Jorma Ollila vihelsi pilliin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jorma Ollila vihelsi pilliin"

Transkriptio

1 2 Linjan veto Jorma Ollila vihelsi pilliin Pääkirjoitus Suomen merkittävin teollisuusjohtaja, Shellin ja Nokian hallituksia johtava Jorma Ollila, teki ympäristönäkökulmasta hienon ja merkittävän siirron. Hän siirtyi niiden kansainvälisten vaikuttajien joukkoon, jotka vaativat valtioilta tehokkaita toimia ilmastonmuutosta vastaan. Monihan sitä vaatii. Mutta Ollilaa kuunnellaan. Viimeistään tässä vaiheessa valtioneuvostossa, EK:ssa ja muissa keskusjärjestöissä moni ymmärtänee, että esimerkiksi brittiläisen Sternin raportin lukeminen on hyödyksi työssä. Helsingin Sanomien (HS 28.1.) haastattelema Ollila pitää energiatehokkuuden lisäämistä tärkeämpänä kuin ydinvoimaa. Hän kannustaa tuulivoiman lisäämiseen. Ollila tekee näin myös pesäeroa myös bushilaiseen ExxonMobil-toimintaan. Teksasilainen maailman suurin öljy-yhtiö on hämärryttänyt ilmastonmuutoskeskustelua tarkoituksellisesti ja isolla rahalla. Union of Concerned Scientist in tuoreessa raportissa todetaan, että käytössä on ollut tupakkateollisuudenkin toimiviksi havaitsemia metodeja. Näihin kuuluu erityisesti disinformaation levittäminen erilaisten instituuttien ja järjestöjen kautta ja sitä kautta tiedemiesten ostaminen. Esimerkiksi Yleisradion on syytä selvittää itse, ulottuuko öljy-yhtiöiden totuuksien vääntely myös Suomeen ja sen verovaroin tuottamiin ohjelmiin. MOT ja Prisma ohjelmissa on käytetty asiantuntijoina UCS:n raportissa mainittuja ilmastoskeptikoita. Kotimaisina asiantuntijoina MOT-ohjelmassa on hämmästyttävän useasti esiintynyt Jarl Ahlbeck, Åbo Akademin dosentti, joka vähättelee edelleen ilmastonmuutosta. Jokaisella on oikeus esittää käsityksiään, mutta kyse on ensisijaisesti ohjelmayhtiöiden ja viestimien omasta lähdekritiikistä. Suomi on ollut jo luisumassa kolmen suurimman puolueen vetämänä kuudennen ydinvoimalan rakentamiseen. Tämä nielisi varat muiden energiamuotojen kehittämiseltä ja viestisi kansalle, että kulutusjuhlaa voi jatkaa. Uraani myös loppuu öljyn tavoin. Jorma Ollila on myös Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) puheenjohtaja. EVA toimii, sen omin sanoin, aktiivisena yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä haastaen vanhat ratkaisumallit ja tuoden esiin uusia vaihtoehtoja. On mielenkiintoista seurata, kuinka Etelärannassa ja muualla Suomessa reagoidaan alkuvuoden merkittävimpään ympäristökommenttiin. Näin vaalien alla. MATTI NIEMINEN Huteja ja osumia 33. vuosikerta nro 1/helmikuu ISSN Luonnonsuojelija on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti. Lehti kuuluu Aikakauslehtien liittoon. TOIMITUS Matti Nieminen, päätoimittaja p. (09) Liisa Hulkko, toimitussihteeri p. (09) , AVUSTAJAT Hanna Angerias, Kaisa Murdoch TOIMITUSNEUVOSTO Hanna Kaisa Hellsten, Liisa Hulkko, Tarja Ketola, Jorma Laurila, Laura Manninen, Matti Nieminen, Leo Stranius, Tapani Veistola, Eero Yrjö-Koskinen. VÄRIEROTTELUT Jyrki Heimonen, Aarnipaja Ky PALSTALOGOT Henna Lepistö PAINOPAIKKA Art-Print Oy, Kokkola 2007 TILAUSHINTA 2007 Jäsenmaksu on 28 euroa ja se sisältää Luonnonsuojelijan vuosikerran. Erikseen tilattuna tilaushinta 12 kk on 35 euroa. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET arkisin klo Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja, puh. (09) , Ks. palvelukortti s. 23. ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 3100 euroa, 1/2 sivu 1550 euroa, 1/4 sivu 820 euroa, 1/8 sivu 420 euroa tai 1,9 euroa/ palstamillimetri. Ilmoitukset toimitetaan sähköisesti lopullisessa pdf-formaatissa. ILMESTYMINEN Luonnonsuojelija ilmestyy vuonna 2007 kuusi kertaa (suluissa aineiston viimeinen toimituspäivä): 2.4. (14.3.) (23.5.) 3.9. (15.8.) (26.9.) (14.11.) KANNEN KUVA Teemu Tuovinen Pedoista Otsikko: Susi hyökkäsi auton kimppuun Nousiaisissa. Hampaat vain loistivat, kun se yritti ikkunan läpi hälväistä, Erkki Rantanen selvittää. Otsikko: Susihavainto ilmeisesti väärä. Koira jahtasi autoja Nousiaisten Nummella. Aivan selvästi se oli koira. Sillä oli pantakin kaulassa, Minna Almio sanoo. Jos koira ei löydä kotiinsa, se voi haluta auton kyytiin, Timo Lintonen arvelee. Vakka-Suomen Sanomat ja Metsähallituksesta Luonteeltaan Kangas sopii Metsähallituksen johtoon, sillä hänellä on pitkä pinna. Hän ei hermostu, vaikka risuparrat joskus kahlehtivat itsensä hakkuukoneisiin. Helsingin Sanomat Energiasta Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) antoi varovaisia lupauksia: Minä en pidä mahdottomana sitä, etteikö jatkossa todella pidä arvioida myös muiden kotimaisten kohdalla erilaisten syöttötariffien käyttöönottoa. Hän muistutti kuitenkin, että uusi ydinvoimala tuottaa valmistuessaan sähköä niin paljon, että markkinoille ei ehkä mahdu lisäsähköä. Maaseudun tulevaisuus Suo on biopolttoaineita tuottavan Vapon tytäryhtiö. STT Elisan nettiuutisissa Ilmastonmuutoksesta Toisaalla vingutaan, että kasvihuoneilmiön lievätkin merkit häiritsevät kauppaa ja kuluttamista. Se jätetään sanomatta, että kulutuksen ja tuotannon ahnas ja ympäristöstä piittaamaton kasvu vaikuttaa ilmastoon. Pekka Vehviläinen Journalisti Laskettelurinteessä ei ole lunta, mutta tämän vuoden golfkausi on jo alkanut. Täällä on monipuolista tekemistä ympäri vuoden, sanoo yksikön johtaja Marko Oinas YIT:stä. Helsingin Sanomat Ymmärrän hyvin, että liikenteen päästöt ovat merkittävät ja ilmastonmuutosta on pakko hidastaa, mutta suhtaudun tiemaksuihin varauksellisesti. Liikennettä kuitenkin rasitetaan jo aika paljon erilaisilla maksuilla. Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen Keski-Suomalainen Ilmastonmuutos on niin mutkikas ongelma, että täytyy kokeilla erilaisia tapoja vaikuttaa asenteisiin. Rohkaisisin aika radikaaleihinkin keinoihin. Jorma Ollila Helsingin Sanomat Hirvistä Mielikuvituksella ei tunnu olevan rajoja hirvituhoja torjutessa. Multalainen Pertti Kierros on kokeillut kaikenlaista vanhoista sukista härskiin suolakalaan ja cd-levyihin. Metsälehti SEPPO LEIONEN

2 Uutiset 3 MEDIA MUOKKAA ILMASTOA Joka kolmas äänestää ilmastonmuutos mielessään Vesisateinen alkutalvi toi ilmastonmuutoksen otsikoihin ja poliitikkojen huulille eduskuntavaalien alla. Ehdokkaiden mielipiteet ilmastonmuutoksesta vaikuttavat kolmasosaan äänestäjistä. Luonnonsuojelija teetti TNS-Gallupilla kyselyn tammikuussa ja kysyi 462 suomalaiselta, vaikuttavatko ehdokkaiden näkemykset ilmastonmuutoksesta äänestyspäätökseen. 35 prosenttia vastaajista äänestää ilmastonmuutos mielessään. Naisille se on tärkeämpi vaaliteema kuin miehille. 44 prosenttia kertoo ilmastonmuutoksen vaikuttavan äänestyspäätökseen kun miehillä luku on 27 %. Lapsiperheissä ilmaston lämpeneminen vaikuttaa vanhempien äänestämiseen jo lähes puolella. Myös ikä erottelee: varsinkin opiskelijat ovat selvillä maailman menosta. Kaksi kolmasosaa tarkkailee äänestäjien kommentteja. Eläkeläisistä vain 16 % tekee päätöksen ilmastonmuutosta ajatellen. Puoluekanta erottelee selkeimmin. Vihreiden äänestäjistä 80 prosenttia sanoo ilmastonmuutoksen vaikuttavan äänestyspäätökseen. Vasemmistoliitolla luku on 68 %. Kolmen suurimman puoluiden kannattajista demarien äänestäjille ilmaston lämpeneminen vaikuttaa äänestys- päätöksiin hieman enemmän kuin Keskustan ja Kokoomuksen kannattajilla. Suomen ilmastopoliitiikka ei tyydytä Tuoreen Ajatuspaja e2:n asennekyselyn mukaan melkein yli puolet kansalaista katsoo ilmastokysymyksen saaneen liian vähän huomiota poliittisessa päätöksenteossa Suomessa. Luonnonsuojelijan gallupin tulos kuitenkin kertoo, ettei ilmastopolitiikka vai- LS-GALLUP: Vaikuttavatko ehdokkaiden näkemykset ilmastonmuutoksesta äänestysvalintaanne? kuta äänestyspäätökseen kuin kolmasosalla kansalaisista. Kuusi suurinta puoluetta ilmoitti ilmastonmuutoksen ja energiapolitiikan yhdeksi tärkeimmistä vaaliteemoistaan Luonnonsuojelijan kyselyssä joulukuussa. Tuloksista voi päätellä, että puolueet eivät ole vielä onnistuneet tuomaan ilmastonmuutosta tarpeeksi selvästi esille vaalityössään. Eroja varsinkaan kolmen suuren puolueen välillä voi olla vaikeaa nähdä. 6 % ei osaa sanoa 59 % EI 35 % KYLLÄ VESA GREIS/ KUVALIITERI Mediassa on dominoinut vastakkainasettelu skeptikot vastaan ilmastotutkijat. On haluttu pitää yllä kuvitelmaa kahdesta leiristä. Se antoi kansalle väärän kuvan, arvioi Ilmatieteen laitoksen varapääjohtaja Mikko Alestalo. Skeptikot ovat saaneet paljon palstatilaa ja näkyvyyttä mediassa. Esimerkiksi ilmastoskeptikko, Åbo Akademin dosentti Jarl Ahlbeck on saanut esiintyä ahkerasti mm. Helsingin Sanomien sivuilla ja YLE:n MOT- ja muissa keskusteluohjelmissa. Yhdysvalloissa kävi ilmi maailman suurimman öljy-yhtiön ExxonMobilin rahoittaneen kampanjaa yli 15 miljoonalla dollarilla ilmastonmuutoksen tutkimustulosten vähättelemiseksi. Myös MOT-ohjelmassa on käytetty toistuvasti ExxonMobilin rahoittamia asiantuntijoita, kuten Richard S. Lindzeniä, George Tayloria, Stephen Mc- Intyrea ja Ross McKitrickia. Osa skeptikoista on tiedemiehiä, ja he pystyvät esiintymään maallikon näkökulmasta vakuuttavasti, Alestalo toteaa. Ilmastonmuutosviestissä on varmasti se ongelma, että se on niin suuri uhka, että sitä ei oikein haluta ottaa vastaan. Jos on joku, joka kertoo, että tilanne ei olekaan paha, niin sellainen voi olla helpottavaa. Poliittinen ilmasto muuttui Uutisointia on ollut ilmastonmuutoksesta koko vuosituhannen, mutta vuonna 2006 tapa muuttui. Oikeaa tietoa ryhdyttiin julkaisemaan enemmän ja ilmastonmuutoksen suhtauduttiin vakavammin myös median puolelta. Poikkeuksellisten sääolojen lisäksi uutisointiin on vaikuttanut koko maailman ilmastopoliittinen tilanne. Iso-Britannian selonteko, EU:n komission tiedoannot ja USA:n poliittinen tilanne ovat olleet merkittäviä tekijöitä tilanteen muuttumiseen. Ja sitten tuli Suomen lämmin talvi. Helmikuun alussa lumi on kuitenkin peittänyt maiseman ja vesisateet jäivät kertaheitolla. Unohtuvatko alkutalven ilmastonmuutoskeskustelut? Se maailma, se sää jossa eletään, suuntaa ajatukset. Välillä miesmuisti on lyhyt, Alestalo naurahtaa. Se mitä me haluamme Ilmatieteen laitoksessa viestittää on, että ei ilmastonmuutos voi tulla sellaisella rytinällä, että yksi joulukuu olisi kulminaatiopiste, ja siitä eteenpäin ei Etelä-Suomessa olisi kunnon talvia. Geologisessa mielessä ilmastonmuutos on äärettömän nopea, mutta yhden ihmisen elon aikana hidas. LIISA HULKKO Tässä lehdessä PETRI KUOKKA / AARNIPAJA Jäinen maailma kiehtoo s.24 Mitä näillä käsillä saa aikaan ympäristöministerinä? s. 11. Mitä vaaliohjelmissa oikein sanotaan? s SEPPO LEIONEN Susi on Sallan paras kaveri s. 24. PASI RAUHALA

3 4 Uutiset Metsätalous uhkaa kuukkelia Etelä-Suomessa Metsähallitus suunnittelee aukkohakkuita Pirkanmaan kuukkelimetsiin. Virtain Pahalamminvuorella sekä Juupajoen-Ruoveden rajamailla on Metsähallituksen hakkuuleimikko. Syksyllä UPM hakkasi Keuruun kuukkelireviiriä. S uunnitellut hakkuut eivät vaaranna kuukkelin elinympäristöjä eikä muitakaan luontoarvoja, totesi Maankäyttö- ja ympäristöpäällikkö Antti Maukonen Metsähallituksesta vastauksessaan huolestuneen kansalaisen kyselyyn suunnitelluista hakkuista. Alueen kuukkeleita tutkinut Rainer Mäkelä Pirkanmaan lintutieteellisestä yhdistyksestä muistuttaa pienen populaatiokoon vaaroista: Näin kriittisessä tilanteessa kaikki kuukkelimetsät tulisi säilyttää. Tällä populaatiokoolla kuukkeli ei tule säilymään. Jos kuukkelikannat muuttuvat sisäsiittoisiksi, niin loppu viimeistään tapahtuu. Mäkelän mukaan Pirkanmaan kuukkeleiden kannalta olisi ehdottoman tärkeää suojella kaikki poikasia tuottavat ydinalueet. Niiden avulla myös potentiaaliset alueet voisivat vielä täyttyä. Metsätalous on tietääkseni ainoa syy kuukkelikannan vähenemiseen Etelä-Suomessa. Jos valtio ei näytä suojelussa esimerkkiä vaan siirtää vastuun muille, katoaa kuukkeli Etelä-Suomesta, Suupohjan kuukkeleita tutkinut Bo- Göran Lillandt lisää. UPM:n ja tutkijoiden näkemykset eroavat Syksyllä 2006 Keuruulla paljastui laaja hakkuu metsässä, jossa asusti poikasia säännöllisesti tuottanut Kuvan kuukkeli menetti kevään pesintämetsänsä hakkuissa. kuukkelipari. Alue on tiiviissä kytköksessä Virtain kuukkelimetsiin, jotka ovat tärkeitä Pirkanmaan kuukkelikannan säilymiseksi. Luonnonsuojelijat olivat ihmeissään, sillä metsän omistaja UPM oli tietoinen kuukkelin esiintymisestä alueella. Kuukkelin turvaamiseksi oli yhtiölle tehty suojeluesitys rajauksineen. UPM:n ympäristöpäällikön Timo Lehesvirran mukaan yhtiön tavoitteisiin kuuluu kuukkelin säilyttäminen Etelä-Suomessa. UPM:n näkemys on, että kuukkeli pystyy menestymään tietyin edellytyksin sellaisella alueella, jossa harjoitetaan metsätaloutta. On varmasti totta, että Pirkanmaalla kuukkeli on taantunut, mutta ainoa paikka toisaalta, missä Etelä-Suomessa on tutkittu kuukkelia, on Suupohja. Suupohjan osalta jotkut muut kuin metsätaloustoimet ovat heilauttaneet kantaa suuntaan ja toiseen, Lehesvirta toteaa. Lehesvirta viittaa puheissaan Etelä-Pohjanmaan jo vuodesta 1974 lähtien jatkuneeseen Suupohjan tutkimukseen. Tutkimusta vuodesta 1987 vetänyt Bo-Göran Lillandt ihmettelee Lehesvirran tulkintaa ja näkee metsätalouden vaikutuksen kuukkeliin yksiselitteisen kielteisenä. Luonnonpopulaatiot heilahtelevat eri syistä monilla lajeilla, mutta se ei tarkoita, että hakkuilla ei olisi vaikutusta. Jokainen päätehakkuu kuukkelin asuttamassa vanhassa havumetsässä vähentää lajin elintilaa. Kuukkeli on tähän asti elänyt rinnan metsätalouden kanssa Suupohjan alueella, mutta kanta on mennyt vahvasti alaspäin hakkuumäärien kasvaessa viime vuosina. Mistä pesä löytyy? UPM:n Lehesvirran näkemyksen mukaan kuukkeli ei tarvitse esiintyäkseen vanhaa metsää, koska laji pärjää nuoremmissakin ja rankallakin koneella käsitellyissä metsissä. Kuukkelitutkija Lillandt kuitenkin toteaa, että kuukkeli on hyvin selvästi sidottu vanhoihin metsiin. Suurin osa Suupohjan alueella löydetyistä pesistä on löydetty vanhoista kuusimetsistä. Suupohjasta ei löydy niin laajoja vanhoja metsiä, ettei jokaisen reviirin alueella esiintyisi myös nuoria metsiä ja avohakkuita. Tämä ei missään nimessä tarkoita sitä, etteikö kuukkeli olisi ensisijaisesti vanhan metsän laji, oikaisee Lillandt. KAISA MURDOCH PAAVO HAMUNEN/ LKA/ KUVALIITERI Ilvestä saa metsästää vain poikkeusluvalla. Useimmiten poikkeusluvilla harrastetaan yleistä hupimetsästystä. Tolkkua suden ja ilveksen metsästykseen Eduskuntavaalien alla suden tappolupia on haettu ja saatu entistä enemmän. Samaan aikaan Suomen sudenmetsästys on Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa. Sen julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksen mukaan Suomi on rikkonut luontodirektiiviä, joka kieltää suurpertojen metsästyksen. Poikkeuslupia saa antaa vasta viimeisenä keinona haittayksilöihin. Suomen lupakäytäntö on kuitenkin löystynyt. Esimerkiksi Etelä-Karjalaan annettiin kaksi lupaa, kun susia oli käynyt pihoissa. Näin ne joutuvat väistämättä tekemään, kun elinalueet ovat supistuneet ja asumattomia erämaita ei enää ole, sanoo Raija Aura Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiristä. Menetykset ovat olleet yksi koiranpentu ja muutama kadonnut kissa. Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri puuttui vastaaviin ongelmiin ilveksen metsästyksessä. Piiri valitti tammikuussa kahdesta luvasta Maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan. Ilves ei ole ihmiselle vaarallinen. Lupia perusteltiin muun mu- assa sillä, että ilves syö metsäkauriita ja kissoja. Metsäkauris on ilveksen luontaista ravintoa, ihmettelee Riku Cajander Uudenmaan piirihallituksesta. Korvattuja kotieläinvahinkoja alueilta ei ollut. Useimmiten poikkeusluvilla harrastetaan yleistä suurpetojen hupimetsästystä. Aikaisempina vuosina susiluvat ovat lisänneet myös luvatonta pyyntiä, Luonnonsuojeluliiton suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro sanoo. Luonnonsuojeluliitto tapasi tammikuussa maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan. Yhteistyön parantamiseksi liitto esitti valtakunnallisen suurpetoneuvottelukunnan perustamista.

4 Uutiset 5 Jätesuunnitelmasta lyhytnäköinen Kuukkeli on vuoden laji 2007 Toinen valtakunnallinen jätesuunnitelma VALTSU II keskittyy jätteenpolton edistämiseen jätteen synnyn ennaltaehkäisyn sijaan. Kuukkeli on säväyttävä lintu. Sen höyhenet hehkuvat auringossa ruosteenpunaisena. Kuukkeli inspiroi luontokuvaajaa ja herättää tunteita lintuharrastajassa. Veikeä lintu on ilahduttanut lukuisia retkeilijöitä uteliaisuudellaan. Suomen luonnonsuojeluliitto on valinnut Etelä-Suomessa pahasti taantuneen kuukkelin vuoden 2007 lajiksi. Kuukkeli on haluttu nostaa esille, sillä lajin suojelu ei ole edistynyt halutulla tavalla Etelä-Suomessa, sanoo Luonnonsuojeluliiton varapuheenjohtaja Tuire Laurinolli. Kuukkeli symbolisoi myös koko Etelä-Suomen surkeaa metsiensuojelutilannetta. Kuukkelin viimeisiä elinvoimaisia kotimetsiä Etelä-Suomessa hakataan edelleen, vaikka linnun tiedetään vielä sinnittelevän niissä. Luonnonsuojeluliiton mielestä kuukkeli kuuluu eteläsuomalaiseen metsään, eikä sitä saa tietoisesti hävittää. Tuplasti tukea kuukkelille Myös BirdLife Suomi on valinnut kuukkelin vuoden 2007 lajiksi. Kuluvan vuoden aikana lintuharras- tajia kannustetaan inventoimaan eteläisten kuukkeleiden viimeisiä asuinalueita ja keräämään tuoretta tietoa myös Pohjois-Suomen kuukkeleista. Tietoa käytetään vanhojen luonnonmetsien suojelemiseksi. Luonnonsuojeluliitossa yhteinen vuoden laji nähdään vahvuutena. Laurinolli kertoo, että esimerkiksi Pirkanmaalla yhteistyötä lintutieteellisen yhdistyksen kanssa on tehty jo kymmenen vuotta. Tavoite on yhteinen: saada kuukkeli ja sen kotimetsät säilymään. Vaikuta ja vetoa päättäjiin Parhaiten pystyt vaikuttamaan kuukkelin puolesta antamalla palautetta niille, jotka vastaavat kuukkelin eteläsuomalaisten kotimetsien hakkuista. Lähetä postia Metsähallitukselle, UPM:lle, eduskunnan ympäristövaliokunnalle ja ympäristöministeriölle hakkuista ja -suunnitelmista. - Metsähallitukselle palautetteen antaminen on helpointa laitoksen wwwsivujen palautejärjestelmän kautta: - Eduskunnan ympäristövaliokunnalle voit lähettää sähköpostia osoitteeseen: - Ympäristöministeriössä palautetta voi antaa uudelle ministerille Stefan Wallinille sekä ylijohtaja Pekka Kankaalle: pekka. - UPM:n toimista palautetta voi antaa ympäristöpäällikkö Timo Lehesvirralle: Valtakunnallinen jätesuunnitelma luovutettiin ympäristöministeri Stefan Wallinille tiistaina Suomen luonnonsuojeluliitto jätti eriävän mielipiteen työryhmän laatimaan raporttiin, vaikka oli mukana jätesuunnitelmaa laativassa työryhmässä. Eriävässä mielipiteessä todetaan muun muassa, että jätesuunnitelman esitykset ovat aivan liian varovaisia verrattuna siihen, mikä olisi välttämätöntä ekologisen kestävyyden saavuttamiseksi. Länsimaiden korkea kulutustaso näkyy käytännössä myös jät- teen suurena määränä. VALTSUesitys tarjoaa lääkkeeksi ilmastonmuutokseen lähinnä jätteenpolton roimaa lisäystä, toteaa ekotehokkuuskonsultti Michael Lettenmeier, Luonnonsuojeluliiton edustaja VALTSU II työryhmässä. Jätteenpoltossa materiaali poistuu lopullisesti materiaalikierrosta. Jätesuunnitelman laatijat eivät usko materiaalitehokkuuden ja kierrätyksen merkityksen voivan kasvaa, ihmettelee Lettenmeier. Päijät-Hämeen jätehuollon selvityksen mukaan yhdyskuntajätteestä on kierrätyskelpoista 70 prosenttia. Saman selvityksen mukaan kierrätyskelvotonta, haitatta palavaa yhdyskuntajätettä on vain 16 prosenttia. On siis kyseenalaista, riittääkö kierrätykseen kelpaamatonta jätet- tä tulevaisuudessa. Rakennettaviin jätteenpolttolaitoksiin sitoudutaan kuitenkin 30 vuodeksi. Jätteen synnyn ehkäisy on jätelainsäädännön ensimmäinen tavoite. Jotta jätesuunnitelma olisi toteuttanut lainsäädännön henkeä, olisi tullut yhdistää jätteen synnyn ehkäisy muun jätehuollon suunnitteluun, tutkimukseen ja toteutukseen. Jos ympäristövaikutusten arviointi olisi toteutettu lainmukaisesti, olisi huomattu, että jätteen synnyn ehkäisy on ilmasto- ja talousvaikutuksiltaan polttoa selvästi parempi ratkaisu, toteaa tutkija Erja Heino SLL:sta. HANNA ANGERIAS KAISA MURDOCH HANNU SIITONEN JUKKA HOLMSTRÖM / KUVAUS.FI Lohiadressin tavoitteena vaelluskalalaki Pohjoisen vapaa-ajankalastajat ovat aloittaneet nimienkeruun Suomen tempoilevan lohipolitiikan muuttamiseksi ja vaelluskalalain puolesta. Adressi avattiin vuodenvaihteessa osoitteessa Vuosien 1996 ja 1997 rannikkokalastuksen rajoitukset osoittivat tehonsa lohennousun ja poikastuotannon turvaamisessa. Vuodesta 2005 meripyyntiä aikaistettiin voimakkaasti. Alun perin varhennetulla pyyntiajalla saaliiksi piti ottaa vain istutuslohet. Tätä varten istutuslohet piti merkitä rasvaeväleikkauksin. Merkintää ei kuitenkaan koskaan aloitettu. Kysymys on luonnonlohiin kohdistuvasta lisäpyynnistä, jonka keskeyttämistä nyt vaaditaan. Matkailukalastus meri- ja jokialueilla halutaan saada tasavertaiseen asemaan merialueen perinteisen elinkeinokalastuksen kanssa. Vaelluskalalaki mahdollistaa kalastuspolitiikan vakiinnuttamisen ja antaa vaelluskaloille niille kuuluvan erityisasema arvokkaana luonnonvarana. Lintuvesien suojelua vesitetään Ympäristöhallinnon tapa suojella lintuvesiä ilman suojelukeinoja huolestuttaa Uudenmaan ja Varsinais- Suomen luonnonsuojelupiirejä. Ympäristöministeriö toteuttaa vanhat suojeluohjelmat ja Naturan vuoteen 2009 mennessä. Kiire ja kitsaus ovat johtamassa lintuvesien näennäissuojeluun. Lintuvesiohjelman alueita perustetaan erityisesti yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi. Niillä ei aina rajoiteta liikkumista edes pesimäaikaan. Metsästyskin sallitaan usein. Näin ympäristökeskukset saa- vat toteutettua paljon hehtaareita nopeasti ja helposti. Kun maanomistajille ei tule todellisia rajoituksia, heille ei myöskään tarvitse maksaa korvauksia, luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola toteaa. Toisaalta lintuvesiohjelman ja lintudirektiivin tavoitteet jäävät toteutumatta. Mitä tekoa on lintujesuojelualueella, jolla edes lintujen henki ei ole turvassa? Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri on kirjelmöinyt Laitilan Otajärven hoito- ja käyttösuunnitelmasta. Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri on puolestaan lausunut ongelmista Espoonlahdella. Tätä menoa ympäristöjärjestöt joutuvat harkitsemaan myös oikeustoimia. Hyvinkäällä hakattiin Naturaa Kytäjän kartanon jättihakkuut ulottuvat osin Natura-alueelle. Aukkohakkuita on yhteensä 400 ha ja harvennushakkuita 1000 ha. Kytäjä-Usmi on suojeltu löysästi kaavoituksella: siellä saa hakata kunhan Natura-arvoja ei vaaranneta. Niitä ei kuitenkaan selvitetty eikä hakkuista pyydetty lausuntoa ympäristöviranomaisilta. Siksi Uudenmaan ympäristökeskus pysäytti hakkuut sekä pyysi selvitystä metsäkeskukselta, Metsäliitolta ja Metsämannut Oy:ltä.

5 6 Näkökulma Uraani sai kansan liikkeelle Vastarannalta Metsäteollisuus tuottaa ekologisen jalanjälkensä kestävästi Joko panitte taloon myyntiin?, kysyi Tuomo Torumulaisen poika isältään syksyllä Hän oli nähnyt uutisen, jossa kerrottiin Tormulaisen kotinurkille tehdystä uraanivaltaushakemuksesta. Valtaushakemuksesta on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, eikä Tuomo Tormulainen suostu näkemään tulevaisuuden Pohjois-Karjalaa uraanikaivosten säteilyttämänä. Kaivostoiminta aiheuttaisi sen, että näillä seuduilla ei asuttaisi. Säteilyturvalainsäädännön mukaan ei saisi asua. Pelkkä tutkimuslupa ja valtausoikeudet aiheuttavat pohjaveden ja pintavesien pilaantumisriskiä Joensuuhun ja Saimaalle asti, kertoo Tormulainen. Paikalliset vastassa Kauppa- ja teollisuusministeriön Arevalle myöntämästä uraaninetsintäluvasta Enon ja Kontiolahden alueella tuli määräaikaan mennessä kolme valitusta. Valittajia oli kaikkiaan yli 50, sillä yhdessä valituksessa oli mukana 49 valittajaa. Paikalliset asukkaat eivät tahdo ottaa mitään riskejä ympäristön pilaantumisen kustannuksella. Valtausten ympäristövaikutukset voivat ulottua kauas, mutta kauempana asuvia ihmisiä on vaikeampi saada heräteltyä ongelmiin. Meillä on täällä 3 4 kylää, jotka ovat aika tiukkaan vastaan. Sitten jos mennään ympäristökylistä kauemmaksi, niin ihmiset eivät koe asiaa niin merkitykselliseksi. Joensuussa ihmiset välittävät kaivostoiminnasta sangen vähän, vaikka kyllähän se Pielisjoki virtaa Enon luonnonystävien sihteeri Markku Aho ohjeistaa uraaniretkelle lähtijöitä. siitä läpi ja sitä kautta se töhnäkin kulkee herättelee Tormulainen. Uraaninetsijät eivät ole ensimmäistä kertaa Pohjois-Karjalassa. Tormulainen kertoo, että uraania on etsitty viisikymmentäluvun puolesta välistä lähtien. Viimeisin etsintä oli 80-luvulla. Kyllä sitä uraania on, mutta ei sitä geologisen tutkimuslaitoksen mielestäkannata kaivaa, Tormulainen naurahtaa. Uraaniliikkeen voitto Uraaninetsijät ovat saaneet paikalliset asukkaat ja luonnonsuojelijat valppaiksi ympäri Suomea. Kaivostoiminnan vastaista liikehdintää on Uudeltamaalta aina Lappiin saakka. Uraaniaktivistien iloksi KTM kumosi tammikuussa Etelä-Suomen ja Kolarin kaivosvaltaukset. Tammikuun lopussa uraaniaktivistit kokoontuivat Kuusamossa tekemään valtakunnallista kannanottoa liittyen valtauslupahakemuksiin. Vaikka voittoja uraaniaktivisteille on tullut, pysyy pääongelma ennallaan heikko kaivoslaki houkuttelee ulkomaisia kaivosyhtiöitä edelleen Suomeen. KAISA MURDOCH Tuomo Tormulainen kuvailee enolaisille kaivoslain ongelmakohtia. Hän on koonnut myös internet-sivuille uraanitetoa (http://uraanitieto.tormunet.fi). Riman yli Suomalaisten ekologinen jalanjälki on arvioitu maailman kolmanneksi suurimmaksi. Ekologisella jalanjäljellä mitataan vain uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä, jolloin Suomi runsaasti puuta jalostavana ja vievänä maana sijoittuu vertailuissa korkealle. Uusiutuvia luonnonvaroja tulee hyödyntää mahdollisimman kestävästi, mikä on uusinta teknologiaa ja osaamista käyttävän suomalaisen metsäteollisuuden vahvuus. Suomalaisen metsäteollisuuden tuotteet ovat kestävä valinta. Ekologiseen jalanjälkeen sisältyy kannatettava pyrkimys mitata ihmisen vaikutusta ympäristöönsä. Menetelmää on kuitenkin kehitettävä edelleen ennen kuin se soveltuu tehtävään laajasti. Kestävän kehityksen mukaisesti kulutuksen painopistettä tulisi siirtää uusiutumattomista luonnonvaroista uusiutuviin, mutta tätä ei ekologinen jalanjälki mittaa. Laskentamenetelmässä ekologisen jalanjäljen ja biologisen tuotantokyvyn vertailu kuvaa luonnonvarojen kestävää käyttöä paremmin. Suomi on harvoja maita, joiden biologinen tuotantokyky ylittää luonnonvarojen kulutuksen. Suomen metsien biologinen tuotantokyky on Euroopan korkein: lähes 11 globaalia hehtaaria henkilöä kohti. Tästä jokainen suomalainen käyttää reilut 2 globaalia hehtaaria, jolloin metsien ekologinen ylijäämä on henkilöä kohden noin 8,5 globaalia hehtaaria. Suomen, kuten myös muun Euroopan metsävarat kasvavat koko ajan enemmän kuin niitä käytetään. Euroopan pinta-alasta noin kolmannes ja Suomen maa-alasta peräti kolme neljäsosaa on metsää. Puu on Euroopalle strategisesti tärkeä luonnonvara ja raaka-aine. Suomessa metsiä käytetään kestävästi. Metsät kasvavat noin 97 miljoonaa kuutiota vuodessa, ja niitä käytetään vain runsaat puolet kasvusta. Metsäntutkimuslaitoksen selvitysten mukaan hakkuita voitaisiin kestävästi kasvattaa nykyisestä 55 miljoonasta kuutiosta 66 miljoonaan kuutioon. Suomalainen metsäteollisuus hyödyntää uusiutuvan raaka-aineensa tarkasti palvellakseen ympäristötietoisten kuluttajien muuttuvia tarpeita. Puuaines hyödynnetään lähes sataprosenttisesti kuituna, puutuotteina ja bioenergiana. Metsäteollisuus tuottaa noin 80 prosenttia maamme bioenergiasta, jonka käytössä olemme Euroopan edelläkävijöitä. Puupohjaiset tuotteet voidaan kierrättää ja elinkaarensa päätteeksi polttaa energiaksi. Suomessa käytetystä paperista kerätään uusiokäyttöön yli 70 prosenttia. ANNE BRUNILA Toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Riman ali kauppa- ja teollisuusministeriö kumosi tammikuussa Etelä-Suomen ja Kolarin kaivosvaltaukset. Uraaninlouhinta olisi aiheuttanut mittavia ympäristövaikutuksia. metsähallitus avohakkaa luonnonmetsiä Savukoskella ja Kittilässä. Luonnon lisäksi myös matkailu ja luonnon monikäyttö kärsivät.

6 Näkökulma 7 Porraskäytävissä tuhlataan energiaa Vieläkin valmistuu taloja, joissa porraskäytävissä on valonappuloita, vaikka jo aikaa sitten on keksitty lamppuihin hämärä- ja liiketunnistimet. Olen usein kysynyt ihmisiltä: Miksi sytytit valon rappuun, vaikka aurinko paistaa koko lasiseinän täydeltä rappuun? Vastaukseksi olen saanut milloin mitäkin. Useimmiten se on kuulemma tapa, josta ei pääse eroon. Olen ammatiltani lehdenjakaja, liikun yöllä rapuissa, ja sytytän valot porraskäytävään vain silloin kun se on tarpeellista. En kuitenkaan riskeeraa omaa turvallisuuttani, mutta jopa pimeimpänä talviaikana selviydyn usein pihavalojen avulla. Ammatissani olen oppinut myös ihmettelemään hissejä, joissa valo palaa koko vuorokauden, käytettiinpä hissiä tai ei. Kesäaikaan tämä on jopa ongelma, koska lämpötila hissin sisällä saattaa olla lähes saunamainen, kun aamuyöllä astun hissiin, joka on seissyt useita tunteja paikallaan ovet kiinni. Jaan aivan uudella asuinalueella, vanhimmat rakennukset ovat noin vuodelta 1999, yhdessä taloyhtiössä on hissit, joissa valo syt- Tarkennus LKA:n kannattavuudesta MATTI LIIMATAINEN Jo ennen kuin Kioton ilmastosopimus oli saatu voimaankaan, olivat päästöjä pahiten aiheuttavat teollisuuslaitokset alkaneet käydä kauppaa päästökiintiöillä. Suomestakin tähän syntiin on langennut muun muassa Fortum. Luonnon ja ilmaston tasapainoisuuden kannalta asioiden tarkastelu ja toimien aikaansaaminen lähes yksinomaan talousajattelun pohjalta on virheellinen. Ilmastosopimuksessa kuten muussakin ympäristönsuojelussa lähtökohtana on oltava luonnontalous, ekologia, eikä rahatalous, ekonomia. Kasvillisuus, luonnon eliöt, eivätkä ihmisyhteiskunnan omat infrastruktuuritkaan erota sitä, kenen rahalla ilmaston muutoksen seurauksena syntyvät luonnon mullistukset on maksettu. Maapallon rikas väestön osa ostyy vasta kun ovi aukeaa. Yhdessäkään yhtiössä ei ole porrashuoneissa liike- ja hämärätunnistinvaloja, vaan vanhanaikaiset sytytettävät lamput. Olen esittänyt myös kotitaloni isännöitsijälle mahdollisuutta vaihtaa valopolitiikka energiaa säästäväksi, mutta asia ei tunnu kiinnostavan. Vanhaan taloon tekniikan vaihtaminen tietysti maksaa. Säästöä syntyy kuitenkin jo pelkästään sähkölaskussa jonkin ajan kuluttua. Myös valonappuloihin kohdistuva ilkivalta tulee kalliiksi, siitä pääsee eroon, kun ei ole valonappuloita. Kolmas ihmettelynaihe on porraskäytävien lämpötila. Ymmärrän kyllä, että siinä pitää olla jonkinlainen puskuri asunnon ja kylmän ulkoilman välissä, mutta kun porrastilojen lämpötila on kahdenkymmenen asteen yläpuolella, tuntuu se jo liioittelulta. Uskoisin, että asteita voisi olla jopa vain 15, silti puskuri toimisi. Olisipa vain mukavampaa kaikille portaissa työskenteleville. Ja asukkaathan kulkevat portaissa ulkovaatteissaan. HEIDI VIKMAN Lehdenjakaja Luonnonsuojelijan haastattelussa (6/2006) kertomani tieto Luonnonkuva-arkiston tappioista kaipaa tarkennusta. Arkiston tuotto kyllä laski vuosituhannen alussa, mutta varsinaisesti tappiota syntyi vasta menneenä vuonna Menojen leikkaukset ja säästöliekillä toimiminen pitivät tuloksen lievästi positiivisena. Liiton mahdollisuudet tuloksellisiin arkiston uudistuksiin olivat kuitenkin oman talouden kireydestä ja koko Tuki Oy:n tuotollisista tappioista johtuen olemattomat. Siksi ratkaisu arkiston myymisestä osaaviin käsiin Kuvaliiteri Oy:lle oli nähdäkseni arkiston säilymisen kannalta oikea. HEIKKI SUSILUOMA puheenjohtaja SLL Teollisuusmailla on ensisijainen vastuu Kokoomuksen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola kritisoi Luonnonsuojelijassa (6/06) tuttuun tyyliinsä kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja ja ilmastopolitiikkaa. Korholan mukaan on ongelmallista, että vuonna 1997 solmittu Kioton pöytäkirja ei asettanut kehitysmaiden päästöjen kasvulle mitään rajaa. Hänen mukaansa teollisuusmaiden päästövähennykset ovat turhia, mikäli mukaan ei saada kaikkia maita. Kannattaa kuitenkin muistaa, että sekä Kioton pöytäkirja että sen pohjana oleva YK:n ilmastosopimus lähtevät siitä ajatuksesta, että teollisuusmailla on ensisijainen vastuu ilmastonmuutoksen torjumisesta. Näin tuleekin olla. Teollisuusmaat ovat aiheuttaneet kaikista tähän mennessä tuotetuista päästöistä kolme neljäsosaa. On selvää, että kehitysmaat eivät lähde mukaan sitoviin päästövähennyksiin elleivät teollisuusmaat ole ensin itse valmiita tekemään jotain. Teollisuusmaat tuottavat edelleen yli puolet maailman hiilidioksidipäästöistä, vaikka niissä asuu vain viidennes maailman väestöstä. Kyse on oikeudenmukaisuudesta. Varsikin kun kehitysmaiden päästöt syntyvät usein perustarpeiden tyydyttämisestä eli eloonjäämisestä teollisuusmaiden päästöjen ollessa suurimmaksi osaksi ylellisyyspäästöjä. Kioton pöytäkirjaa on toki helppo kritisoida monestakin eri näkökulmasta. Korholan kritii- Ilmasto ei ole myytävänä Lukijoilta Lähetä tekstit (max. pituus 2000 merkkiä): kiltä vie pohjaa kuitenkin se, että hän ei esitä tilalle mitään muutakaan vaihtoehtoa. Sen sijaan olen samaa mieltä Korholan kanssa siitä, että kansainväliset ilmastokokoukset eivät ole pystyneet vastaamaan planeetan ja ihmiskunnan tärkeimpään haasteeseen eli ilmastonmuutoksen torjuntaan. Suomen luonnonsuojeluliitto onkin ehdottanut, että ilmastoneuvottelut tulisi siirtää ympäristöministereiltä valtion päämiehille, jotta asia saisi isomman painoarvon maiden kansallisessa politiikassa. Samalla Suomeen tulisi perustaa erillinen ilmastoministerin salkku hoitaman asiaa. Teollisuusmaiden on jatkossakin kannettava ensisijainen vastuu päästövähennyksistä. Teollisuusmaiden, Suomi mukaanlukien, on aika sitoutua pitkän aikavälin päästövähennyksiin, joiden mukaan päästöjä tulisi vähentää vähintään 30 prosenttia vuoteen 2020 ja 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Näin meillä on mahdollisuus pitää ilmaston lämpeneminen alle kahden asteen riskirajan ja saada jatkoneuvotteluissa myös kehitysmaat ja Yhdysvallat mukaan päästövähennyksiin. Vain sitoutumalla konkreettisiin tavoitteisiin saadaan muutkin mukaan päästövähennyksiin. On mahdotonsa saada aikaiseksi globaalia ilmastoratkaisua, mikäli saattuttaja ei ole itse valmis maksamaan ensin päästöistään. Sitä paitsi ilmastonmuutoksen torjuminen ja päästövähennykset tulevat moninverroin halvemmaksi kuin se, että ei tehtäisi mitään. LEO STRANIUS SLL:n energia- ja ilmastovaliokunnan puheenjohtaja MATTI LIIMATAINEN taa köyhiltä mailta oikeuksia ylläpitää luonnonvarojen kestokykyyn nähden liian korkeaa elintasoa. Suomen virallinen ympäristöhallinto pelkää kertoa kuinka paljon ilmastonmuutoksen ehkäiseminen vaatii rahaa. On kuitenkin myönnettävä, että Suomikin elää yli (luonnon)varojensa ja ympäristönsuojelusta tulee maksaa enemmän sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Lykätyt ympäristöinvestoinnit maksavat enemmän kuin ajoissa tehdyt. Historia opettaa, että vapaaehtoisuuteen ei voi ratkaisuja rakentaa. Kansallisesti sitovat lait ja normit sekä kansainväliset sopimukset vaativat tuekseen valvonta- ja seuraamusjärjestelmän. Kerättävät sakko- ja korvausrahat voitaisiin liittää kansainväliseen ympäristörahastoon, jolle löytyy vielä vuosikymmeniksi käyttökohteita maapallon ympäristön ennallistamisessa. Ilmastopäätösten perusteena on oltava paras mahdollinen tuotantoteknologia. On vaadittava nykyisille päästäjille toimia saavuttaa tämä taso, eikä suinkaan valtion varoilla ostaa päästökaupalla oikeus sen ylittämiseen. Uuden teknologian avulla on tätä sallittavuustasoa alennettava tai sen pitää olla tuotannon laajentamista rajoittava tekijä. Nykyisessä tilanteessa ilmaston muutos edellyttää talouskasvun pysäyttämistä varsinkin teollisuusmaissa. OLLI PAASIVIRTA Ympäristönsuojeluneuvos Kauniainen

7 8 Liitto toimii Luonnonsuojelijan lukijakyselystä menestys Luonnonsuojelijan lukijakyselyyn vastasi huikeat 848 lukijaa. Korkea vastausprosentti kertoo lehden merkityksestä Luonnonsuojeluliiton jäsenille. Lehden toimitus kiittää kaikkia vastanneita! 848 kpl LIISA HULKKO Jäsenlehti on tiedonlähde Luonnonsuojelija on tiedonlähde. 74 prosenttia lukijoista kokee lehteä lukemalla pysyvänsä selvillä ajankohtaisista ympäristöasioista. Parhaiten luetaankin uutiset. Onko Luonnonsuojelija Sinun lehtesi? Vastanneista puolet pitää Luonnonsuojelijaa meidän kaikkien jäsenten lehtenä. Miltei 40 prosenttia haluaisi tietää lisää liiton konkreettisesta toiminnasta ja paikallisista aktiviteeteistä. Toi- saalta juuri näistä aiheista kertovia juttuja luetaan vähiten. Lukijoilta-palsta mielipidekirjoituksineen osoittautui toisaalta yhdeksi lehden tärkeimmistä. Luonnonsuojelijaa uudistui vuoden 2006 alussa, ja kehitystä on jatkettu edelleen. Suuntaa pitää hyvänä lähes 40 prosenttia lukijoista. Aiemmissa kyselyissä lehteä on joskus pidetty raskaslukuisena, nyt vain vajaa kymmenesosa kokee näin. Lehteä haluttaisiin kehittää eri suuntiin: 24 prosenttia painottaisi luonnonsuojeluaiheita ja 27 prosenttia haluaisi enemmän ympäristönsuojeluun ja politiikkaan liittyviä artikkeleita. Neljäsoa pitää lehteä raikkaana ja kiinnostavana, ja viidesosan mielestä lehden pitäisi olla räväkämpi. Luonnonsuojelijaa luetaan tyypillisesti vartista puoleen tuntiin. Viidesosa säästää lehden myöhempiä lukuhetkiä varten. Viisi palkintoa vastanneille Erityisesti naiset osallistuivat innokkaasti 72 prosentin osuudella. Luonnonsuojeluliiton jäsenistöstä naisia on vajaat kaksi kolmasosaa. Vastauksia tuli eniten vuotiailta lukijoilta. Luonnonsuojeluliiton jäsenistön keski-ikään verrattuna myös nuoret ovat hyvin edustettuna. Kyselyyn vastasi erityisen kouluttautunutta väkeä, 42 prosentilla vastaajista on yliopistokoulutus. Maantieteellisesti eteläsuomalaiset täyttivät lomakkeita innokkaimmin. Jopa 52 prosenttia vastaajista asuu Uudellamaalla tai muualla Etelä-Suomessa. Vastanneiden kesken arvottiin viisi Norppa-pyyhettä. Arpaonni suosi Kirsi Korhosta Helsingistä, Anna-Maija Tuomalaa Turusta, Tuomas Räsästä Turusta, Tanja Kortetta Helsingistä ja Mikko Uusi-Oukaria Turusta. Onnea voittajille! 85 % LIISA HULKKO Laatua, luomua ja kotimaista! Kyselyyn vastasi iso joukko valistuneita kuluttajia. Vain kaksi prosenttia kertoi ostavansa mitä mieleen tulee. Ostatko mieluiten kotimaisia kurkkuja ja tuttua ja turvallista reikäleipää? 85 % vastanneista kertoi suosivansa kotimaisia tuotteita ja 75 % terveellisiä tuotteita. Yli puolet suosii luomua ja haluaa ostaa enemmän lähellä tuotettua ruokaa. Hinta tulee vastaan erityisesti pienituloisilla, työttömillä ja lap- siperheillä. Kyselyn mukaan ympäristöystävällisyydestä ja eettisyydestä ei silti tingitä. Erityisesti pienituloiset välttävät ylikansallisia tuotteita, muovi- ja pahvikerroksiin sullottuja tavaroita ja myös lihatuotteita. Jopa 82 prosenttia vastaajista kertoo välttävänsä lyhytkestoisia ja kertakäyttöisiä tuotteita. Kaksi kolmesta pyrkii korjauttamaan kodinkoneensa, suosii ekomerkittyjä tuotteita ja koneita sekä välttää materiaali- ja sähkösyöppöjä kodinkoneita. Palvelut vapaa-ajanviettotapana eivät saaneet suurta suosiota kyselyssä. Norpan tukijat ovat kyselyn mukaan lukutoukkia. Näin voisi ajatella, sillä 75 prosenttia vastaajista oli syventynyt kaunokirjallisuuden pariin viimeisen parin kuukauden aikana. Melkein yhtä yleinen harrastus on sienestys ja marjastus. Luonnossa vaelletaan, retkeillään, valokuvataan ja kiikaroidaan lintuja. Myös mökkeily ja puutarhanhoito ovat suosikkeja ajanviettotapojen joukossa. LIISA HULKKO

8 Liitto toimii 9 Lisää rytinää ja vihamiehiä TEEMU TUOVINEN Ossi on ylypiä ja kares, sanoo ittellinen tonttinsa puolustaja ja pitkäaikainen Luonnonsuojeluliiton yhdistysaktiivi Ossi Polari Seinäjoelta. Väittely nuoremman sukupolven edustajan Suoku Sirenin kanssa on varma. Suokun nimikin juontaa paikallisesta luonnonsuojeluyhdistyksestä. N ykyään kokouksissa päätetään vain pikkuasioista, ostetaanko lepakkotutka vai ei. Mielestäni pitää päättää radikaalisti räväkämmistä asioista, veistelee Ossi. Ossi oli aikoinaan jo perustamassa Vaasan läänin luonnonsuojeluyhdistystä ja toteaa, että tuohon aikaan ympäristöliike oli trendi. Se on hiipunut melkoisesti kulta-ajoista. Mutta lobbaus on nykyaikaa, isoja asioita ei saa läpi radikaalisti. Merkittävien asioiden voittamiseksi on neuvoteltava ja asiat saa päätökseen, jos niin haluaa, haastaa nuoremman sukupolven edustaja Suoku Siren. Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtajan etunimikin juontaa juurensa 70-luvun paikallisesta luontoyhdistyksestä Suokulaisista. Nykyisin tehdään niin paljon turhaa työtä. Asiat pitää mennä sujuvammin. Kun puhutaan aina rahasta tai siitä kun sitä ei ole niin vuorovaikutustaidot ovat kovilla, jyrisee Ossi. Piiperrystä vai rytinää? Luonnonsuojelutoiminta on paljon retkien varassa. Tietenkin se edistää luontokasvatusta ja luonnon kunnioitusta, mutta luonnon tilaa se ei suoraan edistä, pohtii Suoku nykyluonnonsuojelua. Aikanaan suokulaisissa kerättiin adressia tekojärveä vastaan ja se oli oikeaa toimintaa. Mutta ei Ossi siihen osallistunut, vaikka nykyään kaipaakin räväkkää otetta, Suoku jatkaa. No, silloin en kokenut, että se tekojärven vastustus olisi ollut oma juttuni, puolustelee Ossi. Suokun mukaan luontoretket ovat kuitenkin yhä suosittuja, ja Ossin mielestä yhdistystoiminta on liian pientä sisäpiirin pientä piiperrystä. Kantaa on kuitenkin otettu moniin asioihin ja hankkeisiin, korjaa Suoku. Pitää saada aikaan jotakin rytinää, toteaa Ossi ykskantaan. Mutta lausunnoillahan on saatu eteenpäin asioita, puolustelee Suoku vielä. Lisää rytinää ja vihamiehiä!, veistelee Ossi pilke silmäkulmassa. Mihin se johtaa, monet virkamiehet osaavat kyllä myötäillä asioissa, mutta eivät tee asialle mitään, kyseenalaistaa Suoku Ossin rytinät. Nykyajan meno hengästyttää Ihmiset ovat ymmällään nykyajan menosta, mikä on oikein ja mikä ei. Nykyisin kaikki on mennyt vaikeaksi tässä yhteiskunnassa. Maalaisjärki on kadonnut, mutta huippumiehetkään eivät osaa enää ratkaista syntyneitä ongelmia, Ossi pohtii ja lisää että juuri hiljakkoin kannustettiin puun polttoon ja nyt yhtäkkiä on huomattu pienpolton hiukkasongelma. Maalaisjärjellä pärjää tiettyyn rajaan, mutta nykyiset asiat ovat oikeasti monimutkaisia. Luonnonsuojelujärjestöjen yksi teema voisi olla monimutkaisten asioiden selventäminen yksinkertaisiksi ja selkeiksi, ideoi Suoku. Mutta ovat ne suojeluasiat edistyneetkin vuosikymmenten aikana enemmän kuin yhtäkkiä ajattelisi. Luin äskettäin aikoja sitten pitämäni esitelmän ja niistä asioista on yhteiskunnassamme puolet toteutuneet ihan huomaamatta, kertoilee Ossi. Nykyisin luonnonsuojelun argumentteja käytetään luontoa vastaan esimerkiksi teollisuudessa kun suojelulauseilla lobataan toimintaa. Se hämmentää kuluttajia. Liitossakin mennään niin korkealentoisiin asioihin, ettei ne kiinnosta tavallista kansalaista. Moni asia on pelkkää saivartelua tai asiasta pitää tietää todella paljon ymmärtääkseen, pamauttaa Suoku Siren. Pohjalaisuudesta voi ponnistaa Savolaiset vain myötäilee ja puhuu joutavia, pohjalainen se uhoaa ja kiroaa. Pohjalaiset ei ole keskiarvoihmisiä ja ne ei mahdu mihinkään raameihin. Pitää koittaa aina olla paras, laukoo Ossi. Poholajainen kateus on parasta. Kun naapurilla on jotakin, pitää itse laittaa paremmaksi. Pohjalainen trossaaminen ja näyttämisen halu ja taito pitäisi kanavoida luonnonsuojeluunkin. Jos itse suojelee hehtaarin, naapuri suojelisi puolta enempi, heittää Suoku. TEEMU TUOVINEN Savolaiset vain myötäilee ja puhuu joutavia, pohjalainen se uhoaa ja kiroaa.

9 10 Ajassa Arviot Risto Mustonen vanhassa mäntyjättiläisessä Sallan Ruuhitunturilla. Metsä suojeltiin luontojärjestöjen inventointien seurauksena vuonna Ilkka Hanski: Kutistuva maailma Elinympäristöjen häviämisen populaatioekologiset seuraukset, Gaudeamus 2007, 295 s. Ilkka Hanski kertoo kirjassaan Kutistuva maailma elinympäristöjen häviämisen seurauksista yksilöille, eliökannoille ja lajeille. Viesti on selvä: elinympäristöjen tuhoutuminen on tärkein syy lajien uhanalaisuuteen ja sukupuuttoihin. Kirjan tiedot voivat hätkähdyttää asioista jo jonkin verran tietävääkin: maailman tunnetuista nisäkkäistä jopa 24 % on luokiteltu uhanalaisiksi ja linnuista 12 %. Hanski käsittelee valaisevasti keskeisimpiä luonnon monimuotoisuuteen liittyviä kysymyksiä. Mitä ovat sukupuuttokynnys Tilattavia oppaita ja sukupuuttovelka? Mitkä ovat elinympäristöjen häviämisen geneettiset ja evolutiiviset seuraukset? Mikä on lahopuun ja muiden mikrohabitaattien merkitys monimuotoisuudelle? Kirja ei ole kuitenkaan pelkää faktojen tykitystä vaan myös henkilökohtaisempaa pohdiskelua on mukana. Kirjaa onkin nautittava lukea ja lukuisat Hanskin henkilökohtaisiin kokemuksiin perustuvat tarinat tempaavat mukaansa. Kutistuva maailma on hyvä käsikirja luonnonsuojelun peruskysymyksistä kiinnostuneille. ja on suunnattu niille, jotka halu- Kiravat syventää tietämystään populaatioekologiasta, mutta sopinee myös vähemmän tietäville. Kirjaa voi suositella erityisesti päättäjille, joiden ekologinen tietämys ei ole ajanmukaisella tasolla. Kirjassa pohditaan asioita pitkällä aikavälillä, niin kuin on tietysti syytäkin. Ihmiset ovat tunnetusti lyhytnäköisiä ja onkin haaste saada erityisesti päättäjät tajuamaan tekojemme vaikutukset pitkälle tulevaisuuteen. Hanskin sanoin meidän tulisi antaa tuleville sukupolville tilaisuus löytää vaihtoehto sille elämäntavalle, johon itse olemme ajautuneet. KAISA MURDOCH Johanna af Hällström (toim.): Arki, valinnat ja tulevaisuus -ympäristökasvatusmateriaalit. Painotalo Miktor oy. Helsinki Luonnonsuojeluliitossa tuotettu kestävää kehitystä edistävää materiaali on suunnattu aikuisille suunnattuja opintokerhoja varten. Sarjaan kuuluu neljä vihkoa: Kestävä liikkuminen, Kestävät elintarvikevalinnat ja kulutus, Ekologinen tietämys ja lajituntemus sekä Kestävät energiavalinnat. Materiaalia voi tilata osoitteesta hintaan 10,00 e/ sarja. Seppo Aro ym. (toim.): Pirkanmaan lintutornit ja luontopolutopas. Tammer-paino Oy, Tampere s. Oppaassa esitellään yli 30 alueen kuntien lintutornia ja noin 50 luontopolkua. Oppaassa kerrotaan myös lintuvesien suojelusta ja hoidosta. Opasta myynnissä Pirkanmaan piirissä. Jäsenhinta on 15 e + postikulut 2,70 e. Lisätiedot ja tilaukset Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri, (03) , Suomen ikihongat luultuakin vanhempia Suomen vanhojen metsien puusto on jopa keskiaikaista, uudet tutkimukset paljastavat. Suomen puulajeista pitkäikäisimpänä on pidetty katajaa, joka on meidän oloissamme useimmiten pensasmainen. Yleisistä puulajeistamme mänty on pitkäikäisin. Mäntyjä tapaa vanhoissa metsissä melko yleisesti vuoden ikäisenä, ja se saattaa elää kauemminkin. Suuresta osasta Suomea tällaiset metsät ovat lähes tyystin kadonneet, ja Etelä-Suomessa 200-vuotiaskin mänty erottuu maisemasta. Puun iän voi laskea sen lustoista tai vuosirenkaista, jotka näkyvät joko puun poikkileikkauksesta tai kairalla otetusta lastusta. Puun todellinen ikä voi kuitenkin olla sen lustoja suurempi. Etenkin pohjoisen Suomen karuissa ja kylmissä metsissä mänty voi elää vielä kuolleenakin satoja vuosia. Tämän todellisen iän kertoo dendrokronologia eli puulustojen tai puiden historian tutkimus. Puun kronologia Dendrokronologia perustuu puun kronologiaan, joka rakennetaan ristiinanalysoimalla samalta alueelta löytyneitä vanhoja puita, hirsiä, uppotukkeja, arkeologisia löytöjä ja puuesineitä. Kronologia on lustojen koon vaihtelua tiettynä ajanjaksona kuvaava sarja. Dendrokronologia on paljastanut, että Suomen vanhat metsät ovat puustoltaan luultuakin vanhempia. Kessistä on löydetty kelo, joka oli aloittanut kasvunsa 1100-luvulla. Runko oli edelleen kova, mikä kertoo pohjoisboreaalisen metsän tavattoman hitaasta kierrosta. Puu kasvaa äärirajoilla hitaasti, ja se myös kuolee hitaasti. Niin hitaasti, ettei se oikein sovi metsiä kovaa vauhtia uudistavan ihmisen perspektiiviin. Kvartäärigeologi Pentti Zetterberg Joensuun yliopiston dendrokronologian laboratoriosta sanoo, että puita pitäisi tutkia paljon nykyistä enemmän dendrokronologialla. Puuston ja puuaineksen todellinen ikä saadaan selville vain dendrokronologisen ajoituksen kautta. Pelkästään laskemalla vuosilustoja ikä voi olla huomattavastikin virheellinen, koska ilman dendrokronologiseen menetelmään kuuluvaa ristiinajoitusta ei mahdollisia epätäydellisiä vuosilustoja voida todeta. Niitä voi olla puun kunnosta riippuen jopa 5-10 % lustojen kokonaismäärästä. Lustoja laskemalla jää myös pois olennainen tieto siitä, kuinka kauan kuollut mänty on jo seissyt kuolleena kelona. MATTI LIIMATAINEN Hakataanko tänäkin talvena keskiaikaista metsää? Metsähallitus on suunnitellut ja toteuttanut tänä talvena useita hakkuita luonnonsuojelujärjestöjen kartoittamissa luonnontilaisissa vanhoissa metsissä Lapissa. Hakkuita on tehty Savukosken Jooseppitunturilla, ja ne ovat alkamassa myös Kittilän Pokka-Puljussa. Metsien todellinen ikä ei ole tiedossa, koska puita ei ole tutkittu dendrokronologisesti. Vuonna 2005 tehdyssä tutkimuksessa samankaltaisesta metsästä Peurakairasta löytyi keskiajalla 1500-luvulla kasvunsa aloittaneita mäntyjä. Luonnonsuojelujärjestöt suunnittelevat nyt myös tänä talvena hakattavien metsien todellisen historian tutkimista dendrokronologialla. Hankkeen etenemistä seurataan tulevissa Luonnonsuojelijan numeroissa. SINI HARKKI

10 Tekijä & näkijä 11 Askeleita ympäristöministerinä PETRI KUOKKA /AARNIPAJA Ympäristöministeri Stefan Wallinilla on taskussaan askelmittari. Millaisia askeleita hän on ottanut ja mitä hän vielä ehtii ennen eduskuntavaaleja? L puiston kupeessa, ympäristöministeriön kokoushuoneen seinällä on ympäristöministerien mustavalkoiset valokuvat. Ensimmäisenä hymyilee Matti Ahde. Viimeeksi talosta lähteneen Jan-Erik Enestamin kuvaa ei ole vielä ehditty laittaa seinälle, mutta nyt sisään astuu jo hänen toivomansa seuraaja. Valtiosihteeri Stefan Wallin, 39, vaihtoi vuoden vaihteessa työhuonetta. Asiallisen ystävällinen Wallin pyytää heti aluksi sinuttelemaan. umettoman Esplanadin Uusi työ tutussa talossa Miten uusi tehtävä on lähtenyt liikkelle? Kiitos kysymästä, ihan hyvin. Talohan on tuttu. Ajankohta on sikäli mielenkiintoinen, että kaikki ovat ympäristöstä kiinnostuneita. Joskus sanotaan suomalaisesta keskustelukulttuurista, että voidaan keskustella vain yhdestä asiasta kerrallaan. Jos se on ympäristöasioissa nyt ilmastonmuutos, niin kyllä se minulle kelpaa. Juuri ennen virkaanastumistaan ja presidentinesittelyä Wallin soitti kuusivuotiaalle tyttärelleen. Ajattelin kysyä vielä viime ohjeet siitä, mitä ympäristöministerin pitäisi tehdä. Hän vastasi näin: Huolehtia siitä, että luonto voi hyvin ja kasvit kasvavat. Se on aika hyvä ohjenuora. Kotoa löytyy muutakin asiantuntemusta. Vaimo Elina Pirjatanniemi on väitellyt Turun yliopistossa tohtoriksi ympäristörikok- sista. Keskustelunaiheina keittiön pöydän äärellä ovat olleet niin Ruissalon öljypäästöt kuin Lievestuore, Kaukaa... Totta kai puhumme hyvinkin paljon ympäristöasioista. Täydennämme toisiamme. Idealismi ja reaalipolitiikka kohtaavat. Uusi ympäristöministeri on kaupunkilaispoika, hän on syntynyt ja kasvanut Vaasassa ja muuttanut sieltä Turkuun. Meillä on edelleen kesäpaikka maalla, 10 kilometriä Vaasasta pohjoiseen. Siellä on mahdollisuus rentoutua, koska on luontoa ympärillä, voi kalastaa ja harrastaa puutarhaviljelyä ihan amatööripohjalta. Taustalta ministeriksi Stefan Wallin on täysiverinen ammattipoliitikko ja nyt myös Rkp:n puheenjohtaja. Hän on työskennellyt kahdeksan vuotta eri ministerien tukena. Suomen vanhimman päivälehden Åbo Underrättelserin entinen varapäätoimittaja tuntee median toimintatavat. Ympäristöministeriön kokenut virkamies kertoo, että häntä pidettiin valtiosihteerinä positiivisena tapauksena, joka veti pitkiä linjoja eikä häirinnyt esittelijöitä ja valmistelijoita. Jalkapallon ystävänä tunnettu Wallin ei myös selvästikään aio ottaa keltaista korttia taklaamalla viiveellä edeltäjäänsä Enestamia, vaikka eroja todellisuudessa lieneekin. Jos ei muussa, niin tyylilajissa. Hän tarvitsee Varsinais-Suomen vaalipiiristä myös Enestamia äänestäneiden tuen. Perin edeltäjältäni puhtaan pöydän. Ne asiat, joita hän laittoi alulle, hän sai myös läpi ja eteenpäin. Ilmastonmuutos ykkösaiheena Suomen EU-puheenjohtajuuskausi meni Wallinin mielestä ihan hyvin: USA saatiin ilmastoneuvottelupöytään ensimmäistä kertaa neljään vuoteen. Keskeisissä ympäristöasioissa saattiin poliittinen yhteisymmärrys aikaiseksi. Mikä on oma agendasi tällä kaudellasi? Toivoisin, että ilmastonmuutoksen saralla voitaisiin ylläpitää eteenpäin suuntautuvaa, rakentavaa ja konsensus-pitoista keskustelua. On esitetty, että Suomeen pitäisi saada ilmastoministeri? Miltä ajatus tuntuu? Riskinä on, että eristettäessä tietty aihepiiri yhteen salkkuun, synergiaa ei pääse syntymään muiden asiaan liittyvien sektoreiden kanssa. On aika ottaa esiin lisämateriaalia. Englantilaisen päivälehden Guardianin etusivun pääaiheena kritisoidaan pääministeri Tony Blairia, joka ei näe omilla toimillaan merkitystä ilmastonmuutokseen. Englannissa on kohistu johtavien henkilöiden esimerkin voimasta. Blairin perheen lomamatkaa Miamiin ei kerrytä ainakaan poliittisia lentopisteitä. Prinssi Charles on sen sijaan kertonut siirtyneensä julkisille lennoille ja tavallisiin juniin. Wallinkin kertoo kulkevansa Turun kodin ja Helsingin väliset työmatkat junalla: Vieläpä kakkosluokassa. Niissä on aivan riittävän hyvä taso. Tämä on nuoralla tanssimista ja tasapainon etsimistä. Toisaalta poliitikolta pitää voida odottaa hyvää esimerkkiä. Toisaalta poliitikon on vaikea moralisoida omilla päätöksillään, koska silloin pitäisi olla parempi kuin muut ihmiset. Valtioneuvoston turvallisuuspalvelu suosittelee ministereille auton käyttöä, mutta Enestam tuli silti tunnetuksi kovana kaupunkikävelijänä. Perinne tuntuu osittain jatkuvan. Kävelen Helsingissä työpaikalta asunnolleni ja Turussa kotoa 13 minuuttia asemalle. Se on hyvä aamulenkki. Tässä vaiheessa Wallin alkaa kuin todisteeksi tunnustelemaan pukunsa housuntaskuja. Taskussa on askelmittari. Soista mereen ja jätteisiin Pitäisikö soita edelleen kuivata turpeenpolttoon? Ainakin Euroopaan parlamentti näyttää nyt muodostavan kannan, että turve on hitaasti uusiutuva energiamuoto. Tätä Suomen energiapoliittiset toimijat ovat alkaneet käyttämään mahdollisuutena saada sille tällainen status. Turpeella on oma asemansa aluepoliittisesti, mutta uskon että se on Suomen energiantuotannossa saavuttanut tasoltaan jo lakipisteensä. Mikä olisi paras keino auttaa Itämerta? Täytyy pyrkiä vähentämään kaikkia päästöjä Itämereen. Rannikon kasvattia tuntuu aidosti harmittavan, että vaikka vapaa-ajan asuntojen likavesiä tullaan jatkossa kontrolloimaan tiukemmin, laivat saavat rehevöittää ja liata Itämerta. Matkustaja-alusten käymälävesille tarvitaan täyskielto. On aivan pähkähullua, vaikkakaan ei ole kiellettyä, että laivat saavat päästää likavetensä mereen 12 meripeninkulman rajan ulkopuolella. Se ei istu millään tavalla tämän päivän ympäristöpolitiikkaan tai ajan henkeen. Kun ministeri on nyt maltillisesti lähes liekeissä, on hyvä siirtyä jätteenpolttoon, jota hän tuntuu kannattavan. Päijät-Hämeen jätehuollon selvityksen mukaan vain 16 % yhdyskuntajätteestä on kierrätyskelvotonta ja haitatta palavaa. Uskotko kierrätykseen kelpaamatonta jätettä riittävän tulevaisuudessa jätteenpolttoon? Pitäisikö jätelainsäädäntöämme muuttaa? Uskoisin, että jätehierarkia pätee jatkossakin, mutta siihen kuluu myös sen hyväksyminen, että tiettyjen jätetyyppien poltto on oikea menetelmä, kunhan siitä saadaan energiahyöty. Aina kysytään kuinka monta jätteenpolttolaitosta pitäisi olla Suomessa. Tämä tietenkin lähtee tarpeesta. Ja huomattava lukumäärä synnyttää myös tarpeen. Ministerillä alkaa olla kiire Eduskuntaan. Viimeinen kysymys. Miten suhtaudut ympäristöjärjestöihin ja Suomen luonnonsuojeluliittoon? Lähden siittä, että ympäristöjärjestöt edustavat ikään kuin päätöksenteon huonoa omaatuntoa. Se ei voi olla sama rooli kuin poliittisilla toimijoilla. Otan ympäristöjärjestöt vakavasti jatkossakin, mutta mielestäni järjestöt ottavat myöskin tietoisen riskin, jos ne esiintyvät poliittisen puolueen kautta vaaleissa. Toivon, että ympäristöjärjestöt pysyvät epäpoliittisina jatkossakin. MATTI NIEMINEN

11 12 Ajassa Millaista ympäristöpolitiikkaa äänestät Kaikki puolueet vannovat taistelevansa ilmastonmuutosta vastaan ja Itämeren puolesta. Miten puolueiden ympäristökannat eroavat toisistaan? Luonnonsuojelija kokosi kuuden suurimman puolueen linjat pääympäristöteemoista. Tiedot on koottu puolueiden vaaliohjelmista sekä puolueille tehdystä kyselystä. Norppa kommentoi linjauksia Luonnonsuojeluliiton tavoitteet mielessään. Ilmasto on IN Maaliskuun eduskuntavaaleissa ilmastonmuutos on ympäristöteemojen kärjessä. Puolueet vakuuttavat sitoutuneensa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä EU:n tavoitteen mukaisesti 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Vain Vihreät vaativat kovempaa päästövähennystavoitetta. Uusiutuvilla pyyhkii nyt hyvin. Bioenergia myös energiaomavaraisuuden näkökulmasta saa kaikki puolueet taakseen. Apilapuolue Keskusta vaatii suorastaan bioreformia. Uusiutuvien energiavarojen, joihin Keskusta ujuttaa myös turpeen, edistäminen sopiikin maatalouspuolueelle kuin puu metsään. Kaikki suuret puolueet pitävät lisäydinvoiman rakentamista välttämättömänä, ja Rkp myötäilee. Vihreät ja Vasemmistoliitto vastustavat. Yhdestö asiasta kolme suurtakin on eri mieltä: vesivoimasta. Sdp vastustaa vesivoiman lisärakentamista toisin kuin Keskusta ja Kokoomus. Vihreä ja punavihreä puolue vaativat tiukimmin energiansäästöä ja energiatehokkuutta. Suuret puolueet vetävät mattoa energiansäästöpuheidensa alta lisäämällä samaan hengen vetoon, että on varauduttava energiankulutuksen kasvuun lisäydinvoimaa rakentamalla. Kolme suurta haluavat lisäksi pitää energian hinnan edullisena, eikä teollisuutta tai kulutusta saisi liikaa ohjailla. Kokoomus on valmis tarvittaessa poistamaan teollisuuden sähköveronkin. Rkp vaatii ekologista verouudistusta, mutta ei pidä tarpeellisena ympäristöverotuksen kiristämistä. Itämeren kanssa ei polta näppejään Itämerennorpalla ei ole hätää, jos vaaliohjelmiin on uskominen: Itämeren ja vesistöjen suojelu on ilahduttavasti kaikkien puolueiden tavoitteena. Vaaditaan maatalouden ravinnepäästöjen vähentämistä, laivojen jätevesien laskun kieltoa mereen ja Venäjän jätevesien puhdistamista. Oppositiopuolue Kokoomus muistuttaa kuitenkin, että nykyinen hallitus ei päässyt edellisiinkään tavoitteisiinsa. Perinteinen luonnonsuojelu unohduksissa Luonnon monimuotoisuus ei kuulu vaalien alla ympäristöpolitiikan muotitermeihin. Esimerkiksi Spd ei edes mainitse luonnonsuojelua vaaliohjelmassaan. Vihreät vaativat lisärahaa suojeluun ja omia suojeluohjelmia soille ja Etelä-Suomen metsille. Myös Lapin metsät ja suurpedot saavat sympatiansa. Keskustalle metsät ovat selkeimmin tuotantoalue: teollisuuden raakapuun saantia on edistettävä. Uusista suojelualueista apilapuolue ei innostu. Kuuden suurimman puolueen ulkopuolelta Kristilliset kunnostautuvat luonnonsuojelupuolella ja vaativat Etelä-Suomeen lisää suojelualueita. Jätepolitiikka polttomerkittyä Jätteenpolton lisäämisestä ollaan yksimielisiä. Vihreät ja Rkp tosin muistuttavat, että kyseessä on kierrätyskelvottoman jätteen poltto, sekajätteen massapolttoa ei hyväksytä. Tavoitteita ja keinoja jätteen synnyn ehkäisyyn saa vaaliohjelmista kaivella turhaan. Ilmaston- muutos Itämeri ja vesistöt Luonnon moni- muotoisuus KESKUSTA Energiaomavaraisuus nostettava vähintään 40 prosenttiin v mennessä. Lisättävä voimakkaasti energiansäästötoimia ja parannettava energiatehokkuutta. Varauduttava samalla energian kulutuksen kasvuun ja ydinvoiman lisäkapasiteetin rakentamiseen. Pyrittävä kokonaan pois hiilen ja öljyn käytöstä sähkön ja lämmön tuotannossa vuoden 2020 jälkeen. Suomi tarvitsee bioreformia. Kotimaisten, uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisättävä erittäin voimakkaasti. Uusiutuvien energiaraaka-aineiden osuus nostettava vähintään 35 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Suomen ponnisteltava turpeen saamiseksi uusiutuvaksi tai hitaasti uusiutuvaksi energiaraaka-aineeksi. Suomen vähennettävä omalta osaltaan Itämeren rehevöitymistä ja kuormittumista. Suojavyöhykkeiden lisäksi kehittämällä ympäristötukiohjelmia sekä palkitsemalla viljelijöitä tehokkaasta ravinteiden käytöstä ja vähäisistä päästöistä. Rantarakentamisen lisärajoituksiin ei ole tarvetta. Venäjän ravinne- ja myrkkypäästöjä Itämereen vähennettävä EU:n naapuruusohjelman avulla. Edistää metsien käytön monimuotoisuutta ja luonnonhoitoa. Uusien suojelualueiden perustamisen tapahduttava vapaaehtoisuuden pohjalta. METSO-ohjelma laajennettava koko Etelä-Suomen alueelle. Uudistettava kansallinen metsäohjelma ja turvattava metsien pitkäjänteinen kehittäminen tulevaisuudessa. Edistää teollisuuden raakapuun saantia. Suomi vapaaksi öljyriippuvuudesta vuoteen 2030 mennessä. Niin lämmityksessä kuin kuljetuksessakin oltava aina tarjolla vaihtoehto öljylle. Myös ydinvoiman lisärakentamisen mahdollisuus pidettävä avoimena. Tuotannon perustuttava yhä vahvemmin uusiutuvien kotimaisten luonnonvarojen (biomassa, vesi, tuuli) käyttöön. Sähkön ja lämmön yhteistuotantoa edistettävä. Biopolttoaineiden käyttöä lisättävä ja ympäristöystävällisiä autoja tuettava. Kohtuuhintaisen ja saatavuudeltaan varman energian saanti on turvattava kotitalouksille ja teollisuudelle. Itämeren ja muiden vesistöjemme tila vaatii välittömiä toimenpiteitä. Rehevöitymisen suurin kotimainen ai- heuttaja on maatalous, jonka päästöjä on vähennettävä aktiivisesti. Laivojen jätevesien laskeminen mereen saatava loppumaan. Venäjän kanssa jatkettava tiivistä yhteistyötä mm. Pietarin jätevesien puhdistamiseksi. Ei mainintaa. Vaaliohjelmista konkretiaan Tyypillisesti vaalien alla lupaillaan paljon ja varotaan suututtamasta äänestäjiä. On positiivista, että lupauksia esimerkiksi joukkoliikenteen kehittämiseksi satelee, mutta autoliikenteen kasvun hillitsemistä esittää harvempi. Perinteinen luonnonsuojelu ei tällä hetkellä herätä suuria tunteita. Tarkoittaako se, että metsiensuojelu on unohdettu vai että siinä ollaan samoilla linjoilla? Oli hallituskokoonpano silti mikä tahansa, näyttää ainakin vaaliohjelmien perusteella siltä, että ympäristön painoarvo politiikassa kasvaa. Erityisesti energiapoliittinen keskustelu käy kuumana. Pian näemme, painaako keskustelussa enemmän energian halpa hinta vai kasvihuonekaasut. Ja jos kuudes ydinvoimala toteutuu, niin riittääkö tahtoa ja resursseja vielä edistää uusiutuvia ja energiansäästöä? LIISA HULKKO Jäte ja kulutus Jätteen energiakäytön esteet poistettava, jätteen energiakäyttöä lisättävä voimak- kaasti. Jätteenpolttoa lisättävä.

12 Ajassa 13 eduskuntavaaleissa? Energiantuotannossa pyrittävä korkeampaan kotimaisuusasteeseen Energian hinta pidettävä edullisena. Ydinvoiman lisärakentaminen parempi vaihtoehto kuin fossiiliset polttoaineet ja Vuotoksen ja Kollajan altaiden rakentaminen sallittava. Uusiutuvien energialähteiden osuutta energiantuotannosta lisättävä. Energiaverojen ohjailtava tuotantoa ja kulutusta, mutta verotus ei saa rasittaa kohtuuttomasti tuotantoa eikä vientiteollisuutta. EU:n päästökauppa ei saa aiheuttaa kohtuuttomia kilpailuhaittoja EU:n ja muun maailman välillä. Kustannusten nousuun on tarvittaessa puututtava poistamalla teollisuu- den sähkövero. Energian kysynnän ja tarjonnan tasapainoa tulee tavoitella tehostetulla energian säästöllä. Energiaa käyttävää teollisuutta kannustetaan ja ohja- taan myös verotuksellisin keinoin energiaa säästäviin teknologisiin panostuksiin ja innovaatioihin. Energiapolitiikkaa ei saa rakentaa tuonnin varaan. Kotimaisessa energiantuotannossa panostettava uusiutuviin, päästöttömiin ja vähäpäästöisiin energiamuotoihin. Tulevalla vaalikaudella ei pidä ryhtyä ydinvoiman lisärakentamiseen tai Vuotoksen altaan rakentamiseen. Etsittävä yhteispohjoismaisia ratkaisuja sähköntarpeen tyydyttämiseksi sekä yhteistä energiastrategiaa Venäjän kanssa. Suomen asetettava tavoitteeksi ilmastopäästöjen leikkaaminen viidesosaan vuoteen 2050 mennessä. Seuraavaan hallitukseen otettava ilmasto- ja energiaministeri. Suomen vahvistettava energiaomavaraisuutta ja laadittava suunnitelma öljyriippuvuudesta irtautumiseksi vuoteen 2030 mennessä. Energian käytön tehokkuuteen ja säästöön pitää kannustaa säätämällä giansäästölaki. ener- Kotimaisen uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta tuplattava 20 vuodessa. Pelto- ja metsäenergian käyttöönottoa edistettävä. Lisäydinvoimaa ei tarvita kotimaahan eikä tuontina Venäjältä. Öljyriippuvuutta vähennettävä panostamalla uusiutuvien kotimaisten energiamuotojen, kuten puun, pellettien, energiaviljan, tuulen, auringon, maalämmön ja biokaasun, käyttöön. Ydinvoimasta ei voida lähiaikoina luopua, jos Kioton päästörajoja halutaan noudattaa. Mitään vähäpäästöistä tai päästöjen kannalta haitatonta ja kustannustehokasta tuotantomuotoa ei tule sulkea pois. Sähkön hinta nousee tulevaisuudessa, ja polttoainevero ja polttoainehinta ovat jo korkeita. Tämä jo ohjaa giansäästöön. ener- Tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Kotimaassa haja-asutusalueiden asukkaat saatava kitetyn vesihuollon piiriin. kes- Maatalouden ravinnepäästöt on saatava vähentymään. Hallituksen aikana vuonna 2002 hyväksytyn Suomen Itämeren suojeluohjelman tavoitteet eivät ole toteutuneet. Suojavyöhykkeitä piti perustaa hehtaarin edestä sopimuksia on tehty alle hehtaarille. Itämeren rehevöitymistä vähennettävä ja parannettava sen tilaa tehostamalla jätevesien puhdistusta ja supistamalla maatalouden päästöjä. Itämeren hälyttävän tilanteen parantamiseksi vähennettävä etenkin maatalouden, kalankasvatuksen ja laivaliikenteen päästöjä. Tuettava jätevesien puhdistamista Venäjällä. Rantarakentamista voi rajoittaa. Taistelua vesistöjä ja Itämeren rehevöitymistä vastaan jatkettava. Koko Itämeri julistetta- va erittäin herkäksi merialueeksi. Itämeren kuormitusta voidaan keventää mm. vähentämällä maatalouden ja kalankasvatuksen ympäristöpäästöjä, lisäämällä jätevesien puhdistamista sekä ehkäisemällä laivaliikenteen öljy- ja muita päästöjä mm. tiukemmin turvamääräyksin ja tehostamalla valvontaa. Ei mainintaa. Elinkelpoinen ympäristö ja luonnon monimuotoisuus on turvattava tuleville sukupolville. Metsätalouden lisäksi esimerkiksi matkailu ja porotalous ovat riippuvaisia metsistä ja alkuperäisluonnosta. Etenkin valtion ja yhtiöiden metsien hakkuut aiheuttavat ongelmia metsien monikäytölle koko maassa. Lisärahaa luonnonsuojeluun, Etelä- Suomen metsille ja soille oma suojeluohjelma, yksityismetsien vapaaehtoisen suojelun rahoitus turvattava. Suomessa tulee ja voi olla kestävä ja elinvoimainen suurpetokanta. Puhdas ympäristö on tärkeä osa hyvinvointia. Yhteiskunnan huolehdittava ympäristön suojelun toteutumisesta ohjaamalla kulutusta ja luonnonvarojen käyttöä kestävään suuntaan. Kuluttajille lisää neuvontaa tehokkaasta energiankäytöstä. Jätteen energiahyötykäyttöä lisättävä. Tavoitellaan matalaenergiayhteiskuntaa. Pakkausverotusta tulisi laajentaa. Jätteenpolttoa lisättävä. Lisättävä kansalaisille jaettavaa ympäristötietoutta ekologisesti kestävien valintojen tekemiseksi ja turhan kulutuksen vähentämiseksi. Kulutusta suunnattava tavaroista palveluihin, jotta ympäristöhaittoja voidaan vähentää. Uusien rakennusten energiantarve puolitettava. Omakotitalojen asukkaita tuettava siirtymään kestäviin energiaratkaisuihin. Jätteiden hyödyntämisessä ensisijaista jätteen synnyn vähentäminen. Jätteen hyödyntäminen energiana on perusteltua, jos jäte muuten päätyisi kaatopaikalle. Sekajätteen massapolttoa ei tule hyväk- Suomi tarvitsee ekologisen verouudistuksen. Mm. siä autoja pitää verottaa lievemmin. ympäristöystävälli- Jätevuoret pitää polttaa. Jätteenkäsittely on yhdistettävä vihreämpään energiaan. PIIRROKSET: SEPPO LEINEONEN

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia

Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia Antti Mykkänen, asiamies, VTM KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö Tutkimus kuntapäättäjien some-käyttäytymisestä: Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia Kolme

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Ilmastobarometri 2015

Ilmastobarometri 2015 Ilmastobarometri 2015 Tutkimuksen taustatiedot TNS Gallup Oy toteutti maaliskuussa 2015 kyselytutkimuksen kansalaisten ilmastonäkemyksistä. Tutkimuksen tilasi Valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmä

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Ilmastonmuutos asukkaiden arjessa

Ilmastonmuutos asukkaiden arjessa Ilmastonmuutos asukkaiden arjessa Lahden tiedepäivä 29.11.2011 Susanna Vanhamäki Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään - IMMU 2009-2012 tavoitteena sekä selvittää paikallisia konkreettisia

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA > www.luontoliitto.fi on lasten ja nuorten oma järjestö, joka suojelee metsiä ja niiden eliöitä, rehevöitynyttä Itämerta, muuttuvaa ilmastoa, ahtaalle joutuneita suurpetoja

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna

Lisätiedot

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Hannele Pokka Ympäristöministeriö 19.1.2015 LEVI, Kestävä kaivannaisteollisuus arktisilla alueilla Kes Luonnonsuojelusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 46/2003 vp Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry eki.karlsson@suomenlatu.fi www.suomenlatu.

Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry eki.karlsson@suomenlatu.fi www.suomenlatu. Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry eki.karlsson@suomenlatu.fi www.suomenlatu.fi Esityksen sisältö Suomen Latu ry ja näkökanta luonnon virkistyskäyttöön

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa

Lisätiedot

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6. Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.2012 Tausta Media ja Itämeren rehevöityminen Kolme esimerkkiä

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA Iin kunnan sähköautopilotti 2014 -? Ari Alatossava Micropolis Oy Iin kunta Uusiutuvan energian edelläkävijä Noin 10 000 asukkaan kunta Oulun työssäkäyntialueella

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Suomen Unicef-yhdistys ry. Tutkimus lasten oikeuksista 2006. Marraskuu 2006

Suomen Unicef-yhdistys ry. Tutkimus lasten oikeuksista 2006. Marraskuu 2006 Suomen Unicef-yhdistys ry Tutkimus lasten oikeuksista 2006 Marraskuu 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää peruskoulun yläasteen oppilaiden käsityksiä ihmis- ja lasten

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Kysely kuntosuunnistajille

Kysely kuntosuunnistajille Kokonaisvastaajamäärä: 13 Kysely kuntosuunnistajille 1. Vastaajan sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 1,5) (1.1) Mies 53,8% 7 (1.2) Nainen 6 2. Vastaajan ikä Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 4,6)

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA Iin kunnan sähköautopilotti 2014 Kari Manninen Iilaakso Oy Iin kunta Uusiutuvan energian edelläkävijä Noin 10 000 asukkaan kunta Pohjois- Pohjanmaalla Tavoitteena

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 2/2012 1. Heke-tiimi. Käsitellyt asiat. Otsikko Sivu

PÖYTÄKIRJA 2/2012 1. Heke-tiimi. Käsitellyt asiat. Otsikko Sivu PÖYTÄKIRJA 2/2012 1 Heke-tiimi Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 8 Edellisen kokouksen muistio 3 9 Työnohjaus 4 10 Opettajien työssäjaksaminen 5 11 Savuton työyhteisö -toimenpideohjelma 6 12 Rekrytoinnin kehittämisen

Lisätiedot

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustuksen sisältö Monimuotoisuuteen vaikuttavat ohjauskeinot lyhyt yleiskatsaus Metsälaki Metsäsertifiointi

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot