FOGUE sosiologian, sosiaalityön ja yhteiskuntapolitiikan ainejärjestö Fokus ry.n lehti

Transkriptio

1 Fogue 2011

2 FOGUE 2011 sosiologian, sosiaalityön ja yhteiskuntapolitiikan ainejärjestö Fokus ry.n lehti 2

3 Päätoimittajalta Toivottavasti lehdestä on apua orientoitumisessa opiskelijaelämään. Lehden sisältö on perinteikkäästi melkoisen fuksipainotteinen, mutta toivottavasti siitä on iloa myös vanhoille opiskelijoille. Lehteä on ollut mukava tehdä ja olen erityisen kiitollinen ainejärjestömme aktiivisille jäsenille, jotka ovat ideoineet ja kirjoittaneet juttuja ahkerasti. Kiitos teidän lehdessä ei ole tällä kertaa yhtään päätoimittajan itse kirjoittamaa juttua! Fogue ilmestyy perinteisesti kesäaikaan, kun Jyväskylä on autioitunut ja ruoho vihreää. Vaikka vanhat opiskelijat kirmaavatkin jo kesälaitumilla, löytänee lehti silti lukijakuntansa, sillä tämä lehti on tarkoitettu erityisesti sinulle, joka olet juuri avannut yliopiston logolla varustetun kirjekuoren. Syksyllä toivottavasti ilmestyy myös toinen Foguen numero ja sen tekemiseen olette myös te uudet opiskelijat lämpimästi tervetulleita. Onnea opiskelupaikan johdosta minunkin puolestani ja muistakaa kerätä voimia kesän aikana syksyn koitoksiin! Annimaria Valli (kuva: Jari Järvenpää) 3

4 Puheenjohtajalta Jos pitelet Foguen painettua versiota käsissäsi, olet luultavasti saanut paksun kirjekuoren Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta. Tästä lämpimät onnitteluni! Kuten joka vuosi, osalle teistä Jyväskylän yliopisto on, ainakin tässä vaiheessa, unelmien täyttymys. Osalle taas ei. Itselleni se täysin maantieteellisistä syistä ei ollut ja kirjoittautuessani läsnäolevaksi yliopistolle olin samaan aikaan sekä äärettömän huojentunut että jossain määrin pettynyt. Huojentunut siitä, että perheen ja sukulaisten kaksi vuotta jatkuneet "Minnekäs aattelit opiskelemaan" -kyselyt viimein lakkaisivat, pettynyt siitä, että joutuisinmuuttamaan Jyväskylään. Alussa Jyväskylä näytti minusta pelottavan pohjoiselta ja pelottavan itäiseltä ja tietenkin aivan liian pieneltä. Kuten kuka tahansa entinen haja-asutusalueen asukki, olin kerran isompaan kaupunkiin muutettuani saanut ajatuksen siitä, että muutto pienempään kaupunkiin tarkoittaa aina vähintäänkin pienimuotoista maailmanloppua. Muuttohalukkuuttani ei myöskään lisännyt se, että Jyväskylä oli itselleni täysin vieras kaupunki, josta en entuudestaan tuntenut käytännössä ottaen ketään. Hieman yllättäen ja verrattain nopeasti Jyväskylä kuitenkin muodostui itselleni kodiksi eri tavalla kuin sitä edeltäneet, niin pienemmät kuin suuremmatkin kaupungit. Eräs kotiutumistani merkittävästi edistänyt tekijä oli ainejärjestö. Kun aloitin opintoni syksyllä 2008, näyttäytyi Fokus yh- 4

5 teisönä, jonka toimintaan oli helppo tulla mukaan tuntematta ketään ja tietämättä oikein edes, että mistä tässä on kysymys. Ilmapiiri oli avoin ja toivotti uudet jäsenet tervetulleiksi. Sittemmin olen viettänyt Fokus-porukalla lukuisia usean tunnin mittaisiksi venyneitä lounaita Wilhelmiinassa, tenttipaniikissa juotuja kahveja Librissä, aamuun asti jatkuneita iltoja sekä raukeita sunnuntaipäiviä. Hieman sentimentaalisesti sanottuna Fokus teki Jyväskylästä itselleni kodin sen sijaan, että kaupunki olisi jäänyt elämässäni vain periferiseksi välipysähdyspaikaksi, jossa eletään vähän vastentahtoisesti muutama vuosi Toivon, että Fokus näyttäytyy syksyn 2011 fukseille yhtä positiivisessa valossa kuin mitä se aikanaan näyttäytyi itselleni. Tahtoisin myös antaa jonkun sellaisen ihanan, yleispätevän ja äidillisen neuvon kaikille syksyn 2011 fukseille. Sellaista lienee aika hankala antaa, sillä sadan uuden opiskelijan joukko on perinteisesti ollut verrattain monimuotoinen. Väittäisin kuitenkin, että jokaisen opiskelijan ikään, elämäntilanteeseen tai opintojen vaiheeseen katsomatta olisi hyvä pitää mielessä se, että elämää on myös ja ennen kaikkea luentosalien ja tenttipäivien ulkopuolella. Tämä itsestäänselvältä tuntuva asia pääsee toisinaan yllättävän helposti unohtumaan, erityisesti niinä opiskelujen hektisimpinä aikoina. Luentosalien ulkopuolisessa maailmassa sinua odottaa ainejärjestösi, joka toivottaa toimintaansa lämpimästi tervetulleeksi niin uudet kuin vanhatkin opiskelijat. Antoisaa opiskeluvuotta toivottaen, Tiina Sihto Fokus ry:n puheenjohtaja 5

6 Mikä ihmeen Fokus? Fokus lyhyesti: Jyväskylän yliopiston sosiologian, yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalityön ainejärjestö Fokus ry ovat bileet, erityisesti perinteikkäät runkotapahtumat eli syksyllä järjestettävät fuksiaiset, fuksien järjestämät pikkujoulut, helmi-maaliskuussa järjestettävä Perustettu '60-luvulla, rekisteröity yhdistykseksi 1974 Aktiivijäsenistöä n. 300 Kuten sääntöjemme ensimmäinen pykälä toteaa, Fokus ry on Jyväskylän yliopiston sosiologian, yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalityön ainejärjestö. Ainejärjestö on yliopiston piirissä toimiva yhdistys, jonka tarkoitus on yhdistää saman alan, tässä tapauksessa Jyväskylän yliopiston sosiaalitieteiden, opiskelijoita, järjestää monipuolisesti vapaa-ajan toimintaa sekä ajaa em. aineiden opiskelijoiden etua yliopistolla. Näkyvin osa toiminnastamme lumirieha sekä vappu, jota yleisesti ottaen pyrimme juhlimaan joka vuosi täyden viikon verran. Bileiden osalta järjestämme myös saunailtoja, sitsejä, baaribileitä ja toivottavasti ensi syksynä myös vuosijuhlat. Välillä järjestämme bileitä omalla porukalla, välillä taas jonkun toisen ainejärjestön kanssa. Esimerkiksi DOOM-baaribileet järjestämme vuosittain muiden yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ainejärjestöjen kanssa. Ainejärjestötoiminta ei kuiten- 6

7 kaan, toisten harmiksi ja toisten iloksi, ole pelkästään kosteaa kreisibailausta ja jatkuvaa nousuhumalaa, vaan toimimme myös monilla muilla sektoreilla ja järjestämme myös holittomia tapahtumia, esimerkiksi ympäristöystävällisiä kahvihetkiä, lautapeli-iltoja sekä museo- ja teatterikäyntejä. Fokuksella on viikoittain liikuntavuoro, jossa pelaillaan esimerkiksi sählyä tai futsalia. Tämän lisäksi vuoden aikana järjestetään myös muita liikuntatapahtumia. Lähivuosina Fokus on käynyt esimerkiksi tankotanssimassa, ratsastamassa, telinevoimistelemassa, paintballsotimassa ja pelaamassa lumifutista. Toiminnan aktiivisuus sektoreittain riippuu joiltain osin vuodesta ja hallituksen kokoonpanosta, eli esimerkiksi siitä, onko kulttuurivastaavia hallituksessa 1, 2 vai 0. 7 Eräs ainejärjestön vähemmän näkyvistä, mutta mielestäni olennaisimmista tehtävistä, on jäsenistön edunvalvonta. Fokuksen tehtävä on valvoa sosiaalitieteitä opiskelevien etua kampuksella niin oppiaineiden, laitoksen, tiedekunnan kuin tarvittaessa koko yliopiston ja ylioppilaskunnankin tasolla. Perinteisesti hallituksessa istuu koulutuspoliittinen vastaava jokaisesta oppiaineesta. Koulutuspoliittisten vastaavien eli kopojen tehtävä on toimia linkkinä opiskelijoiden ja laitoksen henkilökunnan välillä. Kopot osallistuvat yksiköiden eli oppiaineiden henkilökunnan kokouksiin sekä järjestävät opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteisiä kahvihetkiä ja illanviettoja. Fokuksen toimintaa ohjaavat yleisesti tietyt perinteet ja hyväksi havaitut toimintamallit, mutta jokainen vuosi tuo tullessaan aina jotain uutta, ja vie mukanaan osan vanhasta. Uudet ideat ja tekijät ovat toimintaan aina enemmän kuin tervetulleita ja Fokus-toiminta tarjoaa opiskelijalle mitä parhaimman väylän tutustua niin meihin seniorimpiin kuin nuorempiinkin oman alan opiskelijoihin.

8 Tervehdys ja onnittelut uusille fukseille SVOL:lta! Mikä SVOL? Suomen valtiotieteitä opiskelevien liitto, kavereiden kesken SVOL, on yhteiskuntatieteitä opiskelevien etuliitto. SVOL:n kattojärjestö on Suomen valtiotieteilijöiden liitto SVAL, joka puolestaan kuuluu Akavaan eli korkeakoulutettujen palkansaajien keskusjärjestöön. Voi siis ajatella, että SVOL on SVAL:n opiskelijajaosto. SVOL:n missio on valvoa yhteiskuntatieteilijöiden etua niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Paikallistasolla pyrimme myös lisäämään työelämätietoisuutta, tutustumaan uusiin ihmisiin, saamaan arvokasta kokemusta ja pitämään hauskaa. Jyväskylässä SVOL:ia edustaa SVOL-Jyväskylä eli meidän opiskelijoiden muodostama paikallisyhdistys. Saamme itse suunnitella ohjelmamme ja määritellä tekemisemme, joten mukaan 8 lähteminen kannattaa; pääsee konkreettisesti vaikuttamaan omiin asioihinsa ja tutustuu uusiin ihmisiin. Miksi SVOL? Liittymällä SVOL:iin pääset siis osallisiksi myös kaikista SVAL:n ja Akavan tarjoamista jäseneduista. SVOL:iin voivat liittyä kaikki yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa opiskelevat. Saat esimerkiksi automaattisen matka- ja tapaturmavakuutuksen, alennusta muistakin vakuutuksista, alennuksia risteilyistä, hotelli- ja retkeilymajatarjouksia, puhumattakaan mahdollisuudesta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, ilmaisesta edunvalvonnasta, lakimiesavusta ja tutkimustiedon käytöstä. Jäsenetuja löytyy SVAL:n ja Akavan nettisivuilta lisää, kannattaa käydä tarkastamassa koko tarjonta! Entä huolettaako sinua kenties

9 yhteiskuntatieteellisen alan työllisyystilanne? Ainakin mikäli olet SVAL:n jäsen (joita kaikki SVOL:n jäsenet ovat), sinulla ei pitäisi olla syytä huoleen. Vuonna 2008 liittomme jäsenten työttömyysaste oli nimittäin 2% ja v %, vaikka lama jylläsi pahimmillaan! Yhteiskuntatieteilijöiden työllisyys on perinteisesti ollut hyvin vakaa, eikä se ole juurikaan riippunut taloudellisista suhdanteista. Jos siis liityt jäseneksi, sinulla on erittäin suuri todennäköisyys kuulua siihen joukkoon, joka työllistyy helposti valmistuttuasi ainakin tilastollisessa mielessä. Tulevaa työllistymistäsi ajatellen SVOL järjestää myös työpaikkavierailuja ja muita tapahtumia, joissa pyritään lähentämään alamme opiskelijoita ja työelämää. SVOL:n toiminta ei kuitenkaan rajoitu pelkkään työelämäjauhantaan. Järjestämme myös muutakin opiskelijatoimintaa, mm. sitsejä, illanviettoja Opinkiven saunalla sekä fuksiaisia yhteistyössä ainejärjestöjen kanssa. 9 SVOL:issa toimiminen ei ole tiukkapipoista nilitystä, vaan varsin vapaata ja rentoa. Haluammekin mielellämme ensi vuoden hallitukseen mukaan myös tämän vuoden yhteiskuntatieteiden fukseja. Liittymällä postituslistalle saatte infoa tulevista tapahtumista. Meidät löytää myös syyskuussa järjestettäviltä järjestömessuilta. Tule käymään ja tutustumaan. Nähdään syksyllä ja lämpimästi tervetuloa myös SVOL:n toimintaan! SVOl-Jyväskylän hallitus

10 10

11 Montako yhteiskuntatieteilijää tarvitaan vaihtamaan lamppu? 11 Oletko miettinyt, miksei yhteiskuntatieteilijöistä koskaan kerrota vitsejä kuten juristeista, ekonomeista ja teekkareista? Humanisteistakin vitsaillaan, samoin lääkäreistä ja filosofeista, mutta ei juuri koskaan meistä yhteiskuntatieteilijöistä. Maailmalla on jopa stand-upekonomisteja, jotka tekevät työkseen taloustieteestä huumoria. Yhteiskuntatieteistä ainoastaan sosiaalityöntekijöistä löysin helposti vitsejä: esim. Kuinka monta sosiaalityöntekijää tarvitaan vaihtamaan lamppu? Kaksi. Toinen vaihtaa lampun ja toinen vie lapset. Entä mitä tekee kaksi sosiaalityöntekijää, kun he löytävät hakatun vaikeroivan vanhuksen verilammikosta? Lähtevät pois ja toteavat keskenään: Se, joka teki tämän, todella tarvitsee apua. Helsingin Sanomien kuukausiliite taas irvailee sosiaalityöstä näin: Sosiaalityöntekijöiden mielestä esimerkiksi [alkoholistin] retkahtamista ei tule nähdä vain epäonnistumisena, vaan se toimii ennen kaikkea oppimisprosessina. Sosiaalityöntekijä on kaikille tuttu ammatti, joten siitä on helppo vitsailla. Sosiaalityöntekijöitä lukuun ottamatta muista yhteiskuntatieteilijöistä ei pahemmin vitsejä kerrota. Ei valtiotieteilijöistä, ei sosiologeista eikä hallintotieteilijöistä tai yhteiskuntapolitiikasta valmistuneista. Heistä oli lähes mahdoton löytää vitsejä edes Internetistä. Mutta mitä väliä sillä on? Mielestäni se, miten paljon mistäkin ammattiryhmästä vitsaillaan, kertoo suoraan miten merkittävänä ja tun-

12 nettuna ihmiset kyseistä ammattiryhmää pitävät. Eivätkö ihmiset sitten tiedä tarpeeksi yhteiskuntatieteilijöistä, jotta osaisivat vitsailla? Emmekö me ole riittävän stereotyyppisiä? Kun yliopistolla pyörii, stereotypioita kyllä löytyy. Ennemminkin näkisin syynä sen, että yhteiskuntatieteistä valmistutaan liian eri aloille, jotta järkeviä yksinkertaistuksia saataisiin revittyä. Toisaalta sama vika on myös humanisteilla, joista kyllä vitsaillaan. Ehkä meidät sekoitetaankin ihmisten mielissä suvereenisti osaksi humanisteja? Surullista, mutta potentiaalisesti lähellä totta. Kovin moni ei ehkä tajua, mutta paljon vitsaillut kauppa- ja taloustieteilijätkin ovat yhteiskuntatieteilijöitä, vaikkeivät he itse sitä hevin tahdo myöntää. näyttää vanhemmiltaan, se on biologiaa. Kun vauva näyttää naapurilta, se on sosiologiaa. Miksi astrologia on keksitty? Jotta yhteiskuntatieteitä pidettäisiin eksaktina tieteenalana. Entä kuinka monta yhteiskuntatieteilijää lopulta tarvitaan vaihtamaan se lamppu? No yksikin saa kyllä lampun irrotettua helposti, mutta uuden kiinnittäminen on vaikeampaa. Yhteiskuntatieteilijät osaavat nimittäin pyörittää asioita vain vasemmalle. Erno Mähönen Jotta siis voisimme korottaa arvoisan tieteenalamme statusta yhteiskunnassa, ryhtykäämme levittämään huumoria itsestämme. Aloitan; Mikä erottaa biologian ja sosiologian? Kun vauva 12

13 13

14 Berliini vs. Essex Kaksi elämänhaluista yhteiskuntapoliitikkoa halusivat kokeilla muutakin kuin suomalaista opiskelijakulttuuria ja valottavat nyt hieman vaihto-opintojaan. Lasse Vesterinen (23) viettää kevättään Saksan Berliinissä Freie Universitätissä ja Elina Hölttä (22) Englannissa University of Essexin Colchesterin kampuksella. Koska vaihto-opinnot kannattavat aina, haluamme jakaa tietoa teillekin rakkaat fuksit: menkää vaihtoon! Löysimme Englannista ja Saksasta monia yhtäläisyyksiä, joita päätimme kilpailuhenkisesti vertailla. Onko Englanti oikeasti teen luvattu maa? Potkitaanko palloa paremmin Saksan puolella? Ja entä ne opinnot? Saksa: Olut Monelle yksi ensimmäisistä mielikuvista Saksaan liittyen on olut. Saksaa pidetään stereotyyppisesti Biergarten-maana, jossa isomahaiset ja viiksekkäät miehet juovat kaljaa litran kolpakoista isoin kulauksin isorintaisten tarjoilijoiden kantaessa jatkuvasti lisää juomaa pöytään. Tällaista kulttuuria saattaa päästä kokemaan mahdollisesti kerran vuodessa Oktoberfestillä Münchenissä, Etelä-Saksassa. Berliini ei leimaudu silmissäni erityisesti olutkaupungiksi. Huomattava on myös, että koko Saksan oluenkulutus onkin ollut laskussa jo muutamia vuosia. Olutta kaupungissa kuitenkin riittää aivan tarpeeksi, eikä siitä tarvitse maksaa itseään kipeäksi. Missään ravintolassa en ole maksanut oluesta yli 3,5 euroa, 14

15 ja supermarketeissa esim. yksi suosituimmista olutmerkeistä, Berliner Kindl on niin halpaa, että suomalainen mies lähes liikuttuu. Yleisesti olutta saa melkein kaikkialta, sillä lähes jokaisesta pienestä kioskista voi ostaa pullon tai pari mukaansa mihin vuorokauden aikaan tahansa. Saksalaisten suhtautuminen oluen juontiin julkisilla paikoilla on rentoa. On normaalia, että varsinkin viikonloppuisin ohikulkijat tulevat vastaan olutpullo kädessä iloisesti rupatellen. Kukaan ei huomauta, kukaan ei paheksu. Olut kuuluu katukuvaan. Englanti: 15 Ah, pubeja! Englannin parhaat puolet ovat varmasti pubikulttuurissa. Täällä, toisin kuin Suomessa, pubikulttuuri ei tarkoita ryyppäämistä. Pubeissa syödään (aamupalasta päivälliseen kaikki ateriat löytyvät), juodaan, opiskellaan, rentoudutaan, biletetään. Public house, kuten pubin oikea nimi on kertoo kaiken olennaisen: pubi on koko kylän oma olohuone. Ja näitä olohuoneita on MONTA! Olut on Englannissa taskulämmintä ja edullisempaa kuin Suomessa. Varmasti emme pääse Saksan edullisiin hintoihin: pint Carlsbergia (oikea opiskelijaolut!) maksaa 2 puntaa. Taskulämmintä olut on siksi, että täällä juodaan paljon ale-olutta, jonka kuuluu olla lämmintä. Kylmät oluet mainitaan erikseen chilled -merkinnöillä. Pint eli 0,568 litraa olutta tarkoittaa oikeasti täyttä tuoppia. Mitään läikytysvaraa ei tuopin yläosaan jätetä! Olut kuuluu elämään, mutta konservatiiviset englantilaiset eivät mielellään näytä oluitaan julkisesti. Pullot kannettaan vähintään muovikasseissa ja vielä en ole tavannut puska/puisto-

16 ryypiskelyä. Luentojen välissä kuitenkin näkee opiskelijoita nauttimassa lounaan kanssa pinttejään. Saksa: Jalkapallo Jalkapallo on Saksan suosituin urheilulaji, ja maajoukkue pelaa arvokisoista toiseen kärkipeleissä. Englantilaisen Gary Linekerin sanoin: Football is a simple game. Twenty-two men chase a ball for 90 minutes and at the end, the Germans always wins. Berliinissä ei ole tällä kaudella korkeimmalla sarjatasolla, Bundesligassa, pelaavaa joukkuetta. Se ei kuitenkaan estä faneja kerääntymästä sankoin joukoin kahden toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelaavan berliiniläisen joukkueen, Hertha BSC:n ja 1. FC. Union Berlinin, peleihin. Yli katsojaa Berliinin olympiastadionilla Herthan pelissä luovat tunnelman, jota ei Suomessa pysty kokemaan. Pienemmän, DDR-taustaisen ja ehkä pientä kulttimainetta nauttivan Unionin peleihin entisen Itä-Berliinin puolella kannattaa myös ehdottomasti suunnata, jos haluaa kokea hieman tiiviimpää ja sympaattisempaa futistunnelmaa. Englanti: Näin jääkiekkofanina oli vaikea asennoitua siihen, että lätkää ei näe. Jalkapallo on toiminut viihdyttävänä korvikkeena. En ymmärrä jalkapalloa juuri lainkaan. Englannissa on tämä kevät lähinnä odoteltu Chelsean Torresin maalia. Colchesterin joukkue pelaa ykkösliigassa, Valioliigan ja jonkun muun alapuolella. Colchester United FC on aikoinaan ollut (olevinaan) kovakin joukkue, mutta nyt vain pienemmän 16

17 kaupungin suht hyvä tiimi. Opinnot välttäen pelkän yksinpuhelun opiskelijoiden edessä. Kirjatenttejä ei pahemmin ole, vaan jokaiselle luennolle pitää lukea kirjallisuutta, johon tentti lukukauden lopussa yleensä osittain perustuu. Saksa: Opiskelu saksalaisessa yliopistossa ei eroa suomalaisesta merkittävän paljon. Luennot kestävät puolitoista tuntia, ja akateeminen vartti kuuluu asiaan. Luennot ja seminaarit ovat pääasialliset opetusmuodot. Preussilainen kuri ei ole vallalla. Luennoitsijat ovat helposti lähestyttäviä ja pyrkivät useimmiten saamaan luennoistaan interaktiivisia, näin 17 Seminaareissa kaikki joutuvat olemaan aktiivisia, ja niille tyypillisiä ovat esitelmät/alustukset sekä lukukauden lopussa palautettavat esseet. Freie Universitätiä pidetään arvostettuna yliopistona Saksassa, ja se pärjää hyvin vertailussa myös Berliinin perinteikkäämmän yliopiston, Humboldtin, kanssa. Esimerkiksi Freien John F. Kennedy instituutti tarjoaa yhteiskuntatieteilijälle mielenkiintoisia Pohjois- Amerikkaa käsitteleviä kursseja. Englanti: Opiskelu eroaa suomalaisesta yliopisto-opiskelusta aika paljonkin. Kursseja suoritetaan vähemmän, mutta ne ovat sitäkin laajempia. Yksi kurssi kestää joko koko lukuvuoden tai lukukauden. Kirjatenttejä ei ole vaan ko-

18 keet (yleensä yksi kurssin päätyttyä) perustuvat luentoihin ja niille luettuihin artikkeleihin. Toisena vaihtoehtona on, että koetta ei ole lainkaan vaan sen sijaan tehdään esseitä. Luennoilla proffa yleensä kertoo faktat ja tyyli on samantyylinen kuin Suomessa eli yksinpuhelua. Luennon jälkeen kokoonnutaan pienemmässä ryhmässä keskustelemaan ja käymään tarkemmin luennon aikana opittuja asioita läpi. Näissä tutoriaaleissa on pakko keskustella, muodostaa mielipide, soveltaa opittua ja osata mielellään asiat. Vaativampaa kuin Suomessa ja todella paljon vuorovaikutuksellisempaa. Essexin yliopisto ei pysty painimaan Cambridgen ja Oxfordin 18 seurassa, mutta on rankattu kympin sakkiin opetuksen perusteella. Essex on keskittynyt paljon ihmisoikeuksiin ja oikeustieteeseen. Laaja yliopisto tarjoaa kuitenkin kaikkea draamasta sosiologiaan ja oikeustieteestä psykologiaan. Saksa: Kampus Freie Universitätin kampus sijaitsee Dahlemissa, Berliinin lounaisosassa, joka on kaupungin rikkaimpia alueita. Kampusta ympäröi viihtyisä omakotitaloalue, ja kampukselta löytyy paljon vehreyttä. Yliopiston rakennukset sijaitsevat melko kompaktisti lähellä toisiaan, mikä luo oikean kampustunnelman. Opiskelija-asuntoja ei juuri sijaitse lähellä yliopistoa, joten on normaalia, että opiskelijoiden matka yliopistolle voi kestää jopa tunnin. Kampukselle tullaan yleensä vain opiskelemaan. Monen pienen yliopistoruokalan sijasta kampuksella on yksi pää-

19 ruokala, die Mensa. Se on varsin laitosmainen, ja paneroitu ruoka on ratkaisu lähes kaikkeen, aterian hinta on korkeampi kuin Suomessa, mutta tarjonta on yleensä melko monipuolinen. Englanti: Kampus on paras osa Essexin yliopistoa. Asun pääkampuksella Colchesterissa. Täällä kaikki tapahtuu ja sijaitsee kampuksella: posti, pankkeja, pieni ruokakauppa, kampaamo, baareja, yökerhoja, ravintoloita, kahviloita, kirjasto, kirjakauppa.. Täältä ei siis tarvitse poistua lainkaan jollei halua. Samantyylistä opiskelijalounasta ei ole kuin Suomessa. Sen sijaan ravintolaruokaa on tarjolla niin aamupalaksi, lounaaksi kuin illalliseksikin ja edullisesti. On ollut erilaista asua kampuksella hieman sisäoppilaitosmaisesti kun on Suomessa tottunut siihen, että kaikki ovat levällään pitkin kaupunkia (myös yliopiston rakennukset), mutta pidän tästä yhteisöllisyydestä kovasti. 19 Saksa: Sosiaalinen elämä Berliini tarjoaa opiskelijalle lähes kaikkea, mitä voi ihminen kuvitella. Lukemattomat klubit, kapakat, laaja kulttuuritarjonta ja museot opiskelijaalennuksineen antavat mahdollisuuden viihtyä Berliinissä vuoden jokaisena päivänä. Erasmus-bileitä järjestetään lähes joka viikko jossain ja yliopiston kansainvälinen klubi järjestää myös toimintaa. Vaihtooppilaille järjestetään myös kaikenlaisia tutustumiskäyntejä ja vierailuja erilaisiin kohteisiin. Uusiin ihmisiin tutustuu varmasti näiden tapahtumien kautta! Saksan kielen oppimisen kannalta on tärkeää päästä tekemisiin saksaa äidinkielenä puhuvien kanssa, mikä ei välttämättä ole aina helppoa, koska heillä on usein omat valmiit kaveriympyränsä. Yliopisto tarjoaa kuitenkin ns. Tandempartner - välitystä, mikä mahdollista kah-

