Runoileva lastenhoitaja. Kati Neuvonen. Keikkaa ja koulua. Tehyn teesit opiskelusta n Kotka säästää viisaasti. Kasvata hyvään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Runoileva lastenhoitaja. Kati Neuvonen. Keikkaa ja koulua. Tehyn teesit opiskelusta n Kotka säästää viisaasti. Kasvata hyvään 1 19.1."

Transkriptio

1 Keikkaa ja koulua Kasvata hyvään Kati Neuvonen Runoileva lastenhoitaja Tehyn teesit opiskelusta n Kotka säästää viisaasti th1 kansivalittu.indd :56:21

2 Renbase-tietokanta Terveysportissa Lääkkeiden käyttö munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla Renbase on tietokanta, joka mahdollistaa nopean tiedon saatavuuden lääkkeiden osuvasta ja turvallisesta käytöstä munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla. Tietokanta kattaa Suomessa myyntiluvalliset lääkkeet, vitamiinit sekä useita yleisesti käytettyjä erityislupavalmisteita. Tieto on kerätty monipuolisesti lääketieteellisestä kirjallisuudesta sekä valmistajan eri puolilla maailmaa antamasta informaatiosta. 2 Tehy tehy_renbase_01.indd th1 kokosivuilmot.indd :14:30

3 6 K-25: Nuorten auttaja Riittakerttu Kaltiala-Heino tekee työtään vaikeahoitoisten lasten parissa. Tässä numerossa 1/10 9 Päihteiden käyttö tasaantunut 13 Oman sopimuksen puolesta SPR:n sopimuksesta neuvotellaan jälleen. 14 Keikkalainen vuorossaan Satu Launonen-Tiala tekee työvuoroja, kun hänelle parhaiten sopii. 20 Ammatissa: Tekonivelpotilaan tukena 24 Väkivaltaa vastaan Lapset ja nuoret tarvitsevat rakkautta, rajoja ja rutiineja. 30 Aatteleppa omalle kohalles Leikkaussairaanhoitaja Anne Karvonen toimii eettisesti. TEEMANA KOULUTUS 32 Tehyn teesit koulutuksesta 33 Lääkintäoikeutta oppimassa 34 Laskuoppia hoitajille 36 Tehyn ammattilaisten joukkoon jo opiskelijana 38 Pätevä kolmessa maassa Vaihtoehtoina Suomi, Unkari ja USA. 41 Aikuisena ammattilaisena maisteriksi 48 Kotka säästää fiksusti 54 Kati Rohkea elää nyt runoilijan elämää. 60 Koulutusapua Somaliaan 80 Hyvät ja pahat rutiinit 88 Tieni tähän: Mistään kotoisin 90 Ihana arki 38 Rebecca vapaalla Budapestissa. Vakiot 5 Pääkirjoitus 10 Lyhyesti 23 Kolumni 29 Terveys 42 Työttömyyskassa 43 Tehy-uutiset 44 Tehy palvelee 46 Tiedotukset 47 Puheenjohtajalta 51 Hyötysivut 53 Ystäväni 86 Tutkimus 87 Sana on vapaa 90 Teresa kansi: kirsi tuura 80 Kirjoituksia rutiineista Tehy th1 3 sisus.indd :47:19

4 Liity netissä Saat liittymislahjan postissa! Opiskelija Liity jo nyt Facebookissa oma ryhmä Tehy Opiskelijat Opiskelijajäsenen edut n Ilmainen opiskelijajäsenyys n Vastuu- ja oikeusturvavakuutus (voimassa koti- ja ulkomailla) työharjoittelun, keikka- ja kesätöiden vahinko- ja ristiriitatilanteita varten. n Vapaa-ajan tapaturmavakuutus n Muut edulliset henkilö- ja omaisuusvakuutukset n Kalenteri n Tehy-lehti 16 numeroa vuodessa n Lomaetuja ja risteilymahdollisuuksia n Juridinen palvelu oikeusturvakysymyksissä n Työpaikkakohtainen neuvonta ja tuki (luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja ammattiosastojen toimijat) n Tehyn 14 aluetoimiston palvelut ympäri Suomen n Tehyn jäsensivut ja opiskelijoiden omat sivut n Maksuton jäsenyys Terveydenhuoltoalan työttömyyskassassa n Polttoaine-etu (Teboil) n Lehtietu (Yhtyneet Kuvalehdet) Tehyläisiä ammatteja n apuvälineteknikko n bioanalyytikko n ensihoitaja n fysioterapeutti n geronomi n jalkaterapeutti n kuntoutuksen ohjaaja n kätilö n lähihoitaja n naprapaatti n osteopaatti n röntgenhoitaja n sosionomi n sairaanhoitaja n suuhygienisti n terveydenhoitaja n toimintaterapeutti Kun olet työssä (kesä-, keikkatyö), ota ongelmatilanteissa yhteyttä työpaikkasi tehyläiseen luottamusmieheen. Saat neuvoja ja vinkkejä myös Tehyn aluetoimistoista ja keskustoimistolta. 4 Tehy Sähköpostipalvelu vain opiskelijoille: tai th1 kokosivuilmot.indd :02:07

5 Pääkirjoitus Tehyn keskustoimisto Helsinki, Itä-Pasila, Järjestötalo 1. Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, TEHY Asemamiehenkatu 4, Helsinki (09) , Faksi (09) Sähköposti: Palvelunumerot Edunvalvonta, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsenyysasiat, ma ti ja to pe 9 15 (09) Työttömyyskassa, ma pe 9 15 (09) Jäsentietomuutokset ma pe 9 15 (09) Internetissä omat.tehy.net Toimitus PL 40, Tehy Päätoimittaja Päivi Jokimäki Assistentti, tiedotukset Minna Sassi Toimitussihteeri Tuija Kinnunen-Moilanen Toimittajat Riitta Hankonen Terhi Mäkinen Vesa Turunen Ulkoasu Pia Hietamies AD Työpaikkailmoitukset Anita Suuronen Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki puh fax (09) Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Suomen Business Viestintä Oy puh fax (09) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN PunaMusta Keikkalaisen vaativa työ S uhdanteet työelämässä ovat muutoksessa. Työtilanne on nyt hoitajien kannalta hivenen heikompi kuin vielä vuosi sitten. Muilla aloilla työskenteleviä hoitoalan ammattilaisia on palannut työnhakuun alalle. Pääkaupunkiseudullakin on avoinna olleisiin vakituisiin paikkoihin tullut useampiakin hakemuksia. Viime vuonna oli nolla hakijaa, nyt kymmenen, kertoi eräs työhönottaja. Kun vakipaikkoihin saadaan täysi miehitys, osa työnhakijoista saattaa joutua tahtomattaan tekemään sijaisuuksia, keikkalaiseksi. Sijaisia alalla joka tapauksessa aina tarvitaan. Keikkatyö on monelle opiskelijalle hyvä tapa varmistaa toimeentuloa ja pedata valmistumisen jälkeistä työllistymistä. Tämä on mahdollista niille, joilla on jo toisen asteen tutkinto tai opinnot loppusuoralla. Aina keikkalaisena työskentely ei ole herkkua. Jos on hyvä ja työyhteisöön sopiva sijainen, häntä ei aina edes haluta vakinaistaa. Silloinhan ei olisi enää sijaista käytettävissä. Monille on käynyt niin, että sijaisuuksien teko venyy vuosiksi, ja vähitellen pätkätyöntekijä alkaa kaivata vakituisen työsuhteen tuomaa turvaa. Tehy on tehnyt paljon työtä perusteettomien määräaikaisuuksien karsimiseksi. Tässä lehdessä lukijat kirjoittavat työpaikkojensa rutiininomaisista käytännöistä. Eräs sijainen kertoo, minkälaista on työskennellä ilman rutiineja eri osastoilla. Osastojen käytännöt vaihtelevat huimasti, eikä edes pysyvä sijainen voi tietää, miten kullakin osastolla toimitaan erilaisissa käytännön tilanteissa. Sijaisia tarvitaan, mutta vakituinen henkilökunta ei aina jaksa perehdyttää jatkuvasti vaihtuvia tulijoita. Ja vaativimpiin tehtäviin ei pysty perehdyttämään hetkessä, vaan ne työt jäävät aina vakihenkilökunnan tehtäviksi. Joskus kuulee kauhutarinoita siitä, kuinka joku on mennyt tekemään keikkaa ja huomannut, ettei paikalla ole ketään vakituiseen henkilökuntaan kuuluvaa. Keikkalainen on vastuussa potilaista samalla tavoin kuin vakituinenkin, joten tällaisia tilanteita ei pidä mukisematta niellä. Päivi Jokimäki Päätoimittaja Tehy th1 5 paakkari.indd :42:12

