KATKAISUHOITOASEMAN PEREHDYTTÄMISKANSIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KATKAISUHOITOASEMAN PEREHDYTTÄMISKANSIO"

Transkriptio

1 KATKAISUHOITOASEMAN PEREHDYTTÄMISKANSIO Annika Fager Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Porin yksikkö Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (amk)

2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT JOHDANTO Aiheen valinta ja opinnäytetyön eteneminen Opinnäytetyön tavoitteet 1. KESKEISET KÄSITTEET: KIINNITTÄMINEN JA PEREHDYTTÄMINEN 8 2. PÄIHDEPOLITIIKKA Alkoholin kokonaiskulutus, alkoholiohjelma ja ennalta ehkäisevä päihdetyö Huumeet, sekakäyttö ja huumeiden käytön teoreettisia malleja Myönteinen ja kielteinen riippuvuus, mielihyvän tavoittelu ja muutosprosessi PÄIHDEHOITOTYÖ, ARVOT JA IHMISKÄSITYS HOITAVA KOHTAAMINEN, MYÖNTEINEN HOITOSUHDE JA MOTIVOIVA HAASTATTELU PÄIHDETYÖN HAASTEET 15 POHDINTA 19 LÄHTEET

3 JOHDANTO Opinnäytetyö on työelämälähtöinen perehdyttämiskansio Porin katkaisuhoitoasemalle. Työ koostuu teoriaosuudesta ja varsinaisesta perehdyttämiskansiosta, joita voidaan käyttää erikseen. Teoriaosuuden johdantokappaleessa perustellaan perehdyttämiskansion tehtävä ja kuvataan opinnäytetyön aiheen valinta ja eteneminen. Johdannon lopussa esitellään perehdyttämiskansion tavoitteet. Teoriaosuus etenee linkittäen päihdepolitiikan, päihdehoitotyön ja tulevaisuuden haasteiden näkökulmia katkaisuhoitoaseman työn tasolle. Päihteiden käyttöä tarkastellaan eri näkökulmista pyrkimyksenä antaa monipuolista tietoa katkaisuhoitoasemalla aloittavalle työntekijälle. Perehdyttämiskansion tarkoitus on toimia työyhteisöön tutustumisen materiaalina ja teoriaosuuden tehtävä on kansion sisällön täydentäminen ja syventäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön, Stakesin ja Suomen kuntaliiton valtakunnallinen suositus sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle antoi linjaukset palvelujärjestelmien laadunhallintaan. Tehokas työyhteisöön perehdyttäminen on edellytys työntekijän ja toiminnan laadulle. Henkilöstön vaihtuvuus on 1990-luvulla ollut vähäistä eikä perehdytykseen ole laman aikana panostettu. Nykyisin perehdyttämisohjelmia laaditaan kehittämisen apuvälineeksi monissa työyhteisöissä. (Piirola & Pokka-Vuento 2004, 31.) Organisaatioon on käytännöllistä ja työn laatua varmistavaa luoda systemaattinen perehdyttämistoiminta, jota kehitetään ja päivitetään säännöllisesti. Perehdyttämisohjelmaan voi sisältyä tiedottamista ennen työhön tuloa, vastaanotto ja työyhteisöön perehdyttäminen, työsuhdeperehdytys ja työnopastus. (Viitala 2004, 260.)

4 Aiheen valinta ja opinnäytetyön eteneminen Opinnäytetyön aiheen valinta lähti liikkeelle ollessani kesätyöntekijänä Porin katkaisuhoitoasemalla vuonna Idea perehdyttämiskansioon muotoutui selkeämmäksi työharjoitteluaikana katkaisuhoitoasemalla syksyllä Toiveeni oli käytännöllinen opinnäytetyö, josta olisi hyötyä työelämässä. Katkaisuhoitoasemalla oli tarve perehdyttämiskansiolle uusia työntekijöitä, sijaisia ja opiskelijoita varten. Perehdyttäminen on ensimmäinen askel työyhteisöön tutustumisessa ja innostuin aiheesta. Aihe hyväksyttiin Diakissa ja teoriaosuudeksi ehdotettiin päihteisiin liittyvää tietopakettia. Käytin työkokemusta ja opinnoissa saatuja tietoja alkaessani työstämään teoriaosuutta. Katkaisuhoitoaseman osastonhoitaja aloitti kansion tekemisen ohjauksen ja keräsimme yhdessä materiaalia opinnäytetyöhön. Neuvottelimme harjoitteluni loppuvaiheessa alustavan suunnitelman työn sisällöstä. Tein rakennesuunnitelman saamieni materiaalien ja ohjeiden perusteella ja ohjausaika sovittiin tammikuulle Sain sähköpostitse lisämateriaalia katkaisuhoitoasemalta. Ohjauksen yhteydessä sain vielä taustamateriaalia. Työstin kansion lähes valmiiksi saatuani opinnot suoritettua. Huhtikuussa tapasimme osastonhoitajan kanssa ennen opinnäytetyön esitarkastusta. Sain tehtäväkseni muutamia muutosehdotuksia, lisäyksiä ja tietojen päivityksiä. Teoriaosuuteen keräsin ensin aineistoa ja tein muistiinpanoja. Sen jälkeen kokosin tekstin johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Esittelin työn ohjaaville opettajille ja sain muutosehdotuksia. Palautin opinnäytetyön korjattuna ja sain ohjaavilta opettajilta lisäysehdotuksia työhön. Kielten opettajalta sain muutosehdotukset englanniksi kirjoittamaani tiivistelmään. Tapasin äidinkielen opettajan, jolta sain muutamia muutosehdotuksia ja vinkkejä mahdollisia lisäyksiä varten.

5 Opinnäytetyön tavoitteet Informaation ja kommunikaation merkitys lisääntyy nykyisissä työyhteisöissä. Tietämisen yhteisöt muodostavat osaamisen verkoston, joka tuottaa uutta tietämystä merkitysten oppimisen ja kielellisten rutiinien luomisen kautta. Uuden tietämyksen tuottaminen lähtee raja-alueelta, missä asiat eivät vielä ole käytännön tasolla. Piilevä tieto tehdään näkyväksi ja luodaan mahdollisuudet uuteen perspektiivin muodostukseen. (Järvinen 2000, 106.) Katkaisuhoitoaseman perehdyttämiskansion on tarkoitus toimia sisäisen viestinnän apuvälineenä työyhteisöön ja työtehtäviin tutustumisessa Se tarjoaa koosteen ja tietoa katkaisuhoitoasemasta työpaikkana ja toimii työyhteisöön kiinnittävänä materiaalina. Työtehtäviin opastamisessa tarvitaan henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa. Perehdyttämiskansio on tarkoitettu ajan mukana muuttuvaksi ja helposti uudistettavaksi materiaaliksi. Jokainen katkaisuhoitoasemalle tuleva uusi työntekijä, sijainen tai opiskelija perehdytetään kansion avulla työyhteisöön. Uudet työntekijät ja sijaiset käyvät kansion läpi osastonhoitajan kanssa ja opiskelijat oman harjoitteluohjaajansa kanssa. Vuosittain järjestettävän työn kehittämispäivän yhteydessä kansio käydään läpi ja siihen saa esittää muutos- ja lisäysehdotuksia. Lisäksi sovitaan kuka vastaa niiden toteuttamisesta.

6 8 1. KESKEISET KÄSITTEET: KIINNITTÄMINEN JA PEREHDYTTÄMINEN Perehdyttämisen käsite liittyy kiinnittämiseen ja sisäiseen viestintään. Kiinnittämistä on Åbergin tulosviestinnän mallin mukaan kahta lajia: työyhteisöön ja työtehtäviin perehdyttämistä. Työyhteisöön perehdyttämisessä on kyse työyhteisön yhteisten pelisääntöjen viestimisestä henkilöstölle. Yhteisiin sääntöihin kuuluvat talon viralliset normit, vallitsevat sopimukset ja määräykset sekä tiedot työyhteisöstä, toiminnasta ja palveluista. Lisäksi perehdyttämiseen sisältyy työsäännöt, toimintaperiaatteet, tiedot henkilön oikeuksista ja velvollisuuksista organisaatiossa, työturvallisuusasiat, henkilöstöpolitiikka ja kehittämisen muodot. (Åberg 1996, ) Kiinnittämisen tavoite on saada työyhteisön jäsenet tai sidosryhmät sitoutumaan organisaatioon. Tavoitteena on työntekijöiden sitoutuminen, paneutuminen ja innostuminen työhön ja työyhteisöön. Sitoutumiseen vaikuttaa tiedonsaanti ja vaikutusmahdollisuudet työyhteisökysymyksissä. (Juholin 2001, 31.) Työhön perehdyttäminen on tärkeää sekä työnantajalle että työntekijälle. Työn pitää sujua joustavasti ja laadukkaasti. Henkilöstön työturvallisuudesta ja henkisestä hyvinvoinnista on huolehdittava. Tämä asettaa perehdyttämisen työyhteisön voimavaraksi ja kehittämishaasteeksi. (Internet 1.) Perehdyttäminen on uuden työntekijän tukemista kunnes hän on valmis ottamaan ohjat käsiinsä tehtävässään. Se on tutustuttamista uuteen organisaatioon ja uusiin tehtäviin. Perehdyttäminen on palvelua uudelle tulokkaalle, organisaation toiminnan laadun säilymiselle ja yhteisökuvalle. Perehdyttämisen tulisi koskea kaikkia rekrytoituja henkilöitä, harjoittelijoita, sijaisia ja uusiin tehtäviin siirrettyjä henkilöitä. (Viitala 2004, 259.) Uudelle tulokkaalle kaikki on uutta. Hyvä perehdyttäminen antaa perustan työn tekemiselle. Tilapäisissä työsuhteissa perehdyttäminen on välttämätöntä. Perehdyttämisessä on punnittava työtehtävän luonne, työntekijän ammattitaito,

7 9 koulutus ja työkokemus. Turvalliseen työskentelyyn opastaminen auttaa kaikkia. (Internet 2.) 2. PÄIHDEPOLITIIKKA, PÄIHDEPALVELUJÄRJESTELMÄ JA ASIAKKAAT Katkaisuhoitoasemalla työskentelevän on asianmukaista perehtyä suomalaisen päihdepolitiikan nykyisiin linjauksiin. Se auttaa syventämään ymmärrystä ja muuttuvia työkäytäntöjä. Katkaisuhoitoaseman työntekijän on myös hyödyllistä hahmottaa oman työpaikkansa sijainti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannossa ja osana oman kuntansa palvelujärjestelmää. Tilastotiedoista esitellään virallisessa muodossa asioita, joita katkaisuhoitoasemalla työskentelevä havainnoi työtä tehdessään. Mielenkiintoista on tehdä vertailuja eri paikkakuntien ja maiden välillä sekä seurata kehityskulkuja tilastotietojen avulla. Suomalainen päihdepolitiikka jakaantuu alkoholi- ja huumepolitiikkaan, jotka sisältävät erilaisia painotuksia ja linjauksia. Alkoholipolitiikka perustuu kansanterveysajatteluun, jossa pyritään hallitsemaan riskejä. Kansanterveysajattelussa huomio kohdistuu koko väestöön eikä ainoastaan alkoholin ongelmakäyttäjiin. Tämä näkyy itsearviointia ja elämänhallintaa korostavien menetelmien käyttämisenä ehkäisevässä päihdetyössä. (Inkinen, Partanen & Sutinen 2000, ) Huumepolitiikan strategiassa painotetaan huumausaineiden käytön ehkäisyä ja huumausainekontrollia. Pääpainotuksena ovat rajoittava huumausainepolitiikka ja monipuoliset hoitopalvelut sekä erityisesti matalan hoitokynnyksen palvelujen kehittäminen. (Inkinen ym. 2000, ) Päihdepalvelujen järjestäminen kuuluu kunnille. Päihdepalvelujärjestelmä koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon yleisistä avo- ja laitoshoidon palveluista. Päihdehuollon erityispalveluja avohoitomuotoisina tarjoavat A-klinikat, nuorisoasemat, päihdepysäkit, terveysneuvontapisteet ja päiväkeskukset. Laitoshoitoa tarjoavat katkaisuhoitoasemat, kuntoutuslaitokset ja asumispalvelut. (Hämäläinen toim. 2005, 20.)

8 Alkoholin kokonaiskulutus, alkoholiohjelma ja ennalta ehkäisevä päihdetyö Vuonna 2004 alkoholijuomien kokonaiskulutus lisääntyi melkein 10 prosenttia edellisestä vuodesta. Kokonaiskulutus oli 10,3 litraa 100 %:n alkoholia asukasta kohden. Aikuisväestöstä n. 92 % käyttää alkoholia, suurkuluttajia on arviolta 6-12%. Kulutuksen kasvu ennakoi sairastavuuden ja kuolemantapausten lisääntymistä. (Hämäläinen toim. 2005, 17.) Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoima Alkoholiohjelma laadittiin yhteistyössä valtionhallinnon, kuntien, kirkkojen, järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa. Ohjelma perustuu kaikkien osapuolten yhteistyöhön ja kumppanuuteen. Kumppanuussopimuksen tehneet kunnat sitoutuvat samalla päivittämään päihdehaittojen ehkäisystrategiat ja ehkäisevän päihdetyön toimintaedellytykset. (Hämäläinen toim. 2005, 17.) Valtioneuvoston periaatepäätöksessä (2003) asetettiin Suomen alkoholipolitiikan tavoitteeksi alkoholihaittojen vähentäminen. Tavoitteena on vähentää haittoja lasten ja perheiden hyvinvoinnille, vähentää riskikäytön haittoja ja saada kokonaiskulutus laskuun. (Hämäläinen toim. 2005, 17.) Ennalta ehkäisevässä päihdetyössä valistus ja muu kouluissa tehtävä työ on ensisijaisen tärkeää vuotiaat ovat tärkein ikäryhmä, joita pitäisi auttaa kehittämään sosiaalisia taitoja ja tunneälyä. Lapsia ja nuoria pitäisi opettaa kieltäytymään ja muodostamaan vahva oma tahto sekä henkilökohtaiset rajat. Riskiryhmien kanssa työskentelyyn tulisi panostaa erityisesti. (L. Ames & Sussman 2001, ) 2.2 Huumeet, sekakäyttö ja huumeiden käytön teoreettisia malleja Huumeiden käytöstä on tarpeen tietää suomalaisten huumeiden käyttöä koskevia tietoja. Työntekijän kannattaa etsiä tuoreita tietolähteitä pitääkseen

9 11 osaamisensa ajan tasalla. Suomalaista huumeiden käyttöä leimaavat tietyt ominaispiirteet ja alueelliset eroavaisuudet. Suomalaisille tyypillinen päihteiden sekakäyttö on tavallisimmin alkoholin, rauhoittavien lääkkeiden ja unilääkkeiden käyttöä. Yleisimmin käytettyjä huumeita ovat kannabis ja amfetamiini. Huumeriippuvuus ja siirtyminen koviin aineisiin kasvaa käytön jatkuessa ja huumausainemäärien kasvaessa. Päihteet ja huumeet vaikuttavat ihmisen henkisiin ja fyysisiin toimintoihin. Ne muuttavat tajuntaa ja vaikuttavat tunne-elämään sekä sosiaalisiin suhteisiin. Toistuva päihtymystila pahentaa riippuvuutta. (Huoponen 2001, ) Psyykkinen sairastavuus liittyy huumeiden käyttöön. Käytön taustalla saattaa olla persoonallisuushäiriö eli vaikeat kasvuolosuhteet, masennus tai ahdistus. Huumeiden käyttökin aiheuttaa monenlaisia psyykkisiä oireita. (Ahokas, Kajesalo & Holopainen 1998, 15.) Käytännöllisen lähtökohdan mallin mukaan yksilöt käyttävät huumeita virkistyksen, sosiaalisuuden, ritualistisuuden, arkirutiineista selviytymisen tai lääkinnällisyyden perusteella. Syyt voivat olla päällekkäisiä. Ongelmakäyttäytymisteorian yhteydessä ongelmakäytös heijastaa ongelmallista kiinnittymistä. Kiinnittymistä määrittää vuorovaikutus persoonallisuuden, käyttäytymisen ja ympäristön välillä. (L. Ames & Sussman 2001, 79.) Kolmoisvaikutusteorian viitekehyksessä huumeiden käyttö on äärimmäistä, satunnaista tai tarkoitushakuista. Käyttöä määrittävät interpersoonalliset, asenteelliset, kulttuurilliset ja persoonien väliset suhteet. Asteluokituksen mukaan käytön vaikutukset ja yksilön käyttöhistoria määrittävät ongelman laajuuden. Aloittamisvaihe, kokeilu, käyttö ja addiktio määrittävät ongelman vakavuusasteen. Huumeiden käyttöä edeltävät tekijät eivät aiheuta riippuvuutta, vaan huumeista saadut kokemukset. Hedonistisen mallin perusteella huumeiden käyttö pohjautuu nautintokeskeiseen elämäntapaan. (L. Ames & Sussman 2001, 79.) Huumeiden käytön yhdistelmäteoriat pyrkivät tarkastelemaan käyttöä samanaikaisesti eri näkökulmista. Riskitekijät ja suojaavat tekijät mallissa kartoitetaan

10 12 tulevaisuuden käyttöä ennakoivat riskitekijät ja suojaavat tekijät. Biopsykososiaaliset mallit ryhmittelevät riskitekijät biologisten, psykologisten ja sosiaalisten kategorioiden mukaan. (L. Ames & Sussman ) 2.3 Myönteinen ja kielteinen riippuvuus, mielihyvän tavoittelu ja muutosprosessi Ihminen tasapainoilee läpi elämän riippuvuuden ja riippumattomuuden tarpeiden välillä. Myönteinen riippuvuus ilmenee käyttäytymisessä toistuvana, mielihyvää tuottavana toimintana. Kielteinen riippuvuus muodostuu haitalliseksi ja pakonomaiseksi riistäen voimavaroja muilta elämänalueilta. Lapsen oppiessa luottamaan hoitavaan henkilöön ja itseensä kehittyy terve riippuvuus- ja riippumattomuuskäyttäytyminen. Kamppailu autonomiatarpeen ja itsenäistymisyritysten kesken ratkeaa myönteisesti ja lapsi saa riittävästi positiivista vahvistusta toiminnalleen. (Inkinen ym. 2000, ) Kouluiässä kehittyy kyky solmia molemminpuoliseen riippumattomuuteen perustuvia ihmissuhteita. Nuoruusikä on uusi mahdollisuus läpikäydä ja korjata varhaisen kehityksen puutteita ja luoda perustaa aikuisuudelle. (Inkinen ym. 2000, ) Ihmisen olemassaolon vallitseva ominaisuus on tavoitella mielihyvää ja pyrkiä eroon mielipahasta sekä psyykkistä tasapainoa häiritsevistä voimakkaista tunnetiloista. Päihteiden käytöstä voi muodostua keino tyydyttää tarpeita, lääkitä syyllisyyttä, huonoutta tai masennusta. Päihderiippuvuudesta on esitetty lääketieteellisiä, biologisia, oppimispsykologisia, sosiologisia ja yhteiskunnallisia selitysmalleja. (Inkinen ym ) Riippuvuudelle on tyypillistä välittömän tyydytyksen hakeminen ja ikävistä tunteista eroon pääseminen. Irrottautuminen on usein pitkäaikainen muutosprosessi ja se merkitsee käsitysten ja kokemusten muuttamista. Pelkkä tieto riskeistä ei saa päihderiippuvaista muuttamaan tapojaan ellei tiedoilla ole henkilö-

11 13 kohtaista merkitystä. Yksilölliset muutokset voivat auttaa ihmistä muuttamaan päihteiden käytön suhteen. (Inkinen ym. 2000, 33.) 3. PÄIHDEHOITOTYÖ, ARVOT JA IHMISKÄSITYS Päihteiden käyttäjän kokemat ongelmat voidaan jakaa fyysisiin, psykologisiin, yhteiskunnallisiin ja muille aiheutettuihin ongelmiin. Fyysisiä ongelmia ovat akuutit tai krooniset sairaudet ja tappeluissa tai tapaturmissa saadut vammat. Psykologiset ongelmat johtuvat päihteiden psykomotorisia ja kognitiivisia toimintoja heikentävästä vaikutuksesta. Itsehillinnän vähentyminen voi johtaa itseen tai muihin kohdistuvaan väkivaltaan. (Ahonen 1997, 10.) Päihteiden käyttö voi johtaa ihmisen myös yhteiskunnallisiin ongelmiin kuten poissaoloihin työstä tai työttömyyteen. Muille aiheutuvat haitat ilmenevät usein läheisten tai uhreiksi joutuneiden saamina vammoina ja kärsimyksenä. (Ahonen 1997, 10.) Hoitotyössä tärkeimpiä arvoja ovat elämä ja sen kunnioittaminen, terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä kaikkein tärkeimpänä ihmisarvo. Hoitotyötä ohjaavia periaatteita ovat yksilöllisyys, terveys- ja voimavarakeskeisyys, omatoimisuus, jatkuvuus, turvallisuus sekä perhe- ja verkostokeskeisyys. (Inkinen ym. 2000, 19.) Holistisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on tajunnallinen, kehollinen ja elämäntilanteensa kaikkiin osa-alueisiin suhteessa oleva kokonaisuus. Humanistiseksistentiaalisen ihmiskäsityksen valossa ihminen on ainutkertainen valintoja tekevä, ajatteleva, tunteva ja vuorovaikutuksessa kasvava olento. Ihminen etsii ja luo merkityksiä havainnoistaan, elämyksistään ja kokemuksistaan. Hän etsii elämälleen tarkoitusta ja kantaa yksilöllistä historiaansa läpi elämänsä. ( Havio, Sinnemäki & Syysmeri 1995, 16.)

12 14 Humanistinen ihmiskäsitys sisältää mahdollisuuden edistää yksilön henkistä kasvua. Ihmisen autonomia kasvaa itsensä tiedostamisen ja vastuun ottamisen lisääntyessä. Samalla kasvaa kyky ottaa huomioon myös muiden tarpeet. (Havio ym.1995, 49.) 4. HOITAVA KOHTAAMINEN, MYÖNTEINEN HOITOSUHDE JA MOTIVOIVA HAASTATTELU Hoitavaan kohtaamiseen kuuluu myönteinen suhtautuminen autettavaan, kunnioitus, hyväksyntä ja myötäelämisen taito. Työntekijä on läsnä, sopivalla etäisyydellä, ymmärtävä, aito, avoin ja johdonmukainen. Sanallisen ja sanattoman viestinnän yhteneväisyys on edellytys luottamuksen kehittymiselle. Toisen ihmisen pitäminen itsensä vertaisena kanssaihmisenä ja toisaalta erillisenä ja itsenäisenä muodostaa ammatillisuudelle perustan. Tärkeitä kulmakiviä hoitosuhteessa ovat luottamus, neutraalius, sopimukset, ihmisen henkilökohtaisen rytmin huomioiminen, kärsivällisyys ja rehellisyys.(havio ym.1995, ) Kohtaamisen kulmakiviä ovat riittävä rohkeus, nöyryys ja avoimuus oppimiselle. Toivon ylläpitäminen on ammatillisen henkilön tehtävä. Työntekijällä on oltava vaadittava tietämisen taso, johon sisältyy oman ammattialan empiirinen tieto, eettinen, henkilökohtainen ja esteettinen tieto. (Havio ym.1995, ) Hoidon suunnittelussa on keskeistä potilaan omat tarpeet ja motiivit. Hoidon alussa päähuomio kiinnitetään motiivien selvittämiseen. Potilaan tulee itse tehdä ratkaisu hoidon aloittamisesta ja hoidon pitää olla mahdollisimman yksilöllistä. Potilaan menneisyyden ja taustakehitystä selvittämällä pyritään ymmärtämään päihteiden käytön syitä.(ahonen 1997, ) Ensimmäinen hoitotavoite on myönteinen hoitosuhde. Potilasta autetaan sopeutumiseen henkilökohtaisten keskustelujen avulla. Päätarkoituksena on saattaa potilas näkemään omat vaikeutensa ja mahdollisuutensa realistisesti.

13 15 Potilas saa purkaa vaikeuksiensa taakkaa ja hänelle annetaan tunnustusta myönteisistä asioista. Potilasta autetaan konkreettisesti työ- asunto- ja viranomaisasioissa.. Työmetodeina käytetään käytännöllistä sosiaaliterapeuttista ja henkistä kasvua tukevaa psykoterapeuttista menetelmää. (Ahonen 1997, ) Motivoiva haastattelu on todettu tehokkaaksi päihteiden käyttäjien kanssa työskentelyyn. Motivaation ytimenä on ristiriita. Motivoivassa lähestymistavassa työskennellään ristiriidan kanssa ja autetaan asiakasta irti ristiriidasta, kohti muutosta. Kognitiivinen psykologia tarkastelee käyttäytymisen muutosta ja sen vakiintumista monivaiheisena muutoksen pyöränä. Pysyvä muutos on mahdollinen, kun tiedostetaan eri vaiheiden vaatima aika ja vaiheille tyypilliset piirteet. (Inkinen ym.2000, 34.) 5. PÄIHDETYÖN HAASTEET Päihdetyön haasteisiin kuuluu ensisijaisesti luottamuksellisen asiakassuhteen luominen ja toimintaedellytysten turvaaminen myönteiselle hoitosuhteelle. Päihdepalvelujen, ammattikäytäntöjen ja työn sisältöjen kehittäminen sekä vaikuttaminen päätöksentekijöihin ovat jatkuvia haasteita nyt ja tulevaisuudessa. Asiakkaalle on turvattava laadukas hoito ja myös omaiset tarvitsevat huomiota vaikeissa kriisitilanteissa ja kärsimystä tuottavissa perheolosuhteissa. Omaisten näkökulmaa on aktiivisemmin tuotu esille ja palveluja on jo saatavilla. Työntekijöiden vastuulla on puuttuminen perhetilanteeseen laajemmin jos päihteiden käytön vaikutukset ulottuvat lapsiin. Lastensuojelulaki velvoittaa kansalaisia ja viranomaisia toimimaan tilanteessa, jossa lapsi tai lapset joutuvat kärsimään perheenjäsentensä päihteiden käytön seurauksena. Naiset päihteiden käyttäjinä on nykypäivän haaste, sillä naisten osuus päihteiden suurkuluttajina on kasvanut. Päihdepalveluja olisi syytä kehittää vammaisille

14 16 ihmisille sopiviksi tasa-arvon takaamiseksi palvelujen saatavuudessa. Päihdepalvelujen tilojen esteettömyys palvelee kaikkia asiakkaita. Asiakkaan elämään liittyy myyttejä ja salaisuuksia, jotka työntekijä vaistoaa. Miten saada aikaa, tilaa ja motivaatiota intensiivisemmän asiakassuhteen edistämiseen? Ongelmat ovat jo vaurioittaneet asiakasta. Kemiallinen todellisuus ottaa toistuvasti ylivallan rationaliteeteista. Asiakkaan identiteetti on murentunut, itsetunto on alhainen ja hänellä voi olla itsetuhoisia ajatuksia tai suunnitelmia. Rakenteelliset puitteet kuten työ ja ihmissuhteet ovat vaurioittaneet asiakasta. Koko elämä pyörii päihteiden ympärillä, elämäntyyli ja sosiaalinen turvaverkko mukaan lukien. (Murto & Suhonen 2002, 12.) Asiakkaan näkökulmasta hyvä ja laadukas hoito tuntuu luottamuksellisena ilmapiirinä, samalle aaltopituudelle pääsemisenä työntekijöiden kanssa ja kuulluksi tulemisena. Hyvän hoidon myötä asiakkaan oma oivalluskyky vahvistuu ja lääkitys tukee hoitoa. Työntekijöille laadukas hoito on perhekeskeiseen työotteeseen perustuvaa ja vaatii asiakkaan tilanteen huolellista kartoitusta. Hyvä hoito sisältää erilaisia vaihtoehtoja asiakkaalle. kontakteja, oikeiden asioiden ehdottamista oikeaan aikaan ja hoitorutiinien hallitsemista. (Murto & Suhonen 2002, 82.) Katkaisuhoitoaseman työskentelyssä pyritään ottamaan sosiaaliset verkostot ja omaiset huomioon hoidon ja jatkohoidon suunnittelussa. Ihmisen kokonaisvaltainen elämäntilanteen kartoittaminen, voimavara- ja ratkaisukeskeisyys luovat pohjaa hoitotyölle. Omaisille tarkoitetuista tukimuodoista on tärkeää tiedottaa ja tarpeen mukaan ohjata päihdeongelmaisen läheisiä saamaan helpotusta omaan tilanteeseensa. Alkoholismia perheessään kokenut omainen kirjoittaa: Toivoisin, että suomalaiset voisivat rehellisemmin ja suoremmin käsitellä alkoholismista aiheutuvia suunnattomia kärsimyksiä perheissä ja sukupolvien ketjuissa. En tunne kovinkaan monta ihmistä, joiden elämää alkoholismi ei olisi tavalla tai toisella koskettanut. Toivon, että ihmiset voisivat voittaa häpeän ja jakaa elämänsä ja kokemuksensa muiden kanssa. (Hänninen & Koski-Jännes 2004, 47.)

15 17 Monenlaisia palveluja ja omaehtoisia vaihtoehtoja on tarjolla päihdeongelmaisten läheisille. Tärkeintä on, ettei jää yksin. Lasten kannalta on erityisen tärkeää, että vanhemmat ja muutkin päihdeperheen lähellä tekevät parhaansa lasten elämäntilanteen rauhoittamiseksi. Ei ole kenenkään etujen mukaista, että päihteiden väärinkäyttö tai päihdesairauksien kaltainen ongelma myrkyttää ongelmasta kärsivän lisäksi hänen ympärillään elävien lasten ja aikuisten elämän. (Hänninen & Koski-Jännes 2004, 128.) Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimus ja Suomen lastensuojelulaki määrittelevät lapsen aseman erityisen suojelun kohteena. Suomessa lapsen oikeuksien sopimus tuli voimaan vuonna 1991 laintasaisena säädöksenä. Sopimuksessa Suomen valtio sitoutuu suojelemaan lasta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, pahoinpitelyltä ja seksuaaliselta tai muulta hyväksikäytöltä. (Holmberg 2003, 20.) Sopimuksen mukaan lasta suojataan laiminlyönneiltä, huumausaineiden ja psykoaktiivisten aineiden luvattomalta käytöltä, julmalta tai halventavalta rangaistukselta sekä välinpitämättömältä kohtelulta. Lapsella, joka on ilman perheen turvaa tai jonka edun mukaista ei ole jatkuvaluonteisesti kasvaa nykyisessä perheessään, on oikeus erityiseen tukeen ja suojeluun. Lastensuojeluilmoitus on tehtävä jos ammattihenkilö saa virkaa tai tointa hoitaessaan tiedon suojelua tarvitsevasta lapsesta. (Holmberg 2003, 20.) Elämän jäsentäminen ja uusien kiinnekohtien löytäminen on tärkeää päihdeongelmasta selviämiseksi. Päihteitä käyttäessä kadottaa jotain oleellista elämästään, kuten tärkeitä sosiaalisia suhteita ja läheisten luottamuksen. Silloin myös ote elämästä ja usko omiin mahdollisuuksiin elämän uudelleen järjestämisessä häviää. (Auvinen 1998, 42.) Vaikka elämänkokemukset ovat samankaltaisia, kokemus niistä on yksilöllinen. Myös ratkaisut ovat erilaisia. Joku tekee näkyviä muutoksia, eron parisuhteesta tai paikkakunnan vaihdon. Toinen etsii muutosta prosessoimalla tilannetta ammattiauttajan kanssa. Yksilöllisten tunteiden ja tarpeiden tunnistaminen on tärkeää, samoin kuin tulevaisuuteen suuntautuminen.(auvinen 1998, 42.)

16 18 Elämässä selviytymiselle on olennaista oman elämänperspektiivin tunnistaminen ja kehittäminen. Menneisyytensä tunnistamisella voi vapauttaa itseään painolasteista ja kehittää realistisia tulevaisuuden näkymiä. Miten kokee omat mahdollisuutensa määrittyy millaiseksi voi kokea itsensä nykyisyydessä. (Auvinen 1998, 42.) Naisten opittu avuttomuus tarkoittaa tietoista tai osittain tietoista selviytymisstrategiaa, jossa naiset tarjoavat miehille osaamisen ja pätemisen mahdollisuuksia käytännön tilanteissa. Nainen saattaa myös jumiutua omaan naiseuskäsitykseensä eikä kokemuksensa perusteella usko voivansa vaikuttaa elämisen olosuhteisiinsa. (Auvinen 1998, 62.) Muutos alkaa siitä, kun naiset voivat muuttaa toimintaansa rajoittavia käsityksiä itsestään ja uskaltautuvat lisäämään vapauttaan. Naisidentiteetin ja minäkuvan synnyssä vertaisryhmällä on suuri merkitys. Ryhmän tarve korostuu tilanteessa elämäntilanteessa, jossa nainen on rikkonut hyvän naisen kuvan ja kokenut itsensä poikkeavaksi, pahaksikin. Naisidentiteetin ja minätietoisuuden vahvistamisen tarve olisi tärkeä huomioida päihdehuollon hoitopaikoissa. (Auvinen 1998, 62.) Saavutettavien päihdepalveluiden tarkoituksena on saada vammaisille asiakkaille hoito olemassa olevista hoitopaikoista. Hoidon tehtävänä on tukea asiakkaan itsenäistä selviytymistä. Palvelut ja tiedottaminen suunnitellaan niin, että niitä voi käyttää myös liikuntarajoitteinen, näkövamman, kuulovamman tai muun toimintakyvyn rajoitteen omaava henkilö. (Eriksson & Talja 2004, 7-8.) Päihdepalvelujen tuottamisen lähtökohtana on, että ne ovat kaikkien saavutettavissa ja käytettävissä ja sopivat myös niille, joiden toimintakyvyssä on rajoitteita. Päihdehoitopaikan saavutettavuus koostuu useista eri elementeistä, joista keskeisimpiä ovat esteettömät tilat, erilaisuuden huomioonottava materiaali ja osaava henkilöstö. Osaava henkilöstö rakentaa saavutettavan hoidon sisällön. Saavutettavuuden huomioiminen on kuitenkin kaikkien organisaatiossa työskentelevien asia. (Eriksson & Talja 2004, 7-8.)

17 19 POHDINTA Opinnäytetyöprosessi on ollut pitkä ja rikastuttava tie kulkea. Olen tehnyt ajatustyötä opinnäytteen ympärillä pitkään ja miettinyt useita aiheita. Olen pohtinut ja tutkinut työssä esiintyviä ilmiöitä työkokemusten, kirjallisuuden, internetin, lehtiartikkeleiden, median ja omien elämänkokemusten kautta. Oppimiskokemuksena opinnäytetyö on opettanut ottamaan vastaan ja hyödyntämään kritiikkiä sekä karsimaan pois tarpeettomia kommentteja. Kärsivällisyyteni on kasvanut ja olen paneutunut aikatauluihin ja tekstin käsittelyyn. Sisällöllisesti olen onnistunut työssäni löytämään teoriaosuuteen tietoja, joista uskon ja toivon olevan hyötyä lukijoille. Perehdyttämiskansion sisältö suunniteltiin katkaisuhoitoaseman tarpeiden pohjalta ja olen onnistunut kiteyttämään olennaiset asiat, joista itsekin olisin hyötynyt aloittaessani kesätyöntekijänä Mielenkiinnolla odotan miten kansio tulee palvelemaan uusia työntekijöitä, opiskelijoita ja sijaisia. Olen kehittynyt työni aihepiirien osaamisessa, erityisesti työskennellessäni Porin katkaisuhoitoasemalla kesätyöntekijänä ja harjoittelijana vuonna Työ on arvokkain opettaja, mutta käytännön työssä edistymistä voi auttaa hyvällä, suunnitelmallisella työntekijöiden perehdyttämisellä. Toivon, että perehdyttämiskansio auttaa uusia tulokkaita työyhteisöön ja työtehtäviin tutustumisen apuvälineenä.

18 LÄHTEET Ahonen, J A-klinikkatoiminnan taustaa: Tutkimus vapaaehtoisuuteen ja riippumattomuuteen perustuvan hoitomuodon synnystä. A-klinikkasäätiön raporttisarja nro 22, Helsinki. Ahokas, H, Kajesalo, K, Holopainen, A Pilvilinnoja vai kunnon rakenteita? Huumeasiakkaat hoitojärjestelmissä. Raportti Monipäihdeprojektin toiminnasta Kettutien A- poliklinikalla. A-klinikkasäätiön raporttisarja nro 26, Helsinki. Auvinen, A Puhtia elämään. Naisten itsehoidon ja ryhmätoiminnan kehittämisprojektin raportti. Gummerus Kirjapaino Oy. Saarijärvi. Havio, R-M, Sinnemäki, T & Syysmeri, L Päihteenkäyttäjä hoitotyön haasteena. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. Holmberg, T Lapset ja vanhempien päihdeongelma. Saarijärven Offset, Saarijärvi. Huoponen, K Irti huumeista. Mitä jokaisen on hyvä tietää huumeista. AO-paino, Mikkeli. Hämäläinen toim. Päihdetilastollinen vuosikirja Gummerus Kirjapaino Oy, Vaajakoski. Hänninen, V. & Koski-Jännes, A Läheiseni on päihdeongelmainen. RT-Print Oy, Pieksämäki. Inkinen, M, Partanen, A, Sutinen, T Päihdehoitotyö. Tammer-paino Oy, Tampere. Juholin, E Communicare! Viestintä strategiasta käytäntöön. Helsinki: Inforviestintä Oy.

19 Järvinen, A, Koivisto, T & Poikela, E Oppiminen työssä ja työyhteisössä. Juva: WS Bookwell Oy. Kilgast, E. (toim.) Näkyvät, kuuluvat ja saavutettavat päihdepalvelut. Malleja vammaisten päihdetyön kehittämiseen, osa 1. Trio-offset, Helsinki. L. Ames, S & Sussman, S The social psychology of drug abuse. Open University Press, Buckingham, Philadelphia. Piirola, S & Pokka-Vuento, M terveydenhuollon palvelujärjestelmän laadunhallinta parantaa henkilöstöjohtamista. Sairaanhoitaja 4/2004, Viitala, R Henkilöstöjohtaminen. Helsinki: Edita Prima Oy. Virtanen, P Houkutteleva työyhteisö. Helsinki: Edita Prima Oy. Åberg, L Viestintä tuloksen tekijä. Helsinki: Inforviestintä Oy. Internet lähteet Internet Internet

20 PEREHDYTTÄMISKANSIO

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 18.11.2004 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Toimintakeskus-Yhteisökoti Asemakatu

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Prosessikoulutus 1 15.10.2013 Reetta Siukola 1 Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen Tavoitteena on että lähisuhdeväkivallasta kysytään

Lisätiedot

Asiakkaiden avustaminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija

Asiakkaiden avustaminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija Asiakkaiden avustaminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: suunnittelee oman työnsä palvelusopimuksen ja asiakkaan toiveen ja tarpeen mukaan. toimii eri-ikäisten ja toimintakyvyltään

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Kehittäjäasiakasvalmennus

Kehittäjäasiakasvalmennus Kehittäjäasiakasvalmennus 25.3.2014 klo 9-12 Eettiset kysymykset, vaitiolovelvollisuus, vastuut ja toimivalta Eettiset kysymykset MORAALI Siisti täytyy aina olla! sanoi kissa hietikolla Raapi päälle tarpeenteon

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.2012 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LÄHTÖKOHTINA UNIVERSAALIT

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN 1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kaikki irti Kelan palveluista

Kaikki irti Kelan palveluista Kaikki irti Kelan palveluista Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla työtön järjestöseminaari 23.9.2015 Tuula Sahiluoto suunnittelija, Kela, Terveysosasto Palvelua monin eri tavoin Mikä

Lisätiedot