4/2006. Rauhallista joulua ja aktiivista uutta vuotta. toivottaa Suomenlinnaseura ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4/2006. Rauhallista joulua ja aktiivista uutta vuotta. toivottaa Suomenlinnaseura ry"

Transkriptio

1 4/2006 Rauhallista joulua ja aktiivista uutta vuotta toivottaa Suomenlinnaseura ry KAUPPA PARAKKIIN S. 3 KAUPUNGINOSATAPAHTUMA VAUHTIIN S. 6 IKKUNAT TIIVIIKSI S. 12 RETKI LONNAAN S. 18

2 2 Pääkirjoitus 4/2006 Kauppa säilyy, hyvä niin? Tyytyväisiä ratkaisuun tuskin kuitenkaan olemme. Arkkitehtonisesti parakki ei ole Suomenlinnaan kovinkaan sopiva. Viidessä vuodessa Suomenlinnassa käy yli kolme miljoonaa matkailijaa, joille paraatipaikalla oleva parakkikauppa taatusti jää mieleen. Jos hoitokunta olisi saanut tiedon viisi vuotta sitten, kuten meidän on aiemmin annettu ymmärtää, emme olisi tässä tilanteessa nyt. Näin Maailmanperintökohteessa. Suomenlinnaan ja sen asukkaisiin vaikuttavia päätöksiä tehdään mm. opetusministeriön ja Helsingin kaupungin alaisissa virastoissa, yhtiöissä ja liikelaitoksissa. Meidän asukkaiden etuja voisivat ajaa kansanedustajat ja kaupunginvaltuutetut. Valittakoon näihin tehtäviin niitä reiluja ja rehtejä kansalaisia, jotka meidän asioita parhaiten hoitavat. Yhteistyökuvio HKL:n, Suomenlinnan Liikenteen, Suomenlinnan Hoitokunnan ja Suomenlinnaseuran välillä nytkähti eteenpäin, kun kaikkien tahojen edustajat suhtautuivat myönteisesti Suomenlinnaseuran yhteistyöehdotukseen. Tapaamisista tullee jatkuvia, pari kertaa vuodessa tapahtuvia tiedonjako- ja palautetilaisuuksia. Ensimmäinen tapaaminen on toivottavasti maaliskuussa Jos sinulla on lauttaliikenteeseen tai muuhun liikennöintiin liittyviä parannusehdotuksia niin kerropa niistä minulle, mieluiten sähköpostitse. Suomenlinnaseura toiminnassaan pyrkii parantamaan suomenlinnalaisten asumisolosuhteita. Jos tunnet, että niissä on parantamisen varaa, tule vuosikokoukseen klo 18 Paarlastihuoneelle. Tai kiinnostaisiko seuran hallituksessa työskentely? Jos, niin ota yhteyttä ennen vuosikokousta. Oikein mukavaa joulua ja onnellista uutta vuotta 2007! Suomenlinnaseura ry:n vuosikokous Suomenlinnaseura ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Paarlastihuoneella maanantaina , klo Seuraa myös ilmoittelua saaren ilmoitustauluilla. Tervetuloa! Juha Bäck Suomenlinnaseura puheenjohtaja HEI SINÄ ENTINEN JA NYKYINEN MERISUSI! Partiolippukunta Suomenlinnan merisudet täyttää vuonna 2007 pyöreät 50 vuotta. Juhlimme merkkipäiväämme juhlakaudella toukokuun purjehduskauden avajaisista joulukuun lupauksenantotilaisuuteen. Seuraa ilmoittelua Suomenlinnan Sanomissa, partiolehdissä ja ilmoitustauluilla ja tule mukaan juhlimaan! Merisusien juhlatoimikunta on myös kiinnostunut valokuvista, dioista ja muusta materiaalista Merisusien viideltäkymmeneltä ensimmäiseltä vuodelta. Jos sellaista arkistoistasi löytyy, ota yhteyttä meeri-maria. tai PIENI MYY TAIDEGRAFIIKKAA Suomenlinnassa sijaitseva Galleria Rantakasarmi on avannut taidegrafiikan myyntikokoelmansa Pieni. Pienessä on esillä Helsingin Taiteilijaseuran jäsentaiteilijain grafiikanteoksia. Vedokset ovat pienikokoisia, helposti mukana kulkevia ja hinnaltaan edullisia. Kokoelmassa on taidegrafiikkaa muun muassa seuraavilta taiteilijoilta: Hanna Holma, Juha Holopainen, Teija Immonen, Taina Kokkonen, Anna-Maija Mattila, Susanna Suikkari ja Metta Savolainen. Suomenlinnalaiset saavat 10 % alennuksen Pienistä grafiikanvedoksista. Lisätietoa antaa näyttelysihteeri Selma Green, (0) , , s-posti: fi, KIRJASTON KUULUMISIA Suomenlinnan kirjastolla on uusi johtaja, Asko Rossi, joka johtaa myös Vallilan kirjastoa. Vuodenvaihde ei tuo muutoksia kirjaston aukioloaikoihin, mutta pienempiä muutoksia on tulossa esimerkiksi lehtihyllyyn. Valikoiman pääpaino on sisustus- ja harrastelehdissä, ja uutuuksia ovat Avotakka, Eläinmaailma, Laiva, Viherpiha ja Metsästys ja kalastus. Kalliit ja vähemmän luetut Kodin kuvalehti, Tekniikan maailma ja Mikrobitti poistuvat valikoimasta. AFRIKKALAISEN TANSSIN TUNNIT Afrikkalaisen tanssin tunnit jatkuvat tammikuussa torstaisin liikuntamaneesilla klo , alkaen Hinta ensimmäiselle jaksolle on 65 euroa sisältäen 7 kertaa. Tervetuloa uudet ja vanhat! Ilmoittautuminen 3.1. mennessä: tai Afro on vauhdikas ja kokonaisvaltainen tanssimuoto, joka sopii hyvin myös tanssiharrastusta aloittavalle. Afro on energiaa ja iloa ja samalla myös tehokasta kuntoliikuntaa. Virkistää koko kehoa ja mieltä! Tunnit sisältävät kehonhuolto- ja venyttelyosion. LAPSI & VANHEMPI -TANSSIJUMPPA Lapsi & vanhempi -tanssijumppa jatkuu tammikuussa torstaisin klo Liikuntamaneesissa, alkaen. Tanssijumppa on tarkoitettu n vuotiaille lapsille vanhempineen. Tunneilla liikutaan leppoisasti yhdessä isän tai äidin kanssa, pääpaino on kuitenkin lasten liikkumisessa. Tanssin ja liikunnan perusteisiin tutustutaan leikinomaisesti, ja samalla opitaan oman kehon tuntemusta ja hallintaa. Hyvää jumppaa myös aikuisille! Tanssijumppa järjestetään yhdessä Suomenlinnan MLL:n kanssa. Tervetuloa uudet ja vanhat! Hinta on 45 e / perhe sisältäen 8 kertaa. Ilmoittautuminen 3.1. mennessä: tai p Jussi Anttonen Se, että LUET TÄTÄ LEHTEÄ ei välttämättä tarkoita, että olet hyvässä seurassa! Suomenlinnan sanomat on Suomenlinnaseuran äänitorvi joka ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Lehti jaetaan tällä hetkellä kaikkiin saaren talouksiin seuran jäsenyydestä riippumatta. Seura toimittaa ja taittaa lehden vapaaehtoisvoimin. Jäsenmaksullasi varmistat, että näin tapahtuu jatkossakin! Puton poismeno marraskuun alussa kosketti monia suomenlinnalaisia. Toimituksen tiedot SUOMENLINNAN SANOMAT 4/2006 julkaisija: Suomenlinnaseura ry päätoimittaja: Kaija Tuomisto toimitus: Auli Aho, Maija Metsä-Pauri, Maikki Rantala taitto: Maikki Rantala etusivun kuva: Pertti Makkonen kuvankäsittely: Juha Niiniranta painopaikka: Iprint Oy painos: 900 kpl Lehden julkaisemiseen on saatu avustusta Suomenlinnan hoitokunnalta. jakelu: Joka luukkuun Suomenlinnassa ja postitse myös kaupunkijäsenille seuraavien lehtien ilmestyminen: 1/2007 maaliskuu 2/2007 kesäkuu 3/2007 syyskuu. Seuraavan numeron aineiston tulee olla toimituksella mennessä. Juttuja, kuvia ja ideoita voi lähettää osoitteeseen: yhteystiedot: Suomenlinnaseura ry, C 83, Helsinki

3 3 Päivittäistavarakauppa Siwa jatkaa Suomenlinnassa Väliaikainen tilaelementtirakennus lähelle nykyistä kaupparakennusta Kuvamanipulaatio Suomenlinnan hoitokunta 2006 Suomenlinnan hoitokunta ja Tradeka Oy ovat sopineet Siwa-myymälän toiminnan jatkamisesta tilapäistiloissa helmikuussa, sen jälkeen kun sen vuokrasopimus päättyy entisessä Elannon kauppakiinteistössä lähellä lauttarantaa. Noin 270 neliön tilapäistila vastaa neliöiltään nykyistä ja se sijoitetaan nykyisen kaupan vierelle. Hoitokunta hakee väliaikaiselle tilaelementtirakennukselle viiden vuoden poikkeuslupaa, jona aikana kaupan tilakysymys voidaan pysyvästi ratkaista. Hoitokunta katsoo, että koska kysymyksessä on Unescon maailmanperintökohde, tilapäisen kaupan sijoittaminen tulee tehdä harkiten. Uudet tilapäistilat piti riittävän kannattavuuden vuoksi löytää pääreitin alkupäästä. MITEN KAIKKI KÄVIKÄÄN Elanto myi kauppakiinteistönsä kansanedustaja Juhani Sjöblomin hallitsemalle Arico Investille vuonna Uusi omistaja ilmoitti hoitokunnalle sekä kaupan tiimoilta järjestetyssä asukastilaisuudessa, että Siwa jatkaa omistajanvaihdoksesta huolimatta. Omistaja ei tuolloin halunnut antaa tietoa vuokrasopimuksen kestosta. Kansanedustaja Sjöblom totesi vielä 8. helmikuuta 2005 hoitokunnan suunnittelupäällikkö Heikki Lahdenmäelle yläkerran asunnon rakennuslupaa koskevassa tapaamisessa, ettei myymälätoiminnan jatkumiselle ole estettä. Hoitokunta sai ilmoituksen kaupan toiminnan loppumisesta toukokuussa 2006, kun kansanedustaja Sjöblomia edustanut kiinteistöpalvelu Nova Group ilmoitti kirjeellä Suomenlinnan hoitokunnalle, että kaupan kiinteistöön on suunnitteilla vuoden kestävä korjaustyö eikä Siwan vuokrasopimusta enää tulla uusimaan korjaustyön jälkeen. NYKYINEN PAIKKA ON PARAS Suomenlinnan maanomistuksesta vastaavan Suomenlinnan hoitokunnan kanta on, että nykyinen, vuodesta 1923 Elannon kauppana toiminut kiinteistö on sijainniltaan paras paikka linnoituksen päivittäistavarakaupalle. Tämä on myös Museoviraston kanta. Hoitokunnassa on kesän kuluessa selvitetty mahdollisuutta löytää kaupalle muita tiloja, mutta kannattavuuden takaavalla lauttarannan lähialueella ei ole vapautuvia tiloja. Korvaaviksi kauppatiloiksi ehdotettujen lähirakennusten vuokrasopimusten purkamista ei hoitokunnassa ole nähty tarkoituksenmukaisena: nykyisen kaupan vieressä sijaitsevan leirikoulukeskuksen perusteellinen muutoskorjaustyö valmistui vasta vuonna Myös linnoituksen pääporttina toimivan Rantakasarmin tilojen muutoskorjauksiin on investoitu, jotta ne palvelisivat niihin sijoitettua toimintaa. Rantakasarmissa sijaitsee pienpanimo ja ravintola, taidegalleria, kioski ja posti, yleisö-wc:t ja äänitysstudio. Tilelementit kuljetetaan Huittisista ja asennetaan nosturilla palkkiperustuksien varaan Rantakasarmin takana olevien kasvimaiden ja puurivin väliselle alueelle. Asiakkaiden sisäänkäynti (vasemman puoleinen ovi) on lähes tien tasossa, joten lastenvaunuillakin pääsee sisälle. Huolto-ovi, jäteastiat ym on rakennuksen itäpäädyssä. Rakennuksen maalaaminen jouduttaneen tekemään säiden lämmettyä kesällä. Siihen asti kauppa tulee olemaan tumman punainen. ELINVOIMAINEN ALUE Hoitokunta tarjoutui kesällä ostamaan nykyisen kauppakiinteistön, mutta osapuolet eivät ole päässeet sopimukseen hinnasta. Suomenlinnan hoitokunta katsoo, että vaikka valtion edustajana sen rooliin ei periaatteessa kuulu yksityisen yrityksen ja yksityistalon omistajan väliset kysymykset, hoitokunnan rooliin maailmanperintökohteen isäntänä ja entisen varuskunnan uudelleenkäytöstä vastaavana viranomaistahona kuuluu säilyttää alueen elinvoimaisuus niissä rajoissa kuin se julkisin varoin on mahdollista. Uudisrakennuksen rakentaminen päivittäistavarakauppaa varten verovaroin olisi maailmanperintökohteessa poikkeuksellinen ratkaisu. Synnöve Vaari (väliotsikot toimituksen)

4 4 Kauppa parakkiin mitä mieltä? Sanomat pyysi Viaporilistan kautta asukkaiden kommentteja julkaistuun uutiseen parakkikaupasta. Ja tässähän niitä: Onko totta, että kauppa tulee kasvimaan päälle. Tämä tarkoittaisi sitä, että varsin moni joutuisi luopumaan pakolla kasvimaastaan, jota on pitkään hoitanut ja muokannut. Katsoin aamulla paikkaa, siinä on paljon vanhoja puita. Tullaanko ne kaatamaan? Törkeältä kuulosti myös se, että kauppakiinteistöä ei ollut suostuttu myymään hoitokunnalle. Tietääkseni omistajat olisivat saaneet tuntuvan voiton tässä kaupassa. Ei liene kovin mukavaa kaupan henkilökunnalle työskennellä parakissa. Onko kaikkien lupamenettelyjen ja viemäri-, sähkö ja lämpötöiden vuoksi edes mahdollista avata kauppaa maaliskuussa uudessa paikassa? Joudummeko olemaan ilman kauppa tämän väliajan? Osmo Palonen Hienoa että on edes joku kauppa! Vielä hienompaa, ettei meteli ja elämä raitilta kuole. Sekä kaupan aukio, saaren keskustan sydän, säilyy edes jonkinlaisessa muodossaan oikealla aukiolla! Lisää penkkejä ja roskiksia kaupan edustalle ensi kesäksi ja kenties nakkikiskakin voisi palata!!! Köpä Harmittaa niin, että itkettää kun viimeinen kauppa kauppakorttelissa lopettaa. Varmaan kaupan talon ostaneet kokevat nyt voittaneensa, mutta minusta heidän pitäisi hävetä. Minusta on surullista, että virkamiehet, jotka säätelevät Suomenlinnan asioita kaikenmaailman käyttösuunnitelmilla unohtavat näin toiminnallisesti oleellisen asian kuin kaupan. Ylipäätään miksi venäläinen kauppiaskortteli ei ole enää kauppiaskortteli? Eikö tällaisten historiallisten käyttötarkoitusasioiden pitäisi kuulua virkamiestenkin intresseihin? Että matkamuistomyymälöitä yms. ei tarvitsisi sijoitella vajoihin? Asuntojaoston kuulumisia Asuntojaosto on vuonna 2006 pitänyt viisi kokousta. Tässä yhteenveto jaoston päätöksistä ja toimenpiteistä: 1. KOKOUS Jaosto merkitsi tiedoksi huoneenvuokralain 45 mukaiset vuokraoikeuksien siirrot kahden asuinhuoneiston osalta sekä 18 mukaisen asuinhuoneiston yhden asuinhuoneiston väliaikaisen luovutuksen. Jaosto käsitteli sisäisessä haussa olleiden asuntojen C 52 F 43 ja E 5 A 11 vaihtoja. Vaihtohakemuksia tuli kaksi, joista kumpikaan ei täyttänyt hakupapereissa mainittuja edellytyksiä. Jaosto päätti laittaa ko. asunnot yleiseen hakuun ja lähettää hakupaperit myös em. hakijoille. Hyväksyttiin kahden perheen keskinäinen asuntojen vaihto. 2. KOKOUS Asunto C 52 F 43 Kaisa Seppälä (hakijoita oli 94) ja asunto E 5 A 11 Reijo Rantatalo (hakijoita 102). Lisäksi hyväksyttiin kahden perheen keskinäinen asuntojen vaihto. 3. KOKOUS Jaosto päätti myöntää asuinhuoneiston B 39 as 7, 1h+kk=35 m 2, Anja Hurmeelle. Valinnassa käytettiin edellisen asunnonjaon hakemuksia. Tuolloin oli haettavana E 5 A 11 asuntoon, 1h+kk=33m 2, yhteensä 102 kpl. Edellisen asunnonhaun päätöksestä tiedotettaessa mainittiin hakijoille lähiaikoina mahdollisesti vapautuvien asuntojen asukasvalinnoissa käytettävän kyseisiä hakemuksia. Lisäksi jaosto hyväksyi kahden perheen keskinäisen asunnon vaihdon. 4. KOKOUS Jaosto hyväksyi kahden ruokakunnan keskinäisen asunnon vaihdon. 5. KOKOUS Jaosto merkitsi tiedoksi huoneenvuokralain 45 mukaisen vuokraoikeuden siirron yhden asuinhuoneiston osalta. Hoitokunta tarjosi vaihdettavaksi kaksi asuntoa hoitokunnan asunnoissa vakinaisessa vuokrasuhteessa asuville henkilöille. Vaihtohakemuksia tuli yhteensä neljä kappaletta. Jaosto päätti seuraavista asukasvalinnoista: työtila-asunto A 5 E 6 Outi Mansikkamäki ja asuinhuoneisto C 76 A 2 Hannele Aro. Asuntojaostolla ei kuluvan vuoden aikana ole ollut mitään suurempaa asuntopottia jaettavanaan. Potentiaalisia hakijoita kyllä riittäisi, mutta jaettavat asunnot ovat vähissä. Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Risto J. Heikkilä puh , Asukasedustajalta Parakkikaupan paikaksi Rantakassun takapuoli (eihän se siis etupuolelle tule!) on hyvä, kun se jonnekin täytyy sijoittaa kuitenkin. Saapahan Arjakin ihailla sitä kauneutta ikkunastaan. Tällä sijoittelulla ei myöskään suokkilaisten kauppamatka juuri muutu. Edelleen olen sitä mieltä, että leirikoulurakennus sopisi kaupaksi parhaiten. Nimimerkki Eläköön Kauppiaskortteli! Iloista Joulua toivottaa Suomenlinnailmiö ry Viime lehden ilmestymisen jälkeen on sekä Suomenlinnan hoitokunnan suunnittelujaosto että johtokunta kokoontunut yhden kerran. Alla katsaus kokouksissa käsiteltyihin asioihin. Suunnittelujaosto kokoontui Esityslistalla oli seuraavia tiedotuksia: Pohjoismainen nykytaiteen instituutti lopettaa toimintansa vuodenvaihteessa. Sen tilalle perustetaan uusi kulttuuri-instituutti, joka jatkaa toimintaansa edeltäjänsä tiloissa, näyttelytiloja lukuun ottamatta. Kaupan tilanteesta kerrottiin, että hoitokunta on allekirjoittanut Tradekan kanssa aiesopimuksen tilapäisen elintarvikemyymälän vuokraamisesta viideksi vuodeksi. Väliaikaista vuokrasuhdetta ei tarvitse kilpailuttaa. Rakennus pystytetään Rantakasarmin viereen, viljelypalstojen eteen. Jaoston jäsenistössä esiintyi huolta väliaikaisen rakennuksen mahdollisesta muuttumisesta hyvinkin pitkäaikaiseksi. Hoitokunnan johtaja vakuutti, että viisi vuotta kyllä riittää ongelman ratkaisemiseksi. Asemakaavoituksen liittyvä nimistöehdotus merkittiin tiedoksi. Varsinaisia suunnitteluasioita olivat asemakaavoitukseen liittyvät suojelumääräykset ja Suomenlinnan kunnostusohjelma Suojelumääräysten tavoitteena on laatia tarkemmat suojeluperiaatteet, joilla varmistetaan rakennuskannan säilyminen. Asiasta keskusteltiin, ja selvittely jatkuu. Suomenlinnan kunnostusohjelmasta jaostolle esiteltiin viime kokouksesta tarkennettu ohjelma, joka hyväksyttiin johtokunnalle esiteltäväksi. Suomenlinnan hoitokunnan johtokunta kokoontui joululounaalle Kokouksessa hyväksyttiin yllämainittu kunnostusohjelma liitettäväksi OPM:n kanssa tehtävään tulossopimukseen. Kauppa-asiasta kerrottiin, että väliaikainen elementtirakennus on vuokrattu ja nyt pyritään siihen, että väliaikainen kauppa aukeaa 1.maaliskuuta. Johtokunta hyväksyi kaupan sijoituspaikan ja siitä hoitokunnalle aiheutuvat kustannukset. Seuraavat kokoukset ovatkin sitten vasta helmi- ja maalikuussa. Hoitokunnan asukastyytyväisyyskysely tuli postilaatikosta. Paljon on hyvin, mutta toki on myös parantamisen varaa. Jos jossakin on kehittämistä, niin asukastiedotuksessa. Olkaapa yhteyksissä, Magdalena af Hällström

5 5 Laululauantai täytti Upseerikerhon juhlasalin Linnoituksen laulajat ja ala-asteen kuoro lauloivat ja laulattivat Lokakuun viimeinen lauantai avasi silmänsä tuulisena ja kirpeänä. Pilvenlongat hölkkäsivät taivaalla ja ääntään availeva kuorolainen vilkuili huolissaan tilannetta maassa ja ilmassa. Kuinka moni laulun ystävä saapuisi Upseerikerholle, jos tuuli vielä julmistuisi tästä ja vettäkin sataa lotkottaisi? Vaan turha oli laulajan huoli! Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua oli ovella ja lipunmyynnissä jo lievää tungosta. Ja kun sitten lapset aloittelivat ensimmäistä numeroaan, Aamuhämärässä, olivat istumapaikat lähes viimeistä myöten varattuja. Ala-asteen vastasyntynyt, toistaiseksi nimetön kuoro valloitti kuulijakunnan sydämet. Aamuhämärässä laulettiin hymysuin ja tuttu Kanoottilaulu meni hienosti. Raikuvat aplodit olivat ansaittuja. Linnoituksen laulajat esitti muutamia jo keväällä kuultuja numeroita ja niiden lisäksi uutuuksina joitakin meriaiheisia kappaleita, kuten Jermu Koivukosken sovittaman Tango merellä. Kuoro osoitti myös kielitaitoisuutensa muun muassa norjalaissävellyksessä Vessleblomme. Yhteislaulua, ala-asteen kuoroa ja Linnoituksen laulajia johti Piritta Koivukoski, tuo musiikin hurmaava ikiliikkuja. Piritan appiukoksi paljastunut hanuristi Juhani Niemi antoi säestävää pontta ala-asteen kuorolle ja yhteislaululle. Ohjelma sujui jouhevasti, välillä laulettiin yhdessä perinteisiä merimieslauluja ja välillä annettiin Linnoituksen laulajien kaiuttaa äänensä korkeuksiin. Tunnelma oli iloinen ja rento, baarista sai virvokkeita ja pikkusuolaista joka makuun ja nauru oli herkässä. Jälkipuinnitkin menivät monilta laulun merkeissä. Kun laskee, että paikalla oli noin 60 aikuista ja 35 lasta, voi todeta, että Laululauantai lunasti paikkansa Suomenlinnan monimuotoisessa yhdessäoloperinteessä. Tämä järjestetään uudestaan viimeistään ensi vuonna! Helena Valve Toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille suomenlinnalaisille. Suomenlinnan Upseerikerho ry. Valistusajan tyyli ja tavat pukukurssi Suomenlinnassa Olemme tottuneet moninaiseen muotiin ja valitsemaan itse vaatteemme. Entä, jos eduskunta säätäisi pukeutumisasetuksella kansallisen puvun pakolliseksi vaatteeksi kaikille? Tämä ei ehkä onnistuisi nykypäivän Suomessa, mutta siirtykäämme ajassa taaksepäin 1700-luvulle, jolloin valtio saneli muotipuvun kuosin. Ruotsi-Suomessa taisteltiin uutterasti loisteliasta pukeutumista vastaan. Muoti ja sen muutokset olivatkin tärkeitä yhteiskunnallisia kysymyksiä, joista keskusteltiin ja kiisteltiin valtiopäiviä myöden. Suurin vaikutus muodin kulkuun oli valtiopäivillä säädetyillä ylellisyysasetuksilla, joilla muodinmuutoksia pyrittiin hillitsemään Sanna Pietilä ja jopa estämään. Hieno, kalliista kankaasta valmistettu puku oli statussymboli, jolla korostettiin yhteiskunta-asemaa, siksi ylellisyysasetuksia vastustettiin. Pukeutuminen oli säätysidonnaista, vain säätyläisillä oli oikeus käyttää muotipukuja. Tukholman hovi muodosti muodikkaan pukeutumisen esikuvan koko valtakunnalle. PUKUKURSSI TALVESTA KEVÄÄSEEN Kurssilla tutustutaan 1700-luvun pukeutumiseen ja siihen vaikuttaneisiin ylellisyysasetuksiin, sekä valistusajan kauneusihanteisiin ja kampauksiin. Kevään aikana kurssilaiset valmistavat valitsemansa pukumallin, joiden lisäksi on mahdollisuus tehdä ajanmukaiset pohjaamattomat kengät. Kädentaitojen lisäksi harjoitellaan menuetin kuvioita ja tutustutaan ajan tapoihin ja huvituksiin. Kurssi alkaa tiistaina ja päättäjäiset ovat toukokuussa Ehrensvärd-museossa. Kurssille osallistuminen ei edellytä suuria ompelu- ja kaavoitustaitoja. Lapsetkin voivat osallistua, mutta alle 12-vuotiaat vanhemman kanssa. Kurssi järjestetään yhteistyössä Suomenlinnaseuran kanssa. TIEDUSTELUT JA ILMOITTAUTUMISET: Sanna Pietilä, Ehrensvärd-seura Maikki Rantala, Suomenlinnaseura Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! toivottaa Ehrensvärd-seura Samfundet Ehrensvärd

6 6 Suomenlinnan kaupunginosatapahtuma ottaa tuulta alleen Viime Sanomissa kerrottiin ajatuksesta järjestää Suomenlinnan oma kaupunginosatapahtuma lokakuisena viikonloppuna syksyllä Idea on saanut niin innostuneen vastaanoton, että nyt meillä on HANKE! Idean takana on tietysti Viapori Forum ja puuhassa on kumppanina Suomenlinnaseura. Tarkoitus on siis järjestää suomenlinnalaisten osaamiseen pohjautuva kaupunginosatapahtuma, jonka järjestämisessä olisivat mukana mahdollisimman monet tahot. Tapahtuma on suunnattu sekä suomenlinnalaisille että muille helsinkiläisille ja turisteille. Odotamme kaupunkilaisten tulevan sankoin joukoin todistamaan meidän erinomaisuuttamme, selvittää Forumin puuhanainen Riikka Rahi. Ohjelmaa pyritään kehittämään tasapuolisesti lapsiperheille, nuorille ja varttuneille. Kaupunginosatapahtumaan nivoutuvat myös Suomenlinnan kirjaston 50-vuotisjuhla, Walli-teatterin 10-vuotisjuhla ja telakointiviikonloppu. Suomenlinnan hoitokunta suhtautuu hankkeeseen suopeasti, koska sen avulla voidaan laajentaa Suomenlinnan matkailusesonkia varsinaisen turistisesongin ulkopuolelle. Hoitokunta on jo luvannut Fersenin salin tapahtuman käyttöön. Myös kirkko on käytössä koko tapahtuman ajan. KOORDINOINTI KOREITTAIN Syksyllä pidetyssä epävirallisessa kokouksessa kartoitettiin tilannetta ja päätettiin perustaa korit eri alojen osaajien panoksen kartoittamiseksi ja ideoiden jalostamiseksi. Korien omistajiin voivat kaikki innokkaat osaajat ja auttavat kädet ottaa yhteyttä. Tässä listatut asiat ovat siis alustavia, monia muita ideoita on vireillä ja mukaan mahtuu! Tapahtuma vaatii ison panoksen tekijöiltään, sanoo Viapori Forumin puheenjohtaja Esa Toivanen. Hän näkee Viapori Forumin idean toteutuvan tässä hyvin: se organisoi ja kokoaa yhteen tekijät. Kuten sanottu, nyt on tarkoitus näyttää Helsingille, että Suomenlinna on kaupunginosista osaavin, virein ja kaikin puolin paras! Musiikki Koordinoijat Piritta Koivukoski ja Ari Pitkänen - Kaartin soittokunta on mukana kaikkina päivinä, - Linnoituksen laulajat -kuoro valmistaa tapahtumaan ohjelmaa, - perusteilla oleva lapsikuoro esiintyy, - koulun bändi sekä harrastajabändit esiintyvät. Kuvataide ja kirjallisuus Kirsi Kunelius ja Markku Tanttu - suunnitteilla esitellä suomenlinnalaisia kuvataiteilijoita ja kirjailijoita, myös ITEtaiteilijoita, - kirjaston 50-vuotisjuhla Teatteri Kirsi Kunelius ja Arja Asikainen - Walli-teatteri osallistuu tapahtumaan, mahdollisesti myös lasten teatteri. Kädentaitajat Esa Toivanen ja Markku Tanttu Lapset ja liikunta Laura Kairamo ja Tiina Virolainen Ruoka ja suomenlinnalainen elämäntapa Esa Toivanen ja Riikka Rahi Luonto Riikka Rahi Sotilasperinne Ilkka Sompio Tulli ja merivartiosto Jarmo Kauppinen Meri ja telakka Riikka Rahi ja Esa Toivanen Hoitokunta Tiina Virolainen Rahoitus ja tiedotus Esa Toivanen, Riikka Rahi ja Juha Bäck Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus on jo luvannut tukeaan tapahtumalle. Tukea anotaan myös opetusministeriöltä ja sponsorien innostusta kartoitetaan. Tavoitteena on, että esiintyjät tulevat ilmaiseksi ja että myös suurin osa tapahtumista olisi ilmaisia. Mahdollisesti järjestetään yksi maksullinen konsertti. Tapahtumapaikat, aikataulut ja osallistujat Tapahtumapaikat ovat sisätiloja: ravitsemusliikkeet, museot, telakat, kirkko, koulu, leirikoulu, tulli, merivartiosto, Merisotakoulu, Studio, galleriat ja työpajat. Tapahtumaan ja sen järjestelyihin voivat osallistua kaikki halukkaat: suomenlinnalaiset yrittäjät, yhdistykset, järjestöt ja yksityishenkilöt. OTA YHTEYTTÄ HANKKEEN VETÄJIIN: Juha Bäck, Suomenlinnaseura, puh Riikka Rahi, puh Esa Toivanen, Viapori Forum, puh Seuraava palaveri pidetään loppiaisen jälkeen. Mikä ihmeen Viapori Forum? Tilaisuuden järjestää Viapori Forum. Pääsymaksu on 6 euroa. Näin luki jälleen viestissä, jossa kerrottiin, että King s Gate Band ja The Lost Ferry esiintyivät joulutapahtuman yhteydessä Panimolla. Mikä tämä Viapori Forum oikein on? Asiasta tuntuu olevan erilaisia käsityksiä. Yksi luulee, että Forum on joku hoitokunnan kulttuurielin, toinen uskoo sen toimivan opetusministeriön nimiin. Ei, ei ja ei, sanoo Esa Toivanen, yhdistyksen puheenjohtaja. Viapori Forum on yksityisten ihmisten perustama kulttuuriyhdistys, sillä ei ole mitään yhteyksiä viranomaisiin paitsi, että se lähettää niille raha-anomuksia. Yhdistys ei myöskään ole osa Suomenlinnaseuraa. KOURALLINEN JÄSENIÄ Viapori Forum ry sai alkunsa suomenlinnalaisten taiteilijoiden piiristä. Oli monenlaista osaamista ja halua tehdä erilaisia hankkeita, mutta ei forumia, jolla niitä voitaisiin toteuttaa. Niinpä keväällä 2000 joukko saarella asuvia taiteilijoita ja kulttuurin parissa työskenteleviä henkilöitä perusti Viapori Forumin. Yhdistyksellä on kokonaista 20 jäsentä. Jäsenhankintaa on jonkin verran tehty, ja parhaimmillaan jäseniä on ollut 30! Forumin jäsenyys ei edellytä kulttuurin ammattilaisuutta. Kulttuurin harrastus olisi toivottavaa, samoin kuin jonkinlainen panos toimintaan, sanoo Toivanen. ELÄVÖITTÄVIÄ HANKKEITA Forumin sääntöihin kirjattuna tarkoituksena on elävöittää hankkeillaan Suomenlinnaa ja sen kulttuurielämää maailmanperintökohteen edellyttämällä tavalla. Tähän jouluun mennessä yhdistys elävöittänyt näitä saaria järjestämällä noin 40 pieni- tai isompimuotoista tapahtumaa. Rahasta on ollut koko ajan pulaa, mutta on tehty talkoilla, sanoo Riikka Rahi, yksi yhdistyksen aktiiveista. Ollaksemme näin pieni ja vaatimaton yhdistys, aika paljon on saatu aikaan. Lukuisten näyttelyiden, konserttien, runo- ja lauluiltojen, lasten taidetapahtumien joukosta Rahi ja Toivanen nostavat muutamia ylitse muiden. JUKEBOKSISTA JAZZIIN Mieleen on jäänyt aivan ensimmäinen, maaliskuussa 2001 järjestetty Lassi Nummi-runoilta. Erik Bruun, setelinpiirtäjä -näyttelyn aukioloa jatkettiin kahteen kertaan, kunnes se matkasi esille myös Belgiaan. Ensimmäiset kaksi Viapori Jazz -tapahtumaa olivat myös Forumin työn tulosta. Sittemmin tapahtuman pääjärjestäjäksi perustettiin oma yhdistys. Joulutapahtuman perinteeksi muodostunut elävä jukebox syntyi vuonna 2002 yhteistyössä Taidekoulu Maan ja hoitokunnan kanssa. Yksi tärkeä ja jatkuva Forumin projekti on vuonna 2004 aloitettu Tarinat, jossa kerätään Suomenlinnassa pitkään asuneiden ihmisten tarinoita arjesta ja juhlasta. Tapahtumamme on otettu hyvin vastaan, sanovat forumilaiset ja kiittelevät mm. hoitokuntaa yhteistyöstä. Yleisöä tapahtumiin ei ole aina löytynyt niin paljon kuin olisi toivottu ja se on välillä turhauttavaa. WINTER BLUES TULEE TAAS Yleisömenestykseksi sen sijaan ylsi viime talvena järjestetty Viapori Winter Blues -tapahtuma, joka vaati tekijöiltään valtavan panoksen soppapalkalla. Maaliskuun alussa Winter Blues tulee taas, nyt kaksipäiväisenä. Ohjelmassa on tuttujen saarelaisbändien lisäksi myös Nimiä, kuten J. Karjalainen ja Tuomari Nurmio. Tänä vuonna ala-aste on mukana myös kuvataiteen ja tanssin keinoin, ja bändi on aloittanut omien biisien tekemisen jo lokakuussa. Nyt myös takaamme, että soppaa riittää eivätkä juomatkaan lopu kesken, lupaavat Viapori Forumin puuhaihmiset Rahi ja Toivanen. Kaija Tuomisto Kaupunkiosatapahtumaa koordinoivat: Juha Bäck, Suomenlinna seura ry Riikka Rahi, Viapori Forum ry Esa Toivanen, Viapori Forum ry

7 7 Valoa kansalle Suomenlinnasta on opastettu merenkulkijoita 1700-luvulta lähtien. Suomenlinnassa ja Harmajan kallioluodolla on ollut useamman sadan vuoden ajan merimerkit, jotka ovat opastaneet Helsinkiin purjehtijoita turvallisesti uloimpien karikkojen ohi. Helsingin väylän taaempana merkkinä oli vuodesta 1749 alkaen Thunbergin mylly, joka näkyi Suomenlinnasta kauas avomerelle. Krimin sodan aikana vuonna 1854 vihollisen merenkulun kiusaksi mylly purettiin. Helsingin väylän ylemmäksi merkiksi valmistui kuitenkin samana vuonna Aleksanteri Nevskin ortodoksinen varuskuntakirkko, se ylennettiin vuonna 1891 katedraalin arvoon. Kirkolla tuli olemaan jopa Thunbergin myllyä suurempi merkitys merenkulkijoille. Reijo Kivelä NELJÄN VÄLÄHDYKSEN RYTMI Helsingin sisääntuloväylä valaistiin vuonna Tuolloin kirkko ei vielä toiminut valaistuna, vaan Kustaanmiekkaan ja Iso Mustasaaren itärannalle pystytetyt, kaasuöljyvaloilla valaistut, loistokojut muodostivat valaistun linjan Harmajan rautamajakan kanssa. Kirkolla oli kuitenkin edelleen erittäin tärkeä merkitys merenkulun laitteena. Maamme itsenäistyttyä kirkko menetti varsin pikaisesti ortodoksisen katedraalin nimen ja kupolinsa. Se vihittiin luterilaiseksi varuskuntakirkoksi , nykyiseen muotoonsa se valmistui kuitenkin vasta Tuolloin kirkosta tuli myös tuttua neljän välähdyksen rytmistä valoa lähettävä lento- ja merimajakka. Linssistön yläosa lähettää ylöspäin suunnattua valoa lentäjille ja alaosa horisonttiin suunnattua valoa merenkulkijoille. Vuonna 1984 Suomenlinnan majakka varustettiin tutkamajakalla eli raconilla. Tuolloin majakan merkitys merenkulkijoille lisääntyi entisestään. Tuo merkitys on toki sittemmin vähentynyt merenkulun ja ilmailun paikanmäärityslaitteiden valtavan kehityksen myötä. SUOMEN KORKEIN MAJAKKA Me suomenlinnalaiset olemme aiheesta ylpeitä majakkaharvinaisuudestamme. Suomenlinnan majakan valon korkeus merenpinnasta on 54,2 m. Tuolla perusteella se on Suomen korkein majakka, sillä Bengtskärin majakka on neljä metriä korkeampi maanpinnasta laskettuna. SAARNAA LINJALOISTOSSA Tietysti Suomenlinnan majakka on harvinainen majakka, jossa on kirkko, tai kirkko, jossa on majakka, kuinka kukin asian haluaa nähdä. Harvinaisuudella ei kuitenkaan kannata liikaa elvistellä. Kilpailijoita toki löytyy. Irlantilaisen The Baily-majakan valo on lähes neljä kertaa korkeammalla merenpinnasta. Utön saaren asukkaat rakensivat 1800-luvun alussa majakkansa neljänteen kerrokseen kirkon. Oulun tuomiokirkko toimi ns. Laitakarin linjan takimmaisena linjaloistona vuosina ja siitä eteenpäin purjehdusmerkkinä. Seppo Laurell kirjoittaa loistavassa kirjassaan Suomen majakat: Lienevätköhän Oulun tuomiorovastit ja muut papit koskaan edes tienneet, että vuosina he ovat saarnanneet linjaloistossa, mutta siitä eteenpäin ainoastaan purjehdusmerkissä. Luultavasti Suomenlinnassa saarnaavat papit tietävät saarnaavansa majakassa, ainakin näinä pimeimpinä aikoina. Lähes 80 vuotta Suomenlinnan majakka on lähettänyt tuota niin turvallista neljän välähdyksen rytmistä valoaan. Se on lähettänyt sitä kirkon tornista kaikkiin uskontokuntiin kuuluville ja kuulumattomille, kaiken värisille ja rotuisille, naisille ja miehille ja tietysti myös lapsille tasapuolisesti. Olli Varjonen Lähteet: Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisu 17: Suomenlinnan rakennusten historia, Seppo Laurell: Suomen majakat, Sharma Krauskopf: Irish Lighthouses Reijo Kivelä Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Kaikille Suomenlinnalaisille Suomenlinnan Venekerho Ry.

8 8 Meri Nenosen monet kasvot Enna Jokela Yhtenä tärkeimpänä roolityönään Meri pitää Teatteri Jurkassa vuonna 2003 esittämäänsä klassikkoroolia Neiti Julieta, joka on poikinut muita kiinnostavia töitä. Televisiossa merkittävin kokemus on toistaiseksi ollut Mira Katajan rooli Kylmäverisesti sinun -tv-sarjassa, jossa Meri oli mukana vuosien 2000 ja 2002 tuotantokausina. Ne ovat kantaneet hedelmää paitsi uralla myös perhe-elämässä: Molempien kuvausjaksojen päätteeksi tulin raskaaksi, Meri paljastaa hymyillen. Hyvä esimerkki Merin monipuolisuudesta on ensi-iltansa viime keväänä Kokoteatterissa saanut Itselaukaisin, joka palkittiin myös Sarajevon Teatterijuhlilla. Merin itsensä luoma ja tulkitsema tunnin mittainen sanaton teatteriesitys yhdistää teatteria ja tanssia. Olen avoin hyvin erilaisille töille ja olen aina ollut kiinnostunut eri välineistä, joiden avulla näyttelijän ammattitaidolla voi työskennellä, Meri valottaa. Ammattinsa hyvinä puolina Meri pitääkin työn monipuolisuutta ja antoisuutta sekä mahdollisuutta työskennellä hyvin erilaisten ihmisten kanssa. Toisaalta työn nurjakin puoli on ehtinyt tulla tutuksi. Lavalle on noustava, oli kuumeessa tai ei. Mutta miten onnistut yhdistämään erittäin epäsäännöllisen työn ja perheen? Pyrimme mieheni kanssa yhteistyössä pyörittämään rumbaa. Ja äitini on ykkösluokan lastenhoitovarmistus! Merin lempipaikkoja Suomenlinnassa ovat Länskärin ja Kustiksen rannat. Tärkeintä näyttelijälle on luottamus niin itseensä kuin vastanäyttelijöihin, sanoo Länskärilla asuva Meri Nenonen, jonka kasvot ja monipuolisen osaamisen Rikospoliisi ei laula -tv-sarja toi jälleen esiin. Meri Nenosen paneutuminen rikoskomisario Anna Joutsamon sielunmaisemaan alkoi, kun suomenlinnalainen ohjaaja Jarmo Lampela pyysi häntä mukaan Rikospoliisi ei laula -tv-sarjaan. Merin puoliso Juha Kukkonen näytteli vastikään esitetyn sarjan keskushahmoa, komisario Takamäkeä. Lisäksi eri jaksoissa vieraili suomenlinnalaisnäyttelijöitä, muun muassa Susanna Anteroinen, Tarja Matilainen ja Aarni Kivinen, sekä pikkurooleissa vilahti muitakin saarelaisia, esimerkiksi Jani Kiiskinen, Jukka Perko, Vesasen pojat... Saimme kommentoida käsikirjoitusta, josta saimme luettavaksemme useammankin version, Meri kuvailee sarjan syntyprosessia. Lisäksi luin Sipilän kirjat. Roolihahmojen sijaan ne painottuvat itse poliisityöhön. Jarmolla olikin tilaa työstää ja täyttää hahmoja. Joutsamon hahmossa oli Merin mielestä mielenkiintoisinta tietynlainen sulkeutuneisuus tunnepuolen asioissa. Toisaalta hän on erittäin tunnollinen työssään, Meri pohtii roolihahmoaan. Onko luonteissanne jotain samaa? Kyllä, valikoiva tunnollisuus joka on Joutsamossa puhjennut kukkaan, Meri naurahtaa. Totta puhuen itsessäni on paitsi tunnollisuutta myös perfektionismia. Haluaisin olla armollisempi itselleni. Yritän opettaa lapsilleni, että kaikessa ei tarvitse olla hyvä. Näyttelijän tärkein ominaisuus on Merin mielestä luottamus ja usko itseensä. Työn onnistumisen kannalta on ratkaisevaa, että myös näyttelijöiden välille syntyy luottamus. Siksi tuttujen äyttelijöiden, esimerkiksi suokkilaiskollegojen, kanssa on hauska näytellä. Sama pätee Juhan kanssa näyttelemiseen. HAAVEINA KAMPAAJAN TAI NÄYTTELIJÄN AMMATTI Palataan vielä lähtöruutuun eli miten päädyit näyttelijäksi? Halusin pienestä pitäen joko kampaajaksi tai esiintyväksi taiteilijaksi vaihtoehtoina näyttelijän tai tanssijan ammatti. Kahden viikon kampaamoharjoittelu 14-vuotiaana kuitenkin riitti ja jäljelle jäi näyttelijän tai tanssijan ammatti. Harrastin pitkään aktiivisesti myös tanssia, mutta lukioiässä näytteleminen vei voiton, Meri kertoo valinnastaan. Ensikosketuksen tulevaan ammattiinsa Meri sai jo varhain ala-asteella. Meitä oli koulussa kolmen tytön poppoo, joka yhdessä ideoi erilaisia näytelmiä ja tuotantoamme oli paljonkin. Mutta Nurmijärvellä oli aika vähäiset mahdollisuudet teatterintekoon. Siksi lähdin yläasteen jälkeen Kallion ilmaisupainotteiseen lukioon. Teatterikorkeakoulun ovet avautuivat toisella yrittämällä. Meri oli tuolloin vasta 20-vuotias ja vuosikurssinsa kuopus. Kaksi ensimmäistä vuotta olivat ihan hirveitä. Mulla oli kova näytön paikka, mutta samalla oma persoona oli täydellisessä myllerryksessä. Odotin, että ne havaitsevat tehneensä virhevalinnan ja heittävät mut sieltä pian pellolle. Vasta kolmantena vuotena alkoi sujua, Meri muistelee teatterikouluaikaansa. Valmistumisestaan lähtien Meri on työskennellyt freelancerinä. Alkuvaiheessa sain kiinnitystarjouksia, mutta olin jo sopinut muita töitä, ja sen jälkeen tarjouksia ei enää tullutkaan, Meri toteaa. Maakuntateatteriin lähtö olisi muutenkin ollut iso valinta, koska Juha oli kiinnitetty heti valmistumisensa jälkeen ryhmäteatteriin ja olimme asettuneet Helsinkiin. Parasta freelancerinä on Merin mielestä valinnanvapaus ja mahdollisuus tehdä monenlaisia töitä monenlaisissa eri kokoonpanoissa. Voin toimia monella eri saralla ja ideoida myös omia juttuja. Se sopii hyvin minulle, Meri kertoo tyytyväisenä. Toisaalta pahinta on tyhjän paikan kammo, kun mitään työtä ei ole näkyvissä. Sen kestäminen on vaikeinta. NEITI JULIE, KYLMÄVERISESTI SINUN... SUOMENLINNALAINEN VUODESTA 2003 Suomenlinnaan Meri muutti perheineen vuoden 2003 keväällä siitäkin huolimatta, että oli vielä vuotta aiemmin ilmoittanut, ettei koskaan muuttaisi Suokkiin, koska siellä on liikaa vettä ja tuulta. Asuimme ensin vuoden päivät alivuokralaisina Ison Mustasaaren kauppiaskorttelin talossa, jonka vakiasukkaat olivat maailmanympäripurjehduksella. Halusimme asettua pysyvästi saareen ja aloitimme asunnonmetsästyksen. Vuoden 2004 keväällä Länskäriltä vapautui sopiva asunto. Olemme viihtyneet todella hyvin. Ensimmäistä kertaa elämässä tunnen juurtuneeni jonnekin, Meri kertoo tyytyväisenä. Yhteistyö teatteri- ja elokuva-alalla toimivien suokkilaisten kanssa on ollut vilkasta ja antoisaa. Meri ja Juha näyttelivät molemmat Suomenlinnan lastenkesäteatterissa kahtena edelliskesänä esitetyssä Avaruussukeltajassa. Jarmo Lampelan idean ja tekstin pohjalta suokkilaisnäyttelijöiden voimin syntynyt esitys veti molempina kesinä katsomon täyteen. Yhteistuumin syntyy erilaisia ideoita, Meri valottaa. Esimerkiksi Suomenlinnan nukkeja lelumuseoon on suunnitteilla talvikausiksi lasten satutuokioita. Suomenlinnassa asuminen merkitsee Merille ensisijaisesti rauhaa. Suorastaan rakastan sitä tunnetta, kun lautta lähtee kauppatorilta ja Helsinki jää taka-alalle. Elän edelleen kuherruskuukauttani saaressa. Kaikki on täällä hyvin, kunhan perusasiat pysyvät kunnossa - eli ala-aste, päiväkoti ja kauppa säilyvät. Maija Metsä-Pauri PARRASVALOISSA MERI NENONEN Ikä: 33 Syntynyt Helsingissä, lapsuuden kotipaikka Nurmijärvellä Koulutus: teatteritaiteen maisteri Ammatti: näyttelijä Perhe: puoliso näyttelijä Juha Kukkonen, lapset Julius, 6 ja Pietu, 4 Harrastukset: jooga, kasvimaan hoito. Komedia vai tragedia?: tragikomedia Teatteri vai elokuva?: hyvässä porukassa hyvä juttu Esikuva?: Brasilialainen Denise Stoklos, yhden naisen esityksiä tekevä miimikko Motto?: Ainoa pysyvä asia elämässä on, että mikään ei ole pysyvää.

9 9 Hoitokunnan kuulumisia HYLKÄÄVÄ PÄÄTÖS PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOVALITUKSESTA H ämeenlinnan hallinto-oikeus antoi hylkäävän päätöksen hoitokunnan valitusasiassa koskien pelastustoimen palvelutasoa Suomenlinnassa. Hallinto-oikeus perustelee päätöstään vähäisillä henkilöturvallisuusriskillä sekä onnettomuuksien vähäisellä määrällä, mikä ei hallinto-oikeuden mukaan anna aihetta ylläpitää alueella sisäministeriön toimintavalmiusohjeesta parempaa pelastusvalmiutta. Hallinto-oikeus hylkäsi hoitokunnan vaatimukset asiantuntijakatselmuksen toimittamisesta, lausuntojen hankkimisesta sekä oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta. Hoitokunta käyttää hallintokäyttölain mukaista oikeuttaan valittaa päätöksen paloturvallisuuteen liittyvästä ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Johtaja Jaakko Antti-Poika esittää seuraavassa Maailmanperintöasiain neuvottelukunnan kokouksessa kaikkia Suomen kohteita palvelevan ratkaisun valmistelun käynnistämistä. ASUKASKYSELY Hoitokunta teettää kolmen vuoden välein asukaskyselyn viraston isännöimissä asunnoissa ja työhuoneissa. Kysymyksillä mitataan tyytyväisyyttä mm. vuokrahuoneistoissa ja ulkoalueilla tehtyihin korjaus-, siivous- ja huoltotöihin. Kysymykset ovat vertailtavuuden vuoksi samat kuin aikaisempina vuosina. Asukkaiden antaman palautteen pohjalta tarvittaessa tarkistetaan laatua koskevia tavoitteita. Kysely toteutetaan joulukuussa Psyco Oy:n toimesta. Hoitokunta toivoo runsasta osallistumista. KAUPAN PAIKKA Siwan vuokrasopimuksen päättyminen entisessä Elannon kauppakiinteistössä on teettänyt hoitokunnassa selvitystyötä toukokuusta lähtien talon omistavan yhtiön ilmoitettua virastollemme talossa käynnistyvästä remontista. Kaupan lopettamiselta vältyttiin, kun hoitokunta ja Siwaa pitävä Tradeka solmivat sopimuksen kauppatoiminnan jatkamisesta linnoituksessa. Hoitokunta katsoo, että päivittäistavarakauppa on linnoitussaarilla välttämätön ja että linnoituksessa asuvien elämä vaikeutuisi huomattavasti, jos kauppa joutuisi lähtemään linnoituksesta. Tilannetta hankaloittaa hoitokunnan asema valtion virastona. Toisin sanoen, jos yksityistalon omistaja ei jatka vuokrasopimusta yksityisen yrityksen kanssa, valtiota edustava hoitokunta voi vain todeta näin tapahtuneen. Hoitokunnan tehtävä on määrätty laissa: Suomenlinnan hallinnointi, restaurointi, kunnossapito ja kehittäminen. Kauppaa ei hoitokunta voi pitää, mutta hoitokunnassa nähtiin keväällä mahdollisuus saada johtokunnalta siunaus kauppakiinteistön ostamiseen, jos se on myytävänä. Perustelimme pyyntöämme linnoituksen elinvoimaisuuden säilyttämisellä. Korjattuaan liiketilan hoitokunta voisi vuokrata liiketilaa päivittäistavarakaupalle. Suostumus hoitokunnan kuluvan vuoden budjetin puitteissa saatiin, mutta tarjouksemme oli riittämätön. Tilapäistila lähellä nykyistä kauppaa antaa aikaa ratkaisun löytymiselle. VIAPORIN KAPINA VIIMEISTÄ PÄIVÄÄ Suomenlinna-museon kesänäyttely on esillä vuoden loppuun. Suomenlinnakeskus muistuttaa, että asukkaat pääsevät 60 tuntia Viaporin kapina näyttelyyn Suomenlinnakortilla. Keskus on avoinna joka päivä klo paitsi jouluaattona, joulupäivänä ja uudenvuodenpäivänä. Aulassa oleva Linnoitustontun postitoimisto on avoinna samoina aikoina. Auditoriossa esitetään puolen tunnin välein Suomenlinna Experience -laajakangasesitystä, jossa voi käydä kertaamassa kotisaarten historiaa. Synnöve Vaari PIENI Taidegrafiikan myyntikokoelma Galleria Rantakasarmi kiittää suomenlinnalaisia hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana. Toivotamme rauhallista joulua ja onnea vuodelle W W W. H E L S I N G I N T A I T E I L I J A S E U R A. F I AVOINNA TI-TO , PE-SU SUOMENLINNA C HELSINKI PUH METTA SAVOLAINEN: TOIVO, 2002 (VIIVASYÖVYTYS, 4,5 7 CM) VIIMEISIÄ VIEDÄÄN! Vielä on jonkin verran jäljellä Rauhallista Joulua Suomenlinnan koulun 6. luokan oppilaiden piirustuksista koottua kalenteria, jolla kerätään varoja luokan leirikouluretkeen. Kysy koululta tai koululaisilta, hinta 10 euroa. Kalenterin myynnistä kertyneet varat käytetään 6.luokan leirikouluretkeen ensi keväänä. Suunnitteilla on tehdä kolmen päivän leirikouluristeily Kristina Brahella Turun saaristoon. Suomenlinnan koulu on Helsingin SUOMENLINNAN HOITOKUNTA kaupungin pienin, oppilaita on 73 ja opettajia 5.

10 10 Via Relaxo tulee myös asiakkaan luo Hieroja Enna Jokelalla on rentouttavat otteet Kaisa Kuuranne esittää toiveitansa käsittelyn voimakkuudesta. Sama voimakkuus voi yhdestä tuntua liian kovalta ja toisesta silkalta sivelyltä. OIVA APU MONEEN VAIVAAN Hoidot aloitetaan asiakkaan tilanteen kartoituksella. Hoidon kestoon ei ole yleispätevää mittaa. Joskus riittää pari, kolme kertaa, joidenkin taas olisi hyvä käydä hieronnassa säännöllisesti. - Klassinen hieronta on luonteva apu lihasjännityksiin, se rauhoittaa keskushermostoa ja edistää mielihyvähormonien syntymistä. Hieronnan avulla voidaan vilkastuttaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, nopeuttaa lihasten palautumista rasituksen jälkeen ja rentouttaa näin koko kehoa, vahvistaa Enna ja paljastaa laajentavansa osaamistaan. - Olen menossa intialaisen päähieronnan kurssille. Tiesitkö muuten, että Internetissä toimivan Wikipedia-sanakirjan mukaan sampoosana juontuu hindinkielisestä sanasta champna, joka tarkoittaa hieromista... JUMITUTTAAKO? HAE APUA ENNALTA Jokelan Enna, suokkilaisten oma koulutettu hieroja, pehmittää jännitykset. Hinnat: 30min. 25,- 45min. 30,- 60min. 35,- ja 100min. 55,- Suomenlinna C83 B21, Puh , Suomenlinnan kioskilta ja kotisaarien riennoista tutusta Jokelan Ennasta voisi sanoa, että hän on melkein toisen polven suomenlinnalainen. Ennan isä, Jokelan Maku, kun muutti Suomenlinnaan jo pojankoltiaisena isänsä Kallen asetuttua saarille armeijan leipiin. Enna asuu ja pitää vastaanottoaan Vaasankassussa, joka on hänen ensimmäinen kotitalonsa, kun hän 1970-luvun loppupuoliskolla syntyi maailmaan. Välillä Enna asui vanhempineen myös Kruununlinnassa eli Käärmetalossa aivan kirjaston naapurissa. Enna sai hierojakipinän sattumalta eräänä syystalven iltana. - Kävin silloin Kairamon Lauran jumpassa Merisotakoululla. Kerran taas jumppa loppui rentoutukseen eli jumppaajat hieroivat Lauran ohjeiden mukaan pareittain toisiaan. Silloin parini Auli tokaisi minulle, että jos ikinä tulet sokeaksi niin rupea ihmeessä hierojaksi. - Ajatus jäi itämään mieleeni ja kaikessa hiljaisuudessa näkökyky tallessa ilmoittauduin hierojakoulun pääsykokeisiin. Omaksi yllätyksekseni minut valittiin heti ensimmäisellä yrityksellä neljänsadan muun pyrkijän joukosta. Viime kesänä sain koulutetun hierojan paperit ja perustin oman yrityksen, Via Relaxon. Käyn hieromassa asiakkaita myös heidän luonaan, muun muassa työpaikoilla. Enna viihtyy ammatissaan ja tuntee tehneensä oikean valinnan. Työn ihmisläheisyys palkitsee. On hienoa, kun on voinut vapauttaa asiakkaan särystä ja pingotuksesta. Hyvä asiakassuhde on kahden kauppa. Hieronnan onnistumisen kannalta on tärkeää, että suhde pelaa avoimesti molemmin puolin. On myös hyvä, että asiakas uskaltaa TERVETULLUT JOULULAHJA Ennalla on taito hyppysissään. Allekirjoittaneen kivikovat hartiat saavat rentouttavaa kyytiä toistamiseen ja olo on kuin uudestisyntyneellä. Mikä onkaan tervetulleempi joululahja rakkaalle ihmiselle kuin Jokelan Ennan hyvää tekevä hoito! - Jo puolen tunnin niska- ja hartiaseudun käsittely tuo uutta valoa talven keskelle, vakuuttaa Enna ja toivottaa asiakkaat sydämellisesti tervetulleeksi rauhalliselle ja viihtyisälle vastaanotolleen Vaasankassun Via Relaxoon. Helena Valve Kaisa Kuuranne

11 Ajankohtaista Merisotakoululla Asuntolaiva majoittaa ja muonittaa korjauksen ajan 11 Merisotakoulun Suomenlinnan rakennusten mittava korjaus alkaa joulukuussa. Korjauksen ajaksi Merivoimat on vuokrannut asuntolaivaksi merenmittaustukialus Prisman, joka kiinnittyi lokakuun lopulla Matti Kurjen laituriin. Koulun toiminta jatkuu normaalisti korjauksesta huolimatta. Merivoimat on vuokrannut Merenkulkulaitokselta merenmittaustukialus Prisman, joka toimii asuntolaivana 1. joulukuuta alkavan Merisotakoulun rakennusten korjauksen ajan. Päärakennus peruskorjataan kokonaisuudessaan ja Luokkarakennus perusparannetaan. Rakennukset valmistuvat arvioidusti keväällä Peruskorjauksessa säilytämme vanhan perinteitä kunnioittaen, samalla teemme rakennuksista nykyaikaisia, kommentoi Merisotakoulun johtaja, kommodori Kimmo Kotilainen alkavaa korjausta. Päärakennukseen lisätään korjauksen yhteydessä muun muassa ilmastointi, joka mahdollistaa tilojen kunnollisen käytön ja majoituskapasiteetin maksimoimisen. Merivoimien lähihistoriassa ensimmäistä kertaa toteutettavassa asuntolaivaprojektissa ovat olleet mukana Suomenlinnan hoitokunta ja Museovirasto. Muistakin vaihtoehdoista neuvoteltiin, laiturin läheisyyteen suunniteltiin mm. tilapäisiä parakkirakennuksia. Asuntolaiva sopii kuitenkin Suomenlinnaan loistavasti ja on huomattavasti edullisempi ratkaisu. KOULUTUS JATKUU NORMAALISTI Prisman vuokrauksen mahdollisti Merivoimien ja Merenkulkulaitoksen välinen hyvä yhteistyö, kommodori Kotilainen kertoo. Mikä parasta, alus toimii majoitus- ja muonitustehtäviensä ohella koulutustilana; varusmiehet oppivat konkreettisesti, kuinka aluksella toimitaan. Kotilainen tähdentää, ettei Merisotakoulun rakennusten korjaus vaikuta varusmiesten koulutukseen, vaan se järjestetään opetussuunnitelmien mukaisesti. Tällä hetkellä Merisotakoulussa on käynnissä merivoimien reserviupseerikurssi 150. Erityisesti reserviupseerikurssin rannikkojoukkolinjalla opiskeleville upseerioppilaille aluksella asuminen antaa mahdollisuuden omaksua uutta, heidän koulutuksensa kun muuten sijoittuu linnakkeille ja saaristoon. Laivastolinjan oppilaat ovat jo aloittaneet kurssiinsa kuuluvan laivapalveluksen Merisotakoulun uudella, elokuussa kastetulla ja käyttöönotetulla koulutusalus Fabian Wredellä. Kurssin aikana oppilaat osallistuvat Jänne 06 -harjoitukseen, jossa he kouluttautuvat erilaisissa laivasto- ja rannikkojoukkojen johtajatehtävissä. Lisäksi laivapalvelukseen totuttelee Prismalla toistakymmentä esikuntajoukkueen matruusia ja tykkimiestä. Laivapalvelus eroaa kasarmiasumisesta mm. siinä, että päivystys Asuntolaiva Prisma on kiinnittyi Matti Kurjen laituriin lokakuun lopulla. Alus on Merisotakouluun kuuluvaa sotilasaluetta. on jatkuvaa, tilat pieniä ja majoitus järjestyy yhden hengen hyteissä isojen tupien sijaan. Myös paloturvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä tarkkuutta. Alukselle ovat siirtyneet koulun reserviupseeriosaston henkilökunta ja koulun ruokala. Aluksella ruokailee normaaliin tapaan koko Merisotakoulun henkilöstö, kadetit ja varusmiehet. Asuntolaiva Prismassa on 52 hyttiä, kaksi saunaa, toimistotiloja, vapaa-ajan viettoon messejä, puusepänverstas ja ruokala kaksine ruokasaleineen. Aluksella majoittuu tällä hetkellä noin 50 varusmiestä ja sinne on sijoitettu noin 10 hengen toimistotilat. JÄNNE 06 Merisotakoulun rannikkotaisteluharjoitus Jänne 06 järjestettiin Porkkalanniemi - Hankoniemi -alueella Pääpaino harjoituksessa oli laivasto- ja rannikkojoukkojen yhteistoiminnassa saaristo- ja rannikko-olosuhteissa. Syksyisin ja keväisin järjestettävät rannikkotaisteluharjoitukset ovat koulutuspurjehduksen ohella Merisotakoulun tärkeimmät koulutustapahtumat. Harjoitukseen osallistui merivoimien palkattua henkilöstöä, merikadetteja, reserviupseerioppilaita ja varusmiehiä yhteensä noin 450 henkilöä. Aluksia oli mukana 22. Harjoituksen johti Merisotakoulun johtaja, kommodori Kimmo Kotilainen ja toimeenpani Merisotakoulun koulutuskeskus. Merisotakoulun kuulumisista voi lukea enemmän Merivoimien internetsivuilta: www. mil.fi/merivoimat Liisa-Lotta Wirmaneva Prisma-alus laskee jätevesiä mereen Saarillamme kohutaan Merisotakoulun asuntolaivasta ja sen jätevesistä, jotka päästetään mereen. Muiden muassa Länsi-Mustalla käyvät talviuimarit ovat miettineet, kuinka likaista vesi mahtaa olla. Prismasta lasketaan jätevedet mereen, mutta vesi käsitellään ensin aluksen omassa biologisessa puhdistamossa, eikä Merisotakoulu riko nykyisiä määräyksiä päästäessään puhdistetut jätevedet mereen. Puhdistusprosessissa syntyvän lietteen käy loka-auto hakemassa pois vähintään kerran vuodessa, joten jätevedestä syntyvää lietettä ei pääse vesistöön. Suomen ympäristökeskus tutkii silti tilannetta, koska laivapuhdistamot eivät aina ole riittävän tehokkaita. Vaikka vesi puhdistetaan, niin veteen jäänee silti typpeä ja fosforia eli meriympäristöä rehevöittäviä yhdisteitä. Ympäristökeskus on antanut Prismasta vastaaville aikaa tammikuun loppuun asti selvittää aluksesta mereen joutuva tarkempi kuormitus. Selvityksen perusteella katsotaan, riittääkö puhdistusteho, vai tuleeko tehdä parannuksia. UIMAVEDEN LAATU Osa Länsi-Mustan talviuimareista ehti joulukuun alussa jo keskeyttää uimisen siinä pelossa, että vesi on uimakelvotonta. Ympäristökeskuksen tutkijat kävivät Suomenlinnassa joulukuun 10. päivänä. Tutustuttuaan paikkoihin tutkijat pitävät epätodennäköisenä, että jätevesiä kulkeutuisi merkittävissä määrin Prisman luota saaren toiselle puolelle. Virtaus Kirkkosaaren ja Pikku-Mustan välisessä salmessa kulkee ilmeisesti lähinnä salmen suuntaisesti, eivätkä Prisman mahdolliset epäpuhtaudet ajaudu Länsi-Mustan sillan ali pohjoiseen. Uimalaiturilta tullaan joka tapauksessa ottamaan bakteerinäytteet vedenlaadun tutkimiseksi. Näytteet otetaan viimeistään keväällä, lämpimämmän veden aikana. Tuloksista kerrotaan Suomenlinnan sanomissa ja Viapori-postituslistalla. Auli Aho Heikki Lahdenmäki

12 12 Kuinka ikkunat tiivistetään? Ovatko ikkunasi niin huurussa, ettei ulos näe kunnolla? Vetääkö kotona niin, että verhot heiluvat? Kuva 1 Kuva 2 Kuva 3 Jääkukkaset ikkunaruuduissa voivat olla kauniitakin, mutta mikäli lasit huurtuvat ja jäätyvät toistuvasti, ikkunat on yksinkertaisesti tiivistetty väärin. Puuosat vettyvät, jos ikkunat ovat usein veden peittämät. Tiivistäminen on mennyt pieleen myös silloin, jos ikkunoista vetää. Näillä saarilla veto voi olla todella kova, ja tuulisella säällä huoneiden lämpötila laskee tuntuvasti. Mitä siis pitäisi tehdä? Oikeaoppinen tiivistäminen ei ole vaikeaa. Rakennusmestari Reijo Rantatalon ohjeiden mukaan työssä onnistuu varmasti. Neuvot noudattavat hoitokunnan ohjeistusta. VALMISTELUT Tiivistämisessä käytetään ns. P-nauhaa, joka on yleinen ikkunoiden tiivistämiseen käytetty valkoinen teipillinen nauha. Nimitys tulee siitä, että nauhan poikkileikkaus on P-kirjaimen muotoinen. Ennen tiivistämiseen ryhtymistä karmit ja pokat on syytä pestä ja kuivata huolellisesti, sillä likaiseen pintaan tiivisteet eivät tartu. Ikkunoiden peseminen on muuten liimapaperin käyttämisen jälkeen mahdotonta ellei pura tiivisteitä ja aloita koko hommaa alusta eli jos intoa riittää, lasitkin kannatta pestä ensin. SISÄPUOLEN IKKUNAT Sisäpuoliset ikkunat tiivistetään ilmatiiviiksi. Kaikissa asunnoissa ei tosin ole lainkaan ulkoseinällä räppänäventtiileitä, joiden kautta asuntoon tulee korvausilmaa, ja tällöin korvausilma on tarkoitettu tulevaksi ikkunan karmin ja pokan välistä. Tällöin tiivistykseen pitää jättää 5 10 cm mittainen rako ilman kulkemiseksi. Rako jätetään ikkunan ylälaitaan, jolloin ulkoa tuleva kylmä ilma menee kattoa kohti ja sekoittuu huoneen lämpimän ilman kanssa. Jos rako on alhaalla, kylmä ilma tulee suoraan lattialle ja aiheuttaa vedon tunteen. P-nauhasta leikataan ikkunan pysty- ja vaakasuorien sivujen mittaiset pätkät, jotka kiinnitetään karmiin. Nauha leikataan sellaisiksi pätkiksi, että yksi pätkä riittää aina yhden sivun päästä päähän. Jatkoksia ei tehdä muihin kohtiin kuin nurkkiin. Yhden ikkunan ympäröiminen yhdellä ja samalla pitkällä nauhalla ei kannata, sillä silloin kulmiin jää aukkoja. Teipin suojapaperia irrotetaan vähän nauhan päästä ja nauha painetaan kiinni karmiin niin lähelle yläreunaa kuin mahdollista. Tiiviste pannaan nauhan matala osa nurkkaan päin, jotta tiiviste puristuu tasaisesti (katso kuva 1). Nauhan paksumpi puoli jää siis ikkunan sulkemisen jälkeen puristuksiin. Jatka suojapaperin irrottamista vähitellen ja paina nauhaa sitä mukaa kiinni. Nauhaa ei saa venyttää. Tiivistysnauhan kiinnitys voidaan varmistaa nauhan päihin painettavilla niiteillä. Niitin suunta on sama kuin nauhan, ja niitti tulee P-nauhan uuman sisään. LIIMAPAPERIN KÄYTTÖ Jos puitteiden ja karmin väliset raot ovat niin suuret, ettei P-nauha riitä ja vetoa tuntuu edelleen, tiivistys viimeistellään liimapaperilla kuvan 2 mukaisesti. Paperin liima on vesiliukoista, itse paperi on valkoista ja sen leveys on yleensä 5 cm. Hoitokunnan asunnoissa saa käyttää vain sellaista liimapaperia, jonka liima kostutetaan vedellä. Kyseisen paperin saa sitten keväällä ikkunan pesun yhteydessä pois pelkällä kastelulla. Liimapaperista leikataan oikean mittaisia suikaleita, ja liimapinta kostutetaan reilusti. Kostuttamisen voi tehdä märällä rätillä tai koko suikaleen voi huuhtaista vedessä. Saranat voi halutessaan peittää, mutta liimapaperin voi yhtä hyvin katkaista saranan ylä- ja alapuolelta. Aloittelija saanee siistimpää jälkeä, jos ei kuljeta liimapaperia saranoiden yli. Kuvassa numero 2 paperi ei peitä saranaa. Liimapaperia ei panna lainkaan sellaiseen ikkunaan, jota haluaa talven aikana käyttää tuulettamiseen. Kun liimapaperi alkaa muutaman tunnin kuluttua kuivua, voi siitä kuulua hauskaa naksahtelua ja rapinaa. Tämä ei tarkoita, että paperi olisi huonosti kiinnitetty. ULKOPUOLEN IKKUNAT Yleinen pääsääntö on, että ulkopuolen ikkunoita ei tiivistetä! Mutta jos asunto on korkealla tai ikkunat esimerkiksi avomerelle päin, tai jos muuten sattuu asumaan kovin tuulisella paikalla, ulkoikkunoitakin voi tiivistää. Ulkopuolen ikkunoista ei kuitenkaan missään tapauksessa tehdä ilmatiiviitä, ei edes täällä saaristossa. Jos lasien välissä oleva ilma ei pääse vaihtumaan, ikkunat huurtuvat ja ennen pitkää puuosat lahoavat. Ilmankierron varmistamiseksi ulkopuolen ikkunoihin vedetään P-nauhaa siten, että vaakasuoriin sivuihin sekä ikkunan ylä- että alareunaan jätetään 5 cm pituiset aukot kumpaankin päähän, kuvan 3 mukaisesti. Esimerkiksi 60 cm leveän ikkunan alareunaan tarvitaan siis vain 50 cm pitkä pätkä P-nauhaa. Pystysuorat sivut tiivistetään normaalisti aivan alhaalta ylös asti. Ulkoikkunoihin ei panna liimapaperia. Jos sisäpuolen ikkuna on tiivistetty oikein, ulkoikkunoissa olevat raot eivät aiheuta vedon tuntua. TARVIKKEET Hoitokunnan vuokralaiset voivat hakea maksutta P-nauhaa hoidarin rakennusyksiköstä osoitteesta C 34. Ennen tiivisteiden hakemista kannattaa arvioida, kuinka paljon nauhaa suunnilleen tarvitsee. Karkeasti voi laskea, että yhteen kokonaiseen ikkunaan menee nauhaa neljä kertaa vaaka- ja pystymitan summa. Esimerkiksi 2 m korkean ja 1 m leveän ikkunan tiivistämiseen kuluu nauhaa 4 x 3 m eli peräti 12 metriä. P-nauhaa myydään yleisesti myös tavarataloissa ja marketeissa. Liimapaperia sen sijaan ei löydy joka kaupasta, mutta ainakin Tapettitalo (Fleminginkatu 4) myy sitä. Monissa kaupoissa myytävä ikkunateippi ei ole Reijo Rantatalon mukaan läheskään niin hyvää kuin liimapaperi, eikä sitä saa hoitokunnan asunnoissa käyttääkään. Se ei nimittäin lähde pois kuin repimällä, ja silloin pokasta ja karmista lähtevät maalit mukana. Myös liimapaperin poistamisessa täytyy varoa maalien irtoamista ja muistaa, että paperi pitää kostuttaa perusteellisesti ennen kuin sitä alkaa irrottaa ikkunoista. Kostuttaminen käy kätevästi esimerkiksi suihkepullolla. Liimapaperia tai P-nauhaa ei ole muuten pakko keväällä poistaa joka ikkunasta lainkaan. Tiivisteet voivat mainiosti olla paikoillaan pari, kolmekin vuotta, jos paperin hienoinen kellastuminen tai ikkunoiden pesemättömyys ei haittaa. Tiivisteet tulee säilyttää kuivassa ja lämpimässä, mieluiten suljetussa muovipussissa. P- nauha vanhenee helposti; teippipinnan suojana oleva nauha irtoilee ja tarttuva pinta kuivuu. Kostunut liimapaperirulla on käyttökelvoton. Auli Aho KUKA REIJO? Rakennusmestari Reijo Rantatalo on yksi Työsiirtolan työnjohtajista, jonka hommiin kuuluu tällä hetkellä hoitaa mm. Yliksen peruskorjausta. Reijo on vaimonsa Saijan kanssa asunut Suomenlinnassa, Länskärillä, tämän vuoden huhtikuusta alkaen.

13 13 MLL:n tulevaa toimintaa KOKO PERHEEN TAMMITANSSIAISET Tammikuun loppupuolella järjestämme jälleen koko perheen tanssiaiset. Luvassa sunnuntaiiltapäivä tanssin pyörteissä orkesterin säestyksellä. Tarkemmat tiedot ilmoitustauluilla tammikuussa. LASKIAISTAPAHTUMA Sunnuntaina vietetään Linnoituksen laskiaista mäenlaskun ja makkaranpaiston sekä rusettiluistelun merkeissä. Toimintaa luvassa koko päiväksi! LUISTELUKOULU Taitoluisteluvalmentaja Miia Wikström ohjaa luistelukoulun tammi-helmikuussa viime vuosien tapaan. Ajankohta selviää säiden ja jäiden myötä. MLL:n Suomenlinnan paikallisyhdistyksen puheenjohtajana aloittaa vuoden alusta Päivi Schroderus ja uusina hallituksen varajäseninä aloittavat Elina Toppari ja Marja Jokihaara. Tervetuloa mukaan toimintaamme uudet ja vanhat jäsenet! Hyvän joulun toivotuksin, MLL Suomenlinna Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta! Suomenlinnan Liikenne vastaa Suomenlinnaseuralle Lehtenne 3/2006 pääkirjoituksessa Suomenlinnaseuran puheenjohtaja antaa väärän kuvan Suomenlinnan lauttaliikenteen hoidon ja kehittämisen suunnittelusta. Pyydän oikaisemaan virheellisen tiedon. Suomenlinnan Liikenne Oy hoitaa henkilöliikennettä Kauppatorin ja Suomenlinnan välillä HKL:n kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. HKL on liikenteen tilaaja ja SLL sen tuottaja. Kaupungin joukkoliikennelautakunta päättää liikennetarjonnan puitteet ja lauttaliikenne järjestetään HKL:n laatiman liikennöintisuunnitelman mukaan HKL:n hyväksymillä aluksilla. Liikennöintisuunnitelmassa HKL määrittelee mm. lähtötiheyden erivuorokauden- ja vuodenaikoina, matkustajakapasiteetin sekä ensimmäisten ja viimeisten lähtöjen ajat. Henkilöliikenteen suunnittelun päävastuu on HKL:lla eikä SLL:llä, kuten Suomenlinnaseuran puheenjohtaja virheellisesti kirjoittaa. Huoltoliikenne Katajanokan ja Suomenlinnan välillä sitä vastoin järjestetään SLL:n hallituksen hyväksymällä tavalla. Suomenlinnan liikenne Oy Jorma Salopelto toimitusjohtaja terveisin kioskin väki Viaporin Vihtahousut kutsui suomalaisia saunaseuroja Suomenlinnaan saunomaan lauantaina Merisotakoulun isossa saunassa kylpi kaikkiaan 176 vierasta ja kolmisenkymmentä vihtahousua. Panimollekin oli jonoa, kuten kuvasta näkyy. Kaisa Kuuranne KUNNON LAHJAVINKIT: hieronta &suklaahieronta kuntosalikortti sulkapallovuoro kävelysauvat Kiitos kuluneesta vuodesta ja levollista joulua toivottaa Kuntomaneesin väki Ota yhteyttä Kuntomaneesi C 81 p hierontavaraukset p

14 14 Hyvää joulua ja suotuisia tuulia vuodelle 2007! Suomenlinnan Pursiseura ry Viapori Winter Blues , SUOMENLINNA, TENALJI VON FERSEN Toista kertaa järjestettävä Viapori Winter Blues tarjoaa entistäkin tiiviimpää tunnelmaa ja rentoa menoa Fersenin upeissa puitteissa. Tapahtuman työryhmässä ovat jatkaneet Pekka Helin, Klaus Järvinen, Markku Tanttu ja Esa Toivanen. PERJANTAI 2.3. KELLO 20 Tenalji von Fersen, 20 (K18) DJ Arttu Tolonen Lännen Jukka, J. Karjalainen laulu ja banjo, Ninni Poijärvi viulu, Mika Kuokkanen kitara LAUANTAI 3.3. KELLO 13 Tenalji von Fersen / Korppukuivaamo, vapaa pääsy Suomenlinnan ala-asteen kuvataidenäyttely. Näyttelyn sato perustuu mielikuviin, jotka ovat syntyneet lasten tutustuessa Helsingin Taiteilijaseuran näyttelyihin Rantakasarmin Galleriassa. Näyttelyssä on esillä alkuperäisteoksia rinnakkain lasten taideteosten kanssa. LAUANTAI 3.3. KELLO Tenalji von Fersen, aikuiset 6 lapset 2 Taidekasvatus: Aluksi kuullaan Suomenlinnan ala-asteen The Shadow Blues Bandia, jota Aija Puurtinen on ohjannut syyslukukauden, tällä kertaa myös säveltämään konsertin kappaleet. Uutta ala-asteen ohjelmistossa on tanssi. Tanssiryhmä Blues Sisters esittää Laura Kairamon ohjaamana blues-aiheisen tanssiteoksen. Harrastustoiminta: Lasten jälkeen esiintyy Piritta Koivukosken johtama saaren oma kuoro Linnoituksen Laulajat, joka on pyytänyt solistikseen Riikka Rahin. Luvassa on negrospirituaaleja kuoron ja solistin tulkintoina. Jermu Koivukosken kokoaman Blue Horns of Viapori on Kaartin Soittokunnan suomenlinnalaisten puhaltajien yhtye, jonka laulusolistina on Anna Kasper. Konsertin päättää The Lost Ferry laulusolistinaan Anja Hurme. Kokoonpano on myös bluesprojektin satoa. LAUANTAI 3.3. KELLO 20 Tenalji von Fersen, 20 (K18) Tuomari Nurmio ja Tohtori Hillilä Pekka Helin & Hipters (levynjulkistamiskonsertti) Honey B & T Bones Judge Bean meets Honey B & T Bones Viapori Winter Blues on osa Suomenlinnan talvimatkailun kehittämiskampanjaa ja kuuluu Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston lanseeraamaan Hot Helsinki Teamiin. Liput Lippupisteestä Lisätiedot: Viapori Forum ry/ Esa Toivanen Suomenlinna C 83 B Helsinki Rajatapauksia... MC Viapori matkaili Ollin ja Juhan Irlannin reissun lisäksi myös lähinaapuriin. Elokuun alussa suuntasimme nokkamme Baltiaan, tosin kahdessa porukassa. Tiina ja minä läksimme päivää ennen pääjoukkoa bussilla Tallinnasta Riikaan ja sieltä suoraan jumalaiseen rantakohteeseen Jurmalaan. Seuraavana päivänä me muijat, joille ei sijaa ollut pyörien päällä löytynyt, kohtasimme Juhan, Petran, Ollin, Riston, Jukan, Akin ja Marian Riian keskustasta varatussa hotellissa, jonka alakerrassa oli ah, niin viehko tyttöbaari! Perjantai sujui hilpeästi koko porukalla Jurmalassa, jossa söimme rannalla libanonilaisessa ravintolassa täydellisen tajuttomaksi vieneen upean ja pitkän lounaan. Lauantaina Tiina ja minä suuntasimme Riiasta seisomapaikkoja myöten täynnä olevalla bussilla kohti Valkaa, Viron ja Latvian välistä rajakaupunkia, jonne muu porukka tuli omia teitään. Ihmetys oli suuri, kun tunnilla myöhästyneen bussimatkan jälkeen olimme vihdoin löytäneet kaupungista jalankulkijoille tarkoitetun rajanylityspaikan ja olimme juuri ottamassa tilanteesta kuvaa, kun mahaa kirpaiseva tuttu pörinä alkoi kuulua: muu porukka tuli vahingossa väärälle ylityspaikalle, mutta ennakkoon sopimattoman tapaamisen suhteen aivan oikeaan aikaan! Kyllä naurua piisasi vaikkei tosin niin paljon kuin matkan edetessä. Tiina ja minä juoksimme kaupungin läpi läähättäen ehtiäksemme viimeiseen sinä päivänä Tartoon menevään bussiin. Tunnin köröttelyn jälkeen tulimme yhteen risteykseen ja kun vilkaisimme vasemmalle, niin siinä meidän porukka oli taas! Voi sitä huitomista puolin ja toisin kohtaaminen oli taas aivan sekunneista kiinni! Vaikka matka oli suunniteltu niin, että minun ja Tiinan piti mennä aivan omaan aikatauluun ja omia reittejä bussilla, tulimme aina perille kulloiseenkin etappiin aivan yhtä aikaa. Reissu oli aivan mieletön, vaikkei tässä nyt kaikkea voi edes kertoa. Mutta täytyy sanoa, että se oli ehdottomasti paras moottoripyöräreissu, jonka ikinä olen bussilla tehnyt! Riikka Rahi

15 15 Tässä sitä taas kykitään vieretysten kun entisajan palvikinkut, virnisteli vihtahousu kun naapurin kanssa joulusaunan lauteilla turisi. Enna Jokela Vihtoisaa joulua 2006 ja pipariksi menemätöntä vuotta 2007 toivottavat Viaporin Vihtahousut Toivotamme kaikille Suomenlinnan asukkaille ja Suomenlinnan hoitokunnalle Hyvää joulua ja onnellista elämään myös vuodelle 2007! Suomenlinnan verkkopalloseura Talviolutvkot_poseidon :27 Page 1 Talviuintia Länskärillä Länsi-Mustan talviuintipaikka on jälleen käytössä. Laiturilla on nyt valaistus ja sinne yritetään saada tänä talvena myös lämpömatto. Lämpömaton ansiosta laituri ei ole liukas pakkasillakaan, ja uimassa käyminen on turvallisempaa. Lämpömatto kuluttaa ikävä kyllä reilusti sähköä. Matto-, pumppu- ja valaistuskulujen korvaamiseksi kaikkien laituria käyttävien toivotaankin liittyvän Suomenlinnan avantokerhoon, jonka jäsenmaksut käytetään sähkölaskujen maksamiseen. AVANTOKERHON JÄSENYYS Avantokerhon jäsenmaksu on 15 euroa/talvi, ja summa maksetaan Suomenlinnaseura ry:n tilille. Avantokerho toimii Suomenlinnaseuran alaisuudessa, ja avantokerhon jäseneksi pääsee kun on myös Suomenlinnaseuran jäsen. Suomenlinnaseuran tilinumero on , ja uintimaksu pitää maksaa joulukuun loppuun mennessä. Maksun tiedonantokohtaan kirjoitetaan avantouintikerhon jäsenmaksu. Nyt alkaneen kauden (talvi ) maksut on muuten saatu vasta muutamalta uimarilta! Jos olet kokonaan uusi avantokerhon jäsen, kannattaa maksun lisäksi ilmoittaa liittymisestään sähköpostitse osoitteeseen KÄYNNIT TILASTOIDAAN Nallensaunan eteiseen vietiin marraskuun lopussa vihko, johon talviuimareiden toivotaan panevan puumerkkinsä aina kun vain uinnin yhteydessä suinkin viitsii. Kävijämäärät kiinnostavat mm. Helsingin kaupungin liikuntavirastoa. AVANTOKERHON SAUNA Hoitokunta lämmittää avantokerholaisille saunaa joulukuun alusta huhtikuun loppuun. Länsi-Mustan Nallensaunan toinen pienistä perhesaunoista on naisille ja toinen miehille, ja saunat ovat alkaen lämpiminä sunnuntaisin klo Hoitokunnalle kuuluvatkin erityisen lämpimät kiitokset sauna- ja muista järjestelyistä! Virkistäviä uinteja! Auli Aho (lisätietoja vaikkapa sähköpostitse tai raitilla)

16 16 SCART, DVB-T, RF, MHP? Digi-tv Suomenlinnassa Näillä näkymin Suomessa siirrytään pelkästään digitaalisiin televisiolähetyksiin Vanha analoginen TV-vastaanotin on kuitenkin käyttökelpoinen laite myös jatkossa, jos sen pariksi hankitaan digisovitin eli digiboksi. Suomenlinnassa käytetään antennivastaanottoon sopivaa digisovitinta. Sen tunnistaa markinnästä DVB-T. Digisovitin kytketään antenniverkkoon kuten televisio aiemmin. Digisovittimesta kytketään televisioon antennikaapeli ja SCARTkaapeli. Lähes kaikissa tv:ssä on SCART-liitin, mutta jos televisiossa ei sellaista ole, on digisovittimen oltava sellainen, jossa on perinteinen antenniliitäntä eli ns. RF-modulaattori. Tällainen digiboksi kytketään televisioon pelkän antennijohdon avulla ja digiboksin kuva viritetään jollekin television kanavapaikoista. Digisovittimet voidaan jakaa perusdigisovittimiin, digisovittimiin, joissa on korttipaikka maksullisia tv-kanavia varten, tallentaviin digisovittimiin ja MHP-digisovittimiin ns. vuorovaikutteisia palveluja varten. Hinta vaihtelee laitteen ominaisuuksien mukaan. Muita tapoja vastaanottaa digi-tv-lähetyksiä ovat integroidut digitv-vastaanottimet ja PC-vastaanotinkortit. Suomenlinnassa antenniverkon kautta lähetetään RF-moduloituna muutamia satelliittikanavia, niiden vastaanottoon tarvitaan jatkossakin analogiavirittimellä varustettu vastaanotin. Eli jos hankit integroidun digi-tv-vastaanottimen, varmistu, että siinä on myös analogiaviritin. MUISTILISTA: Analogiset tv-lähetykset loppuvat Suomenlinnassa käytetään DVB-T vastaanotinta tai digiboksia. Digiboksin valintaa helpottaa, jos tiedät vastauksen seuraaviin kysymyksiin: - Onko tv-vastaanottimessa SCART-liitin? - Halu maksullisten kanavien käyttöön? - Tarve tallentaa ohjelmia digiboksiin? - Halu käyttää MHP-palveluja? Varmista lisäksi, että digiboksi tukee DVB- ja teletext-tekstityksiä. Lisätietoja: Juha Bäck kissa pöydällä Kissa sattui lauttamatkalla kuulemaan, kuinka merisotakoululaiset juttelivat aivan vakavissaan Matti Kurjen laiturin viereen tulevasta Prismasta. Kylläpä jutut liikkuvat ja paisuvat, ajatteli Kissa mielessään. Vai että Prisma? Paikkahan olisi uudelle kaupalle kerrassaan oiva, mutta että muka supermarket? Uskovatko ihmiset tosiaan kaikki kuulemansa juorut, kissa mietti ällistyneenä muttei sentään käynyt oikaisemaan miesten kuvitelmia. Hyvä niin, sillä muutaman päivän kuluttua Kissa huomasi iltalenkillään, että laiturissa toden totta on Prisma! Kyseessä onkin laiva! Saipa Kissa kunnon näpäytyksen ja muistutuksen siitä, ettei kannattaisi tunkea kuonoaan aina ihan kaikkiin paikkoihin. Uuteen huussiin, Ruostevessaan, on Kissa kuitenkin kuononsa tunkenut ja kummastellut, miksi sille väitettiin vessaan menneen puolitoista miljoonaa mummoa. Ei sinne niin monta ihmistä mahdu! Raitilla sitten selvisi, että nämä mummot ovat markkoja, ja niitä on pantu viemäreihin ja muuhun yli miljoonan markan edestä. Ruostetönön piti maksaa satatuhatta euroa, mutta hupsista vain kun tuli laskuvirhe, ja hinta kohosi kaksi ja puoli kertaa korkeammaksi. Kyllä kelpaa turistien nyt lasketella, Miljoonavessassa! Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Kissa HH TV- kanavat elokuun 2007 jälkeen E lokuun 2007 jälkeen Suomenlinnassa näkyvät kaikki digitaaliset kanavat (T-mallin digiboxilla) sekä asukkaille välitettävät satelliittikanavat analogisella eli tavallisella televisiolla kuten ennenkin. Televisiovastaanottimeen tarvitaan siis molemmat virittimet eli digiboxissa oleva viritin sekä tv-laitteessa oleva analoginen viritin. Kun elokuussa 2007 maanpäälliset TV- kanavat muuttuvat digitaalisiksi lähetyksiksi, tarvitaan niiden vastaanottoon T-mallin digi-tv tai digiboxi. Satelliittien välittämiin kanaviin se ei vaikuta mitenkään. Hoitokunta välittää Suomenlinnan asukkaille maksuttomina kanavina satelliitin välityksellä tulevat kanavat: Eurosport Nordic, TCM/ Cartoon Network, MTV Nordic, Deutche Welle, TV5 ja BBC-World. Näiden kanavien katselu vaatii edelleen analogisen virittimen. Digitaalisessa muodossa kanavia ei voida lähettää eteenpäin, joten elokuun 2007 jälkeenkin TV- ohjelmien vastaanottoon tarvitaan sekä digitaalinen että analoginen viritin. Maksullisia lisäkanavia digipuolelle kauppaavat TV-yhtiöt, kuten MTV3 ja Nelonen. Maxisatin kautta asukkaat eivät voi tilata lisäkanavia, ainoastaan MTV 3:n ja Nelosen kautta. (Lisäkanavista voit tiedustella mm. soittamalla valtakunnalliseen Digi-Tv-Infoon, numeroon * **. Palvelukeskus toimii joka päivä klo 9 21 paitsi jouluaattona). Suomenlinnan hoitokunta / Heikki Kuivaniemi Suomenlinnaseura on... Suomenlinnaseura ry on saarelaisten asukasyhdistys, joka perustettiin v tavoitteenaan suomenlinnalaisten yhteenkuuluvuuden herättäminen ja vaaliminen. Suomenlinnaseura mm. seuraa Helsingin kaupungin päätöksentekoa suokkilaisten näkökulmasta, ottaa kantaa, tiedottaa ja pyrkii pitämään myös saaren sisäiset viestintäyhteydet kunnossa. Seuran toimintaa on mm. Suomenlinnan Sanomien toimittaminen neljä kertaa vuodessa, asukkaiden sähköposti- ja webpalvelimen ylläpito ja tapahtumien järjestäminen. Toimintaa ohjaa helmikuisessa jäsenkokouksessa valittava hallitus, joka kokoontuu noin kerran kuussa. SEURAAN LIITTYMINEN Olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimintaan tai vain kannattamaan seuraa jäsenmaksullasi! Seuraan voi liittyä yksinkertaisesti ilmoittautumalla seuran sihteerille sähköpostitse tai puhelimitse (puh ). Jäsenmaksu lähetetään liittymisen jälkeen postitse. Jäsenmaksu on Suomenlinnassa asuvilta 10 euroa/ vuosi ja ulkojäseniltä 13 euroa/vuosi. (Jos et ole varma jäsenyydestäsi, asian voi tarkistaa ottamalla yhteyttä seuran sihteeriin!) Suomenlinnaseurassa on saarelaisjäseniä tällä hetkellä noin 250 ja ulkojäseniä lähes 150. Monet ulkojäsenet ovat entisiä suokkilaisia.

17 17 Joulutervehdys Heinillä härkien kaukalon nukkuu lapsi viaton. Enkelparven tie kohta luokse vie rakkautta suurinta katsomaan. Äiti, äiti! Isi! Pian kattomaan! Kirkas ääni havahduttaa kadulla kulkevat. Pieni lapsi seisoo näyteikkunan edessä silmät loistaen, osoitellen innokkaasti kädellään jotain. Vanhemmat tulevat perässä kädet täynnä jouluostoksia. Väsyttää. On jo kiire kotiin. Siellä on paljon tekemistä. Mutta ei taas hennoisi sanoa Ei ehdi! Toisiaan vilkaisten vanhemmat päättävätkin yrittää säilyttää joulumielen. Mitä siellä nyt taas on? Lapsi on jo polvillaan ikkunan edessä. Voi sentään noita pieniä! Lapsen into sytyttää. Kattokaa! Jeesus-vauva ja seimi Oho, lampaita Niin. Ja siinä he äkkiä seisovat, koko perhe, näyteikkunaan Sumu verhoaa vanhat vallit helmallaan ja antaa niille turvallisen, hellän suojan. Kymmenen metriä korkean omenapuun punaiset omenat ovat tänä syksynä liian isoja pienten lasten syötäviksi tukehtumisvaara. Ajatella, että tällä syrjäisellä paikalla joku on ajatellut viimeiset ajatuksensa. Lähettänyt mielessään hyvästit rakkaalleen, rukoillut viimeistä kertaa ja vannonut aatteen ja punaisen värin nimeen. Ja tuuli ulvoaa meren myrskytessä peittäen kaikki laukaukset alleen. Samalla tavalla ensilumi peittää syksyn värikkäät lehdet pakottaakseen siirtymään ajassa eteenpäin. Unohtamaan. asetetun seimen ääressä. Rakkautta suurinta katsomassa. Lämpö ja läheisyys, yhteys. Suuri Jumala ihmisten keskellä. Muutama ohikulkijakin pysähtyy hämmästyksestä ja uteliasuudesta. Jotkut hivuttautuvat huomaamatta lähemmäksikin. Äiti on kumartunut aivan lapsensa viereen. Hän on kertonut, ymmärrän. Hän on kertonut Jeesuksesta. Juuri kun he siitä nousevat ja katoavat ihmisvilinään, kuulen hänen nimittäin sanovan: Siksi joulua siis vietetään. Siksi joulua vietetään. Suurimman rakkauden tähden. Kylmään ja pimeään maailmaan, ihmisen yksinäisyyteen, Jumala itse tuli. Hän, jolla on kaikki valta, syntyi ihmiseksi. Hän, jonka rakkaus vei ristille asti, rinnalle ryövärin. Meidän vuoksemme. Tämä rakkaus mursi kuoleman vallan. Toi meille iankaikkisen elämän. Ei ihme, että paimenet lähtivät iloiten, että enkelparven tie johti seimelle. Ei ihme, että pieni suomalaisperhekin pysähtyi siihen. Sinne Tuuli laulaa tutulla ja turvallisella tavalla tarkastaessaan vanhojen talojen kulmat. Tuuli pakottaa lehdet leikkitovereikseen lokakuun ja marraskuun aikoihin eikä lehdet valita kun ne leikin jälkeen putoavat maahan, kellastuvat ja katoavat. Vanha laituri päästää surkean valituslaulun, kun ohitse lipuvat valtamerilaivat aiheuttavat talviunta häiritsevän virtauksen. Apteekin ruskeat lasipullot haisevat vanhalle pahoinvointia aiheuttavalle yskänlääkkeelle, jota kehotettiin ottamaan ennen nukkumaanmenoa. Meidät valtaa henkinen horros. Karoliina H kutsutaan jokainen. Se on kaikkia varten. Siksi siitä kerrotaan. Tänäkin jouluna. Sekä Suomessa että eri puolilla maailmaa. Ensimmäiset jouluseimet lienevät tulleet Suomeen jo 1400-luvulla. Nyt seimiä on näytteillä myös Suomenlinnan kirkon pienessä seiminäyttelyssä asti. Lämpimästi tervetuloa seimen äärelle. Tervetuloa kirkkoon joulunajan tilaisuuksiin ja mm. niiden yhteydessä auki olevaan näyttelyyn. Jumala siunatkoon joulusi ja pian alkavan uuden vuotesi! Suvi-Päivi Koski Suomenlinnan aluepappi, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta Lääkkeet joka päivä jonottamatta Iltaisin seitsemään! Avoinna pyhäisin! ma pe 8 19 la 9 16 su ja pyhät* Helsingin Kauppatorin apteekki Avoinna 360 päivää vuodessa! * Suljettuna vain 1.1., 1.5., Juhannuspäivänä, ja joulupäivänä Hauskaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Eläinlääkäri Suomenlinnassa! Suomenlinnan Eläinlääkäri Hoitohuone on Suomenlinnan Vaasankassun kivijalassa (C 83). Eläinlääkäri ottaa siellä vastaan joka kuukauden ensimmäinen keskiviikkoilta alkaen klo Huom! Vain ajanvarauksella! Vastaanotto on auki myös kesällä. Koska tila on vaatimaton ja eläinlääkärillä vain kannettavat tavarat mukanaan, pystymme Suomenlinnassa tekemään vain pieniä toimenpiteitä kuten rokotukset, korvien ja hampaiden puhdistukset, uroskissan kastraatiot yms. Eiran Eläintohtorit Eiras Dog-torer Uusi isompi tila, jossa on päävastaanotto ja leikkaussali, röntgen sekä laboratorio on Ullanlinnassa osoitteessa Neitsytpolku 10 B (melkein Tehtaankadun kulmassa, Kaivopuiston apteekin vieressä). Perille pääsee raitiovaunuilla 3B, 3T ja 1A, pois jäädään ravintola Amigon edessä. Aukioloajat kuten ennenkin: ma, ke ja pe 9 17 sekä ti ja to La sop. mukaan. Lisäksi meillä työskentelee keskiviikkoisin eläinhieroja Janina Granell. Ajanvaraukset kaikkialle edelleen puh./tel.: Hyvää joulua God Jul! Eläinlääkärit: Anna Hielm-Björkman, Christoph Gerhards ja Anu Jäminki

18 18 Lonna merkillinen autio naapurisaaremme Juha Bäck Lonnaan meidät kuljetettiin hurjaa vauhtia Jurmo-luokan veneellä ja paluu tapahtui Linnakeveneellä. Kiitokset Suomenlahden Meripuolustusalueelle ja Suomenlinnan Rannikkorykmentille. Hieno syyssää suosi Suomenlinnaseuran järjestämää syysretkeä Lonnaan, tuohon nyt asumattomaan Kruunuvuorenselän saareen, jolla on varsin mielenkiintoinen historia. Kovin on maisema muuttunut, sanoi Aki Mälkki silmäiltyään hetken ympärilleen Lonnan rannassa. Hän on viettänyt Lonnassa kesiä 80-luvulla, jolloin saari oli Päällystökerhon kesävirkistyspaikkana. Meillä oli täällä vahtivuorot. Sauna lämmitettiin joka ilta, ja minkit kurkistelivat sen lattiakaivosta, muisteli Mälkki. Nyt Mälkki oli kuitenkin saaressa noin 40 muun mukana Suomenlinnaseuran järjestämällä syysretkellä, jonka aiheena oli tutustua saaren historiaan, rakennuksiin ja kunnostustöihin. Asiantuntevana oppaanamme oli arkkitehti Reetta Amper, joka vastaa saaren ja sen seitsemän rakennuksen kunnostustöistä. Kaija Tuomisto Saaren korkeimmalla kohdalla Amper valotti retkeläisille saaren historiaa, siitä tehtyjä selvityksiä ja menossa olevia ja tulevia kunnostustöitä. Sitten jatkoimme kierrokselle saaren rakennuksiin. Historiallisesti Lonna liittyy Suomenlinnan linnoitukseen. Jo Ehrensvärd suunnitteli aikoinaan saarelle käyttöä, mutta virallisesti Lonna liitettiin linnoitukseen vasta venäläisellä ajalla. RUUTIA JA MIINOJA Venäläiset rakensivat saaresta ruudin käsittelypaikan ja sittemmin sinne rakennettiin myös miinalaboratorio ja tiloja miinojen kokoamista ja varastointia varten. - Lonna oli räjähdysaineiden käsittelyä varten sopivan kaukana asutuksesta, mutta kuitenkin lähellä, selvitti Amper. Varusmiehet pitivät saaressa ympärivuorokautista vartiota ja asuivat tuolloin vartiotuvassa saaren itärannalla. Kauniin pienen tiilirakennuksen vieressä rantaviivalla oli käymälä, vesiklosetti meri hoiti huuhtelun. Miinavaraston ympärille rakennettiin kivimuurit, joita nyt kunnostetaan. Varastosta laitureille johtaneet kiskot, joita myöten miinoja siirrettiin, kaartuvat edelleen jyrkässä kaarteessa kohti laitureita. Suomalaisella ajalla saaressa on säilytetty myös miinanraivauskalustoa. Perintönä näiltä ajoilta Lonnan maaperän havaittiin olevan paikoin pahoin pilaantunutta ja sisältävän korkeita raskasmetallipitoisuuksia, joten maapohja vaatii puhdistusta. TOTTA VAI TARUA Jatkosodan aikana saksalaiset rakensivat entiseen miinapajaan laivojen magneettisuudenpoistoaseman eli laitteet, joiden avulla voitiin mitata laivojen magneettisuutta ja poistaa sitä. - Laivat saapuivat saaren itäpuolelle, jossa niiden magneettisuus mitattiin. Sitten ne ajoivat saaren toiselle puolelle, missä oli meressä kenttä, johon johdettiin sähkövaraus asemalta. Alukset kiersivät Lonnaa niin kauan, että magneettisuus oli saatu vähenemään. Mereen kylvetyt herätemiinat näet reagoivat laivojen magneettisuuteen, selvitti Reetta Amper ja lisäsi vielä, että tätä koskevia monia asiakirjoja oli tallella Lonnassa. Kaksi valtavaa, pölyistä generaattoria ja dieselkonetta mittareineen vaikuttivatkin ehkä enemmän vanhan agenttielokuvan kulisseilta Asema tullaan museoimaan. KORJAUSTA RAKENNUSTEN EHDOILLA Lonnassa ei ole asuttu vakituisesti vuoden 1981 jälkeen. Kun saari siirtyi vuoden 1999 alusta puolustusvoimilta Suomenlinnan hoitokunnan hallintaan, aloitettiin tutkimusten ja inventointien teko.

19 Huonokuntoisimman rakennuksen, entisen miinalaboratorion, korjaustyöt aloitettiin vuonna 2002 ja ne valmistuvat vuoden 2007 aikana. Rakennukseen tulee saaren vahtimestarin asunto ja toimistotilaa. Vartiotuvan ja miinapajan tiilijulkisivut on kunnostettu. Miinapajaan tulee kahvio- ja näyttelytila ja sen kellariin sijoitetaan wc- ja pesu- ja vaatehuoltotilat koko saaren tarpeisiin. Viimeiset kaksi vuotta kunnostustöistä on vastannut Helsingin avovankilan Suomenlinnan osasto. Työt pääsevät täysillä käyntiin vasta ensi kesän jälkeen, jolloin Lonnaan saadaan kunnallistekniikka. AVOIN SAARI KAUPUNKILAISILLE Helsingin saariston ja vesialueen osayleiskaavassa Lonna on merkitty puoliksi virkistyskäyttöön (itäpuoli) ja puoliksi hautausmaaksi. Tuhkansirottelupaikkaa Lonnaan ei kuitenkaan tule. Saaren rakennuksia kunnostetaan mahdollisimman ympärivuotiseen käyttöön kokous- ja kurssitiloiksi, joihin kuuluu myös majoitustiloja, näyttelytilaa ja sauna. - Saaren käyttötarkoitus saattaa vielä muuttua, jos saarelle ilmaantuu sopiva muu käyttäjä. Luostariksikin sitä on ehdotettu, kertoo Amper. Hoitokunnan toimenkuvaan ei saaren käytöstä vastaaminen välttämättä enää kuulu. Periaatteena kuitenkin on, että kunnostustöiden jälkeen saarta ei luovuteta yksityiseen käyttöön, vaan se on kaupunkilaisille avoin ja sinne järjestetään myös opastettuja käyntejä. Kaija Tuomisto 19 Lapsena Lonnassa Tuolla aidan takana meillä oli sika, sanoi Kauko Hotti ja viittasi paksuun kivimuuriin. Ja rottia, niitä me ammuttiin, kun ne tunkivat syömään sianruokaa. Lapsuudessaan Lonnassa asunut Kauko Hotti oli sisartensa Ritva Aaltosen ja Kyllikki Tammisen kanssa mukana Suomenlinnaseuran Lonnan retkellä. Heidän muistonsa toivat Lonnan vierailuun yllättäen mukaan tarinoita oikeasta elämästä saarella. Sisarusten isä oli Lonnassa töissä miinanraivauskaluston hoitajana vuosina , aina eläkkeelle jäämiseensä saakka. Kostailematon mies, tuumasi Hotti isästään pienen harkinnan jälkeen. Perhe asui entiseen miinalaboratorioon tehdyssä kahden huoneen ja keittiön asunnossa. Tämä oli meidän radiokammari, radio oli tässä näin, muisteli Kyllikki Tamminen lapsuutensa tärkeintä mediaa astuessaan sisään saaren puoleiseen huoneeseen, jonka seinät olivat vasta saaneet uudet puukuitulevyt pintaansa. Ja minulla oli tässä ikkunalla sammakonkutua aina keväisin, lisäsi isoveli Kauko. Koulua lapset kävivät Suomenlinnassa, jonne sulan veden aikaan soudettiin itse veneellä. Jäiden tultua kuljettiin tietysti jäitä pitkin, mutta silloinkin venettä saattoi tarvita, mikäli salmeen oli tehty laivaväylä. Toisen kammarin, lastenhuoneen, puolella sisarukset katselivat Kruunuvuorenselälle ja muistelivat, kuinka Kauko, Ritva ja kersantti Salosen tytär Ulla olivat kerran jäällä luistelemassa, kun laiva tuli ja katkaisi yhteyden saareen. Kyllikki oli kotona kipeänä ja seurasi tapahtumia ikkunasta. Ullalle tuli pissahätä ja minä valehtelin, että älä pissaa siihen jäälle, sehän sulaa ja me joudumme veden varaan. Äitimme meni sen jäällä olon takia suunniltaan ja oli entistä enemmän sydän syrjällään kakaroiden hukkumisen pelosta, kertoi Kauko Hotti. Lapsuuden mieluisia paikkoja oli tietysti myös Lonnan hiekkaranta, jossa leikittiin ja uitiin. Rannan ja laiturin puolivälissä on edelleen suurehko kivi, sille kun jaksoi uida, oli jo aika tekijä. Mutta sitten kun jaksoi uida laiturille saakka, sai palkinnon, kertoi Ritva Aaltonen. Mikä tuo palkinto mahtoi olla, siitä hän ei kuitenkaan ollut varma, ehkä tikkunekku? Synkkiäkin muistoja sota-ajan lapsilla toki on. Hotin lapset olivat kotonaan Lonnassa myös Helsingin ensimmäisen suurpommituksen aikaan helmikuussa 1944, jolloin pommikoneet lähestyivät yllättäen kaupunkia ja ilmatorjuntatykit ampuivat Santahaminasta, Suomenlinnasta, Kaivopuistosta ja Lauttasaaresta. Sen kyllä kuuli, sanoo Kauko Hotti, valonheittäjät haravoivat taivasta ja sirpaleet tekivät kattoihin reikiä. Tuuriahan meillä oli. Ensimmäisessä pommituksessa Lonnaan osui yksi pommi ja sekin rakennusten väliin. Seuraavien kahden pommituksen aikana Suomenlinnaankin näkyvä iso keltainen rakennus, demagnetisointiasema sai osuman, ja yksi ammus putosi laiturissa olleen laivan piipusta sisään aiheuttamatta vaurioita. Näitä pommituksia Hotin lapset eivät enää kokeneet, sillä siviilit evakuoitiin saaresta. Kaija Tuomisto Kiitämme kaikkia ihania asiakkaitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme kaikille tuoksuvaa ja tunnelmallista joulunaikaa sekä onnellista vuotta Vanille Café suomenlinna sveaborg Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Viaporin Juhlapalvelu Oy Rauhallista ja lämmintä joulunaikaa kaikille suomenlinnalaisille! toivoo Ravintola Chapmanin väki Entinen radiokammari toi Hotin sisartusten mieleen monia lapsuusmuistoja. Kauko Hotti, Kyllikki Tamminen ja Ritva Aaltonen asuivat Lonnassa 40- ja 50-luvuila.

20 20 Pertti Makkonen Enna Jokela Reijo Kivelä Ilka Helo Kiitos tästä vuodesta, Hyvää joulua ja Onnellista Uutta Vuotta toivottaa Viaporin Taidekäsityöläiset ry Suomenlinnan MLL:n yhdistys toivottaa kaikille oikein lämpöistä ja rauhallista joulun aikaa! Kaunis kiitos kuluneesta vuodesta myös toimintaamme tukeneille tahoille. Suomenlinnan sanomien toimitus toivottaa lukijoilleen ja tukijoilleen iloista joulua ja kiittää kaikkia, jotka ovat taas vuoden mittaan antaneet panoksensa lehden tekoon. Toivotan kaikille Suomenlinnalaisille ja pikku hoitolapsilleni hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta Yhteistyöterveisin Hillevi-varamummi Oikein hyvää ja rauhaisaa joulua kaikille naapureille! Rauhallista joulua ja maistuvaa uutta vuotta viinikoulun oppilaille! Kiitos kaikille kivoille kavereille, naapureille ja lähimmäisille kuluneesta vuodesta. Arja Lukkari t. Koulutonttu t. Karla ja Kaspar Satumaisen lempeää joulun aikaa kaikille saarelaisille! Maijalle ja Usulle lisäksi sydämelliset kiitokset! Toivottelevat: Sarianne, Tinke, Taika ja Remu Vaeltava tonttu Kustikselta kiittää yhteisestä ajasta ja avusta ja toivottaa kaunista joulua ja hienoa uutta vuotta! Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta! Och samma på svenska! toivoo Terveyskeskuksen väki

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Portfolio / Santtu Rantanen

Portfolio / Santtu Rantanen Portfolio / Santtu Rantanen 2 Santtu Rantanen Muotoilija Puuseppä Luovahulluus@gmail.com Luovahulluus.googlepages.com +358 40 7262 262 Pohjoinen Liipolankatu 13 A15 15500 Lahti 4 Ennen muotolijaksi ryhtymistä

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Tervetuloa rippikouluun!

Tervetuloa rippikouluun! Tervetuloa rippikouluun! Pakilan seurakunnan rippikoulut 2015 Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Ja onnittelut jo valmiiksi; täytät 15 vuotta vuonna 2015! Olet siis mitä parhaassa ripari-iässä.

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille www.ramirent.fi Korkeat standardit Monipuolisiin High Class-tiloihin sovelletaan standardeja, jotka ovat lähes yhtä tiukat kuin

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö:

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö: Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net Merenkulkija 4/2013 Sisältö: Johtokunnan yhteystiedot Kommodorin palsta Tärkeät päivämäärät Sähkönkäyttö talviaikana Talvisäilytys ja pukkiaitaus Talvisäilytysmaksut

Lisätiedot

CCI-sanomat 5 19.8.2014

CCI-sanomat 5 19.8.2014 Kyösti Meriläinen Aihe: VL: CCI-sanomat 4 / 28.7.2013 CCI-sanomat 5 19.8.2014 CCI-sanomat uudistuu Turun tuomiokirkon poika- ja koulutuskuoro Turun konservatorion poikakuoromuskari CCI-sanomissa tiedotetaan

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio REIPPAAN TYTöN URAPOLKU Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio Olipa kerran reipas tyttö, joka oli niin reipas ettei hänestä tarvinnut huolta kantaa. Hän piti puolensa, ilmaisi asiansa, lunasti lupauksensa

Lisätiedot

t i e d o t t a a! MÖKKIP MÖKKIPOSTI Toukokuu 2016 KIRJASTO TIEDOTTAA KUNNANVIRASTO SULJETTUNA LAITAKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Porissa 20.4.

t i e d o t t a a! MÖKKIP MÖKKIPOSTI Toukokuu 2016 KIRJASTO TIEDOTTAA KUNNANVIRASTO SULJETTUNA LAITAKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Porissa 20.4. MÖKKIP MÖKKIPOSTI Toukokuu 2016 t i e d o t t a a! Palstamillimetrin hinta 1.1.2013 alkaen 0,99 (sis.alv 24%) LAITAKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Laitakarin alue tullaan kaavoittamaan. Tämä tarkoittaa sitä

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Poniuutisia Englannista Laloushkat valloittavat. Kurkista pelitutkijan kaappiin

Poniuutisia Englannista Laloushkat valloittavat. Kurkista pelitutkijan kaappiin Numero 3 2014 10,00 Coquettenuket Voiko nuken rakastaa loppuun, VAI ONKO BARBIELLA TOIVOA LEIKIN JÄLKEEN? Poniuutisia Englannista Laloushkat valloittavat Terri Davisin tie NUKKETAITEILIJAKSI Kurkista pelitutkijan

Lisätiedot

O p i n T u u l e t. Vanhempainyhdistyksen joulutervehdys HEI!

O p i n T u u l e t. Vanhempainyhdistyksen joulutervehdys HEI! Vanhempainyhdistyksen joulutervehdys HEI! VANHEMPAINYHDISTYS KIITTÄÄ LÄMPIMÄSTI KOULUN HENKILÖKUNTAA, OPPILAITA JA VANHEMPIA SYKSYN AIKANA TEHDYSTÄ YHTEISTYÖSTÄ. KAKKUTUKUN TUOTTEIDEN MYYNNILLÄ SAIMME

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 Asumisoikeuden myöntämisestä Keskisuomalaisen Osakunnan hallitsemiin asuntoihin sekä tämän asumisoikeuden käyttämisestä on voimassa olevien huoneenvuokralainsäädännön

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Skenaario 1: Paavo kokouksessa

Skenaario 1: Paavo kokouksessa Vaatimusmäärittely liite A: Skenaariot 1-6 Skenaario 1: kokouksessa Osapuolet Tero Eeva Siirrettävä data Paikkatieto Kalenterimerkinnät Käyttäjän tunnistus Oikeuksien luovutus Käyttäjäprofiilit Tilanne

Lisätiedot

TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA

TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA Valtakunnan vaivattomin ovi- ja ikkunaremontti palveluasenteella ja maankuululla Kaskilaadulla. MATTI KASKI, TOIMITUSJOHTAJA HELPOSTI JA KERRALLA KUNTOON Ovi- ja ikkunaremontti

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 Valmistelut Hochschule Offenburg Offenburg Gengenbach Asuminen Opiskelut Yhteydenpito kotimaahan Vapaa-aika Mietteitä vaihdosta Kuvia reissusta

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Merenkulkija 4/2014. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö:

Merenkulkija 4/2014. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö: Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net Merenkulkija 4/2014 Sisältö: Johtokunnan yhteystiedot Kommodorin palsta Tärkeät päivämäärät Talvisäilytysmaksut ja korjaus talvisäilytyshinnastoon Veneiden

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 Esim. kokous-, tyky-, tyhy- ja virkistyspäivien ohjelmaan liitettäviä palveluita. Virkisty joogakävelyllä 60min 100 kävelyä hiljaisuudessa hiekkadyyneillä pitkospuita pitkin.

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Ritva bingo-emäntänä VANA

Ritva bingo-emäntänä VANA VANA JOUNI TENTATTA- Ritva bingo-emäntänä Halusin haastatella Jounia siksi, että hän on ahkerasti kirjoittanut lehteemme vuosien aikana, mutta en muista onko häntä haastateltu lehdessä kertaakaan. Esitin

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50. Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne. Paikka:

PÖYTYÄN KUNTA. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50. Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne. Paikka: 25.01.2016 1. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50 Paikka: Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne Paikalla: Veikko Rantala, Auranmaan kansalliset seniorit Seppo Eskola, Pöytyän sotaveteraanit Jaakko Mäkelä, Eläkeliiton

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 4/2016 PUHEENJOHTAJALTA. Hienoa on ollut kokea, miten hyvällä vireellä ja fiiliksellä yrittäjät ovat olleet liikkeellä!

JÄSENTIEDOTE 4/2016 PUHEENJOHTAJALTA. Hienoa on ollut kokea, miten hyvällä vireellä ja fiiliksellä yrittäjät ovat olleet liikkeellä! Raastuvankatu 12-14 D 65100 VAASA info@vaasanyrittajat.com 15.12.2016 PUHEENJOHTAJALTA Sinulle jäsenyrittäjämme, haluan puheenjohtajana tuoda vuoden viimeisen tervehdyksen. Ensinnäkin kiitän saamastani

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 1991 1. YLEISTÄ Kuluneella kaudella ovat osaston perinteelliset toimintamuodot kallio-, jää- ja vuoristokiipeily eri muodoissaan sekä länsisuomalaisten

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi.

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. VANHEMPAINYHDISTYKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA Aika 12.5.2015 klo 18.00 Paikka Läsnä Kirjaston neuvottelutila Timo Väisänen Nina Havakka Susanna Tiilikainen Annukka Monthan-Kosonen Maija Pusenius

Lisätiedot

tavoittaa puhelinnumerosta 09-310 47744.

tavoittaa puhelinnumerosta 09-310 47744. Taide-Laakson näyttelytila Lääkärinkatu 8, P-porras (rakennus 4), ovella lukee isolla teksti INFO, jalankulkijoille käynti myös Urheilukatu 52:a vastapäätä Laakson sairaala vietti 75-vuotisjuhlaansa 10.6.2004.

Lisätiedot

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 HSY:n kompostointikurssi Aiheuttaako kompostointi päänvaivaa? Oletko suunnitellut kompostin perustamista? Tule käytännölliselle ja maksuttomalle kompostointikurssille ma 2.5.2016

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos äijäjooga ÄIJÄJOOGAN PÄÄSYVAATIMUKSET: Riittävän kankea Lattia on kurkottaessa pelottavan kaukana Sukupuoli: ÄIJÄ Kyky hengittää sisään ja ulos Halu kilpailuvapaaseen vyöhykkeeseen Posketon uteliaisuus

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto CROWD -hanke EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto Mikä CROWD? Creating Other Ways of Dissemination Eurooppalainen kirjallisuusverkosto: kirjailijat, kääntäjät,

Lisätiedot

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti Aihe 3. luokan koulupäivä metsässä Tavoitteet englanti: verbit, luontosanasto, värit matematiikka: mittayksiköt ja geometria ympäristötieto: jokamiehenoikeudet käytetään kaikkia aisteja luonnon havainnoimisessa

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin TAUSTAA Taloyhtiöömme kuuluu kaksi taloa joissa asuntoja on yhteensä 48. (kaksioita ja kolmioita.)

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 MIKKELIN JUDO RY 1. JÄRJESTÖTOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää jäsentensä judotaitoa sekä toimia judon tunnetuksi tekemiseksi ja sen harrastuksen levittämiseksi. Tarkoituksensa

Lisätiedot

Hakuaika on klo mennessä.

Hakuaika on klo mennessä. 1 2 Hakija täyttää hakemukseen seuraavat tiedot yhdistyksestä: yhdistyksen nimi, osoitetiedot, pankkitiedot, yhdistyksen rekisteröintipäivämäärä, kotipaikka sekä yhdistyksen toimivat alaosastot / -jaostot.

Lisätiedot