Elävä päiväkirja. Tampereen ensi-ja turvakoti ry:n lapsityön polku. Anne Tiainen & Reetta Hokkanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elävä päiväkirja. Tampereen ensi-ja turvakoti ry:n lapsityön polku. Anne Tiainen & Reetta Hokkanen"

Transkriptio

1 Elävä päiväkirja Tampereen ensi-ja turvakoti ry:n lapsityön polku Anne Tiainen & Reetta Hokkanen

2 Elävä päiväkirja Tampereen ensi-ja turvakoti ry:n lapsityön polku

3 Teksti: Anne Tiainen ja Reetta Hokkanen, Ulkoasu ja taitto: Juho Paavola, Kuvat: Juho Paavola ja Perhekulma Puhuri Kuvien henkilöt eivät liity kuvattuihin tapauksiin. Julkaisija: Tampereen ensi- ja turvakoti ry, Paino: Eräsalon Kirjapaino Oy, Tampere. 1. painos ISBN Teos on saanut Raha-automaattiyhdistyksen tukea.

4 Elävä päiväkirja Tampereen ensi-ja turvakoti ry:n lapsityön polku Anne Tiainen & Reetta Hokkanen

5 Sisällys Lukijalle Saatesanoissa yhdistyksen puheenjohtaja puhuu lapsityön merkityksestä. 4. Lapsityön vaiheita Työn taustalla olevat periaatteet muuttuvat lapsen asiakkuus vahvistuu. 24 Tiivistelmä Raportin tarkoitus, sisältö ja keskeiset pohdinnat pähkinänkuoressa. English Summary The purpose of the survey is to make child work a more visible phenomenon. 1. Mitä ja miksi? Raportti on syntynyt halusta pysähtyä, tehdä näkyväksi ja kehittää lapsityötä edelleen. 2. Hiljaista tietoa Aineiston esittelyä: arkiston aarteet, haastattelut, kyselyt ja tilastot. 3. Lapsityön polku Pitkäaikainen lapsityöntekijä muistelee lapsityön alkuvaiheita Lapsesta liikkeelle Lapsen auttamispolun kuvaus ja lapsilähtöisen perheväkivaltatyön keskeiset kulmakivet. 6. Yhdessä lapsen puolesta Yhteistyökumppaneiden kokemuksia yhteistyöstä ja yhteisiä kehittämistarpeita. 7. Pohdintaa Raportin ja tehdyn työn ääreen pysähtyminen: Mikä on kantanut? Mitä on opittu? Lähteet ja liitteet Elävä päiväkirja Sisällys

6 5

7 Lukijalle! Saatesanoissaan Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n pitkäaikainen puheenjohtaja tuo esiin, että raportti kertoo, koskettaa ja vaikuttaa. K äsissäsi on Tampereen Ensi- ja turvakoti ry:n lapsityön dokumentaatiohankkeen raportti, joka kertoo yhdistyksemme tekemästä perheväkivaltaa kokeneiden lasten hyväksi tehdystä työstä yli kymmenen vuoden ajalta. Raportti on monella tapaa koskettavaa luettavaa siitä, mitä lapset ovat joutuneet kokemaan perheissä, joissa perheväkivalta on sävyttänyt perheen arkea ja varmaan juhlaakin. Monesti lasta ei ole huomattu eikä kuultu. Lapsi on jätetty ulkopuolelle luullen, ettei lapselle voi kertoa, ottaa häntä mukaan asioiden selvittelyyn. Lapsi on joutunut ottamaan aikuisen paikan. Lapsi on joutunut toimimaan edellytyksiään ja ikäänsä nähden vaativammalla tavalla. Usein lapsi tuntee olevansa itse syyllinen perheen ristiriitoihin. Lapsi suojelee omaa perhettään ja säilyttää perheen salaisuuden. Lapsi kantaa seurauksia koko elämänsä, erityisesti silloin, jos hän jää ongelmiensa kanssa yksin. Raportti on esimerkki siitä, että lapsille, perheelle, perheen läheisille voidaan antaa apua, joka auttaa. Avun antamisen oikea-aikaisuus ja oikea tapa ovat oleellisen tärkeitä onnistuneessa lapsityössä. Sinä ajanjaksona, jota raportti koskettaa, on yhteiskunnassa tapahtunut paljon positiivista: lainsäädäntöä on luotu, uudistettu ja entisiä lakeja tarkennettu. Tärkeintä lienee se, että asioista uskalletaan nyt puhua avoimemmin kuin aikaisemmin. Auttamisjärjestelmässä osataan aiempaa enemmän ja kynnys hakea apua on madaltunut. Nykypäivänä edellytetään tehok- 6 Elävä päiväkirja Lukijalle!

