hauraan naisurheilijan sisäisiä ristiriitoja.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "hauraan naisurheilijan sisäisiä ristiriitoja."

Transkriptio

1 Urheilu ja syömishäiriöt Urheilijoiden syömishäiriöiden taustaa Urheilevien nuorten mielikuvat ihannevartalosta- ja ulkonäöstä ovat samanlaisia kuin kaikilla nuorilla. Ihmisten mielissä yhdistyy ikiaikainen uskomus siitä, että se mikä on kaunista, on myös hyvää. Pitää olla rasvaton, mutta sopivasti muodokas. Lihaksia pitää olla; miehillä enemmän ja isompia, kun taas naisissa ihaillaan enemmän kehon kiinteyttä kuin lihasten kokoa. Urheilevilla nuorilla on keskimääräistä enemmän itsekuria, elämäntyyli on askeettinen ja kehollisuuteen ja fyysisiin ominaisuuksiin kiinnitetään paljon huomiota jokapäiväisessä harjoittelussa. Kuten Hannele Hiilloskorpi (1999) urheilijan ravitsemusseminaariesitelmässään totesi, nämä kaikki tunnuspiirteet sisältyvät yleensä aina myös syömishäiriöihin. Liikunnan harrastamisella on sekä myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia syömiseen ja painon tarkkailuun. Myönteisellä puolella on varmasti se, että liikunnan harrastaminen lisää energiankulutusta, kasvattaa lihaksia ja muokkaa kehoa toivottuun suuntaan, jolloin urheilija voi huoletta syödä ja syömisen säätelymekanismi pysyy tasapainossa. Syömishäiriöiden syntymistä ehkäisevästi vaikuttaa myös se, että urheilevilla nuorilla on yleensä hyvä itseluottamus ja usein myös realistinen kuva omista kyvyistään. Näiden lisäksi hyvä kaveriporukka ylläpitää myönteistä minäkuvaa ja auttaa nuorta itsensä hyväksymisessä. Toisaalta fyysisesti kuormittava urheilu voi sekoittaa hormonijärjestelmää ja aiheuttaa mm. ruokahaluttomuutta. Myös yliharjoitustilat todennäköisesti altistavat nuorta syömishäiriöille. Nuori tulee sokeaksi omille tarpeilleen ja vähitellen löytää tyydytystä tästä askeettisesta itsensä kiusaamisesta. Myös urheilemiseen liittyvät paineet liittyen sekä itse suoritukseen, ulkoiseen olemukseen, käyttäytymiseen median suuntaan, koulumenestykseen jne. ovat kaikki tekijöitä, jotka lisäävät urheilijan stressiä ja sikäli altistavat erilaisille psyykkisille häiriöille. Nuori urheilija voi nostaa sisäisen vaatimustasonsa epäinhimilliselle tasolle. Syömishäiriöiden synnyssä ovat mukana vaikututtamassa monet sekä persoonallisuus- että tilannetekijät. Dunn ja Ondercin (1981) ovat esittäneet mielenkiintoisen näkökulman syömishäiriöiden lisääntymiseen yleisesti populaatiossa. Naisten odotetaan nykyään olevan yhtä kunnianhimoisia ja kyvykkäitä työelämässä kuin miesten, kuitenkin kunniahimon ja älykkyyden yhdistäminen perinteiseen naisrooliin voi tuottaa naiselle ristiriitaa. Tutkijat olettavat, että syömishäiriöisten potilaiden on vaikeaa integroida persoonaansa miehisiä ihanne- ominaisuuksia, kuten assertiivisuutta ja itsenäisyyttä. Roolisekaannus lisää epävarmuuden tunteita ja saattaa suunnata naista perfektionismiin ja korostuneeseen itsekontrolliin. Ajattelumalli on mielestäni toimiva erityisesti naisurheilun näkökulmasta, sillä urheilun arvomaailma on korostuneen maskuliininen ja se kärjistää helposti nuoren ja identiteetiltään

2 hauraan naisurheilijan sisäisiä ristiriitoja. Urheilijoiden syömiskäyttäytymistä on selvitetty lukuisissa tutkimuksissa sekä Suomessa että muualla. Useimmissa tutkimuksissa tieto on kerätty lomakkeilla, joita on mm. EDI (Eating Disorders Inventory), jossa on 64 urheilijan syömiskäyttäytymiseen liittyvää kysymystä. Tutkimuksissa on on todettu, että liikunnan harrastaminen lisää jonkin verran riskiä sairastua syömishäiriöihin erityisesti esteettisissä ja painoluokkalajeissa. Toisaalta on löytynyt myös todisteita sille, että liikunnan harrastaminen vähentäisi sairastumisriskiä. Tutkimusten heikkoutena on se, että ne ovat kohdistuneet yleensä yli 15 vuotiaisiin urheilijoihin, kun suurin riskiryhmä vuotiaat on jäänyt tutkimusten ulkopuolelle (Hiilloskorpi, 1999). Laajin tutkimus on tehty Norjassa (Sundgott-Borgen & Larsen, 1993). Tutkimuksessa oli mukan 603 naisurheilijaa ja 522 verrokkia. Mittarina käytettiin EDI-lomaketta. Tuloksissa todettiin, että iän ja asuinpaikan mukaan kaltaistetuista verrokeista 26 %:lla oli riski sairastua syömishäiriöihin. Riski oli merkittävästi suurempi (42 %) esteettisten lajien ja painoluokkalajien (40 %) urheilijoilla, mutta vastaavasti pienempi palloilijoilla (23 %) ja voimailijoilla (6 %). Tekniikka- ja kestävyyslajien riski ei eronnut merkittävästi verrokeista. Amerikassa tehdyssä tutkimuksessa verrattiin esteettisten lajien tyttöurheilijoita ei-urheileviin ja normaalia ruumiinrakennetta suosivien lajien urheilijoihin ( Davis & Cowles, 1989). Tutkituksessa todettiin, että esteettisten lajien harrastajat olivat huolestuneempia syömisestään ja painostaan ja olivat tyytymättömämpiä itseensä ja elämäänsä, kuin muut vastaavan ikäiset tytöt. Psykososiaalisia riskitekijöitä Kun syömishäiriöihin sairastuneiden nuorten persoonallisuutta on tutkittu, keskeiseksi piirteeksi on noussut voimakas halu muiden miellyttämiseen ja muiden tarpeiden tyydyttämiseen. Tällaiset nuoret etsivät hyväksyntää ja ovat valmiita tinkimään omasta hyvinvoinnistaan saadakseen huomiota tunnetasolla itselleen merkityksellisiltä ihmisiltä. Halu myönteisen huomion herättämiseen on usein laihduttamisen aloittamisen takana ja usein taustalla on myös huomautukset siitä, kuinka hyvin nuori voisi pärjätä lajissaan nykyistä paremmin vähän hoikempana. Tällaiset nuoret ovat usein myös hyvin tunnollisia ja ottavat harrastuksensa äärimmäisen vakavasti. He haluavat täyttää valmentajansa odotukset, eivätkä halua missään tapauksessa aiheuttaa konflikteja. Vähemmän alttiita sairastumaan ovat ne nuoret, jotka suhtautuvat vaatimuksiin löysemmin ja antavat elämässään tilaa myös itselleen ja omille tarpeilleen. Nämä nuoret eivät yleensä ole valmentajan toiveurheilijoita, mutta tämän tyyppiset urheilijat yleensä säästyvät mm. syömishäiriöiltä (Charpentier, 1999). Miksi nuori sitten sairastuu? Useimmilla urheilijoilla peruslähtökohtana laihduttamiselle halu parantaa urheilusuoritustaan. Tämä motivoitumisen lähtökohta auttaa häntä myös häiriöstä paranemisessa, kun hän huomaa, että jatkuva laihtuminen johtaa vain tulosten heikkenemiseen. Joillekin

3 sairastuminen on avunhuuto. He ovat ahdistuneita, mutta eivät tunnista syytä pahalle ololleen. Nuorella saattaa olla aikuistumiseen liittyviä pelkoja ja negatiivisia mielikuvia, hän on äärimmäisen kriittinen itselleen ja ehkä ihailee asketismia ja itsekontrollia. Nuori kuvittelee hallitsevansa ja ohjaavansa elämäänsä ja ja aikuistumiseen liittyvää epävarmuutta kontrolloimalla syömistään, vaikka tosiasiassa hyvin pian ruoka ja syömättömyys alkavat ohjamaan nuorta. Myös ajatus siitä, että voi vaikuttaa myönteisesti elämäänsä ja ehkä myös persoonaansa muokkaamalla kehoaan, voi johtaa sairaalloiseen laihduttamiseen. Syömishäiriö on joskus vaikea tunnistaa, sillä nuori useimmiten salailee ongelmaansa. Hän saattaa kieltää koko asian olemassaolon eikä näe ongelmaa. Nuori myös usein häpeilee ja toivoo, että kaikki muuttuu itsestään hyväksi jälleen. Nuori voi myös tuntea syyllisyyttä ja kokee sen vuoksi koko ongelmasta puhumisen äärimmäisen vaikeaksi. Nuoren itsenäisyys voi olla niin ohut ja haavoittuva alue persoonassa, että hän ei halua kenenkään ulkopuolisen puuttuvan hänen elämäänsä (Charpentier, 1999). Myös valmentaja on haluton puuttumaan ongelmaan. Syömishäiriön alkuvaiheesta kärsivä urheilija harjoittelee tunnollisesti ja tulokset yleensä paranevat, eikä valmentaja silloin mielellään puutu asiaan. Lisäksi myös valmentaja ja vanhemmat saattavat tuntea syyllisyyttä tilanteesta, jolloin kynnys puuttumiseen kasvaa entisestään. Samoin joukkuetoverit ovat neuvottomia, eivätkä tiedä miten asiaan pitäisi suhtautua (Ryan, 1992) Syömishäiriön laukaiseviksi tekijöiksi urheilijoilla on havaittu mm. seuraavia tekijöitä. Traumaattiset tapahtumat perheessä, koulussa tai urheilussa voivat laukaista laihduttamisen. Myös valmentajan epäasialliset huomautukset ulkonäöstä ja painosta ovat vaarallisia, samoin kuin myönteinen palaute laihtumisesta ja varsinkin, jos se yhdistetty suorituksen paranemiseen. Loukkaantumistilanteet kolhivat urheilijan itseluottamusta ja saattavat laukaista syömishäiriön. Sinällään myönteiset muutokset kuin esimerkiksi valinta maajoukkueeseen tai valmennukselliseen tehoryhmään saattaa kuitenkin heiluttaa nuoren psyykkistä tasapainoa ja altistaa häiriöille. Myös jääminen syrjään vaikkapa joukkueen sisällä saattaa johtaa nuoren etsimään lisäapuja suoritukseen painon pudottamisen kautta. Yhteistä ja kattavaa teoriaa syömishäiriöiden syistä ei vielä kukaan ole pystynyt löytämään. Ilmeisesti kyse on monikasvoisesta ja moniulotteisesta ilmiöstä, jossa riskit lähtevät sekä yksilöstä että ympäröivästä maailmasta. Jollain sairastuneella voi taustalta löytyä monia altistavia tekijöitä ja taas jonkun kohdalla ei ehkä tunnisteta yhtään tunnettua riskitekijää.

4 Ympäristöstä tulevat altistavat tekijät: Alttius median ja mainosten perheympäristö. korostamalle stereotyyppiselle naisihanteelle. Joutunut seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. suhteessa Sosiaaliset tekijät: Häiriintynyt Alkoholismi Perhesalaisuudet. Mielenterveysongelmat. Miellyttämistaipumus muihin ihmisiin. Urheiluympäristöön liittyvät riskitekijät: päivässä Lajit, joissa paino vaikuttaa suoritukseen. Laji, jossa energian palaminen on vähäistä Ei-sosiaalinen laji Ulkoinen/sisäinen menestymisen paine Laji, jossa harjoitellaan min. 5 tuntia Vähäinen valmennus Psykososiaaliset tekijät Haavoittuvainen itseluottamus Herkkyys kritiikille Perfektionismi/ tyytymättömyys itseen Epämääräinen minä-identiteetti Mustavalkoinen ajattelu Hyväksynnän tarve Kyvyttömyys kyseenalaistaa aukto-

5 riteetteja Riippuvuus muista ihmisistä Ylimitoitetut tavoitteet Helposti manipuloitava Pakkomielteinen ruoan ja syömisen suhteen Taipumus maagiseen ajatteluun (jos painan x kg, elämäni on järjestyksessä) Riittämättömyyden tunteet Kuvio 1. Urheilijoiden syömishäiriöiden riskitekijät (Ryan, R. 1992). Ennaltaehkäisy Ennaltaehkäisy voidaan jakaa yleiseen ja spesifiin ehkäisyyn. Yleisellä tasolla on tärkeää lisätä yleisesti tietoa ravinnosta sekä myös siihen liittyvistä häiriöistä urheilijoiden, valmentajien että vanhempien parissa. Myös asianmukainen tieto kehon koostumuksesta ja puberteettiin liittyvistä muutoksista on merkityksellistä. Tiedon jakaminen on tärkeää jokapäiväisissä käytännön valmennustilanteissa. Yleisellä tasolla on myös tarpeen keskustelu lajikulttuurista ja niistä usein myyttisistä aineksista, mitä lajiin ja siinä menestymiseen liittyy. Tanskassa on tutkittu urheilijoiden syömishäiriöitä vuonna 1996 alkaneessa projektissa (Team Danmark). Projektin tavoitteena on a) ehkäistä syömishäiriöiden syntymistä yleisesti ja helpottaa häiriön aikaista havaitsemista ja hoitoa. Erityistä huomiota on kiinnitetty korkea riskin lajeihin (kestävyys-, painoluokka ja esteettiset lajit). Suositukset lajeille ja valmentajille ovat seuraavat (Anna Ottsen, 1999). -edistää nauttimista ruoasta ja sosiaalista syömistä -pitää urheilija terveenä -ylläpitää henkilökohtaisia normeja sekä painolle että rasvaprosentille -varmistaa riittävä ravinto ja energia harjoitusten ajaksi -huolehtia riittävästä proteiinin, vitamiinien ja mineraalien saannista -huolehtia riittävästä nesteiden nauttimisesta -edistää palautumista harjoitusten välillä -varmistaa riittävä energian saanti kilpailutapahtumien aikana Ensimmäisiä merkkejä syömishäiriön puhkeamisesta on nuoren lisääntynyt aktiivisuus ja esimerkiksi ylimääräisten harjoitusten tekeminen vapaaehtoisesti. Hän kiinnostuu ruoasta, ruoan laittamisesta ja yleensä terveellisestä ravinnosta. Ruokavalio muttuu yleensä yltiötervelliseksi ja ruoasta saadun energian määrä putoaa. Ruokavaliomuutoksen ja painon putoaminen voi aluksi olla vähittäistä ja suorituksen kannalta myönteistä, jolloin urheilija saa yleensä muutoksesta myönteistä palautetta. Laihtumisen

6 jatkuessa tulokset alkavat heiketä mm. voimatason laskiessa, nuori voi olla väsynyt, vetäytyvä, ja välttelevä, mutta saattaa väsymyksestään huolimatta jatkaa yliaktiivista harjoitteluaan, jolloin myös yliharjoitustila on vaanimassa. Ellei asiaan puututa viimeistään tässä vaiheessa, voi olla edessä sairaalahoito ja pitkä toipumisprosessi, jolloin paluu entiseen urheilulliseen tasoon voi viedä vuosia. Kun valmentaja haluaa auttaa urheilijaa, jolla epäilee syömishäiriötä, hänen on hyvä muistaa, että syömishäiriöinen urheilija pitää käyttäytymistään ehdottomasti oikeana ja hänellä on käyttäytymiselleen loogiset perusteet. V almentajan ei kannata lähteä kyseenalaistamaan urheilijan oireita tai hänen ajattelunsa logiikkaa. Urheilija ei yleensä halua palautetta ongelmakäyttäytymisestään. Hän asettuu helposti puolustuskannalle ja se vain pahentaa ongelman ratkaisemista. Valmentajan kannattaa myös välttää palautteen antamista ulkonäöstä (ei edes positiivista) urheilijalle, jonka epäilee kärsivän syömishäiriöstä. Syömishäririöinen urheilija todennäköisesti kärsii masennuksesta, heikosta itseluottamuksesta tai eristyneisyyden tunteesta. Urheilija etsii tukea, huomiota ja hyväksyntää ja jos hän kokee suhteen riittävän luottamukselliseksi, hän voi olla valmis keskustelemaan myös syömishäiriöstään. Syömishäiriö on vakavasti otettava ongelma, joka tuskin poistuu omia aikojaan. Valmentajan tehtävä olisikin saada urheilija motivoiduksi hakemaan ammattiapua (Rodin & Larson, 1992). Diagnosointi Syömishäiriön diagnosointi on periaatteessa melko helppoa, varsinkin jos puhutaan bulimia nervosasta ja anorexia nervosasta. Anorexia voidaan epäillä, jos kehon paino putoaa 15 % alle normaalipainon. Anorektikko ahdistuu jokaisesta lisäkilosta ja kehonkuva on häiriintynyt. Bulimialle puolestaan on tyypillistä ajoittainen (vähintään kaksi kertaa viikossa toistuva) ruoan ahmiminen, jota yleensä seuraa oksentaminen ja mahdollisesti ulostuslääkkeiden tai nesteenpoisto valmisteiden käyttö. Ahmiessaan bulimikko kokee menettävänsä kontrollin itseensä ja siitä seuraa jatkuva huoli ulkonäöstä ja painosta. Syömishäiriöt muodostavat moniulotteisen häiriöryhmän, joissa ongelman taustat voivat olla hyvinkin erilaisia ja sikäli myös häiriön hoitaminen vaatii erilaisia lähestymistapoja. Syömishäiriöihin liittyy yleensä aina erilaisia psyykkisiä oireita. Noin puolella sairastuneista on tunne-elämän häiriöitä ja ahdistuneisuutta, ja ainakin kolmasosalla on todettu melko voimakasta tai syvää masennusta (Tobin & Johnson & Franke, 1992). Noin puolella sairastuneista on myös todettu persoonallisuushäiriöön viittaavia piirteitä. Mielenkiintoinen huomio on kuitenkin se, että persoonallisuushäiriön vakavuus ei ollut suorassa korrelaatiosuhteessa syömishäiriön vakavuuteen. Alkuarvioinnissa on hyvä selvittää syömishäiriöpotilaan painohistoria, hänen kehonkuvansa ja ihanteensa, syömiskäyttäytymisen historia ja nykytilanne, ahmimisoireet, lääkkeiden käyttö jne. Oikea diagnoosi ja mahdollisen persoonallisuushäiriön tunnistaminen hoidon alkuvaiheessa on kaikkein

7 tärkeintä. Puhuttaessa urheilijoista diagnoosin tekeminen on erityisen merkityksellistä, koska syömishäiriöön liittyvä käyttäytyminen voi liittyä myös normaaliin valmennukseen, jolloin selkeän kuvan saaminen ongelmasta on erityisen vaativaa. Harjoittelu ja sen sisältämät vaatimukset voi toimia myös urheilijan puolustusmekanismina ongelman käsittelylle. Joskus urheilijalla saattaa olla taipumusta itsetuhoiseen käyttäytymiseen, mikä voi näkyä esimerkiksi tiheinä loukkaantumisina, jolloin voi epäillä persoonallisuushäiriötä. Myös voimakas tarve miellyttää, voi olla merkki narsistisesta persoonallisuushäiriöstä. Silloin urheilija ei tunnista omia tarpeitaan ja halujaan, vaan jatkaa urheilemista toteuttaakseen muiden odotuksia. Puhuttaessa nuorista on myös tärkeää selvittää perheen tilannetta. Minkälainen on perheen vuorovaikutusilmasto, miten perheessä ratkotaan ristiriitoja ja mikä on syömishäiriöpotilaan oireiden merkitys perhesysteemissä. Perheen historia on myös tärkeä selvittää. Hoidettaessa kotona asuvaa nuorta, on syytä ottaa vanhemmat ainakin osaksi mukaan hoitoon. Psykiatrinen diagnoosi vaikuttaa ongelman hoitoon ja paranemisennusteeseen. Johnson on (1989) todennut, että ne bulimikot, joilla ei ole persoonallisuushäiriöitä, edistyivät paranemisessaan 30 istunnon aikana merkittävästi. Vastaavasti ne bulimikot, joilla oli todettu persoonallisuushäiriö, eivät olleet merkittävästi edistyneet edes 60 terapiaistunnon jälkeen. Hoitoa aloitettaessa onkin hyvä selvittää kuinka laajasta ongelmasta on kyse, jotta potilaalle voidaan antaa oikeanlaista informaatiota hoidosta ja sen kestosta. Eräässä tutkimuksessa oli mukana 55 bulimiasta kärsivää potilasta, 21 heistä oli diagnosoitu rajatilapersoonallisuuksiksi ja 19 heistä oli ilman persoonallisuushäiriötä. Vain 21 % ilman persoonallisuushäiriötä olevista potilaista kärsi oireista 1 vuoden mittaisen terapian jälkeen, kun vastaavasti rajatiladiagnosoiduista 62 % prosenttia oirehti vielä vuoden jälkeen. Ilman persoonallisuushäiriöitä olevat potilaat hyötyivät erittäin hyvin lyhyestä terapiasta, kun rajatiladiagnosoidut potilaat on motivoitava pidempiaikaiseen terapiaan (Johnson & al. 1989). Syömishäiriön hoito Alkuselvityksen jälkeen terapeutti antaa potilaalle ehdotuksen hoitoohjelmasta, ohjelmaan voi sisältyä myös ehdotus perheen tai valmentajan mukana olosta. Kun kyseessä on urheilija, on hoito-ohjelma sopeutettava urheilijan harjoitteluun ja muuhun elämään. Urheilijan hoitoon motivoinnissa, voidaan käyttää hoidon odotettavissa olevaa hyötyä urheilu-uralle ja on ehdottoman tärkeää, että terapeutti ymmärtää urheilemisen merkityksen keskeisenä urheilijan elämänsisältönä. Kun hoitosopimusta solmitaan, on olennaista, että urheilija ymmärtää tilapäisen hoidon tuottaman taantuman urheilu-uralle johtavan pidemmällä tähtäyksellä parantuneisiin tuloksiin ja suurempaan nauttimiseen urheilusta. Syömähäiriöisen urheilijan hoitaminen sisältää yleensä kognitiivisbehavioraalisia, psykoedukationaalisia ja itsehallintaan liittyviä toimintatapoja.

8 Hoidon osa-alueita ovat yksilöterapia, psykoedukationaalinen ryhmäterapia, lääketieteellinen seuranta, mahdollisesti antidepressiivinen lääkehoito, perheterapia ja myös mahdollisesti laajemmat supportiiviset tapaamiset, joissa on potilaan ja hoitotiimin ohella mukana myös esimerkiksi valmentaja tai joukkuetovereita. Aktiiviset interventiot auttavat potilasta rikkomaan syömiseen liittyviä häiriintyneitä ajatus- ja toimintamalleja ja tarkastelemaan käyttäytymistään uudenlaisesta näkökulmasta. Hoito keskittyy alussa luottamuksellisen suhteen rakentamisen ohella potilaan hoitoon motivoimiseen, jolloin tarkastellaan oireen hyötyjä ja negatiivisia seurauksia mahdollisimman objektiivisesti. Hoidossa pyritään kyseenalaistamaan urheilijan syömiseen ja ulkonäköön liittyviä uskomuksia ja myös arvoja. Muutosmotivaation heräämisen jälkeen pyritään saamaan potilaan syömisrytmi normaaliksi ja sitä kautta vähentämään tarvetta ahmimiseen. Potilasta tuetaan myös realistisen bodyimagen rakentamisessa. Tavoitteena on opettaa potilasta näkemään syömishäiriö ikäänkuin kumppanina itselleen, jolloin ongelmaa voi tarkastella objektiivisemmin ja oireiden vaikutusta omaan elämäänsä voi myös kontrolloida. Jotkut omaksuvat hyvinkin nopeasti oireiden hallintaan liittyvän lähestymisen ja pystyvät muutamaan käyttäytymistään terveempään suuntaan. Sen sijaan ne potilaat, joilla on persoonallisuushäiriö tai hyvin vakavaa masentuneisuutta, vaativat pitkäaikaisempaa psykoterapeuttista työskentelyä, syvemmällä olevien psykologisten ongelmien ratkaisemiseksi (Johnson & al. 1989). Yhteenveto Syömishäiriöiden lisääntyminen erityisesti länsimaissa on iso ja moniulotteinen kysymys. Koska ongelma on yleistynyt yleensäkin väestöstä, tapausten lukumäärä on väistämättä kasvanut myös urheilussa. Tutkimusten mukaan erityisesti esteettisten lajien (telinevoimistelu, rytminen voimistelu, taitoluistelu, tanssi mm.) samoin kuin painoluokkalajien harrastajat ovat muita alttiimpia sairastumaan syömishäiriöihin. Myös kestävyyslajien (nais)urheilijoiden on todettu joissakin tutkimuksissa olevan hiukan muita suuremmassa sairastumisriskissä. Vastaavasti palloilijoiden ja voimailulajien harrastajien on todettu olevan ei-urheilevaa verrokkiryhmää pienemmässä riskiryhmässä. Urheilun harrastamien on todettu sekä suojaavan että altistavan syömishäiriöille. Suojaavia tekijöitä ovat urheilijoiden myönteinen minäkäsitys ja usein ei-urheilijoita vahvempi itseluottamus. Rasittava harjoittelu myös kuluttaa energiaa ja pitää huolet lihomisesta ja rasvan kertymisestä pois mielestä. Toisaalta joidenkin lajien sisällä saattaa olla hyvin epärealistisia odotuksia ja ideaaleja kehon rasvattomuuden ja muodon suhteen, jolloin nuori helposti asettaa vaatimustasonsa harjoittelun ja oman kehonkuvansa suhteen epärealistiselle tasolle. Ylivoimainen vaatimustaso ja häiriintynyt kehonkuva johtavat helposti syömishäiriön tielle.

9 Länsimaisen kulttuurin vaalima naisihanne on tällä hetkellä erittäin ristiriitainen. Naisen pitää olla kunnianhimoinen, älykäs ja omillaan pärjäävä. Toisaalta esimerkiksi media ja mainonta syöttävät nuorille kuvaa naisesta hauraana ja houkuttelevana miesten katseiden vangitsijana. Vahvan itsenäinen, omiin päämääriinsä pyrkivä ja itseensä luottava nainen ei ole monen mielestä kovinkaan naisellinen. Urheilun arvomaailma on edelleen korostuneen miehinen. Huippu-urheilijaan liitetään usein sellaisia ominaisuuksia kuten poikkeuksellisen vahva näyttämisenhalu ja voimakas tavoitehakuisuus. Nuori urheilijatyttö, jonka aikuisempi identiteetti on vasta rakentumassa, voi ahdistua näiden ristiriitaisten odotusten edessä ja ajautua esimerkiksi syömishäiriöön. Syömishäiriöiden syyt ovat monentasoisia. Taustalla on kulttuurisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä, mutta usein myös yksilöön, perhetaustaan ja lajikulttuuriin liittyviä tekijöitä. Joskus urheilijan syömishäiriön takana voi useita riskifaktoreita tai sitten joskus ei löydy ensimmäistäkään. Nuoren urheilijan halu laihtumiseen syntyy useimmiten halusta parantaa suoritustaan. Hänen henkilökohtainen vaatimustasonsa saattaa olla niin korkea, että hän on valmis tekemään mitä hyvänsä suoritustasonsa nostamiseksi. Valmentajan ehkä viattomaltakin tuntuvat huomautukset ulkonäöstä ja painosta, saattavat sysätä miellyttämisenhaluisen ja tunnollisen nuoren aloittamaan sairaalloisen laihduttamisen. Syömishäiriöön sairastuvalla nuorella on myös usein korostunut halu kontrolloida itseään ja hän pyrkii täydellisyyteen tekemisissään. Syömähäiriö voi olla keino etsiä huomiota ja se voi myös olla avunhuuto ympäristölle. Nuori voi kokea itsensä yksinäiseksi ja ahdistuneeksi, eikä tiedä miten muuten voisi pahaa oloaan ilmaista. Joskus syömishäiriön voi laukaista muutos nuoren normaalissa ympäristössä tai elämänrytmissä ja esimerkiksi loukkaantumistilanteet ovat kriittisiä myös urheilija psyykkisen tasapainon kannalta. Syömishäiriöltä suojaavia tekijöitä nuoren kohdalla on kiinteä ystäväpiiri ja ystäväpiirin syömiskäyttäytyminen. Lajin sisällä vallitseva myönteinen syömiseen ja ravintoon liittyvä normisto, suojaa myös nuorta syömishäiriöiltä. Syömishäiriöiden ennaltaehkäisyssä on tärkeää oikeanlainen tiedon jakaminen ravinnosta ja syömisestä. Tärkeää on myös,että nuori ymmärtää kehon koostumuksen merkityksen painolle. Samoin painoa ja rasvaprosenttia koskevat normit pitäisi pitää henkilökohtaisina. Valmentajien pitäisi välttää palautteen antamista urheilijan ulkonäostä, jos painoon ja ravitsemukseen on tarpeen puuttua, se on tehtävä kahden kesken urheilijan kanssa. Jos valmentaja alkaa epäillä ongelmia urheilijan syömiskäyttäytymisessä, on parasta kääntyä urheilijan vanhempien puoleen ja hakea mahdollisimman pian ammattiapua. Syömishäiriöiden hoidossa on saatu hyviä tuloksia kognitiivis - behavioraalisen terapian avulla. Paranemismotivaation herättyä potilasta tuetaan käytännöllisissä syömiseen liittyvissä kysymyksissä ja annetaan hänelle tietoa ravinnosta. Potilaalle rakennetaan säännöllinen syömisaikataulu ja ruokavalio, jolloin äärimmäinen näläntunne jää pois ja tarve ahmimiseen myös vähenee. Käytännön ohjauksen ohella pyritään hoidossa kyseenalaistamaan nuoren haitallisia uskomuksia syömisestä, ravinnosta ja

10 ihannevartalosta. Nuoren identiteettiä ja myönteisemmän minäkuvan rakentumista tuetaan myös terapiassa. Syömishäiriöiden hoitoennusteen kannalta on merkitystä sillä, miten syvästä häiriöstä syömisongelmassa on kyse. Jos kyse on persoonallisuushäiriöstä, on ennuste heikompi, kuin jos kyse on tilapäisemmästä sisäisestä ristiriidasta tai ongelmasta. Koska urheilijalla lähtökohtana useimmissa tapauksissa on halu oman suorituksen kehittämiseen laihtumisen kautta, on myös motivaatio paranemiseen yleensä vahvempi. Kun nuori urheilija löytää elämänhalunsa, herää usein myös halu päästä kiinni omaan lajiin. Paluu voi olla kivulloinen ja se vaatii myös valmentajalta ymmärrystä, pitkäjänteisyyttä ja halua tehdä yhteistyötä vanhempien ja joskus myös hoitotahon kanssa. Onnellisessa tapauksessa urheilija löytää paikkansa entisessä lajissaan aikaisempaa kypsempänä ja paremmin itseensä luottavana. Joskus taas paraneminen voi johtaa uudenlaisen näkökulman löytämiseen elämään ja itseensä ja sitä kautta ehkä enemmän urheilijan oman näköisten elämänalueiden ja arvojen toteuttamiseen. Frantsi Päivi urheilupsykologi

11 LÄHTEET: Charpentier, P. (1999). Syömihäiriöiden tunnistaminen ja ehkäisy urheilussa. Seminaariesitelmä; Liikunta ja urheilu, Ravitsemusforum ll. Dunn, P. & Ondercin, P. (1981). Personality variables related to comprehensive eating in college women. J Clin Psych, 37:43-9. Davis, C., & Cowles, M. (1989). A comparison of weight and diet concerns and personality factors among female athletes and non-atheletes. J., Psychosom. Res., 33:527. Fogelholm, M. & Hiilloskorpi, H. ( Aiheuttaako liikunta syömihäiriöitä. Duodecim, 114( pp ). Hiiloskorpi, H. (1999). Urheilu ja syömishäiriöt. Seminaariesitelmä; Liikunta ja urheilu, Ravitsemusforum ll. Johnson, C., & Tobi, D. L., & Dennis, A. B. (1989). Differences in treatment outcome between borderline patients in an eating disordered population. Journal of Clinical Psychiatry, 50:9. Rodin, J., & Larson, L. (1992). Social factors and the ideal body shape. In K. D. Brownell (Eds.), Eating, body weight & Performance in Atheletes:Disorders of Modern Society (pp ). Williams & Wilkins. Ryan, R. (1992). Management of eating problems in athletic settings. In K. D. Brownell (Eds.), Eating, body weight & Performance in Atheletes:Disorders of Modern Society (pp ). Williams & Wilkins. Sundgot-Borgen, J. & Larsen, S. (1993). Pathogenic weight-control methods and self-reported eating disorders in female elite athletes and controls. Scand. J. Med. Sci. Sports. 3: Tobin, D. L,., & Johnson C., & Franke K. (1992). Clincal treatment of eating disorders. In K. D. Brownell (Eds.), Eating, body weight & Performance in Atheletes:Disorders of Modern Society (pp ). Williams & Wilkins.

RAVITSEMUS JA YLIKUNTO

RAVITSEMUS JA YLIKUNTO RAVITSEMUS JA YLIKUNTO Anna Ojala, ETM Ravitsemusasiantuntija Ravitsemuksellisia syitä ylikunnossa 1. Riittämätön kokonaisenergian ja HH- saanti 2. Epäsäännöllinen syöminen Energia ajoittain puutteellista

Lisätiedot

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN

Lisätiedot

Nuoren naisurheilijan ylikuormituksen erityispiirteitä Hannele Hohtari 23.10.2010 Ongelmia? Kuukautishäiriöt ja alipainoinen urheilija Rasitusmurtumat Naisurheilijoilla yleisiä, etenkin juoksijoilla Jos

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Hoitosuunnitelma Hoidon aloituksessa tapahtunut moniammatillinen

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

KATSAUS. Aiheuttaako liikunta syömishäiriöitä? Mikael Fogelholm ja Hannele Hiilloskorpi

KATSAUS. Aiheuttaako liikunta syömishäiriöitä? Mikael Fogelholm ja Hannele Hiilloskorpi KATSAUS Aiheuttaako liikunta syömishäiriöitä? Mikael Fogelholm ja Hannele Hiilloskorpi Liikunnan on epäilty edistävän syömishäiriöiden syntyä. Yhdysvalloissa, Norjassa ja Suomessa tehdyt tutkimukset viittaavat

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Johtaja, UKK-instituutti, Tampere Miten paino, painoindeksi ja rasva-% eroavat eri lajien urheilijoilla? Onko kehon koostumuksella

Lisätiedot

Urheilun Pelisäännöt vanhempien illassa

Urheilun Pelisäännöt vanhempien illassa Urheilun Pelisäännöt vanhempien illassa Tervetuloa keskustelemaan Urheilun Pelisäännöistä! Keskustellaan lasten urheilun prinsiipeistä Sovitaan yhdessä ryhmän / joukkueen Pelisäännöista Kuullaan seuran

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 Maudsley Hospital 1980-luvulla, Lontoo Laillistetut perheterapeutit Näyttöön perustuva alle 18-vuotiaille,

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka

Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka 1. anoreksia nervosa (laihuushäiriö) 2. bulimia nervosa (ahmimishäiriö) 3. binge eating disorder (BED) 4. ED-NOS

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Tunnista, kohtaa ja puutu! Syömishäiriötietoisuuspäivä

Tunnista, kohtaa ja puutu! Syömishäiriötietoisuuspäivä Tunnista, kohtaa ja puutu! Syömishäiriötietoisuuspäivä 16.5.2017 Tampereen SYLI-keskus Kaikille avoimet kahvihetket kaksi kertaa viikossa Tuettu ruokailu Perjantailounas (omat eväät mukaan) Tuki- ja ohjaustapaamiset

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa

Lisätiedot

URHEILIJOIDEN SYÖMISONGELMAT

URHEILIJOIDEN SYÖMISONGELMAT URHEILIJOIDEN SYÖMISONGELMAT Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi VARHAINEN TUNNISTAMINEN Osattava epäillä, koska harvoin kertovat itse! MILLOIN PITÄISI SEULOA Terveystarkastukset

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Dieetit ja painonhallinta Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Pohdittavaa Parantavatko ne elintapoja ja auttavat pysyvään laihtumiseen assosioituvia elintapoja? Pysyvää painonhallintaa

Lisätiedot

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset

Lisätiedot

Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin

Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Kohti hyvinvointitaloutta Eva Österbacka 6.11.2013 4.11.2013 Åbo Akademi - Domkyrkotorget 3-20500 Åbo 1 Ehkäisevä toiminta

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Vanhemmat ja lapsen urheileminen

Vanhemmat ja lapsen urheileminen Vanhemmat ja lapsen urheileminen Lähtökohdat Harrastamisen aloittaminen Miksi aloitetaan? Yleinen lähtökohta harrastukselle on hauskuus Tavoitteet ohjaavat toimintaa Yhteiset vai erilliset tavoitteet Kenen

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Valmentajan kehittyminen ja työhyvinvointi. PSYYKKISEN VALMENNUKSEN SEMINAARI Virpiniemi 7.11.2013 Terhi Mets Urheilupsykologi (PsL) Mindgame Oy

Valmentajan kehittyminen ja työhyvinvointi. PSYYKKISEN VALMENNUKSEN SEMINAARI Virpiniemi 7.11.2013 Terhi Mets Urheilupsykologi (PsL) Mindgame Oy Valmentajan kehittyminen ja työhyvinvointi PSYYKKISEN VALMENNUKSEN SEMINAARI Virpiniemi 7.11.2013 Terhi Mets Urheilupsykologi (PsL) Mindgame Oy Mindgame Oy:n asiantuntijat Terhi Mets urheilupsykologi (PsL),

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Kysely Kaapo ry:n pelaajien vanhemmille Copy

Kysely Kaapo ry:n pelaajien vanhemmille Copy Kysely Kaapo ry:n pelaajien vanhemmille 2 2012 Copy 1. Joukkue, jossa lapsi on mukana Keskiarvo: 5,1 Joukkue, jossa lapsi on mukana 25 11 20 15 7 19 11 7 15 8 6 B pojat C pojat D99 pojat D00 pojat E01

Lisätiedot

Syömishäiriöt urheilijoilla

Syömishäiriöt urheilijoilla Syömishäiriöt urheilijoilla Tietoa urheilijoille Pia Charpentier TIETOA URHEILIJOILLE SYÖMISHÄIRIÖISTÄ... 3 MIKSI URHEILIJAN ON HYVÄ TIETÄÄ SYÖMISHÄIRIÖISTÄ?... 3 MITÄ SYÖMISHÄIRIÖT OVAT?... 3 Laihuushäiriö...

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa?

Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Manu Kangaspunta, kehityspäällikkö 11 15 vuotiaiden kilpaurheilun kehittämistyö Urheilijaksi kasvamisen edellytykset Harjoitteleminen, liikkuminen

Lisätiedot

Minun roolini uudessa työyhteisössä miten selviän muutoksessa. TEHY edunvalvontakiertue 2017 OTK, HM, Minea Pyykönen

Minun roolini uudessa työyhteisössä miten selviän muutoksessa. TEHY edunvalvontakiertue 2017 OTK, HM, Minea Pyykönen Minun roolini uudessa työyhteisössä miten selviän muutoksessa TEHY edunvalvontakiertue 2017 OTK, HM, Minea Pyykönen Minea Pyykönen (os. Ahlroth) Kokemus: 20 vuotta esimies- ja johtamistyössä (nyk. Ammattiliitto

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE. Yläkouluakatemian 1. leiritys Anniina Ojala

YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE. Yläkouluakatemian 1. leiritys Anniina Ojala YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE LÄHIPIIRIN TUKI ON TÄRKEÄ Huippu-urheilu vaatii tiettyä itsekkyyttä ja voi välillä tuntua yksinäiselle. On tärkeää, että urheilijan ympärillä

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014 Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa Jan Verho 5.11.2014 Urheilija tarvitsee proteiinia 1. Proteiinisynteesin raaka-aineeksi Päivittäinen tarve kasvaa 2. Stimuloimaan lihasproteiinisynteesiä

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Harjoitteiden lyhyet kuvaukset. Osa 1: Kilpailemisen taidon perusta. Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle kilpailemisesta

Harjoitteiden lyhyet kuvaukset. Osa 1: Kilpailemisen taidon perusta. Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle kilpailemisesta Tässä on kuvattuna jokainen harjoitemateriaalin sisältyvä harjoite. Harjoituksesta kuvataan sen tavoite ja toteutustapa lyhyesti. Voit tutustua harjoitteisiin alustavasti kuvausten avulla. Voit myös hakea

Lisätiedot

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g

Lisätiedot

Tavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä

Tavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä Tavoitteet Sopivan painon pohtiminen Elintapojen vaikutus painonhallintaan terveyttä 3 terveyttä Normaalipaino on suositus paitsi fyysisen myös psyykkisen ja sosiaalisen terveyden kannalta. Pieni yli-

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Mitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen?

Mitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen? Mitä pinnan alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö Tiia-Maria Hahtola Mitä on Häiriintynyt syöminen? 1 Häiriintynyt syöminen Oireesta muodostuu häiriö, kun se alkaa joko omissa tai lähiympäristön silmissä

Lisätiedot

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti SISÄLTÖ 1. OLOSUHTEET JA HYVINVOINTI 2. TEMPERAMENTTI JA

Lisätiedot

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Urheilijanpolun lapsuus- ja valintavaiheen työstöjen näkökulma Outi Aarresola, tutkija Kaisu Mononen, erikoistutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valo,

Lisätiedot

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA YLIPAINO ON TERVEYSRISKI Koirien ylipaino on kasvava ongelma. Yhä useampi eläinlääkärin vastaanotolle tuleva koira on ylipainoinen tai lihava.

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Alppikoulujen terveiset. Mitä Alppikouluun pyrkivän tulisi hallita. Ruka ja Tahko

Alppikoulujen terveiset. Mitä Alppikouluun pyrkivän tulisi hallita. Ruka ja Tahko Alppikoulujen terveiset Mitä Alppikouluun pyrkivän tulisi hallita. Ruka ja Tahko Rukan Alppikoulu lyhyesti Toiminta aloitettu 1995 Tavoite on kilpaurheilun ja koulun yhdistäminen Joka vuosi noin 20-25

Lisätiedot

Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.

Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,

Lisätiedot

Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen

Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen Professori Raimo Lappalainen Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Taustaa Henkisen tai psykologisen hyvinvoinnin ongelma merkittävä kansanterveysongelma Psyykkiset

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu 1.Ampujan fyysinen valmennus 2. Ampujan psyykkinen valmennus 3. Valmennuksen suunnittelu Ampujan fyysinen harjoittelu Kysymys: Miksi ampujan täytyy olla fyysisesti hyvässä kunnossa? *kestääkseen lajiharjoittelua

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

KESTÄVYYSVALMENTAJAN RAVITSEMUSOSAAMINEN. Hiihdon valmentajakerhon kevätseminaari Maria Heikkilä, ETM

KESTÄVYYSVALMENTAJAN RAVITSEMUSOSAAMINEN. Hiihdon valmentajakerhon kevätseminaari Maria Heikkilä, ETM KESTÄVYYSVALMENTAJAN RAVITSEMUSOSAAMINEN Hiihdon valmentajakerhon kevätseminaari 29.4.2017 Maria Heikkilä, ETM Luennon sisältö Taustatietoja tutkimuksesta Tulokset vielä julkaisemattomia Poimintoja tutkimuksesta

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU C1 - B HARJOITUSRYHMÄT JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO VALMENNUS/TAVOITTEET TESTAUS KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN)

PELAAJAPOLKU C1 - B HARJOITUSRYHMÄT JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO VALMENNUS/TAVOITTEET TESTAUS KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN) HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU C1 - B KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN) JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO KILPAJOUKKUEET HARRASTEJOUKKUEET VALMENNUS/TAVOITTEET KOULUTETTU VALMENNUS VAT/JVK/NVK KILPAILULLINEN

Lisätiedot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset Kilpailuun valmistautumisen ja kilpailemisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset Kilpailuun valmistautumisen ja kilpailemisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Lyhyet harjoitteiden kuvaukset Kilpailuun valmistautumisen ja kilpailemisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Valmistautumisen ja kilpailemisen valmiuksien tavoitteita Tutustuminen omiin, valmistautumiseen

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Koiran ja kissan ruokailukäyttäytyminen. Rakastammeko lemmikkimme lihaviksi?

Koiran ja kissan ruokailukäyttäytyminen. Rakastammeko lemmikkimme lihaviksi? Koiran ja kissan ruokailukäyttäytyminen Rakastammeko lemmikkimme lihaviksi? Ruokinnan tarkoitus Taata eläimelle sen kasvun, elintoimintojen ja lisääntymisen kannalta välttämättömät ravintoaineet ja täyttää

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot