Särkänsalmen meriväylän vaikutusselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Särkänsalmen meriväylän vaikutusselvitys"

Transkriptio

1 Särkänsalmen meriväylän vaikutusselvitys 2008 Varsinais-Suomen liitto

2 Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 556/MML/07

3 ESIPUHE Liikenneyhteyksien kehittämisestä Särkänsalmen kohdalta on laadittu aiemmin useita, pääasiassa teknisluonteisia selvityksiä. Toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia, joiden pohjalta on nähty tarve laatia tämä vaikutusselvitys. Särkänsalmen meriväylän avaaminen ja siitä johtuvat vaikutukset ovat merkittäviä ja laaja-alaisia. Siksi on päädytty ratkaisuun, jossa asiaa käsitellään maakuntakaavan laadintaprosessissa. Maakuntakaavaluonnoksessa kyseisen meriväylän yhteystarve on tunnistettu. Tarpeena on esitetty veneilyn runkoväyläverkon laajentaminen suljetulle Askaistenlahdelle ja Naantalin vanhan kaupungin satamaan, jota arvostetaan valtakunnallisena veneily- ja matkailukohteena Suomessa. Veneilyn runkoväylä edellyttää vähintään 18 metrin alikulkukorkeutta. Tämä tarkoittaa avattavan sillan rakentamista seututielle 189, josta aiheutuu vaikutuksia maantieliikenteelle. Vaikutusselvityksessä on tarkasteltu Särkänsalmen meriväylän kehittämisen vaikutuksia vesi- ja tieliikenteeseen, vaikutuksia Naantalin matkailuun sekä muita aluetaloudellisia vaikutuksia. Särkänsalmen meriväylän vaikutusselvityksen pohjalta on muodostettavissa kokonaiskäsitys meriväylän ja avattavan sillan tarpeesta sekä aluetaloudellisista hyödyistä ja haitoista. Ohjausryhmän mielestä vesiväylä, joka mahdollistaa korkeat alukset sekä harvoin toistuvat hotellilaivasiirrot on aluetaloudellisesti edullinen, jos sillan avaukset rajataan tieliikenteen kysyntähuippujen ulkopuolelle. Vaikutusselvityksen perusteella voidaan arvioida Särkänsalmen meriväylän merkintätarvetta ja -tapaa Varsinais-Suomen maakuntakaavaehdotukseen. Turussa 21. päivänä huhtikuuta 2008 selvitystyön ohjausryhmä Juho Savo maakuntajohtaja ohjausryhmän puheenjohtaja Ohjausryhmän kokoonpano: Timo Kvist Juhani Kylämäkilä Kauko Kangas Pekka Jokela Peter Lindberg Tom Holmroos Juho Savo Eero Löytönen Heikki Saarento Janne Virtanen Naantalin kaupunki Merimaskun kunta Rymättylän kunta Tiehallinto, Turun tiepiiri Merenkulkulaitos Turun seudun kehittämiskeskus Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen liitto 3

4 TIIVISTELMÄ Avattavan sillan rakentamisella Särkänsalmen kautta Naantaliin vievä vesiväylä voidaan liittää veneilyn runkoväyläverkkoon ja yli 16,5 metriä korkeat purjeveneet pääsevät Askaistenlahdelle sekä Naantalin vierassatamaan. Avattavaa siltaa tarvitaan myös Naantalin Kylpylän hotellilaivan telakointiin ja laivan vaihtamiseen. Väylän toteuttaminen synnyttää aluetaloudellisia hyötyjä. Hanke lisää veneilyn matkailutuloja ja tukee hotellilaivatoiminnan jatkuvuutta sekä parantaa seudun merellistä ilmettä ja purjehdusharrastuksen mahdollisuuksia. Korkeamastoisen purjeveneiden pääsy Naantalin vierassatamaan lisää matkailutuloja vähintään noin /veneilykausi. Jos Naantalin suosio veneilykohteena kasvaa merkittävästi, voi matkailutulon lisäys olla jopa noin puoli miljoonaa euroa/kausi. Vaikutuksen aluetaloudellinen painoarvo vastaa vierasveneilyn kehityksestä riippuen jopa kahden prosentin lisäystä Naantalin matkailutuloissa. Lisätulo voi synnyttää jopa 10 työpaikkaa. Hotellilaivan telakoinnin lisäkustannusten, myyntitulojen menetysten ja työntekijöiden lomautusten välttämisen taloudellinen merkitys on Naantalin Kylpylälle miljoonaluokkaa telakointikertaa kohti. Mikäli kulkuyhteyttä ei rakenneta, uhkaa hotellilaivatoiminnan lakkaaminen. Kylpylän myyntitulot voivat pienentyä jopa 10 milj. /vuosi. Työpaikkoja menetetään suoraan ja välillisesti noin 20. Aluetaloudellinen merkitys on suuri, noin neljäsosa Naantalin matkailutuloista ja noin viidennes matkailun välittömästä työllistävyydestä. Purjehdusharrastuksen olosuhteiden paraneminen voi vaikuttaa asuinpaikan ja vapaa-ajan asunnon valintaan sekä rantakiinteistöjen kysyntään ja arvoon etenkin Naantalissa ja Rymättylässä. Joka tapauksessa jo nykyisten seudulla asuvien harrastajien venekokojen kasvu vaikuttaa positiivisesti alueen vene- ja varustekauppaan. Sillan avaaminen korkeamastoisille purjeveneille aiheuttaa lyhyitä tieliikenteen viivytyksiä veneilykauden aikana enintään 2 4 kertaa päivässä. Avaamistiheys on suurin juhannuksesta elokuun alkuun. Ilman liikenteen sopeutumista tieliikenteen viivytykset kohdistuvat veneilysesongin ulkopuolella enimmillään 300 autoon/vrk ja sesonkina enimmillään 600 autoon/vrk (2 7 % vuorokausiliikenteestä). Jonon pituus on ajankohdasta riippuen autoa/suunta. Keskimääräinen viivytys on sesongin ulkopuolella enimmillään 5 minuuttia/auto ja sesonkiaikana enimmillään 7,5 minuuttia/auto. Tieliikenteen matka-ajan menetysten arvo on enimmillään noin /kausi. Yli puolet viivytyksistä kohdistuu saaristokuntien asukkaiden ja kesäasukkaiden matkoihin. Viivytyksiä aiheutuu myös mantereelta saaristoon suuntautuvilla matkoilla. Lomakaudella merkittävä osa tienkäyttäjistä on vapaa-ajan matkalla. Raskaita ajoneuvoja on jonoissa enimmillään 4 15 ajoneuvoa/vrk. Kuljetuskustannusten välitön lisäys on pieni. Kun sillan avaukset rajataan tieliikenteen kysyntähuippujen ulkopuolelle ja tienkäyttäjät sopeutuvat aikatauluun, vähenevät viivytykset jopa puoleen arvioiduista enimmäismääristä. Siltaa avataan hotellilaivan vuoksi vain noin viiden vuoden välein. Sillan avaus kestää noin neljä tuntia. Yöllä viivytys kohdistuu enimmillään 30 autoon. Illalla ja päivällä viivytys kohdistuu enimmillään autoon. Matka-ajan menetysten arvo on ajankohdasta riippuen /avaus. Tiedottaminen ja kiertotieopastukset lieventävät haittaa tehokkaasti. Saaristokuntien asukkaille ja yrittäjille tehdyn suppean kyselyn mukaan veneliikenteestä aiheutuvat tieliikenteen viivytykset voivat heikentää muuttoliikettä ja haitata elinkeinoelämän kuljetuksia niin, että vaikutukset heijastuvat negatiivisesti aluekehitykseen ja aluetalouteen. Konkreettista näyttöä uhasta ei ole saatu. Tieliikenteen haittojen minimointiin on kuitenkin panostettava avattavan sillan toiminnan ja tieliikenteen tiedottamisen suunnittelulla. 4

5 SISÄLLYS 1. JOHDANTO NYKYTILANTEEN KUVAUS TARKASTELUALUEEN KUNTIEN VÄESTÖ, ELINKEINOT JA TYÖSSÄKÄYNTI TIELIIKENNE Maantie 189 ja liikenteen määrä Liikenteen vaihtelu, matkaryhmät ja joukkoliikenne VESILIIKENNE Väylät ja satamat Alusliikenne MATKAILUELINKEINOT Naantalin ja muiden kuntien matkailun talous Naantalin vierassatama Naantalin Kylpylä AVATTAVIA SILTOJA SUOMESSA AVATTAVAN SILLAN TOIMINTA JA VAIKUTUS LIIKENTEESEEN SILLAN KUVAUS JA TOIMINTAVAIHTOEHDOT Siltaratkaisu Sillan avaamiset VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN Veneliikenne Tieliikenne Herkkyystarkastelu AVATTAVAN SILLAN VAIKUTUKSET NAANTALIN MATKAILUUN JA VENEILYYN NAANTALIN VIERASSATAMA NAANTALIN KYLPYLÄ PURJEHTIMINEN KOTISATAMISTA JA YKSITYISISTÄ VENELAITUREISTA KYSELY- JA HAASTATTELUTUTKIMUS RYMÄTTYLÄSSÄ JA MERIMASKUSSA TUTKIMUSMENETELMÄ YLEINEN KEHITYS LIIKKUMINEN, ELINOLOT JA YRITYSTOIMINTA KUNTIEN TALOUDELLINEN KEHITYS KUNTIEN IMAGO MUITA NÄKEMYKSIÄ VAIKUTUSTARKASTELUN YHTEENVETO VESILIIKENTEEN OLOSUHTEIDEN MUUTOS TIELIIKENTEEN OLOSUHTEIDEN MUUTOS KYSELY- JA HAASTATTELUTUTKIMUKSET TULOKSET ALUETALOUDELLINEN ARVIOINTI JOHTOPÄÄTÖKSET...47 Lähteet Liitteet Liite 1 Yksittäin haastatellut tahot Liite 2 Kysely Merimaskun ja Rymättylän kunnanvaltuutetuille sekä kylätoimikunnille Liite 3 Ryhmähaastattelun teemat 5

6 1. Johdanto Särkänsalmen meriväylän vaikutusselvitys on laadittu yhteistyössä Naantalin kaupungin, Merimaskun ja Rymättylän kuntien, Turun seudun kehittämiskeskuksen, Merenkulkulaitoksen, Turun tiepiirin sekä Varsinais-Suomen liiton kanssa. Selvityksen ovat laatineet konsultit Juha Tervonen (JT-Con) sekä Antti Meriläinen, Mikko Seila ja Annamari Ruonakoski (Linea Konsultit Oy). Tässä selvityksessä arvioidaan Särkänsalmen meriväylän kehittämisen vaikutuksia vesi- ja tieliikenteeseen sekä elinkeinoihin ja elinolosuhteisiin Naantalissa, Merimaskussa ja Rymättylässä. Tulokset palvelevat Särkänsalmen meriväyläyhteyden osoittamistarpeen arviointia Varsinais-Suomen maakuntakaavassa. Särkänsalmen meriväylän kehittämisellä tarkoitetaan avattavan sillan rakentamista tiepenkereeseen Särkän ja Otavan saarten väliin seututiellä 189. Väylää voivat sen jälkeen käyttää yli 16,5 metriä korkeat purjeveneet ja muut väylälle mahtuvat korkeat alukset. Avattavan sillan rakentamisella Naantalin vanhan kaupungin satamaan vievä väylä voidaan liittää veneilyn runkoväyläverkkoon. Avattava silta lisää veneilyä, ja se synnyttää tulovirtoja Naantalin vierassataman läheisyydessä sijaitseville elinkeinoille. Vierassatamassa käyvät korkeamastoiset purjealukset lisäävät Naantalin merellistä vetovoimaa myös maitse tapahtuvassa matkailussa. Naantalin Kylpylä tarvitsee kulkuyhteyttä hotellilaivan telakoinnin ja muun siirtelyn vuoksi. Avattavan sillan myötä kuntien asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden sekä harrastusyhteisöjen purjehdustoiminta voi kehittyä ilman aluskokoon kohdistuvaa rajoitetta. Se voi vaikuttaa edelleen alueen vetovoimaan asuinpaikkana sekä kesänviettokohteena. Tätä kautta, kuin myös matkailun työllisyysvaikutusten ansiosta, vesiliikenteen olosuhteiden paranemisella voi olla taloudellista ja laadullista merkitystä Naantalin ohella myös muille kunnille. Avattavasta sillasta aiheutuu tieliikenteen viivytyksiä veneilykauden aikana. Viivytykset kohdistuvat saariston asukkaiden ja kesäasukkaiden työssäkäynti-, asiointi- ja vapaa-ajan matkoihin sekä yritysten kuljetuksiin ja ammattiliikenteeseen. Viivytykset voivat heikentää elinolosuhteita ja lisätä elinkeinojen kustannuksia. Vaikutukset voivat heijastua saariston houkuttelevuuteen asuinpaikkana sekä yritysten sijaintipaikkana. Tässä työssä arvioidaan avattavasta sillasta aiheutuvia tieliikenteen viivytyksiä ja viivytyksiin liittyviä herkkyystekijöitä sekä vesiliikenteen olosuhteiden paranemisen vaikutuksia veneilyn määrään, hotellilaivatoimintaan, matkailutuloihin ja seudun laadullisiin ominaispiirteisiin. Näistä tekijöistä tehdään numeerisia arvioita. Meriväylän kehittämisen aluetaloudellisia vaikutuksia arvioidaan välittömien vaikutusten suuruusluokan pohjalta sekä numeerisin että laadullisin menetelmin. 6

7 2. Nykytilanteen kuvaus 2.1 Tarkastelualueen kuntien väestö, elinkeinot ja työssäkäynti Väestö ja elinkeinot Naantalissa oli asukasta vuonna Väkiluku kasvoi 10 prosenttia vuodesta Muuttovoitto on voimakkaimmillaan ollut yli sata henkeä vuodessa. Vuonna 2006 kunnassa oli vajaa 500 kesäasuntoa (vuonna 1997 kesäasuntoja oli 430). Naantali on palvelujen keskus. Muun muassa ylempi perusopetus sekä terveydenhuolto on järjestetty Naantalissa kuntayhtymässä Rymättylän ja Merimaskun kanssa. Naantalin elinkeinoelämän tukijalat ovat öljynjalostus, merenkulkuun liittyvät elinkeinot sekä matkailu. Yritystoimipaikkoja oli noin 650 vuonna 2005 (taulukko 2.1). Tarkastelualueen kunnista Naantali on teollistunein. Naantalin painoarvo Turun seutukunnan yritysten liikevaihdossa oli noin 11 prosenttia. Työssäkäyvistä alle prosentti työskenteli alkutuotannossa, 35 prosenttia jalostuksessa ja 58 prosenttia palveluissa. Työpaikkaomavaraisuus oli 73 prosenttia vuonna Merimaskussa oli asukasta vuonna Väkiluku kasvoi 21 prosenttia vuodesta Viime vuosina muuttovoitto on ollut useita kymmeniä henkilöitä vuodessa. Taajamiin on rakennettu kymmeniä pientaloja. Vuonna 2006 kunnassa oli noin 900 kesäasuntoa (vuonna 1997 kesäasuntoja oli 820). Asukasmäärä nousee kesäaikaan henkeen. Merimaskussa oli 75 yritystoimipaikkaa vuonna 2005 (taulukko 2.1). Vuonna 1997 toimipaikkoja oli noin 80. Merimaskun painoarvo Turun seutukunnan yritysten liikevaihdossa oli noin 0,1 prosenttia vuonna Merimaskussa on muun muassa rakennusalan yrityksiä, konepajoja sekä puutuotteiden valmistusta. Maatiloja on noin 40. Merimaskun työpaikkaomavaraisuus oli 43 prosenttia vuonna Rymättylässä oli asukasta vuonna Väkiluku kasvoi seitsemän prosenttia vuodesta Viime vuosina muuttovoitto on ollut useita kymmeniä henkilöitä vuodessa. Vuonna 2006 kunnassa oli noin kesäasuntoa (vuonna 1997 kesäasuntoja oli 1 950). Kesäaikana asukasmäärä nousee henkeen. Rymättylässä oli 151 yritystoimipaikkaa vuonna 2005 (taulukko 2.1). Vuonna 1997 toimipaikkoja oli noin 130. Suurin yritys on Boyfood (kalatuotteiden jalostus, noin 50 työntekijää). Muita yrityksiä ovat muun muassa Durat Oy (vesikalusteiden valmistus), Terhi Oy (veneiden valmistus, noin 30 työntekijää) ja Bistro-Tuote Oy (ravintolakeittiöiden laitevalmistus). Maataloustuotannon yritystoimipaikkoja oli seitsemän ja kalatalousyrityksiä kahdeksan, joka kertoo alkutuotannon merkityksestä. Majoitus- ja ravitsemispalveluja tarjosi 15 yritystä vuonna Majoituspalvelut, etenkin mökkien tarjonta, ovat lisääntyneet. Rymättylän painoarvo Turun seutukunnan yritysten liikevaihdossa oli noin 0,3 prosenttia vuonna Maatiloja oli noin 120. Rymättylän työpaikkaomavaraisuus oli 69 prosenttia vuonna

8 Taulukko 2.1. Turun seutukunnan ja tarkastelualueen kuntien yritystoimipaikat, yritysten henkilöstö sekä liikevaihto seutukunnan ja kuntien tasolla, eräät toimialat eriteltynä (Tilastokeskus). Osuus seutukunnasta / toimialasta seutukunnan tasolla (2005) Toimipaikkoja Turun seutukunta*, yhteensä Osuus seutukunnasta - Merimasku ,47 % - Rymättylä ,95 % - Naantali ,11 % Henkilöstö Turun seutukunta, yhteensä Osuus seutukunnasta - Merimasku ,15 % - Rymättylä ,41 % - Naantali ,74 % Liikevaihto (1000 ) Turun seutukunta, yhteensä Osuus seutukunnasta - maa-, riista- ja metsätalous ,40 % - kalatalous ,02 % - teollisuus ,68 % - rakentaminen ,04 % - tukku- ja vähittäiskauppa ,19 % - kiinteistö-, vuokr.-, tutk.palv ,60 % Merimasku, yhteensä ,07 % (seutukunnasta) - maa-, riista- ja metsätalous ,30 % (toimialasta) - kalatalous teollisuus ,04 % (toimialasta) - rakentaminen ,19 % (toimialasta) - tukku- ja vähittäiskauppa ,02 % (toimialasta) - kiinteistö-, vuokr.-, tutk.palv ,14 % (toimialasta) Rymättylä, yhteensä ,31 % (seutukunnasta) - maa-, riista- ja metsätalous ,63 % (toimialasta) - kalatalous ,40 % (toimialasta) - teollisuus ,52 % (toimialasta) - rakentaminen ,57 % (toimialasta) - tukku- ja vähittäiskauppa ,11 % (toimialasta) - kiinteistö-, vuokr.-, tutk.palv ,15 % (toimialasta) Naantali, yhteensä ,81 % (seutukunnasta) - maa-, riista- ja metsätalous kalatalous ,26 % (toimialasta) - teollisuus ,84 % (toimialasta) - rakentaminen ,71 % (toimialasta) - tukku- ja vähittäiskauppa ,78 % (toimialasta) - kiinteistö-, vuokr.-, tutk.palv ,68 % (toimialasta) *Turun seutukuntaan kuuluvat Askainen, Kaarina, Lemu, Lieto, Masku, Merimasku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Piikkiö, Raisio, Rusko, Rymättylä, Sauvo, Turku, Vahto ja Velkua. 8

9 Työssäkäynti Särkänsalmen kautta kulkee runsaasti työssäkäyntiliikennettä. Saaristokunnista käydään paljon töissä mantereen puolella. Myös mantereen puolelta käydään töissä saaristokunnissa. Pääosa työssäkäyntimatkoista tapahtuu saaristokuntien ja Turun kaupunkiseudun välillä. 1 Vuonna 2004 Merimaskusta ja Rymättylästä kävi Turun kaupunkiseudulla päivittäin töissä yhteensä noin 860 henkeä (taulukko 2.2). Vastaavasti kunnissa kävi Turun kaupunkiseudulta päivittäin töissä yhteensä noin 250 henkeä (taulukko 2.3). Ainakin henkeä siis käytti Särkänsalmen kautta kulkevaa tietä päivittäiseen työssäkäyntimatkaan. 2 Vuodesta 2000 määrä lisääntyi lähes 200 hengellä. Virtoja voidaan tarkastella myös kunnittain. Merimaskusta kävi vuonna 2004 päivittäin Turun kaupunkiseudulla töissä noin 470 henkeä (62 prosenttia työssäkäyvistä merimaskulaisista), joista noin 80 henkeä Naantalissa (taulukko 2.2). Määrä lisääntyi noin 100 hengellä vuodesta Vuonna 2004 Turun kaupunkiseudulta kävi Merimaskussa päivittäin töissä noin 90 henkeä (30 prosenttia Merimaskussa työskentelevistä), joista noin kolmasosa oli naantalilaisia (taulukko 2.3). Määrä lisääntyi noin 30 hengellä vuodesta Rymättylästä kävi vuonna 2004 päivittäin Turun kaupunkiseudulla töissä noin 390 henkeä (44 prosenttia työssäkäyvistä rymättyläläisistä), joista Naantalissa noin 80 henkeä (taulukko 2.2). Määrä lisääntyi noin 50 hengellä vuodesta Vuonna 2004 Turun kaupunkiseudulta kävi Rymättylässä päivittäin töissä noin 160 henkeä (25 prosenttia Rymättylässä työskentelevistä), joista noin puolet oli naantalilaisia (taulukko 2.3). Määrä lisääntyi noin 20 hengellä vuodesta Taulukko 2.2. Merimaskussa ja Rymättylässä asuvien tärkeimmät työssäkäyntisuunnat (Tilastokeskus) Osuus vuoden 2004 työllisistä Merimasku; työlliset yhteensä, henkeä Työssäkäyntikunta, henkeä - Merimasku - Rymättylä - Turun kaupunkiseutu (josta Naantali) (78) (84) (81) Rymättylä; työlliset yhteensä, henkeä Työssäkäyntikunta, henkeä - Rymättylä - Merimasku - Turun kaupunkiseutu (josta Naantali) (78) (82) (83) 27 % 2 % 62 % 48 % 1 % 44 % 1 Turun kaupunkiseutuun kuuluvat Turku, Naantali, Raisio, Kaarina ja Lieto. 2 Lisäksi saaristokunnista käydään (Särkänsalmen kautta) töissä Turun kaupunkiseudun ulkopuolella, ja vastaavasti saaristokunnissa käydään töissä Turun kaupunkiseudun ulkopuolelta. 9

10 Taulukko 2.3. Merimaskussa ja Rymättylässä Turun kaupunkiseudulta työssäkäyvät (Tilastokeskus) Vuoden 2004 osuus kunnassa sijaitsevista työpaikoista Merimasku; työssäkäynti Turun kaupunkiseudulta (josta Naantali), henkeä 57 (22) 72 (20) 90 (28) noin 30 % * Rymättylä; työssäkäynti Turun kaupunkiseudulta (josta Naantali), henkeä 140 (64) 132 (67) 161 (77) noin 25 % ** * Merimaskussa on noin 290 työpaikkaa. ** Rymättylässä on noin 700 työpaikkaa. 2.2 Tieliikenne Maantie 189 ja liikenteen määrä Naantali Rymättylä -maantie 189 on Rymättylän ja Merimaskun tieliikenteen pääväylä. Henkilöliikenne ja kuljetukset käyttävät pääasiassa Särkänsalmen kautta kulkevaa tietä. Tie kuuluu myös matkailijoiden suosimaan Saariston rengastiehen. Vuonna 2006 tien keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) oli Särkänsalmen kohdalla ajoneuvoa (kuva 2.1). Raskaita ajoneuvoja (kuorma-autot ja linja-autot) oli 160, eli kolme prosenttia vuorokauden liikennemäärästä (kuva 2.2). Särkänsalmen kohdalla on 60 km/h nopeusrajoitus. Kuva 2.1. Tieliikenteen kokonaismäärät vuonna 2006 (tierekisteri). 10

11 Vapaa-ajan asutuksesta ja matkailusta johtuen kesäajan liikennemäärä on yli neljänneksen suurempi koko vuoden keskimääräiseen liikenteeseen verrattuna. Kesällä 2006 liikennemäärä (KKVL) oli Särkänsalmen kohdalla ajoneuvoa vuorokaudessa. Maantie 189 haarautuu heti Särkänsalmen jälkeen Rymättylään ja Merimaskuun. Rymättylän kirkonkylä sijaitsee 11 kilometriä etelään päin. Vuonna 2006 Rymättylään vievän tien keskimääräinen vuorokausiliikenne oli ajoneuvoa (noin 60 prosenttia Särkänsalmen ylittävästä liikenteestä). Tien nopeusrajoitus on km/h. Tie jatkuu Rymättylän kirkonkylän jälkeen Rymättylä Hanka -maantienä 1890 Airismaan ja Aaslaluodon saariin, joiden välissä liikennöi Hämmärönsalmen lossi. Mynämäki-Merimasku -maantie 1930 suuntautuu Särkänsalmesta pohjoiseen kohti Merimaskun keskustaa ja Askaisia. Merimaskun kirkonkylä sijaitsee Särkänsalmesta neljän kilometrin päässä Kirkonsalmen rannalla. Samassa kohti sijaitsee vuonna 2002 valmistunut Kirkonsalmen silta. Vuonna 2006 tien keskimääräinen vuorokausiliikenne oli ajoneuvoa (noin 40 prosenttia Särkänsalmen ylittävästä liikenteestä). Kuva 2.2. Raskaan tieliikenteen kokonaismäärät vuonna 2006 (tierekisteri). Vuorokausiliikenne on kasvanut Särkänsalmen kohdalla lähes 50 prosenttia vuosina (kuva 2.3). Vuosikasvu on ollut 3,6 prosenttia. Raskaan liikenteen määrä (ml. linjaautot) on vaihdellut tarkastelujaksolla vajaasta 100 ajoneuvosta runsaaseen 300 ajoneuvoon vuorokaudessa (vuoden kaikkien vuorokausien keskiarvo). Viime vuosina määrä on ollut noin raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. 11

12 Seututien 189 käyttö on lisääntynyt yleisen autoistumisen sekä Merimaskun ja Rymättylän muuttovoiton myötä. 3 Rymättylässä ja Merimaskussa on nykyään yhteensä yli kesäasuntoa, joiden omistajat perheineen ovat tien käyttäjiä. Kirkonsalmen sillan valmistuminen lossin paikalle on oletettavasti lisännyt tien käyttöä myös Velkuan ja Askaisten suunnalta. Trendiennusteen mukaan vuorokausiliikenne kasvaa vuoteen 2020 mennessä runsaalla neljänneksellä (28 prosenttia) ja on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuonna 2030 liikennemäärä on trendiennusteen mukaan noin ajoneuvoa vuorokaudessa KVL KVLRAS Kuva 2.3. Liikennemäärien kehitys Särkänsalmen kohdalla vuosina sekä trendin mukainen ennuste vuosille 2020 ja 2030 (tierekisteri) Liikenteen vaihtelu, matkaryhmät ja joukkoliikenne Suurimmat liikennemäärät Särkänsalmen kohdalla ajoittuvat niin heinä- kuin lokakuussa iltapäivään klo tuntiliikenteen ollessa viikkotasolla heinäkuussa keskimäärin autoa/h ja lokakuussa autoa/h (kuva 2.4). 4 Lokakuisen arkiliikenteen tuntivaihtelussa erottuu työmatkaliikenteen aiheuttama huippu klo 6 8 (keskimäärin 400 autoa/h). Kesällä 2007 tehdyn laskennan mukaan kevyen liikenteen määrä Särkänsalmen sillalla oli yhteensä 109 kulkijaa/vrk. 3 Rymättylässä ja Merimaskussa autojen lukumäärä on kasvanut väkilukuun suhteutettuna viimeisen kymmenen vuoden aikana noin neljänneksen. Autoja on nyt 540 tuhatta asukasta kohti (AKE). 4 Suomalaiset liikkuvat eniten kesäkuukausina. Arkiliikkuminen maanantaista torstaihin on hyvin samankaltaista. Perjantain matkasuorite on korkein, sillä tällöin aloitetaan viikonlopun matkat. 12

13 Heinäkuu (vko) Lokakuu (vko) Heinäkuu (arki) Lokakuu (arki) :00 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 Kuva 2.4. Liikenteen keskimääräinen tuntivaihtelu Särkänsalmen kohdalla heinä- ja lokakuussa 2007 (Turun tiepiiri). Kesällä suurimmat tieliikenteen matkaryhmät Särkänsalmen kohdalla ovat kesämökkiläiset, työssäkävijät ja vapaa-ajanmatkalaiset (taulukko 2.4). Vapaa-ajan viettoon liittyvien matkojen osuus on kokonaisuutena yli puolet kaikista matkoista (52 prosenttia). Syksyllä työssäkäyntimatkojen suhteellinen osuus on kesää suurempi, mutta silti vapaa-ajan viettoon liittyvien matkojen yhteen osuus on edelleen lähes puolet kaikista matkoista (48 prosenttia). 5 Taulukko 2.4. Vuorokausiliikenteen matkaryhmät Särkänsalmen kohdalla vuonna 2006 (Lounais-Suomen saariston liikennejärjestelmäsuunnitelma ja tierekisteri). Suhteellinen osuus Määrä Matkaryhmät Kesä Syksy Kesä Syksy Työssäkäyntimatka 27 % 32 % Ostos- ja asiointimatka 13 % 10 % Vapaa-ajan matka 21 % 13 % Mökkimatka 31 % 35 % Muu matka 8 % 10 % Kuvassa 2.5 esitetään säännöllisen tavaraliikenteen ja kausiluonteisten kuljetusten keskimääräinen tuntivaihtelu Särkänsalmen sillan kohdalla kesäkaudella Tiedot perustuvat yrittäjäkyselyyn (Tiehallinto 2002). Tavaraliikenne saaristokunnista suuntautuu pääasiassa Turun kaupunkiseudulle Naantaliin, Raisioon ja Turkuun. Säännöllisen tavaraliikenteen huippuajankohdat ajoittuivat keskipäivään (klo 10 14) ja iltapäivään (klo 14 16). Kausiluonteisten kuljetusten huippuajankohdat ajoittuvat aamupäivän ja iltapäivän tunteihin, mutta liikennettä on myös iltakuuden ja aamukuuden välisenä aikana. 5 Syksyn matkaryhmissä tutkimuspäivä (perjantai), saattaa vääristää matkaryhmien jakaumaa. 13

14 Huomionarvioista on, että kausiluonteisia kuljetuksia oli havaintoajankohdalla selvästi säännöllisiä kuljetuksia enemmän. Satokauden kuljetukset ovat saaristokuntien alkutuotannolle merkittäviä. Kausiluonteiset kuljetukset ajoittuvat toukokuulta syksyyn, kuljetettavien tuotteiden vaihtuessa kauden edetessä. Markkinaolosuhteiden muutosten vuoksi tuotteiden valikoima ja tuotantomäärät voivat muuttua. Saariston asema erikoisviljelyssä on kuitenkin hyvä ja tuotanto säilyy tuotevalikoiman sopeutuessa markkinoiden muutoksiin Säännöllinen tavaraliikenne Kausiluonteiset kuljetukset 25 kuljetusten lkm klo Kuva 2.5. Kuljetusten tuntivaihtelu Särkänsalmen kohdalla kesällä 2002 (Tiehallinto 2002). Särkänsalmen kautta kulkevat koululaiskuljetukset ovat Merimaskun ja Rymättylän yläasteja lukiolaisten kuljetuksia. 6 Kuntien sisäiset koululaisvuorot ovat avointa joukkoliikennettä tai kuntien koululaiskuljetuksia, jotka hoidetaan taksien ja linja-autojen tilausliikenteenä, joka ei ole muiden matkustajien käytettävissä. Rymättylän ja Merimaskun joukkoliikenteen vuorot ajettiin aikaisemmin Turkuun, mutta nyt ne päättyvät Naantaliin. Yhteys Turkuun edellyttää vaihtoa päivisin 10 minuutin ja iltaisin sekä viikonloppuisin 15 minuutin vuorovälillä ajettavaan Naantali Raisio Turku Kaarinalinjaan. Tiheän vuorovälin ansiosta vaihtoajat eivät ole kovin pitkiä, mutta vaihto joka tapauksessa lisää kokonaismatka-aikaa ja matkustaja joutuu varautumaan vaihtoaikaan. Runkolinjalla Naantali Heikinmäki Rymättylä Röölä liikennöidään arkisin noin kerran tunnissa (10 vuoroa/suunta). Merimaskun kirkonkylälle ajetaan lisäksi kaksi vuoroa. Ensimmäinen vuoro Röölästä Naantalin suuntaan lähtee klo Viimeinen vuoro Naantalista Röölän suuntaan lähtee klo Merimaskun palveluliikenne on käynnistynyt syksyllä Se suuntautuu Merimaskun kirkolta Naantalin linja-autoasemalle, ja vuoroja on suuntaansa Merimaskussa, Rymättylässä ja Askaisissa on omat alakoulunsa. Merimaskun, Rymättylän ja Naantalin yhteinen yläkoulu sijaitsee Naantalissa, missä sijaitsee myös lähin lukio. Askaislaisten yläkoulu ja lukio sijaitsevat Nousiaisissa. Ammatillista toisen asteen koulutusta on tarjolla muun muassa Naantalissa, Raisiossa ja Turussa. 14

15 2.3 Vesiliikenne Väylät ja satamat Askaistenlahti on meren lahti, jota ympäröivät Merimaskun, Naantalin, Maskun, Lemun ja Askaisten kunnat (kuva 2.6). Lahdelle johtaa saarten ja mantereen välistä kolme vesiväylää, joiden yli kulkee maantiesiltoja. Tämän työn kannalta niistä keskeisimmät ovat: - Ukkopekan silta (valmistunut 1932) sijaitsee Luonnonmaan ja mantereen välissä. Sillan kohdalla on 2,4 metriä syvä vesiväylä. Alikulkukorkeus on 11 metriä. 7 - Särkänsalmen silta (valmistunut 1970) sijaitsee Luonnonmaan ja Otavan saaren välissä. 8 Sillan alla on kaksi aukkoa, joilla on eri syväys. 5,5 metriä syvän aukon kohdalla alikulkukorkeus on 16,5 metriä. 4 metriä syvän aukon kohdalla alikulkukorkeus on 15,5 metriä. 9 - Kirkonsalmen silta (avattu valmistunut lokakuussa 2002) sijaitsee Merimaskun kirkonkylässä. Sillan alta kulkee 2,1 metriä syvä vesiväylä. Alikulkukorkeus on 16 metriä. Kuva 2.6. Vesiväylät Askaistenlahdelle ja siltojen sijainti. Särkänsalmesta johtaa syväväylä Naantalin vanhan kaupungin satamaan. Sen ja Kirkonsalmesta tulevan väylän lisäksi muita merkittyjä väyliä ei ole. Naantalissa on Askaistenlahden ainoa vierassatama. Kunnallisia venepaikkoja on Naantalissa ja Merimaskussa. 10 Lisäksi vesialueen rannoilla on runsaasti yksityisiä venelaitureita. 7 Saman väylän yli kulkee myös muita siltoja, joista osa on kevyen liikenteen käytössä. 8 Särkänsalmen silta on peruskorjattu Naantalin vierassataman ilmoittama tieto. Alikulkukorkeustiedot vaihtelevat eri lähteissä. Esimerkiksi Merenkulkulaitos (2005b) ilmoittaa vain yhden mitatun alikulkukorkeuden 15,5 metriä. 10 Naantalilla on yhteensä noin 900 vuokrattavaa venepaikkaa seitsemässä kohteessa. Vain yksi (Porhonkallio) on meren puolella Särkänsalmea. Merimaskulla on noin 170 venepaikkaa, ja ne sijaitsevat Särkänsalmessa tiepenkereen pohjoispuolella. 15

16 Vuoteen 2002 saakka korkeamastoiset purjeveneet käyttivät Kirkonsalmen väylää. Väylän käyttö edellytti väylän tuntemusta, koska väylä on pitkä, kapea ja matala. Myös matka Turun suunnalta Naantaliin on sitä kautta pitkä. Kirkonsalmen sillan valmistumisen jälkeen lahdelle ei ole päässyt yli 16,5 metriä korkeilla aluksilla. Hyötyliikenteessä rajoite koskee isoja risteilyaluksia sekä eräitä puolustusvoimien aluksia (Merenkulkulaitos 2005b). Viranomaisten alukset sekä hinaajat, kalastusalukset ja pienet matkustaja-alukset voivat liikkua Askaistenlahdelle alikulkukorkeuksien puolesta. Korkeusrajoitus voi estää yksittäisiä alusvierailuja, esimerkiksi valtiovierailuja tasavallan presidentin kesäasunnolla Kultarannassa. Korkeusrajoitus haittaa ennen kaikkea korkeamastoisia purjeveneitä. Kynnys muodostuu jo matalampien veneiden liikkumiselle, koska kulku koetaan epävarmaksi. Myös vedenkorkeuden vaihtelu vaikuttaa asiaan. Naantalin vanhan kaupungin satamaan johtava väylä ei kuulu veneilyn runkoväyläverkkoon. Runkoväylällä alikulkukorkeus on vähintään 18 metriä (syväys vähintään 2,4 metriä). Särkänsalmen väylä on mittojen ja kulkusuunnan puolesta luontevin väylä järjestää korkeamastoisten alusten kulkuyhteys Askaistenlahdelle. Merenkulkulaitoksen ylläpitämä veneilyn runkoväyläverkko alkaa Haminan itäpuolelta Vironlahdelta ja jatkuu Suomenlahden rannikkoa myöten Saaristomerelle, missä se haarautuu kahteen osaan. Väylät liittyvät yhteen Kustavin pohjoispuolella, mistä väylä jatkuu rannikkoa myöten Kristiinankaupunkiin. Runkoväylää jatketaan Ouluun, ja väylä voi laajentua myös Ahvenanmaalle Alusliikenne Kirkonsalmen väylä on pienempien veneiden reitti. Vesibussit ja pienet risteilyalukset käyttävät pääasiassa Ukkopekan sillan ali kulkevaa väylää. Se on suorin ja nopein reitti Turusta päin saavuttaessa. Väylää on parannettu laivajohteilla, tukipaaluilla ja lisäämällä syväystä. Särkänsalmen väylän mitat (syväys ja silta-aukkojen leveydet; kuva 2.7) sallivat suurimman kokoluokan alusten liikennöinnin, mutta alikulkukorkeus rajoittuu 16,5 metriin. Väylien liikennettä ei tilastoida, mutta esimerkiksi siltahankkeiden yhteydessä tehdään venelaskentoja. Vierassatamien kävijätilastot eivät kuvaa väylien käyttöä oikein. Suuri osa veneja alusliikenteestä on paikallisten asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden sekä viranomaisten ja elinkeinonharjoittajien liikennettä. Kuva 2.7. Särkänsalmen maantiesilta Luonnonmaan ja Särkän saaren välissä. 16

17 2.4 Matkailuelinkeinot Naantalin ja muiden kuntien matkailun talous Naantali on imagoltaan Suomen arvostetuin matkailukaupunki, jossa käy vuosittain puoli miljoonaa matkailijaa. Vierailukohteita ovat Muumimaailma, Naantalin Kylpylä, vanha kaupunki satama-alueineen sekä esimerkiksi Kultaranta. Matkailu on vahvasti kesäsesonkipainotteista. Useat kohteet ja satama-alueen liikkeet ovat auki vain kesäkauden. Heinäkuussa matkailuliikkeissä rekisteröidään lähes yöpymistä, kun keväällä, syksyllä ja talvella niitä on kuukaudessa noin (Haaga-Perho tutkimuspalvelut 2007). 11 Matkailijamääriä ja matkailun taloudellisia vaikutuksia tasaa kylpylän ympärivuotinen toiminta. 12 Vuonna 2005 Naantalin matkailutulot olivat noin 37 M (taulukko 2.5). Työllisyysvaikutus oli yli 400 henkilötyövuotta, josta noin 65 prosenttia oli majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (Haaga-Perho tutkimuspalvelut 2007). Välitön ja välillinen matkailutulo synnytti yli 13 M palkkatulot, ja verotuloja karttui (kunnille ja valtiolle) yhteensä 2,2 M. Verotulot ja palkkojen ostovoima kerrannaisvaikutuksineen kohdentuvat myös lähikuntiin matkailuyritysten työntekijöiden kotipaikkakuntajakauman mukaisesti. Taulukko 2.5. Naantalin matkailutulot vuonna 2005 (Haaga-Perho tutkimuspalvelut 2007). Sektori M % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 25,5 67 Ohjelmapalvelut 4,3 12 Vähittäiskauppa 5,6 15 Huoltamot ja auton korjaus 0,2 1 Muut palvelut 1,7 5 Yhteensä 37,3 100 Majoitus- ja ravitsemisalan toimialatilastojen mukaan matkailun painoarvo Naantalin kaupungin elinkeinorakenteessa on kasvanut selvästi (taulukko 2.6). Myös Merimaskun ja Rymättylän elinkeinorakenteessa matkailun merkitys on kasvanut. Taulukko 2.6. Yritystoiminta majoitus- ja ravitsemisalalla 1997 ja 2005 (Tilastokeskus) Yrityksiä Henkilökunta Liikevaihto, M Yrityksiä Henkilökunta Liikevaihto, M Naantali , ,4 Merimasku ,3 Rymättylä , ,2 Yhteensä , ,9 11 Vuonna 2005 kaupungissa oli majoituskapasiteettia noin vuodepaikan verran. 12 Esimerkiksi Muumimaailman noin kolmen toimintakuukauden työllistävyys vastaa noin 50 henkilötyövuotta (Muumimaailma Oy:n yhteiskuntavastuuraportti). 17

18 2.4.2 Naantalin vierassatama Naantalin vierassatama on perinteikäs kattavin palveluin varustettu veneilykohde aivan vanhan kaupungin yhteydessä. Luonnonympäristö, satama-alueen palvelut sekä vanha kaupunki muodostavat tasokkaan kokonaisuuden. Satamassa on noin 180 venepaikkaa sekä useampia laitureita suuremmille aluksille kylkikiinnitystä varten. Ravintoloita ja kahviloita rannan tuntumassa on yli kymmenen. Kauppoja ja gallerioita on likimäärin saman verran. Palvelutasolla mitattuna Naantalia vastaavia vierassatamia ei ole Manner-Suomessa. Lähin vastaava kohde on Maarianhamina. 13 Vuonna 2007 satamassa yöpyi yhteensä noin venekuntaa (yksittäin ja tapahtumissa yöpyneet venekunnat; taulukko 2.7). Miehistöjen keskikoko on 2 3 henkeä, joten vierasveneilijöiden henkilölukumäärä oli noin Veneiden vuorokausisäilytyksiä ja päiväkäyntejä oli noin 300. Vierassataman liikevaihto oli yli Kesäkausi työllistää satamavahteina kuusi opiskelijaa. Naantalissa vierasveneilijöiden rahankäytöksi on arvioitu 120 /henkilö/vrk. Yöpyvä venekunta tuo Naantaliin siten noin 300. Vierasveneilyn Naantaliin tuoma rahavirta on yli miljoona euroa/kausi. Se koostuu päivittäistavaroiden hankinnasta, huoltamopalveluista sekä ravintolapalveluista. Satamamaksujen osuus on vain murto-osa rahankäytöstä. Vierasveneet muodostavat merkittävän osan rannassa toimivien yritysten liikevaihdosta. Taulukko 2.7. Naantalin vierassataman tilastot (Naantalin Matkailu Oy). Yöpyneitä venekuntia Tapahtumien ja kilpailujen yhteydessä yöpyneet Veneen vuorokausisäilytys Päiväkävijöitä Koko kesäksi vuokrattuja venepaikkoja Vierasveneilijät saapuvat Naantaliin pääasiassa etelän suunnasta. Esimerkiksi vuonna 2001 vierailijoista 74 prosenttia tuli pääkaupunkiseudulta. Sesonki ajoittuu juhannuksesta heinäkuun lopulle. Touko-kesäkuu sekä elo-syyskuu ovat hiljaisempaa kautta. Lokakuusta huhtikuuhun satama on suljettu. Kesän aikana satamassa käy noin 40 pientä risteilijää, joiden matkustajamäärä vaihtelee muutamasta kymmenestä pariin sataan henkeen. Alukset, jotka eivät voi kiinnittyä laituriin, voivat ankkuroitua Naantalinaukolla, ja matkustajat kuljetetaan maihin veneillä. 13 Maarianhaminassa on useita vierassatamia. Niiden kävijämäärät eivät ole tiedossa. Ahvenanmaan pääsaaren vierassatamissa (7) on rekisteröity viime vuosina yhteensä noin yöpynyttä vierasvenettä/kausi (ÅSUB 2007). 18

19 2.4.3 Naantalin Kylpylä Naantalin Kylpylä tuo merkittävän osan Naantalin matkailutulosta. 14 Kylpylähotellissa on lähes 400 hotellihuonetta. Hyvinvointi-, kokous- ja ravintolapalvelut muodostavat suuren osan liikevaihdosta. Huoneiden ja muiden palvelujen käyttöaste on ympärivuotisesti erittäin korkea. Työntekijöitä on ympärivuotisesti yli 200, ja sesonkiaikoina enemmän. Työntekijöistä puolet on kotoisin Naantalista, Rymättylästä ja Merimaskusta. Kylpylän yhteydessä on toiminut kesästä 1998 lähtien hotellilaiva, jolla kasvatettiin palvelukapasiteettia. Hotellin laajenemismahdollisuudet mantereella ovat rajalliset. Hotellilaivalle on vuokrattu Naantalin kaupungilta vesialue 50 vuodeksi vuodesta 1997 alkaen. Vuokrasopimuksen mukaan hotellilaiva ei saa olla pois paikaltaan 12 kuukautta pidempää aikaa. Hotellilaivan paikka on merkitty Naantalin asemakaavaan. Ensimmäinen hotellilaiva toimi vuosina Sunborn Princess on toiminut vuodesta 2002 (kuva 2.8). Huoneluku on noin 140 ja laivalla on kokoustiloja sekä 150 hengen ravintola. Laivan pituus on 119 metriä ja leveys 18,4 metriä. Hotellilaivan osuus kylpylän liikevaihdosta on Sunborn Oy:n arvion mukaan yli kolmasosa. Laivassa sijaitsevat kalleimman hintaluokan huoneet. Huoneliikevaihto on lähes 7 M /vuosi. Kokoustilojen ja ravintolapalvelujen myynti mukaan luettuna hotellilaivan osuus liikevaihdosta on lähes 10 M. Osuus kylpylän henkilökunnasta on henkeä. Tarkka määritys on vaikea, koska hotellilaiva on tiivis osa kylpylän toiminnallista kokonaisuutta. 15 Hotellilaivan välittömät työpaikat pitävät lisäksi välillisesti yllä noin 20 työpaikkaa. Kuva 2.8. Naantalin Kylpylä ja hotellilaiva Sunborn Princess. 14 Naantalin Kylpylän omistajayhtiöllä (Sunborn Oy) on Naantalissa myös kaksi ravintolaa. Yhtiö työllistää tytäryhtiöineen yhteensä noin 800 henkeä (joista osa on ulkomailla). 15 Hotellilaiva voi toimia itsenäisenä hotellina tai sillä lisätään rannassa toimivan hotellin majoituskapasiteettia. Majoitus- ja muuta palvelukapasiteettia voidaan muuttaa vaihtamalla laivaa. Hotellilaiva voi myös siirtyä kysynnän mukana eri kohteisiin. Hotellilaiva on sinänsä vetovoimainen majoitus- ja matkailukohde. Sunborn -hotellilaivat on suunniteltu tarjoamaan korkealuokkaisia majoitus-, kokous- ja ravintolapalveluja. Sunborn International Oy:llä on kaksi hotellilaivaa. Ensimmäinen hotellilaiva toimii hotellina Lontoossa Royal Docks -alueella. Kolmas rakenteilla oleva hotellilaiva sijoittuu Barcelonaan. 19

20 2.5 Avattavia siltoja Suomessa Suomen tieverkolla on useita kymmeniä avattavia siltoja, joita käytetään hyvin erilaisissa liikenteellisissä olosuhteissa. Eräistä avattavista silloista on koottu keskeisiä toimintatietoja taulukkoon 2.8. Esitetyt tiedot havainnollistavat ennen kaikkea avattavien siltojen avaamisaikatauluja. Tietoja käytetään mallina määritettäessä suuntaa antava kuvaus Särkänsalmen avattavan sillan mahdollisesta toimintatavasta (luku 3.1.2). Särkänsalmen sillan avausten lukumäärä on kuitenkin selvästi pienempi, kuin tieverkolla nyt toimivilla avattavilla silloilla. Taulukko 2.8. Avattavia siltoja Suomessa (Merenkulkulaitos 2005b ja 2007). 16 Tieliikenne Sillan avaamiset Silta (kunta) KVL/KKVL (2006) Muita tietoja Strömma (Kemiö) Alikulkukorkeus 3,4 metriä. Kyrönsalmi (Savonlinna) Lemström (Ahvenanmaa) Hevossalmi (Helsinki) Jännevirta (Siilinjärvi) Päiväranta (Kuopio) Pohja (Tammisaari) Visuvesi (Ruovesi) / / Avataan ammattiliikenteelle ympäri vuorokauden.* Avataan vapaa-ajan liikenteelle ja klo 7 22 sekä klo Avaus tilataan Tiehallinnon liikennekeskuksesta vähintään 15 minuuttia ennakkoon. Aukaisuja noin 600/vuosi. Avataan tilauksesta Saimaan syväväylien purjehduskauden aikana. Avataan vapaa-ajan liikenteelle avovesikauden aikana ma pe klo 9, 10, 11, 13, 14, 15 ja klo 18 jälkeen tasatunnein klo 6 saakka sekä viikonloppuisin tasatunnein. Ei avata ruuhka-aikoina klo 6 9, eikä Aukaisuja noin 400/vuosi (noin 200 rahtialusta ja 250 venettä). Avausten aikana liikenne katkeaa 5 15 minuutiksi. Avataan tarvittaessa kesä-, heinä- ja elokuussa tasatunnein klo Avataan toukokuussa ja tasatunnein klo Avataan ma su klo puolen tunnin välein.* Avataan ma su klo puolen tunnin välein. Sillan aukaisu ja sulkeminen kestää minimissään kuusi minuuttia / / / / Avataan vain tilauksesta Saimaan syväväylien purjehduskauden aikana. Ei avata yksinomaan vapaa-ajan liikenteelle ma pe klo ja Avataan tilaamalla (30 minuuttia ennen avausta) ma su klo 6 22.* Avataan tarvittaessa vapaa-ajan liikenteelle ma pe klo 6, 9, 10, 11, 13, 14 ja klo 18 jälkeen tasatunnein klo 22 saakka sekä viikonloppuisin tasatunnein klo 6 16 ja Avataan ympärivuotisesti jääolosuhteiden salliessa tilauksesta. Siltaa ei avata yksinomaan vapaa-ajan liikenteelle ma pe klo ja Avataan tilauksesta tasatunnein klo 8 23 (ei klo 16).* Avataan tilauksesta tasatunnein klo Avataan tilauksesta tasatunnein klo Silta avataan avovesikauden aikana tilauksesta päivittäin klo 7 19 puolen tunnin välein. Lillholm / (Parainen) * Avaamispäivämäärä vesiliikennekauden alussa on ohjeellinen. Alikulkukorkeus kiinteän sillan kohdalla 12 metriä ja läpän kohdalla 10,3 metriä. Aukon leveys 16 metriä. Alikulkukorkeus 3,3 metriä. Alikulkukorkeus 3,5 metriä. Alikulkukorkeus 1,4 metriä. Aukon leveys 11,8 metriä. Alikulkukorkeus 2 metriä. Aukon leveys 11,8 metriä. Alikulkukorkeus 3,1 metriä. Alikulkukorkeus 4,2 metriä. Aukon leveys 25 / 36 metriä. Alikulkukorkeus 1,4 metriä. 16 Avattavien siltojen toiminnallisista arkkitehtuureista, ks. Tiehallinto (2004). 20

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006 Raportti 67050263.SU 10.1.2006 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Kanavavaihtoehdot 1 YLEISTÄ Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistukseen

Lisätiedot

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki 1. LIIKENNEVERKKO JA LIIKENNEMÄÄRÄT NYKYTILANTEESSA Nykytilanteessa kaava-alueelle johtavina

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008 MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat Toimialaraportti 2002-2008 Culminatum Innovation ja Haaga-Perho tutkimuspalvelut Sivu 1 Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin toimialan määrittely

Lisätiedot

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 1 Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 2 Tieliikenteen häiriötiedotusta tutkittiin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa 276 249 332 274 261 694 346 347 348 344 337 259 338 325 322 310 130 301 249

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

AIRISMAAN-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS

AIRISMAAN-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki AIRISMAAN-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS Liikenneselvitys 3.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Liikenneselvitys I 3.9.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 NYKYTILANNE...

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Mika Räsänen Valtatie 20, Yrityspuiston liittymä 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta nykyisin

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8)

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) 1 Yleistä Tarkastelualue sijaitsee Tuusulassa Vantaan rajalla. Kuva 1: tarkastelualueen sijainti (www.tuusula.fi) Kelatien alue on pienteollisuusaluetta ja alueen toteutunut

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS 16X161127 27.3.2014 TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS LAHELANPELTO II ASEMAKAAVAN TOIMIVUUSTARKASTELU Esipuhe Tämä toimivuustarkastelu on tehty Tuusulan kunnan toimeksiannosta. Selvitys käsittää

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008 Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen 13.3.2008 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot Valtatien 4 ja Sorosentien (pt 18756) liittymän toimivuustarkastelu Valo-ohjauksen tarveselvitys VALTATIEN 4 JA SOROSENTIEN (PT 18756) TARKASTELU 2 Tehtävä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI Turun kaupunkiseudun keskeisten osien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä suosivana joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä Keskusvyöhykkeen

Lisätiedot

Kimolan vesiväylähanke

Kimolan vesiväylähanke Kimolan vesiväylähanke 1 Hankkeen kuvaus Kimolan vesiväylähanke on elinkeinojen kehittämishanke, jossa laaditaan suunnitelmat kanavan muuttamiseksi veneille ja aluksille soveltuvaksi sulkukanavaksi. Kimolan

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

PALVELULIIKENNE KANTA NAANTALIN JA MERIMASKUN ALUEET

PALVELULIIKENNE KANTA NAANTALIN JA MERIMASKUN ALUEET AIKATAULU PALVELULIIKENNE KANTANAANTALINJAMERIMASKUN ALUEET TALVIAIKATAULU Voimassakouluvuodenaikana 10.1.2011 alkaen NAANTALINKAUPUNKI TLO Tervetuloa turvallisen ja mukavan palveluliikenteen kyytiin!

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

Uuden Loviisan palvelulinjan reitityssuunnitelma ja kustannusarvio

Uuden Loviisan palvelulinjan reitityssuunnitelma ja kustannusarvio Uuden Loviisan palvelulinjan reitityssuunnitelma ja kustannusarvio Luonnos 8.5.2009 Erkki Vähätörmä Itä-Uudenmaan liitto Palvelulinjan reititys Reititys on rakennettu siten, että linjalla on perusreitti,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys 16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun

Lisätiedot

Vähittäiskauppa kesällä

Vähittäiskauppa kesällä Vähittäiskauppa kesällä Mitä kesällä ostetaan? Kukkien ja kasvien myynnin sesonki alkaa käynnistyä huhtikuussa ja kuumimmillaan se on touko-kesäkuussa. Toukokuussa kasveja myydään jopa 93 prosenttia keskimääräistä

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla vuonna 2008 Välitön matkailutulo Milj. vuonna 2008 Tampereen seutu 551 Ylä-Pirkanmaa 32 Kaakkois-Pirkanmaa 14 Etelä-Pirkanmaa 34 Lounais-Pirkanmaa 22 Luoteis-Pirkanmaa

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 2 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 5 2. YRITTÄJIEN LOMAT... 7 3. KESÄTYÖNTEKIJÄT... 10 Suomen Yrittäjät: KESÄTYÖNTEKIJÄT

Lisätiedot

Varsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue. Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11.

Varsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue. Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11. Varsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11.2014 Miksi? Laaja työ- ja asunto-markkina-alue hyödyttää keskusaluetta:

Lisätiedot

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

Sijoitu Kempeleeseen

Sijoitu Kempeleeseen Sijoitu Kempeleeseen Kempeleessä olet Pohjois-Suomen paalupaikalla Kempele sijaitsee keskellä 250 000 asukkaan kaupunkiseutua, kymmenen kilometrin päässä Oulusta. Lähellä on matkustajamääriltään Suomen

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007. WSP Finland Oy

Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007. WSP Finland Oy Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007 WSP Finland Oy 1. TARKASTELUN LÄHTÖKOHDAT Työn tarkoituksena oli tutkia eri liittymäratkaisujen liikenteellistä toimivuutta Turvesuonkadun

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenteen tutkimukset osana HLJ 2015:tä HSL ylläpitää Helsingin seudun liikenne-ennustemallia

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin

Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A CPC Finland Oy Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Miettinen Tuomas

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu

Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu Humppilan kunta 12.2.2015 Page 1 Sisältö Työn lähtökohdat Tarkastelut Nykytilanne vuonna 2015 Outlet-kylä

Lisätiedot

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 1 AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Vuonna 2010 tehtiin Harvialan alueen liikenneselvitys Selvityksessä tutkittiin v. 2030 ennustetilannetta, jossa alueelle

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS 1/5 Kaavoitus RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS Tehtävä Tehtävänä oli tarkastella asemakaava-alueen liikennejärjestelyjä, asemakaavan vaikutusta liikenneverkkoon sekä uuden maankäytön

Lisätiedot

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN

Lisätiedot

Liikenneturvallisuus (LJ3) Liikennejärjestelmän käytettävyys (LJ2) LJ 3.3: kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa

Liikenneturvallisuus (LJ3) Liikennejärjestelmän käytettävyys (LJ2) LJ 3.3: kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa Liite 2 Ohjelman laadinnan kriteeristössä mainittujen tavoitteiden toteutuminen hankekohtaisesti LIIKENNEJÄRJESTELMÄTAVOITTEET RAKENNEMALLITAVOITTEET TOIMENPIDE Mt 12191 Littoisten kevyen liikenteen väylä,

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Joensuu. Perustietoa Joensuusta. Rantakylä. Rantakylä

Joensuu. Perustietoa Joensuusta. Rantakylä. Rantakylä Joensuu Rantakylä Perustietoa Joensuusta Joensuussa asui 1.1.2009 yhteensä 72 433 henkilöä asukastiheys on 30,4 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 515 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Rantakylä Rantakylä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki 7.4.2015, Nousiainen Miksi täällä tänään? Mynämäki-Masku-Nousiainen-Raisio-Turku liikennettä koskevat liikennöintisopimukset (3kpl) ovat

Lisätiedot