hauraan naisurheilijan sisäisiä ristiriitoja.
|
|
- Emilia Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Urheilu ja syömishäiriöt Urheilijoiden syömishäiriöiden taustaa Urheilevien nuorten mielikuvat ihannevartalosta- ja ulkonäöstä ovat samanlaisia kuin kaikilla nuorilla. Ihmisten mielissä yhdistyy ikiaikainen uskomus siitä, että se mikä on kaunista, on myös hyvää. Pitää olla rasvaton, mutta sopivasti muodokas. Lihaksia pitää olla; miehillä enemmän ja isompia, kun taas naisissa ihaillaan enemmän kehon kiinteyttä kuin lihasten kokoa. Urheilevilla nuorilla on keskimääräistä enemmän itsekuria, elämäntyyli on askeettinen ja kehollisuuteen ja fyysisiin ominaisuuksiin kiinnitetään paljon huomiota jokapäiväisessä harjoittelussa. Kuten Hannele Hiilloskorpi (1999) urheilijan ravitsemusseminaariesitelmässään totesi, nämä kaikki tunnuspiirteet sisältyvät yleensä aina myös syömishäiriöihin. Liikunnan harrastamisella on sekä myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia syömiseen ja painon tarkkailuun. Myönteisellä puolella on varmasti se, että liikunnan harrastaminen lisää energiankulutusta, kasvattaa lihaksia ja muokkaa kehoa toivottuun suuntaan, jolloin urheilija voi huoletta syödä ja syömisen säätelymekanismi pysyy tasapainossa. Syömishäiriöiden syntymistä ehkäisevästi vaikuttaa myös se, että urheilevilla nuorilla on yleensä hyvä itseluottamus ja usein myös realistinen kuva omista kyvyistään. Näiden lisäksi hyvä kaveriporukka ylläpitää myönteistä minäkuvaa ja auttaa nuorta itsensä hyväksymisessä. Toisaalta fyysisesti kuormittava urheilu voi sekoittaa hormonijärjestelmää ja aiheuttaa mm. ruokahaluttomuutta. Myös yliharjoitustilat todennäköisesti altistavat nuorta syömishäiriöille. Nuori tulee sokeaksi omille tarpeilleen ja vähitellen löytää tyydytystä tästä askeettisesta itsensä kiusaamisesta. Myös urheilemiseen liittyvät paineet liittyen sekä itse suoritukseen, ulkoiseen olemukseen, käyttäytymiseen median suuntaan, koulumenestykseen jne. ovat kaikki tekijöitä, jotka lisäävät urheilijan stressiä ja sikäli altistavat erilaisille psyykkisille häiriöille. Nuori urheilija voi nostaa sisäisen vaatimustasonsa epäinhimilliselle tasolle. Syömishäiriöiden synnyssä ovat mukana vaikututtamassa monet sekä persoonallisuus- että tilannetekijät. Dunn ja Ondercin (1981) ovat esittäneet mielenkiintoisen näkökulman syömishäiriöiden lisääntymiseen yleisesti populaatiossa. Naisten odotetaan nykyään olevan yhtä kunnianhimoisia ja kyvykkäitä työelämässä kuin miesten, kuitenkin kunniahimon ja älykkyyden yhdistäminen perinteiseen naisrooliin voi tuottaa naiselle ristiriitaa. Tutkijat olettavat, että syömishäiriöisten potilaiden on vaikeaa integroida persoonaansa miehisiä ihanne- ominaisuuksia, kuten assertiivisuutta ja itsenäisyyttä. Roolisekaannus lisää epävarmuuden tunteita ja saattaa suunnata naista perfektionismiin ja korostuneeseen itsekontrolliin. Ajattelumalli on mielestäni toimiva erityisesti naisurheilun näkökulmasta, sillä urheilun arvomaailma on korostuneen maskuliininen ja se kärjistää helposti nuoren ja identiteetiltään
2 hauraan naisurheilijan sisäisiä ristiriitoja. Urheilijoiden syömiskäyttäytymistä on selvitetty lukuisissa tutkimuksissa sekä Suomessa että muualla. Useimmissa tutkimuksissa tieto on kerätty lomakkeilla, joita on mm. EDI (Eating Disorders Inventory), jossa on 64 urheilijan syömiskäyttäytymiseen liittyvää kysymystä. Tutkimuksissa on on todettu, että liikunnan harrastaminen lisää jonkin verran riskiä sairastua syömishäiriöihin erityisesti esteettisissä ja painoluokkalajeissa. Toisaalta on löytynyt myös todisteita sille, että liikunnan harrastaminen vähentäisi sairastumisriskiä. Tutkimusten heikkoutena on se, että ne ovat kohdistuneet yleensä yli 15 vuotiaisiin urheilijoihin, kun suurin riskiryhmä vuotiaat on jäänyt tutkimusten ulkopuolelle (Hiilloskorpi, 1999). Laajin tutkimus on tehty Norjassa (Sundgott-Borgen & Larsen, 1993). Tutkimuksessa oli mukan 603 naisurheilijaa ja 522 verrokkia. Mittarina käytettiin EDI-lomaketta. Tuloksissa todettiin, että iän ja asuinpaikan mukaan kaltaistetuista verrokeista 26 %:lla oli riski sairastua syömishäiriöihin. Riski oli merkittävästi suurempi (42 %) esteettisten lajien ja painoluokkalajien (40 %) urheilijoilla, mutta vastaavasti pienempi palloilijoilla (23 %) ja voimailijoilla (6 %). Tekniikka- ja kestävyyslajien riski ei eronnut merkittävästi verrokeista. Amerikassa tehdyssä tutkimuksessa verrattiin esteettisten lajien tyttöurheilijoita ei-urheileviin ja normaalia ruumiinrakennetta suosivien lajien urheilijoihin ( Davis & Cowles, 1989). Tutkituksessa todettiin, että esteettisten lajien harrastajat olivat huolestuneempia syömisestään ja painostaan ja olivat tyytymättömämpiä itseensä ja elämäänsä, kuin muut vastaavan ikäiset tytöt. Psykososiaalisia riskitekijöitä Kun syömishäiriöihin sairastuneiden nuorten persoonallisuutta on tutkittu, keskeiseksi piirteeksi on noussut voimakas halu muiden miellyttämiseen ja muiden tarpeiden tyydyttämiseen. Tällaiset nuoret etsivät hyväksyntää ja ovat valmiita tinkimään omasta hyvinvoinnistaan saadakseen huomiota tunnetasolla itselleen merkityksellisiltä ihmisiltä. Halu myönteisen huomion herättämiseen on usein laihduttamisen aloittamisen takana ja usein taustalla on myös huomautukset siitä, kuinka hyvin nuori voisi pärjätä lajissaan nykyistä paremmin vähän hoikempana. Tällaiset nuoret ovat usein myös hyvin tunnollisia ja ottavat harrastuksensa äärimmäisen vakavasti. He haluavat täyttää valmentajansa odotukset, eivätkä halua missään tapauksessa aiheuttaa konflikteja. Vähemmän alttiita sairastumaan ovat ne nuoret, jotka suhtautuvat vaatimuksiin löysemmin ja antavat elämässään tilaa myös itselleen ja omille tarpeilleen. Nämä nuoret eivät yleensä ole valmentajan toiveurheilijoita, mutta tämän tyyppiset urheilijat yleensä säästyvät mm. syömishäiriöiltä (Charpentier, 1999). Miksi nuori sitten sairastuu? Useimmilla urheilijoilla peruslähtökohtana laihduttamiselle halu parantaa urheilusuoritustaan. Tämä motivoitumisen lähtökohta auttaa häntä myös häiriöstä paranemisessa, kun hän huomaa, että jatkuva laihtuminen johtaa vain tulosten heikkenemiseen. Joillekin
3 sairastuminen on avunhuuto. He ovat ahdistuneita, mutta eivät tunnista syytä pahalle ololleen. Nuorella saattaa olla aikuistumiseen liittyviä pelkoja ja negatiivisia mielikuvia, hän on äärimmäisen kriittinen itselleen ja ehkä ihailee asketismia ja itsekontrollia. Nuori kuvittelee hallitsevansa ja ohjaavansa elämäänsä ja ja aikuistumiseen liittyvää epävarmuutta kontrolloimalla syömistään, vaikka tosiasiassa hyvin pian ruoka ja syömättömyys alkavat ohjamaan nuorta. Myös ajatus siitä, että voi vaikuttaa myönteisesti elämäänsä ja ehkä myös persoonaansa muokkaamalla kehoaan, voi johtaa sairaalloiseen laihduttamiseen. Syömishäiriö on joskus vaikea tunnistaa, sillä nuori useimmiten salailee ongelmaansa. Hän saattaa kieltää koko asian olemassaolon eikä näe ongelmaa. Nuori myös usein häpeilee ja toivoo, että kaikki muuttuu itsestään hyväksi jälleen. Nuori voi myös tuntea syyllisyyttä ja kokee sen vuoksi koko ongelmasta puhumisen äärimmäisen vaikeaksi. Nuoren itsenäisyys voi olla niin ohut ja haavoittuva alue persoonassa, että hän ei halua kenenkään ulkopuolisen puuttuvan hänen elämäänsä (Charpentier, 1999). Myös valmentaja on haluton puuttumaan ongelmaan. Syömishäiriön alkuvaiheesta kärsivä urheilija harjoittelee tunnollisesti ja tulokset yleensä paranevat, eikä valmentaja silloin mielellään puutu asiaan. Lisäksi myös valmentaja ja vanhemmat saattavat tuntea syyllisyyttä tilanteesta, jolloin kynnys puuttumiseen kasvaa entisestään. Samoin joukkuetoverit ovat neuvottomia, eivätkä tiedä miten asiaan pitäisi suhtautua (Ryan, 1992) Syömishäiriön laukaiseviksi tekijöiksi urheilijoilla on havaittu mm. seuraavia tekijöitä. Traumaattiset tapahtumat perheessä, koulussa tai urheilussa voivat laukaista laihduttamisen. Myös valmentajan epäasialliset huomautukset ulkonäöstä ja painosta ovat vaarallisia, samoin kuin myönteinen palaute laihtumisesta ja varsinkin, jos se yhdistetty suorituksen paranemiseen. Loukkaantumistilanteet kolhivat urheilijan itseluottamusta ja saattavat laukaista syömishäiriön. Sinällään myönteiset muutokset kuin esimerkiksi valinta maajoukkueeseen tai valmennukselliseen tehoryhmään saattaa kuitenkin heiluttaa nuoren psyykkistä tasapainoa ja altistaa häiriöille. Myös jääminen syrjään vaikkapa joukkueen sisällä saattaa johtaa nuoren etsimään lisäapuja suoritukseen painon pudottamisen kautta. Yhteistä ja kattavaa teoriaa syömishäiriöiden syistä ei vielä kukaan ole pystynyt löytämään. Ilmeisesti kyse on monikasvoisesta ja moniulotteisesta ilmiöstä, jossa riskit lähtevät sekä yksilöstä että ympäröivästä maailmasta. Jollain sairastuneella voi taustalta löytyä monia altistavia tekijöitä ja taas jonkun kohdalla ei ehkä tunnisteta yhtään tunnettua riskitekijää.
4 Ympäristöstä tulevat altistavat tekijät: Alttius median ja mainosten perheympäristö. korostamalle stereotyyppiselle naisihanteelle. Joutunut seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. suhteessa Sosiaaliset tekijät: Häiriintynyt Alkoholismi Perhesalaisuudet. Mielenterveysongelmat. Miellyttämistaipumus muihin ihmisiin. Urheiluympäristöön liittyvät riskitekijät: päivässä Lajit, joissa paino vaikuttaa suoritukseen. Laji, jossa energian palaminen on vähäistä Ei-sosiaalinen laji Ulkoinen/sisäinen menestymisen paine Laji, jossa harjoitellaan min. 5 tuntia Vähäinen valmennus Psykososiaaliset tekijät Haavoittuvainen itseluottamus Herkkyys kritiikille Perfektionismi/ tyytymättömyys itseen Epämääräinen minä-identiteetti Mustavalkoinen ajattelu Hyväksynnän tarve Kyvyttömyys kyseenalaistaa aukto-
5 riteetteja Riippuvuus muista ihmisistä Ylimitoitetut tavoitteet Helposti manipuloitava Pakkomielteinen ruoan ja syömisen suhteen Taipumus maagiseen ajatteluun (jos painan x kg, elämäni on järjestyksessä) Riittämättömyyden tunteet Kuvio 1. Urheilijoiden syömishäiriöiden riskitekijät (Ryan, R. 1992). Ennaltaehkäisy Ennaltaehkäisy voidaan jakaa yleiseen ja spesifiin ehkäisyyn. Yleisellä tasolla on tärkeää lisätä yleisesti tietoa ravinnosta sekä myös siihen liittyvistä häiriöistä urheilijoiden, valmentajien että vanhempien parissa. Myös asianmukainen tieto kehon koostumuksesta ja puberteettiin liittyvistä muutoksista on merkityksellistä. Tiedon jakaminen on tärkeää jokapäiväisissä käytännön valmennustilanteissa. Yleisellä tasolla on myös tarpeen keskustelu lajikulttuurista ja niistä usein myyttisistä aineksista, mitä lajiin ja siinä menestymiseen liittyy. Tanskassa on tutkittu urheilijoiden syömishäiriöitä vuonna 1996 alkaneessa projektissa (Team Danmark). Projektin tavoitteena on a) ehkäistä syömishäiriöiden syntymistä yleisesti ja helpottaa häiriön aikaista havaitsemista ja hoitoa. Erityistä huomiota on kiinnitetty korkea riskin lajeihin (kestävyys-, painoluokka ja esteettiset lajit). Suositukset lajeille ja valmentajille ovat seuraavat (Anna Ottsen, 1999). -edistää nauttimista ruoasta ja sosiaalista syömistä -pitää urheilija terveenä -ylläpitää henkilökohtaisia normeja sekä painolle että rasvaprosentille -varmistaa riittävä ravinto ja energia harjoitusten ajaksi -huolehtia riittävästä proteiinin, vitamiinien ja mineraalien saannista -huolehtia riittävästä nesteiden nauttimisesta -edistää palautumista harjoitusten välillä -varmistaa riittävä energian saanti kilpailutapahtumien aikana Ensimmäisiä merkkejä syömishäiriön puhkeamisesta on nuoren lisääntynyt aktiivisuus ja esimerkiksi ylimääräisten harjoitusten tekeminen vapaaehtoisesti. Hän kiinnostuu ruoasta, ruoan laittamisesta ja yleensä terveellisestä ravinnosta. Ruokavalio muttuu yleensä yltiötervelliseksi ja ruoasta saadun energian määrä putoaa. Ruokavaliomuutoksen ja painon putoaminen voi aluksi olla vähittäistä ja suorituksen kannalta myönteistä, jolloin urheilija saa yleensä muutoksesta myönteistä palautetta. Laihtumisen
6 jatkuessa tulokset alkavat heiketä mm. voimatason laskiessa, nuori voi olla väsynyt, vetäytyvä, ja välttelevä, mutta saattaa väsymyksestään huolimatta jatkaa yliaktiivista harjoitteluaan, jolloin myös yliharjoitustila on vaanimassa. Ellei asiaan puututa viimeistään tässä vaiheessa, voi olla edessä sairaalahoito ja pitkä toipumisprosessi, jolloin paluu entiseen urheilulliseen tasoon voi viedä vuosia. Kun valmentaja haluaa auttaa urheilijaa, jolla epäilee syömishäiriötä, hänen on hyvä muistaa, että syömishäiriöinen urheilija pitää käyttäytymistään ehdottomasti oikeana ja hänellä on käyttäytymiselleen loogiset perusteet. V almentajan ei kannata lähteä kyseenalaistamaan urheilijan oireita tai hänen ajattelunsa logiikkaa. Urheilija ei yleensä halua palautetta ongelmakäyttäytymisestään. Hän asettuu helposti puolustuskannalle ja se vain pahentaa ongelman ratkaisemista. Valmentajan kannattaa myös välttää palautteen antamista ulkonäöstä (ei edes positiivista) urheilijalle, jonka epäilee kärsivän syömishäiriöstä. Syömishäririöinen urheilija todennäköisesti kärsii masennuksesta, heikosta itseluottamuksesta tai eristyneisyyden tunteesta. Urheilija etsii tukea, huomiota ja hyväksyntää ja jos hän kokee suhteen riittävän luottamukselliseksi, hän voi olla valmis keskustelemaan myös syömishäiriöstään. Syömishäiriö on vakavasti otettava ongelma, joka tuskin poistuu omia aikojaan. Valmentajan tehtävä olisikin saada urheilija motivoiduksi hakemaan ammattiapua (Rodin & Larson, 1992). Diagnosointi Syömishäiriön diagnosointi on periaatteessa melko helppoa, varsinkin jos puhutaan bulimia nervosasta ja anorexia nervosasta. Anorexia voidaan epäillä, jos kehon paino putoaa 15 % alle normaalipainon. Anorektikko ahdistuu jokaisesta lisäkilosta ja kehonkuva on häiriintynyt. Bulimialle puolestaan on tyypillistä ajoittainen (vähintään kaksi kertaa viikossa toistuva) ruoan ahmiminen, jota yleensä seuraa oksentaminen ja mahdollisesti ulostuslääkkeiden tai nesteenpoisto valmisteiden käyttö. Ahmiessaan bulimikko kokee menettävänsä kontrollin itseensä ja siitä seuraa jatkuva huoli ulkonäöstä ja painosta. Syömishäiriöt muodostavat moniulotteisen häiriöryhmän, joissa ongelman taustat voivat olla hyvinkin erilaisia ja sikäli myös häiriön hoitaminen vaatii erilaisia lähestymistapoja. Syömishäiriöihin liittyy yleensä aina erilaisia psyykkisiä oireita. Noin puolella sairastuneista on tunne-elämän häiriöitä ja ahdistuneisuutta, ja ainakin kolmasosalla on todettu melko voimakasta tai syvää masennusta (Tobin & Johnson & Franke, 1992). Noin puolella sairastuneista on myös todettu persoonallisuushäiriöön viittaavia piirteitä. Mielenkiintoinen huomio on kuitenkin se, että persoonallisuushäiriön vakavuus ei ollut suorassa korrelaatiosuhteessa syömishäiriön vakavuuteen. Alkuarvioinnissa on hyvä selvittää syömishäiriöpotilaan painohistoria, hänen kehonkuvansa ja ihanteensa, syömiskäyttäytymisen historia ja nykytilanne, ahmimisoireet, lääkkeiden käyttö jne. Oikea diagnoosi ja mahdollisen persoonallisuushäiriön tunnistaminen hoidon alkuvaiheessa on kaikkein
7 tärkeintä. Puhuttaessa urheilijoista diagnoosin tekeminen on erityisen merkityksellistä, koska syömishäiriöön liittyvä käyttäytyminen voi liittyä myös normaaliin valmennukseen, jolloin selkeän kuvan saaminen ongelmasta on erityisen vaativaa. Harjoittelu ja sen sisältämät vaatimukset voi toimia myös urheilijan puolustusmekanismina ongelman käsittelylle. Joskus urheilijalla saattaa olla taipumusta itsetuhoiseen käyttäytymiseen, mikä voi näkyä esimerkiksi tiheinä loukkaantumisina, jolloin voi epäillä persoonallisuushäiriötä. Myös voimakas tarve miellyttää, voi olla merkki narsistisesta persoonallisuushäiriöstä. Silloin urheilija ei tunnista omia tarpeitaan ja halujaan, vaan jatkaa urheilemista toteuttaakseen muiden odotuksia. Puhuttaessa nuorista on myös tärkeää selvittää perheen tilannetta. Minkälainen on perheen vuorovaikutusilmasto, miten perheessä ratkotaan ristiriitoja ja mikä on syömishäiriöpotilaan oireiden merkitys perhesysteemissä. Perheen historia on myös tärkeä selvittää. Hoidettaessa kotona asuvaa nuorta, on syytä ottaa vanhemmat ainakin osaksi mukaan hoitoon. Psykiatrinen diagnoosi vaikuttaa ongelman hoitoon ja paranemisennusteeseen. Johnson on (1989) todennut, että ne bulimikot, joilla ei ole persoonallisuushäiriöitä, edistyivät paranemisessaan 30 istunnon aikana merkittävästi. Vastaavasti ne bulimikot, joilla oli todettu persoonallisuushäiriö, eivät olleet merkittävästi edistyneet edes 60 terapiaistunnon jälkeen. Hoitoa aloitettaessa onkin hyvä selvittää kuinka laajasta ongelmasta on kyse, jotta potilaalle voidaan antaa oikeanlaista informaatiota hoidosta ja sen kestosta. Eräässä tutkimuksessa oli mukana 55 bulimiasta kärsivää potilasta, 21 heistä oli diagnosoitu rajatilapersoonallisuuksiksi ja 19 heistä oli ilman persoonallisuushäiriötä. Vain 21 % ilman persoonallisuushäiriötä olevista potilaista kärsi oireista 1 vuoden mittaisen terapian jälkeen, kun vastaavasti rajatiladiagnosoiduista 62 % prosenttia oirehti vielä vuoden jälkeen. Ilman persoonallisuushäiriöitä olevat potilaat hyötyivät erittäin hyvin lyhyestä terapiasta, kun rajatiladiagnosoidut potilaat on motivoitava pidempiaikaiseen terapiaan (Johnson & al. 1989). Syömishäiriön hoito Alkuselvityksen jälkeen terapeutti antaa potilaalle ehdotuksen hoitoohjelmasta, ohjelmaan voi sisältyä myös ehdotus perheen tai valmentajan mukana olosta. Kun kyseessä on urheilija, on hoito-ohjelma sopeutettava urheilijan harjoitteluun ja muuhun elämään. Urheilijan hoitoon motivoinnissa, voidaan käyttää hoidon odotettavissa olevaa hyötyä urheilu-uralle ja on ehdottoman tärkeää, että terapeutti ymmärtää urheilemisen merkityksen keskeisenä urheilijan elämänsisältönä. Kun hoitosopimusta solmitaan, on olennaista, että urheilija ymmärtää tilapäisen hoidon tuottaman taantuman urheilu-uralle johtavan pidemmällä tähtäyksellä parantuneisiin tuloksiin ja suurempaan nauttimiseen urheilusta. Syömähäiriöisen urheilijan hoitaminen sisältää yleensä kognitiivisbehavioraalisia, psykoedukationaalisia ja itsehallintaan liittyviä toimintatapoja.
8 Hoidon osa-alueita ovat yksilöterapia, psykoedukationaalinen ryhmäterapia, lääketieteellinen seuranta, mahdollisesti antidepressiivinen lääkehoito, perheterapia ja myös mahdollisesti laajemmat supportiiviset tapaamiset, joissa on potilaan ja hoitotiimin ohella mukana myös esimerkiksi valmentaja tai joukkuetovereita. Aktiiviset interventiot auttavat potilasta rikkomaan syömiseen liittyviä häiriintyneitä ajatus- ja toimintamalleja ja tarkastelemaan käyttäytymistään uudenlaisesta näkökulmasta. Hoito keskittyy alussa luottamuksellisen suhteen rakentamisen ohella potilaan hoitoon motivoimiseen, jolloin tarkastellaan oireen hyötyjä ja negatiivisia seurauksia mahdollisimman objektiivisesti. Hoidossa pyritään kyseenalaistamaan urheilijan syömiseen ja ulkonäköön liittyviä uskomuksia ja myös arvoja. Muutosmotivaation heräämisen jälkeen pyritään saamaan potilaan syömisrytmi normaaliksi ja sitä kautta vähentämään tarvetta ahmimiseen. Potilasta tuetaan myös realistisen bodyimagen rakentamisessa. Tavoitteena on opettaa potilasta näkemään syömishäiriö ikäänkuin kumppanina itselleen, jolloin ongelmaa voi tarkastella objektiivisemmin ja oireiden vaikutusta omaan elämäänsä voi myös kontrolloida. Jotkut omaksuvat hyvinkin nopeasti oireiden hallintaan liittyvän lähestymisen ja pystyvät muutamaan käyttäytymistään terveempään suuntaan. Sen sijaan ne potilaat, joilla on persoonallisuushäiriö tai hyvin vakavaa masentuneisuutta, vaativat pitkäaikaisempaa psykoterapeuttista työskentelyä, syvemmällä olevien psykologisten ongelmien ratkaisemiseksi (Johnson & al. 1989). Yhteenveto Syömishäiriöiden lisääntyminen erityisesti länsimaissa on iso ja moniulotteinen kysymys. Koska ongelma on yleistynyt yleensäkin väestöstä, tapausten lukumäärä on väistämättä kasvanut myös urheilussa. Tutkimusten mukaan erityisesti esteettisten lajien (telinevoimistelu, rytminen voimistelu, taitoluistelu, tanssi mm.) samoin kuin painoluokkalajien harrastajat ovat muita alttiimpia sairastumaan syömishäiriöihin. Myös kestävyyslajien (nais)urheilijoiden on todettu joissakin tutkimuksissa olevan hiukan muita suuremmassa sairastumisriskissä. Vastaavasti palloilijoiden ja voimailulajien harrastajien on todettu olevan ei-urheilevaa verrokkiryhmää pienemmässä riskiryhmässä. Urheilun harrastamien on todettu sekä suojaavan että altistavan syömishäiriöille. Suojaavia tekijöitä ovat urheilijoiden myönteinen minäkäsitys ja usein ei-urheilijoita vahvempi itseluottamus. Rasittava harjoittelu myös kuluttaa energiaa ja pitää huolet lihomisesta ja rasvan kertymisestä pois mielestä. Toisaalta joidenkin lajien sisällä saattaa olla hyvin epärealistisia odotuksia ja ideaaleja kehon rasvattomuuden ja muodon suhteen, jolloin nuori helposti asettaa vaatimustasonsa harjoittelun ja oman kehonkuvansa suhteen epärealistiselle tasolle. Ylivoimainen vaatimustaso ja häiriintynyt kehonkuva johtavat helposti syömishäiriön tielle.
9 Länsimaisen kulttuurin vaalima naisihanne on tällä hetkellä erittäin ristiriitainen. Naisen pitää olla kunnianhimoinen, älykäs ja omillaan pärjäävä. Toisaalta esimerkiksi media ja mainonta syöttävät nuorille kuvaa naisesta hauraana ja houkuttelevana miesten katseiden vangitsijana. Vahvan itsenäinen, omiin päämääriinsä pyrkivä ja itseensä luottava nainen ei ole monen mielestä kovinkaan naisellinen. Urheilun arvomaailma on edelleen korostuneen miehinen. Huippu-urheilijaan liitetään usein sellaisia ominaisuuksia kuten poikkeuksellisen vahva näyttämisenhalu ja voimakas tavoitehakuisuus. Nuori urheilijatyttö, jonka aikuisempi identiteetti on vasta rakentumassa, voi ahdistua näiden ristiriitaisten odotusten edessä ja ajautua esimerkiksi syömishäiriöön. Syömishäiriöiden syyt ovat monentasoisia. Taustalla on kulttuurisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä, mutta usein myös yksilöön, perhetaustaan ja lajikulttuuriin liittyviä tekijöitä. Joskus urheilijan syömishäiriön takana voi useita riskifaktoreita tai sitten joskus ei löydy ensimmäistäkään. Nuoren urheilijan halu laihtumiseen syntyy useimmiten halusta parantaa suoritustaan. Hänen henkilökohtainen vaatimustasonsa saattaa olla niin korkea, että hän on valmis tekemään mitä hyvänsä suoritustasonsa nostamiseksi. Valmentajan ehkä viattomaltakin tuntuvat huomautukset ulkonäöstä ja painosta, saattavat sysätä miellyttämisenhaluisen ja tunnollisen nuoren aloittamaan sairaalloisen laihduttamisen. Syömishäiriöön sairastuvalla nuorella on myös usein korostunut halu kontrolloida itseään ja hän pyrkii täydellisyyteen tekemisissään. Syömähäiriö voi olla keino etsiä huomiota ja se voi myös olla avunhuuto ympäristölle. Nuori voi kokea itsensä yksinäiseksi ja ahdistuneeksi, eikä tiedä miten muuten voisi pahaa oloaan ilmaista. Joskus syömishäiriön voi laukaista muutos nuoren normaalissa ympäristössä tai elämänrytmissä ja esimerkiksi loukkaantumistilanteet ovat kriittisiä myös urheilija psyykkisen tasapainon kannalta. Syömishäiriöltä suojaavia tekijöitä nuoren kohdalla on kiinteä ystäväpiiri ja ystäväpiirin syömiskäyttäytyminen. Lajin sisällä vallitseva myönteinen syömiseen ja ravintoon liittyvä normisto, suojaa myös nuorta syömishäiriöiltä. Syömishäiriöiden ennaltaehkäisyssä on tärkeää oikeanlainen tiedon jakaminen ravinnosta ja syömisestä. Tärkeää on myös,että nuori ymmärtää kehon koostumuksen merkityksen painolle. Samoin painoa ja rasvaprosenttia koskevat normit pitäisi pitää henkilökohtaisina. Valmentajien pitäisi välttää palautteen antamista urheilijan ulkonäostä, jos painoon ja ravitsemukseen on tarpeen puuttua, se on tehtävä kahden kesken urheilijan kanssa. Jos valmentaja alkaa epäillä ongelmia urheilijan syömiskäyttäytymisessä, on parasta kääntyä urheilijan vanhempien puoleen ja hakea mahdollisimman pian ammattiapua. Syömishäiriöiden hoidossa on saatu hyviä tuloksia kognitiivis - behavioraalisen terapian avulla. Paranemismotivaation herättyä potilasta tuetaan käytännöllisissä syömiseen liittyvissä kysymyksissä ja annetaan hänelle tietoa ravinnosta. Potilaalle rakennetaan säännöllinen syömisaikataulu ja ruokavalio, jolloin äärimmäinen näläntunne jää pois ja tarve ahmimiseen myös vähenee. Käytännön ohjauksen ohella pyritään hoidossa kyseenalaistamaan nuoren haitallisia uskomuksia syömisestä, ravinnosta ja
10 ihannevartalosta. Nuoren identiteettiä ja myönteisemmän minäkuvan rakentumista tuetaan myös terapiassa. Syömishäiriöiden hoitoennusteen kannalta on merkitystä sillä, miten syvästä häiriöstä syömisongelmassa on kyse. Jos kyse on persoonallisuushäiriöstä, on ennuste heikompi, kuin jos kyse on tilapäisemmästä sisäisestä ristiriidasta tai ongelmasta. Koska urheilijalla lähtökohtana useimmissa tapauksissa on halu oman suorituksen kehittämiseen laihtumisen kautta, on myös motivaatio paranemiseen yleensä vahvempi. Kun nuori urheilija löytää elämänhalunsa, herää usein myös halu päästä kiinni omaan lajiin. Paluu voi olla kivulloinen ja se vaatii myös valmentajalta ymmärrystä, pitkäjänteisyyttä ja halua tehdä yhteistyötä vanhempien ja joskus myös hoitotahon kanssa. Onnellisessa tapauksessa urheilija löytää paikkansa entisessä lajissaan aikaisempaa kypsempänä ja paremmin itseensä luottavana. Joskus taas paraneminen voi johtaa uudenlaisen näkökulman löytämiseen elämään ja itseensä ja sitä kautta ehkä enemmän urheilijan oman näköisten elämänalueiden ja arvojen toteuttamiseen. Frantsi Päivi urheilupsykologi
11 LÄHTEET: Charpentier, P. (1999). Syömihäiriöiden tunnistaminen ja ehkäisy urheilussa. Seminaariesitelmä; Liikunta ja urheilu, Ravitsemusforum ll. Dunn, P. & Ondercin, P. (1981). Personality variables related to comprehensive eating in college women. J Clin Psych, 37:43-9. Davis, C., & Cowles, M. (1989). A comparison of weight and diet concerns and personality factors among female athletes and non-atheletes. J., Psychosom. Res., 33:527. Fogelholm, M. & Hiilloskorpi, H. ( Aiheuttaako liikunta syömihäiriöitä. Duodecim, 114( pp ). Hiiloskorpi, H. (1999). Urheilu ja syömishäiriöt. Seminaariesitelmä; Liikunta ja urheilu, Ravitsemusforum ll. Johnson, C., & Tobi, D. L., & Dennis, A. B. (1989). Differences in treatment outcome between borderline patients in an eating disordered population. Journal of Clinical Psychiatry, 50:9. Rodin, J., & Larson, L. (1992). Social factors and the ideal body shape. In K. D. Brownell (Eds.), Eating, body weight & Performance in Atheletes:Disorders of Modern Society (pp ). Williams & Wilkins. Ryan, R. (1992). Management of eating problems in athletic settings. In K. D. Brownell (Eds.), Eating, body weight & Performance in Atheletes:Disorders of Modern Society (pp ). Williams & Wilkins. Sundgot-Borgen, J. & Larsen, S. (1993). Pathogenic weight-control methods and self-reported eating disorders in female elite athletes and controls. Scand. J. Med. Sci. Sports. 3: Tobin, D. L,., & Johnson C., & Franke K. (1992). Clincal treatment of eating disorders. In K. D. Brownell (Eds.), Eating, body weight & Performance in Atheletes:Disorders of Modern Society (pp ). Williams & Wilkins.
SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA
SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN
LisätiedotRAVITSEMUS JA YLIKUNTO
RAVITSEMUS JA YLIKUNTO Anna Ojala, ETM Ravitsemusasiantuntija Ravitsemuksellisia syitä ylikunnossa 1. Riittämätön kokonaisenergian ja HH- saanti 2. Epäsäännöllinen syöminen Energia ajoittain puutteellista
LisätiedotNuoren naisurheilijan ylikuormituksen erityispiirteitä Hannele Hohtari 23.10.2010 Ongelmia? Kuukautishäiriöt ja alipainoinen urheilija Rasitusmurtumat Naisurheilijoilla yleisiä, etenkin juoksijoilla Jos
LisätiedotNuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus
Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ
LisätiedotPERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS
PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS JAANA SUOKAS LT, DOSENTTI, PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI PSYKOTERAPEUTTI, NUORISOLÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OYL, HUS/HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ 1.4.2019 PERHEPOHJAISEN
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotUnelma hyvästä urheilusta
Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotMiten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka
Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Hoitosuunnitelma Hoidon aloituksessa tapahtunut moniammatillinen
LisätiedotOsteoporoosi (luukato)
Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotLiikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä
Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on
LisätiedotAi sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin
Ai sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin Rasmus Isomaa Toiminnanjohtaja, Fredrika-klinikka, Pietarsaari Kehityspsykologian dosentti, Åbo Akademi 2 Rasmus Isomaa Morton, 1689
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
Lisätiedot(Lasten ja nuorten) syömishäiriöt ja niiden ennaltaehkäisy. Katri Mikkilä kehittämiskoordinaattori Syömishäiriöliitto - SYLI ry
(Lasten ja nuorten) syömishäiriöt ja niiden ennaltaehkäisy Katri Mikkilä kehittämiskoordinaattori Syömishäiriöliitto - SYLI ry Syömishäiriö... ei ole pelkästään tyttöjen/nuorten naisten sairaus. ei ole
LisätiedotUrheilun Pelisäännöt vanhempien illassa
Urheilun Pelisäännöt vanhempien illassa Tervetuloa keskustelemaan Urheilun Pelisäännöistä! Keskustellaan lasten urheilun prinsiipeistä Sovitaan yhdessä ryhmän / joukkueen Pelisäännöista Kuullaan seuran
LisätiedotTukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa
Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotKATSAUS. Aiheuttaako liikunta syömishäiriöitä? Mikael Fogelholm ja Hannele Hiilloskorpi
KATSAUS Aiheuttaako liikunta syömishäiriöitä? Mikael Fogelholm ja Hannele Hiilloskorpi Liikunnan on epäilty edistävän syömishäiriöiden syntyä. Yhdysvalloissa, Norjassa ja Suomessa tehdyt tutkimukset viittaavat
LisätiedotLasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.
LisätiedotPERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016
PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 Maudsley Hospital 1980-luvulla, Lontoo Laillistetut perheterapeutit Näyttöön perustuva alle 18-vuotiaille,
LisätiedotX kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere
X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Johtaja, UKK-instituutti, Tampere Miten paino, painoindeksi ja rasva-% eroavat eri lajien urheilijoilla? Onko kehon koostumuksella
LisätiedotYKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio
YKSINÄISYYS VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio HELSINKIMISSIO HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka toimii seniorityön, nuorten kriisityön, lapsiperheiden ja erityisryhmien parissa. Järjestön
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotHENKISTÄ TASAPAINOILUA
HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,
Lisätiedot9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99
9 Painonhallinta Oppikirjan sivut 92-99 Nykyaikaa Ulkonäön ja fyysisyyden korostaminen Median kauneuskäsitykset Jatkuva painontarkkailu, laihduttaminen ja erityisruokavaliot Monet murrosikäiset tyytymättömiä
LisätiedotHarjoite 5: Stressin tunnistaminen
Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen
LisätiedotTRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E)
SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO TÄNÄÄN TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) 15.4.2019 / Kati Rantanen /sairaanhoitaja / HUS Syömishäiriöyksikkö TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) Kognitiivis-behavioraalinen terapia = KBT pohjautuu
LisätiedotKiekko-Espoo seurayhteisö
Kiekko-Espoo seurayhteisö Espoon Kiekkoseura ry ØHarrastajia Ø Tytöt 270 Ø Pojat 300 Ø Aikuiset 190 ØLajit Ø Ringette Ø Jääkiekko tytöt ja pojat ØHarjoituspaikat Ø Laaksolahti Ø Leppävaara 21.11.2017 2
LisätiedotJaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka
Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka 1. anoreksia nervosa (laihuushäiriö) 2. bulimia nervosa (ahmimishäiriö) 3. binge eating disorder (BED) 4. ED-NOS
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotRINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö
RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotLasten ja nuorten urheilun laatutekijät
Lasten ja nuorten urheilun laatutekijät 29.11.2017 1 Johtamiseen ja hyvään hallintoon liittyvät lasten urheilun kysymykset Nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua seuran toiminnan toteuttamiseen
LisätiedotTyöskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen
LisätiedotAhdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta
Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus
LisätiedotSalliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena
Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena Jonna Kekäläinen, terveydenhoitaja yamk 14.03.2019 Mitä on hyvä ja salliva syöminen? Terveyttä edistävää + Hyvää vireystilaa ylläpitävää + Sosiaalista
LisätiedotOMA VÄYLÄ- HANKE ARKEEN INTEGROIMINEN
OMA VÄYLÄ- HANKE ARKEEN INTEGROIMINEN KUNTOUTUJA KUNTOUTUS MUUTOSTARVE/ ONGELMA RIITTÄVÄ YMMÄRRYS TILANTEESTA Arkeen integroitumisen lähtökohtana on kuntoutujan oma muutostarve, ilman sitä kuntoutus jää
LisätiedotTunnista, kohtaa ja puutu! Syömishäiriötietoisuuspäivä
Tunnista, kohtaa ja puutu! Syömishäiriötietoisuuspäivä 16.5.2017 Tampereen SYLI-keskus Kaikille avoimet kahvihetket kaksi kertaa viikossa Tuettu ruokailu Perjantailounas (omat eväät mukaan) Tuki- ja ohjaustapaamiset
LisätiedotEhkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin
Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Kohti hyvinvointitaloutta Eva Österbacka 6.11.2013 4.11.2013 Åbo Akademi - Domkyrkotorget 3-20500 Åbo 1 Ehkäisevä toiminta
LisätiedotLapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen
Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua
LisätiedotLaaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi
Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset
LisätiedotItsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille
Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden
LisätiedotMitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa?
Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Manu Kangaspunta, kehityspäällikkö 11 15 vuotiaiden kilpaurheilun kehittämistyö Urheilijaksi kasvamisen edellytykset Harjoitteleminen, liikkuminen
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotKilpailuun valmistautuminen ja kilpaileminen
Kilpailuun valmistautuminen ja kilpaileminen 29.8.2017 26.11.2017 Laura Koivusalo Koulutuksen sisältö Virittäytyminen Kilpailemisen taito Harjoite: Kilpailunkulun suunnitelma Kilpailemisen osataidot Keskittymisen
LisätiedotHarjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä
Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa
LisätiedotKuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.
Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotVALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013
VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta
LisätiedotMitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon?
ELÄMÄN JANAT Tehtävän tarkoituksena on tunnistaa nuoren elämästä riskitekijöitä, jotka voivat altistaa lyhyellä tai pitkällä aikavälillä itsetuhoiselle käyttäytymiselle. Samalla sen avulla voidaan kartoittaa
LisätiedotValmentajan kehittyminen ja työhyvinvointi. PSYYKKISEN VALMENNUKSEN SEMINAARI Virpiniemi 7.11.2013 Terhi Mets Urheilupsykologi (PsL) Mindgame Oy
Valmentajan kehittyminen ja työhyvinvointi PSYYKKISEN VALMENNUKSEN SEMINAARI Virpiniemi 7.11.2013 Terhi Mets Urheilupsykologi (PsL) Mindgame Oy Mindgame Oy:n asiantuntijat Terhi Mets urheilupsykologi (PsL),
LisätiedotURHEILIJOIDEN SYÖMISONGELMAT
URHEILIJOIDEN SYÖMISONGELMAT Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi VARHAINEN TUNNISTAMINEN Osattava epäillä, koska harvoin kertovat itse! MILLOIN PITÄISI SEULOA Terveystarkastukset
LisätiedotMiten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg
Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa
LisätiedotNuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen
Nuorten trendit ja päihteet Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorisoalalla työskentelevien osaamisen vahvistaminen: mielenterveyden edistäminen ja päihde- ja pelihaittojen
LisätiedotTutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus
Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi
LisätiedotArja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema
Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS
LisätiedotPalauteluento. 9. elokuuta 12
Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!
LisätiedotYhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?
Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LisätiedotStrategia 2014-2017 Versio 1.0
Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio
LisätiedotLanu-koulutus 5.9, 11.9,
Lanu-koulutus 5.9, 11.9, 20.9.2018 EPSHP:N NUORISOPSYKIATRIAN POLIKLINIKAN PERHETYÖ TARJA ROSSI, PSYK.SH/PARI- JA PERHEPSYKOTERAPEUTTI Nuoren arviointijaksoon liittyvä perhetyö Sinkkosen ja Kallandin (
LisätiedotTervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan
Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan
LisätiedotDuodecim- Osaamisen kehittämisen seminaari
Duodecim- Osaamisen kehittämisen seminaari 26.4.2018 Laura Ihamuotila SUOMEN MENTORIT RY Perustettu 2013 TEHTÄVÄMME: Työtä korkeakoulutetuille ja raikasta uudistusta työelämään yhdistämällä koulutetut
LisätiedotPoikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,
Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset
LisätiedotURHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN
Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota
LisätiedotMILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?
MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven
LisätiedotLataa Nuoren urheilijan ravitsemus - Olli Ilander. Lataa
Lataa Nuoren urheilijan ravitsemus - Olli Ilander Lataa Kirjailija: Olli Ilander ISBN: 9789519147611 Sivumäärä: 300 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.24 Mb Nuoren urheilijan ravitsemus -kirja auttaa ohjaamaan
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotMotivaatio? Ihminen ei ole joko-tai vaan sekä että (Lähde: Kirsi Lonka 2009)
Motivaatio? Motivaatio on mielen käyttövoimaa, joka suuntaa energiaamme meitä kiinnostaviin ja innostaviin asioihin Oppimisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta sisäinen motivaatio on tärkein ihmistä eteenpäin
LisätiedotBiohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia
Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään
LisätiedotKysely Kaapo ry:n pelaajien vanhemmille Copy
Kysely Kaapo ry:n pelaajien vanhemmille 2 2012 Copy 1. Joukkue, jossa lapsi on mukana Keskiarvo: 5,1 Joukkue, jossa lapsi on mukana 25 11 20 15 7 19 11 7 15 8 6 B pojat C pojat D99 pojat D00 pojat E01
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotMonikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.
Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK
KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista
LisätiedotHUIPPUJEN KASVATTAJA
HUIPPUJEN KASVATTAJA Alppikoulu ympäristö nuoren kasvua ja kehitystä tukemassa Rukan alppi- ja freeski- akatemia 2 Nuorten psykososiaalinen kehitys Nuoruudessa ihminen kohtaa monia haasteita, jotka liittyvät
LisätiedotKeskeiset ongelmat narsistisessa häriössä
Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen
LisätiedotMielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen
Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten
LisätiedotELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)
ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta
LisätiedotHarjoitteiden lyhyet kuvaukset. Osa 1: Kilpailemisen taidon perusta. Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle kilpailemisesta
Tässä on kuvattuna jokainen harjoitemateriaalin sisältyvä harjoite. Harjoituksesta kuvataan sen tavoite ja toteutustapa lyhyesti. Voit tutustua harjoitteisiin alustavasti kuvausten avulla. Voit myös hakea
LisätiedotHuippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet
Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA
LisätiedotVISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
LisätiedotSyömishäiriöt urheilijoilla
Syömishäiriöt urheilijoilla Tietoa urheilijoille Pia Charpentier TIETOA URHEILIJOILLE SYÖMISHÄIRIÖISTÄ... 3 MIKSI URHEILIJAN ON HYVÄ TIETÄÄ SYÖMISHÄIRIÖISTÄ?... 3 MITÄ SYÖMISHÄIRIÖT OVAT?... 3 Laihuushäiriö...
LisätiedotELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti
ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti SISÄLTÖ 1. OLOSUHTEET JA HYVINVOINTI 2. TEMPERAMENTTI JA
LisätiedotYLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE. Yläkouluakatemian 1. leiritys Anniina Ojala
YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE LÄHIPIIRIN TUKI ON TÄRKEÄ Huippu-urheilu vaatii tiettyä itsekkyyttä ja voi välillä tuntua yksinäiselle. On tärkeää, että urheilijan ympärillä
Lisätiedot3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?
Kasvamme yhdessä Ensimmäinen ilta: Illan aihe: Nuoruusiän kehitys klo 18-19.30 Auditorio tai juhlasali: 1. Tervetuliaissanat ja nuorten esitys (musiikki, liikunta tms.) (10-15 min), tarjoilu, mikäli mahdollista
LisätiedotONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA
ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA YLIPAINO ON TERVEYSRISKI Koirien ylipaino on kasvava ongelma. Yhä useampi eläinlääkärin vastaanotolle tuleva koira on ylipainoinen tai lihava.
LisätiedotProteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014
Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa Jan Verho 5.11.2014 Urheilija tarvitsee proteiinia 1. Proteiinisynteesin raaka-aineeksi Päivittäinen tarve kasvaa 2. Stimuloimaan lihasproteiinisynteesiä
LisätiedotPatrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus
Dieetit ja painonhallinta Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Pohdittavaa Parantavatko ne elintapoja ja auttavat pysyvään laihtumiseen assosioituvia elintapoja? Pysyvää painonhallintaa
LisätiedotTyön ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015
Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.
LisätiedotKirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen
Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista
LisätiedotTavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä
Tavoitteet Sopivan painon pohtiminen Elintapojen vaikutus painonhallintaan terveyttä 3 terveyttä Normaalipaino on suositus paitsi fyysisen myös psyykkisen ja sosiaalisen terveyden kannalta. Pieni yli-
LisätiedotPerhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela
Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela -kahdenkin kohtaamisessa verkosto mukana suhteissa. perhesuhteet,muut ammattilaiset jne -monitasoiset pulmat-moniasiakkuus,monet toimijat asiakkaan ympärillä -palvelujen
LisätiedotLuottamuksellinen kyselylomake
Luottamuksellinen kyselylomake Hakemus terapiaan terapeuttikandidaatille, joka opiskelee HumaNova Utbildning OY:ssa Terapiapalkkio on 30 /istunto (sis. alv.) ja maksetaan suoraan terapeuttikandidaatille
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
Lisätiedot