maaseutu& kulttuurimaa Suomi on Eräkulttuurimatkailu Teemana Kulttuurimatkailun tuotteistaminen Miten hyödyntää Helsinkiä syöttöalueena?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "maaseutu& kulttuurimaa Suomi on Eräkulttuurimatkailu Teemana Kulttuurimatkailun tuotteistaminen Miten hyödyntää Helsinkiä syöttöalueena?"

Transkriptio

1 maaseutu& Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti Syksy 2009 Teemana kultuurimatkailu Suomi on kulttuurimaa Kulttuurimatkailun tuotteistaminen Miten hyödyntää Helsinkiä syöttöalueena? Eräkulttuurimatkailu edellyttää tarinankerrontaa

2 Maaseutu & Matkailu 3 Pääkirjoitus Aitoja, kestäviä elämyksiä Sisältö Pääkirjoitus Tapahtumia, tutkimuksia ja hankkeita Kulttuurin ketju kulttuurimatkailun tuotteistaminen Suomi on kulttuurimaa Metsäkulttuuria ja matkailua Miten hyödyntää Helsinkiä syöttöalueena? Koko kylän asia Eräkulttuurimatkailu edellyttää tarinankerrontaa Tarinoita itärajalta Ajankohtaista Kolumni: Sisukasta porukkaa Teemana kultuurimatkailu Julkaisija Matkailun teemaryhmä Päätoimittaja Pirjo Räsänen Matkailun teemaryhmä gsm www. maaseutupolitiikka.fi/ matkailu Ulkoasu peak press Laivurinkatu 2, Loviisa Maaseutu & Matkailu -lehti ilmestyy 3 kertaa vuodessa 14. vuosikerta Kuva: Jean Nöel Lanthiez Edessäsi on Maaseutu & Matkailu -lehden kulttuurimatkailun teemanumero. Jo lehden teko ja artikkelien kokoaminen on ollut opettavaista: olemme perehtyneet sekä pieniin että suuriin kulttuurimatkailuhankkeisiin, yrityksiin ja yhteisöihin, ja nyt esittelemme koko kulttuurimatkailun kehittämisen kirjoa monelta eri kantilta. Näkemyksemme kulttuurimatkailusta on laajentunut huomattavasti. Kulttuuri ei ole vain korkeakulttuuria ja taidetta miksi se usein mielletään vaan arjen tavat, juhlaperinteet, kaikki se miten ihminen inhimillisenä olentona jättää jälkeensä maisemaan, on kulttuuria. Tapio Niemen artikkeli ihmisen ja luonnon välisestä yhteydestä (s. 16) ja sen ympärille rakentuvasta eräkulttuurista on tässä suhteessa erityisen vaikuttava. Jotta luonnon ja ihmisen välinen yhteys saataisiin välitettyä matkailijalle aitona elämyksenä, on se puettava tarinaksi, jonka ympärille rakennettaan draama, johon matkailija voi osallistua. Lopputuloksena on aitoja, kestäviä elämyksiä. Kulttuurimatkailun lisäksi haluamme tuoda esille matkailuyrittämisen arkipäivää. Loppukesästä teemaryhmä teki kyselyn, miten suomalaisilla matkailuyrityksillä kesän aikana on mennyt. Vastaukset olivat yllättävän positiivisia, ja monet yritykset olivat tehneet hyvän tuloksen. Sanoipa joku, että mennyt kesä oli paras yrityksen toimintakausista. Viinitilayrittäjien mainoskampanja puri odotetulla tavalla ja asiakkaita riitti. Matkailijoiden varauskäytäntö tosin on muuttunut: loma varataan entistä lähempänä matkalle lähtöä. Joissakin yrityksissä asiakkaat ovat yrittäneet tinkiä, mutta kun majoituskapasiteetti on ollut suurin piirtein täynnä, ei alennuksiin ole tarvinnut lähteä. Myös ohjelmapalveluyrityksillä on mennyt hyvin. Yritykset ovat toki lyhentäneet kokousmatkojaan ja yli yön kokouksista on luovuttu. Ohjelmapalveluja, lähinnä lyhyitä retkiä, on ostettu entiseen malliin tai jopa enemmänkin. Yrityksillä, jotka ovat keskittyneet vain yritysmatkoihin, on sen sijaan ollut huonompi kesä. Lopputuloksena voi sanoa, että huolimatta lamasta kannattaa panostaa markkinointiin ja tuotekehitykseen, asiakkaita kuitenkin riittää. Me teemaryhmässä toivomme, että saat tästä teemalehdestä uusia ideoita ja ajatuksia, sekä löydät yhteistyökumppaneita kulttuurimatkailun kehittämiseksi ja tukea matkailuyrittämisen arkeen. Hyvää syksyä toivottaen, Reijo Martikainen Teemaryhmän puheenjohtaja Pirjo Räsänen Teemaryhmän pääsihteeri Kannen kuva: Toomas Tool

3 4 Maaseutu & Matkailu Maaseutu & Matkailu 5 Teksti: Matkailun teemaryhmä Kuva: Pekka Antikainen ja Jiang Ping Tietoja hankkeiden etenemisestä voi käydä kirjaamassa sivulla maaseutupolitiikka.fi > teemaryhmät > matkailu. Hanketietoja julkaistaan myös tulevissa Maaseutu & matkailu -lehden numeroissa. Hankkeita Metsäpeuranmaan yhteistyö Pohjois-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Suomen TE-keskuksen kehyksestä on rahoitettu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Peuran Polku - Metsäpeuranmaan alueen yhteismarkkinointihanke ( ). Toteutusalue on Nivala-Haapajärven, Ylivieskan, Kaustisen ja Saarijärven-Viitasaaren seutukunnat. Hankkeen yleistavoitteena on rakentaa Metsäpeuranmaan alueen matkailupalvelujen yhteismarkkinointia ja lisätä matkailualueen tunnettuutta sekä kehittää alueen matkailun toimintaympäristöä. Toimenpiteiden tarkoituksena on luoda pohja matkailutuotteiden saattamiseen myös kansainvälisille markkinoille. Pirkanmaan festivaalit Pirkanmaalla on käynnistynyt Pirkanmaan festivaalit voimaa verkostoista -hanke ( ). Hanketta hallinnoi Tampereen Teatterikesä ry ja rahoitus sille tulee Pirkanmaan liiton myöntämänä Euroopan aluekehitysrahastosta. Hankkeessa on mukana 26 pirkanmaalaista kulttuurifestivaalia useilta eri taiteen aloilta. Päätavoitteena on parantaa pirkanmaalaisten kulttuurifestivaalien toimintaedellytyksiä, osaamista ja tuottavuutta. Festivaalit ovat perustaneet myös yhteisen yhdistyksen, Pirkanmaan festivaalit ry:n, jonka tarkoituksen on mm. toteuttaa festivaalien yhteismarkkinointia sekä kehittää festivaalimatkailun tuotteistamista ja markkinointia. Etelä-Karjalan ohjelmapalvelut Etelä-Karjalan alueella majoituskapasiteetti ja matkailijavirrat kolminkertaistuvat, mikä luo ohjelmapalveluyrityksille suuria mahdollisuuksia. Tästä lähtökohdasta starttasi vuoden alussa Etelä-Karjalan ohjelmapalveluiden kehittämishanke ( ). Hankkeen tavoitteena on tutustua alueella toimiviin ohjelmapalveluyrityksiin ja luoda toimiva yhteistoiminnan verkosto niiden välille, kartoittaa muut alueella toiminnassa olevat hankkeet ja kehittää sekä ylläpitää niiden välistä vuoropuhelua, koordinoida ja päivittää yritysten koulutus- ja investointihankkeiden tarpeita sekä kerätä aktiivisesti tietoja markkinoista ja koota niitä yritysten käyttöön. Seudulliset Yrityspalveluverkostot Hämeessä -SYPVE III SYPVE -hankkeen kautta tarjotaan yritystoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvää maksutonta alkuneuvontaa. Neuvontapisteitä on eri puolilla Kanta- ja Päijät-Hämeen maakunnissa, mm. Forssassa, Hämeenlinnassa, Riihimäellä, Lahdessa ja Sysmässä. SYPVE -hankkeen kautta tarjotaan ohjausta yrityksen perustamiseen, liiketoiminnan alustavaan arviointiin sekä rahoituksen järjestämiseen. Vastaavasti neuvontaa tarjotaan myös toimintaansa kehittäville yrittäjille. Alkuneuvonnan aikana kartoitetaan tilanne ja sen kautta yrittäjäksi aikova henkilö tai kehittävä yrittäjä ohjataan tarvittavan asiantuntija-avun pariin. Kulttuuri- ja matkailutoimijoiden yhteiset kulttuurimatkailupäivät Yhteyshenkilö Lasse Takalo / , Lisätietoja Susanna Markkola, Lisätietoja Kaisu Kärri, Lisätietoja SYPVE -hankkeen tarjoamista maksuttomista palveluista: Isto Vanhamäki, Järvenpää-talossa järjestettävät Kulttuurimatkailupäivät jakaantuvat kahteen osaan: Matkailunedistämiskeskuksen kulttuurimatkailu-seminaariin, joka painottuu kulttuurimatkailun sisältöön ja vetovoimatekijöihin, sekä kulttuurimatkailu-forumiin, joka esittelee esimerkkejä toimivista kulttuurimatkailutuotteista ja -verkostoista. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan mm. siitä mitä markkinoilla halutaan, mikä on kulttuurin osuus ja rooli erilaisissa matkailutuotteissa sekä miten kulttuurimatkailua kehitetään valtakunnantasolla ja mitä kehittämistyökaluja on olemassa. Ohjelmassa on myös tutustumista kulttuurikohteisiin. Osallistumismaksu on kahdelta päivältä 50 euroa, yhdeltä päivältä 25 euroa. Järjestävät tahot: Matkailunedistämiskeskus, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Kulttuuri- ja Matkailun teemaryhmät, opetusministeriön kulttuurimatkailun työryhmä Ilmoittautua voi osoitteessa kulttuurimatkailufoorumi

4 6 Maaseutu & Matkailu hankkeita Kulttuuriosaaminen kulkee rajan molemmin puolin Savonlinnan Innovaatiokeskuksen hallinnoiman Kulttuurimatkailukäytävä Karelia -hankkeen tavoitteita on toteutettu viemällä venäläistä ja suomalaista osaamista rajan molemmin puolin sekä esittelemällä Matkailu- ja elämystuotannon klusterin toimintaa eri toimijoille. Lisätietoja > ajankohtaista Etelä-Pohjanmaalla tapahtuu tutkimuksia Kulttuurimatkailututkimuksia Ulkomaalaiset matkailijat suomalaisissa kulttuurikohteissa ja -tapahtumissa (MEK A:162) > tutkimukset ja tilastot Suomalainen kulttuuritarjonta kansainvälisille markkinoille - matkailun alueorganisaatioiden näkökulma (MEK A ) > tutkimukset ja tilastot Suomalaisen kulttuurin näkyminen matkanjärjestäjien matkaesitteissä (MEK A: ) > tutkimukset ja tilastot Matkailun sähköinen liiketoiminta kehittyy monella tasolla Kulttuuri maaseutuyritysten vahvuudeksi -kirjasarja: Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen hankkeessa Kulttuuri maaseutuyritysten vahvuudeksi tuotettiin maaseutukulttuuria käsittelevien oppaiden sarja. Oppaat käsittelevät mm. rakennuskulttuuria, maaseudun sisustuskulttuuria, suomalaista vaatetuskulttuuria, kulttuuria ja maisemaa sekä kansainperinteiden tuotteistamista ohjelmapalveluiksi. 36. VALTAKUNNALLINEN MAASEUTUMATKAILUYRITTÄJIEN JA -KEHITTÄJIEN SEMINAARI Imatralla Teemana: SAIMAAN SYLISSÄ - VENÄJÄN VIERESSÄ Etelä-Pohjanmaalla on useita maakunnallisia ja ylimaakunnallisia hankkeita käynnissä. Nyt käynnistyneitä ovat mm. Pohjalaisen hyvinvointimatkailun tuotteistaminen kansainvälisille markkinoille ( ) ja MAKUMA, Maaseutu- ja kulttuurimatkailun Oppaita voi tilata Maa- ja kotitalousnaisten verkkokaupasta tai suoraan julkaisumyynnistä: Anne-Mari Jouppila, kärkituotteiden tuotekehitys ja markkinointi Etelä-Pohjanmaalla ( ). Hinta on 5 euroa/opas (sis. alv 8%). Lisäksi tulee toimitusmaksu 5 /lähe- Lisätietoja > muut hankkeet tys ja postimaksu painon mukaan. Ohjelma, ilmoittautuminen ja lisätiedot alkaen Ilmoittauduthan mennessä. Sydämellisesti tervetuloa!

5 8 Maaseutu & Matkailu Hanke: kulttuurin ketju Maaseutu & Matkailu 9 Kulttuurin ketju Kulttuurimatkailun tuotteistaminen Kulttuurin ketju -hanke edistää kulttuurimatkailun tuotekehitystä ja rakentaa kulttuurin matkailullista laatuohjelmaa. Hankkeen rakentamat tuotekehityksen ja laadunparannuksen työkalut tulevat olemaan kaikkien kulttuuri-, matkailu- ja luovien alojen toimijoiden vapaasti käytettävissä. Teksti: Anne Karsikas-Järvinen ja Noora Lintukangas Kuvat: MEK ja Kulttuurin ketju -hanke Jotta suomalainen kulttuurimatkailu saisi merkittävämpää jalansijaa niin kotimaisilla kuin kansainvälisilläkin markkinoilla, on eri toimijoiden välinen yhteistyö tärkeää. Juuri tähän Kulttuurin ketju -hanke pureutuu. Haluamme tehdä yhteistyön sujuvammaksi, muovata kokonaisuuksia ja paketteja, joista on kaikille hyötyä. Järjestämme tilaisuuksia, joissa yhteistyötä saadaan rakennettua. Sitä kautta kehitetään myös tuotteita, joita voidaan markkinoida kansainvälisestikin, selvittää projektipäällikkö Anne Karsikas-Järvinen. Kulttuurin ketju -hanke valmistaa matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskuksen kanssa yhteisöllisen verkkopalvelun, joka on tarkoitettu kaikkien kulttuuri-, matkailu- ja luovien alojen toimijoiden verkostoitumiseen, kokemusten jakamiseen, toisilta oppimiseen ja erilaisten yhteistyömuotojen ja -tuotteiden rakentamiseen. Vuoden 2009 lopulla aukeavalla sivustolla esitellään konkreettisia tuotteita ja työkaluja. Tuotteistusta ajatellen sivuille tulee oma e-oppimiskokonaisuutensa, jonka yksinkertaiset portaat kertovat, mitä tuotteistuksessa tulee ottaa huomioon. Pyrimme saamaan olennaiset asiat napakasti ja selkeästi esille, Karsikas-Järvinen toteaa. Hankkeen avainsanoja ovat yhteistyö ja tuotekehitys. Kulmat.fi -sivustolta löytyy runsaasti tietoa, jota yritykset ja organisaatiot voivat käyttää oman toimintansa kehittämiseen. Tietokulma-sivulle tuotetaan hankkeen kuluessa selkeitä työvälineitä liittyen muun muassa tuotekehityksen, hinnoittelun, jakelukanavien tai sähköisen liiketoiminnan kehittämiseen. Tukikulma-sivulta on mahdollista löytää tietoa asiantuntijapalveluista ja erilaisista rahoitusmahdollisuuksista. Laatua kulttuurimatkailuun Kulttuurikohteille rakentuu hankkeen ja Haaga-Perhon yhteistyönä kulttuurin matkailullinen laatuohjelma, Culture DQN. Kaikki laatuohjelmaan sisältyvät toimenpiteet pilotoidaan hankkeen yhteistyökumppaneiden valitsemissa kohteissa. Näitä kohteita on neljällä paik- >> kuka Nimi: Anne Karsikas-Järvinen Kotoisin olen: Pohjanmaalta, entisestä Alahärmästä (nyk. Kauhava) Koulutukseltani olen: valtiotieteiden maisteri, ja minulla on aikuiskouluttajan pedagoginen pätevyys. EU-hankemaailmaan tutustuin jo opiskeluaikana, ja valmistumiseni jälkeen olenkin työskennellyt muutamassa EUhankkeessa Kulttuurin ketju -hankkeen lisäksi.

