Alkoholi ja työpaikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkoholi ja työpaikka"

Transkriptio

1 Marketta Kivistö, Hanna Jurvansuu & Leena Hirvonen Alkoholi ja työpaikka alkoholihaittojen ehkäisyn tarve ja käytännöt työpaikoilla Työ ja ihminen Tutkimusraportti 38

2 Työ ja ihminen Päätoimittaja Harri Vainio Tieteelliset toimittajat Raoul Grönqvist Irja Kandolin Timo Kauppinen Kari Kurppa Anneli Leppänen Hannu Rintamäki Riitta Sauni Toimittaja Virve Mertanen Toimituksen osoite Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh , faksi (09) Sähköpostiosoitteet Toimituskunta 2010 Anna-Liisa Elo Marko Elovainio Mikael Fogelholm Maila Hietanen Raija Kalimo Pentti Kalliokoski Ulla Kinnunen Rea Lagerstedt Kirsti Launis Kari Lindström Toivo Niskanen Hannu Norppa Clas-Håkan Nygård Göte Nyman Eero Palomäki Ilkka Pirttilä Jorma Rantanen Vesa Riihimäki Kaija Leena Saarela Jukka Starck Heikki Summala Jouko Suokas Esa-Pekka Takala Sakari Tola Matti Vartiainen Seppo Väyrynen Erkki Yrjänheikki Kansi Tiina Vaahtera Kannen kuva satama Joakim Leroy, ravintola Sean Locke, palaveri Izvorinka Jancovic ISBN (nid.) (PDF) ISSN Kirjapaino Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print 2010

3 Alkoholi ja työpaikka alkoholihaittojen ehkäisyn tarve ja käytännöt työpaikoilla Marketta Kivistö, Hanna Jurvansuu ja Leena Hirvonen Työ ja ihminen Tutkimusraportti 38 Työterveyslaitos Helsinki

4 2

5 LUKIJALLE Tässä raportoitava tutkimus on osa Työterveyslaitoksen Alkoholihaittojen ehkäisyn vakiinnuttaminen työpaikoilla -tutkimus- ja kehittämishanketta. Hankkeen tavoitteena on tuottaa tutkimuksen sekä koulutus- ja tiedottamisintervention avulla uutta tietoa alkoholihaittojen ehkäisystä työpaikoilla ja työterveyshuolloissa sekä menetelmiä ehkäisyn kehittämiseksi. Tutkimusraportti esittelee Alkoholi ja työterveys -tutkimuksen alkukyselyssä kerättyä, Suomessa aiemmin pääosin tutkimatonta tietoa aiheesta Alkoholi ja työpaikka. Tutkimustulokset on tarkoitettu alkoholihaittojen varhaisen ehkäisemisen tueksi suomalaisille työpaikoille. Kuvailemme alkoholihaittojen ehkäisemisen tarpeita ja käytäntöjä neljän eri toimialan kahdeksalla työpaikalla ja niiden työterveyshuolloissa sekä työpaikkojen ja työterveyshuoltojen yhteistyötä ja sen haasteita alkoholihaittojen ehkäisyssä. Alkoholihaittojen ehkäisyn vakiinnuttaminen työpaikoilla -hanke toimii Työterveyslaitoksen hyvät käytännöt ja osaaminen -osaamiskeskuksen työkyvyn ja terveyden edistäminen -tiimissä. Hanke perustuu monitieteisen tutkija- ja kouluttajaryhmän sekä työpaikkojen ja työterveyshuoltojen yhteistyöhön. Hanketta rahoittavat Työterveyslaitoksen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö, Kansaneläkelaitos ja Valtion työsuojelurahasto, joille parhaat kiitokset saadusta tuesta. Tekijät 3

6 4

7 SISÄLLYS LUKIJALLE... 3 SISÄLLYS... 5 TIIVISTELMÄ... 7 SAMMANDRAG... 9 ABSTRACT ALKOHOLI JA TYÖ TÄRKEÄ MUTTA TUTKIMATON AIHE Tarve työpaikan alkoholikysymysten tutkimukselle Työpaikat alkoholihaittoja ehkäisemään Työterveyshuollon asiantuntemus avuksi Alkoholi ja työterveys -tutkimus osa laajempaa hanketta Käsitteiden määrittely KYSYTÄÄN ALKOHOLISTA ERITYYPPISILLÄ TYÖPAIKOILLA JA TYÖTERVEYSHUOLLOISSA Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen toteutus ja menetelmät ALKOHOLIHAITTOJA TULEE EHKÄISTÄ KÄYTÄNNÖT PUUTTUVAT Alkoholihaittojen ehkäisemisen tarpeet työpaikoilla Alkoholin riskikäyttö Alkoholihaitat ja kielteiset seuraukset Asenteet alkoholiasioihin Koettu tarve alkoholihaittojen ehkäisyyn Alkoholihaittoja ehkäisevän työn käytännöt työpaikoilla Alkoholiasioita käsittelevien asiakirjojen tunteminen ja päihdeohjelmien sisältö Ehkäisevän työn toteutuminen Ehkäisevää työtä tukevat ja haittaavat tekijät

8 SISÄLLYS 3.3 Työterveyshuoltojen toiminta alkoholiriskien ehkäisemisessä Ehkäisevän työn tärkeys ja riittävyys Ehkäisevän työn käytännöt Työpaikkojen ja työterveyshuoltojen yhteistyö alkoholihaittojen ehkäisyssä Yhteistyöhön osallistuminen ja sen onnistuminen Yhteistyötä tukevat tekijät YHTEENVETO JA POHDINTA Keskeiset tulokset Vertailua muihin tutkimuksiin Arviointia Hyödyt YHTEISTYÖLLÄ ALKOHOLIHAITTOJA EHKÄISEMÄÄN Työpaikoilla tarvitaan tietoa ja pelisääntöjä Työterveyshuolloissa suunta ehkäisevään työhön Yhteistyö alkoholiasioissa kannattaa LÄHTEET NEUVONTAMATERIAALI LIITTEET Liite 1. Tutkimuksessa käytetyt ehkäisevän päihdetyön tarpeita ja käytäntöjä mittaavat mittarit Liite 2. AUDIT-testi Liite 3. Taulukot Liite 4. A-Step

9 TIIVISTELMÄ Työpaikkojen tulisi aktiivisemmin hyödyntää mahdollisuuksiaan ehkäistä työikäisten alkoholin riskikäyttöä ja siitä aiheutuvia alkoholihaittoja. Liiallinen alkoholinkäyttö uhkaa työpaikoilla työhyvinvointia, työturvallisuutta ja työn tuottavuutta ja voi johtaa haitallisen riskikäytön lisääntymiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa työpaikkojen ja työterveyshuoltojen henkilöstöjen kokemuksia alkoholihaittoja ehkäisevän työn tarpeista ja käytännöistä mukaan lukien keskinäinen yhteistyö alkoholiasioissa. Kyselylomaketutkimuksessa tarkasteltiin neljän toimialan (ahtausyritykset, hotellit, tiedekunnat ja virastot) yhdeksää työpaikkaa (2 024 vastaajaa, vastausprosentti 47) ja niiden työterveyshuoltoja (60 vastaajaa, vastausprosentti 47). Alkoholihaittoja ehkäisevän työn tarpeita selvitettiin alkoholin riskikäytön, haittojen ja seurausten, alkoholiasioihin työpaikalla liittyvien asenteiden sekä ehkäisevän työn koetun tarpeen osalta. Ehkäisevän työn käytäntöinä tutkittiin sen laatua ja määrää, yhteistyötä sekä asiakirjoja. Tulokset on raportoitu iän, sukupuolen, toimialan ja alkoholinkäytön mukaan ja analysoitu varianssi-, korrelaatio-, faktori- ja sisällönanalyysein. Alkoholihaittoja ehkäisevän työn tarve koettiin sekä työpaikoilla että työterveyshuolloissa suureksi. Ehkäisevä työ osoittautui vähäiseksi ja painottui akuuttien ongelmien hoitoon. Työpaikkojen vastaajista lähes neljänneksellä alkoholinkäytön riskit olivat kasvaneet, puolet oli havainnut työpaikallaan alkoholihaittoja ja kolmannes kielteisiä seurauksia alkoholista. Päihdeohjelmista puuttui ehkäisevän työn konkretisointi. Psykososiaalisen tuen sekä tiedotuksen ja yhteistoiminnan koettiin tukevan ehkäisevää työtä työpaikoilla. Työterveyshuoltojen vastaanotoilla alkoholista kysyttiin, mutta neuvontamateriaaleja ei juurikaan jaettu. 7

10 TIIVISTELMÄ Ehkäisevistä käytännöistä ei ollut sovittu. Työpaikkojen ja työterveyshuoltojen yhteistyössä alkoholiasioissa oli paljon parantamisen varaa. Tutkimus tuo uutta tietoa työpaikkojen, työterveyshuoltojen ja tutkijoiden käyttöön Suomessa aiemmin pääosin tutkimattomalta aihealueelta alkoholi ja työpaikka. Tieto auttaa suuntaamaan tukea alkoholihaittojen ehkäisemiseksi työpaikoille ja työterveyshuoltoihin. 8

11 SAMMANDRAG Alkoholen och arbetsplatsen behov och utformning av alkoholförebyggande insatser på arbetsplatsen På arbetsplatserna bör man aktivare ta vara på sina möjligheter att förebygga storkonsumtion av alkohol. Det är viktigt att ta tag i riskbruk i tid innan det har utvecklats till ett problem som innebär ett hot mot välbefinnandet och säkerheten på arbetsplatsen och innan det har lett till en sänkning av produktiviteten i arbetet. Utan förebyggande åtgärder finns det risk för en ytterligare ökning av alkoholkonsumtionen. Syftet med undersökningen var att kartlägga hur man på arbetsplatserna och inom företagshälsovården upplevde behovet och utformningen av det alkoholförebyggande arbetet samt samarbetet i alkoholfrågor. Undersökningen omfattade en enkätstudie bland anställda på nio arbetsplatser (2 024 svarspersoner, svarsprocent 47 procent) från fyra olika branscher (stuveriföretag, hotellkedjor, universitetsfakulteter och ämbetsverk) och deras företagshälsovårdsenheter (60 svarspersoner, svarsprocent 47 procent). Kartläggningen av behovet av alkoholförebyggande arbete baserar sig på frågor om riskbruk, alkoholrelaterade olägenheter och konsekvenser, alkoholattityderna på arbetsplatsen samt det upplevda behovet av förebyggande insatser. För utredningen av det förebyggande arbetets utformning användes uppgifter om arbetets art och omfattning, samarbetsformerna samt skriftliga dokument om hanteringen av alkoholfrågor. Resultaten presenteras fördelade efter svarspersonens ålder, kön, bransch och alkoholkonsumtion. Resultaten har analyserats med hjälp av varians-, korrelations-, faktor- och innehållsanalytiska metoder. Både på arbetsplatserna och inom företagshälsovården upplevde man att det fanns ett stort behov av insatser för att förebygga alkohol- 9

12 SAMMANDRAG relaterade olägenheter. Det alkoholförebyggande arbetet visade sig dock vara av begränsad omfattning och i första hand inriktat på hantering av akuta problem. Av svarspersonerna på arbetsplatserna bedömde en fjärdedel att riskerna av alkoholbruket hade ökat. Hälften rapporterade att det förekom alkoholrelaterade olägenheter på deras arbetsplats, och en tredjedel uppgav att alkoholbruk hade lett till negativa konsekvenser på arbetsplatsen. Antidrogprogrammen saknade konkretion av innehållet i det förebyggande arbetet. Psykosocialt stöd, information och samverkan upplevdes som viktiga element i det alkoholförebyggande arbetet på arbetsplatserna. Inom företagshälsovården brukade man i samband med mottagningsbesök ta upp frågor om alkohol, men däremot delade man sällan ut upplysningsmaterial om alkohol. Överenskomna rutiner för det förebyggande arbetet saknades också. Det finns utrymme för stora förbättringar inom samarbetet mellan arbetsplatserna och företagshälsovården. Undersökningen bidrar med ny kunskap om alkoholen och arbetsplatsen, ett forskningsområde som tidigare varit så gott som outforskat i Finland. De nya forskningsrönen gör det lättare för arbetsplatserna och företagshälsovården att rikta in sina alkoholförebyggande insatser på ett effektivt sätt. 10

13 ABSTRACT Alcohol and the workplace need for actions to prevent alcohol-related harm at the workplace Workplaces should more actively exploit their opportunities to prevent alcohol-related harm and risky drinking. Without preventive actions, excessive drinking threatens work-related well-being, occupational safety, and the productivity of labour; moreover, it may lead to harmful use. This study examines the need for prevention and the present actions being undertaken to prevent the harmful effects of excessive alcohol use in eight Finnish organizations and their OHS (Occupational Health Services). The data were collected from eight organizations (three university faculties, two tax offices, two stevedoring companies, two chains of hotels) (N=2024, 61% women, 39% men, mean age 42.6) and their OHS (N = 60) in Both response rates were 47%. As areas needing preventive actions we examined risky drinking, alcohol-related harm, and organizational attitudes towards alcohol which in some cases may even encourage overuse. We also examined the quality and quantity of preventive actions, including the collaboration of personnel and their OHS, and the existing alcohol policy documents. The results are reported according to age, gender, organization, and drinking habits. The need for preventive work was considerable at both the workplaces and their OHS, but the actions mainly focused on acute problems. A quarter of the respondents proved to be risky drinkers. Half had noticed alcohol-related harm, and a third had recognized the negative consequences of alcohol. The exact alcohol policy documents were still missing. Psychosocial support, information, and co-operation in 11

14 ABSTRACT alcohol-related issues were found to support the preventive work most of all. Drinking was brought up in OHS, but advisory material was poorly shared. Practices for preventing alcohol-related harm were not in place, and co-operation between the workplace and OHS was far from effective. This study highlights new knowledge regarding a previously unexplored research theme in Finland alcohol and the workplace, and thus helps support workplaces and OHS. 12

15 1 ALKOHOLI JA TYÖ TÄRKEÄ MUTTA TUTKIMATON AIHE 1 ALKOHOLI JA TYÖ TÄRKEÄ MUTTA TUTKIMATON AIHE JOHDANTO Jokainen aikuinen ihminen tietää alkoholin vaarat jne., joten eivätköhän kaikki lehtiset mene suoraan paperinkeräykseen ja hoitsujen paasaukset toisesta korvasta ulos. Toki työnantajan on hankittava apua ongelmaiselle! Näin kommentoi noin 30-vuotias mies alkoholihaittojen ehkäisyä työpaikallaan, joka on yksi yhdeksästä tutkimuskohteestamme. Kommentti kuvaa hyvin yleistä asennoitumista alkoholiasioista puhumiseen: pidämme itsestään selvänä, että jokainen aikuinen tietää, että liika on liikaa, siitä ei tarvitse erikseen paasata. Toisaalta ajattelemme, että työpaikallakin saattaa olla joku ongelmainen, joka tarvitsee apua. Kuten alkoholia käyttävät ihmiset yleensä, oli myös kommentin esittänyt mies mielestään kohtuukäyttäjä. Hän sai kuitenkin alkoholin riskikäyttöä mittaavasta testistä pisteet, joiden mukaan alkoholinkäytön sosiaaliset tai terveysriskit ovat hänellä selvästi kasvaneet, vaikka haitat eivät vielä olisikaan toteutuneet. Hänen työyhteisössään oli tehty töitä myös krapulassa tai humalassa viimeisen vuoden aikana. Miehen kommentti sisältää työelämässä yleisiä myyttejä, joita osaltamme pyrimme murtamaan raportoimalla alkoholiasioita työpaikan näkökulmasta. 1.1 Tarve työpaikan alkoholikysymysten tutkimukselle Suomalaisten alkoholinkäytöstä on olemassa paljon tutkimus- ja tilastotietoa vuosikymmenten ajalta, mutta tietoa ei juurikaan ole siitä, miten alkoholinkäytön seuraukset näkyvät työpaikoilla. Alkoholin käyttöä ja 13

16 1 ALKOHOLI JA TYÖ TÄRKEÄ MUTTA TUTKIMATON AIHE juomatapojen muutoksia on seurattu laajoilla väestötutkimuksilla, joiden tuloksia raportoidaan esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Päihdetilastollisessa vuosikirjassa ja Kansanterveyslaitoksen Päihdetutkimukset -julkaisussa (Helakorpi ym. 2008). Alkoholinkäytön tiedetään tilastojen mukaan yli kolminkertaistuneen Suomessa vuodesta Alkoholijuomien kokonaiskulutus laskettuna 100-prosenttisena alkoholina oli vuonna 2008 asukasta kohti 10,4 litraa. Alkoholinkäyttö aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain lähes miljardin euron välittömät ja 3,2 6,0 miljardin euron välilliset kustannukset tuotannon menetyksinä ja ennenaikaisina kuolemina (Päihdetilastollinen vuosikirja 2009). Alkoholin suurkuluttajia Suomessa arvioitiin olevan vuonna 2005 noin (Seppä 2005). Työ ja terveys Suomessa tutkimuksen mukaan työikäisistä miehistä 40 % oli alkoholin riskikäyttäjiä (AUDIT-C 6 12) ja naisista 18 % (AUDIT-C 5 12). (AUDIT-testi liitteenä, testiä on kuvattu lähemmin menetelmien yhteydessä luvussa 2.2.) Yleisintä riskikulutus oli rakennus-, korjaus- ja valmistustyötä sekä prosessi- ja kuljetustyötä tekevillä (Laitinen ym. 2010). Kaarneen artikkelissa työterveyshuollon miespotilaista 29 % (AUDIT > 10) ja naispotilaista 13 % (AUDIT 8) ylitti riskikulutuksen rajan (Kaarne 2009). Työpaikoille ja työelämään kohdistuvaa tutkimusta alkoholiasioista on Suomessa vähän, vaikka ongelma on merkittävä. Tiedämme, että työpaikoilla alkoholihaitat heikentävät työterveyttä, työkykyä, työturvallisuutta ja työn tuottavuutta. Haitat näkyvät ennen muuta työtehon laskuna, työnjohdollisina ongelmina, lisääntyvinä työtapaturmina ja poissaoloina sekä ennenaikaisina eläkkeinä. (Piironen 2004; Bhattacherjee ym. 2003; Rytkönen ym ) Työpaikat ovat juomiskulttuureiltaan erilaisia, ja Suomessakin puhutaan yleisesti niin sanotuista märistä ja kuivista työpaikoista. Myös työpaikan käytännöillä ja päihdeohjelmilla on merkitystä alkoholikäytäntöihin. Esimerkiksi australialaistutkimuksen mukaan työpaikan käytännöt ja se, onko työpaikalla alkoholiohjelmaa, olivat yhteydessä nuorten työntekijöiden juomiseen (Pidd ym. 2006). Työpaikkojen rooli alkoholihaittojen ehkäisijänä on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti (Bennett & Lehman 1998, 2001 ja 2002). Työpaikan kulttuurin on havaittu vaikuttavan ihmisten juomiseen: Barrientos-Gutierrez ym. totesivat useita erilaisia työpaikkoja ja työ- 14

17 1 ALKOHOLI JA TYÖ TÄRKEÄ MUTTA TUTKIMATON AIHE ryhmiä koskevassa tutkimuksessaan, että työpaikka ja siellä vallitsevat sosiaaliset normit vaikuttavat sekä vapaa-ajalla tapahtuvaan että työhön liittyvään juomiseen. Jos normit eivät salli tai rohkaise juomista, runsas juominen vähenee (Barrientos-Gutierrez ym. 2007; Pidd ym. 2006). Juomiskulttuurin lisäksi työpaikat eroavat toisistaan työn rasittavuuden, vaativuuden ja palkitsevuuden suhteen, mikä saattaa heijastua työntekijöiden alkoholin ja muiden päihteiden käyttöön (Bobak ym. 2005; Head J ym. 2004). Työpaikan alkoholikäytäntöjen vaikutusta työntekijöiden alkoholinkulutukseen on tutkittu vielä suhteellisen vähän ottaen huomioon alkoholin negatiiviset ja laaja-alaiset vaikutukset työelämässä. Varsinkaan varhaisen puuttumisen vaikutuksiin työpaikoilla ei ole Suomessa juuri kohdennettu tutkimusta. Työpaikat kuitenkin ovat potentiaalinen ympäristö alkoholihaittojen varhaiseen ehkäisyyn jo tapahtuvan alkoholiongelmien hoidon lisäksi (Miller ym. 2007, Pidd ym. 2006; Roman & Blum 2002). JOHDANTO 1.2 Työpaikat alkoholihaittoja ehkäisemään Suomessa julkinen keskustelu alkoholin suurkulutuksesta on työelämän osalta pitkään painottunut alkoholiongelmaisiin ja heidän hoitoonohjaukseensa. Todellinen uhka työkyvylle, työturvallisuudelle ja työn tuottavuudelle on kuitenkin työtä tekevän väestön alkoholin suurkulutuksen varhaisvaihe, joka voi näkyä työpaikoilla ja työyhteisöissä erilaisina oireiluina, työstä poissaoloina ja työterveyshuollon vastaanottokäyntien lisääntymisenä. Aina on myös ollut tiettyjä töitä ja tilanteita, joihin alkoholinkäyttö on liittynyt esimerkiksi edustustehtävissä tai koulutus- ja virkistystapahtumissa. Työpaikan tulee kuitenkin olla terveyttä ja työkykyä edistävä ympäristö, jossa ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen keinoin tartutaan ajoissa alkoholihaittoihin. Alkoholin riskikäytön ja siitä aiheutuvien haittojen vähentäminen oli yksi kolmesta Vanhasen I hallituksen alkoholipolitiikan linjauksista tekemän periaatepäätöksen tavoitteista (STM 2003). Alkoholihaittoja ehkäisevä työ työpaikoilla ja työterveyshuollossa kuuluu myös Vanhasen II hallituksen terveyden edistämisen politiikkaohjelman sisältöön (Tepo 2007). Hallitus käynnisti valtiovallan, kuntien ja järjestöjen yhteisen Alkoholiohjelman (www.alkoholiohjelma.fi) ensin vuosiksi , 15

18 1 ALKOHOLI JA TYÖ TÄRKEÄ MUTTA TUTKIMATON AIHE sitten jatkokaudeksi koordinoimaan ja edistämään yhteistyötä alkoholihaittojen vähentämiseksi. Alkoholiohjelman ensimmäisessä vaiheessa työpaikkojen alkoholikysymykset jäivät vähemmälle huomiolle, kun taas työterveyshuollon kysymykset, erityisesti mini-interventio, olivat huomattavasti enemmän esillä. Toisessa vaiheessa tähän on tulossa parannusta. Työmarkkinajärjestöt ovat antaneet suosituksen päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja päihdeasioiden käsittelystä sekä hoitoon ohjauksesta työpaikoilla (Keskusjärjestöjen suositus 2006). Päihdetyön painopiste tulee siirtää ehkäisevään työhön, jonka tarve työpaikoilla on ilmeinen. Jotta työpaikoille voidaan luoda valmiuksia ja välineitä ehkäistä alkoholin riskikulutuksesta aiheutuvia ongelmia ja tarttua niihin jo varhaisessa vaiheessa, tarvitaan tutkittua tietoa työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyön tarpeista ja mahdollisuuksista ehkäisevässä päihdetyössä. Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto kiinnitti vuonna 2008 huomiota työterveyshuollon ennaltaehkäisevään työhön erityisesti alkoholihaittojen osalta. Tarkastusviraston mukaan työterveyshuollon toimintaa tulisi suunnata enemmän ennaltaehkäisyyn ja työpaikoille. Nykyisellään varhainen puuttuminen alkoholin suurkulutukseen on sen aiheuttamiin terveysriskeihin nähden riittämätöntä. (Työterveyshuolto ja alkoholihaittojen ehkäisy 2008.). Siitä, mitä työpaikoilla tarvitaan ja tehdään alkoholihaittojen ennalta ehkäisemiseksi, ei ole Suomessa kattavaa tietoa. Alkoholihaittoja ehkäisevää työtä työpaikoilla on mahdollista ohjeistaa päihdeohjelmalla. Nykyinen lainsäädäntö ei juurikaan velvoita työpaikkoja toimimaan päihdehaittojen ehkäisemiseksi. Päihdeohjelma on pakollinen vain työpaikoilla, joilla tehdään huumetestejä (Työterveyshuoltolaki 1383/2001). Koska sekä työterveyshuoltolaki että työturvallisuuslaki (738/2002) perustuvat ennaltaehkäisyn periaatteeseen, on suositeltavaa kirjata työpaikan alkoholihaittojen ehkäisy osaksi päihdeohjelmaa ja/ tai työsuojelun toimintaohjelmaa kaikilla työpaikoilla, sillä se kuuluu työhyvinvoinnin edistämiseen ja esimiestyöhön. Työpaikoilla alkoholia koskevista käytännöistä ei ole yleensä yhdessä sovittu eikä suosituksia ja hoitoonohjausmalleja ole, ne ovat vanhentuneita tai niitä ei tunneta. Toiminta painottuu hoitoonohjaukseen, johon ryhdytään liian myöhään, jo vuosia kestäneen alkoholin riskikulutuksen ja oireilun jälkeen, jolloin alkoholiriippuvuus on jo ehtinyt kehittyä. Myös työterveyshuollossa alkoholin riskikäyttöön puututaan usein vasta, kun 16

19 1 ALKOHOLI JA TYÖ TÄRKEÄ MUTTA TUTKIMATON AIHE haitat jo ovat näkyvissä. Tätä osoittaa esimerkiksi Työterveyshuolto Suomessa tutkimus, jonka mukaan alkoholinkäytön puheeksiottaminen ja mini-interventiot ovat systemaattista toimintaa edelleen vain harvoissa työterveyshuolloissa (Jurvansuu & Hirvonen 2009). 1.3 Työterveyshuollon asiantuntemus avuksi Työterveyshuoltolain mukaan työterveyshuollon yksi tavoite on työntekijöiden terveyden ja työ- ja toimintakyvyn edistäminen. Työterveyshuollon tehtävänä on muun muassa tiedon antaminen, neuvonta ja ohjaus työn terveyttä ja turvallisuutta sekä työntekijän terveyttä koskevissa asioissa. Työ ja terveys Suomessa haastattelututkimuksen mukaan alkoholinkäyttö oli otettu työterveyshuolloissa puheeksi joka neljännen työterveyshuollon piiriin kuuluvan asiakkaan kanssa viimeisen vuoden aikana ja joka kolmannen kanssa tätä aiemmin (Peurala ym. 2007). Työterveyshuolloissa on runsaasti työntekijöiden terveyteen ja työkykyyn liittyvää tietoa, jota voidaan ja pitäisi hyödyntää myös alkoholihaittoja ehkäisevän työn suunnittelussa ja toteutuksessa. Siksi työterveyshuoltojen asiantuntemusta tulisi hyödyntää työpaikan alkoholihaittoja ehkäisevässä työssä. Työterveyshuollon käyttämistä alkoholihaittoja ehkäisevän työn menetelmistä työkyvyn lisäämiseksi ei ole juurikaan tutkittua tietoa Suomessa lukuun ottamatta mini-interventiota. Mini-interventio eli lyhytneuvonta on yksilöön kohdistuva hoitomuoto, jolla tarkoitetaan alkoholin käytön puheeksiottoa terveydenhuollossa sekä henkilön oireisiin suhteutettua neuvontaa ja tukea juomisen vähentämiseksi (Seppä 2005). Mini-interventiolla pyritään tunnistamaan ja hoitamaan alkoholin suurkuluttajat ja ongelmakäyttäjät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sen tavoitteena on yleensä alkoholin kohtuukäyttö (Anderson ym. 2005; Salaspuro ym., 2005). Mini-intervention kohderyhmänä ovat alkoholin varhaisvaiheen suurkuluttajat, kun taas kohtuu- ja ongelmakäyttäjiä varten on käytettävissä muita menetelmiä. Mini-interventio on tutkimusten mukaan vaikuttavaa toimintaa; se on havaittu työterveyshuoltoon soveltuvaksi (Kuokkanen & Teirilä 2001) ja vaikuttavaksi hoitomuodoksi alkoholin suurkulutuksessa ennen riippuvuuden kehittymistä (Kaner ym. 2009; Bertholet ym. 2005; Ballesteros ym. 2004; Fleming ym ja 2002; Seppä 1996; Bien ym. 1993). JOHDANTO 17

20 1 ALKOHOLI JA TYÖ TÄRKEÄ MUTTA TUTKIMATON AIHE Työterveyshuoltojen mukaan vuonna 2007 mini-interventio sisältyi työpaikan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan 10 %:lla asiakasorganisaatioista, hoitoonohjaus 20 %:lla ja päihdeohjelma 16 %:lla. Vain pieni osa työterveyshuolloista ilmoitti toteuttaneensa mini-interventioita kaikkien työnantaja-asiakkaidensa kohdalla (18 % terveystarkastuksissa ja 7 % sairaanhoitokäynneillä). Noin puolet työterveyshuolloista sanoi järjestäneensä joskus jonkin asiakasyrityksen työntekijöille suunnattua tiedotusta, koulutusta, luentoja tai kampanjoita ehkäisevästä päihdetyöstä (Jurvansuu & Hirvonen 2009). Viime vuosina mini-interventiotoimintaa on Suomessa juurrutettu terveydenhuollon käytäntöön kahden valtakunnallisen hankkeen avulla (Seppä 2008). VAMP-mini-interventiohanke suuntautui perusterveydenhuoltoon ja toinen Alkoholin suurkuluttajien mini-interventio työterveyshuollon jokapäiväiseen käyttöön -hanke työterveyshuoltoihin. Viimeksi mainitussa koulutettiin mittava määrä työterveyshoitajia ja -lääkäreitä, tuotettiin mini-interventio-opas työterveyshuolloille (Heljälä ym. 2006) ja kustannettiin Suomen oloihin soveltuva, käännetty painos eurooppalaisen PHEPA-hankkeen loppuraportin yhteenvedosta (Alkoholi ja perusterveydenhuolto 2006). Mini-interventiot ovatkin lisääntyneet työterveyshuolloissa viime vuosina, ja tällä hetkellä noin neljä viidesosaa Suomen työterveyshuolloista toteuttaa mini-interventiota ainakin jossain määrin. Toiminta ei kuitenkaan ole vielä systemaattista (Jurvansuu & Hirvonen 2009). Terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa yhtenä tavoitteena on vakiinnuttaa miniinterventiotoiminta työterveyshuollon käytännön työhön (Tepo 2007). Suomessa työterveyshuollon toiminta perustuu sen omaan toimintasuunnitelmaan ja työpaikan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Työterveyshuollossa ei perinteisesti ole tiedotettu, neuvottu ja ohjattu työyhteisöjä ja -organisaatioita alkoholihaittojen ehkäisemiseksi. Myös muissa kuin alkoholiasioissa työterveyshuollon tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus painottuvat yksilöille suunnattuun toimintaan sen sijaan, että se kohdistuisi työyhteisöihin tai ryhmiin (Palmgren ym. 2008). 18

21 1 ALKOHOLI JA TYÖ TÄRKEÄ MUTTA TUTKIMATON AIHE 1.4 Alkoholi ja työterveys -tutkimus osa laajempaa hanketta Tässä raportoitava tutkimus on osa Alkoholihaittojen ehkäisyn vakiinnuttaminen työpaikoilla -tutkimus- ja kehittämishanketta ( ), joka sai alkunsa kolmelta taholta tulleiden toivomusten perusteella. 1) Työterveyslaitoksen mini-interventiohankkeen (ks. Seppä 2008) yhteydessä työterveyshuollot asiakasorganisaatioineen nostivat voimakkaasti esiin tarpeen lisätä ja parantaa työpaikkojen ja työterveyshuoltojen välistä yhteistyötä alkoholihaittojen ehkäisyssä. 2) Työnantajataho esitti Työterveyslaitokselle toivomuksia kehittää yhteistyötä työpaikkojen ja työterveyshuoltojen kanssa alkoholihaittojen ehkäisemiseksi työpaikoilla. 3) Työmarkkinajärjestöt antoivat keväällä 2006 suosituksen päihdeongelmien ennaltaehkäisemiseksi työpaikoilla (Keskusjärjestöjen suositus 2006). Hankkeen tarkoituksena on edistää työpaikkojen ja työterveyshuoltojen työtä alkoholihaittojen ehkäisemiseksi varhain, parantaa työpaikan ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä ehkäisevässä päihdetyössä ja poistaa mini-interventiotoimintaa haittaavia esteitä työterveyshuolloissa. Hankkeeseen sisältyy olennaisena osana Alkoholi ja työterveys -tutkimus. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää alkukartoituksella ja seurantakyselyllä alkoholihaittoja ehkäisevää työtä työpaikoilla ja työterveyshuolloissa. Lisäksi sillä selvitetään toteutetun koulutus- ja tiedottamisintervention vaikutuksia alkoholihaittoja ehkäisevään työhön. Raportoimme tässä tutkimuksen alkukartoituksen tuloksia Suomessa aiemmin pääosin tutkimattomalta aihealueelta. Kerromme, millaisina työpaikkojen ja työterveyshuoltojen henkilöstöt näkevät alkoholihaittoja ehkäisevän työn tarpeet ja käytännöt työpaikoilla ja työterveyshuolloissa. Lisäksi raportoimme työpaikkojen ja työterveyshuoltojen välisestä yhteistyöstä ja sen parantamista helpottavista tekijöistä alkoholiasioissa. Ajan tasalla olevan tiedon perusteella on mahdollista tuoda julki vaiettu tieto siitä, miten alkoholi näkyy tämän päivän työpaikoilla, miten alkoholiasioihin suhtaudutaan ja miten niitä käsitellään. Tiedon perusteella voidaan tukea työpaikkoja oikealla tavalla haittojen ehkäisemiseksi. JOHDANTO 19

22 1 ALKOHOLI JA TYÖ TÄRKEÄ MUTTA TUTKIMATON AIHE 1.5 Käsitteiden määrittely Aikuisten alkoholinkäyttö jakautuu Sepän (2005) ja Aallon (2009) mukaan kohtuukäyttöön ja suurkulutukseen. Kohtuukäytölle on asetettu päivittäisen ja viikoittaisen kulutuksen riskirajoja. Käsitettä riskikäyttö Seppä ja Aalto käyttävät, kun alkoholin suurkulutukseen tai muiden päihteiden käyttöön liittyy sosiaalisia tai terveydellisiä riskejä, vaikka ne eivät ole vielä useinkaan näkyvissä tai edes helposti tunnistettavissa. Alkoholin suurkulutus on juomamääriin suhteutettu, terveysriskiä ennustava käsite, joka sisältää myös ne henkilöt, joilla jo on terveyshaittoja. (Seppä 2005; Aalto 2009.) Päihdetilastollisen vuosikirjan mukaan alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan miehillä yli 24:n ja naisilla yli 16 alkoholiannoksen juomista viikossa. Suurkulutusta on myös suurten kertamäärien nauttiminen toistuvasti. Naisilla tämä tarkoittaa vähintään 5 annosta ja miehillä 7 annosta. (Heljälä ym. 2006; Päihdetilastollinen vuosikirja 2009). Käypä hoito -suosituksessa alkoholin ongelmakäytöllä tarkoitetaan liikakäyttöä, joka jakautuu piirteittensä perusteella kolmeen luokkaan: riskikäyttö, haitallinen käyttö ja alkoholiriippuvuus (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2010: Artikkelin tunnus: nix ( ); /web/kh/etusivu ). Alkoholin riskikäytössä suurkulutuksen rajat ylittyvät, mutta merkittäviä alkoholihaittoja tai -riippuvuutta ei ole vielä ilmaantunut. Alkoholin haitallisessa käytössä on selvästi tunnistettavia ja määriteltävissä olevia alkoholinkäytön aiheuttamia fyysisiä tai psyykkisiä haittoja, mutta ei riippuvuutta. Alkoholiriippuvuus (alkoholismi) on oireyhtymä, jonka tyypillisiä piirteitä ovat muun muassa juomisen pakonomaisuus, vieroitusoireet ja toleranssin kasvu sekä juomisen jatkuminen haitoista huolimatta Tässä tutkimuksessa alkoholin riskikäytöksi katsotaan sellainen alkoholin käyttötapa, joka jatkuessaan voi johtaa alkoholihaittoihin eli riskeeraa ihmisen oman tai muiden terveyden ja turvallisuuden. Raja-arvona, jonka jälkeen riskit merkitsevästi lisääntyvät, pidetään tässä alkoholin käyttöä mittaavan AUDIT-testin pistemäärää 8 (vrt. Alkoholi ja perusterveydenhuolto 2006) (AUDIT-testistä lähemmin menetelmien yhteydessä luvussa 2.2). 20

Alkoholi ja työpaikka

Alkoholi ja työpaikka Marketta Kivistö, Hanna Jurvansuu & Leena Hirvonen Alkoholi ja työpaikka alkoholihaittojen ehkäisyn tarve ja käytännöt työpaikoilla Työ ja ihminen Tutkimusraportti 38 Työ ja ihminen Päätoimittaja Harri

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Alkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta

Alkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta Alkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta TYÖELÄMÄN PÄIHDETYÖ YHTEINEN TEHTÄVÄ Työseminaari 11.12.2008 Hanna Jurvansuu, tutkija, Marketta Kivistö, tutkija, Leena Hirvonen,

Lisätiedot

Ongelmakeskeisyydestä alkoholihaittojen varhaiseen ehkäisyyn: työyhteisöt mukaan muutokseen. Susanna Puustinen

Ongelmakeskeisyydestä alkoholihaittojen varhaiseen ehkäisyyn: työyhteisöt mukaan muutokseen. Susanna Puustinen Ongelmakeskeisyydestä alkoholihaittojen varhaiseen ehkäisyyn: työyhteisöt mukaan muutokseen. Susanna Puustinen Valtakunnalliset Päihdepäivät XVII 15.-16.9.2010 Esitelmän sisältö 1. 2. 3. 4. 5. 6. Taustaa

Lisätiedot

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Pia Mäkelä 18.9.2012 Vain pieni vähemmistö? 1 Esityksen kulku Tutkimustuloksia alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen jakautumisesta yleensä. Koskevatko

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 YHTEENVETOA SAK:laisilla työpaikoilla on paljon päihdeongelmia. Päihdeohjelmat/toimintamallit sekä puuttuminen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI 23.4.2013 TYÖTERVEYSHUOLLON ROOLI PÄIHTEIDENKÄYTÖN PUHEEKSIOTOSSA Jarmo Taipale Johtava työterveyslääkäri UPM Työterveyshuolto Lappeenrannan aluekeskus ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. UPM Työhyvinvointilupaukset

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Työpaikka ja alkoholi Lappeenranta T yöterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Työpaikka ja alkoholi Lappeenranta T yöterveyslaitos Hyvinvointia työstä Alkoholihaittojen ehkäisy työpaikalla Leena Hirvonen, erityisasiantuntija www.ttl.fi/alkoholijatyo Osallistuminen työelämään ja alkoholinkäyttö 30-65v Halme J, Seppä K, Alho H ym. Hazardous

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveysyhteistyö alkoholihaittojen ehkäisyssä Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Rovaniemi Leena Hirvonen, erityisasiantuntija Lait, asetukset ja suositukset ohjaavat

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

Alkoholin käytön varhainen. Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto

Alkoholin käytön varhainen. Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto Alkoholin käytön varhainen tunnistaminen ja miniinterventio terveydenhuollossa Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto 1 Esitys Taustaa: - puheeksioton

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Iltapvän tavoitteena on saada kuulijat ajattelemaan ehkäisevästä päihdetyöstä monimuotoisemmin ja ottamaan hyväksi havaittuja malleja käyttöönsä. Aluksi/Kataisen

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Työstä hoitoon ohjatut kuntoutumisprosessi

Työstä hoitoon ohjatut kuntoutumisprosessi Työikäinen terveydenhuollossa I 12.9.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Työstä hoitoon ohjatut kuntoutumisprosessi Anne Pitkänen sosiaalityöntekijä, työnohjaaja SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen,

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Ellen Valkkio. Päihdeohjelmat ja päihteiden käyttöön puuttuminen työpaikoilla

Ellen Valkkio. Päihdeohjelmat ja päihteiden käyttöön puuttuminen työpaikoilla Ellen Valkkio Päihdeohjelmat ja päihteiden käyttöön puuttuminen työpaikoilla Opinnäytetyö Syksy 2012 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Sosiaalialan koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön

Lisätiedot

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA

TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA Jaana Huohvanainen Ikäihmiset ja alkoholi -koulutus 19.11.2013 ESITYKSET SISÄLTÖ Ikäihmisten alkoholinkäytön puheeksioton, arvioinnin, neuvonnan ja ohjauksen työvälineet ja niiden

Lisätiedot

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua?

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Kaisa Perko & Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot