PITKÄ VEDENHAKU. Turun Seudun Veden Jyrki Valtonen ja sadan kilometrin putkiston pää. 6 /2010 HSL:n Suvi Rihtniemi haluaa lisää raideliikennettä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PITKÄ VEDENHAKU. Turun Seudun Veden Jyrki Valtonen ja sadan kilometrin putkiston pää. 6 /2010 HSL:n Suvi Rihtniemi haluaa lisää raideliikennettä"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 6 /2010 HSL:n Suvi Rihtniemi haluaa lisää raideliikennettä Helsingin seudulle. sivu 18 sivulla 36 Bostonin keskustatunneli on USA:n suurin infrahanke sivu 22 Orimattila rakentaa uuden kaupungin oikoradan varteen sivu 28 Kaatopaikkakaasut energiaksi Ämmässuon voimalassa sivu 38 YMPÄRISTÖ- TEKNIIKKAMESSUT VIRALLINEN MESSU- LUETTELO KESKI- AUKEAMALLA Turun Seudun Veden Jyrki Valtonen ja sadan kilometrin putkiston pää sivu 6 PITKÄ VEDENHAKU

2 SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Taustallamme ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen! Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti. Maahantuoja: Kysy lisää! SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, Vantaa Puh

3 SISÄLTÖ 6 / syyskuuta 22 Liikenne sujuu vauhdilla viittä kaistaa pitkin Bostonin keskustatunnelissa. Valtaväylän siirto tunneliin maksoi 4,6 mrd. dollaria. Se on Yhdysvaltain historian suurin infraprojekti. 28 Orimattilan tekninen johtaja Raimo Ikäheimonen valmistelee uutta Hennan kaupunkia oikoradan ja moottoritien varteen. 38 Pohjoismaiden suurin kaatopaikkakaasuvoimala rakennettiin Espoon Ämmässuolle tiukkoja päästö- ja melurajoja noudattaen. 52 Tulevaisuuden kestävä kunta -kilpailussa palkittujen hankkeiden edustajilla oli hymy herkässä Kuntamarkkinoilla VESIHUOLTO Turun seutu saa vihdoin Virttaankankaan tekopohjavettä 6 Vedenottohankkeen vastustajat pelkäävät ympäristökatastrofia 11 Porvoossa harjoiteltiin veden säiliöjakelua kriisitilanteissa 12 Puolustusvoimat puhdisti Porvoonjoesta juomavettä 14 Vesiosuuskuntapäiviltä neuvoja hajajätevesiongelmiin 15 LIIKENNE HSL:n Suvi Rihtniemi lisäisi raideliikennettä pääkaupunkiseudulla 18 Boston siirsi keskustan valtaväylän tunneliin 22 Joensuun kehätie on Pohjois-Karjalan kärkihake 24 YHDYSKUNTA Orimattila synnyttää Hennan kaupunkia oikoradan varteen 28 Hennan ideakilpailussa palkittiin hajautettu ja keskitetty ratkaisu 30 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 31 UKTY 35 Kuntien Putkimestarit 36 JÄTEHUOLTO Ämmässuon voimala muuttaa kaatopaikkakaasun energiaksi 38 Jätteenpoltto etenee entä lainsäädäntö? 42 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Liikenteen trendit 27 Kolumni/Mette Granberg: Henkilö(kohtaisia)autokokemuksia 47 Lukijoilta/Elisa Piesala, ETL: Talousveden elintarvikekäyttö selkeästi vesihuoltolakiin 48 Uutisia 51 Kuntainnovaatioita palkittiin Kuntamarkkinoilla 52 Tuoteuutisia 55 Henkilöuutisia 56 Palveluja 58 lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 6/2010 3

4 edellä! Niemisen Valimon laatusertifi oidut kansistot ovat kestäviä ja teknisesti turvallisia. Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta Tilaa uusi esitteemme osoitteesta Puh Puh kedm.fi

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN 6 /2010 Bostonin keskustatunneli on USA:n uuden kaupungin oiko- Orimattila rakentaa suurin infrahanke sivu 22 radan varteen sivu 28 HSL:n Suvi Rihtniemi haluaa lisää raideliikennettä Helsingin sivulla 36 seudulle. sivu 18 Kaatopaikkakaasut energiaksi Ämmässuon voimalassa sivu 38 YMPÄRISTÖ- TEKNIIKKAMESSUT VIRALLINEN MESSU- LUETTELO KESKI- AUKEAMALLA Turun Seudun Veden Jyrki Valtonen ja sadan kilometrin putkiston pää sivu 6 PITKÄ VEDENHAKU Kannen kuva: Robert Seger TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. (09) , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy Puh. (09) Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 70 Vuosikerta 79 Irtonumero 8,50 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy ISSN X 65. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Kohti kestävää tulevaisuutta Syyskuussa Kuntamarkkinoilla palkittiin kunnallisia organisaatioita ideoista, joilla tähdätään tulevaisuuden kestävään kuntaan. Tai tulevaisuudessa kestävään kuntaan. Siis kuntaan, joka kestää tulevaisuuden muutoksissa ja on kestävän kehityksen periaatteiden mukainen. Energian tuotantoon ja käyttöön liittyviä kilpailuehdotuksia oli paljon myös palkittujen joukossa. Päästöjen vähentäminen oli tavalla tai toisella tavoitteena jokseenkin kaikissa kilpailuehdotuksissa. Kuluneen oloinen käsite kestävä kehitys sisältää kolme osa-aluetta: ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Näistä ensimmäinen usein hallitsee keskusteluissa ja kannanotoissa. Matalasuhdanteissa myös taloudellinen kestävyys pääsee esille. Sosiaalisen kestävyyden osuus on keskustelussa useimmiten jäänyt marginaaliseksi ehkä siksi, että sen mittaaminen koetaan vaikeaksi. Sitä ei kuitenkaan tulisi unohtaa, sillä se vaikuttaa konkreettisesti ihmisen arkeen. Mitä on sosiaalinen kestävyys ja mitä sen huomioon ottaminen merkitsee esimerkiksi kuntatekniikan ratkaisuissa? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittelee verkkosivuillaan sosiaalisen kestävyyden yhteiskunnalliseksi toiminnaksi, jossa pyritään tasaamaan eroja eri väestöryhmien ja alueiden välisessä hyvinvoinnissa. Esimerkiksi liikennesuunnittelussa keskeisiä tekijöitä ovat eri ihmisryhmien tasa-arvo liikkumismahdollisuuksissa sekä liikenteen hyötyjen ja haittojen jakautumisessa. Tätä vasten voisi peilata vaikkapa liikenneviraston runkoverkkovalmistelua. Miten tulisi toimia sosiaalisesti kestävän ratkaisuun pääsemiseksi tilanteessa, jossa rahoitus ei vastaa tarpeita? Vaikea kysymys, joka ansaitsee monipuolisen tarkastelun. Kestävän tulevaisuuden rakentamisessa tarvitaan poikkitieteellisyyttä ja yhteistoimintaa, verkottumista ja innovaatioita. Tähän hyvän tilaisuuden tarjoaa Ympäristö, Yhdyskunta, Vesi&Viemäri, Jäte&Kierrätys tapahtuma Helsingin Messukeskuksessa lokakuuta. Kuntatekniikka on tapahtuman päämediayhteistyökumppani. Tavataan siellä. Korkeapaineista sprinklauskeskustelua Suomessa tulipaloissa kuolee selvästi enemmän ihmisiä kuin muissa länsimaissa. Näin käy aktiivisesta valistuksesta ja palovaroittimien lakisääteisyydestä huolimatta. Pelastuslain uudistuksesta käydyssä keskustelussa on automaattisen palonsammutusjärjestelmän asentaminen kaikkiin hoito- ja hoivalaitoksiin nähty laajasti ensisijaisena keinona palokuolemien vähentämiseksi. Tulipaloissa on menetetty ihmishenkiä pääosin yksityisasunnoissa. Siihen ei laitosten kattavakaan sprinklaus auta. Samaan aikaan keskustellaan jopa kahdeksankerroksisten puukerrostalojen rakentamisesta ilman velvoitetta asentaa automaattinen palonsammutusjärjestelmä. On syytä pohtia, voidaanko vanhojen hoito- ja hoivalaitosten sprinklaustarve arvioida tapauskohtaisesti ja käyttää paloturvallisuuden lisäämiseen myös muita ehkä edullisempia keinoja. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 7/ Infra-IT Vesihuolto 8/ Energia Valaistus Turvallisuus

6 Puolen vuosisadan vedenhakumatka Virttaankank Turun seudulle vihdoin Yhteensä yli 100 kilometrin putkien asennus oli elokuussa loppusuoralla. Halkaisijaltaan joko metrin tai 1,2 metrin paksuiset putket kiinnitetään toisiinsa erikoismuhvilla. 6 Kuntatekniikka 6/2010

7 VESIHUOLTO aalta päättyy marraskuussa TEKOPOHJAVETTÄ Turun seudulla vesihanoista pirskahtaa tämän vuoden lopulla ensimmäinen pisara Virttaankankaan tekopohjavettä. Se virtaa Suomen pisintä putkistoa pitkin. Myös ajallisesti vesihankkeen matka on ennätysluokkaa. TEKSTI Sari Järvinen KUVAT Robert Seger Neljän tonnin painoinen putki nousee ilmaan Halistenkoskella padotun joen pohjalla, kun kaivuri siirtää viimeisiä pätkiä noin 100 kilometrin linjastosta paikoilleen. Niissä yhdistyy Suomen pisin vesijohtolinja. Putki kestää, vaikka ajaisi panssarivaunulla yli. Putket ovat pinnoitettua valurautaa, jotka on mitoitettu kestämään vähintään sata vuotta, Turun Seudun Veden toimitusjohtaja Jyrki Valtonen sanoo. Vetkuttelun Suomen ennätys Kestävyyttä vesihankkeen toteuttamisen kanssa on vaadittu myös tekijöiltä. Suunnittelu alkoi 1960-luvun alussa, kun todettiin, ettei turkulaisten talousvesi Aurajoesta riitä. Vetkuttelussa tämä hanke lienee Suomen pisin. Porissa vastaavaa laitosta käynnistettäessä ei ollut tällaisia ongelmia. Täällä on ollut erikoisia vaiheita ja vääntöjä. Yksi niistä oli valitus putkista. Tarjouskilpailun hävinnyt valitti päätöksestä markkinaoikeuteen ja asian käsittelyn aikana töitä ei saanut jatkaa. Alkuperäinen päätös todettiin lopulta lainvoimaiseksi, mutta prosessi vei kolme vuotta. Pahinta oli, että sinä aikana kustannustaso nousi. Lisäkuluja tuli noin 40 miljoonaa euroa. Halisten nykyistä vesilaitosta jouduttiin ajamaan kolme vuotta kauemmin kuin kuviteltiin. Vallitsi epätietoisuus siitä, mitä seuraavaksi voidaan tehdä, Valtonen kertoo. Lama pelasti Pelastuksena TSV:lle tuli lama. Urakkaja materiaalihinnat laskivat ja korot pysyivät alhaalla. Se säästi miljoonatolkulla rahaa. Pystyimme nipistämään noin 10 miljoonaa kuluista. Nykyinen noin 160 miljoonan euron kustannusarvio on Kuntatekniikka 6/2010 7

8 VESIHUOLTO Patoamisen ja kuivan kesän ansiosta Aurajoki mahtuu virtaamaan kahden putken läpi. Tekopohjaveden laatu on lähes sama kuin pohjaveden laatu. Se on parempaa kuin yhdenkään kaupan hyllyllä myytävän pulloveden, Turun Seudun Veden toimitusjohtaja Jyrki Valtonen vakuuttaa. VIRTTAANKANKAAN TEKOPOHJAVESIHANKE Vuonna 2011 käyttökustannukset ovat noin 0,18 euroa/vesikuutio. Harjun pohjavesikaivojen keskimääräinen kapasiteetti on m 3 /d. Hankkeessa ovat osakkaina Lieto, Länsi-Turunmaa, Naantali, Raisio ja Turku. Viiden hehtaarin laitosrakennusalueella sijaitsevat esikäsitellyn veden vastaanottosäiliö ja puhdasvesisäiliö sekä jälkikäsittelyrakennus, johon voidaan tarvittaessa sijoittaa alkalointi ja desinfiointi. Imeytysaltaita on 19 ja imeytysalueita 7. Alueella on 12 pohjavesikaivoa. 8 Kuntatekniikka 6/2010

9 rahoitettu lainarahalla. Saimme kilpailutettua myös keskieurooppalaisia potentiaalisia lainanantajia, mutta laman myötä ne hävisivät. Nyt tarjoajia on taas tullut lisää, mutta hinnat ovat vielä korkeat, Jyrki Valtonen kertoo. Esikäsittely ennen harjua Kaikista vedenottohankkeen vaiheista on valitettu, jos se on ollut mahdollista. Eri oikeusasteet eivät juuri muuttaneet alkuperäisiä ratkaisuja. Poikkeuksena korkein hallinto-oikeus vaati hiekkasuodatuksen tehostamista kemiallisesti ennen kuin Kokemäenjoen vesi imeytetään harjuun. Huittisten Takkulaan rakennettiin kemiallisella kontaktisuodatuksella toimiva esikäsittelylaitos. Jokivedestä otetaan kiintoaines kuten savipartikkelit pois, jotta vesi tulee kirkkaaksi, Valtonen sanoo. Kokemäenjoen virtauksesta Turun seudun noin janoista käyttävät 0,5 prosenttia. Vesi otetaan joesta lyhyellä avokanavalla raakavedenottamoon, josta se kulkee esikäsittelylaitokseen. Sieltä se jatkaa matkaansa varsinaiselle tekopohjavesilaitokselle Virttaankankaalle 29,4 kilometrin pituista raakavesilinjaa pitkin. Uusi 3D-malli kertoo virtauksista Veden puhdistaminen maape- Jätä ja hanki järkevästi PYHÄJÄRVI VAIHTUI KOKEMÄENJOEKSI 1960-luvun alku Lounais-Suomen vedenhankinnan selvittäminen alkaa Yleissuunnitelma valmistuu Turun Seudun Vesi Oy perustetaan, ja tehtäväksi tulee hankkia Turun seudulle vettä Säkylän Pyhäjärvestä Hakemus veden johtamisesta Pyhäjärvestä jätetään Länsi-Suomen vesioikeudelle Länsi-Suomen vesioikeus antaa luvan veden ottoon Pyhäjärvestä Kokeet ja tutkimukset tekopohjaveden muodostamiseksi alkavat Länsi-Suomen vesioikeudelta haetaan lupaa tekopohjaveden muodostamisesta Virttaankankaalla. Turun kaupunki ei myönnä takausta lainoille. Tekopohjaveden muodostamis- ja korvausveden johtamishankkeista luovutaan Selvitystyö muista Turun seudun vedenhankintavaihtoehdoista ja Kokemäenjoen veden käyttämisestä raakavetenä alkaa Pohjaveden ottamot ja siirtolinja Virttaankankaalla ja Oripäänkankaalla valmistuvat. Tutkimuksissa todetaan Kokemäenjoen veden soveltuvan raakavedeksi Tekopohjavesihankkeen suunnittelijat ehdottavat raakaveden ottamista Kokemäenjoesta ja imeyttämistä harjuun Virttaankankaalla Osakaskunnat allekirjoittavat sopimuksen tekopohjavesihankkeesta. Lupahakemus Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon jätetään Osakaskunnat myöntävät takauksen lainoille Putkimateriaalien hankinnasta valitetaan markkinaoikeuteen, ja työt pysähtyvät toimeenpanokieltoon kolmeksi vuodeksi Ympäristölupavirasto antaa luvan hankkeelle Vaasan hallinto-oikeus antaa luvan hankkeelle Korkein hallinto-oikeus muuttaa lupaehtoja, mutta pääosin valitukset ja korvausvaatimukset hylätään KHO:n päätös: Tekopohjaveden imeytysaltaiden rakentaminen ei edellytä rakennus- tai toimenpidelupaa. Varaosapalvelumme toimii 24 h Kuntatekniikka 6/2010 9

10 Veden kulutuksen seuranta ja johtaminen verkostoihin on sataprosenttisesti automatisoitu. Ennustava tuntikulutusmalli laskee veden kulutuksen alueella ja säätää sen perusteella pumppaukset. rässä ei ole uusi keksintö. Göteborgissa niin tehtiin jo 1800-luvun lopulla ja Suomessa TSV:n hanke on kahdeskymmeneskuudes. Etuna on järjestelmän yksinkertaisuus. Luonnon tekopohjavesilaitoksia on ollut harjuissa tuhansia vuosia. Vaikka isot harjut näyttävät ulkoa päin kaikki samanlaisilta, niiden rakenne on monimutkainen. Tekopohjavesilaitoksen toiminnalle on oleellista, ettei imeytetty vesi virtaa väärään suuntaan. Sen varmistamiseksi harju on tutkittu erittäin tarkasti. Aiheesta on valmistunut viisi väitöskirjaa ja useita pienempiä tutkimuksia. Geologian tutkimuskeskuksessa selvitettiin veden isotooppirakenteita ja isotooppipitoisuuksien vaihteluja. Niihin pohjautuen kehitettiin menetelmä, jonka avulla näkee, mitä harjussa oleva vesi on ja mistä se on kotoisin. Turun yliopistossa kehitettiin kolmiulotteinen maaperä- ja virtausmalli, joka pyörii yhtiön tietokoneella. Sen avulla näkee, miten vesi käyttäytyy ja kulkee. Sen avulla katsomme, mihin kohtaan maaperästä vettä imeytetään ja paljonko kaivoista sitä otetaan, Valtonen kertoo. Vanhimmat harjun pohjavesistä ovat noin viisikymmentä Asennuksen jälkeen putket puhdistetaan ja desinfioidaan. Jyrki Valtonen on tyytyväinen korkeimman hallinto-oikeuden heinäkuiseen päätökseen siitä, etteivät imeytysaltaat tarvinneet erillistä toimenpidelupaa tai suunnittelutarveratkaisua. vuotta vanhoja. Niissä havaittiin entisen Neuvostoliiton ydinkokeet, jotka näkyvät vedessä yhä MITÄ OPITTIIN? Ensimmäinen hakemus oli liian yleispiirteinen. Lupien saaminen oli hankalaa. Poliittinen hyväksyntä hankittiin liian myöhään. Markkinaoikeus merkittävä haitta projektimuotoisten hankkeiden toteuttamiselle. Suositeltava toteutusjärjestys: 1. Riittävän selvä yleis- ja toteutussuunnitelma 2. Realistinen aikataulu 3. Poliittinen hyväksyntä 4. Harkittu, rajattu, toteuttamiskelpoinen ja ristiriidaton hankesuunnitelma 5. Lupien käsittely ja toteutussuunnittelu samanaikaisesti olevina radioaktiivisina aineina kuten strontiumina. Ne havaittiin erittäin tarkoissa laboratorioanalyyseissä. Pitoisuudet ovat niin pieniä, ettei niillä ole käytännön merkitystä. Lisäksi tämä pohjavesi liikkuu hitaasti. Täysin automatisoitu ketju Harjun vesivarastolla on kokoa hurjasti, sillä maan alle tulee noin 28 miljoonaa kuutiota tekopohjavettä. Kun Kokemäenjoen vesi on puhdistunut maaperässä kolme kuukautta, se on valmis ohjattavaksi 346 kw:n turbiinin voimalla 70 kilometrin matkalle kohti Turkua. Talousvesilinjan päätepisteenä on Saramäen kuutiometrin kalliosäiliö, joka vastaa seudun vuorokauden vedenottotarvetta. Säiliöstä vesi johdetaan Turun Halisten vesilaitoksen kautta Turun, Raision ja Naantalin jakeluverkostoihin sekä suoraan säiliöstä Turun pohjoisosan jakeluverkostoon. 10 Kuntatekniikka 6/2010

11 VESIHUOLTO Erkki Kallio TV 2:n SuomiExpressin Vuoden 2009 rumin luontokuva -kilpailun voitti Erkki Kallio kuvallaan, joka esittää säätöventtiilikaivon ympärille kaivettavaa allasryhmää Virttaankankaalla. Veden kulutuksen seuranta ja johtaminen verkostoihin on sataprosenttisesti automatisoitu. Ennustava tuntikulutusmalli laskee veden kulutuksen alueella ja säätää sen perusteella pumppaukset. Keskusvalvomoa lukuun ottamatta laitokset ovat miehittämättä, Valtonen selvittää. H-hetki on marraskuussa Halistenkosken vanha laitos jää paikoilleen. Se otetaan käyttöön, jos uuden kanssa tulee mutkia matkaan. Rakennustyöt ovat jo niin pitkällä, että Valtonen uskoo ensimmäisten pisaroiden tekopohjavettä yltävän turkulaisten koteihin marraskuussa Käynnissä on yhä joitakin oikeusprosesseja, mutta toimitusjohtajan mukaan ne eivät voi enää hidastaa saati estää hankkeen toteutusta. Tekopohjaveden laatu on lähes sama kuin pohjaveden laatu. Se on parempaa kuin yhdenkään kaupan hyllyllä myytävän pulloveden, Jyrki Valtonen sanoo. Vastustajat pelkäävät ympäristökatastofia Vedenottohankkeen vastustajia tutkimukset eivät ole vakuuttaneet. Kansalaisliike Pro Virttaankankaan puhemies Hannes Heikkilästä tutkimuksilla ja laskelmilla ei voida varmasti tietää, mitä pohjavedelle ja harjun maaperälle tapahtuu. Vaikka hiekkaan imeytys on vanha ja koettu menetelmä, kukaan ei ole aiemmin yrittänyt puhdistaa sillä jokivettä. Hämeestä virtaavaa Kokemäenjokea on soimattu pirkanmaalaisten viemäriksi. Imeytysaltaat ovat kuin auton öljynsuodatin. Jos kukaan ei sitä koskaan vaihda, suodatin tukkeutuu. Virttaankangas toimii kaksi kolme vuotta, koska ensin käytetään aito, syvä pohjavesi. Sitten tulee ongelmia, Heikkilä arvelee. Turun kaupunginvaltuuston olisi paras viheltää hanke seis ja muuttaa se pintavesihankkeeksi, jossa jokivesi puhdistetaan Turun Halisten laitoksella. Ympäristökatastrofi harjualueella olisi peruuttamaton toimi, Hannes Heikkilä sanoo. Kiistat konkretisoituneet rakennusluvissa Hanke kiukuttaa myös maanomistajia. Uusia soranottolupia ei enää myönnetä. Aktiivisimmat, tuntemattomat vastustajat sabotoivat projektia kaatamalla öljyä imeytysaltaaseen vuonna Tekopohjavesilaitos sijaitsee Alastaron, Loimaan ja Oripään alueilla, esikäsittelylaitos Huittisissa. Kunnan päättäjät ja viranhaltijat ovat hankalassa välikädessä, sillä toisaalta ymmärretään Turun seudun vedenottotarve, toisaalta paikallisten vastustus. Kiistat ovat konkretisoituneet rakennusluvissa. Luotamme siihen, että ympäristöluvan myöntäneet tietävät mitä tekevät. Olemme kohdelleet Turun Seudun Vettä kuten ketä tahansa muuta asiakasta. Heillä on oikeus saada rakennuslupa nykyisten lakien mukaan. Keskustelu on ollut värikästä, mutta nyt se tuntuu laantuneen, Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa toteaa. Kuntatekniikka 6/

12 Porvoon valmiusharjoituksessa huomio veden turv VEDEN SÄILIÖJAKELU avuksi Vesihuoltopooli, Porvoon vesi ja Hämeen Rykmentti järjestivät kesäkuussa yhteisen valmiusharjoituksen Porvoossa. Runsaan sadan osallistujan voimin simuloitiin talousveden säiliöjakelun järjestäminen pääosin Puolustusvoimien vedenjakeluja vedenkäsittelykalustoon tukeutuen. Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ry Kyseessä oli ainutlaatuinen harjoitus, jossa Puolustusvoimat osallistui omalla kalustollaan siviiliyhteiskunnan toiminnan tukemiseen, kapteeni Timo Mörsky Hämeen rykmentistä kertoo. Mörsky toi harjoitukseen henkilökunnan huoltopalvelulinjan aliupseerikurssin ja Puolustusvoimien vedenkäsittely- ja vedenjakelukalustoa. Veden jakelua ja jonotusta Porvoon keskustan tuntumassa sijaitseva Myllymäen kenttä toimi vedenjakeluharjoituksen näyttämönä. Harjoitukseen osallistui yli sata henkilöä järjestäjäorganisaatioiden lisäksi paikallisia viranomaisia, Huoltovarmuuskeskuksen ja vesihuoltolaitosten henkilöstöä sekä Porvoon vapaapalokunnan ja vapaaehtoisen pelastuspalvelun edustajia. Osallistujajoukon avulla harjoituksessa simuloitiin talousveden säiliöjakelu suurelle väkimäärälle. Harjoituksessa vertailtiin useiden erilaisten vesisäiliöiden ja jakelujärjestelyiden toimivuutta vedenjakelussa sekä jakelusäiliöiden täytön helppoutta. Jaettu vesi kuljetettiin Myllymäen kentälle Puolustusvoimien säiliöperävaunulla Porvoon veden Saksalan vesilaitokselta. Veden säiliöjakelun paikkaa valittaessa ja rakennettaessa on huomioitava vedenhakijoiden mahdollisimman jouheva liikkuminen niin autoilla paikan päälle kuin jalkaisin itse jakopaikalla sekä vedenhaun onnistuminen kaikissa sääolosuhteissa. Porvoossa todettiin, että jakopisteiden alla olleet puiset kuormalavat ehkäisivät tehokkaasti maan vettymisen ja kuraantumisen. Vedenjakelupisteen olosuhteet vaikuttavat merkittävästi myös jaetun veden laatuun. Talousveden turvallisuus varmistettava Harjoituksessa talousveden laadun valvonnasta vastannut Porvoon kaupungin terveydensuojelusuunnittelija Outi Lankia muistuttaa, että talousveden säiliöjakelussa on useita kriittisiä vaiheita. Veden laadun varmis- VESIHUOLTO- POOLI Vesihuoltopooli on vesihuoltoalan varautumista ohjaava yhteistoimintaelin, jota johtaa vesihuollon eri toimijoista koostuva poolitoimikunta. Poolin toiminta perustuu Huoltovarmuuskeskuksen, Suomen Kuntaliiton ja Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen väliseen sopimukseen. Vesihuoltopoolin toimisto sijaitsee Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksessä. tamiseksi on huomioitava kuljetus- ja jakelusäiliöiden, vesisäiliöiden täytössä käytettävien letkujen, jakeluhanojen, jakotukkien ja vedenhakuastioiden puhtaus sekä toiminnan hygieenisyys. Harjoitus osoitti, että vedenjakelusäiliöiden sekä jakelussa käytettävien letkujen ja hanojen huolellinen puhdistus ja desinfiointi ennen vedenjakelun aloit- 12 Kuntatekniikka 6/2010

13 allisuuteen ja toiminnan hygieenisyyteen VESIHUOLTO kriisitilanteissa Johanna Castrén Tilaustyöyksikön päällikkö Sami Sillstén esittelee HSY Veden koottavaa ja sisäpussilla varustettua vesisäiliötä, vieressä Porvoon veden johtaja, vesihuoltopoolin puheenjohtaja Karl-Gustav Björkell. tamista on tärkeää, vaikka säiliöt olisivatkin olleet vain talousvesikäytössä, Lankia toteaa. Osaan Porvoossa käytetyistä vedenjakelusäiliöistä jätettiin vettä yöksi. Aamulla otetut näytteet paljastivat, että säiliöiden vedessä ollut vapaa kloori oli kulunut yön aikana täysin eikä pystynyt enää ylläpitämään veden hygieenistä turvallisuutta. Klooripitoisuuden nostamista harkittava Veden säiliöjakelua edellyttävissä tilanteissa olisikin syytä harkita Osmo Seppälä Kesäkuisessa harjoituksessa vedenhaku tilavalla Myllymäen kentällä sujui leppoisasti. Porvoon vedellä on peräkärryihin rakennettuja säiliöitä erityistilanteiden vedenjakelua varten. Kuormalavat jakelupisteen alla pitävät sen kuivana ja siistinä. veden klooripitoisuuden nostamista tavanomaisesta veden hygieenisen laadun varmistamiseksi. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää tiedottaa veden käyttäjille, että tavanomaista korkeampi klooripitoisuus on todennäköisesti aistinvaraisesti havaittavissa, mutta se parantaa merkittävästi veden turvallisuutta. Vedenhakuun osallistuneita oli ohjeistettu ottamaan Myllymäen kentälle mukaan omat vesiastiat. Nämä astiat vaihtelivat vesikanistereista kannellisiin ämpäreihin ja virvoitusjuomapulloihin, mikä kuvaa hyvin sitä astioiden kirjoa, jolla todellisessakin tilanteessa vettä noudettaisiin. Pistokokein tehdyt analyysit todistivat, että kaikki astiat eivät olleet riittävän puhtaita. Talousveden säiliöjakelupisteeseen olisi hyvä järjestää vedenhakuastioiden huuhtelupiste klooriliuoksella, koska poikkeustilanteessa astiaa ei voi kotona pestä ja vedenhakuun otettavat astiat voivat olla melkein mitä tahansa. Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota käsihygieniaan ja järjestää vedenjakopaikalle myös käsien pesupaikka, Outi Lankia summaa harjoituksen opetuksia. Harjoittelu tärkeää tositilanteiden varalta Talousvesiverkoston saastuminen tai suuri putkirikko ovat tilanteita, joissa puhtaan talousveden jakelu joudutaan järjestämään tilapäisratkaisuin. Tehokas toiminta kriisitilanteessa edellyttää etukäteen mietittyjä toimintamalleja ja varautumista. Porvoon veden johtaja, vesihuoltopoolin puheenjohtaja Karl-Gustav Björkell pitää harjoitusta tärkeänä niin Porvoon Kuntatekniikka 6/

14 veden kuin laajemminkin vesihuoltoalan kannalta. Harjoituksen avulla saimme varautumissuunnittelumme tueksi kokeiltuihin toimintamalleihin perustuvaa tietoa varavedenjakelun järjestämisestä. Harjoitus muistutti myös siitä, ettei edes suunnitellussa tilanteessa kaikki toimi niin kuin on ajateltu. Hyvät toimintamallit kootaan oppaaseen Harjoituksesta tehtyjä havaintoja ja keskusteluja hyödynnetään varavedenjakelun järjestämistä käsittelevässä oppaassa, jonka vesihuoltopooli kokoaa. Vesihuoltolaitosten tueksi laadittava käytännönläheinen opas pyritään julkaisemaan sähköisenä vuoden loppuun mennessä. Kaikkien vesihuoltolaitosten tulisi varautua järjestämään vaihtoehtoinen vedenjakelu omin voimavaroin vesihuollon tavanomaisissa häiriöissä, kuten verkostossa tapahtuvien korjaustöiden tai pienten putkirikkojen aikana. Tämä voi perustua laitosten omaan kalustoon, yhdessä naapurilaitosten kanssa hankittuun kalustoon tai sopimusperusteisesti käyttöön saatavaan kalustoon, Björkell muistuttaa. Vakavammissa häiriöissä, joissa laitoksen omat voimavarat ja kalusto eivät riitä varavedenjakelun järjestämiseen, voidaan apua pyytää lähialueen muilta vesihuoltolaitoksilta ja kaupallisilta toimijoilta. Porvoon harjoituksessa testattiin tukeutumista Puolustusvoimien vedenjakelukalustoon virka-apuna. Karl-Gustav Björkellin mukaan siihen on perusteltua turvautua vain erityisen vakavissa vesihuollon erityistilanteissa, joissa mistään muualta ei saada riittävästi kalustoa tai apuvoimia tilanteen hoitoon. Johanna Castrén Kapteeni Timo Mörsky esittelee Puolustusvoimien vedenpuhdistuslaitteistoa, jolla Porvoonjoen vedestä saadaan juomakelpoista. Laitteiston kapasiteetti on litraa tunnissa. Porvoonjoesta juomavettä Puolustusvoimien vedenpuhdistuslaitteistolla Porvoonjoen vedestä saatiin juomakelpoista kesäkuisessa valmiusharjoituksessa. Puolustusvoimien poikkeusolojen käyttöön tarkoitetulla laitteistolla voidaan puhdistaa makea pintavesi, merivesi sekä radioaktiivisesti, mikrobiologisesti tai kemiallisesti saastunut vesi juomakelpoiseksi. Vesihuollon erityistilanteissa vedenpuhdistuslaitteistoa voidaan hyödyntää, ellei lähiseudulla ole puhtaita vesilähteitä. Vedenpuhdistuslaitteen toiminta perustuu käänteisosmoosin, jossa puhdistettava vesi ajetaan paineella tiiviiden puoliläpäisevien kalvojen läpi. Vedessä oleva sameus, mikrobit, virukset ja suolat pidättyvät kalvolle, josta vain vesimolekyylit pääsevät läpi. Puhdistetun veden turvallisuus varmistetaan vielä UVdesinfioinnilla ja kloorauksella, kapteeni Timo Mörsky kertoo. 14 Kuntatekniikka 6/2010

15 VESIHUOLTO Kouvolan päivästä vauhtia toimintaan Suomen ensimmäinen Vesiosuuskuntapäivä oli Kouvolassa elokuussa. Kouvolan Vesiosuuskunnat ry:n ja Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry:n tapahtumassa käsiteltiin laajasti osuuskuntien arkea. TEKSTI JA KUVAT Reijo Vaurula Maassamme on yli vesiosuuskuntaa, joissa on yli jäsentä. Vesiosuuskuntia tarvitaan vielä paljon lisää, ennen kuin loputkin haja-asutuksen kiinteistöt arviolta ovat järjestetyn jätevesihuollon piirissä 2014 mennessä. Vesiosuuskuntapäivään osallistui 40 näytteilleasettajaa ja kävijöitä toista tuhatta. Ohjelmassa oli yleisöluentojen lisäksi työpajoja. Niissä käsiteltiin laajasti vesiosuuskuntien arkea: osuuskunnan perustamista, hallinnointia, taloutta ja kiinteistökohtaista vesihuoltoa. Vesihuoltoteko-palkinto Lauri Tarastille Kouvolassa luovutettiin ensimmäinen tunnustus työstä vesihuollon kehittämisessä. Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry:n palkinnon sai ministeri, oikeustieteen lisensiaatti Lauri Tarasti. Palkintoperustelujen mukaan Tarasti on ympäristöministeriön selvitysmiehenä 2009 edistänyt merkittävästi suomalaista vesihuoltoa. Tarasti on korostanut kohtuullisuutta kiinteistökohtaisissa vaatimuksissa, mikä suosii kestävään kokonaisratkaisuun pääsemistä. Konkreettisia ehdotuksia hän teki muun muassa viemäröintihankkeille myönnettävästä neljän vuoden lisäajasta ja kiinteistökohtaisen neuvonnan lisäämisestä. Valtiolta kaivataan selkeää satsausta Hajajätevesiasetus kaipaa uuden poliittisen käsittelyn, Tarasti vaati Kouvolassa. Hänen mukaansa vesiosuuskuntia pitää perustaa lisää viemäriverkoston laajentamiseksi. Se vaatii valtiolta selkeää taloudellista satsausta. Nykytasolla voidaan tukea vuosittain lähes uuden kiinteistön liittämistä viemäriverkostoon, jolloin 2014 mennessä saadaan liitettyä uutta kiinteistöä. Kannatan avustusten reilua korotusta, sillä tutkimuksen mukaan vuonna 2008 oli vielä noin Kouvolan Vesiosuuskuntapäivä tarjosi runsaasti käytännön tietoa ja kokemuksia sekä tuote-esittelyjä. VESIOSUUSKUNTIEN määrä kasvussa kiinteistöä liitettävissä viemäriverkostoon, Tarasti sanoi. Kunnan kumppani Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka arveli omassa puheenvuorossaan niukan linjan jatkuvan valtion rahoituksessa. Ympäristöministeriön budjetissa on viime vuosien Kaivot Pumppaamot Säiliöt Erottimet Putket Kuntatekniikka 6/

16 VESIHUOLTO noin miljoonan euron ympäristönsuojeluraha suunnattu käytännössä yhteisviemäröintien avustamiseen. Vesiosuuskunnat eivät kuitenkaan ole kunnallisten vesilaitosten kilpailijoita vaan tärkeitä yhteistyökumppaneita ja alueen vesihuollon jatke, Pokka muistutti. Pienpuhdistamojen laatu on herättänyt paljon keskustelua. Myös ministeriön kantaa on tivattu. Pienpuhdistamonkin ostaja nauttii kuluttajansuojaa. Tuotteen valmistajalla on vastuu siitä, että laite toimii kunnolla, Pokka totesi ympäripyöreästi. Kärkevämmin kansliapäällikkö osoitti sanansa kuntien rakennusvalvonnalle. Kuntien rakennusvalvonta on velvollinen antamaan apua ja ohjeita kiinteistönomistajille myös hajajätevesiasioissa. Valmisteilla olevan lainmuutoksen mukaan ns. mummonmökeille on tulossa helpotuksia, sillä 68 vuotta täyttäneet kiinteistön omistajat vapautetaan asetuksen toimeenpanosta pysyvästi ilman eri hakemusta. Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry:n toiminnanjohtaja Riitta Virtanen ja Kouvolan Vesiosuuskunnat ry:n puheenjohtaja Pertti Halsola ottavat pulloihinsa Kouvolan vettä. Kouvola suunnannäyttäjänä Kouvolan Vesiosuuskunnat ry:n puheenjohtaja Pertti Halsola toimi päivän tapahtumajohtajana ja oli tyytyväinen päivän antiin. Ensimmäinen vesiosuuskuntapäivä onnistui hyvin, väkeä kävi toista tuhatta. Talouskin on tasapainossa, kiitos lukuisten näytteilleasettajien ja Leader-hankerahan, jota oli euron budjetista noin 70 prosenttia. Kovan rahan ja talkootyön osuus on 15 prosenttia kummankin. Talkootyötunteja kertyi arviolta, 3 000, Halsola arvelee. Ensimmäinen vesiosuuskuntapäivä oli pilottihanke, mutta jatkoa lienee tulossa joka vuosi. Päivän järjestelyistä vastuun kantanut Kouvolan Vesiosuuskunnat ry perustettiin alueelliseksi katto-organisaatioksi Jäsenosuuskuntia on 25, joissa on jäseniä Kun Kouvolan kaupunki perustettiin 2009 alussa, oli luonnollista, että uuden Kouvolan alueen vesiosuuskunnat muodostavat yhden neuvotteluelimen kaupunkiin päin. Emme ole juurikaan tehneet jäsenhankintaa, mutta silti tähän alueelliseen yhdistykseen on jo liittynyt 75 prosenttia vesiosuuskunnista, Pertti Halsola kertoo. Kouvolan Vesiosuuskunnat ry:n sivuilta löytyy 33 vesipassikoulutuksen saaneen nimet ja yhteystiedot. Sivusto antaa myös vinkkejä työmaavalvojista sekä urakoitsijoista. Kouvolan alueella vesiosuuskuntia on syntynyt erityisesti vanhan Valkealan kunnan ja Anjalankosken alueilla. Sade- ja hulevedet hallintaan AQUATOP-kansistoilla AQUATOP -tuotesarja on suunniteltu erikseen tarkastus- ja sadevesikaivoon. Sadevesikansiston muotoilun ansiosta vesi ohjautuu ritiläkannen nieluihin. Vedenläpäisykyky on suuremman aukkopintaalan ansiosta % parempi kuin perinteisissä sadevesiritilöissä. Tarkastuskaivon kansi on lukkiutuva ja siinä on tiivis nostokolo. Rakenne estää tehokkaasti sadevesien pääsyn verkostoon. Tule tutustumaan Aquatop-kansistoihin FinnBuildosastollemme 6 f 39 Helsingin Messukeskukseen Saint-Gobain Pipe Systems Oy Nuijamiestentie 3 A, HELSINKI Merstolantie 16, HARJAVALTA Puh fax Kuntatekniikka 6/2010

17

18 HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi: Sekä itä- HELSINGIN SEUDULLE Entistä enemmän pyritään siihen, että liikenneverkko ja toisaalta maankäyttö ja asuminen ovat toisiinsa sitoutuneita, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo. 18 Kuntatekniikka 6/2010

19 LIIKENNE että länsimetroa tarvitaan lisää raideliikennettä Helsingin seudun liikenteen (HSL) kulkuvälineillä matkustaa yli 300 miljoonaa ihmistä vuodessa. Silti pääkaupunkiseudun tiet ruuhkautuvat yksityisautoista. HSL:n pyrkimyksenä onkin lisätä raideliikennettä. Sormimaiseen rataverkkoon on suunnitteilla poikittaislinjoja metroa ja kehärataa rakennetaan lisää. TEKSTI: Merja Kihl ja Ari Mononen KUVAT Ari Mononen Helsingin seudun liikenne (HSL) perustettiin , ja se aloitti toimintansa HSL syntyi, kun osia Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta (YTV ) ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksesta (HKL) yhdistettiin. YTV:stä mukaan tuli liikenneosasto ja HKL:stä suunnitteluyksikkö, osa tiedotusta sekä matkalippujen tarkastus. HSL:llä on kuusi varsinaista jäsentä: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi. Tavoitteena on saada myös kahdeksan kehyskuntaa mukaan. Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kanssa on tekeillä selvitys HSL:ään liittymisen vaikutuksista. Metroliikennettä länteen ja itään Aivan ongelmitta liikenteen laajennus ei suju. Kiistaa on siitä, mihin suuntaan uusia raiteita pitäisi rakentaa ensimmäiseksi. Helsinki, Vantaa ja Sipoo suunnittelevat Östersundomiin uutta asukkaan taajamaa ja haluavat sinne itämetron. Espoo asettaa etusijalle kaupunkiradan ja länsimetron, joita pitäisi jatkaa jo olemassa oleviin keskuksiin. Sekä itä- että länsimetroa tarvitaan. Kysymys on vain ajoituksesta ja siitä, milloin pystytään saamaan tarpeeksi rahoitusta kummallekin. Molemmat ovat ilman muuta tarpeellisia, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi vakuuttaa. Kun lisätään metroliikennettä ja jatketaan kehärataa pääradan suuntaan, niin on syytä kehittää myös liityntäpysäköintiä ja liityntälinjastoa. Ihmisten on päästävä asemalle polkupyörällä tai kävellen, ja myös autoille on oltava riittävästi pysäköintipaikkoja asemien yhteydessä, Rihtniemi muistuttaa. Poikittaisliikennettä myös raiteille Myös sormimaisen rataverkoston poikittaisliikennettä tulisi Rihtniemen mukaan lisätä, koska siinä tulevaisuuden kasvupotentiaalit ovat suurimmat. Poikittaisen joukkoliikenteen Jokeri-linja on ollut menestystarina. Jokeri-I on saanut suuren määrän matkustajia. Nykyisten bussien vuorovälejä ei voida kuitenkaan enää kovin paljon tihentää, joten tavoitteena on saada lisää uusia isoja kaksoisnivelbusseja, myöhemmin poikittaista raitiotieliikennettäkin. Raide-Jokeri on yksi Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman eli HLJ:n hankkeista, joiden avulla bussien tilalle saataisiin jossakin vaiheessa raideliikennettä. Myös Jokeri-II on ollut suunnitteilla. Linjaa varten pitäisi kaivaa pitkä tunneli Keskuspuiston alitse. Helsingin kaupungin talous on aika kovilla, joten voi olla, että hanke sen takia vähän viivästyy, Rihtniemi arvelee. Eheämpään yhdyskuntarakenteeseen Uuden HSL:n tehtäviin kuuluvat seudun joukkoliikenteen suunnittelu ja tilaaminen. Kuntayhtymä vastaa myös HLJ:n laatimisesta. HLJ 2011 määrittelee 14 kunnan myös kahdeksan HSL:n ulkopuolisen kehyskunnan yhteiset tavoitteet liikennejärjestelmän kehittämiselle: mitkä ovat keskeiset liikenneinvestoinnit alueella ja missä järjestyksessä. Tavoitteena on, että HLJ luonnos lähtee lausunnoille lokakuun lopussa. HLJ-selvitys pohjautuu osittain keväällä 2010 valmistuneeseen maankäyttö- ja raideverkkoselvitykseen (MARA). Siinä on hahmoteltu 40 vuodeksi sellaisia kaavoituksen ja alueellisen raideverkoston kehittämisperiaatteita, joilla voidaan pitkällä aikavälillä eheyttää yhdyskuntarakennetta ja edistää kestävää kehitystä sekä liikkumismahdollisuuksia. MARA on ihan perustavaa pohja-aineistoa HLJ-työssä, jota on tehty yhdessä maakuntakaavan laatijoiden kanssa, Rihtniemi korostaa. Entistä enemmän pyritään siihen, että liikenneverkko ja toisaalta maankäyttö ja asuminen ovat toisiinsa sitoutuneita. Lisäksi ajoitus suunnitellaan sellaiseksi, että raideverkkoa rakennetaan sinne, mihin suunnilleen samaan aikaan on tulossa asutusta. Lausuntokierroksen jälkeen HSL tekee alkuvuodesta 2011 liikennejärjestelmäpäätöksen, jonka perusteella HSL ja kunnat tekevät aiesopimuksen valtion kanssa. Siinä valtiokin sitoutuu Kuntatekniikka 6/

20 SUVI RIHTNIEMI Synt Helsingissä, isä Kokoomuksen entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Rihtniemi ( ). Asuu Helsingin Töölössä, puoliso toimittaja Matti Niiranen. Diplomi-insinööri, joka opinnoissaan erikoistui maanmittaukseen. Työura: Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) toimitusjohtaja , sitä ennen 30 vuotta valtionhallinnossa mm. Maanmittauslaitoksen kehittämiskeskuksen vastuualuepäällikkönä, tutkijana VTT:n rakennustalouden laboratoriossa, maanmittausinsinöörinä Rauman maanmittaustoimistossa ja Uudenmaan maanmittauskonttorissa sekä maanmittaushallituksessa. Luottamustoimia: Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen , kaupunginvaltuuston puheenjohtaja , 1. varapuheenjohtaja , kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan puheenjohtaja, Pääkaupungin yhteistyövaltuuskunta YTV:n hallituksen puheenjohtaja rahoittamaan hankkeita. Rahoitus on keskeinen kysymys. Helsingin seudulle haluttaisiin paljon enemmän hankkeita kuin mihin realistinen rahoitustaso antaa mahdollisuuksia, Rihtniemi huokaa. Kiistaa kustannusten jaosta Kiistaa ei tule vain priorisoinnista vaan myös kustannusten jakamisesta. HSL:n jäsenkuntien alueella joukkoliikenteen investointihankkeissa asianomainen kunta maksaa puolet kustannuksista itse, toinen puoli hoituu HSL:n kautta. HSL:n sisällä investoinnit jaetaan kuntien välillä eri liikennemuodoittain sen mukaan, paljonko eri kuntien asukkaat ovat käyttäneet joukkoliikennettä. Laskutusperusteet saadaan matkakorttijärjestelmästä, koska matkakortteihin on kirjattu matkustajien kuntalaisuustiedot. Esimerkiksi länsimetron tapauksessa valtaosa HSL:n kautta kulkevistakin investointikustannuksista lankeaa varmaan Espoon maksettavaksi, koska valtaosa läntisen metrorataosuuden käyttäjistä on todennäköisesti espoolaisia, Rihtniemi ennakoi. Lipunhintoihin esitetään korotuksia Alkuvuodesta startanneen HSL:n talousarviota on Rihtniemen mukaan vaikea verrata aikaisempiin. Esimerkiksi käytäntö, jonka mukaan puolet infrastruktuurin rakentamiskuluista laskutetaan kuntayhtymän kautta, on kokonaan uusi, hän perustelee. HSL:n kokonaistalousarvioehdotus vuodelle 2011 on noin 516 miljoonaa euroa, mutta lopullinen talousarvio katsotaan kuntien lausuntojen jälkeen. Helsingissä arviot ovat vielä pöydällä. Toimintamenoja arvioidaan kertyvän tänä vuonna yhteensä 484,1 miljoonaa euroa. Operointikustannuksiksi arvioidaan 388,4 miljoonaa euroa, mikä ylittäisi talousarvion noin 2,6 miljoonalla. Valtionosuus kaupunkien jouk- 20 Kuntatekniikka 6/2010

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä

Lisätiedot

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus,

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 64 Valtatie 8 välillä Raisio-Nousiainen LÄHTEET LÄHTEET Biota BD Oy 2003: Raision liito-oravaselvitys Brusila Heljä. Vt 8 Raisio-Nousiainen. Muinaisjäännösinventointi 2004. Turun maakuntamuseo. Matinkainen

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Vesihuollon organisoituminen kunnissa Mitä vesiosuuskunnat ovat ja miten

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN ANNI VOUTILAINEN RAMBOLL FINLAND OY, VESIHUOLTO VESIHUOLTOPÄIVÄT 2015, TURKU VESIOSUUSKUNTIEN HAASTEET Suomalaisessa yhteiskunnassa on havaittu selkeitä

Lisätiedot

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA LAUSUNTOPYYNTÖ Dnro 479/07/70/700/2014 24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA Luonnokset Helsingin

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu

Lisätiedot

Niskanperän liittymäselvitys

Niskanperän liittymäselvitys LAPIN ELY-KESKUS Niskanperän liittymäselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28789 Raportti 1 (7) Saara Aavajoki Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Nykytilanteen liikennejärjestelyt... 1 2.1

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu 1.11.2011 Liikenneselvitys 1 (3) M. Karttunen Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Henkilöstöseurantaryhmä 23.4.2009 Kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi Valtuustojen hyväksymä uusi yhteistyösopimus 2009-2012 -korvaa yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus

Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta 143 03.12.2014 Kunnanhallitus 350 15.12.2014 Kunnanhallitus 145 25.05.2015 Ehdotus Mäntsälän kunnan lausunnoksi Helsingin seudun yhteisestä maankäyttösuunnitelma 2050 -luonnoksesta,

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen eteneminen

Raitiotiehankkeen eteneminen 23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti

Lisätiedot

KLAUKKALAN OHIKULKUTIE, TIESUUNNITELMA, NURMIJÄRVI JA VANTAA

KLAUKKALAN OHIKULKUTIE, TIESUUNNITELMA, NURMIJÄRVI JA VANTAA KLAUKKALAN OHIKULKUTIE, TIESUUNNITELMA, NURMIJÄRVI JA VANTAA TIESUUNNITELMAN YLEISÖTILAISUUS JORMA LAAKSO JA LAURI HARJULA 3.6.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Lähtökohdat, perustiedot ja yleiskartta Tutkitut eritasoliittymien

Lisätiedot

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1(7) 19.9.2014 MUISTIO MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1. Yleistä Tässä Mäskälän kaavarunkoalueen liikenteellisessä selvityksessä tarkastellaan kaavakaavarunkoalueen synnyttämän liikenteen

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

Raide-Jokeri. Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Raide-Jokeri. Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Raide-Jokeri Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Raide-Jokeri yleisesti KÄSKYNHALTIJANTIE Raide-Jokeri Itäkeskuksen

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71. OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Anl. p 12-06- 2014 Hallitus 81 15.04.2014 CNo! 9 RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.710/2013

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS YVA- SELOSTUKSESTA

YLEISÖTILAISUUS YVA- SELOSTUKSESTA VT12 PARANTAMINEN VÄLILLÄ ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YLEISSUUNNITELMA JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YLEISÖTILAISUUS YVA- SELOSTUKSESTA 15.6.2016 PITKÄJÄRVEN KOULU, KANGASALA YVA-SELOSTUSEN 1. TILAISUUDEN

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen 1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179 Annettu julkipanon jälkeen 5.8.2005 ASIA HAKIJA Yksityiskohtaiselle suunnitelmalle jäte- ym. vesien käsittelyssä toteutettavista

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 12.3.2010 MUISTIO Hannu Sainio 1(7) KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 1. Lähtökohtia Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien, Vanajantien, Kutalanjoen ja rautatien väliin. Keinusaari

Lisätiedot

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat HSYK 11.10.2016 Ennakkoaineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lähtökohdat puiteohjelman laatimiseen Edellisen MAL-suunnittelukierroksen jälkiarviointi,

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla STM:N VALMIUSSEMINAARI 27.5.2016 Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT 26.5.2016 2 Vesihuoltolaitoksen jatkuvuudenhallinta Valmius toimia

Lisätiedot

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Maira Kettunen Fennovoima Oy Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Suomalainen enemmistöomistus turvattu osakassopimuksin 48 paikallista energiayhtiötä 15 teollisuuden

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuolto 2015-2040 Haasteet Pirkanmaalla 22.10.2015, Pirkanmaan ELY-keskuksen auditorio Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki

Lisätiedot

VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN SOPIMUS SUURTEN INFRAHANKKEIDEN TUKEMISEKSI JA ASUMISEN EDISTÄMISEKSI (Neuvottelutulos 25.8.

VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN SOPIMUS SUURTEN INFRAHANKKEIDEN TUKEMISEKSI JA ASUMISEN EDISTÄMISEKSI (Neuvottelutulos 25.8. VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN SOPIMUS SUURTEN INFRAHANKKEIDEN TUKEMISEKSI JA ASUMISEN EDISTÄMISEKSI (Neuvottelutulos 25.8.2014) Matti Vatilo 26.8.2014 Hallitusohjelma 24.6.2014 Helsingin

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 6/2011 Tekninen lautakunta sivu 76

KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 6/2011 Tekninen lautakunta sivu 76 KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 6/2011 Tekninen lautakunta sivu 76 Kokousaika 8.6.2011 klo 15.00-16.15 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanhallituksen kokoushuone, Kolari

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS

16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 1 Esipuhe Tämä liikenneselvitystyö on laadittu Oy Sunny-Trading Ltd :n toimeksiannosta. Se käsittää

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ.

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. 1(7) OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös asemakaavan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija Ilmanlaatu paikkatietona 4.11.2009 -Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija YTV vastaa ilmanlaadun seurannasta pääkaupunkiseudulla YTV huolehtii Helsingin, Espoon,

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

Kehä I välillä Keilaniemessä, 1. rakennusvaihe

Kehä I välillä Keilaniemessä, 1. rakennusvaihe Kehä I välillä Keilaniemessä, 1. rakennusvaihe 19.1.2016 1 Tilaisuuden ohjelma Tilaisuuden avaus Espoon kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Hankekokonaisuuden esittely Espoon kaupunkitekniikka rakennuspäällikkö

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 ASIA HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Raumanjuovan, Hevosluodonjuovan ja Luotsinmäenjuovan

Lisätiedot

TERVETULOA JOENSUUHUN!

TERVETULOA JOENSUUHUN! TERVETULOA JOENSUUHUN! JOENSUUN AJANKOHTAISET HANKKEET Kuntatekniikanpäivät 2010 Tekninen johtaja Anu Näätänen TOIMINTA-ALUE maapinta-ala 2382 km 2 asukasluku 72704 (1.1.2010) JOENSUU 2009 : Joensuu +

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Ennakkoaineisto 13.1.2015 Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Liikenneselvityksen sisältö Työssä on tarkasteltu Niiralan asemakaava-alueelle

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA

VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA Kirsi Järvinen ympäristötarkastaja Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Tahvolan Omakotiyhdistys ry:n vuosikokous 15.2.2012 VESIHUOLTOLAKI (119/2001)

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti erikseen.

Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti erikseen. Tekninen lautakunta 115 04.12.2013 Tekninen lautakunta 118 02.12.2014 Tekninen lautakunta 93 14.12.2016 Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus 305/02.03.01/2013

Lisätiedot

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14

Lisätiedot

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1(5) 2.2.2012 MUISTIO SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1. Yleistä Tämä Siirin alueen toinen liikenteellinen selvitys liittyy Siiri II alueen asemakaavan laadintaan, jossa Iso-Harvoilantieltä alkavaa

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

Espoon hulevesien hallinta

Espoon hulevesien hallinta Espoon hulevesien hallinta Kuntaliitto 4.9.2007 Rakennusjärjestys 17 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä rakennettuun

Lisätiedot

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän

Lisätiedot

Joukkoliikenteen infrakulujen kohdistaminen uuden joukkoliikenneinfran osalta

Joukkoliikenteen infrakulujen kohdistaminen uuden joukkoliikenneinfran osalta Joukkoliikenteen infrakulujen kohdistaminen uuden joukkoliikenneinfran osalta Kehärata ja Länsimetro JOSE 20.5.2014 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Joukkoliikenneinfran kustannusten kohdistaminen

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta Palvelutuotannon lautakunta 117 21.10.2015 Kunnanhallitus 345 02.11.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019 701/08.00.01/2015 Palvelutuotannon

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

Oma Häme -hankkeen väliraportti

Oma Häme -hankkeen väliraportti Oma Häme -hankkeen väliraportti Tiedotustilaisuus 24.5.2016 Jukka Lindberg, projektipäällikkö Hämeen liitto www.omahäme.fi Missä menee Oma Häme hanke? Tiivistelmä: Sote III.sta Oma Häme hankkeeksi kevään

Lisätiedot

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu

Lisätiedot

Helsinki Dnro UUS 2008 R ASIA. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta

Helsinki Dnro UUS 2008 R ASIA. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta PÄÄTÖS 1. ASIA Helsinki Dnro 13.3.2009 UUS 2008 R 8 531 Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta 2. HANKKEESTA VASTAAVA Tiehallinto Uudenmaan tiepiiri PL 70 00521

Lisätiedot

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 ASIA Purku & Piikkaus Oy:n purkujätteen käsittelytoimintaa koskevan ympäristöluvan

Lisätiedot

Hannu Rantala Juhani Heikkilä Reetta Hulmi Jukka Männistö Teuvo Sulin Liisa Yski. Pirjo Kotiranta. Esittelijä-sihteeri Pertti Ollikka

Hannu Rantala Juhani Heikkilä Reetta Hulmi Jukka Männistö Teuvo Sulin Liisa Yski. Pirjo Kotiranta. Esittelijä-sihteeri Pertti Ollikka Viranomainen No 2//2014 KOKOUSPÖYTÄKIRJA Tekninen lautakunta Sivu 16 KOKOUSAIKA 16.4.2014 klo 17.00-18.25 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Kunnanviraston

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013

PÄÄTÖS. Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013 PÄÄTÖS Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013 ASIA Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan ympäristöluvan (LSY-2003-Y-410) lupamääräyksen 33 mukaiselle

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuollon kehittämispäivä 14.3.2016, Kirkonkranni, Seinäjoki Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681)

Lisätiedot

Valtatien 6 parantaminen Kouvolan kohdalla, yleissuunnitelma. Yleisötilaisuus Kouvola

Valtatien 6 parantaminen Kouvolan kohdalla, yleissuunnitelma. Yleisötilaisuus Kouvola Valtatien 6 parantaminen Kouvolan kohdalla, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus Kouvola 12.3.2013 Tilaisuuden ohjelma Klo 17.30-17.45 Tilaisuuden avaus ja työn taustojen esittely Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48 25.08.2014 Sivu 1 / 1 3421/08.01.00/2014 48 HSL-kuntien ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän keskinäisen Länsimetron ja Kehäradan joukkoliikenneinfran kustannusten jakamista koskevan sopimuksen hyväksyminen

Lisätiedot

SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA. Oulun Vesi

SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA. Oulun Vesi SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA Oulun Vesi 18.12.2013 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Kanta-Oulun vedenhankinta perustuu Oulujoen veteen, varajärjestelmää ei ole Kanta-Oulun alue kuuluu alimpaan

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (ANTTILA) KOSKIEN JOUKKOLIIKENTEEN VAPAA- TAI ALENNUSLIPPUJEN MYÖNTÄMISTÄ IKÄIHMISILLE HKL Halke 2007-2242 / 666 10.10.2007 (Määräaika

Lisätiedot

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 Isonkyrön kunta KYRÖÖNTIE Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 muutos 26.6.2015 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 4 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT...

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Elisa Molin 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Kiteen uusi paloasema

Kiteen uusi paloasema Kiteen uusi paloasema Liittymätarkastelu LUONNOS Juha Korhonen 4.12.2015 Sito Best for Your Environment Paloaseman suunnittelualueen sijainti Liite 5 Liikenneympäristö ja suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot