Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelo Kohdeinventointilomake

Transkriptio

1 Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelo Kohdeinventointilomake U:\Maanka yt\marin_me\lomakkeet\bjö rklundin huvila.wpd Museovirasto 1. Lääni Itä-Suomi 3. Kohde 2. Kunta Kuopio Björklundin huvila 4. Kylä/Rno Pappila 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 2:388 Matkusniemi 6. Kohdetyyppi 7. Peruskartta/koordin. Loma-asunto PK x=6971, y= Osoite 9. Omistaja ja omistajan osoite Maanomistus Yrjö Einar Björklund./ Jäntti Hannu ja Keinänen Tuija Rakennuksen kuvaus Rakennus no Nyk.käyttö huvila sauna varasto Alkup.käyttö huvila sauna varasto Rak.aika 1923, 1940-luku Suunnittelija Kerrosluku 1(+1) 1 1 Perusta kivijalka hirsi, kivi nurkkak. Runko Kattomuoto satula, kuisti pulpetti satula satula Kate vihreä pelti harmaa huopa vaakaan huopa Vuoraus pystyrimalaudoitus pystylaudoitus limilaud. Ulkoväri keltainen, valkoiset listat punainen, valk. listat ruskea Kunto hyvä hyvä kohtal. Erityispiirteet Kapearunkoinen huvila, jota kiertää lasikuistit kolmelta sivulta. 11. Rakennushistoria Maanomistustietojen mukaan Björklundin huvilapaikka. Nykyiset huvilan omistajat Hannu Jäntti ja Tuija Keinänen. Niemitontti, jolla huvilan ja rantasaunan lisäksi kaivo, talousrakennus ja käymälä. Talo rakennettu vuonna 1923, mutta ulkoasu on lähinnä 1940-lukua. Taloa kiertävät kolmella sivulla lasikuistit, joihin lisätty mm. takka jne. Toisen päädyn julkisivulla vielä vanhat 1920-luvun tyyliset ikkunat. Talo on tehty osittain kallion päälle. Saunarakennus on valmistunut vuonna 1923 rantaviivaan. Sauna on hirsikehikon päällä, joka on kivien päällä. Saunalle tehty kivien päälle uusi terassi kyllästetystä laudasta + kaide. 12. Lähiympäristö Huvila sijaitsee niemitontilla. Tonttia rajaa tulosuunnasta aitana punaiseksi maalattu yksinkertainen kahden riu un aita. Aidassa on ollut portti, jota ei enää ole. Nyt naapuriin päin myös istutettu kuusiaitaa. Tontilla on kaksi laituria. Talo on osittain kallion päällä. Pihapiirin polut ovat betonilaatoitetut. Pihapiirissä vanhoja mäntyjä ja koivuja. 13. Säilymisedellytykset (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Kuopion yleiskaava: keskeinen kaupunkialue 2001: RA-3. Olemassaolevaa loma-asutusta, joka varaudutaan asemakaavoittamaan. Lehtoniemen osayleiskaavaluonnos : AP-alue. Nykyiset omistajat haluavat rakentaa tontille omakotitalon.

2 14. Luettelointiperuste 15. Rakennushist. x Huvila-asutusta 1920-luvulta. 16. Historiallinen x 17. Maisemallinen x 18. Ote peruskartasta tai asemapiirros 19. Pohjapiirros tai tietoja sisätiloista 20. Valokuvat Filmi 13, kuvat 0A-9A. Valok. Merja Marin Kaavoitusosasto. 21. Lähteet (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) 22. Liitteet 23. Suullisia tietoja antaneet 24. Lomakkeen täyttäjä ja päiväys Merja Marin

3 Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelo Kohdeinventointilomake U:\Maankayt\Marin_me\Lomakkeet\Bomanin huvila.wpd Museovirasto 1. Lääni Itä-Suomi 3. Kohde 2. Kunta Kuopio Bomanin huvila, Onnela 4. Kylä/Rno Pappila 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 2:350 Matkusniemi 6. Kohdetyyppi 7. Peruskartta/koordin. Loma-asunto PK x=6971, y= Osoite 9. Omistaja ja omistajan osoite Gunnar ja Marjatta Boman, Kuopio kaupunki, kesämökki Rakennuksen kuvaus Rakennus no 1 2 Nyk.käyttö huvila sauna Alkup.käyttö huvila sauna Rak.aika 1938, , 1983 Suunnittelija Kerrosluku 1 (+1) 1 Perusta betoni, nurkkakivet betonipylväät Runko lauta hirsi, lauta Kattomuoto satula, kuisti pulpetti satula Kate saumattu pelti punainen pelti Vuoraus pystyrimalaudoitus vaakalaudoitus Ulkoväri ruskea, listat valkoiset beige Kunto hyvä hyvä Erityispiirteet 11. Rakennushistoria Matkussalmen torpan numero 3 (Koistila) maista lohkottu huvilatontti. Huvilarakennus on vuodelta 1938 ja sen rakennutti soittokunnan vääpeli Kukkonen, joka möi huvilan vuonna 1939 Johannes Bomanille (Gunnar Bomanin isä). Alkuaan tontti oli vuokratontti ja vuosivuokra tontista oli 1 markka. Johannes Boman osti tontin omakseen Urho Tuoviselta ja 1950-lukujen vaihteessa. Huvila on pieni ja lautarakenteinen. Johannes Boman uusi huvilan 4-ruutuiset ikkunat yksiruutuisiksi. Talossa on yläkerrassa 2 makuuhuonetta, jotka on tehty taloon jo alunperin. Huonejärjestys on lähes ennallaan, lukuun ottamatta sitä, että avokuistilta mennään nyt suoraan sisälle. Aiemmin oli eteinen tuvan ja keittiön välissä, ja siitä nousi portaat yläkertaan. Gunnar Boman on purkanut eteisen väliseinät pois ja uudet tikasmaiset portaat nousevat nyt keittiönurkkauksesta yläkertaan. Yläkerrassa on matalat huoneet, joissa jyrkkä harjakatto sivuille. Huonekorkeus on matalahko myös alakerrassa. Huvilan lämmityslaitteena on kamina, jota uusittu. Tuvan ja keittiön väliin tehty kaminan ympärille vaalea tiilimuuri. Hirsinen saunarakennus on valmistunut vuonna Siinä on lautarakenteinen pukuhuone. Terassi on uusi. Saunan sisäpuolinen panelointi uusittu vuonna Rantasaunassa on Gunnar Bomanin tekemä kiuas. Hän on yrittäjä ja tehnyt itse kiukaita yrityksessään tuhansia ja myynyt myös muitakin malleja. 12. Lähiympäristö Bomanin tontti on niemitontti, jolla huvilan, saunan lisäksi on myös rajalle tehty piharakennus, jonka toinen puoli on Bomanien ja toinen Koljosten. Tontille on aiemmin johtanut polku, sittemmin kärrytie, joka on nykyisen tien pohjana. Tontilla kasvaa mäntyjä. Pihapiirissä on myös kukkia, perunaa ja pieni kasvimaa.

4 13. Säilymisedellytykset (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Kuopion yleiskaava, keskeinen kaupunkialue 2001: RA-3-alue. Olevaa loma-asutusta, joka varaudutaan asemakaavoittamaan. Lehtoniemen osayleiskaavaluonnos : AP-alue. Bomanit käyttävät edelleen kesäpaikkanaan. 14. Luettelointiperuste 15. Rakennushist. x 1930-luvun huvilatontti, joka lohkaistu entisen Matkussalmen torpan maista. 16. Historiallinen x 17. Maisemallinen x 18. Ote peruskartasta tai asemapiirros 19. Pohjapiirros tai tietoja sisätiloista Huvilan sisäpuolen seinäpinnat uusittu vuosina Seinät oli aiemmin levytetty halltex-levyllä. Nyt pystylomalaudoitus. Saunan sisäseinät oli levytetty kovalevyllä, 1983 seinät paneloitu vaakapanelilla. 20. Valokuvat Filmi 11, kuva 37A. Valok. Merja Marin Kaavoitusosasto. Filmi 12, kuvat Valok. Merja Marin Kaavoitusosasto. 21. Lähteet (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) 22. Liitteet 24. Lomakkeen täyttäjä ja päiväys Merja Marin Suullisia tietoja antaneet Gunnar Boman, Kuopio

5 Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelo Kohdeinventointilomake U:\Maanka yt\marin_me\lomakkeet\kei lankanta.wpd Museovirasto 1. Lääni Itä-Suomi 3. Kohde 2. Kunta Kuopio Keilankanta (Matkussalmen torppa nro 2) 4. Kylä/Rno Pappila 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 2:549 Keilankanta 6. Kohdetyyppi 7. Peruskartta/koordin. Asuinrakennus PK x=6971,6972, y=3535, Osoite 9. Omistaja ja omistajan osoite Matkusniemi 37, KUOPIO Teuvo Tuhkasen perikunta. /Pertti ja Sinikka Tuhkanen, Matkusniemi 37, KUOPIO. Puh Rakennuksen kuvaus Rakennus no 1 2 Nyk.käyttö asuinrakennus aitta- ja liiterirakennus Alkup.käyttö asuinrakennus aitta- ja liiterirakennus Rak.aika 1948, 1970-luku 1800-luku? Suunnittelija Kerrosluku 1½ 1 Perusta betoni nurkkakivet Runko Hirsi, lauta Kattomuoto satula satula Kate punainen pelti musta huopa vaakaan Vuoraus graniittilevyt, yläosa pystylaudoitus liiteriosa pystylaudoitus Ulkoväri vaalea, ruskea Kunto hyvä hyvä Erityispiirteet 11. Rakennushistoria Matkussalmen torppa nro 2 (Keilankanta) sijaitsee lähellä Matkussalmen torppa numero 3 (Koistilaa) ja se on entinen pappilan torppa. Mäkitupalainen Heikki Tuhkanen ( /1802) ja puolisonsa Kaisa Malinen (1744-) olivat loisina pappilassa vuosina Vuonna 1784 heidät on merkitty torppareiksi (mutta varmuutta torpan nimestä ei ole). Ennen heitä tässä torpassa olivat vuosina Olavi Parviainen (Olof Parviain) (1751-) puolisonsa Anna Pietiläisen (1759-) kanssa mahdollisesti Matkussalmen torpassa, mutta täyttä varmuutta ei ole. Vuosina torpassa asui Heikki Tuhkasen leski Kaisa Malinen ja hänen jälkeensä vuosina Heikki Juhana (Henrik Johan) Tuhkanen ( ). Heikki Tuhkasen jälkeen torppariksi tulee David Johan (Taavetti Juhana) Tuhkanen ( ). Hän on ensimmäinen torppari, joka näkyy kirkonkirjassa vuonna David Johan toimi torpparina vuosina Hän oli naimisissa Anna Helena Hakkaraisen ( ) ja puolison kuoltua Johanna Sofia Knuuttisen ( ) kanssa. Heidän aikanaan vuosina torpan nimi muuttui Matkussalmi nro 2:sta Keilankanta numero 34:ksi. Torpassa asui myös David Johanin äiti Margareta Tuhkanen (o.s. Miettinen) (-1877). David Johan Tuhkanen kuoli vuonna 1904 ja hänen toinen vaimonsa Johanna Sofia vuonna 1922, jonka jälkeen torppariksi ryhtyi poika Pekka Tuhkanen ( ). Pekka Tuhkanen avioitui Vilhelmiina Tuppuraisen (o.s. Räsänen) ( ) kanssa. Pekka ja Miina Tuhkanen lunastivat Keilankannan torpan omaksi tilakseen vuonna 1930.Vuosina torpan numero muuttui Keilankanta nro 34:stä nro 29:ksi. Pekka ja Miina Tuhkasen poika Teuvo Kalervo jatkoi tilan pitoa ( ) vaimonsa Eila Helena (o.s. Räsänen) kanssa. Teuvo Tuhkasen kuoleman jälkeen Eila

6 Tuhkanen jatkoi tilanpitoa lastensa kanssa. Tila on edelleen Teuvo Tuhkasen perikunnan omistuksessa ja tilalla asuvat Teuvo ja Eila Tuhkasen lapsista Veli Pertti Tuhkanen ja Sinikka Tuhkanen. Yksi osakas perikunnasta on myynyt osuutensa Miettiselle. Toisessa päässä Keilankannan torppaa on asunut Paavo Taavetinpoika Tuhkanen ( ) vaimonsa Kustaava Koistisen ( ) kanssa. Heidän kuolemansa jälkeen poika Kalle August ( ) vaimonsa Alma Johanna Tuhkasen kanssa asuivat Keilankannassa. Kallen kuoleman jälkeen Alma Tuhkanen Keilankannan torpasta lohkaistiin maatilapaikka Alma Tuhkaselle ja hänen lapsilleen. Paikka tunnetaan nimellä Tuhkala, Keilankanava. Keilankanta oli maanviljelystilana aina vuosiin saakka. Keilankannan torpan asuinrakennus uusittin vuonna ½-kerroksiseksi asuintaloksi. Nykyisen ulkoasunsa se on saanut 1970-luvulla toteutetussa remontissa. Vanhan torpan ajoilta pihapiirissä ovat säilyneet aitta- ja liiterirakennus sekä puolet vanhasta navettarakennuksesta. Kanavan rannalla on rantasauna noin 1940-luvulta. Pihapiirissä entinen torpan asuinrakennus on sijainnut navetan aitanpuoleisen päädyn puolella kallion päällä. 12. Lähiympäristö Matkusniementien varressa sijaitseva Keilankannan nykyinen asuinrakennus näkyy tielle. Samoin vanha hirsinen aitta- ja liiterirakennus, joka sijaitsee tien varressa tien suuntaisena. Peltoalue levittäytyy Keilankannan pihamaalta kanavaan ja rantaan päin. Kasvaa pitkää heinää. Piha on kallioinen, jonka päälle rakennukset asettuvat. Vain rantasauna ja pumppuhuone(?) ovat rannassa. Piha on hoidetulla nurmikolla ja myös rantaan menee hoidettu ja ajettu nurmikkopolku. Muutamia omenapuita pihapiirissä. 13. Säilymisedellytykset (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Kuopion yleiskaava: keskeinen kaupunkialue 2001: A,M. Asuntoalue. Maa- ja metsätalousalue. Lehtoniemen osayleiskaavaluonnos : AP-alue. Tilalla asutaan, mutta sitä ei viljellä. Avautuvan peltomaiseman säilyttäminen on maisemallisesti tärkeää. Rakennukset säilyvät toistaiseksi. Perikunnan jäsenillä erilaisia näkemyksiä paikan säilyttämisestä. 14. Luettelointiperuste 15. Rakennushist. x Entinen pappilan torppa, jossa säilyneitä rakennuksia vanha aitta- ja liiterirakennus, osa navettaa, asuinrakennus vuodelta 1948, saunarakennus 1940-luvulta. Matkussalmessa on asuttu jo 1700-luvun lopulta lähtien. 16. Historiallinen x 17. Maisemallinen x 18. Ote peruskartasta tai asemapiirros 19. Pohjapiirros tai tietoja sisätiloista 20. Valokuvat Filmi 12, kuvat Valok. Merja Marin Kaavoitusosasto 21. Lähteet (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) 22. Liitteet Eeva Kerman. Kuopion Pappilan kylän ja Rauhalahden torpparit. Kuopio ( ) 23. Suullisia tietoja antaneet Ulla Korhonen, toimistoarkkitehti. Kaavoitusosasto. Aino Tuhkanen, Keilankanava, Kuopio Pertti Tuhkanen, perikunnan osakas, asuu paikalla. Kuopio Anja Väisänen, Kuopio

7 24. Lomakkeen täyttäjä ja päiväys Merja Marin

8 Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelo Kohdeinventointilomake U:\Maanka yt\marin_me\lomakkeet\le htoniemi\lappalaisen huvilat.wpd Museovirasto 1. Lääni Itä-Suomi 3. Kohde 2. Kunta Kuopio Lappalaisen huvilat 4. Kylä/Rno Pappila 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 2:282 Keilankanta 6. Kohdetyyppi 7. Peruskartta/koordin. Loma-asunto PK x=6972, y= Osoite 9. Omistaja ja omistajan osoite Paloniementie, KUOPIO Kalle Lappalaisen perikunta. 10. Rakennuksen kuvaus Rakennus no Nyk.käyttö huvila huvila sauna Alkup.käyttö huvila huvila sauna Rak.aika l. alku 1950-l. alku Suunnittelija Kerrosluku Perusta Hirsipölkyt betonipylväät Runko Kattomuoto satula satula satula Kate punainen huopa punainen huopa punainen huopa Vuoraus pystylomalauta pystyrimalaudoitus pystyrimalaudoitus Ulkoväri keltainen punainen, valk. Listat punainen Kunto hyvä hyvä hyvä Erityispiirteet Punaisessa huvilassa hieno avokuisti ristikoilla ja hirsiperustus. 11. Rakennushistoria Kalle Lappalaisen perikunta omistaa kaksi huvilaa ja saunarakennuksen Keilanlahden varrelta vastapäätä Kaivantoa. Näiden lisäksi pihapiirissä kaksi varastorakennusta keltaisen huvilan pihassa ja käymälä. Huvilat on rakennettu 1950-luvun alussa Ahoilta ostetulle maalle. Ahojen omakotitalon lisäksi Keilanlahden Paloniementien puoleisella rannalla ei ollut muita huviloita silloin. Ilmeisesti maat ovat alunperin kuuluneet entiseen Puutteenpaikan (Väätäälän) torpan maihin. Kalle Lappalaisen lapset omistavat perikuntana erilaisilla osuuksilla huvilat. Keltaista huvilaa piharakennuksineen ja rantasaunaa käyttää Olavi Lappalainen Tampereelta. Punaista huvilaa käyttää Pentti Lappalainen vaimonsa Kirstin kanssa ja heidän lapsistaan tyttären perhe. Pentti Lappalainen, joka on 84-vuotias, ei enää käy mökillä, mutta Kirsti Lappalainen ja tyttären perhe käy usein, koska asuvat Kuopiossa. He käyvät veneilemässä ja kalastamassa. Aluksi Kirsti ja Pentti Lappalainen käyttivät saunarakennusta huvilanaan. Siinä on saunan lisäksi eräänlainen saunatupa. Kirsti ja Pentti Lappalainen lunastivat osuuden Pentti Lappalaisen siskolta ja he omistavat nyt 2/4 osaa koko tontista. Punaisessa huvilassa on petroolilämmitys luvulla taloa on maalattu ja laitettu lämmöneristystä. Punaisessa huvilassa on hirsiperustus pölkyillä, koska tontti on savimaata ja talo liikkuu. Punaisen talon avokuistilla ristikkoa vasten kasvaa ruusupapu. Punaisessa talossa on alkuperäinen ulko-ovi. Rakennus on pieni ja siinä on vain yksi huone. Saunarakennusta käyttää nykyisin vain Olavi Lappalainen keltaisesta huvilasta. Keltaisen huvilan ikkunat uusittu suuremmiksi rannan puolelta. Myös sen kuisti on uusittu, siinä on umpikuisti. Keltaisen talon pihapiirissä kaksi varastorakennusta, joista toinen vanha, siinä 4-ruutuinen ikkuna. Toisen varastorakennuksen on Olavi Lappalainen rakentanut.

9 Rantasaunaa on korjattu siten, että siihen on lisätty pukuhuone ja paneloitu sisäpuolelta. Kattoa on jouduttu uusimaan, koska saunarakennuksessa oli keskellä rakennusta muuri, joka jakoi rakennuksen siten, että muurin toisella puolella oli saunan uuni ja toisella puolella tuvassa hella. Talo painui keskeltä ja kattoa jouduttiin uusimaan ja takaseinää korjaamaan. Saunan ikkunat on alkuperäiset. 12. Lähiympäristö Paloniementien varrella Keilanlahden rannalla sijaitsevat kaksi 1950-luvun alussa rakennettua pientä huvilaa ja rantasauna. Tontti on jyrkkä rinnetontti, jossa sauna rinteen alla rannassa. Tien varressa keltaisen huvilan pihapiiri. Punainen huvila sijaitsee puolimatkassa saunalle. 13. Säilymisedellytykset (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Kuopion yleiskaava, keskeinen kaupunkialue 2001: RA-3. Olemassa olevaa loma-asutusta, joka varaudutaan asemakaavoittamaan. Lehtoniemen osayleiskaavaluonnos : AP-alue. Perikunnalla on keskenään ristiriitaiset välit. Pentti ja Kirsti Lappalainen haluaisivat myydä oman osuutensa pois (punaisen huvilan asujat), mutta heidän poikansa vastustaa. 14. Luettelointiperuste 15. Rakennushist. x 1950-luvun huvilapihapiiri, jossa 2 huvilaa ja saunarakennus, jossa myös asuttu. Yksi vanha varastorakennus. Rakennettu entisille Puutteenpaikan (Väätäälän) torpan maille. 16. Historiallinen x 17. Maisemallinen 18. Ote peruskartasta tai asemapiirros 19. Pohjapiirros tai tietoja sisätiloista 20. Valokuvat Filmi 15, kuvat Valok. Merja Marin Kaavoitusosasto.

10 21. Lähteet (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) 22. Liitteet Merja Marin Suullisia tietoja antaneet Kirsti Lappalainen, yksi perikunnan osakas miehensä Pentti Lappalaisen kanssa. Kuopio

11 Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelo Kohdeinventointilomake U:\Maanka yt\marin_me\lomakkeet\le htoniemi\matkussalmi.wpd Museovirasto 1. Lääni Itä-Suomi 3. Kohde 2. Kunta Kuopio Matkussalmi nro 3 (Koistila) 4. Kylä/Rno Pappila 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 2:621 Lehtoniemi, Keilankanta 6. Kohdetyyppi 7. Peruskartta/koordin. PK , x=6971, y= Osoite 9. Omistaja ja omistajan osoite Matkusniementie 51, KUOPIO Eero ja Hanna-Liisa Tuovinen, Matkusniementie 51, KUOPIO. Puh Rakennuksen kuvaus Rakennus no Nyk.käyttö aitta rantasauna vailla käyttöä Alkup.käyttö aitta sauna kellari Rak.aika 1800-luku? luku? Suunnittelija Kerrosluku 1 1 Perusta nurkkakivet Runko hirsi lauta Kattomuoto satula satula satula Kate huopa pelti punainen huopa Vuoraus Vaakalaudoitus pystylaudoitus Ulkoväri Keltainen, valk. Listat keltainen, valk. Listat Kunto hyvä kohtalainen hyvä Erityispiirteet Saunassa 1950-luvun panelointi. 11. Rakennushistoria Lehtoniemen vanhimpia torppia on ollut Matkussalmen torppa, joka näkyy Lehtoniemen ja Petkelkannan tavoin 1700-luvun lopun Kuninkaan kartastoon kuuluvassa sotilaskartassa. Matkussalmen torppa 2 (Keilankanta) ja Matkussalmen torppa nro 3 (Koistila) olivat Pappilan torppia. Matkussalmen torpassa nro 3 olivat torppareina vuosina torppari Petter Koistinen (1797-) ja vaimo Anna Maria Löf (1797-) sekä heidän lapsensa. Vuosina torpassa asuivat Petter Koistisen vaimo Anna Maria Löf ja pojat David Koistinen (1817-) vaimonsa Anna Gretan (1819-) kanssa sekä Vilhelm Koistinen (1839-). Vuonna 1867 torppaan muutti Petter ja Anna Maria Koistisen pojista Anders ( ) ja hänen vaimonsa Eeva Stina Puustinen ( ). Matkussalmen torppa saa uuden numeron 33. Vuosina torppareina olivat David (Taavetti) Koistinen ( ) vaimonsa Eeva Maria Antikaisen ( ) kanssa sekä heidän lapsensa. Vuosien välillä lunastivat David ja Eeva Maria Koistisen lapset Pekka ( ), Iida ( ), Antti ( ) ja hänen vaimonsa Vilhelmiina (o.s. Tuhkanen) (1881-) Matkussalmen torpan maat omaksi tilaksi ja asuivat siellä kuolemaansa asti. Matkussalmen numero muuttui numeroksi 28. Antti ja Vilhelmiina Koistisen tytär Hanna ( ) avioitui Urho Olavi Tuovisen kanssa ja tätä kautta tila on nykyisin Tuovisten suvulla. Urho Tuovinen avioitui vaimonsa Hannan kuoleman jälkeen uudestaan ja entinen torpan pihapiiri on nyt siirtynyt Urho ja Aune (o.s. Repo) Tuovisen pojan Eeron ja tämän vaimon Hanna-Liisa Tuovisen omistukseen. Nyt vanhan torpan paikalla vanhaa rakennuskantaa edustavat torpan ajoilta säilynyt vanha hirsiaitta ja peltoaukealla

12 heinälato. Heinäladon omistaa Aune Tuovinen, Eero Tuovisen äiti. Muita pihapiirin vanhoja rakennuksia ovat rannassa sijaitseva maakellari sekä vuonna 1950 valmistunut rantasauna.. Uusi asuinrakennus, joka valmistui vuonna 1994 (Jukka-talo) on tehty osittain vanhan torpparakennuksen paikalle siten, että vanha torppa purettiin osittain. Aitan puoleinen tupapääty jätettiin rakennusaikaiseksi asumukseksi kun uutta rakennettiin. Viimeinen osa tupaa purettiin vuonna 1994, kun uusi talo oli valmis. Torpasta oli purettaessa löytynyt vuosiluku Entisestä pappilan torpasta on Kuopion kaupungin mittausosaston geodeetikko Jorma Rusanen ostanut osan ja siitä on tehty kesämökki Keiteleelle. Vanha aittarakennus sijaitsee pihassa alkuperäisellä paikallaan ja sen ohitse on kulkenut vanha kylätie, kärrypolku pihan läpi saaristoon päin. Edelleenkin jotkut oikaisevat pihan läpi vaikka tie on siirretty kulkemaan ohitse, koska tie on aina kulkenut tästä. Matkussalmen torpassa elettiin työteliästä ja iloista elämää. Riihessä oli pärehöylä, kesällä höylättiin talkoilla päreitä rakennusten kattamistarpeisiin. Talkoisiin ottivat kylän nuoret ja vanhat sekä kesäasukkaat osaa. Lopuksi tanssittiin suuressa tuvassa. Kylän pojat olivat pelimanneina. Talvella kävivät Kuopion kansalaisopistolaiset usein retkellä Matkussalmen Koistilassa. Siellä pidettiin pikkujouluja ja ohjelmailtamia. Matkussalmen puretussa torpan asuinrakennuksessa oli ns. läpijuostava eteinen, toisesta ovesta pääsi rantaan ja toisesta aitta- ja navettarakennuksiin. Päivällä pidettiin ovet auki eteiseen. Aune ja Urho Tuovisen aikana kasvatettiin myös perunaa. Aune Tuovinen möi perunaa sekä Kuopion torilla että lähellä asuville mökkiläisille. Rannassa oleva maakellari oli silloin ahkerassa käytössä, mutta nyt käyttämättömänä. Tila toimi maatilana aina vuoteen 1973 asti. Eero Tuovisen isä Urho Tuovinen oli kaupungin puutarhalla töissä. Kaupungin pellot kasvoivat Tuovisten viljaa ja he veivät puidut viljat suoraan Raninin myllyyn jauhettavaksi. Maidot vietiin itse torille veneellä. Maitokärrillä kuljetettiin rannasta torille. Tuovisten rannassa on käynyt kauppalaiva kerran viikossa vielä 1960-luvulla luvulla laiva kävi päivittäin. Kylän ensimmäinen televisio oli Koistilassa. Kyläläiset aina Lehtoniemestäkin kävivät televisiota katsomassa Urho Tuovisen luona. 12. Lähiympäristö Pihapiiriä on muutettu siten, että torpan takana ollut jyrkkä rinne (näkyy vanhasta 1951 otetussa mv-valokuvassa) on pengerretty kahteen tasoon. Rannassa maakellarin luona ja entisen perunamaan reunalla muutama vanha koivu sekä kauempana metsikössä vanhoja mäntyjä. Rannassa kasvavat hopeapajut istutettu noin 20 vuotta sitten. 13. Säilymisedellytykset (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Kuopion yleiskaava, keskeinen kaupunkialue 2001: A, M. Asuntoalue. Maa- ja metsätalousalue. Lehtoniemen osayleiskaavaluonnos : AP-alue. Vastustavat suunnitelmassa esitettyä yleistä uimarantaa naapuritontin (Jurvelin) viereen. Vanha aittarakennus säilyy ja se oikaistaan. Rantasauna on kallellaan veteen ja se ei ehkä säily. 14. Luettelointiperuste 15. Rakennushist. x Entinen pappilan torpan paikka, jossa torpan aikaisia rakennuksia säilynyt aitta, ja pihapiirin ulkopuolella lato. Muut vanhat rakennukset vuodelta 1950 oleva sauna sekä maakellari. Torpan asuinrakennus purettu, viimeinen osa Uusi asuinrakennus vuodelta Historiallinen x 17. Maisemallinen x 18. Ote peruskartasta tai asemapiirros 19. Pohjapiirros tai tietoja sisätiloista 20. Valokuvat Filmi 6, kuvat 35-37A. Valok. Merja Marin Kaavoitusosasto. Filmi 7, kuvat 1-8. Valok. Merja Marin Kaavoitusosasto.

13 21. Lähteet (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) 22. Liitteet Eeva Kerman. Kuopion Pappilan kylän ja Rauhalahden torpparit. Kuopio (s ) 24. Lomakkeen täyttäjä ja päiväys Merja Marin Suullisia tietoja antaneet Eero Tuovinen (s. 1956), rakennuksen omistaja, Kuopio Hanna-Liisa Tuovinen (s. 1968), rakennuksen omistaja, Kuopio Toivo Kerman, Uusi paikka, Kuopio Helena Ylinen, toimistoarkkitehti, Kuopio. Syyskuu 2003.

14 Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelo Kohdeinventointilomake U:\Maanka yt\marin_me\lomakkeet\kä ränkä\parikan huvila.wpd Museovirasto 1. Lääni Itä-Suomi 3. Kohde 2. Kunta Kuopio Parikan huvila, Niittyniemi 4. Kylä/Rno Pappila 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 2:520 Matkusniemi 6. Kohdetyyppi 7. Peruskartta/koordin. Loma-asunto PK x=6971, y= Osoite 9. Omistaja ja omistajan osoite Matkusniemi Parikka Juha Tapani, Olli Martti, Eero Heikki. 10. Rakennuksen kuvaus Rakennus no 1 Nyk.käyttö huvila Alkup.käyttö huvila Rak.aika 1947 Suunnittelija Kerrosluku 1 Perusta betonipilarit Runko lauta Kattomuoto satula Kate huopa Vuoraus vaakalaudoitus Ulkoväri vaaleankeltainen, ruskeat listat, ikkunanpielet valkoiset Kunto hyvä Erityispiirteet Vinoneliöikkunat yläkerran päädyissä. 11. Rakennushistoria 1940-luvun huvila, jonka Parikat omistavat. Lautarakenteinen huvila sijaitsee lähellä rantaviivaa. Avokuistit molemmin puolin taloa. Pihapiirissä muita rakennuksia: varastorakennus, leikkimökki, autotalli kallion päällä, grillimökki. 12. Lähiympäristö Björklundin huvilan naapurissa. Pihapiiri hoidettu. Hoidetut kivisorapolut ja kukkapenkit. 13. Säilymisedellytykset (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Kuopion yleiskaava, keskeinen kaupunkialue 2001: RA-3-alue. Olemassaolevaa loma-asutusta varaudutaan asemakaavoittamaan. Lehtoniemen osayleiskaavaluonnos : AP-alue. 14. Luettelointiperuste 15. Rakennushist. x 1940-luvun lautarakenteinen huvila, joka edustaa hyvin omaa aikaansa. 16. Historiallinen 17. Maisemallinen x 18. Ote peruskartasta tai asemapiirros 19. Pohjapiirros tai tietoja sisätiloista

15 20. Valokuvat Filmi 13, kuva 10A. Kuvat 12A-22A. Valok. Merja Marin Kaavoitusosasto. 21. Lähteet (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) 22. Liitteet 24. Lomakkeen täyttäjä ja päiväys Merja Marin Suullisia tietoja antaneet

16 ASEMAKAAVA / KEILANRINNE - MATKUSNIEMI LAUSUNNOT JA MIELIPITEET VASTINEINEEN LIITE 14 KEILANRINNE - MATKUSNIEMI VALMISTELUVAIHEESTA SAADUT LAUSUNNOT VASTINEINEEN Valmisteluvaiheen aineisto annettiin tiedoksi kaupunkirakennelautakunnalle ja nähtävänä aineisto on ollut MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti Valmisteluaineistoa esiteltiin yhteistyötahoille ja alueen asukkaille Laajennettu kaupunkikuvatyöryhmä, ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue ja Kuopion Vesi antoivat lausunnon aineistosta. Palo ja pelastuslaitoksella ja Kuopion Energialla ei ollut aineistoon huomautettavaa. Seitsemän yksityishenkilöä ja ryhmä jätti kaavaluonnoksesta mielipiteen. Valmisteluaineistoon sisältyneet vaihtoehdot, joista lausunnot on annettu: VAIHTOEHTO A VAIHTOEHTO B SISÄLLYSLUETTELO: Laajennetun kaupunkikuvatyöryhmän lausunto.. 2 Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunto... 2 Kuopion Veden lausunto..4 Matkussaarelaisten mielipide..5 Pirjo Miettisen mielipide... 6 Markku Väätäisen mielipide 7 Maria ja Jarkko Tissarin mielipide..7 Mika Sikasen mielipide 8 Matti Kaiston mielipide kiinteistön omistajien mielipide 9 KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 1

17 ASEMAKAAVA / KEILANRINNE - MATKUSNIEMI LAUSUNNOT JA MIELIPITEET VASTINEINEEN LAAJENNETTU KAUPUNKIKUVATYÖRYHMÄ Työryhmä suosittelee jatkosuunnittelun pohjaksi vaihtoehto B:tä. Jatkosuunnittelussa tulee tutkia seuraavia asioita: Suoritettava tonttikohtainen tarkastelu maastoleikkauksin, koska rakennuspaikat sijaitsevat erittäin vaikeassa rinnemaastossa. Lehtoniementien länsipuolelle sijoittuvien autokatosten / autopaikoitusalueiden siirtämistä pois katutilasta. Tutkittava myös muut katutilat. Kaupunkikuvallisesti tärkeän Lehtoniemen- ja Palonimentien risteysalueen eteläpuolisen korttelin kaupunkikuvallista selkeyttämistä. Asemakaavoituksen vastine annettuun lausuntoon Asemakaavan jatkosuunnittelu laaditaan vaihtoehto B:n mukaan. Kaava-alueen haastavimmista rinnekohdista on laadittu tarkemmat maastoleikkaukset ja ne esitetään selostuksen liitteenä ja rakentamistapaohjeissa. Autopaikkojen siirtäminen Lehtoniementien varresta ei ole täysin mahdollista, sillä Lehtoniementien melun suojaamiseksi luontevin melua eristävä rakenne on autokatos tai korkea aita. Kortteleiden pihat on sijoitettu yläja alarinteen puolelle suojaan liikennemelulta, jolloin yö ja päivä meluarvot alittuvat. Selostuksen liitteenä on meluselvitys. Muualla kuin Lehtoniementien varressa autopaikkoja ja katoksia on voitu sijoittaa vapaammin maastoon ja tontille. Katutilaa on lausunnon pohjalta selkeytetty tuomalla pistetalot Lehtoniementien varteen lausunnon mukaisesti. Korttelin 139 rakennusmassaa on madallettu ja kaavamerkintä mahdollistaa asumisen lisäksi toimisto-, liike- sekä yleisten rakennusten rakentamisen tontille. ELY-KESKUKSEN YMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAR VASTUUALUEEN LAU- SUNTO Kommentit Keilanrinne - Matkusniemi asemakaavan valmisteluaineistosta Pohjois- Savon ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue toteaa Keilanrinne - Matkusniemi asemakaavan valmisteluaineistosta seuraavaa: Asemakaavalla muodostetaan olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja teknisen huollon verkostoihin tukeutuvaa kerrostalo-, rivi- ja omakotitaloasutusta. Suunnittelualue tukeutuu Keilankannan palvelukeskukseen ja on osa Saaristokaupunkia. Asemakaava-alue muodostuu Keilanrinteen ja Keilanrannan alueista, jotka sijoittuvat Lehtoniementien länsi- ja itäpuolelle, sekä Matkusniemen alueesta, joka sijoittuu Keilankanavan pohjoisrannalle. Suunnittelualueelle on osoitettu asemakaavassa 12 kerrostalotonttia, joista kolmelle tontille sallitaan myös liike- ja toimistorakentamisen lisäksi yleistä rakentamista (AK, ALY), 36 rivitalotonttia (A, AKR) ja 56 omakotitalotonttia (AO). Alueelle on arvioitu tulevan noin asukasta. Alueelle on osoitettu puistoja (VP, VP-1), lähivirkistysalueita (VL), venevalkama (LV) ja uimaranta (vv). KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 2

18 ASEMAKAAVA / KEILANRINNE - MATKUSNIEMI LAUSUNNOT JA MIELIPITEET VASTINEINEEN Alueelle on laadittu kaksi vaihtoehtoista luonnosta, jotka poikkeavat toisistaan Keilanrinteen rannan liikennejärjestelyjen osalta. VE A:ssa alueen katuyhteys on osoitettu Keilanrannan kautta sillan alitse ja VE B:ssä Keilanrinteen Paloniemen kärjen kautta. Muilta osin kaava ratkaisut ovat lähes yhdenmukaiset. ELY-keskus katsoo, että tieyhteyden järjestäminen Keilanrinteen ranta-alueelle vaihtoehdon B mukaisesti mahdollistaa laajemman yhtenäisen rakentamisesta vapaan alueen säilyttämisen Keilanrannan alueella, millä on merkitystä liito-oravan elinpiirin säilymisen kannalta. Kaavaratkaisusta esitetään seuraavat huomautukset: Rakentamisaloiksi on Keilanrannan rantatonteilla merkitty sellaisia alueita, jotka ovat liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja (mm. pesäpuu, papanapuita). Rantatonttien osalta puuttuu lisäksi kaavamääräys, josta ilmenee liito-oravan kannalta säilytettävä puusto. Kaavakarttaa ja -määräyksiä tulee korjata näiltä osin. Samoin tulee vielä miettiä, miten kulkuyhteydet tonteille järjestetään niin, että liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei heikennetä. Huomautukset koskevat liitekarttaan 1 oranssilla merkittyä kohtaa. Matkusniemen osalta korttelit ovat saaneet merkinnän rto- eli alueelle on laadittu rakentamistapaohje. Sen sijaan Keilanrinteen ja -rannan puolella vastaavaa merkintää ei ole käytetty ja rakentamista ohjataan hyvin väljin merkinnöin. Korttelissa 137 sitova rakennusala kulkee osin noin 5 metrin päässä rantaviivasta. Luontoarvojen näkökulmasta tulee korttelin rakentamista ohjata tarkemmin. Kävely- ja pyöräily-yhteydet linja-autopysäkeille tulisi osoittaa jouhevasti puistoyhteyksiä hyödyntäen, nyt esim. Jynkänmäen kortteleista kulku pysäkeille muodostuu pitkäksi. Kaavaselostuksessa on lueteltu alueella olevia paikallisesti merkittäviä rakennuksia. Kohteet on syytä arvottaa ja osoittaa riittävin kaavamerkinnöin. Myös valokuvia ja rakennusinventointilomakkeet kohteista tulee liittää kaavaselostukseen. Meluselvityksen mukaan osalle rakennuksia edellytetään parvekkeiden lasitusta, jotta ohjearvot alitetaan. Kaavaan tulee lisätä määräys asiasta. Asemakaavoituksen vastine annettuun lausuntoon Asemakaavaa on tarkennettu Keilanrannan pohjoisosien rantatonteilla kaavamerkinnällä pl-23. Rakentaminen rajataan ranta-alueelle ja ohjeellisen rakennusalan ja kadun väliin jää säilytettävää puustoa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi. Tonteille on lisäksi esitetty tonttiliittymän paikat ja muilta osin ajokielto. Koko kaava alueelle, niin Matkusniemeen kuin myös Keilanrinteen puolelle tulee kaavaan merkintä rto- eli alueelle laaditaan rakentamistapaohjeet. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 3

19 ASEMAKAAVA / KEILANRINNE - MATKUSNIEMI LAUSUNNOT JA MIELIPITEET VASTINEINEEN Kävely- ja pyöräily-yhteyttä Keilanrinteeltä Kalliotörmänkadulta alas Lehtoniementien bussipysäkille on helpotettu avaamalla kerrostalokorttelien 141 ja 142 välistä kulkuyhteys. Lisäksi Keilarinteen alueelle tulee kattava virkistys- ja latuverkosto puistokäytävineen. Keilanrinteen torilta on kävely-yhteys Keilansillalle ja sieltä Keilankannan keskukseen. Selostuksessa on esitetty rakennusinventoinnin pohjalta paikallisesti merkittävät rakennukset. Maanomistajien kanssa käydyissä keskusteluissa on tuotu esille toivomus, ettei velvoittavaa suojelua rakennusten osalta tule asemakaavaan. Rakennusinventointilomakkeet on sisällytetty selostuksen loppuun liitteinä. Kaavaan on lisätty meluselvityksen mukainen määräys parvekelasituksesta, jotta ohjearvot Lehtoniementien varressa alitetaan. KUOPION VEDEN LAUSUNTO Keilanrinne - Matkusniemen alueen asemakaava / Kuopion Vesi Liikelaitoksen lausunto Keilanrinne - Matkusniemen alueelle asema kaavoitetaan pien- ja kerrostalovaltaiset asuntoalueet. Kaavaluonnosvaihtoehtoja on kaksi, jotka eroavat toisistaan vain Paloniementien osalta. A vaihtoehdossa katu kulkee kanavanrantaa pitkin sillan alitse Paloniemeen. B vaihtoehdossa katu katkaistaan sillan kohdalta ja Paloniemeen liikennöidään Keilanrinteenkadun ja Vanhankallionkadun kautta. Lisäksi B vaihtoehtoon on otettu mukaan Vanhankallionrannan tontit. Matkusniemen ja Keilan rinteen kerros- ja rivitaloalueet ovat samanlaiset molemmissa vaihtoehdoissa. Kuopion Vesi on osallistunut kaava-alueen suunnitteluun ja tehnyt alueen vesihuollon yleissuunnitelmat. Kuopion Vesi esittää asiasta lausuntonaan vielä seuraavaa: 1. Kuopion Vesi pitää kaavavaihtoehtoa B parempana ratkaisuna; vesihuoltolinjat voidaan tässä vaihtoehdossa Keilanrinteellä rakentaa katualueelle eikä jyrkkään rinteeseen puistoalueelle. 2. Kiinteistöjen rajat tulee määrittää siten, että jokaiselta kiinteistöitä on suora yhteys katualueelle (tarvittaessa esim. kirvesvarsitontti). Tällöin kiinteistön on mahdollista liittyä Kuopion Veden vesihuoltoverkostoihin oman kiinteistön rajalla vesihuolto lain edellyttämällä tavalla. 3. Hulevesiviemäreiden rakentamisesta ranta kiinteistöjä varten on käyty keskusteluja kaavatyön aikana. Kuopion Vesi esittää, ettei alueen rantatontteja varten rakenneta hulevesiviemäreitä. Liittyminen hulevesiviemäriverkostoon edellyttäisi pääosin hulevesien kiinteistökohtaista pumppausta. 4. Paineenkorotusasemaa varten tulee asemakaavaan varata ET-alue Lehtoniementien ja Keilanrinteenkadun eteläkulmaan. 5. Asemakaava-alueella sijaitsee tontteja, joilla on varauduttava kiinteistökohtaiseen viemärivesien pumppaukseen. Tämä koskee rantakiinteistöjä sekä muutamaa Kalliotörmänkadun, Keilanrinteenkadun ja Vanhankallionkadun alarinteessä sijaitsevaa tonttia. Lopulliseen asemakaavaan tulee vielä lisätä: o jvp-tasot (tonttien alimmat viettoviemäröitävät tasot) KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 4

20 ASEMAKAAVA / KEILANRINNE - MATKUSNIEMI LAUSUNNOT JA MIELIPITEET VASTINEINEEN o Kuopion Veden paineviemäriin viemäröitävät tontit 6. Niilontien nykyisen avo-ojan siirtämisestä ja putkittamisesta on käyty keskusteluja. Mikäli Kaupunkiympäristön palvelualue päättää siirtää ja putkittaa ojan, osallistuu Kuopion Vesi kustannuksiin kiinteistöiltä tulevien hulevesimäärien suhteessa. 7. Kun Kuopion Veden toiminta-alue laajenee asemakaavoitettavalle alueelle, on kiinteistöillä oikeus ja velvollisuus liittyä Kuopion Veden vesihuoltoverkostoihin. Tällä hetkellä osalla alueella toimii Lehtoniemi-Rautaniemi- Pölläkän vesiosuuskunta. Osuuskunnan toiminta lakkaa niiltä alueilta, jonne Kuopion Vesi rakentaa vesihuoltoverkostot. Vesiosuuskunnan verkosto myös poistuu käytöstä kaava-alueella. Asemakaavoituksen vastine annettuun lausuntoon Asemakaava on laadittu vaihtoehto B:n pohjalta. Kiinteistöt on kolmea tonttia lukuun ottamatta esitetty siten, että ne rajautuvat katualueeseen. Kyseisille kolmelle kiinteistöille on vanhan kiinteistön muodostuksen pohjalta kuljettu rasitealueen kautta eikä näin ollen ole tarkoituksen mukaista muuttaa kiinteistöjen nykyisiä rajoja. Rantatonteille on esitetty kaavamerkintä, jossa kiinteistöjen hulevedet tulee hoitaa tontilla viivyttämällä ja imeyttämällä. Paineenkorotusasemalle on varattu et-alue Lehtoniementien ja Keilanrinteen kadun eteläkulmasta. Lisäksi asemakaavaan on lisätty Kuopion Veden mainitsemat jvptasot ja paineviemäriin viemäröitävät tontit. Niilontien avo-ojan siirtämisestä ja putkittamisesta neuvotellaan tarvittaessa eri osapuolien kanssa samoin kuin myös nykyisen vesiosuuskunnan toiminnan lakkautumisesta. MATKUSSAARELAISTEN MIELIPIDE Muistutus Kuopiossa käynnissä olevaan Keilanrinne - Matkusniemen asemakaavatyöhön. Kyseisen asemakaavan valmisteluaineistossa Matkusniemessä sijaitseva Niittykaarteen puisto on merkitty merkinnällä VL eli lähivirkistysalue. Nykyhetkellä Niittykaarteessa sijaitsee 4 kiinteistön hallitsema rasite (K24562), johon on merkitty kyseisille kiinteistöille venevalkama ja autojen pito-oikeus. Tuo rasite siirtyy, tai on siirtynyt jo virallisesti muutamien metrien päähän valmisteluaineistossa piirretyn VL kaavamerkintäalueen sisälle kaupungin alueelle. Nyt nähtävänä olevassa valmisteluaineistossa ei uutta rasitealuetta, eikä sinne johtavaa autotietä joka on myös rasite, K24565) kuitenkaan näy. Autopaikkojen (rasitealueen) rakentaminen on jo aloitettu, mutta ei vielä viety loppuun, Suullisesti (mm. kaavatyön tekijän Ulla Korhosen kertomana) ja kirjallisesti (mm, v.2006 toimitusasiakirja TN , asiatunnus MMLm/21/33/2006) ne on meille luvattu. Aiemmin kaupungin kanssa on kirjallisesti sovittu, että saamme vastaavat vene- ja autopaikat, kuin mitä meillä nyt on. Osalle on myös näytetty miten samankokoinen venepaikkojen rasitealue, kuin mikä meillä nyt on, uuteen kaavaan sijoittuisi. Pelkkä VL kaavamerkintä uuden rasitealueemme kohdalla ei mielestämme riitä, vaan kaavassa tulee selkeästi näkyä omalla merkinnällään venevalkama ja autojen pito-oikeuden rasitealue sekä sinne johtava autotie. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 5