Alkoholi ja työpaikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkoholi ja työpaikka"

Transkriptio

1 Marketta Kivistö, Hanna Jurvansuu & Leena Hirvonen Alkoholi ja työpaikka alkoholihaittojen ehkäisyn tarve ja käytännöt työpaikoilla Työ ja ihminen Tutkimusraportti 38

2 Työ ja ihminen Päätoimittaja Harri Vainio Tieteelliset toimittajat Raoul Grönqvist Irja Kandolin Timo Kauppinen Kari Kurppa Anneli Leppänen Hannu Rintamäki Riitta Sauni Toimittaja Virve Mertanen Toimituksen osoite Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh , faksi (09) Sähköpostiosoitteet Toimituskunta 2010 Anna-Liisa Elo Marko Elovainio Mikael Fogelholm Maila Hietanen Raija Kalimo Pentti Kalliokoski Ulla Kinnunen Rea Lagerstedt Kirsti Launis Kari Lindström Toivo Niskanen Hannu Norppa Clas-Håkan Nygård Göte Nyman Eero Palomäki Ilkka Pirttilä Jorma Rantanen Vesa Riihimäki Kaija Leena Saarela Jukka Starck Heikki Summala Jouko Suokas Esa-Pekka Takala Sakari Tola Matti Vartiainen Seppo Väyrynen Erkki Yrjänheikki Kansi Tiina Vaahtera Kannen kuva satama Joakim Leroy, ravintola Sean Locke, palaveri Izvorinka Jancovic ISBN (nid.) (PDF) ISSN Kirjapaino Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print 2010

3 Alkoholi ja työpaikka alkoholihaittojen ehkäisyn tarve ja käytännöt työpaikoilla Marketta Kivistö, Hanna Jurvansuu ja Leena Hirvonen Työ ja ihminen Tutkimusraportti 38 Työterveyslaitos Helsinki

4 2

5 LUKIJALLE Tässä raportoitava tutkimus on osa Työterveyslaitoksen Alkoholihaittojen ehkäisyn vakiinnuttaminen työpaikoilla -tutkimus- ja kehittämishanketta. Hankkeen tavoitteena on tuottaa tutkimuksen sekä koulutus- ja tiedottamisintervention avulla uutta tietoa alkoholihaittojen ehkäisystä työpaikoilla ja työterveyshuolloissa sekä menetelmiä ehkäisyn kehittämiseksi. Tutkimusraportti esittelee Alkoholi ja työterveys -tutkimuksen alkukyselyssä kerättyä, Suomessa aiemmin pääosin tutkimatonta tietoa aiheesta Alkoholi ja työpaikka. Tutkimustulokset on tarkoitettu alkoholihaittojen varhaisen ehkäisemisen tueksi suomalaisille työpaikoille. Kuvailemme alkoholihaittojen ehkäisemisen tarpeita ja käytäntöjä neljän eri toimialan kahdeksalla työpaikalla ja niiden työterveyshuolloissa sekä työpaikkojen ja työterveyshuoltojen yhteistyötä ja sen haasteita alkoholihaittojen ehkäisyssä. Alkoholihaittojen ehkäisyn vakiinnuttaminen työpaikoilla -hanke toimii Työterveyslaitoksen hyvät käytännöt ja osaaminen -osaamiskeskuksen työkyvyn ja terveyden edistäminen -tiimissä. Hanke perustuu monitieteisen tutkija- ja kouluttajaryhmän sekä työpaikkojen ja työterveyshuoltojen yhteistyöhön. Hanketta rahoittavat Työterveyslaitoksen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö, Kansaneläkelaitos ja Valtion työsuojelurahasto, joille parhaat kiitokset saadusta tuesta. Tekijät 3

6 4

7 SISÄLLYS LUKIJALLE... 3 SISÄLLYS... 5 TIIVISTELMÄ... 7 SAMMANDRAG... 9 ABSTRACT ALKOHOLI JA TYÖ TÄRKEÄ MUTTA TUTKIMATON AIHE Tarve työpaikan alkoholikysymysten tutkimukselle Työpaikat alkoholihaittoja ehkäisemään Työterveyshuollon asiantuntemus avuksi Alkoholi ja työterveys -tutkimus osa laajempaa hanketta Käsitteiden määrittely KYSYTÄÄN ALKOHOLISTA ERITYYPPISILLÄ TYÖPAIKOILLA JA TYÖTERVEYSHUOLLOISSA Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen toteutus ja menetelmät ALKOHOLIHAITTOJA TULEE EHKÄISTÄ KÄYTÄNNÖT PUUTTUVAT Alkoholihaittojen ehkäisemisen tarpeet työpaikoilla Alkoholin riskikäyttö Alkoholihaitat ja kielteiset seuraukset Asenteet alkoholiasioihin Koettu tarve alkoholihaittojen ehkäisyyn Alkoholihaittoja ehkäisevän työn käytännöt työpaikoilla Alkoholiasioita käsittelevien asiakirjojen tunteminen ja päihdeohjelmien sisältö Ehkäisevän työn toteutuminen Ehkäisevää työtä tukevat ja haittaavat tekijät

8 SISÄLLYS 3.3 Työterveyshuoltojen toiminta alkoholiriskien ehkäisemisessä Ehkäisevän työn tärkeys ja riittävyys Ehkäisevän työn käytännöt Työpaikkojen ja työterveyshuoltojen yhteistyö alkoholihaittojen ehkäisyssä Yhteistyöhön osallistuminen ja sen onnistuminen Yhteistyötä tukevat tekijät YHTEENVETO JA POHDINTA Keskeiset tulokset Vertailua muihin tutkimuksiin Arviointia Hyödyt YHTEISTYÖLLÄ ALKOHOLIHAITTOJA EHKÄISEMÄÄN Työpaikoilla tarvitaan tietoa ja pelisääntöjä Työterveyshuolloissa suunta ehkäisevään työhön Yhteistyö alkoholiasioissa kannattaa LÄHTEET NEUVONTAMATERIAALI LIITTEET Liite 1. Tutkimuksessa käytetyt ehkäisevän päihdetyön tarpeita ja käytäntöjä mittaavat mittarit Liite 2. AUDIT-testi Liite 3. Taulukot Liite 4. A-Step

9 TIIVISTELMÄ Työpaikkojen tulisi aktiivisemmin hyödyntää mahdollisuuksiaan ehkäistä työikäisten alkoholin riskikäyttöä ja siitä aiheutuvia alkoholihaittoja. Liiallinen alkoholinkäyttö uhkaa työpaikoilla työhyvinvointia, työturvallisuutta ja työn tuottavuutta ja voi johtaa haitallisen riskikäytön lisääntymiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa työpaikkojen ja työterveyshuoltojen henkilöstöjen kokemuksia alkoholihaittoja ehkäisevän työn tarpeista ja käytännöistä mukaan lukien keskinäinen yhteistyö alkoholiasioissa. Kyselylomaketutkimuksessa tarkasteltiin neljän toimialan (ahtausyritykset, hotellit, tiedekunnat ja virastot) yhdeksää työpaikkaa (2 024 vastaajaa, vastausprosentti 47) ja niiden työterveyshuoltoja (60 vastaajaa, vastausprosentti 47). Alkoholihaittoja ehkäisevän työn tarpeita selvitettiin alkoholin riskikäytön, haittojen ja seurausten, alkoholiasioihin työpaikalla liittyvien asenteiden sekä ehkäisevän työn koetun tarpeen osalta. Ehkäisevän työn käytäntöinä tutkittiin sen laatua ja määrää, yhteistyötä sekä asiakirjoja. Tulokset on raportoitu iän, sukupuolen, toimialan ja alkoholinkäytön mukaan ja analysoitu varianssi-, korrelaatio-, faktori- ja sisällönanalyysein. Alkoholihaittoja ehkäisevän työn tarve koettiin sekä työpaikoilla että työterveyshuolloissa suureksi. Ehkäisevä työ osoittautui vähäiseksi ja painottui akuuttien ongelmien hoitoon. Työpaikkojen vastaajista lähes neljänneksellä alkoholinkäytön riskit olivat kasvaneet, puolet oli havainnut työpaikallaan alkoholihaittoja ja kolmannes kielteisiä seurauksia alkoholista. Päihdeohjelmista puuttui ehkäisevän työn konkretisointi. Psykososiaalisen tuen sekä tiedotuksen ja yhteistoiminnan koettiin tukevan ehkäisevää työtä työpaikoilla. Työterveyshuoltojen vastaanotoilla alkoholista kysyttiin, mutta neuvontamateriaaleja ei juurikaan jaettu. 7

10 TIIVISTELMÄ Ehkäisevistä käytännöistä ei ollut sovittu. Työpaikkojen ja työterveyshuoltojen yhteistyössä alkoholiasioissa oli paljon parantamisen varaa. Tutkimus tuo uutta tietoa työpaikkojen, työterveyshuoltojen ja tutkijoiden käyttöön Suomessa aiemmin pääosin tutkimattomalta aihealueelta alkoholi ja työpaikka. Tieto auttaa suuntaamaan tukea alkoholihaittojen ehkäisemiseksi työpaikoille ja työterveyshuoltoihin. 8

11 SAMMANDRAG Alkoholen och arbetsplatsen behov och utformning av alkoholförebyggande insatser på arbetsplatsen På arbetsplatserna bör man aktivare ta vara på sina möjligheter att förebygga storkonsumtion av alkohol. Det är viktigt att ta tag i riskbruk i tid innan det har utvecklats till ett problem som innebär ett hot mot välbefinnandet och säkerheten på arbetsplatsen och innan det har lett till en sänkning av produktiviteten i arbetet. Utan förebyggande åtgärder finns det risk för en ytterligare ökning av alkoholkonsumtionen. Syftet med undersökningen var att kartlägga hur man på arbetsplatserna och inom företagshälsovården upplevde behovet och utformningen av det alkoholförebyggande arbetet samt samarbetet i alkoholfrågor. Undersökningen omfattade en enkätstudie bland anställda på nio arbetsplatser (2 024 svarspersoner, svarsprocent 47 procent) från fyra olika branscher (stuveriföretag, hotellkedjor, universitetsfakulteter och ämbetsverk) och deras företagshälsovårdsenheter (60 svarspersoner, svarsprocent 47 procent). Kartläggningen av behovet av alkoholförebyggande arbete baserar sig på frågor om riskbruk, alkoholrelaterade olägenheter och konsekvenser, alkoholattityderna på arbetsplatsen samt det upplevda behovet av förebyggande insatser. För utredningen av det förebyggande arbetets utformning användes uppgifter om arbetets art och omfattning, samarbetsformerna samt skriftliga dokument om hanteringen av alkoholfrågor. Resultaten presenteras fördelade efter svarspersonens ålder, kön, bransch och alkoholkonsumtion. Resultaten har analyserats med hjälp av varians-, korrelations-, faktor- och innehållsanalytiska metoder. Både på arbetsplatserna och inom företagshälsovården upplevde man att det fanns ett stort behov av insatser för att förebygga alkohol- 9

12 SAMMANDRAG relaterade olägenheter. Det alkoholförebyggande arbetet visade sig dock vara av begränsad omfattning och i första hand inriktat på hantering av akuta problem. Av svarspersonerna på arbetsplatserna bedömde en fjärdedel att riskerna av alkoholbruket hade ökat. Hälften rapporterade att det förekom alkoholrelaterade olägenheter på deras arbetsplats, och en tredjedel uppgav att alkoholbruk hade lett till negativa konsekvenser på arbetsplatsen. Antidrogprogrammen saknade konkretion av innehållet i det förebyggande arbetet. Psykosocialt stöd, information och samverkan upplevdes som viktiga element i det alkoholförebyggande arbetet på arbetsplatserna. Inom företagshälsovården brukade man i samband med mottagningsbesök ta upp frågor om alkohol, men däremot delade man sällan ut upplysningsmaterial om alkohol. Överenskomna rutiner för det förebyggande arbetet saknades också. Det finns utrymme för stora förbättringar inom samarbetet mellan arbetsplatserna och företagshälsovården. Undersökningen bidrar med ny kunskap om alkoholen och arbetsplatsen, ett forskningsområde som tidigare varit så gott som outforskat i Finland. De nya forskningsrönen gör det lättare för arbetsplatserna och företagshälsovården att rikta in sina alkoholförebyggande insatser på ett effektivt sätt. 10

13 ABSTRACT Alcohol and the workplace need for actions to prevent alcohol-related harm at the workplace Workplaces should more actively exploit their opportunities to prevent alcohol-related harm and risky drinking. Without preventive actions, excessive drinking threatens work-related well-being, occupational safety, and the productivity of labour; moreover, it may lead to harmful use. This study examines the need for prevention and the present actions being undertaken to prevent the harmful effects of excessive alcohol use in eight Finnish organizations and their OHS (Occupational Health Services). The data were collected from eight organizations (three university faculties, two tax offices, two stevedoring companies, two chains of hotels) (N=2024, 61% women, 39% men, mean age 42.6) and their OHS (N = 60) in Both response rates were 47%. As areas needing preventive actions we examined risky drinking, alcohol-related harm, and organizational attitudes towards alcohol which in some cases may even encourage overuse. We also examined the quality and quantity of preventive actions, including the collaboration of personnel and their OHS, and the existing alcohol policy documents. The results are reported according to age, gender, organization, and drinking habits. The need for preventive work was considerable at both the workplaces and their OHS, but the actions mainly focused on acute problems. A quarter of the respondents proved to be risky drinkers. Half had noticed alcohol-related harm, and a third had recognized the negative consequences of alcohol. The exact alcohol policy documents were still missing. Psychosocial support, information, and co-operation in 11

14 ABSTRACT alcohol-related issues were found to support the preventive work most of all. Drinking was brought up in OHS, but advisory material was poorly shared. Practices for preventing alcohol-related harm were not in place, and co-operation between the workplace and OHS was far from effective. This study highlights new knowledge regarding a previously unexplored research theme in Finland alcohol and the workplace, and thus helps support workplaces and OHS. 12

15 1 ALKOHOLI JA TYÖ TÄRKEÄ MUTTA TUTKIMATON AIHE 1 ALKOHOLI JA TYÖ TÄRKEÄ MUTTA TUTKIMATON AIHE JOHDANTO Jokainen aikuinen ihminen tietää alkoholin vaarat jne., joten eivätköhän kaikki lehtiset mene suoraan paperinkeräykseen ja hoitsujen paasaukset toisesta korvasta ulos. Toki työnantajan on hankittava apua ongelmaiselle! Näin kommentoi noin 30-vuotias mies alkoholihaittojen ehkäisyä työpaikallaan, joka on yksi yhdeksästä tutkimuskohteestamme. Kommentti kuvaa hyvin yleistä asennoitumista alkoholiasioista puhumiseen: pidämme itsestään selvänä, että jokainen aikuinen tietää, että liika on liikaa, siitä ei tarvitse erikseen paasata. Toisaalta ajattelemme, että työpaikallakin saattaa olla joku ongelmainen, joka tarvitsee apua. Kuten alkoholia käyttävät ihmiset yleensä, oli myös kommentin esittänyt mies mielestään kohtuukäyttäjä. Hän sai kuitenkin alkoholin riskikäyttöä mittaavasta testistä pisteet, joiden mukaan alkoholinkäytön sosiaaliset tai terveysriskit ovat hänellä selvästi kasvaneet, vaikka haitat eivät vielä olisikaan toteutuneet. Hänen työyhteisössään oli tehty töitä myös krapulassa tai humalassa viimeisen vuoden aikana. Miehen kommentti sisältää työelämässä yleisiä myyttejä, joita osaltamme pyrimme murtamaan raportoimalla alkoholiasioita työpaikan näkökulmasta. 1.1 Tarve työpaikan alkoholikysymysten tutkimukselle Suomalaisten alkoholinkäytöstä on olemassa paljon tutkimus- ja tilastotietoa vuosikymmenten ajalta, mutta tietoa ei juurikaan ole siitä, miten alkoholinkäytön seuraukset näkyvät työpaikoilla. Alkoholin käyttöä ja 13

16 1 ALKOHOLI JA TYÖ TÄRKEÄ MUTTA TUTKIMATON AIHE juomatapojen muutoksia on seurattu laajoilla väestötutkimuksilla, joiden tuloksia raportoidaan esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Päihdetilastollisessa vuosikirjassa ja Kansanterveyslaitoksen Päihdetutkimukset -julkaisussa (Helakorpi ym. 2008). Alkoholinkäytön tiedetään tilastojen mukaan yli kolminkertaistuneen Suomessa vuodesta Alkoholijuomien kokonaiskulutus laskettuna 100-prosenttisena alkoholina oli vuonna 2008 asukasta kohti 10,4 litraa. Alkoholinkäyttö aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain lähes miljardin euron välittömät ja 3,2 6,0 miljardin euron välilliset kustannukset tuotannon menetyksinä ja ennenaikaisina kuolemina (Päihdetilastollinen vuosikirja 2009). Alkoholin suurkuluttajia Suomessa arvioitiin olevan vuonna 2005 noin (Seppä 2005). Työ ja terveys Suomessa tutkimuksen mukaan työikäisistä miehistä 40 % oli alkoholin riskikäyttäjiä (AUDIT-C 6 12) ja naisista 18 % (AUDIT-C 5 12). (AUDIT-testi liitteenä, testiä on kuvattu lähemmin menetelmien yhteydessä luvussa 2.2.) Yleisintä riskikulutus oli rakennus-, korjaus- ja valmistustyötä sekä prosessi- ja kuljetustyötä tekevillä (Laitinen ym. 2010). Kaarneen artikkelissa työterveyshuollon miespotilaista 29 % (AUDIT > 10) ja naispotilaista 13 % (AUDIT 8) ylitti riskikulutuksen rajan (Kaarne 2009). Työpaikoille ja työelämään kohdistuvaa tutkimusta alkoholiasioista on Suomessa vähän, vaikka ongelma on merkittävä. Tiedämme, että työpaikoilla alkoholihaitat heikentävät työterveyttä, työkykyä, työturvallisuutta ja työn tuottavuutta. Haitat näkyvät ennen muuta työtehon laskuna, työnjohdollisina ongelmina, lisääntyvinä työtapaturmina ja poissaoloina sekä ennenaikaisina eläkkeinä. (Piironen 2004; Bhattacherjee ym. 2003; Rytkönen ym ) Työpaikat ovat juomiskulttuureiltaan erilaisia, ja Suomessakin puhutaan yleisesti niin sanotuista märistä ja kuivista työpaikoista. Myös työpaikan käytännöillä ja päihdeohjelmilla on merkitystä alkoholikäytäntöihin. Esimerkiksi australialaistutkimuksen mukaan työpaikan käytännöt ja se, onko työpaikalla alkoholiohjelmaa, olivat yhteydessä nuorten työntekijöiden juomiseen (Pidd ym. 2006). Työpaikkojen rooli alkoholihaittojen ehkäisijänä on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti (Bennett & Lehman 1998, 2001 ja 2002). Työpaikan kulttuurin on havaittu vaikuttavan ihmisten juomiseen: Barrientos-Gutierrez ym. totesivat useita erilaisia työpaikkoja ja työ- 14

17 1 ALKOHOLI JA TYÖ TÄRKEÄ MUTTA TUTKIMATON AIHE ryhmiä koskevassa tutkimuksessaan, että työpaikka ja siellä vallitsevat sosiaaliset normit vaikuttavat sekä vapaa-ajalla tapahtuvaan että työhön liittyvään juomiseen. Jos normit eivät salli tai rohkaise juomista, runsas juominen vähenee (Barrientos-Gutierrez ym. 2007; Pidd ym. 2006). Juomiskulttuurin lisäksi työpaikat eroavat toisistaan työn rasittavuuden, vaativuuden ja palkitsevuuden suhteen, mikä saattaa heijastua työntekijöiden alkoholin ja muiden päihteiden käyttöön (Bobak ym. 2005; Head J ym. 2004). Työpaikan alkoholikäytäntöjen vaikutusta työntekijöiden alkoholinkulutukseen on tutkittu vielä suhteellisen vähän ottaen huomioon alkoholin negatiiviset ja laaja-alaiset vaikutukset työelämässä. Varsinkaan varhaisen puuttumisen vaikutuksiin työpaikoilla ei ole Suomessa juuri kohdennettu tutkimusta. Työpaikat kuitenkin ovat potentiaalinen ympäristö alkoholihaittojen varhaiseen ehkäisyyn jo tapahtuvan alkoholiongelmien hoidon lisäksi (Miller ym. 2007, Pidd ym. 2006; Roman & Blum 2002). JOHDANTO 1.2 Työpaikat alkoholihaittoja ehkäisemään Suomessa julkinen keskustelu alkoholin suurkulutuksesta on työelämän osalta pitkään painottunut alkoholiongelmaisiin ja heidän hoitoonohjaukseensa. Todellinen uhka työkyvylle, työturvallisuudelle ja työn tuottavuudelle on kuitenkin työtä tekevän väestön alkoholin suurkulutuksen varhaisvaihe, joka voi näkyä työpaikoilla ja työyhteisöissä erilaisina oireiluina, työstä poissaoloina ja työterveyshuollon vastaanottokäyntien lisääntymisenä. Aina on myös ollut tiettyjä töitä ja tilanteita, joihin alkoholinkäyttö on liittynyt esimerkiksi edustustehtävissä tai koulutus- ja virkistystapahtumissa. Työpaikan tulee kuitenkin olla terveyttä ja työkykyä edistävä ympäristö, jossa ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen keinoin tartutaan ajoissa alkoholihaittoihin. Alkoholin riskikäytön ja siitä aiheutuvien haittojen vähentäminen oli yksi kolmesta Vanhasen I hallituksen alkoholipolitiikan linjauksista tekemän periaatepäätöksen tavoitteista (STM 2003). Alkoholihaittoja ehkäisevä työ työpaikoilla ja työterveyshuollossa kuuluu myös Vanhasen II hallituksen terveyden edistämisen politiikkaohjelman sisältöön (Tepo 2007). Hallitus käynnisti valtiovallan, kuntien ja järjestöjen yhteisen Alkoholiohjelman (www.alkoholiohjelma.fi) ensin vuosiksi , 15

18 1 ALKOHOLI JA TYÖ TÄRKEÄ MUTTA TUTKIMATON AIHE sitten jatkokaudeksi koordinoimaan ja edistämään yhteistyötä alkoholihaittojen vähentämiseksi. Alkoholiohjelman ensimmäisessä vaiheessa työpaikkojen alkoholikysymykset jäivät vähemmälle huomiolle, kun taas työterveyshuollon kysymykset, erityisesti mini-interventio, olivat huomattavasti enemmän esillä. Toisessa vaiheessa tähän on tulossa parannusta. Työmarkkinajärjestöt ovat antaneet suosituksen päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja päihdeasioiden käsittelystä sekä hoitoon ohjauksesta työpaikoilla (Keskusjärjestöjen suositus 2006). Päihdetyön painopiste tulee siirtää ehkäisevään työhön, jonka tarve työpaikoilla on ilmeinen. Jotta työpaikoille voidaan luoda valmiuksia ja välineitä ehkäistä alkoholin riskikulutuksesta aiheutuvia ongelmia ja tarttua niihin jo varhaisessa vaiheessa, tarvitaan tutkittua tietoa työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyön tarpeista ja mahdollisuuksista ehkäisevässä päihdetyössä. Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto kiinnitti vuonna 2008 huomiota työterveyshuollon ennaltaehkäisevään työhön erityisesti alkoholihaittojen osalta. Tarkastusviraston mukaan työterveyshuollon toimintaa tulisi suunnata enemmän ennaltaehkäisyyn ja työpaikoille. Nykyisellään varhainen puuttuminen alkoholin suurkulutukseen on sen aiheuttamiin terveysriskeihin nähden riittämätöntä. (Työterveyshuolto ja alkoholihaittojen ehkäisy 2008.). Siitä, mitä työpaikoilla tarvitaan ja tehdään alkoholihaittojen ennalta ehkäisemiseksi, ei ole Suomessa kattavaa tietoa. Alkoholihaittoja ehkäisevää työtä työpaikoilla on mahdollista ohjeistaa päihdeohjelmalla. Nykyinen lainsäädäntö ei juurikaan velvoita työpaikkoja toimimaan päihdehaittojen ehkäisemiseksi. Päihdeohjelma on pakollinen vain työpaikoilla, joilla tehdään huumetestejä (Työterveyshuoltolaki 1383/2001). Koska sekä työterveyshuoltolaki että työturvallisuuslaki (738/2002) perustuvat ennaltaehkäisyn periaatteeseen, on suositeltavaa kirjata työpaikan alkoholihaittojen ehkäisy osaksi päihdeohjelmaa ja/ tai työsuojelun toimintaohjelmaa kaikilla työpaikoilla, sillä se kuuluu työhyvinvoinnin edistämiseen ja esimiestyöhön. Työpaikoilla alkoholia koskevista käytännöistä ei ole yleensä yhdessä sovittu eikä suosituksia ja hoitoonohjausmalleja ole, ne ovat vanhentuneita tai niitä ei tunneta. Toiminta painottuu hoitoonohjaukseen, johon ryhdytään liian myöhään, jo vuosia kestäneen alkoholin riskikulutuksen ja oireilun jälkeen, jolloin alkoholiriippuvuus on jo ehtinyt kehittyä. Myös työterveyshuollossa alkoholin riskikäyttöön puututaan usein vasta, kun 16

19 1 ALKOHOLI JA TYÖ TÄRKEÄ MUTTA TUTKIMATON AIHE haitat jo ovat näkyvissä. Tätä osoittaa esimerkiksi Työterveyshuolto Suomessa tutkimus, jonka mukaan alkoholinkäytön puheeksiottaminen ja mini-interventiot ovat systemaattista toimintaa edelleen vain harvoissa työterveyshuolloissa (Jurvansuu & Hirvonen 2009). 1.3 Työterveyshuollon asiantuntemus avuksi Työterveyshuoltolain mukaan työterveyshuollon yksi tavoite on työntekijöiden terveyden ja työ- ja toimintakyvyn edistäminen. Työterveyshuollon tehtävänä on muun muassa tiedon antaminen, neuvonta ja ohjaus työn terveyttä ja turvallisuutta sekä työntekijän terveyttä koskevissa asioissa. Työ ja terveys Suomessa haastattelututkimuksen mukaan alkoholinkäyttö oli otettu työterveyshuolloissa puheeksi joka neljännen työterveyshuollon piiriin kuuluvan asiakkaan kanssa viimeisen vuoden aikana ja joka kolmannen kanssa tätä aiemmin (Peurala ym. 2007). Työterveyshuolloissa on runsaasti työntekijöiden terveyteen ja työkykyyn liittyvää tietoa, jota voidaan ja pitäisi hyödyntää myös alkoholihaittoja ehkäisevän työn suunnittelussa ja toteutuksessa. Siksi työterveyshuoltojen asiantuntemusta tulisi hyödyntää työpaikan alkoholihaittoja ehkäisevässä työssä. Työterveyshuollon käyttämistä alkoholihaittoja ehkäisevän työn menetelmistä työkyvyn lisäämiseksi ei ole juurikaan tutkittua tietoa Suomessa lukuun ottamatta mini-interventiota. Mini-interventio eli lyhytneuvonta on yksilöön kohdistuva hoitomuoto, jolla tarkoitetaan alkoholin käytön puheeksiottoa terveydenhuollossa sekä henkilön oireisiin suhteutettua neuvontaa ja tukea juomisen vähentämiseksi (Seppä 2005). Mini-interventiolla pyritään tunnistamaan ja hoitamaan alkoholin suurkuluttajat ja ongelmakäyttäjät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sen tavoitteena on yleensä alkoholin kohtuukäyttö (Anderson ym. 2005; Salaspuro ym., 2005). Mini-intervention kohderyhmänä ovat alkoholin varhaisvaiheen suurkuluttajat, kun taas kohtuu- ja ongelmakäyttäjiä varten on käytettävissä muita menetelmiä. Mini-interventio on tutkimusten mukaan vaikuttavaa toimintaa; se on havaittu työterveyshuoltoon soveltuvaksi (Kuokkanen & Teirilä 2001) ja vaikuttavaksi hoitomuodoksi alkoholin suurkulutuksessa ennen riippuvuuden kehittymistä (Kaner ym. 2009; Bertholet ym. 2005; Ballesteros ym. 2004; Fleming ym ja 2002; Seppä 1996; Bien ym. 1993). JOHDANTO 17

20 1 ALKOHOLI JA TYÖ TÄRKEÄ MUTTA TUTKIMATON AIHE Työterveyshuoltojen mukaan vuonna 2007 mini-interventio sisältyi työpaikan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan 10 %:lla asiakasorganisaatioista, hoitoonohjaus 20 %:lla ja päihdeohjelma 16 %:lla. Vain pieni osa työterveyshuolloista ilmoitti toteuttaneensa mini-interventioita kaikkien työnantaja-asiakkaidensa kohdalla (18 % terveystarkastuksissa ja 7 % sairaanhoitokäynneillä). Noin puolet työterveyshuolloista sanoi järjestäneensä joskus jonkin asiakasyrityksen työntekijöille suunnattua tiedotusta, koulutusta, luentoja tai kampanjoita ehkäisevästä päihdetyöstä (Jurvansuu & Hirvonen 2009). Viime vuosina mini-interventiotoimintaa on Suomessa juurrutettu terveydenhuollon käytäntöön kahden valtakunnallisen hankkeen avulla (Seppä 2008). VAMP-mini-interventiohanke suuntautui perusterveydenhuoltoon ja toinen Alkoholin suurkuluttajien mini-interventio työterveyshuollon jokapäiväiseen käyttöön -hanke työterveyshuoltoihin. Viimeksi mainitussa koulutettiin mittava määrä työterveyshoitajia ja -lääkäreitä, tuotettiin mini-interventio-opas työterveyshuolloille (Heljälä ym. 2006) ja kustannettiin Suomen oloihin soveltuva, käännetty painos eurooppalaisen PHEPA-hankkeen loppuraportin yhteenvedosta (Alkoholi ja perusterveydenhuolto 2006). Mini-interventiot ovatkin lisääntyneet työterveyshuolloissa viime vuosina, ja tällä hetkellä noin neljä viidesosaa Suomen työterveyshuolloista toteuttaa mini-interventiota ainakin jossain määrin. Toiminta ei kuitenkaan ole vielä systemaattista (Jurvansuu & Hirvonen 2009). Terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa yhtenä tavoitteena on vakiinnuttaa miniinterventiotoiminta työterveyshuollon käytännön työhön (Tepo 2007). Suomessa työterveyshuollon toiminta perustuu sen omaan toimintasuunnitelmaan ja työpaikan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Työterveyshuollossa ei perinteisesti ole tiedotettu, neuvottu ja ohjattu työyhteisöjä ja -organisaatioita alkoholihaittojen ehkäisemiseksi. Myös muissa kuin alkoholiasioissa työterveyshuollon tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus painottuvat yksilöille suunnattuun toimintaan sen sijaan, että se kohdistuisi työyhteisöihin tai ryhmiin (Palmgren ym. 2008). 18

21 1 ALKOHOLI JA TYÖ TÄRKEÄ MUTTA TUTKIMATON AIHE 1.4 Alkoholi ja työterveys -tutkimus osa laajempaa hanketta Tässä raportoitava tutkimus on osa Alkoholihaittojen ehkäisyn vakiinnuttaminen työpaikoilla -tutkimus- ja kehittämishanketta ( ), joka sai alkunsa kolmelta taholta tulleiden toivomusten perusteella. 1) Työterveyslaitoksen mini-interventiohankkeen (ks. Seppä 2008) yhteydessä työterveyshuollot asiakasorganisaatioineen nostivat voimakkaasti esiin tarpeen lisätä ja parantaa työpaikkojen ja työterveyshuoltojen välistä yhteistyötä alkoholihaittojen ehkäisyssä. 2) Työnantajataho esitti Työterveyslaitokselle toivomuksia kehittää yhteistyötä työpaikkojen ja työterveyshuoltojen kanssa alkoholihaittojen ehkäisemiseksi työpaikoilla. 3) Työmarkkinajärjestöt antoivat keväällä 2006 suosituksen päihdeongelmien ennaltaehkäisemiseksi työpaikoilla (Keskusjärjestöjen suositus 2006). Hankkeen tarkoituksena on edistää työpaikkojen ja työterveyshuoltojen työtä alkoholihaittojen ehkäisemiseksi varhain, parantaa työpaikan ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä ehkäisevässä päihdetyössä ja poistaa mini-interventiotoimintaa haittaavia esteitä työterveyshuolloissa. Hankkeeseen sisältyy olennaisena osana Alkoholi ja työterveys -tutkimus. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää alkukartoituksella ja seurantakyselyllä alkoholihaittoja ehkäisevää työtä työpaikoilla ja työterveyshuolloissa. Lisäksi sillä selvitetään toteutetun koulutus- ja tiedottamisintervention vaikutuksia alkoholihaittoja ehkäisevään työhön. Raportoimme tässä tutkimuksen alkukartoituksen tuloksia Suomessa aiemmin pääosin tutkimattomalta aihealueelta. Kerromme, millaisina työpaikkojen ja työterveyshuoltojen henkilöstöt näkevät alkoholihaittoja ehkäisevän työn tarpeet ja käytännöt työpaikoilla ja työterveyshuolloissa. Lisäksi raportoimme työpaikkojen ja työterveyshuoltojen välisestä yhteistyöstä ja sen parantamista helpottavista tekijöistä alkoholiasioissa. Ajan tasalla olevan tiedon perusteella on mahdollista tuoda julki vaiettu tieto siitä, miten alkoholi näkyy tämän päivän työpaikoilla, miten alkoholiasioihin suhtaudutaan ja miten niitä käsitellään. Tiedon perusteella voidaan tukea työpaikkoja oikealla tavalla haittojen ehkäisemiseksi. JOHDANTO 19

22 1 ALKOHOLI JA TYÖ TÄRKEÄ MUTTA TUTKIMATON AIHE 1.5 Käsitteiden määrittely Aikuisten alkoholinkäyttö jakautuu Sepän (2005) ja Aallon (2009) mukaan kohtuukäyttöön ja suurkulutukseen. Kohtuukäytölle on asetettu päivittäisen ja viikoittaisen kulutuksen riskirajoja. Käsitettä riskikäyttö Seppä ja Aalto käyttävät, kun alkoholin suurkulutukseen tai muiden päihteiden käyttöön liittyy sosiaalisia tai terveydellisiä riskejä, vaikka ne eivät ole vielä useinkaan näkyvissä tai edes helposti tunnistettavissa. Alkoholin suurkulutus on juomamääriin suhteutettu, terveysriskiä ennustava käsite, joka sisältää myös ne henkilöt, joilla jo on terveyshaittoja. (Seppä 2005; Aalto 2009.) Päihdetilastollisen vuosikirjan mukaan alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan miehillä yli 24:n ja naisilla yli 16 alkoholiannoksen juomista viikossa. Suurkulutusta on myös suurten kertamäärien nauttiminen toistuvasti. Naisilla tämä tarkoittaa vähintään 5 annosta ja miehillä 7 annosta. (Heljälä ym. 2006; Päihdetilastollinen vuosikirja 2009). Käypä hoito -suosituksessa alkoholin ongelmakäytöllä tarkoitetaan liikakäyttöä, joka jakautuu piirteittensä perusteella kolmeen luokkaan: riskikäyttö, haitallinen käyttö ja alkoholiriippuvuus (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2010: Artikkelin tunnus: nix ( ); /web/kh/etusivu ). Alkoholin riskikäytössä suurkulutuksen rajat ylittyvät, mutta merkittäviä alkoholihaittoja tai -riippuvuutta ei ole vielä ilmaantunut. Alkoholin haitallisessa käytössä on selvästi tunnistettavia ja määriteltävissä olevia alkoholinkäytön aiheuttamia fyysisiä tai psyykkisiä haittoja, mutta ei riippuvuutta. Alkoholiriippuvuus (alkoholismi) on oireyhtymä, jonka tyypillisiä piirteitä ovat muun muassa juomisen pakonomaisuus, vieroitusoireet ja toleranssin kasvu sekä juomisen jatkuminen haitoista huolimatta Tässä tutkimuksessa alkoholin riskikäytöksi katsotaan sellainen alkoholin käyttötapa, joka jatkuessaan voi johtaa alkoholihaittoihin eli riskeeraa ihmisen oman tai muiden terveyden ja turvallisuuden. Raja-arvona, jonka jälkeen riskit merkitsevästi lisääntyvät, pidetään tässä alkoholin käyttöä mittaavan AUDIT-testin pistemäärää 8 (vrt. Alkoholi ja perusterveydenhuolto 2006) (AUDIT-testistä lähemmin menetelmien yhteydessä luvussa 2.2). 20

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Alkoholi ja työpaikka

Alkoholi ja työpaikka Marketta Kivistö, Hanna Jurvansuu & Leena Hirvonen Alkoholi ja työpaikka alkoholihaittojen ehkäisyn tarve ja käytännöt työpaikoilla Työ ja ihminen Tutkimusraportti 38 Työ ja ihminen Päätoimittaja Harri

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Alkoholi ja työelämä Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Työikäisten yleisimmät kuolemansyyt 2007 Miehet Kuolleiden määrä % Sija Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 1425 18,7 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Ehkäisevä päihdetyö työterveyshuollossa Alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta työelämässä Ohjelma osa Ehkäisevä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Ongelmakeskeisyydestä alkoholihaittojen varhaiseen ehkäisyyn: työyhteisöt mukaan muutokseen. Susanna Puustinen

Ongelmakeskeisyydestä alkoholihaittojen varhaiseen ehkäisyyn: työyhteisöt mukaan muutokseen. Susanna Puustinen Ongelmakeskeisyydestä alkoholihaittojen varhaiseen ehkäisyyn: työyhteisöt mukaan muutokseen. Susanna Puustinen Valtakunnalliset Päihdepäivät XVII 15.-16.9.2010 Esitelmän sisältö 1. 2. 3. 4. 5. 6. Taustaa

Lisätiedot

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudista ja Uudistu 26.9.2013 Tietoiskun rakenne Päihteet

Lisätiedot

Alkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta

Alkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta Alkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta TYÖELÄMÄN PÄIHDETYÖ YHTEINEN TEHTÄVÄ Työseminaari 11.12.2008 Hanna Jurvansuu, tutkija, Marketta Kivistö, tutkija, Leena Hirvonen,

Lisätiedot

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Alkoholihaittojen ehkäisy työpaikoilla Verso-aamukahvit 7.12.2011, Lahti

Alkoholihaittojen ehkäisy työpaikoilla Verso-aamukahvit 7.12.2011, Lahti Alkoholihaittojen ehkäisy työpaikoilla Verso-aamukahvit 7.12.2011, Lahti Anne Kujasalo asiantuntija AHA -hanke Työryhmä: Leena Hirvonen, projektipäällikkö Katrimaija Luurila, koulutuskoordinaattori Marketta

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Pia Mäkelä 18.9.2012 Vain pieni vähemmistö? 1 Esityksen kulku Tutkimustuloksia alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen jakautumisesta yleensä. Koskevatko

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS

AUDIT JA HOITOONOHJAUS AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja Liisa Mustonen MT-palveluohjaaja Puh. 0400 115684 puh. 0400 115683 jani.ruuska@aanekoski.fi liisa.mustonen@aanekoski.fi tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveysyhteistyö alkoholihaittojen ehkäisyssä Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Rovaniemi Leena Hirvonen, erityisasiantuntija Lait, asetukset ja suositukset ohjaavat

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Työpaikka ja alkoholi Lappeenranta T yöterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Työpaikka ja alkoholi Lappeenranta T yöterveyslaitos Hyvinvointia työstä Alkoholihaittojen ehkäisy työpaikalla Leena Hirvonen, erityisasiantuntija www.ttl.fi/alkoholijatyo Osallistuminen työelämään ja alkoholinkäyttö 30-65v Halme J, Seppä K, Alho H ym. Hazardous

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 YHTEENVETOA SAK:laisilla työpaikoilla on paljon päihdeongelmia. Päihdeohjelmat/toimintamallit sekä puuttuminen

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi 12.5.2016 Finlandia-talo Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan

Lisätiedot

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI 23.4.2013 TYÖTERVEYSHUOLLON ROOLI PÄIHTEIDENKÄYTÖN PUHEEKSIOTOSSA Jarmo Taipale Johtava työterveyslääkäri UPM Työterveyshuolto Lappeenrannan aluekeskus ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. UPM Työhyvinvointilupaukset

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Mieli 2010 - kansalliset mielenterveyspäivät 5.2.2010, Kuopio Birgitta Kinnunen Työterveyslaitos, Kuopio Suomalainen työterveyshuolto Työterveyshuolto laki

Lisätiedot

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

www.huugo.fi www.huugo.fi www.huugo.fi www.huugo.fi www.huugo.fi

www.huugo.fi www.huugo.fi www.huugo.fi www.huugo.fi www.huugo.fi Kysymyksiä työpaikan päihdetilanteen ja -riskien kartoittamisen ja toimenpiteiden valitsemisen tueksi Miksi? Päihteiden väärinkäyttö voi vaikuttaa työturvallisuuteen, työhyvinvointiin ja työn laatuun kaikenlaisilla

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen

Lisätiedot

Päihdeongelmien kohtaaminen, puheeksiotto ja puuttuminen työympäristössä (10.3.2015) Timo Glad

Päihdeongelmien kohtaaminen, puheeksiotto ja puuttuminen työympäristössä (10.3.2015) Timo Glad Päihdeongelmien kohtaaminen, puheeksiotto ja puuttuminen työympäristössä (10.3.2015) Timo Glad EHYT ry - ehkäisevän päihdetyön ammattilaiset palveluksessasi Elämäniloa ja hyvinvointia ilman päihde- ja

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan toimijoille LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ:

Lisätiedot

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Esityksen sisältö Haittaavatko ne pienet kopsut mitään? Millaisia haittoja alkoholinkäytöstä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Loppuseminaari: Päihteet ja työelämä Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Loppuseminaari: Päihteet ja työelämä Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Loppuseminaari: Päihteet ja työelämä Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Päihteet ja työelämä näkökulma aiheeseen EHYT ry perustajineen toteuttanut vuodesta 2005 työelämän päihdehaittojen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. - 3:na vuotena peräkkäin suotuisa kehitys ( 2009-2011) Alkoholia kulutettiin

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

Päihdeohjelman malliteksti

Päihdeohjelman malliteksti Päihdeohjelman malliteksti Päihdeohjelman voi muokata seuraavaa mallitekstiä käyttäen kunkin työpaikan tarpeiden mukaan. Tekstissä voi käyttää tässä oppaassa esitettyjä asioita. Malli on tarkoitettu rungoksi

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Alkoholin käytön varhainen. Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto

Alkoholin käytön varhainen. Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto Alkoholin käytön varhainen tunnistaminen ja miniinterventio terveydenhuollossa Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto 1 Esitys Taustaa: - puheeksioton

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle Vähennä vähäsen Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 Sisältö Tee tilannearvio 4 Mittayksikkönä annos 6 Riskirajat 8 Vähentää vai lopettaa? 12 Kun haluat vähentää 16 Annospäiväkirja 18 Tämä opas on tarkoitettu

Lisätiedot

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu Terveelle, yli 65-vuotiaalle Riskirajat suositellaan enintään 7 annosta viikossa, joista 2 annosta päivässä. Sairaalle ja vahvoja lääkkeitä käyttäville suositus on vieläkin pienempi. Ikäihmisten päihdetyö

Lisätiedot