Meänmaan parlööri. meänkieli - ruotti - suomi. Birger Winsa Meänmaan Kieliraati

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Meänmaan parlööri. meänkieli - ruotti - suomi. Birger Winsa Meänmaan Kieliraati"

Transkriptio

1 Meänmaan parlööri meänkieli - ruotti - suomi Birger Winsa Meänmaan Kieliraati 1

2 Meänkielen förlaaki har utgivit 1. Mettämiehen sanakirja Jägarens ordbok. Birger Winsa, Veen ja ilman sanakirja Vattnets och vädrets ordbok. Birger Winsa, 2007, Meänmaan sanaparsia Tornedalens ordspråk. Lars Lampinen & Birger Winsa, 2007, Luonon sanakirja Naturens ordbok. Birger Winsa, 2007, Manalaisitten kirja Andarnas bok. Birger Winsa, Meänmaan taikoja Tornedalens spådomar. Lars Lampinen & Birger Winsa, Kyyttikirja. Inga-Britt Uusitalo, Meänmaan ruokasanakirja Tornedalens & Nordkalottens matordbok. Birger Winsa, Leipäkirja. Inga-Britt Uusitalo, Ruuhmiin sanakirja Kroppens ordbok. Birger Winsa, Kalastajan sanakirja Fiskarens ordbok. Birger Winsa, 2007, Andra utökade upplagan. 12. Poromiehen sanakirja Renskötarens ordbok. Birger Winsa, 2005, Andra utökade upplagan 13. Meänmaan parlööri Meänkieli ruotti suomi. Meänmaan Kieliraati & Birger Winsa, Birger Winsa Meänkielen förlaaki: Samtliga böcker kan beställas från: Tryckt i Kina, ISBN

3 Fööruurti - esipuhe Kirjailia ja fil.tri Bengt Pohjanen perusti Meänmaan 2005 ja 2009 saima uuesti toimheen Meänmaan Kieliraatin, joka on jatkona 1988 vuoen kieliraathiin. Se pittää valvoa meänkieltä ja tueta suomea kulttuurikielenä sekä lännen ette iänpuolela Tornionväylää. Havattimma ette tarvittee yksinkertasella tavala huomauttaa meänkielen sanastoa. Tämä parlööri on niitä ensimäisiä tuloksia Meänmaan Kieliraatin työstä. Olema keränheet ylheisiä meänkielen sanoja, jokka kaikki on keskusteltu Kieliraatissa. Mutta tietysti on sellaisia sanoja mukana joita käytethään esimerkiks vain Jellivaaran suomessa niinku tih kuule. Kuitekki selvästi suuriin osa parlöörin sanoila on hyvin suuri levike koko Meänmaala, siis Ruottin ja Suomen Tornionlaaksossa. Ingela Henriksson on kirjottanu kielipakinoita ja Inga-Britt Uusitalo on riitanu kuvat ja pärmät. Bengt Pohjanen on lainanu meile yhen runon. Kiitän Kieliraatia, runosta ja työstä! Birger Winsa Dusentti ja Kieliraatin puhheenjohtaja 3

4 Jakakaa vain maat ja manterheet, mutta Meänmaan sinitaivasta tet että saata jakkaa Jakakaa valta keskenhään, lumivalkeata yhtheistä väylää tet että saata jakkaa Jakakaa usko ja aate, taihvaan keltasta aurinkoa tet että saata jakkaa Taivas, maa ja aurinko oon aina 4

5 5

6 TULEN HETIN - Tuleks hetin? ystävä kysy telefoonissa. - Joo, aivan hetin mie vastasin. Mie päätin lähteä varsin ko minun kirjotus oli valmis. Eipä siinä niin pitkhään mene, mie luulin. Kyllä mie hetin sinne kerkiän. Jotaki tiimaa jälemin mie olin valmis ja lähin touhussa ystävän työ. Ovet lukussa. Soitin mutta ei sielä kukhaan vastanu. Lapun se oli jättäny ovele. Sie lupasit tulla hetin mutta et tullu. Ko junala oon aika lähteä se lähtee. Aikataulussa oon aijat ja jos niitä ei passaa niin se mennee. PYÖRTYÄ METTÄSSÄ - Lenna oon pyörtyny hirvimettässä eilen! - Älä hulluta! Kunkas meni? Kuolikos se? - Kuoli? Ei se ko pyörty. Ei se tapa. - Kukas sen löysi? - Se istu kannon päälä mettässä ja mietti vähän aikaa mistä hän oli tullu. - Istu? Milläs se istu jos se pyörty? 6

7 - No, helpompi se istua oon ko siinä pyöriä. - Mutta olikos se pyöryksissä pitkhään? - Ei veikkosen. Se istu siinä vähän aikaa ja niin se muistiki mistä se tuli, lähti sinne marshiin ja tuli valtatiele. Tiima siinä piiain meni. - Aika pyörtymistä. En mie kyllä usko ette se pyörty. Mikäs tauti sillä oon? - Tauti? HUILAAMA VAIN Lennala oli tullu sukulainen, Erkki, Suomesta kylhään. Tietenki se halusi kelkkatörhmään. Molemalla oma kelkka. Aikansa net siinä olit kovala vauhtila huilanheet ko Erkki viimeks hikipäissä ja väsyhneenä istahti törmän päälä kelkale ja kysy: - Jokhaan huilaama? - No, huilaama vain, Lenna vastasi. Oli se vain niin väsyny mutta ei sunkhaan se sitä saattanu tunnustaa kaupunkilaisele. Ja niin net huilasit taas törmää alle. Välistä 7

8 perävilkkaa, välistä rinnakkaa. Tuntu ettei paljon jalat kantanheet mutta ei ollu ko käpätä törmää mäkheen. Lenna ei jaksanu viimeks paljon seisoa jaloila ko se tuli ylös. Erkkiki heilu kelkan yli. Ja siinä net huokailit ja vahtasit toisia ko Lennan äiti huusi net syöhmään. - Jopa tet vain oletta sielä kovvaa vauhtia huilanheet, se maino. - Huilanheet? Erkki katto ja maino. Emmä vähhääkhään. Met olema koko päivän laskenhhet eikä tässä ole huilattu vähhääkhään. Mie olen niin väsyny. Lenna silmäsi Erkkiä ja siinä samassa se huomasiki mitä se huilaaminen merkittee. Se hymmyili mutta päätti olla vaiti. 8

9 SAUNAN KIUAS JA KULTTUURI Suomen mies ja Pajalan piksipoika istuit kuumassa saunassa ja piksipoika sano ette heitä nyt, kun Suomen mies alko lissäämhään vettä kiuaksheen. Ja Suomen mies viskasi kauhala ja aina kuumemaks tuli. Sitten se suomalainen luuli ette piksipoika haluaa lissää ja viskasi taasen kauhalisen. - No heitä nyt, sai Suomen mies vähän äreän vastauksen. - Jaa, sano suomalainen ja viskasi kolmanen kauhan. - No, heitä HELVETISSÄ, sanoi piksipoika hyvin äreästi palavilla korvila. Ja, Suomen mies jäi miettimhään ette onpas kummalinen saunakulttuuri tuola lännenpuolela väylää. 9

10 - Onko Meänmaalla oma 10 kuninkaski? Meänmaa on lähespä aina ollu yhteinen kulttuurialue aina 1200 luvulta lähtien, ja piian paljon vareminki. Islantin saakat kertova ette Meänmaalaisila oli jo varhain oma kuninkas Kaukomieli ja kuttuit ittensä kainulaisiks/kveeniksi. 800 saasta vuoesta vain 200 vuotta on ollu erotettu kahteen valtakunthaan ( ). Nyt olthaan yhtä kansaa uuesti. Meänmaalaiset asuva molemin puolen Tornionlaaksoa, pitkin Tornion, Muonion ja Könkämän väyliä. Meän viralinen kieli on meänkieli. Meilä on oma passi, jonka kaikki Meänmaan ystävät saattava ostaa. Meilä on oma avisi, oma flaku, oma teatteri, Kieliraati, flakupäivä, kansanlaulu ja lissää kasvaa syrjää myön kun kehitämä yhteistyötä poikki väylää. Lissää tietoja Meänmaa passin passitoimituksesta:

11 11

12 Mistäs meänkieli tullee? Piian se on väärin kysyä mistäs meänkeli tullee jos vastaus on ette se on aina ollu Meänmaassa? Nyt tiämä ette Meänmaassa on ollu asutusta vähhiinthääns vuotta ja jo 2300 vuotta aikaa osathiin tehhä rautaa - taito mitä vain hyvin lukenheet ekspertit nykysin ossaava. Sellainen taito viittaa ette on ollu aika vakituista asutusta kuitekki kystilä. Mutta met emmä tiä mitä kieltä net puhuit - mutta luultavasti jotaki suomen-ugrilaista kielimuotoa. Saamelaisia on aina ollu Meänmaassa. Sitten tuli noin 800 vuotta aikaa itä- ja länsisuomesta väkeä ja meänkielessä on sen takia karjalan kielen piirtheitä niinku sanat mie ja sie ja paljon sanoja länsisuomesta niinku pitkänen, liepeä ja säserä. Sitten on saamelaisia lainoja niinku vaara, vuongeli, vaain ja autto. Ja viimi saan vuoen aikana on tullu paljon ruottalaisia lainasanoja niinku kruua, biili ja pykinki. 12

13 Meänmaassa puhuthaan meänkieltä Moni vielä kyssyy ette mikä tuo on tuo Meänmaa? Saattaakos se olla mikhään meikäläisille? Yksinkertanen vastaus on ette missä puhuthaan meänkieltä sielä on Meänmaa. Sen yinalue on kunnat molemin puolen Tornionväylää ja osittain Jellivaaran kunta. Kattokaa karttaa! Meänkieltä on poristu sillä alueela satoja vuosia, mutta ruotti on myöhäinen kehitys. Meänkieltä kuttuthiin ennen Tornionlaakson suomeks, eli yks pohjoissuomen murtheista. Kveeni/Kainun kieli mitä puhuthaan Norjassa on hyvin paljon samanlainen ko meänkieli koska sen juuret löytää meänkielestä. Meänkieli ja suomi tulit viralisiksi minuriteettikieliksi Meänmaan lännenpuolela Niitä kieliä mennee käyttää koko alueela kaikissa kontaktissa myndigheetterin ja julkisitten laitoksitten kansa. 13

14 Kuinkas h:n päältä puhuthaan? 14 H joka paikhaan mutta ei hiassa Moni suomalainen uskoo ette Meänmaassa saapi panna h:ta joka paikhaan, viskata niinku kryysiä pitkin teitä. Ja niin moni tekkee kun net yrittävä matkia meänkieltä. Mutta tosiasiassa säänöt on hyvin tiukat kuinka h:ta saattaa käyttää. Tässä muutamia ylheisiä piirtheitä. 1. H joka passiivissa niinku esimerkiks: sanothaan, tulthaan, menthiin, ostethiin etc. 2. H joka sanassa missä annethaan suunta eli illatiivi-muoto, esimerkiks: suunthaan, talhoin, kauphoin, puohjiin, lathoon. 3. Kaikissa värpissä ja atjektiivissäki missä on sama suuntamuoto: kalasthaan, hakkaam-

15 haan, ostamhaan, myyhmään, punasheen, rumhaan etc. 4. Kaikki sanat jokka loppuva s:älä saava omistusmuoossa h:n, esimerkiks: saapas: saaphaan, lammas: lamphaan, hirvas: hirhvaan etc. Näitten lisäksi h on muutamissa paikoissa sielä ja täälä. Mutta nämät neljä sääntöä määräävä hyvin suuren osan meänkielen h:n käyttöä. Sitten h:ta saattaa huiskuttaa vähän ja panna oman kielituntheen mukhaan. Alkuperänen h on Kalevalassa esimerkiks Pajalahan. Meänkielessä se on ensiks hypäny yhen askelheen takashiin Pajalhaan. Ja sitten se on muutamissa sanoissa hypäny toisenki askelheen taapäin: Pajahlaan. Sellaiset sanat on esimerkiks: kirves: kirhveen kirvheen, väyhlään väylhään, tauhluun taulhuun etc. Ei sen kummempaa. Olekko alkaa saarnaamhaan h:n päältä! Se on kaunista! 15

16 Onkos meänkieli h-kieli, pi-kieli vain i-kieli? Muutamat haluava narrata meänkieltä ja välistä meänkielelä. Kiusaajat sanova ette kaikki ummikot saattava porista meänkieltä. Se ei ole kun panna i:n perhään ruottalaisheen sanhaan niin puhuthaan meänkieltä. Mutta se ajatus on pörrötystä. Suomen kieli ja meänkieli ei halua lainata sanoja jokka loppuva konsunantila. Niihin panhaan vukaali päähän ja kohtapa aina ivukaali. Niin lainathaan esimerkiks: baari, restayrangi, kioski, pankki. väkseli. Mutta ei kaara, kämppä eli kaasu. Sen huomaa kätevästi ette jos lainasana loppuu vukaalilla niin ei tule lissäyksiä: kaamera, väkseliloova, sooppa. 16

17 17

18 Viralinen ja informälli meänkieli Sitä meänkieltä mitä puhuthaan köökissä ja saunassa tutuitten kansa on oma epäviralinen puhemuoto mitä moni meinaa olevan se aito meänkieli, koska viralista meänkieltä ei ole aiemin ollu. Siinä on enemän kootinvaihtoa ja lainasanoja. Muutethaan useasti kieltä kesken meininkiä ja käytethään turhia lainasanoja, siis sellaisia lainoja missä on meänkielen vastine, esimerkiks: moone kuu, syklata pyöräilä, fiskata kalastaa, soovata nukkua, prästi pappi. Tavaliset meininkit siis saattaava olla vaikkapa näin: Mie ajoin suohraan siinä vääkkorsninkissä, en menny höökerille. Oletko käyny syklaamassa? Missäs biilin kontrollpapper on? Mie häyn huomena lähteä biilbesiktninkhiin ja sen takia häyn tehhä ööversyynin ennen kun lähen. Kävin stämplaamassa arbeetsförmeedlinkissä. Ei kukhaan ummikko ymmärä kuitenkhaan tätäkhään kieltä koska on aika vähän -i-sanoja. 18

19 Viralinen meänkieli on se mitä käytethään raatiossa, avisissa, ja vaikkapa tässä parlöörissä. Siinä ei ole yhtään turhaata ruottalaista lainaa, ei yhtään kootinvaihtoa ja jonkin verran aika vereksiä stantartisuomen lainoja. Kätevästi huomaa ette se on päin mänthyin väittää ette meänkieli on i-kieli. No mitäs sitten pi-kielestä? Kyllä se paremin pittää paikkaa. Se pi pääte on meänkielen tunnusmerkkiä. Jokhaisessa lyhyssä värpissä pittää panna pi perhään kun puhuthaan kolmanessa henkilössä, siis: Hän saapi, se juopi, tuo tuopi ja Jumala luopi valtakuntaa. Paremin saattaa sanoa ette meänkielen viralinen muoto on hyvin helppo ymmärtää kaikile suomalaisile. Kyllä Suomessa on vanhoita murtheita jokka poikkeaava enemän suomesta kun mitä meänkieli tekkee. Ja sen takia se ei se ole kun alkaa porisemhaan meänkieltä! 19

20 20

21 MEÄNKIELI SVENSKA SUOMI aihki gammal, vid tall vanha mänty autto grandunge i sankmark, hjortronplats alanko, pieni laakso avisi tidning lehti avisissa seisoo tidningen skriver lehdessä lukee biili bil auto eestakasi tur och retur meno paluu eksi fritidsyxa pieni kirves eli eller tai falskata falska, läcka vuotaa fenka utmattning, uupumus näringsbrist freistata försöka yrittää frikku motorvärmare moottori lämmitin fruukosti frukost aamiainen förkaasari förgasare kaasutin hankisääski harkrank vaaksiainen hantuuki handduk pyyhe hattara flamsig, fnittrig, skrattlysten tirskuva, tyhjästä naurava 21

22 heittää sluta lopettaa heivata upphöra, avsluta, lopettaa, lakata upphäva henki ande; person henki; henkilö heti snart pian hia ärm hiha hiiappi lyftkran på lastbil kuorma-auton nosturi hilla hjortron lakka hirvas hane koiras honka stående torrfura kuiva mänty hoopo rumlare röllästelijä hoopota rumla rällästää, rellestää huilata glida, kana liukua hukka varg susi hunteerata fundera ajatella hye, hytheet minsta knotten mäkärä, hyttynen hype, hypheet fingertopp, -ar sormenpää hytiäinen större knott mäkärä, hyttynen hälppä glupsk ahne 22

23 23

24 24

25 hämppi spindel hämähäkki häätyä måste täytyä hösötä slösa, kasta tuhlata (mat) hööli rejäl, frikostig, antelias bjudsam ikkuna glaslös luukku vägglucka ilma väder; luft sää; ilma ilmanaikhainen onödig, undgänglig tarpeeton, turha jelpata hjälpa auttaa joukhainen svan joutsen jurota slira pyöriä tyhjää jällata gälla pitää, kestää jänkkä myr med små suo, jänkä träd jäsen led, lem nivel kaara amerikanare, suuri auto stor bil kahalans auki vidöppen apposen auki kahveli gaffel haarukka kahvijuusto kaffeost juusto kahvissa, leipäjuusto 25

26 kalakakko fiskpalt med rom, palttu mätien ja fiskinnanmäte kalansisuksien kanssa kaltio kallkälla lähde kalve skugga varjo kalvonen handled ranne karski skygg säikky, arkaileva kartano gårdsplan piha kartiini gardin verho kastspöö kastspö vapa, onkivapa kehata idas viitsiä keklata luras, ha en räv i huijata, pettää bakom varje öra kiiski insekt hyönteinen, itikka killata gilla, uppskatta; tykätä skryta kirsisääski vårmygga, (bits sääski ej) klasi fönster ikkuna kleini klen, svag heikko klonia rafsa, tafsa, rota penkoa, tonkia, kopeloida 26

27 27

28 28

29 kläppi barn; unge lapsi; pentu knapsu man som utför kvinnogöra naismainen mies kohata träffas; mötas tavata kohta nästan lähes, melkein koppaskiiski skalbagge kuoriainen, koppa-, kovakoste bakvatten pyörre kranni granne naapuri kranttu petig, kräsen, noggrann pikkutarkka, tarkka, nirso kravi stordike oja krenkku bock, sågbock pukki, sahakripa (kopp)öra (kupin) korva krokata krocka törmätä yhteen kruua gruva kaivos kräpä för pratsam liian puhelias kuorustaa rulla, vika upp (ärmar) kääriä kuosto halvtorrt träd, barken kvar puoleksi kuivunut puu kurento kropp; bål vartalo; kroppa, keho kymppi lagbas työnjohtaja 29

30 kämppä koja, enkel stuga; hus maja, mökki, asunto kööki kök keittiö lae trave, stapel pino laukkoa springa juosta levä flark, gungfly suon silmä liepeä svag, mild mieto, laimea (kaffe) liima alg; lim levä; liima lossata låtsas, göra till teeskennellä sig lööki lök sipuli maakäräjä landsting Suomessa ei ole tätä käsitettä maikkua vaka (fisk) napata mainoa prisa, omtala, förundras kehua, kiittää, ylistää mamma mamma äiti manalainen spöke, underjordiskt kummitus väsen marsia gå kävellä meininki mening: avsikt tarkoitus, aie mella nipa jyrkkä rinne 30

31 31

32 32

33 menehtyä svimma pyörtyä mennä pakkia gå med förlust tuottaa tappiota mennä tyrhmään bli medvetslös pyörtyä mettäintyny insnöad, "förskogad" mettäperäläinen bybo, inlandsbo (nedl) maalainen, erakoitunu maalainen, kylälainen, juntti, syrjäkyläläinen mie jag minä moron god morgon huomenta muijuila småle, le hymyillä murkina lunch lounas muuruutti morot porkkana niva strömdrag veden virta joka ei ole koski eikä suvanto nokka näsa nenä nulkuttaa lunka löntystellä nuorkainen, kviga, ung ko hieho nuorukainen oja bäck puro 33

34 osata träffa, skjuta rätt osua paikala genast heti pakata backa peruuttaa paperossi cigarett savuke pappa pappa isä pauhata prata puhua pelkkasarvet skovelhorn lapiosarvet perustaa bry sig välittää perävilkkaa i rad, led, efter varann perätysten, peräkanaa piiain, piian kanske ehkä piilopaikka gömsle kätkö pitkänen åska ukkonen pitkänen leimaa blixtrar salamoi plaisku blaskig, svag (kaffe) mieto, laiha (kahvi) plakkari ficka tasku pohottaa skymta, glimma välkkyä, kimmeltää pokka vad pohje poovi bröst; bröstficka rinta, poven-, rinnantasku poppa betydelsefull, viktig (person) tärkeä, mahtava 34

35 35

36 36

37 porista prata puhua poronhärkä härk, kastrerad salvettu poro rentjur porri massaved massapuu potaati, pottu potatis peruna praamia skryta kerskailla praatia prata puhua preivi brev kirje preiviloova brevlåda postilaatikko pruuvata pröva, försöka yrittää, koettaa puas biflöde pudas, sivuvirta puoji affär kauppa puustaavi bokstav kirjain pyhä söndag sunnuntai pylsy blodkorv av verimakkara mage pyörtyä gå vilse eksyä pöhnä dåsig raukeus pölkky timmerstock tukki pönkkä stötta tuki, tukko, este raajia söla med arbete, vitkastella arbeta långsamt 37

38 raavas vuxen aikuinen raiska rovdjur, asätare petoeläin raiskata slösa, kasta tuhlata (mat) rakenus höhässja; byggnad haasio; rakennus rasti paus tauko reitti farled väylä remolens auki vidöppen apposen auki riepata hänga roikkua rohki verkligen todella Ruotti Sverige Ruotsi ruumis kropp; lik vartalo, kroppa; ruumis ruumis kulkee tarmsystemet suolisto toimii fungerar ruveta nappa (fisk) napata ryyppönen, paskaröllö, ryyppynen, paskaryykkö gråsparv varpunen räivästä smälla igen (dörr) pamauttaa kiinni räkäpuu frodvuxet träd nopeasti kasvanut puu 38

39 39

40 40

41 räty fräs, kraft, voimakas power saajo myrholme suosaari saaloa flåsa läähättää saarnata prata; tala; predika puhua; saarnata sae regn sade saura mödosam, uthållig työläs, kestävä, sitkeä sie du sinä siivo snäll kiltti sivakka, skida, skidor suksi, sukset sivakat sivvut kroppssida vid kyljet midja sopsata ha fäste (t ex olla pito skida) styyka stuga tupa, mökki suanto sel tyyni vesi koskien välissä, suvanto syrjätä undvika välttää säserä rank (båt) kiikkerä säämätä slita, nöta kuluttaa 41

42 taajoa söla hidastella taattori dator tietokone taleerata gå omkring planlöst, vara sysslolös kävellä toimettomasti, rauhattomasti tauko rotrep juuriköysi tehhä pois itten göra bort sig nolata tih! tyst, lyssna hiljaa!, kuule! tiiki dike oja tikkuri ylletröja neulepusero tingata diskutera, argumentera, keskustella; kinastella gräla toi tuggummi purukumi tola skidspår latu tolvata trava, springa fort juosta kätevästi, ravata tryki pass, period kausi, jakso tueta stödja tukea tuivata dyka sukeltaa tukkia lägga sig i, tränga sig på sekaantua asiaan tuore fuktig kostea tuorestai torsdag torstai 42

43 43

44 44

45 tyhä bara, enbart vain tykö till någon luo tyskyssä allt på en gång kaikki samalla kertaa, samassa täysi vuxen aikuinen ulkokullattu tillgjord, "förgylld", teeskentelijä, tekopyhä skenhelig ummikko enspråkig yksikielinen person uu sjöfågelholk linnunpönttö vaara berg mäki vaarain hallon vadelma vaimo kvinna; fru nainen; vaimo vaiti! tyst hiljaa! varsin genast heti vasiten på skoj, på pin kiv leikillisesti, tahallaan, varta vasten vekkari väckarklocka herätyskello veres färsk tuore viittiä blygas, tordas uskaltaa, tohtia viskutella viska kuiskata 45

46 vuoma trädlös, vid myr puuton suo vuopio långsmal vik, kapea pitkä fjord i vattendrag lahti väkseliloova växellåda vaihdelaatikko väylä älv joki yhtä koska när som helst, strax tällä sekuntilla, näinä aikoina, pian äpyli äpple omena ööversyyni översyn tarkastus 46

47 47

48 Meänmaa parlör Svenska - meänkieli 48

49 SVENSKA affär alg; lim allt på en gång amerikanare, stor bil ande; person backa bakvatten bara, enbart barn; unge berg betydelsefull, viktig biflöde bil blaskig, svag bli medvetslös blixtrar blodkorv av mage blygas, tordas bock, sågbock bokstav brev MEÄNKIELI puoji liima tyskyssä kaara henki pakata koste tyhä, vain kläppi vaara poppa (mies) puas biili plaisku (kaffi) mennä tyrhmään pitkänen leimaa pylsy viittiä krenkku puustaavi preivi 49

50 brevlåda bry sig bröst; bröstficka bybo, inlandsbo bäck cigarett dator dike diskutera, gräla argumentera du dyka dåsig eller enspråkig person falska, läcka farled ficka fingertopp, -ar fiskpalt med rom, fiskinnanmäte flamsig, fnittrig, skrattlysten preiviloova perustaa poovi mettäperäläinen (alent.) oja paperossi taattori tiiki tingata sie tuivata pöhnä eli ummikko falskata reitti plakkari hype, hypheet kalakakko hattara 50

51 flark, gungfly flåsa fritidsyxa frodvuxet träd frukost fräs, kraft, power fuktig fundera färsk fönster förgasare försöka gaffel gammal, vid tall gardin genast gilla, uppskatta; skryta glida, kana glupsk god morgon grandunge i sankmark, hjortronplats granne levä saaloa eksi räkäpuu fruukosti räty tuore hunteerata veres klasi förkaasari freistata kahveli aihki kartiini paikala, varsin killata huilata hälppä moron autto kranni 51

52 gruva gråsparv gå gå med förlust gå omkring planlöst, vara sysslolös gå vilse gårdsplan gälla gömsle göra bort sig ha fäste hallon halvtorrt träd med bark handduk handled hane harkrank hjortron hjälpa hänga kruua ryyppönen, paskaröllö, ryyppynen, paskaryykkö marsia mennä pakkia taleerata pyörtyä kartano jällata piilopaikka tehhä pois itten sopsata (sivakka) vaarain kuosto hantuuki kalvonen hirvas hankisääski hilla jelpata riepata 52

53 härk, kastrerad rentjur höhässja; byggnad i rad, led, efter varann idas insekt insnöad, "förskogad" jag kaffeost kallkälla kanske kastspö klen, svag knott, större koja, enkel stuga; hus koppöra krocka kropp; bål kropp; lik kroppssida vid midja kviga, ung ko kvinna; fru kök poronhärkä rakenus perävilkkaa kehata kiiski mettäintyny (alent.) mie kahvijuusto kaltio piiain, piian kastspöö kleini hytiäinen kämppä kripa krokata kurento ruumis sivvut nuorkainen, nuorukainen vaimo kööki 53

54 lagbas landsting led, lem lunch lunka luras lyftkran på lastbil långsmal vik, fjord i vattendrag låtsas, göra till sig lägga sig i, tränga sig på lök mamma man som utför kvinnogöra massaved mening; avsikt minsta knotten morot motorvärmare myr med små träd myrholme kymppi maakäräjä jäsen murkina nulkuttaa keklata hiiappi vuopio lossata tukkia lööki mamma knapsu porri meininki hye, hytheet muuruutti frikku jänkkä saajo 54

55 måste mödosam, uthållig nappa nipa när som helst, strax näsa nästan onödig, undgänglig pappa pass, period paus petig, kräsen, noggrann potatis prata pratsam prisa, omtala, förundras pröva, försöka på skoj, på pin kiv rafsa, tafsa, rota rank häätyä saura ruveta (kala) mella yhtä koska nokka kohta ilmanaikhainen pappa tryki rasti, paysi kranttu potaati, pottu porista, praatia, saarnata, pauhata kräpä mainoa pruuvata vasiten klonia säserä (vene) 55

56 regn rejäl, frikostig rotrep rovdjur, asätare rulla, vika upp rumla rumlare sel sjöfågelholk skalbagge skida, skidor skidspår skovelhorn skryta skugga skygg skymta, glimma slira slita, nöta sluta slösa, kasta småle sae hööli tauko raiska kuorustaa (hiat) hoopota hoopo suanto uu koppaskiiski sivakka, sivakat tola pelkkasarvet praamia kalve karski pohottaa jurota säämätä heittää raiskata, hösötä (ruoka) muijuila 56

57 smälla igen snart snäll spindel springa spöke, underjordiskt väsen stordike strömdrag stuga stående torrfura stödja stötta svag, mild svan Sverige svimma söla, arbeta långsamt söndag tarmsystemet fungerar tidning tidningen skriver till någon räivästä (ovi) heti siivo hämppi laukkoa manalainen kravi niva styyka honka tueta pönkkä liepeä (kaffi) joukhainen Ruotti menehtyä raajia, taajoa pyhä ruumis kulkee avisi avisissa seisoo tykö 57

58 tillgjord, "förgylld", skenhelig timmerstock torsdag trava, springa fort trave, stapel trädlös, vid myr träffa, skjuta rätt träffas; mötas tuggummi tur och retur tyst, lyssna undvika upphöra, upphäva utmattning, näringsbrist vad vaka varg verkligen vidöppen viska vuxen ulkokullattu pölkky tuorestai tolvata lae vuoma osata kohata toi eestakasi vaiti! tih! syrjätä heivata fenka pokka maikkua (kala) hukka rohki remolens, kahalans viskutella raavas, täysi 58

59 vårmygga väckarklocka väder; luft vägglucka växellåda ylletröja åska älv äpple ärm översyn kirsisääski vekkari ilma ikkuna väkseliloova tikkuri pitkänen väylä äpyli hia ööversyyni 59

60 60

Birger Winsa Meänkielen förlaaki: www.meankielenforlaaki.se Samtliga böcker kan beställas från: Birger.winsa@meankielenforlaaki.se

Birger Winsa Meänkielen förlaaki: www.meankielenforlaaki.se Samtliga böcker kan beställas från: Birger.winsa@meankielenforlaaki.se 1 Meänkielen förlaaki har utgivit 1. Mettämiehen sanakirja Jägarens ordbok. Birger Winsa, 2006. 2. Kalastajan sanakirja Fiskarens ordbok. Birger Winsa, 2007, 2009. 3. Veen ja ilman sanakirja Vattnets och

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Heikun Anna Uslussa Kauimpana suomesta

Heikun Anna Uslussa Kauimpana suomesta Heikun Anna Uslussa Kauimpana suomesta Vuona 1969 (yheksentoistasattaa kuuskymmentä yheksen) Heikun Anna oli heti kaheksenkymmentä ja asu Raisinvankasa hänen tyttären Markitin kans. Annan poika Kynnari

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia Vapa-aikakoti

Kysymyksiä ja vastauksia Vapa-aikakoti Kysymyksiä ja vastauksia Vapa-aikakoti Enköpingin kunta Sisältö Kaikile lapsile ja nuorisolle Enköpingin kunnassa annethaan maholisuus kehittää heän kaikhiin parriimpaa itteä ommaa tulevaisuutta vasten.

Lisätiedot

SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta

SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta Mie olin yheksennelä, ko minun unkkelirukka minun nouti siitä. Siinä oli jo vieras, joka meitä hoiti jälkhin muorin kuoleman. Unkkeli viei Pykehän, ja sitte mie olen

Lisätiedot

26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala

26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala Tervetuloa konferenshiin Välkommen till konferensen 26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala. Meänkielen konferensi 2009, Folkets Hus, Pajala Maanantai 26/10 Måndag 26/10 13.00 Aukaseminen Laulu Kirkon Minioorit

Lisätiedot

Ruotti saapi uuet setelit ja klopot/kolikot TARKISTA RAHAT

Ruotti saapi uuet setelit ja klopot/kolikot TARKISTA RAHAT Ruotti saapi uuet setelit ja klopot/kolikot TARKISTA RAHAT S V E R I G E S R I K S B A N K 1-kruununen 2-kruununen 5-kruununen 10-kruununen Ruotti saapi uuet setelit ja klopot/kolikot Vuet 2015 ja 2016

Lisätiedot

Digitaltvinorge.no. Kaikki tärkkee tieto digitaali-tv:stä. Tieto digitaali-tv:n siirrosta Norjassa

Digitaltvinorge.no. Kaikki tärkkee tieto digitaali-tv:stä. Tieto digitaali-tv:n siirrosta Norjassa Digitaltvinorge.no Tieto digitaali-tv:n siirrosta Norjassa Telefuuni 815 52 900 Syksylä 2007 muutethaan TV-lähätykset Norjassa digitaalisiksi. Tämä koskee sinnuu, joka otat vasthaan TV:tä antennin kautta..

Lisätiedot

Hanna hakkee joukhaista

Hanna hakkee joukhaista Hanna hakkee joukhaista s. 4-8 Lentävä varis saapi jotaki, istuva ei mithään 1. Mikä aikakausi se oon, ja kunka sen tietää? 2. Kuka Hannan tykö tullee? 3. Mikä asia sillä oon? 4. Miksi joukhainen tarttee

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Lapsilisä ja monilapsilissäys [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Klicka här, skriv ev. Undertitel

Lapsilisä ja monilapsilissäys [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Klicka här, skriv ev. Undertitel Lapsilisä ja monilapsilissäys [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Klicka här, skriv ev. Undertitel Lapsilisää maksethaan siihen asti kun lapsi täyttää 16 vuotta. Sen jälkhiin net lapset jokka jatkava peruskoulua

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia Esikoulu & pedagookinen huolto

Kysymyksiä ja vastauksia Esikoulu & pedagookinen huolto Kysymyksiä ja vastauksia Esikoulu & pedagookinen huolto Enköpinkin kunta Kaikile lapsile ja nuorisolle Enköpinkin kunnassa annethaan maholisuus ette kehittää heän parhautta ommaa itteä tulevaisuutta vasten.

Lisätiedot

KORT OM GYMNASIESÄRSKOLAN PÅ MEÄNKIELI. Lyhysti jymnaasiaerityiskoulusta 2013

KORT OM GYMNASIESÄRSKOLAN PÅ MEÄNKIELI. Lyhysti jymnaasiaerityiskoulusta 2013 KORT OM GYMNASIESÄRSKOLAN PÅ MEÄNKIELI Lyhysti jymnaasiaerityiskoulusta 2013 Jymnaasiaerityiskoulussa (gymnasiesärskolan) oppilhaat joila oon kehityshäiriö, saava hyvän perustan jatkaa opiskeluja, hakea

Lisätiedot

Tiet Ruijhaan Oversatt til kvensk: Kainun institutti - Kvensk institutt / Pirjo Paavalniemi 26.11.2010

Tiet Ruijhaan Oversatt til kvensk: Kainun institutti - Kvensk institutt / Pirjo Paavalniemi 26.11.2010 1 Tiet Ruijhaan Oversatt til kvensk: Kainun institutti - Kvensk institutt / Pirjo Paavalniemi 26.11.2010 PROLOGI Sofia ja Matti Sofia: Hei, minun nimi oon Sofia ja mie olen 12 vuotta vanhaa. Mie synnyin

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

OHJELMA KANSALISILLE MINURITEETILE JA MINURITEETTIKIELILE HAAPARANNAN KUNNASSA 2015

OHJELMA KANSALISILLE MINURITEETILE JA MINURITEETTIKIELILE HAAPARANNAN KUNNASSA 2015 OHJELMA KANSALISILLE MINURITEETILE JA MINURITEETTIKIELILE HAAPARANNAN KUNNASSA 2015 Hyväksytty kunnanvaltuustolta 2015-04-13, 58 SISÄLTÖ 1. TAUSTA 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 3 NEUVOTTELU JA OSALISTUMINEN 4.

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

OSTOSLI STA. I: Entä leipää? S: Otamme kaksi patonkia ja kaksi ruisleipää. I: Onko tässä kaikki? S: On kaikki ostoslistalta.

OSTOSLI STA. I: Entä leipää? S: Otamme kaksi patonkia ja kaksi ruisleipää. I: Onko tässä kaikki? S: On kaikki ostoslistalta. 7. kappale ( seitsemäs kappale ) KAUPASTA POSTIIN 7.1. Isä ja Samir ovat kaupassa. Samirin kädessä on ostoslista. I: Mitä ostamme ensin? S: Hedelmät. Viisi appelsiinia, neljä punaista omenaa ja puoli ananasta.

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Toimintaprukrammi minuriteettikielile 2012-2014 Pajala kommun Pajalan kunta

Toimintaprukrammi minuriteettikielile 2012-2014 Pajala kommun Pajalan kunta HYVÄKSYTTY PAJALAN KUNNANVALTUUSTOSSA 2012-04-23 Toimintaprukrammi minuriteettikielile 2012-2014 Pajala kommun Pajalan kunta Sisältö 1 Alkusanat 1.1 Kansalinen minuriteettipolitiikka 1.2 Pajalan kunnan

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

LET S GO! 5 KOEALUE 4-6 Nähnyt:

LET S GO! 5 KOEALUE 4-6 Nähnyt: 1 LET S GO! 5 KOEALUE 4-6 Nähnyt: On jälleen tullut aika testata osaamisesi. Koekappaleina ovat kappaleet 7-9. Muista LUKEA KAPPALEITA ÄÄNEEN useaan otteeseen ja opetella erityisen hyvin KUVASANASTOT ja

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Tervetuloa työvälitystoimisthoon!

Tervetuloa työvälitystoimisthoon! Välkommen till Arbetsförmedlingen! Information till dig som är arbetssökande Meänkieli Tervetuloa työvälitystoimisthoon! Information till dig som är arbetssökande Informasjuunia sulle joka olet työnhakija

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Meänmaa 2009 www.meanmaa.net

Meänmaa 2009 www.meanmaa.net Meänmaa 2009 www.meanmaa.net Meänmaa Passinumero:/ Passport no:... Tämän passin omistajale oon myönetty Meänmaan passi, joka toistaa mistä hään oon poijessa ja ette hään kulttuurin ja kielen tahoilta halvaa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Henkilökohtainen / Personlig *Obligatorisk

Henkilökohtainen / Personlig *Obligatorisk Henkilökohtainen / Personlig *Obligatorisk Osallisuja / Deltagare 1. Yhdistys / Förening * 2. Ryhmä / Grupp 3. Etunimi / Förnamn * 4. Sukunimi / Efternamn * 5. Puhelinnumero /Telefonnummer * 6. Sähköposti

Lisätiedot

Kaitasempi mutta terävämpi EU

Kaitasempi mutta terävämpi EU Kaitasempi mutta terävämpi EU 2014 Sentteriparttio/Centerpartiet halvaa nähjä kaitaseman mutta terävämän EU:n. Met tehemä työtä ette saaja EU:n joka tekkee vähempi asioita mutta tekkee net paremin. Sentteriparttio/Centerpartiet

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Ruotti oon pohjos Euroopassa Skandinavian niemessä ja Pohjolassa. Ruotti oon jäsen EU:ssä ja FN:issä.

Ruotti oon pohjos Euroopassa Skandinavian niemessä ja Pohjolassa. Ruotti oon jäsen EU:ssä ja FN:issä. Ruotti - faktaa Ruotti oon pohjos Euroopassa Skandinavian niemessä ja Pohjolassa. Ruotti oon jäsen EU:ssä ja FN:issä. Ruotti oon maa missä oon noin yheksän miljoonaa asukasta. Ruottin pääkaupunki oon Stockholmi

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Kappale 2. Tervetuloa!

Kappale 2. Tervetuloa! Kappale 2 Tervetuloa! 17 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 18 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Hei, kuka sinä olet? Minä olen Joonas Virtanen.

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Sisällysluettelo 7. luokka

Sisällysluettelo 7. luokka Sisällysluettelo 7. luokka Finland 8 1 Sverige 10 Vad heter du? 12 Aiheet: tervehdykset, itsensä esittely, ääntäminen: [e ja ä] Rakenteet: persoonapronominit 2 Mitt hem i Äppelstad 14 Aiheet: asuminen,

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Oraakkeli-romaanin runot järjestyksessä

Oraakkeli-romaanin runot järjestyksessä Oraakkeli-romaanin runot järjestyksessä Runo 1. Riekki itse urkkijaanne kiitti / Riekki itse Urkki-jäänne, kiitti! Sakeistani ylpee. / Säkeistäni ylpee. Ellei kelpaa, / Ellei kel` riita. / pää riitä, Etsiväin

Lisätiedot

Henkilökohtainen / Personlig *Pakollinen

Henkilökohtainen / Personlig *Pakollinen Henkilökohtainen / Personlig *Pakollinen Osallistuja / Deltagare 1. Yhdistys / Förening * 2. Ryhmä / Grupp 3. Etunimi / Förnamn * 4. Sukunimi / Efternamn * 5. Puhelinnumero /Telefonnummer * 6. Sähköposti

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Kveeni, meänkieli ja muut Pohjolan vähemmistökielet

Kveeni, meänkieli ja muut Pohjolan vähemmistökielet Kveeni, meänkieli ja muut Pohjolan vähemmistökielet Euroopassa on noin 200-300 kieltä. Miksi arvio heittää noin paljon? On vaikea päätellä, mikä on kieli, mikä murre. Esimerkiksi norjaa ja ruotsia voisi

Lisätiedot

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi).

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). 1. Pääsitkö sinä yliopistoon... OPISKELLA? opiskelemaan 2. Milloin sinä menet... TAVATA Katjua? tapaamaan 3. Mitä sinä menet... TEHDÄ Tampereelle? tekemään

Lisätiedot

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt:

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt: 1 LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt: On jälleen tullut aika testata osaamisesi. Koekappaleina ovat kappaleet 7-9. Muista LUKEA KAPPALEITA ÄÄNEEN useaan otteeseen ja opetella erityisen hyvin KUVASANASTOT ja

Lisätiedot

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö.

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö. 1. Rytinää! Opittavia asioita Tiedän, millainen on hyvä lauluasento Opin säätelemään ääneni voimakkuutta. Tiedän, mitä tarkoittavat π, P, F a ƒ. Opettelen beat-komppea kehorytmeinä. Tutustun lyömäsoittimiin

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MINURITEETTI- POLIITTIINEN TOIMINTAPLAANI JELLIVAARAN KUNTA

MINURITEETTI- POLIITTIINEN TOIMINTAPLAANI JELLIVAARAN KUNTA MINURITEETTI- POLIITTIINEN TOIMINTAPLAANI JELLIVAARAN KUNTA Yhtheenveto Nykysin saamelaiset, ruottinsuomalaiset ja tornionlaaksolaiset oon kansalisia minuriteettiä Ruottissa ja saamen, suomen ja meänkieli

Lisätiedot

Aika (aijan : aika : aikkaa) Tid

Aika (aijan : aika : aikkaa) Tid Aika (aijan : aika : aikkaa) Tid Janturi (janturin : janturii) Mikä janturinaika? aamu aamupäivä päivä iltapäivä ilta yö iltayö keskiyö aamuyö - Døgn Hvilken tid på døgnet? - morgen - formiddag - dag -

Lisätiedot

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki.

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. Kielioppi 2 27.1.2012 Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. La usetyyppi: Mä näin eilen kaupungilla poliiseja ja palomiehiä. Voisitko ostaa kaupasta appelsiineja ja greippejä?

Lisätiedot

2.12.2011. Titta Hänninen

2.12.2011. Titta Hänninen 2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen

Lisätiedot

Kala tapahtuma Fiske evenemang

Kala tapahtuma Fiske evenemang 1 Kala tapahtuma Fiske evenemang 1. Kokkolan kalamarkkinat Karleby fiskmarknad Kalaa myydään Suntin rannalla / Fisk säljs vid Sundet (Utanför Idrottsgården) Ohjelmallinen tapahtuma /Evenemang med programinslag

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Vammaskorvaus (Handikappersättning)

Vammaskorvaus (Handikappersättning) Vammaskorvaus (Handikappersättning) Sie joka olet yli 19-vuotias saatat saa vammaskorvausta jos tarttet ekstra apua eli sulla oon ylimäähräisiä kostanuksia pysyvän siukkuuen eli heikentynheen toimintakyvyn

Lisätiedot

Meänmaan Aviisi. Num 3 2009 TÄSSÄ AVIISISSA: LEETARI - KESKUSTELUA - RUNOJA - ULKOMAILTA - REPORTAASIA - KUVIA

Meänmaan Aviisi. Num 3 2009 TÄSSÄ AVIISISSA: LEETARI - KESKUSTELUA - RUNOJA - ULKOMAILTA - REPORTAASIA - KUVIA Meänmaan Aviisi Num 3 2009 TÄSSÄ AVIISISSA: LEETARI - KESKUSTELUA - RUNOJA - ULKOMAILTA - REPORTAASIA - KUVIA Leetari Sanan rieskaa Meänmaa oon sanan maa. Täälä oon vaijettu paljon ja viljelty sannaa.

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 27/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 27.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 27/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 27.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HYVÄ PAIMEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus kertoi tämän vertauksen parannettuaan sokean (=viime sunnuntain

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty. Nä-mä jo o-saam-me. Kir-joi-ta sa-nat so-pi-van ku-van al-le. Li-sää puut-tu-vat ta-vut. Piir-rä ju-tus-ta ku-va. Kek-si pen-nuil-le ni-met.... 8 9 Kirjoita ku-vaan: Piir-rä ku-vaan: Lu-mi-u-kol-le hat-tu

Lisätiedot

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön

Lisätiedot

BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE

BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE Ver. 001-200504 Firewirekort IEEE 1394 PCI Firewirekortti IEEE 1394 PCI Nr/Nro: 32-7172 Modell/Malli: FW3010 SE Presentation Firewirekort (IEEE 1394), snabb överföring upp till

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on:

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on: Kotikonsertti Sunnuntaina, 26.1.2014 klo 15.00 oli kotikonsertin aikaa. Konsertti järjestettiin 94-vuotispäivän kunniaaksi. Päivänsankarin vieraina olivat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Mukana

Lisätiedot

Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965

Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965 Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965 Mattijuhani Koponen 1965, 2005 1 2 On ahdasta ja sokeat ohjaavat täällä sokeita. On vaikeaa toimia vaikeaa työskennellä. Älä periksi anna, valitse kivisin tie;

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä?

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? MONIKON PARTITIIVI KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? Minulla on kirjoja. Hänellä on koiria. Minulla ei ole levyjä. Hänellä ei ole ystäviä. 2. Missä? Mistä? VERBI Mitä? Ketä? Mihin? (yksikkö) Pöydällä

Lisätiedot

Muistelus Lannan Nillasta eli Knud Qvænistä

Muistelus Lannan Nillasta eli Knud Qvænistä Kauimpana suomesta Knud Qvæn elikkä Knud Olsen elikkä Ollin Nuutti elikkä niin ko kansa kans sannoo Lannan Nilla oon kyllä ollu aivan olemasaki. Se oli yksi kainulainen mies, joka eli 1700-luvula (seittementoistasaan-luvula)

Lisätiedot

Estella - Los Arcos 1.5.

Estella - Los Arcos 1.5. AÑO SANTO 2010-39 päivää Santiagon tiellä - Matti Rasilainen Estella - Los Arcos 1.5. 6. päivä: Estella - Los Arcos 1.5. la pop 09 alt(m) km km yht klo askelmitt. Estella (alb. Parroquial San Miguel) 14238

Lisätiedot

PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS. Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Kieltosanat ja muut liikkuvat määreet ovat.

PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS. Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Kieltosanat ja muut liikkuvat määreet ovat. A) SUORA SANAJÄRJESTYS Maria spelar gitarr varje dag. Max bor i Esbo. PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Mats vill inte städa sitt rum. Mamma och pappa har alltid

Lisätiedot

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Tällä satukirjalla haluamme kertoa lapsille, miten suuret puut ovat aloittaneet elämänsä pieninä taimina. Kerromme, mitä vaiheita metsän puut käyvät läpi

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

ABRAM JA LOOT. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Katso kartta tekstissä

ABRAM JA LOOT. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Katso kartta tekstissä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ABRAM JA LOOT Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Katso kartta tekstissä b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot