Elävä päiväkirja. Tampereen ensi-ja turvakoti ry:n lapsityön polku. Anne Tiainen & Reetta Hokkanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elävä päiväkirja. Tampereen ensi-ja turvakoti ry:n lapsityön polku. Anne Tiainen & Reetta Hokkanen"

Transkriptio

1 Elävä päiväkirja Tampereen ensi-ja turvakoti ry:n lapsityön polku Anne Tiainen & Reetta Hokkanen

2 Elävä päiväkirja Tampereen ensi-ja turvakoti ry:n lapsityön polku

3 Teksti: Anne Tiainen ja Reetta Hokkanen, Ulkoasu ja taitto: Juho Paavola, Kuvat: Juho Paavola ja Perhekulma Puhuri Kuvien henkilöt eivät liity kuvattuihin tapauksiin. Julkaisija: Tampereen ensi- ja turvakoti ry, Paino: Eräsalon Kirjapaino Oy, Tampere. 1. painos ISBN Teos on saanut Raha-automaattiyhdistyksen tukea.

4 Elävä päiväkirja Tampereen ensi-ja turvakoti ry:n lapsityön polku Anne Tiainen & Reetta Hokkanen

5 Sisällys Lukijalle Saatesanoissa yhdistyksen puheenjohtaja puhuu lapsityön merkityksestä. 4. Lapsityön vaiheita Työn taustalla olevat periaatteet muuttuvat lapsen asiakkuus vahvistuu. 24 Tiivistelmä Raportin tarkoitus, sisältö ja keskeiset pohdinnat pähkinänkuoressa. English Summary The purpose of the survey is to make child work a more visible phenomenon. 1. Mitä ja miksi? Raportti on syntynyt halusta pysähtyä, tehdä näkyväksi ja kehittää lapsityötä edelleen. 2. Hiljaista tietoa Aineiston esittelyä: arkiston aarteet, haastattelut, kyselyt ja tilastot. 3. Lapsityön polku Pitkäaikainen lapsityöntekijä muistelee lapsityön alkuvaiheita Lapsesta liikkeelle Lapsen auttamispolun kuvaus ja lapsilähtöisen perheväkivaltatyön keskeiset kulmakivet. 6. Yhdessä lapsen puolesta Yhteistyökumppaneiden kokemuksia yhteistyöstä ja yhteisiä kehittämistarpeita. 7. Pohdintaa Raportin ja tehdyn työn ääreen pysähtyminen: Mikä on kantanut? Mitä on opittu? Lähteet ja liitteet Elävä päiväkirja Sisällys

6 5

7 Lukijalle! Saatesanoissaan Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n pitkäaikainen puheenjohtaja tuo esiin, että raportti kertoo, koskettaa ja vaikuttaa. K äsissäsi on Tampereen Ensi- ja turvakoti ry:n lapsityön dokumentaatiohankkeen raportti, joka kertoo yhdistyksemme tekemästä perheväkivaltaa kokeneiden lasten hyväksi tehdystä työstä yli kymmenen vuoden ajalta. Raportti on monella tapaa koskettavaa luettavaa siitä, mitä lapset ovat joutuneet kokemaan perheissä, joissa perheväkivalta on sävyttänyt perheen arkea ja varmaan juhlaakin. Monesti lasta ei ole huomattu eikä kuultu. Lapsi on jätetty ulkopuolelle luullen, ettei lapselle voi kertoa, ottaa häntä mukaan asioiden selvittelyyn. Lapsi on joutunut ottamaan aikuisen paikan. Lapsi on joutunut toimimaan edellytyksiään ja ikäänsä nähden vaativammalla tavalla. Usein lapsi tuntee olevansa itse syyllinen perheen ristiriitoihin. Lapsi suojelee omaa perhettään ja säilyttää perheen salaisuuden. Lapsi kantaa seurauksia koko elämänsä, erityisesti silloin, jos hän jää ongelmiensa kanssa yksin. Raportti on esimerkki siitä, että lapsille, perheelle, perheen läheisille voidaan antaa apua, joka auttaa. Avun antamisen oikea-aikaisuus ja oikea tapa ovat oleellisen tärkeitä onnistuneessa lapsityössä. Sinä ajanjaksona, jota raportti koskettaa, on yhteiskunnassa tapahtunut paljon positiivista: lainsäädäntöä on luotu, uudistettu ja entisiä lakeja tarkennettu. Tärkeintä lienee se, että asioista uskalletaan nyt puhua avoimemmin kuin aikaisemmin. Auttamisjärjestelmässä osataan aiempaa enemmän ja kynnys hakea apua on madaltunut. Nykypäivänä edellytetään tehok- 6 Elävä päiväkirja Lukijalle!

