Staattisen sähkön hallinta STAHA-teknologiaohjelma Teknologiaohjelmaraportti 8/2003. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Staattisen sähkön hallinta STAHA-teknologiaohjelma 1999 2002. Teknologiaohjelmaraportti 8/2003. Loppuraportti"

Transkriptio

1 Staattisen sähkön hallinta STAHA-teknologiaohjelma Teknologiaohjelmaraportti 8/2003 Loppuraportti

2 Staattisen sähkön hallinta STAHA-teknologiaohjelma Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 8/2003 Helsinki 2002

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 35 teknologiaohjelmaa. ISSN ISBN Kansikuva: Chuck Savage / CSM / SKOY Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2003

4 Esipuhe Staattisen sähkön hallinta (STAHA) -teknologiaohjelma käynnistettiin kesäkuussa Ohjelma päättyi vuoden 2002 lopussa lukuun ottamatta kansainvälisiä tutkimusprojekteja ja muutamia yrityshankkeita, jotka jatkuvat vielä vuoden 2003 puolella. STAHA-teknologiaohjelman viimeinen seminaari on maaliskuussa STAHA-teknologiaohjelmaan hyväksyttiin yhteensä 27 hanketta, joista 2 oli tutkimus- ja 25 yrityshanketta kokonaiskustannuksiltaan yli 10 MEUR. Tästä Tekesin avustusten rahoitusosuus oli 5,6 MEUR. Tämän lisäksi ohjelmaa rahoittivat VTT noin eurolla, Työsuojelurahasto noin eurolla sekä muut tutkimuslaitokset noin eurolla. Staattisen sähkön aiheuttamien ongelmien tehokas hallinta suomalaisissa yrityksissä on ollut STAHA-teknologiaohjelman tutkimus- ja kehityshankkeiden yhteinen tavoite. STAHA:n toteutuksen myötä Suomeen saatiin staattisen sähkön hallinnan kannalta ongelmallisille tuotantoaloille, kuten kemianteollisuuteen ja elektroniikkateollisuuteen, kokonaisia tuotanto- ja logistiikkaketjuja, joissa hyödynnetään ohjelman tuloksia. Uusi toimintatapa parantaa alan yhtiöiden kilpailukykyä ja vaikuttaa tätä kautta mm. työllisyyteen. Kemian- ja elektroniikkateollisuuden tuotantotilat ja erityisesti elektroniikkaa sisältävien tuotteiden tuotekehitys, toimitus ja käyttöönotto asettavat kasvavia haasteita ja vaatimuksia staattisen sähkön purkauksien (ESD) hallinnalle. Yleiseksi kehitystarpeeksi on nähty ESD-ongelmien hallinnan liittäminen yrityksen laatujärjestelmään ja toimintaketjun kaikkiin vaiheisiin. STAHA-teknologiaohjelma suunnattiin erityisesti suomalaisen kemian- ja elektroniikkateollisuuden tulevaisuuden tarpeita vastaavien ESD-riskien hallintakeinojen kehittämiseen. Julkisia tutkimushankkeita ja luottamuksellisia yritysten tuotekehitysprojekteja valmisteltiin viidessä työryhmässä: Elektroniikkateollisuuden tuotantotilat ja -laitteet Kemianteollisuuden tuotantotilat ja -laitteet Staattisen sähkön mittaaminen Logistiikka Henkilönsuojaus. STAHA-työryhmiin on osallistunut yrityksiä mm. elektroniikka-, kemian-, lääke-, elintarvike-, tekstiili, vaatetus-, jalkine- ja paperiteollisuudesta, sekä puolustusvoimat, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia. Työryhmätyöskentelyssä on ollut mukana yhteensä yli 100 tahoa.

5 Staattisen sähkön hallinta tulee yhä tärkeämmäksi osaamisen alueeksi monilla toimialueilla, kun kehitetään ja valmistetaan uusia tuotteita ja otetaan käyttöön uutta teknologiaa. Erityisesti elektroniikassa, korkean teknologian terveydenhoidossa ja räjähdysvaarallisissa ympäristöissä on oltava selvillä staattisen sähkön vaikutuksista ja siitä, miten mahdolliset ESD-riskit hallitaan. Tekes kiittää kaikkia ohjelman valmisteluun ja sen toteutukseen osallistuneita henkilöitä, yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita erittäin hyvin sujuneesta yhteistyöstä. Erityinen kiitos kuuluu Pekka Maijalalle (VTT Tuotteet ja tuotanto) ohjelman ansiokkaasta koordinoinnista sekä Birgit Multisillalle (VTT Tuotteet ja tuotanto) ohjelman käytännön järjestelyistä. Edelleen haluamme kiittää ohjelman toteutusta ohjannutta johtoryhmää ja sen puheenjohtajaa Hannele Kuusta sekä STAHA-työryhmien puheenjohtajia Terttu Peltoniemeä, Mauri Suurosta, Toni Viheriäkoskea ja Sakari Anttilaa. Haluamme kiittää myös PhD Jeremy Smallwoodia teknologiaohjelman tieteellisestä arvioinnista sekä Kalle Lainetta (LIFIM) ohjelmaprosessin arvioinnista. STAHA:n myötä syntyneen tiiviin yhteistyön ja tietojenvaihdon toivotaan jatkuvan myös ohjelman päättymisen jälkeen. Tammikuu 2003 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