6 K-25 Haastattelusarjassa tavataan ajankohtaisia henkilöitä ja esitetään heille 25 kysymystä. Nuorten auttaja Nuorisopsykiatri Riittakerttu Kaltiala-Heino kyseenalaistaa nuorten itsemääräämisoikeuden nykyisen tulkinnan. Nuori tarvitsee aina aikuisten tukea. Riitta Hankonen n Kuvat Jari Lifländer Miten nuoret voivat? 1 Valtaosa nuorista voi hyvin. Lopuille kasaantuu sosiaalisia, perhe- ja mielenterveysongelmia sekä kouluvaikeuksia. 20 prosentilla on ongelmia, jotka kouluterveydenhuolto pystyy hoitamaan. 10 prosenttia voi niin huonosti, että tarvitsee erikoissairaanhoitoa. 2 4 prosenttia tarvitsee nuorisopsykiatriaa. Milloin nuori on kypsä päättämään 2 omasta hoidostaan? Alaikäinen voi päättää pienistä asioista, kuten otetaanko tikku pois sormesta vai ei. Ongelmia tulee yleensä seksiin ja päihteiden käyttöön liittyvissä asioissa. Mielenterveysongelmissa on kyse niin vaikeista asioista, että nuori tarvitsee perheensä tukea niistä selvitäkseen. Miten yhteiskunta voi edistää nuorten 3 mielenterveyttä? Antamalla vanhempien olla osa nuorten elämää ja kantaa vastuu. Miksi Suomessa laki suojelee nuoren oikeutta pilata elämänsä ja sulkee vanhemmat pois päätöksenteosta? Jos 13-vuotias tulee raskaaksi, kyseessä on lastensuojelutapaus, joten on silkkaa hurskastelua puhua itsemääräämisoikeudesta. Itsemääräämisoikeuteen liittyy vastuu, eikä nuori pysty sitä ottamaan. Nuoret tarvitsevat huolenpitoa. Miksi uni on tärkeää? 4 Uni uudistaa elimistöä, ja aivot lepää- 6 Tehy vät. Unen puute vaikuttaa mielialaan, keskittymiskykyyn ja oppimiseen. Vuorokausirytmi pyrkii murrosiässä siirtymään myöhäisemmäksi, mutta ei nuorille ole vahinkoa siitä, että koulu alkaa kahdeksalta. Ei yhteiskunnan rytmiä tarvitse muuttaa siksi, että nuoret tykkäävät valvoa. Milloin on syytä huolestua? 5 Koulumenestyksen romahtamisesta pitää huolestua. Koulukiusaamisen kaikkien osapuolten, niin kiusatun kuin kiusaajienkin, voinnista pitää huolehtia sen lisäksi, että kiusaamisesta tehdään loppu. Pahat auktoriteettikonfliktit, joissa välit vanhempiin katkeavat kokonaan, ovat huolen aihe. Myös selkeä epäsosiaalinen käytös ja jatkuvat lainrikkomukset ovat merkkejä pahoinvoinnista. Mikä on kavereiden merkitys? 6 Ikätoverit ovat välttämättömiä ihmisen kehitykselle. Kaverittomuus voi johtua puutteellisista sosiaalisista taidoista. Tilanne ei korjaannu niin, että nuoria kehotetaan ottamaan kaikki mukaan, vaan he tarvitsevat aikuisten tukea. Nuoret eivät voi ottaa vastuuta toistensa mielenterveyden häiriöistä. Miten estetään koulusurmat? 7 Kaikki surmaajat ovat varoittaneet ikätovereitaan etukäteen, mutta nämä eivät ole kertoneet aikuisille. Meidän pitäisi kyetä luomaan nuoriin keskusteluyhteys, jolloin he kertoisivat internetissä näkemästään aikuisille. Vierastan myös kehitystä, joka tähtää yhteisöllisyyden hajoamiseen kouluissa. Vahvat pärjäävät luokattomassa koulussa, mutta kukaan ei välttämättä huomaa heikkojen pahaa oloa ja puutu siihen. Missä olet onnistunut? 8 Olen ylpeä Erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten hoitoyksiköstämme, vaikka en toki yksin ole kaikkea työtä tehnyt. Tulokset kestävät kansainvälisen vertailun. Nuoret hyötyvät saamastaan hoidosta: kaikki rauhoittuvat täällä. Olen myös ylpeä oppilaitteni tekemistä väitöskirjoista. Miten selviät pettymyksistä? 9 Etsin vaihtoehdon. Miten valitsit ammattisi? 10 Vanhempani ovat lääkäreitä. Erikoisalaa aloin miettiä jo ensimmäisenä opiskeluvuotena. Psykiatria on valtavan mielenkiintoista. Nuorten hoitaminen on tärkeää, koska heillä on niin paljon voitettavanaan. Mitä sellaista osaat, mitä kaikki eivät 11 osaa? Kirjoittaa tieteellistä tekstiä, laittaa ruokaa ja leikkiä roolileikkejä samaan aikaan. Ketä ihailet? 12 Nelson Mandelaa, joka on rakentava persoona kaikista kokemistaan vääryyksistä huolimatta. th1 6-8 K25.indd :02:20

7 Riittakerttu Kaltiala-Heino, 44 Ylilääkäri, nuorisopsykiatrian vastuualueen johtaja, Erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten tutkimus- ja hoitoyksikkö (EVA) Pitkäniemen sairaalassa Nokialla Nuorisopsykiatrian professori, lääketieteellinen tiedekunta, Tampereen yliopisto Puoliso, neljä lasta Harrastukset lukeminen, tanssi ja ratsastus Tehy th1 6-8 K25.indd :02:28

8 K-25 Ammattikirjallisuus on jatkuvassa käytössä. Islanninhevoset ovat osa vaikeiden nuorten hoitoa. Balettiharrastus antaa haastetta. Mikä on halvin huvisi? 13 Lukeminen. Missä olet kymmenen vuoden 14 kuluttua? Työskentelen edelleen yliopistossa ja sairaanhoitopiirin tehtävissä. Kansainväliset tehtävät kiinnostavat: haluaisin päästä kehittämään kehitysmaiden mielenterveyspalveluja. Missä rentoudut? 15 Kotona, lenkillä ja hevosen selässä. Millainen rooli kouluterveyden- 16 huollolla on nuoren mielenterveyden tukemisessa? Kouluterveydenhuolto on loistava järjestelmä, koska kouluterveydenhoitajan luo on helppo mennä. Resursseja pitäisi lisätä. Myös lisä- ja täydennyskoulutusta pitäisi olla enemmän. Kouluterveydenhuolto pystyisi hoitamaan keskivaikeat masennustilat, jos vain resursseja olisi riittävästi. Mistä väkivalta syntyy? 17 Suomalainen yhteiskunta on väkivaltainen. Lapset saavat väkivaltakokemuksia kodeissaan niin, että ovat joko väkivallan kohteina tai todistajina. Väkivaltaisilla nuorilla ei ole ollut heistä huolta pitävää aikuista. Mikä suojaa nuoren mielenterveyttä? 18 Varhaislapsuudessa luodut turvalliset 8 Tehy kiintymyssuhteet ja vanhemmat, jotka rakastavat, huolehtivat, ohjaavat ja asettavat rajat. Suomalainen selviytymisen kulttuuri edellyttää lapsen ja nuoren pärjäävän itsenäisesti. Vanhemmat kehuvat sillä, miten pieni lapsi selviää itsenäisesti sen sijaan, että olisivat ylpeitä siitä, kun lapsi turvautuu heihin. Millaisia ovat erityisen 19 vaikeahoitoiset nuoret? Heille on jaettu alusta asti huonot kortit. Heillä on väkivaltaisia käytöshäiriöitä, joiden taustalla on vanhempien mielenterveysja päihdeongelmia. Pojilla on alkanut mennä pieleen jo päiväkodissa. Tytöt romahtavat murrosiässä. He ovat olleet useissa hoitopaikoissa. Jokainen siirto on hylkääminen, mutta täältä heitä ei siirretä enää tiukempaan paikkaan. Turvaosastolla tuhoavaan käytökseen ei ole mahdollisuutta, mistä alkaa paraneminen. Miten nuoren masennus näkyy? 20 Masennus vaikeuttaa sosiaalisten kontaktien luomista, oppiminen vaikeutuu ja nuoresta tulee alisuorittaja. Parantunutkin masennus voi altistaa alisuorittamiselle myöhemmin elämässä. Masennus voi näkyä myös päihteiden käyttönä tai vetäytymisenä. Miten syömishäiriöitä voi ehkäistä? 21 Terveellinen, normaali ruokakulttuuri on hyvä esimerkki. Tytölle pitää luoda tervettä itsetuntoa, jossa ulkonäkö ei ole keskeisin asia, vaan hänelle annetaan myönteistä palautetta omista vahvuuksista. Perheiden yhteiset ateriat ovat keino tarkkailla nuoren syömistä. Miksi päihteiden käyttöön pitää 22 puuttua? Laki kieltää alkoholin käytön ja hallussapidon alle 18-vuotiailta. Kaksoisnormi näkyy siinä, että osa vanhemmista hyväksyy alaikäisten alkoholin käytön. Alaikäinen ei jää mistään paitsi, vaikkei käytä alkoholia. Alkoholi vaikuttaa aivojen kehitykseen, joten mitä myöhemmin aloittaa, sitä pienemmät ovat riskit. Miten hoidat mielenterveyttäsi? 23 Yksinkertaisin keinoin: harrastukset, perhe ja koti ovat tärkeitä. Mielenkiintoinen työ edistää hyvinvointiani. Mitä eroa on tyttöjen ja poikien 24 mielenterveysongelmilla? Tytöt masentuvat, ahdistuvat ja kärsivät syömishäiriöistä. Pojilla on käytöshäiriöitä ja adhd:tä. Selvää syytä sukupuolten välisiin eroihin ei ole löytynyt. Syitä on etsitty kulttuurista ja biologiasta. Saavatko nuoret riittävästi hoitoa? 25 Osa saa, osa ei. Nuorisopsykiatriset lähetteet ovat lisääntyneet. Kyse on tyydyttämättömästä hoidontarpeesta. th1 6-8 K25.indd :02:55

9 Ajankohtaista Päihteiden käyttö tasaantunut Alkoholia juotiin viime vuonna hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Samalla alkoholisairauksien määrä laski jonkin verran. Huumeiden käytön tilanne on vakiintunut. Annika Rauhala Alkoholin käyttö ja sen haitat olivat viime vuonna hienoisessa laskussa. Huumesairaudet ja huumekuolemat ovat lisääntyneet, mutta muut huumeisiin liittyvät haitat ovat vähentyneet tai pysyneet ennallaan. Tiedot käyvät ilmi THL:n Päihdetilastollisesta vuosikirjasta 2009 ja Huumetilanne Suomessa raportista. Alkoholia kulutettiin vuonna 2008 sadan prosentin alkoholina 10,4 litraa asukasta kohden. Kokonaiskulutus eli tilastoitu ja tilastoimaton kulutus yhteenlaskettuna laski 1,0 prosenttia eli 0,1 litraa asukasta kohden vuoteen 2007 verrattuna. Kulutuksen lasku johtuu Suomessa myydyn alkoholin määrän vähenemisestä. Jokaista suomalaista 15 vuot- ta täyttänyttä henkilöä kohti ilmaistuna kokonaiskulutus oli 12,5 litraa sataprosenttista alkoholia. Kokonaiskulutuksen vähenemisestä huolimatta kulutettiin Suomessa vuonna 2008 ensimmäistä kertaa enemmän alkoholia kuin missään muussa Pohjoismaassa. Suomalaisista lähes 13 prosenttia on joskus kokeillut kannabista. Kokeilleiden osuus on pysynyt lähes samana koko 2000-luvun. Nuorten keskuudessa huumausainekokeilut ovat vähentyneet 2000-luvun lopussa. Muihin Euroopan maihin verrattuna huumeiden kokeilu ja käyttö Suomessa on edelleen vähäistä, mutta selvästi yleisempää kuin 1990-luvun alussa. Huumesairaudet kasvussa Vuonna 2008 alkoholisairauksien hoitojaksojen määrä terveydenhuollon vuodeosastoilla laski 2,4 prosenttia edellisvuodesta. Verrattuna veronalennuksia edeltävään aikaan hoitojaksoja oli edelleen noin kahdeksan prosenttia enemmän. Alkoholisairauksia oli yhä eniten vuotiailla, erityisesti miehillä. Aiempina vuosina voimakkaasti li- sääntyneet alkoholin aiheuttamien mielenterveyden häiriöiden hoitojaksot kääntyivät laskuun. Huumausaineiden käytöstä aiheutuneet sairaalahoitojaksot muodostavat viidenneksen kaikista päihteisiin liittyvistä hoitojaksoista. Vuoteen 2007 verrattuna terveydenhuollon vuodeosastoilla hoidettiin 5 prosenttia enemmän huumesairauksia. Kasvu johtui pääosin huume- ja lääkeainemyrkytyksiin liittyvien hoitojaksojen lisääntymisestä. Huumausaineiden käyttö aiheuttaa lähes puolet alle 35-vuotiaiden päihdehoitojaksoista. Alkoholin käyttö aiheutti vuonna 2007 yhteiskunnalle miljoonan euron ja huumeiden käyttö miljoonan euron välittömät kustannukset. Terveydenhoidon ja sosiaalihuollon osuus kuluista oli lähes puolet. (PJ) Päihdetilastollinen vuosikirja Alkoholi ja huumeet. THL, SVT, Sosiaaliturva Huumetilanne Suomessa Kansallinen huumevuosiraportti EMCDDA:lle. Raportti 40/2009. THL. Suomalaisista lähes 13 prosenttia on joskus kokeillut kannabista. Tehy th1 9 alkoholijuttu.indd :11:03

10 Lyhyesti n Koonnut Vesa Turunen, Sosiaaliturvaa uusiksi n Sata-komitean loppumietinnössä on yli 50 ehdotusta sosiaaliturvajärjestelmän parantamiseksi. Yksi tärkeimmistä on se, etteivät puolison tai samassa taloudessa asuvien vanhempien tulot enää vaikuttaisi työmarkkinatukeen eli työttömyysturvasta poistuisi tarveharkinta. Kokonaisuudessaan komitean esittämien toimenpiteiden kustannusvaikutukset ovat noin 640 miljoonaa euroa. Tavoitteena on työn kannustavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Ehdotukset voidaan komitean mukaan toteuttaa vain julkisen talouden kestävyyden rajoissa. Osa esityksistä annettiin jo tammikuussa 2009, ja monet niistä ovat toteutumassa. Yhtä hyvin ei välttämättä käy loppuraportin ehdotuksille. (TM) Jos kunnat lomauttavat perusterveydenhuollossa, se saattaa kasvattaa erikoissairaanhoidon kustannuksia. Suuhygieniasta korvaus n Vuoden alusta alkaen suuhygienistin antama hoito korvataan, kun hoito perustuu yksityisessä terveydenhuollossa toimivan hammaslääkärin määräykseen. Hoito korvataan enintään 15 kerralta, jos se on annettu kahden vuoden kuluessa määräyksestä. Suuhygienistin tekemä suun terveystarkastus korvataan kerran kalenterivuodessa vahvistetun taksan mukaan. Nuoretkin masentuvat n Kela korvasi alle 30-vuotiaille yli sairauspäivää mielenterveyden häiriöiden perusteella viime vuonna. Määrä on miltei 50 prosenttia suurempi kuin viisi vuotta aikaisemmin. Mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat nuorten sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys sekä niiden kasvu 2000-luvulla huolestuttavat tutkijoita. Asiasta kirjoittavat tutkimusprofessori Raimo Raitasalo ja pääsuunnittelija Kaarlo Maaniemi Kelan Sosiaalivakuutus-lehdessä. Kasvu ei johdu mistään yksittäisestä syystä vaan terveydentilaltaan herkästi haavoittuvia nuoria tukevan sosiaalisen turvaverkon haurastumisesta. Tämä koskee perheen, koulun ja opiskelun, työn ja terveydenhuollon muodostamaa kokonaisuutta. Kela korvasi 2008 mielenterveyden häiriöiden vuoksi 4,1 miljoonaa sairauspäivärahapäivää, mikä on neljännes kaikista korvatuista sairauspäivärahapäivistä. (VT) Vääntö lomautuksista jatkuu n Vuoden vaihtuminen on saanut kuntapäättäjät entistä vahvemmin ajamaan leikkauksia kuntien henkilöstömenoihin. Yhteistoimintaneuvottelut ovat käynnissä muun muassa Pietarsaaressa, Raaseporissa ja Tampereella. Miksi säästöä pitää hakea henkilöstömenoista? Varmasti sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolelta löytyy hallinnonaloja, joissa säästöjä saadaan muulla tavalla, arvioi Tampereen kaupungin tehyläinen varapääluottamusmies Johanna Hirvimies. Kaupunki esitti viime vuonna seitsemän kertaa säästösopimusta taloudellisin perustein. Joka kerta kaikki työntekijäjärjestöt kiistivät perusteet. Kaupungin valtuustoryhmät ovat tehneet sopimuksen, jonka tavoitteena on saada 20 miljoonan euron säästöt henkilöstömenoihin tänä vuonna. Sitä varten koko henkilöstö pitäisi lomauttaa kuudeksi päiväksi. Toivon, että löytyy joku muu ratkaisu, sillä lomautukset heikentäisivät kuntalaisten palveluita. Samaa mieltä on Pietarsaaren kaupungin tehyläisten pääluottamusmies Leena Asplund. Pietarsaari on 2010 alusta ollut neljän muun kunnan isäntäkunta, joka vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnoista. Tavoitteena ovat säästöt henkilöstömenoissa, jotka työntekijää kohden olisivat noin 900 euroa. Se merkitsisi 2 viikon lomautuksia. Se on tosi pitkä aika alallamme. Jos näin tehtäisiin, kuka arvioisi ketä hoidetaan ja ketä ei? Monessa kunnassa yt-neuvottelut jatkuvat nyt. Tampereen sopimuksen pitäisi olla valmis tammikuun lopulla ja Pietarsaaren helmikuun lopulla. (VT) jari lifländer 10 Tehy th lyhyet.indd :04:39

11 Osasairauspäivärahaa yhä useammalle n Osasairauspäivärahaa voi vastaisuudessa saada heti sairauspäivärahan omavastuuajan jälkeen. Päivärahan myöntäminen ei enää edellytä, että henkilö on ollut vähintään 60 arkipäivää yhtäjaksoisesti sairauspäivärahalla. Vuoden alusta lähtien vuotias kokoaikatyössä oleva työkyvytön henkilö voi palata työhönsä osa-aikaisesti ja saada osasairauspäivärahaa jo sairausvakuutuslaissa säädetyn omavastuuajan jälkeen (sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää). Työntekijä voi sopia työnantajansa kanssa osaaikaisesta työskentelystä vähintään kahden viikon ja enintään kolmen kuukauden ajaksi. Päivittäisen tai viikoittaisen työajan on vähennyttävä prosenttia. Myös yrittäjä voi saada osasairauspäivärahaa. Päiväraha voidaan maksaa työnantajalle, jos työntekijä saa osa-aikaisen työskentelyn ajalta kokoaikatyön palkkansa. Vuonna 2008 osasairauspäivärahaa sai reilut henkilöä. (RH) Sairaalalaborantista se alkoi n Entinen Sairaalalaborantti ja Slaby, nykyinen Bioanalyytikko-lehti juhli 50-vuotista taivaltaan joulukuussa Helsingissä. Aiheet ovat päätoimittaja Seija Tuokon mukaan pysyneet yllättävän samanlaisina, sillä alkujaankin lehti käsitteli työvoimatilannetta, työelämän muutoksia ja alan koulutusta. Alan artikkelit ja kansainvälinen toiminta olivat mukana niin ikään jo ensimmäisissä numeroissa. Tekemisessä oli joukkovoimaa, intohimoa, kirkasotsaisuutta, muistelee 70-luvun lehdentekoa Liisa Jouttimäki. (PJ) Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevän henkilöstön määrä on kasvanut 2000-luvulla 11,5 prosenttia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Opiskelijoiden terveyspalvelut paremmiksi n Opiskeluterveydenhuollon järjestämistä selvittänyt työryhmä ehdottaa, että ammattikorkeakoululaisten opiskeluterveydenhuolto järjestettäisiin yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollon mukaisesti. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien terveydenhuollon järjestämisestä vastaisi edelleen oppilaitoksen sijaintikunta. Esityksen toteutus edellyttäisi, että YTHS:n toiminta laajenisi ammattikorkeakoulujen sijaintipaikkakunnille, AMK-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon rahoitustapa muuttuisi, rahoittajien rahoitusosuuksia selvitettäisiin ja rahoitusta koskevaa lainsäädäntöä tarkistettaisiin. Lisäksi opiskelijoille tulisi terveydenhoitomaksu. (VT) kirsi tuura Tähystys Löydöksiä mediasta n Ainoa luonnonvaranne on terve ja hyvin koulutettu väestö. Tästä luonnonvarasta täytyy pitää huolta. Terveys pitäisi mieltää inhimilliseksi pääomaksi. Professori Karl Hindricks, Zentrum für Sozialpolitik Sosiaalivakuutus 4/2009 n Espoon seudun lastentarhaopettajayhdistyksen lakkopäällikkö Terhi Hakkarainen oli huolissaan siitä, että tehyläisten lastenhoitajien palkat menevät kohta lastentarhanopettajien palkkojen ohi. Kuvateksti, Opettaja 49/2009 n Kunta-alan palkkausjärjestelmä perustuu työtehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen lisään, ei siihen, mihin ammattijärjestöön työntekijä kuuluu. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntatyönantaja 6/2009 n Alkoholia käytettiin 1,6 litraa 60-luvulla. Tänään se on 12 ja puoli. Silloin käytettiin sokeria 5 kg per henkilö. Tänään se on 40 kg vuodessa. Opetusneuvos Jaakko Kolmonen TV-uutiset ja sää, Yle TV n Monet ovat suorittaneet alemmanasteisen hoitokoulutuksen rajaa hipoen ja sitten kentällä kotihoidossa huomanneet alan rankkuuden ja vaativuuden. Helsingin Itäisen alueen kotisairaanhoidon päällikkö Aija Jacobson, Iltalehti n Tehy-ratkaisu syntyi Suomen työmarkkinahistorian ehkä suurimman työmarkkinaselkkauksen alla. Nelivuotinen sopimus tuntui silloin kelvolliselta, mutta nyt Suomi on syöksynyt lamaan. Liittojen pitäisi lähteä vahvistamaan työllisyyttä eikä vilkuilla sitä, mitä jollain toimialalla hyvässä suhdannetilanteessa saatiin. Työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen, EK YLE Radio Tehy th lyhyet.indd :04:52

12 Lyhyesti Yli 40 % suomalaisista ei ole varautunut eläkeaikaan. Inhimillinen Nikkilä n Helsingin suuren mielisairaalan, jo lopetetun Nikkilän historian kirjoittamiseen tuli idea kansanedustaja Ilkka Taipaleelta. Kirjailija Sirkka Liisa Tuovinen ryhtyi puuhaan ja nyt on ilmestynyt komea kirja Inhimillinen Nikkilä. Kirjassa kuvataan elämää sairaalalla kaikkien henkilöstöryhmien näkökulmasta pesulatyöntekijöistä ylilääkäreihin. Nikkilä kuvataan inhimillisenä laitoksena ja monien terapiamuotojen edelläkävijänä. Sairaala koulutti mielisairaanhoitajia ja sairaanhoitajia. Potilaiden hyvää hoitoa nakersi Ilkka Taipaleen mukaan kuitenkin se, että sairaalaan sijoitettiin potilaita paljon enemmän kuin mihin tilat oli suunniteltu. Sodan aikana Nikkilään siirrettiin potilaita turvaan Helsingin sairaaloista. Siellä myös kuoli paljon potilaita nälkään, koska mustan pörssin kauppa ei ulottunut laitoksiin. Nikkilän sairaalan museo on pakattu pahvilaatikoihin Helsingin kaupungin varastoon. Nykyiset sairaalan alueen jugend-huoneistojen asukkaat eivät enää näe lääkityksen vapisuttamia potilaita kävelemässä tupakka suupielessä kanttiiniin, eikä Antti seiso enää bussipysäkillä pyytämässä markkaa. (PJ) TNS Gallup Terveyskioski Jumboon n Vantaan kaupunki avasi vuoden alussa terveyskioskin kauppakeskus Jumbossa. Tarkoitus on tavoittaa riskipotilaita, joilla on esimerkiksi korkea verenpaine ja metabolinen oireyhtymä. Lisäksi kioskin hoitajavastaanotolla hoidetaan pieniä tapaturmia ja sairauksia. Kioskin on tarkoitus olla auki silloin, kun Kuntarajat pois n Päivähoidon valinnanvapautta on laajennettava mahdollistamalla kunnallisen päivähoitopalvelun hakeminen toisesta kunnasta, toteaa sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvityshenkilö Simo Pokki. Vanhemmat voisivat hakea lapselleen päivähoitopaikkaa toisesta kunnasta. Kunta tarjoaisi paikan vain, jos päivähoidossa on tilaa. Uusia päivähoitopaikkoja ei tarvitse perustaa, jollei kunta niin päätä. Hakijoista ensisijalla olisivat töissä käyvät tai opiskelevat. Päivähoidon hakeminen yli kuntarajojen on ollut jo aiemmin mahdollista. Selvityshenkilön mukaan uudistuksen suurin vaikutus olisi se, että kunnat joutuisivat arvioimaan ja kehittämään päivähoidon talouteen liittyviä toimintatapoja. Pokki luovutti selvityksensä peruspalveluministeri Paula Risikolle ennen joulua. Selvitys perustuu muun muassa kunnille tehtyyn kyselyyn ja keskusteluihin asiantuntijoiden kanssa. (RH) Selvityshenkilön esitys on STM:n verkkosivuilla. ihmiset käyvät ostoksilla mahdollisesti myös viikonloppuisin. Kaksivuotista pilottihanketta rahoittaa Sitra. Suomen ensimmäinen terveyskioski on toiminut puolen vuoden ajan Ylöjärvellä. (VT) sari tervaniemi Kalenteri Kekäläinen & Company: Häpeä Shame tanssiteos Kaapelitehdas Helsinki n Koonnut Minna Sassi, Matka messut Helsingin Messukeskus Lasten lauantai: Muumijuhla/ Muminfest Sellosali Espoo Neuvottelutaidot koulutuspäivä Tehyn Kouvolan aluetoimisto Neuvottelutaidot - koulutuspäivä Tehyn Kouvolan aluetoimisto Järjestökoulutuspäivät Holiday Club Vesileppis Leppävirta Ei kiitos Anna-Leena Härkösen näytelmä Hämeenlinnan kaupungin teatteri 12 Tehy th lyhyet.indd :05:01

13 Ajankohtaista Oman sopimuksen puolesta Neuvottelut SPR:n työehtosopimuksesta ovat käynnistyneet tauon jälkeen. Riitta Hankonen n Kuva Pasi Autio Suomen Punaisen Ristin hallitus on irtisanonut järjestön oman työehtosopimuksen ja ilmoittanut haluavansa siirtyä alakohtaisiin työsopimuksiin. Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN puolestaan haluaa säilyttää oman sopimuksen. Se on omasta puolestaan sanonut sopimuksen irti ja toimittanut työnantajalle neuvottelutavoitteensa. TSN on Tehyn, SuPerin ja Erton muodostama neuvottelujärjestö, joka on toinen sopijaosapuoli. Alakohtaiset työehtosopimukset tarkoittaisivat sitä, että Veripalvelussa ryhdyttäisiin soveltamaan Terveyspalvelualan työehtosopimusta, turvatalot ja vastaanottokeskukset siirtyisivät sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen alle ja keskus- ja piiritoimistot sekä kontit sekä osastot sosiaalialan järjestöjen työehtosopimukseen. Alakohtaiset työehtosopimukset ovat eritasoisia, ja TSN haluaa turvata kaikkien työntekijöiden aseman. Liitot näkevät tärkeänä säilyttää nykyiset työsuhteen ehdot samantasoisina eivätkä voi hyväksyä suunniteltuja heikennyksiä työsuhteen ehtoihin. SPR:n Veripalvelun tehyläiset ovat aktivoituneet. TSN:n jäsenilta keräsi kymmeniä paikalle. Heikennyksiä tarjolla Työntekijöille omasta työehtosopimuksesta luopuminen merkitsisi pääsääntöisesti heikennyksiä. Nykyiset työaikajärjestelyt ovat paremmat, ja myös sairausajan palkallinen jakso lyhentyisi. Alakohtaiset työehtosopimukset mahdollistavat pidemmän vuorokautisen työajan, Tehyn lakimies Vappu Okkeri sanoo. Hän arvelee, että omasta työehtosopimuksesta luopumisen taustalla on ilmeisesti uuden palkkausjärjestelmän kariutuminen sekä työnantajapuolen vaatimus pidemmistä työajoista sekä työaikajoustoista. SPR ei ole suostunut tekemään niin sanottua niveltämissopimusta, jolla säilytetään vanhan sopimuksen edut. Sellainen on tapana tehdä, kun vanhat työntekijät siirtyvät uuteen työehtosopimukseen. Neuvottelut työehtosopimuksen kohtalosta ovat käynnistyneet uudelleen tauon jälkeen. Pientä edistymistä on ilmassa, Okkeri kuvaa. Halu säilyttää oma sopimus TSN-järjestöjen teettämien kyselyjen mukaan suurin osa työntekijöistä haluaa säilyttää oman työehtosopimuksen. Myös työtaisteluvalmiutta on selvitetty. TSN:n jäsenillassa työntekijät saivat neuvottelijoilta tuoretta tietoa tilanteesta. SPR Veripalvelussa työskentelevä sairaanhoitaja ja ammattiosaston sihteeri Eveliina Virnes sanoo työntekijöiden olevan huolissaan työsuhteidensa ehdoista. Tes-kiistan myötä tehyläisyys on työpaikalla noussut. Ammattiosasto on ryhtynyt tiedottamaan tilanteesta sähköpostitse jäsenilleen. Tehyläiset pukivat työnantajan tiedotustilaisuuteen ylleen punaiset Tehy-paidat, koska halusimme osoittaa rohkeutta ja joukkovoimaa. Tehyläisyydestä on alettu keskustella enemmän. Tehy ja TSN neuvottelevat parhaillaan yksityissektorin sopimuksista. Yksityissektorin sopimuksia ovat sairaankuljettajia koskeva sopimus, PTY-tes, Plus Terveyden työehtosopimus, Hammaslääkäreiden työnantajayhdistyksen sopimus, YTHS:n sopimus, TPTES, SOSTES, Työterveyslaitoksen sopimus ja Seuren sopimus sekä SPR:n sopimus. Suurin osa sopimuksista päättyy tammikuun lopussa. Tehy th1 13 SPR.indd :57:14

14 K eik k Satu Launonen-Tiala, 31, suuntaa autonsa keulan kohti parkkihallia. Aurinko paistaa monen päivän harmauden jälkeen ja lämpömittari on laskenut pakkasen puolelle. Parin euron parkkimaksu on pieni hinta siitä, ettei tarvitse illalla lähtiessään skrapata ikkunoita. Kello käy kohti puoli yhtä, kun Satu astuu Oulun seudun kuntoutussairaalan aulaan ja pujahtaa vaatteiden vaihtoon. Työvaatteiden sininen väri paljastaa, mikä on Sadun tehtävä sairaalassa. Vakituisilla hoitajilla on sinivalkoraidalliset ja keikkalaisilla ja opiskelijoilla siniset takit. Satu on keikkailut kuntoutussairaalassa elokuusta lähtien. Talo tuli tutuksi kesällä 2008, jolloin olin erikoistumassa ja työharjoittelussa. Siksi en tarvinnut erityistä perehdytystä. Keikkalaisena Satu voi tehdä työvuoroja silloin, kun hänelle itselleen parhaiten sopii. Hän aloitti viime syksynä sairaanhoitaja-kätilön opinnot. Joka toinen viikko hänen esikouluikäinen tyttärensä on hänen luonaan. Silloin Satu opiskelee päivät ja tyttö on päivähoidossa. Tämä sopii minulle erittäin hyvin. Koska minulla on jo tutkinto ammattialaltani, minulla ei ole mikään kiire opintojen kanssa. 14 Tehy th keikkalainen.indd :52:51

15 kalainen vuorossaan Lähihoitaja Satu Launonen-Tiala yhdistää keikkatyötä sairaanhoitajaopintoihin. Vesa Turunen n Kuvat Pekka Fali Satu Launonen-Tiala ohjaa opiskelija Anna-Leena Rukajärveä ottamaan EKG:tä hoidettavana olevalta. Tehy th keikkalainen.indd :52:55

16 On kello 14:n raportin aika. Potilastietojen äärellä sairaanhoitaja Anna-Liisa Molander, lähihoitaja Satu Launonen-Tiala, sh Tarja Nieminen ja sh-opiskelija Anna-Leena Rukajärvi. Entä toimeentulo? Itse asiassa ansaitsen enemmän nyt kuin vakituisena. Esimerkiksi sunnuntain tuplavuorosta tulee neljän arkipäivän töitä vastaava palkka. Nopea kierto Kun Satu saapuu osastolle 2A, siellä on juuri alkamassa lounas. Ruokakärryt on tuotu pieneen keittiöön, josta hoitohenkilöstö jakaa ruuan. Omatoimisimmat potilaat tulevat istumaan ruokailutilaan, muut saavat ateriansa sängyn viereen. Joidenkin ateriointi ei onnistu ilman hoitajan avustusta. Tuskin Satu on päässyt kansliaan sisään, kun puhelin soi. Hän poimii luurin, esittelee itsensä ja toistaa puhelimessa esitetyn kysymyksen. Onko meillä vapaita paikkoja? Ansaitsen enemmän kuin vakituisena. Ei ole, vastaa hoitajien duetto. Rokua-konserniin kuuluva Oulun kuntoutussairaala sijaitsee aivan yliopistosairaalan ja ammattikorkeakoulun vieressä. Kontinkankaan kampukselta löytyy myös kaupunginsairaala. Pääosa potilaista siirtyy kuntoutussairaalaan erikoissairaanhoidosta ja saa hoitoa ympäristökuntien maksusitoumuksella. Osastoja on kaikkiaan viisi ja niissä yhteensä 90 potilaspaikkaa. Pidän siitä, että potilaskierto on nopeaa. Ymmärrän hoitajia, jotka alkavat väsyä, jos joka työvuorossa näkee samat työllistävät potilaat. Osastolla 2A on aamu- ja iltapäivävuorossa kaksi sairaanhoitajaa ja saman verran lähihoitajia. Myös opiskelijoita on kaksi. Toinen vakituisista sairaanhoitajista on tänään sisäisessä koulutuksessa, joten kokeneena lähihoitajana Satu saa ottaa tämän roolin. Siihen kuuluu työskentely opiskelijan kanssa. Opiskelijan ohjauksessa on mukavaa se, että töitä voi tehdä parina. Tietenkin se tuo myös lisää vastuuta. Samassa sairaanhoitajaopiskelija Anna- Leena Rukajärvi tulee ja ilmoittaa, että huoneen 2 potilaalla on hengitysvaikeuksia. Satu lähtee avuksi. Potilas saa hengitystä helpottavaa lääkitystä ja hänen asentoaan korjataan. Opiskelu avaa ovia Satu aloitti työuransa it-alalla 18-vuotiaana ilman erityistä koulutusta. Hän toimi asiakaspalvelussa ja erilaisissa projekteissa. Kun tehtävät alkoivat muuttua entistä teknisimmiksi, hän kyllästyi ja meni varastohommiin. Sen jälkeen vuorossa olivat henkilökohtaisen avustajan tehtävät vaikeasti liikuntavammaisten tukena. Sitä kautta kypsyi päätös kouluttautua lähihoitajaksi. 16 Tehy th keikkalainen.indd :53:02

17 Olen sosiaalinen luonne, joten hoitoala on oikea valinta. Satu valmistui lähihoitajaksi vuoden 2009 alussa ja poikkesi samana keväänä keikkalaiseksi Helsinkiin. Hän on lähtöisin pääkaupunkiseudulta, mutta asunut viimeiset 8 vuotta Oulussa, jonka tuntee kodikseen. Helsingissä oli monissa paikoissa kova kierto. Vakituiset olivat niin väsyneitä, etteivät jaksaneet perehdyttää uusia keikkalaisia. Hän oppi pian tunnistamaan hyvän ja huonon työyhteisön tunnusmerkit. Jos paikassa on huono henki, siellä on myös paljon sairauspoissaoloja ja vaikea saada sijaisia. Kuntoutussairaalassa Sadusta tuntuu, että hän on työyhteisön täysvaltainen jäsen eikä mikään juoksupoika. Se on tärkeää jaksamisen kannalta. Silloin töihin tulee mielellään. Keikkalaisena Satu kokee nauttivansa vapaudesta, johon vakituisella ei ole mahdollisuutta. Hän on ilmoittanut hyvissä ajoin etukäteen, milloin on työnantajan käytettävissä. Näin hän voi sovitella yhteen perhe-elämää ja opintoja. Miksi Satu sitten haluaa opiskella lisää? Lähihoitaja tekee lähinnä perushoitoa Vuode valmiiksi potilasta varten. Hoitaja jatkaa päivää keikkalaisena Moni tekee lisätienestiä keikkatyöllä. n Tilapäistä työvoimaa tarjoavat etenkin pääkaupunkiseudulla työn vuokraajat, joista suurimpina Seure ja MedOne. Silti valtaosa tulee usein muuta kautta. Suurin osa työskentelee talossa vakituisena ja tekee keikkoja muille osastoille, arvioi osastoryhmän päällikkö Anu Meriö Husista. Meriö selvitti parin vuoden takaisessa pro gradu -tutkielmassaan, minkälaisia ihmisiä pääkaupunkiseudun vuokratyötä tekevät hoitajat ovat. Kyselyyn vastasi 142 hoitajaa. Heidän joukostaan tyypillinen keikkalainen oli keski-ikäinen nainen, jolla ei ole alaikäisiä lapsia. Kyselyssä heitä oli 28 prosenttia. Selvityksen perusteella vuokrahoitajat jakautuivat kolmeen pääryhmään: oman työn ohella vuokratyötä tekeviin, päätoimisesti vuokratyötä tekeviin ja opiskelijoihin. Näiden kolmen ryhmän motiivit tehdä vuokratyötä poikkesivat toisistaan. Suurin ryhmä muodostui hoitajista, jotka tekivät vuokratyötä oman päätyönsä lisäksi. He tekivät vuokratyötä saadakseen lisäansioita. Päätoimisesti vuokratyötä tekevät hoitajat ilmoittivat motiivikseen työn tarjoaman joustavuuden, mikä tarkoitti työelämän sovittamista yhteen muun elämän kanssa. Opiskelijat näkivät vuokratyön väliaikaisena toimeentulon keinona, minkä lisäksi he käyttivät työmuotoa ammattitaitonsa kehittämiseen ja työpaikkojen testaamiseen. Hoitajat valitsivat vuokratyöpaikoikseen osastoja, jotka tarjoavat heille sopivia työvuoroja, ja joissa työskentely vastaa koulutusta. Myös työpaikan sijainnilla oli merkitystä. Samoin heidän saamallaan vastaanotolla. Toisaalta taas vuokrahoitajat välttelivät työpaikkoja, joissa he kokivat saavansa huonon vastaanoton, joissa heitä ei arvostettu tai joissa oli huono työilmapiiri. Anu Meriö: Vuokrahoitajuus sekä vuokrahoitajan työt ja työpaikat. Pro gradu. Turun yliopisto Tehy th keikkalainen.indd :53:09

18 Tässä hommassa pitää uskaltaa pitää oman päänsä. ja hoitoketju jää kesken. Sairaanhoitaja-kätilön -tutkinto avaa uusia ovia. Haluan lisää vastuuta työssä. Satu on suunnitellut painottavansa opintojaan leikkaussalitoimintaan, koska on mielestään parhaimmillaan akuuttihoitajana. Opiskelun ja työn yhdistämisessä on hyötynsä. Käytännön työssä pystyy ylläpitämään sairaanhoidollisia taitojaan ja työssä voi soveltaa uutta oppimaansa. Uudet kyseenalaistavat Kanslian ovella Satu kohtaa lääkintävastaavana toimivan sairaanhoitaja Maarit Kelan. Maaritin mielestä keikkalaisten parasta antia on se, että he tuovat vaihtelua arkeen ja kyseenalaistavat käytäntöjä. Uudet ihmiset osaavat kysyä, miksi teemme jonkun asian juuri näin ja joudumme perustelemaan sen. Huonona puolena puolestaan on, että keikkalaisten opastus voi viedä turhan paljon aikaa, kun pitää osoittaa, mitä mistäkin löytyy. Täysin uusia tulee harvoin, mutta heille meillä on parin päivän perehdytysjakso. Usein sijaistavat keikkalaiset löytyvät entisistä opiskelijoista, joille ei tarvitse selittää kaikkea alusta alkaen. Sijaisten työhön pääsyn helpottamisessa auttaa tulevaisuudessa myös perehdytyskansio, joka on viimeistelyä vaille valmis. Kun itse aloitin täällä seitsemän vuotta sitten, sain ryhtyä heti hommiin. Mutta varsinkin sairaanhoitajan tehtävissä on edelleen paljon tilanteita, joita ei voi käydä etukäteen läpi. Satu on huomannut, että keikkalaisena toimiminen vaatii tietynlaista luonnetta. Itsetunnon on oltava kohdallaan. Herkkänahkaisuudesta joutuu kärsimään. Tässä hommassa pitää uskaltaa pitää oma päänsä. Hän arvelee, että potilaat saattavat huomata vakituisen ja keikkalaisen välillä eron muustakin kuin työasusta, sillä keikkalaiset ovat toimeliaimpia. Keikkalainen jaksaa painaa 120 lasissa, kun takana ei ole kahdeksaa työpäivää. Keikkalaiset rikkaus Kello tulee 14 ja on raportin aika. Aamuvuorossa työskennellyt sairaanhoitaja Tarja Nieminen kertaa vuoron tapahtumia ja Satu kirjaa niitä omaan listaansa. Sadun tavoin Tarja on tehnyt keikkoja kuntoutussairaalassa elokuusta lähtien. Hän ryhtyi keikkalaiseksi, koska hänestä alkoi tuntua, ettei ehdi tehdä mitään muuta kuin töitä. Työmuodon muutos ei ole ainakaan vielä tuottanut toivottua tulosta. Täällä on paljon keikkoja tarjolla. Itsestä täytyy löytyä tiukkuutta, että saa pidettyä suunnittelemansa vapaat. Tarjan mielestä sairaanhoitajan työ on kiireistä, sillä etenkin lääkkeiden jako ja lääkärikierrot työllistävät. Myös omaiset kysymyksineen ottavat aikansa. Lisäksi tulevat perushoitoon kuuluvat tehtävät. Vuonna 1990 sairaanhoitajaksi valmistunut Tarja työskenteli välillä 10 vuotta muualla kuin hoitoalalla. Sitten hän teki paluun sairaalamaailmaan. Lähdin tuolloin kiireen takia, mutta se olikin muuttunut huonompaan suuntaan. Olen tottunut kiireempäänkin. Mielestäni täällä työtahti on sellainen, että voin hyvällä eettisellä omallatunnolla lähteä kotiin työpäivän jälkeen, vertailee Satu. Molemmat pyrkivät tekemään työssä parhaansa. Tarjan mielestä kiitos tulee yleensä lähimmältä työkaverilta. Satu kaipaa suoraa palautetta kaikilta. Hyvä sanotaan helpommin mutta kielteistä ei. Miten voin korjata, jos siitä ei kerrota? Vs. palveluesimies Titta Vatanen toivoo, että palautteenanto toimii kaikkiin suuntiin. Nuorillakin keikkalaisilla on kokemuksia useista eri työpaikoista, mikä myös on hyödyksi. Se on rikkaus ja hyvä menetelmä siirtää tietoa. Palveluesimiehen tehtäviin kuuluu sijaisten hankkiminen. Hänen mukaansa keikkalaisia tarvitaan lomien ja sairauspoissaolo- Hyvä tietää Monet vakituisen työntekijän oikeudet ja velvollisuudet koskevat myös keikkalaista. Useat tekevät sijaisuuksia omasta toiveestaan. Keikkailu voi olla keino työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi, jaksamisen tukemiseksi, opintojen rahoitusmuodoksi tai eläkevaihtoehdoksi. Osalle se on pakon sanelemaa, jos kokoaikaista työtä ei ole tarjolla. Onko keikkalaisella oikeus 1 perehdytykseen? Työnantajan on huolehdittava myös keikkalaisen perehdyttämisestä työhön, työpaikan olosuhteisiin ja työsuojeluntoimenpiteisiin. Kun työntekijä on vuokrausyrityksen palveluksessa, työvoimaa vuokraava yritys eli käyttäjäyritys huolehtii näistä asioista. Entä työterveyshuoltoon? 2 Vuokratyöntekijän työterveyshuollon järjestämisestä vastaa vuokratyöyritys. Mitkä ovat oikeudet sairauslomaan? 3 Sairauslomaoikeudet ovat täsmälleen samanlaiset kuin vakituisella. Kun palvelussuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 60 kalenteripäivää, varsinaista palkkaa maksetaan sairausloman ajalta enintään 60 kalenteripäivää ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkasta 120 kalenteripäivää. Alle 60 kalenteripäivää kestäneissä palvelussuhteissa työntekijä on oikeutettu palkalliseen sairauslomaan 14 kalenteripäivän ajalta. 18 Tehy th keikkalainen.indd :53:09

19 Opiskelija ja hoitaja toimivat parina. Plussat ja miinukset + Oman elämän hallinnan tunne. Vapaat järjestyvät helpommin. + Voi katsella muita paikkoja rauhassa +/ Ei irtisanomisaikaa Epävarmuus työn jatkuvuudesta Uudessa paikassa jopa yksinkertaisten asioiden löytäminen vaikeaa Perehdytykseen ei aikaa Perheen perustaminen saattaa lykkääntyä vaikeuksia saada asuntolainaa Maksaako keikkaa tekevä opiskelija 7 jäsenmaksua? Ensimmäistä alan tutkintoa opiskelevalla ei ole jäsenmaksua. Toista tutkintoa suorittajen paikkaamiseen. Miten heitä on tarjolla, vaihtelee suuresti. Yleensä tilanne on melko hyvä. Joskus laitan 35 tekstiviestiä ja jos se ei tuota tulosta, alkaa soittokierros. Oikean tiedon lähteille Osastolle on saapumassa uusi potilas Oysistä. Satu ja Anna-Leena laittavat huoneen sitä ennen valmiiksi. Kun potilas tuodaan huoneen ovelle, hoitajat ovat vastassa. Potilas autetaan sängystä toiseen. Nyt hivutetaan ja noustaan seisomaan. Hyvä. Ja vasen jalka sivulle, opastaa Satu. Hän kysyy potilaalta, nostetaanko sängyn reuna ylös vai jätetäänkö alas. Samalla hoitaja kertaa hälytyskellon käytön. Päivälliskärryt saapuvat osastolle puoli viideltä. Ruokailu ja alkuilta sujuvat omalla painollaan. Iltapala tarjoillaan ennen seitse- mää. Iltaraportti on Sen jälkeen keikkalaisen päivä on täysi ja Satu lähtee autolle. Pakkanen on kiristynyt, mutta tallissa odottaa auto, jonka rattiin voi heti hypätä. Ensi viikon Satu panostaa taas opiskeluun, mutta seuraavana päivänä on junamatka Tampereelle. Siellä hän osallistuu Tehyn tutor-koulutukseen. Tutorina voin jakaa opiskelijoille oikeaa tietoa työelämästä heti alusta alkaen. Onko keikkalaisella sama vastuu 4 potilasturvallisuudesta kuin vakituisella? Jokaisen terveydenhuollon laillistetun ja nimikesuojatun ammattihenkilön tulee huolehtia omassa toiminnassaan potilasturvallisuuden toteutumisesta riippumatta työsuhteen kestosta tai laadusta. Perustana on laki potilaan asemasta ja oikeuksista sekä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettu laki. Onko keikkalaisen jäätävä työhön 5 pidemmäksi aikaa kun on sovittu jos on tarvetta? Yleensä keikkalainen sopii tietyistä työvuoroista työnantajan kanssa. Ylimääräiseen työhön tarvitaan työntekijän suostumus. Kertyykö lomaa? 6 Keikkalaisuus kerryttää lomaa samoin kuin täydessä työajassa. Lomaa kertyy, jos keikkalainen työskentelee kalenterikuukauden aikana joko 14 työpäivänä tai 35 työtuntia. Työpäivän pituudelle ei ole asetettu vähimmäistuntirajaa. van jäsenmaksu on sidoksissa opintojen aikaisiin työsuhteisiin. Hän maksaa jäsenmaksua 1,1 % palkasta niiden työsuhteiden osalta, joita hänellä on opiskeluaikana. Tällaisia ovat esimerkiksi opintojen aikaiset kesätyöt tai keikkatyöt. Opiskelija voi tehdä työnantajalle perintäsopimuksen, jossa hän oikeuttaa työnantajan perimään jäsenmaksun palkanmaksun yhteydessä ja tilittämään sen Tehyyn. Hän voi maksaa jäsenmaksun Tehyyn myös itse. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. Lisää tietoa Tehyn verkkosivuilta: tehy.fi/jasensivut Vuokratyöopas. Työ- ja elinkeinoministeriö Tehy th keikkalainen.indd :53:12

20 Ammatissa Tekonivelpotilaan tukena Endoproteesihoitaja Raija Lemettisen vastaanotolla jännitys vähenee. Hän kertoo leikkauksesta, toipumisesta ja varmistaa, että potilas on leikkauskelpoinen. Terhi Mäkinen n Kuvat Mikko Lehtimäki Raijan plussat ja miinukset + Itsenäinen työ + Työn vaihtelevuus + Yhteistyö monen tahon kanssa + Potilailta saa välitöntä palautetta ja työ tuntuu tarpeelliselta + Saa kehittää työtään Vastuu on suuri Alussa ei vertaistukea 20 Tehy Raija tapaa jokaisen Seinäjoen keskussairaalaan tekonivelleikkaukseen tulevan potilaan viikkoa tai kahta ennen leikkausta. Tavallisesti mukana on puoliso, lapsi tai muu läheinen, koska kahdet korvat kuulevat enemmän kuin yhdet. Joskus henkisenä tukena on tutuksi tullut taksikuski. Potilailla on usein kova tarve puhua ja saada tietoa. Leikkaus jännittää, ja se on luonnollista. Hoitaja on potilaan yhteyshenkilö ennen leikkausta ja sen jälkeenkin. Hänelle voi soittaa, jos joku asia askarruttaa. Jotkut soittavat pelkästään siitä ilosta, että kaikki on mennyt hyvin. Vastaanottokäynnillä varmistetaan, että potilas on leikkauskelpoinen. Leikattavalla ei saa olla tulehduksia. Se tutkitaan verikokeella. Esimerkiksi virtsatietulehdus tai tulehtuneet varvasvälit on hoidettava. Ihon pitää olla th ammatissa.indd :10:05

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina Sisällys 3 Tehy on tahdon asialla 4 Tehyläiset yksityisellä sektorilla 5 Yksityisen sektorin edunvalvonta 6 Tehyläiset

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Tilastot AMK -koulutuksesta tehyläisten ammattien osalta 1

Tilastot AMK -koulutuksesta tehyläisten ammattien osalta 1 Tilastot AMK -koulutuksesta tehyläisten ammattien osalta 1 Ammattikorkeakoulujen aloituspaikat nuorille Tehyläisten tutkintojen mukaan sosiaali-, terveys-, ja liikuntakoulutusalalla -. Lähde: AMKOTA, elokuu

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Jäseniltojen materiaalia Liite Tehy-toimijat uutiskirjeeseen 11.9.2015 Tehyläiset ja palkkaus Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Opas tehyläisyyteen. Liittymisen edut. Tehy Tahtoa ja tekijöitä

Opas tehyläisyyteen. Liittymisen edut. Tehy Tahtoa ja tekijöitä Opas tehyläisyyteen Liittymisen edut Tehy Tahtoa ja tekijöitä Sisältö 3 Tervetuloa tehyläisten joukkoon 4 Meitä on moneksi 5 Liittyminen 6 Jäsenedut 7 Terveydenhuoltoalan työttömyyskassa 9 Ammattiosasto

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

On oikeus kuulua Tehyyn. Tehy opiskelijat TAHTO. ROHKEUS. TULEVAISUUS.

On oikeus kuulua Tehyyn. Tehy opiskelijat TAHTO. ROHKEUS. TULEVAISUUS. On oikeus kuulua Tehyyn Tehy opiskelijat TAHTO. ROHKEUS. TULEVAISUUS. Sisältö 3 Tervetuloa tehyläisten joukkoon 4 Meitä on moneksi 5 Liittyminen 6 Jäsenedut 8 Terveydenhuoltoalan työttömyyskassa 10 Töihin

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Opas tehyläisyyteen. Liittymisen edut. Tehy Tahtoa ja tekijöitä

Opas tehyläisyyteen. Liittymisen edut. Tehy Tahtoa ja tekijöitä Opas tehyläisyyteen Liittymisen edut Tehy Tahtoa ja tekijöitä Sisältö 3 Tervetuloa tehyläisten joukkoon 4 Meitä on moneksi 5 Liittyminen 6 Jäsenedut 7 Terveydenhuoltoalan työttömyyskassa 9 Ammattiosasto

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Koulutettuja hammashoitajia, suun terveydenhoitoalan lähihoitajia ja suuhygienistejä sekä alan opiskelijoita edustava

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2014 2017 1 :N JA :N TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1. Työllisyys - ja kasvusopimuksen toteuttaminen Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 30.8.2013 sopineet työllisyys-

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen 1 Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimisto Osoite: Torikatu 34 40 Toimisto avoinna ma pe klo 9 15.45 puhelin 010 194029 www.oulunseuduntetoimisto.fi

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet?

Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet? Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet? Johanna Korkeamäki Tutkija-kehittäjä, VTM 5.3.2015 1 Tervetuloa oppimisen ihmeelliseen maailmaan Oppiminen itsessään on yksi

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Nettityöpapereita 23/2011 Raimo Raitasalo ja Kaarlo Maaniemi Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Kelan tutkimusosasto Kirjoittajat Raimo

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, Ohjelma Johtaja Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Avaussanat Saija Pyhäniemi & Ulla Tiililä, Kotus: Lastenhoitoa vai kirjaamista? Tuloksia kyselytutkimuksesta Puheenjohtaja Anne Liimola,

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri Puhelinvaihde 06 415 4939 Faksi 06 415 4351 Puhelin

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot