MUURIANKKURI SUOMEN KULTTUURIPERINNÖN TUKI r.y. FRÄMJANDET AV KULTURARVET I FINLAND r.f.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2 2006 MUURIANKKURI SUOMEN KULTTUURIPERINNÖN TUKI r.y. FRÄMJANDET AV KULTURARVET I FINLAND r.f."

Transkriptio

1 MUURIANKKURI SUOMEN KULTTUURIPERINNÖN TUKI r.y. FRÄMJANDET AV KULTURARVET I FINLAND r.f.

2 MUURIANKKURI 11.vuosikerta 2 / 2006 Julkaisija: Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry Kansi: Markku Karvonen Heinäseipäitä Ylikartanossa Takakansi: Antti Haapanen Lehmiä Ylikartanossa Toimitus: Seija Vuorela Puh com Taitto: Jaakko Suomalainen Osoitteenmuutokset ja tilaukset: Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry Unioninkatu 22, Helsinki Kirjoittajat: Antti Haapanen Pekka Kärki Jan Odé Eero Ojanen Lauri Putkonen Pia Relanto Marja Seppälä Liisa Tarjanne Peter Tigerstedt Sirkka Vuorio Painos 600 kpl SISÄLLYS Pääkirjoitus: Klassisuudessa on jotain yleispätevää 3 Maisemakäsitteitä II 6 Punamultamaalin keittoa Retulassa 10 Yhdistyksen kesäretki Mustilaan 13 Brinkhall soi 14 Syyskokouskutsu 17 National Trust - esikuvammeko? 18 Luettua ja nähtyä 20 Musik på Brinkhall - sommarens höjdpunkt 22 In memoriam 21 Kuulumisia kohteista Brinkhall 23 Ylikartano 25 Lammintalo 27 SUOMEN KULTTUURIPERINNÖN TUKI ry:n HALLITUS Fil.tri. Antti Haapanen (puheenjohtaja) Yliarkkitehti Liisa Tarjanne (varapuheenjohtaja) Elokuvaaja Matti Helkapalo Lehtori Jan Odé IT-toimittaja Raimo Partanen Lehtori Pia Relanto Prof. Peter Tigerstedt Toimittaja Seija Vuorela

3 Klassisuudessa on jotain yleispätevää Meikäläinen kulttuurimaisema, päätekijöinään maalaistalo, kylä, kirkonkylä, näitä ympäröivät viljelykset, metsät ja vesistöt sekä kylien läpijohtavat tiet, oli parhaimmillaan viime vuosisadan (siis 1800-luvun!) puolivälissä. Näin kirjoitti silloinen Muinaistieteellisen toimikunnan osastonjohtaja Lars Pettersson vuonna 1949 Kotiseutulehdessä ja jatkoi: Talonpoikainen rakennuskulttuuri oli tosin jo omaksunut useita tyylikerrostumia, mutta se oli säilyttänyt ryhtinsä ja yhtenäisen klassillisen yleissävynsä, laakeat satulakatot ja joko harmaat tai punaisiksi maalatut hirsiseinänsä. Mitä Lars Pettersson, myöhempi taidehistorian professori mahtoi tarkoittaa tuolla yhtenäisellä klassillisella yleissävyllä? Maamme vanhempi rakennuskulttuuri on todella klassillisuuden leimaamaa paljon suuremmassa määrin kuin yleisesti ajatellaan. Pettersson, joka oli artikkelinsa kirjoittamisaikana viimeistelemässä väitöskirjaansa Karjalan bysanttilaisvaikutteisista kirkoista, todisti keskiaikaisen liesituvan ja savupirtin olevan antiikin Kreikan megaron-talon johdannainen. Suomalainen yksihuoneinen aitta on sitä vielä selvemmin. Laakea satulakatto, joka on ollut niin luonteenomainen suomalaiselle kansanomaiselle arkkitehtuurille, pohjautuu samoin antiikin perintöön, kun taas läntisen Euroopan korkeat kattomuodot olivat kehittyneet gotiikan vaikutuspiirissä. Antiikin klassilliset rakennusmuodot tulivat leveysasteillemme sekä läntistä reittiä renessanssin, barokin ja uusklassismin myötä että itäistä väylää Bysantista. Nykyisen Suomen alueen arkkitehtuurin kehitys oli aina kansallisromanttisen arkkitehtuurin kehittymiseen saakka läpeensä kreikkalaisantiikkiin pohjautuvan klassillisuuden läpitunkemaa. Seinähirret piiluttiin sileiksi ja hirsinurkat muotoiltiin aiheilla, joiden esikuvat ovat antiikissa. Pyrkimys julkisivujen säännölliseen jäsentelyyn oli antiikin rationaalisuuden heijastumaa. Lautavuoraus vaaka- ja pystyjäsennyksineen ja pilastereineen, profiloidut seinä- ja räystäslistat, ikkuna- ja ovikehykset puhumattakaan sisätilojen yksityiskohdista (peiliovet, uunit, ikkunoiden ja sisäkaton listoitukset, seinävärit ja tapetit jne) saivat mallinsa antiikin muotokielestä. Parisataa vuotias 6-ruutuinen ikkuna pitää sisällään lukuisia klassillisia aiheita: ikkunan säännöllinen jaottelu, välikarmin muoto, karmin, pokan ja pienojen profilointi, ulkoja sisäpuoliset kehyslaudat klassillisine muotoaiheineen jne. Juuri näiden koeteltujen ikivanhojen muotojen ja suhteiden ansiosta vanha ikkuna on niin läpikotaisin kaunis, yhtä sopusuhtainen kuin antiikin temppelin ovi- tai ikkuna-aukko kehystyksineen.. Symmetria ja aksiaalisuus olivat klassillisen arkkitehtuurin perustekijöitä. Niitä noudatettiin meilläkin klassismin kauden arkkitehtuurissa. Vasta funktionalistinen arkkitehtuuri antoi kuoliniskun tälle parituhatvuotisen klassillisen arkkitehtuurikehityksen jatkumolle. Seuraukset ovat edessämme suomalaisessa tämän päivän rakennetussa ympäristössä, sen rikkonaisuudessa ja kaikkea tyylileimaa vailla olevassa yleiskuvassa. Kukin on rakentanut mielensä mukaan, arkkitehtuuria on kehitetty raken-

4 nusmateriaalien mukaan milloin tiilestä, betonista, teräksestä ja lasista, milloin puusta. Tekniikan sanelemille ratkaisuille ei ole ollut rajoituksia. Pohjanmaalla sanottiin aikanaan, että naapuri naapurin asumaan (rakentamaan) opettaa. Tuloksena oli kyliä ja kaupunkeja, jotka arkkitehtonisessa tasapainossa olivat vailla vertaa. Kaksikerroksisista tuparadeista monenlaisiin luhteihin ja ulkorakennuksiin ulottuva rakennusten kirjo oli tehty samankaltaisten sääntöjen mukaan riippumatta rakennuksen käytöstä. Rakennustyyli ei muuttunut alinomaa kuten nykyisin; vuosikymmeniä kehiteltiin samoja teemoja. Talot vaihtelivat arkkitehtuuriltaan, mutta perinteinen rakennustapa ja klassillisten muotojen ja suhteiden noudattaminen oli niiden yhteinen nimittäjä, ympäristön harmonian perustekijä. Muotokulttuurin viimeaikainen rappio ei tietenkään rajoitu vain rakennuksiin, vaan se koskee yhtä lailla kaikkea aineellista kulttuuria. On ihmeellistä, että entisaikojen rakentaja ja käsityöläinen pystyivät köyhissäkin oloissa tekemään niin verrattoman paljon sopusuhtaisempia ja muodoltaan kestävämpiä tuotteita kuin tämän päivän koulutetut suunnittelijat ja valmistajat. En toki halua sanoa että kaikki uusi on kelvotonta. Hyvin suunniteltua ja taidolla toteutettua arkkitehtuuria ja esineistöä toki löytyy. Vanhassa, osin klassilliseen muotomaailmaan sitoutuneessa kulttuuriperinnössä on kuitenkin sellaista yleispätevää arvoa, jota ei enää saisi hävittää uuden tieltä. Vanhaa ei nimittäin saa koskaan takaisin ja silti tarvitsemme sitä historiallisen perspektiivin säilyttämiseksi. Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö on perustamisestaan, vuodesta 1986 lähtien vaalinut perustamiskirjansa mukaisesti kansallisesti arvokasta rakennusperintöä, maisemia ja esineistöä. Arvokiinteistöjen kunnostus ja ylläpito, jota Muuriankkurissa esitellään, tähtää näiden kohteiden saattamiseen avoimiksi ja aktiivisiksi kulttuurikeskuksiksi. Lammilla, Ylikartanossa ja Brinkhallissa on menneenä kesänä ollut lukuisia konsertteja, esitelmätilaisuuksia, kokouksia, juhlatilaisuuksia ja esittelyjä. Kohteiden tunnettuus on laajentunut naapurustoa laajemmalle ja säätiölle on annettu haasteita toiminnan lisäaktivoinnista. Ylikartanossa kyytöt ja lampaat hoitavat kulttuurimaisemaa ja navettaa kunnostetaan niiden talviaikaiseksi suojaksi. Uusi lämmityslaitos AIV-tornissa turvaa talojen lämpimänä pitämisen. Tallin ylisillä pidetään kokouksia ja konsertteja. Lammilla inventoidaan arvokasta irtaimistoa ja kirjatori toimii aktiivisesti. Brinkhallin päärakennus ja siipirakennukset on kalustettu kokouksia ja juhlatilaisuuksia silmälläpitäen, lämmitysjärjestelmä ja vesihuolto on pantu kuntoon, kahvila on tarjonnut virvokkeita tuhansille kävijöille. Puiston ja omenatarhan kunnostuksessa on päästy hyvään alkuun. Kaikki tämä vaatii paljon rahaa. Säätiön varallisuus on taseessa 3,8 milj. euroa. Siitä kiinteistöjen osuus on 3/4. Lahjoituksin kertyneen varallisuuden tuotolla on vaikea viedä kunnostuksia päätökseen säällisessä ajassa. Ylikartanoon on paikan ainutlaatuisuuden ja kotiseutuneuvos Erkki Ulamon ponnistelujen ansiosta saatu EU-tukea ja Hattulan kunnan avustuksia; ilman niitä rakennuksia ei olisi voitu vielä kunnostaa. Lisää varoja tarvitaan kuitenkin! Säätiöllä on meneillään varainhankintakampanja ulkopuolisen tuen saamiseksi. Toistaiseksi varallisuus on kertynyt lähinnä kulttuuriperintöä rakastavien yksityishenkilöiden lahjoituksin. Uskomme ja toivomme, että niitä saadaan jatkossakin. Pekka Kärki

5 Maisemakäsitteitä II Antti Haapanen Lukijan on syytä palauttaa mieleensä, mitä olen kirjoittanut Muuriankkurin edellisessä numerossa. Arvokkaan maisemakokonaisuuden ja maisemanähtävyyden rinnalle on syytä nostaa kolmas käsite: Perinnemaisema. Perinnemaisemia luonnehtii se erityinen piirre, että niissä on hyvin edustettuna perinteisten alkutuotantomuotojen, erityisesti maa- ja metsätalouden ja kalastuksen sekä rakentamisen muovaamat maisematyypit, jotka ovat häviämässä maankäytön tehostumisen ja uuden rakentamisen seurauksena. Perinnemaisemat voidaan ryhmitellä rakennettuihin perinnemaisemiin, joita ovat hyvin säilyneet rakennusryhmät ympäristöineen (koko vaihteluväli hyvin säilyneestä itsellisten rakennusryhmästä herraskartanon perinnemaisemaan), varhaisen teollisuuden (esim. Verlan teollisuusalue) ja liikenteen muodostamat maisema-alueet (esim. kalastajakylän satama). Perinnebiotoopit ovat perinteisen maankäytön luomia luonnontyyppejä, kuten luonnonniittyjä, hakamaita, nummia ja lehdesniittyjä. Savon kaskimaat ovat jo täysin hävinneet muualta paitsi maisemamuseoalueilta, joissa kaskeamista harjoitetaan näytösluonteisesti. Tällainen maisemamuseo on Kaavin Telkkämäki, todella arvokas kulttuurihistoriallinen nähtävyys. Kaikkein arvokkain on sellainen perinnemaisema, jossa yhdistyvät sekä rakennettu osa että sitä ympäröivä perinteisen maankäytön muokkaama perinnemaisema. Tällaisia ei ole enää juurikaan tallella. Joitain harvoja tulisi suorastaan museoida näytteenä eri maisemamaakuntien perinteisistä kulttuurimaisemista. Lauri Putkonen on tehnyt laajan selvitystyön kulttuurimaisemista. Selvitys on julkaistu nimellä Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Ympäristöministeriö. Museovirasto Lauri Putkosen selvityksessä käytetään jo sen otsikossa mainittuja käsitteitä. Kulttuurihistoriallinen ympäristö sisältää aina arvokkaan rakennetun perinnemaiseman elementtejä, mutta käsitykseni mukaan se on laajempi kokonaisuus, johon sisältyy myös tavanomaisia osa-alueita. Harmonisesta kokonaisuudesta ja maiseman historiallisesta kerrostuneisuudesta syntyy arvokas kulttuurihistoriallinen ympäristö. Perinnemaisemia saattaa esiintyä maisemakokonaisuuksien sisällä pieninä osa-alueina. Kulttuuriperinnön vaalimisen kannalta perinnemaisemat ovat keskeisen tärkeitä. Perinnemaisemat ovat luonto- ja kulttuuriarvojensa puolesta erityisen arvokkaita. Suomen rakennuskannasta vain 10 % on vanhempaa kuin 80 vuotta. Luonnonniityistä on jäljellä vain pieni murto-osa siitä, mitä niitä oli vielä 1930-luvulla. Sikäli kuin halutaan varmistaa Suomelle luontaisten kasvi- ja eläinlajien säilyminen siinä maatalousmaisemassa, joka on kehittynyt viimeisen 3000 vuoden aikana, juuri perinnemaisemien hoitoon olisi kiinnitettävä huomiota. Käsitykseni mukaan se on jopa kiireellisempää kuin vanhojen metsien suojelu, josta niin paljon puhutaan. Maisema-aluetyöryhmän mietinnössä todetaan, että perinnemaisemien hoito on maisemanhoidon avainkysymyksiä. Se on sitä kahdestakin syystä. Vain tällaisia kohteita säilyttämällä voidaan säilyttää maiseman kehityksen eri vaiheet mukaan lukien muinaiset kalmistot ja muinaismuistot (maiseman historiallinen kerrostuneisuus).

6 Yläkuva: Pälkäneen vanhan kirkon rauniot. Kirkko on rakennettu noin 500 vuotta sitten. Vuonna 1808 todettiin tarkastuksessa, että kirkon perustukset ovat hiekalla eikä kirkkoa voida korjata, kun perustukset vajoavat. Vähitellen kirkko rappeutuikin. K.A. Gottlund kuvaa näkemäänsä 1859 seuraavasti. Muinaisen goottilaisen temppelin ovien hän huomasi olevan selkosen selällään, vailla minkäänlaisia lukkoja. Ikkunat olivat rikkoontuneet. Pyhäkkö oli muuttunut kaijojen asuinpaikaksi (lainaukset Wiljo- Kustaa Kuuliala 1949: Vanhaa Pälkänettä). Onneksi nyt kirkon rauniot ovat maisemanähtävyytenä hoidossa. (kuva: Antti Haapanen) Alakuva: Pälkäneen Aapiskukko edustaa liikennettä palvelevaa, viime aikojen rakentamista. Kuva on otettu samasta paikasta kuin edellinen kuva näkymää vaihtamalla 50 astetta. Onneksi paikat eivät satu samaan näkymään, vaikka ovat samassa Epaalan- Kuulialan kulttuurimaisemassa. (kuva: Antti Haapanen) Perinnemaisemat ovat omistajilleen usein taloudellinen taakka. Suomen liittyessä EU:hun EU:n maatalouspolitiikan mukana syntyi maahamme perinnebiotooppien hoitojärjestelmä maatalouden erityisympäristötuen avulla. Siinä maanomistaja tai vuokraaja sitoutuu hoitamaan sopimuskauden ajan perinnemaisemaa sen edellyttämällä tavalla, yleensä laiduntamalla. Tuen piirissä olevia alueita ei saa lannoittaa eikä eläimille antaa lisäruokintaa, jotta laidunalueen luontainen kasvillisuus säilyisi mahdollisimman perinteisenä. Omistaja saa hoidosta korvauksen. Jos omistaja pitää laidunalueella tiettyjä uhanalaisiksi määriteltyjä maatiaisrotuja edustavia eläimiä, hän saa siitä vielä erityiskorvauksen. Tällaisia kotieläinrotuja ovat esim. lapinlehmä, kyyttölehmä ja suomenlammas. Tarkempia tietoja perinnemaiseman hoidosta ja tukimuodoista voi saada paikallisesta TE-keskuksesta. Sopimukset tehdään aina EU:n kolmivuotiseksi suunnittelukaudeksi. Seuraava kausi alkaa Rakennuskannan vaalimiseen on olemassa myös tukimuotoja. Rakennusperinteen Ystävät ry:n lehdessä Tuuma 1/2006 on äskettäin selostettu näitä tukimuotoja. Erityisen arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti merkittävät maisema-alueet Valtioneuvosto on tehnyt vuonna 1995 päätöksen niistä maisema-alueista, joita on pidettävä valtakunnallisesti arvokkaina. Päätös perustuu johtamani maisema-aluetyöryhmän mietintöön ja siitä annettuihin lausuntoihin. Valtakunnallisesti merkittäviä alueita on 156 kappaletta ja ne jakaantuvat koko maahan. Lista alkaa Porvoonjoen laaksosta

7 ja päätyy Enontekiön Saanaan. Tapio Heikkilän kirjassa Suomalainen kulttuurimaisema (Tammi, 2000) nuo valtakunnallisesti merkittävät maisema-alueet on luokiteltu. Valtioneuvosto edellytti päätöksessään, että erityisesti näihin tulee kohdistaa maisemanhoidon toimia. Se merkitsee viranomaisille velvoitteita. Maaseudun perinteiset elinkeinot ja asutus tulisi säilyttää elinvoimaisena ja alueiden maisemanhoitoa tulisi tukea viranomaisten toimin. Tuosta päätöksestä on kulunut yli kymmenen vuotta. Olisi tarpeellista tehdä selvitys maisemien tilasta päätöksessä mainituilla alueilla. Tiedossani on tapauksia, joissa kunnat eivät ole kiinnittäneet tarpeeksi huomiota velvoitteisiinsa. Kuntien pitäminen velvoitteidensa tasalla jääkin monasti kansalaisjärjestöjen tehtäväksi. Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista. Tässä päätöksessä todetaan, että valtakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ja edellä mainitut kulttuurihistorialliset ympäristöt tulee ottaa huomioon kunnallisissa kaavoitushankkeissa. Valitettavasti yhdistyksemme on ollut muiden kulttuuriperinnöstä huolestuneiden yhdistysten kanssa huomaamassa, että kunnat laiminlyövät velvoitteensa ja ympäristökeskukset eivät puutu niihin riittävästi. Suoranaista määräysvaltaa ympäristökeskuksilla ei ole enää kuntien kaavoitukseen. Niinpä kansalaisjärjestöjen tehtäväksi jää viranomaisten toimien seuraaminen ja aloitteellisuus. Kansallismaisemat Kansallismaisemiksi on nimetty ne 27 Suomen arvokkaimmiksi maisema-alueiksi todetut alueet, jotka edustavat maamme eri osia merellisestä Helsingistä Utsjokilaaksoon. Edellä mainitusta Tapio Heikkilän kirjasta löytyy näiden alueiden koko lista. Valinta on tehty ympäristöministeriössä aiemmin kertyneen materiaalin pohjalta. Näillä kansallismaisemilla ei ole kuitenkaan mitään erityistä lainsäädäntöön sidottua merkitystä. Toki ne sisältyvät edellä oleviin valtakunnallisesti merkittäviin alueisiin. Kenellä vastuu maisemasta? Maisema on syntynyt vuosituhansien kuluessa ja sen rakenne muuttuu ihmistoiminnan muutosten mukana. Maisemassa toimijoita on varsin paljon. Tärkein toimija on yleensä kuitenkin maanomistaja. EU:n aiheuttaman maatalouden rakennemuutoksen johdosta maatalousmaata vuokrataan yleisesti. Laajat alueet saattavat olla vuokraviljelyssä. Se on uusi ilmiö Suomessa. Toimija onkin vuokraaja, jonka vastuu alueestaan ei välttämättä ole samanlainen kuin omistajan. Kun maatilojen koko kasvaa ja lukumäärät ovat jo nykyään vain pieni osa vuosikymmenen takaisesta. Tämän vuoksi toivoisi, että tyhjilleen jäävät tilojen talouskeskukset saisivat uusiokäyttöä vaikkapa taajamissa työssäkäyvien asuntona. Englannissa on paljon pienkiinteistön omistajia, jotka saavat elantonsa muusta kuin maataloudesta, vaikka he ovat samalla pienviljelijöitä. He omistavat ehkä pari lehmää ja viljelevät pientä jonkun hehtaarin tilaansa samalla säilyttäen maiseman arvoja Maiseman rakenteeseen vaikuttavat toki paljon muutkin kuin maanomistajat. Kunnalla on rakentamisen suunnittelun monopoli. Erityisesti taajamien laajentuminen vaikuttaa ratkaisevasti myös maiseman muotoutumiseen. Maan arvon kasvun odotus johtaa Suomessa taajamien ympäristössä käyttämättömien alueiden syntyyn ja melkoisiin maisemavaurioihin. Keskisessä Euroopassa lehmän kellojen äänen voi kuulla jo heti kaupungin laidalla. Liikenneväylistä huolehtivat ovat melkoi-

8 sia maisemavaikuttajia. Rautatielaitoksen yhteydessä ovat toimineet rautateiden puutarhurit. Asemien ympäristö suunniteltiin puistomaiseksi. Kanavien istutukset ovat tunnettuja. Nykyinen tulosjohtaminen on johtanut kustannusten karsimiseen ja hyvistä maisemanhoidon perinteistä on usein harmillisen laajaltikin luovuttu. Suomi on liittynyt Euroopan Neuvoston puitteissa solmittuun Maisemayleissopimukseen. Sopimus on astunut voimaan Suomen osalta 1. huhtikuuta Euroopan Neuvoston jäsenmaat kiinnittävät huomiota siihen, että maisemalla on tärkeä merkitys julkisen edun kannalta kulttuuriin, ekologiaan; se vaikuttaa ihmisen elämänlaatuun niin taajamissa kuin maaseudulla. Sopimus velvoittaa jäsenmaita kehittämään maisemapolitiikkaansa, lisäämään tietoisuutta maiseman arvosta ja alan koulutusta. Hyvä näin. Suomen pitäisi nyt vihdoinkin ryhtyä kehittämään kokonaisvaltaisempaa maisemapolitiikkaa. Kansalaisjärjestöillä on tässä hyvin tärkeä tehtävä.

9 Punamultamaalin keittoa Retulassa Lauri Putkonen Retulansaaressa ihmiselon merkkejä on luettavissa aina rautakaudelta saakka. Täällä eivät arkeologiset löydöt ole ainakaan vielä tuoneet esiin viitteitä punamullan käytöstä, mutta on selvää että tuon ajan tyrväntöläiset tunsivat aineen. Vanhimmat Suomesta tavatut punamultalöydöt liittyvät lähes kahdeksan vuosituhannen takaisiin hautoihin. Kivikauden pyyntikulttuurista elantonsa saaneet ihmiset kokivat todennäköisesti mullan punaisen värin voimakkaan symbolisesti elämän värinä. Tätä tukee punamullan käyttö kalliomaalauksissa, joissa sideaineena käytettiin eläinrasvaa. Lähinnä pyyntieläimiä kuvaavat maalaukset liittyivät sekä ennen että jälkeen metsästystä harjoitettuihin maagisiin rituaaleihin. Rautakaudelta sen paremmin kuin keskiajaltakaan ei ole juurikaan säilynyt tietoa punamullan käytöstä rakennusten ulkomaalaukseen. Seinämaalina punamultaa käytettiin ensi kertaa Ruotsissa 1600-luvulla, aluksi arvorakennuksissa, kuten aateliskartanoissa ja kirkoissa. Ensimmäiset kirjalliset reseptit löytyvät 1700-luvun taloudellisista tutkimuksista. Raaka-aineita löytyi luonnosta, mutta niitä syntyi myös teollisuuden oheistuotteena mm. Falunin kuparikaivoksessa. Juuri Falunissa punamullan liettämisestä kasvoi oma teollisuudenhaaransa, ja samalla parani myös maalin laatu talonpoikien maasta keräämään punamultaan verrattuna. Kirkkojen, kartanoiden, pappiloiden, virkatalojen ja kaupunkien porvaristalojen julkisivut saivat pian pintaansa punaisen

10 maalin. Myöhempi arkkitehtuuritutkimus on usein korostanut pyrkimystä tiilirakentamisen jäljittelyyn, mutta uskottavampi selitys liittynee punamullan säilyttäviin ominaisuuksiin. Erityisesti 1700-luvulla, kun Ruotsi-Suomessa koettiin vakavaa huolta metsien haaskauksesta, kohosi punamullan puuta suojaava vaikutus arvoonsa. Lahottajat eivät näet tartu yhtä herkästi maalipintaan kuin harmaaseen puuhun. Lisäksi rautaoksidikerros suojasi puuta jonkin verran tulipalolta, millä oli oma merkityksensä maalin suosioon tuhoisien kaupunkipalojen aikakaudella. Suomeen punamulta levisi Ruotsista 1700-luvun alkupuolella, ensiksi rannikkoseuduille ja vähitellen virallisen arkkitehtuurin, lähinnä kirkkojen ja virkatalojen myötä kautta koko maan luvun lopulla rannikkokaupungit ja rintamaiden vauraimmat talonpoikaistalot olivat jo punavoittoisia. Punamullan ohella käytettiin myös keltamultaa, joskin huomattavasti vähemmän. Uusi aikakausi koitti, kun talojen vaakavuoraus ja samalla myös siihen liittyvät vaaleat öljymaalit tulivat muotiin 1800-luvun alussa. Kun kaupungeissa siirryttiin vaaleisiin maaleihin, maaseudulla harmaus vaihtui monin paikoin punamultaan. Kehitys oli kuitenkin hidasta; syrjäkylillä ja erityisesti maan itä- ja pohjoisosissa rakennukset jäivät usein harmaantumaan aina 1950-luvulle saakka. Pohjois-Karjalassakin puhuttiin maalikylistä erotukseksi tavallisemmista harmaapintaisista kylistä, sen verran harvinaista talojen maalaaminen oli. Olympiavuonna 1952 Suomi halusi siistiytyä, ja se vauhditti myös maatalojen maalaamista ainakin pääteiden varsilla. Maaseudun rakennukset saivat puna-valkoisen ilmeensä. Seuraavina vuosikymmeninä punamulta jäi hetkeksi unhoon modernien, tehokkaasti markkinoitujen maalien, kuten lateksin ja akryylimaalien kaudella. Rakennuskannan hoitoa painottavat peruskorjaustavat nostivat punamullan taas 1970-luvulta lähtien uudelleen käyttöön. Vähitellen kysyntä pakotti maalitehtaatkin tarkistamaan tuotevalikoimaansa. Tällä hetkellä onkin jo saatavilla monia valmiita punamultamaaleja sekä joukko punamaaleja, joita ei pidä sekoittaa aitoon punamultamaaliin. Ainoa oikea punamultamaali syntyy silti yhä omatoimisesti keittämällä. Tämän Museoviraston suositteleman ohjeen mukaisella maalilla maalattiin elokuun alussa 2006 talkootyönä Retulansaaren Ylikartanon Alituvan julkisivut. Aiempina vuosina on samalla tavoin maalattu 2004 vaateja mankelipuorin sekä ajokaluvajan seinät ja vuonna 2005 talli. Mestarina oli nytkin kokenut punamullan keittäjä, eläkkeellä oleva Hattulan palopäällikkö Veikko Vilpas. Keittäminen kesti 5-6 tuntia. Pitkä keittoaika sitkistää ruisjauholiisterin kestäväksi. Maalia pitää sekoitella jatkuvasti, ja siksipä osa talkoolaisista sai vuorollaan hämmentää keitosta, samalla kun muut harjasivat Alituvan seinät puhtaaksi liasta ja vanhasta maalista. Punamultamaalin keitossa käytetyt reseptit vaihtelevat jonkin verran, mutta perusasiat on tehty aina likimain samalla tavalla. Maaväreistä ja punamullasta kiinnostunut löytää runsaasti lisätietoa mm. Panu Kailan kirjasta Maalari maalasi taloa. Tarvitaan 150 litraa vettä, josta osaan (noin 20 l) sekoitetaan kylmänä 12 kg ruisjauhoja, loppu vesi keitetään ja kuumaan veteen lisätään ensin 6 kg rautasulfaattia melalla hämmentäen. Kun vesi on höyryvän kuumaa kaadetaan kylmä ruisjauholiemi kiehumaan samaan tynnyriin. Seos hämmennetään paakuttomaksi velliksi. Parin kolmen tunnin hiljaisen tasaisen lämmittämisen (seos saatetaan lähes kiehuvaksi) ja hämmentämisen jälkeen ruispuuroon lisä-

11 tään ensin 5 litraa vernissaa ja sitten vähitellen lisäten 25 kg punamultaa (sävynä vaalean helakka italianpunainen) hyvin sekoittaen. Mineraalivillamaton voi ottaa pois, sillä maali kuohahtaa liian kuumana helposti yli väriainetta lisättäessä. Vieressä on hyvä olla sankoja, joilla maalia voidaan tilapäisesti vähentää. Hauduttamista jatketaan vielä tunti pari koko ajan hämmentäen. Tuli voidaan jo sammuttaa. Keitosta tutkitaan kastamalla siihen puutikku tai laudan pala. Kuivata tulen lämmössä ja kokeile kädellä pyyhkäisemällä lähteekö väriä. Hyvin keitetystä maalista ei väri irtoa tikusta. Vernissa ei ole välttämätön, mutta parantaa maalin kiinnittymistä ja vähentää tahraavuutta. Litralla maalaa 3-4 neliömetriä. Jos maalia pitää säilyttää, on syytä lisätä 200 g suolaa. Näin keittomaali säilyy ainakin pari viikkoa, kellarissa pitempäänkin. Maali jäähdytetään noin 30 asteeseen ja maalaus aloitetaan. Maalattavan pinnan tulee olla puhdistettu vanhasta irtoavasta maalista. Vesimaali sivellään voimakkaasti hiertämällä ja paksulti puhtaaksi harjattuun pintaan. Paras maalaussää on kuiva pilvinen päivä, jolloin maali ei kuivu liian nopeasti. Jos aurinko paistaa, on hyvä aloittaa varjoisalta puolelta. Maali on pölykuiva noin kolmessa tunnissa. Tarvikkeet: Punamultapigmenttiä. Nyt käytettiin sekoitusta jossa oli 2/3 osaa italianpunaista ja 1/3 osa faluninpunaista. Vuonna 2004 käytimme vain italianpunaista ja maalipinnasta tuli liian helakka, viime vuonna taas pelkkää faluninpunaista, josta tulee Suomen oloihin liian tumma. Nyt käytetyllä seoksella saatiin juuri se oikea, hämäläiseen maisemaan sopiva sävy. rautasulfaattia ruisjauhoja (Ylikartanossa käytettiin hienoa luomuruisjauhoa) vernissaa 200 litran tynnyri, jonka alaosaan kiedotaan rautalangalla mineraalivillamatto mela tms. sekoitusväline tukeva tiilistä ladottu nuotiopaikka ja puita puhdistusharjoja vanhan maalin poistoon tuuheita suteja, rengassiveltimiä tai lakkapensseleitä sekä muutama ohuempi rajaukseen purkkeja, joissa sanka (esim. 3 litran vetoisia) muovisankoja tikkaita telineet suojahanskoja omat maalausvaatteet Punamultatalkoot ovat muodostuneet monilla vanhoilla kulttuuripaikoilla yhteisyyttä lujittaviksi tapahtumiksi. Näin on käynyt myös Ylikartanossa viime kesinä. Paikalle sattuneet kesävieraat ovat saaneet mukaansa keitto-ohjeita ja onpa muutama sangollinen keittomaalia myyty kotiinviemisiksikin. Ja mikäpä on myydessä: suomalaiseen kulttuurimaisemaan erottamattomasti liittyvään punamultamaaliin yhdistetään miellyttäviä ominaisuuksia ñ kauneus, kestävyys ja maanläheisyys. Arvoja, jotka kuuluvat luonnostaan myös Retulansaaren ympäristöön. Artikkeli perustuu osin Tyrvännön Joulu -lehdessä vuonna 2004 julkaistuun kirjoittajan artikkeliin.

12 Yhdistyksen Kesäretki Retki suuntautui aluksi Porvoon vanhaan kaupunkiin ja sen lähistöllä olevan entisen Saksalan kylän alueelle. Siitä matka jatkui Mustilan arboretumiin, missä vietettiin suurin osa päivästä. Kevätkokous pidettiin Mustilan kartanon vanhassa myllyrakennuksessa, mistä oli kunnostettu viehättävä paviljonki. Yhteiskuljetus lähti aamuyhdeksältä ja palasi seitsemän maissa Helsinkiin. Porvoossa isäntänämme oli Kulttuuriperinnön Säätiön hallituksen jäsen Tauno Tarna. Vierailimme hänen kodissaan, entisessä Solitanderin kauppiastalossa, aivan Tuomiokirkon naapurissa. Hiljattain tapahtunut kirkon tulipalo antoi retkellemme dramaattista lisämakua. Kuulimme, että naapurin katolla sammuteltiin tulipaloyönä palon alkua ja ahkerasta siivouksesta huolimatta löytyi Tarnan talon pihalta tuhka- ja kipinäsateen lennättämiä hiilenkappaleita vielä retkipäivänä. Ei vaadittu juuri mielikuvitusta kun jo kauhukuvat suurpalosta vanhassa puukaupungissa vilisivät silmissä. Tarnan mukaan oli onni onnettomuudessa että juuri edellisenä päivänä oli satanut rankasti. Pihalla kuulimme talon historiaa ja sisällä tutustuimme arvomiljöön kunnostuksen vaiheisiin ja ihailimme lopputulosta. Paperitapetti 1700-luvulta oli paljastunut ammattitaitoisten ja kärsivällisten konservaattoreiden työn tuloksena. Mallit eri vuosien tapettikerroksista oli säilytetty ovena seinässä. Kauppiastalon sisustuksessa oli monia helmiä ja lisäksi taitavasti niihin yhdistettyä modernia taidetta. Kiehtovia yksityiskohtia oli paljon, kuten kattomaalauksia ja upeita kattokruunuja, joiden vaiheista olisi mielellään kuullut enemmänkin. Solitanderin kauppiastalosta siirryimme talonpoikaispihapiiriin, Pekka Kärjen ke- säpaikkaan. Finalais-talon nimen alkuperä ei kuulemma ole täysin selvinnyt, mutta alkujaan talo on siirretty Saksalan kylästä. Pihapiirin aitat herättivät ihastusta retken osallistujissa. Kesäpaikan ilmapiiri oli ainutlaatuinen. Pekka Kärki kertoikin että pihapiiri ja talo sisustuksineen oli säilynyt kohtuullisessa kunnossa ilman tuhoisia muutoksia talonmiehenä pihan pienessä aitassa asustaneen hieman erakkoluonteisen herran ansiosta. Peter Tigerstedt, säätiön ja yhdistyksen monivuotinen hallituksen jäsen, otti vastaan retkeläiset sukunsa perinnerikkaan Mustilan kartanon pihalla. Hilpeä retkilounas nautittiin kesäpäivän paisteessa suurten puiden ja vanhojen rakennusten rajaamassa puutarhassa. Sen jälkeinen tehty melko perusteellinen kierros arboretumissa oli todella antoisa, sillä olihan meillä paras mahdollinen opas esittelemässä paikan historiaa, säätiön perustamista, eri puulajeja ja kasveja. Kaikki alppiruusut ja atsaleat eivät tosin olleet vielä ihan uhkeimmillaan, mutta kyllä ihailtavaa riitti. Itse kukin kuunteli hiirenhiljaa Peter Tigerstedtin puhuessa eri puulajien valitsemisesta ja sopeutumisesta arboretumiin. Luonnonoloista ja tulokaskasveista olisi jo riittänyt aihetta vaikka koko päiväksi, mutta nähtäävääkin oli runsain mitoin. Monet olivat ensimmäistä kertaa Mustilan arboretumissa eikä varmaan viimeistä ja voinevat opastaa tuttaviaankin sinne. Opastetun kierroksen jälkeen pidettiin sääntömääräinen kevätkokous. Esityslista ei ollut kovin pitkä, eikä kenelläkään ollut huomauttamista tilintarkastuksesta eikä vuosikertomuksesta. Kokouksessa keskusteltiin mahdollisuudesta nimetä yhdistykselle

13 kunniajäseniä. Aiheesta otetaan vastaan ehdotuksia sekä nimitysperusteista että henkilöistä! Kun tulimme takaisin Helsingin keskustaan retkipäivän iltana, saattoi vain todeta että oli ollut juuri oikea sää retkelle ja tuntui kuin kesä olisi todella alkanut.. Retkipäivän kohteet olivat antoisia, osallistujat tyytyväisiä ja osanotto huomattavan suuri. Linja-autossa oli melkein kolmekymmentä henkeä ja kokouksessa vajaa neljäkymmentä henkeä edellisvuoden yhdeksän kevätretkeläisen sijaan! Liisa Tarjanne Brinkhall soi - Musik på Brinkhall Festivaalin organisointia ja järjestäjien muistoja viime kesän tapahtumasta Vaikka ensimmäiseen yleisötapahtumaan oli vielä muutama päivä aikaa, voi festivaalin katsoa alkaneen, ainakin meidän tapahtuman järjestäjien näkökulmasta, jo sunnuntaina 9.7. puolen päivän aikoihin, kun festivaalin järjestävän kamariorkesteri Refugium musicumin tiedottaja ja puheenjohtaja lähtivät hakemaan vuokra-autoa Malmilta. Pakettiautoa tarvittiin ensisijaisesti patarumpujen kuljettamiseen Helsingistä konserttipaikalle Kakskerran kirkkoon, mutta viikon aikana myös kauppakassit, bassojakkarat, tuolit ja kapellimestarinkoroke kulkivat mainiosti pakettiauton kyydissä. Matkalla kohti Brinkhallin kartanoa kävimme esiintymässä Lammintalossa, Elias Lönnrotin vanhuudenkodissa Sammatissa. Soitimme Mozartin klarinettikvinteton ja Beethovenin jousitrion. Kamarimusiikki sopi paikkaan mainiosti ja yleisöäkin oli mukavasti paikalla. Konsertti kävi myös hyvästä kenraaliharjoituksesta festivaalin konsertteja ajatellen. Samalla saimme järjestettyä Kulttuuriperinnön Säätiön omistamaan toiseenkin kohteeseen mukavan tapahtuman. Jalkapallon maailmanmestaruuskisojen loppuottelun alkuvihellyksen aikoihin saavuimme viimein kartanolle. Maanantai Pääosa soittajista saapui paikalle maanantaina lounaskellon soidessa Paasikiviopiston ruokalassa Harjattulassa. Paasikiviopiston notkuva lounaspöytä tulikin viikon aikana tutuksi. Aamiaisen ja illallisen kokkasimme itse kartanon uudessa, hienossa keittiössä. Festivaalin päätöskonsertin ohjelmiston harjoittelu alkoi iltapäivällä kapellimestari Tuomas Rousin johdolla. Kesän ohjelmisto, Beethovenin 3. sinfonia ja Brahmsin konsertto viululle, sellolle ja orkesterille, vaati noin 40-henkisen orkesterin. Kaikki soittajat tulivat mukaan talkoohengessä. Näinkin ison soittajiston kokoaminen oli aivan oma taiteenlajinsa, jossa orkesterimme taloudenhoitaja Jukka Jokitalo näytti virtuoosin kykynsä. On tosin todettava, että tehtävää helpottivat ensimmäisen Brinkhall soi -kesäfestivaalin onnistuneet kokemukset, jotka saivat monet soittajat jo hyvissä ajoin ja oma-aloitteisesti varmistamaan paikkansa myös tätä kesää varten. Tiistai Soittajia saapui yhä tiistainakin. Majoitustilat saimme järjestettyä ankaran pohdinnan tuloksena kaikille. Päärakennusta ei käytetty

14 majoittumiseen. Kaikki tarvittavat tilat löytyivät työväen asunnoista ja Säätiön käyttöön tulleista rantasaunan ja rantamökin tiloista. Muutoin päivän täytti vaativan ohjelmiston harjoittelu. Pienen lisäohjelman päivään toi upean rantasaunan lämmittämisen opettelu. Valtava aitokiuas vaatii melkoisen lämmitysajan... Keskiviikko Oli kautta aikojen toisen Brinkhall soi -kesäfestivaalin ensimmäinen tapahtumapäivä. Ohjelmassa oli Ilta Hovimäessä kartanon kavaljeerisiivessä. Illan aluksi kamariorkesteri Refugium musicum esitti Jussi-Pekka Aukian säveltämää Hovimäki-musiikkia. Tämän jälkeen siirryttiin kartanon pihalle kuuntelemaan tuottaja Raimo Mikkolan ja maskeeraaja Kristiina Valkeasuon mietteitä sarjan tekemisestä. Ilta oli yleisömenestys, sillä paikalle oli tullut noin 150 henkeä. Torstai Torstaina ohjelmassa oli kamarimusiikkikonsertti Kakskerran kirkossa. Konsertissa esiintyivät niin festivaalin taitelijavieraat viulisti ja kapellimestari Tuomas Rousi, viulisti Janne Malmivaara ja sellisti Erkki Lahesmaa kuin kamariorkesteri Refugium musicumin muusikoita. Kamariorkesteri koostuu pääosin amatöörimuusikoista, joiden päivätyöt eivät liity musiikkiin millään tavalla. Tämä amatöörimuusikoiden ja huippuammattilaisten yhteistyö tekeekin tapahtumasta ainutlaatuisen koko Suomen mittakaavassa. Perjantai Kartanon ovet avattiin yleisölle. Orkesteri jatkoi harjoituksiaan Kakskerran kirkossa yleisön kuunnellessa säveltäjä Kalevi Ahon esitelmää kulttuuriharrastusten merkityksestä yksilöille ja kansanterveydelle. Päivittäisen soittoannoksen liikkuessa siellä kuuden ja kahdeksan tunnin välissä alkoi monen soittajakansalaisen paikkoja kolottaa, mutta musiikin harrastaminen on toden totta virkistävää. Kukaan soittaja ei valita väsymystä ja työmoraali on korkealla. Tosin aivan pelkkä musiikki ei olisi riittänyt. Tarvittiin myös sauna. Yksi maailman parhaista, ainakin kapellimestarin mukaan. Perjantain ja lauantain avoimet ovet ja runsas ohjelmatarjonta houkuttelivat paikalle satamäärin yleisöä. Useat vieraista viihtyivät kartanolla molempina päivinä. Ihastuneen vastaanoton sai muun muassa professori Vilho Askolan Puupiirtäjä (kulttuurimaise)massa -grafiikkanäyttely. Seppo Aakkula avasi näyttelyn kertomalla isäpuolensa elämästä ja taiteesta. Muut tapahtuman esiintyjät olivat Göran von Bonsdorff, Jorma Pulla, Markku Hyvönen, Pauline von Bonsdorff ja Peter Tigerstedt sekä Kolmen sentin teatteri. Yllätysnumerona kuultiin Brinkhallin viimeisen yksityisomistajan, Greta Rambergin tyttärentyttären Benita Salmelinin lapsuusmuistoja ja 60-luvun kartanoelämästä. Lauantaina Brinkhalliin istutettiin Pax Refugium musicum -muistotammi vuonna 2005 aloitetun tapahtumatoiminnan ja paikan kahden keskeisen teeman, rauhan ja musiikin, kunniaksi. Puun istutti sen Helsingin Kaivopuistosta poimimastaan terhosta kasvattanut Refugium musicum orkesteriyhdistyksen puheenjohtaja ja Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry:n hallituksen jäsen Jan Odé. Peter Tigerstedt nimesi puun. Göran von Bonsdorff ja Immo Aakkula esittivät kiitoksensa tapahtumien järjestäjille. Perjantain tapaan soittajat kävivät esiintymässä eri puolilla kartanoa orkesteriharjoitusten lomassa. Illan konsertti lähestyy,

15 mutta ei hätää: Ohjelmisto on hallussa ja konsertti menee loistavasti. Sunnuntai Kartano heräili sunnuntaiaamuna myöhään. Usean päivän ponnistelut olivat nyt takana päin. Jäljellä oli vielä paikkojen siivous ja pakkaaminen sekä matka takaisin Helsinkiin. Saamamme palaute yleisöltä ja tapahtuman mahdolliseksi tehneiltä muusikoilta sai meidät päättämään lujasti: Ensi vuonna uudelleen! Kiitämme kaikkia tapahtuman mahdolliseksi tehneitä tahoja. Suureksi avuksi orkesterille oli erityisesti Brinkhallin emäntänä toiminut Sirkka Vuorio. Lisäksi kiitämme kaikkia tapahtumaa rahallisesti ja muuten avustaneita, erityisesti Suomen Kulttuuriperinnön Säätiötä ja Kulttuuriperinnön Tuki ry:tä. Refugium musicum -kamariorkesteri: Jan Odé Petri Talvitie Immo Aakkula

16 KOKOUSKUTSU - KALLELSE TILL MÖTE Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry - Främjandet av Kulturarvet i Finland rf Syyskokous - Höstmöte Torstaina klo 19 Snellman Korkeakoulu, Taidetalo, Puuskaniementie 11, Jollas klo 19 Kahvi ja Korkeakoulun esittely klo 19,30 Kokouksen järjestäytyminen ja päätösvaltaisuuden toteaminen Sääntömääräiset asiat Seuraavan toimintakauden toimintasuunnitelma ja talousarvio Jäsenmaksun suuruuden määrittäminen Hallituksen jäsenten palkkiot Erovuorossa olevien yhdistyksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten valitseminen alkavalle toimikaudelle Kahden tilintarkastajan ja heidän varamiestensä valitseminen Muut asiat Kunniajäsenistä annetun sääntöjen lisäpöytäkirjan hyväksyminen ja mahdollisten kunniajäsenten valitseminen Muuriankkuri-huomionosoituksen ohjesäännön vahvistaminen Ilmoitusasiat Muut mahdolliset asiat Kokouksen päättäminen Peter Tigerstedtin esitelmä National Trust - esikuvammeko? Refugium musicumin musiikkiesityksiä

17 Sissinghurstin linnaa Kentissä ympäröi eräs maailman tunnetuimmista puutarhoista sekä klassinen englantilainen maaseutumaisema. Linnan kalusto ja varsinkin sen kirjasto on tarkan huolenpidon kohteena (kuva: Tigerstedt 2006) The National Trust esikuvammeko? Peter Tigerstedt Tohtori Kauko Niinisalo oli luvuilla useaan otteeseen tutustunut Englannin The National Trust (NT) toimintaan. Suomen Kulttuurirahasto tuki hänen tunnustelujaan mahdollisuuksista perustaa Suomeen vastaavanlainen järjestö ylläpitämään ja hoitamaan kansallista kulttuuriperintöä. Toimiessani 1980-luvulla Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahastossa sekä Suomen Geenipankki-komitean puheenjohtajana sain kuulla useasti näistä Niinisalon mietteistä ja kävin myös Kulttuurirahastossa keskustelemassa asiasta, lähinnä elävän kulttuuriperinnön hoitamisesta ja säilyttämisestä. Siinä yhteydessä todettiin, että Kulttuurirahastolla ei ole resursseja aktiiviin hoitotyöhön, mutta tohtori Niinisalon mietinnön pohjalta syntyi Suomen Kulttuuriperinnön Tuki r.y. vuonna 1984 ja kaksi vuotta myöhemmin Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö (SKPS). Olin itse lyhyesti 1977 käynyt Englannissa tutustumassa elävän kulttuuriperinnön hoitoon puutarhoissa, puistoissa ja kulttuu-

18 rimaisemissa. En kuitenkaan silloin saanut kokonaiskuvaa NT:n toiminnasta. Sen sain vasta keväällä 2006 tehdyn matkani aikana, jolloin tutustuin puutarhoihin, puistoihin ja osittain myös NT:n kulttuurimaisemiin. Liityin myös NT:n jäseneksi mikä syvensi käsitystäni tästä maailman huippulaitoksesta. Saatoin myös verrata eri puolilla Eurooppaa toimivia alan laitoksia käydessäni 2000-luvun alussa kahdessa ENNHOn (European Network of National Heritage Organisations) kokouksessa SKPSn edustajana. Tästä verkostosta olen kirjoittanut Muuriankkuriin aikaisemmin. NT:n Motto: Kaikille kansalaisille ikuisesti NT:n perusti kolme henkilöä vuonna 1895, siis toistasataa vuotta sitten. Se on rekisteröity yksityinen hyväntekeväisyysjärjestö (charity), jonka tarkoitus on huolehtia pysyvästi sille lahjotetusta tai hankitusta kulttuuriperinnöstä Englannissa, Wales issa sekä Pohjois-Irlannissa. Skottlannissa toimii itsenäinen vastaava trusti. NT omistaa ja hoitaa vuonna 2006 yli hehtaaria kulttuuri- ja luonnonmaisemia, yli 1000 kilometriä rantaviivaa, yli 300 historiallisesti arvokasta rakennusta, torpista linnoihin. Se entisöi ja hoitaa yli 200 puutarhaa ja puistoa sekä erilaisia taideteoksia ja kirjastoja. Tärkeäksi on viime aikoina noussut elävän kulttuuriperinnön hoitaminen ja säilyttäminen kasvi- ja eläinmaailmassa. NT on suuri, hyvin tiedostettu kansallinen laitos Laitoksen perustana on sen jäsenistö, tänä vuonna maksavia jäseniä on 3,4 miljoonaa! Lisäys viime vuonna oli lähes puoli miljoonaa. Jäsenistöä arvostetaan suuresti ja sen mukaansaamiseen yhteiseen toimintaan panostetaan jatkuvasti.niinpä NT:n jäsenistö on hyvin aktiivista. Sitä kuvaa tämän vuoden talkoojäsenmäärä , jotka ovat uhranneet 2,6 miljoonaa työtuntia NT:n hyväksi. Henkilökuntaa on laitoksessa ja heidän työkenttänsä käsittää arkeologian, arkkitehtuurin, eri taidelajit, puutarhat ja puistot, maankäytön ja luonnonsuojelun. Vuonna 2005 otettiin käyttöön uusi hallintorakenne, joka pyrkii mahdollisimman avoimeen (transparent) toimintaan. Tärkein yksikkö on 52 hengen neuvosto (council), josta puolet on jäsenistön valitsemia, puolet lähijärjestöjen (sekä julkisia että yksityisiä) nimeämiä. Neuvosto valitsee hallituksen (Board of Trustees), jossa nyt on 12 jäsentä. Hallituksen ja henkilökunnan tueksi on toimikuntia kaikilla yllämainituilla työkentillä. Viime vuoden tulot ja menot on taselaskelmassa kirjattu 337,2 miljoonaksi punnaksi (eli noin 503M ). Suurimmat tulolähteet ovat vuosijäsenmaksut (27%), yritystulot (14%) ja lahjoitukset (12%). Menoeristä mainittakoon käyttökustannukset (42%) sekä erikoisesti jäsenhankinta ja koulutus (11%). NT:n saavutuksia ja haasteita Viimeisessä vuosiraportissa hallituksen puheenjohtaja Fiona Reynolds nostaa saavutuksena esiin vuonna 1965 aloitetun Neptune -projektin. Se on 40 vuoden aikana pelastanut liiketoiminnalta ja hoitamattomuudelta 1000 kilometriä englantilaista merenrantaviivaa kaikille ikuisesti nautittavaksi. Rouva Reynolds näkee vaarana ja haasteena NT:n rahoittaman perinteisen maatalousmaisema-kulttuurin rappeutumisen. NT:llä on lähes 2000 vuokrafarmaria, jotka viljelevät maata ja pitävät karjaa perinnemai-

19 seman säilyttämiseksi. Maatilat sijaitsevat usein maanviljelyn raja-alueilla ja ovat siten ajautumassa kannattamattomiksi suurtilojen ja EU:n maatalouspolitiikan takia tuttuja asioita meille suomalaisille! Suurin osa näistä tiloista on jo vuosia toiminut tappiollisesti, tilanne ei voi jatkua näin, sillä NT:n toimintaperiaatteiden perustana on kannattavuuden ja kestävyyden säilyttäminen. Yli satavuotias NT ja yli 20 vuotias SKPS muutamia vertauksia NT ylläpitää ja hoitaa kosolti sellaisia tehtäviä, jotka Suomessa kuuluvat virkatehtäviin eri ministeriöissä. Ero johtuu Englannin NT:n pitkästä ja Suomen SKPS:n lyhyestä historiasta. Englannin Trusti -käsite puuttuu juridisesti meiltä kokonaan. Säätiö ei ole sama kuin trusti. Britannia ja Suomi kuuluvat molemmat Euroopan Unioniin. Tilanne on huolestuttava varsinkin NT:n maataloustoimintaa ajatellen, SKPS saattaa paremmin sopeutua ilmastollisiin raja-seutujen maatalouteen mutta toistaiseksi tällaista toimintaa ei juuri ole. Tarkkaa seurantaa tarvitaan. NT:jäsenmäärä on 3,4 miljoonaa ja jäsenmaksuista kertyy 27% vuosituloista. Jotta SKPS-Tuki olisi vertailukelpoinen, meidän jäsenmäärämme tulisi ainakin satakertaistua! Riittävän jäsenpohjan ja vahvuuden aikaansaamiseksi tulisi pyrkiä yhdistämään pienet kulttuurisäätiöt yhteisen sateenvarjon alle. SKPS ei voi ottaa suoraan NT:n toimintamallia esikuvakseen historiallisista, yhteiskunnallisista ja poliittisista syistä. Meillä on kuitenkin paljon opittavaa NT:n perusfilosofiasta ja sen nykyisestä motosta kaikille kansalaisille ikuisesti.

20 LUETTUA JA NÄHTYÄ Anja Kervanto-Nevanlinna: Näköaloja kadunkulmasta Liisa Tarjanne Viime syksynä ilmestyi Anja Kervanto- Nevanlinnan esseekokoelma Näköaloja kadunkulmasta, joka käsittelee Helsingin kaupunkihistoriaa. Teos on tervetullut puheenvuoro kaupunkisuunnittelun keskusteluun. On vain valitettavaa, että siinä esitetyt ongelmat ovat jo osin saaneet lyhytnäköiset ja kaupunkihistorian näkökulmasta väärät ratkaisut. Teos antaa eväitä monipuoliseen ja tavallista antoisampaan keskusteluun kaupungin olemuksesta, kaupunkikuvasta ja säilytettävistä arvoista. Jokaisen Helsinkiä suunnittelevan virkamiehen ja luottamushenkilön olisi tarpeen paneutua tähän aineistoon. Silloin laajenisi ja syvenisi myös virallinen keskustelu Helsinkimme tulevaisuudesta, sen säilyttämisen arvoisista ominaisuuksista ja merellisistä ominaispiirteistä. Kaupunkisuunnittelusta ja ympäristön kulttuuriarvoista kiinnostuneelle kansalaiselle teos avaa uusia näkökulmia ja tuo esiin merkityksiä, joita emme huomaa tai jotka ovat mielestämme arkipäiväisiä. Juuri näiden arjen ympäristöjen, kuten satamien ja rautatieyhteyksien historian kuvaamisella Anja Kervanto-Nevanlinna valottaa niiden osuutta kaupunkihistoriassa. Myös fasadien säilyttäminen, Taivallahden Musik på Brinkhall sommarens höjdpunkt Pia Relanto Brinkhalls kulturevenemang, som höll på i 4 dagar, lockade över 1000 besökare. Producent Raimo Mikkola och maskör suunnitteluprosessi ja Viipurin kirjasto saavat oman mielenkiintoisen pohdintansa. Anja Kervanto-Nevanlinna pohtii omaa Helsinki-kuvaansa ja kaupunginosansa Töölön identiteettiä. Omaperäinen identiteetti edellyttää tietynlaista perusrakennetta, jossa rakentaminen on riittävän tiivistä, jossa monenlaiset toiminnat sekoittuvat ja jossa ympäristö muodostuu ja muuntuu riittävän hitaasti. Itä-Pasila on rakennustehokkuudestaan ja näennäisestä monipuolisuudestaan huolimatta surullinen esimerkki kuvitelmasta, että urbaanisuus on sitä mikä kaupungissa näkyy: korkeita kerrostaloja ja täyteen rakennettuja pihoja. Tuomiokirkko kaupunkikuvassa -luku kuvaa alueen muuntumista samalla kun sen keskeisen hahmon, kirkon nimikin muuttuu. Kirjoittaja toteaa rakennusta käytettävän kulissina ja tapahtumien taustakuvana se alennetaan tuotemerkiksi. Monille helsinkiläisille Tuomikirkon ja senaatintorin syvempiä merkityksiä väheksyvä suhtautuminen kertoo oman aikamme kertakäyttötodellisuudesta. Kokoelmaan sisältyy erittäin kattava ja kiinnostava lähde- ja kirjallisuusluettelo. Julkaisija on Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Krassu Valkeasuon inledde musikdagarna med att berätta inför en publik på 170 pers. hur Hovimäki-serien gjordes. Kammaror-

5. Jatkotyöllistymisen edistäminen

5. Jatkotyöllistymisen edistäminen 5. Jatkotyöllistymisen edistäminen Projektissa pyritään löytämään tehokkaita keinoja, joiden avulla työntekijöiden siirtyminen avoimille työmarkkinoille tukityöjakson jälkeen helpottuisi. Vuonna 2009 jatkotyöllistymistä

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS. Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19.

KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS. Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19. KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19.00 Läsnä osanottajaluettelossa mainitut 55

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Arimo Helmisaari. Kokouksen sihteeriksi valittiin Tapio Rastas.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Arimo Helmisaari. Kokouksen sihteeriksi valittiin Tapio Rastas. Hallituksen kokous Aika: 27.11.2009 klo 18.00 Paikka: Yläneen kirjasto Läsnä: [x] Päivi Erävesi, [x] Arimo Helmisaari [ ] Timo Hämäläinen [x] Elisa Niittymaa [x] Pertti Peltola [x] Tiina Pihajoki [x] Heimo

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

MAOL-Kuopio ry Vuosikokous 9.10.2014

MAOL-Kuopio ry Vuosikokous 9.10.2014 MAOL-Kuopio ry Vuosikokous 9.10.2014 Sisällys Esityslista...1 Toimintakertomus 1.8.2013 31.7.2014...2 Esitys toimintasuunnitelmaksi 2014 2015...4 Tilinpäätös 31.7.2014...5 Talousarvio toimikaudelle 1.8.2014

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous Aika: 28.11.2009 klo 9.00 Paikka: Läsnä: Luontokapinetti Kopan koulu Jorma Kaarto (Viikkolehti), Päivi Erävesi, Ulla Helmisaari, Jari Helmisaari, Arimo Helmisaari, Timo Hämäläinen,

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Sukuseuran toiminnan tarkoitus ja toiminta Saarelaisten Sukuseuran toiminnan tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää

Lisätiedot

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Aika 1.9.2015 kello 18.30 Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 Läsnä Liitteessä 6 mainitut 43 henkilöä 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00

Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00 Läsnä Osanottaja listassa mainitut henkilöt Ennen varsinaisen kokouksen alkua

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2015/6 Hallitus 16.6.2015 Sivu 1 / 5

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2015/6 Hallitus 16.6.2015 Sivu 1 / 5 Hallitus 16.6.2015 Sivu 1 / 5 Aika: 16.6.2015 klo 13.00 14.40 Paikka: Hotelli Atlas, Kuopio Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander (-) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas (-) Jäsenet: Annukka Alppi (x) Rauno

Lisätiedot

SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS RY 21.10.2014

SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS RY 21.10.2014 SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS R.Y:N SÄÄNNÖT Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksessa 10.7.2009 ja 14.10.2009 (1 ja 5 ) SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja toiminta-alue Yhdistyksen

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj.

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015 AIKA Maanantaina 31. elokuuta 2015 klo 15 17.25 PAIKKA Längelmäen seurakuntatalo LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. HAIKKA Juha KOPPANEN Elina

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

Isännöitsijätoimisto H & J Viialan neuvottelutila. Otsolahdentie 18 B, Espoo

Isännöitsijätoimisto H & J Viialan neuvottelutila. Otsolahdentie 18 B, Espoo AS OY MÄKÄRÄ YHTIÖKOKOUS 2015 PAIKKA: Isännöitsijätoimisto H & J Viialan neuvottelutila. Otsolahdentie 18 B, Espoo AIKA: 12.5.2015 KLO 18.00-> 1. KOKOUKSEN AVAUS Hallituksen puheenjohtaja avasi kokouksen

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Terveiset kasvimatkalta Kumpulasta!

Terveiset kasvimatkalta Kumpulasta! Terveiset kasvimatkalta Kumpulasta! Lauantaina 4.8 kello 16.00 aloitimme opastetun kierroksen Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa ja kuuden maissa kävelimme Kumpulan siirtolapuutarhassa. Kokoonnuimme

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on Sinebrychoffin taidemuseon ystävät r.y., ruotsiksi Konstmuseet Sinebrychoffs vänner r.f. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Reserviupseerit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17. Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun

Lisätiedot

Varissuo 3.9. - 9.9.2012

Varissuo 3.9. - 9.9.2012 Varissuo 3.9. - 9.9.2012 Naapurilähiö - digitaalista tarinankerrontaa Työpajoissa tehdään kollaasitekniikalla digitaalinen esitys siitä, miltä Varissuo näyttää asukkaan silmin. Toiminta on kaikille avointa!

Lisätiedot

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa.

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. www.acravintolat.fi ARTS & CRAFTS RESTAURANTS OY:N ASIAKKAAT VOIVAT NAUTTIA NYKYAJAN MUKAVUUKSISTA MENNEEN AJAN HENGESSÄ. www.acravintolat.fi

Lisätiedot

Ruisvelliä, maitoa ja pellavaöljyä Perinteiset pintakäsittelyt. Uusikaupunki 24.9.2011

Ruisvelliä, maitoa ja pellavaöljyä Perinteiset pintakäsittelyt. Uusikaupunki 24.9.2011 Ruisvelliä, maitoa ja pellavaöljyä Perinteiset pintakäsittelyt Uusikaupunki 24.9.2011 Panu Kaila 2011 Harmaantuminen 2 vuotta 16 vuotta Harmaantumisen aiheuttaa sinistäjäsieni, joka ei vaikuta puun lujuuteen.

Lisätiedot

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E N Ä K Y M Ä L I N J A T Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E Nykyiset näkymälinjat Nykyinen näkymälinja Näkymälinja tietä pitkin 21 3 16 2

Lisätiedot

HALLITUKSEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 3/2015

HALLITUKSEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 3/2015 1 OAJ PIRKKALAN PAIKALLIYHDISTYS ry HALLITUKSEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 3/2015 Aika: Perjantai 6.3. lauantai 7.3. 2015 Paikka: Villa Merja s Garden Osallistujat: jäsen varajäsen toimihenkilö Almi Susanna Kanto

Lisätiedot

VÄLINEITÄ KANSALAISILLE. Mikkeli 11.10.2011 Liisa Tarjanne

VÄLINEITÄ KANSALAISILLE. Mikkeli 11.10.2011 Liisa Tarjanne KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE Mikkeli 11.10.2011 Liisa Tarjanne KULTTUURIYMPÄRISTÖN KAMPANJAVUOSI 2010 JOY Jokaisen ki Oma Ympäristö äi Kulttuuriympäristökampanja 2010 Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

1(4) VUOSIKOKOUS 3.3.2013. Aika Sunnuntai 3.3.2013 klo 14.20 16.05 Lehtovaaran erätalo, Piiralantie 145A

1(4) VUOSIKOKOUS 3.3.2013. Aika Sunnuntai 3.3.2013 klo 14.20 16.05 Lehtovaaran erätalo, Piiralantie 145A ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(4) VUOSIKOKOUS 3.3.2013 Aika Sunnuntai 3.3.2013 klo 14.20 16.05 Paikka Lehtovaaran erätalo, Piiralantie 145A Osallistujat Käsitellyt asiat: Laatikainen Sinikka Fordell

Lisätiedot

5. Yhdistyksen toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja tilintarkastajien lausunnon esittäminen

5. Yhdistyksen toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja tilintarkastajien lausunnon esittäminen Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2014 Aika: 10.1.2014 klo 18.00 Paikka: Tampere, Messukylänkatu 23, Munkkimiesten kahvio Läsnä: Ari Immonen Petri Immonen Susanne Viljanmaa Aino Oura Marjo Westerlund Mika Selkamo

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio

Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2013 Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Läsnä: Ari Immonen Petri Immonen Jussi Sila Annaleena Sila Tea Lassinaro Marjo

Lisätiedot

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2006 Bobäck byaförening rf.

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2006 Bobäck byaförening rf. 17.1.2006 1(5) HALLITUKSEN KOKOUS 15.1.2006 Läsnä: Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa,, Kerttu Ojajärvi, Erkki Kasto, Annikki Lindfors, Heikki Niemi, Juha Saranpää, Harri Ala-aho Kari Meriläinen, Sari

Lisätiedot

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina Kasvitieteellisen puutarhan ystävät ry Botaniska trädgårdens vänner rf PÖYTÄKIRJA 15.11.2013 SYYSKOKOUS Aika Torstai 7.11.2013 kello 17.30 18.10 Paikka Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha, palmuhuonerakennus,

Lisätiedot

LOPEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU Sivu 1 ( 7 ) 1 Kirkkovaltuusto 1 / 2013. Maanantai 14.1.2013 klo 18.30 (kahvit klo 18.00 lähtien)

LOPEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU Sivu 1 ( 7 ) 1 Kirkkovaltuusto 1 / 2013. Maanantai 14.1.2013 klo 18.30 (kahvit klo 18.00 lähtien) KOKOUSKUTSU Sivu 1 ( 7 ) 1 Kirkkovaltuusto 1 / 2013 KOKOUSAIKA Maanantai 14.1.2013 klo 18.30 (kahvit klo 18.00 lähtien) KOKOUSPAIKKA Asialuettelo: Kirkon seurakuntasali, Pilpalantie 1, Loppi 1 Kokouksen

Lisätiedot

Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat. Hyvät ystävät.

Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat. Hyvät ystävät. Käsikirjoitus Yhdistyksen kokouksen -video -esitykseen. Kaupunginosayhdistyksen perustamiskokouksen asialista: Kop, kop, kop 1. Kokouksen avaus Avaaja Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat.

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

Pohjola & Raunistula 20.5. - 26.5.2013

Pohjola & Raunistula 20.5. - 26.5.2013 Pohjola & Raunistula 20.5. - 26.5.2013 Koko viikon Päiväkodin lasten taidenäyttely Pienten kätösten taidetta esillä. Järj. Auralan Setlementti ry ma-pe klo 9-16 la klo 12-16 Auralan kansalaisopiston aula,

Lisätiedot

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä. Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä

Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä. Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä UPM ja kulttuuriperintö UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö perustettiin keväällä 2006. Säätiön omistuksessa ja

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj.

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 SIVU 01/2015 AIKA Keskiviikkona 30. syyskuuta 2015 klo 12 14.15 PAIKKA Seurakuntakeskuksen kokoushuone, Orivesi LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. HAIKKA

Lisätiedot

Pohjalainen talo Valtakunnallinen rakennuskulttuuritapahtuma Kuortaneella 23.-24.9.2010

Pohjalainen talo Valtakunnallinen rakennuskulttuuritapahtuma Kuortaneella 23.-24.9.2010 Pohjalainen talo Valtakunnallinen rakennuskulttuuritapahtuma Kuortaneella 23.-24.9.2010 Valtakunnallinen rakennuskulttuuritapahtuma Kuortaneella Pohjalainen talo Aika torstai-perjantai 23.-24.9.2010 Paikka

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016

Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016 Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016 Lapland Hotel Sirkantähden talven viikko-ohjelmassa nautitaan luonnon rauhasta, uusista kokemuksista, yhdessä tekemisestä ja Lapin tarinoista!

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 Torstaina 4.10. saapuivat osallistujat ympäri Suomea ja Norjan Trondheimista. Illalla kokoonnuimme Kaplaakin kiltahuoneelle, jonne

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Tornio 14.1.2012 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti

Lisätiedot

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Tarkoituksen toteuttaminen 4 Toiminnan tukeminen Yhdistyksen nimi on Oulun Insinööriopiskelijat

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. SuomenMinipossuyhdistys ry. Yhdistyksen tärkein tavoite on tietouden lisääminen minipossusta lajina ja lemmikkinä.

SÄÄNNÖT. SuomenMinipossuyhdistys ry. Yhdistyksen tärkein tavoite on tietouden lisääminen minipossusta lajina ja lemmikkinä. SÄÄNNÖT SuomenMinipossuyhdistys ry Yhdistyksen tärkein tavoite on tietouden lisääminen minipossusta lajina ja lemmikkinä. A: Yhdistyksen nimi, kotipaikka, tarkoitus ja toimintamuoto 1 Nimi, kotipaikka,

Lisätiedot

RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA

RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA Kuhmoisten rakennusperintöpäivät lauantaina 7.9. ja sunnuntaina 8.9.2013 kuuluu Euroopan rakennusperintöpäiviin. Koko Euroopan Unionin alueella järjestetään aina

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Säätiön nimi on Suomen Metsäsäätiö, ruotsiksi Finlands Skogsstiftelse ja sen kotipaikka on Helsinki.

Säätiön nimi on Suomen Metsäsäätiö, ruotsiksi Finlands Skogsstiftelse ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 SUOMEN METSÄSÄÄTIÖ 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toteuttamistavat 4 Varojen hankinta Säätiön nimi on Suomen Metsäsäätiö, ruotsiksi Finlands Skogsstiftelse ja sen kotipaikka on Helsinki. Säätiön

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. 1 SÄÄNNÖT 11.8.2010 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Naisten Valmiusliitto ry, Kvinnornas Beredskapsförbund rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

Suomen Ratsastajainliiton kevätkokousviikonloppu Lahdessa

Suomen Ratsastajainliiton kevätkokousviikonloppu Lahdessa Suomen Ratsastajainliiton kevätkokousviikonloppu Lahdessa Ratsastajainliiton kevätkokousviikonloppua vietetään 17. 19.4.2015 Lahdessa. Viikonlopun ohjelma on monipuolinen: Perjantaina kokoustetaan liiton

Lisätiedot

1 Kokouksen avaus. 2 Kokouksen järjestäytyminen. Reserviupseerit ry pöytäkirja syksy / 2014. Aika: 17.10.2014 Paikka: Siivikkala Läsnä:

1 Kokouksen avaus. 2 Kokouksen järjestäytyminen. Reserviupseerit ry pöytäkirja syksy / 2014. Aika: 17.10.2014 Paikka: Siivikkala Läsnä: Aika: 17.10.2014 Paikka: Siivikkala Läsnä: Teemu Nuorteva Jani Lahti Johannes Salminen Mikko Tuomaala Timi Antere Antti Artukka Juha Suominen Tuukka Peltola Pauli Järvinen Jussi Alanen Kaisa Kurenniemi

Lisätiedot

Metsien kulttuuriperinnön tunnistaminen osana kansallista metsäohjelmaa. Metsän siimeksessä Mikko Härö, 30.01.2013

Metsien kulttuuriperinnön tunnistaminen osana kansallista metsäohjelmaa. Metsän siimeksessä Mikko Härö, 30.01.2013 Metsien kulttuuriperinnön tunnistaminen osana kansallista metsäohjelmaa Metsän siimeksessä Mikko Härö, 30.01.2013 Sisältö Kansalliset metsäohjelmat Mitä metsien kulttuuriperintö on? Suojelun ja inventointien

Lisätiedot