RAKETTI-OPI Ohjausryhmä Pöytäkirja

Transkriptio

1 RAKETTI-OPI Ohjausryhmä Pöytäkirja Aika: klo Paikka: CSC Läsnä: Sami Hautakangas (pj.) Arja Hovila Pekka Koivukoski Kirsti Kylä-Tuomola Klaus Lindberg Aleksis Nokso-Koivisto Päivi Pakkanen Tuulikki Paturi Kuno Öhrman Lauri Stigell (siht.) Pekka Korhonen Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen kello 12: Asialistan hyväksyminen Asialista hyväksyttiin kokouskutsussa esitetyssä muodossaan. 3. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Ohjausryhmä hyväksyi edellisen kokouksen pöytäkirjan. Hyväksytty pöytäkirja on julkaistu osoitteessa 4. RAKETTI-tilannekatsaus Klaus Lindberg antoi RAKETTI-hankkeiston tilannekatsauksen kertomalla samalla seuraavaan RAKETTI-ohjausryhmään ( ) käsittelyyn tulevista asioista. XDW-osahankkeen osalta on tärkeää erottaa keskustelussa kolme osaa: käsitemalli, viranomaisraportoinnin tietovarasto sekä korkeakouluille oman toiminnan tukemiseksi tarjottava tietovarastopalvelu. Viimeisimmän osalta sekä hinta että palvelukonsepti ovat vähitellen muotoutumassa. Osahankkeessa pohditaan, tulisiko perustaa projekti, jossa määriteltäisiin koodistoja XDW-käsitemalliin nykyisten Tilastokeskuksen ja OKM:n koodistojen lisäksi. Näille uusille koodistoille voisi määritellä myös omistajuuden, esim. opintohallinnon verkostot. Koodistojen avulla voidaan oleellisesti edesauttaa järjestelmiin kirjattavan tiedon yhdenmukaisuutta ja sitä kautta parantaa merkittävästi raportoinnin yhteismitallisuutta. 1

2 KOKOA-osahankkeessa on käynnissä korkeakoulujen tietohallinnon benchmarkingin valmistelu, johon on ensi vuodelle myös budjetoitu rahaa. Samoin osahankkeessa tulee päätettäväksi, miten 10 korkeakoulun kokonaisarkkitehtuuripilotin työn pohjalta ensi vuodeksi laadittavan toimenpideohjelman osalta edetään ja miten asioita priorisoidaan. Edelleen ohjausryhmän kokouksessa tulee täsmentää RAKETTI-PELISÄÄNTÖ -ryhmän tulevan työn roolia sekä tarkentaa, vastaako ryhmän työskentelyn ohjauksesta jatkossa KOKOA-koordinaatioryhmä vai RAKETTIohjausryhmä. TUTKI-osahankkeen osalta kokouksessa annetaan tilannekatsaus indikaattorityön ja tutkimushallinnon työkalujen osalta. Niin ikään kokouksessa on tarpeen keskustella mm. SADe-hankkeesta (esimerkiksi kansallisen sanastotyön ja RAKETTI-hankkeessa tehdyn työn suhde) sekä tietohallintolain vaikutuksesta hallinnonalaan ja myös hankekokonaisuuteen. OPI-osahankkeen osalta tilannekatsauksessa nostettiin esiin korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän (KSHJ) projektoinnin tilanne sekä osahankkeen lisäresursointiin tähtäävä ESRhakemus. KSHJ:n osalta tavoitteena on, että projekti pääsee käynnistymään heti vuoden 2011 alusta alkaen. Klaus Lindberg kertoi, että keskustelua käydään tällä hetkellä muun muassa siitä, miten hankkeeseen palkattavat henkilöt tullaan sijoittamaan. Sihteeri kertoi, että OPI-osahankkeessa pohjustetaan kehittämisprojektin käynnistymistä jatkamalla TIETO- ja TEKNOLOGIA-ryhmien työtä hakuun ja valintaan liittyvän osuuden laajentamisessa XDW-käsitemallissa. Työhön on kutsuttu mukaan asiantuntijoita TIETO- ja TEKNOLOGIA -ryhmän lisäksi opetushallituksesta, korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisryhmistä sekä yhteisvalintoja toteuttavilta koulutusaloilta. Sihteeri kertoi, että osahankkeen ESR-hakemus jätettiin määräajassa. Haettavan kehittämisprojektin nimi on Tietoon perustuvaa tukea opiskelijan opinto- ja urapolulle (TIPTOP), ja sen on suunniteltu kestävän kolme vuotta ( ). CSC toimii hankkeessa korkeakoulujen puolesta päähakijana, ja hanketta lähtee viemään eteenpäin kuusi korkeakoulua. Merkittävää on huomata, että projektin tulokset ovat kaikkien korkeakoulujen käytössä sitä mukaan, kun käyttöön otettavia osia valmistuu. Projektin tavoitteena on edistää laaja-alaisesti opiskelijan etenemistä opintopolullaan kiinnittämällä erityishuomio tutkimuksissa ja kehittämishankkeissa todennettuihin opintopolun kriittisiin pisteisiin ja kohdistamalla näihin reaaliaikaiseen tietoon pohjautuvia ohjausja tukitoimia. Samalla päästään oleellisesti työstämään XDW-käsitemallia eteenpäin. ESR-projekti on yksi esimerkki siitä, miten tulevassa OPI-järjestelmäkokonaisuudessa järjestelmiä ja palveluita voi syntyä. Ennen kaikkea tärkeätä on huomata, että OPI-osahankkeen kehitysprojektit eivät ole vain nyt esillä olevat hakujärjestelmän uudistamiseen liittyvät kehittämiskohteet sekä valmisteltu ESR-projekti; kehittämisprojekteja voi olla näiden kanssa yhtäaikaisesti (ja niiden jälkeen) muitakin. ESR-projektista todettiin, että rahoituspäätös voi kestää kuukausia, mutta jo ennen päätöstä on ainakin esimäärittelyjä mahdollista lähteä tekemään. Tilannekatsauksen jälkeen käydyssä keskustelussa tuotiin esiin korkeakoulujen IT-päivien yhteydessä järjestetyn yliopistojen IT-johtajien ja ammattikorkeakoulujen IT-päälliköiden verkoston (AAPA) yhteiskokouksen keskustelu, jossa ehdotettiin identiteetin hallinnan ja käyttöoikeuksien kokonaisuutta otettavaksi mukaan RAKETTI-kokonaisuuteen. Turun yliopistossa on tehty asiassa hyvää pohjatyötä, jota voidaan hyödyntää ainakin osittain myös laajemmin. Oleellista on, että jatkossa roolit tulee pystyä määrittelemään sekä paikallisesti että kansallisesti. Kokonaisuutta 2

3 todettiin mahdolliseksi lähteä viemään eteenpäin KOKOA-koordinaatioryhmässä, mutta se voidaan antaa tiedoksi myös RAKETTI-ohjausryhmässä. Ohjausryhmä merkitsi tilannekatsauksen ja käydyn keskustelun tiedoksi. 5. OPI-asiantuntijaryhmien työn loppuraportointi OPI-ohjausryhmä asetti kokouksissaan 4/2009 ja 1/2010 osahankkeeseen neljä asiantuntijaryhmää. TIETO- ja TEKNOLOGIA-ryhmien tuli työstää toimeksiantonsa mukaisesti opintohallinnon perusjärjestelmän vaatimusmäärittely, LIIKKUVUUS-ryhmän tehdä esitys opiskelijaliikkuvuuden järjestelmätarpeiden tuen hoitamisesta tulevassa järjestelmäarkkitehtuurissa ja PELISÄÄNTÖ-ryhmän tuli valmistella esitys hankekauden aikana syntyvien palveluiden hallinta- ja rahoitusmallista hankekauden jälkeen. Ryhmien toimeksiannot on koottu osoitteeseen Sihteeri esitteli asiantuntijaryhmien työskentelyn loppuraportit Pekka Korhosen täydentäessä esittelyä LIIKKUVUUS-ryhmän osalta. Raportit on koottu RAKETTI-hankkeen sivustolle osoitteeseen Esittelyssä ja sitä seuranneessa keskustelussa nostettiin esiin seuraavat asiat: - Korkeakoulujen uusi sähköinen hakujärjestelmä (KSHJ) tulee tarvitsemaan luotettavaa tietoa ainakin hakijoiden suorittamista tutkinnoista ja olemassa olevista opinto-oikeuksista. Käytännössä tiedot voidaan kerätä XDW:n kautta, suoraan korkeakoulujen rekistereistä tai yhteisestä operatiivisesta tietokannasta vrt. OPI-rekisteristö, josta osahankkeessa on alusta saakka keskusteltu. Hakujärjestelmäprojektin käynnistyessä on suunniteltava, mikä on järkevin tapa tuottaa luotettavasti nämä opiskelijavalintojen tarvitsemat pohjatiedot reaaliaikaisesti. Lähtökohtana voidaan pitää, että mikäli tarvittava tieto on XDW-käsitemallissa, se on saatavissa sieltä myös hakujärjestelmän tarpeisiin. Edellytyksenä kuitenkin on, että korkeakoulujen on kyettävä tuottamaan kyseiset tiedot luotettavasti tietovarastoon. Keskustelussa todettiin, että kyseessä on käytännössä samojen tietojen vieminen kuin Tilastokeskukseen jo viedään, joten tämän ei pitäisi tuottaa ongelmia. - Hakujärjestelmän projektoimista valmistellaan omalta osaltaan TIETO- ja TEKNOLOGIA-ryhmien työn pohjalta, kun XDW-käsitemallin haku ja valinta -osiota työstetään eteenpäin yhteistyössä laajemman asiantuntijajoukon kanssa, jossa on asiantuntijoita opetushallituksesta, opiskelijavalintojen kehittämisryhmistä sekä yhteisvalintoja toteuttavilta koulutusaloilta. Kun KSHJprojekti käynnistyy, jossain vaiheessa tulee tarkentumaan, mitä tietoja ja missä muodossa korkeakoulujen on valintoja varten kyettävä tuottamaan. Tässä vaiheessa aikataulujen asettaminen näiden tietojen tuottamiseen on vaikeaa ja ennenaikaista. Ohjausryhmä kuitenkin totesi, että KSHJ:ssa tulisi olla riittävän varhaisessa vaiheessa valmista, jotta päästään testausvaiheeseen muun muassa tiedonsiirtojen osalta. - Ohjausryhmä totesi, että oleellista on kyetä viestimään, että nyt päätetyt kärkihankkeet eivät ole missään nimessä ainoat osahankkeesta valmistuvat järjestelmät. Suunniteltu ESR-projekti (TIPTOP) sekä sähköisen kirjoittautumisen, lukuvuosi-ilmoittautumisen ja yleisen maksupalvelun toiminnallisuudet ovat ensimmäisessä vaiheessa toteutettaviksi valittuja osia. Seuraavassa vaiheessa TIETO- ja TEKNOLOGIA-ryhmien aloittamaa arkkitehtuurityötä tulee jatkaa, jotta muun muassa OPI-järjestelmäkokonaisuuden moduulijako saadaan selville. Tämän työn seurauksena syntyy näkemys, mistä osakokonaisuuksista uusi järjestelmäkokonaisuus muodostuu, ja missä järjestyksessä näitä osia ryhdytään edistämään. Oleellista kokonaisuudessa on se, että kehittämisprojektit käynnistyvät ainoastaan, kun niitä ajamaan löytyy riittävän suuri määrä korkeakouluja, jotka ovat valmiita rahoittamaan kehittämistyön. 3

4 - Osahanke tukee yhteisiä intressejä omaavia korkeakouluja yhteistyöhön ja on tarvittaessa mukana kehittämisprojektien käynnistämisessä tai hallinnoimisessa. Tilanteen havainnollistamiseksi kokouksessa hahmoteltiin kuvassa 1 esitettävällä tavalla osahankkeen tilannetta. RAKETTI-OPI MUUTTUNUT PARADIGMA Toimijat Puitesopimus Kehityshankkeet Visio YO Oha-forum / AMK Oha-päälliköt Fucio / AAPA Taloushallinto T1 T2 RAKETTIohjausryhmä OPIohjausryhmä Toimeksiantoja T3 T4 Tn TIETO ja TEKNOLOGIA (pj., siht.) OKM:N, OPH:N JA KORKEAKOULUJEN PUITESOPIMUS OPINTOHALLINNON JÄRJESTELMÄKEHITYKSESTÄ - Käsite- ja teknologiastandardit - Korkeakoulujen yhteiset järjestelmäpalvelut ESR-TIPTOP H1 Kirjoittautuminen, lukuvuosiilmoittautuminen H2 Maksupalvelu H3 Perusrekisteristö X Y H4 H5 H6 KSHJ Modulaarinen OPI-kokonaisuus Vuonna 201X Portinvartija: Geneerisyyden varmistaminen LUONNOS / LS Kuva 1. RAKETTI-OPI: Muuttunut paradigma - Konkreettisten kehittämishankkeiden myötä korkeakoulut saavat myös paremman kokonaiskuvan siitä, miltä pohjalta, missä järjestyksessä, millä aikataululla ja millaisin kustannuksin osahankkeessa kehitystä tapahtuu. - PELISÄÄNTÖ-ryhmän laatimaan opintohallinnon järjestelmäkokonaisuuden toimintamalliehdotukseen annettiin yhteensä 24 lausuntoa, joiden perusteella toimintamalliluonnosta on työstetty eteenpäin. Esimerkiksi tietohallintolaki on nostettu puitesopimuksen ohella kuvaan mukaan ja lisenssiasiakkaan roolin nimi on muutettu kuvaavampaan muotoon käyttäjäasiakas. PELISÄÄNTÖ-ryhmä on ehdottanut, että se jatkaisi työskentelyään vuoden loppuun saakka, jotta korkeakoulujen antamat lausunnot ehditään analysoida huolella, ja samalla laatia vastine annettuun palautteeseen. Useissa lausunnoissa pohdittua puitesopimuksen sisältöä ryhmä tulee niin ikään valmistelemaan vielä loppuvuoden aikana. Keskustelussa huomioitiin edelleen, että kehittäjäasiakkaan ja käyttäjäasiakkaan rooleja 4

5 ja merkitystä tulee selkeyttää, jotta keskusteluissa helposti syntyvää kysymystä ns. vapaamatkustajaproblematiikasta päästään ratkomaan. OPI-PELISÄÄNTÖ -ryhmän laatimat dokumentit ja korkeakoulujen lausunnot tulevat muodostamaan pohjan vuoden 2011 alusta työskentelynsä aloittavalle RAKETTI-PELISÄÄNTÖ -ryhmälle. - Jatkokehityksen kannalta oleellista on, millä tavoin standardeihin ja yhteisiin järjestelmäpalveluihin viittaava vihreä palkki eri toimijoiden yhteistyönä valmistellaan, ja millä tavoin sen mukainen kehitystyö pystytään turvaamaan. Keskustelussa ehdotettiin, että hankekauden aikana TIETO- ja TEKNOLOGIA-ryhmille olisi luontevaa antaa toimeksianto, jonka mukaan ne toimisivat järjestelmäkehityksen geneerisyyden ja yhteentoimivuuden varmistavana portinvartijana. - LIIKKUVUUS-ryhmän työssä laadittiin eri liikkuvuuden lajien ja nykyisten järjestelmäpalveluiden tarkastelun kautta erilaisia skenaarioita, millä tavoin opiskelijaliikkuvuutta voidaan tietojärjestelmillä jatkossa tukea. Suhteessa nykytilanteeseen kehitettävää on vielä merkittävästi siinä, että opiskelijoilla olisi mahdollista tarkastella opetustarjontaa muista korkeakouluista nykyistä laajemmin. Korkeakoulujen henkilöstön näkökulmasta vastaavasti opetustarjonnan moninkertaisesta tallentamisesta tulisi jossain vaiheessa päästä eroon. Opiskelijaliikkuvuus ja sen lisääminen on jo pitkään ollut yksi koulutuspoliittisista painopistealueista ja sen vuoksi liikkuvuuden tuen palveluiden kehittäminen tulee tarkoituksenmukaisella tavalla pitää jatkuvasti mukana yhteisessä tietojärjestelmäkehityksessä. - Keskustelussa todettiin, että tiedottamiseen on jatkuvasti panostettava, mutta sille tuo oman haasteensa myös korkeakoulujen sisäinen tiedonkulku. Yksittäisissä korkeakouluissa on saatu myönteisiä kokemuksia siitä, miten kokonaisarkkitehtuurin valmistelu on johtanut korkeakoulujen sisällä totuttua monenkeskisempään keskusteluun, kun sekä sisällöllisiä että teknisiä kysymyksiä tarkastellaan samoissa yhteyksissä. Tällaisilla käytännöillä on myös korkeakoulujen sisäisen viestinnän kannalta myönteisiä vaikutuksia. Merkittävän haasteen sisäiseen viestintään tuovat myös organisaatioissa tapahtuneet rakenteellisesta kehittämisestä ja oikeudellisen aseman muutoksesta tapahtuneet muutokset. Keskustelun jälkeen ohjausryhmä - kiitti asiantuntijaryhmiä vuoden aikana tehdystä työstä ja merkitsi ryhmien raportit tiedoksi. Vuoden aikana on saatu runsaasti tiedollista ja jonkin verran kokemuksellista pohjaa päätöksenteolle, millä tavoin osahankkeessa jatketaan eteenpäin. - päätti, että osahankkeessa viestitään selkeästi, mitä muuttunut OPI-paradigma (kuva 1) käytännössä tarkoittaa, ja että nyt päätetyt kärkihankkeet eivät ole kaikki, mitä osahankkeessa ollaan tekemässä. - päätti, että PELISÄÄNTÖ-ryhmä jatkaa työtään loppuvuonna laatimalla korkeakoulujen ja sidosryhmien toimintamalliehdotukseen antamista kommenteista koonnin ja vastineen sekä luonnostelemalla ensimmäisen version puitesopimuksesta. Ohjausryhmä käsittelee nämä dokumentit myöhemmin ja päätti alustavasti, että se tulee ottamaan laadittavan vastineen nimiinsä. - linjasi, että vuoden aikana eri yhteyksissä ja eri toimintamuodoin toteutettu eurooppalainen yhteistyö (esimerkiksi opiskelijaliikkuvuuden osalta) on ollut avartavaa ja sitä kannattaa tarkoituksenmukaisesti jatkaa. 6. OPI-asiantuntijatyön jatkaminen RAKETTI-hankekaudella OPI-osahankkeessa on toiminut vuoden 2010 aikana neljä asiantuntijaryhmää. Ohjausryhmä keskusteli kokouksessaan 4/2010 alustavasti asiantuntijatyön tarpeesta osahankkeessa nykyisten asiantuntijaryhmien toimikausien päättyessä. Tuolloin ohjausryhmä antoi CSC:lle tehtäväksi valmistella esitys tarvittavasta asiantuntijatyöstä tämän vuoden jälkeen sekä laatia työlle toimeksiantoluonnokset. 5

6 Sihteeri esitti, että osahankkeessa tullaan jatkamaan asiantuntijatyötä myös tämän vuoden jälkeen. Toimeksiannot on suunniteltu laadittavan OPI-kärkihankkeiden tukemisen, arkkitehtuurityön jatkamisen ja uusien kehittämiskohteiden kartoittamisen sekä hankkeesta tiedottamiseen pohjautuen. Ohjausryhmä totesi keskustelussaan, että RAKETTI-työn aikana syntynyttä asiantuntijaverkostoa ei saa missään nimessä tässä vaiheessa hukata vaan nyt harjoiteltua yhteistyötä tulee jatkaa. Käytännössä ryhmissä tarvittava asiantuntemus riippuu pitkälti siitä, mitä kehittämishankkeissa on kulloinkin käynnissä. Ryhmien työskentelyn yhtenä merkittävimpänä tehtävänä hankekauden aikana tulisi olla suunniteltavien järjestelmäosien yhteentoimivuuden ja yleisemmin puitesopimuksen ja sen tulkintojen mukaan toimimisen varmistaminen. Asiantuntijaryhmille tulee laatia yleinen toimeksianto, mutta sen lisäksi ohjausryhmän tulee pystyä antamaan yksilöityjä toimeksiantoja, jotka vievät kokonaisuutta eteenpäin (vrt. Kuva 1). Ohjausryhmä päätti, että asiantuntijatyötä tullaan jatkamaan osahankkeessa. Asian käsittelyä jatketaan viikolla 46 järjestettävässä ohjausryhmän sähköpostikokouksessa. 7. Yliopistojen opintoasioiden johtajien verkoston (Oha-forum) ehdotus yliopistojen opintohallinnon pääsihteeripalvelusta Yliopistojen opintoasioiden johtajien yhteistyöverkosto Oha-forum päätti esittää kokouksessaan , että yliopistojen opintohallinnon johtajien verkostolle palkattaisiin pääsihteeri (vrt. yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen IT-pääsihteeri). Oha-pääsihteerin tehtävänä olisi muun muassa koordinoida ja valmistella yhteisiä opintohallinnollisia linjauksia ja toimintatapoja erityisesti RAKETTIhankkeen tarpeisiin sekä pitää yhteyttä keskeisiin sidosryhmiin erityisenä painopisteenä RAKETTI-hanke. Oha-forumin ehdotuksen mukaan pääsihteerin palkkauskulut katettaisiin pilottivaiheessa ( ) RAKETTI-hankkeen rahoituksesta, ja pilottivaiheen jälkeen kustannukset jaettaisiin yliopistojen kesken OKM:n perusrahoitusosuuksien mukaan. Sihteeri esitteli Oha-forumin aloitteen. Ohjausryhmän keskustelussa nostettiin esiin seuraavat asiat: - RAKETTI-hankkeessa on pidetty perusperiaatteena, että korkeakoulusektorit ovat keskenään tasavertaisia. Vain toiselle sektorille kohdentuva resursointi eroaisi voimakkaasti tästä periaatteesta ja tähänastisesta kehitystyöstä. - Ehdotuksen taustalla on ollut paitsi tarve edistää yliopistojen kesken yhteistyössä tehtäviä linjauksia ja valmistelutyötä, myös tuottaa tietoa yliopistojen sisäisiä prosesseja varten, kun hyvät toimintakäytännöt saataisiin leviämään pääsihteerin kautta muiden yliopistojen käyttöön. Pääsihteerin hankkiminen on ollut Oha-forumin agendalla jo pitkään, mutta tähän ei ole vielä päästy. Tavoitteena kuitenkin on, että oikeudellisen aseman muutoksen ja rakenteellisen kehittämisen seurauksena käynnissä olevan turbulenssin ja rahahanojen sulkemisen hellittäessä myös pääsihteeripalvelulle löytyisi resursointi suoraan yliopistoilta. - Ehdotuksella osaltaan valmistauduttaneen myös RAKETTI-hankekauden jälkeiseen aikaan, jolloin nyt opeteltavalla toimintamallilla luotaisiin käytännöt, joilla synnytettäisiin luontevat vastinparit keskusteluun IT-johtajien kanssa. Tämä olisi erityisen tärkeää, koska kokonaisarkkitehtuurin viitekehyksessä nimenomaan opintohallinnon tulisi johtaa kehitystyötä, ei IT:n. - IT-puolella sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa korkeakoulut kustantavat yhteistyörakenteista syntyvät kulut itse. Niin ikään ammattikorkeakoulujen opintoasiainpäälliköiden työvaliokunnasta aiheutuvat kustannukset ovat korkeakoulujen yhdessä kattamia. - Ohjausryhmän keskustelussa ehdotettiin toimintamallia, jossa kokonaisen henkilön palkkaamisen sijasta ohjausryhmä ostaisi työtä yksilöidysti opintoasioiden päälliköiden verkostoilta vastaavalla tavalla kuin se voi antaa asiantuntijaryhmille toimeksiantoja. 6

7 - Hankkeen näkökulmasta on välttämätöntä, että jos rahoituksen lähde on RAKETTI, myös ohjaus säilyy hankkeen sisällä. Edelleen keskustelussa todettiin, että mikäli osahankkeessa on ylimääräistä rahaa, pikemminkin pitäisi palkata toinen henkilö koordinaattorin työpariksi. Ohjausryhmä merkitsi Oha-forumin ehdotuksen tiedoksi ja totesi, että tässä muodossa ehdotusta ei voi hankkeessa viedä eteenpäin. Selvää kuitenkin on, että se työ, jota toimenkuvassa on ehdotettu, on erittäin tärkeää ja sen resursointi olisi järkevää. Resursoinnin tapa tulee kuitenkin miettiä uudestaan. Ohjausryhmä ehdotti, että sektoreiden opintoasioiden päälliköiden yhteisessä kokouksessa marraskuun lopulla keskusteltaisiin, miltä ehdotus työkohteiden ostamisesta verkostoilta vaikuttaisi korkeakoulusektoreiden välisen yhteistyön näkökulmasta. Asiaan päätettiin palata ohjausryhmän vuoden 2011 ensimmäisessä kokouksessa. 8. OPI-tavoitemuistio OPI-osahankkeen tavoitteita kuvaamaan laadittiin vuonna 2009 tavoitemuistio (ks. Muistiota hyväksyessään ohjausryhmä päätti kokouksessaan 4/2009, että muistiota tarkastellaan vuosittain vuoden viimeisessä kokouksessa, jolloin siihen tehdään kulloinkin tarvittavat muutokset. Ohjausryhmä on suunnannut osahanketta uudelleen vuoden 2010 aikana asiantuntijaryhmien työhön pohjautuen. Tavoitemuistiossa esitetyn perusjärjestelmälähtöisyyden sijasta uusien järjestelmäosien rakentaminen on nähty järkevämmäksi aloittaa yksittäisistä palveluista, joiden määrittelyn ja toteuttamisen kautta päästään vähitellen myös kohti käsitemallista generoitavan tietokannan / perusrekisteristön ajatusta. Ohjausryhmä päätti siirtää asiakohdan käsittelyn viikolla 46 järjestettävään sähköpostikokoukseensa. 9. Muut asiat Ei muita asioita. 10. Ilmoitusasiat A) KUALI Days, , San Diego, Yhdysvallat Puheenjohtaja ja sihteeri kertoivat KUALI Days -tapahtumasta ja sen merkityksestä osahankkeelle. Suomesta Tuomas Orama Metropolia Ammattikorkeakoulusta osallistuu tapahtumaan yhdessä korkeakoulunsa käyttämän järjestelmätoimittajan kanssa. Tavoitteena on selvittää yhteistyöstä ruotsalaisen LADOK3-kehittämisprojektin kanssa, millä tavoin Kualissa käytettävät tekniset valinnat tai kehitettävät järjestelmäpalvelut voisivat olla hyödynnettävissä Suomessa ja Ruotsissa. Selvitystyötä on suunniteltu yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun, Oodi Kehityksen, OPIosahankkeen ja LADOK3-projektin kesken. Selvitystyön tuloksista annetaan tilannekatsaus ohjausryhmän vuoden 2011 ensimmäisessä kokouksessa. B) LADOK3-ohjausryhmä Suomessa Kuno Öhrman kertoi, että Ruotsissa seuraavan sukupolven opintohallinnon tietojärjestelmäkokonaisuutta valmistelevan LADOK3-projektin ohjausryhmä on tulossa Suomeen joulun alla. Asiaan palataan ohjausryhmän sähköpostikokouksessa. C) OPI-resurssitilanne 2011 Lauri Stigell kertoi ohjausryhmälle jäävänsä OPI-koordinaattorin työstä perhevapaalle ajalle CSC on järjestänyt OPI-koordinaattorin työt tammi-kesäkuun ajaksi siten, että osahankkeen edistyminen voidaan turvata. D) AMK-opintopäälliköiden työvaliokunnan puheenjohtajan vaihtuminen Pekka Korhonen kertoi, että hänet on valittu ammattikorkeakoulujen opintoasianpäälliköiden työvaliokunnan uudeksi puheenjohtajaksi aiemmin puheenjohtajana toimineen Esko Tirkkosen 7

8 siirryttyä organisaatiossaan toisiin tehtäviin. Tirkkonen jää samalla OPI-ohjausryhmästä pois. OPIohjausryhmää täydennetään seuraavassa RAKETTI-ohjausryhmän kokouksessa. 11. Seuraava kokous Ohjausryhmä päätti sopia vuoden 2011 kokousajankohdistaan viikolla 46 järjestettävässä sähköpostikokouksessaan. 12. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15:01. Pöytäkirjan vakuudeksi Lauri Stigell Sihteeri 8