8 kuutta, kysellään toimenpiteiden vaikuttavuutta, perätään hinta-laatusuhdetta jne. Tämä raportti todistaa sen, ettei ole epäilystä siitä, että oikeaan aikaan annettu apu vaikuttaa ja vakuuttaa. Säästöjä ei välttämättä nähdä tässä ja nyt, vaan vasta tulevaisuudessa. Yhteiskunnan näkökulmasta säästöt ovat lisämenojen vähennyksiä, joita on vaikea nähdä, koska valtion tai kuntien talousarviot eivät sisällä säästömenoeriä. Raportti on oivallinen esimerkki siitä, että auttamistyö on monenlaista ammattitaitoa vaativaa. Sitä ei voi tehdä yksin, tarvitaan yhteistyökumppaneita. Raportti nostaa esiin hyvin myös sen, että julkinen sektori ja kolmas sektori voivat toimia yhdessä ja räätälöidä auttamisen tavat perheelle sopivaksi. Keskiverto- tai massatoimet eivät aina auta yksittäistä perhettä oikealla tavalla. Kolmatta sektoria tarvitaan avun saannin käynnistämiseksi. Apua on ehkä helpompi hakea yhdistykseltä kuin viranomaisilta. Haluan todeta myös sen, että Ensi- ja turvakotien liitto havaitsi perheväkivallan lapsille aiheuttamat vaikeudet ja ongelmat pian turvakotitoiminnan alettua Suomessa 1980-luvulla. Liitto julkaisi vuonna 1982 Riitta Leskisen Kuka kuulisi minua perheväkivalta lapsen silmin -tutkimuksen (Ensikotien liiton julkaisu 2). Se oli psykologian sivulaudaturtutkielma Tampereen yliopistosta. Mielenkiintoista olisi verrata näiden kahden selvityksen/raportin tuloksia. Onko mikään kolmessakymmenessä vuodessa muuttunut? Riitta Leskisen tutkimus päättyy seuraavasti. Meidän aikuisten on syytä muistaa, että: Lapsi, jota arvostellaan paljon oppii tuomitsemaan. Lapsi, joka kohtaa vihamielisyyttä oppii tappelemaan. Lapsi, joka joutuu naurunalaiseksi kehittyy epävarmaksi. Lapsi, joka jatkuvasti saa kokea häpeää kehittyy syyllisyydentuntoiseksi. Lapsi, jota kohdellaan suvaitsevaisesti oppii avarakatseiseksi. Lapsi, jota kannustetaan kehittää itsetuntoaan. Lapsi, joka kohtaa ystävyyttä oppii tuntemaan luottamusta. Lapsi, joka saa kokea avointa peliä oppii oikeudenmukaisuutta. Lapsi, joka hyväksytään ja jota kunnioitetaan tuntee turvallisuutta. Dorothy Law Holte Edellä olevat mietteet eivät ole kolmessakymmenessä vuodessa vanhentuneet. Haluan lämpimästi kiittää raportin tekijöitä, yhdistyksen lapsityöntekijää Anne Tiaista ja valt. kand. Reetta Hokkasta, jotka ovat tehneet suuren työn Elävän Päiväkirjan aikaansaamiseksi. Kiitokset myös haastatteluihin ja kyselyihin osallistuneille, joiden vastauksille annan suuren arvon. Kiitokset Ensi- ja turvakotien liitolle koulutuksesta ja Lapsen aika -hankkeen käynnistämisestä kolmetoista vuotta sitten ja Raha-automaattiyhdistykselle taloudellisesta tuesta. Ilman monenlaista tukea tätäkään raporttia ei olisi voitu julkaista. Kiitokset myös Lapsityön dokumentaatiohankkeen ohjausryhmälle: sairaanhoitaja, psykoterapeutti Susanna Liukkonen (Tays), perheneuvolan johtaja Risto Karttunen (Tampereen kaupungin perheneuvola), kehitysjohtaja Sari Laaksonen (Ensija turvakotien liitto), professori Tarja Pösö (Tampereen yliopisto), sosiaalityöntekijä Heikki Sillanpää (Tampereen kaupunki), toiminnanjohtaja Tuula Haukka-Wacklin (Tampereen ensi- ja turvakoti ry). Sirkka Merikoski sosiaalineuvos, Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n puheenjohtaja 7

9 Tiivistelmä Tiivistelmässä kuvataan lyhyesti miten raportti sai alkunsa; mistä kaikki lähti liikkeelle, mitä aineistoja on käytetty ja millaisiin tuloksiin ja johtopäätöksiin on tultu. T ampereen ensi- ja turvakoti ry:ssä tehdään perheväkivallalle altistuneiden lasten yksilötyötä turvakodissa ja avopalvelutyönä Perhekulma Puhurissa. Lapsen aika -projekti ( ) on ollut pohja lapsityön kehittämiselle. Tämän raportin tarkoituksena on pysähtyä tarkastelemaan, millainen on ollut lapsityön polku Tampereen yhdistyksessä, millaisia ovat lapsityön asiakkuudet ja miten lapsilähtöistä perheväkivaltatyötä voidaan tehdä. Tehdyn työn äärelle pysähtyminen ja hiljaisen tiedon auki kirjoittaminen mahdollistaa työn kehittämisen jatkossa ja tekee lapsityötä sekä lapsiin kohdistuvaa perheväkivaltaa ilmiönä entistä näkyvämmäksi. Raportin aineisto koostuu yhdistyksen työntekijöiden haastatteluista, lapsityön arkistoista ja tilastoista sekä keskeisille yhteistyötahoille tehdyistä kyselyistä. Haastatteluihin osallistui neljätoista yhdistyksen työntekijää. Arkistoista käytiin läpi vuosien ajalta noin neljänsadan lapsen paperit, joista lähempään tarkasteluun valittiin noin kolmekymmentä. Yhteistyökumppaneiden kyselyihin vastasi yhteensä yksitoista työntekijää perheneuvolasta, lastenpsykiatrialta ja sosiaalitoimen lastensuojelusta. Lapsityön polku voidaan jakaa haastattelupuheen pohjalta kolmeen vaiheeseen. Perheväkivaltatyön taustalla olevat käsitykset perheväkivallasta, lapsesta ja lapsen suojelemisesta ovat muuttuneet näiden vaiheiden aikana ja vaikuttaneet lapsen asemaan ja osallisuuteen. Ennen Lapsen aika -projektia lapsi nähtiin vanhempien jatkeena, eikä lapsen kanssa käsitelty perheväkivaltakokemuksia. Projekti mahdollisti lapsityön juurruttamisen yhdistykseen, mutta asenteiden muuttuminen ja resurssien saaminen vei oman aikansa luvulla lapselle on muodostunut oma asiakkuus, jo- 8 Elävä päiväkirja Tiivistelmä

10 hon kuuluvat oma työntekijä, aika, tila, kirjaukset ja mahdollisuus yksilötyöskentelyyn. Työskentelyn lapsilähtöisyyteen ja turvallisuuteen on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota, kun paikka lapselle on saatu raivattua. Pyrkimys entistä lapsilähtöisempään ja turvallisempaan työskentelyyn Lasten asiakkuudet voidaan jakaa kriisityöhön, kartoittavaan työhön, kannattelevaan työhön ja uusija-asiakkuuksiin. Lapsen yksilölliset tarpeet määrittävät asiakkuuden muodostumista ja erilaisissa asiakkuuksissa työn tavoitteet ja sisältö vaihtelevat. Raportissa on koottu lapsilähtöisen perheväkivaltatyön keskeisiä kulmakiviä. Lapsen turvallisuuden jatkuva arviointi myös lapsen sisäisen turvallisuudentunteen huomioon ottaminen on keskeinen työn edellytys ja tavoite. Turvalliseen ja lapsilähtöiseen työskentelyyn liittyy myös lapsen tahdin kunnioittaminen. Lapsen tiedon arvostaminen on tärkeää, mutta lapsen asettaminen tiedon tuottajan rooliin perheväkivaltatilanteessa saattaa tehdä osallisuudesta ahdistavaa. Yhteistyökumppaneiden kyselyiden pohjalta Projekti mahdollisti lapsityön juurruttamisen yhdistykseen, mutta asenteiden muuttuminen ja resurssien saaminen vei oman aikansa. tarkasteltuna lapsityöllä on tärkeä paikka palveluketjussa ja lapsityöhön luotetaan. Yhteistyötä tulee kuitenkin kehittää jatkossa esimerkiksi yhteisiä säännöllisiä tapaamisia järjestämällä. Haastattelujen, kyselyjen, arkistojen ja tilastojen pohjalta tarkasteltuna lapsen asema on selvästi vahvistunut yli kymmenen vuoden aikana yhdistyksen työssä, vaikka lapsen ja aikuisen tasavertaisuudesta ei voida puhua. Lapsityö erillisenä työmuotona ja lapsille nimetyt työntekijät kannattelevat lasta, jotta lapsi ei jää aikuisten varjoon perheväkivaltatyössä. Lapsityön polkuun mahtuu myös kompastuskiviä, eikä lapsityötä voi pitää itsestäänselvyytenä. Työtä on mahdollista kehittää entistä lapsilähtöisemmäksi, mutta tämä edellyttää tehdyn työn kriittistä reflektointia. 9

11 English Summary Stopping to examine the path of child work makes domestic violence on children a more visible phenomenon. In the course of time child s status has sterenghtened among the customer oriented approach, but child work still cannot be taken for granted. I ndividual work with children exposed to domestic violence is carried out at Tampereen ensi- ja turvakoti ry (Tampere Mother and Child Home and Shelter Association) at the shelter and in Perhekulma Puhuri ( Family Corner Puhuri ) as activities without accommodation. Lapsen aika - The Child s Time project ( ) has acted as a basis for the development of child work. The purpose of this report is to stop to examine the path of child work in the Tampere association, see what the child work customerships are like and how child-centered domestic violence work can be carried out. Stopping to take a look at the work done so far and writing down tacit knowledge enables further development of work and makes child work and domestic violence on children more visible phenomena. The material of the report consists of interviews with the association staff, child work archives and statistics, as well as inquiries conducted on central partners in co-operation. Fourteen staff members of the association participated in the interviews. Archives included circa 400 children s papers from , of which about 30 were chosen for closer examination. Of co-operative partners 11 staff members from family counseling office, children s psychiatry and social services child welfare replied to the inquiries. The path of child work can be divided into three phases based on the interview speech. Concepts on domestic violence, children and child protection, which lie behind domestic violence work, have changed during these phases and have influenced the status and part-taking of children in the work. Before the project a child was seen as the extension of her parents and domestic violence experiences were not discussed with the child. The project enabled entrenching child work into the association but attitude changes and resource gathering took their time. In the 2000s an individual customership for the child has formed, 10 Elävä päiväkirja English Summary

12 which includes a worker, time, status, reporting and the possibility to individual work. More attention has been paid to the child-centeredness and safety of the work as a space for the child has opened. Child s status has strenghtened, but child work cannot be taken for granted The child s customerships can be divided into crisis work, charting work, supporting work and renewed customerships. The child s individual needs define the formation of the customership and the goals and content of the work vary in different customerships. The report has gathered the central cornerstones of domestic violence work. The continuous evaluation of the child s safety including consideration of the child s inner feeling of safety is a vital requirement and goal of the work. Safe and child-centered work includes also respect for the child s own pace. It is important to value the child s information but giving the child a role as a producer of information in a domestic violence situation can make part-taking weighing for the child. When child work is examined based on the inquiries conducted on partners in co-operation, it has an important position in the service chain and child work is trusted. However, co-operation must be further developed for instance by organizing regular meetings. When child work is examined based on the interviews, archives and statistics, the child s status has clearly strengthened in the association s work during the more than ten years, although it is too early to speak of equality Safe and childcentered work includes also respect for the child s own pace. between child and adult. Child work as a separate work form and workers named for the children support the child to prevent her from being overshadowed by adults in domestic violence work. There are also stumbling stones on the path of child work and child work cannot be taken for granted. The work can be further developed to be even more child-centered but it requires critical reflection on the work done so far. 11

13 Luku 1 Mitä ja miksi? Elävä päiväkirja syntyi halusta pysähtyä tehdyn työn äärelle, tarkastella lapsityön polun kompastuskiviä ja kantavia tekijöitä sekä tehdä perheväkivaltaa kokeneen lapsen maailmaa näkyvämmäksi. Tämä raportti kokoaa yhteen Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n yli kymmenvuotisen lapsityön polun yhdistyksen työntekijöiden haastattelujen, lapsityön arkistojen ja tilastojen sekä paikallisille yhteistyökumppaneille tehtyjen kyselyjen pohjalta. Lapsityö on perheväkivallalle altistuneiden lasten auttamistyötä, jota tehdään tällä hetkellä Tampereen ensi- ja turvakoti ry:ssä kriisityönä turvakodissa sekä avopalvelutyönä Perhekulma Puhurissa. Pohja Tampereen yhdistyksessä tehtävälle lapsityölle on Ensi- ja turvakotien liiton vuosina toteuttamassa ja RAY:n rahoittamassa valtakunnallisessa Lapsen aika -projektissa. Projektin tavoitteena oli perheväkivaltaa kokeneiden ja todistaneiden lasten kanssa tehtävän työn kehittäminen ja lapsen asiakkuuden nostaminen tasavertaiseksi aikuisen asiakkuuden rinnalle (ks. Oranen 2001a). Tampereen yhdistyksestä projektiin osallistui kolme työntekijää, jotka jakoivat koulutuksesta saamiaan uusia ajatuksia yhdistyksen sisällä. Vuosien varrella lapsityö vakiintui osaksi Tampereen yhdistyksessä tehtävää perheväkivaltatyötä. Hiljaista tietoa ja tarinoita työntekijöiden mielissä Kolmetoista vuotta Lapsen aika -projektin alkamisen jälkeen on aika pysähtyä tarkastelemaan, miten lapsityö on kehittynyt nykyiseen muotoonsa Tampereen yhdistyksessä mitä on opittu ja mitä jääty ihmettelemään, missä on onnistuttu ja millaisia haasteita kohdattu ja miten työntekijät ovat saaneet vuosien varrella rohkeutta ja valmiuksia katsoa siihen maailmaan, jossa perheväkivaltaa 12 Lapsityön raportti Mitä ja miksi?

14 kokeneet lapset elävät. Samalla raportin on tarkoitus tehdä näkyväksi lapsilähtöistä perheväkivaltatyötä. Raporttia voi hyvällä syyllä kutsua työntekijöiden eläväksi päiväkirjaksi, kuten eräs lapsiasiakas osuvasti kuvasi lapsityöntekijää. Yhdistyksen työntekijät kantavat mukanaan vuosien varrella kertynyttä hiljaista tietoa ja lasten riipaiseviakin tarinoita. Raportin kokoaminen on nostanut työntekijöiden mieliin voimakkaita tunteita herättäviä muistoja. Niitä löytyy myös raportin sivuilta. Työntekijöiden hiljaisen tiedon auki kirjoittaminen on tärkeää ja lapsityön dokumentointi toimii työvälineenä yli kymmenen vuoden työn arvioinnissa ja kehittämisessä. Yhteiskunnan muutokset mahdollistivat lapsityön kehittymisen Rahoitus lapsityön dokumentaatiohankkeelle saatiin Raha-automaattiyhdistykseltä ja varsinaiseen kokoamis- ja kirjoittamistyöhön palkattiin kaksi työntekijää: Lapsen aika -projektiin osallistunut ja yhdistyksessä yli kymmenen vuotta lapsityöntekijänä toiminut Anne Tiainen sekä sosiaalityön opiskelija Reetta Hokkanen. Raportin kokoaminen on ollut haastavaa, välillä jopa kaoottista. Yhdistyksen työntekijöille on kertynyt reilun kymmenen vuoden aikana paljon hiljaista tietoa, mikä näkyi haastatteluissa työntekijöiden intona ja aktiivisuutena. Lapsityön arkistoihin on helppo hukkua. On ollut vaikea luopua yhdenkään lapsen tarinasta ja rajata asioita, joita lasten elämästä ja auttamisesta haluaa nostaa esiin. Toisaalta raportin kirjoittamisprosessi on ollut yhtä kaoottinen kuin elävän päiväkirjan kuuluukin olla, sen kaikessa rosoisuudessa. Raportilla on kaksi kirjoittajaa, mutta sen toteuttamisen ovat mahdollistaneet asiakasperheet, yhdistyksen työntekijät ja paikalliset yhteistyökumppanit, jotka ovat antaneet oman merkittävän panoksen hankkeelle. Ohjausryhmä (ks. liite 1) on tukenut dokumentaatiohankkeen toteuttamisessa ja antanut kannustavaa palautetta raportin eri vaiheissa. Yhdistyksen lapsityön kehittyminen ei ole tapahtunut irrallaan yhteiskunnassa tapahtuneista muutoksista. Lapsen asemaan on alettu kiinnittää erityistä huomiota viime vuosikymmenien aikana niin lastensuojelun kentällä kuin myös yleisemmin yhteiskunnassa. Lapsen aseman parantumisessa on kyse pitkästä historiallisesta prosessista, joka alkoi keskiajalla lapsuuden erottamisena erityiseksi kasvun ja oppimisen kehitysvaiheeksi ja jatkui 1800-luvulla lapsiammattilaisten ja lapsitieteiden määrän kasvuna. Lasten oikeuksia alettiin vahvistaa 1980-luvulla lainsäädännön avulla. Viime aikoina lapsen asemaan lastensuojelun työkäytännöissä on vaikuttanut yhteiskuntatieteellinen lapsuustutkimus, joka on muuttanut käsitystä lapsesta ja lapsen tavasta kokea. (Forsberg & Ritala-Koskinen & Törrönen 2006, 6 9.) Lapsiin kohdistuva perheväkivalta on yksi lastensuojelukentän haastavimmista ongelmista ongelman luonteen ja lapsen osallisuuden toteutumisen näkökulmasta. Perheväkivaltaa kokeneita lapsia ei ole ainoastaan unohdettu auttamiskäytännöissä, vaan tarkoituksellisestikin suljettu työn ulkopuolelle. (ks. esim. Oranen 2001b, ) Perusteet sulkea perheväkivaltaa kokeneet lapset työskentelyn ulkopuolelle ovat tutkimustiedon lisääntyessä hiljalleen murentuneet. Asenteet muuttuvat kuitenkin hitaasti. Perheväkivaltailmiö tuli julkiseen keskusteluun On ollut vaikea luopua yhdenkään lapsen tarinasta ja rajata asioita, joita lasten elämästä ja auttamisesta haluaa nostaa esiin. 13

15 alun perin 1960-luvulla Yhdysvalloissa Kempen ja Helferin (1968) teoksen The Battered Child kautta. Tuohon aikaan lasten pahoinpitely nähtiin lääketieteellisenä ongelmana. (Sariola 1990, 15.) Perheväkivaltaa kokeneita lapsia koskeva tutkimus laajeni ja 1990-luvulla. Tällöin havaittiin yhteys naisiin kohdistuvan väkivallan ja lasten kaltoin kohtelun välillä; perheessä, jossa on parisuhdeväkivaltaa, myös lapsi joutuu elämään väkivallan ja pelon keskellä (Ruohonen 2006, 10). Lapsi alettiin nähdä perheväkivallan kokijana myös silloin, kun kyse ei ollut lapsen pahoinpitelystä. Tu t k i m u s t e n kautta tuli esiin, Etenkin käsittelemättöminä perheväkivaltakokemukset saattavat vaurioittaa lasten tervettä kasvua ja kehitystä jopa kauaskantoisesti. etteivät lapset ole perheväkivallan hiljaisia todistajia, vaan aktiivisia toimijoita väkivaltatilanteissa (Leskinen 1982, 39 45; Eskonen 2004; Mullender 2006, 61 62; Solberg 2007). Lapsiin kohdistuva perheväkivalta alettiin nähdä Suomessa vakavana sosiaalisena, yhteiskunnallisena ja lastensuojelullisena ongelmana. Perheväkivaltaa kokeneet lapset tarvitsevat apua kokemustensa käsittelyyn, koska etenkin käsittelemättöminä perheväkivaltakokemukset saattavat vaurioittaa lasten tervettä kasvua ja kehitystä jopa kauaskantoisesti (Briere 1992; Cummings 1997; McGee 2000; Oranen 2001b; 2004; Laitinen 2004; Weinehall 2005; Christensen 2007; Hester & Pearson & Harwin & Abrahams 2007, 63 64). Perheväkivallan on myös todettu periytyvän sosiaalisesti, vaikka periytymisen mekanismeja ei tarkkaan tunneta (Haapasalo 2005). Lapset ovat itse korostaneet perheväkivallan negatiivisena seurauksena jatkuvaa pelon ilmapiiriä, jossa joutuvat elämään (McGee 2000, 70 73). Perheväkivallan keskellä elävän lapsen on vaikea elää ikäisensä lapsen elämää. Lapsi kantaa tuskallisia muistoja ja vaikeita tunteita mukanaan perheväkivallan päätyttyäkin. Perheväkivallan vaikutuksia lapsen elämään kuvaa erään asiakaslapsen lausahdus: En voi hyppiä trampoliinilla, kun sydän on sisältä auki. lapsi 9-vuotias 14 Elävä päiväkirja Mitä ja miksi?

16 15

17 Luku 2 Hiljaista tietoa Yhdistyksen työntekijöille vuosien kuluessa kertynyttä hiljaista tietoa on on koottu yhteen arkistojen kätköistä, työntekijöiden haastatteluista ja yhteistyökumppaneiden kyselyistä. Tilastoista saatu tieto on tehnyt työtä näkyväksi numeroina. R aportin kirjoittamiseen on käytetty neljää aineistoa: yhdistyksen työntekijöiden haastatteluja, lapsityön arkistoja, yhteistyökumppaneiden kyselyjä ja Tampereen yhdistyksen lapsityön tilastoja. Lapsityön erilaisten vaiheiden kuvauksessa pääpaino on yhdistyksen työntekijöiden haastatteluissa, kun taas työn konkreettisen sisällön kuvauksessa arkistot ovat keskeisessä asemassa. Raportin eri luvuissa käytetään näitä aineistoja limittäin. Yhteistyökumppaneiden kyselyjen pohjalta on tehty oma lukunsa (ks. luku 6). Aineiston rikkaus antaa mahdollisuuden tarkastella, tukevatko eri aineistot toisiaan. Tässä luvussa esitellään lyhyesti raportissa käytetyt aineistot lukuun ottamatta yhteistyökumppaneiden kyselyjä. Työntekijät muistelevat yhdessä ja erikseen Haastattelujen toteutus, purku ja auki kirjoittaminen: Turun yliopiston sosiaalityön opiskelija Reetta Hokkanen Yhdistyksen työntekijöiden haastattelujen kautta tarkastellaan lapsityön yli kymmenvuotista polkua ja määritellään lapsilähtöistä väkivaltatyötä. Haastattelin yhteensä neljäätoista yhdistyksen työntekijää. Neljä haastattelua toteutettiin yksilöhaastatteluina, kaksi ryhmäkeskusteluina. Haastattelun muodoksi valitsimme teemahaastattelun, jossa käsitellään ennalta valitut aihepiirit kaikkien kanssa, mutta ei 16 Elävä päiväkirja Hiljaista tietoa

18 määritellä tarkasti kysymysten järjestystä ja muotoa, jotta haastattelut säilyvät keskustelunomaisina. Haastattelun teemarunko löytyy raportin liitteistä (ks. liite 2). Osa haastattelemistani työntekijöistä on tullut yhdistyksen työhön jo 1980-luvun puolivälissä, kun taas uusimmat työntekijät olivat tulleet työhön 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla. Haastateltavilla oli myös erilainen työhistoria ja työkokemus, joten teemarungon joustavuus oli tärkeää. Jokainen haastattelutilanne rakentui omanlaisekseen. Kaikille haastattelemilleni työntekijöille on kertynyt työvuosien aikana paljon arvokasta hiljaista tietoa, jota on tärkeää tehdä näkyväksi. Yhdistyksen työntekijät ovat olleet motivoituneita osallistumaan haastatteluihin, kehittämään yhdistyksen lapsityötä ja kertoivat hyvin avoimesti kokemuksistaan ja ajatuksistaan haastattelutilanteissa. Haastateltavien aktiivisuus vaikutti myös omaan rooliini haastattelijana. Esimerkiksi ryhmäkeskusteluissa oma roolini keskustelun kulun ohjaamisessa jäi vähäiseksi, mutta ohjasin keskustelua niin, että teemarungon kaikki teemat käytiin läpi. Ryhmäkeskustelu on keskustelutilaisuus, johon on kutsuttu ihmisiä keskustelemaan ennalta määritellyistä teemoista fokusoidusti, mutta vapaamuotoisesti. Haastattelijan rooli jää niissä passiivisemmaksi kuin ryhmähaastatteluissa, joissa haastattelija jakaa puheenvuoroja. (ks. Valtonen 2005, ) Ryhmäkeskustelujen etuna on vuoropuhelu työntekijöiden kesken. Pohtiessaan lapsityössä tapahtuneita muutoksia työntekijät pystyivät käyttämään toisiaan apuna muistelussa. Yksilöhaastattelut taas mahdollistivat sellaisten asioiden esilletuomisen, joita ei ryhmässä välttämättä haluttu tuoda esiin. Konteksti, jossa haastattelu tapahtuu, vaikuttaa aina osaltaan saatuihin vastauksiin. Myös haastattelun tarkoitus, kysymysten asettelu, haastattelijan kommentit, tila ja nauhoittaminen vaikuttavat asioihin, joista puhutaan ja vaietaan. Heti haastattelutilanteiden jälkeen purin haastattelunauhat karkeasti tekstiksi. Myös haastattelujen tunnelma oli tuoreessa muistissa. Haastattelujen purkaminen jokaisen haastattelutilanteen jälkeen mahdollisti myös haastattelurungon ja kysymysten muokkaamista entistä paremmiksi seuraavissa haastatteluissa. Luin haastattelutekstejä useita kertoja läpi ennen varsinaiseen kirjoitustyöhön ryhtymistä. Lapsityön polkua tarkasteltiin haastatteluissa laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta sekä oman ammatillisen kasvun ja kehityksen kautta. Tämä mahdollisti lapsityön kehittymisen tarkastelun monelta eri tasolta ja teki aineistosta monipuolisen ja rikkaan. Arkiston aarteita surua, iloa ja riemun pilkahduksia Arkistojen läpikäyminen: yhdistyksen lapsityöntekijä Anne Tiainen Lapsityön kaarta ja erityisesti sen sisältöä on tarkasteltu lapsityön arkistojen pohjalta. Arkistoja tarkastelin vuosien ajalta. Kaiken kaikkiaan kävin läpi noin neljänsadan lapsen paperit. Koska rajausta oli tehtävä, olin ennen arkistojen tarkastelua tehnyt jaon neljään eri asiakkuustyyppiin Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikön Mikko Orasen kanssa käydyn keskustelun pohjalta. Asiakkuudet jaoin kriisityöhön (yhdestä kolmeen tapaamiskertaa), kartoittavaan työhön (noin viisi kertaa), kannattelevaan työhön (yli kymmenen kertaa) sekä uusija-asiakkuuksiin (toistuvasti asiakkaaksi tulevat). Jokaisesta asiakkuusluokasta valitsin noin viiden lapsen paperit lähempään tarkasteluun. Oli vaikeaa luopua yhdenkään lapsen papereista. Tästä kertoo se, että tosiasiassa asiakaspapereita löytyi pöydältäni paljon enemmän. Lasten papereiden lukeminen oli prosessina raskas ja herätti monenlaisia tunteita. Papereiden lukemisen jälkeen olin monesti väsynyt, toisinaan uupunutkin. Tunteet vaihtelivat surusta ja raivosta 17

19 ilon ja riemun pilkahduksiin. Päällimmäiseksi jäi kuitenkin toivon tunne. Olin yllättynyt, kuinka elävästi lapset ja heidän tarinansa palasivat mieleeni vuosienkin takaa. Työn kehittyminen näkyy lukuina Tilastojen kokoaminen raporttia varten on ollut yllättävän haastavaa. Tilastointikäytännöt ja -tavat ovat vaihdelleet vuodesta toiseen, samoin tilastojen täyttäjät. Tilastointilomakkeissa on tulkinnanvaraisia kohtia, jotka edellyttävät pysähtymistä. Myös asiakastietojärjestelmään siirtyminen vuonna 2009 asetti omat haasteet. Vertailukelpoisia tilastoja kaikilta vuosilta ei ole saatavilla. Raporttiin on valittu tilastoista ne, joita voidaan pitää vertailukelpoisina. Turvakodilla Kaikkien yli 3-vuotiaidenkaan lasten kanssa yksilötyötä ei välttämättä aina ehditä aloittaa, mikäli perhe viipyy vain hetken. tilastointitapa on muuttunut vuonna 2005, kun lomakkeisiin on alettu kirjata lapsityön asiakkaiden lisäksi myös niitä, joiden kanssa yksilötyötä ei ole tehty. Tästä syystä raportissa esitetyt turvakodin tilastojen pohjalta tehdyt kuviot ovat pääasiassa vuosilta Perhekulma Puhuri on pieni yksikkö, jossa samat henkilöt ovat olleet vastuussa tilastojen täyttämisestä vuodesta toiseen. Puhurin lapset ovat aina lapsityön asiakkaita. Puhurin tilastot ovat saatavilla vuodesta 2004 vuoteen 2009, vaikkakin joitakin muutoksia tilastointilomakkeessa on tapahtunut. Turvakodilla käy alle 3-vuotiaita lapsia, joiden kanssa yksilötyötä ei pääsääntöisesti tehdä. Tilastointilomakkeissa 0 3-vuotiailla lapsityön asiakkailla tarkoitetaan lähes poikkeuksetta 3 vuotta täyttäneitä tai juuri täyttäviä lapsia. Kaikkien yli 3-vuotiaidenkaan lasten kanssa yksilötyötä ei välttämättä aina ehditä aloittaa, mikäli perhe viipyy vain hetken. Liitteissä (ks. liite 9) on lapsityön valtakunnallisia tilastoja, joihin lukija voi halutessaan verrata Tampereen yhdistyksen tilastoja. Tampereen yhdistyksen tilastoista tehtyjä kuvioita löytyy raportin eri luvuista. 18 Elävä päiväkirja Hiljaista tietoa

20 19

21 Luku 3 Lapsityön polku Yhdistyksen pitkäaikainen lapsityöntekijä ja tämän raportin toinen kirjoittaja kuvaa omaa polkuaan yhdistyksen lapsityössä. Matka alkakoon! L apsityön historia Tampereen ensi- ja turvakodissa on lyhyt ja värikäs. Vuonna 1997 alkoi Ensi- ja turvakotien liiton järjestämä valtakunnallinen Lapsen aika -projekti, johon osallistui työntekijöitä kolmestatoista yhdistyksestä ympäri maata. Tampereen yhdistyksen pitkäaikainen työntekijä näki koulutuksessa mahdollisuuden entistä lapsilähtöisempään ajatteluun ja kehotti painokkaasti yhdistyksen johtoa hakemaan koulutuspaikkaa. Yhdistyksestä koulutukseen pääsikin mukaan kolme työntekijää. Lokakuussa 1997 matkasimme Helsinkiin, Lapsen aika -projektin ensimmäiseen koulutukseen. Ensi- ja turvakotien liiton lapsityön kehittämispäällikkö Mikko Oranen ja filosofian tohtori, traumoihin erikoistunut kriisiterapeutti Ofra Ayalon pitivät ensimmäisen tapaamisen Hotelli Arthurissa. Tästä alkoi matka, joka paitsi muutti yksittäisen työntekijän ajatuksia perheväkivaltaa kokeneen lapsen auttamisesta myös avasi tien lapsen aiempaa näkyvämmäksi tekemiseen yhdistyksessä. Harva ehkä arvasi silloin, mihin sitoutui. Kuinka nähdä lapsen maailmaan? Projektin aikana opettelimme ja etsimme perheväkivaltaa kokeneille lapsille sopivia työmuotoja yhdessä osaavien asiantuntijoiden kanssa. Lapset ovat nämä työtavat varmasti aina osanneet, mutta meidän aikuisten täytyi ne ymmärtää. Lapsen aika -projekti tuntui kunnianhimoiselta hankkeelta, mutta vasta nyt vuosien päästä, monissa koulutuksissa istuneena, ymmärrän miten paljon tärkeää tietoa saimme jo yli kymmenen vuotta sitten ja miten edellä aikaa koulutus oli. Koulutus avasi omat silmäni ja tietoisuus traumasta sai minut ymmärtämään 20 Elävä päiväkirja Lapsityön polku

Lapsityö perheväkivaltaa kokeneiden ja todistaneiden lasten kanssa Tampereen ensi ja turvakoti ry:ssä

Lapsityö perheväkivaltaa kokeneiden ja todistaneiden lasten kanssa Tampereen ensi ja turvakoti ry:ssä Lapsityö perheväkivaltaa kokeneiden ja todistaneiden lasten kanssa Tampereen ensi ja turvakoti ry:ssä Anne Tiainen 2011 Lapsityön historiaa vensi ja turvakotien liiton järjestämä Lapsen aika koulutus 1997

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

TERVE-SOS 13.-14.5.2009 Miten se tehdään? Millaisiin ideoihin lapsilähtöisen kriisityön hyvä käytäntö perustuu?

TERVE-SOS 13.-14.5.2009 Miten se tehdään? Millaisiin ideoihin lapsilähtöisen kriisityön hyvä käytäntö perustuu? TERVE-SOS 13.-14.5.2009 Miten se tehdään? Millaisiin ideoihin lapsilähtöisen kriisityön hyvä käytäntö perustuu? Lapsikeskeisen työn idea Tiina Muukkonen Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Yhteiskuntapolitiikan

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Opinnäytetyö sosionomi yamk Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,

Lisätiedot

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö YLEISTÄ Suomessa on yhteensä noin 13.000 henkilöä rikosseuraamusjärjestelmän

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Tutkimuksen konteksti Tutkimus osa hankkeita, joissa yhtenä osana tutkittiin sosiaalityöntekijöiden dokumentointia

Lisätiedot

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT PERHEEN TAUSTATIEDOT NIMI (LAPSEN): OSOITE: IKÄ: ASUINALUE: PUHELIN: HUOLTAJA: E-MAIL: HARRASTUKSET: KOTIELÄIMET: ALLERGIAT: MUUTA HUOMIOITAVAA/TOIVEITA: OPISKELIJAN TAUSTATIEDOT NIMI: OSOITE: IKÄ: ASUINALUE:

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Miinan päivän kahvit 24.5.2013 Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksessä Sari Laaksonen kehitysjohtaja Ensi- ja turvakotien liitto

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op)

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Toivotamme Sinut lämpimästi tervetulleeksi opiskelemaan Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään -täydennyskoulutukseen. Koulutuksen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Omaistyön perustehtävä

Omaistyön perustehtävä Omaistyön perustehtävä Valtakunnallinen omaistyö Hyvinvoiva omainen Alueellinen omaistyö Olen onnellinen, että tulin käyneeksi Prospect-kurssin! Se oli minulle erittäin voimauttava kokemus. Tänään olen

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa työskentelyä? Auttava työskentely: o lapsen kohtaaminen,

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11.

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11. SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon Työn tavoitteena TUKEA LAPSEN ELÄMÄNTARINAN EHEYTYMISTÄ rakentamalla SILTA lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lastenkodin/sijaisperheen välille

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus Myös ne hyvät asiat Toimintatutkimus siitä, miten Hyvän elämän palapeli työkirja voi tukea lapsiperheitä palveluiden suunnittelussa vammaispalveluissa Ilona Fagerström Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Lisätiedot

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria Mikä? Miksi? Miten kehitetty? Miten otettu vastaan? Mitä seuraavaksi? ja käytäntö Ryhmäilmiö pähkinänkuoressa Yksinkertainen työkalupakki nuorten ryhmien ohjaamiseen

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot