Skaalasi. s.10. s.12. s. 7. Sisällys. Ovet yksissä kansissa. Ovet yksissä kansissa...2

Transkriptio

1 Skaalasi

2 s.12 s.10 Sisällys s. 7 Ovet yksissä kansissa...2 Pääkirjoitus Toimitusjohtaja Markku Hautanen: 50 vuotta täyteen...3 Taakka hartioilta YIT pyrkii omakotirakentajan tontille...4 Muutoksen tiellä Johanna Manninen rakentaa uutta nousua...7 Monta mutkaa Perusparantamisen käytännöt hakevat uomiaan...10 Finlandiassa soivat puun vahvat sävelet Ovet yksissä kansissa Skaalan mittava ovivalikoima on nyt koottu yksiin kansiin. Ovikirjastamme löydät helposti niin ulko-, sisä- kuin parveke- ja terassiovet. Tarjolla on myös ideoita ja vinkkejä oven valintaan ja niiden käyttöön sisustuksessa sekä tietoa ovien rakenteesta ja valmistuksesta. Skaalan ovikirjan saat jälleenmyyjiltämme tai tilaamalla Skaalalta puh , info@skaala.com Skaalasi Skaala Ikkunat ja Ovet Oy:n asiakaslehti Julkaisija Skaala Ikkunat ja Ovet Oy Yrittäjäntie Ylihärmä Vastaava päätoimittaja Markku Hautanen Finnlamelli kasvaa hirsirakentamisen sydänmailla Takasivu: Klasimäen tarinoita Nimityksiä Toimitusneuvosto Markku Hautanen Hannu Hautanen Timo Aalto Petra Roivainen Tero Luoma Jorma Tuomainen Toimitus Jukka Lahti Niina Lehikoinen Ulkoasu & taitto Mikko Kallio Paino Hämeen kirjapaino 2 Skaalasi

3 pääkirjoitus - Markku Hautanen 50 vuotta täyteen eteenpäin täydellä paketilla Yrityksemme täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Vuosien mittaan olemme kasvaneet paikallisesta eteläpohjalaisesta puusepänliikkeestä valtakunnalliseksi ja edelleen pohjoismaiseksi rakennuspuusepänteollisuuden toimijaksi. Viettäessämme juhlavuotta katsomme samaan aikaan yrityksemme tulevaisuuteen ja historiaan. Arvostamme Skaalassa vuosikymmenten aikana tehtyä työtä. Siitä kertynyttä tietoa ja osaamista voimme hyödyntää kehittäessämme yritystä ja sen tuotteita edelleen. Skaala juhlistaa 50-vuotisjuhlavuottaan eri tavoin. Muotoilija Panu Turusen suunnittelema uusi Finlandia-ovimallisto esiteltiin kevään Pytinki-messuilla Seinäjoella. Tänä vuonna lanseerasimme myös Skaalan ME-matalaenergiaikkunan ja julkaisimme ensimmäisen Skaala Ovikirjan. Vuosien työ oviperheen kokoamiseksi on nyt valmis, kun erikoisovia valmistava Erikoispuutyö K&L Oy siirtyi vuoden vaihteessa osaksi Skaalaa. Kaiken kaikkiaan viime vuosien ponnistelujen ja erityisesti viime vuonna valmiiksi saatettujen järjestelyjen myötä Skaala pystyy tarjoamaan yhden kattavimmista tuote- ja palvelupaketeista Suomessa ja Pohjoismaissa. Ikkunatesti puhuttaa TM Rakennusmaailman tekemä ikkunatesti on puhuttanut alaa ja asiakaskenttää paljon. Pärjäsimme testissä hyvin. Kokonaistuloksissa sijoituimme toiseksi ja tuotteemme lämmöneristävyys oli testin paras. Testitulos luo varjon suomalaiseen ikkunaan. Kotimaisella ikkunalla on kuitenkin hyvä perusrakenne ja se soveltuu täkäläisiin olosuhteisiin hyvin. Kyse on lähinnä siitä, miten valmistajat hallitsevat päivittäisen työprosessin ja laadun tasaisuuden sekä siitä, kuinka systemaattisesti osataan hyödyntää asiakaspalautteet ja kääntää ne kehitystoimenpiteiksi. On myös osattava kunnioittaa teknisiä faktoja. Testituloksissa oli yllättävää esimerkiksi se, että käytimme ainoana valmistajana eristyslaseissa lasin selektiivipinnoitetta suojaavaa argon-kaasua. Uskomme, että valintamme laadunhallinnan suhteen on ollut oikea. Olemme edelleenkin ainoa ikkunoiden ja ovien kokonaistoimittaja, jonka toimintaa tukee ISO standardin mukainen sertifioitu laadunhallintajärjestelmä kaikilla osa-alueilla aina myynnistä asennukseen. Olemme luoneet siitä hyödyllisen ja tärkeän työkalun toimintamme ohjaamiseen ja kehittämiseen. Tämänkertaisessa lehdessämme avautuu maamme uudis- ja korjausrakentaminen näköalapaikoilta. Perinteikäs pohjalainen hirsirakentamisosaaminen esittäytyy tämän päivän teknologian ja rakentamisen näkökulmasta. Markku Hautanen PS. Juhlimme Skaalan 50-vuotispäivää elokuussa Tuolloin vihimme käyttöön myös Ylihärmän uuden ovitehtaan ja logistiikkakeskuksen. Hyvää kesää! Skaalasi

4 Vuosituhannen vaihteen alla entinen Yleinen insinööritoimisto, nykyinen YIT, oli vielä käytännössä yhtä kuin sen rakennustoimiala. Nyt YIT Rakennus Oy:n 1,3 miljardin euron liikevaihto on hieman runsas kolmasosa koko YIT- Yhtymä Oyj:n toiminnasta. Konsernin lisäksi myös Ilpo Jalasjoki on myös Rakennusteollisuus RT ry:n puheenjohtaja. rakennuspuolella eletään jatkuvassa muutoksessa. Taakka hartioilta YIT pyrkii omakotirakentajan tontille YIT Rakennuksella on tällä hetkellä työntekijää, joista jo työskentelee ulkomailla. Kun me rakennamme Suomessa noin asuntoa vuodessa, Venäjällä ja Baltiassa meillä on rakenteilla asuntoa, YIT Rakennus Oy:n toimitusjohtaja Ilpo Jalasjoki kuvaa. Suomalaisen rakennusteollisuuden markkinajohtaja on muilla toimialoillaan, teollisuus-, verkko- ja kiinteistöpalveluissa, suurin pohjoismainen toimija. Ulkomailta haetaan kasvua, mutta kotimaatakaan ei ole unohdettu. Yhtiöllä on neljäsosan siivu rakennusyhtiöiden vuosittaisesta noin asunnon tuotannosta, mutta uutta liikevaihtoa haetaan toisesta suunnasta. -Hartiapankkirakentajat pystyttävät vuodessa noin omakotitaloa. Yhteiskunta kuitenkin muuttuu ja tulevissa sukupolvissa on yhä vähemmän niitä ihmisiä, joilta talon rakentaminen omatoimisesti onnistuu. He eivät osaa, pysty, halua tai ehdi oman työnsä ohella rakentamaan. Tontit kortilla Yhdysvalloissa niin sanotut development-kohteet ovat hyvin yleisiä. Rakennusyhtiö ostaa maa-alueen, jonka se sitten kaavoittaa omakotitonteiksi. Alueen laidalle rakennetaan muutama mallitalo, joiden perusteella asiakkaat voivat sitten valita itselleen talomallin ja sopivan sisustuksen sekä tontin. Rakennusyhtiö hoitaa rakentamisen. YIT pyrkii tuomaan vastaavaa järjestelmää Suomeen. -Yksityisille ihmisille ja perheille tontin saaminen saattaa olla todella vaikeaa. Esimerkiksi Espoon kaupunki arpoo silloin tällöin kuusi tonttia, joita saattaa olla hakemassa toista tuhatta ihmistä. Vapailla markkinoilla taas tonttien hinnat ovat nousseet niin koviksi, jopa vanhaan miljoonaan, että tavallisella perheellä ei sellaisiin ole varaa. Siksi olemme vakuuttuneita, että meidän rakentamillemme taloille olisi kysyntää. Tonttipula ei ole kuitenkaan pelkästään yksityisten ongelma, sillä maan saanti on rakennusliikkeillekin vaikeaa. Hankaluuksia tuottaa myös kaavoitusprosessi. -Maan saanti on omakotirakentamisen pullonkaula ja hankkeita viivyttää kaavoittaminen. Kaukana ei ole aika, kun kaavoitusprosessiin arvioitiin kuluvan puoli vuotta ja nyt puhutaan, että kestääkö kaavoitus kolme vai viisi vuotta. Tuntuu, että aikaan pitää lisätä puoli vuotta aina parin vuoden välein, Jalasjoki harmittelee. Notkeita insinöörejä Hartiapankkirakentaminen on hyvin suomalainen ilmiö; muualla maailmassa luotetaan enemmän ammattilaisiin. Yksi olennainen syy omatoimisuuteen on halu tehdä omanlaisia asuntoja. Tässä suhteessa rakennusyhtiöillä onkin paljon parantamisen va- 4 Skaalasi

5 YIT voi toimittaa pientalon avaimet käteen -periaatteella tai hieman vajaana, jolloin asiakas voi itse hoitaa esimerkiksi sisätilojen viimeistelytyöt. raa. -Meidän on yrityksenä tultava huomattavasti notkeammiksi kuuntelemaan asiakkaan toivomuksia. Välttämättä se ei ole rahasta kiinni, vaan siitä, että palvelua ei yksinkertaisesti ole ollut olemassa. Sotien jälkeen Suomessa oli asuntopula ja on ollut aikoja, jolloin on ollut käytännössä myyjän markkinat. Silloin rakentajan tarvitsi vain rakentaa. Nykyään kaikki rakentaminen on muuttunut selvästi palvelubisneksen suuntaan. tapojen lisäksi myös henkilökunnassa. -Insinööri on väistymässä ja tilalle ovat tulossa asiakaspalveluhenkilöt, tai asiakaspalveluinsinöörit, jotka yhdessä asiakkaan Palveluhenkilöstön määrä tuntuu kasvavan eksponentiaalisesti. kanssa muovaavat perinteistä asuntotuotantoa asiakkaan toiveiden mukaiseksi. Kysyntää on, sillä palveluhenkilöstön määrä tuntuu kasvavan eksponentiaalisesti. den toimittajien kanssa on Jalasjoen mukaan etenemässä siihen, että rakennusyhtiö ohjaa asiakkaan suoraan esimerkiksi keittiötoimittajan puoleen sen sijaan, että toimisi sanansaattajana näiden välissä. -Asiakkaat ovat myös entistä kiinnostuneempia kaikista rakennustarvikkeista, joita heidän kotinsa rakentamisessa käytetään, mutta näkyvät pinnat ovat tietenkin tärkeimmät. lille. Rakentaja lisää liikevaihtoaan, rakennuttaja säästyy hermoja raastavalta vapaaajanprojektilta ja rakennustarkastuksen työtaakka kevenee. Jatkossakin itsenäisiä talonrakentajia silti varmasti löytyy. -Sellaisia sormiharjoituksia olemme tehneet, että noista asunnosta voisi olla rakennusyhtiöiden rakentamia. Aikajänteen määrittelee pitkälti tonttien saaminen, Jalasjoki arvioi. Koti kuntoon Asiakkaan toivomuksien huomioon ottaminen on rakennusyhtiölle välttämätöntä, sillä vaurastuva väestö haluaa päästä vaikuttamaan asuinympäristöönsä. Palveluun panostaminen näkyy toiminta- Hyvää kaikille Vaatimustason nousu pakottaa rakennusyhtiöt myös miettimään omaa rooliaan kaikessa rakentamiseen liittyvässä. Verkottuminen eri tarvikkei- YIT:llä on tällä hetkellä muutamia maa-alueita Etelä-Suomessa, joihin on haettu kaavaa ja joille tultaneen rakentamaan omakotitaloja. Yhtiössä uskotaan järjestelmän olevan hyvä kaikille osapuo- Toinen kuuma peruna rakennusalalla on korjausrakentaminen ja myös YIT on tavoittelemassa remonttieuroja. Aikaisemmin isot yhtiöt ovat tottuneet tekemään laajoja remontteja, esimerkiksi ko- Skaalasi

6 konaisten kerrostalojen sisuksien uudistamisia, mutta kenttä on pirstaloitunut. Taloyhtiöt teettävät yksittäisiä putki-, kylpyhuone- tai pintaremontteja, mutta vieläkin pienempiin yksiköihin ollaan menossa. -Yksittäiset asunnon omistajat teettävät yhä enemmän huoneistokohtaisia remontteja. Korjausrakentamisen kasvusta on puhuttu paljon, mutta itse asiassa absoluuttinen kasvu tulee nimenomaan yksityisten asunnonomistajien tekemistä remonteista. Tutkimustenkin mukaan ihmiset sijoittavat ylimääräiset varansa ensisijaisesti asumiseen eli asunnon oston lisäksi satsataan sen sisältöön. Uusia käsiä Aivan yksinkertainen asia yksityiskotien remontointi ei YIT:lle kuitenkaan ole. Niin pieniin yksiköihin taipuminen on iso haaste Suomen suurimmalle rakennusyhtiölle. Vaikka suuren organisaation muokkaus vaatiikin työtä, haaste remonttipalvelussa on silti muualla. Kun hyvän remonttimiehen löytäminen kohtuullisella aikataululla ja järkevään hintaan on yksittäiselle kuluttajallekin vaikeaa, ei tilanne ole yrityksille yhtään helpompi. -Osaavien käsien löytyminen on avainkysymys. Ja kun me lähetämme tekijöitä asiakkaan silmien alle, hyvä työn jälki ei pelkästään riitä, vaan on osattava palvella asiakasta. Remonttimarkkinoille päästäkseen yhtiöiden on siis tehtävä kovasti töitä työntekijöiden hankkimiseksi ja kouluttamiseksi. Ulkomailta on saatavissa ammattitaitoista työvoimaa, mutta heidän kohdallaan hidastavina tekijöinä ovat kieli-, kulttuuri- ja ennakkoluulo-ongelmat. Ulkomaisten työntekijöiden määrä on kuitenkin kasvanut rakennusalalla nopeasti viime vuosina ja kasvaa varmasti jatkossakin. Myös organisaatiota on viilattava, sillä vastuullisuus ja itseohjautuvuus on saatava toimimaan alimmallakin tasolla. -Mutta vaikka tämä hankalaa onkin, niin ei se tarkoita sitä, ettemmekö me aikoisi olla mukana. Osaajien vähyys on johtanut hintojen nousuun ja jatkossa nousu todennäköisesti jatkuu. Kyllä maksaja päättää, millä pelillä ajetaan. Laaturimaa hipoen Elinkaariajattelusta puhutaan paljon varsinkin rakentamisen yhteydessä ja sana vilahtelee erityisen tiuhaan juhlapuheissa. Jalasjoen mukaan asia tahtoo kuitenkin jäädä puhujapönttöön. -Jos elinkaariajattelulle todellisuudessa olisi kysyntää, kyllä kysyjää niissä asioissa myös palveltaisiin. Käytännössä kysyntää ei valitettavasti ole. Kiinteistön elinkaarikustannukset eivät kiinnosta varsinkaan yksityisen sektorin rakennuttajia. Asiassa edetäänkin julkisen sektorin johdolla, sillä valtio, kunnat ja Senaatti-kiinteistöt ovat toteuttaneet kohteissaan elinkaarimalleja, joissa on arvioitu hankkeen järkevyyttä tai sen toteutuksen kilpailukykyä huomioiden esimerkiksi kiinteistön hoitokulut. Elinkaariajattelu onkin Jalasjoen mukaan tällä hetkellä hieman samassa asemassa kuin 1990-luvulla oli laatu. Rakennusyhtiöitä arvosteltiin huonosta rakentamisesta, mutta hinta säilyi silti ainoana merkitsevänä asiana kilpailutuksissa. -Kysymys on siitä, mitä yhteiskunta arvostaa. Arvostaako se tämän hetken hintaa, rakentamisen laatua vai elinkaarikustannuksia. Kilpailu ohjaa markkinoita ja jos laadulla tai elinkaariasioilla kilpaillaan, niin aivan varmasti ne kehittyvät. Jos kilpaillaan hinnalla, toimijoiden kannattaa kehittää kustannustehokkuutta ja laadun suhteen riittää, kun pääsee riman yli. Osapuolet syyttävät hinnan korostumisesta toisiaan, mutta kyllä tosiasiassa maksaja päättää, millä pelillä ajetaan. Yksi tekijä laatu- tai elinkaariasioiden sivuuttamiseen tarjouskilpailuissa on varmasti mittareiden asettamisen vaikeus. Tilaajan on nähtävä paljon vaivaa käyttökelpoisen arviointi- ja seurantajärjestelmän kehittämiseen ja rakentamiseen. Julkisella puolella taas kaikki hankinnat täytyy kilpailuttaa ja jos päädytään johonkin muuhun kuin halvimpaan tarjoukseen, on aina olemassa riski joutua valituskierteeseen. -Virkamiesten on helpointa valita aina halvin ja välttää valitukset. Laki ohjaa tässä vähän väärään suuntaan. 6 Skaalasi

7 Muutoksen tiellä Johanna Manninen rakentaa uutta nousua Hipposhalli kylpee kevättalven auringossa ja hiihtokelit ovat parhaimmillaan, mutta hallin uumenissa tekee työtään nuori nainen, jolla on edessään pitkä tie kohti uusia huipputuloksia. Johanna Manninen elää unelmaansa; pienestä pitäen ainoa ammattihaave on ollut urheilija. -Vaikea sanoa, mistä se tuli. Muut halusivat opettajaksi tai joksikin vastaavaksi, mutta minä olin vähän erilainen, hän nauraa. 26 vuotta sitten Nurmossa syntynyt Manninen on kenties menestynein ja luvun suomalainen pikajuoksija ja etenkin nuorten sarjoissa jälki oli hurjaa. Juniorivuosien saldona oli kahdeksan EMmitalia 100 ja 200 metriltä ja 4x100 metrin viestistä. Henkilökohtaisia Euroopan mestaruuksia on kaksi. Askel rohkeutta Senioritasolla toistaiseksi parhaat hetket osuivat vuoden 2001 MM-kisoihin Edmontoniin, jossa Manninen oli sekä 100 että 200 metrillä välierissä. Lopulliset sijoitukset olivat 14. ja 13. Nyt palokkalaistunut urheilija hakee uutta nousua uralleen valmennuskuvioita uudistamalla. Tosin tämä vuosi on vielä toipumista heinäkuisesta akillesjänteen katkeamisesta. -Olen sen hyväksynyt, että ensi kesänä jalka ei vielä ole kunnossa. Ainoa tavoitteeni on olla mukana Göteborgin EM-kisojen viestijoukkueessa, sillä siihen pääsemiseksi ei tarvitse startata niin montaa kertaa. Tiuhaa kilpailemista jalka ei kestä. Loukkaantuminen pysäytti vauhdin kirjaimellisesti, mutta se sai miettimään myös uran Skaalasi

8 jatkoa. Selvää oli, että juokseminen on yhä se asia, jota hän halusi tehdä, mutta muutoksia tarvittiin. -Valmentajani Petteri Jousteen kanssa olimme miettineet jo aikaisemmin, että uusia tuulia kaivattaisiin, mutta loukkaantuminen antoi rohkeutta ottaa se ratkaiseva askel. Lesterin leiriin Valmentajineen Manninen oli jo kartoittanut tilannetta ja käynyt tutustumassa eri paikoissa valmennukseen ja oloihin mm. moninkertaisen arvokisamitalistin Muriel Hurtisin luona. Ensimmäinen yhteys tulevaan valmentajaan oli kuitenkin luotu jo vuosia aikaisemmin. -Tapasin Abi Oyebitanin vuonna 2001 nuorten EM-kisoissa, joissa hän sijoittui 100 metrillä toiseksi ja minä olin kolmas. Hän ehdotti leikkimielisesti, että minä voisi tulla hänen harjoituskaverikseen Britanniaan. Häntä valmensi Tony Lester, jonka kanssa keskustelin tuolloin paljon urheilusta ja juoksemisesta. Sen jälkeen Abi on joka vuosi muistanut kysellä minua mukaan. Myös Petteri Jouste keskusteli Tonyn kanssa ja otti selvää ryhmän harjoittelusta ja niin valmentaja kuin valmennettava vakuuttuivat brittiläisen huippumiehen metodeista. Myös Lesterin valmennettavien tulokset ovat olleet hyviä. -Siellä juostaan todella paljon, paljon enemmän, kuin mihin minä olen tottunut. Juokseminen on kuitenkin minulle luontaista ja uskon metodin sopivan minulle. Viime syksynä alkanut valmennussuhde toimii käytännössä niin, että Johanna viettää joka kuukausi viikon Britanniassa ja muun ajan toteuttaa Tonyn hänelle rakentamaa suunnitelmaa. Tässä vaiheessa harjoittelu on kuitenkin pelkkää kuntouttamista. -Saan tehdä vain pieniä juttuja ja välillä se tuskastuttaa, sillä minä olen suurten linjojen ihminen, Johanna nauraa. Uusi elämä Vaikka urheilu onkin ollut Johannalle ykkösasia lukioajoista lähtien, ei hän ole jättänyt juoksemisen jälkeistä elämää sattuman varaan. Liikunnan yhteiskuntatieteiden opinnot Jyväskylän yliopistossa ovat edenneet hitaasti, mutta varmasti ja valmistuminenkin on näköpiirissä. -Tavoitteena olisi saada opinnot päätökseen olympiasyksynä eli vuonna Sen jälkeenkin urheilu-ura saattaa jatkua, mutta mukava olisi töitäkin löytää. Vanhempana harjoittelu keskittyy kuitenkin enemmän laatuun kuin määrään, joten osa-aikainen työpaikka urheilun ohessa olisi ihan mahdollinen. Unelma-ammatissaan työskentelevää tulevaisuuden miettiminen ei ahdista. -On mahtavaa ajatella, että tämän uran jälkeen edessä on jokin aivan uusi elämänvaihe, 8 Skaalasi

9 Sari Keskitalo ja Elina Lax kirittivät Johannan Suomen mestariksi vuoden 2004 Kalevan kisoissa Vaasassa. (Kuva: Ilkka) josta ei tiedä vielä mitään. Se voi olla urheilun parissa, mutta yhtä suuri mahdollisuus on, että se on jotain ihan muuta. Harrastuksenani onkin lueskella työpaikkailmoituksia ja miettiä, että mikähän se minun työpaikkani voisi olla. Kansa liikkeelle Pikamenijän sydäntä lähellä on oman menestyksen lisäksi myös koko kansan kuntoilu. Yhteistyökumppaneiden järjestämissä liikuntatapahtumissa hän onkin ollut kannustamassa lapsia, nuoria ja aikuisia liikkumaan. -Koko kansan kuntoilusta jaksan pitää meteliä aina. On hienoa, että yritykset lähtevät innokkaasti mukaan erilaisiin projekteihin, joissa voidaan edistää yhteistä hyvää, Johanna kiittelee. Yleisurheiluharrastustaan aloitellessaan pesäpalloa, ratsastusta, hiihtoa ja lentopalloa harrastanut Johanna oli seurassa yksi harvoja, mutta nyt Nurmossa on käynnissä oikea yleisurheilubuumi. Silti oman lajin tulevaisuus aiheuttaa huolta. -Hurjan vähän on uusia nuoria pyrkimässä huipulle. Naperoikäisiä yleisurheilukoulussa kyllä riittää, mutta jostain syystä kato käy vuotiaiden ikäluokassa varsinkin tyttöjen puolella. Jotenkin sitä haluaisi itse näyttää esimerkkiä, että urheilu on varteenotettava uravaihtoehto myös tytöille. Maakuntaikkunoita Viime kesänä Johannan elämässä tapahtui muutakin mullistavaa, kun avopuoliso Harrin kanssa haaveiltu koti järven rannalta löytyi. Pariskunta osti Tyyppälänjärven maisemista vanhan kesämökin, joka oli kuitenkin saanut omakotitalon statuksen. 80 neliöinen rakennus joutui uusien omistajien käsissä melkoiseen myllerrykseen. -Melkein alusta jouduttiin aloittamaan. Minä kiertelin keppien -Arkkitehti sanoi meille, että ei kenelläkään sellaista ikkunaa ole kotonaan, mutta me kerta kaikkiaan halusimme sellaisen. kanssa ympäri taloa ja jakelin ohjeita muiden tehdessä. Yksi ammattikirvesmies työmaalla oli, mutta muuten on remontoitu omin voimin. Sähkö- ja putkityöt on toki tehnyt ammattilainen. Vaikka kaikki ei vielä valmista olekaan, niin me asumme talossa jo. Neliöitä on vielä aika vähän, mutta lisäsiipi on suunnitelmissa. Nyt me vai odottelemme, että se ilmestyisi jostakin. Talon katseenvangitsija on järvelle antava seinä, joka on lähes kokonaan ikkunaa. Ajatus oli pariskunnan yhteinen ja syntyi jo heidän ollessa tutustumassa paikkaan ensimmäistä kertaa. -Arkkitehti sanoi meille, että ei kenelläkään sellaista ikkunaa ole kotonaan, mutta me kerta kaikkiaan halusimme sellaisen. Jälkeenpäin se on kuitenkin kerännyt kehuja ja itse olemme erittäin tyytyväisiä. On kuin heräisi ulkona joka aamu. Ikkunat, samoin kuin talon ulko-ovet, ovat Skaalan käsialaa ja valmistajan valinnassa painoi kotiseuturakkaus. -Otin yhteyttä Skaalaan, koska se on pohjalainen yritys. Oman maakunnan osaamista täytyy arvostaa. Huippumieheltä luottoa ony Lester Tony Lester on Iso-Britannian 400 metrin maajoukkuevalmentaja ja hänen valmennettaviensa listalta löytyy esimerkiksi yleisurheilulegenda Roger Black, joka nappasi Lesterin tuella olympiahopeaa Atlantassa Tällä hetkellä miehen tiimiin kuuluvat mm. Abi Oyebitan, Emma Ania, Tim Benjamin, Marlon Devonish, Mark Lewis-Francis ja nyt myös Johanna Manninen. -Johannan kanssa on helppo tulla toimeen ja uskon myös, että hän tuo ryhmäämme yhden uuden ulottuvuuden, Lester kuvaa perusteitaan ryhtyä yhteistyöhön suomalaisen kanssa. Johannan tulevaisuuden suhteen valmentaja on optimistinen. -Johanna on kokenut varsin vakavan loukkaantumisen, joka huippu-urheilijalle saattaisi olla jopa kohtalokas. Uskon kuitenkin, että oikeanlaisella ohjauksella hän toipuu täydelliseen kuntoon, kunhan häntä ei kiirehditä kilpailuihin liian pian. Hän on vielä riittävän nuori nostaakseen tasoaan tulevina vuosina. Lester arvelee, että Johanna voisi aloittaa täysipainoisen harjoittelun kevään aikana, mutta todellisia arvioita uuden valmennettavansa kyvyistä hän uskaltaa tehdä vasta myöhemmin. Yhden ehdottoman vahvuuden Lester silti osaa nimetä. -Ihmisen, joka päättää asettaa uransa jatkon toisessa maassa asuvan ulkomaisen valmentajan varaan, täytyy olla vahva. Jos hän jaksaa sitoutua tähän projektiin, en näe mahdollisuutta epäonnistumiseen. Skaalasi

10 Eri ikäiset asukkaat, maallikkohallitus, hallinnointiin keskittynyt isännöitsijä, tiedottamiseen tottumaton urakoitsija; asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamishankkeiden sudenkuoppia koetetaan luoda umpeen tuoreen tutkimuksen tuloksilla. Monta mutkaa Perusparantamisen käytännöt hakevat uomiaan tuntijapalvelut -yksikön päällikölle Pekka Korhoselle. -Minä olen sen verran pitkään ollut alalla, että monenlaisia tilanteita on tullut vastaan. Kovin suuria yllätyksiä tutkimus ei minulle tuonut, Korhonen sanoo. 50-vuotias insinööritoimisto on ollut korjausrakentamisen Pekka Korhosella on Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy:ssä alaisuudessaan myös kymmenkunta arkkitehtia. set, korjaustarveselvitykset kuin hankesuunnittelun ja korjaussuunnittelun kaikki osaalueet. -Tilaajan tarpeen mukaan voimme hoitaa myös lupaasiat, arkkitehtisuunnittelun, rakennesuunnittelun, kaiken taloteknisen suunnittelun sekä vastata pääsuunnittelijan tehtävistä. Resurssien mu- Ympäristöministeriön teettämän Asukaslähtöisen perusparantamisen kehitystarpeet -tutkimuksen tärkein anti liittyy tiedottamiseen. Se ei ole uutta tutkimuksessa mukana olleelle Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy:n Korjausrakentamisen asianpioneereja Suomessa ja luvun laman jälkeen kasvu on ollut kovaa. Nykyään toimisto on Vahanen-konsernin suurin yksikkö, mutta ryppääseen kuuluu useita toisiaan täydentäviä yrityksiä. Laajaan palvelutarjontaan kuuluvat niin kuntoarviot, kuntotutkimukkaan hoidamme myös rakennuttamista ja valvontaa. Valvontaresurssimme ovat kuitenkin rajalliset, sillä me olemme ensisijaisesti suunnittelutoimisto. Kolmesta mallia Asukaslähtöisen perusparantamisen kehitystarpeet -tutkimusta (IKE:n eli Ihmisten ja kiinteistöjen elämänsyklit - esiselvitys) olivat tekemässä Insinööritoimisto Mikko Vahasen ja Kiinteistön Tuottoanalyysit Oy:n ohella myös Taideteollisen korkeakoulun Future Home Instituutti sekä Suomen Asuntotietokeskus. Tutkimus toteutettiin seuraamalla kolmea Vahanen-verkoston toteuttamaa linjasaneeraushanketta, joista yksi oli päättynyt, yksi parhaillaan käynnissä ja yksi suunnitteluvaiheessa. Keskeisimmäksi ongelmakohdaksi nousi se, miten hankkeen päätöksenteosta, alkamisesta ja etenemisestä tiedotettiin. -Asunto-osakeyhtiöiden maailma on hankala siinä mielessä, että siellä on niin monta toimijaa, joilla on erilaisia tarpeita ja tavoitteita. Taloon hiljattain muuttaneilla saattaa olla kova halu parantaa asuinympäristöään, mutta talossa pitkään asuneilla, usein ikääntyneillä ihmisillä ei. Joskus myös yhtiön hallitus haluaa käyttää valtaansa salassa ja päättää asioista asukkaita informoimatta, Korhonen kuvaa. Yksi esimerkki taloyhtiöiden päätöksenteon hankaluuksista on hissien rakentaminen vanhoihin taloihin. On selvää, että ensimmäisen kerroksen asukas ei ole kovin innostunut osallistumaan kustannuksiin, koska hän ei hissiä tarvitse. -Ongelmallisia ovat myös yhtiöt, joissa on selkeästi erilaisia rakennuksia, sillä esimerkiksi rivitalon ja tornitalon perusparannustarpeet ovat erilaisia ja ilmaantuvat eri aikaan. Turvan luontia Useiden toimijoiden soppa tekee tiedottamisen ja projektin johtamisen työnjaon hankalaksi eli ei ole selvää, kenen vastuulla urakan vaiheista kertominen on. Isännöitsijät ovat tavallaan tiedottamisen ammattilaisia kun 10 Skaalasi

11 Ikkunaremonteissakin tekijöiden on päästävä asuntoihin sisään. taas urakoitsijoilta ja suunnittelijoilta puuttuu usein taito kommunikoida maallikoiden kanssa, joita asukkaat, hallitus ja usein myös isännöitsijä ovat. Toisaalta urakoitsija tietää tarkkaan milloin mitäkin tehdään ja siten tiedotusvastuu lankeaa usein tälle. Tiedottaminen on asukkaille erittäin tärkeää, sillä varsinkin linjasaneerauksissa remontoijat tekevät työtään asunnoissa. Kun arkea yritetään elää pölyn, metelin ja omassa asunnossa kulkevien outojen ihmisten keskellä, perusturvallisuus järkkyy. Toisaalta, kun tietoa on, sietokykykin kasvaa. -Ihmiset hyväksyvät vaikka minkälaisen harmin ja mukautuvat siihen, kunhan siitä kerrotaan tarpeeksi ajoissa ja kerrotaan myös, miksi harmi aiheutuu. Jos tilanne tulee yllätyksenä, siihen kyllä reagoidaan. Ja jos hankkeen alkuvaiheessa muutaman äänekkään ihmisen suututtaa, negatiivinen sävy säilyy projektin loppuun asti. Asiakas hakusessa Tavallaan tiedottamiseen liittyy myös toinen linjasaneerauksien pulmatilanne. Isossa putkiremontissa asiakkaana on taloyhtiö ja asiakasta edustaa taloyhtiön hallitus. Mutta kun paikat kerran myllätään, yksittäiset asukkaat haluavat samalla teettää omaan asuntoonsa muutoksia. Tällöin asiakkaana onkin asukas itse. Näihinkään tilanteisiin ei valmista toimintamallia ole, vaan työnjako siitä, kuka asukkaiden kanssa asioi ja toimista sopii, jää epäselväksi. merkkien vähyys; naapuritaloyhtiöissäkään ei ole toimeen ryhdytty. Tiedonpuute tuottaa myös suoraan urakoitsijoille tehtyjä tarjouspyyntöjä, joiden taustalla ei ole minkäänlaista suunnitelmaa tai kuntokartoitusta. Valmistelun puute ehkäisee tehokkaasti onnistumisia. -On aika tavallista, että kun korjaushanke on tulossa, joko valmistelu- tai viimeistään toteutusvaiheessa hallitus vaihdetaan ja usein samassa rytäkässä menee isännöitsijäkin. Se Ihmiset hyväksyvät vaikka minkälaisen harmin, kunhan siitä kerrotaan ajoissa. kertoo, että hanke on valmisteltu ja siitä on tiedotettu huonosti. Sordiinoa purkutöille Korhonen korostaakin suunnittelun merkitystä koko kiinteistön kunnossapidossa. Huolellinen hankesuunnittelu helpottaa päätöksentekoa ja yhtiön hallituksen sekä asukkaiden sitouttamista korjaushankkeisiin. -Hankesuunnitteluvaiheessa kiinteistö käydään läpi ja kartoitetaan tämän hetkiset ja Pääkaupunkiseudulla taloyhtiöt ovat jo varsin hyvin perillä remonttien tarpeellisuudesta, mutta maakunnissa tilanteeseen ei ole vielä oikein herätty. Tähän vaikuttaa osaavien suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden puute sekä esitulevat korjaustarpeet esimerkiksi kymmenen vuoden säteellä. Tämän tiedon pohjalta laaditaan hankesuunnitelma, jonka yhteydessä tutkitaan eri toteutusvaihtoehtoja, niiden kustannuksia sekä hyviä ja huonoja puolia. Samalla kertyy aineistoa, jonka avulla tiedottaminen helpottuu. Asukaslähtöisen perusparantamisen kehitystarpeet -tutkimus tuotti useita kehitysehdotuksia ja niiden tiimoilta on jo käynnistetty projekteja. Ensimmäisiä tuloksia odotetaan vuoden-kahden kuluessa. Pääosa kehitystarpeista liittyy toimintatapoihin, mutta joitakin teknisiäkin parannuskohtia löytyi. -Purkutyöt ovat yleensä se äänekkäin ja sotkuisin työvaihe ja sen haittojen vähentämiseen etsitään nyt keinoja. Parantamisen varaa löytyy myös rahoituspuolelta, sillä rahoituslaitokset eivät ole luoneet uusia malleja taloyhtiöiden perusparannusten rahoittamiseen. Tuloksia eri kehityskohteista voidaan saada nopeastikin, mutta se edellyttää, että kaikki tahot saadaan yhteiseen työhön mukaan. Skaalasi

12 Se on talonpoikaistaustainen, mutta moderni suomalainen, luonteeltaan jämerä ja suora, käytöstavoiltaan sulavan linjakas. Skaalan tuoteperheen uusin jäsen, Finlandia nimeltään, lumoaa suomalaiset talot pelkistetyllä charmillaan. Malliston ilme poikkeaa perinteisestä ulko-ovimuotoilusta, mutta ovet eivät ole liian erikoisia suomalaiseen makuun. Puuovessa on aina jotain tuttua ja turvallista, re- Finlandiassa soivat puun vahvat sävelet M assiivipuinen Finlandia-mallisto juhlii Skaalan 50-vuotista taivalta Suomen ikkuna- ja ovimarkkinoilla. Malliston ilmeen suunnitteli nuori muotoilija Panu Turunen, puuseppä peruskoulutukseltaan. Puun olemuksen hallitseminen näkyy lopputuloksessa: jykevät ulko-ovet saavat lisää voimaa rohkeista kohokuvioinneista ja leveistä ikkunalistoista. Mittasuhteet on mietitty tarkkaan, muotoilu miellyttää silmää. Ovi suomalaiseen makuun -Olimme kypsytelleet ajatusta massiivisemmasta ulkoovimallistosta jo puolisentois- ta vuotta. Alusta lähtien ideana oli tehdä suomalaiseen kotiin ja pohjoismaisiin ilmasto-olosuhteisiin sopivia ovia, Tero Luoma Skaalalta kertoo. Ovisuunnittelun lähtökohdaksi otettiin suomalaiset perinteet ja suomalainen maku. -Käytimme kymmeniä tunteja kiertelemällä omakotitaloalueita ja keräämällä kuvapankkia talojen julkisivuista. Mietimme, mitä suomalaiset ulko-oveltaan haluavat ja millainen ovi täydentäisi parhaiten talojen arkkitehtuuria, Panu Turunen valottaa. Finlandia-ovet sopivatkin erityisen hyvin siihen talonpoikaiseen tyyliin, joka on hallinnut omakotitalorakentamista jo parikymmentä vuotta. Suoralinjaisuutensa ansiosta Finlandia istuu mainiosti myös moderneihin kivi- ja rivitaloihin. -Suoralinjaisuus tarkoittaa sovellettavuutta. Koska talot ovat yleensä suoralinjaisia, muutamaa eurooppalaista arkkitehtiä lukuun ottamatta, Turunen naurahtaa, Finlandia sopii hyvin taloon kuin taloon. Tätä päivää ja perinteitä Finlandian vahvuus piilee nykyaikaisen muotoilun ja puusepän perinteiden liitossa: ovi voi edustaa julkisivun mukaan joko perinteistä tai modernia tyyliä tai yhdistää molempia. 12 Skaalasi

13 Finlandia-ovet ovat kunnianosoitus suomalaiselle kodille ja kotimaiselle muotoilulle. Kohokuvionnit, massiivipuiset lasituslistat ja suorat, korostetut linjat luovat väkevän ja viimeistellyn vaikutelman. Malliston suunnitteli muotoilija Panu Turunen. hellisen perinteikästä. Harkittu ja viimeistelty ovat sanoja, jotka toistuvat suunnittelijan puheessa oikeutetusti. -Mahdollisuus käyttää massiivipuulistaa lasituslistana erottaa Finlandia-oven tavallisesta ulko-ovesta ja tuo oveen tiettyä vahvuutta sekä perinteikkyyttä jo materiaalivalintojen kautta. Lasituslista on hyvin leveä ja näyttävä, mutta kuitenkin selkeälinjainen. Se on yhdistelmä nykyaikaista suunnittelua ja visuaalista laatua sekä perinteitä, Turunen summaa. Oven levymäinen pinta, puupeili, antaa tilaa jalopuun arvolle ja kohokuviointi muistuttaa kädentaitojen perinteistä. Jykevät lasituslistat korostavat massiivipuun voimaa ja houkuttelevat sisään luonnonvaloa. Kuluttaja iloitsee siitä, että Finlandia-ovet näyttävät ja tuntuvat massiivipuuovilta, mutta HDF-levyn ansiosta hinta on hyvin kilpailukykyinen. Minimalistinen muotoilu taivuttaa puolelleen arkkitehtikunnan ja skandinaavisen designin ystävät. Vinkkejä ulko-oviostoksille Ulko-oven koko ja ulkonäkö vaikuttavat paljon niin talon julkisivuun kuin sisätiloihinkin. Ulko-ovi johdattelee kävijän talon tunnelmaan, kutsuu peremmälle. Parhaimmillaan ulko-ovi täydentää ja tukee talon arkkitehtuuria. Kaikissa Finlandiamalliston ovissa lasituslistat ovat massiivipuuta. Panu Turunen vakuuttaa, että ovivalikoimaan tutustuttuaan jokainen löytää kohteeseen ja makuunsa sopivan ulko-oven. Kun suunnittelijalta kysyy neuvoja ulko-oven valintaan, hän painottaa, että tärkeintä on kokonaisuus, se miten osat peilaavat toisiinsa. Turunen muistuttaa, että väriä valitessa kannattaa istahtaa hetkeksi: ulko-oven ei tarvitse aina olla valkoinen. Sopivasta sävyvalinnasta löytyy talon arkkitehtuuria tukeva ratkaisu sekä rohkean ilmeen että hillityn viimeistellyn vaikutelman luomiseksi. Skaala lupaa toteuttaa lähes kaikki värit, joille vain löytyy värikoodi. Tammi-, tiikki- ja mäntypintaiset Finlandia-ovet pääsevät oikeuksiinsa luonnonvärisinä ja puun omaa sävyä voi halutessaan syventää petsilakkauksella. -Kaikissa Finlandia-malliston ovissa lasituslistat ovat massiivipuuta. Massiivipuulistat pääsevät arvokkaasti esille lakattuna tai kevyesti sävytettynä, Turunen vihjaa. Digikuva talosta on hyvä työkalu jokaiselle, joka haluaa varmistaa, että oven muotoilu ja sävy sopivat talon yleisilmeeseen. -Nykytekniikan ansiosta kohteesta otettuun valokuvaan voi sijoittaa uuden ulko-oven tai ikkunan, jolloin päätös sujuu visuaalisissa asioissa sähköpostin napsautuksella. Lähetän ihmisille jatkuvasti tällaisia esityskuvia, suunnittelija toteaa tyytyväisenä. Skaalasi

14 Finnlamelli kasvaa hirsirakentamisen sydänmailla Alajärven seutu on suomalaisen hirsirakentamisen piilaakso ja siellä toimii myös 10-vuotias Finnlamelli Oy. Liikevaihdoltaan maamme kolmanneksi suurin hirsitalovalmistaja on napsinut markkinaosuutta viime vuosina prosenttiyksikön vuosivauhdilla. Finnlamellin yksi osakkaista, kehitysjohtaja Esko Perälä, näkee yrityksen nopeaan kasvuun syynä keskittymisen lamellihirren valmistukseen, josta yhtiön ydinryhmällä on pitkä kokemus. Finnlamellin perustajat olivat 25 vuotta sitten kehittämässä lamellihirttä Finnwood-nimisessä yrityksessä, joka siirtyi Honkarakenteen omistukseen 1990-luvun alussa. Muutaman vuoden jälkeen ydinjoukko lähti perustamaan uutta yritystä. -Ei siinä sen suurempaa syytä ollut. Sitä oli vain totuttu päättämään asioista tietyllä porukalla ja Honkarakenne on kuitenkin isompi yhtiö, jossa päätöksenteko ottaa aikaa, Perälä miettii. Markkina-alue laajenee Juuri laman jälkeiseen Suomeen perustettu Finnlamelli ei rakentunut täysin tyhjästä. Tuotanto oli toki rakennettava alusta, mutta markkinoiden, tuotteen ja tuotannon tuntemus oli jo hallussa, samoin kuin yhteydet rahoittajatahoihin. Kun kotimainen rakentaminen alkoi juuri elpyä ja suomalainen hirsiteollisuus oli onnistunut hyvin vientiponnisteluissaan, yritys sai no- 14 Skaalasi

15 peasti ilmaa siipiensä alle. Viime vuonna tehdas tuotti noin 450 erilaista rakennusta, joista hieman vajaa puolet matkasi kotimaan ulkopuolelle. Suomeen omakotitaloja ja vapaa-ajanasuntoja valmistuu osapuilleen yhtä paljon, mutta viennissä valtaosa on omakotitaloja. -Meidän suurin kasvumme on viime vuosina tullut kotimaasta, joten sen osuus kokonaistuotannostamme on jonkin verran kasvanut. Tärkeimmät kohdemaat ovat Japani sekä Keski-Euroopan maat; Saksa, Ranska, Hollanti, Belgia, Itävalta. Yksi vahva alue on myös Islanti. Venäjä on ehkä tulevaisuuden markkina, tosin siellä on raaka-ainetta ja tuotantoakin omasta takaa. Viime aikoina myös Ruotsissa ja Norjassa on alkanut tapahtua. Siellä ei ole kuitenkaan perinnettä hirsirakentamisessa, joten jalansijan saaminen ei ole helppoa. Viime vuonna Finnlamelli teki 19,7 miljoonan euron liikevaihdon ja markkinaosuus hirsirakentamisessa oli 6 %. Runsaat 60 tuotantotyöntekijää ja vajaat 40 toimihenkilöä työllistävä yhtiö ei kappalemäärissä yllä aivan kärkiyritysten joukkoon Suomessa. -Ihan pieniä saunamökkejä emme kovin paljon tee, Perälä selittää. Vaikka kilpailu hirsirakentajien kesken on kovaa, on valmistajilla myös yhteisiä intressejä, joita ajaa Hirsitaloteollisuus ry. Erilaisten tuotekehitysprojektien ohella tärkein tavoite on hirsirakentamisen suosion kasvattaminen. -Hirren osuus kaikesta omakotirakentamisesta Suomessa on noin 10 %. Osuus on Esko Perälä vakuuttaa, että paksut kartanohirret eivät vaadi seurakseen lainkaan lisäeristystä. säilynyt osapuilleen samana pitkään. Ennätyksellisen alhainen korkotaso on kuitenkin lisännyt kaikkea rakentamista ja siksi myös hirsiteollisuus on kasvanut. Vaativaa väkeä Hirrellä on oma uskollinen kannattajakuntansa, mutta markkinaosuuden kasvattaminen on vaikeaa. Materiaalin myyntivaltiksi Perälä mainitsee sen, että kaikki terveen asumisen mahdollistavat elementit ovat olemassa. Hirsi on hengittävä materiaali ja sillä on hyvä lämmönvarauskyky. Hirrestä rakennettu talo on myös todella pitkäikäinen. Markkinoilla hirsitaloa pidetään hintavana ratkaisuna, mutta Perälä ei asiaa suoralta kädeltä allekirjoita. -Hirsitalon rakentajat ovat usein hieman vaativampia kuin jonkin muun materiaalin valitsijat. He haluavat erikoisempia ratkaisuja, jotka tietenkin maksavat, mutta ne maksaisivat yhtälailla perusmallia enemmän kivitalossa tai puuelementtitalossa. Tämä saattaa synnyttää kalliin mielikuvan. Skaalan kanssa Finnlamelli on tehnyt yhteistyötä alusta lähtien. Skaala toimittaa taloihin kaikki ikkunat ja jonkin verran ovia. Yhtiössä luotetaan kumppanin ammattitaitoon. -He osaavat ikkunanteon eikä meidän kannata siinä neuvoa. Jonkin verran totta kai tuomme heille omilta asiakkailtamme saamaamme palautetta, mutta varsinaiseen tuotekehitykseen emme puutu. Uusia ihmisiä Finnlamellin kova kasvu on ollut koko ajan hallinnassa, sillä se ei ole tapahtunut kannattavuuden kustannuksella. Jonkin verran hankaluuksia aiheuttaa kuitenkin työvoiman saanti. -Tällä alueella tuotantoon löytyy kyllä riittävästi tekijöitä ja automaation kehittymisen myötä tarve ei sillä puolella niin kovasti kasvakaan. Suunnittelun puolella tilanne on hankalampi, kun alueella on paljon muitakin yrityksiä, jotka työllistävät insinöörejä ja teknikoita. Uusien ihmisten houkutteleminen pienelle paikkakunnalle on vaikeaa, kun puolisolle ei usein löydy töitä. Tervetuloa vaan Alajärvelle kaikki insinööripariskunnat. Skaalasi

16 S. Klasimäki Klasimäen tarinoita Ikkunasta akkunaan ja (k)lasiin Suomen murteissa ikkuna ja akkuna ovat alun perin tarkoittaneet luukkua, joka avattiin työntämällä aukkoa peittävä lauta tai kansi sivuun. Akkuna oli läntistä murretta, ja itäisillä murrealueilla puhuttiin ikkunasta. Sanat löytävät juurensa ilmeisesti venäjästä. Suomeen lasiset ikkunat levisivät vasta 1600-luvulla, ja vielä pitkään senkin jälkeen käytettiin puisia luukkuja. Lasisten ikkunoiden lisääntyessä akkuna- ja ikkuna-sanat alkoivat merkitä lasista ikkunaa. Monin paikoin lasitettuja ikkunoita alettiin nimittää pelkästään laseiksi. Näin on vielä tänäkin päivänä. Ainakin Pohjanmaalla joutuu aina silloin tällöin tarkentamaan asiakkaalta, haluaako hän pelkästään lasia ikkunaruutuun vai koko ikkunan. Nimityksiä Juhani Paitsola Matti Koski Kimmo Huusela Mika Rantala Risto Kiilunen Kymppi Poka Oy:n osakekanta siirtyi vuoden vaihteessa Skaalalle. Yrityksen toimitusjohtajana jatkaa Juhani Paitsola, joka perusti yhtiön Paitsola hoitaa lähinnä ovipuolen sopimuksia ja myyntiä. Ennen yrityksen perustamista hän toimi Ouluxin myyntipäällikkönä vuodesta Kymppi Poka Oy:n tukkumyyjänä toimii Matti Koski. Hän hoitaa sekä ikkuna- että ovimyyntiä. Koski siirtyi Kymppi Pokalle vuonna 1994 Puumerkiltä, oltuaan sitä ennen Ovikauppa Ergomassa. Koski on tehnyt ovi- ja ikkunakauppaa yhteensä yli 30 vuotta. Skaala Ikkuna- ja Ovipalvelu Oy:n asennuspäälliköksi on nimitetty rakennusmestari Kimmo Huusela. Hän vastaa yhtiön asennustoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä toimipaikkanaan Vantaa. Huusela on toiminut aikaisemmin oman rakennuspalveluyrityksensä johto- ja valvontatehtävissä pääkaupunkiseudulla. Skaala Ikkuna- ja Ovipalvelu Oy:n aluemyyntipäälliköksi on nimitetty Mika Rantala. Hänen vastuualueenaan on ikkunoiden, ovien sekä asennuspalvelujen myynti taloyhtiöille, rakennusliikkeille ja henkilöasiakkaille Varsinais-Suomen alueella. Rantalan toimipaikka on Turku. Hän on toiminut aikaisemmin ikkuna-asennusyhtiö Miocon Oy:n toimitusjohtajana. Erikoispuutyö K&L Oy:n osake-enemmistö siirtyi vuoden vaihteessa Skaalalle. Tehdasta vetää toimitusjohtaja Risto Kiilunen, joka on koulutukseltaan koristeveistomestari ja hän toimii Suomen Puuseppämestarit Ry:n puheenjohtajana. Risto on ollut mukana yhdistyksen perustamisesta lähtien. Adtimer 5/06 16 Skaalasi