PITKÄ VEDENHAKU. Turun Seudun Veden Jyrki Valtonen ja sadan kilometrin putkiston pää. 6 /2010 HSL:n Suvi Rihtniemi haluaa lisää raideliikennettä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PITKÄ VEDENHAKU. Turun Seudun Veden Jyrki Valtonen ja sadan kilometrin putkiston pää. 6 /2010 HSL:n Suvi Rihtniemi haluaa lisää raideliikennettä"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 6 /2010 HSL:n Suvi Rihtniemi haluaa lisää raideliikennettä Helsingin seudulle. sivu 18 sivulla 36 Bostonin keskustatunneli on USA:n suurin infrahanke sivu 22 Orimattila rakentaa uuden kaupungin oikoradan varteen sivu 28 Kaatopaikkakaasut energiaksi Ämmässuon voimalassa sivu 38 YMPÄRISTÖ- TEKNIIKKAMESSUT VIRALLINEN MESSU- LUETTELO KESKI- AUKEAMALLA Turun Seudun Veden Jyrki Valtonen ja sadan kilometrin putkiston pää sivu 6 PITKÄ VEDENHAKU

2 SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Taustallamme ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen! Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti. Maahantuoja: Kysy lisää! SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, Vantaa Puh

3 SISÄLTÖ 6 / syyskuuta 22 Liikenne sujuu vauhdilla viittä kaistaa pitkin Bostonin keskustatunnelissa. Valtaväylän siirto tunneliin maksoi 4,6 mrd. dollaria. Se on Yhdysvaltain historian suurin infraprojekti. 28 Orimattilan tekninen johtaja Raimo Ikäheimonen valmistelee uutta Hennan kaupunkia oikoradan ja moottoritien varteen. 38 Pohjoismaiden suurin kaatopaikkakaasuvoimala rakennettiin Espoon Ämmässuolle tiukkoja päästö- ja melurajoja noudattaen. 52 Tulevaisuuden kestävä kunta -kilpailussa palkittujen hankkeiden edustajilla oli hymy herkässä Kuntamarkkinoilla VESIHUOLTO Turun seutu saa vihdoin Virttaankankaan tekopohjavettä 6 Vedenottohankkeen vastustajat pelkäävät ympäristökatastrofia 11 Porvoossa harjoiteltiin veden säiliöjakelua kriisitilanteissa 12 Puolustusvoimat puhdisti Porvoonjoesta juomavettä 14 Vesiosuuskuntapäiviltä neuvoja hajajätevesiongelmiin 15 LIIKENNE HSL:n Suvi Rihtniemi lisäisi raideliikennettä pääkaupunkiseudulla 18 Boston siirsi keskustan valtaväylän tunneliin 22 Joensuun kehätie on Pohjois-Karjalan kärkihake 24 YHDYSKUNTA Orimattila synnyttää Hennan kaupunkia oikoradan varteen 28 Hennan ideakilpailussa palkittiin hajautettu ja keskitetty ratkaisu 30 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 31 UKTY 35 Kuntien Putkimestarit 36 JÄTEHUOLTO Ämmässuon voimala muuttaa kaatopaikkakaasun energiaksi 38 Jätteenpoltto etenee entä lainsäädäntö? 42 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Liikenteen trendit 27 Kolumni/Mette Granberg: Henkilö(kohtaisia)autokokemuksia 47 Lukijoilta/Elisa Piesala, ETL: Talousveden elintarvikekäyttö selkeästi vesihuoltolakiin 48 Uutisia 51 Kuntainnovaatioita palkittiin Kuntamarkkinoilla 52 Tuoteuutisia 55 Henkilöuutisia 56 Palveluja 58 lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 6/2010 3

4 edellä! Niemisen Valimon laatusertifi oidut kansistot ovat kestäviä ja teknisesti turvallisia. Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta Tilaa uusi esitteemme osoitteesta Puh Puh kedm.fi

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN 6 /2010 Bostonin keskustatunneli on USA:n uuden kaupungin oiko- Orimattila rakentaa suurin infrahanke sivu 22 radan varteen sivu 28 HSL:n Suvi Rihtniemi haluaa lisää raideliikennettä Helsingin sivulla 36 seudulle. sivu 18 Kaatopaikkakaasut energiaksi Ämmässuon voimalassa sivu 38 YMPÄRISTÖ- TEKNIIKKAMESSUT VIRALLINEN MESSU- LUETTELO KESKI- AUKEAMALLA Turun Seudun Veden Jyrki Valtonen ja sadan kilometrin putkiston pää sivu 6 PITKÄ VEDENHAKU Kannen kuva: Robert Seger TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. (09) , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy Puh. (09) Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 70 Vuosikerta 79 Irtonumero 8,50 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy ISSN X 65. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Kohti kestävää tulevaisuutta Syyskuussa Kuntamarkkinoilla palkittiin kunnallisia organisaatioita ideoista, joilla tähdätään tulevaisuuden kestävään kuntaan. Tai tulevaisuudessa kestävään kuntaan. Siis kuntaan, joka kestää tulevaisuuden muutoksissa ja on kestävän kehityksen periaatteiden mukainen. Energian tuotantoon ja käyttöön liittyviä kilpailuehdotuksia oli paljon myös palkittujen joukossa. Päästöjen vähentäminen oli tavalla tai toisella tavoitteena jokseenkin kaikissa kilpailuehdotuksissa. Kuluneen oloinen käsite kestävä kehitys sisältää kolme osa-aluetta: ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Näistä ensimmäinen usein hallitsee keskusteluissa ja kannanotoissa. Matalasuhdanteissa myös taloudellinen kestävyys pääsee esille. Sosiaalisen kestävyyden osuus on keskustelussa useimmiten jäänyt marginaaliseksi ehkä siksi, että sen mittaaminen koetaan vaikeaksi. Sitä ei kuitenkaan tulisi unohtaa, sillä se vaikuttaa konkreettisesti ihmisen arkeen. Mitä on sosiaalinen kestävyys ja mitä sen huomioon ottaminen merkitsee esimerkiksi kuntatekniikan ratkaisuissa? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittelee verkkosivuillaan sosiaalisen kestävyyden yhteiskunnalliseksi toiminnaksi, jossa pyritään tasaamaan eroja eri väestöryhmien ja alueiden välisessä hyvinvoinnissa. Esimerkiksi liikennesuunnittelussa keskeisiä tekijöitä ovat eri ihmisryhmien tasa-arvo liikkumismahdollisuuksissa sekä liikenteen hyötyjen ja haittojen jakautumisessa. Tätä vasten voisi peilata vaikkapa liikenneviraston runkoverkkovalmistelua. Miten tulisi toimia sosiaalisesti kestävän ratkaisuun pääsemiseksi tilanteessa, jossa rahoitus ei vastaa tarpeita? Vaikea kysymys, joka ansaitsee monipuolisen tarkastelun. Kestävän tulevaisuuden rakentamisessa tarvitaan poikkitieteellisyyttä ja yhteistoimintaa, verkottumista ja innovaatioita. Tähän hyvän tilaisuuden tarjoaa Ympäristö, Yhdyskunta, Vesi&Viemäri, Jäte&Kierrätys tapahtuma Helsingin Messukeskuksessa lokakuuta. Kuntatekniikka on tapahtuman päämediayhteistyökumppani. Tavataan siellä. Korkeapaineista sprinklauskeskustelua Suomessa tulipaloissa kuolee selvästi enemmän ihmisiä kuin muissa länsimaissa. Näin käy aktiivisesta valistuksesta ja palovaroittimien lakisääteisyydestä huolimatta. Pelastuslain uudistuksesta käydyssä keskustelussa on automaattisen palonsammutusjärjestelmän asentaminen kaikkiin hoito- ja hoivalaitoksiin nähty laajasti ensisijaisena keinona palokuolemien vähentämiseksi. Tulipaloissa on menetetty ihmishenkiä pääosin yksityisasunnoissa. Siihen ei laitosten kattavakaan sprinklaus auta. Samaan aikaan keskustellaan jopa kahdeksankerroksisten puukerrostalojen rakentamisesta ilman velvoitetta asentaa automaattinen palonsammutusjärjestelmä. On syytä pohtia, voidaanko vanhojen hoito- ja hoivalaitosten sprinklaustarve arvioida tapauskohtaisesti ja käyttää paloturvallisuuden lisäämiseen myös muita ehkä edullisempia keinoja. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 7/ Infra-IT Vesihuolto 8/ Energia Valaistus Turvallisuus

