Kielenkäyttö. jakaa yhteiskuntaa. sosiaalialan riippumaton ammattilehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kielenkäyttö. jakaa yhteiskuntaa. sosiaalialan riippumaton ammattilehti www.sosiaalitieto.fi"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti irtonumero 7,50 e Luottamushenkilö Irma Pahlman, Hyvinkää Pauli Niemelä: Monenlaista turvattomuutta Puhu nyt, älä vaikene kuoliaaksi -kampanja sosiaalialan viestinnän valopilkku 2011 Kunnan lastensuojelun ammattilaisesta yrittäjäksi Perhetyö selkenee tuotteistamalla Tarja Pösö: Konkurssi ja lapsen etu VERKOSSA Pelkäätkö xxx Äänestä toimittajia? vuoden Kerro valopilkkua! mielipiteesi! Toiminta, vapaus ja sosiaalipalvelumarkkinat Kielenkäyttö jakaa yhteiskuntaa

2 Huoltaja-säätiö Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. Maija Perho, isännistön puheenjohtaja Aarne Kiviniemi, varapuheenjohtaja Hallitus Alpo Komminaho, puheenjohtaja Päivi Ahonen, varapuheenjohtaja Marja Heikkilä Heikki Hiilamo Harri Jokiranta Ulla Salonen-Soulié, toiminnanjohtaja puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö. Sosiaalitieto on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 99. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista kaksi on kaksoisnumeroa. Toinen linja 14, Helsinki puhelinvaihde faksi sähköposti: Ulla Salonen-Soulié, vastaava päätoimittaja puh. (09) Erja Saarinen, toimituspäällikkö puh. (09) Lea Suoninen-Erhiö, toimituspäällikkö puh. (09) π π 3 pääkirjoitus Epäkohdista pitää voida keskustella Ulla Salonen-Soulié 4 6 ajankohtaiset viestinnän valopilkku 2011, vaikutusten arviointi, kehittäminen, järjestöbarometri plussat ja miinukset luottamushenkilö vastaa napsitut uutisia lyhyesti 7 laina ja palaute Tarvitaan laajaa keskustelua sijaishuollon perustehtävästä Tarja Pösö 8 11 KÄRKI Viranomaisten mutkikas kielenkäyttö voi syventää köyhyyttä Erja Saarinen Aktiivista kansalaista ei katsota hyvällä Erja Saarinen näkökulma kolumni pinnan alta 14 muut teemat Perhetyö selkenee tuotteistamalla Annikki Jauhiainen & Maija Lukkarinen & Anne Walden VUOSIKERRAN SISUS muut teemat Kunnan lastensuojelun ammattilaisesta yrittäjäksi Minna Tarvainen filosofin ikkuna Toiminta, vapaus ja sosiaalipalvelumarkkinat Petteri Niemi juristin nurkkaus Sosiaalihuollon päätös pantava täytäntöön ilman vitkastelua Tapio Räty oma ura kirjat Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Colourbox / muokkaus Heikki Pälviä Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. (09) faksi (09) toimisto@sosiaalitieto.fi Tilaushinnat 2012 vuositilaus 71 euroa kestotilaus 66 euroa opiskelija- ja eläkeläistilaus 33 euroa Irtonumerot 7,50 euroa kappale, myytävänä toimituksessa yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Mediakortti osoitteessa Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. ISSN-L ISSN Sosiaalialan mutkikasta kielenkäyttöä ja sosiaaliväen yhteistyötä median kanssa käsittelee Bruno Sarlin -seminaarin pohjalta syntynyt juttu. Seminaari oli avaus sosiaalialan ammattilaisten ja toimittajien yhteistyölle: sen järjestivät Huoltaja-säätiö ja Sosiaalitoimittajat ry. Virve Airaksinen yritti vuosia vaikuttaa kotikuntalain muuttamiseksi. Hän näki, ettei viranomaisviestinnän ongelmana ole pelkästään kielenkäyttö vaan myös asenteet aktiivista kansalaista ei katsottu hyvällä. Erja Saarinen Viranomaisten mutkikas kielenkäyttö voi syventää köyhyyttä Aktiivista kansalaista ei katsota hyvällä kuva: Colourbox/muokkaus Heikki Pälviä 2 sosiaalitieto 12 I11

3 kuva: Lea Suoninen-Erhiö Ulla Salonen-Soulié Sosiaalitiedon vastaava päätoimittaja Liiallinen samanmielisyys tukahduttaa, sopiva moniäänisyys kehittää. Pääkirjoitus 13. joulukuuta 2011 Epäkohdista pitää voida keskustella Sosiaalitiedon toimitusta on jo pitkään vaivannut se, etteivät sosiaalialan ammattilaiset ja päättäjät halua tai uskalla keskustella ainakaan omalla nimellään julkisesti alan epäkohdista. Kokeneiden toimittajien mukaan etenkin sosiaalityöntekijät näyttävät pelkäävän toimittajia ja vaikenevat, vaikka heillä on arvokasta tietoa siitä, miten sosiaali- ja talouspolitiikka vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin. Heillä on sisäpiirin tietoa siitä, mitkä toimenpiteet auttavat ihmisiä tai kehittävät alan toimintakäytäntöjä ja mitkä eivät. Toimittajia voi vierastaa, koska ei viranomaisena pysty kommentoimaan yksittäisiä asiakastapauksia. Aina voi kuitenkin kertoa laeista ja palvelun toimintaperiaatteista paljastamatta salassa pidettäviä asioita. Toimittajapelon taustalla voi olla myös oman organisaation pelko. Toimitukseen on jo pitkään kantautunut viestejä, että johto on kieltänyt työntekijöitä käyttämästä julkisuudessa minkäänlaisia puheenvuoroja. Myös itsesuojeluvaisto voi johtaa siihen, ettei yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista haluta keskustella ainakaan omalla nimellä. Puheenvuoron pelätään tekevän hallaa itselle tai omalle organisaatiolle. Huoltaja-säätiö järjesti Sosiaalitoimittajat ry:n kanssa lokakuussa Bruno Sarlin -seminaarin otsikolla Sosiaaliala ja media viestintä ja kieli vallankäytön välineenä. Siellä Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Reetta Meriläinen kertoi havaintojaan kansan vakavasta turhautumisesta päättäjiin. Kansan ja eliitin, vähän ja korkeasti koulutetun väestönosan, maailmat ja kielenkäyttö ovat erkaantuneet jopa niin pitkälle toisistaan, ettei päättäjien enää edes uskota haluavan ihmisille hyvää. Meriläisen sanoin tämä on pimenevä horisontti, jota pitää kaikin tavoin vastustaa. Päättäjien ja viranomaisten vaikeneminen tulkitaan helposti kasvottomaksi vallankäytöksi. Myös viranomaisten mutkikas kielenkäyttö turhauttaa ja syrjäyttää kansalaisia. Sosiaalialan ammattilaiset ja päättäjät voivat vastustaa pimenevää horisonttia toimimalla avoimesti, olemalla vuorovaikutuksessa kansalaisten ja median kanssa ja viestimällä toiminnastaan ymmärrettävästi. Se kasvattaa kansalaisten luottamusta ja vahvistaa palveluiden ja niiden rahoituksen oikeutusta. Rakentavaa keskustelua tarvitaan paitsi julkisuudessa myös organisaatioiden sisällä: liiallinen samanmielisyys tukahduttaa, sopiva moniäänisyys kehittää. Johtajalta vaaditaan taitoa kuunnella työntekijöitä ja keskustella epäkohdista, jotta likapyykkiä ei tarvitse pestä mediassa. Alan käytäntöjen epäkohtia työntekijöillä on kuitenkin vapaus ja myös velvollisuus tuoda julkisuudessa esille. Tässä toimittajia ei kannata pelätä myös he ovat heikompien puolella kuten sosiaalialan ammattilaiset. Sosiaalitieto täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Toivomme teidän, hyvät lukijat, olevan aktiivisesti toimitukseen yhteydessä, jotta pystyisimme osaltamme vahvistamaan sosiaalialan avointa keskustelukulttuuria. kuva: Colourbox seuraavassa numerossa 1 12 Kärki Perhehoitoa kodin ulkopuolelle sijoitettaville lapsille Kehittäjä, ryhmänohjaaja, arvioija, kouluttaja kokemusasiantuntijalla on monia rooleja Tavoitteellinen ryhmätoiminta parantaa työttömien elämänlaatua Teemapäivät ja tapahtumat vuonna 2012 Jorma Sipilä jatkaa lehden juhlavuoden kolumnistina Sosiaalitieto 1/12 postitetaan lukijoille 19. tammikuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille sosiaalitieto 12 I11 3

4 ajankohtaista piirros: Heikki Pälviä Plussat + Viime laman lapsista, vuonna 1987 syntyneistä: 74 prosentilla ei ole rikostuomioita eikä merkintöjä rikkomuksista. 77 prosenttia ei ole tarvinnut toimeentulotukea. 80 prosenttia ei ole kärsinyt mielenterveysongelmista Miinukseti Viime laman lapsista, vuonna 1987 syntyneistä: 20 prosenttia on saanut psykiatrista erikoissairaanhoitoa tai lääkitystä mielenterveysongelmiinsa ennen 21 vuoden ikää. 23 prosenttia on joutunut jossakin vaiheessa turvautumaan toimeentulotukeen. 26 prosentilla on merkintöjä rikkomuksista tai saaduista rikostuomioista. Lähde: Kohdusta aikuisuuteen -seurantatutkimus vuonna 1987 Suomessa syntyneistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. VIESTINNÄN VALOPILKKU 2011 Puhu nyt, älä vaikene kuoliaaksi -kampanja lähisuhdeväkivaltaa vastaan äänestettiin sosiaalialan viestinnän valopilkuksi Sosiaalitiedon nettiäänestyksessä. Tärkeästä asiasta puhutaan vihdoin, oli usean äänestäjän perustelu. Anna-lehti toteuttaa kolmevuotista Puhu nyt, älä vaikene kuoliaaksi -kampanjaa lähisuhdeväkivaltaa vastaan yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton kanssa. Väkivaltaa on käsitelty pitkin vuotta Annassa ja erilaisissa tapahtumissa. Yhteistyössä ovat mukana myös kirjailija Sofi Oksanen ja säveltäjä-muusikko Maija Kaunismaa. Oksanen on kirjoittanut aiheesta laulutekstejä, jotka on julkaistu kirjana Liian lyhyt hame Kertomuksia keittiöstä. Laulut on säveltänyt Maija Kaunismaa ja niistä on tehty samanniminen levy. Kansallisteatterissa on esitetty samalle tekstille ja musiikille pohjaavaa musiikkiesitystä ja taiteilijat ovat esittäneet sitä myös muualla Suomessa. Hyväntekeväisyysprojektin tavoitteena on kerätä euroa väkivallan vastaiseen työhön Ensi- ja turvakotien liitolle. Ajankohtainen aihe ja mielenkiintoinen yhdistelmä kulttuurivaikuttamista, mediaa ja järjestötoimintaa. Toivoa on, kun asiasta puhutaan ja uskaltaa hakea apua. Toiseksi äänestettiin Mia Halmeen ohjaama dokumenttielokuva Ikuisesti sinun. Se kertoo huostaanotetuista lapsista, heidän biologisista vanhemmistaan ja sijaisvanhemmista. Mahtava, ihana, itkettävä elokuva, jossa vaikeita asioita uskalletaan katsoa eri näkökulmista. Uskomattoman hieno ja riipaiseva todellinen kuvaus osoittelematta, syyttelemättä. Kylmät väreet ja kyyneleet! Kolmanneksi äänestyksessä tuli Uskomme sinuun Usko sinäkin -käsikirja sijoitetuille lapsille. Sen ovat suunnitelleet ja tehneet Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimin nuoret, jotka ovat vuotiaita sijoitettuja nuoria. Meidän lastenkodissa nuoret ovat ottaneet kiinnostuneina vastaan käsikirjan, jossa näkyy ja kuuluu samassa elämäntilanteissa eläneiden ääni. Tällaisen väylän kautta tiedon jakaminen sijoitetuille lapsille ja nuorille onnistuu parhaiten. Huostaanotetulle nuorelle on tärkeää saada tietää, että ei ole yksin vaan kohtalotovereita on, valitettavan paljon! Äänestyksessä ehdokkaina olivat myös Katukulttuurilehti Iso Numero, nettisivusto lastensuojelusta kansalaisille, HS-teema Hyvinvointivaltion tulevaisuus sekä opas lasten haastattelijoille ja kuvaajille. Myös niitä äänestettiin tasaisesti. Vuoden viestintäteoksi ehdotettiin lisäksi muun muassa Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivillä tehtyä ammattilaisten vetoomusta lapsiköyhyyden poistamiseksi, varusmiesikäisten miesten syrjäytymistä ehkäisevää Aikalisätoimintaa ja Vammaispalvelujen käsikirjaa. Kiitos kaikille äänestäneille! Erja Saarinen VAIKUTUSTEN ARVOINTI Kunnat eivät arvioi riittävästi päätöstensä vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin, ilmenee tuoreesta väitöskirjasta. Ennakkoarviointia haittaavat piilevä haluttomuus läpinäkyvään päätöksentekoon ja eri päätösvaihtoehtojen julkiseen ja moniarvoiseen tarkasteluun, selviää filosofian maisteri Tapani Kauppisen väitöstutkimuksesta. Kunnissa on myös vaikeuksia mieltää, että päätöksillä vaikutetaan siihen, millainen tulevaisuuden yhteiskunta on. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on ennakkoarviointia, jossa arvioidaan ennalta tietyn päätöksen vaikutuksia eri ihmisryhmien hyvinvointiin ja terveyteen. Tätä edellyttää muun muassa uusi terveydenhuoltolaki. Kauppisen väitöskirja tarkastettiin Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa 18. marraskuuta. Tapani Kauppinen: Kuntien tulevaisuus haltuun. Ennakkoarvioinnin soveltamiseen vaikuttavat tekijät lautakuntapäätöksissä. THL:n tutkimuksia 67/ sosiaalitieto 12 I11

