maaseutu& kulttuurimaa Suomi on Eräkulttuurimatkailu Teemana Kulttuurimatkailun tuotteistaminen Miten hyödyntää Helsinkiä syöttöalueena?

Transkriptio

1 maaseutu& Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti Syksy 2009 Teemana kultuurimatkailu Suomi on kulttuurimaa Kulttuurimatkailun tuotteistaminen Miten hyödyntää Helsinkiä syöttöalueena? Eräkulttuurimatkailu edellyttää tarinankerrontaa

2 Maaseutu & Matkailu 3 Pääkirjoitus Aitoja, kestäviä elämyksiä Sisältö Pääkirjoitus Tapahtumia, tutkimuksia ja hankkeita Kulttuurin ketju kulttuurimatkailun tuotteistaminen Suomi on kulttuurimaa Metsäkulttuuria ja matkailua Miten hyödyntää Helsinkiä syöttöalueena? Koko kylän asia Eräkulttuurimatkailu edellyttää tarinankerrontaa Tarinoita itärajalta Ajankohtaista Kolumni: Sisukasta porukkaa Teemana kultuurimatkailu Julkaisija Matkailun teemaryhmä Päätoimittaja Pirjo Räsänen Matkailun teemaryhmä gsm pirjo.rasanen@laurea.fi www. maaseutupolitiikka.fi/ matkailu Ulkoasu peak press Laivurinkatu 2, Loviisa toimitus@peakpress.net Maaseutu & Matkailu -lehti ilmestyy 3 kertaa vuodessa 14. vuosikerta Kuva: Jean Nöel Lanthiez Edessäsi on Maaseutu & Matkailu -lehden kulttuurimatkailun teemanumero. Jo lehden teko ja artikkelien kokoaminen on ollut opettavaista: olemme perehtyneet sekä pieniin että suuriin kulttuurimatkailuhankkeisiin, yrityksiin ja yhteisöihin, ja nyt esittelemme koko kulttuurimatkailun kehittämisen kirjoa monelta eri kantilta. Näkemyksemme kulttuurimatkailusta on laajentunut huomattavasti. Kulttuuri ei ole vain korkeakulttuuria ja taidetta miksi se usein mielletään vaan arjen tavat, juhlaperinteet, kaikki se miten ihminen inhimillisenä olentona jättää jälkeensä maisemaan, on kulttuuria. Tapio Niemen artikkeli ihmisen ja luonnon välisestä yhteydestä (s. 16) ja sen ympärille rakentuvasta eräkulttuurista on tässä suhteessa erityisen vaikuttava. Jotta luonnon ja ihmisen välinen yhteys saataisiin välitettyä matkailijalle aitona elämyksenä, on se puettava tarinaksi, jonka ympärille rakennettaan draama, johon matkailija voi osallistua. Lopputuloksena on aitoja, kestäviä elämyksiä. Kulttuurimatkailun lisäksi haluamme tuoda esille matkailuyrittämisen arkipäivää. Loppukesästä teemaryhmä teki kyselyn, miten suomalaisilla matkailuyrityksillä kesän aikana on mennyt. Vastaukset olivat yllättävän positiivisia, ja monet yritykset olivat tehneet hyvän tuloksen. Sanoipa joku, että mennyt kesä oli paras yrityksen toimintakausista. Viinitilayrittäjien mainoskampanja puri odotetulla tavalla ja asiakkaita riitti. Matkailijoiden varauskäytäntö tosin on muuttunut: loma varataan entistä lähempänä matkalle lähtöä. Joissakin yrityksissä asiakkaat ovat yrittäneet tinkiä, mutta kun majoituskapasiteetti on ollut suurin piirtein täynnä, ei alennuksiin ole tarvinnut lähteä. Myös ohjelmapalveluyrityksillä on mennyt hyvin. Yritykset ovat toki lyhentäneet kokousmatkojaan ja yli yön kokouksista on luovuttu. Ohjelmapalveluja, lähinnä lyhyitä retkiä, on ostettu entiseen malliin tai jopa enemmänkin. Yrityksillä, jotka ovat keskittyneet vain yritysmatkoihin, on sen sijaan ollut huonompi kesä. Lopputuloksena voi sanoa, että huolimatta lamasta kannattaa panostaa markkinointiin ja tuotekehitykseen, asiakkaita kuitenkin riittää. Me teemaryhmässä toivomme, että saat tästä teemalehdestä uusia ideoita ja ajatuksia, sekä löydät yhteistyökumppaneita kulttuurimatkailun kehittämiseksi ja tukea matkailuyrittämisen arkeen. Hyvää syksyä toivottaen, Reijo Martikainen Teemaryhmän puheenjohtaja Pirjo Räsänen Teemaryhmän pääsihteeri Kannen kuva: Toomas Tool

3 4 Maaseutu & Matkailu Maaseutu & Matkailu 5 Teksti: Matkailun teemaryhmä Kuva: Pekka Antikainen ja Jiang Ping Tietoja hankkeiden etenemisestä voi käydä kirjaamassa sivulla maaseutupolitiikka.fi > teemaryhmät > matkailu. Hanketietoja julkaistaan myös tulevissa Maaseutu & matkailu -lehden numeroissa. Hankkeita Metsäpeuranmaan yhteistyö Pohjois-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Suomen TE-keskuksen kehyksestä on rahoitettu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Peuran Polku - Metsäpeuranmaan alueen yhteismarkkinointihanke ( ). Toteutusalue on Nivala-Haapajärven, Ylivieskan, Kaustisen ja Saarijärven-Viitasaaren seutukunnat. Hankkeen yleistavoitteena on rakentaa Metsäpeuranmaan alueen matkailupalvelujen yhteismarkkinointia ja lisätä matkailualueen tunnettuutta sekä kehittää alueen matkailun toimintaympäristöä. Toimenpiteiden tarkoituksena on luoda pohja matkailutuotteiden saattamiseen myös kansainvälisille markkinoille. Pirkanmaan festivaalit Pirkanmaalla on käynnistynyt Pirkanmaan festivaalit voimaa verkostoista -hanke ( ). Hanketta hallinnoi Tampereen Teatterikesä ry ja rahoitus sille tulee Pirkanmaan liiton myöntämänä Euroopan aluekehitysrahastosta. Hankkeessa on mukana 26 pirkanmaalaista kulttuurifestivaalia useilta eri taiteen aloilta. Päätavoitteena on parantaa pirkanmaalaisten kulttuurifestivaalien toimintaedellytyksiä, osaamista ja tuottavuutta. Festivaalit ovat perustaneet myös yhteisen yhdistyksen, Pirkanmaan festivaalit ry:n, jonka tarkoituksen on mm. toteuttaa festivaalien yhteismarkkinointia sekä kehittää festivaalimatkailun tuotteistamista ja markkinointia. Etelä-Karjalan ohjelmapalvelut Etelä-Karjalan alueella majoituskapasiteetti ja matkailijavirrat kolminkertaistuvat, mikä luo ohjelmapalveluyrityksille suuria mahdollisuuksia. Tästä lähtökohdasta starttasi vuoden alussa Etelä-Karjalan ohjelmapalveluiden kehittämishanke ( ). Hankkeen tavoitteena on tutustua alueella toimiviin ohjelmapalveluyrityksiin ja luoda toimiva yhteistoiminnan verkosto niiden välille, kartoittaa muut alueella toiminnassa olevat hankkeet ja kehittää sekä ylläpitää niiden välistä vuoropuhelua, koordinoida ja päivittää yritysten koulutus- ja investointihankkeiden tarpeita sekä kerätä aktiivisesti tietoja markkinoista ja koota niitä yritysten käyttöön. Seudulliset Yrityspalveluverkostot Hämeessä -SYPVE III SYPVE -hankkeen kautta tarjotaan yritystoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvää maksutonta alkuneuvontaa. Neuvontapisteitä on eri puolilla Kanta- ja Päijät-Hämeen maakunnissa, mm. Forssassa, Hämeenlinnassa, Riihimäellä, Lahdessa ja Sysmässä. SYPVE -hankkeen kautta tarjotaan ohjausta yrityksen perustamiseen, liiketoiminnan alustavaan arviointiin sekä rahoituksen järjestämiseen. Vastaavasti neuvontaa tarjotaan myös toimintaansa kehittäville yrittäjille. Alkuneuvonnan aikana kartoitetaan tilanne ja sen kautta yrittäjäksi aikova henkilö tai kehittävä yrittäjä ohjataan tarvittavan asiantuntija-avun pariin. Kulttuuri- ja matkailutoimijoiden yhteiset kulttuurimatkailupäivät Yhteyshenkilö Lasse Takalo / , lasse.takalo@centria.fi Lisätietoja Susanna Markkola, susanna.markkola@pirfest.fi Lisätietoja Kaisu Kärri, kaisu.karri@lappeenranta.fi Lisätietoja SYPVE -hankkeen tarjoamista maksuttomista palveluista: Isto Vanhamäki, isto.vanhamaki@proagria.fi Järvenpää-talossa järjestettävät Kulttuurimatkailupäivät jakaantuvat kahteen osaan: Matkailunedistämiskeskuksen kulttuurimatkailu-seminaariin, joka painottuu kulttuurimatkailun sisältöön ja vetovoimatekijöihin, sekä kulttuurimatkailu-forumiin, joka esittelee esimerkkejä toimivista kulttuurimatkailutuotteista ja -verkostoista. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan mm. siitä mitä markkinoilla halutaan, mikä on kulttuurin osuus ja rooli erilaisissa matkailutuotteissa sekä miten kulttuurimatkailua kehitetään valtakunnantasolla ja mitä kehittämistyökaluja on olemassa. Ohjelmassa on myös tutustumista kulttuurikohteisiin. Osallistumismaksu on kahdelta päivältä 50 euroa, yhdeltä päivältä 25 euroa. Järjestävät tahot: Matkailunedistämiskeskus, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Kulttuuri- ja Matkailun teemaryhmät, opetusministeriön kulttuurimatkailun työryhmä Ilmoittautua voi osoitteessa kulttuurimatkailufoorumi

4 6 Maaseutu & Matkailu hankkeita Kulttuuriosaaminen kulkee rajan molemmin puolin Savonlinnan Innovaatiokeskuksen hallinnoiman Kulttuurimatkailukäytävä Karelia -hankkeen tavoitteita on toteutettu viemällä venäläistä ja suomalaista osaamista rajan molemmin puolin sekä esittelemällä Matkailu- ja elämystuotannon klusterin toimintaa eri toimijoille. Lisätietoja > ajankohtaista Etelä-Pohjanmaalla tapahtuu tutkimuksia Kulttuurimatkailututkimuksia Ulkomaalaiset matkailijat suomalaisissa kulttuurikohteissa ja -tapahtumissa (MEK A:162) > tutkimukset ja tilastot Suomalainen kulttuuritarjonta kansainvälisille markkinoille - matkailun alueorganisaatioiden näkökulma (MEK A ) > tutkimukset ja tilastot Suomalaisen kulttuurin näkyminen matkanjärjestäjien matkaesitteissä (MEK A: ) > tutkimukset ja tilastot Matkailun sähköinen liiketoiminta kehittyy monella tasolla Kulttuuri maaseutuyritysten vahvuudeksi -kirjasarja: Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen hankkeessa Kulttuuri maaseutuyritysten vahvuudeksi tuotettiin maaseutukulttuuria käsittelevien oppaiden sarja. Oppaat käsittelevät mm. rakennuskulttuuria, maaseudun sisustuskulttuuria, suomalaista vaatetuskulttuuria, kulttuuria ja maisemaa sekä kansainperinteiden tuotteistamista ohjelmapalveluiksi. 36. VALTAKUNNALLINEN MAASEUTUMATKAILUYRITTÄJIEN JA -KEHITTÄJIEN SEMINAARI Imatralla Teemana: SAIMAAN SYLISSÄ - VENÄJÄN VIERESSÄ Etelä-Pohjanmaalla on useita maakunnallisia ja ylimaakunnallisia hankkeita käynnissä. Nyt käynnistyneitä ovat mm. Pohjalaisen hyvinvointimatkailun tuotteistaminen kansainvälisille markkinoille ( ) ja MAKUMA, Maaseutu- ja kulttuurimatkailun Oppaita voi tilata Maa- ja kotitalousnaisten verkkokaupasta tai suoraan julkaisumyynnistä: Anne-Mari Jouppila, kärkituotteiden tuotekehitys ja markkinointi Etelä-Pohjanmaalla ( ). Hinta on 5 euroa/opas (sis. alv 8%). Lisäksi tulee toimitusmaksu 5 /lähe- Lisätietoja > muut hankkeet tys ja postimaksu painon mukaan. Ohjelma, ilmoittautuminen ja lisätiedot alkaen Ilmoittauduthan mennessä. Sydämellisesti tervetuloa!

5 8 Maaseutu & Matkailu Hanke: kulttuurin ketju Maaseutu & Matkailu 9 Kulttuurin ketju Kulttuurimatkailun tuotteistaminen Kulttuurin ketju -hanke edistää kulttuurimatkailun tuotekehitystä ja rakentaa kulttuurin matkailullista laatuohjelmaa. Hankkeen rakentamat tuotekehityksen ja laadunparannuksen työkalut tulevat olemaan kaikkien kulttuuri-, matkailu- ja luovien alojen toimijoiden vapaasti käytettävissä. Teksti: Anne Karsikas-Järvinen ja Noora Lintukangas Kuvat: MEK ja Kulttuurin ketju -hanke Jotta suomalainen kulttuurimatkailu saisi merkittävämpää jalansijaa niin kotimaisilla kuin kansainvälisilläkin markkinoilla, on eri toimijoiden välinen yhteistyö tärkeää. Juuri tähän Kulttuurin ketju -hanke pureutuu. Haluamme tehdä yhteistyön sujuvammaksi, muovata kokonaisuuksia ja paketteja, joista on kaikille hyötyä. Järjestämme tilaisuuksia, joissa yhteistyötä saadaan rakennettua. Sitä kautta kehitetään myös tuotteita, joita voidaan markkinoida kansainvälisestikin, selvittää projektipäällikkö Anne Karsikas-Järvinen. Kulttuurin ketju -hanke valmistaa matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskuksen kanssa yhteisöllisen verkkopalvelun, joka on tarkoitettu kaikkien kulttuuri-, matkailu- ja luovien alojen toimijoiden verkostoitumiseen, kokemusten jakamiseen, toisilta oppimiseen ja erilaisten yhteistyömuotojen ja -tuotteiden rakentamiseen. Vuoden 2009 lopulla aukeavalla sivustolla esitellään konkreettisia tuotteita ja työkaluja. Tuotteistusta ajatellen sivuille tulee oma e-oppimiskokonaisuutensa, jonka yksinkertaiset portaat kertovat, mitä tuotteistuksessa tulee ottaa huomioon. Pyrimme saamaan olennaiset asiat napakasti ja selkeästi esille, Karsikas-Järvinen toteaa. Hankkeen avainsanoja ovat yhteistyö ja tuotekehitys. Kulmat.fi -sivustolta löytyy runsaasti tietoa, jota yritykset ja organisaatiot voivat käyttää oman toimintansa kehittämiseen. Tietokulma-sivulle tuotetaan hankkeen kuluessa selkeitä työvälineitä liittyen muun muassa tuotekehityksen, hinnoittelun, jakelukanavien tai sähköisen liiketoiminnan kehittämiseen. Tukikulma-sivulta on mahdollista löytää tietoa asiantuntijapalveluista ja erilaisista rahoitusmahdollisuuksista. Laatua kulttuurimatkailuun Kulttuurikohteille rakentuu hankkeen ja Haaga-Perhon yhteistyönä kulttuurin matkailullinen laatuohjelma, Culture DQN. Kaikki laatuohjelmaan sisältyvät toimenpiteet pilotoidaan hankkeen yhteistyökumppaneiden valitsemissa kohteissa. Näitä kohteita on neljällä paik- >> kuka Nimi: Anne Karsikas-Järvinen Kotoisin olen: Pohjanmaalta, entisestä Alahärmästä (nyk. Kauhava) Koulutukseltani olen: valtiotieteiden maisteri, ja minulla on aikuiskouluttajan pedagoginen pätevyys. EU-hankemaailmaan tutustuin jo opiskeluaikana, ja valmistumiseni jälkeen olenkin työskennellyt muutamassa EUhankkeessa Kulttuurin ketju -hankkeen lisäksi.

6 10 Maaseutu & Matkailu Maaseutu & Matkailu 11 >> kakunnalla. Rovaniemeltä mukana ovat Lapin kamariorkesteri, Rovaniemen taidemuseo sekä Arktikum, Mänttä-Vilppulasta Serlachius-museot, Helsingistä Ateneum ja Kävelykierrokset Helsingissä sekä Turusta Åbo Svenska Teater, Turun linna ja Luostarinmäen käsityöläismuseo. Tällä hetkellä kaikkien pilottikohteiden kanssa pidetään niin sanottuja tulevaisuusverstaita. Niissä mietitään mikä on kulttuurimatkailun nykyhetken tila ja mitä se on vuonna Käytännössä tämä tarkoittaa sen pohtimista, miten kulttuurimatkailu tässä ajassa muuttuu, mitä pitää huomioida ja mihin panostaa, Karsikas-Järvinen kertoo. Myös laatuohjelman toimenpiteet siirretään testauksen jälkeen kulmat.fi -sivustolle, josta ne ovat helposti käytettävissä, ja toimenpiteitä voi alkaa toteuttaa omassa kohteessaan. Pienemmät kulttuurikohteet, kuten kotiseutumuseot, saavat Culture DQN -ohjelman ohessa oman laadun parannusohjelman. Hanke: Kulttuurin ketju Kesto: Budjetti: Rahoittajat: Etelä-Suomen lääninhallitus ja Euroopan sosiaalirahasto, kuuluu Opetusministeriön Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen ja kasvu -ohjelmakokonaisuuteen. Päätavoite: edistää kulttuurimatkailun tuotekehitystä ja rakentaa kansallinen kulttuurimatkailun laatuohjelma Hankehallinnoija: Turun kaupunki/turku Touring Hankehenkilöstö: projektipäällikkö Anne Karsikas-Järvinen ja projektikoordinaattori Lotta Kutinlahti Lisätietoja: Projektipäällikkö Anne Karsikas-Järvinen, (02) / , anne.karsikas-jarvinen@turku.fi Projektikoordinaattori Lotta Kutinlahti, (02) / , lotta.kutinlahti@turku.fi Serlachiusmuseot Avainsanoina yhteistyö, tuotekehitys ja laatu Serlachius-museot Mäntästä kuuluvat Kulttuurin ketju -hankkeen yhteistyökumppaneihin. Teksti: Noora Lintukangas Kuvat: Gösta Serlachiuksen taidesäätiö ja Mänttä-Vilppulan kaupunki Serlachius-museot kävivät vuodenvaihteessa läpi suuren muutoksen, kun kaksi museota yhdistyi yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä oli hyvä kohta lähteä tällaiseen kulttuurimatkailun kehittämishankkeeseen mukaan, kertoo palvelu- ja viestintäpäällikkö Päivi Viherkoski Serlachius-museoista. Hankkeen laatusisällöt ovat museoille hyvin tärkeitä. Samoin ovat kulttuurimatkailun vientiin ja kansainväliseen markkinointiin sekä jakelutiekysymyksiin liittyvät seikat. Haluamme olla eturivissä mukana ja kehittyä kansainväliseen suuntaan, Viherkoski tiivistää. Paitsi ulospäin, suuntautuvat projektin kehitystavoitteet myös organisaatioon sisäisesti. Meillä on projektissa omia sisäisiä tavoitteita, jotka liittyvät taidesäätiön museoiden kehittämiseen ja siihen, miten asemoidumme Suomessa, Viherkoski kertoo. Tämä on meille keino profiloitua isojen museoiden joukkoon, mitä sisällöllisesti jo olemme. Hyvin pienessä kaupungissa, kaukana isoista asutuskeskuksista ja keskellä metsää tämä vain toisinaan on haastavaa. Kulttuurimatkailun erityispiirteet Museoiden henkilökunta on jo nyt saanut hankkeen puitteissa koulutusta. Kysymme myös aiempaa enemmän, mitä mieltä henkilökunta on erilaisista asioista, Päivi Viherkoski toteaa. Aivan konkreettisesti hanke tarjoaa erilaisia laatutyökaluja kuten laatuverkon. Teemme myös henkilö- kunnan tyytyväisyyskyselyitä. Päivi Viherkoski pohtii, että kulttuurimatkailun laatu saattaa hieman poiketa muun matkailun laadusta. Kulttuurimatkailussa erilaiset tunteet kuuluvat asiaan. Esimerkiksi yksittäinen näyttely saattaa olla vaikka ahdistavakin kokemus, mutta tästä nimenomaan syntyy jotakin uutta. Merkittävää on asiakkaan kokonaiskokemus. Suuri kysymys on, miten tämä pystytään huomioimaan laatupuolella; mittaamisessa ja palvelun tuotannossa. Taidekaupungin imago Serlachius-museot ovat ottaneet hankkeeseen mukana myös paikkakunnan muita palveluita sekä kaupungin matkailuneuvonnan. Mänttä-Vilppulan matkailuneuvoja Maija Kaijanmäki on tyytyväinen hankkeen tähänastiseen etenemiseen. Vaikka hanke on vasta alussa, on yhteisistä keskustelutilaisuuksista tarttunut mukaan paljon ajateltavaa. Työryhmissä on avautunut uusia yhteistyömahdollisuuksia, ja olemme löytäneet vahvuuksia, joille rakentaa uusia tuotteita matkailijoille, hän selvittää. On hienoa, että Serlachius-museot ovat mukana tässä, Kaijanmäki toteaa. Hankkeen odotetaan parantavan koko kaupungin palvelutasoa. Haluamme luonnollisesti saada lisää asiakkaita kaupunkiimme, pitää yllä ja parantaa entisestään taidekaupunki-imagoa sekä lisätä yhteistyötä Serlachius-museoiden ja muun matkailutarjonnan välillä, Kaijanmäki kiteyttää. Ympärivuotisesti auki olevat Serlachius-museot tarjoavat taideelämyksiä ja tekevät tutuksi Suomen ja metsäteollisuuden historiaa. Tämä on Suomen mittakaavassa ainutlaatuista. Matkailuneuvoja huomauttaa, ettei Mänttä-Vilppulan vetovoima jää vain tähän: Kesällä Suomen suurin vuosittain järjestettävä nykytaiteen katselmus Kuvataideviikot ruokkii kulttuurinnälkää, lisäksi meillä on Mäntän musiikkijuhlat, Vilppulan jazzit sekä urkuviikko. Mänttä-Vilppulassa yhdistyvät luonto ja kulttuuri: tarjolla on niin talonpoikais- kuin korkeakulttuuria. Unohtamatta sitä, että Mänttä-Vilppulaan on helppo tulla: vain tunti Tampereelta ja olet luonnon ja kulttuuritapahtumien keskellä, Maija Kaijanmäki muistuttaa. Joenniemen kartanossa majaileva Serlachius-museo Gösta on vanha mutta vireä taidemuseo, jonka kokoelma on hämmästyttävän laaja. Haluamme olla eturivissä mukana ja kehittyä kansainväliseen suuntaan.

7 12 Maaseutu & Matkailu Maaseutu & Matkailu 13 Kulttuurimatkailu kehitetään suurella tarmolla, sillä luontopainotteista Suomi-imagoa halutaan monipuolistaa. Vahvuuksiamme kulttuurin saralla ovat muun muassa nykyajan ja historian sujuva vastavuoroisuus, idän ja lännen kohtaaminen, teknologia ja luovuus. Teksti: Noora Lintukangas Kuva: MEK ja Virpi Lehtinen Suomi on kulttuurimaa KOMMENTTI Opetusministeriön neuvotteleva virkamies Anne Päkkilä toteaa Matkailun edistämiskeskuksen strategian tukevan hyvin myös kansallista kulttuuriviennin ohjelmaa sekä kulttuuriviennin ohjausryhmän hyväksymää kulttuurin matkailulliseen tuotteistamiseen liittyvää toimintaohjelmaa : Kulttuurimatkailun edistäminen on kansallinen etumme. Suomessa on paljon vielä hyödyntämätöntä potentiaalia. Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen ja kulttuuriviennin edistäminen rakentavat tärkeällä tavalla Suomikuvaa maailmalla. Kansainvälisesti on havaittavissa, että aineeton kulttuuripääoma on nousemassa yhä merkittävämpään rooliin materiaalisen kulttuuripääoman rinnalle. Suomessa on valtavan hienoja ja omaleimaisia perinteitä, tapoja, historiaa, tarinoita ja uskomuksia. Meidän tulisi nähdä metsä puilta sekä arvostaa omaa perintöämme ja tapojamme. Tätä kautta välitämme kulttuuriamme aidosti eteenpäin vieraillekin. Haasteena on myös, miten kullttuurin piirteitä ja tarjontaa saadaan tuotua esille matkailun markkinoijille saakka. Kulttuurimatkailu on kuitenkin ennenkaikkea matkailua, tietynlaisista lähtökohdista vain. Suomen ainutlaatuisia myyntivaltteja ovat muun muassa suomalainen muotoilu, musiikki, arkkitehtuuri, perinteen ja modernin vastakohtaisuus, itäinen ja läntinen yhteys sekä suomalainen elämäntapa. Menetystekijänä laatu Suomen matkailustrategiassa korostuu kulttuurin, kulttuuriperinnön ja tapahtumien merkitys. Tavoitteena on lisätä ulkomailta Suomeen suuntautuvaa kulttuurimatkailua ja luoda uusia, kulttuuriin pohjautuvia, laadukkaita matkakohteita. Tärkein kohde alkuvaiheessa ovat tapahtumat ja niiden matkailullinen kehittäminen. Keskeinen menestystekijä on laatu. Matkailun edistämiskeskus aikoo tehdä muutamia varsin konkreettisia toimenpiteitä. Sen kaikki tuoteteemat tukevat paikallisten ja alueellisten piirteiden erottumista selvemmin matkailijoille. Kiertomatkailutarjonnan yhteydessä mainitaan entistä näkyvämmin tapahtumia. Lyhytlomien ohjelmassa painotetaan kulttuuritarjontaa. Myös suomalaisen joulun tarjontaa vahvistetaan ja ilmettä selkeytetään. Kulttuuri on keskeinen osa myös kesällä avautuneessa maaportaalissa. Matkailu-Suomi on luotettava, luova, positiivisesti vastakohtainen, kiva ja viileä. Strategian jalkauttaminen on vasta alkuvaiheessa, mutta jokaiselle matkailualan yrittäjälle lienee kiinnostava tieto, että kulttuuri kaikissa muodoissaan saa matkailuun liittyvää tukea, kehitystä ja erityishuomiota tällä hetkellä. Mahdollisuudet ovat rajattomat. Kulttuuri on kaikkialla. Kulttuurimatkailu on valtiollisessa matkailustrategiassamme valittu yhdeksi kehitettäväksi teemakokonaisuudeksi. Niinpä Suomen kulttuurimatkailun kehittäminen sai oman strategiapaperinsa vuosiksi Suomalainen kulttuuritarjonta on laadukasta ja monipuolista. Osaltaan se voi pidentää matkailusesonkiamme: onhan se ympärivuotista toimintaa. Tavoitteena kansainvälisyys Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia tähtää nimenomaan kansainvälisille markkinoille. Suomen matkailuimago on kansainvälisesti hyvin luonto-, retkeily- ja erämaapainotteinen. Samalla kuitenkin esimerkiksi suomalainen muotoilu, säveltäjät ja arkkitehtuuri ovat jo pitkään kiinnostanut maamme rajojen ulkopuolellakin. Tätä kannattaisi hyödyntää entisestään myös matkailussa. Matkailun tarjoajat eivät vuonna 2008 toteutetun selvityksen mukaan tunne kovin hyvin alueidensa kulttuuritarjontaa ja -vahvuuksia. Yhteistyö kulttuurin ja matkailun välillä rajoittuu usein vain yhteisiin markkinointitoimenpiteisiin. Miten tätä voitaisiin kehittää? Kulttuuria ovat niin menneisyyden kuin nykyisyyden kohteet, ihmiset, maisemat ja tapahtumat. Kulttuuria on siis joka puolella. Haasteena lienee ennen kaikkea kulttuurin havaitseminen ja tuotteistaminen. Mitä on kulttuurimatkailu? Valtakunnallisen matkailustrategian kulttuurityöryhmä määritteli sen Suomen osalta seuraavasti: Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita ja palveluja paikallisille ja alueen ulkopuolisille ihmisille liiketoiminnallisin perustein. Tavoitteena on luoda elämyksiä ja mahdollisuus tutustua näihin kulttuurisiin voimavaroihin, oppia niistä ja osallistua niihin. Näin vahvistetaan ihmisten identiteetin rakentumista, sekä oman että muiden kulttuurien ymmärrystä ja arvostusta. Kulttuurimatkailun voimavaroja ovat kaikki ihmisen aikaansaama ja muokkaama; historia, kulttuurimaisemat, rakennettu ympäristö, arkeologiset kohteet, museot, esittävä taide, visuaalinen taide, tapahtumat, käsityö, kieli, maut, perinteet, tavat, arvot, aatteet, elämäntyylit, uskonto, luonteenpiirteet sekä saavutukset tieteessä, taiteessa, teknologiassa ja elinkeinossa. Lisätietoja ja

8 14 Maaseutu & Matkailu Maaseutu & Matkailu 15 Hanke: KULMA Projektin nimi: Kulma kulttuuriperintö matkailun vetovoimaksi Rahoittaja: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), rahoittajaviranomaisena Oulun lääninhallituksen sivistysosasto Toteuttaja: Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut Kestoaika: Budjetti: Tavoitteet: Pohjois-Pohjanmaan matkailullisen vetovoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen kulttuuriperinnön tuotteistamisen avulla. Toiminta-alue: Varsinainen toimintaympäristö käsittää Kuusamon, Kalajoen ja Rokuan. Hankkeen vaikutusalueeksi voidaan katsoa koko Pohjois-Pohjanmaa sekä osa Kainuuta ja Lappia. Kotisivut: Oulangan kansallispuiston Runsuojan niittyladossa lymyilevät kirvesmiehet Simo Hyrkäs ja Juhani Kurvinen. Kulttuuri on elävää elämää ja parhaimmillaan huisin hauskaa. Pookivaaran palovartijantorni pyritään kunnostamaan näköalapaikaksi. Torniin kapuaminen vaatii kylmiä hermoja. Rahjan saariston muinaisjäännösinventoinnissa löytynyt kalliohakkaus kertoo hollantilaisen laivan haaksirikkoutuneen Korkiakarin edustalle vuonna jenkohotus. Kulman kirvesmiehet nikkaroivat hellästi suomalaisen kulttuurin hiomattomat timantit. kuka Karhunkierroksen varrella seisovan Siilastuvan entistä Punaisena lankana tuotteistamisessa on aitous ja yk- ehommaksi, jonka jälkeen käsittelyyn pääsivät 12 onnel- sinkertaisuus. Monet arkipäiväisiltä tuntuvat asiat ovat lista niittylatoa. Oulangan kohteiden kunnostaminen on ulkomaisille matkailijoille niitä kaikista jännittävimpiä. Metsäkulttuuria ja matkailua ollut kirvesmiehille melkoinen ponnistus paitsi että perinteisten materiaalien ja työtapojen vaaliminen on asettanut omat haasteensa, sijaitsee osa kohteista aikalailla hankalien kulkuyhteyksien päässä. Esimerkkinä mainittakoon turisti, jolle viikon mittaisesta Suomen reissusta jäi eksoottisimpana elämyksenä mieleen niinkin erikoinen asia kuin makkaran paisto nuotion ääressä. Ja kaipaahan tulta tuijottelemaan myös yllättävän Kulma työstää yhteistyöyritystensä kanssa suomalaista kulttuuria matkailun jalokiveksi. Millaista on käytettävä raaka-aine ja kuinka se hiotaan häikäiseväksi? Teksti: Heidi Lumijärvi ja Hannele Kytö Kuvat: Hannele Kytö ja Mikroliitti Oy Kestävän ja aidon luonto- ja kulttuurimatkailun kehittäminen on mahdotonta ilman muinaisjäännöstä. 46 erilaista kalastuskulttuuriin ja sotahistoriaan liittyvää vankkaa kulttuuriosaamista. Kattava tieto Kulttuurintutkijain Osuuskunta Aura kasasi Kalajoen kulttuurista ja historiasta auttaa nykyisyy- elinkeinohistorian yksiin kansiin. Menneisyyden kiviä ja Rokuan kansallispuistossa kohoavan Pookivaaran palovartijantornin ja viereisen Pookin majan kuntoarvion teki arkkitehtitoimisto Kimmo Kuismanen. Kulman haaveena on antaa vanhalle palovartijantornille uusi elämä matkailukohteena. Rokuan kumpuilevan jäkälämaiseman ihailu yläilmoista ei kuulosta yhtään hassummalta, vai kuinka? Simppeliys ja sitkeys valttia Miten kulttuuri tuotteistetaan aidosti? Mitä kulttuuri ylipäätään pitää sisällään? Näitä perimmäisiä kysymyksiä Kulma on viime aikoina pohdiskellut kiivaasti. Mietintämyssy on kaivettu tämän tästä esiin, eikä harmailta hiuksiltakaan ole aina vältytty. moni hektisen kaupunkielämän kotimaisistakin uhreista. Tiivistettynä Kulman sanoma on: Ei mopolla mahdottomia! Matkailijoiden hurmaamiseen ei välttämättä tarvita huikeita puitteita ja hirmuisia resursseja, vaan tomeria ja määrätietoisia puuhamiehiä ja naisia. Tuotteistamiskiemuroiden lisäksi sekä haasteellisuutta että rikkautta Kulmaan tuo hankealueen laajuus ja monipuolisuus ajettaessa Kalajoelta Rokuan kautta Kuusamoon ehtii paitsi matkamittari rullata melkoisesti, myös maisemat ja kulttuuri muuttua merellisestä silakan pyynnistä erämaiseen poronhoitoon. Matkailuyritysten kumppanoitumiseen, ajatusten vaihtoon ja kulttuurillisten vahvuuksien löytämiseen Kulma luo mahdollisuuksia muun muassa järjestämällä kulttuurituotteiden ideoimi- Nimi: Hannele Kytö Rooli Kulmassa: tiukkapipoinen rahakirstun vartija eli projektipäällikkö 50-vuotisjuhlat: Lempisarjakuvasankari: Hämähäkkimies Mielipuuha: Koukkupolvihiihto Norjan lumihuippuisilla vuorilla auringonpaisteessa toukokuussa Punaisena lankana tuotteistamisessa on aitous ja yksinkertaisuus. den hahmottamisessa ja omien vahvuuksien löytämisessä. Kun Kulma-projekti toukokuussa 2008 pyörähti käyntiin, kartoitti se ensitöikseen hankealueen kulttuurilliset aarteet. Aikaansaannoksena on nippu raportteja ja selvityksiä, jotka tulevat myös yhteistyötahojen käyttöön. Aarteiden etsintää ja vanhan vaalimista Oulangan kansallispuiston sekä Kalajoen Rahjan saariston ja Siiponjoen alueen muinaisjäännösten kartoituksesta vastasi Mikroliitti Oy. Esiin putkahti koko joukko aiemmin tuntemattomia, jännittäviä kohteita. Oulangalta löytyi muun mussa 14 kivikautista asuinpaikkaa ja Kalajoelta kantoja kääntämällä löytyi faktatietojen rinnalle kasapäin mielenkiintoisia tarinoita ja persoonia. Joko tiedät, kuka oli Piekon Aukko tai mihin on haudattu Sukka- Matin aarre? Oulangan kansallispuiston rakennusperintöselvityksen toteutti Sipark Oy. Käytännössä arkkitehti Saila Palviainen kierteli kansallispuiston selkosia tutustuen siellä nököttäviin niittylatoihin ja kämppiin. Jokainen näistä vanhoista rakennuksista huokuu omalla tavallaan koillismaalaista historiaa. Jotta vielä jälkipolvetkin voisivat tehdä aikamatkan menneisyyteen, tehtiin ladoille ja Siilastuvalle kasvo- Kulman mielestä kulttuuri on läsnä kaikkialla; niin rakennuksissa, muinaisjäännöksissä, tarinoissa, tapahtumissa, perinteissä kuin arkipäiväisessä elämässäkin. Hankkeen yhtenä suurena haasteena onkin muuttaa käsitystä, jonka mukaan kulttuuri on harmaata, yläluokkaista tai museoitunutta. Kulttuurista voidaan ammentaa kiehtovia tuotteita kaikenikäisille ja -näköisille matkailijoille! Vain mielikuvitus on rajana. Kulman suurin voimavara ja tärkein yhteistyötaho ovat hankealueen matkailuyritykset. Ilman ammattitaitoisia ja rohkeita toimijoita ei kulttuurimatkailutuotteita voi syntyä. Yrittäjien kanssa yhdessä pyritään löytämään seen keskittyviä työpajoja. Erilaisten kartoitusten, kunnostusten ja tuotteistamisen lisäksi Kulma tuottaa muutakin kulttuurimatkailun kehitystä tukevaa materiaalia. Rokualle ja Kalajoelle pystytettävät maasto-opasteet ja Oulangalle rakennettava kulttuuripolku tempaavat retkeilijän historian pyörteisiin värikkäällä ja hieman tavallisuudesta poikkeavalla tavalla, mikäli suunnitelmat käyvät toteen. Sähköiset aineistot ja opaskirjaset taas palvelevat ennen kaikkea yritysten tarpeita. Kulma haluaa pumpata vettä suomalaisen kulttuurin ehtymättömästä kaivosta ja tarjota sitä kaikille janoisille. Nimi: Heidi Lumijärvi Rooli Kulmassa: yritysyhteistyö ja tuotteistaminen eli jokapaikanhöylä 50-vuotisjuhlat: Lempisarjakuvasankari: Hannu Hanhi Mielipuuha: Hepan kyydissä hurjastelu ja luonnon ihmettely