M E R C U R I U S. Sub muuttuvan median etujoukoissa. Jorma Heikkilä: Muutos lähtee ihmisestä. Maaretta Tukiainen:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "M E R C U R I U S. Sub muuttuvan median etujoukoissa. Jorma Heikkilä: Muutos lähtee ihmisestä. Maaretta Tukiainen:"

Transkriptio

1 T U R U N K A U P P A K O R K E A K O U L U N T I E D O T U S L E H T I 4 / Jorma Heikkilä: Muutos lähtee ihmisestä Maaretta Tukiainen: Sub muuttuvan median etujoukoissa

2 P Ä Ä K I R J O I T U S S I S Ä L T Ö 4 /2008 Turun kauppakorkeakoulun tiedotuslehti Tomi J. Kallio Muutoksen muuttuessa kyky ennakoida, sopeutua ja oppia korostuu Tarkastellessani liiketoiminnan vaikutuksia luonnonympäristöön totesin vuonna 2004 valmistuneessa väitöskirjassani, ettei muutos itsessään ole luonnossa epänormaali ilmiö; olennaista on, että ihminen muuttaa luonnon tapaa muuttua. Tähän muuttuneeseen muutokseen lukuisat eliölajit ovat kykenemättömiä sopeutumaan. Nähdäkseni juuri muutoksen muuttuminen on tekijä, joka on aivan viime aikoina ajanut myös lukuisat yritykset ja kokonaiset valtiotkin taloudelliseen ahdinkoon. Kukapa olisi esimerkiksi vielä jokin aika sitten uskonut, että yhden ainoan uuden rahoitusinstrumentin, ns. sub-prime-lainan, kehittäminen ja käyttöönotto Yhdysvaltain asuntomarkkinoilla, saattaisi suoraan tai välillisesti johtaa koko kansainvälisen talouden taantumaan? Muutos sinällään on luonteeltaan niin kompleksinen ilmiö, että sen selittämisessä voidaan soveltaa ainakin näennäisen menestyksekkäästi lukuisia erilaisia teorioita. Osa muutosteorioista keskittyy tarkastelemaan pääasiassa organisaation sisäisiä tekijöitä, osa ulkoisia; osa näkee muutoksen vähittäin etenevänä ja gradualistisena prosessina, osa radikaalina ja revolutionaarisena muutoksena; osalle muutos näyttäytyy pitkälti ennustettavana, osalle lähes kaoottisen ennustamattomana. Organisaatiotutkijan näkökulmasta muutos on kuin organisaatio itsessään: kiinnitettäessä huomio eräisiin muutoksen ominaispiirteisiin sivuutetaan samalla väistämättä muita muutoksen ulottuvuuksia. Tästä näkökulmasta olennaista ei niinkään ole se, mikä muutosta kuvaavista teorioista on sinällään paras vaan se, mihin muutoksen ulottuvuuteen fokus suunnataan. Ringland ja kumppanit (1999) ovat esittäneet kolme yleistä tekijää, jotka johtavat organisaation epäonnistumiseen. Nämä ovat: kyvyttömyys ennakoida, kyvyttömyys sopeutua ja kyvyttömyys oppia. Kirjoittajien mukaan yhden tekijän toteutuminen on organisaation tavoitteen kannalta vahingollinen, kun taas kahden tekijän samanaikainen toteutuminen johtaa jo erittäin vakavaan tilanteeseen. Kaikkien kolmen tekijän samanaikainen toteutuminen johtaa lähes aina katastrofiin. Ringlandin ja kumppaneiden analyysi pohjautuu laajaan tutkimukseen epäonnisten sotatoimien historiasta. Uskallan väittää, että jo yhdenkin edellä mainitun tekijän toteutuminen voi johtaa erittäin vakaviin seuraamuksiin globaalisti verkottuneessa, keskinäisessä riippuvuussuhteessa toimivassa taloudessa, jossa fyysisesti kaukana tapahtuvat, näennäisen vähäiseltäkin vaikuttavat muutokset voivat saada aikaan merkittäviä seuraamuksia. Monet yritykset ja organisaatiot ovat tunnistaneet uudella tavalla muuttuvan toimintaympäristön mukanaan tuomat haasteet ja ryhtyneet kehittämään mm. organisaatiorakenteitaan joustavammiksi. Menestyäkseen globaaleilla kansainvälisillä markkinoilla suomalaisten yritysten onkin ratkaisevan tärkeää kyetä kehittämään kykyään ennakoida ja sopeutua muutokseen sekä oppia uudenlaisia toimintatapoja. Tätä kehitystyötä voidaan monessa tilanteessa tukea tieteellisellä tutkimuksella ja koulutuksella, jota Turun kauppakorkeakoulussa harjoitetaan useiden eri oppiaineiden ja yksiköiden toimesta. Tomi J. Kallio ma. professori Johtaminen ja organisointi Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Pääkirjoitus Muutoksen muuttuessa kyky ennakoida, sopeutua ja oppia korostuu...2 Henkilöt Jorma Heikkilä: Muutos lähtee ihmisestä...4 Satu Lähteenmäki: Johtaminen vaatii herkkää korvaa...6 Tapio Reponen ja Keijo Virtanen: Yhdessä eteenpäin...8 Maaretta Tukiainen: Sub muuttuvan median etujoukoissa...16 Juha Helokoski: Suuri muutos sulatellaan sopivissa paloissa Jouni Peltomaa ja Juha V. Virtanen: Bisnesmaailmasta opintielle...24 Artikkelit Muutokset Turkissa kannustavat verkostoanalyysiin...7 Yhteistä tutkimusta monialaisesti...10 Tutkimustieto myynnin tueksi...12 Vastuullinen kuluttaminen on ristiriitainen juttu...14 Vuoden opettaja Alumni Palstat Vieraskynä...19 Julkaisuja...23 Lyhyesti...26 Valmistuneita...28 Väitös...29 Tapahtumia Keskon kehitysjohtaja Ulla Rehell ja kulutustutkija, ma. professori Terhi-Anna Wilska pysähtyivät pohtimaan, mitä kuuluu vastuulliselle kuluttamiselle. 20 Hakanitin toimitusjohtaja Juha Helokosken mielestä muutosprosessissa tarvitaan selkeää johtajuutta. Julkaisija: Turun kauppakorkeakoulu Rehtorinpellonkatu Turku puh. (02) Päätoimittaja: Tuija Alihaanperä puh. (02) Toimitusneuvosto: Tapio Reponen, TuKKK Pasi Malinen, TuKKK Leila Hurmerinta-Peltomäki, TuKKK Jussi Matikainen, TuKKK Tuija Alihaanperä, TuKKK Leena Hulsi, Jokiranta Oy Mirka Sillanpää, Jokiranta Oy Taitto: Tuuli Holopainen Viestintätoimisto Jokiranta Oy Kannen kuvat: Esko Keski-Oja Painatus: Esa Print Oy Painosmäärä: 4500 kpl ISSN Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palautteet: puh. (02) / Jaana Villisi

3 Muutos lähtee ihmisestä Organisaatiomallit on helppo piirtää uusiksi, mutta pelkillä kaaviokuvilla ei vielä aikaansaada muutosta. Todellinen muutos edellyttää, että organisaation jäsenet kykenevät omaksumaan uudenlaisen ajattelutavan. Emeritusprofessori Jorma Heikkilän mukaan avain uuteen ajatteluun on avoin dialogi, jossa opitaan ymmärtämään myös itselle vieraita näkemyksiä. Teksti: Leena Hulsi Kuva: Esko Keski-Oja Uudelleenorganisoinnin voit tilata, mutta et uudelleenajattelua. Uusien ajatusten omaksuminen on aina henkilökohtainen prosessi. Muutostilanteessa olennainen kysymys onkin se, miten organisaatio saadaan sellaiseen kuntoon, että se tarjoaa edellytykset uuden omaksumiselle. Muutoksen onnistuminen on kiinni siitä, miten hyvin organisaation jäsenet hyväksyvät uudet ajatukset ja innostuvat niitä myös toteuttamaan, emeritusprofessori Jorma Heikkilä sanoo. Aikoinaan Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen johtajana toiminut psykologi tietää mistä puhuu, sillä hän on tutkinut organisaatioiden kehittämistä, johtamista ja luovuutta yli neljänkymmenen vuoden ajan. Moni asia on tässä ajassa ehtinyt muuttua, mutta Heikkilän mukaan hänen viestinsä ydinsanoma pätee tänään yhtä hyvin kuin 40 vuotta sitten. Muutos lähtee yhä edelleen ihmisestä, ja uuden luominen ihmettelystä. Organisaatioissa pitää olla sellaiset olosuhteet, että ne antavat mahdollisuuden asioiden perinpohjaiseen pohtimiseen ja kyseenalaistamiseen. Luovuutta ruokkiva yrityskulttuuri sallii ihmettelyn, antaa aikaa muutokselle ja sietää riskejä. Lyhytnäköinen kvartaalitalous ja innovatiivisuus sopivat huonosti yhteen, sillä merkittäviä läpimurtoja ei tehdä hetkessä, Heikkilä muistuttaa. Avoimuus tärkeää Onnistuneen muutosprosessin perustana Heikkilä pitää avointa dialogia, joka luo muutokselle kontekstin. Dialogi antaa organisaation jäsenille mahdollisuuden tarkastella asioita useasta eri näkökulmasta, mikä lisää keskinäistä ymmärrystä sellaisissakin asioissa, joista ollaan eri mieltä. Perinteisissä keskusteluissa jämähdetään usein paikoilleen, koska jokainen pyrkii kiihkeästi vakuuttamaan muut omien ajatustensa oikeellisuudesta. Rakentavan yhteistyön pohjaksi tarvitaan kuitenkin hyväksyvässä ilmapiirissä tapahtuvaa avointa vuorovaikutusta. Ihmisten on huomattavasti helpompi sitoutua muutokseen, jos he osallistuvat muutosprosessiin aktiivisesti. Ihmisiä pitää kuunnella ja heitä pitää arvostaa, Heikkilä muistuttaa. Turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri on tärkeää. Tilannetta voi verrata suprajohtimeen: matalissa lämpötiloissa elektronit liikkuvat ryhmissä menettämättä voimiaan, mutta jos lämpötilaa nostetaan, elektronit törmäävät Johtamisesta mahdollistamiseen Ihmiskunta elää nyt upeaa vaihetta, jossa mahdollisuuksien määrä on valtava. Meidän on kuitenkin muistettava, että ympärillämme on samanaikaisesti mahdollisuuksien ja mahdottomuuksien maailma. Mahdollisuuksien merellä on opeteltava navigoimaan, jotta karikoilta vältytään. Organisaatioissa tarvitaan siis yhä enemmän kykyä visioida moneen suuntaan. Visioissa täytyy olla ulottuvuutta, Heikkilä sanoo. Uusien mahdollisuuksien löytäminen ja Uudelleenorganisoinnin saat rahalla ja voit tehdä sen toisen puolesta. Todelliseen irtiottoon tarvitaan uudelleenajattelua. Se jokaisen on hoidettava itse, koska toisen puolesta et voi ajatella. toisiinsa. Organisaatiossa jokaisen pitäisi kuulua ryhmään, jossa voi avoimesti tuoda esiin omia ajatuksiaan. Avoin dialogi tuottaa kollektiivista informaatiota muutosprosessin tueksi. Heikkilä korostaa useaan otteeseen kuuntelemisen merkitystä. Kuuntelemisessa voidaan erottaa kahdeksan tasoa. Puhujan sivuuttamisen ja empaattisen kuuntelemisen väliin mahtuvat passiivinen, teeskentelevä, valikoiva, hetkittäinen, reflektiivinen ja aktiivinen kuunteleminen. Kuuntelun taso laskee, jos ilmassa on paljon kritiikkiä ja ahdistusta. Jännittynyt ihminen kyllä kuulee, mutta ei kuuntele. Tällöin hänellä ei myöskään ole edellytyksiä ymmärtää kuulemaansa. Empaattinen kuuntelu edellyttää psykologista turvallisuudentunnetta ja vapautta. muutosprosessin onnistunut läpivieminen edellyttää myös uudentyyppistä johtamiskulttuuria. Heikkilän mukaan innovatiivisissa yrityksissä hierarkkisesta johtamisesta on jo siirrytty ihmisten avoimeen kohtaamiseen, jolloin yrityksissä oleva hiljainen tieto saadaan hyötykäyttöön. Ihminen ei ole materiaa, jota voidaan kääntää kuin rautalankaa. Ihminen täytyy kohdata ja hänelle täytyy tarjota mahdollisuuksia. Vanhanaikaisesta johtamisesta pitäisikin siirtyä malliin, jossa johtajasta tulee ennen kaikkea mahdollistaja. Hänen pitäisi osata ohjailla toimintaa etäältä ja antaa tilaa luoville ratkaisuille. Olen ilokseni huomannut, että Turun kauppakorkeakoulussa esimerkiksi TSE exen Pirjo Vuokko ja Eeva-Liisa Grönroos korostavat kiitettävästi tämäntyyppisen johtamisen merkitystä, Heikkilä sanoo. Virtaa voimaantumisesta Heikkilän mukaan yrityksissä jää paljon voimavaroja hyödyntämättä, koska työntekijät jättävät persoonansa parkkipaikalle töihin tullessaan. Luovissa yrityksissä persoona on sallittu. Niissä ihmisillä on valtaa suhteessa itseensä tehdä jotakin merkittävää. Heillä on huomattavasti enemmän omaa minää käytössä kuin hierarkkisissa yrityksissä, jotka tukahduttavat persoonan ja samalla myös luovuuden, sanoo Heikkilä, joka on lanseerannut Suomeen termin voimaantuminen. Vanhanaikaista ajattelua edustaa vallan käyttäminen toisten yli. Valtaa pitäisi käyttää yhdessä toisten kanssa, mikä saa aikaan voimaantumisen, eli tunteen, että voin tehdä jotakin merkittävää. Voimaantumisen alle voidaan kirjata muun muassa sellaisia asioita kuin yhteisöllisyys, itsenäinen ajattelu, kyseenalaistaminen, itsensä johtaminen, itsekontrolli, avoin osallistuminen, joustavat rakenteet ja ihmissuhteiden toimivuus. Heikkilän mukaan voimaantuneessa yrityksessä muutoksen läpiviemiselle on erinomaiset edellytykset, koska sen ilmapiiri on avoin, keskusteleva ja suvaitseva. Tällaisessa ympäristössä omalta mukavuusalueelta on helpompi siirtyä uusiin haasteisiin. Muutos on aina riski, mutta suurin riski on se, ettei tapahdu muutosta lainkaan. Muutokseen on suhtauduttava mahdollisuutena. Kiinalainen sananlasku sanoo viisaasti, että kun muutoksen tuulet puhaltavat, on parempi rakentaa tuulimyllyjä kuin suojamuureja, Heikkilä muistuttaa. Ihminen ei ole materiaa, jota voidaan kääntää kuin rautalankaa. Ihminen täytyy kohdata ja hänelle täytyy tarjota mahdollisuuksia, Jorma Heikkilä sanoo. 4

4 Johtaminen vaatii herkkää korvaa Muutoksen pyörteissä johtajalta vaaditaan paljon. Erityisesti kipeissä muutoksissa tarvitaan vahvaa johtajaa, jolla on herkät tuntosarvet ja taito kuunnella alaisiaan. Teksti: Mirka Sillanpää Kuva: Esko Keski-Oja Yrityselämän eriasteisia muutoksia ei pitäisi niputtaa yhteen. Jatkuvien toiminnallisten uudistusten avulla pyritään parantamaan yrityksen tuottavuutta tai viilataan organisaatiota tehokkaammaksi. Isojen strategisten tai rakenteellisten muutosten seurauksena voi olla koko organisaation ja sen toiminnan uudistuminen. Isot muutokset ovat joskus jopa helpompia käsitellä kuin pienet. Ihmiset ovat jo väsyneitä työelämän jatkuviin, pieniin muutoksiin. Toiminnan tehostamiseen, keventämiseen tai kiristämiseen liittyy aina moite alisuoriutumisesta, johtamisen ja organisoinnin professori Satu Lähteenmäki Turun kauppakorkeakoulusta sanoo. Lähteenmäen mukaan isot muutokset motivoivat yrityksen työntekijöitä pieniä enemmän. Toisin kuin jatkuvissa tehostusprosesseissa niissä aukeaa mahdollisuuksia. Muutosten keskellä ihmiset miettivät omaa pärjäämistään, osaamisensa riittävyyttä tai tulevaa rooliaan organisaatiossa. Ensimmäisenä on aina huoli itsestä. Ei ihmisiä kovinkaan pitkään kiinnosta, kuinka muille käy, se on inhimillistä. Siksi ihmiset lähtevät helpommin mukaan silloin, kun he tuntevat, että jotain isoa ja merkittävää on tapahtumassa. Kun on uskoa tulevaisuuteen, voi luottaa että juuri itselle käy hyvin. Ihmisille pitää ennen kaikkea osata perustella, miksi muutos on välttämätön ja miksi heidän täytyy muuttaa toimintatapaansa. Erityisesti kriisissä tai epävarmuuden vallitessa tarvitaan vahvaa johtajaa, joka saa ihmiset uskomaan itseensä, Lähteenmäki painottaa. Kriisissä myös ylin johto paikalle Kauppalehdessä uutisoitiin hiljattain tutkimuksesta, jonka mukaan lähes 90 prosenttia suomalaisista johtajista on sitä mieltä, että yrityksen työntekijät eivät tunne yrityksen strategiaa tarpeeksi hyvin. Tarvitseeko yrityksen jokaisen työntekijän nyt strategiaa niin tarkkaan tunteakaan? Riittää, kun tietää, mitä se omalla kohdalla tarkoittaa. Johtajien tehtävä on pitää strategia kilpailukykyisenä. Heidän on osattava kertoa strategiasta esimiehille, jotta esimiehet voivat viestiä, mitä työntekijöiltä odotetaan, Lähteenmäki huomauttaa. Muutostilanteissa avoin tiedottaminen on erityisen tärkeää, mutta etenkin kriisin keskellä se koetaan lähes aina riittämättömäksi. Erityisesti silloin, kun on ikäviä uutisia kerrottavana, ylimmän johdon pitäisi olla henkilökohtaisesti paikalla. Suomessa ei näin aina ole. Hankalassa muutostilanteessa niin sanottua yleisviestintää ilman konkretiaa tulee olla mahdollisimman vähän, sillä aukot täytetään arvauksilla. Tiedottaminen ei saa olla asioiden ilmoittamista ylhäältä alaspäin, vaan muutoksista pitäisi kertoa ja keskustella kunkin omassa työryhmässä, Lähteenmäki sanoo. Yleisen tiedotteen sijaan Lähteenmäki kehottaa johtajia huolehtimaan keskijohdon sitouttamisesta muutokseen, sillä heidän on vietävä se eteenpäin. Keskijohdon puolestaan tulisi jalkautua työntekijöiden keskuuteen ja selvittää heille, mitä muutos tarkoittaa kullekin yksikölle. Ihmiset pystyvät hahmottamaan muutoksen parhaiten oman tonttinsa ja välittömän työympäristönsä kannalta. Negatiivisten muutosten kohdatessa työyhteisöä keskustelu on tärkeää. Esimiesten pitää osata kuunnella ja työntekijöille pitää antaa aikaa purkaa huoltaan, tunteitaan ja surrakin. Aikaa hyväksyä Yrityselämässä muutokset johtuvat usein kilpailuedellytysten muuttumisesta. Joskus käy niin, että toiminnan tehostamisesta huolimatta hyväkin yksikkö on pakko sulkea. Ihmisten on hankala ymmärtää, miksi näin tapahtuu, vaikka he ovat joustaneet ja tehneet sen mitä heiltä odotettiin. Tuottavuuden parannus on saattanut onnistua ihan hyvin, mutta jos joku muu jossain toisaalla pärjää vielä paremmin, ja tekee halvemmalla, kilpailu ei yksinkertaisesti enää kannata. Tätä on usein vaikea hyväksyä, Lähteenmäki sanoo. Kovassa paineessa päätöksiä tekevät johtajat eivät aina huomaa, että vaikka asia heille itselleen on jo täysin selvä, se ei välttämättä ole sitä vielä muille. Keskijohdon tuskaa lisää se, että he joutuvat viemään eteenpäin viestiä, johon eivät vielä itsekään täysin usko. Jokainen tarvitsee oman aikansa muutoksen sulatteluun, Lähteenmäki sanoo. Muutosjohtamisen avaimet Muutosjohtamisen avaimia ovat Lähteenmäen mukaan riittävän selkeiden, järkevien päätösten teko jämäkästi sekä taito kertoa niistä siten, että henkilöstö voi ne hyväksyä. Molempia edeltää ihmisten kuunteleminen. Yrityksen omilla työntekijöillä on arvokasta käytännön kokemusta ja heillä pitäisi olla se viimeisin ammattitieto, jonka varassa strategisesti viisaita päätöksiä voidaan tehdä. Lähteenmäki korostaa, että alaisiaan kuuntelemalla hyvä johtaja myös osoittaa arvostuksensa ja luottamuksensa työntekijöitään kohtaan. Kun esimies luottaa alaiseensa, synnyttää se alaisessa luottamuksen esimieheen, mutta myös halun olla osoitetun luottamuksen arvoinen. Mahdoton voidaan tehdä mahdolliseksi, kun ihmiset uskovat itseensä ja tuntevat, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan tulevaisuutensa. Vain molemminpuolisesta luottamuksesta voi syntyä molemminpuolinen innostus ja yhdessä onnistuminen. Muutokset Turkissa kannustavat verkostoanalyysiin Kansainvälisillä markkinoilla toimiessaan yritykset joutuvat väistämättä tilanteeseen, jossa ainakin yksi toimija ja sen käyttämät resurssit ovat toisesta maasta tai kulttuurista. Luonnollinen ajatus on, että se tuottaa vain haasteita. Tosiasiassa toisissa liiketoimintaympäristöissä toimivat yritykset voivat luoda merkittävää lisäarvoa kansainväliselle verkostolle sekä hyötyä toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Juuri julkaistu raporttini Turkin taloudesta (www.tse. fi/pei) antaa varsin synkän kuvan maan kilpailukyvystä. Turkkilaisyrityksillä on suuria ongelmia, koska maalla ei ole riittävästi merkittäviä luonnonvaroja, infrastruktuuri on vanhentunutta, energia on kallista ja työvoimakustannuksetkin ovat nousseet suhteellisesti viime vuosina. Normaalisti tähän diagnoosiin tarjottaisiin lääkkeeksi länsimaille tyypillistä high-tech-innovation-global-happiness-mantraa, mutta Turkin T&K-panokset ja koulutusjärjestelmän ongelmat mahdollistavat maan yrityksille yleisesti väliinputoajan aseman. Luonnonvaroistaan huolimatta myös suurin osa venäläisyrityksistä on pitkälti samassa asemassa. Mikäli Turkkia katsoo pelkästään tuoreimpien kilpailukykymittareiden perusteella, sen potentiaali jää helpolla huomaamatta. Esimerkiksi nuori väestöpohja voi tarjota monelle yritykselle merkittävää kilpailuetua tulevaisuudessa, kun taas lääkeyhtiöille suurin markkinapotentiaali saattaa olla edessä vasta vuosikymmenten päässä. Myös valuuttakurssien heilahtelut vaikuttavat yrityksiin eri tavalla. Liiran menetettyä noin 40 prosenttia arvostaan talouskriisin myllerryksessä maan suhteelliset tuotantokustannukset laskivat merkittävästi. Kuitenkin energialasku liiroissa kasvoi, jonka myötä energiaintensiiviset yritykset kärsivät merkittävästi kuten myös tuontiteknologiaa hyödyntävät toimijat. Yhdessä osakekurssien laskun kanssa liiran heikkeneminen saattaa avata merkittäviä ostomahdollisuuksia. Kansainvälinen talouskriisi korostaa yritysten tarvetta työkalulle, jolla voisi analysoida yksittäisten toimijoiden ja resurssien asemaa verkostossa. Tämä mahdollistaisi yhteistyön niiden toimijoiden kanssa, joista olisi paras hyöty arvonluontiprosessissa ottaen huomioon kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. On sääli mikäli yritykset joutuvat luomaan oman arvoverkostonsa ennakkoluulojen varaan venäläiset saavat pi- tää huolen energiatoimituksista ja turkkilaiset saavat tyytyä kebabin pyörittämiseen. Esimerkki kärjistää, miten tärkeää toimija- ja resurssikohtaiset analyysit ovat verkostoissa toimivilla yrityksille. Olisiko esimerkiksi Finlux voinut onnistua muodostamaan turkkilaisen Vestelin kanssa kumppanuuden, jonka avulla olisi voitu turvata suomalaista televisiotuotanto-osaamista? Mikäli kaikki toimijat sekä niiden toimintaympäristö olisi analysoitu huolella, pelkälle brändin myymiselle olisi voinut löytyä muitakin vaihtoehtoja. Valtteri Kaartemo Kirjoittaja toimii tutkijana Pan-Eurooppa Instituutissa, jossa hän tutkii Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa Venäjän innovaatioympäristöä ja valmistelee väitöskirjaansa palveluverkostoista kansainvälisillä markkinoilla. Jokainen tarvitsee oman aikansa muutoksen sulatteluun, professori Satu Lähteenmäki Turun kauppakorkeakoulusta sanoo.

5 Yhteistyössä Turun kauppakorkeakoulun identiteetti säilyy uudessa yliopistossa Yhdessä eteenpäin Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistymishanke etenee rivakasti. Tavoitteena on luoda Turkuun entistä vahvempi tiedekeskittymä, joka pärjää myös kansainvälisessä kilpailussa. Uusi yliopisto aloittaa toimintansa vuonna Teksti: Leena Hulsi Kuva: Esko Keski-Oja Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistymishankkeen etenemisvauhti on huima. Alun perin uuden yliopiston oli tarkoitus aloittaa toimintansa vasta vuonna 2012, mutta sittemmin aikataulua kiristettiin kahdella vuodella. Kiristetyn aikataulun taustalla on uusi yliopistolaki, joka astuu voimaan vuonna Uuden yliopistolain aikataulusta ei ollut tietoa vuonna 2006, jolloin laadimme opetusministeriön pyytämän suunnitelman yliopistojen rakenteellisesta kehittämisestä. Esitimme tuolloin, että uuden yliopistolain ja konsortiovaiheen kokemusten pohjalta perustettaisiin yhteinen yliopisto vuonna Lakiesitys on kuitenkin edennyt niin nopeasti, että näillä näkymin uuden lain mukaan toimitaan jo reilun vuoden päästä. Yhdistymishanketta nopeuttamalla vältymme tekemästä hallinnon uudistuksia kahteen kertaan, Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen ja Turun kauppakorkeakoulun rehtori Tapio Reponen taustoittavat. Aikataulu on kieltämättä erittäin tiukka, ja ensi vuosi on varmasti kova haaste. Uskomme kuitenkin, että tarvittavat hallinnolliset muutokset saadaan valmiiksi määräaikaan mennessä, rehtorit Kilpailukyky vahvistuu arvioivat. Turkuun ollaan luomassa entistä tehokkaampaa tiedekeskittymää, jolla on edellytykset pärjätä myös kansainvälisessä kilpailussa, Turun kauppakorkeakoulun rehtori Tapio Reponen sanoo. Esitys uudesta hallintomallista on parhaillaan lausuntokierroksella. Liikkeelle on lähdetty siitä, että yliopiston nykyinen tiedekuntajako säilyy ennallaan ja kauppakorkeakoulu siirtyy osaksi uutta yliopistoa omana yksikkönään. Turun kauppakorkeakoulun nimi ja kauppatieteellinen Pienet yksiköt voivat olla joustavia ja tehokkaita, mutta niiden on vaikea menestyä nykyisissä rahanjakomalleissa. Vahva yliopisto saa varmemmin kilpailtua rahoitusta. profiili pysyvät ennallaan, mutta vuorovaikutus muiden kanssa lisääntyy, Tapio Reponen sanoo. Kaikki rakenteelliset mallit eivät kuitenkaan ole kiveen kirjoitettuja, sillä toiminnan kehittäminen jatkuu kokemusten myötä. Edessä on pitkäkestoinen muutosprosessi, Virtanen lisää. Yliopiston ja kauppakorkeakoulun yhdistymisen tavoitteena on luoda Turkuun entistä vahvempi tutkimus- ja osaamiskeskittymä. Uudessa yliopistossa yhdistyvät kahden ansioituneen korkeakoulun vahvuudet, mistä on merkittävää hyötyä korkeakoulujen lisäksi myös Turun talousalueelle. Kansainvälisesti menestyvistä yliopistoista löytyy lähes poikkeuksetta myös kauppatieteellinen yksikkö. Liiketoimintaosaamista tarvitaan yhä enemmän muun muassa tutkimusprojektien tuotteistamisessa. Rahoituksen saaminen edellyttää, että tutkimuksen hyödyt osataan perustella tarkoin, Keijo Virtanen sanoo. Yhteistyön myötä myös soveltavan tutkimuksen ja liiketoimintaosaamisen nivominen yhteen tehostuu. Erityisesti bioalalla lupaava tuotekehitys törmää usein tuotteistamisongelmiin ja markkinointiosaamisen puutteeseen. Liiketaloudellisen osaamisen kytkeminen tutkimusprojektiin alusta pitäen edesauttaa ja nopeuttaa tulosten konkreettista hyödyntämistä, Tapio Reponen huomauttaa. Rehtoreiden mukaan korkeakoulujen vahvuuksien yhdistäminen luo Turkuun entistä tehokkaamman tiedekeskittymän, jolla on edellytykset pärjätä myös kansainvälisessä kilpailussa. Pienet yksiköt voivat olla joustavia ja tehokkaita, mutta niiden on vaikea menestyä nykyisissä rahanjakomalleissa. Vahva yliopisto saa varmemmin kilpailtua rahoitusta. Yhdistyminen antaa meille merkittävästi paremmat mahdollisuudet mittavien tutkimushankkeiden toteuttamiseen, rehtorit sanovat. Perustutkimuksen asema ei horju Yritysrahoitusta ja yritysyhteistyön yleistymistä molemmat rehtorit pitävät myönteisenä asiana. Kumpikaan ei katso nykyisen kehityksen horjuttavan perustutkimuksen asemaa. Perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen raja on usein veteen piirretty viiva. Perustutkimus säilyy joka tapauksena vahvana, vaikka yritysten rahoittamat tutkimushankkeet lisääntyvät, Virtanen sanoo. Yritysyhteistyöstä hyötyvät kaikki: tutkimushankkeet saavat rahoitusta ja yritykset tarvitsemaansa tietoa. Tutkimuksen tilaajien kanssa tehdään yhteistyötä, mutta tutkimustuloksiin tilaajan odotukset tai toiveet eivät vaikuta. Tieteellisistä lähtökohdista pidetään kiinni, joten pelko yritysrahoituksen tutkimusta ohjaavasta vaikutuksesta on aiheeton, Reponen vakuuttaa. Kauppakorkeakoululla on yritysyhteistyöstä pitkäaikaista kokemusta, jota voimme hyödyntää nykyistä tehokkaammin uudessa organisaatiossa, Virtanen lisää. Opiskelijoille lisää liikkumavaraa Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistymisen myötä opetustarjonta monipuolistuu ja opiskelijoiden liikkuvuus lisääntyy. Yhdistyminen tarjoaa myös nykyistä paremmat edellytykset monitieteellisille tutkimushankkeille. On selvää, että liikkuminen saman organisaation sisällä on sujuvampaa kuin liikkuminen organisaatiorajojen yli, Reponen sanoo. Tänä syksynä yliopiston opiskelijoille tarjottiin mahdollisuus osallistua kauppakorkeakoulun järjestämään liiketoimintaosaamisen opetukseen. Kiinnostus on ollut suurta, ja kaikki kurssit ovat olleet täynnä. Menestykselliselle yhteistyölle näyttäisi olevan hyvät edellytykset. Kansainvälisesti menestyvistä yliopistoista löytyy lähes poikkeuksetta myös kauppatieteellinen yksikkö, Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen sanoo. 8

6 Yhteistä tutkimusta monialaisesti Yhteistyössä 10 Teksti: Tuija Alihaanperä Monitieteinen ote työelämästä Työelämän isot rakenteelliset muutokset työpaikkojen vähenemisen uhkista mahdollisuuksiin, kuten myös mikrotason muutokset työpaikoilla ja työyhteisöissä herättävät monia kysymyksiä. Turun työtieteiden keskus, Turku Centre for Labour Studies, hakee niihin vastauksia. Keväällä 2007 yliopistojen ja Työterveyslaitoksen käynnistämän Turun työtieteiden keskuksen juuret ovat 1990-luvulla liikkeelle lähteneessä työelämään keskittyneessä toiminnassa luvulla tapahtuneet suuret työelämän muutokset, kuten yritysten toimintalogiikkojen muutokset, työssäkäyvän väestön ikääntyminen, työelämän tahdin kiristyminen ja myös yksilöiden pyrkimys löytää itselleen mielekästä työtä, uuden tyyppisiä työuria ja työn tekemisen tapoja ovat asettaneet uudella tavalla haasteita myös tutkimukselle. Anne Kovalainen Kysymys ei ole pelkästään palkkatyöhön kohdistuvasta tutkimuksesta vaan myös laajassa mielessä yrityksiin ja yritystoimintaan liittyvästä tutkimuksesta, Turun kauppakorkeakoulun professori Anne Kovalainen korostaa. Useita näkökulmia Turun työtieteiden keskuksen vahvana puolena on monitieteisyys. Tässä on mukana hyvin ainutlaatuinen joukko työelämän asiantuntijoita Åbo Akademin ihmisoikeusjuristeista aina Turun yliopiston sosiologeihin, Turun kauppakorkeakoulun liiketaloustieteilijöihin ja Työterveyslaitoksen asiantuntijoihin saakka. He kaikki ovat kiinnostuneita erilaisista työelämän ilmiöistä, Kovalainen sanoo. Kun verkoston käynnistämistä varten tehtiin selvitystyötä, mukaan ilmoittautui yli 40 asiantuntijaa. Kovalaisen mielestä kiinnostuneiden suuri määrä kertoo siitä, että työelämää ei ymmärretä pelkästään työnantaja-työntekijäsuhteen tutkimukseksi. Siihen liittyvät muun muassa työolosuhteet, johtamisen ja koulutuksen kysymykset, yrittäjyys, työsuojelulliset aspektit ja työlainsäädäntö. Tutkimuskohteena ovat yhtä lailla yliopistoyhteisöt kuin yksityiset yritykset. Tämä on ajassa liikkuva ilmiö, joka ei katoa, vaikka talouskriisi katoaisikin. Kysymykset esimerkiksi työvoiman saatavuudesta ja koulutustasosta kuten myös hyvästä työelämästä ja työpaikan ilmapiiristä ovat myös työelämäkysymyksiä. Monitieteisyys on ainut tapa analysoida näitä kysymyksiä. Niihin ei voi täysin riittävästi vastata vain yhdestä näkökulmasta, Kovalainen painottaa. Yhteistyötä kansainvälisestikin Turun työtieteiden verkosto on tarjonnut tutkijoille mahdollisuuden tutkimushankkeiden luomiseen, ja niitä on vireillä verkostossa mukana olevien ihmisten välillä. Verkostossa on myös tutkijoita, jotka ovat mukana Suomen Akatemian rahoittamissa hankkeissa, kuten Työn ja Hyvinvoinnin tutkimusohjelmassa ja Tekesin Liito- eli Liiketoimintaosaamisen tutkimusohjelmassa. Tutkijat pystyvät jatkossa verkottumaan toistensa kanssa paremmin ja myös sitä kautta saamaan synergiaetua, joka liittyy ehkä ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen. Kansainvälinen verkottuminen on luonteva osa toimintaa, koska suurimmalla osalla verkostossa toimivista on jo kansainvälistä yhteistyötä. Työelämätutkimus on tänä päivänä usein kansainvälistä vertailevaa tutkimusta, Kovalainen sanoo. Työtieteiden keskus on järjestänyt tämän syksyn aikana myös muutaman seminaarin. Syyskuussa pohdittiin työelämän joustoturvaa työministeri Tarja Cronbergin johdolla. Joustoturva, flexicurity, on EU-tasolla uusi tapa tarkastella työelämää joustavuuden ja turvallisuuden samanaikaisen toteuttamisen kautta. Se tarkoittaa muun muassa joustavia työmarkkinoita, korkeaa työllisyysastetta ja hyvää tuloturvaa. Alueellinen ja paikallinen vaikuttavuus, yliopiston kolmas tehtävä, voi tulla täytetyksi tätä kautta. On kasvava joukko tahoja, jotka haluavat saada enemmän tietoa ja tällainen verkosto voi olla mainio tapa myös luoda yhteyksiä sidosryhmiin ja saada heidät mukaan toimintaan, Anne Kovalainen tiivistää. Huippuyksikkö tutkii julkista valintaa Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston yhteishanke valittiin Suomen Akatemian huippuyksiköksi vuosille Tässä julkisen valinnan tutkimuskeskuksessa tutkitaan politiikan ja talouden teoreettista ja käytännön vuorovaikutusta ja päätöksentekoa. ulkisen valinnan tutkimuskeskus (PCRC) kerää yhteen kolmen yliopiston tutkijoita. Turun yliopistolta ovat mukana filosofian, taloustieteen ja valtio-opin laitokset, Turun kauppakorkeakoululta kansantaloustieteen aine ja Hampurin yliopistosta sosiaalitaloustieteen instituutti. Yhteistyö näiden kolmen yliopiston välillä on lähtenyt aikoinaan hyvin luontaiselta pohjalta. Huippuyksikön johtaja, professori Hannu Nurmen kanssa olemme tehneet jo 1990-luvun alusta asti yhteistyötä, ja Hampurin yliopistoon loin suhteet väitöskirjaa tehdessäni samoihin aikoihin. Nyt tämä yhteistyö on vain tiivistynyt ja esimerkiksi kaikkien omat kansainväliset yhteydet ovat tulleet koko yksikön käyttöön, PCRC:n varajohtaja, Turun kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen professori Mika Widgrén sanoo. Huippuyksikössä on mukana seitsemän professoria, kaksi dosenttia ja kuusi jatkoopiskelijaa, joista jo yksi on ehtinyt väitellä tohtoriksi sekä neljä post-doc-tutkijaa. Yksikköön on myös liitetty Widgrénin johtama Suomen Akatemian rahoittama Valtarakenteiden pysyvyys Suomessa projekti. Lisäksi hankkeessa on kolmesta ulkomaalaisesta huippuasiantuntijasta muodostuva tieteellinen neuvonantajaryhmä. Mitä on julkinen valinta? Julkisessa valinnassa kiinnostuksen kohteena Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu perustivat tänä vuonna kaksi tutkijakollegiumia: Ihmistieteiden tutkijakollegium (Turku Institute for Advanced Studies, TIAS) sekä Luonnontieteiden ja lääketieteen alan tutkijakollegium (Turku Collegium for Science and Medicine). Molempien kollegiumien tutkijoiden valinta on parhaillaan käynnissä. Kysymys ei ole vain yksittäisistä tutki- on yhteiskunnallinen tai ylipäätään vuorovaikutus, jota tutkitaan taloustieteen menetelmin. Se lähti liikkeelle 1950-luvulla Yhdysvalloissa poliittisesta päätöksenteosta. Aikaisemmin ajateltiin, että poliittiset päättäjät ovat hyvää tahtovia ja ajattelevat äänestäjien etua. Julkinen valinta lähtee ihan toisesta päästä, siitä mistä taloustiedekin eli että poliitikot ovat itsekkäitä. He pyrkivät maksimoimaan omaa hyötyään ja haluavat tulla valituiksi uudestaan. Tämä saattaa muovata päätöksiä yhteiskunnan kannalta huonoon suuntaan, Widgrén selventää. Huippuyksikössä julkista valintaa lähestytään kahdesta näkökulmasta. Toisaalta tarkastellaan peliteorian keinoin demokratiaa ja poliittista päätöksentekoa ja esimerkiksi siinä ilmenevää vastavuoroisuutta, äänestymiskäyttäytymistä ja hyödyn maksimointia. Sitä varten huippuyksikköön rakennetaan laboratorio. Toisaalta käsitellään päätöksentekoelinten suunnittelua ja sitä, minkälaista politiikkaa ne tekevät. Siinä EU on hyvin vahvassa roolissa sekä teoreettisesti että käytännössä. Teoria tukee käytäntöä Mika Widgrén on soveltanut peliteoreettisia menetelmiä jo pitkään EU:n päätöksenteon tutkimuksessa. Ensimmäisen tutkimuspaperinsa hän kirjoitti jo 1990-luvun alkupuoliskolla, mutta silloin se ei herättänyt poliitikkojen kiinnostusta. Vasta vuonna 2001 solmittu Nizzan sopimus herätti mielenkiin- TIAS luo ihmistieteiden tutkijayhteisön Kuva: Roni Lehti Mika Widgrén non käyttää peliteoreettista lähestymistapaa käytännössä. Silloin esimerkiksi Ruotsin edustajat laskivat neuvotteluissa peliteoreettisia ratkaisuja ja arvioivat sitä, mitä ne tarkoittavat Ruotsin kannalta. Tämä buumi levisi, kun tehtiin perustuslaillista sopimusta ja silloin meiltä kysyttiin neuvoa. Vuonna 2004 tein komissiolle ja silloiselle puheenjohtajamaalle Irlannille erilaisia laskelmia, Widgrén kertoo. Widgrén teki myös yhteistyössä Turun kauppakorkeakoulun kunniatohtori, professori Richard Baldwinin kanssa useita tutkimuspapereita, jotka julkaistiin internetissä. Ne herättivät laajaa kiinnostusta komissiossa ja monissa maissa, ja niillä oli myös selvästi vaikutusta EU-päätöksenteossa. japaikoista. TIAS:ssa luodaan ihmistieteiden yhteistä tutkijayhteisöä. Se on aivan erityisen tärkeää tänä päivänä, kun halutaan nopeasti hyödynnettävää tietoa, jolloin tutkimuksen lyhytjänteisyys korostuu. Tämä trendi joskus tuntuu jopa syrjäyttävän perustutkimuksen pitkät prosessit. Tutkijakollegiumin tehtävänä on tukea nimenomaan kansainvälisesti näkyvää perustutkimusta, sanoo Anne Kovalainen, joka on TIAS:n johtokunnan varapuheenjohtaja. TIAS:ssa on aluksi 8 10 tutkijapaikkaa, mutta paikkamäärää tullaan kasvattamaan, mikäli hankkeelle saadaan rahoitusta. Suunnitteilla on jo monenlaista yhteistyötä ja kansainvälisiä seminaareja. Jokainen kollegiumin jäsen osallistuu tiedeyhteisön luomiseen ja on siten mukana tekemässä Turun uudesta yliopistosta vahvaa monitieteistä, kansainvälisesti merkittävää yliopistoa. 11

7 Yhteistyössä Olemme jo hyödyntäneet Sannan lopputyöstä saamaamme tutkittua tietoa myyntityömme tukena, johtaja Harri Kujansuu TietoEnatorin kaupan yksiköstä sanoo. Kuva: Kimmo Brandt Yrityksen mukanaolo oli motivoivaa, se toi työhön konkretiaa, haasteita sekä positiivisia paineita. Tällä tavoin pääsin myös kurkkaamaan yrityksen sisälle, arkipäivän työelämään. Sanna Kylmänen Kuva: Esko Keski-Oja Tutkimustietoa myynnin tueksi TietoEnator Oy tilasi Sanna Kylmäseltä pro gradu -työn, jonka aiheena oli monikanavakuluttaminen. Olemme hyödyntäneet tutkimustuloksia erityisesti myyntiorganisaatiossamme, TietoEnatorin kaupan yksikön johtaja Harri Kujansuu sanoo. Turun kauppakorkeakoulun opiskelija Sanna Kylmäsen TietoEnatorille tekemä lopputyö oli osa viime vuonna käynnistynyttä kolmivuotista Kaulin-tutkimushanketta, jossa TietoEnator on mukana. Kaulin-hankkeen tavoitteena on edistää uusien, kansainvälisesti kilpailukykyisten palvelukonseptien ja -liiketoimintamallien syntymistä. Olemme puhuneet paljon monikanavakuluttamisesta asiakkaillemme ja selvitelleet itse kuluttajien suhtautumista kaupankäyntiin internetin kautta. Puheidemme pohjaksi halusimme teettää aiheesta puolueettoman, suomalaisen tutkimuksen, johtaja Harri Kujansuu TietoEnatorin kaupan yksiköstä kertoo. Kylmäsen pro gradu Fyysisten tuotteiden monikanavakuluttaminen suomalaisten kuluttajien keskuudessa valmistui tänä syksynä. Aivan vastaavia tutkimuksia ei ole Suomessa aiemmin tehty. TietoEnatorille lopputyöstä on ollut konkreettista hyötyä. Olemme Pohjoismaiden johtava IT-alan palveluyritys, tarjoamme tietotekniikka-, tuotekehitys- ja konsultointipalveluja. Aikaisemmat puheemme monikanavakuluttamisesta ovat asiakkaiden keskuudessa saattaneet mennä osittain myyntipuheiden piikkiin, mutta Sannan lopputyöstä saimme tutkittua, asiantuntevaa tietoa myyntityömme tueksi, Kujansuu sanoo. Jos et ole mukana, olet ulkona Lopputyön tulokset monikanavaisesta os- tokäyttäytymisestä eivät olleet yllättäviä. Kujansuun mukaan kehityksen suunta oli tiedossa, mutta suunnan voimakkuus teki vaikutuksen. Myös asiakkaamme yllättyivät siitä, kuinka monet kuluttajat tosiaan hakevat internetistä tietoa ostopäätöstensä tueksi tai tekevät ostoksensa netin kautta. Huomasimme myös, että asiakkaamme kuuntelevat tarkemmin, kun puheemme pohjautuvat akateemiseen tutkimukseen, Kujansuu sanoo. Internetin käytön yleisyydestä on nyt mustaa valkoisella. Netistä usein valitaan se ryhmä, jonka sisällä ostopäätös tehdään. Yrityksillä ei välttämättä tarvitse olla netissä kauppaa, mutta tieto tuotteista pitäisi silti olla helposti löydettävissä. Jos et ole mukana, olet ulkona, Kylmänen tiivistää. Akateemista asiantuntemusta Suomalaisten kulutuskäyttäytyminen on siis selvästi muuttumassa, ja monikanavainen kaupankäynti yleistyy nopeasti. Viime vuonna suomalaiset kuluttivat arviolta miljardi euroa ostoksiin ulkomaisista internetkaupoista. Kasvua edellisestä vuodesta oli 70 prosenttia. Internetissä ostoksia oli tehnyt 80 prosenttia vastaajista ja kaikkiaan 97 prosenttia oli hakenut erilaista tuotetietoa internetistä, 65 prosenttia jopa melko tai erittäin usein. Eniten tuotetietoa hakivat vuotiaat, Kylmänen kertoo. Kylmäsen pro gradu -työn tutkimusosuus tehtiin postikyselynä. Lomakkeita lähetettiin satunnaisotantana kaikkiaan 1800 osoittee- seen, joista 525 vastasi. Vastaajat olivat iältään vuotiaita naisia ja miehiä, joista 93 prosenttia käytti internetiä. Tein kysymyksistä alustavan version, jota sitten muokkasimme yhdessä sekä Kujansuun että graduohjaajani professori Rami Olkkosen kanssa. Kysymyksiä viilattiin paljon. Vastaukset olivat rasti ruutuun -vastauksia, joten kysymysten piti olla yksiselitteisiä, mutta myös sellaisia etteivät mielipiteet katoa skaalan sisälle, Kylmänen selventää. Tieteellisestä asiantuntemuksesta oli apua nimenomaan silloin, kun mietimme sitä, miten asioita voi kysyä, jotta vastaukset antavat oikeaa ja analysoitavaa tietoa. Harvat yritykset pystyvät itsenäisesti suorittamaan tämän tyyppisiä empiirisiä tutkimuksia, Kujansuu huomauttaa. Positiivisia paineita Hedelmällisestä yhteistyöstä Kujansuulla ja Kylmäsellä on pelkästään hyvää sanottavaa. Yrityksen mukanaolo oli motivoivaa, se toi työhön konkretiaa, haasteita sekä positiivisia paineita. Tällä tavoin pääsin myös kurkkaamaan yrityksen sisälle, arkipäivän työelämään, Kylmänen sanoo. Voin vilpittömästi suositella tämän tyyppistä yhteistyötä muillekin yrityksille. Konkreettisen hyödyn lisäksi nuorten kanssa töitä tehdessä omatkin ajatukset virkistyvät. Suunnitelmissa on jo uuden tutkimuksen teettäminen, Harri Kujansuu kertoo. Teksti: Mirka Sillanpää 12 13

8 Vastuullinen kuluttaminen on ristiriitainen juttu Keskon kehitysjohtaja Ulla Rehell ja kulutustutkija, ma. professori Terhi-Anna Wilska Turun kauppakorkeakoulusta pysähtyivät pohtimaan, mitä kuuluu vastuulliselle kuluttamiselle. Teksti: Jussi Matikainen Kuva: Kaisa Rautaheimo Ero kuluttajien asenteiden ja todellisen ostokäyttäytymisen välillä on suuri, Terhi-Anna Wilska (vas.) ja Ulla Rehell pohtivat. Tietoisuuden taso on lisääntynyt huimasti viimeisen parin vuoden aikana ilmastonmuutoskeskustelun myötä, Ulla Rehell toteaa marraskuun lopun vesisateen rummuttaessa neuvotteluhuoneen ikkunaa. Vihreys on ollut pinnalla kauimmin ja sillä on pyritty herättämään erityisesti kuluttajia. Toisaalta vastuullisuudessa on ensin yritetty herättää yrityksiä. Kysymys kuuluu, kenen vastuulle mikäkin asia voidaan lopulta laittaa, Terhi-Anna Wilska pohtii. Ainakin EU-komissio on sälyttänyt ison kuorman kaupan harteille. Komission mielestä kaupan alan toimijat voivat vaikuttaa tuotannon olosuhteisiin, valikoimiin ja kuluttajien tietoisuuden lisäämiseen. Kun taas katsoo, mitä kuluttajat oikeasti ostavat, on kuilu tutkimuksissa annettujen vastausten ja todellisen ostokäyttäytymisen välillä iso, Rehell kertoo. Totta. Ihmiset saattavat olla asenteiltaan hyvinkin vihreitä, mutta ostotilanteessa kuluttaja on taipuvainen valitsemaan halvimman vaihtoehdon, Wilska sanoo. Pääkaupunkiseutu vs. muu Suomi Wilska on tarkastellut eettistä kuluttamista Keskolle tekemässään tutkimuksessa. Nuoret ovat tyypillisesti yhden liikkeen ihmisiä. Yleinen vastuullisuus on tyypillisempää vähän vanhemmille naisille. Koulutustaso korreloi vahvasti eettisen kuluttamisen kanssa. Tutkimus paljasti ehkä yllättäenkin, että pääkaupunkiseudun kuluttajat ovat vähemmän tiedostavia kuin muualla Suomessa. Pääkaupunkiseutu on vastakohtien paikka. Sieltä löytyvät myös ne tiedostavimmat kuluttajat, mutta toisaalta on tosi paljon porukkaa, joita nämä asiat eivät kiinnosta yhtään. Yllättäen myös kierrättäminen on vähäisintä tiiviisti asutulla pääkaupunkiseudulla. Voi olla, että tämä on jollakin lailla rinnasteinen luontosuhteeseen, Rehell pohtii saaden Wilskalta kannatusta näkemykselleen. Kymmenen vuotta K-ympäristökauppoja Kuluttajat eivät ole valmiita näkemään suurta vaivaa tuotteiden eettisyysasteen selvittämiseen. Keskossa haemmekin volyymituotteiden peittävyyttä. Esimerkiksi omien kahvimerkkiemme myynnistä 90 prosenttia on sertifioitujen järjestelmien alla. Pirkka-banaanit puolestaan ovat Reilun kaupan tuotteita. Rehell työskentelee kehitysjohtajana Keskon viestintä- ja yhteiskuntavastuuyksikössä. Konsernitasolla vastuullisuustyötä tekee kolme ihmistä, mutta koko Keskossa noin kymmenkertainen määrä. Meillä on yhteiskuntavastuun ohjausryhmä, jonka tekemät linjaukset viedään tarvittaessa vielä hyväksyttäviksi konsernin johtoryhmään. Sen jälkeen toimialajohto ja operatiivinen johto vievät asioita eteenpäin. On äärimmäisen tärkeää, että vastuullisuusasiat on linkitetty tiukasti varsinaiseen bisnekseen. Keskolla on K-ympäristökauppamalli, joka on ollut käytössä kymmenen vuotta. Supermarketeissa ja Citymarketeissa ympäristökaupan status kuuluu ketjukonseptivaatimukseen, K-markettien osalta tavoitellaan 50 prosentin peittävyyttä. Ensi vuoden loppuun menneessä myös rauta- ja maatalouskaupat ovat järjestelmän piiriissä. Järjestelmässä on kriteerit esimerkiksi energiankulutukselle, jätehuollolle ja valikoimille. K-ympäristökauppadiplomin saamista edeltää kaupan itsearviointi ja ulkopuolisen tekemä auditointi, Rehell kertoo. Tulokset puhuvat puolestaan. Vuosina Keskon päivittäistavarakaupassa saatiin esimerkiksi lämmönkäytössä 60 ja sähkössä 25 prosentin suhteellinen säästö. Hillittyä vai hillitöntä? Kaupalle asetetaan kasvavia vaatimuksia lisätä kuluttajien tietoisuutta, mutta asia ei ole näin yksioikoinen. Vastuun pitäisi olla ensisijaisesti tuottajilla. Ja kuluttajan kasvattamisesta vastaa valtiotasolla työ- ja elinkeinoministeriö ja sen alainen Kuluttajavirasto. Ministeriön tekemässä virallisessa kuluttajapoliittisessa ohjelmassakin on paljon ristiriitoja. Siinä puhutaan esimerkiksi hillitystä kuluttamisesta. Mitä ihmettä tämä tarkoittaa? Varmasti ministeriössä toivotaan, että kulutettaisiin paljon, mutta toisaalta vaaditaan kiinnittämään huomio kulutuksen vastuullisuuteen. Kuluttaja tuntee olonsa ristiriitaiseksi, Wilska kritisoi. Wilska muistuttaa, että suomalainen kuluttajapolitiikka on tähän asti ollut äärimmäisen hintatietoista. Pitäisikö meidän uskoa, että ihmiset muuttaisivat kuluttamistaan omaksi taloudelliseksi tai ajalliseksi tappiokseen? Pessimistinen näkemykseni on, että kuluttaja ei ole tähän valmis. Olisiko sittenkin parempi, että epäeettisiä tuotteita rokotettaisiin esimerkiksi haittaveroin? Toisaalta olisi vaarallista, jos luotaisiin säädöksiä, jotka perustuisivat pelkkään tuotannonaikaiseen vaikutukseen. Esimerkiksi elintarvikkeiden osalta oleellista on useimmiten alkutuotanto tai se, miten valmistat tuotteen kotona, Rehell muistuttaa. Lisääntyykö tietoisuus tasapuolisesti? Sateen ikkunan takana yltyessä on hyvä pohtia vielä hetki tulevaisuutta. Missä mennään muutaman vuoden päästä? Uskon, että tietoisuus lisääntyy. Ilmastonmuutos ja siihen liittyvät negatiiviset kokemukset ovat jokaista kuluttajaa lähellä. Toisaalta esimerkiksi energian ja tiettyjen raaka-aineiden hinnat nousevat. Talouden taantumavaiheessa on tärkeätä, että valmistajat ja kauppa eivät lähde pelkkään hinta edellä -markkinointiin, vaan jaksavat tehdä ketjuna töitä sen eteen, että tuotteiden elinkaaren aikaisia vaikutuksia sekä kuluttamisen vaikutuksia kokonaisuudessaan vähennetään, Rehell korostaa. Wilska nostaa esille pessimistisemmän skenaarion. Veikkaan, että jakautuminen koulutuksen ja tulojen mukaan saattaa kasvaa. On mahdollista, että eettisestä kuluttamisesta tulee trendikäs hyväosaisten juttu. Pelkään hieman, että massakulutus säilyy samanlaisena kuin nytkin ja hyvin tietoisten ihmisten pieni porukka erkanee enemmän

9 Sub muuttuvan median etujoukoissa Sub on kaupallinen tv-kanava, joka on menestyksekkäästi yhdistänyt tv:n ja internetin toimivaksi kokonaisuudeksi. Subille on tärkeää, että ohjelmien parissa voi viihtyä silloin, kun itselle parhaiten sopii. Teksti: Mirka Sillanpää Kuvat: Esko Keski-Oja Jatkossa panostamme tv-ohjelmiston lisäksi myös entistä monipuolisempiin nettipalveluihin, Subin kanavajohtaja Maaretta Tukiainen sanoo

10 V I E R A S K Y N Ä Marco Steinberg Nykyään puhutaan paljon mediakentän pirstaloitumisesta. MTV Mediaan kuuluva Sub on yhdistänyt eri osa-alueet kokonaisratkaisuksi, jossa internetsivut tukevat tv:tä ja toisinpäin. Subilla on yleisöönsä uudenlainen, läheinen suhde. Kanava kuuntelee yleisöään, ja katsojilla on mahdollisuus vaikuttaa. Joissakin ohjelmissa katsojat voivat osallistua netin tai tekstiviestien kautta jopa sisällöntuotantoon. Yhteisöllisyys on arvokas käyttövoima. Kanava, joka ei kuuntele yleisöään on pian kuollut kanava. Monimuotoisuuteen on panostettava, sillä tulevaisuudessa sisällöt ovat päätelaitteesta riippumattomia eli ohjelmia voidaan katsoa tv:stä, netistä tai vaikka kännykästä, Subin kanavajohtaja Maaretta Tukiainen sanoo. Sub.fi-sivuston kävijämäärät ovat tänä vuonna kasvaneet merkittävästi viime vuoteen verrattuna. Syksyn aikana nettisivuilla vieraili viikottain reilut eri kävijää. Suurin osa Subin ohjelmista on ollut ilmaiseksi tarjolla netti-tv:ssä jo vuoden 2008 alusta. Netti-tv:n avulla katsojia voidaan palvella entistä paremmin. Ohjelmien fanitus on yllättävän intensiivistä. Moni seuraa tietyn sarjan tapahtumia sekä tv:stä että netistä. Sivuillamme on myös kasvava nettiyhteisö, jossa käyttäjät keskustelevat, vaihtavat ajatuksia ohjelmista ja lataavat omia videoitaan muiden nähtäväksi, Tukiainen kertoo. Jatkossa panostamme tv-ohjelmiston lisäksi myös entistä monipuolisempiin nettipalveluihin. Tärkeää on, että katsojat voivat Interaktiivista sisällöntuotantoa Viestintäliiketoiminta elää jatkuvasti. Ala on ollut murroksessa jo viimeisten parinkymmenen vuoden ajan. Nykypäivän mediakenttää kuvaa hyvin käsite cross media combo eli eri mediat kytkeytyvät toisiinsa paljon enemmän kuin ennen. Niiden keskinäinen suhde sekä suhde yleisöön elää ja muuttuu koko ajan. Esimerkiksi liikkuvaa kuvaa katsotaan usein tv:stä tai valkokankaalta, mutta sitä myös ladataan netistä omalle tietokoneelle tai multimediapuhelimelle entistä enemmän, TuKKK:n viestintäliiketoiminnan ma. professori Saara L. Taalas sanoo. Verkossa kaikki mediat, lehdet, tv-kanavat tai ra- Yhteisöllisyys on arvokas käyttövoima. Kanava, joka ei kuuntele yleisöään on pian kuollut kanava. viihtyä sisältöjemme parissa silloin, kuin heille itselleen parhaiten sopii, Tukiainen täydentää. Subimainen ratkaisu Sub näkyy koko maassa, ja sen pääkohderyhmänä ovat vuotiaat. Kanavan myynnin tavoitteena on tarjota mainostajille koko ajan uusia, monimediallisia ratkaisuja. Sub on ensimmäisenä kanavana maailmassa tuotteistanut oman kanavailmeensä. Niin sanotussa tehoviikkoratkaisussa asiakas saa viikoksi käyttöönsä toistuvan näkyvyyden jatkuu-tunnusten yhteydessä. Kuluvana syksynä olemme myös ottaneet tuotesijoittelun osaksi mainosratkaisujamme. Netti-tv:ssä pyörivien tv-ohjelmien alussa ja lopussa tarjoamme asiakkaiden on line -videoille mainospaikkoja, Tukiainen listaa eri vaihtoehtoja. Luovista mainosratkaisuistaan tunnetulle kanavalle on tuttua myös branded content eli asiakkaan kustantama sisältö. Jokin aikaa sitten Subilla pyöri muun muassa Axe game killers -sarja. Sarja oli Axen kustantama ja käsikirjoitus oli tehty Axe-deodorantin ympärille. Tämän kaltaisia ratkaisuja nähdään tulevaisuudessa varmasti lisää. Tukiainen kertoo, että kanavan erilainen tapa paketoida asiakkaalle mainosratkaisuja on pikku hiljaa alkanut muotoutua käsitteeksi. Kuuntelemme tarkasti erilaisia kentältä kantautuvia ääniä, kun etsimme ja kehitämme uudenlaisia tuotteita mainostajille tai uusia palveluja katsojille. Paras kiitos työstä on se, kun asiakas tai mediatoimisto ehdottaa, että tähänhän voisi tehdä subimaisen ratkaisun. Mukana muutoksessa Sub lanseerattiin elokuussa Tukiainen oli kanavan ensimmäinen virallinen työntekijä, jonka tehtävänä oli ryhtyä rakentamaan ohjelmistoa ja Subin brändiä yhteistyössä laajemman, MTV Mediasta kootun työryhmän kanssa. Pitkäjänteinen kehitystyö on tuottanut tulosta, sillä syksyllä Sub nousi kohderyhmänsä toiseksi katsotuimmaksi kanavaksi. Päivittäin Subia katsoo keskimäärin 1,5 miljoonaa suomalaista. Ohjelmamme ovat rehellisesti puhdasta viihdettä. Sub on sekoitus ulkomaisia sarjoja, kotimaisia viihdeuutuuksia, lifestyle-realityä, elokuvia sekä omia löytöjämme, kuten telenoveloita tai espanjalaista rikosdraamaa, Tukiainen kertoo. Kanavajohtaja kiittelee Subin luovaa ja osaavaa henkilökuntaa, jota on tällä hetkellä vakituiset freet mukaan lukien reilut kolmekymmentä. Myyntipuolen ja sisältöpuolen ihmiset työskentelevät samassa avarassa, oranssinsävyisessä ja modernissa tilassa. Meillä on ollut oma myyntiorganisaatio jo kolmisen vuotta ja tänä vuonna myyntimme on kasvanut merkittävästi. Osa menestyksestä on varmasti myös myynnin ja sisällön toimivan yhteistyön ansiota. Mediatalojen vuoden 2008 yrityskuvatutkimuksessa Subia kuvailtiin edelläkävijäksi, nykyaikaiseksi ja kehittyväksi. Olemme koko kanavan olemassaolon ajan olleet jatkuvassa kasvussa ja mukana muutoksessa. Meille muutos on positiivinen asia, menemme muutoksen suuntaan, emme vastusta sitä. Sisäinen visiomme on, että Sub näyttää suunnan tulevaisuuden tv:lle, Tukiainen linjaa. diokanavat kilpailevat toistensa kanssa. Ne pärjäävät, jotka osaavat toimia taitavimmin. Viime vuosina verkkoon on syntynyt jonkin tietyn asian ympärille monia sosiaalisia yhteisöjä, hyviä esimerkkejä ovat nuorisolehti Demin suosittu nettiyhteisö tai Vauva-lehden vilkas keskustelupalsta, Taalas täydentää. Median ja yleisön suhde on muuttunut. Median käyttötavat eivät ole enää yritysten päätettävissä vaan yleisö päättää mitä, miten ja milloin se mediaa käyttää. Liiketalouden näkökulmasta kiinnostavaa on se, miten yleisö luo ja tuottaa erilaisia median käyttötapoja. Tutkijoita kiinnostavat erityisesti uudenlaiset sisällöntuotantotavat. Esimerkiksi Suomessa pieni joukko scifi-harrastajia teki oman elokuvan. Elokuva sinällään ei ole kiinnostava, vaan se, että elokuvaa tehdessä syntyi uusi tapa tuottaa elokuvia, Taalas havainnollistaa. Media Futures Network on tiivis akateeminen yhteisö, jota Saara L. Taalas johtaa. Yhteisön toiminta keskittyy viestinnän ja medialiiketoiminnan tulevaisuuden haasteisiin ja kehitykseen. Media Futures Network on mukana loppuvuodesta alkaneessa työ- ja elinkeinoministeriön alaisessa strategisessa hankkeessa, jonka tavoitteena on luovan talouden kehittäminen ja sen tulevaisuuden haasteiden selvittäminen. Change! Menestyksen uusimisen haaste Marraskuun 6, aamukuudelta istuin olohuoneen sohvalle seuratakseni suorassa lähetyksessä Barack Obaman voitonpuhetta. Vaalikampanjan motto Change sai ensimmäistä kertaa aivan todellisen merkityksen. Siinä suomalaissyysaamuharmaudessa, minä aamutakissa murolautasen kanssa, Obama puvussaan miljoonakansan edessä koin valtavaa liikutusta ja vastakohtien energiaa. Jääko muutos vain sanaksi vai tapahtuuko se sittenkin? Pitkään se olikin kuulostanut pelkältä sanalta. Change, How are you?, Amerikassa kun on välillä niin helppo sanoa ihan mitä vaan. Ja muutoshan sinänsä ei ole minkäänlainen tavoite; eihän kaikki muutos ole tarpeellista tai hyvästä. Tässä tuntui kuitenkin olevan jotain muuta. USA:ssa on koettu viime vuosina monitasoista vääryyttä ihan kaikkien amerikkalaisten arkielämässä. Niin raju ja konkreettinen kriisi on ollut, että se on saanut heidät yksimielisesti haluamaan muutosta. Onko mahdollinen muutos Obaman tai sittenkin Bushin ansiota? Mutta ehkä suurin muutos onkin halu muuttaa syvempiä yhteiskunnallisia rakenteita. Presidentti Obama on uuden monikulttuurisen Amerikan uusi johtaja. Pelkkä sana, mutta mies sanan takana on huikean muutoksen esimerkki. Maalla, joka on perustettu suvaitsevaisuuden uudelle pohjalle, on kestänyt satoja vuosia päästä sanoista toteen. Sanan ja toteutuksen kuilu on valtava. Niin kuin Amerikkakin, akateeminen ala elää kriisin aikoja. Yhteiskunnan menestyksen veturina ovat toimineet perinteisesti tieteellinen opetus ja tutkimus. Tämän päivän suuret haasteet nivoutuvat kuitenkin monien eri alojen risteyksessä. Mitä on esimerkiksi terveydenhuolto? Sehän ei ole irrallisia asioita yhdessä kuten mm. lääkkeitä, lakeja, rakennuksia, terapioita, lääkäreitä, prosesseja, eettisyyttä, tutkimusta tai liiketaloutta, vaan näiden kaikkien nivoutuminen kompleksiseksi järjestelmäksi. Tänään haasteemme ei ole pelkästään syvemmän tiedon hakeminen vaan eri tietojen yhteisvaikutuksen ymmärtäminen; löytää ratkaisujen arkkitehtuuria. Aikakautemme tarpeet vaativat koko reseptin taitamista, kun taas yhteiskunta keskittyy osaamisessaan eri ainesosiin. Meillä Harvardissa on hiljattain herännyt ajatus, että tulevaisuuden yliopiston on kyettävä hyödyntämään kaikkea eri tiedekuntien osaamista aivan uudella tavalla. Uusi motto onkin One University yksi yliopisto. Mutta haaste on valtava, kun kannustimet ovat heikkoja muuttamaan nykyinen, tiedekuntavetoinen menestykseltä maistuva resepti. Uuden kokonaisuuden synnyttäminen ei onnistu pelkästään tuomalla monia yhteen, vaan se vaati uudenlaista resursointia ja oppimista, uusien kannustimien kehittämistä ja mikä tärkeintä: ne oikeat yksilöt jotka saavat sanan ja sen toteutumisen kuilun supistumaan. Puheensa lopussa Obama puhuu Amerikan muutoksenkyvystä: For that is the true genius of America that America can change. Mutta suurin haaste hänelle jää uudistaa siellä missä on ollut niin paljon menestystä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Washington-lobbaajat ovat kaksinkertaistuneet. Tämä on esimerkki siitä, että vaikka tahto muutokseen on kasvanut, niin ovat esteetkin. Suomessa on tartuttu tähän haasteeseen todenteolla: Turussa kauppakorkeakoulun ja yliopiston yhteisen toimintamallin luomisella, Helsingissä Aalto-yliopistolla. Näissä on mahdollisuus vastata uuden maailman tarpeisiin ihan toisella tavalla. Ilman Harvardin kaltaisen menestyksen ja USA:n mittakaavan kasvattamia paineita tässä on edellytykset onnistua siinä missä muilla on liian suuret muutoksen haasteet. Onnistuakseen on hyödynnettävä Suomen kokoisen maan tuottama ketteryys ja sen vankka osaaminen. Mutta kriittistä on myös löytää oman muutoksen henkilö, oma Obama, joka mahdollistaa uuden inhimillisen tulevaisuuden reseptin. Change voi olla pelkkä sana monelle, Suomessa sillä on valtavan menestyksen mahdollisuudet. Marco Steinberg Associate Professor, Harvard Design School Strategic Design Director, Sitra 18 19

11 Suuri muutos sulatellaan sopivissa paloissa Kaarinalaisesta Hakanitista tuli vuodenvaihteessa osa kansainvälistä Henkel-konsernia. Hakanitin toimitusjohtaja Juha Helokosken mukaan muutosprosessissa tarvitaan selkeää johtajuutta ja hyvin suunniteltua etenemisjärjestystä. Teksti: Jussi Matikainen Kuva: Robert Seger Juha Helokoski 20 21

12 Hakanit on 1960 perustettu parturija kampaamoalan tukkuliike. Kaarinassa toimiva yritys on saksalaisen Schwarzkopf Professionalin maahantuoja ja tukkuliikeagentti Suomessa ja Virossa. Yritys työllistää yli 70 henkeä. Marraskuussa 2007 Hakanitin hallitusta informoitiin syntymässä olleesta yrityskaupasta. Perheyritysomisteinen Hakanit siirtyi kaupan myötä osaksi saksalaista Henkel-konsernia, joka hallinnoi Schwarzkopf Professional -brändiä. Henkelin edustajat laittoivat johtoryhmämme testiin. Saksalaiset vakuuttuivat nopeasti siitä, etteivät Hakanitin markkinajohtajuus ja vuosia kestänyt voimakas kasvu ole sattuman kauppaa, vaan perustuvat hyvään johtamiseen ja osaavaan henkilökuntaan, toimitusjohtaja Juha Helokoski sanoo. Hakanitin arvo on ihmisissä, jotka ovat vuosia jopa vuosikymmeniä työskennelleet yrityksessä ja tuntevat alan kuin omat taskunsa. Ostajayritys halusikin turvata toiminnan jatkumisen häiriöttä. Hakanitin koko henkilökunta kuuli yrityskaupasta joulukuussa. Siirtyminen osaksi jättikonsernia Henkel työllistää ihmistä 125 maassa oli ajatuksellisesti iso muutos. Yrityksessämme ihmiset ovat tottuneet toiminnan turvallisuuteen ja ennakoitavuuteen. Pienetkin muutokset totuttuun herättävät kysymyksiä ja epäluuloja. Muutostilanteessa avoin tiedottaminen ja henkilökunnan sitouttaminen muutosprojekteihin on ensiarvoisen tärkeää. Parturi-kampaajan kumppani Hakanit on täyden palvelun talo, josta parturi-kampaaja saa tarvitsemansa avun aina yrityksen perustamisesta lähtien. Schwarzkopf Professional -tuotesarjan lisäksi valikoimaan kuluu kalusteita ja erilaisia tarvikkeita. Yrityksellä on ympäri Suomea viisi noutomyymälää, ja kentällä toimii kymmeniä myyntiedustajia ja kouluttajia. Pienyritysvaltaisella alalla henkilökohtaisen myyntityön merkitys on keskeinen. Suomessa on kymmenisen tuhatta parturi-kampaamoa, ja niistä valtaosa on pieniä yhden kahden hengen yrityksiä. Hankintapäätökset tehdään kampaamoissa itsenäisesti, mikä tekee toimialasta haastavan ja mielenkiintoisen. 22 Schwarzkopf Professionalin ohella alalla on muutama muu kansainvälinen pelaaja ja paljon kotimaisia valmistajia. Helokosken mukaan kellään valmistajista ei ole merkittävää teknistä ylivoimaa. Kilpailu perustuu palveluun, toimivaan logistiikkaan ja koulutukseen. Toimintaperiaatteemme on asiakkaiden nopea ja täsmällinen palvelu. Toinen periaatteemme on joustavuus. Pyrimme aina löytämään ratkaisun asiakkaan ongelmiin. Askel askeleelta Kokoerosta huolimatta Hakanitin edustajia on kuultu yhdistymisessä. Toimiva johto on saanut vaikuttaa siihen, missä järjestyksessä Henkelin prosesseja on alettu soveltaa. Yksi ensimmäisistä avauksista oli pääsy mukaan eurooppalaiseen logistiseen ketjuun. Varastoarvot Kaarinassa laskivat ja toimitukset asiakkaille tehostuivat. Tällä hetkellä iso hanke on tietojärjestelmien integrointi. Tässäkin projektissa meitä on kuultu ja vuoksemme on tehty muutoksia Henkelin tietojärjestelmiin. Omat tietojärjestelmämme olivatkin jo elinkaarensa loppupuolella, joten tämä muutos tulee hyvään saumaan. Helokoski myöntää, että muutosprosessit kuormittavat tiettyjä ihmisiä todella paljon. Projektien läpivienti on haastavaa, kun samaan aikaan on varmistettava, ettei perustehtävä häiriinny. Muutos on mahdollisuus Muutokseen sopeutumisen aikataulu on jokaisella yksilöllinen. Ensireaktiona on useimmiten epävarmuus ja pelkokin. Pikkuhiljaa se kuitenkin kääntyy uteliaisuudeksi. Olen huomannut ihmisissä innostuneisuutta. En voi kuitenkaan pakottaa ketään hyppäämään tunnetilasta toiseen ennen aikojaan, Helokoski pohtii. Helokoski korostaa, että yrityksen henkilökunnalle on tarjottava mahdollisuutta uuden oppimiseen ja kehittymiseen. Muutos on mahdollisuus, se voi tuoda kunkin omaan työhön lisää monipuolisuutta. Osana kansainvälistä konsernia meidän on tarjottava henkilökunnalle mahdollisuuksia esimerkiksi omaehtoiseen kielten oppimiseen. Vaikka sopeutuminen muutokseen on henkilökohtaista ja aiheuttaa myös vastareaktioita, ei jarrumielialalle saa antaa yrityksessä valtaa. Tämän varmistaminen on toimitusjohtajan tehtävä. Muutoksessa tarvitaan selkeää näkemystä siitä, mihin ja missä järjestyksessä ollaan matkalla. Historia osoittaa, että Hakanit on yrityksenä toimiva kuin mikä. Uskon, että meillä on Henkelin osana edessämme hyvä tulevaisuus. Integraatiovaihe resursoitava huolellisesti KTT Erkki Vuorenmaa Turun kauppakorkeakoulusta on paneutunut yritysfuusioiden problematiikkaan. Merkittävä määrä yritysostojen haasteista ajoittuu integraatioprosessiin. Yritysostoja suunniteltaessa ei aina huomioida, kuinka suuria haasteita integraatiovaiheessa on. Yhdistymisestä tulisi tehdä suunnitelmallinen prosessi ja varata siihen riittävästi resursseja. Myös organisatorisia jännitteitä syntyy helposti. Me vastaan he -asetelmaa tulisi välttää. Vuorenmaa korostaa ostajayrityksen ja ostettavan yrityksen välisen keskusteluyhteyden tärkeyttä. Vain näin saadaan ennakkoon selville, mitkä ostajayrityksen käytännöistä kannattaa viedä ostettuun yritykseen. Vuorenmaa muistuttaa, että integraatio tuo yhdistyville yrityksille myös suuria mahdollisuuksia. Siinä on hyvä vaihe toteuttaa muutosprojekteja, joita ei välttämättä muuten saataisi käynnistettyä. Kim Lindroosista Vuoden opettaja Teksti: Tuija Alihaanperä Kuva: Jussi Matikainen Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta valitsi vuoden 2008 opettajaksi ruotsin kielen ma. lehtori Kim Lindroosin. Valinnan perusteluina oli muun muassa, että tämä opettaja tekee ruotsin kielen opiskelusta jopa hauskaa. Ehkä hauskuus tulee siitä, että yritän panostaa vaihtelevuuteen. Myönteinen ilmapiiri on edellytys oppimiselle. Tavoitteenani on pitää turha ryppyotsaisuus pois, vaikka joissakin asioissa olenkin tiukka, Kim Lindroos sanoo. Opiskelijoiden kommenteissa kiiteltiin myös sitä, että ilmapiiri tunneilla on erittäin mukava, eikä kenenkään tarvitse pelätä suunsa avaamista. Lindroos pyrkii ottamaan kaikki opiskelijat aina huomioon. Pyrin aina puolueettomuuteen, että kaikki ovat samalla viivalla omasta osaamistasostaan katsoen. Opetuksessa on tärkeää, että ei pidä mitään itsestäänselvyytenä, vaan J U L K A I S U J A Viideltä saunaan ja kuudelta kuorintaan Julkaisu perustuu samannimiseen pro gradu -tutkielmaan, joka sai Nuorisotutkimusseuran gradupalkinnon syksyllä 2007, The Westermark Society ry:n palkinnon parhaasta sosiologian pro gradu -tutkielmasta sekä Turun kauppakorkeakoulun tieteentekijät ry:n Nuori Tutkija -palkinnon keväällä Suomalaisten miesten, ja erityisesti nuorten miesten, on katsottu olevan aikaisempaa kiinnostuneempia omasta ulkonäöstään. Muutok- OL3-ydinvoimalaitosyksikön rakentamisen taloudelliset vaikutukset valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittäviä Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka suuret OL3-rakennushankkeen suorat ja epäsuorat tuotanto- ja työllisyysvaikutukset ovat Satakunnassa ja koko Suomessa. Lisäksi selvitettiin ydinvoimalaitoshankkeen paikallisverotulovaikutuksia Eurajoella ja koko Satakunnassa sekä hankkeen ulkomaalaisten työntekijöiden vaikutuksia Satakunnassa. Kvantitatiivisten vaikutuksen arviointiin käytettiin maakunta- ja valtakuntatason pa- selittää asiat aina perusteellisesti, Lindroos pohtii. Lindroosin mielestä kielten opiskelulla on ratkaiseva merkitys, jotta opiskelijat valmistuttuaan pärjäävät työmarkkinoilla. Viestintä eri kielillä on todella tärkeää. Ruotsin kielen taito liike-elämässä on tarpeen, koska Ruotsi on kolmen suurimman kauppakumppanimme joukossa. Ruotsissa on lisäksi paljon suomalaisyrityksiä ja täällä paljon ruotsalaisyrityksiä. Tarvitaan siis ihmisiä, jotka osaavat ruotsia ja suomea. Suomi on myös kaksikielinen maa, ja se näkyy jos sen antaa näkyä. Riittävän ruotsinkielentaitoisena voi hyödyntää monenlaista potentiaalia, Lindroos toteaa. Valinta vuoden opettajaksi on Lindroosille tunnustus työssä onnistumisesta. Opettajan ammatti on oman persoonan likoon pistämistä. Pidän opiskelijoiden kanssa työskentelystä ja viihdyn erittäin hyvin työssäni, Kim Lindroos sanoo. sen myötä myös miesten kulutuksen on sanottu muuttuneen ulkonäkökeskeisemmäksi. Julkaisussa miesten ulkonäöstä huolehtimista ja siihen kohdistuvaa kuluttamista tarkastellaan Suomi 1999 ja Suomi kyselyn yhdistetyn aineiston sekä Tilastokeskuksen vuosien kulutustutkimusaineistojen avulla. Tulokset osoittavat, että ulkonäöstä huolehtiminen on tärkeämpää nuorille kuin vanhemmille miehille. Lisäksi nuoret miehet arvioivat nos-tuotosanalyysiä, aluetason keynesiläistä kerroinmallia ja kuntien verotuloja koskevia laskentamalleja. Koko OL3-hankkeen kestoaikana Satakunnan kokonaistuotannon arvioitiin kasvavan miljoonaa euroa ja työllisyyden henkilötyövuotta hankkeen ansiosta. Vastaavat valtakunnallisen tason arviot ovat 1,7 3,2 miljardia euroa ja henkilötyövuotta. OL3-rakennus- omaan ulkonäköön kohdistuvan kuluttamisensa suuremmaksi kuin vanhemmat miehet. Sen sijaan suomalaisten miesten ulkonäköasenteet tai kulutusarviot eivät olleet muuttuneet naisille perinteisesti tyypillisemmiksi tarkasteluvuosien välillä. Sarpila Outi: Viideltä saunaan ja kuudelta kuorintaan. Miesten ulkonäöstä huolehtiminen ja ulkonäköön kuluttaminen 2000-luvun Suomessa. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja. Keskusteluja ja raportteja 3:2008. ISBN (nid.), (PDF). hankkeen pysyvä vuotuinen verotulovaikutus hankkeen valmistuttua on Eurajoella vajaa kuusi miljoonaa euroa. Rakennushankkeen aikaiset verotulovaikutukset Satakunnassa ovat puolestaan noin 30 miljoonaa euroa. Ulkomaalaisten työntekijöiden kysyntäperusteiset vaikutukset ovat noin 160 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan hankkeen taloudelliset vaikutukset ovat varsin merkittävät sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Karppinen, Ari ja Oikarinen, Elias (2008): Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön rakentamisen taloudelliset vaikutukset. Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö. Julkaisusarja A: Nro A25/

13 Jouni Peltomaa ja Juha V. Virtanen kertovat, miten Turun kauppakorkeakoulu muutti heidän elämäänsä Bisnesmaailm asta opintielle Teksti ja kuvat: Jussi Matikainen Kauppakorkeakoulun opeilla on suurempi painoarvo kuin osasin odottaa. Aivot työstävät koko ajan sitä, miten liittää opitut asiat ar- keen ja käytännön elämään. Jouni Peltomaa On ollut mielenkiintoista opiskella laadullisen tutkimuksen tekemistä. Se on avannut maailman, joka on älyllisesti hyvin antoisa. Juha V. Virtanen Versio 2.0 Opiskellessaan kauppaopistossa 80- luvun alussa Jouni Peltomaa meni kesätöihin vakuutusyhtiö Sampoon. Toisena kesänä ahkeralta apulaiselta kysyttiin, jäisikö hän taloon talven tullenkin. Sammossa Peltomaa sitten viihtyi 2000-luvun alkuun asti, jolloin hän siirtyi johtotehtäviin pankkimaailmaan. Vuonna 2006 Peltomaa valittiin tutkintoopiskelijaksi Turun kauppakorkeakouluun. Yliopistotutkinto on nuoruuden haave, joka aikanaan jäi toteuttamatta. Opiskelemaan ajoi myös pitkä kokemus työelämän esimiestehtävissä. Halusin syventää teoreettista näkemystä ja valmiuksiani johtajana, Peltomaa sanoo. Monet polut kohtaavat Peltomaa lukee pääaineenaan johtamista ja organisointia. Hän kirjoittaa graduaan johtoryhmän riskienhallinnasta ja aikoo valmistua kauppatieteiden maisteriksi ensi vuonna. Tutkimuskohteena on kolme suuryritystä, joiden johtoryhmien työskentelyä olen tutkinut. Tarkastelen johtajien näkemyksiä riskienhallinnasta ja yhteiskuntavastuusta. Turun kauppakorkeakoulun vahvuusalueisiin kuuluva vastuullinen liiketoiminta on Peltomaalle tuttua jo ennestään. Peltomaa kuuluu Finnish Business & Society -verkoston perustajajäseniin. 90-luvun lopulla lähdimme Stakesin johtamassa projektissa pohtimaan, olisiko Suomessakin tarvetta yrityslähtöiselle yhteiskuntavastuuverkostolle. Suomi oli silloin ainut EU-maa, josta verkosto vielä puuttui, Peltomaa muistelee. Työuransa aikana Peltomaa on toiminut myös järjestötehtävissä Suomen Nuorkauppakamarit ry:n valtakunnallisena puheenjohtajana. Koko Suomi tuli tutuksi, kun kiersin paikallisia nuorkauppakamareita ja samalla sain mahdollisuuden tutustua monipuolisesti talouselämään ja yrityksiin joka puolella maata. Järjestöaikana pääsin yritysvierailuille myös ulkomaille. Työelämä ja järjestötoiminta ovat luoneet monipuolisen kuvan, jota opiskelu nyt täydentää. Rikastuttava kokemus Voisi kuvitella, että siirtymä johtotehtävistä riviopiskelijaksi aiheuttaa jonkinmoisen kulttuurishokin. Peltomaa kertoo, että opiskelun rutiinit tenttimisineen tulivat kuitenkin pian luonteviksi. Hän on viihtynyt hyvin opiskelijana opiskelijoiden joukossa. Keskusteluhetket opettajien ja kurssikavereiden kanssa ovat rikastuttaneet, niiden myötä on saanut asioihin eri näkökulmia. Ja olenpa voinut joitakin opiskelukavereita auttaakin esimerkiksi kesätöiden haussa. Peltomaan mukaan erityisen hedelmällistä on ollut mahdollisuus suhteuttaa uudet tiedot työelämässä saatuun johtamiskokemukseen. Kauppakorkeakoulun opeilla on suurempi painoarvo kuin osasin odottaa. Aivot työstävät koko ajan sitä, miten liittää opitut asiat arkeen ja käytännön elämään. Peltomaa on havainnut, että monet aikuisopiskelijoista opiskelevat, koska kokevat, ettei työnantajalla ole tarjota heille riittävästi haasteita. Peltomaalla onkin työnantajille selkeä viesti. Kehittymishaluiset työntekijät tulisi tunnistaa ja hyödyntää heidän osaamistaan nykyistä rohkeammin. Päivitettynä työelämään Nyt kun opinnot alkavat olla loppusuoralla, Peltomaa tähyää jo aktiivisesti työmarkkinoiden tarjoamia haasteita. Hän on vastikään aloittanut konsultin ja yritysvalmentajan tehtävät kahdessa yrityksessä. Opiskelun aloittamista pari vuotta sitten vauhditti se, että Peltomaa havaitsi itsessään tiettyjä urautumisen merkkejä. En halunnut jäädä polkemaan paikoilleen vaan tunsin, että minulla voisi olla työelämälle enemmänkin annettavaa. Olen nyt noin puolivälissä työuraani, joten tässä oli luonteva paikka päivittää osaamistaan. Nyt odotan innolla, mitä työelämällä on tarjottavanaan tälle Peltomaa 2.0 -versiolle, hän myhäilee. Kolmannella uralla Kesä 73. Erinomaisin arvosanoin kirjoittanut tuore ylioppilas Juha V. Virtanen postittaa hakupaperit Turun kauppakorkeakouluun. Hän kuitenkin tuumaa, että joihinkin pääsykokeisiinkin olisi kiva osallistua siihen aikaan kauppakorkeakouluun valittiin papereiden perusteella. Virtanen osallistuu Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan koko kesän kestäneisiin pääsykokeisiin. Kun tulokset julkaistaan, havaitsee Virtanen saaneensa noin 1300 hakijasta parhaat pisteet. Hyväksymiskirje saapuu myös Turun kauppakorkeakoulusta. Sellaisen tuloksen jälkeen olisi vaatinut aikamoista pokkaa sanoa lääkiksessä, että kävin vain kokeilemassa, Virtanen muistelee. Niinpä hän otti opiskelupaikan vastaan. Virtanen valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1979 ja työskenteli lääkärinä kahdeksan vuotta. 80-luvun loppupuolella hän siirtyi isoisänsä perustaman perheyrityksen nykyisin Virtanen Yhtiöt Oy toimitusjohtajaksi. Yrityksen toimialana oli huonekalukauppa. 90-luvun lopun rakennemuutoksessa yrityksessä päätettiin jättää huonekalujen tukku- ja vähittäiskauppa ja keskittyä kiinteistöliiketoimintaan, josta oli vähitellen tullut merkittävin osa yrityksen toiminnassa. Luonteva suunta Vuosituhannen vaihteessa minulle tuli oikeastaan ensimmäistä kertaa vähän vapaa- aikaa, jota käyttää kouluttautumiseen. 15 vuotta bisneksessä toimineena totesin kauppakorkeakoulun olevan luonteva suunta hakea lisäoppia. Samaan aikaan Virtasen molemmat lapset opiskelivat kauppakorkeakoulussa. Lääkärinä ja terveydenhuollon johtajana työskentelevä vaimo puolestaan sai keväällä 2008 valmiiksi emba-tutkintonsa, joten koko perheen kytkökset Turun kauppakorkeakouluun ovat vahvat. Virtanen muistelee myös isäänsä kosiskellun vasta toimintansa aloittaneeseen kauppakorkeakouluun 50-luvulla. Isä kuitenkin ajatteli, ettei huonekalukauppias moista oppia tarvitse, mutta harmitteli myöhemmin päätöstään. Kauppakorkeakoulussa Virtanen suoritti aluksi kursseja, joista arvioi itselleen olevan bisneshyötyä. Pian huomasin, että tämähän on tavattoman mielenkiintoista ja totesin, että olisi kiva suunnata johonkin tutkintoon. Tutkimus vei mukanaan Syksyllä 2003 Virtanen alkoi kerätä aineistoa väitöskirjaansa, jonka työnimi on Johtajana sairaalassa. Toivon monografian valmistuvan ensi vuonna. Taustani vuoksi ymmärrän paitsi bisneslogiikkaa, myös sitä toimintaympäristöä, jossa terveydenhuollon johtajat työskentelevät. Laadullisen tutkimuksen aineiston muodostavat 25 haastattelua ja niitä täydentävä dokumenttiaineisto. On ollut mielenkiintoista opiskella laadullisen tutkimuksen tekemistä. Se on avannut maailman, joka on älyllisesti hyvin antoisa. Väitöskirja ei ole päämääräni, vaan välitavoite. Virtasen mukaan kauppakorkeakouluympäristössä tehtävälle terveysjohtamisen tutkimukselle on suuri tilaus. Turun kauppakorkeakoulun yksi erityisosaamisen alueista on hyvinvointiala ja julkinen sektori, joten terveysjohtamisen tutkimus istuu profiiliin hyvin. Kaikki urat läsnä En kadu sitä, että valitsin aikoinaan lääketieteellisen, päinvastoin olen siihen hyvin tyytyväinen. Asiat ovat pitkälti sattuman kauppaa, mutta se ei tarkoita, että olisimme ajopuita. Pystymme myöhemmin muuttamaan uramme suuntaa. Ja kun siirtyy eteenpäin, ovat myös aiempi elämä ja ura aina jollakin tavalla läsnä, Virtanen pohtii. Hän seuraa yhä sekä sijoitusmarkkinoita että lääketiedettä. Virtanen toimii myös perheyrityksen hallituksen puheenjohtajana, mutta toimitusjohtajana työskentelee hänen poikansa Juuso Virtanen. Neljännellä uralla Juha V. Virtasta tuskin nähdään. Tähän kolmanteensa hän on niin tyytyväinen, että aikoo viihtyä jatkossakin älyllisesti antoisassa tutkimuksen maailmassa

14 L Y H Y E S T I Kauppatieteellistä koulutusta Pihkovassa kehitetään Itämeren alueen yhteistyönä Turun kauppakorkeakoulu ja Itämeren maiden neuvosto allekirjoittivat sopimuksen EuroFaculty-projektin toteuttamisesta. Kolmivuotisessa projektissa keskitytään kahden Pihkovassa sijaitsevan kauppatieteellisen instituutin opetuksen kehittämiseen Bolognan prosessin mukaiseksi. Hankkeeseen osallistuvat Pskov State Polytechnic Institute ja Pskov Volny Institute. Turun kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutti vastaa projektin toteuttamisesta. Timo Lainema ja Mika Widgrén arvostettujen lehtien toimituskuntiin Tietojärjestelmätieteen ma. professori Timo Lainema on kutsuttu jäseneksi Simulation & Gaming -aikakauslehden ja kansantaloustieteen professori Mika Widgrén Empiricaaikakausjulkaisun toimituskuntaan. Simulation & Gaming: An Interdisciplinary Journal of Theory, Practice and Research on poikkitieteellinen simulaatioiden ja simulaatiopelien metodologioiden ja opetuskäytön tutkimukseen keskittyvä aikakauslehti. Alansa vanhimman ja arvostetuimman lehden toimituskuntaan kuuluvat mm. kokemuk- Kuvassa vasemmalta rehtorit Eduard Moppel (Pskov Volny Institute), Tapio Reponen ja Sergey Verteshev (Pskov State Polytechnic Institute). Projektin kautta Pan-Eurooppa Instituutilla on mahdollisuus vahvistaa Venäjä-osaamistaan ja luoda uusia kontakteja alueella. Pihkovalaisten kumppaneina hankkeessa on Turun kauppakorkeakoulun johtama kuuden yliopiston konsortio, johon kuuluvat Turun yliopisto, Roskilden yliopisto, Trondheimin kauppakorkeakoulu, Tukholman kauppakorkeakoulun Venäjällä toimiva yksikkö ja Pietarin valtiollinen yliopisto. Liike-lehti on uusi hyvinvointialan tietolähde Hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen maisteriohjelma on alkanut julkaista Liikenimistä tiedotuslehteä. Lehti on monipuolinen tietolähde opiskelijoille, hyvinvointialan tutkijoille ja kehittäjille sekä kaikille alasta kiinnostuneille. Liike tarjoaa uusinta hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen tutkimus- tietoa, henkilökuvia, tietoja tapahtumista ja koulutuksista sekä kommentteja ajankohtaisista aiheista. Kahdesti vuodessa ilmestyvää lehteä toimittaa Porin yksikön TSE we (Welfare Economics) -tiimi. Lehden tilaukset: sara.holmila(a)tse.fi sellisen oppimisen teorian keskeinen hahmo David Kolb ja Kasvun rajat -kirjan kirjoittaja Dennis Meadows. Empirica on Springer-Verlagin kustantama neljästi vuodessa ilmestyvä aikakausjulkaisu. Vuoden 2009 alusta se painottuu julkaisupolitiikassaan aiempaa vahvemmin Euroopan integraatioon laajasti ymmärrettynä julkaisten esimerkiksi yksittäisiä EU-maita tai EU:n ulkosuhteita koskevia artikkeleita. Nimestään huolimatta Empirica julkaisee myös teoreettista materiaalia. Liikesivistyrahastolta apurahoja Liikesivistysrahasto myönsi vuoden 2008 toisella hakukierroksella kaksi miljoonaa euroa pääosin kauppatieteelliseen tutkimustyöhön sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisprojekteihin. Turun kauppakorkeakoulun tutkijat menestyivät haussa erinomaisesti. Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston yhteinen Ihmistieteiden tutkijakollegium (TIAS) sai euroa. Professori (ma) Jussi Puhakainen tutkijaryhmineen sai euroa korkeakouluvetoisen innovaatiotoiminnan kehittämiseen Turku Innovation Platformissa (TIP). KTM Eeli Saariselle ja koulutuspäällikkö Sami Lahtiluomalle myönnettiin euroa tutkimukseen, joka keskittyy johtajuuteen ja tiimidynamiikkaan virtuaalisessa monikulttuurisessa kontekstissa. Professori (ma) Pia Arenius tutkijaryhmineen sai puolestaan euroa yrittäjyyden tutkimukseen. Turun kauppakorkeakoulun BID Innovaatiot ja yrityskehitys -yksikölle myönnettiin euroa viestintäliiketoiminnan innovaatioiden tutkimukseen. Lisätietoja: Tulevaisuuden tutkimuskeskukseen neljä uutta EU-hanketta Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa käynnistyy neljä kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavaa, Euroopan unionin rahoittamaa tutkimushanketta. FESTOS-hankkeessa selvitetään uusien teknologioiden turvallisuudelle tulevaisuudessa aiheuttamia uusia uhkakuvia, joita ovat esimerkiksi terrorismi ja järjestäytynyt rikollisuus. Tavoitteena on tunnistaa, arvioida sekä ennaltaehkäistä näitä uhkia. iknow-hankkeessa tutkitaan heikkosignaalianalyysin uusimpia sovellutuksia ja niihin kytkeytyviä IT-sovellutuksia. Tuloksia hyödynnetään Euroopan komission ennakointijärjestelmissä. PATS-hankkeessa keskitytään turvallisuusalan organisaatioihin sekä niiden viestintään, imagoon, maineeseen ja brändäämiseen. PACT-hankkeessa tutkitaan Euroopan mahdollisuuksia siirtyä hiilidioksidipäästöt minimoivaan energiantuotantoon ja yhdyskuntarakenteeseen. Kordelinin säätiön tunnustuspalkinto emeritusprofessori Paavo Okolle Alfred Kordelinin säätiö myönsi Turun kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen emeritusprofessori Paavo Okolle euron tunnustuspalkinnon. Palkinto myönnettiin Okon laaja-alaisista ansioista tutkijana ja yhteiskunnallisena toimijana. Palkintoperusteluissa todettiin Paavo Okon elämäntyölle olevan leimallista vahva teorian ja käytännön vuorovaikutus. Tunnustuspalkinnon saivat myös kirjailija Mirkka Rekola ja Stakesin tutkimusprofessori Matti Rimpelä euron kannustuspalkinnon puolestaan saivat muusikko Aapo Häkkinen, professori Hanna Kokko ja teatteriohjaaja Kristian Smeds. Yrittäjyys houkutteleva valinta nuorille ja ikääntyneille Yrittäjyys on mahdollinen ja houkuttelevakin valinta työuralla nuorten ja ikääntyneiden keskuudessa. Yrittäjänä toimivat ovat pääosin tyytyväisiä valintaansa. Näin todetaan marraskuussa julkaistussa Elisa Akolan, Jarna Heinosen, Anne Kovalaisen ja Katri Suvannon tutkimuksessa Yrittäjyys valintana työuran eri vaiheissa tarkastelussa nuoret ja ikääntyneet. Yrittäjien osuus on alhaisin nuorten ikäryhmässä, josta noin kaksi prosenttia toimii yrittäjänä. Ikääntyneistä yrittäjien osuus on Erikoistutkija, dosentti Petri Tapio Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta sai Suomen Akatemian Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnalta kolmivuotisen rahoituksen ( ) tutkimusaiheeseen Liikenteen ilmastokeskustelun poikkitieteellinen analyysi (CAST). Hankkeessa tehdään viisi prosenttia. Tutkijoiden mukaan eläke-, työ- ja sosiaalipoliittisia järjestelmiä on kehitettävä joustavammiksi, jotta ne tukevat paremmin erilaisia siirtymiä työuran molemmissa päissä. Järjestelmät eivät nykyisellään tue esimerkiksi sivutoimista yrittäjyyttä. Aktiivinen sivutoiminen yrittäjyys tarjoaa yksilölle parhaiten joustavan keinon työmarkkinoilta poistumiseen, työministeri Tarja Cronberg totesi tutkimuksen julkistamistilaisuudessa. L Y H Y E S T I Mainostorstai saavutti suuren suosion Turun kauppakorkeakoulun markkinoinnin aine oli mukana järjestämässä suuren suosion saavuttanutta Turun Mainostorstaita lokakuussa. Turussa ensimmäistä kertaa järjestetty päivä kokosi Kinopalatsiin yli 300 markkinoinnin ja mainonnan ammattilaista. Päivän ohjelmassa yhdistyi alan teoria ja käytäntö yleisöystävällisellä tavalla. Uusinta tietoa tiedostamattoman mielen merkityksestä ja aivotutkimuksen suomista mahdollisuuksista viestinnän tutkimuksessa toi puolalainen psykologi ja neurotutkija Rafal Ohme, joka esityksessään havainnollisti aivosähkökäyriin perustuvan tutkimusmenetelmän käyttöä mainonnassa. Päivä huipentui Cannes Lions kilpailussa palkittujen televisiomainosten katseluun. Mainostorstain tavoitteena oli antaa tuoretta tietoa alalta, inspiroida tekijöitä ja nostaa turkulaisen markkinointiviestinnän ja mediaosaamisen profiilia talousalueella toimivien yritysten ja opiskelijoiden keskuudessa. Tässä onnistuttiin, ja päivälle on luvassa jatkoa ensi vuonna. Akatemiarahoitusta liikenteen ilmastokeskustelun ja tietohallinnon johtamisen tutkijoille yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen, Helsingin yliopiston, Oxfordin yliopiston ja Wayne State Universityn kanssa. Varttunut tutkija Hannu Salmela puolestaan sai Suomen Akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnalta apurahan ( ) tutkimusaiheeseen Energiahaasteet tapetilla PEI:n juhlakonferenssissa Pan-Eurooppa Instituutin 20-vuotisjuhlakonferenssi Energy Challenges in Northern Europe keräsi Turun kauppakorkeakoululle kahdensadan hengen osallistujajoukon. Konferenssin kantavia teemoja olivat ajankohtaiset energiahaasteet Pohjois-Euroopassa sekä EU:n ja Venäjän väliset energiasuhteet. Konferenssin pääpuhujana toiminut EUkomissaari Olli Rehn peräänkuulutti keynote-puheenvuorossaan yhtenäistä energiapolitiikkaa Venäjän suhteen. Rehnin mukaan EU:n tulisi vähentää riippuvuuttaan venä- läisenergiasta jo lähivuosina. Vaihtoehtoisten energianlähteiden käyttöönotolla on Rehnin mukaan ratkaiseva merkitys energian tuontiriippuvuuden vähentämiselle. Samalla komissaari totesi kuitenkin energiariippuvuuden Venäjästä jatkuvan vielä pitkälle tulevaisuuteen, mikä luo lisääntyviä tarpeita parempien pitkäaikaisten kumppanuussuhteiden kehittämiselle. Euroopan energiaomavaraisuuden tärkeyttä korostivat puheissaan myös useat muut EU-maiden edustajat. Tietohallinnon johtaminen kumppanuusverkostossa. Salmelan tutkimuksessa tarkastellaan mekanismeja, joilla verkoston eri osapuolet saadaan sitoutumaan tietotekniikkaa koskevaan yhteistyöhön ja tietotekniikkaa koskeviin päätöksiin

15 Valmistuneita Kauppatieteiden tohtorin tutkinnot Koponen Aki Terho Harri Kauppatieteiden maisterin tutkinnot Hansalahti Elisa Kaitaranta Hannele Kekäläinen Kati Ketolainen Mari Kilpeläinen Sami Tabi Agbor Toivanen Katja Veijalainen Lauri Virolainen Tuomo L Y H Y E S T I Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnot Alanne Lauri Digert Sari Hannola Laura Hansalahti Elisa Hautamäki Heidi Heikkilä Aleksi Honkanen Anna Juntunen Risto Juutila Annika Järvelä Timo Kahela Tuija Kaivonen Lauri Keinänen Juho Kekäläinen Kati Keskinen Tomi Kilpeläinen Sami Laaksonen Eini Laurén Annika Lepola Annina Luukkonen Jaana Lötjönen Atte Mäkinen Topias Nieminen Hanna-Maarit Peura Miika Pohjonen Mona Pulkkanen Kalle Pursiainen Tomi Rajamäki Olli Rytkönen Tiina Saloheimo Samuel Savolainen Annikki Savolainen Leena Seppänen Antero Tamminen Katja Toivanen Katja Veijalainen Lauri PORIN YKSIKKÖ Kauppatieteiden maisterin tutkinnot Friman Leena Haapa-aho Eero Hanni Juha Isotalo Leeni Järvinen Niina Kajo Helena Karinen Nelli Kivekäs Iina Kukkamäki Tomi Kääntee Sari Luhtanen Kati Naukkarinen Miia Niemi Heidi Nummi Päivi Nurminen Salla Nurminen Samuli Peltosaari Piia Perkola Milla Rauhala Janne Runsten Lari Räsänen Eira Saarnivuo Jyrki Saarto Paula Salminen Petra Satuli-Puputti Johanna Tenho Tommi Toivonen Jatta Weir Mari Vähä-Pesola Hanna Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnot Grönholm Tommi Lindholm Jani Lehmusvaara Sari Teuri Elina Turakainen Hanna-Riikka Kuvassa vasemmalta: Satu Lähteenmäki, Jana Péliová, Viera Stupaková, Tapio Reponen, Jana Lenghardtová ja Eeva Schoultz. Vieraita Slovakiasta Slovakian suurlähettiläs Viera Stupaková seurueineen tutustui Turun kauppakorkeakoulun toimintaan lokakuussa. Stupakován matkassa olivat kansainvälisten suhteiden vararehtori Jana Lenghardtová ja kansainvälisten suhteiden ja liiketoimen varadekaani Jana Péliová Bratislavan kauppakorkeakoulusta. Turun kauppakorkeakoulua vieraille esittelivät rehtori Tapio Reponen, vararehtori Satu Lähteenmäki ja kansainvälisten asioiden suunnittelija Eeva Schoultz. Slovakialaisten Suomen-vierailun tarkoituksena oli tutustua paikallisiin kauppakorkeakouluihin, luoda uusia kontakteja ja kartoittaa yhteistyömahdollisuuksia. Vierailu johti opiskelija- ja opettajavaihdon kattavan Erasmus-sopimuksen solmimiseen TuKKK:n ja Bratislavan kauppakorkeakoulun välille. Porin yksikkö ja VTT kehittämään asiakasymmärrystä teollisuuden yrityksissä TuKKK:n Porin yksikön ja VTT:n C-Understanding -hanke on käynnistynyt. Tekes-rahoitteisen hankkeen tarkoituksena on saada uutta ymmärrystä asiakkuuksista teollisuuden yritysten välisessä palveluliiketoiminnassa. Useissa yrityksissä pyritään siirtymään tuote- ja tuntihinnoittelusta kohti kokonaisvaltaisempia palveluratkaisuja. Näiden kehittämisessä on asiakkaan mukanaolo olennaista. Haasteena on yhteisen toimin- Turun kauppakorkeakoulu ja Salernon yliopisto yhteistyöhön Turun kauppakorkeakoulun rehtori Tapio Reponen ja Etelä-Italiassa sijaitsevan Salernon yliopiston rehtori Raimondo Pasquino ovat allekirjoittaneet sopimuksen tieteellisen yhteistyön tiivistämisestä yli- tamallin luominen ja siirtyminen yksittäisistä tuotteista ja palveluista kohti laajempia, asiakkaan tarpeita paremmin vastaavia kokonaisuuksia, toteaa hankkeessa tutkimusta tekevä ma. professori Seppo Sirkemaa. Hankkeeseen osallistuvat myös Kone Oyj, Cargotec Oyj, Fastems Oy Ab, Outotec Oyj, Lassila & Tikanoja Oyj, Metso Paper Oy, Kontram Oy, Trafomic Oy ja Oy Rauma Stevedoring Ltd. opistojen välillä. Yliopistojen välille laadittu sopimus kattaa yhteistyön erityisesti tutkimuksessa ja jatkokoulutuksessa. Ensimmäisenä konkreettisena tavoitteena on lisätä tutkijavaihtoa yliopistojen välillä. Salernon yliopisto koostuu kymmenestä tiedekunnasta. Opiskelijoita yliopistossa on yli KTM Minna Rollinsin väitöskirjatutkimus Customer Information Usage and Its Effect on Seller Company s Customer Performance in Business-to-Business Markets: An Empirical Study (Asiakastiedon käyttö ja sen vaikutus myyjäyrityksen asiakastuloksellisuuteen yritysmarkkinoilla: empiirinen tutkimus) tarkastettiin Turun kauppakorkeakoulussa Väitöstutkimus kuuluu liiketaloustiede, markkinoinnin alaan. Vastaväittäjänä toimi professori Danny Bellenger (Georgia State University, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Aino Halinen-Kaila. Minna Rollins (s Juuassa) on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta vuonna Hän on toiminut jatko-opiskelijana ja tutkijana Turun kauppakorkeakoulussa tammikuusta 2004 lähtien. Vuosina Rollins oli vierailevana tutkijana ja jatko-opiskelijana Georgia State Universityssä Atlantassa. Tammikuusta 2007 lähtien hän on työskennellyt University of West Georgiassa, jossa hänen virkanimikkeensä on Assistant Professor. Väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan asiakastiedon käytön yhteyttä asiakastuloksellisuuteen ja asiakkuudenhallintajärjestelmien roolia asiakastiedon käytössä. Monilla yrityksillä on ollut pitkään käytössään asiakkuudenhallintajärjestelmiä ja asiakastietokantoja. Niiden tuottama asiakastieto jää kuitenkin usein hyödyntämättä myynnissä ja markkinoinnissa. Etenkin yritysten välisillä markkinoilla yritykset keräävät myös paljon sellaista asiakastietoa, jota ei koskaan tallenneta järjestelmiin. Aiempi tutkimus asiakastiedon käytöstä on keskittynyt niin sanotun hyödyllisen asiakastiedon käyttöön. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi järjestelmällisesti kerätyn asiakastiedon käyttöä tarjousten teossa tai yrityksen henkilökunnan koulutuksessa. Tosiasiassa yrityksissä käytetään asiakastietoa myös sattumanvaraisesti. Tällöin tietoa ei käytetä sen informaatioarvon vuoksi vaan pelkästään siksi, että tietoa sattuu olemaan. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimusta siitä, millaiset toimenpiteet auttaisivat yrityksiä tehostamaan hyödyllisen asiakastiedon käyttöä ja vähentämään sattumanvaraisen asiakastiedon käyttöä. Minna Rollins Julkaisutiedot V Ä I T Ö S Asiakastiedon käyttö yritysmarkkinoilla parantaa asiakastuloksellisuutta Väitöstutkimuksen antamien tulosten mukaan asiakkuudenhallintajärjestelmien lupaus tehokkaammasta asiakastiedon käytöstä ei aina toteudu yritysmarkkinoilla. Ajan myötä järjestelmillä voi olla jopa negatiivinen vaikutus asiakastiedon käyttöön. Tutkimus osoitti, että asiakassuuntautunut yrityskulttuuri tehostaa tiedon keräämistä ja käyttöä. Tutkimus valaisee, että tietojärjestelmien rooli voi olla luultua pienempi yritysmarkkinoilla toimivien yritysten asiakastiedon käytössä. Tutkimuksen mukaan asiakastiedon käyttö myynnin ja markkinoinnin päätöksenteossa parantaa asiakastuloksellisuutta. Mielenkiintoinen tulos on, että yrityksen asiakaskannan koolla tai heterogeenisyydellä ei näyttäisi olevan mitään vaikutusta asiakastiedon käytön ja asiakastuloksellisuuden yhteyteen. Sen sijaan suuret yritykset käyttävät asiakastietoa pieniä järjestelmällisemmin. Tutkimusprojekti oli kaksiosainen. Ensimmäinen osa oli pilottitutkimus, jota varten haastateltiin 12 henkilöä viidessä eri yrityksessä Suomessa ja Yhdysvalloissa. Tutkimuksen toinen osa suoritettiin kyselytutkimuksena. Otos koostui suomalaisista yritysmarkkinoilla toimivista yrityksistä. 80 prosenttia tutkituista yrityksistä oli pieniä tai keskisuuria. Minna Rollins Rollins, Minna: Customer Information Usage and Its Effect on Seller Company s Customer Performance in Business-to-Business Markets: An Empirical Study. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, sarja A-6:2008. ISBN: (nid.), (pdf) / ISSN: (nid.), (pdf). Väitöskirja on luettavissa osoitteessa:

16 T A P A H T U M A K A L E N T E R I Vuoden alumni Jukka Hienonen rehtori Tapio Reposen kukittamana. Silja Ruusu Turku Top Management Forum -kutsuvierastilaisuus Tapahtuman teemana on suomalainen itseluottamus Turku Yritysjohdon kutsuseminaari Seminaarin puhujina ovat muun muassa johtaja Timo Kekkonen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, toimitusjohtaja Matti Rihko, Raisio Oyj ja VTM Hannu Kokkonen Tampere Future of the Consumer Society Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen järjestämässä kansainvälisessä konferenssissa pohditaan kulutusyhteiskunnan muutosta. Lisätietoja: Pori 14th International Conference on Telework - ITA2009 Konferenssissa tarkastellaan teknologian tuomia muutoksia työntekoon ja sen viimeisimpiä trendejä. Teemana on Mastering the fragmented workplace. Konferenssin järjestää Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Lisätietoja: Kristiina Helenius, Tapio Reponen ja Marko Saapunki. Marja Irjala Olli Ahtola, Jarno Pihlava, Jukka Hienonen ja Juuso Enala. Alumni 08 Teksti: Tuija Alihaanperä Kuvat: Mika Okko Alumni 08 -tapahtuma keräsi jo tuttuun tapaan Turun kauppakorkeakouluun salin täyteen korkeakoulusta valmistuneita alumneja. Vuoden 2008 alumniksi valittiin Finnairin toimitusjohtaja Jukka Hienonen. Jukka Hienonen on tehnyt pitkän ja merkittävän uran yritysmaailmassa, erityisesti Turun kauppakorkeakoulun eräällä painopistealueella, eli Venäjän markkinat ja kauppa. Hän toimii nykyisessä tehtävässään Finnairin toimitusjohtajana erittäin kilpaillulla toimialalla. Hän on siinä tehtävässään osoittanut vahvaa strategista ajattelua ja kykyä ohjata yritystä menestyksekkäästi vaikeiden aikojen läpi. Jukka Hienonen on aina toiminut Turun kauppakorkeakoulu -henkisesti ja tuonut positiivisesti esille korkeakoulun osaamista, Turun kauppakorkeakoulun rehtori Tapio Reponen totesi valintaperusteissa. Jukka Hienonen oli otettu saamastaan huomionosoituksesta. Minulla on aivan erityinen suhde Turkuun. Turun kauppakorkeakoulusta sain vahvan taloudellisen ajattelutavan, Hienonen totesi tuoreeltaan Vuoden alumni -nimityksen jälkeen. Alumni-yhdistys myönsi tapahtumassa stipendin opinnoissaan menestyneelle opiskelijalle. Stipendin sai Silja Ruusu, joka suoritti kauppatieteiden maisterin tutkinnon alle neljässä vuodessa erinomaisin arvosanoin. Alumnit viihtyivät Mercatorin tungoksessa. Hänen pääaineensa oli laskentatoimi. Tapahtumassa Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneet talouselämän vaikuttajat loivat katsauksen ajankohtaisiin teemoihin. Toimitusjohtaja Jukka Hienonen kertoi lentoliikennetoimialan nykytilasta. Toimitusjohtaja Kristiina Helenius kertoi, miten The American Chamber of Commerce in Finland toimii Suomessa. Lisäksi tilaisuudessa pitivät puheenvuoron myynninedistäjä Juuso Enala Zeeland Society, toimitusjohtaja Marko Saapunki Food Process Innovations, pääsihteeri Marja Irjala Nuorten Ystävät ry, sijoituspäällikkö Jarno Pihlava OP-Private Turku ja vararehtori, keräilijä Olli Ahtola Helsingin kauppakorkeakoulu. Hyvää Joulua ja menestystä vuodelle 2009 Toivottaa Mercurius-lehden toimitus 30 31

17 Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian 11. kansainvälinen konferenssi FUTURE OF THE CONSUMER SOCIETY , Tampere Kulutuksesta on tulossa avainkysymys pohdittaessa kestävää tulevaisuutta. Maailmanlaajuinen kulutuksen lisääntyminen ja yhä kasvava raaka-aineiden käyttö ovat tuoneet eteemme aivan uudenlaisia haasteita. Konferenssin tavoitteena on ennakoida kulutusyhteiskunnan muutosta tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä hyödyntäen. Tilaisuus toimii tapaamispaikkana sekä yritysten että akateemisen maailman edustajille. Keynote-puheenvuorot tullaan kuulemaan alan huippuasiantuntijoilta, kuten Professori Ken Green, Manchester Business School Johtaja Pernilla Jonsson, Kairos Future Professori Mette Morsing, Copenhagen Business School Tutkimusprofessori Mika Pantzar, Kuluttajatutkimuskeskus Apulaisprofessori Victoria Wyszynski Thoresen, Hedmark University College Professori Markku Wilenius,Tulevaisuuden tutkimuskeskus Konferenssin 2nd Call for Papers on avoinna. Abstraktit pyydetään lähettämään viimeistään Lisätietoja, päivitetty ohjelma sekä rekisteröityminen konferenssin verkkosivuilta: Rekisteröitymismaksu Ennen (opiskelijat 175 ) (opiskelijat 275 ) w w w.tse.fi

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa

Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Piia Nurmi projektijohtaja Turun kauppakorkeakoulu Vastuullisen liiketoiminnan keskus (CeReB) Tulevaisuuden tutkimuskeskus piia.nurmi@tse.fi

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Jukka Pekka Sorvisto Sofor Oy 26.5.2011 1 Organisaation haasteet Tiedotus ja kommunikaatio ei toimi työntekijöiden ja johdon välillä Kehitystyö ja päätökset

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää?

Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää? Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää? Ensimmäinen SOTERKO -tutkimuspäivä Teija Riikola MIKSI TIETEESTÄ PITÄISI TIEDOTTAA? Keskustelu kuuluu tieteeseen. nykyisin yhä enemmän eri tieteenalojen

Lisätiedot

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi. VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.norros Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos Ihmisen soluja uusiutuu

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Certified Foresight Professional

Certified Foresight Professional Certified Foresight Professional Kenelle? Strategia-, tuotekehitys-, suunnittelu-, konsultointi- tai muissa vastaavissa edelläkävijä- ja kehittämistehtävissä työskentelevät. Sopii myös johdolle, päälliköille

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Huippuyksikköohjelmien viestintä

Huippuyksikköohjelmien viestintä Huippuyksikköohjelmien viestintä 14.12.2011 Riitta Tirronen 1 1 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Mistä on parhaat työpaikat tehty? Luottamus Avoin viestintä eli läpinäkyvyys Välittäminen

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

Media- alan uusi strategia

Media- alan uusi strategia Mediapolis Matchmaking 5.6.2014 Media- alan uusi strategia Maria Niiniharju Business Development Manager Idean Enterprises Oy Erilaistumisen aikakausi on alkanut Asiakkaiden arki, sisällöntuotanto, sisällön

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Järkytä avoimuudella. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin. Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi

Järkytä avoimuudella. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin. Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi Järkytä avoimuudella Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi 01 Miksi juuri avoimuus? Avoimuus on keskeinen keino synnyttää luottamusta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija anu.jarvensivu@ttl.fi, 043 824 7370 Merkittäviä muutoskulkuja, joista ei paljon puhuta

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Henry ry 12.3.2013 Paula Syväniemi Proponsio Ikäjohtaminen Työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015

KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015 KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015 Lassila & Tikanoja Oyj 2 MAAILMA ON RAJUSSA MURROKSESSA Lassila & Tikanoja Oyj Mukaillen: Finland Futures Research Centre

Lisätiedot

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä 1 Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä Miten tuloksellisia keskusteluja työurasta käydään? Mistä hyvä työurakeskustelu koostuu? Miksi urakehitysmahdollisuuksista

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

ONNISTUNUT MUUTOS TOIMINTATAPOJEN MUUTTAMINEN ON ARKISTA TYÖTÄ. Petri Aaltonen TkT, partneri, Perfecto Oy

ONNISTUNUT MUUTOS TOIMINTATAPOJEN MUUTTAMINEN ON ARKISTA TYÖTÄ. Petri Aaltonen TkT, partneri, Perfecto Oy ONNISTUNUT MUUTOS TOIMINTATAPOJEN MUUTTAMINEN ON ARKISTA TYÖTÄ Petri Aaltonen TkT, partneri, Perfecto Oy Lahden kaupunki, Houkutteleva rekrytointi Seudullinen esimiesvalmennus 20.10.2011 1 3 MIKÄ ORGANISAATIOSSA

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 SKOL, strategia 2015-2018 Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Wikittelyä ja viestintää Intranet tietojohtamisen välineenä Case Eläketurvakeskus Tietopäivät 3.6.2009 Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Santander yrityksenä

Santander yrityksenä 100 % vastuu Olet oman elämäsi pääosassa 14.2.2012 Esityksen sisältö Santander yrityksenä Mistä kaikki alkoi 100% vastuu ajattelun tavoitteet Vastuun vuosi 2011 Vastuukyselyn tuloksia Hankkeen hyödyt vs

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011 Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio

Lisätiedot

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Ylin johto yritysvastuun suunnannäyttäjänä. Ratkaisun paikka 2013. Anni Vepsäläinen 14.5.2013

Ylin johto yritysvastuun suunnannäyttäjänä. Ratkaisun paikka 2013. Anni Vepsäläinen 14.5.2013 Ylin johto yritysvastuun suunnannäyttäjänä Ratkaisun paikka 2013 Anni Vepsäläinen 14.5.2013 Esityksen rakenne Lyhyt yrityksen ja sen taustan esittely Vastuuajattelu Diacorissa Yritysjohdon roolista yritysvastuussa

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Kuntatalous ja -johtaminen murroksessa -aluetilaisuus Kuntalaki -kiertue 27.1.2015 Rovaniemi

Lisätiedot

Trendikäs rekrytointi-ilmoittelu Rekrytoija 2010 Oulu. Tiina Laisi-Puheloinen

Trendikäs rekrytointi-ilmoittelu Rekrytoija 2010 Oulu. Tiina Laisi-Puheloinen Trendikäs rekrytointi-ilmoittelu Rekrytoija 2010 Oulu Tiina Laisi-Puheloinen Muutama sana Oikotiestä Oikotie.fi:n tavoitteena on olla suomalaisten tärkein asunto-, auto- ja työelämän palvelu. Tavoitamme

Lisätiedot

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET Tomi Grönfors THE GROENFORS METHOD 27/04/15 Brandfors Markkinointiosasto palveluna CHECK-LIST Hyvissä ajoin ennen aloittamista Ennen tapaamista Ensimmäisen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Case Sininen Meteoriitti Oy. Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna

Case Sininen Meteoriitti Oy. Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna Case Sininen Meteoriitti Oy Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna Technopolis Business Breakfast 12.4.2013 Jarmo Kuusinen Yksikön johtaja Sininen Meteoriitti Oy Verkkopalveluiden ja tietotyön

Lisätiedot