8 kuutta, kysellään toimenpiteiden vaikuttavuutta, perätään hinta-laatusuhdetta jne. Tämä raportti todistaa sen, ettei ole epäilystä siitä, että oikeaan aikaan annettu apu vaikuttaa ja vakuuttaa. Säästöjä ei välttämättä nähdä tässä ja nyt, vaan vasta tulevaisuudessa. Yhteiskunnan näkökulmasta säästöt ovat lisämenojen vähennyksiä, joita on vaikea nähdä, koska valtion tai kuntien talousarviot eivät sisällä säästömenoeriä. Raportti on oivallinen esimerkki siitä, että auttamistyö on monenlaista ammattitaitoa vaativaa. Sitä ei voi tehdä yksin, tarvitaan yhteistyökumppaneita. Raportti nostaa esiin hyvin myös sen, että julkinen sektori ja kolmas sektori voivat toimia yhdessä ja räätälöidä auttamisen tavat perheelle sopivaksi. Keskiverto- tai massatoimet eivät aina auta yksittäistä perhettä oikealla tavalla. Kolmatta sektoria tarvitaan avun saannin käynnistämiseksi. Apua on ehkä helpompi hakea yhdistykseltä kuin viranomaisilta. Haluan todeta myös sen, että Ensi- ja turvakotien liitto havaitsi perheväkivallan lapsille aiheuttamat vaikeudet ja ongelmat pian turvakotitoiminnan alettua Suomessa 1980-luvulla. Liitto julkaisi vuonna 1982 Riitta Leskisen Kuka kuulisi minua perheväkivalta lapsen silmin -tutkimuksen (Ensikotien liiton julkaisu 2). Se oli psykologian sivulaudaturtutkielma Tampereen yliopistosta. Mielenkiintoista olisi verrata näiden kahden selvityksen/raportin tuloksia. Onko mikään kolmessakymmenessä vuodessa muuttunut? Riitta Leskisen tutkimus päättyy seuraavasti. Meidän aikuisten on syytä muistaa, että: Lapsi, jota arvostellaan paljon oppii tuomitsemaan. Lapsi, joka kohtaa vihamielisyyttä oppii tappelemaan. Lapsi, joka joutuu naurunalaiseksi kehittyy epävarmaksi. Lapsi, joka jatkuvasti saa kokea häpeää kehittyy syyllisyydentuntoiseksi. Lapsi, jota kohdellaan suvaitsevaisesti oppii avarakatseiseksi. Lapsi, jota kannustetaan kehittää itsetuntoaan. Lapsi, joka kohtaa ystävyyttä oppii tuntemaan luottamusta. Lapsi, joka saa kokea avointa peliä oppii oikeudenmukaisuutta. Lapsi, joka hyväksytään ja jota kunnioitetaan tuntee turvallisuutta. Dorothy Law Holte Edellä olevat mietteet eivät ole kolmessakymmenessä vuodessa vanhentuneet. Haluan lämpimästi kiittää raportin tekijöitä, yhdistyksen lapsityöntekijää Anne Tiaista ja valt. kand. Reetta Hokkasta, jotka ovat tehneet suuren työn Elävän Päiväkirjan aikaansaamiseksi. Kiitokset myös haastatteluihin ja kyselyihin osallistuneille, joiden vastauksille annan suuren arvon. Kiitokset Ensi- ja turvakotien liitolle koulutuksesta ja Lapsen aika -hankkeen käynnistämisestä kolmetoista vuotta sitten ja Raha-automaattiyhdistykselle taloudellisesta tuesta. Ilman monenlaista tukea tätäkään raporttia ei olisi voitu julkaista. Kiitokset myös Lapsityön dokumentaatiohankkeen ohjausryhmälle: sairaanhoitaja, psykoterapeutti Susanna Liukkonen (Tays), perheneuvolan johtaja Risto Karttunen (Tampereen kaupungin perheneuvola), kehitysjohtaja Sari Laaksonen (Ensija turvakotien liitto), professori Tarja Pösö (Tampereen yliopisto), sosiaalityöntekijä Heikki Sillanpää (Tampereen kaupunki), toiminnanjohtaja Tuula Haukka-Wacklin (Tampereen ensi- ja turvakoti ry). Sirkka Merikoski sosiaalineuvos, Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n puheenjohtaja 7

9 Tiivistelmä Tiivistelmässä kuvataan lyhyesti miten raportti sai alkunsa; mistä kaikki lähti liikkeelle, mitä aineistoja on käytetty ja millaisiin tuloksiin ja johtopäätöksiin on tultu. T ampereen ensi- ja turvakoti ry:ssä tehdään perheväkivallalle altistuneiden lasten yksilötyötä turvakodissa ja avopalvelutyönä Perhekulma Puhurissa. Lapsen aika -projekti ( ) on ollut pohja lapsityön kehittämiselle. Tämän raportin tarkoituksena on pysähtyä tarkastelemaan, millainen on ollut lapsityön polku Tampereen yhdistyksessä, millaisia ovat lapsityön asiakkuudet ja miten lapsilähtöistä perheväkivaltatyötä voidaan tehdä. Tehdyn työn äärelle pysähtyminen ja hiljaisen tiedon auki kirjoittaminen mahdollistaa työn kehittämisen jatkossa ja tekee lapsityötä sekä lapsiin kohdistuvaa perheväkivaltaa ilmiönä entistä näkyvämmäksi. Raportin aineisto koostuu yhdistyksen työntekijöiden haastatteluista, lapsityön arkistoista ja tilastoista sekä keskeisille yhteistyötahoille tehdyistä kyselyistä. Haastatteluihin osallistui neljätoista yhdistyksen työntekijää. Arkistoista käytiin läpi vuosien ajalta noin neljänsadan lapsen paperit, joista lähempään tarkasteluun valittiin noin kolmekymmentä. Yhteistyökumppaneiden kyselyihin vastasi yhteensä yksitoista työntekijää perheneuvolasta, lastenpsykiatrialta ja sosiaalitoimen lastensuojelusta. Lapsityön polku voidaan jakaa haastattelupuheen pohjalta kolmeen vaiheeseen. Perheväkivaltatyön taustalla olevat käsitykset perheväkivallasta, lapsesta ja lapsen suojelemisesta ovat muuttuneet näiden vaiheiden aikana ja vaikuttaneet lapsen asemaan ja osallisuuteen. Ennen Lapsen aika -projektia lapsi nähtiin vanhempien jatkeena, eikä lapsen kanssa käsitelty perheväkivaltakokemuksia. Projekti mahdollisti lapsityön juurruttamisen yhdistykseen, mutta asenteiden muuttuminen ja resurssien saaminen vei oman aikansa luvulla lapselle on muodostunut oma asiakkuus, jo- 8 Elävä päiväkirja Tiivistelmä

10 hon kuuluvat oma työntekijä, aika, tila, kirjaukset ja mahdollisuus yksilötyöskentelyyn. Työskentelyn lapsilähtöisyyteen ja turvallisuuteen on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota, kun paikka lapselle on saatu raivattua. Pyrkimys entistä lapsilähtöisempään ja turvallisempaan työskentelyyn Lasten asiakkuudet voidaan jakaa kriisityöhön, kartoittavaan työhön, kannattelevaan työhön ja uusija-asiakkuuksiin. Lapsen yksilölliset tarpeet määrittävät asiakkuuden muodostumista ja erilaisissa asiakkuuksissa työn tavoitteet ja sisältö vaihtelevat. Raportissa on koottu lapsilähtöisen perheväkivaltatyön keskeisiä kulmakiviä. Lapsen turvallisuuden jatkuva arviointi myös lapsen sisäisen turvallisuudentunteen huomioon ottaminen on keskeinen työn edellytys ja tavoite. Turvalliseen ja lapsilähtöiseen työskentelyyn liittyy myös lapsen tahdin kunnioittaminen. Lapsen tiedon arvostaminen on tärkeää, mutta lapsen asettaminen tiedon tuottajan rooliin perheväkivaltatilanteessa saattaa tehdä osallisuudesta ahdistavaa. Yhteistyökumppaneiden kyselyiden pohjalta Projekti mahdollisti lapsityön juurruttamisen yhdistykseen, mutta asenteiden muuttuminen ja resurssien saaminen vei oman aikansa. tarkasteltuna lapsityöllä on tärkeä paikka palveluketjussa ja lapsityöhön luotetaan. Yhteistyötä tulee kuitenkin kehittää jatkossa esimerkiksi yhteisiä säännöllisiä tapaamisia järjestämällä. Haastattelujen, kyselyjen, arkistojen ja tilastojen pohjalta tarkasteltuna lapsen asema on selvästi vahvistunut yli kymmenen vuoden aikana yhdistyksen työssä, vaikka lapsen ja aikuisen tasavertaisuudesta ei voida puhua. Lapsityö erillisenä työmuotona ja lapsille nimetyt työntekijät kannattelevat lasta, jotta lapsi ei jää aikuisten varjoon perheväkivaltatyössä. Lapsityön polkuun mahtuu myös kompastuskiviä, eikä lapsityötä voi pitää itsestäänselvyytenä. Työtä on mahdollista kehittää entistä lapsilähtöisemmäksi, mutta tämä edellyttää tehdyn työn kriittistä reflektointia. 9

11 English Summary Stopping to examine the path of child work makes domestic violence on children a more visible phenomenon. In the course of time child s status has sterenghtened among the customer oriented approach, but child work still cannot be taken for granted. I ndividual work with children exposed to domestic violence is carried out at Tampereen ensi- ja turvakoti ry (Tampere Mother and Child Home and Shelter Association) at the shelter and in Perhekulma Puhuri ( Family Corner Puhuri ) as activities without accommodation. Lapsen aika - The Child s Time project ( ) has acted as a basis for the development of child work. The purpose of this report is to stop to examine the path of child work in the Tampere association, see what the child work customerships are like and how child-centered domestic violence work can be carried out. Stopping to take a look at the work done so far and writing down tacit knowledge enables further development of work and makes child work and domestic violence on children more visible phenomena. The material of the report consists of interviews with the association staff, child work archives and statistics, as well as inquiries conducted on central partners in co-operation. Fourteen staff members of the association participated in the interviews. Archives included circa 400 children s papers from , of which about 30 were chosen for closer examination. Of co-operative partners 11 staff members from family counseling office, children s psychiatry and social services child welfare replied to the inquiries. The path of child work can be divided into three phases based on the interview speech. Concepts on domestic violence, children and child protection, which lie behind domestic violence work, have changed during these phases and have influenced the status and part-taking of children in the work. Before the project a child was seen as the extension of her parents and domestic violence experiences were not discussed with the child. The project enabled entrenching child work into the association but attitude changes and resource gathering took their time. In the 2000s an individual customership for the child has formed, 10 Elävä päiväkirja English Summary

12 which includes a worker, time, status, reporting and the possibility to individual work. More attention has been paid to the child-centeredness and safety of the work as a space for the child has opened. Child s status has strenghtened, but child work cannot be taken for granted The child s customerships can be divided into crisis work, charting work, supporting work and renewed customerships. The child s individual needs define the formation of the customership and the goals and content of the work vary in different customerships. The report has gathered the central cornerstones of domestic violence work. The continuous evaluation of the child s safety including consideration of the child s inner feeling of safety is a vital requirement and goal of the work. Safe and child-centered work includes also respect for the child s own pace. It is important to value the child s information but giving the child a role as a producer of information in a domestic violence situation can make part-taking weighing for the child. When child work is examined based on the inquiries conducted on partners in co-operation, it has an important position in the service chain and child work is trusted. However, co-operation must be further developed for instance by organizing regular meetings. When child work is examined based on the interviews, archives and statistics, the child s status has clearly strengthened in the association s work during the more than ten years, although it is too early to speak of equality Safe and childcentered work includes also respect for the child s own pace. between child and adult. Child work as a separate work form and workers named for the children support the child to prevent her from being overshadowed by adults in domestic violence work. There are also stumbling stones on the path of child work and child work cannot be taken for granted. The work can be further developed to be even more child-centered but it requires critical reflection on the work done so far. 11

13 Luku 1 Mitä ja miksi? Elävä päiväkirja syntyi halusta pysähtyä tehdyn työn äärelle, tarkastella lapsityön polun kompastuskiviä ja kantavia tekijöitä sekä tehdä perheväkivaltaa kokeneen lapsen maailmaa näkyvämmäksi. Tämä raportti kokoaa yhteen Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n yli kymmenvuotisen lapsityön polun yhdistyksen työntekijöiden haastattelujen, lapsityön arkistojen ja tilastojen sekä paikallisille yhteistyökumppaneille tehtyjen kyselyjen pohjalta. Lapsityö on perheväkivallalle altistuneiden lasten auttamistyötä, jota tehdään tällä hetkellä Tampereen ensi- ja turvakoti ry:ssä kriisityönä turvakodissa sekä avopalvelutyönä Perhekulma Puhurissa. Pohja Tampereen yhdistyksessä tehtävälle lapsityölle on Ensi- ja turvakotien liiton vuosina toteuttamassa ja RAY:n rahoittamassa valtakunnallisessa Lapsen aika -projektissa. Projektin tavoitteena oli perheväkivaltaa kokeneiden ja todistaneiden lasten kanssa tehtävän työn kehittäminen ja lapsen asiakkuuden nostaminen tasavertaiseksi aikuisen asiakkuuden rinnalle (ks. Oranen 2001a). Tampereen yhdistyksestä projektiin osallistui kolme työntekijää, jotka jakoivat koulutuksesta saamiaan uusia ajatuksia yhdistyksen sisällä. Vuosien varrella lapsityö vakiintui osaksi Tampereen yhdistyksessä tehtävää perheväkivaltatyötä. Hiljaista tietoa ja tarinoita työntekijöiden mielissä Kolmetoista vuotta Lapsen aika -projektin alkamisen jälkeen on aika pysähtyä tarkastelemaan, miten lapsityö on kehittynyt nykyiseen muotoonsa Tampereen yhdistyksessä mitä on opittu ja mitä jääty ihmettelemään, missä on onnistuttu ja millaisia haasteita kohdattu ja miten työntekijät ovat saaneet vuosien varrella rohkeutta ja valmiuksia katsoa siihen maailmaan, jossa perheväkivaltaa 12 Lapsityön raportti Mitä ja miksi?

14 kokeneet lapset elävät. Samalla raportin on tarkoitus tehdä näkyväksi lapsilähtöistä perheväkivaltatyötä. Raporttia voi hyvällä syyllä kutsua työntekijöiden eläväksi päiväkirjaksi, kuten eräs lapsiasiakas osuvasti kuvasi lapsityöntekijää. Yhdistyksen työntekijät kantavat mukanaan vuosien varrella kertynyttä hiljaista tietoa ja lasten riipaiseviakin tarinoita. Raportin kokoaminen on nostanut työntekijöiden mieliin voimakkaita tunteita herättäviä muistoja. Niitä löytyy myös raportin sivuilta. Työntekijöiden hiljaisen tiedon auki kirjoittaminen on tärkeää ja lapsityön dokumentointi toimii työvälineenä yli kymmenen vuoden työn arvioinnissa ja kehittämisessä. Yhteiskunnan muutokset mahdollistivat lapsityön kehittymisen Rahoitus lapsityön dokumentaatiohankkeelle saatiin Raha-automaattiyhdistykseltä ja varsinaiseen kokoamis- ja kirjoittamistyöhön palkattiin kaksi työntekijää: Lapsen aika -projektiin osallistunut ja yhdistyksessä yli kymmenen vuotta lapsityöntekijänä toiminut Anne Tiainen sekä sosiaalityön opiskelija Reetta Hokkanen. Raportin kokoaminen on ollut haastavaa, välillä jopa kaoottista. Yhdistyksen työntekijöille on kertynyt reilun kymmenen vuoden aikana paljon hiljaista tietoa, mikä näkyi haastatteluissa työntekijöiden intona ja aktiivisuutena. Lapsityön arkistoihin on helppo hukkua. On ollut vaikea luopua yhdenkään lapsen tarinasta ja rajata asioita, joita lasten elämästä ja auttamisesta haluaa nostaa esiin. Toisaalta raportin kirjoittamisprosessi on ollut yhtä kaoottinen kuin elävän päiväkirjan kuuluukin olla, sen kaikessa rosoisuudessa. Raportilla on kaksi kirjoittajaa, mutta sen toteuttamisen ovat mahdollistaneet asiakasperheet, yhdistyksen työntekijät ja paikalliset yhteistyökumppanit, jotka ovat antaneet oman merkittävän panoksen hankkeelle. Ohjausryhmä (ks. liite 1) on tukenut dokumentaatiohankkeen toteuttamisessa ja antanut kannustavaa palautetta raportin eri vaiheissa. Yhdistyksen lapsityön kehittyminen ei ole tapahtunut irrallaan yhteiskunnassa tapahtuneista muutoksista. Lapsen asemaan on alettu kiinnittää erityistä huomiota viime vuosikymmenien aikana niin lastensuojelun kentällä kuin myös yleisemmin yhteiskunnassa. Lapsen aseman parantumisessa on kyse pitkästä historiallisesta prosessista, joka alkoi keskiajalla lapsuuden erottamisena erityiseksi kasvun ja oppimisen kehitysvaiheeksi ja jatkui 1800-luvulla lapsiammattilaisten ja lapsitieteiden määrän kasvuna. Lasten oikeuksia alettiin vahvistaa 1980-luvulla lainsäädännön avulla. Viime aikoina lapsen asemaan lastensuojelun työkäytännöissä on vaikuttanut yhteiskuntatieteellinen lapsuustutkimus, joka on muuttanut käsitystä lapsesta ja lapsen tavasta kokea. (Forsberg & Ritala-Koskinen & Törrönen 2006, 6 9.) Lapsiin kohdistuva perheväkivalta on yksi lastensuojelukentän haastavimmista ongelmista ongelman luonteen ja lapsen osallisuuden toteutumisen näkökulmasta. Perheväkivaltaa kokeneita lapsia ei ole ainoastaan unohdettu auttamiskäytännöissä, vaan tarkoituksellisestikin suljettu työn ulkopuolelle. (ks. esim. Oranen 2001b, ) Perusteet sulkea perheväkivaltaa kokeneet lapset työskentelyn ulkopuolelle ovat tutkimustiedon lisääntyessä hiljalleen murentuneet. Asenteet muuttuvat kuitenkin hitaasti. Perheväkivaltailmiö tuli julkiseen keskusteluun On ollut vaikea luopua yhdenkään lapsen tarinasta ja rajata asioita, joita lasten elämästä ja auttamisesta haluaa nostaa esiin. 13

15 alun perin 1960-luvulla Yhdysvalloissa Kempen ja Helferin (1968) teoksen The Battered Child kautta. Tuohon aikaan lasten pahoinpitely nähtiin lääketieteellisenä ongelmana. (Sariola 1990, 15.) Perheväkivaltaa kokeneita lapsia koskeva tutkimus laajeni ja 1990-luvulla. Tällöin havaittiin yhteys naisiin kohdistuvan väkivallan ja lasten kaltoin kohtelun välillä; perheessä, jossa on parisuhdeväkivaltaa, myös lapsi joutuu elämään väkivallan ja pelon keskellä (Ruohonen 2006, 10). Lapsi alettiin nähdä perheväkivallan kokijana myös silloin, kun kyse ei ollut lapsen pahoinpitelystä. Tu t k i m u s t e n kautta tuli esiin, Etenkin käsittelemättöminä perheväkivaltakokemukset saattavat vaurioittaa lasten tervettä kasvua ja kehitystä jopa kauaskantoisesti. etteivät lapset ole perheväkivallan hiljaisia todistajia, vaan aktiivisia toimijoita väkivaltatilanteissa (Leskinen 1982, 39 45; Eskonen 2004; Mullender 2006, 61 62; Solberg 2007). Lapsiin kohdistuva perheväkivalta alettiin nähdä Suomessa vakavana sosiaalisena, yhteiskunnallisena ja lastensuojelullisena ongelmana. Perheväkivaltaa kokeneet lapset tarvitsevat apua kokemustensa käsittelyyn, koska etenkin käsittelemättöminä perheväkivaltakokemukset saattavat vaurioittaa lasten tervettä kasvua ja kehitystä jopa kauaskantoisesti (Briere 1992; Cummings 1997; McGee 2000; Oranen 2001b; 2004; Laitinen 2004; Weinehall 2005; Christensen 2007; Hester & Pearson & Harwin & Abrahams 2007, 63 64). Perheväkivallan on myös todettu periytyvän sosiaalisesti, vaikka periytymisen mekanismeja ei tarkkaan tunneta (Haapasalo 2005). Lapset ovat itse korostaneet perheväkivallan negatiivisena seurauksena jatkuvaa pelon ilmapiiriä, jossa joutuvat elämään (McGee 2000, 70 73). Perheväkivallan keskellä elävän lapsen on vaikea elää ikäisensä lapsen elämää. Lapsi kantaa tuskallisia muistoja ja vaikeita tunteita mukanaan perheväkivallan päätyttyäkin. Perheväkivallan vaikutuksia lapsen elämään kuvaa erään asiakaslapsen lausahdus: En voi hyppiä trampoliinilla, kun sydän on sisältä auki. lapsi 9-vuotias 14 Elävä päiväkirja Mitä ja miksi?

16 15

17 Luku 2 Hiljaista tietoa Yhdistyksen työntekijöille vuosien kuluessa kertynyttä hiljaista tietoa on on koottu yhteen arkistojen kätköistä, työntekijöiden haastatteluista ja yhteistyökumppaneiden kyselyistä. Tilastoista saatu tieto on tehnyt työtä näkyväksi numeroina. R aportin kirjoittamiseen on käytetty neljää aineistoa: yhdistyksen työntekijöiden haastatteluja, lapsityön arkistoja, yhteistyökumppaneiden kyselyjä ja Tampereen yhdistyksen lapsityön tilastoja. Lapsityön erilaisten vaiheiden kuvauksessa pääpaino on yhdistyksen työntekijöiden haastatteluissa, kun taas työn konkreettisen sisällön kuvauksessa arkistot ovat keskeisessä asemassa. Raportin eri luvuissa käytetään näitä aineistoja limittäin. Yhteistyökumppaneiden kyselyjen pohjalta on tehty oma lukunsa (ks. luku 6). Aineiston rikkaus antaa mahdollisuuden tarkastella, tukevatko eri aineistot toisiaan. Tässä luvussa esitellään lyhyesti raportissa käytetyt aineistot lukuun ottamatta yhteistyökumppaneiden kyselyjä. Työntekijät muistelevat yhdessä ja erikseen Haastattelujen toteutus, purku ja auki kirjoittaminen: Turun yliopiston sosiaalityön opiskelija Reetta Hokkanen Yhdistyksen työntekijöiden haastattelujen kautta tarkastellaan lapsityön yli kymmenvuotista polkua ja määritellään lapsilähtöistä väkivaltatyötä. Haastattelin yhteensä neljäätoista yhdistyksen työntekijää. Neljä haastattelua toteutettiin yksilöhaastatteluina, kaksi ryhmäkeskusteluina. Haastattelun muodoksi valitsimme teemahaastattelun, jossa käsitellään ennalta valitut aihepiirit kaikkien kanssa, mutta ei 16 Elävä päiväkirja Hiljaista tietoa

18 määritellä tarkasti kysymysten järjestystä ja muotoa, jotta haastattelut säilyvät keskustelunomaisina. Haastattelun teemarunko löytyy raportin liitteistä (ks. liite 2). Osa haastattelemistani työntekijöistä on tullut yhdistyksen työhön jo 1980-luvun puolivälissä, kun taas uusimmat työntekijät olivat tulleet työhön 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla. Haastateltavilla oli myös erilainen työhistoria ja työkokemus, joten teemarungon joustavuus oli tärkeää. Jokainen haastattelutilanne rakentui omanlaisekseen. Kaikille haastattelemilleni työntekijöille on kertynyt työvuosien aikana paljon arvokasta hiljaista tietoa, jota on tärkeää tehdä näkyväksi. Yhdistyksen työntekijät ovat olleet motivoituneita osallistumaan haastatteluihin, kehittämään yhdistyksen lapsityötä ja kertoivat hyvin avoimesti kokemuksistaan ja ajatuksistaan haastattelutilanteissa. Haastateltavien aktiivisuus vaikutti myös omaan rooliini haastattelijana. Esimerkiksi ryhmäkeskusteluissa oma roolini keskustelun kulun ohjaamisessa jäi vähäiseksi, mutta ohjasin keskustelua niin, että teemarungon kaikki teemat käytiin läpi. Ryhmäkeskustelu on keskustelutilaisuus, johon on kutsuttu ihmisiä keskustelemaan ennalta määritellyistä teemoista fokusoidusti, mutta vapaamuotoisesti. Haastattelijan rooli jää niissä passiivisemmaksi kuin ryhmähaastatteluissa, joissa haastattelija jakaa puheenvuoroja. (ks. Valtonen 2005, ) Ryhmäkeskustelujen etuna on vuoropuhelu työntekijöiden kesken. Pohtiessaan lapsityössä tapahtuneita muutoksia työntekijät pystyivät käyttämään toisiaan apuna muistelussa. Yksilöhaastattelut taas mahdollistivat sellaisten asioiden esilletuomisen, joita ei ryhmässä välttämättä haluttu tuoda esiin. Konteksti, jossa haastattelu tapahtuu, vaikuttaa aina osaltaan saatuihin vastauksiin. Myös haastattelun tarkoitus, kysymysten asettelu, haastattelijan kommentit, tila ja nauhoittaminen vaikuttavat asioihin, joista puhutaan ja vaietaan. Heti haastattelutilanteiden jälkeen purin haastattelunauhat karkeasti tekstiksi. Myös haastattelujen tunnelma oli tuoreessa muistissa. Haastattelujen purkaminen jokaisen haastattelutilanteen jälkeen mahdollisti myös haastattelurungon ja kysymysten muokkaamista entistä paremmiksi seuraavissa haastatteluissa. Luin haastattelutekstejä useita kertoja läpi ennen varsinaiseen kirjoitustyöhön ryhtymistä. Lapsityön polkua tarkasteltiin haastatteluissa laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta sekä oman ammatillisen kasvun ja kehityksen kautta. Tämä mahdollisti lapsityön kehittymisen tarkastelun monelta eri tasolta ja teki aineistosta monipuolisen ja rikkaan. Arkiston aarteita surua, iloa ja riemun pilkahduksia Arkistojen läpikäyminen: yhdistyksen lapsityöntekijä Anne Tiainen Lapsityön kaarta ja erityisesti sen sisältöä on tarkasteltu lapsityön arkistojen pohjalta. Arkistoja tarkastelin vuosien ajalta. Kaiken kaikkiaan kävin läpi noin neljänsadan lapsen paperit. Koska rajausta oli tehtävä, olin ennen arkistojen tarkastelua tehnyt jaon neljään eri asiakkuustyyppiin Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikön Mikko Orasen kanssa käydyn keskustelun pohjalta. Asiakkuudet jaoin kriisityöhön (yhdestä kolmeen tapaamiskertaa), kartoittavaan työhön (noin viisi kertaa), kannattelevaan työhön (yli kymmenen kertaa) sekä uusija-asiakkuuksiin (toistuvasti asiakkaaksi tulevat). Jokaisesta asiakkuusluokasta valitsin noin viiden lapsen paperit lähempään tarkasteluun. Oli vaikeaa luopua yhdenkään lapsen papereista. Tästä kertoo se, että tosiasiassa asiakaspapereita löytyi pöydältäni paljon enemmän. Lasten papereiden lukeminen oli prosessina raskas ja herätti monenlaisia tunteita. Papereiden lukemisen jälkeen olin monesti väsynyt, toisinaan uupunutkin. Tunteet vaihtelivat surusta ja raivosta 17

19 ilon ja riemun pilkahduksiin. Päällimmäiseksi jäi kuitenkin toivon tunne. Olin yllättynyt, kuinka elävästi lapset ja heidän tarinansa palasivat mieleeni vuosienkin takaa. Työn kehittyminen näkyy lukuina Tilastojen kokoaminen raporttia varten on ollut yllättävän haastavaa. Tilastointikäytännöt ja -tavat ovat vaihdelleet vuodesta toiseen, samoin tilastojen täyttäjät. Tilastointilomakkeissa on tulkinnanvaraisia kohtia, jotka edellyttävät pysähtymistä. Myös asiakastietojärjestelmään siirtyminen vuonna 2009 asetti omat haasteet. Vertailukelpoisia tilastoja kaikilta vuosilta ei ole saatavilla. Raporttiin on valittu tilastoista ne, joita voidaan pitää vertailukelpoisina. Turvakodilla Kaikkien yli 3-vuotiaidenkaan lasten kanssa yksilötyötä ei välttämättä aina ehditä aloittaa, mikäli perhe viipyy vain hetken. tilastointitapa on muuttunut vuonna 2005, kun lomakkeisiin on alettu kirjata lapsityön asiakkaiden lisäksi myös niitä, joiden kanssa yksilötyötä ei ole tehty. Tästä syystä raportissa esitetyt turvakodin tilastojen pohjalta tehdyt kuviot ovat pääasiassa vuosilta Perhekulma Puhuri on pieni yksikkö, jossa samat henkilöt ovat olleet vastuussa tilastojen täyttämisestä vuodesta toiseen. Puhurin lapset ovat aina lapsityön asiakkaita. Puhurin tilastot ovat saatavilla vuodesta 2004 vuoteen 2009, vaikkakin joitakin muutoksia tilastointilomakkeessa on tapahtunut. Turvakodilla käy alle 3-vuotiaita lapsia, joiden kanssa yksilötyötä ei pääsääntöisesti tehdä. Tilastointilomakkeissa 0 3-vuotiailla lapsityön asiakkailla tarkoitetaan lähes poikkeuksetta 3 vuotta täyttäneitä tai juuri täyttäviä lapsia. Kaikkien yli 3-vuotiaidenkaan lasten kanssa yksilötyötä ei välttämättä aina ehditä aloittaa, mikäli perhe viipyy vain hetken. Liitteissä (ks. liite 9) on lapsityön valtakunnallisia tilastoja, joihin lukija voi halutessaan verrata Tampereen yhdistyksen tilastoja. Tampereen yhdistyksen tilastoista tehtyjä kuvioita löytyy raportin eri luvuista. 18 Elävä päiväkirja Hiljaista tietoa

20 19

21 Luku 3 Lapsityön polku Yhdistyksen pitkäaikainen lapsityöntekijä ja tämän raportin toinen kirjoittaja kuvaa omaa polkuaan yhdistyksen lapsityössä. Matka alkakoon! L apsityön historia Tampereen ensi- ja turvakodissa on lyhyt ja värikäs. Vuonna 1997 alkoi Ensi- ja turvakotien liiton järjestämä valtakunnallinen Lapsen aika -projekti, johon osallistui työntekijöitä kolmestatoista yhdistyksestä ympäri maata. Tampereen yhdistyksen pitkäaikainen työntekijä näki koulutuksessa mahdollisuuden entistä lapsilähtöisempään ajatteluun ja kehotti painokkaasti yhdistyksen johtoa hakemaan koulutuspaikkaa. Yhdistyksestä koulutukseen pääsikin mukaan kolme työntekijää. Lokakuussa 1997 matkasimme Helsinkiin, Lapsen aika -projektin ensimmäiseen koulutukseen. Ensi- ja turvakotien liiton lapsityön kehittämispäällikkö Mikko Oranen ja filosofian tohtori, traumoihin erikoistunut kriisiterapeutti Ofra Ayalon pitivät ensimmäisen tapaamisen Hotelli Arthurissa. Tästä alkoi matka, joka paitsi muutti yksittäisen työntekijän ajatuksia perheväkivaltaa kokeneen lapsen auttamisesta myös avasi tien lapsen aiempaa näkyvämmäksi tekemiseen yhdistyksessä. Harva ehkä arvasi silloin, mihin sitoutui. Kuinka nähdä lapsen maailmaan? Projektin aikana opettelimme ja etsimme perheväkivaltaa kokeneille lapsille sopivia työmuotoja yhdessä osaavien asiantuntijoiden kanssa. Lapset ovat nämä työtavat varmasti aina osanneet, mutta meidän aikuisten täytyi ne ymmärtää. Lapsen aika -projekti tuntui kunnianhimoiselta hankkeelta, mutta vasta nyt vuosien päästä, monissa koulutuksissa istuneena, ymmärrän miten paljon tärkeää tietoa saimme jo yli kymmenen vuotta sitten ja miten edellä aikaa koulutus oli. Koulutus avasi omat silmäni ja tietoisuus traumasta sai minut ymmärtämään 20 Elävä päiväkirja Lapsityön polku

Lapsityö perheväkivaltaa kokeneiden ja todistaneiden lasten kanssa Tampereen ensi ja turvakoti ry:ssä

Lapsityö perheväkivaltaa kokeneiden ja todistaneiden lasten kanssa Tampereen ensi ja turvakoti ry:ssä Lapsityö perheväkivaltaa kokeneiden ja todistaneiden lasten kanssa Tampereen ensi ja turvakoti ry:ssä Anne Tiainen 2011 Lapsityön historiaa vensi ja turvakotien liiton järjestämä Lapsen aika koulutus 1997

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012 VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 0 Palautteen yhteenveto Marja Leena Nurmela/ Tukeva -hanke.5.0 Vanhemman neuvo vertaistukiryhmät Rovaniemellä keväällä 0 Päiväryhmä 8...4.0, kokoontumisia

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

TERVE-SOS 13.-14.5.2009 Miten se tehdään? Millaisiin ideoihin lapsilähtöisen kriisityön hyvä käytäntö perustuu?

TERVE-SOS 13.-14.5.2009 Miten se tehdään? Millaisiin ideoihin lapsilähtöisen kriisityön hyvä käytäntö perustuu? TERVE-SOS 13.-14.5.2009 Miten se tehdään? Millaisiin ideoihin lapsilähtöisen kriisityön hyvä käytäntö perustuu? Lapsikeskeisen työn idea Tiina Muukkonen Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Yhteiskuntapolitiikan

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö YLEISTÄ Suomessa on yhteensä noin 13.000 henkilöä rikosseuraamusjärjestelmän

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 Kuvat: Lapset ja nuoret kuvasivat elämänsä hyviä ja pahoja asioita, Iisalmi, 2006 M U K A N A : Oulun Vaikuttajat Veturointi-hanke Stadin Vahvat Vaikuttajat Osallisuuden Aika

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT PERHEEN TAUSTATIEDOT NIMI (LAPSEN): OSOITE: IKÄ: ASUINALUE: PUHELIN: HUOLTAJA: E-MAIL: HARRASTUKSET: KOTIELÄIMET: ALLERGIAT: MUUTA HUOMIOITAVAA/TOIVEITA: OPISKELIJAN TAUSTATIEDOT NIMI: OSOITE: IKÄ: ASUINALUE:

Lisätiedot

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Tutkimuskysymykset Mitä / millaista tukea vanhempi on saanut / kokenut tarvitsevansa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Opinnäytetyö sosionomi yamk Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä Saija Turunen, tutkija, Ph.D. 1 Esityksen rakenne Tutkimuksen esittely Tutkimustulokset Aikuisen

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

TERVETULOA VOIMANPESÄÄN. Miian tarina

TERVETULOA VOIMANPESÄÄN. Miian tarina TERVETULOA VOIMANPESÄÄN Miian tarina Ajattelin, että tää on viimeinen ovi, jonka avaan. Oon hakenut apua jo niin monesta paikasta tuntuu, että kukaan ei osaa auttaa. Sossu sanoi, että mun kannattais mennä

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle.

...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle. ...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle. - Esitelmä terveydenhoitajan työmenetelmänä 30.4.2013 Kaisa Uravuori THHTNU09A Opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Olipa kerran kunta Perhevalmennus kaipasi uudistusta. Tarve tuli sekä ASIAKKAILTA että henkilökunnalta erilaiset tavat työskennellä neuvoloissa ja työntekijöillä vanhentuneet

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Työhyvinvointi Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa Heli Heikkilä ja Laura Seppänen ESIMERKKI 1: Raideliikenteen hallinta 1/2 Liikenneohjaajasta kalustonkäytönohjaajaksi Liikenteenohjaus ei

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa työskentelyä? Auttava työskentely: o lapsen kohtaaminen,

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Jussi Pekkola Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miten yleistä miesten kokema

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

RuBu ja merkityksellisen osallisuuden kokemus. Georg Boldt, VTM

RuBu ja merkityksellisen osallisuuden kokemus. Georg Boldt, VTM RuBu ja merkityksellisen osallisuuden kokemus Georg Boldt, VTM georgmboldt@gmail.com Tausta Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus käynnisti osallistuvan budjetoinnin kokeilun keväällä 2013 Eroaa merkittävästi

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo, keitä perheeseesi

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Tutkimuksen konteksti Tutkimus osa hankkeita, joissa yhtenä osana tutkittiin sosiaalityöntekijöiden dokumentointia

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU Lapsen hyvä arki hankeen III Ajankohtaisfoorumi Posio 14.4.2011 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU Paula Loukkola KM, jatko-opiskelija Varhaiskasvatus VARHAISKASVATUSSUUNNITELMATYÖN LÄHTÖKOHTIA

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot