50 VUOTTA IHMISOIKEUKSIA

Transkriptio

1 Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille - iästä, sukupuolesta tai kansallisuudesta riippumatta. Lokakuu 2016 Teema: Ihmisoikeudet Suomessa moni ihmisoikeus toteutuu hyvin s. 4 YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista astui voimaan Suomessa s kestävän kehityksen tavoitetta keskiaukeaman julisteena Testaa tietosi ihmisoikeuksista! s VUOTTA IHMISOIKEUKSIA Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä. YK:n ihmisoikeusjulistus 1. artikla 2015 Uudet kestävän kehityksen tavoitteet (Agenda 2030) hyväksytään. Ihmisoikeuksien toteutuminen on keskeinen osa tavoitteiden saavuttamista TSS-sopimuksen yksilövalituksia koskeva valinnainen pöytäkirja hyväksytään YK:n 2007 YK:n yleiskokous hyväksyy julistuksen alkuperäiskansojen oikeuksista Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus hyväksytään YK:ssa. Tahdonvastaisia katoamisia koskeva yleissopimus hyväksytään YK:ssa. Osana YK:n uudistamista perustetaan ihmisoikeusneuvosto, joka korvaa ihmisoikeustoimikunnan. Vuonna 1966 YK:n yleiskokous hyväksyi kaksi keskeistä ihmisoikeussopimusta: kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan yleissopimuksen. Yhdessä ihmisoikeusjulistuksen kanssa nämä sopimukset muodostavat ihmisoikeusjärjestelmän perustan ja niin sanotun kansainvälisen ihmisoikeusasiakirjan. Toisen maailmansodan aikaiset räikeät ihmisoikeusloukkaukset osoittivat tarpeen kirjata ihmisoikeudet tuleviin rauhansopimuksiin ja vakiinnuttaa ne osaksi sodanjälkeistä uutta maailmanjärjestystä. YK perustetaan Vuonna 1945 Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan allekirjoitti 51 valtioita, jotka sitoutuivat toimimaan yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Yksi YK:n keskeisistä päämääristä on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kehittäminen ja edistäminen (1. artikla YK:n peruskirja). Edesauttamaan tämän päämäärän saavuttamista perustettiin vuonna 1946 ihmisoikeustoimikunta, jonka ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Eleanor Roosevelt. Rooseveltin johdolla ihmisoikeustoimikunta ryhtyi laatimaan ihmisoikeusjulistusta. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 10. päivänä joulukuuta vuonna Kyseessä oli ensimmäinen kansainvälisesti laadittu kattava luettelo ihmisoikeuksista, ja siitä on muodostunut tietynlainen määritelmä sille, mitä ihmisoikeuksien käsitteeseen sisältyy. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisella julistuksella on merkittävä poliittinen ja moraalinen vaikutusvalta. Se ei kuitenkaan ole valtioita oikeudellisesti velvoittava asiakirja. Tämän vuoksi julistusta haluttiin täydentää oikeudellisesti sitovalla sopimuksella. Alun perin tavoitteena oli luoda yksi yhtenäinen oikeudellisesti velvoittava ihmisoikeussopimus. Länsimaiden ja kommunistimaiden välillä oli kuitenkin vahvoja näkemyseroja siitä, mitä oikeuksia sopimukseen tulisi sisällyttää. Koska yhteisymmärrystä ei löytynyt, jouduttiin tekemään kaksi erillistä sopimusta: länsimaiden kannattama kansalaisoi- keuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus (KP-sopimus) ja sosialistimaiden kannattama taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus (TSS-sopimus). Kansalaisoikeudet turvaavat yksilölle yhteiskunnan jäsenenä tietyt henkilökohtaiset vapaudet ja oikeudet, kuten oikeuden elämään, oikeuden kansalaisuuteen, yksityis- ja perhe-elämän suojan, ajatuksen, omantunnon ja uskonnonvapauden sekä liikkumisvapauden. Poliittiset oikeudet puolestaan turvaavat yksilön oikeuden osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan takaamalla muun muassa äänioikeuden vapaissa vaaleissa sekä sananvapauden, yhdistymisvapauden ja kokoontumisvapauden. KP-oikeuksissa on pitkälti kyse vapaudesta jostakin, jonka vuoksi niitä kutsutaan joskus myös vapausoikeuksiksi. TSS-oikeudet perustuvat siihen, että ihmisten tosiasiallinen hyvinvointi ei toteudu yksinomaan julkisen vallan passiivisuudella, vaan sen turvaamiseen tarvitaan yhteiskunnan aktiivisia toimenpiteitä ja voimavaroja. TSS-oikeuksiin kuuluvat esimerkiksi oikeus sosiaaliseen turvallisuuteen, oikeus työhön, oikeus riittävään elintasoon, oikeus opetukseen sekä oikeus osallistua yhteiskunnan sivistyselämään. Sopimukset astuvat voimaan Sekä KP- että TSS-sopimus hyväksyttiin ja avattiin valtioiden allekirjoitettavaksi ja ratifioitavaksi YK:n yleiskokouksessa 16. joulukuuta vuonna Astuakseen voimaan kumpikin sopimus vaati 35 maan ratifioinnin. TSS-sopimus sai ensimmäisenä vaaditun määrän ratifiointeja ja astui voimaan 3. tammikuuta KP-sopimus puolestaan astui voimaan 23. maaliskuuta Tällä hetkellä 168 valtioita on ratifioinut KP-sopimuksen ja 164 valtiota TSS-sopimuksen. Ratifioidessaan sopimuksen valtio sitoutuu turvaamaan sopimuksessa määritellyt oikeudet jokaiselle alueellaan olevalle ihmiselle. Valtiolla on lisäksi velvollisuus kunnioittaa, suojella ja edistää ihmisoikeuksia niin omassa toiminnassaan kuin yksittäisten ihmisten välisissä suhteissakin , Helsinki, Suomi 60 vuotta YK:ssa -juhla. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon ja Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuivat Suomen YK-liiton Maailman parhaat uutiset -kampanjaan kirjoittamalla tauluihin uutisen, jonka he haluaisivat tulevaisuudessa kuulla. Pääsihteeri Banin uutinen kuului: Vuonna 2030 kestävän kehityksen tavoitteet on saavutettu.kaikki saavat nauttia ihmisarvoisesta elämästä elinvoimaisella, terveellä ja rauhanomaisella planeetalla. Presidentti Niinistön uutinen käsitteli naisten asemaa. Huomenna kaikki miehet ryhtyvät vastustamaan ja lopettavat naisiin kohdistuvan väkivallan. #HeforShe Kuva: UN Photo / Eskinder Debebe

2 2 MAAILMAN PARHAAT UUTISET MITEN IHMISOIKEUDET NÄKYVÄT SUOMESSA? 1995 Suomessa tehdään perusoikeusuudistus, jonka myötä ihmisoikeuksien asema kansallisessa lainsäädännössä parantuu YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimi perustetaan edistämään ja puolustamaan ihmisoikeuksien toteutumista kaikkialla maailmassa Siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksia koskeva yleissopimus hyväksytään YK:n 1989 Yleissopimus lasten oikeuksista hyväksytään YK:n KP-sopimuksen toinen valinnainen pöytäkirja kuolemanrangaistuksen poistamisesta hyväksytään Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus hyväksytään YK:n 1979 Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus hyväksytään YK:n Suomessa kansainvälinen oikeus, kuten YK:n ihmisoikeussopimukset, muodostavat osan valtionsisäisestä eli kansallisesta oikeudesta. Kansainvälisestä sopimuksesta ei kuitenkaan automaattisesti tule osa kansallista lainsäädäntöä. Sen sijaan saadakseen kansallisen lain aseman, eduskunnan täytyy säätää laki, joka erikseen myöntää tietylle kansainväliselle sopimukselle kansallisen lain aseman. Suomessa TSS-sopimus astui voimaan 3. tammikuuta vuonna 1976 ja KP-sopimus sekä siihen liittyvä yksilönvalituksia koskeva valinnainen pöytäkirja 23. maaliskuuta Kansainväliset ihmisoikeussopimukset täydentävät Suomen kansallisia perusoikeuksia. Tosin suurin osa kansainvälisistä ihmisoikeusvelvoitteista on kirjattuna myös suoraan Suomen perustuslakiin. Suomen perustuslaki turvaa lähtökohtaisesti kaikkien Suomessa oleskelevien ihmisoikeudet. Vuonna 1995 Suomessa toteutettiin perusoikeusuudistus. Suomen perustuslaki oli paikoittain jäänyt pahasti jälkeen kansainvälisestä ihmisoikeuksien kehityksestä ja uudistuksen myötä perustuslaki pyrittiin saamaan vastaamaan Suomea sitovia kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Erityisesti TSS-oikeuksien kannalta perustuslakiuudistus oli merkittävä. Ennen uudistusta Suomen perustuslaki oli keskittynyt lähinnä KP-oikeuksien turvaamiseen. Tämä kuitenkin muuttui uudistuksen myötä ja keskeiset TSS-oikeudet otettiin osaksi Suomen perustuslakia. Sopimusten täytäntöönpanoa valvotaan YK:ssa Ihmisoikeuksien toteutuminen on edelleen maailmalaajuinen haaste. Sopimusten hyväksyminen ei yksinään riitä, vaan on varmistettava, että niillä on vaikutuksia myös käytännössä. YK osallistuu aktiivisesti ihmisoikeuksien valvontaan. YK:n peruskirjan artikla 68 edellyttää, että YK:lla on ihmisoikeuksien edistämiseen erikoistunut elin. Tätä tehtävää hoiti 60 vuoden ajan YK:n ihmisoikeustoimikunta, joka vuonna 2006 korvattiin YK:n ihmisoikeusneuvostolla. Yleismaailmallisen määräaikaistarkastelun avulla neuvosto seuraa ja valvoo YK:n jäsenvaltioiden ihmisoikeustilanteita. Monet ihmisoikeussopimukset, KP- ja TSS-sopimukset mukaan lukien, sisältävät myös oman raportointivelvoitteen, joka velvoittaa sopimuksen jäsenvaltiot toimittamaan määräajoin raportin sopimuksen toteutumisesta valvovalle YK-komitealle. KP-sopimuksen toteutumista valvoo YK:n ihmisoikeuskomitea ja TSS-sopimusta YK:n talous- ja sosiaalineuvoston alainen komitea, TSS-komitea. Jäsenvaltion raportin perusteella komitea antaa johtopäätöksensä ja suosituksensa jäsenvaltion ihmisoikeustilanteesta. Suomalainen Martin Scheinin toimi vuosina KP-oikeuksia valvovan ihmisoikeuskomitean jäsenenä. Sekä KP- että TSS-sopimuksia on täydennetty valinnaisilla pöytäkirjoilla, jotka mahdollistavat yksilövalituksen. Sopimusta valvova komitea käsittelee valituksen ja arvioi, onko sopimuksessa säänneltyjä oikeuksia loukattu. Arvioinnin perusteella komiteat voivat antaa kannanottoja. Komiteoiden kannanotot eivät kuitenkaan ole oikeudellisesti sitovia. Valitusmenettelyn käyttö edellyttää, että valituksen kohteena oleva valtio on erikseen hyväksynyt mahdollisuuden yksilövalitukseen. KP-sopimusta täydentävä, yksilövalitukset mahdollistava valinnainen pöytäkirja, hyväksyttiin Suomessa vuonna 1976 varsinaisen KP-sopimuksen hyväksymisen yhteydessä. TSS-sopimuksen lisäpöytäkirja tuli Suomen osalta voimaan vasta huhtikuussa vuoden taival KP- ja TSS-sopimuksilla on erittäin merkittävä rooli ihmisoikeuksien kannalta niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Ne ovat ensimmäiset oikeudellisesti velvoittavat ihmisoikeussopimukset, joiden pohjalta on vuosien varrella solmittu täydentäviä ihmisoikeussopimuksia. Nyt, kun sopimukset täyttävät 50 vuotta (joulukuu 2016), on hyvä pysähtyä tarkastelemaan sitä kehitystä, jota sopimusten hyväksymisen jälkeen ja niiden ansiosta on tapahtunut. Samalla on kuitenkin kiinnitettävä huomioita siihen, että ihmisoikeuksien toteutumiseksi on tehtävä jatkuvasti väsymätöntä työtä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Suomessa esimerkiksi naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen merkittävä ihmisoikeuksiin liittyvä ongelma. Ihmisoikeuksia ei voi siis edelleenkään pitää lainkaan itsestäänselvyyksinä. Teksti: Hanna Perikangas ja Eeva Reittilä 1976 KP- ja TSS-sopimukset astuvat voimaan saatuaan riittävästi ratifiointeja YK:n yleiskokous hyväksyy kaksi keskeistä ihmisoikeussopimusta: KP- ja TSS-sopimukset Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva yleissopimus hyväksytään YK:n 1955 Suomi hyväksytään YK:n jäseneksi ja näin Suomi sitoutuu noudattamaan YK:n peruskirjan velvoitteita Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus hyväksytään joulukuun 10. päivänä YK:n 1946 YK:n ihmisoikeustoimikunta perustetaan. Eleanor Rooseveltin johdolla toimikunta ryhtyy laatimaan ihmisoikeusjulistusta YK perustetaan ylläpitämään ja edistämään maailmanrauhaa, turvallisuutta ja ihmisoikeuksia. Suomen perustuslaki turvaa lähtökohtaisesti kaikkien Suomessa oleskelevien ihmisoikeudet. Mikä KP? TSS? YK:n ihmisoikeusneuvosto valvoo jäsenvaltioiden ihmisoikeustilanteita yleismaailmallisen määräaikaistarkastelun avulla. KP-oikeudet = Kansalais- ja poliittiset oikeudet TSS-oikeudet = Taloudelliset, sosiaaliset ja sivitykselliset oikeudet

3 3 MAAILMAN PARHAAT UUTISET MITÄ OIKEUKSIA IHMISOIKEUS- SOPIMUKSET TURVAAVAT? Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen turvaamat oikeudet ovat: Syrjinnän kielto Tasa-arvo Oikeus elämään Kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun kielto Orjuuden kielto Oikeus vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen Vapautensa menettäneiden oikeus inhimilliseen kohteluun Vapaus liikkua ja valita asuinpaikka Mielivaltaisen pidätyksen kielto Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin Oikeus tulla tunnustetuksi kaikkialla henkilöksi oikeudellisessa mielessä Yksityis- ja perhe-elämän suoja Oikeus ajatuksen, omatunnon ja uskonnon vapauteen Oikeus mielipiteen vapauteen Sananvapaus Oikeus kokoontua rauhanomaisesti Oikeus yhdistymisvapauteen Oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe Jokaisen lapsen oikeus tulla rekisteröidyksi ja saada kansalaisuus Oikeus osallistua maansa hallintoon Yhdenvertaisuus Vähemmistöjen oikeudet Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan yleissopimuksen turvaamat oikeudet ovat: Syrjinnän kielto Tasa-arvo Oikeus työhön Oikeus oikeudenmukaisiin ja suotuisiin työoloihin Oikeus muodostaa ammattiyhdistyksiä Lakko-oikeus edellyttäen, että sitä käytetään asianomaisen valtion lainsäädännön mukaisesti. Oikeus sosiaaliturvaan Oikeus perhe-elämän suojaan sekä odottavien ja vastasynnyttäneiden äitien erityissuojelu Lasten ja nuorten erityissuojelu Oikeus riittävään elintasoon Oikeus riittävään ravintoon Oikeus nauttia korkeimmasta saavutettavissa olevasta ruumiin- ja mielenterveydestä Oikeus koulutukseen Oikeus ottaa osaa kulttuurielämään Oikeus päästä osalliseksi tieteen kehitykseen ja sen soveltamisen eduista Oikeus nauttia tieteellisten, kirjallisten tai taiteellisten tuotteidensa henkisille ja aineelliselle eduille suodusta suojasta SUOMESSA MONI IHMISOIKEUS Tänä vuonna on tullut kuluneeksi tasan 50 vuotta siitä, kun kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus (KP-sopimus) sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus (TSS-sopimus) hyväksyttiin YK:n Näitä sopimuksia pidetään kansainvälisesti varsin keskeisinä ihmisoikeussopimuksina, mutta miten niiden vaikutukset näkyvät Suomessa? Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio painottaa, että KP- ja TSS-sopimukset ovat edelleen merkityksellisiä niin kansainvälisesti kuin täällä Suomessakin. Ovathan ne ensimmäiset kansainvälisesti hyväksytyt ihmisoikeussopimukset ja yhdessä yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen kanssa muodostavat kansainvälisen ihmisoikeusasiakirjan (international bill of human rights). KP- ja TSS-sopimuksilla periaatteellinen merkitys Rautio korostaa, että KP- ja TSS-sopimuksilla on nyky-suomessa valtava periaatteellinen merkitys. Alueellisilla, erityisesti eurooppalaisilla, ihmisoikeussopimuksilla on nykyään kuitenkin kansallisessa lainvalmistelussa ja oikeuskäytännössä suurempi käytännön vaikutus. Mitä lähemmäs kansallista tasoa tullaan, sen yksityiskohtaisempaa (ihmisoikeuksien) sääntely voi olla. Tällainen sääntely on usein myös helpommin hyväksyttävämpää ja tunnetumpaa, Rautio kertoo. YK:n puitteissa on solmittu yhteensä yhdeksän kansainvälistä ihmisoikeussopimusta. Sopimuksia ja niiden valinnaisia lisäpöytäkirjoja on solmittu vahvistamaan niin naisten, lasten, vammaisten henkilöiden kuin siirtotyöläistenkin asemaa. Rautio kuitenkin muistuttaa, että on olemassa alueita, joista ei ole tehty omaa ihmisoikeussopimusta. Tällaisia ovat esimerkiksi alkuperäiskansojen oikeudet. Tällaisilla aloilla KP- ja TSS-sopimuksilla on edelleen valtaisa merkitys myös aivan käytännössä. Alkuperäiskansojen oikeuksista on tehty YK:ssa julistus, sen sijaan kansainvälisen työjärjestön ILO169-sopimusta Suomi ei ole ratifoinut. TOTEUTUU HYVIN Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio palasi vuonna 2012 Suomeen johtamaan silloin vastikään perustettua ihmisoikeuskeskusta. Kuva: Eeva Reittilä Suomessa moni ihmisoikeus toteutuu erittäin hyvin ilman, että niitä mielletään ihmisoikeuksiksi. Vuoden 1995 perusoikeusuudistus löi läpi uuden ajattelutavan Ajattelutapa, jonka mukaan kansainvälisten ihmisoikeussopimusten tulee heijastua kansallisessa lainsäädännössä ja näkyä myös käytännössä, on nyky-suomessa yleinen. Tätä Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio pitää hyvänä saavutuksena. Rautio kertoo, että tällainen ajattelutapa vahvistui erityisesti vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen myötä. Perusoikeusuudistuksen yhteydessä kansainväliset ihmisoikeudet kirjattiin kattavasti Suomen perustuslakiin. Samalla Suomesta tuli yksi niistä harvoista maista, joissa KP- ja TSS-oikeudet ovat kirjattuna yhtenä kokonaisuutena. TSS-oikeuksiin kiinnitetään Suomessa paljon huomioita ja ne on pyritty kehittämään tasavertaisiksi KP-oikeuksien kanssa. Siitä, onko tässä onnistuttu, Rautio ei ole täysin vakuuttunut. Soraääniä mukaan ihmisoikeuskeskusteluun Suomen ihmisoikeustilanne on Raution mukaan moneen muuhun maahan verrattuna hyvä. Toisaalta, Rautio näkee myös huolestuttavia piirteitä suomalaisessa ihmisoikeuskehityksessä eikä ihmisoikeuksien ymmärtäminen ja erityisesti niiden universaalisuuden ja jakamattomuuden hyväksyminen suomalaisessa yhteiskunnassa ole niin vankkaa kuin hän olisi kuvitellut. Terrorismi, erilaiset turvallisuuskysymykset ja konfliktit ovat viime vuosina syöneet ihmisoikeuksien arvostusta kansainvälisellä tasolla. Tämä ajatusmaailma ulottuu ainakin osittain myös Suomeen. Rautio on huomannut, että Suomessakin esiintyy nykyään yhä enemmän ihmisoikeuksia kyseenalaistavia ääniä. Parannettavaa siis löytyy. Suomen ihmisoikeustilanteessa on kuitenkin paljon hyvää. Rautio huomauttaa, että Suomessa moni ihmisoikeus toteutuu erittäin hyvin ilman, että niitä sellaiseksi mielletään. Rautio arvioi tämän johtuvan siitä, että käytännössä moni unohtaa, että myös TSS-oikeudet - kuten esimerkiksi oikeus hyvään opetukseen ja terveydenhuoltoon - ovat itseasiassa ihmisoikeuksia. Teksti: Hanna Perikangas

4

5 FINLANDS FN-FÖRBUND UNA FINLAND MAAILMAN PARHAAT UUTISET maailmanparhaatuutiset.fi - Millaisen uutiset Sinä haluaisit tulevaisuudessa kuulla? yk.fi/sdg - Kestävän kehityksen tavoitteet ykliitto.fi - Suomen YK-liitto kouluttaa maailmanlaajuisesta vastuusta ja vaikuttamismahdollisuuksista, tuottaa tietoa YK:sta ja vaikuttaa suomalaiseen YK-politiikkaan globalis.fi - Maailman atlas verkossa

6 6 MAAILMAN PARHAAT UUTISET KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET YK:n jäsenmaat pääsivät syksyllä 2015 historialliseen sopuun koko maailmaa koskevista kestävän kehityksen tavoitteista ja toimintaohjelmasta. Tämä niin sanottu Agenda 2030 on YK:n jäsenmaiden yhdessä sopima suunnitelma, jonka päämääränä on kääntää maapallon kehitys ihmiskunnan, ympäristön ja talouden kannalta kestävään suuntaan. Jakamalla tietoa kestävän kehityksen tavoitteista sosiaalisessa mediassa, työpaikoilla, koulussa ja kotona, olet mukana tekemässä parempaa maailmaa. #kestäväkehitys #agenda Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa. Köyhyys ilmenee monin eri tavoin, kuten taloudellisena ja sosiaalisena eriarvoisuutena, nälkänä ja aliravitsemuksena sekä koulutus- tai vaikutusmahdollisuuksien puutteena Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta. Nyt on aika miettiä, kuinka kasvatamme, jaamme ja kulutamme ruokaa ympäristöä rasittamatta ja oikeudenmukaisesti. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. Vaikka elinajanodote on monin paikoin noussut, lapsi- ja äitiyskuolleisuus laskenut ja rokotukset tehonneet, taistelu tappavien tautien hävittämiseksi jatkuu. Terveet ihmiset jaksavat paremmin opiskella, huolehtia perheestään ja tehdä työtä. Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet. Laadukas perus- ja ammatillinen koulutus kuuluu sekä tytöille, pojille että heikoimmassa asemassa oleville. Laadukas koulutus takaa paremman elämän myös tuleville sukupolville ja on yksi kestävän kehityksen edellytyksistä. Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia. Tyttöjen ja naisten kouluttaminen, heihin kohdistuvan väkivallan ja syrjinnän lopettaminen sekä heidän mukaanottaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon hyödyttää laajasti koko yhteiskuntaa. Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille. Puhdas vesi on elämän elinehto. Sen saanti vaikuttaa kuolleisuuteen, ruokaturvaan sekä toimeentulon ja koulutuksen mahdollistumiseen. Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille. Tarvitaan tehokkaita, uusia ja uusiutuvia energialähteitä, jotta voidaan rakentaa kestävää taloutta, työpaikkoja ja ruoantuotantoa. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja. Työstä saatavalla palkalla tulee pystyä elämään. Työolosuhteiden ja talouskasvun tulee olla, sekä ihmisten että ympäristön kannalta, kestävällä pohjalla. Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita. Tulee kehittää uusia ja kaikkien saatavilla olevia keksintöjä ja investointeja liikenteeseen, kastelumenetelmiin, energiantuotantoon ja kommunikointiin. Tämä tukee kaikkien yhteiskuntien kestävää kehitystä ja elintasoa. Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä. Eriarvoistuminen näkyy muuan muassa tuloeroissa ja mahdollisuuksissa palveluihin, kuten koulutukseen tai terveydenhuoltoon. Eriarvoistumisessa tulee ottaa huomioon myös heikoimmassa asemassa olevat ja syrjäytyneet. Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat. Kaupunkiympäristön tulee luoda mahdollisuuksia kaikille, mutta samalla taata myös peruspalvelut, energiansaanti, hyvät asumisolosuhteet ja kulkumahdollisuudet ilman, että se rasittaa tai saastuttaa ympäristöä. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys. Tarvitaan systemaattista yhteistyötä ja informaation jakamista kuluttajien, valmistajien, tutkijoiden, päättäjien, median, järjestöjen ja yritysten välille. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan. Ilmastonmuutos ja kasvihuonepäästöt koskettavat meitä kaikkia, eivätkä ne tunne valtioiden rajoja. Ilman pikaisia toimia ilmasto lämpenee aiheuttaen lisää tulvia, eroosiota, merenpinnan nousua ja arvaamattomia sääilmiöitä. Tästä seurauksena elinolot vaikeutuvat köyhimmillä alueilla ja syntyy muun muassa ilmastopakolaisuutta. Suojella meriä ja merten tarjoamia luonnonvaroja sekä edistää niiden kestävää käyttöä. Merien hyödyntäminen on keskeinen osa ihmisten elämää. Meri säätelee maapallomme säätiloja, juomaveden saantia, rannikkoja, ruoan saantia sekä hengittämäämme happea. Ne toimivat myös kaupan ja kuljetuksen väylinä. Suojella ja palauttaa ennalleen maaekosysteemejä, edistää niiden kestävää käyttöä sekä pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen. Maaekosysteemien hävittäminen tai suojeleminen vaikuttaa suoraan ympäristöön ja sitä kautta ihmisten köyhyyteen. Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia, taata kaikille oikeuspalvelut, rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla. Väkivallattomuus, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, läpinäkyvyys ja vastuunkanto ovat rauhanomaisten yhteiskuntien ja siten kestävän tulevaisuuden peruspilareita. Vahvistaa kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta. Valtioiden, yksityissektorin ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyö ja yhteiset päämäärät ja arvot, sekä investointien pitkäjänteisyys ja tulosten mittaaminen, ovat edellytyksiä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kuva: Anna Autio IHMISOIKEUDET KUULUVAT JOKAISEEN ELÄMÄNVAIHEESEEN Nuoruutta on vaikea määritellä: nuori ei ole vielä aikuinen eikä oikein enää lapsikaan. Nuoruus on eräänlainen siirtymävaihe, mutta on vaikea sanoa, mistä nuoruus alkaa tai mihin nuoruus päättyy. Yhden YK-määritelmän mukaan nuori on vuotias, mutta tämä määritelmä on otettu käyttöön puhtaasti tilastollisista syistä. Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmassa nuori määritellään vuotiaaksi, jättäen kuitenkin tilaa kansallisille eroavaisuuksille. Ajatuksena on todennäköisesti ollut huomioida heidät, jotka eivät enää kuulu lapsen oikeuksien sopimuksen piiriin. Suomessa nuori on uuden nuorisolain mukaan 29-vuotias tai nuorempi. Ihmisoikeusmekanismeissa nuoret jäävät usein väliinputoajiksi. Kysymyksen äärellä on kuitenkin päästy jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen siitä, että ihmisoikeuksia tulisikin oikeastaan tarkastella elinkaarinäkökulmasta - eli siitä, miten ihmisoikeudet toteutuvat eri elämänvaiheissa. Nuoruus on oleellinen osa elinkaarta. Nuorten ihmisoikeuksien toteutuminen tarvitsee erityistä huomiota, sillä ikänsä takia nuoriin ja nuorten mahdollisuuksiin kohdistuu monia haasteita. Työllisyys, koulutus, poliittiset oikeudet, asepalvelus, seksuaalioikeudet ja terveys ovat vain muutamia osa-alueita, joissa nuorten oikeudet eivät välttämättä toteudu tai toteutuvat muita huonommin. Maailmassa ei kuitenkaan ole koskaan ollut yhtä paljon nuoria kuin nyt. Maailmassa on noin 1,8 miljardia lasta ja nuorta, eikä ole aivan merkityksetöntä, miten tämän sukupolven oikeudet toteutuvat ja millainen heidän tulevaisuutensa on. YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyi kesällä 2016 historian ensimmäisen päätöslauselman nuorista ja ihmisoikeuksista. Päätöslauselma korostaa nuorten erityistarpeita, mutta ennen kaikkea myös sitä, että nuorilla on oltava aitoja mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan asioihin sekä päätöksentekoon. Päätöslauselma on yksi neuvoston tärkeistä pohjustus nuorten ihmisoikeuksien paremmalle huomioimiselle. Neuvosto tulee seuraamaan aihetta tulevien kausiensa aikana, toivottavasti läheisesti. Tärkeä huomio, jonka ihmisoikeusneuvosto on itsekin tehnyt, on se, että nuoret ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita. Siksi nuorten tulee olla ihmisoikeuksiensa kehittämisessä oleellisesti mukana. Ihmisoikeustyötä ei pidä tehdä nuorten puolesta, vaan nimenomaisesti heidän kanssaan. Suomen YK:n nuorisodelegaatti Sonja Huttunen osallistui YK:n yleiskokoukseen New Yorkissa Nuorisodelegaatin valitsevat vuosittain Nuorisoyhteistyö - Allianssi ja Suomen YK-liitto.

7 7 MAAILMAN PARHAAT UUTISET Testaa tietosi ihmisoikeuksista! 1. Miksi YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus laadittiin? a. YK:n toiminnan selkeyttämiseksi b. Toisen maailmansodan ihmisoikeusloukkausten vuoksi c. Erilaisten ihmisoikeuskäsityksien yhdenmukaistamiseksi 2. Mitä ovat TSS-oikeudet? a. Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia b. Tasa-arvo, syrjimättömyys- ja samanarvoisuusoikeuksia c. Turvallisuus-, suojelu ja sisäpoliittisia oikeuksia 3. Milloin vietetään ihmisoikeuksien päivää? a b c YK:ssa äänestettiin vuonna 1948 ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen hyväksymisestä. Miten Suomi äänesti? a. Suomi ei osallistunut äänestykseen b. Julistuksen hyväksymisen puolesta c. Julistuksen hylkäämisen puolesta 5. Kuinka monta artiklaa ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus sisältää? a. 18 b. 30 c. 45 YK:N YLEISSOPIMUS VAMMAISTEN HENKILÖIDEN OIKEUKSISTA ASTUI VOIMAAN SUOMESSA YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista astui Suomessa voimaan tämän vuoden kesäkuussa. Vammaissopimus ei sisällä uusia erityisiä oikeuksia vammaisille, vaan sen tavoitteena on vahvistaa vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia nauttia kaikista olemassa olevista ihmisoikeuksista täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti muiden henkilöiden kanssa. Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus on 2000-luvun ensimmäinen kattava ihmisoikeussopimus. YK:n yleiskokous hyväksyi sopimuksen joulukuussa Sopimus astui voimaan toukokuussa 2008 saatuaan 20 maan hyväksynnän. Sopimuksesta on nopeasti tullut yksi laajimmin hyväksytyistä YK:n ihmisoikeussopimuksista. Ratifiointi kesti vuosia Suomi allekirjoitti vammaissopimuksen ensimmäisten joukossa maaliskuussa Suomi ei kuitenkaan samalla ratifioinut sopimusta eli saattanut sitä valtionsisäisesti voimaan. Sopimuksen ratifiointi Suomessa viivästyi, sillä se edellytti muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Muun muassa sosiaalihuoltolakia ja kehitysvammaisten erityishuollosta annettua lakia piti muuttaa. Toukokuussa 2015 Suomi viimein talletti ratifioimiskirjansa YK:n pääsihteerille. Sopimus astui voimaan Suomessa kesäkuun 10. päivä Sopimuksen täytäntöönpanoa valvoo kansainvälisellä tasolla YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea. Jäsenmailla on velvollisuus raportoida säännöllisesti sopimuksen toteutumisesta komitealle. Valvontaa lisää myös valinnainen pöytäkirja, joka mahdollistaa yksilövalitukset ja komitean omasta aloitteesta tapahtuvan tutkinnan. Suomessa yksilövalitukset mahdollistava pöytäkirja hyväksyttiin varsinaisen sopimuksen hyväksynnän yhteydessä. Sen osalta on tärkeää, että vammaiset ihmiset itse ja vammaisjärjestöt ovat täysimääräisesti mukana päätöksenteossa, Mahlamäki painottaa. TILAA SOPIMUS TASKUKIRJANA Vammaissopimuksen määritelmän mukaan vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa (1. artikla) Uusi alku Vammaisfoorumin pääsihteeri Pirkko Mahlamäki pitää vammaissopimuksen voimaanastumista eräänlaisena uutena alkuna suhteessa vammaisten ihmisoikeuksiin. Vammaisten oikeuksien sopimus on hyvä uutinen itsessään ja uusi alku Suomessa. Sopimuksen voimaantulon myötä vahvistuu usko siihen, että vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien ja perusvapauksien takaamisessa mennään eteen-, ei taaksepäin. Vammaissopimus on uusi työkalu vammaisten oikeuksien takaamiseen tähtäävässä työssä. Mahlamäki muistuttaakin, että vammaisten oikeuksien täysimääräistä toteutumista voidaan tarkkailla paremmin sopimuksen kansainvälisten seuranta- ja raportointimekanismien kautta. Vammaissopimuksen voimaanastumisen myötä alkaa varsinainen työ, eli sopimuksen toimeenpano. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sopimuksen valinnainen pöytäkirja on tilattavissa kätevänä taskukirjana Suomen YK-liiton verkkosivuilta: ykliitto.fi -> Julkaisut Taskukirjanen sisältää suomenkielisen sopimustekstin ja valinnaisen pöytäkirjan lisäksi johdannon, jonka on kirjoittanut Vammaisfoorumin pääsihteeri Pirkko Mahlamäki. Julkaisua saa vapaasti hyödyntää esimerkiksi opetuskäytössä niin pdf-muodossa kuin painettuna kirjasenakin. Yksittäiset kirjaset postitetaan veloituksetta, pakettina lähetettävät tilaukset toimitetaan perille postiennakkona. Kirjanen on käännetty myös ruotsiksi ja se on ladattavissa pdf-muotoisena YK-liiton verkkosivuilta: ykliitto.fi. TIESITKÖ, ETTÄ...? Noin 15 prosentilla maailman väestöstä on jonkinlainen vamma. Arvoilta 80 prosenttia vammaisista henkilöistä asuu kehitysmaissa. Maailman köyhimmistä ihmisistä 20 prosenttia on vammaisia henkilöitä. 90 prosenttia kehitysmaissa asuvista vammaisista lapsista ei käy koulua. Lähteet: WHO, UNDP, Maailmanpankki ja UNESCO 6. Mitä seuraavista sopimuksista Suomi ei ole ratifioinut? a. Yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista b. ILO:n yleissopimus nro 169 c. Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaista yleissopimusta 7. Kuinka monta maata on ratifioinut KP-sopimuksen? a. 98 b. 155 c jatkuu seuraavalla sivulla! Tekstit ja kuva: Hanna Perikangas, Eeva Reititlä ja Veera Vehkasalo Minkä uutiset sinä haluaisit tulevaisuudessa kuulla? Kirjoita ja jaa oma tulevaisuuden hyvä uutisesi osoitteessa:

8 8 MAAILMAN PARHAAT UUTISET...ihmisoikeusvisa jatkuu edelliseltä sivulta: 8. Mikä seuraavista ei ole ihmisoikeus? a. Oikeus ottaa osaa kulttuurielämään b. Oikeus ilmaisiin koulunkäyntivälineisiin c. Oikeus koulutukseen 9. Kuka oli YK:n ihmisoikeustoimikunnan ensimmäinen puheenjohtaja? a. John F. Kennedy b. Eleanor Roosevelt c. Trygve Lie 10. Milloin YK:n ihmisoikeusneuvosto perustettiin? a b c Mikä seuraavista maista ei ole ratifioinut TSS-sopimusta? a. Yhdysvallat b. Australia c. Kiina 12. Minä vuonna YK:n yleiskokous hyväksyi vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen? a b c UNESCON arvioiden mukaan maailmassa on 758 miljoonaa lukutaidotonta aikuista. Kuinka suuri osa heistä on naisia? a. 51% b. 66% c. 78% 14. Mikä on Maailmanpankin määrittelemä äärimmäisen köyhyyden raja? a. 1,5 dollaria päivässä b. 1,9 dollaria päivässä c. 2,0 dollaria päivässä 15. Mikä seuraavista ihmisoikeussopimuksista on maailman laajimmin ratifioitu? a. Lapsen oikeuksien sopimus b. Naisten oikeuksien sopimus c. TSS-sopimus Vastaukset: 1. b 2. a 3. b 4. a 5. b 6. b 7. c 8. b 9. b 10. c 11. a 12. a 13. b 14. b 15. a Halu atk ihmi o tietää soi lis Pela a vis keuksist ää ihmi aa osoitt a? soike e uspe essa li.fi HYVIÄ UUTISIA MEILTÄ JA MAAILMALTA Naisten ja tyttöjen oikeuksien merkitys tunnustettu Kolumbiassa askel kohti rauhaa Ihmisoikeuksia edistetään kouluissa Naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutuminen on kestävän kehityksen edellytys, ja tämä on vihdoin tunnustettu laajalti. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon on kahden kautensa aikana tehnyt runsaasti töitä tasa-arvon eteen. Hän aloitti muun muassa naisten ja tyttöjen terveyskysymyksiin keskittyvän Every Woman Every Child (EWEC) -liikkeen ja on nostanut useammin naisia korkeisiin tehtäviin järjestössä. Toimia on aloitettu tämän työn turvaamiseksi myös tulevan pääsihteerin kaudella. Kolumbian hallituksen ja Farckapinallisryhmän halu solmia rauhansopimus on suuri askel kohti 50 vuotta kestäneen konfliktin päättämistä ja lupaa hyvää myös maan ihmisoikeuspuolustajille, joiden tilanne on ollut konfliktin aikana maailman vaarallisimpia. Tämä koskee erityisesti vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen maaoikeuksia sekä naisten oikeuksia puolustavia aktivisteja. Toivo rauhan saamisesta Kolumbiaan elää voimakkaana. Nyt syksyllä voimaan tulleen perusopetuksen valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteissa ihmisoikeudet näkyvät entistä vahvemmin. Uudistetussa suunnitelmassa ne esiintyvät paitsi arvopohjassa, myös oikeudellisesti velvoittavina normeina. Opetuksen sisältöjen ohella ihmisoikeudet liittyvät olennaisesti oppilaitosten toimintaympäristöön ja -kulttuuriin. Ihmisoikeuksien opettaminen tukee niiden toteutumista ja ymmärtämistä koko yhteiskunnassa. Lea Pakkanen, Suomen Lähetysseuran rauhan ja sovinnon asiantuntija Kristiina Kouros, Ihmisoikeuskeskuksen asiantuntija Presidentti Tarja Halonen, EWEC:in neuvoa-antavan ryhmän varapuheenjohtaja VIDEO VOI TUKEA MUUTOSTA Minulla on tämä mikrofoni, jotta voin kertoa kertoa mielipiteitä joiden pitää tulla kuulluksi, toteaa nuori nainen Tansanian Loliondosta ja painottaa, että naisten kuuleminen on tärkeää. Hänen puheenvuoronsa aloittaa naisten oikeuksia käsittelevän yhteisövideon, jonka ovat tehneet Loliondon maasaiyhteisön jäsenet. Yhteisövideon (participatory video) kantava periaate on, että yhteisön jäsenet suunnittelevat ja kuvaavat videot alusta asti itse. Tarkoitus on, että ihmiset, joiden näkemykset usein suodatetaan suuremmalle yleisölle jonkun muun esittelemänä tai editoimina, saavat valita mistä on tärkeä puhua ja miten. Videot toimivat paitsi tapana kertoa aiheista muille, myös yhteisön sisäisen muutoksen tukena. Tämä videoryhmä on tehnyt Suomen YK-liiton hankkeissa järjestetyissä työpajoissa videot naisten oikeuksista, ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja maasaikulttuurista sekä Loliondonalueen maakiistasta (Oloshovideo). Näytösten myötä yhteisössä on syntynyt runsaasti keskustelua videoiden teemoista. Työpajojen jälkeen ryhmä on jatkanut työtä itsenäisesti. Heidän viimeisin videonsa, Esipata-e-Eselenkei, käsittelee tyttöjen oikeuksia ja ennen kaikkea tasa-arvoista oikeutta koulutukseen. Siinä maasaiyhteisön jäsenet pohtivat sen haasteita ja myös haastattelevat esimerkiksi erästä kylän vanhinta aiheesta. Viimeisin työpaja pidettiin uudessa yhteisössä Maran alueella Tansaniassa. Sen tuloksena syntyi myös naisten oikeuksiin liittyvä video Nyumba Nthobu -perinteestä. Siinä yksinäinen, usein vanhempi, nainen voi ottaa toisen naisen muodollisesti vaimokseen saadakseen perheen. Perinne on kuitenkin usein ongelmallinen etenkin lapsia synnyttävien nuorten vaimojen ja lasten oikeuksien kannalta. Katso videot: ykliitto.fi > Julkaisut -> YK-tieto ja teemakohtaiset materiaalit Teksti: Veera Vehkasalo Kuva: InsightShare