6 10 Maaseutu & Matkailu Maaseutu & Matkailu 11 >> kakunnalla. Rovaniemeltä mukana ovat Lapin kamariorkesteri, Rovaniemen taidemuseo sekä Arktikum, Mänttä-Vilppulasta Serlachius-museot, Helsingistä Ateneum ja Kävelykierrokset Helsingissä sekä Turusta Åbo Svenska Teater, Turun linna ja Luostarinmäen käsityöläismuseo. Tällä hetkellä kaikkien pilottikohteiden kanssa pidetään niin sanottuja tulevaisuusverstaita. Niissä mietitään mikä on kulttuurimatkailun nykyhetken tila ja mitä se on vuonna Käytännössä tämä tarkoittaa sen pohtimista, miten kulttuurimatkailu tässä ajassa muuttuu, mitä pitää huomioida ja mihin panostaa, Karsikas-Järvinen kertoo. Myös laatuohjelman toimenpiteet siirretään testauksen jälkeen kulmat.fi -sivustolle, josta ne ovat helposti käytettävissä, ja toimenpiteitä voi alkaa toteuttaa omassa kohteessaan. Pienemmät kulttuurikohteet, kuten kotiseutumuseot, saavat Culture DQN -ohjelman ohessa oman laadun parannusohjelman. Hanke: Kulttuurin ketju Kesto: Budjetti: Rahoittajat: Etelä-Suomen lääninhallitus ja Euroopan sosiaalirahasto, kuuluu Opetusministeriön Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen ja kasvu -ohjelmakokonaisuuteen. Päätavoite: edistää kulttuurimatkailun tuotekehitystä ja rakentaa kansallinen kulttuurimatkailun laatuohjelma Hankehallinnoija: Turun kaupunki/turku Touring Hankehenkilöstö: projektipäällikkö Anne Karsikas-Järvinen ja projektikoordinaattori Lotta Kutinlahti Lisätietoja: Projektipäällikkö Anne Karsikas-Järvinen, (02) / , Projektikoordinaattori Lotta Kutinlahti, (02) / , Serlachiusmuseot Avainsanoina yhteistyö, tuotekehitys ja laatu Serlachius-museot Mäntästä kuuluvat Kulttuurin ketju -hankkeen yhteistyökumppaneihin. Teksti: Noora Lintukangas Kuvat: Gösta Serlachiuksen taidesäätiö ja Mänttä-Vilppulan kaupunki Serlachius-museot kävivät vuodenvaihteessa läpi suuren muutoksen, kun kaksi museota yhdistyi yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä oli hyvä kohta lähteä tällaiseen kulttuurimatkailun kehittämishankkeeseen mukaan, kertoo palvelu- ja viestintäpäällikkö Päivi Viherkoski Serlachius-museoista. Hankkeen laatusisällöt ovat museoille hyvin tärkeitä. Samoin ovat kulttuurimatkailun vientiin ja kansainväliseen markkinointiin sekä jakelutiekysymyksiin liittyvät seikat. Haluamme olla eturivissä mukana ja kehittyä kansainväliseen suuntaan, Viherkoski tiivistää. Paitsi ulospäin, suuntautuvat projektin kehitystavoitteet myös organisaatioon sisäisesti. Meillä on projektissa omia sisäisiä tavoitteita, jotka liittyvät taidesäätiön museoiden kehittämiseen ja siihen, miten asemoidumme Suomessa, Viherkoski kertoo. Tämä on meille keino profiloitua isojen museoiden joukkoon, mitä sisällöllisesti jo olemme. Hyvin pienessä kaupungissa, kaukana isoista asutuskeskuksista ja keskellä metsää tämä vain toisinaan on haastavaa. Kulttuurimatkailun erityispiirteet Museoiden henkilökunta on jo nyt saanut hankkeen puitteissa koulutusta. Kysymme myös aiempaa enemmän, mitä mieltä henkilökunta on erilaisista asioista, Päivi Viherkoski toteaa. Aivan konkreettisesti hanke tarjoaa erilaisia laatutyökaluja kuten laatuverkon. Teemme myös henkilö- kunnan tyytyväisyyskyselyitä. Päivi Viherkoski pohtii, että kulttuurimatkailun laatu saattaa hieman poiketa muun matkailun laadusta. Kulttuurimatkailussa erilaiset tunteet kuuluvat asiaan. Esimerkiksi yksittäinen näyttely saattaa olla vaikka ahdistavakin kokemus, mutta tästä nimenomaan syntyy jotakin uutta. Merkittävää on asiakkaan kokonaiskokemus. Suuri kysymys on, miten tämä pystytään huomioimaan laatupuolella; mittaamisessa ja palvelun tuotannossa. Taidekaupungin imago Serlachius-museot ovat ottaneet hankkeeseen mukana myös paikkakunnan muita palveluita sekä kaupungin matkailuneuvonnan. Mänttä-Vilppulan matkailuneuvoja Maija Kaijanmäki on tyytyväinen hankkeen tähänastiseen etenemiseen. Vaikka hanke on vasta alussa, on yhteisistä keskustelutilaisuuksista tarttunut mukaan paljon ajateltavaa. Työryhmissä on avautunut uusia yhteistyömahdollisuuksia, ja olemme löytäneet vahvuuksia, joille rakentaa uusia tuotteita matkailijoille, hän selvittää. On hienoa, että Serlachius-museot ovat mukana tässä, Kaijanmäki toteaa. Hankkeen odotetaan parantavan koko kaupungin palvelutasoa. Haluamme luonnollisesti saada lisää asiakkaita kaupunkiimme, pitää yllä ja parantaa entisestään taidekaupunki-imagoa sekä lisätä yhteistyötä Serlachius-museoiden ja muun matkailutarjonnan välillä, Kaijanmäki kiteyttää. Ympärivuotisesti auki olevat Serlachius-museot tarjoavat taideelämyksiä ja tekevät tutuksi Suomen ja metsäteollisuuden historiaa. Tämä on Suomen mittakaavassa ainutlaatuista. Matkailuneuvoja huomauttaa, ettei Mänttä-Vilppulan vetovoima jää vain tähän: Kesällä Suomen suurin vuosittain järjestettävä nykytaiteen katselmus Kuvataideviikot ruokkii kulttuurinnälkää, lisäksi meillä on Mäntän musiikkijuhlat, Vilppulan jazzit sekä urkuviikko. Mänttä-Vilppulassa yhdistyvät luonto ja kulttuuri: tarjolla on niin talonpoikais- kuin korkeakulttuuria. Unohtamatta sitä, että Mänttä-Vilppulaan on helppo tulla: vain tunti Tampereelta ja olet luonnon ja kulttuuritapahtumien keskellä, Maija Kaijanmäki muistuttaa. Joenniemen kartanossa majaileva Serlachius-museo Gösta on vanha mutta vireä taidemuseo, jonka kokoelma on hämmästyttävän laaja. Haluamme olla eturivissä mukana ja kehittyä kansainväliseen suuntaan.

7 12 Maaseutu & Matkailu Maaseutu & Matkailu 13 Kulttuurimatkailu kehitetään suurella tarmolla, sillä luontopainotteista Suomi-imagoa halutaan monipuolistaa. Vahvuuksiamme kulttuurin saralla ovat muun muassa nykyajan ja historian sujuva vastavuoroisuus, idän ja lännen kohtaaminen, teknologia ja luovuus. Teksti: Noora Lintukangas Kuva: MEK ja Virpi Lehtinen Suomi on kulttuurimaa KOMMENTTI Opetusministeriön neuvotteleva virkamies Anne Päkkilä toteaa Matkailun edistämiskeskuksen strategian tukevan hyvin myös kansallista kulttuuriviennin ohjelmaa sekä kulttuuriviennin ohjausryhmän hyväksymää kulttuurin matkailulliseen tuotteistamiseen liittyvää toimintaohjelmaa : Kulttuurimatkailun edistäminen on kansallinen etumme. Suomessa on paljon vielä hyödyntämätöntä potentiaalia. Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen ja kulttuuriviennin edistäminen rakentavat tärkeällä tavalla Suomikuvaa maailmalla. Kansainvälisesti on havaittavissa, että aineeton kulttuuripääoma on nousemassa yhä merkittävämpään rooliin materiaalisen kulttuuripääoman rinnalle. Suomessa on valtavan hienoja ja omaleimaisia perinteitä, tapoja, historiaa, tarinoita ja uskomuksia. Meidän tulisi nähdä metsä puilta sekä arvostaa omaa perintöämme ja tapojamme. Tätä kautta välitämme kulttuuriamme aidosti eteenpäin vieraillekin. Haasteena on myös, miten kullttuurin piirteitä ja tarjontaa saadaan tuotua esille matkailun markkinoijille saakka. Kulttuurimatkailu on kuitenkin ennenkaikkea matkailua, tietynlaisista lähtökohdista vain. Suomen ainutlaatuisia myyntivaltteja ovat muun muassa suomalainen muotoilu, musiikki, arkkitehtuuri, perinteen ja modernin vastakohtaisuus, itäinen ja läntinen yhteys sekä suomalainen elämäntapa. Menetystekijänä laatu Suomen matkailustrategiassa korostuu kulttuurin, kulttuuriperinnön ja tapahtumien merkitys. Tavoitteena on lisätä ulkomailta Suomeen suuntautuvaa kulttuurimatkailua ja luoda uusia, kulttuuriin pohjautuvia, laadukkaita matkakohteita. Tärkein kohde alkuvaiheessa ovat tapahtumat ja niiden matkailullinen kehittäminen. Keskeinen menestystekijä on laatu. Matkailun edistämiskeskus aikoo tehdä muutamia varsin konkreettisia toimenpiteitä. Sen kaikki tuoteteemat tukevat paikallisten ja alueellisten piirteiden erottumista selvemmin matkailijoille. Kiertomatkailutarjonnan yhteydessä mainitaan entistä näkyvämmin tapahtumia. Lyhytlomien ohjelmassa painotetaan kulttuuritarjontaa. Myös suomalaisen joulun tarjontaa vahvistetaan ja ilmettä selkeytetään. Kulttuuri on keskeinen osa myös kesällä avautuneessa maaportaalissa. Matkailu-Suomi on luotettava, luova, positiivisesti vastakohtainen, kiva ja viileä. Strategian jalkauttaminen on vasta alkuvaiheessa, mutta jokaiselle matkailualan yrittäjälle lienee kiinnostava tieto, että kulttuuri kaikissa muodoissaan saa matkailuun liittyvää tukea, kehitystä ja erityishuomiota tällä hetkellä. Mahdollisuudet ovat rajattomat. Kulttuuri on kaikkialla. Kulttuurimatkailu on valtiollisessa matkailustrategiassamme valittu yhdeksi kehitettäväksi teemakokonaisuudeksi. Niinpä Suomen kulttuurimatkailun kehittäminen sai oman strategiapaperinsa vuosiksi Suomalainen kulttuuritarjonta on laadukasta ja monipuolista. Osaltaan se voi pidentää matkailusesonkiamme: onhan se ympärivuotista toimintaa. Tavoitteena kansainvälisyys Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia tähtää nimenomaan kansainvälisille markkinoille. Suomen matkailuimago on kansainvälisesti hyvin luonto-, retkeily- ja erämaapainotteinen. Samalla kuitenkin esimerkiksi suomalainen muotoilu, säveltäjät ja arkkitehtuuri ovat jo pitkään kiinnostanut maamme rajojen ulkopuolellakin. Tätä kannattaisi hyödyntää entisestään myös matkailussa. Matkailun tarjoajat eivät vuonna 2008 toteutetun selvityksen mukaan tunne kovin hyvin alueidensa kulttuuritarjontaa ja -vahvuuksia. Yhteistyö kulttuurin ja matkailun välillä rajoittuu usein vain yhteisiin markkinointitoimenpiteisiin. Miten tätä voitaisiin kehittää? Kulttuuria ovat niin menneisyyden kuin nykyisyyden kohteet, ihmiset, maisemat ja tapahtumat. Kulttuuria on siis joka puolella. Haasteena lienee ennen kaikkea kulttuurin havaitseminen ja tuotteistaminen. Mitä on kulttuurimatkailu? Valtakunnallisen matkailustrategian kulttuurityöryhmä määritteli sen Suomen osalta seuraavasti: Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita ja palveluja paikallisille ja alueen ulkopuolisille ihmisille liiketoiminnallisin perustein. Tavoitteena on luoda elämyksiä ja mahdollisuus tutustua näihin kulttuurisiin voimavaroihin, oppia niistä ja osallistua niihin. Näin vahvistetaan ihmisten identiteetin rakentumista, sekä oman että muiden kulttuurien ymmärrystä ja arvostusta. Kulttuurimatkailun voimavaroja ovat kaikki ihmisen aikaansaama ja muokkaama; historia, kulttuurimaisemat, rakennettu ympäristö, arkeologiset kohteet, museot, esittävä taide, visuaalinen taide, tapahtumat, käsityö, kieli, maut, perinteet, tavat, arvot, aatteet, elämäntyylit, uskonto, luonteenpiirteet sekä saavutukset tieteessä, taiteessa, teknologiassa ja elinkeinossa. Lisätietoja ja

8 14 Maaseutu & Matkailu Maaseutu & Matkailu 15 Hanke: KULMA Projektin nimi: Kulma kulttuuriperintö matkailun vetovoimaksi Rahoittaja: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), rahoittajaviranomaisena Oulun lääninhallituksen sivistysosasto Toteuttaja: Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut Kestoaika: Budjetti: Tavoitteet: Pohjois-Pohjanmaan matkailullisen vetovoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen kulttuuriperinnön tuotteistamisen avulla. Toiminta-alue: Varsinainen toimintaympäristö käsittää Kuusamon, Kalajoen ja Rokuan. Hankkeen vaikutusalueeksi voidaan katsoa koko Pohjois-Pohjanmaa sekä osa Kainuuta ja Lappia. Kotisivut: Oulangan kansallispuiston Runsuojan niittyladossa lymyilevät kirvesmiehet Simo Hyrkäs ja Juhani Kurvinen. Kulttuuri on elävää elämää ja parhaimmillaan huisin hauskaa. Pookivaaran palovartijantorni pyritään kunnostamaan näköalapaikaksi. Torniin kapuaminen vaatii kylmiä hermoja. Rahjan saariston muinaisjäännösinventoinnissa löytynyt kalliohakkaus kertoo hollantilaisen laivan haaksirikkoutuneen Korkiakarin edustalle vuonna jenkohotus. Kulman kirvesmiehet nikkaroivat hellästi suomalaisen kulttuurin hiomattomat timantit. kuka Karhunkierroksen varrella seisovan Siilastuvan entistä Punaisena lankana tuotteistamisessa on aitous ja yk- ehommaksi, jonka jälkeen käsittelyyn pääsivät 12 onnel- sinkertaisuus. Monet arkipäiväisiltä tuntuvat asiat ovat lista niittylatoa. Oulangan kohteiden kunnostaminen on ulkomaisille matkailijoille niitä kaikista jännittävimpiä. Metsäkulttuuria ja matkailua ollut kirvesmiehille melkoinen ponnistus paitsi että perinteisten materiaalien ja työtapojen vaaliminen on asettanut omat haasteensa, sijaitsee osa kohteista aikalailla hankalien kulkuyhteyksien päässä. Esimerkkinä mainittakoon turisti, jolle viikon mittaisesta Suomen reissusta jäi eksoottisimpana elämyksenä mieleen niinkin erikoinen asia kuin makkaran paisto nuotion ääressä. Ja kaipaahan tulta tuijottelemaan myös yllättävän Kulma työstää yhteistyöyritystensä kanssa suomalaista kulttuuria matkailun jalokiveksi. Millaista on käytettävä raaka-aine ja kuinka se hiotaan häikäiseväksi? Teksti: Heidi Lumijärvi ja Hannele Kytö Kuvat: Hannele Kytö ja Mikroliitti Oy Kestävän ja aidon luonto- ja kulttuurimatkailun kehittäminen on mahdotonta ilman muinaisjäännöstä. 46 erilaista kalastuskulttuuriin ja sotahistoriaan liittyvää vankkaa kulttuuriosaamista. Kattava tieto Kulttuurintutkijain Osuuskunta Aura kasasi Kalajoen kulttuurista ja historiasta auttaa nykyisyy- elinkeinohistorian yksiin kansiin. Menneisyyden kiviä ja Rokuan kansallispuistossa kohoavan Pookivaaran palovartijantornin ja viereisen Pookin majan kuntoarvion teki arkkitehtitoimisto Kimmo Kuismanen. Kulman haaveena on antaa vanhalle palovartijantornille uusi elämä matkailukohteena. Rokuan kumpuilevan jäkälämaiseman ihailu yläilmoista ei kuulosta yhtään hassummalta, vai kuinka? Simppeliys ja sitkeys valttia Miten kulttuuri tuotteistetaan aidosti? Mitä kulttuuri ylipäätään pitää sisällään? Näitä perimmäisiä kysymyksiä Kulma on viime aikoina pohdiskellut kiivaasti. Mietintämyssy on kaivettu tämän tästä esiin, eikä harmailta hiuksiltakaan ole aina vältytty. moni hektisen kaupunkielämän kotimaisistakin uhreista. Tiivistettynä Kulman sanoma on: Ei mopolla mahdottomia! Matkailijoiden hurmaamiseen ei välttämättä tarvita huikeita puitteita ja hirmuisia resursseja, vaan tomeria ja määrätietoisia puuhamiehiä ja naisia. Tuotteistamiskiemuroiden lisäksi sekä haasteellisuutta että rikkautta Kulmaan tuo hankealueen laajuus ja monipuolisuus ajettaessa Kalajoelta Rokuan kautta Kuusamoon ehtii paitsi matkamittari rullata melkoisesti, myös maisemat ja kulttuuri muuttua merellisestä silakan pyynnistä erämaiseen poronhoitoon. Matkailuyritysten kumppanoitumiseen, ajatusten vaihtoon ja kulttuurillisten vahvuuksien löytämiseen Kulma luo mahdollisuuksia muun muassa järjestämällä kulttuurituotteiden ideoimi- Nimi: Hannele Kytö Rooli Kulmassa: tiukkapipoinen rahakirstun vartija eli projektipäällikkö 50-vuotisjuhlat: Lempisarjakuvasankari: Hämähäkkimies Mielipuuha: Koukkupolvihiihto Norjan lumihuippuisilla vuorilla auringonpaisteessa toukokuussa Punaisena lankana tuotteistamisessa on aitous ja yksinkertaisuus. den hahmottamisessa ja omien vahvuuksien löytämisessä. Kun Kulma-projekti toukokuussa 2008 pyörähti käyntiin, kartoitti se ensitöikseen hankealueen kulttuurilliset aarteet. Aikaansaannoksena on nippu raportteja ja selvityksiä, jotka tulevat myös yhteistyötahojen käyttöön. Aarteiden etsintää ja vanhan vaalimista Oulangan kansallispuiston sekä Kalajoen Rahjan saariston ja Siiponjoen alueen muinaisjäännösten kartoituksesta vastasi Mikroliitti Oy. Esiin putkahti koko joukko aiemmin tuntemattomia, jännittäviä kohteita. Oulangalta löytyi muun mussa 14 kivikautista asuinpaikkaa ja Kalajoelta kantoja kääntämällä löytyi faktatietojen rinnalle kasapäin mielenkiintoisia tarinoita ja persoonia. Joko tiedät, kuka oli Piekon Aukko tai mihin on haudattu Sukka- Matin aarre? Oulangan kansallispuiston rakennusperintöselvityksen toteutti Sipark Oy. Käytännössä arkkitehti Saila Palviainen kierteli kansallispuiston selkosia tutustuen siellä nököttäviin niittylatoihin ja kämppiin. Jokainen näistä vanhoista rakennuksista huokuu omalla tavallaan koillismaalaista historiaa. Jotta vielä jälkipolvetkin voisivat tehdä aikamatkan menneisyyteen, tehtiin ladoille ja Siilastuvalle kasvo- Kulman mielestä kulttuuri on läsnä kaikkialla; niin rakennuksissa, muinaisjäännöksissä, tarinoissa, tapahtumissa, perinteissä kuin arkipäiväisessä elämässäkin. Hankkeen yhtenä suurena haasteena onkin muuttaa käsitystä, jonka mukaan kulttuuri on harmaata, yläluokkaista tai museoitunutta. Kulttuurista voidaan ammentaa kiehtovia tuotteita kaikenikäisille ja -näköisille matkailijoille! Vain mielikuvitus on rajana. Kulman suurin voimavara ja tärkein yhteistyötaho ovat hankealueen matkailuyritykset. Ilman ammattitaitoisia ja rohkeita toimijoita ei kulttuurimatkailutuotteita voi syntyä. Yrittäjien kanssa yhdessä pyritään löytämään seen keskittyviä työpajoja. Erilaisten kartoitusten, kunnostusten ja tuotteistamisen lisäksi Kulma tuottaa muutakin kulttuurimatkailun kehitystä tukevaa materiaalia. Rokualle ja Kalajoelle pystytettävät maasto-opasteet ja Oulangalle rakennettava kulttuuripolku tempaavat retkeilijän historian pyörteisiin värikkäällä ja hieman tavallisuudesta poikkeavalla tavalla, mikäli suunnitelmat käyvät toteen. Sähköiset aineistot ja opaskirjaset taas palvelevat ennen kaikkea yritysten tarpeita. Kulma haluaa pumpata vettä suomalaisen kulttuurin ehtymättömästä kaivosta ja tarjota sitä kaikille janoisille. Nimi: Heidi Lumijärvi Rooli Kulmassa: yritysyhteistyö ja tuotteistaminen eli jokapaikanhöylä 50-vuotisjuhlat: Lempisarjakuvasankari: Hannu Hanhi Mielipuuha: Hepan kyydissä hurjastelu ja luonnon ihmettely

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, Liisa Hentinen, MEK

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, Liisa Hentinen, MEK Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, 17.5.2011 Liisa Hentinen, MEK Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kv markkinoille: MEK 2008 Kulttuurimatkailun visio Suomalainen

Lisätiedot

Culture Finland - kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Culture Finland - kulttuurimatkailun katto-ohjelma Culture Finland - kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Löylyä lissää Maaseutumatkailuyrittäjien ja -kehittäjien seminaari Peurunka, 20.3.2013 Muokkaa alaotsikon

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

instituutti kulttuurimatkailu

instituutti kulttuurimatkailu Pohjoisen kulttuuri-instituutti instituutti kulttuurimatkailu Veli-Pekka Räty projektipäällikkö Lapin matkailuparlamentti, Suomu 30.9.2010 Eväitä kulttuurimatkailun kehittämiseen Pohjoisen kulttuuri-instituutti

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

SUOMI Graafinen ohjeistus

SUOMI Graafinen ohjeistus SUOMI ohjeistus ovellukset. inen värilogo valkoisena juhla-asussaan. värinen. inari.fi Inari on Suomen suurin kunta. Sen voimavara on mahtava luonto, josta voi olla aidosti ylpeä. Inarin helmi ja aarreaitta

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Verkostoitumalla uusia tuotteita. Case: Serlachius-museot

Verkostoitumalla uusia tuotteita. Case: Serlachius-museot Verkostoitumalla uusia tuotteita Case: Serlachius-museot Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 31.8.2011 Serlachius-museot Mäntän Serlachius-museot koostuvat kahdesta museosta: Gösta

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

Digipalapeli saavutettavuus kuntoon

Digipalapeli saavutettavuus kuntoon Digipalapeli saavutettavuus kuntoon Kohteena Lappi - Lapin matkailun fyysisen ja digitaalisen saavutettavuuden kehittäminen Liisa Mäenpää Lapin matkailun digipalapeli 2-vuotinen kehittämishanke Toteuttaja:

Lisätiedot

Kulttuurista särmää matkailun kehittämiseen. Tuottamalla kuntoon kulttuuri &matkailu seminaari Pori Arja Kortesluoma

Kulttuurista särmää matkailun kehittämiseen. Tuottamalla kuntoon kulttuuri &matkailu seminaari Pori Arja Kortesluoma Kulttuurista särmää matkailun kehittämiseen Tuottamalla kuntoon kulttuuri &matkailu seminaari Pori 13.10.2016 Arja Kortesluoma Matkailusta lisätuloa kulttuuritoimijoille Kulttuurista lisäarvoa matkailuun

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Saariston rakennuskulttuuri ja matkailu. Juha Vuorinen Porvoon museo

Saariston rakennuskulttuuri ja matkailu. Juha Vuorinen Porvoon museo Saariston rakennuskulttuuri ja matkailu Juha Vuorinen Porvoon museo Kulttuuriympäristö ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ominaispiirteet ilmentävät kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta.

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Luovan osaamisen mahdollisuudet Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden valmisteluihin Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Taidetestaajat Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi

Taidetestaajat Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi Taidetestaajat 2017-2020 Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi 24.11.2016 Anu-Maarit Moilanen, Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto Veli-Markus Tapio, Suomen Kulttuurirahasto Taide lähtee kasista!

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke

PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke Jokijärven kyläseura ry, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus/maaseutuosasto Tukipäätös Dnro 229/3510-2002 PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke LOPPURAPORTTI Hankkeen toteutusaika: 12.4.2002-31.12.2004

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta

Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Yleistä Kyselyn tarkoitus oli toimia Merenkurkun saariston hallinto- ja kehitystyön nykytila-analyysin perustana Kysely lähetettiin 90 hengelle,

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Vuonislahti. Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN

Vuonislahti. Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN Vuonislahti Vuoden 2002 Kylä Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN Vuonislahti OSUUSKUNTA VUONIS VUONISLAHDEN KYLÄSEURA RY KYLÄMATKAILUN RAAMIT Yhteistoimintaa Verkottumista

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Internet- ja mobiilipohjaisten reittien suunnittelu seminaari Lahti 15.02.2012

Lisätiedot

Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista. Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista. Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Käsitteestä luova talous 2000-luvun muotiterminologiaa: luova talous, luovuus

Lisätiedot

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Taustaa Matkailijat ovat olleet perinteisesti kiinnostuneita paikallisista kulttuureista,

Lisätiedot

Piirrokset: Merja Metsänen / Haihatus. Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu Maaseudun kulttuuriohjelma vuosille

Piirrokset: Merja Metsänen / Haihatus. Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu Maaseudun kulttuuriohjelma vuosille Piirrokset: Merja Metsänen / Haihatus Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu Maaseudun kulttuuriohjelma vuosille 2010-2014 Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu on Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Kulttuuriteemaryhmän

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta Yleisten kirjastojen neuvosto

Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta Yleisten kirjastojen neuvosto Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta 2016-2020 Yleisten kirjastojen neuvosto 7.4.2016 Satu Ihanamäki, Lapin aluehallintovirasto 7.4.2016 1 Lapin yleiset kirjastot Lähde: Lapin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Saimaa Geopark ry:n perustaminen ja Saimaa Geomatkailukohteeksi -kehittämishankkeen loppuun saattaminen

Saimaa Geopark ry:n perustaminen ja Saimaa Geomatkailukohteeksi -kehittämishankkeen loppuun saattaminen Kunnanhallitus 59 09.05.2016 Saimaa Geopark ry:n perustaminen ja Saimaa Geomatkailukohteeksi -kehittämishankkeen loppuun saattaminen 1075/14/2016 Khall 09.05.2016 59 Valmistelija: hallintojohtaja Virpi

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

TAIDE SUPERVOIMAKSI PIKKUKAUPUNGISSA

TAIDE SUPERVOIMAKSI PIKKUKAUPUNGISSA TAIDE SUPERVOIMAKSI PIKKUKAUPUNGISSA Sanna Karimäki-Nuutinen Kankaanpään taideviikko 27.8.2016 AGENDA: TAIDE SUPERVOIMAKSI PIKKUKAUPUNGISSA - Ajatuksia ja esimerkkejä taiteen ja kulttuurin tuotteistamisesta,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi. Satakuntalainen ehtoo Terttu Hermansson Helsinki

Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi. Satakuntalainen ehtoo Terttu Hermansson Helsinki Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi Satakuntalainen ehtoo Terttu Hermansson Helsinki 22.11.2016 Geopark on UNESCOn myöntämä status alueille, joilla on kansainvälisesti merkittävä geologinen perintö 120

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 tilannekatsaus valtakunnallista hankkeista ja koordinaatiohankkeista Maa ja metsätalousministeriö Valtakunnalliset maaseudun kehittämishankkeet Tavoitteena

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka HANKESUUNNITELMA 1 (6) Hyvinvoivat ja elävät Toivakan kylät! Taustaa ja tarvetta hankkeelle sijaitsee eteläisessä Keski-Suomessa, jonka voimavarana on energiset ja kauniit kyläkunnat. Kylien merkitys kunnan

Lisätiedot

Teollisuuskaupungista taide- ja matkailukaupungiksi

Teollisuuskaupungista taide- ja matkailukaupungiksi Teollisuuskaupungista taide- ja matkailukaupungiksi Antti Korkka, ohjelmajohtaja MW-Kehitys Oy Seppälän puistotie 15, PL 69, 35801 Mänttä www.mw-kehitys.com etunimi.sukunimi@mw-kehitys.com Antti Korkka

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Yhteistyö matkailun kehittämisessä case Etelä-Pohjanmaa

Yhteistyö matkailun kehittämisessä case Etelä-Pohjanmaa Yhteistyö matkailun kehittämisessä case Etelä-Pohjanmaa Rural Finland aluetilaisuus Pohjois-Pohjanmaa Oulu 14.11.2016 Arja Kortesluoma Matkailu Etelä-Pohjanmaalla www.epmatkailu.fi www.visitpohjanmaa.fi

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

MATKAILUN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op

MATKAILUN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op 1/ MATKAILUN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op Vieraanvaraisuus 3 op Markkinointi ja tuotekehitys 4 op Englanti 2 op Turvallisuus 1 op Matkailun teoriaopintojaksot toteuttaa Lapin AMK/ MTI (Viirinkankaantie

Lisätiedot

Tie Rovaniemen uuteen imagoon

Tie Rovaniemen uuteen imagoon Tie Rovaniemen uuteen imagoon Joulupukki elävä tarina Brändilupaus ja ydinarvot Elävä tarina on se, joka erottaa meidät muista kaupungeista ja tekee meistä siten kiinnostavan muille. Se on yhteenveto siitä,

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

OULU JOULUNAJAN VIIKKO-OHJELMA

OULU JOULUNAJAN VIIKKO-OHJELMA Joulunajan viikko-ohjelma on voimassa 23.12.2011 8.1.2012 PERJANTAI 23.12. / 30.12. / 6.1. 12:00 MOOTTORIKELKKASAFARI ERÄMAAHAN Nauti ulkoilmaelämästä moottorikelkkasafarilla luonnon sydämeen. Reittimme

Lisätiedot

Tutkimus maakuntien sisäisten matkareittien tarpeellisuudesta 2013

Tutkimus maakuntien sisäisten matkareittien tarpeellisuudesta 2013 Tutkimus maakuntien sisäisten matkareittien tarpeellisuudesta 2013 Maakunnan matkailumarkkinointi on kattavuudeltaan painotuotteilla hyvin hoidettu. koko Suomi Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Startti Suomen hyvään tulevaisuuteen!

Startti Suomen hyvään tulevaisuuteen! Kansallinen StarT-hanke 2016 2018 Startti Suomen hyvään tulevaisuuteen! StarTin keskiössä ovat Taitavat lapset ja nuoret Suomen Tulevaisuuden Tekijät Jokainen voi olla Tähti www.luma.fi/start Päätavoitteena

Lisätiedot

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk)

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Lähtökohta Suomen matkailustrategia, Visit Finlandin katto ohjelmat, Pirkanmaan elämystalouden strategia ja Pirkanmaan matkailuyritysten toiveet (kysely tehty

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Saamelainen maisema. Valtakunnalliset museopäivät Anár Inari. Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida

Saamelainen maisema. Valtakunnalliset museopäivät Anár Inari. Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida Saamelainen maisema Valtakunnalliset museopäivät 25.5.2016 Anár Inari Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida Esityksen rakenne Saamelaismuseo Siida hankepolku => Siidan saamelainen kulttuuriyksikkö

Lisätiedot