6 Tiivistelmä Staattisen sähkön hallinta (STAHA) -teknologiaohjelmaa valmisteltiin Tekesissä yhteistyössä yritysten ja tutkimuslaitosten sekä Kemianteollisuus ry:n ja Sähkö-, elektroniikka- ja tietoteollisuusliiton (SET) kanssa. Ohjelman päätavoitteiksi asetettiin: Staattisen sähkön tehokas ja optimaalinen hallinta vaativissa olosuhteissa Tulevaisuuden vaatimusten mukaisten tuotteiden ja tuotannon tukeminen Uusien materiaalien ja tuotteiden kehittäminen Luotettavien ja puolueettomien mittauspalvelujen tuottaminen Kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön kehittäminen Koulutus- ja käsikirja-aineiston tuottaminen (www-julkaisut) Standardisointiin vaikuttaminen. Hyviä tuloksia, kehitystä ja merkittävää edistystä staattisen sähkön hallinnassa saavutettiin käytännössä kaikilla ohjelman päätavoitteiden mukaisilla osa-alueilla. STAHA-teknologiaohjelman julkisen tutkimuksen osuuden pienuus jätti kuitenkin runsaasti avoimia alueita, joiden tutkiminen tulevaisuudessa on tärkeää tehokkaan staattisen sähkön hallinnan varmistamiseksi. STAHA-teknologiaohjelmassa kehitettiin toimintamalleja ja menetelmiä erityisesti elektroniikkaja kemianteollisuuden tarpeisiin. Ohjelman tuloksena on syvennetty erityisesti yritysten osaamista ja valmiuksia hallita ESD-riskejä myös uutta teknologiaa sovellettaessa. ESD-suojauksen vaatimukset muuttuvat jatkuvasti tiukemmiksi ja samalla joudutaan usein optimoimaan suojausta monen tekijän osalta. STAHA-tutkimustulokset antavat hyvän perustan tälle optimointityölle. STAHA-hankkeissa syntyi uusia tuotteita erityisesti henkilönsuojauksen haasteellisiin sovelluksiin puhdastilatuotantoon, elektroniikkatuotantoon ja kemianteollisuuden monifunktionaalista suojausta vaativiin kohteisiin. Suomeen saatiin ohjelman myötä uusia ESD-laboratorioita, joissa on monipuoliset mahdollisuudet materiaalien ja tuotteiden tutkimiseen. STAHA:n myötä Suomeen syntyi laaja yritysten ja tutkimustahojen yhteistyöverkosto, jonka toimintaa tullaan jatkamaan myös ohjelman päättymisen jälkeen. Näin varmistetaan hyvät lähtökohdat kansainväliselle tutkimus- ja tuotekehitystyölle. STAHA-teknologiaohjelmassa luotu uusi osaaminen ja yhteistyöverkosto antavat hyvän pohjan vastata staattisen sähkön hallinnan haasteisiin myös tulevaisuudessa. Elektroniikkateollisuuden teknologinen kehitys on viime vuosina ollut erittäin nopeata. Sähköstaattinen varautuminen, ESD-purkaukset, sähköinen ylikuormitus (EOS) ja sähkömagneettiset häiriöt (EMI) ovat tulevaisuudessa merkittävä riski näille uuden teknologian tuotteille. Toisaalta jatkuva staattisen sähkön hallinnan tutkimus ja kehitys vasta varmistaa sen, että uuden teknologian soveltamisen ja tuotteiden ESD-herkkyyksien hallinta on tasapainossa. ESD-riskeillä voi olla merkittävä haitallinen vaikutus tulevaisuuden mikroelektronisten tuotteiden ja niiden tuotantojärjestelmien valmistukseen ja toimintavarmuuteen. Tuotteiden miniatyrisointi, suuret tuotantonopeudet ja automaattiset konelinjat tekevät ESD-riskien hallinnasta kriittisen tekijän ESD-herkkien (ESDS) tuotteiden laadun ja luotettavuuden varmistamisessa. Elektroniikkateollisuudessa on tulevaisuudessa selkeä tarve systemaattiselle koko tuotteen arvoketjun kattavan, ESD-riskien hallinnan kehittämiselle.

7 Kemianteollisuudessa staattisen sähkön hallintaan liittyvistä tulevaisuuden haasteista ovat esimerkkeinä: ESD-riskien hallinnan huomioon ottaminen prosessisuunnittelussa, on-line-mittausmenetelmät tuotannossa, uusien materiaalien ja pinnoitteiden kehitys sekä henkilönsuojauksen toimivuuden varmistaminen. STAHA-työryhmissä toimineet yritykset, ohjelman johtoryhmä ja Tekes pitävät erittäin tärkeänä, että STAHA:n tulokset ja niiden vaikutukset jäisivät pitkäaikaisiksi ja antaisivat hyvän pohjan staattisen sähkön hallinnan jatkokehitykselle. Kansainväliset EU-, EUREKA- ja pohjoismaiset hankkeet, joita käynnistettiin jo ohjelman aikana, tarjoavatkin monipuoliset mahdollisuudet hyödyntää STAHA:n tuloksia ja kehittää niitä edelleen uuden teknologian vaatimusten pohjalta. Erityisesti pk-yritysten tarpeisiin on suunniteltu käynnistettäväksi STAHA-teknologiaklinikka, jonka kautta yritykset saavat tukea staattisen sähkön hallintaan liittyviin kehityshankkeisiin. Tässä STAHA-teknologiaohjelman loppuraportissa on kuvattu ohjelman toteutusta, saatuja tuloksia, lyhyet projektien vastuuhenkilöiden laatimat yhteenvedot keskeisistä toteutetuista hankkeista sekä tiivistelmä englanniksi. Raportissa on esitetty myös Jeremy Smallwoodin ohjelmasta tekemän tieteellisen arvioinnin tulokset. STAHA-teknologiaohjelmaan liittyvien jatkotoimenpiteiden toteuttamiseksi ollaan perustamassa yhdistystä. STAHA-yhdistyksen keskeisenä tavoitteena tulee olemaan ohjelman aikana luodun laajan, yritysten ja tutkimuslaitosten välisen, yhteistyön ylläpitäminen ja kehittäminen.

8 Summary Managing static electricity through the STAHA technology programme The effective management of problems associated with static electricity is the underlying objective of the R&D projects that form a part of the STAHA technology programme. The programme was given the task of developing better production and logistic chains for sectors such as the chemical and the electronics industries that are particularly prone to problems of static electricity. The integration of static electricity management into companies quality systems and all stages of their operations has been identified as a general development need. The new approach promoted by STAHA will improve companies competitiveness, and, as a result, also develop future products. With respect to managing electrostatic discharges (ESD), growing challenges are being faced in production areas in the chemical and electronics industries, particularly in the development and delivery of electronic products. The STAHA programme has been designed to help the development of tools for managing future ESD risks in these industries in particular. The STAHA programme was developed by the National Technology Agency (Tekes) in collaboration with companies and research bodies, together with the Chemical Industry Federation and the Federation of Finnish Electrical and Electronics Industry, and it was launched in June Twenty-seven research and development projects were funded. The programme, which ran until the end of 2002, had a total budget of over EUR 10 million, of which Tekes funding was approximately 50%. The main tasks of STAHA were to: develop capabilities and tools for optimal static electricity management in a Northern climate, support the development of materials, products, and production methods that are compatible with future requirements, provide reliable and impartial measurement services, develop national and international cooperation, contribute to standardisation work, produce training material and manuals. Static electricity has been a serious industrial problem for centuries. Electrostatic dischargs can ignite flammable mixtures and damage electronic components. Static electricity can attract contaminants in clean environments or cause products to stick together. The cost of ESD damaged electronic devices alone ranges from only a few cents for a simple diode to several hundred euros for complex hybrids. Loss of production time in some chemical processes due to static attraction is significant. When associated costs of rework, labour, and overheads are included, clearly opportunities exist for significant improvements in reducing losses due to ESD and static electricity. The rapid development of electronics has brought with it new problems associated with static electricity and electrostatic discharge. And, as electronic devices have become faster and smaller, their sensitivity to ESD has increased. Today, ESD has an impact on productivity and product reliability in virtually every aspect of today s electronics environment. Sensitive devices are found to have a risk of ESD damage if a threshold ESD level is exceeded. For some technologies this threshold is very low. Design protection circuits may be built in to increase the threshold and reduce the ESD damage risk. However, these measures are often in conflict with the performance or functional requirements of the device itself. Many aspects of electrostatic control in the electronics industry also apply in other industries such as cleanroom applications and graphic arts. Cleanroom facilities are becoming more complex, assuring that difficulties in adequate grounding of materials in the cleanroom will increase. Acceptable chemical and molecular contamination levels

9 continue to become lower, narrowing the ranges of cleanroom compatible materials, particularly those with static dissipative properties. Static control methods must be cleanroom compatible, e.g. ionisers used in cleanrooms must satisfy the same contamination control requirements as other materials. Despite a great deal of effort during the past years, static electricity still affects production profits, manufacturing costs, product quality, product reliability, and profitability. The electronic industry continues to scale microelectronic structures to achieve faster devices, or more devices per unit area. Electrostatic charge, electrostatic discharge (ESD), electrical overstress (EOS) and electromagnetic emissions (EMI) continue to be a threat to these scaled structures. This fact presents a dilemma for the scaling of semiconductor technologies and future threat to new technologies. Technological advancements, material changes, design techniques, and simulation can fend off this growing concern. To maintain this ever-threatening challenge, we must continue to establish research and education in this issue. Research and development can help us to guide the path and direction such that technological directions and ESD sensitivity of future devices are in harmony. This publication describes the implementation of the STAHA Technology Programme and the results obtained, and presents brief summaries of the projects carried out within the programme. The results are discussed in more detail in the individual project reports. The substance of the programme was evaluated by PhD Jeremy Smallwood, UK. The results of this evaluation are presented in this report. The results and experiences of STAHA Technology Programme create a good basis from which to continue the cooperation and development in managing static electricity and ESD risks. The planned STAHA Association and other activities ensure that this basis is really going to be used in the future.

10 Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä Summary 1 Staha-teknologiaohjelman yleiskuvaus Teknologiaohjelman tausta ja käynnistäminen Ohjelman suunnittelu ja valmistelu Tavoitteet, visio ja strategia Teknologiaohjelman rakenne ja tunnusluvut Rahoitus Ohjelman yhteistyö ja tiedottamien Tavoitteiden saavuttamisesta Tulokset ohjelman painoaluettain ja hankkeittain Tutkimushankkeet Staattisen sähkön hallinta henkilönsuojauksella Menetelmä staattisen sähkön esiintymismahdollisuuden tunnistamiseksi Yritys- ja yritysryhmähankkeet Staattisen sähkön hallinta ja mittaaminen tuotannossa ja logistiikassa StahaHelmi Henkilönsuojauskonseptin kehittäminen puhdastiloihin elektroniikka- ja lääketeollisuuden tarpeisiin Antistaattisen työvaatteen kehittäminen puhdastiloihin Staattisen sähkön purkauksilta suojaava työasu ulkotöihin Puhdastilatekstiilimateriaalien käyttö leikkausosastolla staattisen sähkön hallinnan kannalta Tulevaisuuden ESD-asujen kehittäminen teollisuuden tarpeisiin Älykäs ESD-vaate Staattisen sähkön hallinta tuotantotilojen kalustamisessa ja sisustamisessa ESD- ja korroosiosuojajärjestelmän kehittäminen ja laadunvarmistus elektroniikkaa sisältävien tuotteiden pakkaustarpeisiin Staattisen sähkön purkauksilta suojaavan polymeeriseosmateriaalin kehittäminen elektroniikkateollisuuden tarpeisiin EPA-alueelle tuotavien komponenttien ESD-suojausmallin kehittäminen ja soveltaminen Uusien ESD-lattioiden kehitys ja testaus Staattista sähköä poistavan kalustonahan kehittäminen Staattisen sähkön mittausten ja kalibrointien kehittäminen ESD-riskit konelinjoilla...55

11 3 Staha Evaluation Report Jeremy Smallwood, Electrostatic Solutions Ltd., UK Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet...85 Liitteet 1 Yhteistyökumppaneita Ohjelman organisaatio Julkaisut ja esitelmät Staha-seminaarit...93 Tekesin teknologiaohjelmaraportteja...98

12 1 STAHA-teknologiaohjelman yleiskuvaus 1.1 Teknologiaohjelman tausta ja käynnistäminen Elektroniikka- ja kemianteollisuuden tuotantotilat ja erityisesti elektroniikkaa sisältävien tuotteiden tuotekehitys, toimitus ja käyttöönotto asettavat kasvavia haasteita staattisen sähkön ja sen purkauksien (ESD) hallinnalle. STAHA-teknologiaohjelma onkin suunnattu näiden alojen tulevaisuuden tarpeita vastaavien ESD-riskien hallintakeinojen kehittämiseen. Muita kiinnostavia kehitystarpeita ovat staattisen sähkön purkauksiin liittyvien riskien tunnistaminen ja arviointi sekä niiden kokonaisvaltainen hallinta. Tämä kattaa staattisen sähkön mittaamisen ja analysoinnin, prosessi- ja tuotesuunnittelun, logistiset toiminnot sekä tuotanto- ja henkilöturvallisuuden. Julkisia tutkimushankkeita ja luottamuksellisia yritysten tuotekehitysprojekteja valmisteltiin viidessä työryhmässä. STAHA-työryhmiin on osallistunut yrityksiä mm. elektroniikka-, kemian-, lääke-, elintarvike-, tekstiili-, vaatetus-, jalkine- ja paperiteollisuudesta. Mukana ovat olleet myös puolustusvoimat sekä useita korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia, yhteensä noin 100 tahoa. Ohjelmaa valmisteltiin Tekesissä yhteistyössä yritysten ja tutkimuslaitosten sekä Kemianteollisuus ry:n ja Sähkö-, elektroniikka- ja tietoteollisuusliiton (SET) kanssa ja se käynnistettiin kesäkuussa Ohjelman suunnittelu ja valmistelu STAHA-teknologiaohjelman suunnittelu aloitettiin vuonna 1997, jolloin käynnistettiin esitutkimus kemian- ja elektroniikkateollisuuden yrityksissä. Esitutkimuksen valmisteluun osallistuivat Kemianteollisuus ry ja Sähkö-, elektroniikka- ja tietoteollisuus SET sekä VTT ja Tekes. VTT teki staattisen sähkön hallinnan tarpeisiin liittyvän selvityksen yhteensä 23 kemian- ja elektroniikkateollisuuden yrityksessä. Tulosten pohjalta järjestettiin STAHA-yhteistyötä valmisteleva työseminaari Innopolissa, Espoossa Seminaarissa perustettiin viisi työryhmää, jotka lähtivät valmistelemaan STAHA-tutkimus- ja kehityshankkeita. Työryhmissä syntyi useita hankesuunnitelmia, joista laadittiin hakemuksia Tekesille keväällä Tavoitteet, visio ja strategia STAHA-teknologiaohjelman päätavoitteeksi asetettiin: Staattisen sähkön tehokas ja optimaalinen hallinta vaativissa olosuhteissa Tulevaisuuden vaatimusten mukaisten tuotteiden ja tuotannon tukeminen Uusien materiaalien ja tuotteiden kehittäminen Luotettavien ja puolueettomien mittauspalvelujen tuottaminen Kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön kehittäminen Koulutus- ja käsikirja-aineiston tuottaminen (www-julkaisut) Standardisointiin vaikuttaminen. Suomen pohjoiset olosuhteet asettavat staattisen sähkön hallinnalle suuria vaatimuksia erityisesti kylmänä talvikautena. Ilman suhteellisen kosteuden laskiessa jopa alle 10 % on materiaalien ja henkilöiden sähköstaattisen varautumisen hallinta vaikeaa. ESD-riskien hallinnan on kuitenkin toimittava luotettavasti ja jatkuvasti kaikissa tilanteissa, myös normaalista tuotanto-olosuhteista poikkeavissa häiriötilanteissa. Optimaalista ESD-suojausta haettaessa joudutaan aina hankalaan monikriteeriseen päätöksentekotilanteeseen. 1

13 Tulevaisuuden uuteen teknologiaan perustuvat tuotteet ja niiden tuotanto ovat entistä haasteellisempia myös staattisen sähkön hallinnan kannalta. Uudet elektroniikkakomponentit, komponenttityypit ja tuotteiden miniatyrisointi asettavat jatkuvasti uusia haasteita myös tuotannolle. Kemianteollisuudessa käytettävät entistä puhtaammat aineet varautuvat herkästi ja aiheuttavat näin uusia vaatimuksia myös prosesseille. Tehokas staattisen sähkön hallinta edellyttää uusia ominaisuuksia riskienhallintaan käytettäviltä materiaaleilta ja tuotteilta. Eri alojen yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyönä on hyvät mahdollisuudet kehittää luotettavasti toimivia uusia ratkaisuja. Luotettavat mittausmenetelmät ja -laitteet ovat tehokkaassa staattisen sähkön hallinnassa avainasemassa. Mittausmenetelmät vaativat jatkuvaa kehittämistä, kun tutkittavat kohteet monimutkaistuvat ja samalla halutaan jatkuvaa tietoa mahdollisista riskeistä mm. tuotannossa ja logistiikan aikana. Visio Suomeen syntyy staattisen sähkön hallinnan kannalta ongelmallisille toimialoille (esimerkiksi kemian- ja elektroniikkateollisuus) kokonaisia tuotanto- ja logistiikkaketjuja, jotka hyödyntävät ohjelman tuloksia. Edellä kuvattu laatua (tuote ja turvallisuus) tukeva toiminta sekä syntyvä palvelu- ja liiketoiminta parantaa yritysten kilpailukykyä ja vaikuttaa positiivisesti myös työllisyyteen. Strategia Staattisen sähkön hallinta- ja suojausteknologiaa tutkitaan ja kehitetään teollisuuden, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välisellä ennakkoluulottomalla ja tehokkaalla yhteistyöllä niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. 1.3 Teknologiaohjelman rakenne ja tunnusluvut STAHAn organisointi perustui rinnakkaiseen toteutuksen malliin, jossa on keskeinen rooli yritysja yritysryhmähankkeilla. Näiden rinnalla toteutettiin tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen tutkimushankkeita. Lisäksi ohjelmalla oli yhteinen koordinointi-, koulutus- ja aineistoprojekti (kuva sivulla 3). STAHA-teknologiaohjelmassa toteutettiin kaksi tutkimushanketta. Hankkeissa kehitettiin mm. STARA-menetelmä staattisen sähkön aiheuttamien riskien tunnistamiseksi. Menetelmää sovellettiin kehitystyön aikana kemianteollisuuden kohteisiin. STARA-menetelmää ja sen soveltamista on kuvattu kirjassa Staattinen sähkö prosessiteollisuudessa. Toisessa hankkeessa tutkittiin mahdollisuuksia hallita staattista sähköä henkilönsuojauksella. Tuloksena saatiin henkilönsuojauksen vaatimuslistat erityyppisiin kohteisiin elektroniikka- ja kemianteollisuudessa. Lisäksi hankkeessa tutkittiin uusien ja jo käytössä olleiden henkilönsuojaustuotteiden sähköstaattista toimivuutta. Tutkimus loi hyvän pohjan henkilönsuojaustuotteiden kehittämiselle tulevaisuuden vaatimusten mukaisiksi. Yritysten tuotekehityshankkeet muodostivat pääosan STAHA-teknologiaohjelman volyymista. Yritys- ja yritysryhmähankkeita oli yhteensä 25 kappaletta. Näissä kehitettiin mm. uusia ESD-materiaaleja ja -tuotteita, tutkittiin ESD-riskien hallintaa tuotannossa ja logistiikassa sekä parannettiin mittausmenetelmien luotettavuutta. Tarkempi kuvaus hankkeiden sisällöstä ja keskeisistä tuloksista on esitetty luvussa 2. 2

14 Staattisen sähkön hallinta Koulutus-, aineisto- ja koordinointiprojekti Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotantotilat ja -laitteet Kemianteollisuuden tuotantotilat ja -laitteet Staattisen sähkön mittaaminen Logistiikka Henkilönsuojaus ESD-riskien kokonaisvaltainen hallinta Henkilö- ja prosessiturvallisuus Mittausmenetelmät ja -laitteet Puolueeton mittauspaikka ESD-rasitusten hallinta globaalissa logistiikkaketjussa Kokonaisvaltainen suojaus: asut, kengät, rannekkeet Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden yritysten tk-hankkeet Kemianteollisuuden yritysten tk-hankkeet Eri toimialojen yritys- ja yritysryhmähankkeet STAHA-teknologiaohjelman rakenne Rahoitus STAHA-teknologiaohjelmaan hyväksyttyjen hankkeiden yhteenlasketut kokonaiskustannukset olivat yli 10 MEUR, näistä yli 8 MEUR yrityshankkeita ja noin 1,8 MEUR tutkimushankkeita. Tekesin tukea hankkeisiin myönnettiin yhteensä noin 5,6 MEUR Ohjelman yhteistyö ja tiedottaminen STAHA-teknologiaohjelman yhteystietorekisterissä on 1179 henkilöä 445 yrityksestä. Seuraavalla sivulla olevassa kuvassa on sijoitettu Suomen karttapohjalle STAHA-yhteistyöhön osallistuneet yritykset. 3

15 STAHA-ohjelman työryhmätoimintaan osallistui yhteensä 377 henkilöä 257 yrityksestä. Työryhmien kokouksia järjestettiin yhteensä 53. STAHA-ohjelmaseminaareja järjestettiin yhteensä yhdeksän. Näistä kaksi liittyi ohjelman valmisteluvaiheeseen. Seminaareissa oli keskimäärin 163 osanottajaa. STAHA-tiedotuslehti STAHA-uutiset ilmestyi yhteensä 15 kertaa. STAHA-uutisissa kerrottiin ohjelman ajankohtaisista tapahtumista ja uusimmista tutkimustuloksista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä. STAHA-tutkimuksien tuloksia esiteltiin useissa kansainvälisissä seminaareissa ja lehtiartikkeleissa. Ohjelman tuottamat julkaisut on lueteltu liitteessä 3. STAHA-ohjelma on herättänyt myös laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Ohjelmaan on käyty tutustumassa mm. Japanista, Saksasta, Italiasta ja Englannista. 1.4 Tavoitteiden saavuttamisesta Hyviä tuloksia, kehitystä ja merkittävää edistystä staattisen sähkön hallinnassa saavutettiin käytännössä kaikilla ohjelman päätavoitteiden mukaisilla osa-alueilla. STAHA-teknologiaohjelman julkisen tutkimuksen osuuden pienuus jätti kuitenkin runsaasti avoimia alueita, joiden tutkiminen tulevaisuudessa on tärkeää tehokkaan staattisen sähkön hallinnan varmistamiseksi. STAHA-yhteistyöyritysten sijainti Suomen eri osissa. STAHA-projekteihin osallistui yhteensä seitsemän tutkimusyksikköä ja yli 100 yritystä. Keskimäärin yhdessä projektissa oli 6 yhteistyötahoa. Kansallisten STAHA-projektien rinnalla on käynnistetty EU-, EUREKA- ja Nordtest-projekteja. Staattisen sähkön tehokas ja optimaalinen hallinta vaativissa olosuhteissa. Ohjelmassa kehitettiin toimintamalleja ja menetelmiä erityisesti elektroniikka- ja kemianteollisuuden tarpeisiin. Ohjelman tuloksena on syvennetty sekä yritysten että tutkimustahojen osaamista ja valmiuksia hallita ESD-riskejä. Tulevaisuuden vaatimusten mukaisten tuotteiden ja tuotannon tukeminen. ESD-suojauksen vaatimukset muuttuvat jatkuvasti tiukemmiksi ja sa- 4

16 malla joudutaan usein optimoimaan suojausta monen tekijän osalta. Yksi vaativimmista ympäristöistä on puhdastilatuotanto, jossa yhdistyvät tuote-, tuotanto- ja henkilönsuojaus. STAHA-tutkimustulokset antavat hyvän perustan tälle optimointityölle ja käynnistää uusia tutkimus- ja kehityshankkeita STAHA:ssa luotua yhteistyöverkostoa hyödyntämällä. Uusien materiaalien ja tuotteiden kehittäminen. STAHA-hankkeista saatiin tuloksena uusia materiaaleja mm. elektroniikkatuotannon sovelluksiin, henkilönsuojaustuotteisiin ja kalusteisiin. Uusia tuotteita syntyi erityisesti henkilönsuojauksen erilaisiin sovelluksiin puhdastilatuotantoon, elektroniikkatuotantoon ja kemianteollisuuden monifunktionaalista suojausta vaativiin kohteisiin. Luotettavien ja puolueettomien mittauspalvelujen tuottaminen. Staattisen sähkön mittaamisen valmiudet kehittyivät ohjelman aikana merkittävästi sekä yrityksissä että tutkimuslaitoksissa. Suomeen saatiin mm. uusia ESD-laboratorioita, joissa on monipuoliset mahdollisuudet materiaalien ja tuotteiden tutkimiseen. Uusia mittausmenetelmiä kehitetään myös ohjelman rinnalla toteutettavassa EU-projektissa, jota VTT koordinoi. Kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön kehittäminen. STAHAn myötä Suomeen syntyi laaja yritysten ja tutkimustahojen yhteistyöverkosto, jonka toimintaa tullaan jatkamaan myös ohjelman päättymisen jälkeen. Näin varmistetaan hyvä pohja kotija ulkomaiselle tutkimus- ja tuotekehitystyölle. Koulutus- ja käsikirja-aineiston tuottaminen (www-julkaisut). Ohjelman seminaarien aineisto ja suuri osa tutkimusraporteista on julkaistu STAHA:n www-sivuilla. Lisäksi ohjelman aikana on julkaistu suomenkielisiä oppi- ja käsikirjoja. Standardisointiin vaikuttaminen. STAHA-tutkimusten tuloksia on hyödynnetty mm. kirjoitettaessa käsikirjoja ja oppaita uusien kansainvälisten standardien soveltamisesta. Ohjelman asiantuntijat ovat antaneet lukuisia lausuntoja valmisteilla olevista standardeista ja osallistuneet tärkeimpien valmistelukomiteoiden työhön. STAHA-teknologiaohjelmassa luotu uusi osaaminen ja yhteistyöverkosto antavat hyvän pohjan vastata staattisen sähkön hallinnan haasteisiin myös tulevaisuudessa. 5

17 2 Tulokset ohjelman painoalueittain ja hankkeittain STAHA-tutkimushankkeita toteutettiin ohjelman painoalueista kahdella: kemianteollisuuden tuotantotilat ja laitteet sekä henkilönsuojaus. Yritys- ja yritysryhmähankkeet (yhteensä 25 tuotekehitysprojektia) jakautuivat ohjelman painoalueittain alla olevan kuvan mukaisesti. Henkilönsuojauksen painoalueella toteutettiin eniten hankkeita ja niissä pystyttiin kehittämään useita uusia tuotteita, joille on odotettavissa myös laajaa kansainvälistä kysyntää. Seuraavassa on esitetty lyhyt yhteenveto STAHAteknologiaohjelman keskeisistä hankkeista. Projektien vastuuhenkilöiden kirjoittamat yhteenvedot muodostuvat seuraavista osioista: Hankkeen nimi, vastuuhenkilön yhteystiedot ja toteutusajankohta Englanninkielinen yhteenveto Summary Tiivistelmä hankkeesta ja sen tuloksista Hankkeen tavoite, toteutus ja tulokset Toteutukseen osallistuneet tahot Hankkeen tulosten tiedottaminen ja julkaisut. 2.1 Tutkimushankkeet Staattisen sähkön hallinta henkilönsuojauksella Yhteystiedot VTT Tuotteet ja tuotanto Erikoistutkija Salme Nurmi Puh Toteutusajankohta 1999/ /12 Summary Managing static electricity with personal protection The project Managing electrostatic discharges with personal protection started on the 1 st of June in 1999 and finished on the 31 st of December in Tutkimus Tuotekehitys Hankkeiden lkm Elektroniikka Kemianteollisuus Mittausmenetelmät Logistiikka Henkilönsuojaus STAHA-teknologiaohjelman 27:n tutkimus- ja tuotekehityshankkeen jakautuminen ohjelman painoalueille. 7

18 2002. The project was supported by the National Technology Agency, Tekes. The aim was to develop comprehensive personnel ESD managing system such that adequate ESD protection could be ensured in different work environments and during the whole life cycle of workwear. The work was performed by a consortium consisting of VTT, TUT, FIOH and ORIOH/Oulu. The stearing group of the project was comprised of about 100 representatives of the working group personnel protection of the STAHA programme. The industrial organisations represented were manufacturers, producers, laundries and end users of workwear and footwear. The research work and the results were documented in issued reports. Tiivistelmä Hankkeen tavoitteena oli kehittää henkilönsuojausta kokonaisvaltaisesti niin, että riittävä ESD-suojaus voitaisiin varmistaa erilaisissa työympäristöissä ja tuotteiden koko elinkaaren ajan. Projekti toteutettiin yhteistyössä VTT:n, TTKK:n, Työterveyslaitoksen ja Oulun Aluetyöterveyslaitoksen kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehtiin eri alojen yritysten (työvaatteiden ja työjalkineiden valmistajien, toimittajien, loppukäyttäjien ja huoltajien) kanssa. Hankkeen ohjausryhmänä toimi STAHAteknologiaohjelman henkilönsuojauksen työryhmä, jossa osallistuvia organisaatioita oli noin 100 kpl. Projektissa toteutettujen tutkimusten tulokset ovat luettavissa julkaistuissa raporteissa. Tavoitteet Tavoitteena oli kehittää henkilönsuojausta kokonaisvaltaisesti niin, että riittävä ESD-suojaus voitaisiin varmistaa erilaisissa työympäristöissä tuotteiden koko elinkaaren ajan. Tavoitteena oli luoda puolueeton ja asiantunteva testipalvelu Suomeen ja tuottaa yrityksille tietoa henkilönsuojauksesta ja kokonaisvaltaisista suojausratkaisuista. Kuva 1. Hankkeessa tutkittiin mm. jalkineiden sähkönjohtavuutta erilaisilla menetelmillä. Tavoitteena oli tutkia staattisen sähkön hallintaa henkilönsuojaukseen liittyvien keinojen avulla perehtymällä kirjallisuuteen ja tekemällä mittauksiin perustuvaa tutkimusta. Tavoitteena oli tutkia henkilön staattista varautumista ja työpaikoilla käytössä olevien ESD-vaatteiden ja -jalkineiden luotettavuutta. Lisäksi tavoitteena oli tutkia erilaisten mittaustapojen ja -välineiden soveltuvuutta luotettavien tulosten saamiseksi erilaisissa kosteusolosuhteissa. Toteutus ja tulokset ESD-standardeja ja tutkimusmenetelmiä Projektin tehtäviin kuului nykyhetken selvitys kansainvälisesti ja standardien kartoitus. Standardien kartoituksen tuloksena rakennettiin kaikkien asiasta kiinnostuneiden käyttöön mittausmenetelmiä käsittelevä internet -sivusto ESD-standardeja ja testausmenetelmiä, joka esittelee suuren määrän erilaisia standardeja ja mittausmenetelmiä, joita voi etsiä joko julkaisevan organisaation tai aihepiirin perusteella. Kartoituksen ja sivuston toteutti TTKK. Sivusto löytyy osoitteesta units/ms/teva/esd_standardit/. 8

19 Projektin tutkimustuloksia esitellään talven aikana valmistuvassa kahdessa julkaisussa, joista toisessa käsitellään tekstiilien sähköstaattisten ominaisuuksien erilaisia mittausmenetelmiä ja toisessa tekstiilien resistanssimittauksiin liittyviä ongelmia. (Tiedustelut: Ihminen ja staattinen sähkö Kirjallisuustutkimuksessa perehdyttiin ihmisen varautumiseen ja varautuneen ihmisen ja työympäristön vuorovaikutuksiin. Tulokset on esitetty raportissa Ihminen ja staattinen sähkö, jossa sekä varautumistapahtumaa että varautuvuuden vähentämistä tarkastellaan erityisesti tekstiilien kannalta. Selvityksen toteutti TTKK. (TTKK, Raportti 1, Ihminen ja staattinen sähkö. Tiedustelut: TTKK:n kirjakauppa, Juvenes Oy) Työvaatteen ESD-ominaisuudet ja käyttömukavuus pesujen jälkeen Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin elektroniikkateollisuuden ESD-suojavaatteiden ja kemianteollisuuden suojavaatteiden sähköstaattisia sekä käyttömukavuusominaisuuksia. Sähköstaattisia ominaisuuksia tutkittiin kahdessa kosteudessa, jotta pystyttiin selvittämään olosuhteiden vaikutusta vaatteiden ominaisuuksiin. Ominaisuuksien säilymisen ja luotettavan käyttöiän määrittämistä varten mittaukset suoritettiin pesemättömille, viisi, 25 ja 50 kertaa pestyille vaatteille. Kuva 2. Työvaatteiden ESD-ominaisuuksia tutkittiin mm. varauksen purkautumisajan mittausmenetelmällä. Koska mukana oli yhdeksän mittausmenetelmää, myös erilaisia menetelmiä ja niiden antamia tuloksia pystyttiin vertailemaan keskenään. Tutkimuksessa olivat mukana VTT, TTKK ja Oulun aluetyöterveyslaitos. Tutkitut elektroniikka- ja kemianteollisuuden vaatteet olivat melko vahvoja, tiiviistä materiaalista valmistettuja ja antoivat korkean lämmöneristävyyden, jopa 0,3 m 2 K/W. Erityisesti elektroniikkateollisuuden käytössä pitkään olleiden sisätakkien lämmöneristävyys oli melko korkea ja ne läpäisivät heikosti ilmaa ja vesihöyryä. Kuva 3. Esimerkki työvaatteiden sähköstaattisista ominaisuuksista 50 pesun jälkeen. 9

20 Käyttömukavuuden arviointi laskentamallien avulla antoi viihtyvyyskäyrän mukaan suurimmalle osalle tutkittuja tuotteita sopivaksi käyttölämpötilaksi 19 21,5 C ja lopuille noin 23 C. Tämän mukaan tutkitut työvaatteet soveltuvat normaalilämpötila-alueelle, mutta maksimilämpötiloissa, kuten kesäaikaan, ovat turhan lämpimiä. Normaalilämpötiloissa (20 23 C) tutkituilla vaatteilla olosuhteisiin tyytymättömien määrä oli noin 5 29 %. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että vaatteiden sähköstaattiset ominaisuudet heikkenevät pesuissa. Saumojen sähkönjohtavuuteen tulisi kiinnittää vaatteen valmistuksessa erityistä huomiota. (VTT Tiedotteita 2115, Elektroniikka- ja kemianteollisuuden suojavaatteet. Sähköstaattiset ominaisuudet ja käyttömukavuus. Tiedustelut: VTT Tietopalvelu) Käyttäjäkysely Kysely työvaatteiden käyttömukavuudesta tehtiin kahdelle elektroniikkateollisuuden yritykselle ja kahdelle kemianteollisuuden yritykselle (tai yritykselle, jossa käytettiin suojavaatteita suojaamaan herkästi syttyviltä tai räjähtäviltä aineilta). Käyttäjäkysely tuki vaatetusfysiologisia tutkimustuloksia, sillä suurimmat ongelmat ja kehitystarpeet liittyivät käyttömukavuuteen ja lämpöviihtyvyyteen. Sekä elektroniikka- että kemianteollisuuden alalla todettiin olevan kehitystarpeita työvaatteiden vaatetusfysiologissa ominaisuuksissa. Työolosuhteiden vaihtelevuuden vuoksi kemianteollisuuden työvaatteiden tulisi suojata työntekijää monipuolisesti siten, että suojausominaisuuksia voitaisiin säädellä esimerkiksi vaihtelevan lämpötilan mukaan. Elektroniikkateollisuudessa ESD-suojaukseen ollaan kiinnitetty riittävästi huomiota, mutta kemianteollisuudessa useimmat vaatteet ovat vielä eristäviä. Kehitystä tarvitsevat väliasut, alusvaatteet sekä ulkotyössä käytettävät ESD-suojavaatteet. Myös paloturvallisuuteen ja ESD-suojaukseen toivotaan enemmän tuotekehitystä. Jalkineiden sähkönjohtavuus Hankkeen ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa tutkittiin kolmea erilaista jalkineiden mittausmenetelmää ja arvioitiin niiden tehokkuutta kuvata varauksen purkautumiskykyä. Jalkineita oli neljä rakenteeltaan tai malliltaan erilaista tyyppiä. Jalkineiden mittausmenetelmien välinen vertailu osoitti Kuva 4. Hankkeessa tutkittiin käytettyjä ESDjalkineita. mittausmenetelmien toimivuuden arvioitaessa jalkineiden sähkönjohtokykyä. Eri menetelmät antoivat samansuuntaisia tuloksia, vaikka eivät selkeästi korreloineet keskenään. Jalkineiden suunnittelussa olisi huomioitava, että ESD- ja antistaattisen jalkineen pitäisi olla johtavia koko pohjan alueelta. Jalkineen sisältämä kosteus paransi merkittävästi sähkönjohtavuutta. Varauksenpurkukyky ei alentunut merkittävästi jalkineen vanhetessa käytössä. Tutkitut ESD-jalkineet täyttivät yleensä myös antistaattisen jalkineen vaatimukset. Tutkimuksen toteuttivat Työterveyslaitos ja VTT. (Raportti RIS B043, Staattisen sähkön hallinta puolijohtavalla jalkineella. Tiedustelut: VTT, Kolmannessa vaiheessa on tehty mittauksia lämpötilan ja kosteuden vaikutuksesta talvijalkineen johtavuuteen. Lämpötilan aleneminen heikensi sähkönjohtavuutta polyuretaanipohjaisilla jalkineilla, mikä tulisi huomioida suunniteltaessa talvijalkineita. Antistaattisilla kumipohjilla sähkönjohtavuus ei muuttunut. Raportti julkaistaan talvella työnimellä Lämpötilan vaikutus talvijalkineen sähkönjohtavuuteen. (Tiedustelut: TTL, Tarmo Mannelin) Koko hankkeen yhteydessä tehtiin ohje puolijohtavasta jalkineesta Turvallisuustuotteiden kaupan koulutusohjelmaan (Työterveyslaitos ja Suomen 10

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

High-tech sairaala Korkean hygienian hallinta sairaaloissa Loppuraportti. Päätösseminaari Salme Nurmi, VTT

High-tech sairaala Korkean hygienian hallinta sairaaloissa Loppuraportti. Päätösseminaari Salme Nurmi, VTT High-tech sairaala Korkean hygienian hallinta sairaaloissa Loppuraportti Päätösseminaari 21.3.2012 Salme Nurmi, VTT 13.4.2012 2 Uutisointia tartuntataudeista High-tech sairaala -hankekokonaisuus Tilat

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership ECSEL lyhyesti 2015 ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership The Public-Private Partnership keeping Europe at the Forefront of Technology Development Electronic Components and

Lisätiedot

Lausuntopyyntöluettelo HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Lausuntopyyntöluettelo HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa 1(11) pren ISO 15223-1 rev Medical devices - Symbols to be used with medical device labels, labelling and information to be supplied - Part 1: General requirements Kansainvälinen valmisteluvaihe: 90/385/EEC,

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects 1 Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects Pekka Ranta Project Manager -research group, Intelligent Information Systems Laboratory 2 Semogen -project Supporting design of a machine system

Lisätiedot

IEC Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus

IEC Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus IEC 61508 Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus Risto Nevalainen, FiSMA ry FiSMA 1 Taustaa, historiaa IEC 61508 standardin

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Staattisen sähkön aiheuttamat haasteet (ongelmat) lääketeollisuudessa (esim. Easyhaler-kehitys ja tuotanto)

Staattisen sähkön aiheuttamat haasteet (ongelmat) lääketeollisuudessa (esim. Easyhaler-kehitys ja tuotanto) Staattisen sähkön aiheuttamat haasteet (ongelmat) lääketeollisuudessa (esim. Easyhaler-kehitys ja tuotanto) VP Tanninen Formulation Research R&D Tämä STAHAn materiaali on tosi hyvä! Hyötykäyttö staattista

Lisätiedot

hyvinvointia pohjoisen villamateriaalista

hyvinvointia pohjoisen villamateriaalista Muotoilun ja tutkimuksen avulla hyvinvointia pohjoisen villamateriaalista Woollen Innovations (WINNO 2012 2013) -hankkeessa tutkitaan pohjoisen lampaanvillan ja villasta valmistetun huovan ominaisuuksia

Lisätiedot

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat 29.9.2016 FiHTA Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon

Lisätiedot

A Plan vs a Roadmap. This is a PLAN. This is a ROADMAP. PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2. PRODUCT B Version 1.1. Product concept I.

A Plan vs a Roadmap. This is a PLAN. This is a ROADMAP. PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2. PRODUCT B Version 1.1. Product concept I. A Plan vs a Roadmap PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2 PRODUCT B Version 1.1 This is a PLAN Component A RESEARCH project Development project B COMP. C COMP. B RESEARCH project Product concept I This

Lisätiedot

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusasiamies Kaisa Männikkö Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Suomen Akatemian projektit Suomen Akatemia kehottaa avoimeen tieteelliseen

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Tutkimuksen EU -rahoitus meriklusterille - Telakan kokemuksia. Kari Sillanpää Head of Research and Development , Helsinki

Tutkimuksen EU -rahoitus meriklusterille - Telakan kokemuksia. Kari Sillanpää Head of Research and Development , Helsinki Tutkimuksen EU -rahoitus meriklusterille - Telakan kokemuksia Kari Sillanpää Head of Research and Development, Helsinki 2 Meyer Turku The world s leading builder of big cruise vessels and cruise ferries

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

Supply Chain Management and Material Handling in Paper Industry Case Tervakoski Oy

Supply Chain Management and Material Handling in Paper Industry Case Tervakoski Oy Tampere University of Applied Sciences Paper technology International Pulp and Paper Technology Supply Chain Management and Material Handling in Paper Industry Case Tervakoski Oy Supervisor Commissioned

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe etu Monikäyttöpaperi hoitaa useimmat pyyhintätehtävät Sopiva lasipintojen pyyhintään Sopii käsien kuivaamiseen Elintarvikekäyttöön hyväksytty Tork Easy Handling, pakkaus, jota on helppo kantaa mukana,

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INTERREG IVC 2007-2013 interregional cooperation across Europe Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences Interreg IVC/ Interreg Europe 26 May 2015, Helsinki INTERREG

Lisätiedot

Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset

Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset 2016-2017 UUDET OPINTOJAKSOT: BK10A3800 Principles of Industrial Manufacturing Processes BK10A3900 Reliability Based Machine Element Design BK10A4000

Lisätiedot

SSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry

SSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry SSTY:n EMC-seminaari EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit SESKO ry 2016-10-04 Tässä esityksessä käsitellään Yleistä täydentävistä (collateral, -1 sarja, horisontaaliset) ja eritysvaatimuksia

Lisätiedot

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Eurozone Manufacturing and Services Sector Purchasing Managers Index 5 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta / 5 = no

Lisätiedot

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO Erasmus Charter for Higher Education 2014-2020 Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO 2/2009 Mikä on Erasmus-peruskirja? Erasmus-peruskirja (Erasmus Charter for Higher Education, ECHE) säilyy korkeakoulun

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Ubicom tulosseminaari

Ubicom tulosseminaari ITEA2 project #11011 2012 2015 Ubicom tulosseminaari Pertti Kortejärvi, Pohto Oy Helsinki 03.10.2013 Taustaa ja tavoitteita Nykyisin monien systeemien (teollisuusautomaatio, kommunikaatioverkot, jne.)

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

EU:n tuulivoimateknologiaplatformin TPWIND:in aktiviteetit. TEKES tuulivoiman workshop 7.11.2013 Hannele Holttinen, VTT

EU:n tuulivoimateknologiaplatformin TPWIND:in aktiviteetit. TEKES tuulivoiman workshop 7.11.2013 Hannele Holttinen, VTT EU:n tuulivoimateknologiaplatformin TPWIND:in aktiviteetit TEKES tuulivoiman workshop 7.11.2013 Hannele Holttinen, VTT TPWind: rakenne 3 TPWIND linkki SET Plan The SET-Plan launched European Industrial

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon ICT & ympäristönäkökulma rakennus- ja kiinteistöklusteri Pekka Huovila VTT Rakennus-

Lisätiedot

Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta

Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta 2009 2013 Ex tutkimusjohtaja Juhani Pekkola, Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Yhteiskunta perustuu luottamukseen

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

VBE II, vaihe 1:

VBE II, vaihe 1: VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VBE Kansainvälinen verkosto

Lisätiedot

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yleisiä huomioita 2012 SSH-työohjelmasta Kohdennettu erityisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi.

Lisätiedot

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen Internet of Things Ideasta palveluksi 17.4.2015 IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen We are where our clients are CGI in Finland and globally Close

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T297/A01/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NOKIA SOLUTIONS AND NETWORKS OY, TYPE APPROVAL Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle

Lisätiedot

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of

Lisätiedot

Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten. vaikutukset talotekniikan suunnitteluun. Evicures, 21.1.2015

Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten. vaikutukset talotekniikan suunnitteluun. Evicures, 21.1.2015 Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten arviointi ja vaikutukset talotekniikan suunnitteluun Evicures, 21.1.2015 Johtava tutkija Pekka Tuomaala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Ihmisen lämpöviihtyvyyden

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

UX NÄKÖKULMA - KONECRANES

UX NÄKÖKULMA - KONECRANES UX NÄKÖKULMA - KONECRANES Johannes Tarkiainen Industrial Design Manager KONECRANES NUMEROINA LAITTEET TOIMINTOJA LÄHES 60 % 11 800 TYÖNTEKIJÄÄ 600 TOIMIPISTETTÄ ERI PUOLILLA MAAILMAA 50 MAASSA LIIKEVAIHDOSTA

Lisätiedot

03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN

03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN 78 03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN Wheels and tyres are heavy. Their handling may involve heavy lifting at the workshop. We have developed a logical ergonomic method for transporting wheels. The focus here is our

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen

Lisätiedot

Plant protection of cereals current situation

Plant protection of cereals current situation Plant protection of cereals current situation PesticideLife Opening seminar 19.2.2010, Jokioinen Pertti Rajala Cereals, total 1 203,1 Winter wheat 16,4 Spring wheat 201,9 Winter rye 11,3 Sring rye 5,1

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

AJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA

AJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA 1 AJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA Prof. Leena Kaukinen Helsingin yliopisto Käsityönopettajan koulutus INTERACTION FIELDS IN CRAFT PROCESSES culture Social groups, societies & institutions time human

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille DM 1506263 10-2015 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja,

Lisätiedot

Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus

Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus PzS-Zellen Hawker perfect plus, mit Schraubverbindern, Abmessungen gemäß DIN/EN 60254-2 und IEC 254-2 Serie L PzS-cells Hawker perfect

Lisätiedot

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing

Lisätiedot

METKU / MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut METKU

METKU / MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut METKU METKU MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut Osaprojektin toteuttaja: TKK/ Sovelletun mekaniikan laitos/ Meritekniikka KIRJALLISUUSTUTKIMUS: A REVIEW

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Reliable sensors for industrial internet

Reliable sensors for industrial internet Reliable sensors for industrial internet 21.5.2015 Anu Kärkkäinen, PhD Research Team Leader VTT Technical Research Centre of Finland anu.karkkainen@vtt.fi Click to edit Master Contents title style Click

Lisätiedot

Biobased Industries PPP avain tutkimustulosten kaupallistamiseen? Marina Congress Center Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Biobased Industries PPP avain tutkimustulosten kaupallistamiseen? Marina Congress Center Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Biobased Industries PPP avain tutkimustulosten kaupallistamiseen? 26.11.12 Marina Congress Center Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Taustaa Kumppanuus, jonka osapuolina ovat Euroopan komissio ja konsortio

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke

Lisätiedot

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto Väitöskirjaprojekti alkaa Vuoden 2006 alusta Comenius-projektiin tutkijaksi gradu saatava valmiiksi tammikuussa 2006 Valmistuminen teologian maisteriksi 03/2006 Tutkimustyö

Lisätiedot

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma BOARD PROGRAM Hallitusohjelma Henrikki Soininen AYYH VPJ PROJEKTIT PROJECTS 1.2 Tilaohjelma opiskelijakeskukselle/student center 3.3 Tutoroinnin arvostus/valuation of tutoring 5.1 Kuntavaalitavoitteet/Municipal

Lisätiedot

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa Toimisto 2012-11-30 1(5) CENELEC TC 9X Rautateiden sähkö- ja elektroniikkalaitteet S380-12 Safety (RAMS). Part 1: Generic RAMS process Esikuva: pren 50126-1:2012 S381-12 Safety (RAMS). Part 2: Systems

Lisätiedot

Research in Chemistry Education

Research in Chemistry Education Research in Chemistry Education The Unit of Chemistry Teacher Education, Department of Chemistry, University of Helsinki Chemistry Education Centre Kemma, National LUMA Centre, University of Helsinki Prof.

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen

Lisätiedot

TietoEnator Pilot. Ari Hirvonen. TietoEnator Oyj. Senior Consultant, Ph. D. (Economics) presentation TietoEnator 2003 Page 1

TietoEnator Pilot. Ari Hirvonen. TietoEnator Oyj. Senior Consultant, Ph. D. (Economics) presentation TietoEnator 2003 Page 1 TietoEnator Pilot Ari Hirvonen Senior Consultant, Ph. D. (Economics) TietoEnator Oyj presentation TietoEnator 2003 Page 1 Sallikaa minun kysyä, mitä tietä minun tulee kulkea? kysyi Liisa. Se riippuu suureksi

Lisätiedot

indexhan wen Club Ambulant -play together

indexhan wen Club Ambulant -play together Club Ambulant -play together Tänä vuonna näyttelyn teema on Tulevaisuuden oppimisympäristö. Kurssin tavoite oli löytää persoonallisia, joustavia ja inspiroivia ratkaisuja koulumaailmaan. indexhan wen Suunnitellessamme

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Group 2 - Dentego PTH Korvake. Peer Testing Report

Group 2 - Dentego PTH Korvake. Peer Testing Report Group 2 - Dentego PTH Korvake Peer Testing Report Revisions Version Date Author Description 1.0 Henrik Klinkmann First version Table of Contents Contents Revisions... 2 Table of Contents... 2 Testing...

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Online-hanketyöpaja innovaatioiden siirto -hanketta valmisteleville 24.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa tehdään, jotta tuotokset

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Leikkausosaston työasukonsepti

Leikkausosaston työasukonsepti Leikkausosaston työasukonsepti HT-sairaala -yritysryhmähankkeen loppuseminaari 14.9.2012 Matti Haikka, Alfa Wear Oy Maarit Kaihlanen, KaihlaSet Oy Tiinaliisa Tani-Lahtinen, Laitosjalkine Oy Anne Lintukorpi,

Lisätiedot