5 kuva: Lea Suoninen-Erhiö Luottamushenkilö vastaa Palstalla haastatellaan lautakuntien jäseniä sekä luottamushenkilöitä kunnissa ja uusissa sosiaalipalveluita tuottavissa organisaatioissa. Miten kuvailisit Hyvinkäätä? Hyvinkää on uusmaalainen kulttuurikaupunki. Esimerkiksi Helene Schjerfbeck oli Hyvinkäältä. Viime vuosina kaupunkiin on tullut lisää väkeä, erityisesti lapsiperheitä. Olemme perheystävällinen paikkakunta: lapsille ja nuorille on harrastusmahdollisuuksia. Hyvät peruspalvelut ovat tärkeitä kaupungin maineelle. Kunnan kilpailukyky ei perustu vain työpaikkoihin vaan myös siihen, millaisena kunta nähdään asua ja elää. Hyvinkään väkiluku on noin Onko kunta- ja palvelurakenneuudistus vaikuttanut palveluiden järjestämiseen? Eipä oikeastaan. Meillä on tosin jo pidempään ollut monenlaisia yhteistyömuotoja eri toimijoiden kanssa Uudenmaan kuntien alueella. Tämä tunnetaan Kuuma-kumppanuutena: verkoston muodostavat kymmenen Helsingin seudun kehyskuntaa. On esimerkiksi seudullinen perheoikeudellinen yksikkö. Vuosi sitten aloitti seudullinen perhepankkihanke, joka rekrytoi sijaisperheitä. Käyttääkö Hyvinkää yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajia? Pääsääntöisesti järjestämme palvelut itse, mutta kaikkialla se ei ole kustannusvaikuttavaa. Olemme ostaneet esimerkiksi vanhusten pitkäaikaisen laitoshoidon palveluita ja lastensuojelun sijaishuollon palveluita. Lapsia on jouduttu sijoittamaan myös Hyvinkään ulkopuolelle. Tavoitteenamme on perustaa kaupungin oma lastensuojelun arviointiyksikkö, jossa huostaanotettavien lasten palvelutarve käytäisiin läpi ja sijoituspaikka etsittäisiin mahdollisimman läheltä. Lastensuojelulain muutosten jälkeen perhehoito on nyt aina ensisijainen vaihtoehto. Entä palvelusetelit? Vuodesta 2007 meillä on ollut käytössä palveluseteli omaishoidon tuen vapaapäiväjärjestelyihin sekä tilapäiseen kotihoitoon. Pitkäaikaisen ja tehostetun asumispalvelun palveluseteli otettiin käyttöön tänä vuonna. Irma Pahlman (sd.) toimii ensimmäistä kautta Hyvinkään kaupunginvaltuutettuna ja perusturvalautakunnan puheenjohtajana. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen tohtori. Hänen väitöstutkimuksensa käsitteli potilaan sekä lääkäreiden ja muun terveydenhuollon ammattihenkilöstön oikeusasemaa. Pahlman on Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan jäsen oikeustieteen edustajana. Hän työskentelee Hiv-säätiön toiminnanjohtajana. Säätiö tekee ehkäisevää työtä seksuaaliterveyden alueella. Palveluseteleiden käyttö on aloitettu pilottihankkeilla, joissa on arvioitu setelin tarkoituksenmukaisuus sekä hyöty potilaille tai asiakkaille. Yksi kriteeri on ollut se, ettei niiden käyttö saa tuottaa sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta. Mitä pidät kaupungin pahimpana sosiaalisena ongelmana? Lasten ja nuorten huumeiden ja päihteiden käyttö huolettaa. Tämä ei ole vaan perusturvan asia vaan koulun, poliisin ja muiden lapsia ja nuoria kohtaavien yhteinen asia. Lapsijuopot ja -huumeidenkäyttäjät syrjäytyvät varhain. Heidän saamisensa normaalielämään on vaikeaa. Siihen on voitava puuttua ajoissa. Pidän hyvänä, että uusi terveydenhuoltolaki on tuonut takaisin tiukemman ohjauksen. Nyt muun muassa koululaisille on järjestettävä säännölliset terveystarkastukset. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on myös antanut tarkat ohjeet siitä, miten ne pitää tehdä. Jos kunnassa ei resursoida riittävästi kouluterveydenhuoltoon, ei ole riittäviä terveystarkastuksia eikä yhteistoimintaa muiden hallinnonalojen kanssa, aluehallintoviranomainen puuttuu asiaan. Perusturvasta on helpompi vaatia resursseja, kun on velvoittavia lakeja. Haluatko vielä nostaa jonkin asian esille? Meillä on lautakunnassa hyvä henki ja keskustelemme paljon. Puoluepolitiikka jää usein taustalle ja suuremmat kysymykset nousevat esille: puhumme ihmisarvoisesta hoidosta ja kohtelusta. Esimerkiksi Hyvinkäällä tehostettuun kotihoitoon sisältyy nykyään saattohoito. Siitä kävimme syvällisiä keskusteluja. Keskustelemme etiikasta myös silloin, kun käsittelemme toimeentulotukipäätösten oikaisupyyntöjä. Ne eivät ole läpihuutojuttuja. Pohdimme oikeudenmukaisuutta ja asiakkaiden yhdenvertaisuutta. Lea Suoninen-Erhiö NAPSITUT Pekka Sauri, Helsingin Sanomat Masennukseen liittyy tyypillisesti motivaation ja tulevaisuudenuskon murtuminen. Jos yhteiskunnan iso kuva on poliitikoilta hukassa, on yksilönkin työläs hahmottaa oman elämänsä tiekarttaa. Timo Harakka, A-Studio Terveydenhoito on hyvä ja varma miljardibisnes. Veronmaksajat kustantavat yksityiset voitot. Mehiläinen pyörittää myös kuntien terveydenhuoltoa ja vanhustenhoitoa sekä julkisen sektorin työterveyttä. Se kuuluu ruotsalaiseen Ambea-konserniin, jonka pääomistaja on sijoitusyhtiö Triton, joka toimii Jerseyn saarilla maksamatta veroa. Pääkirjoitus, Suur-Keuruu Keski-Suomessa jaetaan vuodessa noin 50 miljoonaa euroa EU-rahaa. Pirkanmaalla määrä on kaksinkertainen. EU-historian aikana Keski- Suomessa on jaettu näitä rahoja jo 700 miljoonaa euroa ja Pirkanmaalla kaksi kertaa enemmän. Mitä näillä miljardeilla on saatu aikaan? Ei juuri mitään pysyvää. Ruotsin elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen SNS:n eronnut tutkimusjohtaja Laura Hartman, Motiivi 12/2011 Hyvinvointipalvelujen kilpailuttaminen aloitettiin suurin toivein ja oletuksin. Siksi oli kiinnostavaa nostaa esille, että vieläkään ei ole näyttöä sen avulla saavutetuista parannuksista, vaikka yksityistämisen aloittamisesta on kulunut 20 vuotta. Unto Matinlompolo, Urjalan Sanomat Sata vuotta sitten ihmisen arvostus perustui siihen, että ihminen oli elänyt riittävän pitkään. Nyt puhutaan jo 50-vuotiaille hieman ironisesti, että olet tullut miehen ikään. Huomautukseen ei sisälly minkäänlaista onnea. sosiaalitieto 12 I11 5

6 ajankohtaista kuva: Lea Suoninen-Erhiö KEHITTÄMINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma, Kaste kakkonen on alkamassa. Vuosina toteutettavan ohjelman valmistelussa on kuultu niin sosiaali- ja terveysväkeä kuin kansalaisiakin. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, valtioneuvosto hyväksyy Kaste kakkosen tammikuun 2012 lopulla. Sen toimeenpanoon ja hankerahoitukseen on näillä näkymin käytettävissä 17,5 miljoonaa euroa vuosittain. Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti yhdessä Kuntaliiton kanssa uudesta Kasteohjelmasta kuulemistilaisuuden Helsingin Kuntatalolla 18. marraskuuta. Ministeriön väki korosti ohjelman olevan muutakin kuin hankkeita. Kaste on pitkäkestoinen muutos-, modernisaatio- ja innovaatioprosessi. Usko ohjelman vaikuttavuuteen tuntuu ministeriössä ja alueilla olevan luja. Vaikka yleisön joukosta kuului hankeähkyäkin ja jopa epäiltiin erillisten ohjelmien mielekkyyttä, suuri osa kommentoijista latoi vielä lisää toiveita uuteen Kasteeseen: muiden muassa maahanmuuttajatyöhön, mielenterveyskuntoutukseen ja aikuissosiaalityöhön kaivattiin lisää panostusta. Raja- KASTEESTA VASTUUSSA Sosiaali- ja terveysministeriön apulaisosastopäällikkö Olli Kerola (vas.), ylijohtaja Aino-Inkeri Hansson ja neuvotteleva virkamies Salme Kallinen-Kräkin esittelivät uuden Kasteohjelman suunnitelmia marraskuussa. Ohjelman toimeenpanosuunnitelmien on tarkoitus valmistua alkukeväästä. Sen jälkeen on luvassa aluekierros. aitoja ja reviiriajattelua haluttiin vähentää ja alueellista tiedontuotantoa lisätä. Kuntaliitto korosti kattavien tavoitteiden tärkeyttä kunnille ja alueellisten erityispiirteiden huomioon ottamista. Kuulemistilaisuudessa korostui myös tarve juurruttaa hankkeiden tuloksia: Kun kyseessä on pitkäkestoinen modernisointiprosessi, voimavaroja tulisi käyttää muutosten viemiseen toiminnan sisään. Muutenkin ilmaistiin huoli liiallisesta kehittämisinnosta ja haluttiin Innokylän lisäksi muita keinoja levittää jo saatuja Sosiaalialan kehittämishankkeen ja tänä vuonna päättyvän ensimmäisen Kaste-ohjelman tuloksia. Kansalaiskyselyn järjestäminen kehittämisohjelmasta on hyvä lisä ja hieno linjaus kansalaisten kuulemiseksi. Tulokset tosin kuulostivat kovin tutuilta, kansalaiset kun toivovat työtä, koulutusta, toimeentuloa ja mielekästä tekemistä. Ulla Salonen-Soulié JÄRJESTÖBAROMETRI Sosiaali- ja terveysjärjestöjen mahdollisuudet työllistää osatyökykyisiä ja vaikeasti työllistyviä ovat heikentyneet, selviää vuoden 2011 Järjestöbarometrista. Erilaisten työllistämistoimien piirissä oli viime vuonna noin suomalaista, joista järjestöt ja säätiöt työllistivät noin ihmistä. Hieman yli kolmannes työllistyi yrityksiin ja vajaa kolmannes kuntiin ja kuntainliittoihin. Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat järjestökentällä merkittäviä työllistäjiä. Osatyökykyisiä työllistävät eniten työttömien yhdistykset ja päihdeyhdistykset. Palkkatuki on ollut yhdistyksille tärkeä työllistämisen muoto. Sillä työllistettyjen määrä on yhdistyksissä kolmessa vuodessa vähentynyt 2 000:lla. Syynä tähän ovat muun muassa palkkatuen perusteiden muutokset. Samaan aikaan työharjoitteluun, työelämävalmennukseen ja muihin palkattomiin työmarkkinatoimenpiteisiin osallistuneiden määrä yhdistyksissä on kasvanut 3 000:lla. Järjestöbarometri perustuu valtakunnallisten järjestöjen toiminnanjohtajille ja paikallisyhdistyksille tehtyyn kyselyyn ja tuoreisiin tilastoihin. Kyselyyn vastasi 87 järjestöjohtajaa ja paikallisyhdistystä. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto julkaisi Järjestöbarometrin nyt kuudetta kertaa. Juha Peltosalmi, Riitta Särkelä: Järjestöbarometri Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä. 196 s. UUTISIA LYHYESTI 6 sosiaalitieto 12 I11 Esteetön Espoo -tunnus julkistettiin kaupungin vammaisneuvoston 20-vuotis- ja -neuvottelukunnan 30-vuotisjuhlissa marraskuun lopulla. Tunnuksen saa oveensa yritys tai toimitila, jossa vammainen henkilö voi kulkea ja asioida esteettömästi. Lapsen ääni tarina minulta -julkaisu auttaa pienten lasten kanssa työskenteleviä toimimaan niin, että lapsen ääni pääsee arjessa nykyistä paremmin esille. Aineistoa on testattu päiväkodeissa. Sen avulla on pystytty ratkaisemaan esimerkiksi lasten välisiä ongelmatilanteita ja parantamaan ryhmän toimivuutta. Pelastakaa Lapset ry:n tuottama julkaisu verkossa: Maksuttoman julkaisun voi myös tilata painettuna samalta sivulta. Tampere suunnittelee joukkoliikenteen sekä kaupungin uimahallien ja kuntosalien tuntuviin alennuksiin oikeuttavaa aktiivipassia pitkään toimeentulotukea saaneille. Aktiivipassi on käytössä monessa Keski-Euroopan maassa. Se perustuu ajatukseen, etteivät pienet tulot saisi estää ihmisten monipuolista osallistumista ja aktiivista elämää. Suomessa aktiivipassi ei ole vielä käytössä missään kunnassa.

7 laina ja palaute PALAUTE I Tarja Pösö Tarvitaan laajaa keskustelua sijaishuollon perustehtävästä TÄSTÄ PUHUTAAN Yksityisten lastensuojelulaitosten ja perhekotien määrä on lisääntynyt viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Näille markkinoille ovat tulleet myös isot terveysalan yritykset. LAINA Pipsa Palttala, Huostaanotoista tuli bisnes Helsingin Sanomat Terveysalan jättiläiset valtaavat alaa lastensuojelussa. Trendinä on ketjuuntuminen: kansainvälisen pääoman yritykset ostavat pieniä perhekoteja. Mehiläinen rakentaa parhaillaan Ylöjärvelle ja Saloon uusia lastensuojeluyksiköitä. Kunnille lastensuojelua myyvät myös muun muassa Attendo MedOne ja Medivire. Vaikeneminen on osa lastensuojelun sijaishuollon historiaa. Vaikka kodin ulkopuolelle on Suomessa sijoitettu paljon lapsia, ei sijaishuollosta, sen tavoitteista, epäkohdista, vahvuuksista ja vaikutuksista ole käyty mittavaa ja moniäänistä keskustelua 1960-luvun Pakkoauttajat-keskustelua lukuun ottamatta. Yksityisten palveluntuottajien osuus sijaishuollossa on kasvanut vaivihkaa ilman huomiota. Vasta nyt eteemme tuodaan näkymä huostaanottobisneksestä ja myyjän markkinoista. On välttämätöntä, ettei tätä keskusteluavausta vaienneta. Sijaishuollossa otetaan perustavanlaatuinen vastuu lapsesta, ja siksi se, mitä ja miten tehdään, on erityisen tärkeää. Vaikka lapsen edun periaate on todettu epätarkaksi ja luonteeltaan moraaliseksi yleisväittämäksi, on se kuitenkin ja sen tulee olla toimintaa ohjaava periaate. Asiantuntijoiden mukaan lapsen etua sijaishuollossa tukee sijaishuoltopaikan, lapsen sosiaalisten suhteiden ja muiden vastaavanlaisten asioiden pysyvyys. Pikku hiljaa sijaishuollon arkeen on kuitenkin uinut tilanteita, joissa lapsen sijoituspaikkaa joudutaan vaihtamaan, koska sijoituspaikka joutuu lopettamaan toimintansa kannattamattomana. Selitys näkyy jo viimeaikaisissa sijaishuollon tutkimuksissa. Konkurssi on nimikkeenä uusi sijaishuollon vaihtuvuutta tuottava tekijä ja haastaa pysyvyyden periaatetta uu- della tavalla. Mitä tekemistä konkurssilla on lapsen edun kanssa? Ruotsissa on tätä(kin) asiaa tutkittu, ja esimerkiksi Staffan Höjer ja Torbjörn Forkby päätyvät johtopäätökseen, että sijaishuoltopaikkojen valinnassa markkinavetoiset, erilaisiin hallinnollisiin menettelytapoihin kilpistyvät tekijät ohjaavat päätöksentekoa enemmän kuin lapsen etua koskevat arviot konsanaan. Myös meillä on riskinä se, että sosiaalityöntekijöiltä edellytetään yhä enemmän arvioita siitä, uhkaako sijoituspaikkaa konkurssi. Missä silloin on tilaa ja aikaa psykososiaalisille arvioinnille puhumattakaan siitä, että lapsi ja hänen vanhempansa olisivat osallisina sijaishuoltopaikan valinnassa. Parhaimmillaan keskustelu huostaanottobisneksestä aloittaa myös meillä aiempaa laajemman keskustelun sijaishuollon perustehtävästä ja sysää liikkeelle tutkimusta asiasta. Huostaanottobisneksen ongelmia ei ratkaista lopettamalla huostaanotot tai yksityiset laitokset kuten niin usein esitetään, vaan kysymällä, miten menestyksekkäästi julkinen valta kantaa vastuun huostaanotetuista lapsista. Keskusteluun tulee silloin ottaa bisnesteemojen rinnalle monia, toistaiseksi vaiettuja kysymyksiä lapsen oikeuksista ja siitä, miten niiden toteutumista seurataan sijaishuollossa. Sosiaalityön professori Tarja Pösö, Tampereen yliopisto Mitä tekemistä konkurssilla on lapsen edun kanssa? Valtiovarainministeriön työryhmä kartoittaa kuntien tehtävät ja arvioi mahdollisuudet vähentää kuntien velvoitteita. Samalla työryhmä arvioi, tulisiko kuntien tehtäviä muuttaa osana kuntauudistusta. Uudet elinvoimaiset kunnat mahdollistavat myös tehtävämuutoksia valtion ja kuntien välillä. Valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikosen johtaman työryhmän määräaika umpeutuu Sillä on laaja eri ministeriöiden ja Kuntaliiton edustajista koostuva sihteeristö. Neljällä viidestä rikostaustaisesta nuoresta on oppimisvaikeuksia, selviää Kriminaalihuollon tukisäätiön tutkimuksesta. Koko väestöstä vastaavia ongelmia on prosentilla. Tutkituista 180:stä alle 30-vuotiaasta 70 prosentilla oli vaikeuksia lukemisessa ja/tai kirjoittamisessa. Tarkkaavuusvaikeuksien piirteitä oli 80 prosentilla ja noin puolella oli ADHD-piirteitä. Runsaalla 10 prosentilla peruskoulu oli jäänyt kesken. Vastaava luku koko 16-vuotiaiden ikäluokasta on prosentti. Selvitys oli osa nelivuotista Oppimisvaikeuksista vapaaksi -hanketta. Oppimisvaikeuksien arvioinnin lisäksi hankkeessa kehitettiin oppimisvaikeudet huomioivia kuntoutuspolkuja rikostaustaisille nuorille. Oppimisvaikeuksista vapaaksi -hankkeen loppuraportti verkossa: > Julkaisut sosiaalitieto 12 I11 7

8 kärki Erja Saarinen Kieli ei ole yhdentekevä asia. Sillä ajatellaan, suunnitellaan, päätetään ja hallitaan. Viranomaisten mutkikas kielenkäyttö voi syventää köyhyyttä kuva: Pixmac Vain pieni osa kansalaisista pitää virkakieltä asiallisena, selkeänä ja ymmärrettävänä. Sosiaalialan viranomaisten kielenkäyttö on joskus niin hankalaa, että kansalaisten oikeusturva vaarantuu. Alan ammattilaisten viestintä- ja kielenkäyttöongelmia puitiin kuudennessa Bruno Sarlin -seminaarissa lokakuussa. Sen järjestivät Sosiaalitieto-lehteä julkaiseva Huoltaja-säätiö ja Sosiaalitoimittajat ry. Erikoistutkija Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta korostaa, että kun puhutaan kielenkäytön ongelmista, on arvioitava muutakin kuin sitä, onko kieli selkeää ja ymmärrettävää. On katsottava tilanteita, joissa kieltä käytetään, viestijöiden roolia siinä ja viestintään valittuja kanavia. On myös arvioitava viranomaisen toiminnan sävyä. Hallintolain mukaan kielen pitää olla paitsi selkeää ja ymmärrettävää myös asiallista. KYSE EI OLE PAHUUDESTA Viranomaiset eivät pahuuttaan kirjoita huonosti. Virkakielen parantamiseksi tarvitaan paitsi koulutusta myös puuttumista kirjoittamisoloihin. Ulla Tiililä kuvat: Erja Saarinen Toimittajia tarvitaan tulkeiksi Päätöksentekijöillä on yhteinen päätöksenteon kieli, mutta jokaisella päätöksentekijäryhmällä on myös oma kielensä. Lisäksi päättäjät käyttävät liike-elämän kieltä, koska liike-elämän logiikka ja toimintamalli ovat hiipineet lähes kaikkeen tekemiseen. Päättäjien abstrakti kieli on aivan eri maailmoista, kuin köyhien ja sairaiden kieli. Väliin tarvitaan toimittajia kääntäjiksi ja tulkeiksi kertomaan kansalaisille, mitä asiat tarkoittavat ja mihin kansalaisilla on oikeus, Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Reetta Meriläinen korostaa. Kieli ei ole köyhyyden syy, mutta se voi syventää köyhyyttä. Kieli voi edesauttaa avun hakemista tai estää sen. Joka vuosi monet ihmiset jäävät vaille sosiaalietuuksia, joihin heillä olisi oikeus. Medialla täytyy olla taitoa päättäjien ja kansalaisten väliseen käännös- ja tulkkaustyöhön, tuomaan asiat julki niin, että he ymmärtävät toisiaan ja osaavat keskustella toistensa kanssa. Ja pitää muistaa, että kansalaiset ovat heterogeeninen joukko, jolla on monta kieltä jo suomen kielen sisällä. Reetta Meriläisestä korkeasti koulutettujen ja vähemmän koulutettujen ihmisten kielet ovat yhä kauempana toisistaan. Hän on yleisötilaisuuksissa nähnyt kansan turhautumista. On mennyt usko kieleen ja sanomiseen ja siihen, että asioihin voi vaikuttaa. Monet ovat menettäneet uskonsa myös siihen, että päättäjät haluavat ihmisille hyvää. Tämä kertoo pimenevästä horisontista, jota pitää vastustaa kaikin keinoin. 8 sosiaalitieto 12 I11

9 ELIITIN JA KANSAN KIELTÄ Suomessa yksi tärkeä kielijako kulkee koulutettujen ja vähän koulutusta saaneiden ihmisten kielen, eliitin kielen ja kansan kielen välillä. Jaon taustalla on valta ja vallattomuus. Reetta Meriläinen Kenen ääni kuuluu ja painaa? Toimittajien pitää tuntea paitsi kansalaisten kieltä myös heidän tarpeitaan, joita ei muuten nosteta julkisilla foorumeilla esiin. Media pitkälle määrittää, mistä puhutaan, mitkä asiat ovat tärkeitä. Meriläisestä täytyy myös arvioida, käyttääkö media valtaansa oikein ja tasapuolisesti. Pääsevätkö agendalle sosiaalisesti merkittävät mutta vähemmän seksikkäät ja kuivat aiheet. Tällainen on esimerkiksi kunta- ja palvelurakennemuutos. Monesti media keskittyy virallisten tahojen näkemyksiin. Koulukiusaamisesta haastatellaan opetusministeriä, koulutoimenjohtajaa, rehtoria ja kuraattoria, mutta ei lapsia. Myös kansalaisten äänen pitää päästä kuuluville, jotta yleiset käsitykset eivät muotoudu vain tiettyjen virallisten tahojen näkemysten pohjalta. Media ei kuitenkaan saa unohtaa laajempaa kuvaa yksittäisen ihmisen tarinan taustalta, Meriläinen painottaa. Kirjoitetuissa laeissa, kuten hallintolaissa ja sosiaalihuollon asiakaslaissa, korostetaan kansalaisen kuulemista ja hänen mahdollisuuttaan osallistua ja vaikuttaa. Sen sijaan kirjoittamattomissa kielenkäytön laeissa viranomaistietoa pidetään ensisijaisena. Asiakirjojen perusteella asiakkaan kertomus omasta tilastaan on yleensä toissijainen. On ymmärrettävää, että virkailijat turvautuvat asiantuntijatietoon, mutta ero on räikeä suhteessa säädöksiin, Ulla Tiililä korostaa. Hyvä hallinto on kielenkäytön kysymys Tutkimukset osoittavat, että hyvä hallinto on pitkälti kielenkäytön kysymys, Ulla Tiililä tiivistää. Hän on tutkinut vuosia viranomaisten päätöksiä ja kansalaisten ja viranomaisten kirjeenvaihtoa. Tampereen yliopiston meneillään olevassa tutkimushankkeessa Köyhät byrokratian rattaissa kaikki tutkitut ryhmät, yksinäiset miehet, yksinhuoltajanaiset ja vanhukset kokivat, ettei palveluista tiedottaminen toimi, yhteinen kieli puuttuu ja asiointi on turhauttavaa ja vastenmielistä byrokraattisten käytäntöjen vuoksi. Kielenkäyttöä pitää arvioida vastaanottajan mukaan. Esimerkiksi maahanmuuttaja voi tarvita yleiskieltäkin ymmärrettävämpää selkokieltä. Vanhempi oikeusasiamiehen sihteeri Tapio Räty kertoo, että eduskunnan oikeusasiamies on ratkaisuissaan kiinnittänyt huomiota siihen, kuka on kulloinkin asiakas. Kirjaamiselta ja päätöksiltä voidaan edellyttää keskimääräistä enemmän, jos asiakkaana on esimerkiksi vanhus tai vaikeavammainen henkilö. Kansalainen on paitsi viranomaiskielen ymmärtäjä ja tulkki, myös asiakas, jonka on osattava hakea apua ja luokitella itsensä ja asiansa viranomaisen näkökulmasta viranomaisen termein. Hänen on osattava päättää, onko hän liikennevahinko numero x, vammainen vai kuntoutuja. Hänen täytyy ehkä osata käyttää tietokonetta ja hankkia lausuntoja ja lähetteitä saadakseen apua. Tämän takia ihmiset eriarvoistuvat myös avun hakemisessa. Toimittaja Kirsi Rekola on kokenut, että kielellisestä lahjakkuudesta on hyötyä viranomaisasioinnissa. Toisaalta hän on myös kokenut, että sujuvasti esiintyvän taitavan kielenkäyttäjän todelliset ongelmat voivat jäädä huomaamatta. VELVOLLISUUKSIA ASIAKASTA KOHTAAN Koen myönteisenä sen, että myös viranomaiset ottavat oikeusasiamieheen yhteyttä oman työnantajansa menettelytavoista. He ovat sisäistäneet, että heillä on velvollisuuksia myös suhteessa asiakkaisiin eikä vain velvollisuuksia noudattaa työnantajan ohjeita. Tapio Räty ASIAKKAAT VOIVAT UUDISTAA KIELENKÄYTTÖÄ Sosiaalialan ammattilaisten on syytä toimia enemmän yhdessä asiakkaiden kanssa. Yhteistyöstä syntyy valtavasti uudistusmahdollisuuksia koko alalle, myös sen kielenkäytölle. Aulikki Kananoja Kieli ei ole yksittäisen viranomaisen vallassa Usein viranomaisista puhutaan siihen sävyyn, että he olisivat tietoisesti pahantahtoisia. Ulla Tiililä muistuttaa, ettei tästä ole kyse vaan viranomaiset vain asettuvat heille varattuun paikkaan organisaation ja vallan hierarkiassa. Kirjallinen kommunikaatio on viranomaistyössä lisääntynyt. Tämä on johtanut tekstien massatuotantoon ja kielen standardointiin, mikä on heikentänyt viranomaiskielen laatua. Tekstit ja käytetty kieli eivät enää ole kieltä käyttävien ihmisten vallassa. Monimutkaisesta lainsäädännöstä on esimerkiksi Kelassa tehty tietojärjestelmiin valmiita tekstejä, jotka saa esiin napinpainalluksella. Järjestelmäkeskeisyys on sosiaalihuollon historiallinen painolasti. Alan työntekijöitä koulutettiin alun perin pistämään kontrollihenkistä lainsäädäntöä täytäntöön. Tämä kulttuuri jatkuu, vaikka lait ja työntekijöiden koulutukset ovat muuttuneet, Helsingin entinen sosiaalijohtaja Aulikki Kananoja sanoo. Hänestä lait ja järjestelmä ovat useimmiten työntekijän ja asiakkaan välissä. Työntekijä katsoo asiakasta niiden näkökulmasta eikä ota lakeja ja palveluita selkärepustaan käyttöön vain asiakkaan avuntarpeen mukaan. Tämän vuoksi kielenkäyttökin kumpuaa järjestelmästä. Tärkeintä ei ole osoittaa, että sosiaalityöntekijä toimii prikulleen säännösten mukaan vaan tärkeintä on se, että asiakas tulee autetuksi. Pykälät ja palvelut ovat välineitä, joilla hoidetaan ydintehtävää. Sosiaaliväki puhuu vähintään neljälle yleisölle: oikeusjärjestelmälle ja valvontaviranomaiselle, asiakkaalle, oman ammatin ja lähiammattien kollegoille ja kansalaisille median välityksellä. Nyt eniten puhutaan järjestelmälle. sosiaalitieto 12 I11 9

10 VALMIUKSIA VAIKUTTAMISEEN Yliopistosta valmistuvalla sosiaalityöntekijällä on hyvät valmiudet toimia viestijänä ja tulkita yhteiskunnallista viestintää. Koulutuksen pitäisi kuitenkin antaa parem pia valmiuksia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen mediassa. Juha Hämäläinen Viestintävalmiudet osa ammattitaitoa Vaikka sosiaaliviranomaisten, median ja kansalaisten viestinnässä on ongelmia, Itä-Suomen yliopiston sosiaalityön professorin Juha Hämäläisen mielestä sosiaalialan koulutus antaa opiskelijoille hyvät viestintävalmiudet. Hän korostaa, ettei niitä pidä nähdä muusta ammattitaidosta erillisenä osaamisena. Sosiaalityön ammattitaidon rakentumisessa on kolme peruspilaria: yhteiskuntatieteellinen yleissivistys, tieteelliset metataidot ja spesifi ammattitietous, johon kuuluvat esimerkiksi alan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän tuntemus, asiakkaan kohtaamisen taidot ja ammattietiikka. Kaikki nämä aspektit koskevat myös viestintää ja vallankäyttöä. Yhteiskuntatieteelliseen yleissivistykseen kuuluu kyky tunnistaa yhteiskunnan valtarakenteita ja vallankäytön muotoja, myös viestinnässä tapahtuvaa vallankäyttöä. TOIVOA PAREMMASTA Toivoa on nähtävissä viranomaisten ja kansalaisten välisen viestinnän parantamisesta: Kelan päätösten selkeyttäminen on työn alla ja viranomaiskielen parantaminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Tiina Merikanto kuva: Erja Saarinen kuva: Kristiina Koskiluoma Muutoksia median kautta? Sosiaalialalla toimivilla on valtavasti tietoa sosiaali- ja talouspolitiikan vaikutuksista ihmisten elämään. Heillä on myös näkemyksiä siitä, miten politiikkaa pitäisi muuttaa, jotta se tukisi ihmisten hyvinvointia. Kriittistä tietoa ei kuitenkaan juuri tuoda julkisuuteen. Usein työntekijän organisaatio tekee kaikkensa estääkseen kriittisten kommenttien julkitulon. Julkisuuden kautta vaikuttaminen kuitenkin toimii. Yleisradion Ajankohtaisen kakkosen toimittaja Tiina Merikanto on tehnyt lukuisia ohjelmia sosiaali- ja terveydenhuollon epäkohdista ja nähnyt julkisuuden voiman: niiden yksittäisten ihmisten asioita parannetaan, joiden kurjasta tilanteesta on kerrottu. Tietysti toivoisi, että huonoja käytäntöjä korjattaisiin laajemminkin. YHTEISTYÖLLÄ NÄKYMÄTÖNTÄ NÄKYVÄKSI Nyt on aika aloittaa sosiaalialan ammattilaisten ja toimittajien yhteinen kahvinjuonti. Ulla Järvi Lääkärilehden toimittajan Ulla Järven kokemuksen mukaan etenkin sosiaalityön ammattilaiset pelkäävät toimittajia. Hän uskoo, että mediassa näkymättömyyden kulttuuria muutetaan sosiaalialan ammattilaisten ja toimittajien keskusteluilla. Poliisit ja armeijan edustajat ovat vuosia tehneet epämuodollista yhteistyötä toimittajien kanssa. Ne ovat tätä nykyä arvostettuja ja mediassa näkyviä ammattikuntia, samoin kuin ne instituutiot, joita ne edustavat. Myös lääkärit ja toimittajat ovat tehneet pitkään yhteistyötä ja Lääkäriliitto ja Journalistiliitto ovat laatineet yhteisen tiedotussuosituksen. Nyt on aika aloittaa sosiaalialan ammattilaisten ja toimittajien yhteinen kahvinjuonti. Bruno Sarlin -seminaarin esityksiä Sosiaalitiedon verkkosivuilla > Viestintä > Seminaariaineistot kuva: Mikko Käkelä Erja Saarinen Aivohalvaus teki hetkessä 84-vuotiaasta, kaikki asiansa hoitavasta ihmisestä toisten avusta riippuvaisen. Virve Airaksisen äiti joutui laitoshoitoon Porissa Myös ainoan lapsen elämä meni uusiksi. Äidin asioita oli alettava hoitaa 200 kilometrin päästä Vaasasta osittain työaikana. Äiti asui vanhainkodin osastolla, jonka nimi oli Onnela, mutta onnellinen hän ei ollut. Vaivojen ja sairauksien lisäksi hän oli yksinäinen. Omaisia ei enää asunut Porissa ja ystävätkin olivat jo huonokuntoisia vieraillakseen vanhainkodissa. Vuoden reissaamisen jälkeen Airaksinen päätti, ettei elämä voi jatkua tällaisena: äiti on saatava Vaasaan. Kahden kaupungin elämä jatkui kuitenkin lähes kymmenen vuotta. Nuo vuodet Airaksinen hoiti työnsä kriminaalihuollon johtotehtävissä ja jakoi lopun aikansa lapsilleen, puolisolleen ja äidilleen toisessa kaupungissa. Hän teki myös kaikkensa, jotta laitoksessa asuva vanhus saisi perustuslain takaaman oikeuden valita asuinpaikkansa. Airaksinen teki hakemuksia ja valitti päätöksistä ja tunsi ensimmäistä kertaa elämässään itsensä alamaiseksi. Edes vähän ymmärrystä? Vuonna 2002 Airaksinen pyysi Vaasan sosiaalilautakunnalta äitinsä siirtoa Porista Vaasaan. Päätös oli kielteinen ja hänelle sanottiin, ettei muutto onnistuisi myöhemminkään ilman Porin maksusitoumusta. Sitä Pori ei antanut. Valitukset kaupunkeihin ja kummankin alueen hallinto-oikeuksiin eivät muuttaneet päätöksiä. Vuonna 2005 Turun hallinto-oikeus teki asiasta viimeisen päätöksen. Jossain vaiheessa hoksasin, että asian voi viedä EY-tuomioistuimeen. Kun päätin niin tehdä, sain kuulla, että se olisi pitänyt tehdä kuuden kuukauden kuluessa viimeisestä viranomaispäätöksestä. Tästä mahdollisuudesta ja määräajasta ei minulle kerrottu. 10 sosiaalitieto 12 I11

11 kärki Tunsin ensimmäistä kertaa elämässäni, että minulle näytetään paikkaa, olen alamainen enkä mikään toimija, Virve Airaksinen kertoo. Hän yritti liki vuosikymmenen saada iäkkään äitinsä laitokseen lähemmäs ainoita omaisiaan. Aktiivista kansalaista ei katsota hyvällä kuva: Erja Saarinen Viranomaiset olivat torjuvia ja puolustelivat ratkaisujaan. Yksikään viranomainen ei sanonut mitään perustuslain pykälästä, johon vetosin valituksissani. Harkintaa ei käytetty. Neuvotteluvaraa ei ollut. Meidän tilannettamme ei otettu huomioon. Kukaan ei edes sanonut, että onpa teillä raskasta. Vuodet olivat inhimillisesti kauheita ja taloudellisesti raskaita. Pidimme äitini asunnon Porissa, jotta voimme asua siellä, kun kävimme äitiäni katsomassa. Bensatkin maksoivat ja tien päällä kului tunti poikineen. kuva: Erja Saarinen edustajiin alkoivat Poliitikoilta hän sai sympatiaa, mutta myös laajempi keskustelu kotikuntalain muuttamisesta alkoi viritä. Poliitikot ottivat asian tosissaan ja siitä alettiin tehdä lakialoitteita. Olivatko kansalaiset siihen asti vain tyytyneet kohtaloonsa vai olivatko jotkut vanhojen ihmisten siirrot onnistuneet? Onhan se kauheaa, jos vain jotkut onnistuvat tekemään asioita siksi, että osaavat vetää oikeista naruista tai asuvat oikeanlaisessa kunnassa, jonka kanssa on helpompi asioida. Julkisuuden voimalla Poliitikkojen lisäksi tiedotusvälineet tarttuivat asiaan. Airaksista haastateltiin ajankohtaisohjelmiin ja äidin vanhainkodista tehtiin tvohjelma. Airaksinen oppi tuntemaan julkisuuden voiman. Jos asioita haluaa saada eteenpäin, kannattaa luottaa julkisuuteen, vaikka siinä voi itsekin joutua vähän liemeen. Päättäjät ja korkeimmat virkamiehet jopa vähän pelkäävät julkisuutta. Television vaikutus on valtava. Asiasta oli kaksi puolen tunnin tvohjelmaa ja niiden jälkeen tunsin itseni jo melkein julkkikseksi. Se ei ollut pelkästään hauskaa. Sain jopa uhkaavan nimettömän kirjeen, mutta myös ystävällisiä yhteydenottoja. Virve Airaksinen jaksoi vaikuttaa kaikkia kanavia pitkin. Asioita ei jaksa ajaa, jos on heikko, sairas tai yksityiselämä on sekaisin. Myös hyvä koulutus auttaa, jotta osaa tehdä hakemuksia ja valituksia ja ymmärtää viranomaisten kieltä. Airaksinen hallitsi nämä asiat jo ammattinsa puolesta. Kansakoulunsa 1950-luvulla käyneen piti myös karistaa itsestään ainainen totteleminen. Meidät opetettiin koulussa tottelemaan eikä kyseenalaistamaan tai keskustelemaan. Sillä asenteella ei kansalaisena edes huomaa niitä kohtia, joissa voisi toimia toisin. Koulu on nyt parempi pitää osata argumentoida ja esiintyä. Se vahvistaa ihmistä. Voimaantunut kansalainen on hankala? Sosiaalityön ajatusmaailman mukaan pitäisi olla myönteistä, että ihminen voimaantuu ajamaan asioitaan. Näin viranomaiset eivät nähneet Virve Airaksisen toimintaa: Olin kivi kengässä, hankala ALAMAISEN OSA Kun Virve Airaksinen yritti saada äitinsä hoitoon lähelle omaisiaan, hän piti itseään aktiivisena kansalaisena, joka järjestää kuntoon äitinsä ja oman perheensä elämän. Hänelle osoitettiin kuitenkin alamaisen paikka. Poliitikkojen asialistalle Kun viranomaistie oli käyty lähes loppuun, Airaksinen alkoi ottaa yhteyttä poliitikkoihin. Hän kirjoitti oikeusministeri Johannes Koskiselle ja sai vastaukseksi kauniin kirjeen. Yhteydenotot kansantyyppi. Arvoista se tulee, miten toista ihmistä kohdellaan. Arvoista ja työn tavoitteista pitäisi säännöllisesti keskustella työpaikoilla ja koulutuksessa. On pelottavaa, että arvokeskustelu on hetken muotia ja sitten se unohdetaan. Asiakkaana pitää tuntea tulleensa kuulluksi, vaikka päätökset olisivat epämieluisia. Ei pitäisi joutua tuntemaan itseään riesaksi, kiusaksi tai alamaiseksi. Palvelut ovat ihmisiä varten Yhteiskunnan arvoista kertoo myös vanhojen ihmisten pitäminen rasitteena ja kustannuksena: Oikeasti me elämme toisillemme ja toisistamme. Se on ainoa voimavaramme. Vanhukset ovat osansa tehneet tämän maan ja muiden ihmisten hyväksi. En kiistä vanhojen ihmisten muutosta ja hoidosta aiheutuvia kustannuksia, mutta ihmisten takiahan lait ja palvelut ovat olemassa, eivät sen tähden, että hallinto pyörii. Palvelut tuotetaan yhteisillä verovaroilla kansalaisia varten. Tästä lähtökohdasta työntekijöiden pitäisi olla aika nöyriä suhteessa kansalaisiin. Ehkä meillä vaan on se historia, että olemme kansana olleet alamaisia. Puhumme tasa-arvosta ja demokratiasta, mutta onko se vain puhetta? Virve Airaksisen äiti olisi vielä kyennyt muuttamaan 2000-luvun alkupuolella. Myöhemmin hän oli siihen jo liian hauras. Kun kotikuntalain muutos koski sekä sisäministeriötä että sosiaali- ja terveysministeriötä, valmistelu oli vaikeaa ja kesti pitkään. Kotikuntalaki tuli voimaan vuoden 2011 alussa. Virve Airaksisen äiti kuoli Porissa kesällä sosiaalitieto 12 I11 11

12 näkökulma kuva: Pan Yi Kolumni Jorma Sipilä on palkkatyöstä vapautunut professori, jonka mielestä demokratia on ihmisen historian paras saavutus. Monikulttuurisuus on hanurista Säveltäjä Ernest Pingoud heittäytyi veturin alle Ruoholahdessa vuoden 1942 kesäkuussa. Teko liittyy kysymykseen, mistä monikulttuurisuus on. Mutta aloitetaan kauempaa. Idea Suomesta tarkoitti alun perin, että Ruotsin itämaassa oli jotain erityistä. Suomi syntyi ruotsia puhuvien ruotsalaisten keskuudessa. Jotkut heistä jopa halusivat edistää suomen kielen käyttöä, vaikka se olikin Ruotsissa vähemmistökieli. Suomalaisuus syntyi monikulttuurisuuden hyväksymisestä. Jos enemmistöt olisivat aina ajatelleet, että monikulttuurisuus on hanurista, kirjoittaisin näitä rivejä ruotsiksi tai venäjäksi. Nimimerkit huutelisivat netissä Ruotsi ruotsalaisille tai kenties Saame saamelaisille. Ovathan kaikki vaaleahiuksiset täällä mamuja. Venäjän keisarikunta alkoi suosia suomen kieltä kasvattaakseen juopaa Ruotsin ja Suomen väliin. Monikulttuurisuuden tukeminen kuitenkin loppui, kun kansalliset vähemmistöt ryhtyivät vaatimaan poliittisia oikeuksia. Oli aika venäläistää Venäjä. Josif Stalin kammosi monikulttuurisuutta. Karjalan Neuvostotasavaltaan muuttaneet suomalaiset ja amerikansuomalaiset joutuivat järjestelmällisten vainojen kohteeksi. Toisenlainen oli petturi. Mestaripopulisti Adolf Hitler vihasi monikulttuurisuutta. Hän onnistui yhdistämään vihan rikkaita kohtaan ja vihan erilaisuutta kohtaan. Juutalaisten ohella teurastettiin puolalaisia, kommunisteja, homoja, kehitysvammaisia ja ties ketä. Ernest Pingoudia, joka oli paennut bolshevikkeja Pietarista 1918, nimitettiin Suomessa bolshevistisäveltäjäksi. Eihän hän ollut täälläkään ryhtynyt nationalistiksi. Kansallinen taide on kaiken taiteen lapsuusaste, sanoi Pingoud. Jospa hän olisi jaksanut elää seuraavaan vuoteen. Väinö Voionmaa kuvaa kirjeissään, Kuriiripostia, miten suomalaisten uho alkoi rauhoittua Stalingradin jälkeen (1943). Natsi-Saksan mielistelyn ja 30-lukulaisen vihapuheen lientyessä ihmiset pystyivät vähitellen katsomaan itseensä ja ympärilleen. Maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä. Niitä, jotka tunnustavat kaikki ihmiset samanarvoisiksi ja niitä, jotka eivät. (Emilia Kukkala, Uusi Suomi ). Samanarvoisuus on kristinuskoa, sosialismia ja liberalismia. Demokratian edetessä lopetettiin Suomessakin vähitellen köyhien, naisten, maalaisten, työläisten, homojen, toisinajattelevien ja toisennäköisten ihmisten julkinen halveksiminen. Samalla avautui näköala universalismiin, matkalle kohti pohjoismaista hyvinvointivaltiota. LAHJAKSI PUKINKONTTIIN! Sosiaalitieto sosiaalialan suunnannäyttäjä Sosiaalitiedon lahjatilaus vuodeksi 2012 vain 71 euroa! > Tilaukset Tilauspalvelu: puh. (09) toimisto sosiaalitieto.fi VINKKI TYÖNANTAJALLE: Tilaa Sosiaalitieto joululahjaksi jokaiselle yksikkösi työntekijälle suoraan kotiin. Yli kymmenen lehden tilauksesta alennus 25 %. 12 sosiaalitieto 12 I11

13 pinnan alta Mitä tapahtuu todella? Yhteiskuntamme inhimillisyys punnitaan sillä, miten sekä Pentti Pauli Niemelä, Kananen, professori, ylitarkastaja, sosiaalityö, sosiaali- ja Itä-Suomen terveysministeriö yliopisto elämän alku- että loppuvaiheessa olevista pidetään huolta. Monenlaista turvattomuutta Perusturvattomuus syntyy varhaislapsuuden vaikeista kokemuksista ja elämänoloista. Se vaikuttaa läpi koko ihmisen elämän. Elämänvaiheturvattomuus taas syntyy myöhemmin ja liittyy kulloiseenkin elämäntilanteeseen eri ikävaiheissa. Ikävuodet 0 2 ovat perusturvallisuuden ja -luottamuksen syntymisen aikaa. Tämän ajanjakson merkityksen ilmaisi sosiaalityön uranuurtaja Mary Richmond: Jokaisella on oikeus parhaisiin mahdollisiin ihmissuhteisiin. Vanhempana toimimista emme kuitenkaan osaa tukea ja arvostaa riittävästi. Perusturvattomuutta synnyttävät varhaislapsuuden suuret vastoinkäymiset, kuten läheisten kuolema, kaltoin kohtelu tai hyväksikäyttö. Millä keinoin ja miten hyvin sosiaalipalvelut onnistuvat tukemaan hyviä varhaisia ihmissuhteita? Mihin on kadonnut lapsiperheiden kunnollinen kotipalvelu? Millaista tukea perhe saa lastensuojelun vaihtuvilta työntekijöiltä? Ikävuosia 2 6 voidaan luonnehtia koulukypsyyden saavuttamiseksi. Kehityksen uhkia ovat edelleen laiminlyönti, kaltoin kohtelu ja hyväksikäyttö. Mistä saadaan aikaa, osaamista ja resursseja kunnolliselle psykososiaaliselle työlle perheen parissa lasten tuossa iässä? Ikävuodet 6 12 rakentavat edelleen perustaa koko elämälle, murrosiästä alkavalle sukukypsyydelle ja yhteisön jäseneksi kasvamiselle. Tässä iässä ilmenee kaveri- ja kouluturvattomuutta; koulukiusaaminen voi laittaa syrjäytymisen alkuun. Jos lapsi tutustuu tässä ikävaiheessa päihteisiin, se voi olla alku riippuvuuksien syntymiselle. Teini-iässä vuotiaana vartutaan aikuisuuteen ja saavutetaan sukukypsyys. Aletaan seurustella ja jotkut jo pariutuvatkin teini-iän päätteeksi. Valitaan koulutus ja suunnitellaan ammatillista uraa. Vanhempien tehtävänä on päästää irti lapsistaan näistä toki edelleen huolta kantaen. Tässä iässä koulutuksesta putoaminen voi vahvistaa syrjäytymistä. Hyväksikäyttö, kaltoin kohtelu ja väkivalta ovat myös nuoruuden kriittisiä pisteitä. Nuoruuden turvattomuutta sävyttää pelko uhriksi joutumisesta, mikä vahingoittaa nuoren koskemattomuutta ja eheyttä. Myöhäisnuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa vuotiaana kouluttaudutaan ammattiin ja valitaan ammatillinen ura. Tässä elämänvaiheessa perustetaan yleensä myös perhe. Kriittinen piste ovat suuret menot ja pienet tulot eli ns. uusköyhyys. Samaan aikaan kun pienet lapset tarvitsisivat paljon vanhempien aikaa, myös työelämä ja ura vaativat paljon aikaa. Miten hoitaa kaikki ne tehtävät, jotka tässä iässä ja elämänvaiheessa menevät päällekkäin? Syyllisyyden tunteen vaivaamia vanhempia on paljon. Suomessa vallitsevat ristiriitaiset arvot: yhtäältä kummankin puolison pitäisi käydä työssä ja toisaalta keskeisenä arvona pidetään sitä, että äiti hoitaa lapsia kotona. Miten ne voisi yhdistää optimaalisesti? Nyt monet vanhemmat uupuvat, puolisoiden välit kiristyvät ja parisuhde päättyy usein eroon. Elämän keskivuosikymmenellä ja keski-ikään tultaessa vuotiaana eletään avioelämää, kasvatetaan lapsia, luodaan edelleen omaa ammattiuraa. Tässä elämänvaiheessa on kuitenkin paljon kriittisiä tekijöitä, jotka estävät tai ainakin häiritsevät ns. kulttuurisesti normaalia elämänmenoa. On päihteiden liikakäyttöä, perhe-helvettiä, yksinhuoltajaksi jäämistä, yksinäisen miehen pulmia. Työttömäksi jääminen tässä elämänvaiheessa voi olla katastrofaalista ja saattaa edellyttää uuteen ammattiin kouluttautumista. Keski-iässä vuotiaana ihmisen oletetaan viimeistään hyväksyvän niin sanotut elämän kovat realiteetit ja kypsyvän elämän rajallisuuteen. Viimeistään nyt lapset muuttavat pois synnyinkodista. Ilmenee sairauksia. Menetetään läheisiä. Työt loppuvat. Samalla on uusia hienoja asioita, kuten isovanhemmaksi tulo. Stressi voi helpottaa, jos esimerkiksi velat alkavat olla maksettuja. Nykyään puhutaan ns. kolmannesta iästä, jolla viitataan eläkkeellä olemiseen, yli 65-vuoden ikään. Jos terveyttä riittää, siinä vaiheessa voi elää uudella tavalla vapaata elämää. On vapaa-aikaa. Kriittisiä pisteitä ovat yksin jääminen ja yksinäisyys sekä riippuvaiseksi joutuminen. Yksin asumisessa kriittistä on se, millainen henkilön toimintakyky on. Yhteiskuntamme inhimillisyys punnitaan sillä, miten sekä elämän alku- että loppuvaiheessa olevista pidetään huolta. On tärkeää tiedostaa eri elämänvaiheisiin liittyvät riskitekijät ja kehittää palveluita vastaamaan niihin. Nyt vaarana ovat säästöt, jotka kohdistuvat kipeimmin juuri riskialttiisiin henkilöihin ja perheisiin. Sosiaalitiedon Pinnan alta -palstalla > Artikkelipankki > Sosiaalipolitiikka > Pinnan alta nimekkäät tutkijat ja ajattelijat pohtivat sosiaalipolitiikan suuntaa ja haasteita. Heidän näkemyksiään voi nyt tutkailla yhdessä paikassa, kun sarjan kirjoituksia on koottu lehden verkkosivuille. Uusimmat jutut löytyvät edelleen lehdestä. sosiaalitieto 12 I11 13

14 muut teemat Annikki Jauhiainen & Maija Lukkarinen & Anne Walden Verkostomaisessa sijaishuoltomallissa perhe ja lapsen verkosto otetaan mukaan työskentelyyn heti lastensuojelun alkuvaiheessa. Perhetyön ja -kuntoutuksen tuotteistaminen on täsmentänyt työn vaiheita. Perhetyö selkenee tuotteistamalla Perhe täytyy aina pitää mukana lastensuojeluongelmien ratkaisussa. Perhetyö on keskeinen kehittämisalue sijoitettujen lasten kuntoutuksessa Karekuntoutus Oy:ssä. Yrityksellä on lastenkoti Pielavedellä. Yritys tekee kehittämisyhteistyötä muun muassa Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvassa opinnäytetyössään Maija Lukkarinen kehitti verkostomaista sijaishuoltomallia. Siinä perhe ja lapsen verkosto otetaan mukaan työskentelyyn heti alussa. Verkoston voimavarat etsitään lapsen kuntoutumisen tueksi. Perhe on työskentelyssä aktiivinen toimija eikä lasta vain oteta sijaishuoltoon. Tavoitteena on työskennellä ilman laitossijoitusta. Jos sijoitukseen kuitenkin päädytään, se on lyhyt ja tavoitteellinen jakso, jonka aikana tehdään työtä lapsen ja perheen kanssa. Jokainen perhe haluaa lapselleen parasta ja jokaisesta perheestä löytyy voimavaroja. Mielessä pidetään kuitenkin lastensuojelun perustehtävä, lapsen suojelu. Lapsen turvallisuudesta ei tingitä. Verkostomainen sijaishuoltomalli koostuu useista erilaisista tapaamisista ja työmenetelmistä. Lapsen ja perheen lisäksi tapaamisissa on mukana lapsen ja perheen verkostoa. Asiakassuunnitelma syntyy läheisneuvonpidon ja verkostopalaverin tuloksena. Laitoshoidon vaihtoehtona voi olla suunnitelmallinen hoito kotona eli lapsen sijoittaminen kotiin, jolloin perhe saa sinne tiiviin tuen. Jos tilanne kriisiytyy, lapsi voidaan siirtää laitokseen. TtT Annikki Jauhiainen (oik.) ja YTT Anne Walden (vas.) ovat yliopettajia Savonia-ammattikorkeakoulussa. Sosionomi (ylempi AMK) Maija Lukkarinen (kesk.) on Karekuntoutus Oy:n lastenkotitoiminnan johtaja. Tuotteistaminen synnytti uusia palveluita Perhekuntoutusta ja perhetyötä ei ole määritelty tarkasti. Niiden kuvaaminen ja hinnoittelu tilaajalle oli vaikeaa. Yritykselle taas oli hankalaa seurata palveluiden kustannuksia. Tämän takia palveluita lähdettiin tuotteistamaan osallistumalla Hyvinvointipalvelujen läpinäkyvyys osto- ja myyntiprosesseissa, Hyvopa -hankkeeseen Sen tavoitteena oli lisätä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamien palvelujen läpinäkyvyyttä ja hankintatoiminnan osaamista ja yhteistyötä. Tuotteistaminen on palvelujen asiakaslähtöistä kehittämistä. Siinä määritellään palvelujen tarkoitus, sisältö, laajuus, laatu, kustannukset ja hinta. Hyvopa-hankkeen projektityöntekijä oli tuotteistamisessa mukana ulkopuolisena asiantuntijana. Perhetyö pilkottiin viideksi palveluksi: lastensuojelutarpeen arvioinniksi, perhearvioinniksi, tukijaksoksi laitoksessa, tukijaksoksi tukiasunnossa ja kotona tehtäväksi perhetyöksi. Jokaisesta palvelusta laadittiin kuvaus, joka sisälsi sen tavoitteet, prosessikuvaukset, resurssit, laadunkriteerit sekä palvelun arviointimenetelmät. Tuotteistaminen on palvelujen asiakaslähtöistä kehittämistä. Verkostomaisen sijaishuoltomallin ja palvelujen tuotteistamisen tuloksena syntyi myös uusi palvelu tai tuote: lastensuojelutarpeen arviointi kunnan sosiaalityöntekijän työparina. Se mahdollistaa avun saannin perheille entistä nopeammin. Pakettihinnoista tuntihintoihin Palveluille laskettiin tuntihinta pakettihintojen sijaan. Koska palvelut räätälöidään perheiden tarpeisiin, keskimääräistä hintaa ei voida laskea. Hinnoittelussa hyödynnettiin ulkopuolisen asiantuntijan apua, koska lastensuojelun ammattilaisilla ei välttämättä ole tällaista osaamista. Tuotteistamisen aikana tavattiin palvelujen tilaajan edustajia kunnista. Vuoropuhelu sekä ulkopuoliset asiantuntijat auttoivat reflektoimaan palvelujen tuottamista ja kehittämään niitä. Tuotteistamisen tuloksena yritykselle syntyi laskentataulukko tarjouslaskentaan sekä palvelukuvaukset. Palvelukuvauksia on hyödynnetty laadunhallinnassa ja markkinoinnissa. Ne ovat osa laatukäsikirjaa ja niitä on käytetty yrityksen auditoinnissa. Haaste kunnan sosiaalityölle Nyt Karekuntoutus osallistuu hankkeeseen, jossa verkostomaista toimintamallia kehitetään edelleen. Kehitettävinä ovat perheen kanssa -työmuodot, joissa perhe pidetään koko ajan kumppanina asuipa lapsi kotona tai laitoksessa. Hankkeessa kehitetään myös huostaanoton jälkeistä sijoitusta kotiin ja siihen liittyvää perhetyötä. Perheiden tukeminen kotona lastensuojelun kriiseissä haastaa sosiaalityön tiiviiseen yhteistyöhön perheen ja ulkopuolisen toimijan kanssa. Sosiaalityön resursseja tulisikin arvioida uusien työmuotojen näkökulmasta. Palveluntuottajien, kuntien tilaajina, oppilaitosten ja asiakkaiden yhteisellä kehittämistyöllä päästään lähemmäs asiakaslähtöistä, ennakoivaa ja perheiden lähipalveluja ja alueellisia vahvuuksia hyödyntävää palvelujärjestelmää. Kehittämistyön tueksi tarvitaan niin kuntien sosiaalityöntekijöiden kuin perheidenkin näkemykset palveluista. On tärkeää arvioida, kuinka hyvin onnistutaan ehkäisemään, ratkaisemaan ja helpottamaan perheiden normaaleja elämänkriisejä ajoissa ja lähellä heidän omaa elämänpiiriään. 14 sosiaalitieto 12 I11

15 Sisällysluettelo verkossa sisällysluettelo 2011 Sisällysluettelo 2011 Tekijän ja otsikon jälkeen ensin lehden numero ja sitten sivunumero PÄÄKIRJOITUKSET Hansson, Aino-Inkeri Lainsäädäntö ei yksinään kehitä sosiaalialaa 5 6/3 Heikkilä, Marja Voidaanko palvelurakenteilla edistää hyvää elämää? 2/3 Hiilamo, Heikki Riskejä ja mahdollisuuksia 1/3 Tuloerojen vaarat 11/3 Jansson, Leif Mitä seuraa järjestöjen toiminnan hiipumisesta? 7 8/3 Jokiranta, Harri Omaa vastuuta ja hyväntekeväisyyttä? 9/3 Komminaho, Alpo Tehdään yhdessä hyvä sosiaalihuoltolaki 10/3 Salonen-Soulié, Ulla Epäkohdista pitää voida keskustella 12/3 Suoninen-Erhiö, Lea Oikeutta ja kohtuutta perusturvaan 3/3 Kivimäki, Aarne Päihdepalvelujen uusi aika 4/3 HENKILÖSTÖ, KOULUTUS Mitä pitäisi tehdä, kun opiskelija kohtaa harjoittelupaikassa epäasiallista käytöstä Kommentoijina Tarja Juvonen, Eva Laine, Anja Lehtonen ja Marianna Zotow 4/18 Soisalo, Raul Uhkaavan väkivallan merkit tutuiksi 11/20 Suoninen-Erhiö, Lea Kumppani samalta alalta 5 6/26 Tarvainen, Minna Kunnan lastensuojelun ammattilaisesta yrittäjäksi 12/20 KEHITTÄMINEN Saarinen, Erja Uskotteko te, me osataan 5 6/8 Sakkojen saaminenkin voi olla miellyttävää, 5 6/11 Sosiaalialan osaamiskeskukset 10 vuotta Näkyvyyttään vaikuttavampia 5 6/14 Tuusa, Pirjo Kokkolassa onnistui kuuden kimppa 1/15 Välikangas, Katariina Kehittäminen etenee aidosta hyödystä toiseen pienin askelin 5 6/18 LAPSET, NUORET, PERHEET Aaltonen, Anniina, Mannismäki, Aino, Taskula, Maiju & Virta, Veera Arjen terapiaa lastensuojelulaitoksissa 9/19 Ahonen, Riitta Huoltoriitojen sovittelu nostaa esiin lapsen edun 11/19 Hemming, Mia Perhetyötä murkkuikäisille ja heidän perheilleen 7 8/18 Jauhiainen, Annikki, Lukkarinen, Maija & Walden, Anne Perhetyö selkenee tuotteistamalla 12/14 Nimimerkki Aikamatkalainen Lastensuojelua ajan hengessä 2/17 Tarvainen, Minna Avoin kirjaustapa parantaa asiakassuhdetta 2/18 sosiaalitieto 12 I11 15

16 sisällysluettelo 2011 MONIKULTTUURISUUS Saarinen, Erja Maahanmuutto on aina sankaritarina, Levas Kovarskisin haastattelu 2/8 Maahanmuuttajille perustietoa Suomesta 2/12 PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖ Saarinen, Erja Onnen pelejä? Peliklinikan johtajan Tapio Jaakkolan haastattelu 4/10 Suoninen-Erhiö, Lea Andersson ja addiktiot, Claes Anderssonin haastattelu 4/7 SOSIAALIPOLITIIKKA Koskiaho, Briitta Palvelujen henkilökohtaistaminen luo uutta sosiaalipoliittista kulttuuria Britanniassa 1/24 Ruotsissa kansalaiset saavat valita terveyspalvelunsa 3/12 Suoninen-Erhiö, Lea Arjen kaksi todellisuutta 11/12 Kohti luokkayhteiskuntaa 11/8 On hyvinvointipoliittisten linjausten aika 1/10 Palvelusetelit lisää valinnanvapautta vai enemmän vastuuta? Haastateltavina a a Tuomo Melin, Laura Kalliomaa-Puha a ja Sari Rissanen 3/8 Saarinen, Erja Sosiaalialalta tulevien eduskuntavaaliehdokkaiden lääkkeet 1/12 SOSIAALITYÖ Forsman, Sinikka Lastensuojelutyö kuormittaa, mutta vetää silti puoleensa 3/20 Hulkko, Annukka & Tiainen, Tuula Uhrin ja tekijän kokemuksista suuntaa väkivallan ehkäisytyölle 3/18 Kivipelto, Minna, Yliruka, Laura & Karjalainen, Pekka Aikuissosiaalityölle rakennetaan vaikuttavuusmittareita 10/22 Tarvainen, Minna Avovankilan sosiaalityöntekijä silta siviiliin 4/16 Väyrynen, Lasse Yrittäjä ja toimeentulotuki 10/20 TIETOTEKNOLOGIA Ailio, Erja, Häkälä, Niina, Röppänen, Päivi & Tossavainen, Päivi Yhtenäistä tietoa sosiaalialalta, 5 6/30 Apua palveluiden jäsentämiseen ja tiedon arkistointiin 5 6/31 TYÖLLISTÄMINEN Koskiaho, Briitta Ei enää tavallista bisnestä sosiaali- ja terveyspalvelut yhteiskunnallisiin yrityksiin 7 8/20 Tarvainen, Minna Miten niin vain toimintaa? 10/10 Nuorten työtorille kaivataan lisää myyjiä 10/12 Mansikassa maailmalla, Helsingin työvoiman palvelukeskuksen johtajan Sari Tuomisen haastattelu 10/14 Tuusa, Pirjo TYPistä voi saada vierellä kulkijan 1/16 Peruspäiväraha nostettava 900 euroon 1/17 Vanhala, Aira Kyllä tekevälle työtä löytyy vai löytyykö? 10/8 VANHUSTYÖ Raitanen, Marko Perhehoito auttaa omaishoitajaa jaksamaan 10/19 Saarinen, Erja Eläkelupauksen rinnalle tarvitaan yhteiskunnallinen hoivalupaus 9/11 Ikäosaamista kaikille paraatipaikalta 9/13 Salovuori, Tuomo Vihreydestä vireämpi vanhuus 5 6/32 Tarvainen, Minna Onko teillä ystäviä ja kymmeniä muita kysymyksiä 1/22 Tepponen, Margit Kaakkois-Suomi antaa mallia omaisyhteistyöhön 2/20 VAPAAEHTOISTOIMINTA Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuoden kirjoituskilpailun voittajat King, Laura Vapaaehtoistyö osaksi suomalaista sosiaalityötä 7 8/13 Nimimerkki Kesäkuu Viaton katse 7 8/11 Sinervä, Vesa Kahvia, kiitos 7 8/10 VIESTINTÄ Saarinen, Erja Viranomaisten mutkikas kielenkäyttö voi syventää köyhyyttä 12/8 Aktiivista kansalaista ei katsota hyvällä 12/10 16 sosiaalitieto 12 I11

17 Sisällysluettelo verkossa SARJAT KIRJAT Paul van Aerschot: Activation Policies and the Protection of Individual Rights Arvioijana Raija Julkunen 10/28 Pasi Ahola, Pentti Arajärvi & Aulikki Kananoja: Yhteiset vai ostetut? Sosiaalipalvelut hyvinvoinnin ja osallisuuden tuottajina Arvioijana Raija Julkunen 3/24 Marja Dahlström & Sirkka Minkkinen: Loppukiri. Vaihtoehtoista asumista seniori-iässä Arvioijana Arja Jämsén 9/26 Yrjö Engeström et al. (toim.): Lupaava kotihoito. Uusia toimintamalleja vanhustyöhön. Arvioijana Seija Aniharva 3/22 Katja Forssén, Anita Haataja & Mia Hakovirta (toim.): Yksinhuoltajuus Suomessa Arvioijana Seija Aniharva 7 8/31 Sirkka-Liisa Heimonen et al (toim.): Vanhuus ja haavoittuvuus Arvioijana Aino Ukkala 3/23 Heikki Hiilamo & Juho Saari (toim.): Hyvinvoinnin uusi politiikka johdatus sosiaalisiin mahdollisuuksiin Arvioijana Raija Julkunen 3/24 Kaija Kallinen ym.: Työlinjalla. Kirjoituksia työstä ja sosiaaliturvasta Arvioijana Raija Julkunen 3/24 Anne Kauhanen-Simanainen: Valmentaudu vanhuuteen viisaasti 9/12 Arvioijana Erja Saarinen Sirkka-Liisa Kivelä: Depressiosta tasapainoon Arvioijana Arja Jämsén 9/26 Kaarlo Koivuniemi & Kimmo Simonen: Kohti asiakkuutta. Ihmistä arvostava terveydenhuolto Arvioijana Erja Saarinen 7 8/33 Maarit Laaksonen et al: Asiakastyön dokumentointi sosiaalihuollossa Arvioijana Taru Ijäs-Kallio 5 6/36 Arto Laitinen & Anne Birgitta Pessi: Solidaarisuus Arvioijana Raija Julkunen 7 8/30 FILOSOFIN IKKUNA Niemi, Petteri Kosketus olisi säilytettävä 9/20 Toiminta, vapaus ja sosiaalipalvelumarkkinat 12/22 JOS MINULTA KYSYTÄÄN Minna Tarvainen Oppimisvaikeudet haastateltavana Leila Pirskanen 9/17 Lauri A. Laitinen (toim.): HUS siunatkoon! Arvioijana Eeva Honkanummi 3/23 Merja Laitinen & Anneli Pohjola (toim.): Asiakkuus sosiaalityössä Arvioijana Briitta Koskiaho 7 8/28 Armas Lind: Caleb romanipojan evakkotaipale Arvioijana Lea Suoninen-Erhiö 7 8/29 Mattila, Kati-Pupita: Lapsen vahvistava kohtaaminen Arvioijana Lea Suoninen-Erhiö 7 8/3 Pauli Niemelä (toim.): Hyvinvointipolitiikka 12/29 Arvioijana Raija Julkunen Ulla Ojala: Opas lasten haastattelijoille ja kuvaajille Arvioijana Lea Suoninen-Erhiö 7 8/32 Aini Pehkonen & Marja Väänänen-Fomin (toim.): Sosiaalityön arvot ja etiikka Arvioijana Aulikki Kananoja 10/26 Anne Birgitta Pessi & Juho Saari (toim.): Hyvien ihmisten maa Arvioijana Raija Julkunen 7 8/30 Esa Poikela (toim.): Sovittelu Arvioijana Katja Ihamäki 10/27 Juho Saari (toim.): Hyvinvointi. Suomalaisen yhteiskunnan perusta Arvioijana Raija Julkunen 12/28 Tulevaisuuden voittajat Hyvinvointivaltion mahdollisuudet Suomessa Arvioijana Raija Julkunen 3/24 Satu Salonen & Markus Färkkilä: Pääteos Arvioijana Arja Jämsén 7 8/33 Leila Simonen: Loistava lähtö Arvioijana Ulla Salonen-Soulié 9/26 Osmo Soininvaara: Sata-komitea. Miksi asioista päättäminen on niin vaikeaa Arvioijana Raija Julkunen 3/24 Heikki Taimio (toim.): Hyvinvointivaltion suunta nousu vai lasku? Arvioijana Raija Julkunen 3/24 KOLUMNIT Sipilä, Jorma Eilen, tänään, huomenna 1/18 Miten käyttää arviointia julkisen palvelun tuhoamiseksi? 2/14 Hyvä ja huono kotihoidon tuki 3/14 Tärkeämpää kuin lasten elämä 4/14 suomi? 5 6/20 Kotipalvelu muuttui terveysteoiksi 7 8/14 Rikas köyhä maa 9/16 Kun kaikki oli yhteistä 10/16 Vääränlaista ennakointia 11/16 Monikulttuurisuus on hanurista 12/12 LAINA JA PALAUTE Uskonlahkon turvattomat lapset Kommentoijana Marja-Leena Remes 1/9 Sosiaalityöntekijöiden mielipiteet köyhyyden syistä Kommentoijina Mikko Mäntysaari ja Johanna Hietamäki 2/6 Linjaamaton yksityistäminen Kommentoijana Paula Risikko 3/7 Uusperheiden avuntarve Kommentoijana Aila Puustinen-Korhonen 5 6/6 Perhekuntoutus Kommentoijana Hanna Heinonen 7 8/7 Innokylä Kommentoijana Petri Uusikylä 9/7 Nettikyselyiden luotettavuus Kommentoijana Lea Suoninen-Erhiö 10/7 Sosiaalialan toiminta & sosiaalinen media Kommentoijina Marja Irjala & Jarno Kinnunen sekä Tony Hagerlund & Pi Krogell-Magni 11/7 Lastensuojelun yksityistäminen Kommentoijana Tarja Pösö 12/7 LAKIOSIO juristin nurkkaus Räty, Tapio Millainen juridinen merkitys on palvelusuunnitelmalla? 2/21 Sosiaalihuollon asiakkaan kielelliset oikeudet 4/21 Milloin omainen voi toimia vaikeavammaisen henkilön avustajana? 5 6/23 Millä edellytyksillä vaikeavammainen voi saada henkilökohtaista apua? 7 8/23 Toimeentulotukiasiakkaalla on oikeus tavata tai edes keskustella sosiaalityöntekijän kanssa 9/22 Kunnan soveltamisohjeet ovat julkisia asiakirjoja 11/21 Sosiaalihuollon päätös pantava toimeen ilman vitkastelua 12/24 lain nimessä Gottberg, Eva Nykyajan huutolaiset? 1/26 sosiaalitieto 12 I11 17

18 sisällysluettelo 2011 Sisällysluettelo verkossa LUKIJAKOLUMNI Marjakangas, Antero Draamaa ja improvisaatiota sosiaalialalle 9/16 Nummi, Jouni Aito kehittäminen perustuu virheisiin 7 8/14 Salovaara-Nguyen, Marika Vaatiiko toimeentulotuen kirjallinen hakeminen sosiaalijargonin hallintaa? 2/14 LUKIJALTA Kauppila, Tarja & Marjamäki, Pirjo Yhtenäisyyttä asiakastietojen hallintaan 4/15 Leijala, Ritva Yamk-sosionomeille kelpoisuus sosiaalityön virkoihin 4/14 Metsäranta, Hannele Sosiaalityöntekijän virkaa hoitava sosionomi kantaa vastuuta päätöksistään 3/15 Pellinen, Katri Ketä esimiesten demonisointi palvelee? 10/17 Peltonen, Kaarina & Ruisniemi, Arja Päihderiippuvaiset vangit lapsineen vankilan sijasta päihdekuntoutuslaitokseen 4/15 Pirttiaho, Susanna Tarpeet ja tuki kohtaamaan 9/17 Vainikka Pekka Kehittämisestä siirrytään odotteluun ja protestointiin 11/16 Nimimerkki Sosionomi AMK Sosionomit hakoteillä? 2/15 LUOTTAMUSHENKILÖ VASTAA Toimittaja Lea Suoninen-Erhiö Auli Pääkkönen, Maaninka, 1/5 Antti Lavanti, Kirkkonummi 2/5 Mirka Muukkonen, Turku 3/5 Aila Eerola, Kotka 5 6/5 Suvi Aherto, Espoo 7 8/5 Marianna Rautiainen, Loppi 10/5 Matti Pääkkönen, Kuhmo 11/5 Irma Pahlman, Hyvinkää 12/5 OMA URA Alan töissä Tarvainen, Minna Olen löytänyt alan, jolle palan, Tanja Sabel 4/27 Yksityinen sosiaalitoimisto omakotitalon yläkerrassa, Juhani Kortelainen 7 8/35 Saksa, Suomi, Somero ja sauna, Pia Romo 9/25 Ohjenuorana Lapsen oikeuksien sopimus, Johanna Kurki 11/27 Nevalainen, Vesa Heikot, normaalit ja ylivahvat 3/26 Kannustinloukku 5 6/34 Mistä on hyvät esimiehet tehty? 9/24 Etätyö on paholaisen keksintö 11/26 Pirttijärvi, Kirsti Kysy ensin 2/26 Tänne haluan jäädä 4/26 Töissä taas 7 8/34 Työväkivalta vaanii 10/24 Muualla syntynyt 12/26 Rekry-palsta Saarinen, Erja Muutakin kuin työtä 5 6/35 Suoninen-Erhiö, Lea Hallitusti eläkkeelle 10/25 Keikkatöiden välittäjä 12/27 Tarvainen, Minna Muodollisesti päteviä oman talon sisältä 3/27 PINNAN ALTA Huttunen, Jouko Muuttunut isyys 10/18 Kananen, Johannes Kilpailuvaltio syrjäytti hyvinvointivaltion 4/13 Kangasharju, Aki Vanhuspalveluiden tuottavuus paranee 3/16 Kekkonen, Jukka Maailma ja sitä kuvaavien käsitteiden muutos 7 8/16 Laatu, Markku Holhousvaltiosta palveluköyhyyteen 1/20 Niemelä, Pauli Monenlaista turvattomuutta 12/13 Pasanen, Jarna Köyhyysongelmasta rikkausongelmaan 11/17 Silvasti, Tiina Sosiaalipolitiikalla syytä itsearvointiin 5 6/22 Soininen, Tiina Byrokratia suojaa mielivallalta 9/18 Söderling, Ismo Paluuta monokulttuuriseen Sauna-Suomeen ei ole 2/16 PUHEENVUORO Eräsaari, Leena Yhteisösosiaalityön tarve kasvaa, mutta erikoistumiskoulutus ei houkuta 5 6/20 Kantojärvi, Aila Kuka kasvattaisi vanhempia? 7 8/15 Kuivalainen, Susan Kenelle lapsilisät kuuluvat? 3/14 Nimimerkki Järkeä kehittämiseen Katse Kasteeseen mitä sadalla miljoonalla eurolla oikeasti saatiin? 10/17 TUOMISIA JA VIEMISIÄ Reijonen, Mikko Potilaasta päättäjäksi New Yorkin klubitalossa 7 8/17 TUTKIMUSTA KÄYTÄNTÖÖN Salonen, Jari Mission impossible? 2/24 Riippuvuus mediassa ja todellisuudessa 2/25 Perimmäisten kysymysten äärellä 4/24 Unelma toimintalähtöisestä maailmasta 4/25 Kielioppia 7 8/26 Asiakkaan asema ja oikeudet aikuissosiaalityössä 7 8/27 Leipää jonosta 11/24 Hätäapua ja verkon paikkausta 11/25 18 sosiaalitieto 12 I11

19 Hyvinvointi kaikkien vastuulla kunta- ja palvelurakenteesta riippumatta! Olemalla paikalla vaikutat! Ajankohtaiset kuulumiset kuntarakenneuudistuksesta Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman tuomina Pieni kunta iso kunta hyvä kunta? Vähemmän kustannuksia, enemmän hyvinvointia miten? Kuka vastaa kuntalaisten hyvinvoinnista, kun se kuuluu kaikille? Kunnanjohtajan rooli hyvinvoinnin johtamisessa? Keskustelijoina Janakkalan kunnanjohtaja Anna-Mari Ahonen, Luumäen kunnanjohtaja Anne Ukkonen, Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen, Kokkolan sosiaali- ja terveysjohtaja Jussi Salminen ja johtaja Heli Norja Kuopiosta. Alustajana valtiotieteiden tohtori, sosiaalipolitiikan dosentti Jouko Kajanoja ja loppupuheenvuoron esittäjänä Lahden strategiapäällikkö Santtu von Bruun. VI HYVINVOINTIKUNTAFOORUMI klo Verkoston teematapaaminen klo Kuntatalo, Helsinki Lue lisää foorumista ja ilmoittaudu ajoissa: TERVETULOA Järjestäjät: Suomen Kuntaliitto & Kuntalehti, Huoltaja-säätiö & Sosiaalitieto-lehti sekä Sosiaalialan osaamiskeskukset

20 muut teemat Minna Tarvainen Awen Oy:n ja Hiiskahdus Oy:n perustajaosakkaat kertovat yrittämisen hyvistä ja nurjista puolista. Kaikkein vaikeinta sosiaalialan ammattilaisille on ollut myymisen opetteleminen. Kunnan lastensuojelun ammattilaisesta Vielä neljä vuotta sitten Taina Riipistä ja Anu Rajalaa ärsytti. Istuin kaksikymmenvuotisen lastensuojeluurani aikana lukuisissa koulutuksissa, joihin menin aina suurin odotuksin, mutta syystä tai toisesta odotukset eivät koskaan täyttyneet. Aiheet olivat vanhentuneita tai joku muu asia meni pieleen. Koimme Anun kanssa, ettei koulutus vastaa kentän tarpeeseen, Riipinen kertoo. Lopulta kunnallisissa projektitöissä pakertaneet työtoverukset valjastivat pettymyksensä muutoksen käyttövoimaksi ja pistivät pystyyn koulutusfirman Awen Oy:n. Ensimmäisen koulutuksen aiheena oli netti- ja peliriippuvuus. Olimme silloin liian aikaisin liikkeellä. Näimme aiheen tärkeyden, mutta se on noussut tapetille vasta parin viime vuoden aikana, ajan hermolla elävät yrittäjät sanovat. Rajala ja Riipinen järjestivät sosiaalialan koulutuksia muutaman vuoden oman työnsä ohella, kunnes heidän yrityksensä alkoi päästä siivilleen. Viime vuodenvaihteessa he sanoivat itsensä irti ja jättäytyivät täysipäiväisiksi yrittäjiksi. Koulutusten aiheet nousevat yhä suoraan kentältä, sillä Riipinen ja Rajala käyvät vuoropuhelua alan ihmisten kanssa vetäessään työnohjauksia, pitäessään koulutustilaisuuksia ja käydessään työpaikoilla. He eivät kavahda rajujakaan ilmiöitä: he ovat järjestäneet koulutusta kunniaväkivallasta, lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, narsistisesta persoonallisuushäiriöstä, vainoamisesta ja manipulaatiosta. Sosiaalialan ammattilaiset joutuvat kohtaamaan odottamattomia ja kamalia asioita, joiden työstämiseen he eivät ole saaneet peruskoulutuksessaan osaamista. Olemme riippumattomia, joten voimme ottaa käsittelyyn vaikeita asioita. Meidän suitamme ei tukita! Riipinen lataa. Moniammatillisuutta lastensuojeluun Näkemys uudenlaisesta työtavasta ajoi myös Hiiskahdus Oy:n perustajaosakkaat Jaana Kivistön ja Minna Maneliuksen perustamaan yrityksen. Työvuodet lastensuojelussa olivat osoittaneet, että avohuollon asiakasperheet hyötyisivät moniammatillisesta tuesta ja perheterapiasta heti asiakkuuden alussa. Sellaista he eivät voineet kunnallisessa organisaatiossa tarjota. Kuntabyrokratiassa päätökset kestävät kauan, koska yksittäisiltä työntekijöiltä on paljolti viety oikeus tehdä päätöksiä palveluista, Manelius sanoo. He päättivät rakentaa palvelukokonaisuuden, jossa perheet saavat nopeasti monipuolisen ja intensiivisen tuen. Yrityksen kolme perustajaosakasta ja heidän keräämänsä verkosto muodostavat toisiaan täydentävän osaajajoukon. Verkostoon ei ollut yrittäjien mukaan vaikea houkutella ihmisiä. Moni haluaisi tehdä lastensuojelutyötä laadukkaammin kuin mihin tiukentunut työtahti kunnissa antaa mahdollisuudet. Yrittäjinä meillä ei ole valtaa sijoittaa lapsia. Se poistaa asiakkaalta pelon siitä, että tuo ihminen voi ottaa lapseni, Kivistö sanoo. Parempia aikoja odotellessa Hiiskahdus Oy:n perustaminen osui kuitenkin huonoon hetkeen. Ensisijaisiksi asiakkaiksi oli ajateltu kuntia nehän lastensuojelun järjestävät. Mutta yrityksen kanssa samaan aikaan alkoivat kunnalliset säästöohjelmat, ja monet kunnat pistivät ostot ulkopuolisilta palvelutarjoajilta jäihin. Nyt palveluvalikosta on myyty lähes yksinomaan koulutusta, konsultointia ja työnohjausta, joita kunnat ovat aiemminkin hankkineet ulkopuolisilta tuottajilta. Moniammatillinen työ on jouduttu laittamaan sivuun, ja osakkaat jatkavat täysipäiväisesti virkatyössään odottelemassa parempia aikoja. Jyväskylän kaupunki teki ainoana kuntana poikkeuksen, kun se avasi kesällä lastensuojelun avohuollon avopalveluiden tarjouskilpailun. Siihen Hiiskahduskin osallistui. Jyväskylän hyppäys sivuun yleisestä linjasta herättää yrittäjissä toivoa. Aikovatko muut kunnat lähteä soveltamaan samanlaista mallia? Yhteiskunnassa haetaan selvästi uutta mallia palvelujen tuottamiseen, Manelius miettii. Voisiko lastensuojelua yksityistää? Entä sitten yksityisasiakkaat? Hiiskahduksen palvelut ovat minkä hyvänsä perheen ulottuvilla jo nyt; nettisivuilta löytyvät tuotteet, hinnat ja yhteystiedot. Kukaan ei ole toistaiseksi soittanut meille ja tilannut, että tulkaa arvioimaan, miten meidän perheessämme menee, Kivistö naurahtaa. Ihmiset eivät ole tottuneet maksamaan näistä palveluista. Tällä alalla ei ole juuri ollut yrittäjiä. Perheterapeuttina toimiva Manelius ei pitäisi perheiden omaehtoista asiakkaaksi hakeutumista pahana. Hakeutuvathan monet yksityiselle terapeutille esimerkiksi parisuhdekriiseissä. Mitä aiemmin ja vapaaehtoisemmin perheet saisivat lastensuojelun apua, sitä parempi. Olisi ihanteellista tehdä palveluohjausta ja perheen tilanteen selvittelyä ei-korjaavana työnä silloin, kun perhe on itse motivoitunut. Se vain tarvitsee rahoittajan, Manelius sanoo ja heittää keskusteluun palvelusetelijärjestelmän. Palvelusetelit ovat levinneet nopeasti terveydenhuollon palveluihin: niillä saa ostaa jo hammashoitoa, vanhustenhuoltoa ja nyt Helsingissä psykoterapiaakin. Voisiko jossain vaiheessa olla vuorossa jokin lastensuojelupalvelu, esimerkiksi perheen tilanteen arvio? Sosiaalityö ei opeta myymistä Yrittäjä ei pääse pakoon rahan miettimistä, sillä mikä on yrittäjä ilman yritystuloja? Virkatyössä palkka tipahtaa tilille ilman eurojen laskemista, mutta yrittäjän on opittava toimimaan debetin ja kreditin maailmassa: Mitä voimme laskuttaa tuotteesta nimeltään vanhemmuuden arviointi? Voiko huostaanoton valmistelusta tehdä myytävän tuotteen? Millaisen hinnan määrittelisimme koulutuspäivälle, jotta yritys pääsee voitolle vielä vuokrien, luentopalkkioiden, materiaalien, matkakulujen ja kahvitarjoilun jälkeen? Stressinsietokykymme on kasvanut. Koskaan emme voi etukäteen tietää, onnistuuko juttu vai ei. Juuri ennen tilaisuuden järjestämistä voikin tulla tieto, että meni viisi tonnia miinukselle. Yrittäminen on toisenlaista kuin virkatyö. Ei tästä kannata luoda liian ruusuista kuvaa, Riipinen varoittelee. Ja jos haluaa tehdä rahaa, on valittava muu kohderyhmä kuin kunnallinen sosiaalitoimi. 20 sosiaalitieto 12 I11

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Sosiaalitietoa kansalaisille ja päättäjille - kenen ehdoilla ja kenen kielellä. Sosiaaliala ja media Reetta Meriläinen.

Sosiaalitietoa kansalaisille ja päättäjille - kenen ehdoilla ja kenen kielellä. Sosiaaliala ja media Reetta Meriläinen. Sosiaalitietoa kansalaisille ja päättäjille - kenen ehdoilla ja kenen kielellä Sosiaaliala ja media 6.10.2011 Reetta Meriläinen Media 1 Osapuolet ja kieli Päättäjät: poliitikot, virkamiehet, tutkijat yhteinen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Kieli ja syrjäytyminen -seminaari Ulla Tiililä

Kieli ja syrjäytyminen -seminaari Ulla Tiililä Mitä Suomessa pitäisi tehdä selkokielen edistämiseksi? Selkokielen toimenpideohjelma 2019 2022 Kieli ja syrjäytyminen -seminaari 8.2.2019 Ulla Tiililä Kuka: selkokielen neuvottelukunta Edustaja 52 eri

Lisätiedot

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Turussa Kooste päivien annista ISO-verkostoille Päivi Malinen Helmikuu 2018

Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Turussa Kooste päivien annista ISO-verkostoille Päivi Malinen Helmikuu 2018 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Turussa 31.1.-1.2.2018 Kooste päivien annista ISO-verkostoille Päivi Malinen Helmikuu 2018 Juha Luomala, sosiaalineuvos, STM Isoja muutoksia rakenteisiin tulossa,

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan?

Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan? Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan? 2.6.2016 Sisukkaasti koulutiellä koulutusprosessi Jaana Pynnönen Kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry Jotta jokainen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan

Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan TUTKIMUSOSIO Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan Neljä viidestä (0 %) suomalaisesta on vakuuttunut siitä, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella

Lisätiedot

Yksi elämä -terveystalkoot

Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Virkakielikampanja Avoimen hallinnon virkamiesverkoston tapaaminen Ulla Tiililä

Virkakielikampanja Avoimen hallinnon virkamiesverkoston tapaaminen Ulla Tiililä Virkakielikampanja 13.10.2014 31.12.2015 Avoimen hallinnon virkamiesverkoston tapaaminen 7.10.2014 Ulla Tiililä Hyvän virkakielen toimintaohjelma http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2014/liitteet/tr02.pdf?lang=fi

Lisätiedot

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US Katriina Nokireki & Onni Westlund, Pesäpuu ry 20.11.2018, Tampere @KNokireki & @onniwestlund UP2US vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä - Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet 1 Taustaa Kaupungin toimintamallin arvioinnin ja henkilöstön kanssa käsiteltyjen Kunta10 - työhyvinvointikyselyn tulosten pohjalta kaupungissa on havaittu

Lisätiedot

VOIMA VAIKUTTAA! 5 KÄRKEÄ: N U O R T E N K O K E M U S A S I A N T U N T I J O I D E N V E R K O S T O L A K L O M U K A N A :

VOIMA VAIKUTTAA! 5 KÄRKEÄ: N U O R T E N K O K E M U S A S I A N T U N T I J O I D E N V E R K O S T O L A K L O M U K A N A : NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 5 KÄRKEÄ: 1. TURVALLISUUS Mitkä asiat luovat turvallisuutta lastensuojelussa? 2. HOIDOLLINEN SIJAISHUOLTO Millainen sijaishuolto eheyttää? 3. VAATIVA LASTENSUOJELU Millaista sosiaalityön

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä

Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä 21.11.2018 klo 9.00-11.00, Tipotien sosiaali- ja terveysasema, Tipotie 4, Tampere Ohjelma 9.00 Tervetuloa kehittämisaamupäivään Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista.. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Aino Närkki aino.narkki@hyvinvointial

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden perusparannus -seminaari , Tampere

Sosiaali- ja terveyspalveluiden perusparannus -seminaari , Tampere Sosiaali- ja terveyspalveluiden perusparannus -seminaari 23.9.2017, Tampere Vammaispalvelut ja vammaisten ihmisten oikeudet Vasemmiston vammaispoliittisen työryhmän puheenjohtaja Elina Nykyri Vasemmiston

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus sirkka Myllys sirkka.myllys@hotmail.co

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Me Itse ry - Meikäläisissä on voimaa!

Me Itse ry - Meikäläisissä on voimaa! Me Itse ry - Meikäläisissä on voimaa! Me Itse ry on kehitysvammaisten ihmisten oma kansalaisjärjestö. Rahoittajamme on STEA = Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Me Itse ry on valtakunnallinen

Lisätiedot

Sijaishuoltopaikkaan tulo

Sijaishuoltopaikkaan tulo Sijaishuoltopaikkaan tulo Mikä on sinun käsityksesi mukaan syy sille, että et voi asua biologisten vanhempiesi kanssa? Miksiköhän sinut sijoitettiin juuri tähän sijaisperheeseen/laitokseen? Kerro siitä,

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Anna Moring anna.moring@monimuoto

Lisätiedot

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen kriteerit asiakasturvallisuuden näkökulmasta

Sosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen kriteerit asiakasturvallisuuden näkökulmasta Sosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen kriteerit asiakasturvallisuuden näkökulmasta Sosnetin työvaliokunta 2017 - Valvira Sosnet: Sanna Lähteinen, sihteeri ja esittelijä Helsingin yliopisto: Mirja

Lisätiedot

Sosiaalityön työpaikkojen houkuttelevuus

Sosiaalityön työpaikkojen houkuttelevuus Sosiaalityön työpaikkojen houkuttelevuus Talentian selvitys 2017 Työ on mielenkiintoista, monipuolista ja sopivasti haastavaa. Työ on sovitettavissa yksityiselämään työmatkan ja -ajan, palkkauksen ja kuormittuvuuden

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

FRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * *

FRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * * *** FRA * * *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Ihmisten oikeus asua itsenäisesti Suomen tapaustutkimus raportti Sisältö Sivu dlfra... EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Johdanto

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Koulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille

Koulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille Koulumaailman tehtäväpaketti alakoululaisille TEHTÄVÄ 1 Miltä sanomalehti tuntuu? Tuleeko kotiisi sanomalehti? Mihin se laitetaan lukemisen jälkeen? 1 Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2 Miltä

Lisätiedot

Millä keinoin parempaa hyvinvointia lapsille ja nuorille?

Millä keinoin parempaa hyvinvointia lapsille ja nuorille? Millä keinoin parempaa hyvinvointia lapsille ja nuorille? Mikko Oranen 11.4.2013 18.04.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehykset Perhesurmat, lastensurmat julkinen keskustelu Lastensuojelun tarkastuskertomus,

Lisätiedot

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot