KATKAISUHOITOASEMAN PEREHDYTTÄMISKANSIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KATKAISUHOITOASEMAN PEREHDYTTÄMISKANSIO"

Transkriptio

1 KATKAISUHOITOASEMAN PEREHDYTTÄMISKANSIO Annika Fager Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Porin yksikkö Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (amk)

2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT JOHDANTO Aiheen valinta ja opinnäytetyön eteneminen Opinnäytetyön tavoitteet 1. KESKEISET KÄSITTEET: KIINNITTÄMINEN JA PEREHDYTTÄMINEN 8 2. PÄIHDEPOLITIIKKA Alkoholin kokonaiskulutus, alkoholiohjelma ja ennalta ehkäisevä päihdetyö Huumeet, sekakäyttö ja huumeiden käytön teoreettisia malleja Myönteinen ja kielteinen riippuvuus, mielihyvän tavoittelu ja muutosprosessi PÄIHDEHOITOTYÖ, ARVOT JA IHMISKÄSITYS HOITAVA KOHTAAMINEN, MYÖNTEINEN HOITOSUHDE JA MOTIVOIVA HAASTATTELU PÄIHDETYÖN HAASTEET 15 POHDINTA 19 LÄHTEET

3 JOHDANTO Opinnäytetyö on työelämälähtöinen perehdyttämiskansio Porin katkaisuhoitoasemalle. Työ koostuu teoriaosuudesta ja varsinaisesta perehdyttämiskansiosta, joita voidaan käyttää erikseen. Teoriaosuuden johdantokappaleessa perustellaan perehdyttämiskansion tehtävä ja kuvataan opinnäytetyön aiheen valinta ja eteneminen. Johdannon lopussa esitellään perehdyttämiskansion tavoitteet. Teoriaosuus etenee linkittäen päihdepolitiikan, päihdehoitotyön ja tulevaisuuden haasteiden näkökulmia katkaisuhoitoaseman työn tasolle. Päihteiden käyttöä tarkastellaan eri näkökulmista pyrkimyksenä antaa monipuolista tietoa katkaisuhoitoasemalla aloittavalle työntekijälle. Perehdyttämiskansion tarkoitus on toimia työyhteisöön tutustumisen materiaalina ja teoriaosuuden tehtävä on kansion sisällön täydentäminen ja syventäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön, Stakesin ja Suomen kuntaliiton valtakunnallinen suositus sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle antoi linjaukset palvelujärjestelmien laadunhallintaan. Tehokas työyhteisöön perehdyttäminen on edellytys työntekijän ja toiminnan laadulle. Henkilöstön vaihtuvuus on 1990-luvulla ollut vähäistä eikä perehdytykseen ole laman aikana panostettu. Nykyisin perehdyttämisohjelmia laaditaan kehittämisen apuvälineeksi monissa työyhteisöissä. (Piirola & Pokka-Vuento 2004, 31.) Organisaatioon on käytännöllistä ja työn laatua varmistavaa luoda systemaattinen perehdyttämistoiminta, jota kehitetään ja päivitetään säännöllisesti. Perehdyttämisohjelmaan voi sisältyä tiedottamista ennen työhön tuloa, vastaanotto ja työyhteisöön perehdyttäminen, työsuhdeperehdytys ja työnopastus. (Viitala 2004, 260.)

4 Aiheen valinta ja opinnäytetyön eteneminen Opinnäytetyön aiheen valinta lähti liikkeelle ollessani kesätyöntekijänä Porin katkaisuhoitoasemalla vuonna Idea perehdyttämiskansioon muotoutui selkeämmäksi työharjoitteluaikana katkaisuhoitoasemalla syksyllä Toiveeni oli käytännöllinen opinnäytetyö, josta olisi hyötyä työelämässä. Katkaisuhoitoasemalla oli tarve perehdyttämiskansiolle uusia työntekijöitä, sijaisia ja opiskelijoita varten. Perehdyttäminen on ensimmäinen askel työyhteisöön tutustumisessa ja innostuin aiheesta. Aihe hyväksyttiin Diakissa ja teoriaosuudeksi ehdotettiin päihteisiin liittyvää tietopakettia. Käytin työkokemusta ja opinnoissa saatuja tietoja alkaessani työstämään teoriaosuutta. Katkaisuhoitoaseman osastonhoitaja aloitti kansion tekemisen ohjauksen ja keräsimme yhdessä materiaalia opinnäytetyöhön. Neuvottelimme harjoitteluni loppuvaiheessa alustavan suunnitelman työn sisällöstä. Tein rakennesuunnitelman saamieni materiaalien ja ohjeiden perusteella ja ohjausaika sovittiin tammikuulle Sain sähköpostitse lisämateriaalia katkaisuhoitoasemalta. Ohjauksen yhteydessä sain vielä taustamateriaalia. Työstin kansion lähes valmiiksi saatuani opinnot suoritettua. Huhtikuussa tapasimme osastonhoitajan kanssa ennen opinnäytetyön esitarkastusta. Sain tehtäväkseni muutamia muutosehdotuksia, lisäyksiä ja tietojen päivityksiä. Teoriaosuuteen keräsin ensin aineistoa ja tein muistiinpanoja. Sen jälkeen kokosin tekstin johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Esittelin työn ohjaaville opettajille ja sain muutosehdotuksia. Palautin opinnäytetyön korjattuna ja sain ohjaavilta opettajilta lisäysehdotuksia työhön. Kielten opettajalta sain muutosehdotukset englanniksi kirjoittamaani tiivistelmään. Tapasin äidinkielen opettajan, jolta sain muutamia muutosehdotuksia ja vinkkejä mahdollisia lisäyksiä varten.

5 Opinnäytetyön tavoitteet Informaation ja kommunikaation merkitys lisääntyy nykyisissä työyhteisöissä. Tietämisen yhteisöt muodostavat osaamisen verkoston, joka tuottaa uutta tietämystä merkitysten oppimisen ja kielellisten rutiinien luomisen kautta. Uuden tietämyksen tuottaminen lähtee raja-alueelta, missä asiat eivät vielä ole käytännön tasolla. Piilevä tieto tehdään näkyväksi ja luodaan mahdollisuudet uuteen perspektiivin muodostukseen. (Järvinen 2000, 106.) Katkaisuhoitoaseman perehdyttämiskansion on tarkoitus toimia sisäisen viestinnän apuvälineenä työyhteisöön ja työtehtäviin tutustumisessa Se tarjoaa koosteen ja tietoa katkaisuhoitoasemasta työpaikkana ja toimii työyhteisöön kiinnittävänä materiaalina. Työtehtäviin opastamisessa tarvitaan henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa. Perehdyttämiskansio on tarkoitettu ajan mukana muuttuvaksi ja helposti uudistettavaksi materiaaliksi. Jokainen katkaisuhoitoasemalle tuleva uusi työntekijä, sijainen tai opiskelija perehdytetään kansion avulla työyhteisöön. Uudet työntekijät ja sijaiset käyvät kansion läpi osastonhoitajan kanssa ja opiskelijat oman harjoitteluohjaajansa kanssa. Vuosittain järjestettävän työn kehittämispäivän yhteydessä kansio käydään läpi ja siihen saa esittää muutos- ja lisäysehdotuksia. Lisäksi sovitaan kuka vastaa niiden toteuttamisesta.

6 8 1. KESKEISET KÄSITTEET: KIINNITTÄMINEN JA PEREHDYTTÄMINEN Perehdyttämisen käsite liittyy kiinnittämiseen ja sisäiseen viestintään. Kiinnittämistä on Åbergin tulosviestinnän mallin mukaan kahta lajia: työyhteisöön ja työtehtäviin perehdyttämistä. Työyhteisöön perehdyttämisessä on kyse työyhteisön yhteisten pelisääntöjen viestimisestä henkilöstölle. Yhteisiin sääntöihin kuuluvat talon viralliset normit, vallitsevat sopimukset ja määräykset sekä tiedot työyhteisöstä, toiminnasta ja palveluista. Lisäksi perehdyttämiseen sisältyy työsäännöt, toimintaperiaatteet, tiedot henkilön oikeuksista ja velvollisuuksista organisaatiossa, työturvallisuusasiat, henkilöstöpolitiikka ja kehittämisen muodot. (Åberg 1996, ) Kiinnittämisen tavoite on saada työyhteisön jäsenet tai sidosryhmät sitoutumaan organisaatioon. Tavoitteena on työntekijöiden sitoutuminen, paneutuminen ja innostuminen työhön ja työyhteisöön. Sitoutumiseen vaikuttaa tiedonsaanti ja vaikutusmahdollisuudet työyhteisökysymyksissä. (Juholin 2001, 31.) Työhön perehdyttäminen on tärkeää sekä työnantajalle että työntekijälle. Työn pitää sujua joustavasti ja laadukkaasti. Henkilöstön työturvallisuudesta ja henkisestä hyvinvoinnista on huolehdittava. Tämä asettaa perehdyttämisen työyhteisön voimavaraksi ja kehittämishaasteeksi. (Internet 1.) Perehdyttäminen on uuden työntekijän tukemista kunnes hän on valmis ottamaan ohjat käsiinsä tehtävässään. Se on tutustuttamista uuteen organisaatioon ja uusiin tehtäviin. Perehdyttäminen on palvelua uudelle tulokkaalle, organisaation toiminnan laadun säilymiselle ja yhteisökuvalle. Perehdyttämisen tulisi koskea kaikkia rekrytoituja henkilöitä, harjoittelijoita, sijaisia ja uusiin tehtäviin siirrettyjä henkilöitä. (Viitala 2004, 259.) Uudelle tulokkaalle kaikki on uutta. Hyvä perehdyttäminen antaa perustan työn tekemiselle. Tilapäisissä työsuhteissa perehdyttäminen on välttämätöntä. Perehdyttämisessä on punnittava työtehtävän luonne, työntekijän ammattitaito,

7 9 koulutus ja työkokemus. Turvalliseen työskentelyyn opastaminen auttaa kaikkia. (Internet 2.) 2. PÄIHDEPOLITIIKKA, PÄIHDEPALVELUJÄRJESTELMÄ JA ASIAKKAAT Katkaisuhoitoasemalla työskentelevän on asianmukaista perehtyä suomalaisen päihdepolitiikan nykyisiin linjauksiin. Se auttaa syventämään ymmärrystä ja muuttuvia työkäytäntöjä. Katkaisuhoitoaseman työntekijän on myös hyödyllistä hahmottaa oman työpaikkansa sijainti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannossa ja osana oman kuntansa palvelujärjestelmää. Tilastotiedoista esitellään virallisessa muodossa asioita, joita katkaisuhoitoasemalla työskentelevä havainnoi työtä tehdessään. Mielenkiintoista on tehdä vertailuja eri paikkakuntien ja maiden välillä sekä seurata kehityskulkuja tilastotietojen avulla. Suomalainen päihdepolitiikka jakaantuu alkoholi- ja huumepolitiikkaan, jotka sisältävät erilaisia painotuksia ja linjauksia. Alkoholipolitiikka perustuu kansanterveysajatteluun, jossa pyritään hallitsemaan riskejä. Kansanterveysajattelussa huomio kohdistuu koko väestöön eikä ainoastaan alkoholin ongelmakäyttäjiin. Tämä näkyy itsearviointia ja elämänhallintaa korostavien menetelmien käyttämisenä ehkäisevässä päihdetyössä. (Inkinen, Partanen & Sutinen 2000, ) Huumepolitiikan strategiassa painotetaan huumausaineiden käytön ehkäisyä ja huumausainekontrollia. Pääpainotuksena ovat rajoittava huumausainepolitiikka ja monipuoliset hoitopalvelut sekä erityisesti matalan hoitokynnyksen palvelujen kehittäminen. (Inkinen ym. 2000, ) Päihdepalvelujen järjestäminen kuuluu kunnille. Päihdepalvelujärjestelmä koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon yleisistä avo- ja laitoshoidon palveluista. Päihdehuollon erityispalveluja avohoitomuotoisina tarjoavat A-klinikat, nuorisoasemat, päihdepysäkit, terveysneuvontapisteet ja päiväkeskukset. Laitoshoitoa tarjoavat katkaisuhoitoasemat, kuntoutuslaitokset ja asumispalvelut. (Hämäläinen toim. 2005, 20.)

8 Alkoholin kokonaiskulutus, alkoholiohjelma ja ennalta ehkäisevä päihdetyö Vuonna 2004 alkoholijuomien kokonaiskulutus lisääntyi melkein 10 prosenttia edellisestä vuodesta. Kokonaiskulutus oli 10,3 litraa 100 %:n alkoholia asukasta kohden. Aikuisväestöstä n. 92 % käyttää alkoholia, suurkuluttajia on arviolta 6-12%. Kulutuksen kasvu ennakoi sairastavuuden ja kuolemantapausten lisääntymistä. (Hämäläinen toim. 2005, 17.) Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoima Alkoholiohjelma laadittiin yhteistyössä valtionhallinnon, kuntien, kirkkojen, järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa. Ohjelma perustuu kaikkien osapuolten yhteistyöhön ja kumppanuuteen. Kumppanuussopimuksen tehneet kunnat sitoutuvat samalla päivittämään päihdehaittojen ehkäisystrategiat ja ehkäisevän päihdetyön toimintaedellytykset. (Hämäläinen toim. 2005, 17.) Valtioneuvoston periaatepäätöksessä (2003) asetettiin Suomen alkoholipolitiikan tavoitteeksi alkoholihaittojen vähentäminen. Tavoitteena on vähentää haittoja lasten ja perheiden hyvinvoinnille, vähentää riskikäytön haittoja ja saada kokonaiskulutus laskuun. (Hämäläinen toim. 2005, 17.) Ennalta ehkäisevässä päihdetyössä valistus ja muu kouluissa tehtävä työ on ensisijaisen tärkeää vuotiaat ovat tärkein ikäryhmä, joita pitäisi auttaa kehittämään sosiaalisia taitoja ja tunneälyä. Lapsia ja nuoria pitäisi opettaa kieltäytymään ja muodostamaan vahva oma tahto sekä henkilökohtaiset rajat. Riskiryhmien kanssa työskentelyyn tulisi panostaa erityisesti. (L. Ames & Sussman 2001, ) 2.2 Huumeet, sekakäyttö ja huumeiden käytön teoreettisia malleja Huumeiden käytöstä on tarpeen tietää suomalaisten huumeiden käyttöä koskevia tietoja. Työntekijän kannattaa etsiä tuoreita tietolähteitä pitääkseen

9 11 osaamisensa ajan tasalla. Suomalaista huumeiden käyttöä leimaavat tietyt ominaispiirteet ja alueelliset eroavaisuudet. Suomalaisille tyypillinen päihteiden sekakäyttö on tavallisimmin alkoholin, rauhoittavien lääkkeiden ja unilääkkeiden käyttöä. Yleisimmin käytettyjä huumeita ovat kannabis ja amfetamiini. Huumeriippuvuus ja siirtyminen koviin aineisiin kasvaa käytön jatkuessa ja huumausainemäärien kasvaessa. Päihteet ja huumeet vaikuttavat ihmisen henkisiin ja fyysisiin toimintoihin. Ne muuttavat tajuntaa ja vaikuttavat tunne-elämään sekä sosiaalisiin suhteisiin. Toistuva päihtymystila pahentaa riippuvuutta. (Huoponen 2001, ) Psyykkinen sairastavuus liittyy huumeiden käyttöön. Käytön taustalla saattaa olla persoonallisuushäiriö eli vaikeat kasvuolosuhteet, masennus tai ahdistus. Huumeiden käyttökin aiheuttaa monenlaisia psyykkisiä oireita. (Ahokas, Kajesalo & Holopainen 1998, 15.) Käytännöllisen lähtökohdan mallin mukaan yksilöt käyttävät huumeita virkistyksen, sosiaalisuuden, ritualistisuuden, arkirutiineista selviytymisen tai lääkinnällisyyden perusteella. Syyt voivat olla päällekkäisiä. Ongelmakäyttäytymisteorian yhteydessä ongelmakäytös heijastaa ongelmallista kiinnittymistä. Kiinnittymistä määrittää vuorovaikutus persoonallisuuden, käyttäytymisen ja ympäristön välillä. (L. Ames & Sussman 2001, 79.) Kolmoisvaikutusteorian viitekehyksessä huumeiden käyttö on äärimmäistä, satunnaista tai tarkoitushakuista. Käyttöä määrittävät interpersoonalliset, asenteelliset, kulttuurilliset ja persoonien väliset suhteet. Asteluokituksen mukaan käytön vaikutukset ja yksilön käyttöhistoria määrittävät ongelman laajuuden. Aloittamisvaihe, kokeilu, käyttö ja addiktio määrittävät ongelman vakavuusasteen. Huumeiden käyttöä edeltävät tekijät eivät aiheuta riippuvuutta, vaan huumeista saadut kokemukset. Hedonistisen mallin perusteella huumeiden käyttö pohjautuu nautintokeskeiseen elämäntapaan. (L. Ames & Sussman 2001, 79.) Huumeiden käytön yhdistelmäteoriat pyrkivät tarkastelemaan käyttöä samanaikaisesti eri näkökulmista. Riskitekijät ja suojaavat tekijät mallissa kartoitetaan

10 12 tulevaisuuden käyttöä ennakoivat riskitekijät ja suojaavat tekijät. Biopsykososiaaliset mallit ryhmittelevät riskitekijät biologisten, psykologisten ja sosiaalisten kategorioiden mukaan. (L. Ames & Sussman ) 2.3 Myönteinen ja kielteinen riippuvuus, mielihyvän tavoittelu ja muutosprosessi Ihminen tasapainoilee läpi elämän riippuvuuden ja riippumattomuuden tarpeiden välillä. Myönteinen riippuvuus ilmenee käyttäytymisessä toistuvana, mielihyvää tuottavana toimintana. Kielteinen riippuvuus muodostuu haitalliseksi ja pakonomaiseksi riistäen voimavaroja muilta elämänalueilta. Lapsen oppiessa luottamaan hoitavaan henkilöön ja itseensä kehittyy terve riippuvuus- ja riippumattomuuskäyttäytyminen. Kamppailu autonomiatarpeen ja itsenäistymisyritysten kesken ratkeaa myönteisesti ja lapsi saa riittävästi positiivista vahvistusta toiminnalleen. (Inkinen ym. 2000, ) Kouluiässä kehittyy kyky solmia molemminpuoliseen riippumattomuuteen perustuvia ihmissuhteita. Nuoruusikä on uusi mahdollisuus läpikäydä ja korjata varhaisen kehityksen puutteita ja luoda perustaa aikuisuudelle. (Inkinen ym. 2000, ) Ihmisen olemassaolon vallitseva ominaisuus on tavoitella mielihyvää ja pyrkiä eroon mielipahasta sekä psyykkistä tasapainoa häiritsevistä voimakkaista tunnetiloista. Päihteiden käytöstä voi muodostua keino tyydyttää tarpeita, lääkitä syyllisyyttä, huonoutta tai masennusta. Päihderiippuvuudesta on esitetty lääketieteellisiä, biologisia, oppimispsykologisia, sosiologisia ja yhteiskunnallisia selitysmalleja. (Inkinen ym ) Riippuvuudelle on tyypillistä välittömän tyydytyksen hakeminen ja ikävistä tunteista eroon pääseminen. Irrottautuminen on usein pitkäaikainen muutosprosessi ja se merkitsee käsitysten ja kokemusten muuttamista. Pelkkä tieto riskeistä ei saa päihderiippuvaista muuttamaan tapojaan ellei tiedoilla ole henkilö-

11 13 kohtaista merkitystä. Yksilölliset muutokset voivat auttaa ihmistä muuttamaan päihteiden käytön suhteen. (Inkinen ym. 2000, 33.) 3. PÄIHDEHOITOTYÖ, ARVOT JA IHMISKÄSITYS Päihteiden käyttäjän kokemat ongelmat voidaan jakaa fyysisiin, psykologisiin, yhteiskunnallisiin ja muille aiheutettuihin ongelmiin. Fyysisiä ongelmia ovat akuutit tai krooniset sairaudet ja tappeluissa tai tapaturmissa saadut vammat. Psykologiset ongelmat johtuvat päihteiden psykomotorisia ja kognitiivisia toimintoja heikentävästä vaikutuksesta. Itsehillinnän vähentyminen voi johtaa itseen tai muihin kohdistuvaan väkivaltaan. (Ahonen 1997, 10.) Päihteiden käyttö voi johtaa ihmisen myös yhteiskunnallisiin ongelmiin kuten poissaoloihin työstä tai työttömyyteen. Muille aiheutuvat haitat ilmenevät usein läheisten tai uhreiksi joutuneiden saamina vammoina ja kärsimyksenä. (Ahonen 1997, 10.) Hoitotyössä tärkeimpiä arvoja ovat elämä ja sen kunnioittaminen, terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä kaikkein tärkeimpänä ihmisarvo. Hoitotyötä ohjaavia periaatteita ovat yksilöllisyys, terveys- ja voimavarakeskeisyys, omatoimisuus, jatkuvuus, turvallisuus sekä perhe- ja verkostokeskeisyys. (Inkinen ym. 2000, 19.) Holistisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on tajunnallinen, kehollinen ja elämäntilanteensa kaikkiin osa-alueisiin suhteessa oleva kokonaisuus. Humanistiseksistentiaalisen ihmiskäsityksen valossa ihminen on ainutkertainen valintoja tekevä, ajatteleva, tunteva ja vuorovaikutuksessa kasvava olento. Ihminen etsii ja luo merkityksiä havainnoistaan, elämyksistään ja kokemuksistaan. Hän etsii elämälleen tarkoitusta ja kantaa yksilöllistä historiaansa läpi elämänsä. ( Havio, Sinnemäki & Syysmeri 1995, 16.)

12 14 Humanistinen ihmiskäsitys sisältää mahdollisuuden edistää yksilön henkistä kasvua. Ihmisen autonomia kasvaa itsensä tiedostamisen ja vastuun ottamisen lisääntyessä. Samalla kasvaa kyky ottaa huomioon myös muiden tarpeet. (Havio ym.1995, 49.) 4. HOITAVA KOHTAAMINEN, MYÖNTEINEN HOITOSUHDE JA MOTIVOIVA HAASTATTELU Hoitavaan kohtaamiseen kuuluu myönteinen suhtautuminen autettavaan, kunnioitus, hyväksyntä ja myötäelämisen taito. Työntekijä on läsnä, sopivalla etäisyydellä, ymmärtävä, aito, avoin ja johdonmukainen. Sanallisen ja sanattoman viestinnän yhteneväisyys on edellytys luottamuksen kehittymiselle. Toisen ihmisen pitäminen itsensä vertaisena kanssaihmisenä ja toisaalta erillisenä ja itsenäisenä muodostaa ammatillisuudelle perustan. Tärkeitä kulmakiviä hoitosuhteessa ovat luottamus, neutraalius, sopimukset, ihmisen henkilökohtaisen rytmin huomioiminen, kärsivällisyys ja rehellisyys.(havio ym.1995, ) Kohtaamisen kulmakiviä ovat riittävä rohkeus, nöyryys ja avoimuus oppimiselle. Toivon ylläpitäminen on ammatillisen henkilön tehtävä. Työntekijällä on oltava vaadittava tietämisen taso, johon sisältyy oman ammattialan empiirinen tieto, eettinen, henkilökohtainen ja esteettinen tieto. (Havio ym.1995, ) Hoidon suunnittelussa on keskeistä potilaan omat tarpeet ja motiivit. Hoidon alussa päähuomio kiinnitetään motiivien selvittämiseen. Potilaan tulee itse tehdä ratkaisu hoidon aloittamisesta ja hoidon pitää olla mahdollisimman yksilöllistä. Potilaan menneisyyden ja taustakehitystä selvittämällä pyritään ymmärtämään päihteiden käytön syitä.(ahonen 1997, ) Ensimmäinen hoitotavoite on myönteinen hoitosuhde. Potilasta autetaan sopeutumiseen henkilökohtaisten keskustelujen avulla. Päätarkoituksena on saattaa potilas näkemään omat vaikeutensa ja mahdollisuutensa realistisesti.

13 15 Potilas saa purkaa vaikeuksiensa taakkaa ja hänelle annetaan tunnustusta myönteisistä asioista. Potilasta autetaan konkreettisesti työ- asunto- ja viranomaisasioissa.. Työmetodeina käytetään käytännöllistä sosiaaliterapeuttista ja henkistä kasvua tukevaa psykoterapeuttista menetelmää. (Ahonen 1997, ) Motivoiva haastattelu on todettu tehokkaaksi päihteiden käyttäjien kanssa työskentelyyn. Motivaation ytimenä on ristiriita. Motivoivassa lähestymistavassa työskennellään ristiriidan kanssa ja autetaan asiakasta irti ristiriidasta, kohti muutosta. Kognitiivinen psykologia tarkastelee käyttäytymisen muutosta ja sen vakiintumista monivaiheisena muutoksen pyöränä. Pysyvä muutos on mahdollinen, kun tiedostetaan eri vaiheiden vaatima aika ja vaiheille tyypilliset piirteet. (Inkinen ym.2000, 34.) 5. PÄIHDETYÖN HAASTEET Päihdetyön haasteisiin kuuluu ensisijaisesti luottamuksellisen asiakassuhteen luominen ja toimintaedellytysten turvaaminen myönteiselle hoitosuhteelle. Päihdepalvelujen, ammattikäytäntöjen ja työn sisältöjen kehittäminen sekä vaikuttaminen päätöksentekijöihin ovat jatkuvia haasteita nyt ja tulevaisuudessa. Asiakkaalle on turvattava laadukas hoito ja myös omaiset tarvitsevat huomiota vaikeissa kriisitilanteissa ja kärsimystä tuottavissa perheolosuhteissa. Omaisten näkökulmaa on aktiivisemmin tuotu esille ja palveluja on jo saatavilla. Työntekijöiden vastuulla on puuttuminen perhetilanteeseen laajemmin jos päihteiden käytön vaikutukset ulottuvat lapsiin. Lastensuojelulaki velvoittaa kansalaisia ja viranomaisia toimimaan tilanteessa, jossa lapsi tai lapset joutuvat kärsimään perheenjäsentensä päihteiden käytön seurauksena. Naiset päihteiden käyttäjinä on nykypäivän haaste, sillä naisten osuus päihteiden suurkuluttajina on kasvanut. Päihdepalveluja olisi syytä kehittää vammaisille

14 16 ihmisille sopiviksi tasa-arvon takaamiseksi palvelujen saatavuudessa. Päihdepalvelujen tilojen esteettömyys palvelee kaikkia asiakkaita. Asiakkaan elämään liittyy myyttejä ja salaisuuksia, jotka työntekijä vaistoaa. Miten saada aikaa, tilaa ja motivaatiota intensiivisemmän asiakassuhteen edistämiseen? Ongelmat ovat jo vaurioittaneet asiakasta. Kemiallinen todellisuus ottaa toistuvasti ylivallan rationaliteeteista. Asiakkaan identiteetti on murentunut, itsetunto on alhainen ja hänellä voi olla itsetuhoisia ajatuksia tai suunnitelmia. Rakenteelliset puitteet kuten työ ja ihmissuhteet ovat vaurioittaneet asiakasta. Koko elämä pyörii päihteiden ympärillä, elämäntyyli ja sosiaalinen turvaverkko mukaan lukien. (Murto & Suhonen 2002, 12.) Asiakkaan näkökulmasta hyvä ja laadukas hoito tuntuu luottamuksellisena ilmapiirinä, samalle aaltopituudelle pääsemisenä työntekijöiden kanssa ja kuulluksi tulemisena. Hyvän hoidon myötä asiakkaan oma oivalluskyky vahvistuu ja lääkitys tukee hoitoa. Työntekijöille laadukas hoito on perhekeskeiseen työotteeseen perustuvaa ja vaatii asiakkaan tilanteen huolellista kartoitusta. Hyvä hoito sisältää erilaisia vaihtoehtoja asiakkaalle. kontakteja, oikeiden asioiden ehdottamista oikeaan aikaan ja hoitorutiinien hallitsemista. (Murto & Suhonen 2002, 82.) Katkaisuhoitoaseman työskentelyssä pyritään ottamaan sosiaaliset verkostot ja omaiset huomioon hoidon ja jatkohoidon suunnittelussa. Ihmisen kokonaisvaltainen elämäntilanteen kartoittaminen, voimavara- ja ratkaisukeskeisyys luovat pohjaa hoitotyölle. Omaisille tarkoitetuista tukimuodoista on tärkeää tiedottaa ja tarpeen mukaan ohjata päihdeongelmaisen läheisiä saamaan helpotusta omaan tilanteeseensa. Alkoholismia perheessään kokenut omainen kirjoittaa: Toivoisin, että suomalaiset voisivat rehellisemmin ja suoremmin käsitellä alkoholismista aiheutuvia suunnattomia kärsimyksiä perheissä ja sukupolvien ketjuissa. En tunne kovinkaan monta ihmistä, joiden elämää alkoholismi ei olisi tavalla tai toisella koskettanut. Toivon, että ihmiset voisivat voittaa häpeän ja jakaa elämänsä ja kokemuksensa muiden kanssa. (Hänninen & Koski-Jännes 2004, 47.)

15 17 Monenlaisia palveluja ja omaehtoisia vaihtoehtoja on tarjolla päihdeongelmaisten läheisille. Tärkeintä on, ettei jää yksin. Lasten kannalta on erityisen tärkeää, että vanhemmat ja muutkin päihdeperheen lähellä tekevät parhaansa lasten elämäntilanteen rauhoittamiseksi. Ei ole kenenkään etujen mukaista, että päihteiden väärinkäyttö tai päihdesairauksien kaltainen ongelma myrkyttää ongelmasta kärsivän lisäksi hänen ympärillään elävien lasten ja aikuisten elämän. (Hänninen & Koski-Jännes 2004, 128.) Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimus ja Suomen lastensuojelulaki määrittelevät lapsen aseman erityisen suojelun kohteena. Suomessa lapsen oikeuksien sopimus tuli voimaan vuonna 1991 laintasaisena säädöksenä. Sopimuksessa Suomen valtio sitoutuu suojelemaan lasta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, pahoinpitelyltä ja seksuaaliselta tai muulta hyväksikäytöltä. (Holmberg 2003, 20.) Sopimuksen mukaan lasta suojataan laiminlyönneiltä, huumausaineiden ja psykoaktiivisten aineiden luvattomalta käytöltä, julmalta tai halventavalta rangaistukselta sekä välinpitämättömältä kohtelulta. Lapsella, joka on ilman perheen turvaa tai jonka edun mukaista ei ole jatkuvaluonteisesti kasvaa nykyisessä perheessään, on oikeus erityiseen tukeen ja suojeluun. Lastensuojeluilmoitus on tehtävä jos ammattihenkilö saa virkaa tai tointa hoitaessaan tiedon suojelua tarvitsevasta lapsesta. (Holmberg 2003, 20.) Elämän jäsentäminen ja uusien kiinnekohtien löytäminen on tärkeää päihdeongelmasta selviämiseksi. Päihteitä käyttäessä kadottaa jotain oleellista elämästään, kuten tärkeitä sosiaalisia suhteita ja läheisten luottamuksen. Silloin myös ote elämästä ja usko omiin mahdollisuuksiin elämän uudelleen järjestämisessä häviää. (Auvinen 1998, 42.) Vaikka elämänkokemukset ovat samankaltaisia, kokemus niistä on yksilöllinen. Myös ratkaisut ovat erilaisia. Joku tekee näkyviä muutoksia, eron parisuhteesta tai paikkakunnan vaihdon. Toinen etsii muutosta prosessoimalla tilannetta ammattiauttajan kanssa. Yksilöllisten tunteiden ja tarpeiden tunnistaminen on tärkeää, samoin kuin tulevaisuuteen suuntautuminen.(auvinen 1998, 42.)

16 18 Elämässä selviytymiselle on olennaista oman elämänperspektiivin tunnistaminen ja kehittäminen. Menneisyytensä tunnistamisella voi vapauttaa itseään painolasteista ja kehittää realistisia tulevaisuuden näkymiä. Miten kokee omat mahdollisuutensa määrittyy millaiseksi voi kokea itsensä nykyisyydessä. (Auvinen 1998, 42.) Naisten opittu avuttomuus tarkoittaa tietoista tai osittain tietoista selviytymisstrategiaa, jossa naiset tarjoavat miehille osaamisen ja pätemisen mahdollisuuksia käytännön tilanteissa. Nainen saattaa myös jumiutua omaan naiseuskäsitykseensä eikä kokemuksensa perusteella usko voivansa vaikuttaa elämisen olosuhteisiinsa. (Auvinen 1998, 62.) Muutos alkaa siitä, kun naiset voivat muuttaa toimintaansa rajoittavia käsityksiä itsestään ja uskaltautuvat lisäämään vapauttaan. Naisidentiteetin ja minäkuvan synnyssä vertaisryhmällä on suuri merkitys. Ryhmän tarve korostuu tilanteessa elämäntilanteessa, jossa nainen on rikkonut hyvän naisen kuvan ja kokenut itsensä poikkeavaksi, pahaksikin. Naisidentiteetin ja minätietoisuuden vahvistamisen tarve olisi tärkeä huomioida päihdehuollon hoitopaikoissa. (Auvinen 1998, 62.) Saavutettavien päihdepalveluiden tarkoituksena on saada vammaisille asiakkaille hoito olemassa olevista hoitopaikoista. Hoidon tehtävänä on tukea asiakkaan itsenäistä selviytymistä. Palvelut ja tiedottaminen suunnitellaan niin, että niitä voi käyttää myös liikuntarajoitteinen, näkövamman, kuulovamman tai muun toimintakyvyn rajoitteen omaava henkilö. (Eriksson & Talja 2004, 7-8.) Päihdepalvelujen tuottamisen lähtökohtana on, että ne ovat kaikkien saavutettavissa ja käytettävissä ja sopivat myös niille, joiden toimintakyvyssä on rajoitteita. Päihdehoitopaikan saavutettavuus koostuu useista eri elementeistä, joista keskeisimpiä ovat esteettömät tilat, erilaisuuden huomioonottava materiaali ja osaava henkilöstö. Osaava henkilöstö rakentaa saavutettavan hoidon sisällön. Saavutettavuuden huomioiminen on kuitenkin kaikkien organisaatiossa työskentelevien asia. (Eriksson & Talja 2004, 7-8.)

17 19 POHDINTA Opinnäytetyöprosessi on ollut pitkä ja rikastuttava tie kulkea. Olen tehnyt ajatustyötä opinnäytteen ympärillä pitkään ja miettinyt useita aiheita. Olen pohtinut ja tutkinut työssä esiintyviä ilmiöitä työkokemusten, kirjallisuuden, internetin, lehtiartikkeleiden, median ja omien elämänkokemusten kautta. Oppimiskokemuksena opinnäytetyö on opettanut ottamaan vastaan ja hyödyntämään kritiikkiä sekä karsimaan pois tarpeettomia kommentteja. Kärsivällisyyteni on kasvanut ja olen paneutunut aikatauluihin ja tekstin käsittelyyn. Sisällöllisesti olen onnistunut työssäni löytämään teoriaosuuteen tietoja, joista uskon ja toivon olevan hyötyä lukijoille. Perehdyttämiskansion sisältö suunniteltiin katkaisuhoitoaseman tarpeiden pohjalta ja olen onnistunut kiteyttämään olennaiset asiat, joista itsekin olisin hyötynyt aloittaessani kesätyöntekijänä Mielenkiinnolla odotan miten kansio tulee palvelemaan uusia työntekijöitä, opiskelijoita ja sijaisia. Olen kehittynyt työni aihepiirien osaamisessa, erityisesti työskennellessäni Porin katkaisuhoitoasemalla kesätyöntekijänä ja harjoittelijana vuonna Työ on arvokkain opettaja, mutta käytännön työssä edistymistä voi auttaa hyvällä, suunnitelmallisella työntekijöiden perehdyttämisellä. Toivon, että perehdyttämiskansio auttaa uusia tulokkaita työyhteisöön ja työtehtäviin tutustumisen apuvälineenä.

18 LÄHTEET Ahonen, J A-klinikkatoiminnan taustaa: Tutkimus vapaaehtoisuuteen ja riippumattomuuteen perustuvan hoitomuodon synnystä. A-klinikkasäätiön raporttisarja nro 22, Helsinki. Ahokas, H, Kajesalo, K, Holopainen, A Pilvilinnoja vai kunnon rakenteita? Huumeasiakkaat hoitojärjestelmissä. Raportti Monipäihdeprojektin toiminnasta Kettutien A- poliklinikalla. A-klinikkasäätiön raporttisarja nro 26, Helsinki. Auvinen, A Puhtia elämään. Naisten itsehoidon ja ryhmätoiminnan kehittämisprojektin raportti. Gummerus Kirjapaino Oy. Saarijärvi. Havio, R-M, Sinnemäki, T & Syysmeri, L Päihteenkäyttäjä hoitotyön haasteena. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. Holmberg, T Lapset ja vanhempien päihdeongelma. Saarijärven Offset, Saarijärvi. Huoponen, K Irti huumeista. Mitä jokaisen on hyvä tietää huumeista. AO-paino, Mikkeli. Hämäläinen toim. Päihdetilastollinen vuosikirja Gummerus Kirjapaino Oy, Vaajakoski. Hänninen, V. & Koski-Jännes, A Läheiseni on päihdeongelmainen. RT-Print Oy, Pieksämäki. Inkinen, M, Partanen, A, Sutinen, T Päihdehoitotyö. Tammer-paino Oy, Tampere. Juholin, E Communicare! Viestintä strategiasta käytäntöön. Helsinki: Inforviestintä Oy.

19 Järvinen, A, Koivisto, T & Poikela, E Oppiminen työssä ja työyhteisössä. Juva: WS Bookwell Oy. Kilgast, E. (toim.) Näkyvät, kuuluvat ja saavutettavat päihdepalvelut. Malleja vammaisten päihdetyön kehittämiseen, osa 1. Trio-offset, Helsinki. L. Ames, S & Sussman, S The social psychology of drug abuse. Open University Press, Buckingham, Philadelphia. Piirola, S & Pokka-Vuento, M terveydenhuollon palvelujärjestelmän laadunhallinta parantaa henkilöstöjohtamista. Sairaanhoitaja 4/2004, Viitala, R Henkilöstöjohtaminen. Helsinki: Edita Prima Oy. Virtanen, P Houkutteleva työyhteisö. Helsinki: Edita Prima Oy. Åberg, L Viestintä tuloksen tekijä. Helsinki: Inforviestintä Oy. Internet lähteet Internet Internet

20 PEREHDYTTÄMISKANSIO

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 18.11.2004 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Toimintakeskus-Yhteisökoti Asemakatu

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin:

Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin: Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin: ARVOT SUHTEESSA LAPSIIN - turvallisuus o rajat - rakkaus, lämpö ja välittäminen - oikeus lapsuuteen - mahdollisuus uuden oppimiseen o oikeus esiopetukseen o oikeus

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11

Sisällysluettelo. 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11 2 KÄSITEMÄÄRITTELYT JA LÄHTEET Irma Pahlman... 13 2.1 Käsitemäärittelyt... 13 2.2 Oikeuslähteet... 16 2.2.1 Henkilötietodirektiivi (Euroopan parlamentin ja.

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT

AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN Täyttöpäivämäärä 5.2.2009 YKSIKÖN PERUSTIEDOT Yksikön tiedot Nimi: Porin kaupunki/perusturvakeskus/psykososiaalinen yksikkö/avopalvelut

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Päihde- ja mielenterveyspäivät Tamperetalo 12.10.2011 Vt. Toiminnanjohtaja Karolina Bechinsky Sivu 1 Organisaatio Kattojärjestönä

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Päihdevieroitusyksikön asiakasopas

Päihdevieroitusyksikön asiakasopas Päihdevieroitusyksikön asiakasopas Säännöt ja hoitokäytännöt Toiminnan esittely Olet tullut tai olet tulossa hoitoon alkoholin, lääkkeiden ja/tai huumeiden käytön vuoksi. Tässä asiakasoppaassa esitellään

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com HISTORIAA, PERUSTAJAT, PERUSTAJA- YHTEISTYÖKUMPPANIT, RAHOITTAJAT Torniolaakson Suojapirtti ry:n ja Tornion kaupungin

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

1 (12) Selkokielinen oppimateriaali maahanmuuttajille SANASTOTEHTÄVIÄ. Kuntoutumisen tukeminen -tutkinnon osan opiskeluun

1 (12) Selkokielinen oppimateriaali maahanmuuttajille SANASTOTEHTÄVIÄ. Kuntoutumisen tukeminen -tutkinnon osan opiskeluun 1 (12) Selkokielinen oppimateriaali maahanmuuttajille SANASTOTEHTÄVIÄ Kuntoutumisen tukeminen -tutkinnon osan opiskeluun 2 (12) A. UUSIEN SANOJEN MUODOSTAMINEN 1. TEHTÄVÄ. uus/-yys, -us/-ys substantiivit

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, A-klinikkasäätiö 1 Lasinen lapsuus: Hirviöt A-klinikkasäätiön

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Hietaniemenkadun palvelukeskus

Hietaniemenkadun palvelukeskus Hietaniemenkadun palvelukeskus 1.12.2010 Katri Joutselainen (ohj./sos.ohj.) Pia Mielonen (sh) Kuvat: Leif Mäkelä Hietaniemenkadun palvelukeskus 8.6.2009 yhdistyivät Herttoniemen asuntolan ja Pääskylänrinteen

Lisätiedot