6 Puolen vuosisadan vedenhakumatka Virttaankank Turun seudulle vihdoin Yhteensä yli 100 kilometrin putkien asennus oli elokuussa loppusuoralla. Halkaisijaltaan joko metrin tai 1,2 metrin paksuiset putket kiinnitetään toisiinsa erikoismuhvilla. 6 Kuntatekniikka 6/2010

7 VESIHUOLTO aalta päättyy marraskuussa TEKOPOHJAVETTÄ Turun seudulla vesihanoista pirskahtaa tämän vuoden lopulla ensimmäinen pisara Virttaankankaan tekopohjavettä. Se virtaa Suomen pisintä putkistoa pitkin. Myös ajallisesti vesihankkeen matka on ennätysluokkaa. TEKSTI Sari Järvinen KUVAT Robert Seger Neljän tonnin painoinen putki nousee ilmaan Halistenkoskella padotun joen pohjalla, kun kaivuri siirtää viimeisiä pätkiä noin 100 kilometrin linjastosta paikoilleen. Niissä yhdistyy Suomen pisin vesijohtolinja. Putki kestää, vaikka ajaisi panssarivaunulla yli. Putket ovat pinnoitettua valurautaa, jotka on mitoitettu kestämään vähintään sata vuotta, Turun Seudun Veden toimitusjohtaja Jyrki Valtonen sanoo. Vetkuttelun Suomen ennätys Kestävyyttä vesihankkeen toteuttamisen kanssa on vaadittu myös tekijöiltä. Suunnittelu alkoi 1960-luvun alussa, kun todettiin, ettei turkulaisten talousvesi Aurajoesta riitä. Vetkuttelussa tämä hanke lienee Suomen pisin. Porissa vastaavaa laitosta käynnistettäessä ei ollut tällaisia ongelmia. Täällä on ollut erikoisia vaiheita ja vääntöjä. Yksi niistä oli valitus putkista. Tarjouskilpailun hävinnyt valitti päätöksestä markkinaoikeuteen ja asian käsittelyn aikana töitä ei saanut jatkaa. Alkuperäinen päätös todettiin lopulta lainvoimaiseksi, mutta prosessi vei kolme vuotta. Pahinta oli, että sinä aikana kustannustaso nousi. Lisäkuluja tuli noin 40 miljoonaa euroa. Halisten nykyistä vesilaitosta jouduttiin ajamaan kolme vuotta kauemmin kuin kuviteltiin. Vallitsi epätietoisuus siitä, mitä seuraavaksi voidaan tehdä, Valtonen kertoo. Lama pelasti Pelastuksena TSV:lle tuli lama. Urakkaja materiaalihinnat laskivat ja korot pysyivät alhaalla. Se säästi miljoonatolkulla rahaa. Pystyimme nipistämään noin 10 miljoonaa kuluista. Nykyinen noin 160 miljoonan euron kustannusarvio on Kuntatekniikka 6/2010 7

8 VESIHUOLTO Patoamisen ja kuivan kesän ansiosta Aurajoki mahtuu virtaamaan kahden putken läpi. Tekopohjaveden laatu on lähes sama kuin pohjaveden laatu. Se on parempaa kuin yhdenkään kaupan hyllyllä myytävän pulloveden, Turun Seudun Veden toimitusjohtaja Jyrki Valtonen vakuuttaa. VIRTTAANKANKAAN TEKOPOHJAVESIHANKE Vuonna 2011 käyttökustannukset ovat noin 0,18 euroa/vesikuutio. Harjun pohjavesikaivojen keskimääräinen kapasiteetti on m 3 /d. Hankkeessa ovat osakkaina Lieto, Länsi-Turunmaa, Naantali, Raisio ja Turku. Viiden hehtaarin laitosrakennusalueella sijaitsevat esikäsitellyn veden vastaanottosäiliö ja puhdasvesisäiliö sekä jälkikäsittelyrakennus, johon voidaan tarvittaessa sijoittaa alkalointi ja desinfiointi. Imeytysaltaita on 19 ja imeytysalueita 7. Alueella on 12 pohjavesikaivoa. 8 Kuntatekniikka 6/2010

9 rahoitettu lainarahalla. Saimme kilpailutettua myös keskieurooppalaisia potentiaalisia lainanantajia, mutta laman myötä ne hävisivät. Nyt tarjoajia on taas tullut lisää, mutta hinnat ovat vielä korkeat, Jyrki Valtonen kertoo. Esikäsittely ennen harjua Kaikista vedenottohankkeen vaiheista on valitettu, jos se on ollut mahdollista. Eri oikeusasteet eivät juuri muuttaneet alkuperäisiä ratkaisuja. Poikkeuksena korkein hallinto-oikeus vaati hiekkasuodatuksen tehostamista kemiallisesti ennen kuin Kokemäenjoen vesi imeytetään harjuun. Huittisten Takkulaan rakennettiin kemiallisella kontaktisuodatuksella toimiva esikäsittelylaitos. Jokivedestä otetaan kiintoaines kuten savipartikkelit pois, jotta vesi tulee kirkkaaksi, Valtonen sanoo. Kokemäenjoen virtauksesta Turun seudun noin janoista käyttävät 0,5 prosenttia. Vesi otetaan joesta lyhyellä avokanavalla raakavedenottamoon, josta se kulkee esikäsittelylaitokseen. Sieltä se jatkaa matkaansa varsinaiselle tekopohjavesilaitokselle Virttaankankaalle 29,4 kilometrin pituista raakavesilinjaa pitkin. Uusi 3D-malli kertoo virtauksista Veden puhdistaminen maape- Jätä ja hanki järkevästi PYHÄJÄRVI VAIHTUI KOKEMÄENJOEKSI 1960-luvun alku Lounais-Suomen vedenhankinnan selvittäminen alkaa Yleissuunnitelma valmistuu Turun Seudun Vesi Oy perustetaan, ja tehtäväksi tulee hankkia Turun seudulle vettä Säkylän Pyhäjärvestä Hakemus veden johtamisesta Pyhäjärvestä jätetään Länsi-Suomen vesioikeudelle Länsi-Suomen vesioikeus antaa luvan veden ottoon Pyhäjärvestä Kokeet ja tutkimukset tekopohjaveden muodostamiseksi alkavat Länsi-Suomen vesioikeudelta haetaan lupaa tekopohjaveden muodostamisesta Virttaankankaalla. Turun kaupunki ei myönnä takausta lainoille. Tekopohjaveden muodostamis- ja korvausveden johtamishankkeista luovutaan Selvitystyö muista Turun seudun vedenhankintavaihtoehdoista ja Kokemäenjoen veden käyttämisestä raakavetenä alkaa Pohjaveden ottamot ja siirtolinja Virttaankankaalla ja Oripäänkankaalla valmistuvat. Tutkimuksissa todetaan Kokemäenjoen veden soveltuvan raakavedeksi Tekopohjavesihankkeen suunnittelijat ehdottavat raakaveden ottamista Kokemäenjoesta ja imeyttämistä harjuun Virttaankankaalla Osakaskunnat allekirjoittavat sopimuksen tekopohjavesihankkeesta. Lupahakemus Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon jätetään Osakaskunnat myöntävät takauksen lainoille Putkimateriaalien hankinnasta valitetaan markkinaoikeuteen, ja työt pysähtyvät toimeenpanokieltoon kolmeksi vuodeksi Ympäristölupavirasto antaa luvan hankkeelle Vaasan hallinto-oikeus antaa luvan hankkeelle Korkein hallinto-oikeus muuttaa lupaehtoja, mutta pääosin valitukset ja korvausvaatimukset hylätään KHO:n päätös: Tekopohjaveden imeytysaltaiden rakentaminen ei edellytä rakennus- tai toimenpidelupaa. Varaosapalvelumme toimii 24 h Kuntatekniikka 6/2010 9

10 Veden kulutuksen seuranta ja johtaminen verkostoihin on sataprosenttisesti automatisoitu. Ennustava tuntikulutusmalli laskee veden kulutuksen alueella ja säätää sen perusteella pumppaukset. rässä ei ole uusi keksintö. Göteborgissa niin tehtiin jo 1800-luvun lopulla ja Suomessa TSV:n hanke on kahdeskymmeneskuudes. Etuna on järjestelmän yksinkertaisuus. Luonnon tekopohjavesilaitoksia on ollut harjuissa tuhansia vuosia. Vaikka isot harjut näyttävät ulkoa päin kaikki samanlaisilta, niiden rakenne on monimutkainen. Tekopohjavesilaitoksen toiminnalle on oleellista, ettei imeytetty vesi virtaa väärään suuntaan. Sen varmistamiseksi harju on tutkittu erittäin tarkasti. Aiheesta on valmistunut viisi väitöskirjaa ja useita pienempiä tutkimuksia. Geologian tutkimuskeskuksessa selvitettiin veden isotooppirakenteita ja isotooppipitoisuuksien vaihteluja. Niihin pohjautuen kehitettiin menetelmä, jonka avulla näkee, mitä harjussa oleva vesi on ja mistä se on kotoisin. Turun yliopistossa kehitettiin kolmiulotteinen maaperä- ja virtausmalli, joka pyörii yhtiön tietokoneella. Sen avulla näkee, miten vesi käyttäytyy ja kulkee. Sen avulla katsomme, mihin kohtaan maaperästä vettä imeytetään ja paljonko kaivoista sitä otetaan, Valtonen kertoo. Vanhimmat harjun pohjavesistä ovat noin viisikymmentä Asennuksen jälkeen putket puhdistetaan ja desinfioidaan. Jyrki Valtonen on tyytyväinen korkeimman hallinto-oikeuden heinäkuiseen päätökseen siitä, etteivät imeytysaltaat tarvinneet erillistä toimenpidelupaa tai suunnittelutarveratkaisua. vuotta vanhoja. Niissä havaittiin entisen Neuvostoliiton ydinkokeet, jotka näkyvät vedessä yhä MITÄ OPITTIIN? Ensimmäinen hakemus oli liian yleispiirteinen. Lupien saaminen oli hankalaa. Poliittinen hyväksyntä hankittiin liian myöhään. Markkinaoikeus merkittävä haitta projektimuotoisten hankkeiden toteuttamiselle. Suositeltava toteutusjärjestys: 1. Riittävän selvä yleis- ja toteutussuunnitelma 2. Realistinen aikataulu 3. Poliittinen hyväksyntä 4. Harkittu, rajattu, toteuttamiskelpoinen ja ristiriidaton hankesuunnitelma 5. Lupien käsittely ja toteutussuunnittelu samanaikaisesti olevina radioaktiivisina aineina kuten strontiumina. Ne havaittiin erittäin tarkoissa laboratorioanalyyseissä. Pitoisuudet ovat niin pieniä, ettei niillä ole käytännön merkitystä. Lisäksi tämä pohjavesi liikkuu hitaasti. Täysin automatisoitu ketju Harjun vesivarastolla on kokoa hurjasti, sillä maan alle tulee noin 28 miljoonaa kuutiota tekopohjavettä. Kun Kokemäenjoen vesi on puhdistunut maaperässä kolme kuukautta, se on valmis ohjattavaksi 346 kw:n turbiinin voimalla 70 kilometrin matkalle kohti Turkua. Talousvesilinjan päätepisteenä on Saramäen kuutiometrin kalliosäiliö, joka vastaa seudun vuorokauden vedenottotarvetta. Säiliöstä vesi johdetaan Turun Halisten vesilaitoksen kautta Turun, Raision ja Naantalin jakeluverkostoihin sekä suoraan säiliöstä Turun pohjoisosan jakeluverkostoon. 10 Kuntatekniikka 6/2010

11 VESIHUOLTO Erkki Kallio TV 2:n SuomiExpressin Vuoden 2009 rumin luontokuva -kilpailun voitti Erkki Kallio kuvallaan, joka esittää säätöventtiilikaivon ympärille kaivettavaa allasryhmää Virttaankankaalla. Veden kulutuksen seuranta ja johtaminen verkostoihin on sataprosenttisesti automatisoitu. Ennustava tuntikulutusmalli laskee veden kulutuksen alueella ja säätää sen perusteella pumppaukset. Keskusvalvomoa lukuun ottamatta laitokset ovat miehittämättä, Valtonen selvittää. H-hetki on marraskuussa Halistenkosken vanha laitos jää paikoilleen. Se otetaan käyttöön, jos uuden kanssa tulee mutkia matkaan. Rakennustyöt ovat jo niin pitkällä, että Valtonen uskoo ensimmäisten pisaroiden tekopohjavettä yltävän turkulaisten koteihin marraskuussa Käynnissä on yhä joitakin oikeusprosesseja, mutta toimitusjohtajan mukaan ne eivät voi enää hidastaa saati estää hankkeen toteutusta. Tekopohjaveden laatu on lähes sama kuin pohjaveden laatu. Se on parempaa kuin yhdenkään kaupan hyllyllä myytävän pulloveden, Jyrki Valtonen sanoo. Vastustajat pelkäävät ympäristökatastofia Vedenottohankkeen vastustajia tutkimukset eivät ole vakuuttaneet. Kansalaisliike Pro Virttaankankaan puhemies Hannes Heikkilästä tutkimuksilla ja laskelmilla ei voida varmasti tietää, mitä pohjavedelle ja harjun maaperälle tapahtuu. Vaikka hiekkaan imeytys on vanha ja koettu menetelmä, kukaan ei ole aiemmin yrittänyt puhdistaa sillä jokivettä. Hämeestä virtaavaa Kokemäenjokea on soimattu pirkanmaalaisten viemäriksi. Imeytysaltaat ovat kuin auton öljynsuodatin. Jos kukaan ei sitä koskaan vaihda, suodatin tukkeutuu. Virttaankangas toimii kaksi kolme vuotta, koska ensin käytetään aito, syvä pohjavesi. Sitten tulee ongelmia, Heikkilä arvelee. Turun kaupunginvaltuuston olisi paras viheltää hanke seis ja muuttaa se pintavesihankkeeksi, jossa jokivesi puhdistetaan Turun Halisten laitoksella. Ympäristökatastrofi harjualueella olisi peruuttamaton toimi, Hannes Heikkilä sanoo. Kiistat konkretisoituneet rakennusluvissa Hanke kiukuttaa myös maanomistajia. Uusia soranottolupia ei enää myönnetä. Aktiivisimmat, tuntemattomat vastustajat sabotoivat projektia kaatamalla öljyä imeytysaltaaseen vuonna Tekopohjavesilaitos sijaitsee Alastaron, Loimaan ja Oripään alueilla, esikäsittelylaitos Huittisissa. Kunnan päättäjät ja viranhaltijat ovat hankalassa välikädessä, sillä toisaalta ymmärretään Turun seudun vedenottotarve, toisaalta paikallisten vastustus. Kiistat ovat konkretisoituneet rakennusluvissa. Luotamme siihen, että ympäristöluvan myöntäneet tietävät mitä tekevät. Olemme kohdelleet Turun Seudun Vettä kuten ketä tahansa muuta asiakasta. Heillä on oikeus saada rakennuslupa nykyisten lakien mukaan. Keskustelu on ollut värikästä, mutta nyt se tuntuu laantuneen, Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa toteaa. Kuntatekniikka 6/

12 Porvoon valmiusharjoituksessa huomio veden turv VEDEN SÄILIÖJAKELU avuksi Vesihuoltopooli, Porvoon vesi ja Hämeen Rykmentti järjestivät kesäkuussa yhteisen valmiusharjoituksen Porvoossa. Runsaan sadan osallistujan voimin simuloitiin talousveden säiliöjakelun järjestäminen pääosin Puolustusvoimien vedenjakeluja vedenkäsittelykalustoon tukeutuen. Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ry Kyseessä oli ainutlaatuinen harjoitus, jossa Puolustusvoimat osallistui omalla kalustollaan siviiliyhteiskunnan toiminnan tukemiseen, kapteeni Timo Mörsky Hämeen rykmentistä kertoo. Mörsky toi harjoitukseen henkilökunnan huoltopalvelulinjan aliupseerikurssin ja Puolustusvoimien vedenkäsittely- ja vedenjakelukalustoa. Veden jakelua ja jonotusta Porvoon keskustan tuntumassa sijaitseva Myllymäen kenttä toimi vedenjakeluharjoituksen näyttämönä. Harjoitukseen osallistui yli sata henkilöä järjestäjäorganisaatioiden lisäksi paikallisia viranomaisia, Huoltovarmuuskeskuksen ja vesihuoltolaitosten henkilöstöä sekä Porvoon vapaapalokunnan ja vapaaehtoisen pelastuspalvelun edustajia. Osallistujajoukon avulla harjoituksessa simuloitiin talousveden säiliöjakelu suurelle väkimäärälle. Harjoituksessa vertailtiin useiden erilaisten vesisäiliöiden ja jakelujärjestelyiden toimivuutta vedenjakelussa sekä jakelusäiliöiden täytön helppoutta. Jaettu vesi kuljetettiin Myllymäen kentälle Puolustusvoimien säiliöperävaunulla Porvoon veden Saksalan vesilaitokselta. Veden säiliöjakelun paikkaa valittaessa ja rakennettaessa on huomioitava vedenhakijoiden mahdollisimman jouheva liikkuminen niin autoilla paikan päälle kuin jalkaisin itse jakopaikalla sekä vedenhaun onnistuminen kaikissa sääolosuhteissa. Porvoossa todettiin, että jakopisteiden alla olleet puiset kuormalavat ehkäisivät tehokkaasti maan vettymisen ja kuraantumisen. Vedenjakelupisteen olosuhteet vaikuttavat merkittävästi myös jaetun veden laatuun. Talousveden turvallisuus varmistettava Harjoituksessa talousveden laadun valvonnasta vastannut Porvoon kaupungin terveydensuojelusuunnittelija Outi Lankia muistuttaa, että talousveden säiliöjakelussa on useita kriittisiä vaiheita. Veden laadun varmis- VESIHUOLTO- POOLI Vesihuoltopooli on vesihuoltoalan varautumista ohjaava yhteistoimintaelin, jota johtaa vesihuollon eri toimijoista koostuva poolitoimikunta. Poolin toiminta perustuu Huoltovarmuuskeskuksen, Suomen Kuntaliiton ja Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen väliseen sopimukseen. Vesihuoltopoolin toimisto sijaitsee Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksessä. tamiseksi on huomioitava kuljetus- ja jakelusäiliöiden, vesisäiliöiden täytössä käytettävien letkujen, jakeluhanojen, jakotukkien ja vedenhakuastioiden puhtaus sekä toiminnan hygieenisyys. Harjoitus osoitti, että vedenjakelusäiliöiden sekä jakelussa käytettävien letkujen ja hanojen huolellinen puhdistus ja desinfiointi ennen vedenjakelun aloit- 12 Kuntatekniikka 6/2010

13 allisuuteen ja toiminnan hygieenisyyteen VESIHUOLTO kriisitilanteissa Johanna Castrén Tilaustyöyksikön päällikkö Sami Sillstén esittelee HSY Veden koottavaa ja sisäpussilla varustettua vesisäiliötä, vieressä Porvoon veden johtaja, vesihuoltopoolin puheenjohtaja Karl-Gustav Björkell. tamista on tärkeää, vaikka säiliöt olisivatkin olleet vain talousvesikäytössä, Lankia toteaa. Osaan Porvoossa käytetyistä vedenjakelusäiliöistä jätettiin vettä yöksi. Aamulla otetut näytteet paljastivat, että säiliöiden vedessä ollut vapaa kloori oli kulunut yön aikana täysin eikä pystynyt enää ylläpitämään veden hygieenistä turvallisuutta. Klooripitoisuuden nostamista harkittava Veden säiliöjakelua edellyttävissä tilanteissa olisikin syytä harkita Osmo Seppälä Kesäkuisessa harjoituksessa vedenhaku tilavalla Myllymäen kentällä sujui leppoisasti. Porvoon vedellä on peräkärryihin rakennettuja säiliöitä erityistilanteiden vedenjakelua varten. Kuormalavat jakelupisteen alla pitävät sen kuivana ja siistinä. veden klooripitoisuuden nostamista tavanomaisesta veden hygieenisen laadun varmistamiseksi. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää tiedottaa veden käyttäjille, että tavanomaista korkeampi klooripitoisuus on todennäköisesti aistinvaraisesti havaittavissa, mutta se parantaa merkittävästi veden turvallisuutta. Vedenhakuun osallistuneita oli ohjeistettu ottamaan Myllymäen kentälle mukaan omat vesiastiat. Nämä astiat vaihtelivat vesikanistereista kannellisiin ämpäreihin ja virvoitusjuomapulloihin, mikä kuvaa hyvin sitä astioiden kirjoa, jolla todellisessakin tilanteessa vettä noudettaisiin. Pistokokein tehdyt analyysit todistivat, että kaikki astiat eivät olleet riittävän puhtaita. Talousveden säiliöjakelupisteeseen olisi hyvä järjestää vedenhakuastioiden huuhtelupiste klooriliuoksella, koska poikkeustilanteessa astiaa ei voi kotona pestä ja vedenhakuun otettavat astiat voivat olla melkein mitä tahansa. Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota käsihygieniaan ja järjestää vedenjakopaikalle myös käsien pesupaikka, Outi Lankia summaa harjoituksen opetuksia. Harjoittelu tärkeää tositilanteiden varalta Talousvesiverkoston saastuminen tai suuri putkirikko ovat tilanteita, joissa puhtaan talousveden jakelu joudutaan järjestämään tilapäisratkaisuin. Tehokas toiminta kriisitilanteessa edellyttää etukäteen mietittyjä toimintamalleja ja varautumista. Porvoon veden johtaja, vesihuoltopoolin puheenjohtaja Karl-Gustav Björkell pitää harjoitusta tärkeänä niin Porvoon Kuntatekniikka 6/

14 veden kuin laajemminkin vesihuoltoalan kannalta. Harjoituksen avulla saimme varautumissuunnittelumme tueksi kokeiltuihin toimintamalleihin perustuvaa tietoa varavedenjakelun järjestämisestä. Harjoitus muistutti myös siitä, ettei edes suunnitellussa tilanteessa kaikki toimi niin kuin on ajateltu. Hyvät toimintamallit kootaan oppaaseen Harjoituksesta tehtyjä havaintoja ja keskusteluja hyödynnetään varavedenjakelun järjestämistä käsittelevässä oppaassa, jonka vesihuoltopooli kokoaa. Vesihuoltolaitosten tueksi laadittava käytännönläheinen opas pyritään julkaisemaan sähköisenä vuoden loppuun mennessä. Kaikkien vesihuoltolaitosten tulisi varautua järjestämään vaihtoehtoinen vedenjakelu omin voimavaroin vesihuollon tavanomaisissa häiriöissä, kuten verkostossa tapahtuvien korjaustöiden tai pienten putkirikkojen aikana. Tämä voi perustua laitosten omaan kalustoon, yhdessä naapurilaitosten kanssa hankittuun kalustoon tai sopimusperusteisesti käyttöön saatavaan kalustoon, Björkell muistuttaa. Vakavammissa häiriöissä, joissa laitoksen omat voimavarat ja kalusto eivät riitä varavedenjakelun järjestämiseen, voidaan apua pyytää lähialueen muilta vesihuoltolaitoksilta ja kaupallisilta toimijoilta. Porvoon harjoituksessa testattiin tukeutumista Puolustusvoimien vedenjakelukalustoon virka-apuna. Karl-Gustav Björkellin mukaan siihen on perusteltua turvautua vain erityisen vakavissa vesihuollon erityistilanteissa, joissa mistään muualta ei saada riittävästi kalustoa tai apuvoimia tilanteen hoitoon. Johanna Castrén Kapteeni Timo Mörsky esittelee Puolustusvoimien vedenpuhdistuslaitteistoa, jolla Porvoonjoen vedestä saadaan juomakelpoista. Laitteiston kapasiteetti on litraa tunnissa. Porvoonjoesta juomavettä Puolustusvoimien vedenpuhdistuslaitteistolla Porvoonjoen vedestä saatiin juomakelpoista kesäkuisessa valmiusharjoituksessa. Puolustusvoimien poikkeusolojen käyttöön tarkoitetulla laitteistolla voidaan puhdistaa makea pintavesi, merivesi sekä radioaktiivisesti, mikrobiologisesti tai kemiallisesti saastunut vesi juomakelpoiseksi. Vesihuollon erityistilanteissa vedenpuhdistuslaitteistoa voidaan hyödyntää, ellei lähiseudulla ole puhtaita vesilähteitä. Vedenpuhdistuslaitteen toiminta perustuu käänteisosmoosin, jossa puhdistettava vesi ajetaan paineella tiiviiden puoliläpäisevien kalvojen läpi. Vedessä oleva sameus, mikrobit, virukset ja suolat pidättyvät kalvolle, josta vain vesimolekyylit pääsevät läpi. Puhdistetun veden turvallisuus varmistetaan vielä UVdesinfioinnilla ja kloorauksella, kapteeni Timo Mörsky kertoo. 14 Kuntatekniikka 6/2010

15 VESIHUOLTO Kouvolan päivästä vauhtia toimintaan Suomen ensimmäinen Vesiosuuskuntapäivä oli Kouvolassa elokuussa. Kouvolan Vesiosuuskunnat ry:n ja Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry:n tapahtumassa käsiteltiin laajasti osuuskuntien arkea. TEKSTI JA KUVAT Reijo Vaurula Maassamme on yli vesiosuuskuntaa, joissa on yli jäsentä. Vesiosuuskuntia tarvitaan vielä paljon lisää, ennen kuin loputkin haja-asutuksen kiinteistöt arviolta ovat järjestetyn jätevesihuollon piirissä 2014 mennessä. Vesiosuuskuntapäivään osallistui 40 näytteilleasettajaa ja kävijöitä toista tuhatta. Ohjelmassa oli yleisöluentojen lisäksi työpajoja. Niissä käsiteltiin laajasti vesiosuuskuntien arkea: osuuskunnan perustamista, hallinnointia, taloutta ja kiinteistökohtaista vesihuoltoa. Vesihuoltoteko-palkinto Lauri Tarastille Kouvolassa luovutettiin ensimmäinen tunnustus työstä vesihuollon kehittämisessä. Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry:n palkinnon sai ministeri, oikeustieteen lisensiaatti Lauri Tarasti. Palkintoperustelujen mukaan Tarasti on ympäristöministeriön selvitysmiehenä 2009 edistänyt merkittävästi suomalaista vesihuoltoa. Tarasti on korostanut kohtuullisuutta kiinteistökohtaisissa vaatimuksissa, mikä suosii kestävään kokonaisratkaisuun pääsemistä. Konkreettisia ehdotuksia hän teki muun muassa viemäröintihankkeille myönnettävästä neljän vuoden lisäajasta ja kiinteistökohtaisen neuvonnan lisäämisestä. Valtiolta kaivataan selkeää satsausta Hajajätevesiasetus kaipaa uuden poliittisen käsittelyn, Tarasti vaati Kouvolassa. Hänen mukaansa vesiosuuskuntia pitää perustaa lisää viemäriverkoston laajentamiseksi. Se vaatii valtiolta selkeää taloudellista satsausta. Nykytasolla voidaan tukea vuosittain lähes uuden kiinteistön liittämistä viemäriverkostoon, jolloin 2014 mennessä saadaan liitettyä uutta kiinteistöä. Kannatan avustusten reilua korotusta, sillä tutkimuksen mukaan vuonna 2008 oli vielä noin Kouvolan Vesiosuuskuntapäivä tarjosi runsaasti käytännön tietoa ja kokemuksia sekä tuote-esittelyjä. VESIOSUUSKUNTIEN määrä kasvussa kiinteistöä liitettävissä viemäriverkostoon, Tarasti sanoi. Kunnan kumppani Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka arveli omassa puheenvuorossaan niukan linjan jatkuvan valtion rahoituksessa. Ympäristöministeriön budjetissa on viime vuosien Kaivot Pumppaamot Säiliöt Erottimet Putket Kuntatekniikka 6/

16 VESIHUOLTO noin miljoonan euron ympäristönsuojeluraha suunnattu käytännössä yhteisviemäröintien avustamiseen. Vesiosuuskunnat eivät kuitenkaan ole kunnallisten vesilaitosten kilpailijoita vaan tärkeitä yhteistyökumppaneita ja alueen vesihuollon jatke, Pokka muistutti. Pienpuhdistamojen laatu on herättänyt paljon keskustelua. Myös ministeriön kantaa on tivattu. Pienpuhdistamonkin ostaja nauttii kuluttajansuojaa. Tuotteen valmistajalla on vastuu siitä, että laite toimii kunnolla, Pokka totesi ympäripyöreästi. Kärkevämmin kansliapäällikkö osoitti sanansa kuntien rakennusvalvonnalle. Kuntien rakennusvalvonta on velvollinen antamaan apua ja ohjeita kiinteistönomistajille myös hajajätevesiasioissa. Valmisteilla olevan lainmuutoksen mukaan ns. mummonmökeille on tulossa helpotuksia, sillä 68 vuotta täyttäneet kiinteistön omistajat vapautetaan asetuksen toimeenpanosta pysyvästi ilman eri hakemusta. Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry:n toiminnanjohtaja Riitta Virtanen ja Kouvolan Vesiosuuskunnat ry:n puheenjohtaja Pertti Halsola ottavat pulloihinsa Kouvolan vettä. Kouvola suunnannäyttäjänä Kouvolan Vesiosuuskunnat ry:n puheenjohtaja Pertti Halsola toimi päivän tapahtumajohtajana ja oli tyytyväinen päivän antiin. Ensimmäinen vesiosuuskuntapäivä onnistui hyvin, väkeä kävi toista tuhatta. Talouskin on tasapainossa, kiitos lukuisten näytteilleasettajien ja Leader-hankerahan, jota oli euron budjetista noin 70 prosenttia. Kovan rahan ja talkootyön osuus on 15 prosenttia kummankin. Talkootyötunteja kertyi arviolta, 3 000, Halsola arvelee. Ensimmäinen vesiosuuskuntapäivä oli pilottihanke, mutta jatkoa lienee tulossa joka vuosi. Päivän järjestelyistä vastuun kantanut Kouvolan Vesiosuuskunnat ry perustettiin alueelliseksi katto-organisaatioksi Jäsenosuuskuntia on 25, joissa on jäseniä Kun Kouvolan kaupunki perustettiin 2009 alussa, oli luonnollista, että uuden Kouvolan alueen vesiosuuskunnat muodostavat yhden neuvotteluelimen kaupunkiin päin. Emme ole juurikaan tehneet jäsenhankintaa, mutta silti tähän alueelliseen yhdistykseen on jo liittynyt 75 prosenttia vesiosuuskunnista, Pertti Halsola kertoo. Kouvolan Vesiosuuskunnat ry:n sivuilta löytyy 33 vesipassikoulutuksen saaneen nimet ja yhteystiedot. Sivusto antaa myös vinkkejä työmaavalvojista sekä urakoitsijoista. Kouvolan alueella vesiosuuskuntia on syntynyt erityisesti vanhan Valkealan kunnan ja Anjalankosken alueilla. Sade- ja hulevedet hallintaan AQUATOP-kansistoilla AQUATOP -tuotesarja on suunniteltu erikseen tarkastus- ja sadevesikaivoon. Sadevesikansiston muotoilun ansiosta vesi ohjautuu ritiläkannen nieluihin. Vedenläpäisykyky on suuremman aukkopintaalan ansiosta % parempi kuin perinteisissä sadevesiritilöissä. Tarkastuskaivon kansi on lukkiutuva ja siinä on tiivis nostokolo. Rakenne estää tehokkaasti sadevesien pääsyn verkostoon. Tule tutustumaan Aquatop-kansistoihin FinnBuildosastollemme 6 f 39 Helsingin Messukeskukseen Saint-Gobain Pipe Systems Oy Nuijamiestentie 3 A, HELSINKI Merstolantie 16, HARJAVALTA Puh fax Kuntatekniikka 6/2010

17

18 HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi: Sekä itä- HELSINGIN SEUDULLE Entistä enemmän pyritään siihen, että liikenneverkko ja toisaalta maankäyttö ja asuminen ovat toisiinsa sitoutuneita, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo. 18 Kuntatekniikka 6/2010

19 LIIKENNE että länsimetroa tarvitaan lisää raideliikennettä Helsingin seudun liikenteen (HSL) kulkuvälineillä matkustaa yli 300 miljoonaa ihmistä vuodessa. Silti pääkaupunkiseudun tiet ruuhkautuvat yksityisautoista. HSL:n pyrkimyksenä onkin lisätä raideliikennettä. Sormimaiseen rataverkkoon on suunnitteilla poikittaislinjoja metroa ja kehärataa rakennetaan lisää. TEKSTI: Merja Kihl ja Ari Mononen KUVAT Ari Mononen Helsingin seudun liikenne (HSL) perustettiin , ja se aloitti toimintansa HSL syntyi, kun osia Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta (YTV ) ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksesta (HKL) yhdistettiin. YTV:stä mukaan tuli liikenneosasto ja HKL:stä suunnitteluyksikkö, osa tiedotusta sekä matkalippujen tarkastus. HSL:llä on kuusi varsinaista jäsentä: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi. Tavoitteena on saada myös kahdeksan kehyskuntaa mukaan. Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kanssa on tekeillä selvitys HSL:ään liittymisen vaikutuksista. Metroliikennettä länteen ja itään Aivan ongelmitta liikenteen laajennus ei suju. Kiistaa on siitä, mihin suuntaan uusia raiteita pitäisi rakentaa ensimmäiseksi. Helsinki, Vantaa ja Sipoo suunnittelevat Östersundomiin uutta asukkaan taajamaa ja haluavat sinne itämetron. Espoo asettaa etusijalle kaupunkiradan ja länsimetron, joita pitäisi jatkaa jo olemassa oleviin keskuksiin. Sekä itä- että länsimetroa tarvitaan. Kysymys on vain ajoituksesta ja siitä, milloin pystytään saamaan tarpeeksi rahoitusta kummallekin. Molemmat ovat ilman muuta tarpeellisia, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi vakuuttaa. Kun lisätään metroliikennettä ja jatketaan kehärataa pääradan suuntaan, niin on syytä kehittää myös liityntäpysäköintiä ja liityntälinjastoa. Ihmisten on päästävä asemalle polkupyörällä tai kävellen, ja myös autoille on oltava riittävästi pysäköintipaikkoja asemien yhteydessä, Rihtniemi muistuttaa. Poikittaisliikennettä myös raiteille Myös sormimaisen rataverkoston poikittaisliikennettä tulisi Rihtniemen mukaan lisätä, koska siinä tulevaisuuden kasvupotentiaalit ovat suurimmat. Poikittaisen joukkoliikenteen Jokeri-linja on ollut menestystarina. Jokeri-I on saanut suuren määrän matkustajia. Nykyisten bussien vuorovälejä ei voida kuitenkaan enää kovin paljon tihentää, joten tavoitteena on saada lisää uusia isoja kaksoisnivelbusseja, myöhemmin poikittaista raitiotieliikennettäkin. Raide-Jokeri on yksi Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman eli HLJ:n hankkeista, joiden avulla bussien tilalle saataisiin jossakin vaiheessa raideliikennettä. Myös Jokeri-II on ollut suunnitteilla. Linjaa varten pitäisi kaivaa pitkä tunneli Keskuspuiston alitse. Helsingin kaupungin talous on aika kovilla, joten voi olla, että hanke sen takia vähän viivästyy, Rihtniemi arvelee. Eheämpään yhdyskuntarakenteeseen Uuden HSL:n tehtäviin kuuluvat seudun joukkoliikenteen suunnittelu ja tilaaminen. Kuntayhtymä vastaa myös HLJ:n laatimisesta. HLJ 2011 määrittelee 14 kunnan myös kahdeksan HSL:n ulkopuolisen kehyskunnan yhteiset tavoitteet liikennejärjestelmän kehittämiselle: mitkä ovat keskeiset liikenneinvestoinnit alueella ja missä järjestyksessä. Tavoitteena on, että HLJ luonnos lähtee lausunnoille lokakuun lopussa. HLJ-selvitys pohjautuu osittain keväällä 2010 valmistuneeseen maankäyttö- ja raideverkkoselvitykseen (MARA). Siinä on hahmoteltu 40 vuodeksi sellaisia kaavoituksen ja alueellisen raideverkoston kehittämisperiaatteita, joilla voidaan pitkällä aikavälillä eheyttää yhdyskuntarakennetta ja edistää kestävää kehitystä sekä liikkumismahdollisuuksia. MARA on ihan perustavaa pohja-aineistoa HLJ-työssä, jota on tehty yhdessä maakuntakaavan laatijoiden kanssa, Rihtniemi korostaa. Entistä enemmän pyritään siihen, että liikenneverkko ja toisaalta maankäyttö ja asuminen ovat toisiinsa sitoutuneita. Lisäksi ajoitus suunnitellaan sellaiseksi, että raideverkkoa rakennetaan sinne, mihin suunnilleen samaan aikaan on tulossa asutusta. Lausuntokierroksen jälkeen HSL tekee alkuvuodesta 2011 liikennejärjestelmäpäätöksen, jonka perusteella HSL ja kunnat tekevät aiesopimuksen valtion kanssa. Siinä valtiokin sitoutuu Kuntatekniikka 6/

20 SUVI RIHTNIEMI Synt Helsingissä, isä Kokoomuksen entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Rihtniemi ( ). Asuu Helsingin Töölössä, puoliso toimittaja Matti Niiranen. Diplomi-insinööri, joka opinnoissaan erikoistui maanmittaukseen. Työura: Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) toimitusjohtaja , sitä ennen 30 vuotta valtionhallinnossa mm. Maanmittauslaitoksen kehittämiskeskuksen vastuualuepäällikkönä, tutkijana VTT:n rakennustalouden laboratoriossa, maanmittausinsinöörinä Rauman maanmittaustoimistossa ja Uudenmaan maanmittauskonttorissa sekä maanmittaushallituksessa. Luottamustoimia: Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen , kaupunginvaltuuston puheenjohtaja , 1. varapuheenjohtaja , kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan puheenjohtaja, Pääkaupungin yhteistyövaltuuskunta YTV:n hallituksen puheenjohtaja rahoittamaan hankkeita. Rahoitus on keskeinen kysymys. Helsingin seudulle haluttaisiin paljon enemmän hankkeita kuin mihin realistinen rahoitustaso antaa mahdollisuuksia, Rihtniemi huokaa. Kiistaa kustannusten jaosta Kiistaa ei tule vain priorisoinnista vaan myös kustannusten jakamisesta. HSL:n jäsenkuntien alueella joukkoliikenteen investointihankkeissa asianomainen kunta maksaa puolet kustannuksista itse, toinen puoli hoituu HSL:n kautta. HSL:n sisällä investoinnit jaetaan kuntien välillä eri liikennemuodoittain sen mukaan, paljonko eri kuntien asukkaat ovat käyttäneet joukkoliikennettä. Laskutusperusteet saadaan matkakorttijärjestelmästä, koska matkakortteihin on kirjattu matkustajien kuntalaisuustiedot. Esimerkiksi länsimetron tapauksessa valtaosa HSL:n kautta kulkevistakin investointikustannuksista lankeaa varmaan Espoon maksettavaksi, koska valtaosa läntisen metrorataosuuden käyttäjistä on todennäköisesti espoolaisia, Rihtniemi ennakoi. Lipunhintoihin esitetään korotuksia Alkuvuodesta startanneen HSL:n talousarviota on Rihtniemen mukaan vaikea verrata aikaisempiin. Esimerkiksi käytäntö, jonka mukaan puolet infrastruktuurin rakentamiskuluista laskutetaan kuntayhtymän kautta, on kokonaan uusi, hän perustelee. HSL:n kokonaistalousarvioehdotus vuodelle 2011 on noin 516 miljoonaa euroa, mutta lopullinen talousarvio katsotaan kuntien lausuntojen jälkeen. Helsingissä arviot ovat vielä pöydällä. Toimintamenoja arvioidaan kertyvän tänä vuonna yhteensä 484,1 miljoonaa euroa. Operointikustannuksiksi arvioidaan 388,4 miljoonaa euroa, mikä ylittäisi talousarvion noin 2,6 miljoonalla. Valtionosuus kaupunkien jouk- 20 Kuntatekniikka 6/2010

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Juhlaseminaari 9.2.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Miksi seudullinen liikenneorganisaatio? 1. Toimiva liikennejärjestelmä on seudun kansainvälinen kilpailuvaltti. 2. Helsingin seudun

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luo edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö

Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö RIL: Vesi- ja ympäristöalan lainsäädännön ajankohtaiskatsaus Kuparisali 22.5.2008 Reijo Kuivamäki aluejohtaja Pöyry Environment Oy Tampereen seudun strategiset

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

E18 Turun kehätien kehittämisselvitys

E18 Turun kehätien kehittämisselvitys Tekninen lautakunta 104 29.10.2014 Kaupunginhallitus 439 10.11.2014 Kaupunginhallitus 457 24.11.2014 E18 Turun kehätien kehittämisselvitys 737/10.05.01/2014 TEKLA 104 Yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki 7.4.2015, Nousiainen Miksi täällä tänään? Mynämäki-Masku-Nousiainen-Raisio-Turku liikennettä koskevat liikennöintisopimukset (3kpl) ovat

Lisätiedot

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille.

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille. Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä siirtyy kunnille.? Arvoisa kuntapäättäjä Linja-autoliikenteen tulevaisuus ratkaistaan tänä syksynä valittavien valtuustojen

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla oli omat kaivot ja jätevesijärjestelmät. Pitkäaikainen kuivuus tyhjensi noin 50 talouden kaivot.

Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla oli omat kaivot ja jätevesijärjestelmät. Pitkäaikainen kuivuus tyhjensi noin 50 talouden kaivot. PUNKAN NUMMENPÄÄN VESIOSUUSKUNNAN VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTON RAKENTAMINEN 2005 PUNKAN NUMMENPÄÄN VESIOSUUSKUNNAN VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTON RAKENTAMINEN Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Esityksen sisältö Hankkeen taustaa Vastamäen tilanne vesihuollon näkökulmasta Alkuperäinen tavoite Tilanne

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015 Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa Kouvolan Vesi Oy laadukasta vesihuoltoa Kouvolassa 77 vuotta Vesihuoltolaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014 Vesihuollon kehittäminen ja ohjaaminen -projekti Vesihuolto 2015 Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen Projektin tausta Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014» Lain 5 :stä poistui velvollisuus laatia

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN ANNI VOUTILAINEN RAMBOLL FINLAND OY, VESIHUOLTO VESIHUOLTOPÄIVÄT 2015, TURKU VESIOSUUSKUNTIEN HAASTEET Suomalaisessa yhteiskunnassa on havaittu selkeitä

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon

Lisätiedot

Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014

Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014 Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014 Taustaa Pohjaveden puolesta kansalaisaloite (2007) LrV esitys Lpr KH:lle toiminta-alueista 30.3.2010 Lpr Seudun Ympäristötoimen selvitys alueen vesihuollosta

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA LAUSUNTOPYYNTÖ Dnro 479/07/70/700/2014 24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA Luonnokset Helsingin

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS Näkökulmia joukkoliikennevälineiden turvallisuushaasteisiin ja matkustajien ja kuljettajien turvallisuuden parantamiseen Sami Aherva Helsingin

Lisätiedot

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09

Lisätiedot

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN 0786-8480 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Opiskelijametropoli kampusliikenne 10.3.2010

HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Opiskelijametropoli kampusliikenne 10.3.2010 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Opiskelijametropoli kampusliikenne 10.3.2010 HSL:n toimialue Kuusi perustajakuntaa: Helsinki,Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava ja Kirkkonummi Laajenemisvaraus

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 24.3.2015. Helsinki, Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali

HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 24.3.2015. Helsinki, Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 Kokousaika kello 17.00 17.55 Kokouspaikka Helsinki, Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali Läsnä Helsinki Espoo Kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

KUOPION SAARISTOKATU onnistunut kokonaisuus

KUOPION SAARISTOKATU onnistunut kokonaisuus KUOPION SAARISTOKATU onnistunut kokonaisuus Katupäällikkö, DI, Ismo Heikkinen, Kuopion kaupunki Projektipäällikkö, DI, Ari Kalliokoski, Destia Oy Kuntatekniikan päivät 2009 KUOPION SAARISTOKAUPUNGIN SIJAINTI

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö)

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) Työryhmä 5: Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) TYÖRYHMÄN KOKOONPANO pj: Kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin (Kerava) vpj: Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (Helsinki) muut jäsenet: Helsinki Espoo

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset periaatteet Hanke-esittely Keskustelua Tilaisuuden päättäminen

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 30.6.2014 Viite 1510007986 NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS NASTOLAN KUNTA ESISELVITYS Päivämäärä 30.6.20014

Lisätiedot

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71. OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Anl. p 12-06- 2014 Hallitus 81 15.04.2014 CNo! 9 RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.710/2013

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1 METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 1 14.5.2012 Eero Parkkola etunimi.sukunimi@ramboll.fi 14.5.2012 JÄTEVOIMALAN YVA YVA-MENETTELYN KULKU Arviointimenettelyn

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

POHJOIS-KUOREVEDEN VESIOSUUSKUNTA 8.3.2006 TOIMINTAKERTOMUS 2005. 1. Yleistä

POHJOIS-KUOREVEDEN VESIOSUUSKUNTA 8.3.2006 TOIMINTAKERTOMUS 2005. 1. Yleistä POHJOIS-KUOREVEDEN VESIOSUUSKUNTA 8.3.2006 TOIMINTAKERTOMUS 2005 1. Yleistä Pohjois-Kuoreveden vesiosuuskunnalle vuosi 2005 oli vilkkaan rakentamisen aikaa. Toisaaalta osuuskunnan jo valmistuneilla alueilla

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo.

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo. Valtuusto 32 07.04.2014 Aloite kaksoisviemäröintijärjestelmään siirtymisestä/sami Virpiö 338/10.03.01/2013 KV 108 Valtuusto 9.9.2013 Sami Virpiö jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoossa siirrytään

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitoksen toimintaalue Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Toiminta-alueen vahvistaminen Toiminta-alueen aiheuttamat velvoitteet Toiminta-alueen rajaamisen

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ KANSAINVÄLISEN IDEAKILPAILUN JÄRJESTÄMISESSÄ

SOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ KANSAINVÄLISEN IDEAKILPAILUN JÄRJESTÄMISESSÄ 1 (6) 9.11.2006 SOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ KANSAINVÄLISEN IDEAKILPAILUN JÄRJESTÄMISESSÄ 1 Sopijapuolet 2 Sopimuksen tarkoitus ja tavoite Sopimuksen sopijapuolina ovat: Helsingin kaupunki Espoon kaupunki Vantaan

Lisätiedot

Suunnittelu kohdistuu Mussalontiehen Aittakorventien liittymästä pohjoiseen vt 7:n eteläisiin ramppeihin asti. Sijaintikartta.

Suunnittelu kohdistuu Mussalontiehen Aittakorventien liittymästä pohjoiseen vt 7:n eteläisiin ramppeihin asti. Sijaintikartta. 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ OSOITE Asemakaavan muutos Mussalontie Lankila ja Aittakorpi PROJ.NRO 0712 ALOITE TAI HAKIJA Kotkan kaupunki, kuntatekniikka SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8)

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) 1 Yleistä Tarkastelualue sijaitsee Tuusulassa Vantaan rajalla. Kuva 1: tarkastelualueen sijainti (www.tuusula.fi) Kelatien alue on pienteollisuusaluetta ja alueen toteutunut

Lisätiedot

Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL)

Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL) Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL) Helsingin seudun yhteistyökokous 19.3.2009 Pekka Sauri Seutu laajenee: Pääkaupunkiseudusta Helsingin seutuun Seutu nähdään tänään

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot

NURMIJÄRVI OJAKKALANTIEN JA HELSINGINTIEN LIITTYMÄN LIIKENNEVALORATKAISU

NURMIJÄRVI OJAKKALANTIEN JA HELSINGINTIEN LIITTYMÄN LIIKENNEVALORATKAISU NURMIJÄRVI OJAKKALANTIEN JA HELSINGINTIEN LIITTYMÄN LIIKENNEVALORATKAISU MUISTIO 30.11.2010 1-1 Päivämäärä 30/11/2010 Laatija Čapek Karel, Nyberg Johanna Tarkastaja Hyväksyjä SISÄLTÖ 1. TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

KH 79 Kunnanhallitus 1.3.2011 Valmistelija: erikoissuunnittelija Rita Lönnroth, rita.lonnroth@sipoo.fi

KH 79 Kunnanhallitus 1.3.2011 Valmistelija: erikoissuunnittelija Rita Lönnroth, rita.lonnroth@sipoo.fi Valtuusto 87 03.10.2011 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän jäsenyys 1492/05.05.01/2010 KH 79 Kunnanhallitus 1.3.2011 Valmistelija: erikoissuunnittelija Rita Lönnroth, rita.lonnroth@sipoo.fi Helsingin

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Maankäyttö, asuminen ja liikenne seudulliset visiot ja haasteet. Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen 20.1.2009

Maankäyttö, asuminen ja liikenne seudulliset visiot ja haasteet. Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen 20.1.2009 Maankäyttö, asuminen ja liikenne seudulliset visiot ja haasteet Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen 20.1.2009 Pääkaupunkiseutu 1 Helsinki 2 Espoo 3 Vantaa 4 Kauniainen Muu Helsingin seutu: KUUMA-kunnat: 6

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Kehä I välillä Keilaniemessä, 1. rakennusvaihe

Kehä I välillä Keilaniemessä, 1. rakennusvaihe Kehä I välillä Keilaniemessä, 1. rakennusvaihe 19.1.2016 1 Tilaisuuden ohjelma Tilaisuuden avaus Espoon kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Hankekokonaisuuden esittely Espoon kaupunkitekniikka rakennuspäällikkö

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo

Lisätiedot

Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja

Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 408/08.01.00/2015 47 Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja historia Kaupunginvaltuusto 20.10.2008 156 Valtuutettu Heikki

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla Mitä me siitä tiedämme ennalta Uusi brandy Mikä on Kehärata Suunnittelijan visio radasta http://www.youtube.com/watch?v=zkg4xunimmg 3 Aviapoliksen asema elokuu 2014

Lisätiedot

LIITE 5 BASTUKÄRRIN LOGISTIIKKA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS

LIITE 5 BASTUKÄRRIN LOGISTIIKKA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS LIITE 5 BASTUKÄRRIN LOGISTIIKKA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS MUISTIO 16.10.2007 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1 TARKASTELUALUE 2 1.1 Tarkastelukohde ja liikennemäärät... 2 1.2 Liittymäjärjestelyt... 3

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Asukkaan päivässä käyttämä 150 litraa vesijohtovettä maksaa jätevesimaksuineen vain 40 50 senttiä. Samalla rahalla ei saa puolta litraa pullovettä. Yhteistyö varmistaa tulevaisuudessakin

Lisätiedot

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 1. YLEISTÄ Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen, 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, mukaan kunnan

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot