PIENI JA SUURI MÄNTYSAARI HANKO

Transkriptio

1 LUONNOS arkistokuvilla ei julkaisuoikeutta RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS PIENI JA SUURI MÄNTYSAARI HANKO Mari Jaakonaho Arkkitehti Safa 2013 Etualalla Suuri Mäntysaari, taka-alalla Pieni Mäntysaari, kuva Mannerheim-museon arkisto

2 Julkaisutiedot Selvityksen laatija: Mari Jaakonaho, Arkkitehti SAFA Global House Oy Työn tilaaja: Johan Pfeifer 2

3 PERUSTIEDOT KOHTEESTA Suuri Mäntysaari Hangon kaupungin itäpuolella sijaitseva saari purettuine ja olemassaolevine rakennuksineen: Huvila (purettu), keittiörakennus (nykyisin lomarakennus), talousrakennuksia (purettu), sauna. Alkuperäisen huvilan piirustukset mahdollisesti Hangon Höyrysaha ja Puusepäntehdas. Piirustukset hyväksyttiin vuonna 1903, huvilan ja keittiörakennuksen laajennukset luvuilla Jarl Eklund. Keittiörakennuksen julkisivun muutokset 2010 Dominicus Björkstam. suunnitteluajankohta: Huvila: 1903, laajennussuunnitelmia vuosilta 1925, 1926 ja Keittiörakennus: laajennussuunnitelmia vuosilta 1925 ja alkuperäinen käyttötarkoitus ei tiedossa, joidenkin lähteiden mukaan rakennus toiminut myös kahvilana. Keittiörakennus, joka myöhemmin muutettu loma-asunnoksi, liiteri sekä ilmeisesti vahtitupa nykyiset rakennusten käyttötarkoitukset: loma-asunto, sauna, liiteri omistus: Stormhälla Oy Pieni Mäntysaari Hangon kaupungin itäpuolella sijaitseva saari purettuine ja olemassaolevine rakennuksineen. alkuperäinen suunnittelija Kaj Nyman 1904, laajennukset luvuilla Jarl Eklund rakennuksen käyttöönoton ajankohta: 1904 alkuperäinen käyttötarkoitus: kioski laajennuksia vuosina 1905,1908,1928 ja nykyinen käyttötarkoitus: kahvila omistus: Hangon kaupunki selvitystyö tehty kaavoitustyön pohjaksi, työhön käytetty aika noin 3 työviikkoa heinäkuu-marraskuu 2013 välisenä aikana Tutkimukset keskittyneet kahvilarakennukseen ja sen laajennuksiin ja sivurakennuksiin. suojelutilanne: Saarella olevat sodanaikaset rakenteet, sekä Mannerheimin rakennuttaman huvilan jäännökset (pääsisäänkäynnin terassitaso, etelänpuoleisen terassin perustukset) suojeltuja. selvitystyö tehty kaavoitustyön pohjaksi, työhön käytetty aika noin 3 työviikkoa heinäkuu-marraskuu 2013 välisenä aikana Tutkimukset keskittyneet pääosin puretun huvilan sekä keittiörakennuksen (nykyiseen lomarakennuksen) vaiheisiin arkistomateriaalin perusteella. Lisäksi saarella sijainnutta puutarhaa on selvitetty arkistotutkimuksilla.

4 4

5 JOHDANTO Tämä rakennushistoriaselvitys käsittelee Hangon itäpuolella sijaitsevia Pientä ja Suurta Mäntysaarta ja niillä olleita ja yhä olemassaolevia rakennuksia. Selvitystyö on tilattu kesällä 2013 kaavoituksen pohjaksi. Selvitys paneutuu saarilla olleisiin rakennuksiin, sekä niihin tehtyihin laajennuksiin. Tarkasteltavana on myös maisemakuva sekä Suurella Mäntysaarella sijainnut puutarha. Selvityksessä on käytetty apuna kenttätutkimusta, Jarl Eklundin rakennuspiirustuksia Rakennustaiteen museon kokoelmista, Hangon rakennusvalvonnan arkiston materiaalia, Hangon museon sekä Mannerheim -museon tietämystä ja valokuvakokoelmia, aiheesta löytyvää kirjallisuutta, museovirastoa sekä saaren nykyisiä asukkaita. Selvitys keskittyy päälinjoihin ja rakennusten laajennushistorioihin. Saarten kulttuurihistorian tekee erityisen merkitykselliseksi seikka, että saaret ja niiden rakennukset olivat vuosina marsalkka Mannerheimin hallinnassa. Mannerheim toteutti saarilla, etenkin Suuren Mäntysaaren Stormhällaniksi kutsumassaan huvilassa, laajoja uudistuksia. Myös saarten infrastruktuuriin saatiin Mannerheimin aikana uudistuksia. Nykyisin Pienellä Mäntysaarella toimii Hangon kaupungin omistama kahvila, Neljän tuulen tupa. Suuri Mäntysaari on yksityisessä omistuksessa. Sillä sijaitsee huvilarakennus, pieni sauna sekä talousrakennus. Saarella on lisäksi venäläisten rakentamia sotarakenteita. Sodan aikaisia rakennelmia ei tässä selvityksessä tarkastella. Mannerheim on aikanaan sanonut, että hän viihtyi paremmin kuin missään muualla pikku saarellaan. Saarten sijainti Hangon historiallisen kylpyläpuiston jatkeena, Hangon kaupungin läheisyydessä, mutta kuitenkin omassa rauhassaan, on ollut paitsi varmasti Mannerheimia, myös selvitystyötä inspiroiva. Selvityksen kuvamateriaali on kustannussyistä pyritty pitämään pienenä. Selvityksen liitteenä on kuitenkin käsittelemätön, selvityksen tekijän valokuvin dokumentoima sähköinen kokoelma arkistojen piirroksia ja valokuvia. SISÄLLYS Julkaisutiedot Perustiedot Johdanto Sisällys Suuri ja Pieni Mäntysaari, maisema Suuri Mäntysaari Stormhällan Stormhällainin vaiheet ennen vuotta 1920 ensimmäiset laajennukset toinen laajennus Stormhällan laajimmassa muodossaan Lilla Villan keittiörakennuksen laajennus 1925 laajennus 1928 Saaren muut rakennukset Puutarha Suuren Mäntysaaren nykytilanne Pieni Mäntysaari Kahvilarakennus kahvilarakennus 1904 laajennukset 1905 ja 1908 laajennus 1928 ja talousrakennukset Pienen Mäntysaaren nykytilanne keittiörakennus sauna Liitteet: Työselostuksia vuosilta Lähteet, arkistot

6 Suuri ja Pieni Mäntysaari, maisema Kallioiset Suuri ja Pieni Mäntysaari sijaitsevat Hangon kaupungin edustalla noin pari kilometriä Hangon keskustasta itään kilometrien pituisten hiekkarantojen välissä. Saaret kuuluvat itäisimpänä osana kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävään niin kutsuttuun Hangon Itäiseen Kylpyläpuistoon. Saaret kuuluvat myös Hangon vuonna 2008 perustettuun kansalliseen kaupunkipuistoon. Suuri ja Pieni Mäntysaari päättävät idässä 1,5 km pitkän etelään Kolalahdelle avautuvan Långsandan hiekka- ja dyynialueen. Saarten itäpuolella avautuu Pienen Mäntysaaren ja Råuddenin välinen ranta, nk. Neljän Tuulen Tuvan ranta sekä vähäpuustoinen dyynialue. Kauempana Råuddenin itäpuolella sijaitsee Furuvikin luonnonsuojelu- ja sitä rajaava virkistysalue. Saarilta avautuva ranta-alue varsinkin itäänpäin on avointa merenrantamaisemaa, jossa rannat ovat pääosin hoitamattomia ja luonnontilaisia. Alueelta löytyy useita rannikkoluontotyyppejä: hiekkarantoja, kivikkorantoja ja dyynejä. Dyynialueella kasvaa komeita mäntyjä. Pienen Mäntysaaren kalliot ovat lähes puuttomat. Kallioilla seisova kahvilarakennus näkyy kauas. Saarelta avautuu näkymät merelle ja metsävyöhykkeen reunustamalle, hiekkaiselle etelärannalle. Suuri Mäntysaari on Pientä Mäntysaarta metsäisempi. Sillä kasvaa pääasiassa mäntyjä. Hangon kylpyläpuiston aluetta laajennettiin itään päin pitkin merenrantaa v Laajennussuunnitelman teki Karl Linsen. Vuonna 1901 aloitettiin Ison Kolanlahden kävelytien raivaaminen Pienelle Mäntysaarelle. Saaret omistaneen Marsalkka Mannerheim toimesta saaret yhdistettiin mantereeseen maavallein 1920-luvulla. Kuninkaankartaston Hankoniemi -kartassa vuosilta Tallholmenit erottuvat mantereesta selkeinä erillisinä saarina. Hangon kaupungin asemakuvassa vuodelta 1909 molemmille saarille johtaa kapea kannas. Ote Hangon kaupungin asemakuvasta vuodelta 1909, Hangon kaupunki. Tallholmenit kuvan oikeassa reunassa. Ote Hangon kaupungin kartasta vuodelta 1924, Hangon kaupunki. Ote Hangon opaskartasta vuodelta 1951, Hangon kaupunki.

7 Suuri Mäntysaari Stormhällan Mannerheim muutti 1920-luvun alussa Hangon Suurelle Mäntysaarelle ja rakennutti siellä olevin rakennuksiin laajennuksia luoden sinne oman kesäpaikkansa, Stormhällaninen. Saaren rakennuksista on säilynyt lukuisia arkkitehti Jarl Eklundin laatimia suunnitelmia sekä eri kuvaajien ottamia valokuvia. Valokuvien perusteella on oletettavaa, että Mannerheimin kesäasunnon paikalla on sijainnut pieni huvila jo ennen Mannerheimin tuloa saarelle. Varmassa tiedossa ei kuitenkaan ole oliko rakennus saarella omistuksen siirryttyä Mannerheimille tai miten ja milloin se tuhoutui tai purettiin saarelta. Joidenkin lähteiden mukaan aikaisempi huvila olisi mahdollisesti palanut ensimmäisen maailmansodan aikana ennen vuotta 1916 (Ekström Söderlund, s.247). Pienessä huvilassa on joidenkin lähteiden mukaan 1900-luvun ensimmäisinä vuosina sijainnut kahvila. Vaikka on arveltu pienen alkuperäisen huvilan tuhoutuneen ennen Mannerheimin rakennuttamistöitä saarella, on kuitenkin mahdollista, että rakennus oli yhä paikalla Mannerheimin aloittaessa rakennustyöt saarella. Näin Mannerheim mahdollisesti rakennutti kyseiseen rakennukseen laajennuksia Stormhällanin luodakseen. Sen sijainti valokuvassa, piippu ja kattokulma voisivat hyvin olla laajennusten pohjana. Vanhimmassa säilyneessä, ennen vuotta 1920 otetussa valokuvassa näkyy myös toinen rakennus. Sen sijainnista suhteessa pieneen huvilaan voisi olettaa sen olevan vähintäänkin myöhemmin Stormhällanin keittiöksi kutsutun rakennuksen paikalla, jollei jopa sama rakennus ennen sen myöhempiä laajennuksia hyväksyttiin Suuren Mäntysaaren rakennusten laajennussuunnitelmat, jotka koskevat pienen huvilan ja palvelusväen asunnon lisärakennusta. Laajennuksia tehtiin myös Mannerheim loi saarelle myös oman paljon valokuvin dokumentoidun puutarhansa. Saarella on sijainnut myös joitain talousrakennuksia. Noin vuonna 1926 saareen saatiin vesijohto sähköpumppuineen. Vesi saatiin mantereelta kaupungin puolelta. Mannerheim huviloiden suunnittelijana on toiminut Jarl Eklund ( ). Hän oli ennen Villa Stormhällania tehnyt korjaus- ja laajennuspiirustuksia Hangon suuriin huviloihin, mm. Mannerheimintie 6:een ja Mannerheimintie 22:een. Eklundin ensimmäiset rakennustaiteen museoon arkistoidut suunnitelmat ovat marraskuulta Huvilaa laajennettiin vuosina 1928 ja Suunnitelmissa on paljon kuvia myös rakennusten yksityiskohdista, kuten ikkunoista, ovista ja takoista. Nykyisin laajennetusta Stormhällanista on jäljellä vain avokuistin pohjana ollut ulkotasanne ja terassin perustuskiviä. Sen sijaan on mahdollista, että ennen vuotta 1920 otetun valokuvan taustalla näkyvä entinen Stormhällanin keittiörakennus on yhä saarella sijaitseva lomarakennus. Saari kuului ennen Mannerheimia Turovitš -nimiselle venäläiselle perheelle. Suuren Mäntysaaren vuokrasopimus siirtyi Mannerheimille ja hän viihtyi saarella vuoteen 1933 asti. Tuona aikana Mannerheim rakennutti saarelle johtavan tien kapeaa kannasta leventämällä saadakseen tarvittavan rakennusmateriaalin saarelle. Tien rakentamiseen tarvittavan materiaalin ottamiselle kaupungin mailta saatiin lupa vuonna Tämän jälkeen Mannerheim alkoi rakennusttaa Suurelle Mäntysaarelle omaa kesäparatiisiaan, Villa Stormhällania.

8 Suuren ja Pienen Mäntysaaren tässä selvityksessä oletetut rakennukset 1900-luvun ensimmäisinä vuosina. Ison Mäntysaareen huvilarakennus valokuvan mukaisesti, myöhempi keittiörakennus myöhemmän mittapiirustuksen mukaan ja Pienen Mäntysaaren kioskirakennus piirustuksen mukaan. kioski PIENI MÄNTYSAARI huvila myöhempi keittiörakennus SUURI MÄNTYSAARI 50 m 8

9 LUONNOS arkistokuvilla ei julkaisuoikeutta Stormhällanin vaiheet - ennen vuotta 1920 Suuren Mäntysaaren päärakennus esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1920 lähetetyssä postikortissa. Kuvan etualalla sijaitseva rakennus terasseineen ja kivijalkoineen saattaa olla sama rakennus, jota Mannerheim alkoi Jarl Eklundin avulla laajentamaan. Näin voisi päätellä rakennuksen kattokulmasta, korkeudesta ja piipusta. Rakennuksen paikka on sama kuin myöhempien laajennusten. Rakennuksen piirustukset laati Hangon Höyrysaha ja Puusepäntehdas. Piirustukset hyväksyttiin vuonna 1903 (Wall, 1994, 22). Vuonna 1910 Suurella Mäntysaarella, oletettavasti kyseisessä rakennuksessa, oli kahvilatoimintaa. Postikortin kuvassa näkyy myös toinen, mahdollisesti suurempi rakennus, joka saattaa olla samainen rakennus, joka yhä vuonna 2013 on saarella ja toimi keittiörakennuksena, Lillla Villanina, jonka vaiheita selvtetään myöhemmin tässä selvityksessä. Suuren Mäntysaaren huvilarakennuksen tyyli on myöhempiä toteutettuja vaiheita koristeellisempi. Vuonna 1920 lähetetty postikortti, jonka kuvituksena Suurella Mäntysaarella sijaitseva rakennus.

10 LUONNOS arkistokuvilla ei julkaisuoikeutta Stormhällanin vaiheet - ensimmäiset laajennukset Ensimmäisissä arkkitehti Jarl Eklundin piirustuksissa Stormhällan luonne näyttäytyy jo sellaisena kuin se oli loppuun asti, myöhempien laajennusten jälkeen. Aikaisemman vaiheen koristeellinen tyyli on ensimmäisessä laajennuksessa vaihtunut selkeälinjaisemmaksi ja pienen puurakennuksen luonne on vaihtunut jykevän kivirakenteiseksi. Kivirakenteista arvokasta vaikutelmaa luovat etenkin länsipuolelle rakennettu uusi n 5 x 7 m kokoinen veranta ja sen kattoa kannattelevat klassiset pylväät. Pystyuurretut pylväät seisovat suoraan terassin graniittikivien päällä. Pylvään alaosassa on vain aivan yksinkertainen uurtamaton osa. Jarl Eklundin erityissuunnitelman mukaan alaosassa pylvään halkaisija on n. 300 mm ja kapeimmasta kohtaa 245 mm. Pylväiden yläpäässä on 350 mm korkea yksinkertainen kapiteeli. Pylväiden kokonaiskorkeus on noin neljä metriä. Verannan suunnitelmassa tarkastellaan myös tiililadontaa sen lattiassa ja sisään johtavia puoliympyrän muotoisia portaita. Verannan lattia on yhä paikallaan saarella. Veranta esiintyy useassa Mannerheimista seurueineen otetussa valokuvassa, ja rakennus onkin useimmiten kuvattu juuri lännestä, kohti verantaa ja pääsisäänkäyntiä. Verannalta avautui näkymä kohti Hangon keskustaa ja hiekkarantoja. Myöhemmin Mannerheim istutti verannan edustan huolellisesti merkittäväksi osaksi puutarhaansa. Jarl Eklundin suunnitelma, päiväys 3/1925, Rakennustaiteen museon arkisto. Rakennuksen eteläpuolella on kattamaton, valkoisin sorvatuin puukaitein varustettu puulattiainen oleskeluterassi. Rakennus on verhoiltu vaalein pystylaudoin, kuusiruutuiset ikkunat nurkkalaudat ovat myös vaaleat. Katto on päällystetty tummalla pellillä. Myös pääovi on tummaksi käsitelty. aikaisemmin rakennettu osa laajennus terassi tai vastaava 10 Valokuva,terassin portaita ei olla toteutettu suunnitelman mukaan. Kuva Mannerheim museon arkisto.

11 LUONNOS arkistokuvilla ei julkaisuoikeutta Stormhällanin vaiheet - toinen laajennus Jarl Eklundin laajennussuunnitelmissa vuodelta 1926 rakennusta on laajennettu kohti itää ruokasalilla ja sinne on saatu vesi ja viemäröinti: sekä ala- että yläkerrassa on wc ja alakerrassa myös kylpyhuone. Laajennuksen yhteydessä yläkertaan on rakennettu suuri kenraalin makuuhuone. Uutena rakennuksessa on myös kaksi pylväin kannatettua parveketta. Laajennetun eteläterassin ja kenraalin makuuhuoneen parvekkeen läpi on jätetty kasvamaan kookas mänty. Rakennuksen harjakorkeus on noin 8,1 m ja räystäskorkeus 6,0-6,7 m. Kattokulmina rakennuksen eri osissa on 1:3, 1:1,75 ja 1:2,75. Eriaikaisten ja eri runkosyvyyksisten laajennusten myötä syntyneet vaihtelevat kattokulmat luovat rakennukselle omaa leimaansa. Seuraavaa laajennusta, vuoden 1927 kesällä valmistuneiksi aiottuja muutoksia varten on säilynyt Jarl Eklundin työselostuksia. Selostukset koskevat Suuren Mäntysaaren päärakennuksen ja keittiörakennuksen laajennusta, uuden vahtituvan rakentamista sekä Pienen Mäntysaaren kahvilarakennuksen laajennusta. Työselostuksessa määritellään työtapoja ja rakennusten materiaaleja. Työselostusten suomenkielinen käännös (selvityksen tekijän kääntämänä) on selvtyksen liitteenä. Kuva Mannerheim museon arkisto /myös Hangon museon arkisto. Terassin läpi kasvaa kaksi mäntyä. KENRAALIN MAKUUHUONE TARJOI- LUHUO- NE RUOKA- SALI WC KPH TERASSI MAKUUH. MAKUUH. MAKUUH. HERRAIN- HUONE aikaisemmin rakennettu osa TERASSI laajennus terassi tai vastaava Pohjakuvat Jarl Eklundin 3/1926 tekemien suunnitelmien mukaan, 1:250

12 LUONNOS arkistokuvilla ei julkaisuoikeutta Stormhällanin vaiheet - laajimmassa muodossaan Jarl Eklundin suunnitelmissa vuonna 1927 päivätyissä arkkitehtisuunnitelmissa Rakennusta on laajennettu suurella ruokasalilla, alakerran ruokasali ja herrainhuone on yhdistetty olohuoneeksi. Samalla terassia on suurennettu ja yläkertaan saatu yksi makuuhuone lisää. Sen pinta-ala on on noin 350 m2, josta uutta laajennusta noin 135 m2. Terassia rakennuksella on sen laajimmassa vaiheessaan noin 110 m2. Rakennus on viimeisessä laajennuksessa saanut komean kartanomaisen luonteen. Sen runkosyvyys ei ole 8 m suurempi, mutta etelään ja länteen, josta myös useimmat valokuvat ovat, rakennus näyttäytyy suurena. Suuressa ruokasalissa, rakennuksen itäpäädyssä on kolme korkeaa ikkunaa ja Jarl Eklundin erityissuunnitelmin tehty takka. Kolmas parveke on rakennettu olemassa olevien parvekkeiden mukaisesti pilarien kannattelemaksi yläkerran uuteen makuuhuoneeseen. Ilmakuva laajennetusta Stormhällanista. Mannerheim museo. Huvilan ulkoväri oli hohtavan valkoinen. Kuvauksen mukaan Mannerheimin aikana huoneet olivat ilmavia, seinät vaaleita ja yksivärisiä ja lattia ja katto tummia. Jarl Eklundin arkkitehtisuunnitelman lisäksi laajennusvaiheesta vuodelta 1928 on säilynyt työselostus, jossa kuvaillaan materiaaleja ja työtapoja urakkatarjouksen pohjaksi. Työsuunnitelman suomenkielinen käännös on tämän selvityksen liitteenä. aikaisemmin rakennettu osa laajennus terassi tai vastaava 12 Jarl Eklundin suunnitelma, päiväys 11/1927

13 Suuren ja Pienen Mäntysaaren rakennukset 1920-luvun lopun suunnitelmien ja säilyneiden valokuvien mukaisesti. Isolla Mäntysaarella sijaitsi luultavimmin myös olkikattoinen vahtitupa. Sen sijainnista ei ole tietoa. Pienen Mäntysaaren mantereen puoleisella rannalla oli lisäksi myös luvulla rakennettu yhdistetty puuliiteri ja henkilökunnan asuntola, jossa asui 4-5 apulaista (Wall, 1994, s.23). Rakennuksen sijainti ei ole tiedossa. kahvilarakennus, Villa Inga ja talousrakennuksetm mm. pyykkitupa. PIENI MÄNTYSAARI huvila keittiörakennus liiteri SUURI MÄNTYSAARI 50 m

14 LUONNOS arkistokuvilla ei julkaisuoikeutta Lilla Villan Mannerheim ei kertomuksen mukaan halunnut ruuanteon tuoksuja päärakennukseen, joten Stormhällanin keittiö sijoitettin sivurakennukseen. Keittiörakennuksessa sijaitsi myöhemmin myös henkilökunnan asuintiloja. Keittiörakennuksesta ei ole juurikaan valokuvia joitain ilmakuvia lukuunottamatta. Jarl Eklundin suunnitelmia sen sijaan on säilynyt. Arviot laajenuksien ajankohdista keittiörakennuksen osalta perustuvat Jarl Eklundin päiväyksiin suunnitelmissa. Stormhällan sen laajimmassa muodossa nähtynä kaakosta. Kuvassa näkyvät ruokasalin korkeat ikkunat sekä suurennettu terassi. Terassin portaat ovat toteutettu erilailla kuin Eklundin suunnitelmassa. Kaksien kapeiden portaiden asemesta terassille johtaa yhdet leveämmät portaat. Kuva Hangon museon kokoelmat (P.J. Bögerlund 1932, Ulla Herman_sparren valokuvakokoelma) Stormhällanin sisätilaa. Taustalla näkyy uusi ruokasali ja korkea ikkuna. Kuva: Mannerheim museo. Ensimmäinen mittakuva Lilla Villanista, ei päiväystä, Rakennustaiteen museon arkisto 14

15 LUONNOS arkistokuvilla ei julkaisuoikeutta Jarl Eklundin laajennussuunnitelma keittiörakennuksesta marraskuulta 1925 Rakennustaiteen museon arkisto Jarl Eklundin laajennussuunnitelma vuodelta 1929 Rakennustaiteen museon arkisto Keittiörakennuksen laajennus 1925 Vuoden 1925 laajennussuunnitelmassa rakennuksen koko on lähes kaksikertaistunut aikaisemmasta. Alakerran vanhassa osassa on laajennettu keittiö, lisäosassa aputiloja kuten liiteri. Uutena rakennuksessa on myös avoin veranta. Yläkertaan kuljetaan ulkopuolisia portaita pitkin. Yläkerrassa on aikaisempien kahden huoneen lisäksi kaksi uutta huonetta palvelusväkeä ja henkilökuntaa varten. Keittiörakennuksen laajennus 1929 Keittiörakennusta laajennettiin jälleen vuonna Jarl Eklundin maaliskuussa 1929 päivätyssä arkkitehtisuunnitelmassa rakennuksen pitkän sivun suuntaisia kuisteja on laajennettu. Keittiörakennuksen ala on suunnitelman mukaisesti noin 125 m2. aikaisemmin rakennettu osa laajennus terassi tai vastaava

16 LUONNOS arkistokuvilla ei julkaisuoikeutta Saaren muut rakennukset 1928 ja 1930 rakennettiin vierashuone sekä liiteri ja vahtitupa. Kahdeksankulmainen puuliiteri näkyy valokuvissa, rannan ja keittiörakennuksen tuntumassa. Puuliiterin harjalla on pieni koristeellinen torni. HIrsirakenteisesta, olkikattoisesta vahtikopista ei sen sijaan ole valokuva-aineistoa rakennuksen olemassaolon tai sijainnin todisteeksi. Molemmista rakennuksista on Jarl Eklundin suunnitelmat, puuliiteristä vuodelta 1927 ja vahtikopista vuodelta Vahtikopista on myös yksityiskohtainen työselostus. Noin 45 neliön kokoisessa (8,45 m x 5,3 m) vahtikopissa sijaitsi keittiö ja huone. Suomeksi käännetty työselostus vuodelta 1928 on tämän selvityksen liitteenä. Vasen: näkymä Pieneltä Mantysaarelta. Vasemmassa reunassa näkyy kahdeksankulmainen liiteri, keskellä keittiörakennus. Kuva Mannerheim museon arkisto. Oikea: Jark Eklunding suunnittelma, päivätty , kuva Rakennustaiteen museon arkisto. Kuva: Jark Eklunding suunnittelma puuliiteri, päivätty Piirros Rakennustaiteen museon arkistossa 16

17 Kuva: Jark Eklunding suunnittelma vahtitupa, päivätty1928, sijainnista saarella ei ole tietoa. kuva Rakennustaiteen museon arkisto LUONNOS arkistokuvilla ei julkaisuoikeutta

18 LUONNOS arkistokuvilla ei julkaisuoikeutta Puutarha Suurella Mäntysaarella oloaikanaan Mannerheim loi luonnostaan kuivalle ja karulle Mäntysaarelle oman puutarhansa. Puutarha avautui talon terassilta kaupungin puolelle, länsi-luoteeseen, ja sen takana häämötti uimaranta ja kaupunki. Valokuvien perusteella Stormhällanin pääsisäänkäynnin ja terassin etupiha oli tehty huolellisesti. Mäntyjen välisille allioille oli istutettu kukkivaa kasvillisuutta Etupihan läpi kulki mahdollisesti yhä olemassaoleva kivilaatoin päällystetty polku. Myös rakennuksen sivun terassin edustalla oli laaja kivipäällysteinen piha. Laajennustöiden yhteydessä olemassaolevia mäntyjä ei poistettu vaan niiden annettiin kasvaa, osin terassin ja Stormällanin toisen kerroksen parvekkeidenkin läpi. Mannerheim rakensi saarelle lähteiden mukaan myös kivipuutarhan ja pienen ruusutarhan. Saarella ilmeisesti oli valmiiksi jo pieni lätäkkö, jonka Mannerheim suurensi lammeksi. Lammessa kasvoi kurjenmiekkoja ja kurjenjalkoja. Mannerheimin lätäköstä laajentama lampi, Mannerheim museon arkisto Mannerheim oli palkannut oman puutarhurin hoitamaan puutarhaansa, jonka kasvit oli osin tuotu kaukaakin. Puutarhassa kasvoi mäntyjä, alppikasveja, saniaisia, neidonkieliä, kanervaturvetta, jänönvihmaa, katajia, neilikkaa, rantaveronicaa, villiä rantakukkaa, punaista sedumia, keltamataraa, keisarin kruunuja ja lemmikkejä. Puutarha oli toteutettu siten, että se näytti mahdollimimman luonnostaan kasvaneelta. (lähde) Kivetyt polut risteilivät saarella laajemminkin, johtaen mahdollisesti myös saaren länsipuolella sijaitsevalle uimarannalle. Polkujen varteen oli sijoitettu valkoisia istuimia. Uimarannalla on valokuvien perusteella sijainnut samanlaisia valkoisia nelikulmaisia uimakoppeja, kuin Hangon muillakin uimarannoilla. Istumaryhmä ja kivetty polku Stormhällanin edustalla, Mannerheim museon arkisto 18

19 Suuren Mäntysaaren nykytilanne Mennerheim myi Stormhällanin Olga Lerchelle Myöhemmin testamentilla saaren saanut Nils Lerche myi saaren rakennukset vuonna 1960 Valter Westerholmille luvun Stormälla oli Rolf Westerholmin omistuksessa. Vuosina saari kuului Sandineille. Nykyinen omistaja Stormhälla Oy osti Stora Tallholmenin marraskuussa Stormhällanin päärakennus tuhoutui ilmeisesti sodan aikana. Nykyisin jäljellä on kuistin perustukset, kiviset portaat sekä vanhan terassin korkeat perustuskivet. Osin kuistin perustusten päälle on rakennettu pieni saunarakennus. Rakennuksen lupakuvat on päivätty toukokuussa 1962, allekirjoittajana Ole Lindström. Entistä keittiörakennusta on kunnostettu 2010-luvulla. Stora Tallholmenin vanhasta päärakennuksesta jäljelläoleva länsipuolen kivirakenteinen terassi. Vasemmassa laidassa näkyy 1960-luvulla osin terassin päälle rakennettua saunaa. Stora Tallholmenin vanhasta päärakennuksesta jäljelläolevia osia. Etualalla suuren etelänpuoleisen terassin portaiden ensimmäinen askelma. Kauempana terassin perustusrakenteita.

20 Suuri ja Pieni Mäntysaari vuonna 2013 portti PIENI MÄNTYSAARI Kahvila Neljän Tuulen Tupa SUURI MÄNTYSAARI lomarakennus sauna sodan aikainen rakenne sodan aikainen rakenne talousrakennus sodan aikainen rakenne 50 m 20

21 Entinen keittiörakennus Keittiörakennus toimii nykyään loma-asuntona. Sen sodanjälkeisistä vaiheista ei ole tietoa luvulla rakennusta on kunnostettu. Myös terassia on laajennettu Vuonna 2010 haetun julkisivumuutoksen rakennusluvan yhteydessä otettu valokuva entisestä keittiörakennuksesta. Arkkitehti Dominicus Björkstamin vuonna 2010 tekemiä julkisivusuunnitelmia. Piirustukset Hangon rakennusvalvontaviraston arkisto. Rakennus vuonna 2013, julkisivunmuutokset on tehty Dominicus Björkstamin suunnitelmien mukaan. Kuvat: Mari Jaakonaho

22 Sauna Nykyisin Stormhällanin päärakennuksen paikalla on pieni saunatupa.saunarakennus on rakennettu osittain vanhan kiviterassin päälle. Suunnitelmat ovat toukokuulta 1962, ja ne on allekirjoittanut Olli Lindström. Sauna ja Stormhällanin päärakennuksen jäänteitä Kuvat: Mari Jaakonaho 22

23 PIENI MÄNTYSAARI Kahvilarakennus 1904 Pienessä Mäntysaaressa, Ison Kolanlahden rantabulevardin päätteenä sijaitsi aluksi kesäkahvilana pieni kioski, jossa myytiin virvokkeita kylpylävieraille ja muille kävelyretkeläisille. Kioskin piirustukset on vuodelta Suunnittelijana toimi rakennusmestari Karl Nyman. On otaksuttu, että kioski olisi toiminut paikallaan jo 1890-luvun lopulla, mutta todisteita tästä ei ole löytynyt. Tonttivuokrakirjoista löytyy tieto, että maalarimestari L. Mellin vuokrasi tontin kaupungilta vuonna Pieni puurakenteinen kioski oli sisätiloiltaan vain yhden huoneen ja muutaman neliömetrin kokoinen. Sen edustalla oli pieni rakennuksen levyinen terassa. Sisätiloissa oli tulisija ja rakennuksen katon harjalla noin kolme metriä korkea lipputanko. PIENI MÄNTYSAARI Piirustus Pieneen Mäntysaareen rakennettavaa kioskia varten. Karl Nyman, toukokuu Originaali Hangon kaupungin rakennusvalvontaviraston piirustusarkisto. 50 m

24 Kahvilarakennus, laajennukset 1905 ja 1908 Pienen Mäntysaaren kioskirakennusta on laajennettu useaan otteeseen. Ensimmäisen laajennuksen suunnitteli Karl Nyman jo vuonna Tuolloin rakennuksen sisätilaa laajennettiin lähes kaksikertaiseksi. Terassi laajennettiin ympäröimään koko rakennusta. Vuonna 1908 Karl Nyman suunnitteli toisen laajennuksen. Rakennusta levitettiin etelään ja se laajennettiin kaksikerroksisella mansardikattoisella sivuosalla. Kaksikerroksisessa osassa sijaitsi alakerrassa keittiö ja yläkerrassa pieni emännöitsijän huone. Rakennuksen nykyinen muoto alkoi hahmottua. Kahvilarakennus toimi aluksi, vuoteen 1908 saakka, Cafe Lilla Tallholmen -nimisenä, ja sen jälkeen vuoteen 1926 saakka Café Afrika -nimisenä. Cafe Afrikka -nimen on arveltu olevan peräisin saaren maantieteestä: sinne päästäkseen oli kahlattava hiekassa, kuten Saharassa, tai saavuttava vesiteitse. Pieni Mäntysaari, samoin kuin viereinen Suuri Mäntysaari yhdistettiin maavallein mantereeseen saaret omistaneen Marsalkka Mannerheimin toimesta. Marsalkka Mannerheim osti Pienen Mäntysaaren itselleen vuonna 1926 ja muutti kahvilan nimen kiinalaisten esikuvien mukaan Neljän Tuulen Taloksi. Mannerheimin ostopäätökseen vaikutti ilmeisesti Mannerheimia häirinnyt venäläisten kylpylävieraiden ilonpito kahvilassa. Mannerheim muutti kahvilan ranskalaiseksi maalaiskahvilan tyyliseksi. Kioskin muutos- ja laajennuspiirustus. Karl Nyman, helmikuu Originaali Hangon kaupungin rakennusvalvontaviraston piirustusarkisto. 24 Kahvilarakennus, laajennus 1927 ja talousrakennukset Kahvilarakennusta laajennettiin jälleen 1920-luvulla, jolloin sen yksikerroksista kahvilasalia suurennettiin etelään päin. Mannerheimin huvilan Suurella Mäntysaarella suunnittellut Jarl Engvist suunnitteli myös kahvilan laajennuksen. Piirustukset ovat vuodelta Engvist teki myös vaihtoehtoisen suunnitelman, jossa kaksikerroksinen osa madallettiin, ja koko rakennus saatiin yhtenäisen matalan ruohopäällysteisen harjakaton alle. Toteutuneessa suunnitelmassa matalan vanhan osan ulkoseinien kannatus korvattiin kevyillä pilareilla ja ulkoseinää siirrettiin ulospäin. Uusi ulkoseinä varustettiin ikkunarivillä. Samaan aikaan kuin Suuren Mäntysaaren Stormhällaniin vedettiin vesijohto sähköpumppuineen, saatiin myös kahvilarakennukseen vesi sivujohtoa pitkin. Vesi tuli kaupungin kaivosta mantereelta. Kioskin muutos- ja laajennuspiirustus. Signeeraamaton piirustus (mahd. Karl Nyman), vuosi mahdollisesti Originaali Hangon kaupungin rakennusvalvontaviraston piirustusarkisto.

25 Postikorttikuva Cafe Lilla Tallholmenista. Postikortti on leimattu Kuva Hangon museon kokoelmista Cafe Afrika vuoden 1927 jälkeen. Rakennusta on jo laajennettu kaksikerroksiseksi. Kuva Hangon museon kokoelmat luvun lopun laajennuksista on säilynyt työselostus, joka on laadittu urakkatarjousten pohjaksi. Työselostus, jossa kuvataan käytettyjä materiaaleja ja työtapoja on tämän selvityksen liitteenä suomeksi käännettynä. Työselostuksesta selviää rakennuksen ulkovärityksen olleen valko-harmaa. Mannerheim lopetti kahvilanpidon vuonna 1932 ja myi vuokraoikeuden ja rakennukset eteenpäin. Vuonna 1974 rakennus siirtyi Hangon kaupungin omistukseen. Kaupunki rakennutti vuonna 1986 uuden terassin kahvilan eteläsivulle. Rakennuksen itäpuolella rannassa on sijainnut myös ulkorakennuksia, jotka rakennettiin ilmeisesti 1910-luvulla. Hangon asemakaavassa vuodelta 1924 kahvilarakennuksen vieressä rannan tuntumassa on pieni huvila, jota kutsuttiin Villa Ingaksi omistaja Leonard Mellinin tyttären mukaan. Villa Ingan vieressä rannalla oli myös pieni pyykkitupa. Mantereen puoleiselle rannalle rakennettiin 1910-luvulla myös yhdistetty puuliiteri ja henkilökunnan asuntola, jossa asui 4-5 apulaista (Wall, 1994, s.23). Talousrakennukset tuhoutuivat toisen maailmansodan aikana. P.J.Bögerlundin valokuva vuodelta Ulla Herman Sparren valokuvakokoelmat, Hangon museo. Vasemmassa reunassa tuvan takana näkyy talousrakennus Villa Inga

26 PIENI MÄNTYSAARI Jarl Eklundin signeeraama suunnitelma 50 m 26 Kulku cafe Afrikaan. Rakennusta on jo laajennettu kaksikerroksiseksi. Kuva Hangon museon kokoelmat.

27 Kahvilarakennuksen nykytilanne - Neljän tuulen tupa PIENI MÄNTYSAARI Lautarakenteinen kahvilarakennus käsittää kaksikerroksisen päädyistä aumatun mansardikattoisen osan sekä pitkän yksikerroksisen satulakattoisen osan. Kaksikerroksisessa osassa toimii keittiöosasto. Yksikerroksinen osa on varustettu kahdella ikkunaseinällä ja siinä sijaitsee kahvilasali. Kahvilasalia jäsentää sirot, jugentyyliset pylväät. Rakennuksen pohjois- ja eteläpäädyissä on terassit. Rakennuksen ulkovuoraus on jaoteltu pysty- ja vaakavyöhykkeisiin. Pystyponttilaudoitus sijaitsee toisen kerroksen päädyissä. Katto on peltiä. Rakennuksen perustus on harmaakiveä ja betonia. Rakennuksen ulkoväritys on beige, listat ovat valkoiset ja katto punainen. Tarkempaa tietoa rakennuksesta on liitteenä olevassa Hangon Museon inventointikortissa. 50 m Kahvilarakennus kuvattuna loppukesästä Kuva: Mari Jaakonaho Muutossuunnitelma vuodelta 1988, pääsuunnittelijana Yrjö Sahlstedt.Kuva Hangon rakennusvalvontaviraston arkisto