20 denvälisen kielenoppimisen saksalaisen kanssa Jyväskylän yliopiston Each one teach one ohjelman kaltaisesti. usein moni karkaakin viikonlopuksi pääkaupunkiin. Study Abroad Office järjesti meille tutustumismatkan Cambridgeen ja Canterburyyn, muuten olemme matkustaneet omine nokkinemme. Englanti: Sosiaalinen elämä on pitkälti vaihtariporukkamme omien tempausten varassa. Erasmusbileitä ei juuri ole, toisaalta Erasmus-opiskelijat taitavat olla vähemmistössä omassa tuttavaporukassani, koska niin moni on muualta kuin Euroopasta. Colchester sijaitsee alle tunnin matkan päässä Lontoosta, niinpä 20 Koska kaikki asuvat kampuksella on sosiaalisen elämän järjestäminen erittäin helppoa. Joka ilta jossakin asunnossa on bileet ja myös kampuksen baarit& yökerhot tarjoavat tämän tyylistä virikettä. Toisinaan olemme menneet vain syömään Colchesterin keskustaan tai viereiseen pikkukylään. Urheilumahdollisuudet ovat upeat, kampuksella on upouusi Sport Center ja viheraluetta varmaan kolmen jalkapallokentän verran.

21 Fuksit haastattelussa: Tänne hypättiin kuin sika säkkiin. Koska vasta fuksivuotensa päättäneillä on paremmin muistissa se, mitä sitä tulikaan tehtyä ensimmäisenä opiskeluvuotena, päätin haastatella kolmea fuksia kustakin ainejärjestömme oppiaineesta enkä turvautua Wanhan Opiskelijan Muisteloihin. Janne Kalli (yhteiskuntapolitiikka), Arttu Säynäjäkangas (sosiologia) sekä Vinski Veijola (sosiaalityö) suostuivat ystävällisesti haastatteluun, ja näin he edustavat fukseja tyttöjenkin puolesta vääntäen samalla sukupuolijakauman epätodelliseen asentoon. Ennen yliopiston aloittamista kaikki kolme ehtivät käydä armeijan. Lisäksi Janne toimi muutaman vuoden jätealalla, joka kuulemma kasvatti häntä ihmisenä jätealan perusteet ovat varmasti helpottaneet myös tenttimateriaalien tiivistämistä. Kenellekään Jyväskylän yliopisto ei varsinaisesti ollut ykkösvaihtoehto, mutta haastattelun edetessä olin käsittävinäni, että pojat ovat olleet varsin tyytyväisiä oloonsa täällä. Yliopistoon tuleminen ei jännittänyt oikeastaan yhtään. Ensimmäisten viikkojen tapahtumien kautta pääsi helposti sisään porukkaan, ja vuosi 21 on mennyt yleisestikin hyvin, Vinski summaili. Ensimmäiset opiskeluviikot ovat todellakin täynnä tohinaa ja bileitä, ja kaikkien kolmen mielestä lähes kaikkeen kannattaakin osallistua. Arttu kertoi opiskelleensa vuoden tietotekniikkaa eikä ollut mukana niin paljossa, ja tästä valaistuneena hän päätti tänä vuonna uutena fuksina osallistua muun muassa erilaisiin uusien iltoihin. Poikien mukaan tulevan fuksin ei kannata jättää väliin ainakaan seuraavia asioita: nimenhuutoa ja ensimmäistä tutor-tapaamista, atkinfoa (tosin tässä välissä Vinski nauroi ja kysyi ethän sä oikeasti laita tota siihen juttuun? Tottakai laitan, tämähän on tärkeä asia!) eikä unohtaa saa tietenkään fuksiaisia. Jannen mukaan on hyvä olla mukana rennosti kaikessa ja käyttää hyväksi yliopiston tarjoamia palveluja, esimerkiksi kirjastoa ja liikuntamahdollisuuksia. Parhaina tapahtumina haastateltavani pitivät fuksiaisia, sitsejä ja kiivaita väittelyitä baari-iltojen jälkeen. Opiskelujen suhteen kaikki kolme olivat odottaneet hieman

22 enemmän. He kokivat työmäärän loppujen lopuksi aika pieneksi eikä luentojakaan ollut niin paljon kuin he olivat odottaneet. Janne jo aloitteli kirjatenteistä pauhaamista, mutta Vinskin mukaan kirjatentit kuitenkin mahdollistavat oman aikatauluttamisen esimerkiksi töiden kanssa. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana ehtii myös mennä mukaan järjestötoimintaan, jos aikaa ja halua siihen vain on. Oma ainejärjestö on ehkä se helpoin paikka aloittaa ja Vinski olikin heti mukana järjestämässä Fokuksen pikkujouluja. Arttu vieraili tosiaan uusien illoissa (esimerkiksi SVOL:in omassa) ja 22 Janne on ollut pelaamassa jenkkifutista yliopiston omassa joukkueessa. Ensimmäinen vuosi on ollut kuulemma vähän kyttäilyä, kunnolla järjestötoimintaan pojat aikovat ryhtyä vasta ensi vuonna. Lopuksi kyselin vielä vinkkejä tuleville fukseille. Vinskin mukaan Vellun katolle ei kannata mennä, vaikka kutsuttaisiinkin. Sen sijaan Facebook helpottaa verkostoitumista. Artun mukaan muutaman kaverin löytäminen auttaa esimerkiksi siinä, että erilaisiin tapahtumiin on helpompi mennä. Janne taas halusi mainostaa Fokusta (puheenjohtajamme on nyt tyytyväinen) ja painotti, että Fokukseen kannattaa liittyä, sillä jäsenmaksun maksaminen oikeuttaa Fokus-tarraan, joka taas päästää omistajansa halvan kaljan äärelle. Se lämmittää myös vanhempia opiskelijoita. Emilia Leinonen (kuva: Taneli Varis)

23 Muistoja sosiaalityön opintojen varrelta 23 Heipä vaan kaikki uudet (ja mikseivanhatkin) Fokuslaiset ja onnea hienosta valinnasta hakeutua Jyväskylän yliopistoon. Oma opintieni on jo loppumetreillä ja opiskeluvuosien laskusta luovuin jo vuosia sitten, joten ajattelin kertoa teille jotain opinnoista Suomen Ateenassa. Akateeminen vapaus vaatii vastuunottoa omista opinnoista, mutta mahdollistaa myös opintojen tekemisen joustavasti omaan tahtiin. Lisäksi, kun kukaan ei katso perääsi tai edellytä jatkuvaa opiskelemista, voi omia lomia ottaa miten vain itse halua. Itse kiersin Intiassa opintolainalla syyslukukauden 2010 ajan. Aloitin yhteiskuntapolitiikan pääaineopinnot kolme kuukautta ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen syksyllä Kaduin sitä, että ryntäsin yliopistoon suoraan lukiosta. Jälkikäteen ajatellen välivuosi tai useampi olisi ollut hyväksi. Vietinkin välivuoteni yliopistossa, kävin töissä ja opiskelin kieliä, kunnes aloitin sosiaalityön opinnot. Sain niin sanotun sisäisen vaihdon yhteiskuntapolitiikasta sosiaalityöhön, enkä ole valintaani katunut. Yhteiskuntapolitiikan opiskelu ahdisti, koska koin opinnot täysin turhiksi ja tulevaisuuden toivottomaksi, kun opinnot eivät johtaneet mielestäni mihinkään. Toisin oli sosiaalityön puolella, sillä tiesin, mikä tarkoitus opinnoilla on. Sosiaalityön opinnot eivät ole yhtä kirjatentti-, seminaari- ja luentopainotteiset, kuin mitä sosiologian tai yhteiskuntapolitiikan opinnot. Maisteri, jolla on pääaineena tai pääaineen laajuisena suoritetut sosiaalityön opinnot, on pätevä sosiaalityön-

24 tekijän tehtäviin. Onkin siis loogista, että sosiaalityön pääaineopiskelijoiden yhteydet työelämään rakentuvat jo opiskeluaikoina. Toki sosiaalityönkin opinnoissa pääosaa näyttelevät joskus loputtomilta tuntuvat kirjapaketit, luentosarjat ja erilaiset kirjoitustehtävät, joissa sinun on kerta toisensa jälkeen kirjoitettava auki se, miten koit tämän kuluneen opintojakson. Mutta joukkoon mahtuu paljon muutakin. Erityislaatuisin opintojakso on kai ollut aineopintoihin kuuluvat vuorovaikutustaitojen harjoitukset, joita lähdettiin tekemään Konnevedelle leirikeskukseen rippukoulutunnelmiin. Harjoitusten aikana syötiin, kuvattiin videokameralla työskentelyämme kuvitteellisessa asiakastapauksessa, ja taas syötiin. Illalla saunottiin ja lopuksi laulettiin karaokea. Majoituimme kahden hengen huoneissa ja aamulla taas söimme ja leikimme sosiaalitoimistoa. Vaikka harjoituspäivät olivat rankkoja, olivat ne myös antoisia ja toivat vaihtelua opintoihin. Työharjoittelussa olen ehtinyt olla kahdesti opintojen aikana. Ensimmäinen kosketus työelämään tuli ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä, kun kymmenen työpäivän mittainen ykkösharjoittelu vei sosiaalityön opiskelijat pintaraapaisulle käytännön työhön. Sen sijaan 40 työpäivän mittaisessa kakkosharjoittelussa opiskelijan on jo itsekin tavattava asiakkaita. Monet ovat saaneet kakkosharjoittelun myötä kesätöitä ja sijaisuuksia sosiaalitoimistoista. Muita työelämäyhteistyössä tehtyjä opintojaksoja ovat olleet projektiopinnot sekä Saranahankkeen moniammatillinen oppimisklinikka, jonka aikana tapasimme psykologi- ja sosionomiopiskelijan kanssa kahdesti omaa asiakastamme. Lisäksi väittäisin, että jokaisella kurssilla on käytännön työelämä jollain tavalla läsnä, oli käsittelyssä sitten sosiaalipalvelujärjestelmä, oikeudelliset perusteet, vaativa asiakastyö tai johtaminen sosiaalialalla. Akateemisesti koulutettuna sosiaalialan ammattilaisena olen ylpeä ammatinvalinnastani. Asiakkaan empaattinen kohtaaminen ja inhimillisen hädän lievittäminen ovat mielestäni arvokasta työtä. Muistan jollain aineopintojen kurssilla luennoitsijan maininneen, että hän on tyytyväisenä katsonut sosiaalityön opiskelija-aineksen muuttuneen rohkeammaksi ja ulospäin suuntau- 24

25 tuneemmaksi vuosien saatossa. Jos ennen stereotyyppinen mielikuvani sosiaalityöntekijästä oli lähinnä harmaahapsinen ja ujonoloinen, mutta silti työnsä tuomalla mandaatilla kovia kontrollitoimia harjoittava tanttaihminen, jolla nuttura on vedetty liian tiukalle, on kuva muuttunut huomattavasti opiskeluaikanani. Monet työntekijät ovat nuorekkaita ja väsymättömiä asiakkaan edun puolesta taistelijoita. Pidän itseäni ja opiskelukavereitani juuri tällaisina uuden polven sosiaalityöntekijöinä, jotka persoonallisella mutta empaattisella otteella työskentelevät rohkeasti asiakkaidensa hyväksi ja toimivat tarvittaessa myös yhteiskunnallisilla areenoilla vähempiosaisen kansanosan etujen ajajana. 25 Tätä kirjoittaessani minulta puuttuvat maisterin tutkinnosta vain gradu sekä kolme kirjapakettia. Odotan malttamattomasti siirtymistä työelämään. Sosiaalityön opiskelijana työllistymiseni on erittäin todennäköistä, etenkin jos olen valmis muuttamaan työn perässä. Myös Keski- Suomessa on avoinna lähes kuukausittain sosiaalityöntekijän paikkoja eri puolilla maakuntaa. Sosiaalityöntekijöiden palkkataso on nousussa ja töitä tulee riittämään. Olenkin varsin tyytyväinen alavalintaani, sillä sen lisäksi, että tein sen kiinnostuksen pohjalta, oli se myös järkivalinta. Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto tuo lisäksi pätevyyden hakeutua kaikkiin niihin työtehtäviin, joihin yhteiskuntapolitiikan tai sosiologian opiskelijat tavallisesti hakeutuvat. Tämän kirjoitukseni myötä haluan rohkaista sinua, tuleva fokuslainen fuksi, ottamaan omat akateemiset harha-askeleesi, kyseenalaistamaan, ottamaan rohkeasti osaa erilaisille kursseille sekä myös tarvittaessa vaihtamaan opiskelualaasi, jos pääaineen opinnot tuntuvat takkuavan. Harvassa ovat ne opiskelijat, joiden opinnot kulkevat suoraviivaisesti tavoiteajassa kohti maisterin papereita. Suurin osa kokeilee, tuumailee, pitää taukoa, työskentelee, käy vaihdossa ja tekee uusia valintoja. Opiskeluaika on ammatillisen ja akateemisen kasvun lisäksi suurta henkilökohtaisen kasvun aikaa. Nauti siis tulevista vuosista, äläkä unohda juhlia tai levätä. Susanna Kaartinen Fokuksen sosiaalipoliittinen vastaava ja sosiaalityön korkeakoulupoliittinen vastaava

26 26

27 Älä alistu sosiologialle! Jo aikojen alussa, kun ihminen vielä puissa eleli, on viekas sosiologia-tiede houkutellut nuoria paheen tielle. Viattomana silmäpelinä alkanut teerenpeli johtaa pikaisesti lehtolapsiin uuden uljaan maailman Huxleyn hengessä. Tällä kertaa haastateltavaksi valikoitui Irma P. Muikkunen, joka toteaa sosiologian pilanneen elämänsä: Haluaisin tietää, onko se vapautta, että saat täysin vapaasti olla erilaisten vaikuttimien kohteena ja muokkautua täysin sattumanvaraisesti tietynlaiseksi? Problematisoinnin problematisointi problematisoi sosiologian luonteen ja lopulta - koko elämän. Epämääräistä huttua koko sosiaalifysiikka. Irma hörppää kahvia Marxin pään muotoisesta mukista ja kuivaa silmäkulmaansa. Minua on kuvattu ja haastateltu erilaisiin projekteihin, niinku, usein. Yleensä kuvat napataan huonossa valossa ja takaraivostani, jotta 27 kukaan ei tunnista kuvaa. Tää on sit niinku sitä modernin tragediaa tai jotain. Ja sitte, jos murhamies voi katua tekojaan ja tehdä parannuksen, niin eikö sosiologia voisi julistautua vaikka luonnontieteeksi? Tämän sanottuaan Irma vetäisee taskustaan lyijykynänä pätkän ja piirtää Vihreän langan marginaaliin kuvion tieteen kehityksestä. Sosiologien tulisi kannustaa ihmisiä etsimään itseään laajaalaisesti, sillain makrotasolla ja erityisesti feministisestä näkökulmasta. Toisaalta ihmisen ei pitäis syleillä koko maailmaa, että semmonen mutupersoonallisuus on ihan kiva. Häkeltyneenä Irman kommenteista päätämme saada selvyyden asiaan ja haemme puhelinluettelosta uuden henkilön piinapenkkiin. Sormeni pysähtyy Suomen Sosiodemografisen puolueen varapuhehenkilön, maallikkosaarnaaja-noitatohtori Lars-Leevi Pasasen kohdalle.

28 Joo, näitä tapauksia tulee vastaan useampia vuodessa. Sosiologia on sosiomentaalinen ja fysiologinen oireyhtymä. Parrankasvulla ja rinnakkaisten tuotantojärjestelmien omistajuussuhteiden kritisoinnin välillä on vahva parapsykologinen syyseuraus-suhde. Itse olen eräänlaisena nerona yleensä määrännyt mokomasta vitsauksesta kärsiville sillihain eväpulveria ja Lak Ri Sal-tabletteja. Akuutteihin teoriapohdintoihin auttaa raaka inkivääri kainalossa ja vegaaniystävällisiä B12-vitamiineja suonensisäisesti. Yhtäkkiä Lars- Leevi pysähtyy sijoilleen. Hän luo intensiivisen katseen keittiön vesihanaan. Häkellyttävä ja oudolla tavalla intiimi hetki päättyy, kun vesipisaran putoamisesta kuuluva plip -ääni särkee hiljaisuuden ja haastateltava herää jälleen henkiin. Huolimatta hartaasta hetkestä Lars-Leevi ei enää tunnu olevan tässä maailmassa, hän tyytyy toteamaan ykskantaan, että en halua tuomita sosiologeja, mutta kyllähän se on luonnonjärjestyksen vastaista haureutta. 28 Viimeisenä oljenkortena tukeuden SLAY:n eli Suomen Luonnontieteilijöiden Avustusyhdistysksen Peter Pagansin puoleen. SLAY:n Pagans huomauttaa, että on aika nostaa Schrödingerin kissa pöydälle mustasta laatikostaan ja ajella se putipuhtaaksi Occamin partaterällä. Siinä missä kissa kasvattaa karvojaan, niin se ei tarkoita sitä että, sivistyneen ihmisen tulisi niitä sietää. Etenkään fiktiivisiä sellaisia. Sosiologit ovat nykyajan idoleita: tuhannet hakevat yhteen työpaikkaan, mutta pääosa päätyy Aleksander Stubb instituuttiin kiitos työmarkkinoiden. Tarina on täysin fiktiivinen. Henkilöiden nimet on muutettu. Sentti Appanen (armoittettu Westermarck-seuran opiskelijajaoksen varaedustaja) Kanne Jumpulainen (pian alumnoituva Fokuksen rivijäsen)

29 Entisten fuksien sävellahja Hei, sinä tuleva jyväskylän yliopistolainen! Paljon onnea saavutuksestasi. Jyväskylä on kaupunki jossa eivät kartu pelkästään opiskelijan hengenlahjat vaan lisänä tulee väistämättä teräksiset reisilihakset. Sanonta kuuluukin; ei niin lyhyttä matkaa, ettei siihen yhtä kunnon mäkeä mahtuisi. Me entiset fuksit olemme koonneet alle pienen selviytymisoppaan Jyväskylä- ja yliopistomaailmaan silottaaksemme opintojen alun kivikkoista polkua. Tutorit pitävät toki hyvää huolta teistä ja kertovat asioista lisää. Ennen syksyä sinulla on kaksi asiaa hoidettavana; hanki kämppä paitsi jos asut jo täällä ja hae opintotukea. Sitten oletkin jo valmis kohtaamaan yliopistoelämän haasteineen. 29 Varaudu siihen, että vähintään ensimmäiset kaksi viikkoa ovat sekasortoisia. Tästä on kuitenkaan turha säikähtää, sillä kaikki muutkin ovat samassa tilanteessa, teistä pidetään kyllä huolta ja hommat selviävät pikkuhiljaa ehkä jopa siinä määrin, että jossain vaiheessa ymmärrät jostain jotain. Myöskään yksinjäämistä on turha pelätä, sillä yliopistossa vaatii kovaa työtä olla tutustumatta kehenkään samanhenkiseen. Kuuleman mukaan sekin on mahdollista, mutta vaatii järjestelmällistä toimintaa ja vaivainnäköä. Jyväskylässä vallitsee perinteinen keskisuomalainen ilmasto, mutta opiskelijaelämä tuppaa olemaan suhteellisen kosteaa ihan säästä riippumattakin. Seuraavassa muutamia esimerkkejä ja selviytymisohjeita; ensimmäisenä iltana on yllättäen ekan illan bileet. Nämä ovat lähinnä tutustumista varten, joten seurallinen suomalainen humala on aina suositeltavaa. Plussaa tietenkin siitä, jos muistaa juttu-

30 kumppanien nimet vielä seuraavanakin päivänä. Seuraava suurempi koitos taitaa olla fuksiaispäivä, josta ei ainakaan omalla kohdalla ihan ilman mustelmia selvitty. Asuun kannattaa toki panostaa, mutta ei rahan puolesta; fuksiaisissa vaatteiden kuuluukin likaantua tai rikkoutua. Aina kannattaa myös muistaa korruptiojuoman vaikutus tuomareiden pisteidenantoon ja myös sukupuolikortin käyttö on suositeltavaa yhä kiistellään siitä, että millä avuilla viime vuoden voittajajoukkue oikeasti palkintonsa pokkasi. Loppusyksystä on perinteisesti ainejärjestön järjestämän akateemisen pöytäjuhlan eli tuttavallisemmin sitsien aika. Sitseille kannattaa ilmoittautua ajoissa, sillä ne täyttyvät erittäin nopeasti. Tarkempia käytösohjeita tulee sitten lähempänä, mutta perusideana on se, että toastiparille annetaan rajaton valta rangaista ihmisiä ja muiden pitää totella. Se on kivaa, uskokaa pois! Sitsien jälkeen sitä, ettei pääse ensimmäiseen jatkopaikkaan asti omin voimin, vaan tutorit istuttavat sinut taksiin ja lähettävät kotiin, ei katsota pahalla. Itse asiassa se on suositeltavaa, sillä jonkun täytyy pitää perinnettä yllä. Listasin myös muutamia käytännön vinkkejä, joilla vältät pahimmat hasardit; älä ota äitisi aitoa stetoskooppia mukaan, älä laita päällesi valkoista villakangastakkia, älä varasta pöytäliinaa, jota et tarvitse, äläkä hämmästy, jos heräät jon- 30

31 kun kulkuneuvon esimerkiksi pyörän viereltä aamulta. Ainiin, silloin kun ihmisiä huudetaan på bordet, niin sanoma on symbolinen; tuolille nouseminen riittää. Syksyllä on myös perinteinen Kauppakadun appro, joka on erinomainen tapa tutustua Jyväskylän yöelämän tarjonnan koko laajuuteen. Appron jatkot saattavat venähtää pikkutuntien yli, joten yleensä seuraavan päivän infot sun muut hömpötykset voi suosiolla unohtaa. Muutakin tarjontaa on runsaahkosti; on baaribileitä, lumiriehaa, saunailtoja, kortepolympialaisia, pikkujouluja, vappua ja kotibileitä. Myös paikallinen keikka- ja kulttuurikattaus on kiitettävä. Suomen paras keikkapaikka Lutakko, JYY:n omistama Ilokivi ja muutamat pienemmät kuppilat pitävät huolta musiikkitarjonnan monipuolisuudesta. Kulttuuria taas löytää museoista, joihin on perjantaisin ilmainen sisäänpääsy, opiskelijahintaisista teatterilipuista, Kampus Kinosta ja muista tapahtumista. Tiedotusta kannattaa seurata ilmoitustauluilta, nettisivuilta, lehdistä ja kavereilta. Varsinaisen opiskelun aika saapuu, jahka alkuhulinoista selvitään. Välillä tulee sellaisiakin viikkoja, jolloin on luentoja joka päivä ja pahimmassa tapauksessa sattuu vielä yksi tentti samalle viikolle, mutta ei niitä viikkoja paljoa onneksi ole. Sinänäsä tyhjyys saattaa hämätä, sillä itsenäistä opiskelua on aika paljon (sosiaalityö?!). Tiedekunnan yleinen tenttipäivä on kuukauden viimeinen perjantai ja silloin tarkoitus tehdä kirjatenttejä, jot- 31

32 ka saa tehdä missä järjestyksessä haluaa. Ennen tenttipäivää on yliopiston kirjaston kahvilasta löydettävissä useita Fokuksen edustajia, joiden keskuudessa kulutetuin fraasi on mun pitäis mennä lukemaan tenttiin no meen ihan kohta. Pääaineen seuraksi saa valita sivuaineen tai pari. Vaihtoehdoissa on runsaudenpulaa, sillä sivuaineoikeus on laaja. Sivuainetta valitessa kannattaa miettiä paitsi omia kiinnostuksen kohteita niin myös tulevaisuuden toiveammattia ja siihen myötävaikuttavia opintoja. Tutorit kertovat tästä ja paljosta muustakin lisää. Lisäksi laitoksen henkilökunnasta on löydettävissä yksi henkilö joka tietää, keltä kannattaa kysyä ja se henkilö on amanuenssi. Häneltä voi kysyä opiskelujuttuja milloin tahansa (samoin kuin tutoreilta tietysti). 32 Opiskelun oheen ja niiden täydennykseksi kannattaa lähteä mukaan jonkin järjestön toimintaan. Järjestöissäkin löytyy jokaiseen kokoon ja makuun. Helppoa ja hyödyllistä on esimerkiksi ainejärjestötoiminta (tsekkaa Fokuksen esittely) tai ammattijärjestöjen alaiset järjestöt. Aktivoituminen kannattaa, sillä järjestömeiningeissä tapaa uusia ihmisiä, saa arvokasta kokemusta ja pääsee vaikuttamaan, eikä haitaksi ole sekään, että se näyttää hyvältä CV:ssä. Myös JYY:n eli Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunnan toimintaan pääsee helposti vaikuttamaan käymällä valiokuntien kokouksissa tai ottamalla yhteyttä edustajiston jäseniin. JYY on opiskelijoiden edunvalvoja, johon kuuluvat kaikki Jyväskylän yliopisto-opiskelijat. Edunvalvonnan lisäksi JYY omistaa opiskelijaruokala Ilokiven ja taloja ylioppilaskylä Kortepohjassa, järjestää tapahtumia laajalla skaalalla, ottaa kantaa ja auttaa opiskelijaa elämän eri osaalueilla. Lisäksi erittäin suurta osaa opiskelija elämässä näyttelee joka päivän suurin ilonaihe eli ruoka.

33 Erään opiskelijatoverini sanoin; oikeastaan mä hain yliopistoon ihan vain ruoan takia saadakseni nyt hyvää ruokaa ja turvatakseni sen saannin myös tulevaisuudessa. Sonaatti Oy ja jyyn omistama ruokala Ilokivi tarjoavatkin apetta opiskelijan jokaiseen päivään paitsi sunnuntaihin. täydellinen ateria maksaa n. 2,50. ruokaloita sijaitsee ympäri kampuksia ja niiden paremmuusjärjestyksestä käydään kovaa debattia. 33 Kaiken muun hyvän lisäksi on jykylä myös urheilijan unelma; ylioppilasliikunta on tasokasta, kiitos liikuntatieteellisen tiedekunnan. yliopistoliikunnan tarralla pääsee moniin eri jumppiin ja pelailuihin ja lisäksi tutustumaan laajaan valikoimaan eri lajeja. Myös maksullisia kursseja järjestetään, niistä löytyy lisätietoa Korpista.

34 34

35 Liity jäseneksi! Fokus toimii osittain jäseniltään keräämillä varoilla. Näillä varoilla kustannetaan opiskelijoiden vapaa-ajan toimintaa, kuten saunailtoja, bileitä, kahvitilaisuuksia, niiden tarjoiluja ja paljon muuta. Fokuksen ikijäsenyys maksaa 15euroa. Hintaan sisältyy Fokuksen haalarimerkki ja Fokus-tarra opiskelijakorttiin liimattavaksi. Tarraa vilauttamalla pääset osalliseksi Fokuksen jäseneduista. Jäsenmaksun voit maksaa milloin vain viitenumerolla1025 tilille FI Fokus verkossa Jos jäit vielä tiedonnälkäiseksi, voit etsiytyä nettisivuillemme osoitteseen Fokuksen voi löytää myös muualta netistä: IRC-kanava: IRCnet Facebook: Last.fm: Muista ainakin nämä! Fokuksen syksyn tärkeimmät tapahtumat: to 1.9. Uusien bileet Rumassa ke Fuksiaiset ke Pikkujoulut 35

36 36