Staattisen sähkön hallinta STAHA-teknologiaohjelma Teknologiaohjelmaraportti 8/2003. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Staattisen sähkön hallinta STAHA-teknologiaohjelma 1999 2002. Teknologiaohjelmaraportti 8/2003. Loppuraportti"

Transkriptio

1 Staattisen sähkön hallinta STAHA-teknologiaohjelma Teknologiaohjelmaraportti 8/2003 Loppuraportti

2 Staattisen sähkön hallinta STAHA-teknologiaohjelma Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 8/2003 Helsinki 2002

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 35 teknologiaohjelmaa. ISSN ISBN Kansikuva: Chuck Savage / CSM / SKOY Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2003

4 Esipuhe Staattisen sähkön hallinta (STAHA) -teknologiaohjelma käynnistettiin kesäkuussa Ohjelma päättyi vuoden 2002 lopussa lukuun ottamatta kansainvälisiä tutkimusprojekteja ja muutamia yrityshankkeita, jotka jatkuvat vielä vuoden 2003 puolella. STAHA-teknologiaohjelman viimeinen seminaari on maaliskuussa STAHA-teknologiaohjelmaan hyväksyttiin yhteensä 27 hanketta, joista 2 oli tutkimus- ja 25 yrityshanketta kokonaiskustannuksiltaan yli 10 MEUR. Tästä Tekesin avustusten rahoitusosuus oli 5,6 MEUR. Tämän lisäksi ohjelmaa rahoittivat VTT noin eurolla, Työsuojelurahasto noin eurolla sekä muut tutkimuslaitokset noin eurolla. Staattisen sähkön aiheuttamien ongelmien tehokas hallinta suomalaisissa yrityksissä on ollut STAHA-teknologiaohjelman tutkimus- ja kehityshankkeiden yhteinen tavoite. STAHA:n toteutuksen myötä Suomeen saatiin staattisen sähkön hallinnan kannalta ongelmallisille tuotantoaloille, kuten kemianteollisuuteen ja elektroniikkateollisuuteen, kokonaisia tuotanto- ja logistiikkaketjuja, joissa hyödynnetään ohjelman tuloksia. Uusi toimintatapa parantaa alan yhtiöiden kilpailukykyä ja vaikuttaa tätä kautta mm. työllisyyteen. Kemian- ja elektroniikkateollisuuden tuotantotilat ja erityisesti elektroniikkaa sisältävien tuotteiden tuotekehitys, toimitus ja käyttöönotto asettavat kasvavia haasteita ja vaatimuksia staattisen sähkön purkauksien (ESD) hallinnalle. Yleiseksi kehitystarpeeksi on nähty ESD-ongelmien hallinnan liittäminen yrityksen laatujärjestelmään ja toimintaketjun kaikkiin vaiheisiin. STAHA-teknologiaohjelma suunnattiin erityisesti suomalaisen kemian- ja elektroniikkateollisuuden tulevaisuuden tarpeita vastaavien ESD-riskien hallintakeinojen kehittämiseen. Julkisia tutkimushankkeita ja luottamuksellisia yritysten tuotekehitysprojekteja valmisteltiin viidessä työryhmässä: Elektroniikkateollisuuden tuotantotilat ja -laitteet Kemianteollisuuden tuotantotilat ja -laitteet Staattisen sähkön mittaaminen Logistiikka Henkilönsuojaus. STAHA-työryhmiin on osallistunut yrityksiä mm. elektroniikka-, kemian-, lääke-, elintarvike-, tekstiili, vaatetus-, jalkine- ja paperiteollisuudesta, sekä puolustusvoimat, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia. Työryhmätyöskentelyssä on ollut mukana yhteensä yli 100 tahoa.

5 Staattisen sähkön hallinta tulee yhä tärkeämmäksi osaamisen alueeksi monilla toimialueilla, kun kehitetään ja valmistetaan uusia tuotteita ja otetaan käyttöön uutta teknologiaa. Erityisesti elektroniikassa, korkean teknologian terveydenhoidossa ja räjähdysvaarallisissa ympäristöissä on oltava selvillä staattisen sähkön vaikutuksista ja siitä, miten mahdolliset ESD-riskit hallitaan. Tekes kiittää kaikkia ohjelman valmisteluun ja sen toteutukseen osallistuneita henkilöitä, yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita erittäin hyvin sujuneesta yhteistyöstä. Erityinen kiitos kuuluu Pekka Maijalalle (VTT Tuotteet ja tuotanto) ohjelman ansiokkaasta koordinoinnista sekä Birgit Multisillalle (VTT Tuotteet ja tuotanto) ohjelman käytännön järjestelyistä. Edelleen haluamme kiittää ohjelman toteutusta ohjannutta johtoryhmää ja sen puheenjohtajaa Hannele Kuusta sekä STAHA-työryhmien puheenjohtajia Terttu Peltoniemeä, Mauri Suurosta, Toni Viheriäkoskea ja Sakari Anttilaa. Haluamme kiittää myös PhD Jeremy Smallwoodia teknologiaohjelman tieteellisestä arvioinnista sekä Kalle Lainetta (LIFIM) ohjelmaprosessin arvioinnista. STAHA:n myötä syntyneen tiiviin yhteistyön ja tietojenvaihdon toivotaan jatkuvan myös ohjelman päättymisen jälkeen. Tammikuu 2003 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

6 Tiivistelmä Staattisen sähkön hallinta (STAHA) -teknologiaohjelmaa valmisteltiin Tekesissä yhteistyössä yritysten ja tutkimuslaitosten sekä Kemianteollisuus ry:n ja Sähkö-, elektroniikka- ja tietoteollisuusliiton (SET) kanssa. Ohjelman päätavoitteiksi asetettiin: Staattisen sähkön tehokas ja optimaalinen hallinta vaativissa olosuhteissa Tulevaisuuden vaatimusten mukaisten tuotteiden ja tuotannon tukeminen Uusien materiaalien ja tuotteiden kehittäminen Luotettavien ja puolueettomien mittauspalvelujen tuottaminen Kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön kehittäminen Koulutus- ja käsikirja-aineiston tuottaminen (www-julkaisut) Standardisointiin vaikuttaminen. Hyviä tuloksia, kehitystä ja merkittävää edistystä staattisen sähkön hallinnassa saavutettiin käytännössä kaikilla ohjelman päätavoitteiden mukaisilla osa-alueilla. STAHA-teknologiaohjelman julkisen tutkimuksen osuuden pienuus jätti kuitenkin runsaasti avoimia alueita, joiden tutkiminen tulevaisuudessa on tärkeää tehokkaan staattisen sähkön hallinnan varmistamiseksi. STAHA-teknologiaohjelmassa kehitettiin toimintamalleja ja menetelmiä erityisesti elektroniikkaja kemianteollisuuden tarpeisiin. Ohjelman tuloksena on syvennetty erityisesti yritysten osaamista ja valmiuksia hallita ESD-riskejä myös uutta teknologiaa sovellettaessa. ESD-suojauksen vaatimukset muuttuvat jatkuvasti tiukemmiksi ja samalla joudutaan usein optimoimaan suojausta monen tekijän osalta. STAHA-tutkimustulokset antavat hyvän perustan tälle optimointityölle. STAHA-hankkeissa syntyi uusia tuotteita erityisesti henkilönsuojauksen haasteellisiin sovelluksiin puhdastilatuotantoon, elektroniikkatuotantoon ja kemianteollisuuden monifunktionaalista suojausta vaativiin kohteisiin. Suomeen saatiin ohjelman myötä uusia ESD-laboratorioita, joissa on monipuoliset mahdollisuudet materiaalien ja tuotteiden tutkimiseen. STAHA:n myötä Suomeen syntyi laaja yritysten ja tutkimustahojen yhteistyöverkosto, jonka toimintaa tullaan jatkamaan myös ohjelman päättymisen jälkeen. Näin varmistetaan hyvät lähtökohdat kansainväliselle tutkimus- ja tuotekehitystyölle. STAHA-teknologiaohjelmassa luotu uusi osaaminen ja yhteistyöverkosto antavat hyvän pohjan vastata staattisen sähkön hallinnan haasteisiin myös tulevaisuudessa. Elektroniikkateollisuuden teknologinen kehitys on viime vuosina ollut erittäin nopeata. Sähköstaattinen varautuminen, ESD-purkaukset, sähköinen ylikuormitus (EOS) ja sähkömagneettiset häiriöt (EMI) ovat tulevaisuudessa merkittävä riski näille uuden teknologian tuotteille. Toisaalta jatkuva staattisen sähkön hallinnan tutkimus ja kehitys vasta varmistaa sen, että uuden teknologian soveltamisen ja tuotteiden ESD-herkkyyksien hallinta on tasapainossa. ESD-riskeillä voi olla merkittävä haitallinen vaikutus tulevaisuuden mikroelektronisten tuotteiden ja niiden tuotantojärjestelmien valmistukseen ja toimintavarmuuteen. Tuotteiden miniatyrisointi, suuret tuotantonopeudet ja automaattiset konelinjat tekevät ESD-riskien hallinnasta kriittisen tekijän ESD-herkkien (ESDS) tuotteiden laadun ja luotettavuuden varmistamisessa. Elektroniikkateollisuudessa on tulevaisuudessa selkeä tarve systemaattiselle koko tuotteen arvoketjun kattavan, ESD-riskien hallinnan kehittämiselle.

7 Kemianteollisuudessa staattisen sähkön hallintaan liittyvistä tulevaisuuden haasteista ovat esimerkkeinä: ESD-riskien hallinnan huomioon ottaminen prosessisuunnittelussa, on-line-mittausmenetelmät tuotannossa, uusien materiaalien ja pinnoitteiden kehitys sekä henkilönsuojauksen toimivuuden varmistaminen. STAHA-työryhmissä toimineet yritykset, ohjelman johtoryhmä ja Tekes pitävät erittäin tärkeänä, että STAHA:n tulokset ja niiden vaikutukset jäisivät pitkäaikaisiksi ja antaisivat hyvän pohjan staattisen sähkön hallinnan jatkokehitykselle. Kansainväliset EU-, EUREKA- ja pohjoismaiset hankkeet, joita käynnistettiin jo ohjelman aikana, tarjoavatkin monipuoliset mahdollisuudet hyödyntää STAHA:n tuloksia ja kehittää niitä edelleen uuden teknologian vaatimusten pohjalta. Erityisesti pk-yritysten tarpeisiin on suunniteltu käynnistettäväksi STAHA-teknologiaklinikka, jonka kautta yritykset saavat tukea staattisen sähkön hallintaan liittyviin kehityshankkeisiin. Tässä STAHA-teknologiaohjelman loppuraportissa on kuvattu ohjelman toteutusta, saatuja tuloksia, lyhyet projektien vastuuhenkilöiden laatimat yhteenvedot keskeisistä toteutetuista hankkeista sekä tiivistelmä englanniksi. Raportissa on esitetty myös Jeremy Smallwoodin ohjelmasta tekemän tieteellisen arvioinnin tulokset. STAHA-teknologiaohjelmaan liittyvien jatkotoimenpiteiden toteuttamiseksi ollaan perustamassa yhdistystä. STAHA-yhdistyksen keskeisenä tavoitteena tulee olemaan ohjelman aikana luodun laajan, yritysten ja tutkimuslaitosten välisen, yhteistyön ylläpitäminen ja kehittäminen.

8 Summary Managing static electricity through the STAHA technology programme The effective management of problems associated with static electricity is the underlying objective of the R&D projects that form a part of the STAHA technology programme. The programme was given the task of developing better production and logistic chains for sectors such as the chemical and the electronics industries that are particularly prone to problems of static electricity. The integration of static electricity management into companies quality systems and all stages of their operations has been identified as a general development need. The new approach promoted by STAHA will improve companies competitiveness, and, as a result, also develop future products. With respect to managing electrostatic discharges (ESD), growing challenges are being faced in production areas in the chemical and electronics industries, particularly in the development and delivery of electronic products. The STAHA programme has been designed to help the development of tools for managing future ESD risks in these industries in particular. The STAHA programme was developed by the National Technology Agency (Tekes) in collaboration with companies and research bodies, together with the Chemical Industry Federation and the Federation of Finnish Electrical and Electronics Industry, and it was launched in June Twenty-seven research and development projects were funded. The programme, which ran until the end of 2002, had a total budget of over EUR 10 million, of which Tekes funding was approximately 50%. The main tasks of STAHA were to: develop capabilities and tools for optimal static electricity management in a Northern climate, support the development of materials, products, and production methods that are compatible with future requirements, provide reliable and impartial measurement services, develop national and international cooperation, contribute to standardisation work, produce training material and manuals. Static electricity has been a serious industrial problem for centuries. Electrostatic dischargs can ignite flammable mixtures and damage electronic components. Static electricity can attract contaminants in clean environments or cause products to stick together. The cost of ESD damaged electronic devices alone ranges from only a few cents for a simple diode to several hundred euros for complex hybrids. Loss of production time in some chemical processes due to static attraction is significant. When associated costs of rework, labour, and overheads are included, clearly opportunities exist for significant improvements in reducing losses due to ESD and static electricity. The rapid development of electronics has brought with it new problems associated with static electricity and electrostatic discharge. And, as electronic devices have become faster and smaller, their sensitivity to ESD has increased. Today, ESD has an impact on productivity and product reliability in virtually every aspect of today s electronics environment. Sensitive devices are found to have a risk of ESD damage if a threshold ESD level is exceeded. For some technologies this threshold is very low. Design protection circuits may be built in to increase the threshold and reduce the ESD damage risk. However, these measures are often in conflict with the performance or functional requirements of the device itself. Many aspects of electrostatic control in the electronics industry also apply in other industries such as cleanroom applications and graphic arts. Cleanroom facilities are becoming more complex, assuring that difficulties in adequate grounding of materials in the cleanroom will increase. Acceptable chemical and molecular contamination levels

9 continue to become lower, narrowing the ranges of cleanroom compatible materials, particularly those with static dissipative properties. Static control methods must be cleanroom compatible, e.g. ionisers used in cleanrooms must satisfy the same contamination control requirements as other materials. Despite a great deal of effort during the past years, static electricity still affects production profits, manufacturing costs, product quality, product reliability, and profitability. The electronic industry continues to scale microelectronic structures to achieve faster devices, or more devices per unit area. Electrostatic charge, electrostatic discharge (ESD), electrical overstress (EOS) and electromagnetic emissions (EMI) continue to be a threat to these scaled structures. This fact presents a dilemma for the scaling of semiconductor technologies and future threat to new technologies. Technological advancements, material changes, design techniques, and simulation can fend off this growing concern. To maintain this ever-threatening challenge, we must continue to establish research and education in this issue. Research and development can help us to guide the path and direction such that technological directions and ESD sensitivity of future devices are in harmony. This publication describes the implementation of the STAHA Technology Programme and the results obtained, and presents brief summaries of the projects carried out within the programme. The results are discussed in more detail in the individual project reports. The substance of the programme was evaluated by PhD Jeremy Smallwood, UK. The results of this evaluation are presented in this report. The results and experiences of STAHA Technology Programme create a good basis from which to continue the cooperation and development in managing static electricity and ESD risks. The planned STAHA Association and other activities ensure that this basis is really going to be used in the future.

10 Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä Summary 1 Staha-teknologiaohjelman yleiskuvaus Teknologiaohjelman tausta ja käynnistäminen Ohjelman suunnittelu ja valmistelu Tavoitteet, visio ja strategia Teknologiaohjelman rakenne ja tunnusluvut Rahoitus Ohjelman yhteistyö ja tiedottamien Tavoitteiden saavuttamisesta Tulokset ohjelman painoaluettain ja hankkeittain Tutkimushankkeet Staattisen sähkön hallinta henkilönsuojauksella Menetelmä staattisen sähkön esiintymismahdollisuuden tunnistamiseksi Yritys- ja yritysryhmähankkeet Staattisen sähkön hallinta ja mittaaminen tuotannossa ja logistiikassa StahaHelmi Henkilönsuojauskonseptin kehittäminen puhdastiloihin elektroniikka- ja lääketeollisuuden tarpeisiin Antistaattisen työvaatteen kehittäminen puhdastiloihin Staattisen sähkön purkauksilta suojaava työasu ulkotöihin Puhdastilatekstiilimateriaalien käyttö leikkausosastolla staattisen sähkön hallinnan kannalta Tulevaisuuden ESD-asujen kehittäminen teollisuuden tarpeisiin Älykäs ESD-vaate Staattisen sähkön hallinta tuotantotilojen kalustamisessa ja sisustamisessa ESD- ja korroosiosuojajärjestelmän kehittäminen ja laadunvarmistus elektroniikkaa sisältävien tuotteiden pakkaustarpeisiin Staattisen sähkön purkauksilta suojaavan polymeeriseosmateriaalin kehittäminen elektroniikkateollisuuden tarpeisiin EPA-alueelle tuotavien komponenttien ESD-suojausmallin kehittäminen ja soveltaminen Uusien ESD-lattioiden kehitys ja testaus Staattista sähköä poistavan kalustonahan kehittäminen Staattisen sähkön mittausten ja kalibrointien kehittäminen ESD-riskit konelinjoilla...55

11 3 Staha Evaluation Report Jeremy Smallwood, Electrostatic Solutions Ltd., UK Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet...85 Liitteet 1 Yhteistyökumppaneita Ohjelman organisaatio Julkaisut ja esitelmät Staha-seminaarit...93 Tekesin teknologiaohjelmaraportteja...98

12 1 STAHA-teknologiaohjelman yleiskuvaus 1.1 Teknologiaohjelman tausta ja käynnistäminen Elektroniikka- ja kemianteollisuuden tuotantotilat ja erityisesti elektroniikkaa sisältävien tuotteiden tuotekehitys, toimitus ja käyttöönotto asettavat kasvavia haasteita staattisen sähkön ja sen purkauksien (ESD) hallinnalle. STAHA-teknologiaohjelma onkin suunnattu näiden alojen tulevaisuuden tarpeita vastaavien ESD-riskien hallintakeinojen kehittämiseen. Muita kiinnostavia kehitystarpeita ovat staattisen sähkön purkauksiin liittyvien riskien tunnistaminen ja arviointi sekä niiden kokonaisvaltainen hallinta. Tämä kattaa staattisen sähkön mittaamisen ja analysoinnin, prosessi- ja tuotesuunnittelun, logistiset toiminnot sekä tuotanto- ja henkilöturvallisuuden. Julkisia tutkimushankkeita ja luottamuksellisia yritysten tuotekehitysprojekteja valmisteltiin viidessä työryhmässä. STAHA-työryhmiin on osallistunut yrityksiä mm. elektroniikka-, kemian-, lääke-, elintarvike-, tekstiili-, vaatetus-, jalkine- ja paperiteollisuudesta. Mukana ovat olleet myös puolustusvoimat sekä useita korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia, yhteensä noin 100 tahoa. Ohjelmaa valmisteltiin Tekesissä yhteistyössä yritysten ja tutkimuslaitosten sekä Kemianteollisuus ry:n ja Sähkö-, elektroniikka- ja tietoteollisuusliiton (SET) kanssa ja se käynnistettiin kesäkuussa Ohjelman suunnittelu ja valmistelu STAHA-teknologiaohjelman suunnittelu aloitettiin vuonna 1997, jolloin käynnistettiin esitutkimus kemian- ja elektroniikkateollisuuden yrityksissä. Esitutkimuksen valmisteluun osallistuivat Kemianteollisuus ry ja Sähkö-, elektroniikka- ja tietoteollisuus SET sekä VTT ja Tekes. VTT teki staattisen sähkön hallinnan tarpeisiin liittyvän selvityksen yhteensä 23 kemian- ja elektroniikkateollisuuden yrityksessä. Tulosten pohjalta järjestettiin STAHA-yhteistyötä valmisteleva työseminaari Innopolissa, Espoossa Seminaarissa perustettiin viisi työryhmää, jotka lähtivät valmistelemaan STAHA-tutkimus- ja kehityshankkeita. Työryhmissä syntyi useita hankesuunnitelmia, joista laadittiin hakemuksia Tekesille keväällä Tavoitteet, visio ja strategia STAHA-teknologiaohjelman päätavoitteeksi asetettiin: Staattisen sähkön tehokas ja optimaalinen hallinta vaativissa olosuhteissa Tulevaisuuden vaatimusten mukaisten tuotteiden ja tuotannon tukeminen Uusien materiaalien ja tuotteiden kehittäminen Luotettavien ja puolueettomien mittauspalvelujen tuottaminen Kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön kehittäminen Koulutus- ja käsikirja-aineiston tuottaminen (www-julkaisut) Standardisointiin vaikuttaminen. Suomen pohjoiset olosuhteet asettavat staattisen sähkön hallinnalle suuria vaatimuksia erityisesti kylmänä talvikautena. Ilman suhteellisen kosteuden laskiessa jopa alle 10 % on materiaalien ja henkilöiden sähköstaattisen varautumisen hallinta vaikeaa. ESD-riskien hallinnan on kuitenkin toimittava luotettavasti ja jatkuvasti kaikissa tilanteissa, myös normaalista tuotanto-olosuhteista poikkeavissa häiriötilanteissa. Optimaalista ESD-suojausta haettaessa joudutaan aina hankalaan monikriteeriseen päätöksentekotilanteeseen. 1

13 Tulevaisuuden uuteen teknologiaan perustuvat tuotteet ja niiden tuotanto ovat entistä haasteellisempia myös staattisen sähkön hallinnan kannalta. Uudet elektroniikkakomponentit, komponenttityypit ja tuotteiden miniatyrisointi asettavat jatkuvasti uusia haasteita myös tuotannolle. Kemianteollisuudessa käytettävät entistä puhtaammat aineet varautuvat herkästi ja aiheuttavat näin uusia vaatimuksia myös prosesseille. Tehokas staattisen sähkön hallinta edellyttää uusia ominaisuuksia riskienhallintaan käytettäviltä materiaaleilta ja tuotteilta. Eri alojen yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyönä on hyvät mahdollisuudet kehittää luotettavasti toimivia uusia ratkaisuja. Luotettavat mittausmenetelmät ja -laitteet ovat tehokkaassa staattisen sähkön hallinnassa avainasemassa. Mittausmenetelmät vaativat jatkuvaa kehittämistä, kun tutkittavat kohteet monimutkaistuvat ja samalla halutaan jatkuvaa tietoa mahdollisista riskeistä mm. tuotannossa ja logistiikan aikana. Visio Suomeen syntyy staattisen sähkön hallinnan kannalta ongelmallisille toimialoille (esimerkiksi kemian- ja elektroniikkateollisuus) kokonaisia tuotanto- ja logistiikkaketjuja, jotka hyödyntävät ohjelman tuloksia. Edellä kuvattu laatua (tuote ja turvallisuus) tukeva toiminta sekä syntyvä palvelu- ja liiketoiminta parantaa yritysten kilpailukykyä ja vaikuttaa positiivisesti myös työllisyyteen. Strategia Staattisen sähkön hallinta- ja suojausteknologiaa tutkitaan ja kehitetään teollisuuden, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välisellä ennakkoluulottomalla ja tehokkaalla yhteistyöllä niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. 1.3 Teknologiaohjelman rakenne ja tunnusluvut STAHAn organisointi perustui rinnakkaiseen toteutuksen malliin, jossa on keskeinen rooli yritysja yritysryhmähankkeilla. Näiden rinnalla toteutettiin tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen tutkimushankkeita. Lisäksi ohjelmalla oli yhteinen koordinointi-, koulutus- ja aineistoprojekti (kuva sivulla 3). STAHA-teknologiaohjelmassa toteutettiin kaksi tutkimushanketta. Hankkeissa kehitettiin mm. STARA-menetelmä staattisen sähkön aiheuttamien riskien tunnistamiseksi. Menetelmää sovellettiin kehitystyön aikana kemianteollisuuden kohteisiin. STARA-menetelmää ja sen soveltamista on kuvattu kirjassa Staattinen sähkö prosessiteollisuudessa. Toisessa hankkeessa tutkittiin mahdollisuuksia hallita staattista sähköä henkilönsuojauksella. Tuloksena saatiin henkilönsuojauksen vaatimuslistat erityyppisiin kohteisiin elektroniikka- ja kemianteollisuudessa. Lisäksi hankkeessa tutkittiin uusien ja jo käytössä olleiden henkilönsuojaustuotteiden sähköstaattista toimivuutta. Tutkimus loi hyvän pohjan henkilönsuojaustuotteiden kehittämiselle tulevaisuuden vaatimusten mukaisiksi. Yritysten tuotekehityshankkeet muodostivat pääosan STAHA-teknologiaohjelman volyymista. Yritys- ja yritysryhmähankkeita oli yhteensä 25 kappaletta. Näissä kehitettiin mm. uusia ESD-materiaaleja ja -tuotteita, tutkittiin ESD-riskien hallintaa tuotannossa ja logistiikassa sekä parannettiin mittausmenetelmien luotettavuutta. Tarkempi kuvaus hankkeiden sisällöstä ja keskeisistä tuloksista on esitetty luvussa 2. 2

14 Staattisen sähkön hallinta Koulutus-, aineisto- ja koordinointiprojekti Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotantotilat ja -laitteet Kemianteollisuuden tuotantotilat ja -laitteet Staattisen sähkön mittaaminen Logistiikka Henkilönsuojaus ESD-riskien kokonaisvaltainen hallinta Henkilö- ja prosessiturvallisuus Mittausmenetelmät ja -laitteet Puolueeton mittauspaikka ESD-rasitusten hallinta globaalissa logistiikkaketjussa Kokonaisvaltainen suojaus: asut, kengät, rannekkeet Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden yritysten tk-hankkeet Kemianteollisuuden yritysten tk-hankkeet Eri toimialojen yritys- ja yritysryhmähankkeet STAHA-teknologiaohjelman rakenne Rahoitus STAHA-teknologiaohjelmaan hyväksyttyjen hankkeiden yhteenlasketut kokonaiskustannukset olivat yli 10 MEUR, näistä yli 8 MEUR yrityshankkeita ja noin 1,8 MEUR tutkimushankkeita. Tekesin tukea hankkeisiin myönnettiin yhteensä noin 5,6 MEUR Ohjelman yhteistyö ja tiedottaminen STAHA-teknologiaohjelman yhteystietorekisterissä on 1179 henkilöä 445 yrityksestä. Seuraavalla sivulla olevassa kuvassa on sijoitettu Suomen karttapohjalle STAHA-yhteistyöhön osallistuneet yritykset. 3

15 STAHA-ohjelman työryhmätoimintaan osallistui yhteensä 377 henkilöä 257 yrityksestä. Työryhmien kokouksia järjestettiin yhteensä 53. STAHA-ohjelmaseminaareja järjestettiin yhteensä yhdeksän. Näistä kaksi liittyi ohjelman valmisteluvaiheeseen. Seminaareissa oli keskimäärin 163 osanottajaa. STAHA-tiedotuslehti STAHA-uutiset ilmestyi yhteensä 15 kertaa. STAHA-uutisissa kerrottiin ohjelman ajankohtaisista tapahtumista ja uusimmista tutkimustuloksista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä. STAHA-tutkimuksien tuloksia esiteltiin useissa kansainvälisissä seminaareissa ja lehtiartikkeleissa. Ohjelman tuottamat julkaisut on lueteltu liitteessä 3. STAHA-ohjelma on herättänyt myös laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Ohjelmaan on käyty tutustumassa mm. Japanista, Saksasta, Italiasta ja Englannista. 1.4 Tavoitteiden saavuttamisesta Hyviä tuloksia, kehitystä ja merkittävää edistystä staattisen sähkön hallinnassa saavutettiin käytännössä kaikilla ohjelman päätavoitteiden mukaisilla osa-alueilla. STAHA-teknologiaohjelman julkisen tutkimuksen osuuden pienuus jätti kuitenkin runsaasti avoimia alueita, joiden tutkiminen tulevaisuudessa on tärkeää tehokkaan staattisen sähkön hallinnan varmistamiseksi. STAHA-yhteistyöyritysten sijainti Suomen eri osissa. STAHA-projekteihin osallistui yhteensä seitsemän tutkimusyksikköä ja yli 100 yritystä. Keskimäärin yhdessä projektissa oli 6 yhteistyötahoa. Kansallisten STAHA-projektien rinnalla on käynnistetty EU-, EUREKA- ja Nordtest-projekteja. Staattisen sähkön tehokas ja optimaalinen hallinta vaativissa olosuhteissa. Ohjelmassa kehitettiin toimintamalleja ja menetelmiä erityisesti elektroniikka- ja kemianteollisuuden tarpeisiin. Ohjelman tuloksena on syvennetty sekä yritysten että tutkimustahojen osaamista ja valmiuksia hallita ESD-riskejä. Tulevaisuuden vaatimusten mukaisten tuotteiden ja tuotannon tukeminen. ESD-suojauksen vaatimukset muuttuvat jatkuvasti tiukemmiksi ja sa- 4

16 malla joudutaan usein optimoimaan suojausta monen tekijän osalta. Yksi vaativimmista ympäristöistä on puhdastilatuotanto, jossa yhdistyvät tuote-, tuotanto- ja henkilönsuojaus. STAHA-tutkimustulokset antavat hyvän perustan tälle optimointityölle ja käynnistää uusia tutkimus- ja kehityshankkeita STAHA:ssa luotua yhteistyöverkostoa hyödyntämällä. Uusien materiaalien ja tuotteiden kehittäminen. STAHA-hankkeista saatiin tuloksena uusia materiaaleja mm. elektroniikkatuotannon sovelluksiin, henkilönsuojaustuotteisiin ja kalusteisiin. Uusia tuotteita syntyi erityisesti henkilönsuojauksen erilaisiin sovelluksiin puhdastilatuotantoon, elektroniikkatuotantoon ja kemianteollisuuden monifunktionaalista suojausta vaativiin kohteisiin. Luotettavien ja puolueettomien mittauspalvelujen tuottaminen. Staattisen sähkön mittaamisen valmiudet kehittyivät ohjelman aikana merkittävästi sekä yrityksissä että tutkimuslaitoksissa. Suomeen saatiin mm. uusia ESD-laboratorioita, joissa on monipuoliset mahdollisuudet materiaalien ja tuotteiden tutkimiseen. Uusia mittausmenetelmiä kehitetään myös ohjelman rinnalla toteutettavassa EU-projektissa, jota VTT koordinoi. Kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön kehittäminen. STAHAn myötä Suomeen syntyi laaja yritysten ja tutkimustahojen yhteistyöverkosto, jonka toimintaa tullaan jatkamaan myös ohjelman päättymisen jälkeen. Näin varmistetaan hyvä pohja kotija ulkomaiselle tutkimus- ja tuotekehitystyölle. Koulutus- ja käsikirja-aineiston tuottaminen (www-julkaisut). Ohjelman seminaarien aineisto ja suuri osa tutkimusraporteista on julkaistu STAHA:n www-sivuilla. Lisäksi ohjelman aikana on julkaistu suomenkielisiä oppi- ja käsikirjoja. Standardisointiin vaikuttaminen. STAHA-tutkimusten tuloksia on hyödynnetty mm. kirjoitettaessa käsikirjoja ja oppaita uusien kansainvälisten standardien soveltamisesta. Ohjelman asiantuntijat ovat antaneet lukuisia lausuntoja valmisteilla olevista standardeista ja osallistuneet tärkeimpien valmistelukomiteoiden työhön. STAHA-teknologiaohjelmassa luotu uusi osaaminen ja yhteistyöverkosto antavat hyvän pohjan vastata staattisen sähkön hallinnan haasteisiin myös tulevaisuudessa. 5

17 2 Tulokset ohjelman painoalueittain ja hankkeittain STAHA-tutkimushankkeita toteutettiin ohjelman painoalueista kahdella: kemianteollisuuden tuotantotilat ja laitteet sekä henkilönsuojaus. Yritys- ja yritysryhmähankkeet (yhteensä 25 tuotekehitysprojektia) jakautuivat ohjelman painoalueittain alla olevan kuvan mukaisesti. Henkilönsuojauksen painoalueella toteutettiin eniten hankkeita ja niissä pystyttiin kehittämään useita uusia tuotteita, joille on odotettavissa myös laajaa kansainvälistä kysyntää. Seuraavassa on esitetty lyhyt yhteenveto STAHAteknologiaohjelman keskeisistä hankkeista. Projektien vastuuhenkilöiden kirjoittamat yhteenvedot muodostuvat seuraavista osioista: Hankkeen nimi, vastuuhenkilön yhteystiedot ja toteutusajankohta Englanninkielinen yhteenveto Summary Tiivistelmä hankkeesta ja sen tuloksista Hankkeen tavoite, toteutus ja tulokset Toteutukseen osallistuneet tahot Hankkeen tulosten tiedottaminen ja julkaisut. 2.1 Tutkimushankkeet Staattisen sähkön hallinta henkilönsuojauksella Yhteystiedot VTT Tuotteet ja tuotanto Erikoistutkija Salme Nurmi Puh Toteutusajankohta 1999/ /12 Summary Managing static electricity with personal protection The project Managing electrostatic discharges with personal protection started on the 1 st of June in 1999 and finished on the 31 st of December in Tutkimus Tuotekehitys Hankkeiden lkm Elektroniikka Kemianteollisuus Mittausmenetelmät Logistiikka Henkilönsuojaus STAHA-teknologiaohjelman 27:n tutkimus- ja tuotekehityshankkeen jakautuminen ohjelman painoalueille. 7

18 2002. The project was supported by the National Technology Agency, Tekes. The aim was to develop comprehensive personnel ESD managing system such that adequate ESD protection could be ensured in different work environments and during the whole life cycle of workwear. The work was performed by a consortium consisting of VTT, TUT, FIOH and ORIOH/Oulu. The stearing group of the project was comprised of about 100 representatives of the working group personnel protection of the STAHA programme. The industrial organisations represented were manufacturers, producers, laundries and end users of workwear and footwear. The research work and the results were documented in issued reports. Tiivistelmä Hankkeen tavoitteena oli kehittää henkilönsuojausta kokonaisvaltaisesti niin, että riittävä ESD-suojaus voitaisiin varmistaa erilaisissa työympäristöissä ja tuotteiden koko elinkaaren ajan. Projekti toteutettiin yhteistyössä VTT:n, TTKK:n, Työterveyslaitoksen ja Oulun Aluetyöterveyslaitoksen kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehtiin eri alojen yritysten (työvaatteiden ja työjalkineiden valmistajien, toimittajien, loppukäyttäjien ja huoltajien) kanssa. Hankkeen ohjausryhmänä toimi STAHAteknologiaohjelman henkilönsuojauksen työryhmä, jossa osallistuvia organisaatioita oli noin 100 kpl. Projektissa toteutettujen tutkimusten tulokset ovat luettavissa julkaistuissa raporteissa. Tavoitteet Tavoitteena oli kehittää henkilönsuojausta kokonaisvaltaisesti niin, että riittävä ESD-suojaus voitaisiin varmistaa erilaisissa työympäristöissä tuotteiden koko elinkaaren ajan. Tavoitteena oli luoda puolueeton ja asiantunteva testipalvelu Suomeen ja tuottaa yrityksille tietoa henkilönsuojauksesta ja kokonaisvaltaisista suojausratkaisuista. Kuva 1. Hankkeessa tutkittiin mm. jalkineiden sähkönjohtavuutta erilaisilla menetelmillä. Tavoitteena oli tutkia staattisen sähkön hallintaa henkilönsuojaukseen liittyvien keinojen avulla perehtymällä kirjallisuuteen ja tekemällä mittauksiin perustuvaa tutkimusta. Tavoitteena oli tutkia henkilön staattista varautumista ja työpaikoilla käytössä olevien ESD-vaatteiden ja -jalkineiden luotettavuutta. Lisäksi tavoitteena oli tutkia erilaisten mittaustapojen ja -välineiden soveltuvuutta luotettavien tulosten saamiseksi erilaisissa kosteusolosuhteissa. Toteutus ja tulokset ESD-standardeja ja tutkimusmenetelmiä Projektin tehtäviin kuului nykyhetken selvitys kansainvälisesti ja standardien kartoitus. Standardien kartoituksen tuloksena rakennettiin kaikkien asiasta kiinnostuneiden käyttöön mittausmenetelmiä käsittelevä internet -sivusto ESD-standardeja ja testausmenetelmiä, joka esittelee suuren määrän erilaisia standardeja ja mittausmenetelmiä, joita voi etsiä joko julkaisevan organisaation tai aihepiirin perusteella. Kartoituksen ja sivuston toteutti TTKK. Sivusto löytyy osoitteesta units/ms/teva/esd_standardit/. 8

19 Projektin tutkimustuloksia esitellään talven aikana valmistuvassa kahdessa julkaisussa, joista toisessa käsitellään tekstiilien sähköstaattisten ominaisuuksien erilaisia mittausmenetelmiä ja toisessa tekstiilien resistanssimittauksiin liittyviä ongelmia. (Tiedustelut: Ihminen ja staattinen sähkö Kirjallisuustutkimuksessa perehdyttiin ihmisen varautumiseen ja varautuneen ihmisen ja työympäristön vuorovaikutuksiin. Tulokset on esitetty raportissa Ihminen ja staattinen sähkö, jossa sekä varautumistapahtumaa että varautuvuuden vähentämistä tarkastellaan erityisesti tekstiilien kannalta. Selvityksen toteutti TTKK. (TTKK, Raportti 1, Ihminen ja staattinen sähkö. Tiedustelut: TTKK:n kirjakauppa, Juvenes Oy) Työvaatteen ESD-ominaisuudet ja käyttömukavuus pesujen jälkeen Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin elektroniikkateollisuuden ESD-suojavaatteiden ja kemianteollisuuden suojavaatteiden sähköstaattisia sekä käyttömukavuusominaisuuksia. Sähköstaattisia ominaisuuksia tutkittiin kahdessa kosteudessa, jotta pystyttiin selvittämään olosuhteiden vaikutusta vaatteiden ominaisuuksiin. Ominaisuuksien säilymisen ja luotettavan käyttöiän määrittämistä varten mittaukset suoritettiin pesemättömille, viisi, 25 ja 50 kertaa pestyille vaatteille. Kuva 2. Työvaatteiden ESD-ominaisuuksia tutkittiin mm. varauksen purkautumisajan mittausmenetelmällä. Koska mukana oli yhdeksän mittausmenetelmää, myös erilaisia menetelmiä ja niiden antamia tuloksia pystyttiin vertailemaan keskenään. Tutkimuksessa olivat mukana VTT, TTKK ja Oulun aluetyöterveyslaitos. Tutkitut elektroniikka- ja kemianteollisuuden vaatteet olivat melko vahvoja, tiiviistä materiaalista valmistettuja ja antoivat korkean lämmöneristävyyden, jopa 0,3 m 2 K/W. Erityisesti elektroniikkateollisuuden käytössä pitkään olleiden sisätakkien lämmöneristävyys oli melko korkea ja ne läpäisivät heikosti ilmaa ja vesihöyryä. Kuva 3. Esimerkki työvaatteiden sähköstaattisista ominaisuuksista 50 pesun jälkeen. 9

20 Käyttömukavuuden arviointi laskentamallien avulla antoi viihtyvyyskäyrän mukaan suurimmalle osalle tutkittuja tuotteita sopivaksi käyttölämpötilaksi 19 21,5 C ja lopuille noin 23 C. Tämän mukaan tutkitut työvaatteet soveltuvat normaalilämpötila-alueelle, mutta maksimilämpötiloissa, kuten kesäaikaan, ovat turhan lämpimiä. Normaalilämpötiloissa (20 23 C) tutkituilla vaatteilla olosuhteisiin tyytymättömien määrä oli noin 5 29 %. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että vaatteiden sähköstaattiset ominaisuudet heikkenevät pesuissa. Saumojen sähkönjohtavuuteen tulisi kiinnittää vaatteen valmistuksessa erityistä huomiota. (VTT Tiedotteita 2115, Elektroniikka- ja kemianteollisuuden suojavaatteet. Sähköstaattiset ominaisuudet ja käyttömukavuus. Tiedustelut: VTT Tietopalvelu) Käyttäjäkysely Kysely työvaatteiden käyttömukavuudesta tehtiin kahdelle elektroniikkateollisuuden yritykselle ja kahdelle kemianteollisuuden yritykselle (tai yritykselle, jossa käytettiin suojavaatteita suojaamaan herkästi syttyviltä tai räjähtäviltä aineilta). Käyttäjäkysely tuki vaatetusfysiologisia tutkimustuloksia, sillä suurimmat ongelmat ja kehitystarpeet liittyivät käyttömukavuuteen ja lämpöviihtyvyyteen. Sekä elektroniikka- että kemianteollisuuden alalla todettiin olevan kehitystarpeita työvaatteiden vaatetusfysiologissa ominaisuuksissa. Työolosuhteiden vaihtelevuuden vuoksi kemianteollisuuden työvaatteiden tulisi suojata työntekijää monipuolisesti siten, että suojausominaisuuksia voitaisiin säädellä esimerkiksi vaihtelevan lämpötilan mukaan. Elektroniikkateollisuudessa ESD-suojaukseen ollaan kiinnitetty riittävästi huomiota, mutta kemianteollisuudessa useimmat vaatteet ovat vielä eristäviä. Kehitystä tarvitsevat väliasut, alusvaatteet sekä ulkotyössä käytettävät ESD-suojavaatteet. Myös paloturvallisuuteen ja ESD-suojaukseen toivotaan enemmän tuotekehitystä. Jalkineiden sähkönjohtavuus Hankkeen ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa tutkittiin kolmea erilaista jalkineiden mittausmenetelmää ja arvioitiin niiden tehokkuutta kuvata varauksen purkautumiskykyä. Jalkineita oli neljä rakenteeltaan tai malliltaan erilaista tyyppiä. Jalkineiden mittausmenetelmien välinen vertailu osoitti Kuva 4. Hankkeessa tutkittiin käytettyjä ESDjalkineita. mittausmenetelmien toimivuuden arvioitaessa jalkineiden sähkönjohtokykyä. Eri menetelmät antoivat samansuuntaisia tuloksia, vaikka eivät selkeästi korreloineet keskenään. Jalkineiden suunnittelussa olisi huomioitava, että ESD- ja antistaattisen jalkineen pitäisi olla johtavia koko pohjan alueelta. Jalkineen sisältämä kosteus paransi merkittävästi sähkönjohtavuutta. Varauksenpurkukyky ei alentunut merkittävästi jalkineen vanhetessa käytössä. Tutkitut ESD-jalkineet täyttivät yleensä myös antistaattisen jalkineen vaatimukset. Tutkimuksen toteuttivat Työterveyslaitos ja VTT. (Raportti RIS B043, Staattisen sähkön hallinta puolijohtavalla jalkineella. Tiedustelut: VTT, Kolmannessa vaiheessa on tehty mittauksia lämpötilan ja kosteuden vaikutuksesta talvijalkineen johtavuuteen. Lämpötilan aleneminen heikensi sähkönjohtavuutta polyuretaanipohjaisilla jalkineilla, mikä tulisi huomioida suunniteltaessa talvijalkineita. Antistaattisilla kumipohjilla sähkönjohtavuus ei muuttunut. Raportti julkaistaan talvella työnimellä Lämpötilan vaikutus talvijalkineen sähkönjohtavuuteen. (Tiedustelut: TTL, Tarmo Mannelin) Koko hankkeen yhteydessä tehtiin ohje puolijohtavasta jalkineesta Turvallisuustuotteiden kaupan koulutusohjelmaan (Työterveyslaitos ja Suomen 10

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

High-tech sairaala Korkean hygienian hallinta sairaaloissa Loppuraportti. Päätösseminaari Salme Nurmi, VTT

High-tech sairaala Korkean hygienian hallinta sairaaloissa Loppuraportti. Päätösseminaari Salme Nurmi, VTT High-tech sairaala Korkean hygienian hallinta sairaaloissa Loppuraportti Päätösseminaari 21.3.2012 Salme Nurmi, VTT 13.4.2012 2 Uutisointia tartuntataudeista High-tech sairaala -hankekokonaisuus Tilat

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Staattisen sähkön hallinta sairaalaympäristöissä. HT-sairaala -tutkimushankkeen loppuseminaari 21.3.2012 Hannu Salmela, Tapio Kalliohaka, VTT

Staattisen sähkön hallinta sairaalaympäristöissä. HT-sairaala -tutkimushankkeen loppuseminaari 21.3.2012 Hannu Salmela, Tapio Kalliohaka, VTT Staattisen sähkön hallinta sairaalaympäristöissä HT-sairaala -tutkimushankkeen loppuseminaari 21.3.2012 Hannu Salmela, Tapio Kalliohaka, VTT 2 VEM-esimerkki 1*: Henkilö nousee tuolilta eristävillä jalkineilla

Lisätiedot

ProAgria. Opportunities For Success

ProAgria. Opportunities For Success ProAgria Opportunities For Success Association of ProAgria Centres and ProAgria Centres 11 regional Finnish ProAgria Centres offer their members Leadership-, planning-, monitoring-, development- and consulting

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

VUOSI 2015 / YEAR 2015

VUOSI 2015 / YEAR 2015 VUOSI 2015 / YEAR 2015 Kansainvälisen opetuksen ja tutkimustoiminnan kehittäminen Developing international teaching and research activities Rehtorin strateginen rahoitus vuosille 2014-2016 / Strategic

Lisätiedot

Staattisen sähkön aiheuttamat haasteet (ongelmat) lääketeollisuudessa (esim. Easyhaler-kehitys ja tuotanto)

Staattisen sähkön aiheuttamat haasteet (ongelmat) lääketeollisuudessa (esim. Easyhaler-kehitys ja tuotanto) Staattisen sähkön aiheuttamat haasteet (ongelmat) lääketeollisuudessa (esim. Easyhaler-kehitys ja tuotanto) VP Tanninen Formulation Research R&D Tämä STAHAn materiaali on tosi hyvä! Hyötykäyttö staattista

Lisätiedot

Visualisoinnin aamu 16.4 Tiedon visualisointi. Ari Suominen Tuote- ja ratkaisupäällikkö Microsoft

Visualisoinnin aamu 16.4 Tiedon visualisointi. Ari Suominen Tuote- ja ratkaisupäällikkö Microsoft Visualisoinnin aamu 16.4 Tiedon visualisointi Ari Suominen Tuote- ja ratkaisupäällikkö Microsoft 1 Visualisoinnin aamu 8:00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 8:45 Tiedon visualisointi Ari Suominen, Tuote-

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Lausuntopyyntöluettelo HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Lausuntopyyntöluettelo HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa 1(11) pren ISO 15223-1 rev Medical devices - Symbols to be used with medical device labels, labelling and information to be supplied - Part 1: General requirements Kansainvälinen valmisteluvaihe: 90/385/EEC,

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership ECSEL lyhyesti 2015 ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership The Public-Private Partnership keeping Europe at the Forefront of Technology Development Electronic Components and

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects 1 Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects Pekka Ranta Project Manager -research group, Intelligent Information Systems Laboratory 2 Semogen -project Supporting design of a machine system

Lisätiedot

IEC Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus

IEC Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus IEC 61508 Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus Risto Nevalainen, FiSMA ry FiSMA 1 Taustaa, historiaa IEC 61508 standardin

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

hyvinvointia pohjoisen villamateriaalista

hyvinvointia pohjoisen villamateriaalista Muotoilun ja tutkimuksen avulla hyvinvointia pohjoisen villamateriaalista Woollen Innovations (WINNO 2012 2013) -hankkeessa tutkitaan pohjoisen lampaanvillan ja villasta valmistetun huovan ominaisuuksia

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Varausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE 1.6.2001 1 (5)

Varausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE 1.6.2001 1 (5) 1.6.2001 1 (5) Varausta poistavien lattioiden mittausohje 1. Tarkoitus Tämän ohjeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja selkeyttää varausta poistavien lattioiden mittaamista ja mittaustulosten dokumentointia

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

A Plan vs a Roadmap. This is a PLAN. This is a ROADMAP. PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2. PRODUCT B Version 1.1. Product concept I.

A Plan vs a Roadmap. This is a PLAN. This is a ROADMAP. PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2. PRODUCT B Version 1.1. Product concept I. A Plan vs a Roadmap PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2 PRODUCT B Version 1.1 This is a PLAN Component A RESEARCH project Development project B COMP. C COMP. B RESEARCH project Product concept I This

Lisätiedot

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusasiamies Kaisa Männikkö Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Suomen Akatemian projektit Suomen Akatemia kehottaa avoimeen tieteelliseen

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

Tutkimuksen EU -rahoitus meriklusterille - Telakan kokemuksia. Kari Sillanpää Head of Research and Development , Helsinki

Tutkimuksen EU -rahoitus meriklusterille - Telakan kokemuksia. Kari Sillanpää Head of Research and Development , Helsinki Tutkimuksen EU -rahoitus meriklusterille - Telakan kokemuksia Kari Sillanpää Head of Research and Development, Helsinki 2 Meyer Turku The world s leading builder of big cruise vessels and cruise ferries

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 15.3.2010 07.09.2011 Markku Timo Ture Nikkilä T&K yritys, 8 henkilöä Elastopoli Oy PK-yritys, omistajina

Lisätiedot

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat 29.9.2016 FiHTA Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

7. Product-line architectures

7. Product-line architectures 7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

Other approaches to restrict multipliers

Other approaches to restrict multipliers Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of

Lisätiedot

Supply Chain Management and Material Handling in Paper Industry Case Tervakoski Oy

Supply Chain Management and Material Handling in Paper Industry Case Tervakoski Oy Tampere University of Applied Sciences Paper technology International Pulp and Paper Technology Supply Chain Management and Material Handling in Paper Industry Case Tervakoski Oy Supervisor Commissioned

Lisätiedot

EVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status

EVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status EVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status ECV national seminar 24.9.2014 Martti Korkiakoski Tekes EVE Electric Vehicle Systems 2011-2015 Need Innovations for new businesses in the growing

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe etu Monikäyttöpaperi hoitaa useimmat pyyhintätehtävät Sopiva lasipintojen pyyhintään Sopii käsien kuivaamiseen Elintarvikekäyttöön hyväksytty Tork Easy Handling, pakkaus, jota on helppo kantaa mukana,

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta. Kari Kuusela

PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta. Kari Kuusela PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta 2 Sertifioitu omaisuuden hallinta PAS55 taustat Hyötyjä sertifiointiprosessista Auditointihavaintoja 3 PAS 55 (Publicly Available Spesification) - Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset

Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset 2016-2017 UUDET OPINTOJAKSOT: BK10A3800 Principles of Industrial Manufacturing Processes BK10A3900 Reliability Based Machine Element Design BK10A4000

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teollisuustalous

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teollisuustalous Muista merkita nimesi Ja opiskeliianumerosi iokaiseen paperiin. Myös optiseen lomakkeeseen. Älii irroita papereita nipusta. Kaikki paperit on palautettava. TAMPEREEN 290 10 10 Tuotannonohjauksen tentti

Lisätiedot

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INTERREG IVC 2007-2013 interregional cooperation across Europe Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences Interreg IVC/ Interreg Europe 26 May 2015, Helsinki INTERREG

Lisätiedot

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015 Kari Keskinen DM1369699 DM1369699 Green Mining (2011-2016) 81 projects started (39 company projects and 42 research projects) 117

Lisätiedot

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Mistä kysymys? Onko yrityksesi ottamassa ensi askeleita kansainvälistymisessä tai suuntaamassa uusille

Lisätiedot

Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge )

Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge ) Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge ) Kotkan-Haminan seudun kehityskuva 2040 Rakennetaan seudusta kansainvälisesti näkyvä kokonaisuus osana Tukholma Turku Helsinki Kotka Pietari kehityskäytävää.

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola M2M - uutta liiketoimintaa ja rahoitusta - työpaja 19.2.2013, Tampere Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola Ubicom ohjelman päällikkö, Twitter: @KimmoAhola Helmikuu 2013 Ubicom Embedded ICT Finland

Lisätiedot

SSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry

SSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry SSTY:n EMC-seminaari EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit SESKO ry 2016-10-04 Tässä esityksessä käsitellään Yleistä täydentävistä (collateral, -1 sarja, horisontaaliset) ja eritysvaatimuksia

Lisätiedot

Perspectives on the future

Perspectives on the future Perspectives on the future Pemamek Oy Perustettu 1970 Loimaalle Established 1970 in Loimaa, Finland Pemamek Oy Henkilöstömäärä 130 Liikevaihto EUR 40 miljoonaa (2011) Vientiin yli 90% vuotuisesta tuotannosta,

Lisätiedot

PrinLab. Antti Berg Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö 29.2.2012

PrinLab. Antti Berg Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö 29.2.2012 PrinLab Painettavien antureiden kehityslaboratorio Antti Berg Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö 29.2.2012 1. Tausta 2. PrinLabtavoitteet 3. PrinLablaboratorio 4. Kehityslaboratorion toiminta

Lisätiedot

Further information on the Technology Industry

Further information on the Technology Industry Further information on the Technology Industry Changes in the Production Structure Production structure in Finland and the US 9% Share of GDP 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % 186 187 188 189 19 191 192 193 194

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

EU:n tuulivoimateknologiaplatformin TPWIND:in aktiviteetit. TEKES tuulivoiman workshop 7.11.2013 Hannele Holttinen, VTT

EU:n tuulivoimateknologiaplatformin TPWIND:in aktiviteetit. TEKES tuulivoiman workshop 7.11.2013 Hannele Holttinen, VTT EU:n tuulivoimateknologiaplatformin TPWIND:in aktiviteetit TEKES tuulivoiman workshop 7.11.2013 Hannele Holttinen, VTT TPWind: rakenne 3 TPWIND linkki SET Plan The SET-Plan launched European Industrial

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon ICT & ympäristönäkökulma rakennus- ja kiinteistöklusteri Pekka Huovila VTT Rakennus-

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.

Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1. Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.2017 Life Science Technologies Where Life Sciences meet with Technology

Lisätiedot

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Eurozone Manufacturing and Services Sector Purchasing Managers Index 5 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta / 5 = no

Lisätiedot

Tutkimuksen näkökulmia

Tutkimuksen näkökulmia Tutkimuksen näkökulmia Materiaalitehokkuus yrityksissä -seminaari Torstai 11.4.2013, Lahden Urheilukeskus Tampereen teknillinen yliopisto, Materiaaliopin laitos Tohtorikoulutettava Tiina Malin (DI) Esityksen

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Mitä Master Class:ssa opittiin?

Mitä Master Class:ssa opittiin? Mitä Master Class:ssa opittiin? Tutkimuskoordinaattori Kaisa Korhonen-Kurki, Helsingin yliopisto Tutkija Katriina Soini, Helsingin yliopisto Yliopistopedagogi Henna Asikainen, Helsingin yliopisto Tausta

Lisätiedot

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO Erasmus Charter for Higher Education 2014-2020 Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO 2/2009 Mikä on Erasmus-peruskirja? Erasmus-peruskirja (Erasmus Charter for Higher Education, ECHE) säilyy korkeakoulun

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Association Regulation

Association Regulation Tuukka Pykäläinen AYYE 6/2013 Updates on their way! Association Regulation http://farm1.staticflickr.com/54/117048243_7cc6bb0b87_o.jpg The purpose of the regulation Defines the status, benefits and duties

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

AJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA

AJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA 1 AJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA Prof. Leena Kaukinen Helsingin yliopisto Käsityönopettajan koulutus INTERACTION FIELDS IN CRAFT PROCESSES culture Social groups, societies & institutions time human

Lisätiedot

Teollisuustuotanto. Industrial Production. Kehittyvät maat / Emerging countries. Maailma / World. Kehittyneet maat / Advanced countries.

Teollisuustuotanto. Industrial Production. Kehittyvät maat / Emerging countries. Maailma / World. Kehittyneet maat / Advanced countries. Teollisuustuotanto Industrial Production 13 125 12 115 11 15 1 95 9 85 8 27,1=1 27 28 29 21 Kehittyvät maat / Emerging countries Maailma / World Kehittyneet maat / Advanced countries Suomi/Finland Viimeinen

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

VBE II, vaihe 1:

VBE II, vaihe 1: VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VBE Kansainvälinen verkosto

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

Nanomateriaalien turvallisuus SOTERKO- yhteistyössä

Nanomateriaalien turvallisuus SOTERKO- yhteistyössä Nanomateriaalien turvallisuus SOTERKO- yhteistyössä Turvallisuus on edellytys nanoteknologian menestykselle Suomessa ja muualla Nanoteknologiat on yksi EU:n kuudesta mahdollistavasta teknologiasta EU-2020

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

Voiko strategian onnistumista mitata? Miten mittaaminen tukee strategian toimeenpanoa? Mitä mittarit kertovat strategian onnistumisesta?

Voiko strategian onnistumista mitata? Miten mittaaminen tukee strategian toimeenpanoa? Mitä mittarit kertovat strategian onnistumisesta? Voiko strategian onnistumista mitata? Miten mittaaminen tukee strategian toimeenpanoa? Mitä mittarit kertovat strategian onnistumisesta? Antti Lönnqvist TTY www.tut.fi/pmteam MITTARITIIMI Aineettoman pääoman

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot