MUURIANKKURI SUOMEN KULTTUURIPERINNÖN TUKI r.y. FRÄMJANDET AV KULTURARVET I FINLAND r.f.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2 2006 MUURIANKKURI SUOMEN KULTTUURIPERINNÖN TUKI r.y. FRÄMJANDET AV KULTURARVET I FINLAND r.f."

Transkriptio

1 MUURIANKKURI SUOMEN KULTTUURIPERINNÖN TUKI r.y. FRÄMJANDET AV KULTURARVET I FINLAND r.f.

2 MUURIANKKURI 11.vuosikerta 2 / 2006 Julkaisija: Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry Kansi: Markku Karvonen Heinäseipäitä Ylikartanossa Takakansi: Antti Haapanen Lehmiä Ylikartanossa Toimitus: Seija Vuorela Puh com Taitto: Jaakko Suomalainen Osoitteenmuutokset ja tilaukset: Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry Unioninkatu 22, Helsinki Kirjoittajat: Antti Haapanen Pekka Kärki Jan Odé Eero Ojanen Lauri Putkonen Pia Relanto Marja Seppälä Liisa Tarjanne Peter Tigerstedt Sirkka Vuorio Painos 600 kpl SISÄLLYS Pääkirjoitus: Klassisuudessa on jotain yleispätevää 3 Maisemakäsitteitä II 6 Punamultamaalin keittoa Retulassa 10 Yhdistyksen kesäretki Mustilaan 13 Brinkhall soi 14 Syyskokouskutsu 17 National Trust - esikuvammeko? 18 Luettua ja nähtyä 20 Musik på Brinkhall - sommarens höjdpunkt 22 In memoriam 21 Kuulumisia kohteista Brinkhall 23 Ylikartano 25 Lammintalo 27 SUOMEN KULTTUURIPERINNÖN TUKI ry:n HALLITUS Fil.tri. Antti Haapanen (puheenjohtaja) Yliarkkitehti Liisa Tarjanne (varapuheenjohtaja) Elokuvaaja Matti Helkapalo Lehtori Jan Odé IT-toimittaja Raimo Partanen Lehtori Pia Relanto Prof. Peter Tigerstedt Toimittaja Seija Vuorela

3 Klassisuudessa on jotain yleispätevää Meikäläinen kulttuurimaisema, päätekijöinään maalaistalo, kylä, kirkonkylä, näitä ympäröivät viljelykset, metsät ja vesistöt sekä kylien läpijohtavat tiet, oli parhaimmillaan viime vuosisadan (siis 1800-luvun!) puolivälissä. Näin kirjoitti silloinen Muinaistieteellisen toimikunnan osastonjohtaja Lars Pettersson vuonna 1949 Kotiseutulehdessä ja jatkoi: Talonpoikainen rakennuskulttuuri oli tosin jo omaksunut useita tyylikerrostumia, mutta se oli säilyttänyt ryhtinsä ja yhtenäisen klassillisen yleissävynsä, laakeat satulakatot ja joko harmaat tai punaisiksi maalatut hirsiseinänsä. Mitä Lars Pettersson, myöhempi taidehistorian professori mahtoi tarkoittaa tuolla yhtenäisellä klassillisella yleissävyllä? Maamme vanhempi rakennuskulttuuri on todella klassillisuuden leimaamaa paljon suuremmassa määrin kuin yleisesti ajatellaan. Pettersson, joka oli artikkelinsa kirjoittamisaikana viimeistelemässä väitöskirjaansa Karjalan bysanttilaisvaikutteisista kirkoista, todisti keskiaikaisen liesituvan ja savupirtin olevan antiikin Kreikan megaron-talon johdannainen. Suomalainen yksihuoneinen aitta on sitä vielä selvemmin. Laakea satulakatto, joka on ollut niin luonteenomainen suomalaiselle kansanomaiselle arkkitehtuurille, pohjautuu samoin antiikin perintöön, kun taas läntisen Euroopan korkeat kattomuodot olivat kehittyneet gotiikan vaikutuspiirissä. Antiikin klassilliset rakennusmuodot tulivat leveysasteillemme sekä läntistä reittiä renessanssin, barokin ja uusklassismin myötä että itäistä väylää Bysantista. Nykyisen Suomen alueen arkkitehtuurin kehitys oli aina kansallisromanttisen arkkitehtuurin kehittymiseen saakka läpeensä kreikkalaisantiikkiin pohjautuvan klassillisuuden läpitunkemaa. Seinähirret piiluttiin sileiksi ja hirsinurkat muotoiltiin aiheilla, joiden esikuvat ovat antiikissa. Pyrkimys julkisivujen säännölliseen jäsentelyyn oli antiikin rationaalisuuden heijastumaa. Lautavuoraus vaaka- ja pystyjäsennyksineen ja pilastereineen, profiloidut seinä- ja räystäslistat, ikkuna- ja ovikehykset puhumattakaan sisätilojen yksityiskohdista (peiliovet, uunit, ikkunoiden ja sisäkaton listoitukset, seinävärit ja tapetit jne) saivat mallinsa antiikin muotokielestä. Parisataa vuotias 6-ruutuinen ikkuna pitää sisällään lukuisia klassillisia aiheita: ikkunan säännöllinen jaottelu, välikarmin muoto, karmin, pokan ja pienojen profilointi, ulkoja sisäpuoliset kehyslaudat klassillisine muotoaiheineen jne. Juuri näiden koeteltujen ikivanhojen muotojen ja suhteiden ansiosta vanha ikkuna on niin läpikotaisin kaunis, yhtä sopusuhtainen kuin antiikin temppelin ovi- tai ikkuna-aukko kehystyksineen.. Symmetria ja aksiaalisuus olivat klassillisen arkkitehtuurin perustekijöitä. Niitä noudatettiin meilläkin klassismin kauden arkkitehtuurissa. Vasta funktionalistinen arkkitehtuuri antoi kuoliniskun tälle parituhatvuotisen klassillisen arkkitehtuurikehityksen jatkumolle. Seuraukset ovat edessämme suomalaisessa tämän päivän rakennetussa ympäristössä, sen rikkonaisuudessa ja kaikkea tyylileimaa vailla olevassa yleiskuvassa. Kukin on rakentanut mielensä mukaan, arkkitehtuuria on kehitetty raken-

4 nusmateriaalien mukaan milloin tiilestä, betonista, teräksestä ja lasista, milloin puusta. Tekniikan sanelemille ratkaisuille ei ole ollut rajoituksia. Pohjanmaalla sanottiin aikanaan, että naapuri naapurin asumaan (rakentamaan) opettaa. Tuloksena oli kyliä ja kaupunkeja, jotka arkkitehtonisessa tasapainossa olivat vailla vertaa. Kaksikerroksisista tuparadeista monenlaisiin luhteihin ja ulkorakennuksiin ulottuva rakennusten kirjo oli tehty samankaltaisten sääntöjen mukaan riippumatta rakennuksen käytöstä. Rakennustyyli ei muuttunut alinomaa kuten nykyisin; vuosikymmeniä kehiteltiin samoja teemoja. Talot vaihtelivat arkkitehtuuriltaan, mutta perinteinen rakennustapa ja klassillisten muotojen ja suhteiden noudattaminen oli niiden yhteinen nimittäjä, ympäristön harmonian perustekijä. Muotokulttuurin viimeaikainen rappio ei tietenkään rajoitu vain rakennuksiin, vaan se koskee yhtä lailla kaikkea aineellista kulttuuria. On ihmeellistä, että entisaikojen rakentaja ja käsityöläinen pystyivät köyhissäkin oloissa tekemään niin verrattoman paljon sopusuhtaisempia ja muodoltaan kestävämpiä tuotteita kuin tämän päivän koulutetut suunnittelijat ja valmistajat. En toki halua sanoa että kaikki uusi on kelvotonta. Hyvin suunniteltua ja taidolla toteutettua arkkitehtuuria ja esineistöä toki löytyy. Vanhassa, osin klassilliseen muotomaailmaan sitoutuneessa kulttuuriperinnössä on kuitenkin sellaista yleispätevää arvoa, jota ei enää saisi hävittää uuden tieltä. Vanhaa ei nimittäin saa koskaan takaisin ja silti tarvitsemme sitä historiallisen perspektiivin säilyttämiseksi. Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö on perustamisestaan, vuodesta 1986 lähtien vaalinut perustamiskirjansa mukaisesti kansallisesti arvokasta rakennusperintöä, maisemia ja esineistöä. Arvokiinteistöjen kunnostus ja ylläpito, jota Muuriankkurissa esitellään, tähtää näiden kohteiden saattamiseen avoimiksi ja aktiivisiksi kulttuurikeskuksiksi. Lammilla, Ylikartanossa ja Brinkhallissa on menneenä kesänä ollut lukuisia konsertteja, esitelmätilaisuuksia, kokouksia, juhlatilaisuuksia ja esittelyjä. Kohteiden tunnettuus on laajentunut naapurustoa laajemmalle ja säätiölle on annettu haasteita toiminnan lisäaktivoinnista. Ylikartanossa kyytöt ja lampaat hoitavat kulttuurimaisemaa ja navettaa kunnostetaan niiden talviaikaiseksi suojaksi. Uusi lämmityslaitos AIV-tornissa turvaa talojen lämpimänä pitämisen. Tallin ylisillä pidetään kokouksia ja konsertteja. Lammilla inventoidaan arvokasta irtaimistoa ja kirjatori toimii aktiivisesti. Brinkhallin päärakennus ja siipirakennukset on kalustettu kokouksia ja juhlatilaisuuksia silmälläpitäen, lämmitysjärjestelmä ja vesihuolto on pantu kuntoon, kahvila on tarjonnut virvokkeita tuhansille kävijöille. Puiston ja omenatarhan kunnostuksessa on päästy hyvään alkuun. Kaikki tämä vaatii paljon rahaa. Säätiön varallisuus on taseessa 3,8 milj. euroa. Siitä kiinteistöjen osuus on 3/4. Lahjoituksin kertyneen varallisuuden tuotolla on vaikea viedä kunnostuksia päätökseen säällisessä ajassa. Ylikartanoon on paikan ainutlaatuisuuden ja kotiseutuneuvos Erkki Ulamon ponnistelujen ansiosta saatu EU-tukea ja Hattulan kunnan avustuksia; ilman niitä rakennuksia ei olisi voitu vielä kunnostaa. Lisää varoja tarvitaan kuitenkin! Säätiöllä on meneillään varainhankintakampanja ulkopuolisen tuen saamiseksi. Toistaiseksi varallisuus on kertynyt lähinnä kulttuuriperintöä rakastavien yksityishenkilöiden lahjoituksin. Uskomme ja toivomme, että niitä saadaan jatkossakin. Pekka Kärki

5 Maisemakäsitteitä II Antti Haapanen Lukijan on syytä palauttaa mieleensä, mitä olen kirjoittanut Muuriankkurin edellisessä numerossa. Arvokkaan maisemakokonaisuuden ja maisemanähtävyyden rinnalle on syytä nostaa kolmas käsite: Perinnemaisema. Perinnemaisemia luonnehtii se erityinen piirre, että niissä on hyvin edustettuna perinteisten alkutuotantomuotojen, erityisesti maa- ja metsätalouden ja kalastuksen sekä rakentamisen muovaamat maisematyypit, jotka ovat häviämässä maankäytön tehostumisen ja uuden rakentamisen seurauksena. Perinnemaisemat voidaan ryhmitellä rakennettuihin perinnemaisemiin, joita ovat hyvin säilyneet rakennusryhmät ympäristöineen (koko vaihteluväli hyvin säilyneestä itsellisten rakennusryhmästä herraskartanon perinnemaisemaan), varhaisen teollisuuden (esim. Verlan teollisuusalue) ja liikenteen muodostamat maisema-alueet (esim. kalastajakylän satama). Perinnebiotoopit ovat perinteisen maankäytön luomia luonnontyyppejä, kuten luonnonniittyjä, hakamaita, nummia ja lehdesniittyjä. Savon kaskimaat ovat jo täysin hävinneet muualta paitsi maisemamuseoalueilta, joissa kaskeamista harjoitetaan näytösluonteisesti. Tällainen maisemamuseo on Kaavin Telkkämäki, todella arvokas kulttuurihistoriallinen nähtävyys. Kaikkein arvokkain on sellainen perinnemaisema, jossa yhdistyvät sekä rakennettu osa että sitä ympäröivä perinteisen maankäytön muokkaama perinnemaisema. Tällaisia ei ole enää juurikaan tallella. Joitain harvoja tulisi suorastaan museoida näytteenä eri maisemamaakuntien perinteisistä kulttuurimaisemista. Lauri Putkonen on tehnyt laajan selvitystyön kulttuurimaisemista. Selvitys on julkaistu nimellä Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Ympäristöministeriö. Museovirasto Lauri Putkosen selvityksessä käytetään jo sen otsikossa mainittuja käsitteitä. Kulttuurihistoriallinen ympäristö sisältää aina arvokkaan rakennetun perinnemaiseman elementtejä, mutta käsitykseni mukaan se on laajempi kokonaisuus, johon sisältyy myös tavanomaisia osa-alueita. Harmonisesta kokonaisuudesta ja maiseman historiallisesta kerrostuneisuudesta syntyy arvokas kulttuurihistoriallinen ympäristö. Perinnemaisemia saattaa esiintyä maisemakokonaisuuksien sisällä pieninä osa-alueina. Kulttuuriperinnön vaalimisen kannalta perinnemaisemat ovat keskeisen tärkeitä. Perinnemaisemat ovat luonto- ja kulttuuriarvojensa puolesta erityisen arvokkaita. Suomen rakennuskannasta vain 10 % on vanhempaa kuin 80 vuotta. Luonnonniityistä on jäljellä vain pieni murto-osa siitä, mitä niitä oli vielä 1930-luvulla. Sikäli kuin halutaan varmistaa Suomelle luontaisten kasvi- ja eläinlajien säilyminen siinä maatalousmaisemassa, joka on kehittynyt viimeisen 3000 vuoden aikana, juuri perinnemaisemien hoitoon olisi kiinnitettävä huomiota. Käsitykseni mukaan se on jopa kiireellisempää kuin vanhojen metsien suojelu, josta niin paljon puhutaan. Maisema-aluetyöryhmän mietinnössä todetaan, että perinnemaisemien hoito on maisemanhoidon avainkysymyksiä. Se on sitä kahdestakin syystä. Vain tällaisia kohteita säilyttämällä voidaan säilyttää maiseman kehityksen eri vaiheet mukaan lukien muinaiset kalmistot ja muinaismuistot (maiseman historiallinen kerrostuneisuus).

6 Yläkuva: Pälkäneen vanhan kirkon rauniot. Kirkko on rakennettu noin 500 vuotta sitten. Vuonna 1808 todettiin tarkastuksessa, että kirkon perustukset ovat hiekalla eikä kirkkoa voida korjata, kun perustukset vajoavat. Vähitellen kirkko rappeutuikin. K.A. Gottlund kuvaa näkemäänsä 1859 seuraavasti. Muinaisen goottilaisen temppelin ovien hän huomasi olevan selkosen selällään, vailla minkäänlaisia lukkoja. Ikkunat olivat rikkoontuneet. Pyhäkkö oli muuttunut kaijojen asuinpaikaksi (lainaukset Wiljo- Kustaa Kuuliala 1949: Vanhaa Pälkänettä). Onneksi nyt kirkon rauniot ovat maisemanähtävyytenä hoidossa. (kuva: Antti Haapanen) Alakuva: Pälkäneen Aapiskukko edustaa liikennettä palvelevaa, viime aikojen rakentamista. Kuva on otettu samasta paikasta kuin edellinen kuva näkymää vaihtamalla 50 astetta. Onneksi paikat eivät satu samaan näkymään, vaikka ovat samassa Epaalan- Kuulialan kulttuurimaisemassa. (kuva: Antti Haapanen) Perinnemaisemat ovat omistajilleen usein taloudellinen taakka. Suomen liittyessä EU:hun EU:n maatalouspolitiikan mukana syntyi maahamme perinnebiotooppien hoitojärjestelmä maatalouden erityisympäristötuen avulla. Siinä maanomistaja tai vuokraaja sitoutuu hoitamaan sopimuskauden ajan perinnemaisemaa sen edellyttämällä tavalla, yleensä laiduntamalla. Tuen piirissä olevia alueita ei saa lannoittaa eikä eläimille antaa lisäruokintaa, jotta laidunalueen luontainen kasvillisuus säilyisi mahdollisimman perinteisenä. Omistaja saa hoidosta korvauksen. Jos omistaja pitää laidunalueella tiettyjä uhanalaisiksi määriteltyjä maatiaisrotuja edustavia eläimiä, hän saa siitä vielä erityiskorvauksen. Tällaisia kotieläinrotuja ovat esim. lapinlehmä, kyyttölehmä ja suomenlammas. Tarkempia tietoja perinnemaiseman hoidosta ja tukimuodoista voi saada paikallisesta TE-keskuksesta. Sopimukset tehdään aina EU:n kolmivuotiseksi suunnittelukaudeksi. Seuraava kausi alkaa Rakennuskannan vaalimiseen on olemassa myös tukimuotoja. Rakennusperinteen Ystävät ry:n lehdessä Tuuma 1/2006 on äskettäin selostettu näitä tukimuotoja. Erityisen arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti merkittävät maisema-alueet Valtioneuvosto on tehnyt vuonna 1995 päätöksen niistä maisema-alueista, joita on pidettävä valtakunnallisesti arvokkaina. Päätös perustuu johtamani maisema-aluetyöryhmän mietintöön ja siitä annettuihin lausuntoihin. Valtakunnallisesti merkittäviä alueita on 156 kappaletta ja ne jakaantuvat koko maahan. Lista alkaa Porvoonjoen laaksosta

7 ja päätyy Enontekiön Saanaan. Tapio Heikkilän kirjassa Suomalainen kulttuurimaisema (Tammi, 2000) nuo valtakunnallisesti merkittävät maisema-alueet on luokiteltu. Valtioneuvosto edellytti päätöksessään, että erityisesti näihin tulee kohdistaa maisemanhoidon toimia. Se merkitsee viranomaisille velvoitteita. Maaseudun perinteiset elinkeinot ja asutus tulisi säilyttää elinvoimaisena ja alueiden maisemanhoitoa tulisi tukea viranomaisten toimin. Tuosta päätöksestä on kulunut yli kymmenen vuotta. Olisi tarpeellista tehdä selvitys maisemien tilasta päätöksessä mainituilla alueilla. Tiedossani on tapauksia, joissa kunnat eivät ole kiinnittäneet tarpeeksi huomiota velvoitteisiinsa. Kuntien pitäminen velvoitteidensa tasalla jääkin monasti kansalaisjärjestöjen tehtäväksi. Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista. Tässä päätöksessä todetaan, että valtakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ja edellä mainitut kulttuurihistorialliset ympäristöt tulee ottaa huomioon kunnallisissa kaavoitushankkeissa. Valitettavasti yhdistyksemme on ollut muiden kulttuuriperinnöstä huolestuneiden yhdistysten kanssa huomaamassa, että kunnat laiminlyövät velvoitteensa ja ympäristökeskukset eivät puutu niihin riittävästi. Suoranaista määräysvaltaa ympäristökeskuksilla ei ole enää kuntien kaavoitukseen. Niinpä kansalaisjärjestöjen tehtäväksi jää viranomaisten toimien seuraaminen ja aloitteellisuus. Kansallismaisemat Kansallismaisemiksi on nimetty ne 27 Suomen arvokkaimmiksi maisema-alueiksi todetut alueet, jotka edustavat maamme eri osia merellisestä Helsingistä Utsjokilaaksoon. Edellä mainitusta Tapio Heikkilän kirjasta löytyy näiden alueiden koko lista. Valinta on tehty ympäristöministeriössä aiemmin kertyneen materiaalin pohjalta. Näillä kansallismaisemilla ei ole kuitenkaan mitään erityistä lainsäädäntöön sidottua merkitystä. Toki ne sisältyvät edellä oleviin valtakunnallisesti merkittäviin alueisiin. Kenellä vastuu maisemasta? Maisema on syntynyt vuosituhansien kuluessa ja sen rakenne muuttuu ihmistoiminnan muutosten mukana. Maisemassa toimijoita on varsin paljon. Tärkein toimija on yleensä kuitenkin maanomistaja. EU:n aiheuttaman maatalouden rakennemuutoksen johdosta maatalousmaata vuokrataan yleisesti. Laajat alueet saattavat olla vuokraviljelyssä. Se on uusi ilmiö Suomessa. Toimija onkin vuokraaja, jonka vastuu alueestaan ei välttämättä ole samanlainen kuin omistajan. Kun maatilojen koko kasvaa ja lukumäärät ovat jo nykyään vain pieni osa vuosikymmenen takaisesta. Tämän vuoksi toivoisi, että tyhjilleen jäävät tilojen talouskeskukset saisivat uusiokäyttöä vaikkapa taajamissa työssäkäyvien asuntona. Englannissa on paljon pienkiinteistön omistajia, jotka saavat elantonsa muusta kuin maataloudesta, vaikka he ovat samalla pienviljelijöitä. He omistavat ehkä pari lehmää ja viljelevät pientä jonkun hehtaarin tilaansa samalla säilyttäen maiseman arvoja Maiseman rakenteeseen vaikuttavat toki paljon muutkin kuin maanomistajat. Kunnalla on rakentamisen suunnittelun monopoli. Erityisesti taajamien laajentuminen vaikuttaa ratkaisevasti myös maiseman muotoutumiseen. Maan arvon kasvun odotus johtaa Suomessa taajamien ympäristössä käyttämättömien alueiden syntyyn ja melkoisiin maisemavaurioihin. Keskisessä Euroopassa lehmän kellojen äänen voi kuulla jo heti kaupungin laidalla. Liikenneväylistä huolehtivat ovat melkoi-

8 sia maisemavaikuttajia. Rautatielaitoksen yhteydessä ovat toimineet rautateiden puutarhurit. Asemien ympäristö suunniteltiin puistomaiseksi. Kanavien istutukset ovat tunnettuja. Nykyinen tulosjohtaminen on johtanut kustannusten karsimiseen ja hyvistä maisemanhoidon perinteistä on usein harmillisen laajaltikin luovuttu. Suomi on liittynyt Euroopan Neuvoston puitteissa solmittuun Maisemayleissopimukseen. Sopimus on astunut voimaan Suomen osalta 1. huhtikuuta Euroopan Neuvoston jäsenmaat kiinnittävät huomiota siihen, että maisemalla on tärkeä merkitys julkisen edun kannalta kulttuuriin, ekologiaan; se vaikuttaa ihmisen elämänlaatuun niin taajamissa kuin maaseudulla. Sopimus velvoittaa jäsenmaita kehittämään maisemapolitiikkaansa, lisäämään tietoisuutta maiseman arvosta ja alan koulutusta. Hyvä näin. Suomen pitäisi nyt vihdoinkin ryhtyä kehittämään kokonaisvaltaisempaa maisemapolitiikkaa. Kansalaisjärjestöillä on tässä hyvin tärkeä tehtävä.

9 Punamultamaalin keittoa Retulassa Lauri Putkonen Retulansaaressa ihmiselon merkkejä on luettavissa aina rautakaudelta saakka. Täällä eivät arkeologiset löydöt ole ainakaan vielä tuoneet esiin viitteitä punamullan käytöstä, mutta on selvää että tuon ajan tyrväntöläiset tunsivat aineen. Vanhimmat Suomesta tavatut punamultalöydöt liittyvät lähes kahdeksan vuosituhannen takaisiin hautoihin. Kivikauden pyyntikulttuurista elantonsa saaneet ihmiset kokivat todennäköisesti mullan punaisen värin voimakkaan symbolisesti elämän värinä. Tätä tukee punamullan käyttö kalliomaalauksissa, joissa sideaineena käytettiin eläinrasvaa. Lähinnä pyyntieläimiä kuvaavat maalaukset liittyivät sekä ennen että jälkeen metsästystä harjoitettuihin maagisiin rituaaleihin. Rautakaudelta sen paremmin kuin keskiajaltakaan ei ole juurikaan säilynyt tietoa punamullan käytöstä rakennusten ulkomaalaukseen. Seinämaalina punamultaa käytettiin ensi kertaa Ruotsissa 1600-luvulla, aluksi arvorakennuksissa, kuten aateliskartanoissa ja kirkoissa. Ensimmäiset kirjalliset reseptit löytyvät 1700-luvun taloudellisista tutkimuksista. Raaka-aineita löytyi luonnosta, mutta niitä syntyi myös teollisuuden oheistuotteena mm. Falunin kuparikaivoksessa. Juuri Falunissa punamullan liettämisestä kasvoi oma teollisuudenhaaransa, ja samalla parani myös maalin laatu talonpoikien maasta keräämään punamultaan verrattuna. Kirkkojen, kartanoiden, pappiloiden, virkatalojen ja kaupunkien porvaristalojen julkisivut saivat pian pintaansa punaisen

10 maalin. Myöhempi arkkitehtuuritutkimus on usein korostanut pyrkimystä tiilirakentamisen jäljittelyyn, mutta uskottavampi selitys liittynee punamullan säilyttäviin ominaisuuksiin. Erityisesti 1700-luvulla, kun Ruotsi-Suomessa koettiin vakavaa huolta metsien haaskauksesta, kohosi punamullan puuta suojaava vaikutus arvoonsa. Lahottajat eivät näet tartu yhtä herkästi maalipintaan kuin harmaaseen puuhun. Lisäksi rautaoksidikerros suojasi puuta jonkin verran tulipalolta, millä oli oma merkityksensä maalin suosioon tuhoisien kaupunkipalojen aikakaudella. Suomeen punamulta levisi Ruotsista 1700-luvun alkupuolella, ensiksi rannikkoseuduille ja vähitellen virallisen arkkitehtuurin, lähinnä kirkkojen ja virkatalojen myötä kautta koko maan luvun lopulla rannikkokaupungit ja rintamaiden vauraimmat talonpoikaistalot olivat jo punavoittoisia. Punamullan ohella käytettiin myös keltamultaa, joskin huomattavasti vähemmän. Uusi aikakausi koitti, kun talojen vaakavuoraus ja samalla myös siihen liittyvät vaaleat öljymaalit tulivat muotiin 1800-luvun alussa. Kun kaupungeissa siirryttiin vaaleisiin maaleihin, maaseudulla harmaus vaihtui monin paikoin punamultaan. Kehitys oli kuitenkin hidasta; syrjäkylillä ja erityisesti maan itä- ja pohjoisosissa rakennukset jäivät usein harmaantumaan aina 1950-luvulle saakka. Pohjois-Karjalassakin puhuttiin maalikylistä erotukseksi tavallisemmista harmaapintaisista kylistä, sen verran harvinaista talojen maalaaminen oli. Olympiavuonna 1952 Suomi halusi siistiytyä, ja se vauhditti myös maatalojen maalaamista ainakin pääteiden varsilla. Maaseudun rakennukset saivat puna-valkoisen ilmeensä. Seuraavina vuosikymmeninä punamulta jäi hetkeksi unhoon modernien, tehokkaasti markkinoitujen maalien, kuten lateksin ja akryylimaalien kaudella. Rakennuskannan hoitoa painottavat peruskorjaustavat nostivat punamullan taas 1970-luvulta lähtien uudelleen käyttöön. Vähitellen kysyntä pakotti maalitehtaatkin tarkistamaan tuotevalikoimaansa. Tällä hetkellä onkin jo saatavilla monia valmiita punamultamaaleja sekä joukko punamaaleja, joita ei pidä sekoittaa aitoon punamultamaaliin. Ainoa oikea punamultamaali syntyy silti yhä omatoimisesti keittämällä. Tämän Museoviraston suositteleman ohjeen mukaisella maalilla maalattiin elokuun alussa 2006 talkootyönä Retulansaaren Ylikartanon Alituvan julkisivut. Aiempina vuosina on samalla tavoin maalattu 2004 vaateja mankelipuorin sekä ajokaluvajan seinät ja vuonna 2005 talli. Mestarina oli nytkin kokenut punamullan keittäjä, eläkkeellä oleva Hattulan palopäällikkö Veikko Vilpas. Keittäminen kesti 5-6 tuntia. Pitkä keittoaika sitkistää ruisjauholiisterin kestäväksi. Maalia pitää sekoitella jatkuvasti, ja siksipä osa talkoolaisista sai vuorollaan hämmentää keitosta, samalla kun muut harjasivat Alituvan seinät puhtaaksi liasta ja vanhasta maalista. Punamultamaalin keitossa käytetyt reseptit vaihtelevat jonkin verran, mutta perusasiat on tehty aina likimain samalla tavalla. Maaväreistä ja punamullasta kiinnostunut löytää runsaasti lisätietoa mm. Panu Kailan kirjasta Maalari maalasi taloa. Tarvitaan 150 litraa vettä, josta osaan (noin 20 l) sekoitetaan kylmänä 12 kg ruisjauhoja, loppu vesi keitetään ja kuumaan veteen lisätään ensin 6 kg rautasulfaattia melalla hämmentäen. Kun vesi on höyryvän kuumaa kaadetaan kylmä ruisjauholiemi kiehumaan samaan tynnyriin. Seos hämmennetään paakuttomaksi velliksi. Parin kolmen tunnin hiljaisen tasaisen lämmittämisen (seos saatetaan lähes kiehuvaksi) ja hämmentämisen jälkeen ruispuuroon lisä-

11 tään ensin 5 litraa vernissaa ja sitten vähitellen lisäten 25 kg punamultaa (sävynä vaalean helakka italianpunainen) hyvin sekoittaen. Mineraalivillamaton voi ottaa pois, sillä maali kuohahtaa liian kuumana helposti yli väriainetta lisättäessä. Vieressä on hyvä olla sankoja, joilla maalia voidaan tilapäisesti vähentää. Hauduttamista jatketaan vielä tunti pari koko ajan hämmentäen. Tuli voidaan jo sammuttaa. Keitosta tutkitaan kastamalla siihen puutikku tai laudan pala. Kuivata tulen lämmössä ja kokeile kädellä pyyhkäisemällä lähteekö väriä. Hyvin keitetystä maalista ei väri irtoa tikusta. Vernissa ei ole välttämätön, mutta parantaa maalin kiinnittymistä ja vähentää tahraavuutta. Litralla maalaa 3-4 neliömetriä. Jos maalia pitää säilyttää, on syytä lisätä 200 g suolaa. Näin keittomaali säilyy ainakin pari viikkoa, kellarissa pitempäänkin. Maali jäähdytetään noin 30 asteeseen ja maalaus aloitetaan. Maalattavan pinnan tulee olla puhdistettu vanhasta irtoavasta maalista. Vesimaali sivellään voimakkaasti hiertämällä ja paksulti puhtaaksi harjattuun pintaan. Paras maalaussää on kuiva pilvinen päivä, jolloin maali ei kuivu liian nopeasti. Jos aurinko paistaa, on hyvä aloittaa varjoisalta puolelta. Maali on pölykuiva noin kolmessa tunnissa. Tarvikkeet: Punamultapigmenttiä. Nyt käytettiin sekoitusta jossa oli 2/3 osaa italianpunaista ja 1/3 osa faluninpunaista. Vuonna 2004 käytimme vain italianpunaista ja maalipinnasta tuli liian helakka, viime vuonna taas pelkkää faluninpunaista, josta tulee Suomen oloihin liian tumma. Nyt käytetyllä seoksella saatiin juuri se oikea, hämäläiseen maisemaan sopiva sävy. rautasulfaattia ruisjauhoja (Ylikartanossa käytettiin hienoa luomuruisjauhoa) vernissaa 200 litran tynnyri, jonka alaosaan kiedotaan rautalangalla mineraalivillamatto mela tms. sekoitusväline tukeva tiilistä ladottu nuotiopaikka ja puita puhdistusharjoja vanhan maalin poistoon tuuheita suteja, rengassiveltimiä tai lakkapensseleitä sekä muutama ohuempi rajaukseen purkkeja, joissa sanka (esim. 3 litran vetoisia) muovisankoja tikkaita telineet suojahanskoja omat maalausvaatteet Punamultatalkoot ovat muodostuneet monilla vanhoilla kulttuuripaikoilla yhteisyyttä lujittaviksi tapahtumiksi. Näin on käynyt myös Ylikartanossa viime kesinä. Paikalle sattuneet kesävieraat ovat saaneet mukaansa keitto-ohjeita ja onpa muutama sangollinen keittomaalia myyty kotiinviemisiksikin. Ja mikäpä on myydessä: suomalaiseen kulttuurimaisemaan erottamattomasti liittyvään punamultamaaliin yhdistetään miellyttäviä ominaisuuksia ñ kauneus, kestävyys ja maanläheisyys. Arvoja, jotka kuuluvat luonnostaan myös Retulansaaren ympäristöön. Artikkeli perustuu osin Tyrvännön Joulu -lehdessä vuonna 2004 julkaistuun kirjoittajan artikkeliin.

12 Yhdistyksen Kesäretki Retki suuntautui aluksi Porvoon vanhaan kaupunkiin ja sen lähistöllä olevan entisen Saksalan kylän alueelle. Siitä matka jatkui Mustilan arboretumiin, missä vietettiin suurin osa päivästä. Kevätkokous pidettiin Mustilan kartanon vanhassa myllyrakennuksessa, mistä oli kunnostettu viehättävä paviljonki. Yhteiskuljetus lähti aamuyhdeksältä ja palasi seitsemän maissa Helsinkiin. Porvoossa isäntänämme oli Kulttuuriperinnön Säätiön hallituksen jäsen Tauno Tarna. Vierailimme hänen kodissaan, entisessä Solitanderin kauppiastalossa, aivan Tuomiokirkon naapurissa. Hiljattain tapahtunut kirkon tulipalo antoi retkellemme dramaattista lisämakua. Kuulimme, että naapurin katolla sammuteltiin tulipaloyönä palon alkua ja ahkerasta siivouksesta huolimatta löytyi Tarnan talon pihalta tuhka- ja kipinäsateen lennättämiä hiilenkappaleita vielä retkipäivänä. Ei vaadittu juuri mielikuvitusta kun jo kauhukuvat suurpalosta vanhassa puukaupungissa vilisivät silmissä. Tarnan mukaan oli onni onnettomuudessa että juuri edellisenä päivänä oli satanut rankasti. Pihalla kuulimme talon historiaa ja sisällä tutustuimme arvomiljöön kunnostuksen vaiheisiin ja ihailimme lopputulosta. Paperitapetti 1700-luvulta oli paljastunut ammattitaitoisten ja kärsivällisten konservaattoreiden työn tuloksena. Mallit eri vuosien tapettikerroksista oli säilytetty ovena seinässä. Kauppiastalon sisustuksessa oli monia helmiä ja lisäksi taitavasti niihin yhdistettyä modernia taidetta. Kiehtovia yksityiskohtia oli paljon, kuten kattomaalauksia ja upeita kattokruunuja, joiden vaiheista olisi mielellään kuullut enemmänkin. Solitanderin kauppiastalosta siirryimme talonpoikaispihapiiriin, Pekka Kärjen ke- säpaikkaan. Finalais-talon nimen alkuperä ei kuulemma ole täysin selvinnyt, mutta alkujaan talo on siirretty Saksalan kylästä. Pihapiirin aitat herättivät ihastusta retken osallistujissa. Kesäpaikan ilmapiiri oli ainutlaatuinen. Pekka Kärki kertoikin että pihapiiri ja talo sisustuksineen oli säilynyt kohtuullisessa kunnossa ilman tuhoisia muutoksia talonmiehenä pihan pienessä aitassa asustaneen hieman erakkoluonteisen herran ansiosta. Peter Tigerstedt, säätiön ja yhdistyksen monivuotinen hallituksen jäsen, otti vastaan retkeläiset sukunsa perinnerikkaan Mustilan kartanon pihalla. Hilpeä retkilounas nautittiin kesäpäivän paisteessa suurten puiden ja vanhojen rakennusten rajaamassa puutarhassa. Sen jälkeinen tehty melko perusteellinen kierros arboretumissa oli todella antoisa, sillä olihan meillä paras mahdollinen opas esittelemässä paikan historiaa, säätiön perustamista, eri puulajeja ja kasveja. Kaikki alppiruusut ja atsaleat eivät tosin olleet vielä ihan uhkeimmillaan, mutta kyllä ihailtavaa riitti. Itse kukin kuunteli hiirenhiljaa Peter Tigerstedtin puhuessa eri puulajien valitsemisesta ja sopeutumisesta arboretumiin. Luonnonoloista ja tulokaskasveista olisi jo riittänyt aihetta vaikka koko päiväksi, mutta nähtäävääkin oli runsain mitoin. Monet olivat ensimmäistä kertaa Mustilan arboretumissa eikä varmaan viimeistä ja voinevat opastaa tuttaviaankin sinne. Opastetun kierroksen jälkeen pidettiin sääntömääräinen kevätkokous. Esityslista ei ollut kovin pitkä, eikä kenelläkään ollut huomauttamista tilintarkastuksesta eikä vuosikertomuksesta. Kokouksessa keskusteltiin mahdollisuudesta nimetä yhdistykselle

13 kunniajäseniä. Aiheesta otetaan vastaan ehdotuksia sekä nimitysperusteista että henkilöistä! Kun tulimme takaisin Helsingin keskustaan retkipäivän iltana, saattoi vain todeta että oli ollut juuri oikea sää retkelle ja tuntui kuin kesä olisi todella alkanut.. Retkipäivän kohteet olivat antoisia, osallistujat tyytyväisiä ja osanotto huomattavan suuri. Linja-autossa oli melkein kolmekymmentä henkeä ja kokouksessa vajaa neljäkymmentä henkeä edellisvuoden yhdeksän kevätretkeläisen sijaan! Liisa Tarjanne Brinkhall soi - Musik på Brinkhall Festivaalin organisointia ja järjestäjien muistoja viime kesän tapahtumasta Vaikka ensimmäiseen yleisötapahtumaan oli vielä muutama päivä aikaa, voi festivaalin katsoa alkaneen, ainakin meidän tapahtuman järjestäjien näkökulmasta, jo sunnuntaina 9.7. puolen päivän aikoihin, kun festivaalin järjestävän kamariorkesteri Refugium musicumin tiedottaja ja puheenjohtaja lähtivät hakemaan vuokra-autoa Malmilta. Pakettiautoa tarvittiin ensisijaisesti patarumpujen kuljettamiseen Helsingistä konserttipaikalle Kakskerran kirkkoon, mutta viikon aikana myös kauppakassit, bassojakkarat, tuolit ja kapellimestarinkoroke kulkivat mainiosti pakettiauton kyydissä. Matkalla kohti Brinkhallin kartanoa kävimme esiintymässä Lammintalossa, Elias Lönnrotin vanhuudenkodissa Sammatissa. Soitimme Mozartin klarinettikvinteton ja Beethovenin jousitrion. Kamarimusiikki sopi paikkaan mainiosti ja yleisöäkin oli mukavasti paikalla. Konsertti kävi myös hyvästä kenraaliharjoituksesta festivaalin konsertteja ajatellen. Samalla saimme järjestettyä Kulttuuriperinnön Säätiön omistamaan toiseenkin kohteeseen mukavan tapahtuman. Jalkapallon maailmanmestaruuskisojen loppuottelun alkuvihellyksen aikoihin saavuimme viimein kartanolle. Maanantai Pääosa soittajista saapui paikalle maanantaina lounaskellon soidessa Paasikiviopiston ruokalassa Harjattulassa. Paasikiviopiston notkuva lounaspöytä tulikin viikon aikana tutuksi. Aamiaisen ja illallisen kokkasimme itse kartanon uudessa, hienossa keittiössä. Festivaalin päätöskonsertin ohjelmiston harjoittelu alkoi iltapäivällä kapellimestari Tuomas Rousin johdolla. Kesän ohjelmisto, Beethovenin 3. sinfonia ja Brahmsin konsertto viululle, sellolle ja orkesterille, vaati noin 40-henkisen orkesterin. Kaikki soittajat tulivat mukaan talkoohengessä. Näinkin ison soittajiston kokoaminen oli aivan oma taiteenlajinsa, jossa orkesterimme taloudenhoitaja Jukka Jokitalo näytti virtuoosin kykynsä. On tosin todettava, että tehtävää helpottivat ensimmäisen Brinkhall soi -kesäfestivaalin onnistuneet kokemukset, jotka saivat monet soittajat jo hyvissä ajoin ja oma-aloitteisesti varmistamaan paikkansa myös tätä kesää varten. Tiistai Soittajia saapui yhä tiistainakin. Majoitustilat saimme järjestettyä ankaran pohdinnan tuloksena kaikille. Päärakennusta ei käytetty

14 majoittumiseen. Kaikki tarvittavat tilat löytyivät työväen asunnoista ja Säätiön käyttöön tulleista rantasaunan ja rantamökin tiloista. Muutoin päivän täytti vaativan ohjelmiston harjoittelu. Pienen lisäohjelman päivään toi upean rantasaunan lämmittämisen opettelu. Valtava aitokiuas vaatii melkoisen lämmitysajan... Keskiviikko Oli kautta aikojen toisen Brinkhall soi -kesäfestivaalin ensimmäinen tapahtumapäivä. Ohjelmassa oli Ilta Hovimäessä kartanon kavaljeerisiivessä. Illan aluksi kamariorkesteri Refugium musicum esitti Jussi-Pekka Aukian säveltämää Hovimäki-musiikkia. Tämän jälkeen siirryttiin kartanon pihalle kuuntelemaan tuottaja Raimo Mikkolan ja maskeeraaja Kristiina Valkeasuon mietteitä sarjan tekemisestä. Ilta oli yleisömenestys, sillä paikalle oli tullut noin 150 henkeä. Torstai Torstaina ohjelmassa oli kamarimusiikkikonsertti Kakskerran kirkossa. Konsertissa esiintyivät niin festivaalin taitelijavieraat viulisti ja kapellimestari Tuomas Rousi, viulisti Janne Malmivaara ja sellisti Erkki Lahesmaa kuin kamariorkesteri Refugium musicumin muusikoita. Kamariorkesteri koostuu pääosin amatöörimuusikoista, joiden päivätyöt eivät liity musiikkiin millään tavalla. Tämä amatöörimuusikoiden ja huippuammattilaisten yhteistyö tekeekin tapahtumasta ainutlaatuisen koko Suomen mittakaavassa. Perjantai Kartanon ovet avattiin yleisölle. Orkesteri jatkoi harjoituksiaan Kakskerran kirkossa yleisön kuunnellessa säveltäjä Kalevi Ahon esitelmää kulttuuriharrastusten merkityksestä yksilöille ja kansanterveydelle. Päivittäisen soittoannoksen liikkuessa siellä kuuden ja kahdeksan tunnin välissä alkoi monen soittajakansalaisen paikkoja kolottaa, mutta musiikin harrastaminen on toden totta virkistävää. Kukaan soittaja ei valita väsymystä ja työmoraali on korkealla. Tosin aivan pelkkä musiikki ei olisi riittänyt. Tarvittiin myös sauna. Yksi maailman parhaista, ainakin kapellimestarin mukaan. Perjantain ja lauantain avoimet ovet ja runsas ohjelmatarjonta houkuttelivat paikalle satamäärin yleisöä. Useat vieraista viihtyivät kartanolla molempina päivinä. Ihastuneen vastaanoton sai muun muassa professori Vilho Askolan Puupiirtäjä (kulttuurimaise)massa -grafiikkanäyttely. Seppo Aakkula avasi näyttelyn kertomalla isäpuolensa elämästä ja taiteesta. Muut tapahtuman esiintyjät olivat Göran von Bonsdorff, Jorma Pulla, Markku Hyvönen, Pauline von Bonsdorff ja Peter Tigerstedt sekä Kolmen sentin teatteri. Yllätysnumerona kuultiin Brinkhallin viimeisen yksityisomistajan, Greta Rambergin tyttärentyttären Benita Salmelinin lapsuusmuistoja ja 60-luvun kartanoelämästä. Lauantaina Brinkhalliin istutettiin Pax Refugium musicum -muistotammi vuonna 2005 aloitetun tapahtumatoiminnan ja paikan kahden keskeisen teeman, rauhan ja musiikin, kunniaksi. Puun istutti sen Helsingin Kaivopuistosta poimimastaan terhosta kasvattanut Refugium musicum orkesteriyhdistyksen puheenjohtaja ja Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry:n hallituksen jäsen Jan Odé. Peter Tigerstedt nimesi puun. Göran von Bonsdorff ja Immo Aakkula esittivät kiitoksensa tapahtumien järjestäjille. Perjantain tapaan soittajat kävivät esiintymässä eri puolilla kartanoa orkesteriharjoitusten lomassa. Illan konsertti lähestyy,

15 mutta ei hätää: Ohjelmisto on hallussa ja konsertti menee loistavasti. Sunnuntai Kartano heräili sunnuntaiaamuna myöhään. Usean päivän ponnistelut olivat nyt takana päin. Jäljellä oli vielä paikkojen siivous ja pakkaaminen sekä matka takaisin Helsinkiin. Saamamme palaute yleisöltä ja tapahtuman mahdolliseksi tehneiltä muusikoilta sai meidät päättämään lujasti: Ensi vuonna uudelleen! Kiitämme kaikkia tapahtuman mahdolliseksi tehneitä tahoja. Suureksi avuksi orkesterille oli erityisesti Brinkhallin emäntänä toiminut Sirkka Vuorio. Lisäksi kiitämme kaikkia tapahtumaa rahallisesti ja muuten avustaneita, erityisesti Suomen Kulttuuriperinnön Säätiötä ja Kulttuuriperinnön Tuki ry:tä. Refugium musicum -kamariorkesteri: Jan Odé Petri Talvitie Immo Aakkula

16 KOKOUSKUTSU - KALLELSE TILL MÖTE Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry - Främjandet av Kulturarvet i Finland rf Syyskokous - Höstmöte Torstaina klo 19 Snellman Korkeakoulu, Taidetalo, Puuskaniementie 11, Jollas klo 19 Kahvi ja Korkeakoulun esittely klo 19,30 Kokouksen järjestäytyminen ja päätösvaltaisuuden toteaminen Sääntömääräiset asiat Seuraavan toimintakauden toimintasuunnitelma ja talousarvio Jäsenmaksun suuruuden määrittäminen Hallituksen jäsenten palkkiot Erovuorossa olevien yhdistyksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten valitseminen alkavalle toimikaudelle Kahden tilintarkastajan ja heidän varamiestensä valitseminen Muut asiat Kunniajäsenistä annetun sääntöjen lisäpöytäkirjan hyväksyminen ja mahdollisten kunniajäsenten valitseminen Muuriankkuri-huomionosoituksen ohjesäännön vahvistaminen Ilmoitusasiat Muut mahdolliset asiat Kokouksen päättäminen Peter Tigerstedtin esitelmä National Trust - esikuvammeko? Refugium musicumin musiikkiesityksiä

17 Sissinghurstin linnaa Kentissä ympäröi eräs maailman tunnetuimmista puutarhoista sekä klassinen englantilainen maaseutumaisema. Linnan kalusto ja varsinkin sen kirjasto on tarkan huolenpidon kohteena (kuva: Tigerstedt 2006) The National Trust esikuvammeko? Peter Tigerstedt Tohtori Kauko Niinisalo oli luvuilla useaan otteeseen tutustunut Englannin The National Trust (NT) toimintaan. Suomen Kulttuurirahasto tuki hänen tunnustelujaan mahdollisuuksista perustaa Suomeen vastaavanlainen järjestö ylläpitämään ja hoitamaan kansallista kulttuuriperintöä. Toimiessani 1980-luvulla Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahastossa sekä Suomen Geenipankki-komitean puheenjohtajana sain kuulla useasti näistä Niinisalon mietteistä ja kävin myös Kulttuurirahastossa keskustelemassa asiasta, lähinnä elävän kulttuuriperinnön hoitamisesta ja säilyttämisestä. Siinä yhteydessä todettiin, että Kulttuurirahastolla ei ole resursseja aktiiviin hoitotyöhön, mutta tohtori Niinisalon mietinnön pohjalta syntyi Suomen Kulttuuriperinnön Tuki r.y. vuonna 1984 ja kaksi vuotta myöhemmin Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö (SKPS). Olin itse lyhyesti 1977 käynyt Englannissa tutustumassa elävän kulttuuriperinnön hoitoon puutarhoissa, puistoissa ja kulttuu-

18 rimaisemissa. En kuitenkaan silloin saanut kokonaiskuvaa NT:n toiminnasta. Sen sain vasta keväällä 2006 tehdyn matkani aikana, jolloin tutustuin puutarhoihin, puistoihin ja osittain myös NT:n kulttuurimaisemiin. Liityin myös NT:n jäseneksi mikä syvensi käsitystäni tästä maailman huippulaitoksesta. Saatoin myös verrata eri puolilla Eurooppaa toimivia alan laitoksia käydessäni 2000-luvun alussa kahdessa ENNHOn (European Network of National Heritage Organisations) kokouksessa SKPSn edustajana. Tästä verkostosta olen kirjoittanut Muuriankkuriin aikaisemmin. NT:n Motto: Kaikille kansalaisille ikuisesti NT:n perusti kolme henkilöä vuonna 1895, siis toistasataa vuotta sitten. Se on rekisteröity yksityinen hyväntekeväisyysjärjestö (charity), jonka tarkoitus on huolehtia pysyvästi sille lahjotetusta tai hankitusta kulttuuriperinnöstä Englannissa, Wales issa sekä Pohjois-Irlannissa. Skottlannissa toimii itsenäinen vastaava trusti. NT omistaa ja hoitaa vuonna 2006 yli hehtaaria kulttuuri- ja luonnonmaisemia, yli 1000 kilometriä rantaviivaa, yli 300 historiallisesti arvokasta rakennusta, torpista linnoihin. Se entisöi ja hoitaa yli 200 puutarhaa ja puistoa sekä erilaisia taideteoksia ja kirjastoja. Tärkeäksi on viime aikoina noussut elävän kulttuuriperinnön hoitaminen ja säilyttäminen kasvi- ja eläinmaailmassa. NT on suuri, hyvin tiedostettu kansallinen laitos Laitoksen perustana on sen jäsenistö, tänä vuonna maksavia jäseniä on 3,4 miljoonaa! Lisäys viime vuonna oli lähes puoli miljoonaa. Jäsenistöä arvostetaan suuresti ja sen mukaansaamiseen yhteiseen toimintaan panostetaan jatkuvasti.niinpä NT:n jäsenistö on hyvin aktiivista. Sitä kuvaa tämän vuoden talkoojäsenmäärä , jotka ovat uhranneet 2,6 miljoonaa työtuntia NT:n hyväksi. Henkilökuntaa on laitoksessa ja heidän työkenttänsä käsittää arkeologian, arkkitehtuurin, eri taidelajit, puutarhat ja puistot, maankäytön ja luonnonsuojelun. Vuonna 2005 otettiin käyttöön uusi hallintorakenne, joka pyrkii mahdollisimman avoimeen (transparent) toimintaan. Tärkein yksikkö on 52 hengen neuvosto (council), josta puolet on jäsenistön valitsemia, puolet lähijärjestöjen (sekä julkisia että yksityisiä) nimeämiä. Neuvosto valitsee hallituksen (Board of Trustees), jossa nyt on 12 jäsentä. Hallituksen ja henkilökunnan tueksi on toimikuntia kaikilla yllämainituilla työkentillä. Viime vuoden tulot ja menot on taselaskelmassa kirjattu 337,2 miljoonaksi punnaksi (eli noin 503M ). Suurimmat tulolähteet ovat vuosijäsenmaksut (27%), yritystulot (14%) ja lahjoitukset (12%). Menoeristä mainittakoon käyttökustannukset (42%) sekä erikoisesti jäsenhankinta ja koulutus (11%). NT:n saavutuksia ja haasteita Viimeisessä vuosiraportissa hallituksen puheenjohtaja Fiona Reynolds nostaa saavutuksena esiin vuonna 1965 aloitetun Neptune -projektin. Se on 40 vuoden aikana pelastanut liiketoiminnalta ja hoitamattomuudelta 1000 kilometriä englantilaista merenrantaviivaa kaikille ikuisesti nautittavaksi. Rouva Reynolds näkee vaarana ja haasteena NT:n rahoittaman perinteisen maatalousmaisema-kulttuurin rappeutumisen. NT:llä on lähes 2000 vuokrafarmaria, jotka viljelevät maata ja pitävät karjaa perinnemai-

19 seman säilyttämiseksi. Maatilat sijaitsevat usein maanviljelyn raja-alueilla ja ovat siten ajautumassa kannattamattomiksi suurtilojen ja EU:n maatalouspolitiikan takia tuttuja asioita meille suomalaisille! Suurin osa näistä tiloista on jo vuosia toiminut tappiollisesti, tilanne ei voi jatkua näin, sillä NT:n toimintaperiaatteiden perustana on kannattavuuden ja kestävyyden säilyttäminen. Yli satavuotias NT ja yli 20 vuotias SKPS muutamia vertauksia NT ylläpitää ja hoitaa kosolti sellaisia tehtäviä, jotka Suomessa kuuluvat virkatehtäviin eri ministeriöissä. Ero johtuu Englannin NT:n pitkästä ja Suomen SKPS:n lyhyestä historiasta. Englannin Trusti -käsite puuttuu juridisesti meiltä kokonaan. Säätiö ei ole sama kuin trusti. Britannia ja Suomi kuuluvat molemmat Euroopan Unioniin. Tilanne on huolestuttava varsinkin NT:n maataloustoimintaa ajatellen, SKPS saattaa paremmin sopeutua ilmastollisiin raja-seutujen maatalouteen mutta toistaiseksi tällaista toimintaa ei juuri ole. Tarkkaa seurantaa tarvitaan. NT:jäsenmäärä on 3,4 miljoonaa ja jäsenmaksuista kertyy 27% vuosituloista. Jotta SKPS-Tuki olisi vertailukelpoinen, meidän jäsenmäärämme tulisi ainakin satakertaistua! Riittävän jäsenpohjan ja vahvuuden aikaansaamiseksi tulisi pyrkiä yhdistämään pienet kulttuurisäätiöt yhteisen sateenvarjon alle. SKPS ei voi ottaa suoraan NT:n toimintamallia esikuvakseen historiallisista, yhteiskunnallisista ja poliittisista syistä. Meillä on kuitenkin paljon opittavaa NT:n perusfilosofiasta ja sen nykyisestä motosta kaikille kansalaisille ikuisesti.

20 LUETTUA JA NÄHTYÄ Anja Kervanto-Nevanlinna: Näköaloja kadunkulmasta Liisa Tarjanne Viime syksynä ilmestyi Anja Kervanto- Nevanlinnan esseekokoelma Näköaloja kadunkulmasta, joka käsittelee Helsingin kaupunkihistoriaa. Teos on tervetullut puheenvuoro kaupunkisuunnittelun keskusteluun. On vain valitettavaa, että siinä esitetyt ongelmat ovat jo osin saaneet lyhytnäköiset ja kaupunkihistorian näkökulmasta väärät ratkaisut. Teos antaa eväitä monipuoliseen ja tavallista antoisampaan keskusteluun kaupungin olemuksesta, kaupunkikuvasta ja säilytettävistä arvoista. Jokaisen Helsinkiä suunnittelevan virkamiehen ja luottamushenkilön olisi tarpeen paneutua tähän aineistoon. Silloin laajenisi ja syvenisi myös virallinen keskustelu Helsinkimme tulevaisuudesta, sen säilyttämisen arvoisista ominaisuuksista ja merellisistä ominaispiirteistä. Kaupunkisuunnittelusta ja ympäristön kulttuuriarvoista kiinnostuneelle kansalaiselle teos avaa uusia näkökulmia ja tuo esiin merkityksiä, joita emme huomaa tai jotka ovat mielestämme arkipäiväisiä. Juuri näiden arjen ympäristöjen, kuten satamien ja rautatieyhteyksien historian kuvaamisella Anja Kervanto-Nevanlinna valottaa niiden osuutta kaupunkihistoriassa. Myös fasadien säilyttäminen, Taivallahden Musik på Brinkhall sommarens höjdpunkt Pia Relanto Brinkhalls kulturevenemang, som höll på i 4 dagar, lockade över 1000 besökare. Producent Raimo Mikkola och maskör suunnitteluprosessi ja Viipurin kirjasto saavat oman mielenkiintoisen pohdintansa. Anja Kervanto-Nevanlinna pohtii omaa Helsinki-kuvaansa ja kaupunginosansa Töölön identiteettiä. Omaperäinen identiteetti edellyttää tietynlaista perusrakennetta, jossa rakentaminen on riittävän tiivistä, jossa monenlaiset toiminnat sekoittuvat ja jossa ympäristö muodostuu ja muuntuu riittävän hitaasti. Itä-Pasila on rakennustehokkuudestaan ja näennäisestä monipuolisuudestaan huolimatta surullinen esimerkki kuvitelmasta, että urbaanisuus on sitä mikä kaupungissa näkyy: korkeita kerrostaloja ja täyteen rakennettuja pihoja. Tuomiokirkko kaupunkikuvassa -luku kuvaa alueen muuntumista samalla kun sen keskeisen hahmon, kirkon nimikin muuttuu. Kirjoittaja toteaa rakennusta käytettävän kulissina ja tapahtumien taustakuvana se alennetaan tuotemerkiksi. Monille helsinkiläisille Tuomikirkon ja senaatintorin syvempiä merkityksiä väheksyvä suhtautuminen kertoo oman aikamme kertakäyttötodellisuudesta. Kokoelmaan sisältyy erittäin kattava ja kiinnostava lähde- ja kirjallisuusluettelo. Julkaisija on Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Krassu Valkeasuon inledde musikdagarna med att berätta inför en publik på 170 pers. hur Hovimäki-serien gjordes. Kammaror-

5. Jatkotyöllistymisen edistäminen

5. Jatkotyöllistymisen edistäminen 5. Jatkotyöllistymisen edistäminen Projektissa pyritään löytämään tehokkaita keinoja, joiden avulla työntekijöiden siirtyminen avoimille työmarkkinoille tukityöjakson jälkeen helpottuisi. Vuonna 2009 jatkotyöllistymistä

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous Aika: 28.11.2009 klo 9.00 Paikka: Läsnä: Luontokapinetti Kopan koulu Jorma Kaarto (Viikkolehti), Päivi Erävesi, Ulla Helmisaari, Jari Helmisaari, Arimo Helmisaari, Timo Hämäläinen,

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Vielä kerran tervetuloa ja totean kokouksen avatuksi. (kop) Voitaneen todeta kokous päätösvaltaiseksi. Todetaan (kop)

Vielä kerran tervetuloa ja totean kokouksen avatuksi. (kop) Voitaneen todeta kokous päätösvaltaiseksi. Todetaan (kop) KÄSIKIRJOITUS Hyvinkään Venlan kaupunginosayhdistyksen vuosikokoukseen AIKA 11.06.2010, PAIKKA Hyvinkää, ASIALISTA: 1. Kokouksen avaus (kop, kop, kop) Hyvät ystävät. Tervetuloa Hyvinkään Venlan kaupunginosayhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 27.9.2011 1 Yhdistyksen nimi on Yy-Kaa-Koo ry (Yhteinen Kasvatus Koulussa), ja se toimii Piikkiön yhtenäiskoulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Kaarinan

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku.

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 1 Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on -edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962 1 Kokouksen avaus VUOSIKOKOUS 12.2.2007 ESITYSLISTA 2 Kokouksen laillisuuden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 5 Vuoden 2006

Lisätiedot

AALTO-passi. Oma nimi:

AALTO-passi. Oma nimi: AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Isännöitsijätoimisto H & J Viialan neuvottelutila. Otsolahdentie 18 B, Espoo

Isännöitsijätoimisto H & J Viialan neuvottelutila. Otsolahdentie 18 B, Espoo AS OY MÄKÄRÄ YHTIÖKOKOUS 2015 PAIKKA: Isännöitsijätoimisto H & J Viialan neuvottelutila. Otsolahdentie 18 B, Espoo AIKA: 12.5.2015 KLO 18.00-> 1. KOKOUKSEN AVAUS Hallituksen puheenjohtaja avasi kokouksen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

UTAJÄRVEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2016 Kirkkovaltuusto

UTAJÄRVEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2016 Kirkkovaltuusto Kokousaika Torstai 29.9.2016 klo 17.30 18.12 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Poissa olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Seurakuntatalo Teuvo Ervasti, varajäsen Irmeli Juntunen Antti Koistinen

Lisätiedot

Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016

Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016 Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016 Lapland Hotel Sirkantähden talven viikko-ohjelmassa nautitaan luonnon rauhasta, uusista kokemuksista, yhdessä tekemisestä ja Lapin tarinoista!

Lisätiedot

Paikan identiteetti, paikan tuntu

Paikan identiteetti, paikan tuntu Paikan identiteetti, paikan tuntu Mitä se on, mistä se syntyy? Voiko siihen vaikuttaa? Voiko olla suhdetta paikkaan, jossa ei ole käynyt? Mielipaikat / inhokkipaikat / epäpaikat? Kohteen adoptio Mitä kohteen

Lisätiedot

HALLITUKSEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 3/2015

HALLITUKSEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 3/2015 1 OAJ PIRKKALAN PAIKALLIYHDISTYS ry HALLITUKSEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 3/2015 Aika: Perjantai 6.3. lauantai 7.3. 2015 Paikka: Villa Merja s Garden Osallistujat: jäsen varajäsen toimihenkilö Almi Susanna Kanto

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

RAKENNETUN SUOMEN TARINA

RAKENNETUN SUOMEN TARINA RAKENNETUN SUOMEN TARINA LASSE ANSAHARJU / VASTAVALO.FI Rakennusurakka Suomi: runsaan sadan vuoden työ takana, mitä siitä näkyy tässä ajassa? Kirja on ainutlaatuinen esitys rakennetun ympäristömme vaiheista

Lisätiedot

Peräpohjolan Leader ry:n puheenjohtaja Jorma Vaara avaa kokouksen.

Peräpohjolan Leader ry:n puheenjohtaja Jorma Vaara avaa kokouksen. lista SYYSKOKOUS 2016 Aika Torstaina 24.11.2015 klo 17.00 Paikka Tervolan nuorisoseuran talo, Seurantie, Tervola 1 KOKOUKSEN AVAUS Peräpohjolan Leader ry:n puheenjohtaja Jorma Vaara avaa kokouksen. 2 KOKOUSVIRKAILIJOIDEN

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Hämeen Laskuvarjourheilijat ry, ja sen kotipaikka on Asikkala.

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Hämeen Laskuvarjourheilijat ry, ja sen kotipaikka on Asikkala. SÄÄNNÖT HÄMEEN LASKUVARJOURHEILIJAT RY ASIKKALA 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Hämeen Laskuvarjourheilijat ry, ja sen kotipaikka on Asikkala. 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

LIIKKALAN-RUOTILAN KYLÄYHDISTYS RY 1 (5) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

LIIKKALAN-RUOTILAN KYLÄYHDISTYS RY 1 (5) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT LIIKKALAN-RUOTILAN KYLÄYHDISTYS RY 1 (5) 1 Yhdistyksen nimi on Liikkalan-Ruotilan kyläyhdistys ry ja sen kotipaikka on Anjalankoski. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Liikkalan ja Ruotilan alueiden

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina Kasvitieteellisen puutarhan ystävät ry Botaniska trädgårdens vänner rf PÖYTÄKIRJA 15.11.2013 SYYSKOKOUS Aika Torstai 7.11.2013 kello 17.30 18.10 Paikka Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha, palmuhuonerakennus,

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

LOPEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU Sivu 1 ( 7 ) 1 Kirkkovaltuusto 1 / 2013. Maanantai 14.1.2013 klo 18.30 (kahvit klo 18.00 lähtien)

LOPEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU Sivu 1 ( 7 ) 1 Kirkkovaltuusto 1 / 2013. Maanantai 14.1.2013 klo 18.30 (kahvit klo 18.00 lähtien) KOKOUSKUTSU Sivu 1 ( 7 ) 1 Kirkkovaltuusto 1 / 2013 KOKOUSAIKA Maanantai 14.1.2013 klo 18.30 (kahvit klo 18.00 lähtien) KOKOUSPAIKKA Asialuettelo: Kirkon seurakuntasali, Pilpalantie 1, Loppi 1 Kokouksen

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi Kotipaikka Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Södra Finlands Cancerförening r.y. Helsinki Osoite Liisankatu 21 B

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2016

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2016 TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2016 Vuosikokouksen jälkeen kyläasiamies Henrik Hausen kertoo uudesta hankkeesta ja vastaa kysymyksiin. 28.2.2016 klo 18.00. Paikka Tuohikoto Käsiteltävät asiat: 1.

Lisätiedot

MIEHIKKÄLÄN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 Kappelineuvosto

MIEHIKKÄLÄN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 Kappelineuvosto 1 KAPPELINEUVOSTON KOKOUS AIKA maanantai 30.1.2017 klo 18.30 20.30 PAIKKA Seurakuntakoti, Pappilankuja 3 läsnä/poissa OSALLISTUJAT Astola, Matti kappalainen, puheenjohtaja (x) Kaitainen, Markku kappelineuvoston

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalo, Näkkimistötie 1, Vuohijärvi

Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalo, Näkkimistötie 1, Vuohijärvi Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 2/2016 14 Vapaa-ajan asukastoimikunta 13.05.2016 Aika 13.05.2016 klo 16:00-18:45 Paikka Läsnä Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalo, Näkkimistötie 1, 47900 Vuohijärvi Luettelon

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. SuomenMinipossuyhdistys ry. Yhdistyksen tärkein tavoite on tietouden lisääminen minipossusta lajina ja lemmikkinä.

SÄÄNNÖT. SuomenMinipossuyhdistys ry. Yhdistyksen tärkein tavoite on tietouden lisääminen minipossusta lajina ja lemmikkinä. SÄÄNNÖT SuomenMinipossuyhdistys ry Yhdistyksen tärkein tavoite on tietouden lisääminen minipossusta lajina ja lemmikkinä. A: Yhdistyksen nimi, kotipaikka, tarkoitus ja toimintamuoto 1 Nimi, kotipaikka,

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

SEKRETERARFÖRENINGEN ry (5) Aika lauantai klo Paikka Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki

SEKRETERARFÖRENINGEN ry (5) Aika lauantai klo Paikka Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki 13.11.2010 1(5) YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS Aika lauantai 13.11.2010 klo 12.31 14.25 Paikka Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki 1 Kokouksen avaus 2 Läsnäolijoiden toteaminen

Lisätiedot

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio 1/6 1 KOKOUKSEN AVAUS Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry:n puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Vainio kertoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä meneillään olevasta luottamusjohdon valintaprosessista,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta.

ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta. ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta. 2 Säätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena on

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN VUOSIKOKOUKSEN ESITYSLISTA

SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN VUOSIKOKOUKSEN ESITYSLISTA SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN VUOSIKOKOUKSEN ESITYSLISTA Aika: 10.12.2016 klo 15:00 Paikka: Allianssi talo, Asemapa a lliko nkatu 1, 00520 Helsinki 1. KOKOUKSEN AVAUS Esitys: Eurooppanuorten puheenjohtaja Jesse Ja a

Lisätiedot

1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus PÄÄTÖS: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi

1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus PÄÄTÖS: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi Pöytäkirja 1 HALLITUKSEN KOKOUS 1/2013 AIKA Torstai klo 18.30 PAIKKA LÄSNÄ Mäntyniementie 1, Karhu-sali Hallitus Linnolahti Jarno, puheenjohtaja Asikainen Lauri Loisa Kirsi Mikkonen Pasi Nevalainen Pirjo

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Kokous on kaikille avoin. Jäsenet ovat tervetulleita saunaan kello 18 alkaen.

Kokous on kaikille avoin. Jäsenet ovat tervetulleita saunaan kello 18 alkaen. KOKOUSKUTSU Vuosikokous 2016 Aika: 8.3.2016 kello 19.00 Paikka: Sauna Arla, Kaarlenkatu 15, Helsinki ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen: puheenjohtajan, sihteerin ja kahden pöytäkirjantarkastajan

Lisätiedot

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi.

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi. ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Paikka Järjestötalo, Paulan Sali, Seinäjoki Aika Ke 25.5.2016 klo 18.00 - Läsnä VUOSIKOKOUS 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri,

Lisätiedot

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Kulttuuriympäristöt huomion kohteena eri mittakaavoissa MRL-neuvottelupäivät 7.-8.9.2016 Muonio, Olos Mikko Mälkki Intendentti MUSEOVIRASTO Kulttuuriympäristö:

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimenä on Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry, ja sen kotipaikkana on Vilppulan kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on autourheilun, auton

Lisätiedot

Varsinainen liittokokous alkaa

Varsinainen liittokokous alkaa KUUROJEN LIITTO RY ESITYSLISTA 1 (5) Varsinainen liittokokous Aika 6.-7.6.2015 Paikka Valkea Talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Lauantai 6.6. Lounas klo 11.30-12.30 Kahvi klo 15.00-15.30 8.30 9.30 Edustajavaltakirjojen

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY

POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY:N SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri r.y. Sen kotipaikka

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT

LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT SÄÄNNÖT 2 LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Lasten ja nuorten säätiö Barn och ungdomsstiftelsen. Säätiön kotipaikkakunta on Helsinki. 2 Tarkoitus Lasten ja nuorten

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 Aika maanantai 18.8.1997 kello 15.00 18.10 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010)

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) GrIFK Salibandy ry SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) 1 Nimi, kotipaikka, perustamisajankohta ja kieli Yhdistyksen nimi on GrIFK Salibandy ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauniaisten kaupunki Uudenmaan

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

aika torstaina kirkkovaltuuston kokouksen jälkeen paikka seurakuntakoti, Askolantie 23

aika torstaina kirkkovaltuuston kokouksen jälkeen paikka seurakuntakoti, Askolantie 23 ASKOLAN SEURAKUNTA Askolantie 23 07500 ASKOLA KOKOUSKUTSU Kirkkoneuvosto 20.01.2017 aika torstaina 26.01.2017 kirkkovaltuuston kokouksen jälkeen paikka seurakuntakoti, Askolantie 23 ASIALISTA 2 / 2017

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan

Lisätiedot

Kälviän seurakunta Seurakuntaneuvosto IV/2016 Asia/esityslista Ti klo 18 Paikka: Kälviän seurakuntakoti Läsnä x/poissa -

Kälviän seurakunta Seurakuntaneuvosto IV/2016 Asia/esityslista Ti klo 18 Paikka: Kälviän seurakuntakoti Läsnä x/poissa - Kälviän seurakunta Seurakuntaneuvosto IV/2016 Asia/esityslista Ti 3.5.2016 klo 18 Paikka: Kälviän seurakuntakoti Läsnä x/poissa - Hautala Jaana jäsen - Isolankila Oiva jäsen x Kivistö Irja jäsen x Luoto

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Linnolahti Jarno, puheenjohtaja Asikainen Lauri Loisa Kirsi Mikkonen Pasi Nevalainen Pirjo Sarola Riitta Saarinki Jaana

Linnolahti Jarno, puheenjohtaja Asikainen Lauri Loisa Kirsi Mikkonen Pasi Nevalainen Pirjo Sarola Riitta Saarinki Jaana Pöytäkirja 1 / 5 HALLITUKSEN KOKOUS 1/2014 AIKA Torstai klo 18.30 PAIKKA LÄSNÄ Mäntyniementie 1, Karhu-sali Hallitus Linnolahti Jarno, puheenjohtaja Asikainen Lauri Loisa Kirsi Mikkonen Pasi Nevalainen

Lisätiedot

UUDET MAAILMANPERINTÖLISTAN KOHTEET SUOMESSA

UUDET MAAILMANPERINTÖLISTAN KOHTEET SUOMESSA Muistio 1 (5) UUDET MAAILMANPERINTÖLISTAN KOHTEET SUOMESSA Aika Klo 13.00-14.30 Paikka Museovirasto Läsnä Juhani Kostet, pääjohtaja, museovirasto Stefan Wessman, erikoisasiantuntija, museovirasto Eero

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt I YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Yhdistyksen tarkoitus. 3 Yhdistyksen toiminta

Yhdistyksen säännöt I YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Yhdistyksen tarkoitus. 3 Yhdistyksen toiminta Yhdistyksen säännöt I YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Seinäjoen kristillisen opiskelijatyön tuki ry. Yhdistyksen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

1. Säätiön nimi Säätiön nimi on Lotta Svärd Säätiö - Lotta Svärd Stiftelsen ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1. Säätiön nimi Säätiön nimi on Lotta Svärd Säätiö - Lotta Svärd Stiftelsen ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. SÄÄNNÖT 1 LOTTA SVÄRD SÄÄTIÖ - LOTTA SVÄRD STIFTELSEN SÄÄNNÖT 1. Säätiön nimi Säätiön nimi on - Lotta Svärd Stiftelsen ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2. Säätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI

TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI vko 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 7.1. 12.1. 21.1. 26.1. 4.2. 9.2. 18.2. 23.2. 3.3. 8.3. 16.3. 14.1. 28.1. 9. -10.2. 25.2. 10.3. 17.3.

Lisätiedot

SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N SÄÄNNÖT SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Säveltäjät ry, ruotsiksi Finlands Tonsättare rf, englanniksi Society of Finnish Composers. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

MAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE

MAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE MAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE Riitta Latvasto 1 & Päivi Riikonen 1 1 Kemian opettajankoulutusyksikkö, Helsingin yliopisto Aihe: Tässä laboratoriotyössä tutustutaan

Lisätiedot

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os.

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os. KUTSU Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 21.11.2016 klo 16.45 alkaen Meijän Vintillä os. Savonkatu 11 A 6 Kokouksessa käsitellään sääntöjen 15 määräämät asiat. Luottamusvaalikokous

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola.

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoitus on taloudellista voittoa tavoittelematta toimia

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry. 3. Yhdistyksemme toiminta-alue, jonka Suomen Urheiluliitto vahvistaa, on: -----

1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry. 3. Yhdistyksemme toiminta-alue, jonka Suomen Urheiluliitto vahvistaa, on: ----- Suomen Urheiluliiton piirien mallisäännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry 2. Yhdistyksen kotipaikka on: Hyvinkää 3. Yhdistyksemme toiminta-alue,

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

MYYRAS VIIRILÄN OMAKOTIYHDISTYS RY/MYRAS VIIRILÄ EGNAHEMSFÖRENING RF

MYYRAS VIIRILÄN OMAKOTIYHDISTYS RY/MYRAS VIIRILÄ EGNAHEMSFÖRENING RF Säännöt MYYRAS VIIRILÄN OMAKOTIYHDISTYS RY/MYRAS VIIRILÄ EGNAHEMSFÖRENING RF 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Yhdistyksen nimi on Myyras - Viirilän Omakotiyhdistys ry/myras Viirilä Egnahemsförening rf. Yhdistyksen

Lisätiedot

Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014

Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014 Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014 Vaasan Retkeilijät ry:n 30 hengen iloinen joukko Tuomo Perkiön johdolla teki ikimuistoisen matkan Montenegroon (Crna Gora) jota voidaan kutsua Välimeren helmeksi. Montenegro

Lisätiedot

HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT

HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty 26.11.2009 Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry ja kotipaikka

Lisätiedot