTOJEN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 TULOKSET... 3 2.1 Matkatuotokset...

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus. 220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue

Lisätiedot

Kohdekaupunkien kaavio

Kohdekaupunkien kaavio Kohdekaupunkien kaavio Oheinen kuva on kohdekaupunkien, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Oulun mittasuhteisiin sovitettu peruskaavio. Se osoittaa kaupunkijärjestelmien alueiden laajuuksia, ulottuvuuksia

Lisätiedot

Tavaraliikenne HLJ 2015:n valmistelussa. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Tavaraliikenne HLJ 2015:n valmistelussa. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenne HLJ 2015:n valmistelussa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Mikä on HLJ? Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ) on seudullisen liikennepolitiikan tahtotila. Tavoitteena

Lisätiedot

Turku on kovassa kasvuvauhdissa Asukasluku ja rakentaminen ennätysluvuissa

Turku on kovassa kasvuvauhdissa Asukasluku ja rakentaminen ennätysluvuissa Turku on kovassa kasvuvauhdissa Asukasluku ja rakentaminen ennätysluvuissa Media-aamiainen 2.11.2016 Turku hakee kasvua ja uudistumista strategialla Turun kaupunkistrategian 2029 mukaan Turku hakee kestävällä

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KESKUSTAN LÄNSIOSA LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT MUISTIO

LAPPEENRANNAN KESKUSTAN LÄNSIOSA LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT MUISTIO LAPPEENRANNAN KESKUSTAN LÄNSIOSA LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT MUISTIO 23.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1 TARKASTELUN LÄHTÖKOHDAT 2 2 LIIKENNEMÄÄRÄTIEDOT 3 3 LIIKENTEEN TOIMIVUUS 4 3.1 Nykytilanne...

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista SISÄLTÖ 1. Tutkimuksen toteutus 2. Matkustajakysely, perustiedot 3. Matkustajakysely,

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2014

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2014 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2014 Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti 2014 2 7.8.2015 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa

Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa Liikenneselvitykset S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NURMEKSEN KAUPUNKI Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa Selostus

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 1 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 1 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot