PEREHDYTYSKANSION TUOTTAMINEN PERHEKESKUS VILLA FAMILIARIKSEN PÄIVÄKOTIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PEREHDYTYSKANSION TUOTTAMINEN PERHEKESKUS VILLA FAMILIARIKSEN PÄIVÄKOTIIN"

Transkriptio

1 PEREHDYTYSKANSION TUOTTAMINEN PERHEKESKUS VILLA FAMILIARIKSEN PÄIVÄKOTIIN Arttu Liikala Opinnäytetyö, syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 2 TIIVISTELMÄ Liikala, Arttu. Perehdytyskansion tuottaminen perhekeskus Villa Familiariksen päiväkotiin, Helsinki 2002, 37 s. 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Tämän produktion tavoitteena oli tuottaa perehdytyskansio Helsingin Diakonissalaitoksen monikulttuurisen perhekeskus Villa Familiariksen päiväkodin työntekijöille. Produktio sai alkunsa Villa Familiariksen työyhteisön toiveesta. Perehdytyskansio on tuotettu tiiviissä yhteistyössä Villa Familiariksen työyhteisön kanssa. Ajoittain yhteistyötä tehtiin myös muun Helsingin Diakonissalaitoksen henkilöstön kanssa. Perehdyttämiseen liittyvää kirjallisuutta ja tutkimuksia sekä internetistä löytyvää tietoa on käytetty apuna tarvittaessa. Perehdytyskansion sisältö on jaettu aihealueittain seuraavien otsikoiden alle: johdanto, organisaatio, palvelut ja henkilökunta, perhekeskus Villa Familiariksen asiakkaat, toiminta-ajatus, eettiset periaatteet ja arvot, työkäytännöt, työturvallisuus, työsuojelu, työntekijän oikeudet ja velvollisuudet, yhteystiedot ja liitteet. Liitteinä on perehdytyskansiossa käsiteltäviä asioita tarkentavaa lisätietoa. Perehdytyskansion lisäksi produktioon kuuluu kirjallinen raportti. Raportissa määritellään perehdyttämisen käsite, tarkastellaan kahta päiväkotien perehdyttämisestä tehtyä tutkimusta sekä perehdyttämistä koskevaa lainsäädäntöä. Raportissa kuvataan myös Villa Familiarista työympäristönä sekä perehdytyskansion tuottamisen prosessi. Lopuksi raportissa perustellaan tehtyjä valintoja, arvioidaan prosessin työtapoja ja onnistumista sekä esitellään ideoita työpaikkojen perehdyttämiskäytäntöjen kehittämiseksi. Asiasanat: perehdyttäminen; produktio; päiväkodit

3 3 ABSTRACT Liikala, Arttu. The making of a work manual for the multicultural day-care centre of Villa Familiaris. Helsinki 2002, 37 pages, 3 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Church community work oriented degree programme in social welfare, health and education; Bachelor of Social Sciences. The aim of this production was to create a work manual for the workers at the multicultural children s day-care centre of Villa Familiaris, Helsinki Deaconess Institute s multicultural family center. The work manual aims to help in the initiation (work guidance) of new workers, unifying work practices and presenting Villa Familiaris to visitors. This production was begun from the wish of the Villa Familiaris work community. The work manual was produced in close co-operation with the Villa Familiaris work community and some co-operation with other personnel from the Helsinki Deaconess Institute. In creating the manual, literature, research and internet sites concerning initiation practices were used when needed. The content of the work manual is organized under the following titles: introduction, the organisation, services and personnel, clients of Villa Familiaris, activities and routines, ethic principles and values, work practices, work safety, occupational health and safety, the rights and responsibilities of the worker, contact information and appendices. The appendices provide more detailed information on the issues discussed in the work manual. In addition to the work manual, the production includes a written report. The report defines the concept of initiation, surveys two studies of initiation in day-care centres and Finnish legislation concerning initiation. The report also describes the work environment of Villa Familiaris and the process of creating the work manual. In addition, the report gives arguments for the choices made and evaluates the working methods and success of the process. Finally the report presents ideas about how to improve initiation in work places in general. Keywords: initiation; work guidance; production; day-care centre; kindergarten

4 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO PEREHDYTTÄMINEN Perehdyttämisen sisältö Perehdyttäminen päiväkodissa Päiväkodissa perehdyttämisen ominaispiirteitä Tutkimuksia perehdyttämisestä Perehdyttämistä koskeva lainsäädäntö MONIKULTTUURINEN PERHEKESKUS VILLA FAMILIARIS PEREHDYTYSKANSION TUOTTAMISEN PROSESSI Kansion tuottamisen lähtökohdat Perehdytyskansio kehittämishankkeena Kehittämishankkeesta opinnäytetyöksi VILLA FAMILIARIKSEN PEREHDYTYSKANSIO Perehdytyskansion roolit Perehdytyskansio ja työyhteisön monikulttuurisuus Perehdytyskansion sisältö ja rakenne POHDINTA Prosessin arviointi Kehittämisideat LÄHTEET...37 LIITTEET Liite 1 Perehdytyskansion aihekysely...39 Liite 2 Palautetta ohjaavat kysymykset...40 Liite 3 Perehdytyskansiosta saatu palaute...41

5 5 1 JOHDANTO Opinnäytetyöni tavoitteena oli tuottaa produktiona perehdytyskansio Helsingin Diakonissalaitoksen (HDL) monikulttuurisen perhekeskuksen Villa Familiariksen päiväkotiin. Perehdytyskansio palvelee päiväkodin uusien työntekijöitten perehdyttämistä, työpaikan työkäytäntöjen yhtenäistämistä ja työpaikkavierailijoille suunnattua työpaikan esittelyä. Luvussa kaksi kerron kirjallisuuden valossa siitä, mitä perehdyttäminen on. Lisäksi käyn kahden päiväkotimaailmassa tehdyn tutkimuksen pohjalta läpi sitä, minkälaisia kokemuksia perehdyttämisestä löytyy tämän päivän suomalaisissa päiväkodeissa. Lopuksi käyn läpi perehdyttämistä koskevaa lainsäädäntöä. Luvussa kolme kerron monikulttuurisesta päiväkodista, johon kansion tuotin. Aloitan sen kertomalla Helsingin Diakonissalaitoksesta, sen synnystä ja eri toimintamuodoista. Kerron, miten Villa Familiariksen toiminta nivoutuu Helsingin Diakonissalaitoksen toimintaan sekä kuvaan Villa Familiariksen kautta tuotettuja palveluita, joihin myös monikulttuurisen päiväkodin palvelut kuuluvat. Luvussa neljä kerron perehdytyskansion tuottamisen prosessista. Prosessi kesti perehdytyskansion osalta helmikuusta lokakuuhun Perehdytyskansion ympärille rakentuvan opinnäytetyön raportoinnin osalta prosessi jatkui marraskuuhun Prosessin pituudesta johtuen kaikkia sen vaiheita ei voi yksityiskohtaisesti kirjoittaa ylös. Olen kuitenkin pyrkinyt kertomaan prosessista mahdollisimman kattavasti. Tavoitteenani on ollut, että lukijalle muodostuisi totuudenmukainen kuva siitä, miten perehdytyskansio syntyi, kehittyi ja sai lopullisen muotonsa. Raportissa mukana olevat liitteet liittyvät kansion tuottamisen prosessiin. Luvussa viisi kerron valmiin Villa Familiariksen monikulttuuriseen päiväkotiin tehdyn perehdytyskansion erityispiirteistä. Käyn läpi kansiolle määriteltyjä rooleja, työyhteisön monikulttuurisuuden vaikutusta kansioon sekä millaisen rakenteen alle sisältö on koottu.

6 6 Luvussa kuusi pohdin prosessia, jonka kautta perehdytyskansio syntyi. Prosessi oli melko pitkä ja työotteeni ajoittain haparoiva. Olen pyrkinyt kertomaan tapahtumista avoimesti ja rehellisesti. Toiveenani on, että lukija voisi oppia siinä kerrotuista onnistumisista ja epäonnistumisista ja sitä kautta hioa omaa työskentelyään paremmaksi. Lopuksi tuon esiin perehdyttämiseen liittyviä kehittämisideoita. 2 PEREHDYTTÄMINEN 2.1 Perehdyttämisen sisältö Työyhteisöön ja työhön perehdyttämisen tavoite on, että perehdytettävä uusi tulokas tai muutoksiin perehdytettävä pystyy mahdollisimman nopeasti työskentelemään itsenäisesti. Kaikkien osapuolten kannalta on siis tärkeätä, että perehdyttäminen on laadukasta ja tehokasta. Perehdyttämisen avulla pyritään asioihin ja ihmisiin tutustumisen lisäksi luomaan myönteistä asennoitumista työyhteisöä ja työtä kohtaan sekä sitouttamaan perehdytettävä työyhteisöön. Perehdyttäminen luo perustan työn tekemiselle ja hyvälle yhteistyölle. (Kangas 2000, 3-5.) Lepistön mukaan (2000, 64) perehdyttämisen tavoitteena on aikaansaada kattava sisäinen malli työstä. Sisäisellä mallilla tarkoitetaan ihmisen ulkoisesta ympäristöstä tuottamaa sisäistä vastinetta. Se sisältää käsityksiä eri asioiden keskinäisistä suhteista ja niiden kehityksestä, ennusteita, toimintatapoja jne. Sisäiset mallit ohjaavat ihmisen kaikkea toimintaa. Tiedon ja oppimisen lisäksi sisäisiin malleihin vaikuttavat tunteet ja arvot. Sisäisen mallin kehittyminen vaatii työpaikoilla mm. riittävän perusteellista ja yksityiskohtaista opastusta työhön sekä perehdyttämistä työpaikan sosiaaliseen ja fyysiseen työympäristöön. Åberg (2000, ; 1993, ) tarkastelee perehdyttämistä viestinnän näkökulmasta. Hän liittää perehdyttämisen osaksi henkilöstöhallinnon ja sisäisen koulutuksen työsarkaa. Tavoitteena on kiinnittää henkilö työyhteisöönsä. Åberg jakaa

7 7 perehdyttämisen koko työyhteisöön perehdyttämiseen ja työhön perehdyttämiseen. Åbergin mukaan työyhteisöön perehdyttämisessä on kyse työyhteisön yleisten pelisääntöjen kuten virallisten normien, vallitsevien sopimusten, työsääntöjen ja yleisten toimintaperiaatteiden, viestimisestä henkilöstölle. Työhön perehdyttäminen on yksityiskohtaisempaa kuin työyhteisöön perehdyttäminen eikä kohdistu vain uusiin tulokkaisiin. Työhön perehdyttäminen on vanhojen työtekijöiden kohdalla tarpeen mm. silloin, kun työmenetelmät tai työt muuttuvat. Muun muassa Lepistö (2000, 70), Tapiainen (1998, 5) ja Vartia (1992, 8) puhuvat Åbergin mainitsemasta työhön perehdyttämisestä termillä työnopastus. Työnopastus on siis osa perehdyttämistä. Sen tulisi olla suunnitelmallista toimintaa, jonka tavoitteena on antaa opastettavalle työtehtävien hoitamisessa tarvittavat tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset valmiudet. Niiden tulee sulautua yhteen ja muodostaa opastettavalle työstä sisäinen malli, jonka pohjalta syntyy taitava ja turvallinen työsuoritus. (Lepistö 1988, 11.) Åberg (2000, 207) mainitsee työnopastuksen toteuttajina ja keinoina muun muassa seuraavat: Työnopastaja, kouluttaja, lähin esimies sekä uusiin tehtäviin liittyvä kirjallinen ja muu tukiaineisto. Kankaan mukaan (2000, 7) on hyvä muistaa, että jokainen ammattitaitoinen ihminen ei ilman muuta ole hyvä perehdyttäjä ja opastaja. Siksi on tarpeen selvittää perehdyttävien avainhenkilöiden kehittämistarpeet ja tarvittaessa järjestää heille koulutusta. Helsingin yliopiston viestinnän laitoksella on tehty kaksi pro gradu tutkielmaa perehdyttämisviestinnästä. Putkonen jakoi (Paimen 2002, 58-59) vuonna 1993 perehdyttämisviestinnän avoimeen ja ohjailevaan perehdyttämiseen: Avoimessa perehdyttämisessä tulokas on aktiivinen tiedon hankkija. Ilmapiiri on neuvotteleva ja vuorovaikutusta tapahtuu useaan suuntaan, jolloin suhteiden luominen on mahdollista. Avoimessa perehdyttämisessä hierarkkisuus on minimoitu. Ohjailevassa perehdyttämisessä ilmapiiri on autoritäärisempi ja viestintä on yksisuuntaisempaa organisaatiosta tulokkaalle suunnattua nopeaa tiedonvälitystä. Perehdyttämisessä vallitsee tällöin lähinnä opettaja oppilas suhde. Kyllösen vuonna 1999 valmistuneen (Paimen 2002, 59) pro gradu tutkielman mukaan avointa, tulokkaan aktiiviseen tiedonhankintaan perustuvaa perehdyttämistä pidetään parempana, koska tulokkaalla on silloin mahdollisuus itse vaikuttaa perehdyttämisen

8 8 sisältöön ja se vastaa hänen tarpeisiinsa. Ohjaileva perehdyttäminen on käyttökelpoinen tapa silloin, kun työn odotetut tulokset ovat hyvin standardoituja. Kyllönen päätyy suosittelemaan tulokaslähtöistä perehdyttämisviestintää, jolloin tulokkaan tarpeisiin vastaava perehdyttämisviestintä helpottaa sopeutumista enemmän kuin ennalta suunniteltu perehdyttämisohjelma. Tämä ei kuitenkaan tee organisaation perehdyttämissuunnitelmaa tarpeettomaksi, vaan se toimii perusrunkona, josta voidaan yhdessä tulokkaan kanssa poimia ne asiat, joita tulokas tarvitsee. Näin perehdyttämisestä tulee mielekäs vuorovaikutustilanne, jossa molempien osapuolten tiedot ja taidot pääsevät esille. Myös Vartian (1992, 6) mukaan työhön perehdyttäminen on osa henkilöstökoulutukseen kuuluvaa työpaikkakoulutusta. Vartia (1992, 10) jakaa perehdyttämisen viralliseen ja epäviralliseen perehdyttämiseen. Virallista perehdyttämistä ovat perehdyttämisohjelmien ja ohjeistojen mukainen työhön ja organisaatioon ja sen tehtäviin, työyhteisöön, työsuojeluun, työehtoihin jne. perehdyttäminen. Epävirallista perehdyttämistä voi olla esimerkiksi tulokkaan sopeuttaminen työyhteisön kirjoittamattomiin normeihin ja sääntöihin; miten työyhteisössä käyttäydytään, mitä saa tehdä ja mitä ei. Perehdyttämisen käsitteellä ei ole yhtä ainoaa tarkasti rajattua, yhteisesti sovittua, sisältöä. Eri määritelmien sisällöt ovat kuitenkin pitkälti samansuuntaisia. Edellisissä kappaleissa mainittujen lisäksi perehdyttämisen on ymmärretty tarkoittavan myös muun muassa: - kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla tulokas oppii tuntemaan työpaikkansa, sen tavat, ihmiset ja työnsä sekä siihen liittyvät odotukset (Perehdyttämisen tarkistuslista 2000, 8). - kaikkea opetusta, joka ajoittuu työhön tulon ja itsenäisen työskentelyn alkamisen väliin (Koistisen määritelmä; Vartia 1992, 8). - perustietojen antamista henkilöstölle työorganisaatiosta ja sen tavoitteista sekä työympäristöstä (työsuojelusanasto, Vartia 1992, 8). - niitä toimenpiteitä, joilla uusi jäsen tai organisaatiossa työpaikasta toiseen siirtyvä henkilö voi sopeutua uuteen työhönsä, organisaatioon ja muuhun henkilöstöön (Heinonen & Juuti 1998, 77). - tulokkaan neuvomisesta talon tavoille ja toimintaan (Tapiainen 1998, 5).

9 9 Kalimo & Lindströmin mukaan (Vartia 1992, 9) hyvä työhön perehdyttäminen on yksi psyykkisen työsuojelun ja työntekijän henkisen hyvinvoinnin turvaamisen keino. Hyvä perehdyttäminen on aina sekä perehdytettävän että koko työyhteisön etu (Vartia 1992, 8). Hyvä perehdyttäminen on suunnitelmallista. Suunnitelmallisuus luo toimintaan johdonmukaisuutta ja tehostaa sitä. Hyvin hoidettu perehdyttäminen vie aikaa, mutta siihen käytetty aika tulee monin verroin takaisin. Toisaalta aikaa ei aina tarvita paljon, vaan ajankäyttö riippuu siitä, miten varattu aika käytetään. Esim. puolen tunnin työnopastus ilman ulkoisia häiriötekijöitä on yleensä huomattavasti tehokkaampi kuin muutaman tunnin kestävä sekava opastus keskellä asiakasruuhkaa. Hyvä laatu ei yleensäkään maksa paljon, huono laatu virheineen maksaa aina. Huonosti hoidetun perehdyttämisen seurauksena syntyneiden virheiden korjaus, hävikki, tapaturmat ja onnettomuudet, poissaolot ja vaihtuminen tulevat kalliiksi. Perehdyttäminen vaikuttaa myös yrityskuvaan eli siihen kuvaan, joka ihmisillä on yrityksestä. Se taas vaikuttaa mm. siihen, miten halukkaita ihmiset ovat hakeutumaan kyseiseen yritykseen töihin. (Kangas 2000, 5-8.) 2.2 Perehdyttäminen päiväkodissa Perehdyttämistä on tutkittu viime aikoina melko laajasti. Vuonna 1992 Maarit Vartia tutki työhön perehdyttämistä sosiaalitoimessa ja terveydenhuollossa. Viestinnän näkökulmasta perehdyttämistä ovat tutkineet Seija Putkonen vuonna 1993 ja Merja Kyllönen vuonna Viimeisimpänä aihetta on tutkinut Erja-Liisa Paimen vuonna Seuraavassa alaluvussa käyn läpi sitä, mikä on ominaista perehdyttämiselle päiväkodissa. Sitä seuraavassa alaluvussa käyn läpi lähinnä Vartian (1992) ja Paimenen (2002) tutkimusten valossa sitä, miten perehdyttäminen on toteutettu päiväkodeissa ja millaisia kokemuksia perehdyttämisestä on sekä perehdyttäjillä, että perehdytettävillä.

10 Päiväkodissa perehdyttämisen ominaispiirteitä Päiväkotiolosuhteissa käytetyin ja tunnetuin perehdyttämistapa lienee työssä oppiminen silloin, kun se ymmärretään tekemällä oppimiseksi. Päiväkotiyhteisössä työn luonne on lähes poikkeuksetta ryhmätyötä, joka asettaa perehdyttämiselle erityisiä haasteita. (Paimen 2002, 63.) Keskinen käsittelee (Paimen 2002, 63) uuden työyhteisön, vasta toimintansa aloittaneen päiväkodin, problematiikkaa ja toteaa, että työntekijöiden ei voida olettaakaan toimivan tehokkaasti yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi siitä syystä, että yksilöistä ei vielä ole muodostunut ryhmää. Ryhmän muodostuminen vie aikaa, koska tutustumisvaiheen jälkeen on luotava yhteiset arvot, normit, säännöt ja tavoitteet. Vastaavanlainen on tilanne niissä päiväkodeissa, joissa on ollut henkilövaihdoksia. Yhdenkin ryhmän jäsenen vaihtuminen tekee ryhmästä aina uuden. Päiväkotityön hektisen luonteen takia työntekijöiden ja myös esimiehen voi olla vaikea hyväksyä ja sietää sitä, että ryhmän muotoutuminen toimivaksi vie aikaa. Jokainen ryhmän jäsen on kuitenkin vastuussa ryhmän muotoutumisesta, eikä kukaan voi jättäytyä tämän prosessin ulkopuolelle. Jokainen yksilönä vaikuttaa ryhmän toimivuuteen ja ilmapiiriin, joko poissaolevuudellaan tai innostavuudellaan. Villa Familiariksen päiväkodin työyhteisö ja asiakaskunta on lisäksi monikulttuurinen. Sekä asiakaskunnasta että työntekijöistä noin puolet on kotoisin Suomen ulkopuolelta. Uskoisin monikulttuurisuuden tuovan vielä lisää haasteita yhteisten arvojen, normien, sääntöjen ja tavoitteiden luomiseksi. Työnopastuksen kannalta päiväkotiympäristö moninaisine tehtävineen on erittäin hyvä toimintakenttä. Työturvallisuuden ja taloudellisuuden näkökulmasta siivous ja ruokahuolto ovat alueita, joissa erityisesti tarvitaan tehtäväkohtaista työnopastusta. Päiväkotien toimiessa vaihtuvien sijaisten ja määräaikaisten työsuhteiden paineessa tilannetta helpottaisi, jos talossa olisi henkilö tai henkilöitä, jotka olisivat perehtyneet tiettyihin työtehtäviin ja heillä olisi käytössään myös asianmukaiset, kirjalliset työnopastusohjeet. Näin opastus voitaisiin toteuttaa myös kiireisessä tilanteessa ja uusi työntekijä saataisiin mahdollisimman pian mukaan työvoimavahvuuteen. (Paimen 2002, 68.)

11 Tutkimuksia perehdyttämisestä Tässä luvussa keskityn vertailemaan keskenään Vartian (1992) ja Paimenen (2002) tutkimusten tuloksia. Lisäksi lopussa tarkastelen hieman Vartian tutkimuksesta esiinnousseita teemoja myös muun aiheeseen liittyvän kirjallisuuden valossa. Vartian (1992, 7, 21-23) tutkimuksessa perehdyttämistä tarkasteltiin laajasti sekä työhön että työyhteisöön ja organisaatioon opastuksena ja tutustuttamisena. Tutkimuksessa selvitettiin näiden eri osa-alueiden osuutta saadussa perehdyttämisessä. Tutkimuksessa selvitettiin työn, työyksikön ja organisaation tuntemista ja koettua hallintaa sekä tunteen yhteyksiä saatuun perehdyttämiseen. Tärkeä tutkimuksen kohde oli myös saadun perehdyttämisen yhteydet tulokkaan viihtymiseen ja hyvinvointiin työssä. Tutkimus suoritettiin kyselynä keskisuomalaisen kaupungin sosiaalitoimen ja terveydenhuollon uusille työntekijöille, tulokkaille. Tilastolliseen analyysiin palautui 230:stä kohderyhmänä olleesta tulokkaasta 134 henkilön vastaukset. Vastaajista 64 työskenteli päiväkodissa. Tässä keskityn käsittelemään tutkimusta päiväkodin näkökulmasta käsin. Paimen (2002) tutki pro gradu -tutkimuksessaan päiväkotien sisäistä perehdyttämistoimintaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli pyrkiä selvittämään, miten päiväkodin johtajat ja viimeksi työyhteisöön tulleet työntekijät kokevat tämänhetkisen tilanteen työhön perehdyttämisessä. Tutkimuksen avulla haluttiin myös saada selville, mitä asioita johtajat ja työntekijät pitävät tärkeinä perehdyttämisessä ja millaisia ovat heidän omat kokemuksensa perehdyttämisestä. Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2001 Helsingin kaupungin koillisen sosiaalikeskuksen päiväkodeista, joita oli 62. Tutkimusaineiston keruumenetelmänä käytettiin avoimen esseen kirjoittamista. Vastausprosentiksi muodostui johtajien osalta 71 prosenttia ja työntekijöiden osalta 66 prosenttia. Paimenen tutkimuksen mukaan päiväkodin johtajat kokivat ylivoimaisesti tärkeimmäksi arkikäytäntöjen sujuvuudesta huolehtimisen erityisesti niiltä osin, kuin se koski jokapäiväisistä toimintatavoista ja ajoista, säännöistä ja yleisistä periaatteista kertomisen. Myös päiväkodin työntekijät näyttävät pitävän toimintatavoista ja

12 12 säännöistä kertomista tärkeänä. (Paimen 2002, ) Vartian tutkimuksen mukaan perehdyttämisen osa-alueista erityisen tärkeitä ovat työyhteisö, työtoverit ja esimiehet. Myös mm. omat työtehtävät, työn tavoitteet ja vastuualueet, sekä työyhteisön tehtävät, tavoitteet sekä toimintatavat mainitaan. Tärkeää on kertoa paitsi se, miten joku asia tehdään, myös se, miksi se tehdään juuri niin. (Vartia 1992, 75.) Sekä johtajat, että työntekijät pitivät työntekijän omaa aktiivisuutta tärkeänä. Molemmat näkivät perehdyttämisen merkityksen tärkeänä yhteishengen luomisessa, sopeutumisessa, jaksamisessa ja sitoutumisessa. (Paimen 2002, ) Myös Vartian tutkimuksessa oma aktiivisuus nousi keskeiseksi perehdyttämismuodoksi. 90 % päiväkodin tulokkaista kyseli itse asioita. Hyvällä perehdyttämisellä voidaan vaikuttaa myös työntekijän viihtymiseen ja hyvinvointiin työssä. Perehdyttämisen osa-alueista koettu stressi oli erityisesti yhteydessä siihen, miten hyvin tulokas oli tutustutettu työyhteisöön. Työtä koskevista asioista tärkeitä stressin kannalta olivat perehdyttäminen omaa työtä koskeviin lakeihin ja määräyksiin sekä työn- ja vastuunjakoon työyksikössä. (Vartia 1992, 43, ) Toimintaa ohjaavien arvojen ja ammatillisuuden esille tuominen jäi johtajien kirjoitelmissa hyvin vähäiseksi. Monet työntekijät kuitenkin kaipasivat toimintaa ohjaavista arvoista ja ammatillisuudesta keskustelemista. (Paimen 2002, ) Vartian tutkimuksessa arvojen merkitys ei noussut selvästi esille, eikä sitä tutkimuksessa erikseen käsitelty. Kuitenkin mm. johtopäätöksissä esitetty toteamus, että on tärkeää kertoa paitsi se, miten joku asia tehdään, myös se, miksi se tehdään juuri niin (Vartia 1992, 75), sisältää nähdäkseni sekä arvoista että ammatillisuudesta keskustelemisen. Vartian tutkimuksessa kysyttiin myös perehdyttämistarpeita jatkossa. Erään tulokkaan toive, että perehdytyksessä saataisiin lisätietoa siitä, mikä on tavoite ja mitä keinoja käytetään, jotta se saavutetaan (Vartia 1992, 60), ainakin mahdollistaa myös arvoista ja ammatillisuudesta keskustelemisen. Suurin osa johtajista näkee selkeästi oman vastuunsa perehdyttämisessä ja lähes kaikki johtajat myös delegoivat perehdyttämisen eteenpäin. Vastauksista ei voi päätellä, kuinka suunnitelmallista ja systemaattista perehdyttämisen delegointi on. Perehdyttämismateriaalin käyttö on hyvin hajanaista. Vain muutamalla johtajalla on ajan tasalla olevat perehdyttämiskansiot ja nämä johtajat suosivat myös

13 13 henkilökohtaisen perehdyttäjän käyttöä. Suurin osa johtajista käyttää satunnaisesti erilaista materiaalia. Työntekijät kaipasivat kirjallista materiaalia perehtymisen tueksi, ja heidän toiveenaan oli henkilökohtaisen perehdyttäjän saaminen sekä perehdyttämisen vuorovaikutteisuus. (Paimen 2002, ) Vartian tutkimuksessa päiväkodissa perehdyttämisen työtehtäviin hoitivat useimmin työtoverit yleensä (63 %) ja lähin esimies (52 %). Nimetty työtoveri hoiti työtehtäviin perehdyttämisen kolmanneksen (33 %) kohdalla. Yleensä tulokasta ovat ilmeisesti perehdyttäneet useammat henkilöt, mikä näkyy siinä, että kokonaissummaksi tulee yli 100 %. Vartian tutkimuksessa suosittuja perehdytysmuotoja olivat tulokkaan itsensä asioista kyseleminen (90 %), keskustelu (65 %) ja henkilökohtainen opastus (63 %). Päiväkotien tulokkaista joka toisen (49 %) kohdalla perehdyttämisessä käytettiin kirjallista materiaalia. (Vartia 1992, ) Johtajat kokivat ajan puutteen kipeimmäksi ongelmaksi ja esteeksi kunnollisen perehdyttämisen toteutumisessa. Myös työntekijät pitivät tärkeänä ajan antamista sekä uusien asioiden jaottelua pienempiin kokonaisuuksiin perehtymisvaiheessa. (Paimen 2002, ) Vartian tutkimuksessa niistä päiväkodin työntekijöistä, jotka kokivat omassa perehdyttämisessään puutteita, 63 % totesi, että heidän esimiehellään ei ole ollut aikaa ja 38 % että työtovereilla on ollut liian kiire omissa töissään. (Vartia 1992, 47.) Kaikissa niissä johtajien kirjoituksissa, joissa kerrottiin heidän itse saamastaan perehdyttämisestä, kokemukset olivat negatiivisia: joko perehdyttämistä ei ollut lainkaan tai se oli erittäin huonosti järjestetty. Monet johtajista tunsivat tarvitsevansa sekä lisäkoulutusta että lisämateriaalia perehdyttämiseen. Myös työntekijöiden kokemuksissa selkeästi negatiivisia kokemuksia oli enemmän kuin selkeästi positiivisia. (Paimen 2002, ) Vartian tutkimuksessa päiväkodin tulokkaista 16 % koki saamansa perehdytyksen huonoksi, 40 % kohtalaiseksi ja 44 % hyväksi (Vartia 1992, 44). Työntekijöillä koko henkilökunnan vastuullinen suhtautuminen perehdyttämiseen, tiedon avoin jakaminen ja ystävällisyys olivat niitä tekijöitä, jotka olivat merkittävimmin vaikuttaneet positiivisen kokemuksen muodostumiseen. Tyytyväisyyteen vaikutti hyvän työhaastattelun lisäksi ajan antaminen ja keskusteluhetket, vaikka lyhyetkin, useampana päivänä. Lisäksi nämä työntekijät olivat

14 14 saaneet ajan tasalla olevan perehdyttämiskansion, toimintasuunnitelmia ja esiopetuksen opetussuunnitelman luettavakseen. (Paimen 2002, ) Negatiivinen kokemus oli aiheutunut kiireisestä, jopa välinpitämättömästä ilmapiiristä ja kirjallisen materiaalin puutteesta. Työntekijöistä kukaan ei maininnut kokeneensa työyhteisön valmistautuneen tulokkaan saapumiseen, vaikka muutama työntekijä oli käynyt työyhteisössä ennen työsuhteen aloittamista. Kokonaiskuva ensimmäisistä työviikoista muodostui tämän tutkimuksen valossa sellaiseksi, että työntekijä oli johtajan suorittaman nopean esittelyn ja työsopimuksen kirjoittamisen jälkeen ohjattu omaan ryhmäänsä, jossa lähin työtoveri oli työn lomassa kertonut tärkeimpiä työhön liittyviä toimintatapoja ja sääntöjä. Jotain kirjallista materiaalia oli ollut tarjolla. (Paimen 2002, ) Vartian tutkimuksessa työyhteisön ilmapiiri vaikutti saatuun perehdyttämiseen. Ne, jotka kokivat saamansa perehdyttämisen hyväksi, totesivat työyhteisön ilmapiirin leppoisaksi ja mukavaksi (63 %) tai kannustavaksi, uusia ideoita rakentavaksi (58 %). Minusta oli yllättävää, että 40 % tulokkaista totesi saaneensa hyvän perehdytyksen, vaikka työyhteisön ilmapiiri oli jännittynyt, kiireinen ja stressaava. Sen sijaan työpaikoilla, joissa oli ennakkoluuloinen ja vanhoista kaavoista kiinni pitävä ilmapiiri, vain 6 % koki saaneensa hyvän perehdytyksen. Ne päiväkodin työntekijät, jotka kokivat saamassaan perehdyttämisessä puutteita, totesivat aikaisemmin mainitun ajan puuttumisen lisäksi seuraavia syitä. Perehdyttäminen ei ole ollut riittävän suunnitelmallista (83 %), perehdyttämiselläni ei ole ollut varsinaista vastuuhenkilöä (60 %), työpaikallani ei ole olemassa selkeää perehdyttämissuunnitelmaa ja käytäntöä (60 %), perehdyttämistäni ei ole pidetty tärkeänä (41 %), minun oletettiin jo tietävän kaiken (50 %). (Vartia 1992, ) Vartian tutkimuksessa kävi ilmi, että perehdyttämistä kaivataan myös omaa työyhteisöä laajemmalta, koko organisaatiosta. Erityisesti vakituiset työntekijät tarvitsevat kehyksen, johon sijoittaa oma työ ja työyksikkö tehtävineen. Tämä siitä huolimatta, että työhön ja työhön tultaessa opitaan ensin oma työ ja siihen läheisimmin liittyvät asiat, sitten oma työyksikkö ja vasta sen jälkeen laajennutaan oppimaan ja hallitsemaan koko organisaation tasoisia asioita, tavoitteita ja toimintoja. (Vartia 1992, 67, 75.)

15 15 Organisointi on tapahtuma, jossa ihmiset liittyvät yhteen saavuttaakseen sellaisia päämääriä, joihin he yksinään eivät pystyisi. (Åberg 2000, 55). Konosuke Matsushita sanoo organisaatiosta seuraavasti (Sarala & Sarala 1996): useat pienet aivot ovat parempi vaihtoehto kuin harvat isot aivot, kun organisaatio on saatava toimimaan tehokkaasti. Organisaatiossa erillisten yksilöiden ja ryhmien toiminnan on nivouduttava yhteen ja toimintakokonaisuuden tulee kehittyä yhteisöllisenä toimintana. Tällöin voidaan puhua oppivasta organisaatiosta. (Sarala 1988, 131.) 2000-luvun taitteessa ryhmien ja organisaatioiden ajatellaan oppivan oppimaan ratkaisemalla itse ongelmiaan ja kehittämällä toimintatapojaan inhimillisten oppimisresurssien suunnitelmallisen hyödyntämisen avulla (Järvinen, Koivisto & Poikela 2002, 8). Kun työpaikoilla suunnitellaan perehdyttämistä tai työpaikkakoulutusta, tulisi samalla suunnitella myös, miten oppimista seurataan ja miten se arvioidaan. Seurannan avulla voi varmistaa suunnitelman onnistumisen: saavutettiinko tavoitteet? Konkreettisia seurannan apuvälineitä ovat muun muassa perehdyttämisen tarkistuslistat sekä perehdyttämisen seurantakeskustelut. (Kangas 2000, 8, 16.) Vartian tutkimus (1992, 73) kertoo kuitenkin, että päiväkotien tulokkaiden kohdalla perehdyttämisen tuloksia oli seurattu vain vajaa viidenneksen (18 %) kohdalla. Useimmin seuranta oli tapahtunut keskustelemalla esimiehen kanssa. Ne Paimenen tutkimukseen osallistuneet työntekijät, jotka olivat toimineet perehdyttäjinä omassa työyhteisöissään, olivat tehneet sen oma-aloitteisesti. Toiminnan kannustimena oli ollut lähinnä oma sosiaalinen luonteenlaatu ja myötätunto uutta työntekijää kohtaan. Näistä vastauksista kuvastui halukkuus toimia myöhemminkin perehdyttäjänä ja tarve saada käyttöönsä ajantasainen perehdyttämismateriaali, joka säästäisi aikaa ja toisi tehtävään varmuutta. (Paimen 2002, ) 2.3 Perehdyttämistä koskeva lainsäädäntö Heinosen & Järvisen mukaan (Paimen 2002, 60) voimassa olevan sopimuskäytännön mukaan työnantaja on velvollinen järjestämään tarvittavan perehdyttämiskoulutuksen. Siihen velvoittaa myös lainsäädäntö. Helsingin Diakonissalaitoksessa järjestetään HDL:n säätiötä koskevia yleisiä asioita käsittelevä perehdytystilaisuus kaksi kertaa

16 16 vuodessa. Muilta osin perehdyttäminen on jätetty kunkin työyksikön esimiehen vastuulle. Työturvallisuuslain (27/87) 34 :ssä mainitaan työnantajan velvollisuus perehdyttää työntekijä riittävästi työpaikan olosuhteisiin, työn oikeaan suorittamiseen ja työhön mahdollisesti liittyviin terveysvaaroihin. Työntekijä on perehdytettävä myös uusien koneiden ja laitteiden toimintatapaan ja niistä johtuviin menetelmiin sekä lukuisiin menettelytapoihin, joita aiheutuu koneiden ja laitteiden puhdistuksessa, huollossa ja korjauksessa. Työturvallisuuslain (1132/97) 9 :n mukaan työnantajan on tarkoin otettava huomioon kaikki, mikä työn laatuun, työolosuhteisiin, työntekijän ikään, sukupuoleen, ammattitaitoon sekä hänen muihin edellytyksiinsä katsoen kohtuudella on tarpeellista työntekijän suojelemiseksi joutumasta työssä alttiiksi tapaturmille tai saamasta työn johdosta haittaa terveydelle. Työnantajalla tulee olla turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. (Paimen 2002, 61.) Työturvallisuuslaki (144/93) asettaa 9 ja 35 :ssä velvoitteita myös työntekijälle. Työntekijän on tarkoin noudatettava, mitä hänen velvollisuudekseen säädetään ja käytettävä hänelle tapaturmien ja terveyden haitan estämiseksi määrättyjä suojavälineitä sekä muutoinkin saamansa opastuksen ja ohjeiden mukaisesti huolehdittava omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Työntekijän on myös viipymättä ilmoitettava työnantajalle koneissa, laitteissa tai työolosuhteissa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista. Työntekijä voi myös esittää työnantajalle tarpeellisia korjausehdotuksia. Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa pyrittävä ylläpitämään ja tehostamaan työturvallisuutta työpaikalla. Työnantajan on huolehdittava myös ajan tasalla olevasta työsuojeluasioiden tiedottamisesta työpaikallaan niin, että näitä asioita voidaan riittävän ajoissa ja asianmukaisesti käsitellä. (Paimen 2002, 61.) Perehdyttämistä sivuavia lakeja ja asetuksia löytyy edellisten lisäksi seuraavista (Kangas 2000, ): - laki nuorista työntekijöistä (998/93, 10 ) - asetus nuorten työntekijäin suojelusta (508/86, 5 ) - pelastustoimiasetus (857/99, 10 )

17 17 - asetus työsuojelun valvonnasta (954/73, 17 ja 29 ). - työterveyshuoltolaki (743/78) (Vartia 1992, 15; Lepistö 1988, 8-9). Paimenen mukaan (2002, 61-62) lakisääteinen työhön opastaminen ja perehdyttäminen näyttää keskittyvän hyvin suppealle alueelle käsitellessään vain työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin, työn oikeaan suorittamiseen ja työhön mahdollisesti liittyviin terveysvaaroihin kohdistuvia asioita. Lain sisältämä kehotus työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä huolehtimiseen voisi parhaimmassa tapauksessa sisältää kaikki ne seikat, jotka vaikuttavat työntekijän sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen ja jotka edistävät myös työpaikan henkistä työsuojelua. Tätä ei laissa tai asetuksessa ole kuitenkaan erikseen mainittu, joten jokaisen yksittäisen esimiehen tehtäväksi tällöin jää miettiä, missä määrin nämä asiat otetaan huomioon omassa organisaatiossa. Asia jää siis esimiehen oman ammattietiikan ja myös pitkäjänteisen suunnittelu- ja organisointikyvyn varaan. Voisi todeta, että varsinaista perehdyttämistä ei ole laissa määrätty, mutta perehdyttäminen työturvallisuusasioihin on lakisääteinen asia. Vartia (1992, 15) näkee asian toisin. Hänen mukaansa työturvallisuuslain (27/87) 34 :n yleisperusteluissa todetaan, että opetuksen ja ohjauksen riittävyydellä on tärkeä merkitys paitsi välittömien tapaturmavaarojen torjumiseksi myös työstä aiheutuvan henkisen rasituksen vähentämiseksi. Lain laatijat ovat kiinnittäneet lisäksi erityistä huomiota työyhteisöön, työtovereihin ja esimieheen tutustuttamiseen. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että työntekijälle annettavan opetuksen keskeisenä osana on pidettävä työntekijän tutustuttamista työpaikan työntekijöihin sekä esimies- ja johtotehtävissä oleviin samoin kuin työtiloihin ja eri toimintayksiköihin. Tämän ohella, mutta opetusjärjestyksen kannalta vasta seuraavana, on yhtä keskeisellä sijalla työn asianmukainen suorittaminen samoin kuin työhön liittyviä vaaroja koskevan opetuksen antaminen. Lepistön mukaan (1988, 9) lakimääräykset ovat luonteeltaan periaatteellisia. Siten yksityiskohtaiset perehdyttämis- ja työnopastusohjeet on laadittava toimiala-, yritys-, työpaikka- ja tehtäväkohtaisesti.

18 18 Uusi voimaan tuleva työturvallisuuslaki (738/2002) nostaa työn henkisen ja fyysisen kuormittavuuden, ergonomian, väkivallan uhan, häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun sekä yksintyöskentelyn perinteisten kone- ja laiteturvallisuuden sekä tapaturmien ja ammattitautien torjumisen rinnalle. Laki korvaa nykyisen vuodelta 1958 olevan lain kokonaisuudessaan. Uusi työturvallisuuslaki korostaa työnantajan velvollisuutta tunnistaa ja arvioida työhön liittyvät ja siitä aiheutuvat vaarat. Velvollisuuksia säädetään myös työntekijöille. Työntekijää pidetään aktiivisena toimijana, jonka tulee käytettävissään olevin keinoin huolehtia omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta. Usean työnantajan tai itsenäisen työnsuorittajan yhteisellä työpaikalla selkeytetään eri toimijoiden velvollisuuksia. Yhteistä työpaikkaa koskevat säännökset tulevat sovellettaviksi toimialasta riippumatta kaikilla yhteisillä työpaikoilla. Lakia sovelletaan työ- ja virkasuhteisten sekä niihin rinnastettavien töiden lisäksi moniin muihin työnteon muotoihin. Osittain sen piiriin tulee myös vapaaehtoistyö. Tavanomainen harrastustoiminta ja ammattiurheilu kuitenkin jäävät lain ulkopuolelle. (Työturvallisuuskeskus 2002). Edellä mainitun työturvallisuuskeskuksen internet lähteen kanta on siis lähempänä Paimenen kuin Vartian näkemystä siinä, että vanhassa laissa työn henkisen kuormittavuuden huomioonottaminen on ollut vähäisempää kuin perinteisien kone- ja laiteturvallisuuden sekä tapaturmien ja ammattitautien huomioiminen. 3 MONIKULTTUURINEN PERHEKESKUS VILLA FAMILIARIS Tuotin perehdytyskansion Helsingin Diakonissalaitoksen ylläpitämää Villa Familiariksen monikulttuurista päiväkotia varten. Helsingin Diakonissalaitos on vuonna 1867 everstinna Aurora Karamzinin aloitteesta ja taloudellisella tuella perustettu säätiö. Saksalaisen mallin mukaan tässä Suomen ensimmäisessä Diakonissalaitoksessa hoidettiin sairaita ja koulutettiin diakonissoja, autettiin köyhiä ja huolehdittiin kodittomista lapsista. Säätiön tarkoituksena on ylläpitää Diakonissalaitosta ja harjoittaa kristillistä palvelutoimintaa kouluttamalla diakoniatyöntekijöitä, järjestämällä sosiaalialan ja terveydenhuollon koulutusta, tarjoamalla terveydenhuollon ja

19 19 sosiaalialan palveluja, edistämällä yleistä sosiaalista vastuuta, sekä harjoittamalla ja tukemalla tieteellistä tutkimusta. Helsingin Diakonissalaitos on vanhin Suomen viidestä, itsenäisestä diakonialaitoksesta. Muut diakonialaitokset toimivat Lahdessa, Pieksämäellä, Porissa ja Oulussa. Villa Familiaris on Helsingissä toimiva monikulttuurinen perhekeskus. Se on osa Helsingin Diakonissalaitoksen lapsi- ja perhetyötä, joka tarjoaa lastensuojelun avo- ja laitospalveluja sekä monikulttuurisen päivähoidon sekä perhetyön palveluja. Villa Familiariksen tavoitteena on edistää suvaitsevaisuutta, tasa-arvoa ja eri kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Työ on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumatonta. Villa Familiariksen toimintamuotoja ovat Vuosaaren kartanossa toimiva monikulttuurinen päiväkoti sekä kartanon pihapiirissä sijaitsevassa Pehtorilan perhekeskuksessa toimiva avoin päiväkoti. Avoimessa päiväkodissa järjestetään monimuotoista ryhmätoimintaa sekä yksilöllistä neuvontaa ja ohjausta suomalaisille ja maahanmuuttajille, lapsille ja aikuisille. Keskeisellä sijalla on vanhemmuuden tukeminen. Pehtorilasta käsin tehdään myös suomalaisille ja maahanmuuttajille suunnattua perhetyötä sekä maahanmuuttajille suunnattua miestyötä. Päiväkodissa on kaksi kokopäiväistä lapsiryhmää, joissa päivähoitoa, varhaiskasvatusta ja esiopetusta annetaan 42:lle 1-6-vuotiaalle lapselle. Päiväkodin henkilökuntaan kuuluu johtajan lisäksi kaksi pedagogia, neljä lastenhoitajaa, yksi siviilipalvelusmies, emäntä ja siistijä. Lisäksi tehdään yhteistyötä mm. Pehtorilan perhetyöntekijöiden ja kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa. Villa Familiariksen päiväkodin monikulttuurisuus ei näy ainoastaan siinä, että noin puolet lapsista on maahanmuuttajia, vaan myös työyhteisöstä noin puolet on maahanmuuttajia. Päiväkodin toiminnassa painottuu yhteisö- ja luontokasvatus.

20 20 4 PEREHDYTYSKANSION TUOTTAMISEN PROSESSI 4.1 Kansion tuottamisen lähtökohdat Perehdytyskansio sai alkunsa helmikuussa Olin silloin Työ, työyhteisöt ja johtajuus jakson käytännön harjoittelujaksolla Villa Familiariksessa. Yksi harjoittelun tavoitteista oli toteuttaa pienimuotoinen työyhteisön kehittämishanke. Harjoitteluohjaajanani oli monikulttuurisen lapsi- ja perhetyön johtaja Mirja Varis. Kun kerroin hänelle kehittämishanketehtävästä, hän toi esille Villa Familiariksen työyhteisön pitkäaikaisen toiveen saada käyttöönsä perehdytyskansio, johon koottaisiin tarpeellista tietoa työskentelyn tueksi. Itselläni ei ollut vielä tässä vaiheessa opinnäytetyöaihetta ja olin etsinyt opinnäytetyöni aiheeksi jotakin konkreettista ja käytännönläheistä. Perehdytyskansio näytti soveltuvan hienosti sekä kehittämishankkeeksi että opinnäytetyöksi ja olisi hyvin työelämälähtöinen. Minulla ei vielä tässä vaiheessa ollut opinnäytetyön ohjaajaa, joten kysyin harjoittelua ohjaavan opettajani mielipidettä asiaan. Hän oli yhtä mieltä kanssani perehdytyskansion soveltuvuudesta opinnäytetyön aiheeksi. Alussa ajatuksena oli tuottaa kaksi kansiota. Ajatuksena oli, että vaikka päiväkodin ja Pehtorilan työkäytännöt ja perehdytystarpeet ovat monelta osin yhteneväisiä, ne eroavat kuitenkin toisistaan niin paljon, että kumpikin tarvitsee oman perehdytyskansion. Lisäksi Varis toi esiin ajatuksen kansiosta esittelyn tukena tilanteissa, joissa Villa Familiarikseen tulee vierailijoita tutustumaan paikkaan ja sen toimintaan. Tätä varten ajateltiin jossain vaiheessa tuottaa kokonaan oma, ns. esittelykansio. Varis toi esille myös sen, että kansion tulee myös ulkoasultaan houkutella lukemaan. Toinen erityisesti työyhteisön äidinkielellisesti moninaisesta taustasta johtuva näkökulma oli, että tekstin kielelliseen ymmärrettävyyteen piti kiinnittää erityistä huomiota. Variksen rooli kansion tuottamisessa, varsinkin alkuvaiheessa, on ollut merkittävä. Hän välitti minulle työyhteisön näkemyksiä sekä auttoi minua hahmottamaan, mistä kansion tuottamisessa oikeastaan on kysymys. Minä en ollut suuremmin tutustunut perehdytyskansioihin aiemmissa työpaikoissani, eikä minulla ollut tietoa, mitä tällaiset kansiot yleensä sisältävät tai miten niiden sisältö

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Finanssipalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija valmistautuu ja hoitaa finanssipalvelun työtehtäviä. Hän seuraa työnsä tuloksellisuutta ja

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille Nolla tapaturmaa -foorumi julkaisee turvallisuusaiheisia materiaalipaketteja foorumin jäsentyöpaikkojen käyttöön. Ne sisältävät yksityiskohtaisen ohjeistuksen, ohjeet ryhmätöiden ja koulutuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1. Johdanto. 2. Vastuu työsuojelusta ja työturvallisuudesta. 3. Työntekijän ilmoittamis- ja huomauttamisvelvoite

Sisällysluettelo. 1. Johdanto. 2. Vastuu työsuojelusta ja työturvallisuudesta. 3. Työntekijän ilmoittamis- ja huomauttamisvelvoite Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Vastuu työsuojelusta ja työturvallisuudesta 3. Työntekijän ilmoittamis- ja huomauttamisvelvoite 4. Työsuojelu ja työturvallisuus työpaikalla yleisesti 5. Työsuojelu ja työturvallisuus

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

2016 Perehdyttäminen

2016 Perehdyttäminen 2016 Perehdyttäminen PEREHDYTTÄMISOHJELMA Perehdytettävä: Vastuuhenkilö: TYÖHÖNOTON VALMISTELU Tehtävien läpikäyminen ja suunnittelu Työpaikkailmoituksen laatiminen Alkutietojen antaminen Työhönottohaastattelujen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Kahvilapalvelut 15 osp. Ammattitaitovaatimukset. Opiskelija

Kahvilapalvelut 15 osp. Ammattitaitovaatimukset. Opiskelija Kahvilapalvelut 15 osp Ammattitaitovaatimukset kunnostaa asiakas- ja työtiloja tuotteita ja huolehtii niiden laadusta käyttää ja puhdistaa kahvilan suosittelee, myy ja tarjoilee kahvilan ruoka- ja juomatuotteita

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Ylläpitosiivous 25 osp

Ylläpitosiivous 25 osp Ylläpitosiivous 25 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden mukaan.

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet:

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ohjelmiston, toteuttaa ohjelmiston valittua testausympäristöä käyttäen sekä laatia

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN HARJOITTELUPOLKU

AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN HARJOITTELUPOLKU Vantaan kaupunki Perhepalvelut Vantaan Praksis Lasten suojelun Praksis Heidi Tondi Laura Kivistö 14.01.2010 AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN HARJOITTELUPOLKU 1. YHTEYDENOTTO Opiskelija / oppilaitos ottaa

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot