PEREHDYTYSKANSION TUOTTAMINEN PERHEKESKUS VILLA FAMILIARIKSEN PÄIVÄKOTIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PEREHDYTYSKANSION TUOTTAMINEN PERHEKESKUS VILLA FAMILIARIKSEN PÄIVÄKOTIIN"

Transkriptio

1 PEREHDYTYSKANSION TUOTTAMINEN PERHEKESKUS VILLA FAMILIARIKSEN PÄIVÄKOTIIN Arttu Liikala Opinnäytetyö, syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 2 TIIVISTELMÄ Liikala, Arttu. Perehdytyskansion tuottaminen perhekeskus Villa Familiariksen päiväkotiin, Helsinki 2002, 37 s. 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Tämän produktion tavoitteena oli tuottaa perehdytyskansio Helsingin Diakonissalaitoksen monikulttuurisen perhekeskus Villa Familiariksen päiväkodin työntekijöille. Produktio sai alkunsa Villa Familiariksen työyhteisön toiveesta. Perehdytyskansio on tuotettu tiiviissä yhteistyössä Villa Familiariksen työyhteisön kanssa. Ajoittain yhteistyötä tehtiin myös muun Helsingin Diakonissalaitoksen henkilöstön kanssa. Perehdyttämiseen liittyvää kirjallisuutta ja tutkimuksia sekä internetistä löytyvää tietoa on käytetty apuna tarvittaessa. Perehdytyskansion sisältö on jaettu aihealueittain seuraavien otsikoiden alle: johdanto, organisaatio, palvelut ja henkilökunta, perhekeskus Villa Familiariksen asiakkaat, toiminta-ajatus, eettiset periaatteet ja arvot, työkäytännöt, työturvallisuus, työsuojelu, työntekijän oikeudet ja velvollisuudet, yhteystiedot ja liitteet. Liitteinä on perehdytyskansiossa käsiteltäviä asioita tarkentavaa lisätietoa. Perehdytyskansion lisäksi produktioon kuuluu kirjallinen raportti. Raportissa määritellään perehdyttämisen käsite, tarkastellaan kahta päiväkotien perehdyttämisestä tehtyä tutkimusta sekä perehdyttämistä koskevaa lainsäädäntöä. Raportissa kuvataan myös Villa Familiarista työympäristönä sekä perehdytyskansion tuottamisen prosessi. Lopuksi raportissa perustellaan tehtyjä valintoja, arvioidaan prosessin työtapoja ja onnistumista sekä esitellään ideoita työpaikkojen perehdyttämiskäytäntöjen kehittämiseksi. Asiasanat: perehdyttäminen; produktio; päiväkodit

3 3 ABSTRACT Liikala, Arttu. The making of a work manual for the multicultural day-care centre of Villa Familiaris. Helsinki 2002, 37 pages, 3 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Church community work oriented degree programme in social welfare, health and education; Bachelor of Social Sciences. The aim of this production was to create a work manual for the workers at the multicultural children s day-care centre of Villa Familiaris, Helsinki Deaconess Institute s multicultural family center. The work manual aims to help in the initiation (work guidance) of new workers, unifying work practices and presenting Villa Familiaris to visitors. This production was begun from the wish of the Villa Familiaris work community. The work manual was produced in close co-operation with the Villa Familiaris work community and some co-operation with other personnel from the Helsinki Deaconess Institute. In creating the manual, literature, research and internet sites concerning initiation practices were used when needed. The content of the work manual is organized under the following titles: introduction, the organisation, services and personnel, clients of Villa Familiaris, activities and routines, ethic principles and values, work practices, work safety, occupational health and safety, the rights and responsibilities of the worker, contact information and appendices. The appendices provide more detailed information on the issues discussed in the work manual. In addition to the work manual, the production includes a written report. The report defines the concept of initiation, surveys two studies of initiation in day-care centres and Finnish legislation concerning initiation. The report also describes the work environment of Villa Familiaris and the process of creating the work manual. In addition, the report gives arguments for the choices made and evaluates the working methods and success of the process. Finally the report presents ideas about how to improve initiation in work places in general. Keywords: initiation; work guidance; production; day-care centre; kindergarten

4 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO PEREHDYTTÄMINEN Perehdyttämisen sisältö Perehdyttäminen päiväkodissa Päiväkodissa perehdyttämisen ominaispiirteitä Tutkimuksia perehdyttämisestä Perehdyttämistä koskeva lainsäädäntö MONIKULTTUURINEN PERHEKESKUS VILLA FAMILIARIS PEREHDYTYSKANSION TUOTTAMISEN PROSESSI Kansion tuottamisen lähtökohdat Perehdytyskansio kehittämishankkeena Kehittämishankkeesta opinnäytetyöksi VILLA FAMILIARIKSEN PEREHDYTYSKANSIO Perehdytyskansion roolit Perehdytyskansio ja työyhteisön monikulttuurisuus Perehdytyskansion sisältö ja rakenne POHDINTA Prosessin arviointi Kehittämisideat LÄHTEET...37 LIITTEET Liite 1 Perehdytyskansion aihekysely...39 Liite 2 Palautetta ohjaavat kysymykset...40 Liite 3 Perehdytyskansiosta saatu palaute...41

5 5 1 JOHDANTO Opinnäytetyöni tavoitteena oli tuottaa produktiona perehdytyskansio Helsingin Diakonissalaitoksen (HDL) monikulttuurisen perhekeskuksen Villa Familiariksen päiväkotiin. Perehdytyskansio palvelee päiväkodin uusien työntekijöitten perehdyttämistä, työpaikan työkäytäntöjen yhtenäistämistä ja työpaikkavierailijoille suunnattua työpaikan esittelyä. Luvussa kaksi kerron kirjallisuuden valossa siitä, mitä perehdyttäminen on. Lisäksi käyn kahden päiväkotimaailmassa tehdyn tutkimuksen pohjalta läpi sitä, minkälaisia kokemuksia perehdyttämisestä löytyy tämän päivän suomalaisissa päiväkodeissa. Lopuksi käyn läpi perehdyttämistä koskevaa lainsäädäntöä. Luvussa kolme kerron monikulttuurisesta päiväkodista, johon kansion tuotin. Aloitan sen kertomalla Helsingin Diakonissalaitoksesta, sen synnystä ja eri toimintamuodoista. Kerron, miten Villa Familiariksen toiminta nivoutuu Helsingin Diakonissalaitoksen toimintaan sekä kuvaan Villa Familiariksen kautta tuotettuja palveluita, joihin myös monikulttuurisen päiväkodin palvelut kuuluvat. Luvussa neljä kerron perehdytyskansion tuottamisen prosessista. Prosessi kesti perehdytyskansion osalta helmikuusta lokakuuhun Perehdytyskansion ympärille rakentuvan opinnäytetyön raportoinnin osalta prosessi jatkui marraskuuhun Prosessin pituudesta johtuen kaikkia sen vaiheita ei voi yksityiskohtaisesti kirjoittaa ylös. Olen kuitenkin pyrkinyt kertomaan prosessista mahdollisimman kattavasti. Tavoitteenani on ollut, että lukijalle muodostuisi totuudenmukainen kuva siitä, miten perehdytyskansio syntyi, kehittyi ja sai lopullisen muotonsa. Raportissa mukana olevat liitteet liittyvät kansion tuottamisen prosessiin. Luvussa viisi kerron valmiin Villa Familiariksen monikulttuuriseen päiväkotiin tehdyn perehdytyskansion erityispiirteistä. Käyn läpi kansiolle määriteltyjä rooleja, työyhteisön monikulttuurisuuden vaikutusta kansioon sekä millaisen rakenteen alle sisältö on koottu.

6 6 Luvussa kuusi pohdin prosessia, jonka kautta perehdytyskansio syntyi. Prosessi oli melko pitkä ja työotteeni ajoittain haparoiva. Olen pyrkinyt kertomaan tapahtumista avoimesti ja rehellisesti. Toiveenani on, että lukija voisi oppia siinä kerrotuista onnistumisista ja epäonnistumisista ja sitä kautta hioa omaa työskentelyään paremmaksi. Lopuksi tuon esiin perehdyttämiseen liittyviä kehittämisideoita. 2 PEREHDYTTÄMINEN 2.1 Perehdyttämisen sisältö Työyhteisöön ja työhön perehdyttämisen tavoite on, että perehdytettävä uusi tulokas tai muutoksiin perehdytettävä pystyy mahdollisimman nopeasti työskentelemään itsenäisesti. Kaikkien osapuolten kannalta on siis tärkeätä, että perehdyttäminen on laadukasta ja tehokasta. Perehdyttämisen avulla pyritään asioihin ja ihmisiin tutustumisen lisäksi luomaan myönteistä asennoitumista työyhteisöä ja työtä kohtaan sekä sitouttamaan perehdytettävä työyhteisöön. Perehdyttäminen luo perustan työn tekemiselle ja hyvälle yhteistyölle. (Kangas 2000, 3-5.) Lepistön mukaan (2000, 64) perehdyttämisen tavoitteena on aikaansaada kattava sisäinen malli työstä. Sisäisellä mallilla tarkoitetaan ihmisen ulkoisesta ympäristöstä tuottamaa sisäistä vastinetta. Se sisältää käsityksiä eri asioiden keskinäisistä suhteista ja niiden kehityksestä, ennusteita, toimintatapoja jne. Sisäiset mallit ohjaavat ihmisen kaikkea toimintaa. Tiedon ja oppimisen lisäksi sisäisiin malleihin vaikuttavat tunteet ja arvot. Sisäisen mallin kehittyminen vaatii työpaikoilla mm. riittävän perusteellista ja yksityiskohtaista opastusta työhön sekä perehdyttämistä työpaikan sosiaaliseen ja fyysiseen työympäristöön. Åberg (2000, ; 1993, ) tarkastelee perehdyttämistä viestinnän näkökulmasta. Hän liittää perehdyttämisen osaksi henkilöstöhallinnon ja sisäisen koulutuksen työsarkaa. Tavoitteena on kiinnittää henkilö työyhteisöönsä. Åberg jakaa

7 7 perehdyttämisen koko työyhteisöön perehdyttämiseen ja työhön perehdyttämiseen. Åbergin mukaan työyhteisöön perehdyttämisessä on kyse työyhteisön yleisten pelisääntöjen kuten virallisten normien, vallitsevien sopimusten, työsääntöjen ja yleisten toimintaperiaatteiden, viestimisestä henkilöstölle. Työhön perehdyttäminen on yksityiskohtaisempaa kuin työyhteisöön perehdyttäminen eikä kohdistu vain uusiin tulokkaisiin. Työhön perehdyttäminen on vanhojen työtekijöiden kohdalla tarpeen mm. silloin, kun työmenetelmät tai työt muuttuvat. Muun muassa Lepistö (2000, 70), Tapiainen (1998, 5) ja Vartia (1992, 8) puhuvat Åbergin mainitsemasta työhön perehdyttämisestä termillä työnopastus. Työnopastus on siis osa perehdyttämistä. Sen tulisi olla suunnitelmallista toimintaa, jonka tavoitteena on antaa opastettavalle työtehtävien hoitamisessa tarvittavat tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset valmiudet. Niiden tulee sulautua yhteen ja muodostaa opastettavalle työstä sisäinen malli, jonka pohjalta syntyy taitava ja turvallinen työsuoritus. (Lepistö 1988, 11.) Åberg (2000, 207) mainitsee työnopastuksen toteuttajina ja keinoina muun muassa seuraavat: Työnopastaja, kouluttaja, lähin esimies sekä uusiin tehtäviin liittyvä kirjallinen ja muu tukiaineisto. Kankaan mukaan (2000, 7) on hyvä muistaa, että jokainen ammattitaitoinen ihminen ei ilman muuta ole hyvä perehdyttäjä ja opastaja. Siksi on tarpeen selvittää perehdyttävien avainhenkilöiden kehittämistarpeet ja tarvittaessa järjestää heille koulutusta. Helsingin yliopiston viestinnän laitoksella on tehty kaksi pro gradu tutkielmaa perehdyttämisviestinnästä. Putkonen jakoi (Paimen 2002, 58-59) vuonna 1993 perehdyttämisviestinnän avoimeen ja ohjailevaan perehdyttämiseen: Avoimessa perehdyttämisessä tulokas on aktiivinen tiedon hankkija. Ilmapiiri on neuvotteleva ja vuorovaikutusta tapahtuu useaan suuntaan, jolloin suhteiden luominen on mahdollista. Avoimessa perehdyttämisessä hierarkkisuus on minimoitu. Ohjailevassa perehdyttämisessä ilmapiiri on autoritäärisempi ja viestintä on yksisuuntaisempaa organisaatiosta tulokkaalle suunnattua nopeaa tiedonvälitystä. Perehdyttämisessä vallitsee tällöin lähinnä opettaja oppilas suhde. Kyllösen vuonna 1999 valmistuneen (Paimen 2002, 59) pro gradu tutkielman mukaan avointa, tulokkaan aktiiviseen tiedonhankintaan perustuvaa perehdyttämistä pidetään parempana, koska tulokkaalla on silloin mahdollisuus itse vaikuttaa perehdyttämisen

8 8 sisältöön ja se vastaa hänen tarpeisiinsa. Ohjaileva perehdyttäminen on käyttökelpoinen tapa silloin, kun työn odotetut tulokset ovat hyvin standardoituja. Kyllönen päätyy suosittelemaan tulokaslähtöistä perehdyttämisviestintää, jolloin tulokkaan tarpeisiin vastaava perehdyttämisviestintä helpottaa sopeutumista enemmän kuin ennalta suunniteltu perehdyttämisohjelma. Tämä ei kuitenkaan tee organisaation perehdyttämissuunnitelmaa tarpeettomaksi, vaan se toimii perusrunkona, josta voidaan yhdessä tulokkaan kanssa poimia ne asiat, joita tulokas tarvitsee. Näin perehdyttämisestä tulee mielekäs vuorovaikutustilanne, jossa molempien osapuolten tiedot ja taidot pääsevät esille. Myös Vartian (1992, 6) mukaan työhön perehdyttäminen on osa henkilöstökoulutukseen kuuluvaa työpaikkakoulutusta. Vartia (1992, 10) jakaa perehdyttämisen viralliseen ja epäviralliseen perehdyttämiseen. Virallista perehdyttämistä ovat perehdyttämisohjelmien ja ohjeistojen mukainen työhön ja organisaatioon ja sen tehtäviin, työyhteisöön, työsuojeluun, työehtoihin jne. perehdyttäminen. Epävirallista perehdyttämistä voi olla esimerkiksi tulokkaan sopeuttaminen työyhteisön kirjoittamattomiin normeihin ja sääntöihin; miten työyhteisössä käyttäydytään, mitä saa tehdä ja mitä ei. Perehdyttämisen käsitteellä ei ole yhtä ainoaa tarkasti rajattua, yhteisesti sovittua, sisältöä. Eri määritelmien sisällöt ovat kuitenkin pitkälti samansuuntaisia. Edellisissä kappaleissa mainittujen lisäksi perehdyttämisen on ymmärretty tarkoittavan myös muun muassa: - kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla tulokas oppii tuntemaan työpaikkansa, sen tavat, ihmiset ja työnsä sekä siihen liittyvät odotukset (Perehdyttämisen tarkistuslista 2000, 8). - kaikkea opetusta, joka ajoittuu työhön tulon ja itsenäisen työskentelyn alkamisen väliin (Koistisen määritelmä; Vartia 1992, 8). - perustietojen antamista henkilöstölle työorganisaatiosta ja sen tavoitteista sekä työympäristöstä (työsuojelusanasto, Vartia 1992, 8). - niitä toimenpiteitä, joilla uusi jäsen tai organisaatiossa työpaikasta toiseen siirtyvä henkilö voi sopeutua uuteen työhönsä, organisaatioon ja muuhun henkilöstöön (Heinonen & Juuti 1998, 77). - tulokkaan neuvomisesta talon tavoille ja toimintaan (Tapiainen 1998, 5).

9 9 Kalimo & Lindströmin mukaan (Vartia 1992, 9) hyvä työhön perehdyttäminen on yksi psyykkisen työsuojelun ja työntekijän henkisen hyvinvoinnin turvaamisen keino. Hyvä perehdyttäminen on aina sekä perehdytettävän että koko työyhteisön etu (Vartia 1992, 8). Hyvä perehdyttäminen on suunnitelmallista. Suunnitelmallisuus luo toimintaan johdonmukaisuutta ja tehostaa sitä. Hyvin hoidettu perehdyttäminen vie aikaa, mutta siihen käytetty aika tulee monin verroin takaisin. Toisaalta aikaa ei aina tarvita paljon, vaan ajankäyttö riippuu siitä, miten varattu aika käytetään. Esim. puolen tunnin työnopastus ilman ulkoisia häiriötekijöitä on yleensä huomattavasti tehokkaampi kuin muutaman tunnin kestävä sekava opastus keskellä asiakasruuhkaa. Hyvä laatu ei yleensäkään maksa paljon, huono laatu virheineen maksaa aina. Huonosti hoidetun perehdyttämisen seurauksena syntyneiden virheiden korjaus, hävikki, tapaturmat ja onnettomuudet, poissaolot ja vaihtuminen tulevat kalliiksi. Perehdyttäminen vaikuttaa myös yrityskuvaan eli siihen kuvaan, joka ihmisillä on yrityksestä. Se taas vaikuttaa mm. siihen, miten halukkaita ihmiset ovat hakeutumaan kyseiseen yritykseen töihin. (Kangas 2000, 5-8.) 2.2 Perehdyttäminen päiväkodissa Perehdyttämistä on tutkittu viime aikoina melko laajasti. Vuonna 1992 Maarit Vartia tutki työhön perehdyttämistä sosiaalitoimessa ja terveydenhuollossa. Viestinnän näkökulmasta perehdyttämistä ovat tutkineet Seija Putkonen vuonna 1993 ja Merja Kyllönen vuonna Viimeisimpänä aihetta on tutkinut Erja-Liisa Paimen vuonna Seuraavassa alaluvussa käyn läpi sitä, mikä on ominaista perehdyttämiselle päiväkodissa. Sitä seuraavassa alaluvussa käyn läpi lähinnä Vartian (1992) ja Paimenen (2002) tutkimusten valossa sitä, miten perehdyttäminen on toteutettu päiväkodeissa ja millaisia kokemuksia perehdyttämisestä on sekä perehdyttäjillä, että perehdytettävillä.

10 Päiväkodissa perehdyttämisen ominaispiirteitä Päiväkotiolosuhteissa käytetyin ja tunnetuin perehdyttämistapa lienee työssä oppiminen silloin, kun se ymmärretään tekemällä oppimiseksi. Päiväkotiyhteisössä työn luonne on lähes poikkeuksetta ryhmätyötä, joka asettaa perehdyttämiselle erityisiä haasteita. (Paimen 2002, 63.) Keskinen käsittelee (Paimen 2002, 63) uuden työyhteisön, vasta toimintansa aloittaneen päiväkodin, problematiikkaa ja toteaa, että työntekijöiden ei voida olettaakaan toimivan tehokkaasti yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi siitä syystä, että yksilöistä ei vielä ole muodostunut ryhmää. Ryhmän muodostuminen vie aikaa, koska tutustumisvaiheen jälkeen on luotava yhteiset arvot, normit, säännöt ja tavoitteet. Vastaavanlainen on tilanne niissä päiväkodeissa, joissa on ollut henkilövaihdoksia. Yhdenkin ryhmän jäsenen vaihtuminen tekee ryhmästä aina uuden. Päiväkotityön hektisen luonteen takia työntekijöiden ja myös esimiehen voi olla vaikea hyväksyä ja sietää sitä, että ryhmän muotoutuminen toimivaksi vie aikaa. Jokainen ryhmän jäsen on kuitenkin vastuussa ryhmän muotoutumisesta, eikä kukaan voi jättäytyä tämän prosessin ulkopuolelle. Jokainen yksilönä vaikuttaa ryhmän toimivuuteen ja ilmapiiriin, joko poissaolevuudellaan tai innostavuudellaan. Villa Familiariksen päiväkodin työyhteisö ja asiakaskunta on lisäksi monikulttuurinen. Sekä asiakaskunnasta että työntekijöistä noin puolet on kotoisin Suomen ulkopuolelta. Uskoisin monikulttuurisuuden tuovan vielä lisää haasteita yhteisten arvojen, normien, sääntöjen ja tavoitteiden luomiseksi. Työnopastuksen kannalta päiväkotiympäristö moninaisine tehtävineen on erittäin hyvä toimintakenttä. Työturvallisuuden ja taloudellisuuden näkökulmasta siivous ja ruokahuolto ovat alueita, joissa erityisesti tarvitaan tehtäväkohtaista työnopastusta. Päiväkotien toimiessa vaihtuvien sijaisten ja määräaikaisten työsuhteiden paineessa tilannetta helpottaisi, jos talossa olisi henkilö tai henkilöitä, jotka olisivat perehtyneet tiettyihin työtehtäviin ja heillä olisi käytössään myös asianmukaiset, kirjalliset työnopastusohjeet. Näin opastus voitaisiin toteuttaa myös kiireisessä tilanteessa ja uusi työntekijä saataisiin mahdollisimman pian mukaan työvoimavahvuuteen. (Paimen 2002, 68.)

11 Tutkimuksia perehdyttämisestä Tässä luvussa keskityn vertailemaan keskenään Vartian (1992) ja Paimenen (2002) tutkimusten tuloksia. Lisäksi lopussa tarkastelen hieman Vartian tutkimuksesta esiinnousseita teemoja myös muun aiheeseen liittyvän kirjallisuuden valossa. Vartian (1992, 7, 21-23) tutkimuksessa perehdyttämistä tarkasteltiin laajasti sekä työhön että työyhteisöön ja organisaatioon opastuksena ja tutustuttamisena. Tutkimuksessa selvitettiin näiden eri osa-alueiden osuutta saadussa perehdyttämisessä. Tutkimuksessa selvitettiin työn, työyksikön ja organisaation tuntemista ja koettua hallintaa sekä tunteen yhteyksiä saatuun perehdyttämiseen. Tärkeä tutkimuksen kohde oli myös saadun perehdyttämisen yhteydet tulokkaan viihtymiseen ja hyvinvointiin työssä. Tutkimus suoritettiin kyselynä keskisuomalaisen kaupungin sosiaalitoimen ja terveydenhuollon uusille työntekijöille, tulokkaille. Tilastolliseen analyysiin palautui 230:stä kohderyhmänä olleesta tulokkaasta 134 henkilön vastaukset. Vastaajista 64 työskenteli päiväkodissa. Tässä keskityn käsittelemään tutkimusta päiväkodin näkökulmasta käsin. Paimen (2002) tutki pro gradu -tutkimuksessaan päiväkotien sisäistä perehdyttämistoimintaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli pyrkiä selvittämään, miten päiväkodin johtajat ja viimeksi työyhteisöön tulleet työntekijät kokevat tämänhetkisen tilanteen työhön perehdyttämisessä. Tutkimuksen avulla haluttiin myös saada selville, mitä asioita johtajat ja työntekijät pitävät tärkeinä perehdyttämisessä ja millaisia ovat heidän omat kokemuksensa perehdyttämisestä. Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2001 Helsingin kaupungin koillisen sosiaalikeskuksen päiväkodeista, joita oli 62. Tutkimusaineiston keruumenetelmänä käytettiin avoimen esseen kirjoittamista. Vastausprosentiksi muodostui johtajien osalta 71 prosenttia ja työntekijöiden osalta 66 prosenttia. Paimenen tutkimuksen mukaan päiväkodin johtajat kokivat ylivoimaisesti tärkeimmäksi arkikäytäntöjen sujuvuudesta huolehtimisen erityisesti niiltä osin, kuin se koski jokapäiväisistä toimintatavoista ja ajoista, säännöistä ja yleisistä periaatteista kertomisen. Myös päiväkodin työntekijät näyttävät pitävän toimintatavoista ja

12 12 säännöistä kertomista tärkeänä. (Paimen 2002, ) Vartian tutkimuksen mukaan perehdyttämisen osa-alueista erityisen tärkeitä ovat työyhteisö, työtoverit ja esimiehet. Myös mm. omat työtehtävät, työn tavoitteet ja vastuualueet, sekä työyhteisön tehtävät, tavoitteet sekä toimintatavat mainitaan. Tärkeää on kertoa paitsi se, miten joku asia tehdään, myös se, miksi se tehdään juuri niin. (Vartia 1992, 75.) Sekä johtajat, että työntekijät pitivät työntekijän omaa aktiivisuutta tärkeänä. Molemmat näkivät perehdyttämisen merkityksen tärkeänä yhteishengen luomisessa, sopeutumisessa, jaksamisessa ja sitoutumisessa. (Paimen 2002, ) Myös Vartian tutkimuksessa oma aktiivisuus nousi keskeiseksi perehdyttämismuodoksi. 90 % päiväkodin tulokkaista kyseli itse asioita. Hyvällä perehdyttämisellä voidaan vaikuttaa myös työntekijän viihtymiseen ja hyvinvointiin työssä. Perehdyttämisen osa-alueista koettu stressi oli erityisesti yhteydessä siihen, miten hyvin tulokas oli tutustutettu työyhteisöön. Työtä koskevista asioista tärkeitä stressin kannalta olivat perehdyttäminen omaa työtä koskeviin lakeihin ja määräyksiin sekä työn- ja vastuunjakoon työyksikössä. (Vartia 1992, 43, ) Toimintaa ohjaavien arvojen ja ammatillisuuden esille tuominen jäi johtajien kirjoitelmissa hyvin vähäiseksi. Monet työntekijät kuitenkin kaipasivat toimintaa ohjaavista arvoista ja ammatillisuudesta keskustelemista. (Paimen 2002, ) Vartian tutkimuksessa arvojen merkitys ei noussut selvästi esille, eikä sitä tutkimuksessa erikseen käsitelty. Kuitenkin mm. johtopäätöksissä esitetty toteamus, että on tärkeää kertoa paitsi se, miten joku asia tehdään, myös se, miksi se tehdään juuri niin (Vartia 1992, 75), sisältää nähdäkseni sekä arvoista että ammatillisuudesta keskustelemisen. Vartian tutkimuksessa kysyttiin myös perehdyttämistarpeita jatkossa. Erään tulokkaan toive, että perehdytyksessä saataisiin lisätietoa siitä, mikä on tavoite ja mitä keinoja käytetään, jotta se saavutetaan (Vartia 1992, 60), ainakin mahdollistaa myös arvoista ja ammatillisuudesta keskustelemisen. Suurin osa johtajista näkee selkeästi oman vastuunsa perehdyttämisessä ja lähes kaikki johtajat myös delegoivat perehdyttämisen eteenpäin. Vastauksista ei voi päätellä, kuinka suunnitelmallista ja systemaattista perehdyttämisen delegointi on. Perehdyttämismateriaalin käyttö on hyvin hajanaista. Vain muutamalla johtajalla on ajan tasalla olevat perehdyttämiskansiot ja nämä johtajat suosivat myös

13 13 henkilökohtaisen perehdyttäjän käyttöä. Suurin osa johtajista käyttää satunnaisesti erilaista materiaalia. Työntekijät kaipasivat kirjallista materiaalia perehtymisen tueksi, ja heidän toiveenaan oli henkilökohtaisen perehdyttäjän saaminen sekä perehdyttämisen vuorovaikutteisuus. (Paimen 2002, ) Vartian tutkimuksessa päiväkodissa perehdyttämisen työtehtäviin hoitivat useimmin työtoverit yleensä (63 %) ja lähin esimies (52 %). Nimetty työtoveri hoiti työtehtäviin perehdyttämisen kolmanneksen (33 %) kohdalla. Yleensä tulokasta ovat ilmeisesti perehdyttäneet useammat henkilöt, mikä näkyy siinä, että kokonaissummaksi tulee yli 100 %. Vartian tutkimuksessa suosittuja perehdytysmuotoja olivat tulokkaan itsensä asioista kyseleminen (90 %), keskustelu (65 %) ja henkilökohtainen opastus (63 %). Päiväkotien tulokkaista joka toisen (49 %) kohdalla perehdyttämisessä käytettiin kirjallista materiaalia. (Vartia 1992, ) Johtajat kokivat ajan puutteen kipeimmäksi ongelmaksi ja esteeksi kunnollisen perehdyttämisen toteutumisessa. Myös työntekijät pitivät tärkeänä ajan antamista sekä uusien asioiden jaottelua pienempiin kokonaisuuksiin perehtymisvaiheessa. (Paimen 2002, ) Vartian tutkimuksessa niistä päiväkodin työntekijöistä, jotka kokivat omassa perehdyttämisessään puutteita, 63 % totesi, että heidän esimiehellään ei ole ollut aikaa ja 38 % että työtovereilla on ollut liian kiire omissa töissään. (Vartia 1992, 47.) Kaikissa niissä johtajien kirjoituksissa, joissa kerrottiin heidän itse saamastaan perehdyttämisestä, kokemukset olivat negatiivisia: joko perehdyttämistä ei ollut lainkaan tai se oli erittäin huonosti järjestetty. Monet johtajista tunsivat tarvitsevansa sekä lisäkoulutusta että lisämateriaalia perehdyttämiseen. Myös työntekijöiden kokemuksissa selkeästi negatiivisia kokemuksia oli enemmän kuin selkeästi positiivisia. (Paimen 2002, ) Vartian tutkimuksessa päiväkodin tulokkaista 16 % koki saamansa perehdytyksen huonoksi, 40 % kohtalaiseksi ja 44 % hyväksi (Vartia 1992, 44). Työntekijöillä koko henkilökunnan vastuullinen suhtautuminen perehdyttämiseen, tiedon avoin jakaminen ja ystävällisyys olivat niitä tekijöitä, jotka olivat merkittävimmin vaikuttaneet positiivisen kokemuksen muodostumiseen. Tyytyväisyyteen vaikutti hyvän työhaastattelun lisäksi ajan antaminen ja keskusteluhetket, vaikka lyhyetkin, useampana päivänä. Lisäksi nämä työntekijät olivat

14 14 saaneet ajan tasalla olevan perehdyttämiskansion, toimintasuunnitelmia ja esiopetuksen opetussuunnitelman luettavakseen. (Paimen 2002, ) Negatiivinen kokemus oli aiheutunut kiireisestä, jopa välinpitämättömästä ilmapiiristä ja kirjallisen materiaalin puutteesta. Työntekijöistä kukaan ei maininnut kokeneensa työyhteisön valmistautuneen tulokkaan saapumiseen, vaikka muutama työntekijä oli käynyt työyhteisössä ennen työsuhteen aloittamista. Kokonaiskuva ensimmäisistä työviikoista muodostui tämän tutkimuksen valossa sellaiseksi, että työntekijä oli johtajan suorittaman nopean esittelyn ja työsopimuksen kirjoittamisen jälkeen ohjattu omaan ryhmäänsä, jossa lähin työtoveri oli työn lomassa kertonut tärkeimpiä työhön liittyviä toimintatapoja ja sääntöjä. Jotain kirjallista materiaalia oli ollut tarjolla. (Paimen 2002, ) Vartian tutkimuksessa työyhteisön ilmapiiri vaikutti saatuun perehdyttämiseen. Ne, jotka kokivat saamansa perehdyttämisen hyväksi, totesivat työyhteisön ilmapiirin leppoisaksi ja mukavaksi (63 %) tai kannustavaksi, uusia ideoita rakentavaksi (58 %). Minusta oli yllättävää, että 40 % tulokkaista totesi saaneensa hyvän perehdytyksen, vaikka työyhteisön ilmapiiri oli jännittynyt, kiireinen ja stressaava. Sen sijaan työpaikoilla, joissa oli ennakkoluuloinen ja vanhoista kaavoista kiinni pitävä ilmapiiri, vain 6 % koki saaneensa hyvän perehdytyksen. Ne päiväkodin työntekijät, jotka kokivat saamassaan perehdyttämisessä puutteita, totesivat aikaisemmin mainitun ajan puuttumisen lisäksi seuraavia syitä. Perehdyttäminen ei ole ollut riittävän suunnitelmallista (83 %), perehdyttämiselläni ei ole ollut varsinaista vastuuhenkilöä (60 %), työpaikallani ei ole olemassa selkeää perehdyttämissuunnitelmaa ja käytäntöä (60 %), perehdyttämistäni ei ole pidetty tärkeänä (41 %), minun oletettiin jo tietävän kaiken (50 %). (Vartia 1992, ) Vartian tutkimuksessa kävi ilmi, että perehdyttämistä kaivataan myös omaa työyhteisöä laajemmalta, koko organisaatiosta. Erityisesti vakituiset työntekijät tarvitsevat kehyksen, johon sijoittaa oma työ ja työyksikkö tehtävineen. Tämä siitä huolimatta, että työhön ja työhön tultaessa opitaan ensin oma työ ja siihen läheisimmin liittyvät asiat, sitten oma työyksikkö ja vasta sen jälkeen laajennutaan oppimaan ja hallitsemaan koko organisaation tasoisia asioita, tavoitteita ja toimintoja. (Vartia 1992, 67, 75.)

15 15 Organisointi on tapahtuma, jossa ihmiset liittyvät yhteen saavuttaakseen sellaisia päämääriä, joihin he yksinään eivät pystyisi. (Åberg 2000, 55). Konosuke Matsushita sanoo organisaatiosta seuraavasti (Sarala & Sarala 1996): useat pienet aivot ovat parempi vaihtoehto kuin harvat isot aivot, kun organisaatio on saatava toimimaan tehokkaasti. Organisaatiossa erillisten yksilöiden ja ryhmien toiminnan on nivouduttava yhteen ja toimintakokonaisuuden tulee kehittyä yhteisöllisenä toimintana. Tällöin voidaan puhua oppivasta organisaatiosta. (Sarala 1988, 131.) 2000-luvun taitteessa ryhmien ja organisaatioiden ajatellaan oppivan oppimaan ratkaisemalla itse ongelmiaan ja kehittämällä toimintatapojaan inhimillisten oppimisresurssien suunnitelmallisen hyödyntämisen avulla (Järvinen, Koivisto & Poikela 2002, 8). Kun työpaikoilla suunnitellaan perehdyttämistä tai työpaikkakoulutusta, tulisi samalla suunnitella myös, miten oppimista seurataan ja miten se arvioidaan. Seurannan avulla voi varmistaa suunnitelman onnistumisen: saavutettiinko tavoitteet? Konkreettisia seurannan apuvälineitä ovat muun muassa perehdyttämisen tarkistuslistat sekä perehdyttämisen seurantakeskustelut. (Kangas 2000, 8, 16.) Vartian tutkimus (1992, 73) kertoo kuitenkin, että päiväkotien tulokkaiden kohdalla perehdyttämisen tuloksia oli seurattu vain vajaa viidenneksen (18 %) kohdalla. Useimmin seuranta oli tapahtunut keskustelemalla esimiehen kanssa. Ne Paimenen tutkimukseen osallistuneet työntekijät, jotka olivat toimineet perehdyttäjinä omassa työyhteisöissään, olivat tehneet sen oma-aloitteisesti. Toiminnan kannustimena oli ollut lähinnä oma sosiaalinen luonteenlaatu ja myötätunto uutta työntekijää kohtaan. Näistä vastauksista kuvastui halukkuus toimia myöhemminkin perehdyttäjänä ja tarve saada käyttöönsä ajantasainen perehdyttämismateriaali, joka säästäisi aikaa ja toisi tehtävään varmuutta. (Paimen 2002, ) 2.3 Perehdyttämistä koskeva lainsäädäntö Heinosen & Järvisen mukaan (Paimen 2002, 60) voimassa olevan sopimuskäytännön mukaan työnantaja on velvollinen järjestämään tarvittavan perehdyttämiskoulutuksen. Siihen velvoittaa myös lainsäädäntö. Helsingin Diakonissalaitoksessa järjestetään HDL:n säätiötä koskevia yleisiä asioita käsittelevä perehdytystilaisuus kaksi kertaa

16 16 vuodessa. Muilta osin perehdyttäminen on jätetty kunkin työyksikön esimiehen vastuulle. Työturvallisuuslain (27/87) 34 :ssä mainitaan työnantajan velvollisuus perehdyttää työntekijä riittävästi työpaikan olosuhteisiin, työn oikeaan suorittamiseen ja työhön mahdollisesti liittyviin terveysvaaroihin. Työntekijä on perehdytettävä myös uusien koneiden ja laitteiden toimintatapaan ja niistä johtuviin menetelmiin sekä lukuisiin menettelytapoihin, joita aiheutuu koneiden ja laitteiden puhdistuksessa, huollossa ja korjauksessa. Työturvallisuuslain (1132/97) 9 :n mukaan työnantajan on tarkoin otettava huomioon kaikki, mikä työn laatuun, työolosuhteisiin, työntekijän ikään, sukupuoleen, ammattitaitoon sekä hänen muihin edellytyksiinsä katsoen kohtuudella on tarpeellista työntekijän suojelemiseksi joutumasta työssä alttiiksi tapaturmille tai saamasta työn johdosta haittaa terveydelle. Työnantajalla tulee olla turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. (Paimen 2002, 61.) Työturvallisuuslaki (144/93) asettaa 9 ja 35 :ssä velvoitteita myös työntekijälle. Työntekijän on tarkoin noudatettava, mitä hänen velvollisuudekseen säädetään ja käytettävä hänelle tapaturmien ja terveyden haitan estämiseksi määrättyjä suojavälineitä sekä muutoinkin saamansa opastuksen ja ohjeiden mukaisesti huolehdittava omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Työntekijän on myös viipymättä ilmoitettava työnantajalle koneissa, laitteissa tai työolosuhteissa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista. Työntekijä voi myös esittää työnantajalle tarpeellisia korjausehdotuksia. Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa pyrittävä ylläpitämään ja tehostamaan työturvallisuutta työpaikalla. Työnantajan on huolehdittava myös ajan tasalla olevasta työsuojeluasioiden tiedottamisesta työpaikallaan niin, että näitä asioita voidaan riittävän ajoissa ja asianmukaisesti käsitellä. (Paimen 2002, 61.) Perehdyttämistä sivuavia lakeja ja asetuksia löytyy edellisten lisäksi seuraavista (Kangas 2000, ): - laki nuorista työntekijöistä (998/93, 10 ) - asetus nuorten työntekijäin suojelusta (508/86, 5 ) - pelastustoimiasetus (857/99, 10 )

17 17 - asetus työsuojelun valvonnasta (954/73, 17 ja 29 ). - työterveyshuoltolaki (743/78) (Vartia 1992, 15; Lepistö 1988, 8-9). Paimenen mukaan (2002, 61-62) lakisääteinen työhön opastaminen ja perehdyttäminen näyttää keskittyvän hyvin suppealle alueelle käsitellessään vain työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin, työn oikeaan suorittamiseen ja työhön mahdollisesti liittyviin terveysvaaroihin kohdistuvia asioita. Lain sisältämä kehotus työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä huolehtimiseen voisi parhaimmassa tapauksessa sisältää kaikki ne seikat, jotka vaikuttavat työntekijän sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen ja jotka edistävät myös työpaikan henkistä työsuojelua. Tätä ei laissa tai asetuksessa ole kuitenkaan erikseen mainittu, joten jokaisen yksittäisen esimiehen tehtäväksi tällöin jää miettiä, missä määrin nämä asiat otetaan huomioon omassa organisaatiossa. Asia jää siis esimiehen oman ammattietiikan ja myös pitkäjänteisen suunnittelu- ja organisointikyvyn varaan. Voisi todeta, että varsinaista perehdyttämistä ei ole laissa määrätty, mutta perehdyttäminen työturvallisuusasioihin on lakisääteinen asia. Vartia (1992, 15) näkee asian toisin. Hänen mukaansa työturvallisuuslain (27/87) 34 :n yleisperusteluissa todetaan, että opetuksen ja ohjauksen riittävyydellä on tärkeä merkitys paitsi välittömien tapaturmavaarojen torjumiseksi myös työstä aiheutuvan henkisen rasituksen vähentämiseksi. Lain laatijat ovat kiinnittäneet lisäksi erityistä huomiota työyhteisöön, työtovereihin ja esimieheen tutustuttamiseen. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että työntekijälle annettavan opetuksen keskeisenä osana on pidettävä työntekijän tutustuttamista työpaikan työntekijöihin sekä esimies- ja johtotehtävissä oleviin samoin kuin työtiloihin ja eri toimintayksiköihin. Tämän ohella, mutta opetusjärjestyksen kannalta vasta seuraavana, on yhtä keskeisellä sijalla työn asianmukainen suorittaminen samoin kuin työhön liittyviä vaaroja koskevan opetuksen antaminen. Lepistön mukaan (1988, 9) lakimääräykset ovat luonteeltaan periaatteellisia. Siten yksityiskohtaiset perehdyttämis- ja työnopastusohjeet on laadittava toimiala-, yritys-, työpaikka- ja tehtäväkohtaisesti.

18 18 Uusi voimaan tuleva työturvallisuuslaki (738/2002) nostaa työn henkisen ja fyysisen kuormittavuuden, ergonomian, väkivallan uhan, häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun sekä yksintyöskentelyn perinteisten kone- ja laiteturvallisuuden sekä tapaturmien ja ammattitautien torjumisen rinnalle. Laki korvaa nykyisen vuodelta 1958 olevan lain kokonaisuudessaan. Uusi työturvallisuuslaki korostaa työnantajan velvollisuutta tunnistaa ja arvioida työhön liittyvät ja siitä aiheutuvat vaarat. Velvollisuuksia säädetään myös työntekijöille. Työntekijää pidetään aktiivisena toimijana, jonka tulee käytettävissään olevin keinoin huolehtia omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta. Usean työnantajan tai itsenäisen työnsuorittajan yhteisellä työpaikalla selkeytetään eri toimijoiden velvollisuuksia. Yhteistä työpaikkaa koskevat säännökset tulevat sovellettaviksi toimialasta riippumatta kaikilla yhteisillä työpaikoilla. Lakia sovelletaan työ- ja virkasuhteisten sekä niihin rinnastettavien töiden lisäksi moniin muihin työnteon muotoihin. Osittain sen piiriin tulee myös vapaaehtoistyö. Tavanomainen harrastustoiminta ja ammattiurheilu kuitenkin jäävät lain ulkopuolelle. (Työturvallisuuskeskus 2002). Edellä mainitun työturvallisuuskeskuksen internet lähteen kanta on siis lähempänä Paimenen kuin Vartian näkemystä siinä, että vanhassa laissa työn henkisen kuormittavuuden huomioonottaminen on ollut vähäisempää kuin perinteisien kone- ja laiteturvallisuuden sekä tapaturmien ja ammattitautien huomioiminen. 3 MONIKULTTUURINEN PERHEKESKUS VILLA FAMILIARIS Tuotin perehdytyskansion Helsingin Diakonissalaitoksen ylläpitämää Villa Familiariksen monikulttuurista päiväkotia varten. Helsingin Diakonissalaitos on vuonna 1867 everstinna Aurora Karamzinin aloitteesta ja taloudellisella tuella perustettu säätiö. Saksalaisen mallin mukaan tässä Suomen ensimmäisessä Diakonissalaitoksessa hoidettiin sairaita ja koulutettiin diakonissoja, autettiin köyhiä ja huolehdittiin kodittomista lapsista. Säätiön tarkoituksena on ylläpitää Diakonissalaitosta ja harjoittaa kristillistä palvelutoimintaa kouluttamalla diakoniatyöntekijöitä, järjestämällä sosiaalialan ja terveydenhuollon koulutusta, tarjoamalla terveydenhuollon ja

19 19 sosiaalialan palveluja, edistämällä yleistä sosiaalista vastuuta, sekä harjoittamalla ja tukemalla tieteellistä tutkimusta. Helsingin Diakonissalaitos on vanhin Suomen viidestä, itsenäisestä diakonialaitoksesta. Muut diakonialaitokset toimivat Lahdessa, Pieksämäellä, Porissa ja Oulussa. Villa Familiaris on Helsingissä toimiva monikulttuurinen perhekeskus. Se on osa Helsingin Diakonissalaitoksen lapsi- ja perhetyötä, joka tarjoaa lastensuojelun avo- ja laitospalveluja sekä monikulttuurisen päivähoidon sekä perhetyön palveluja. Villa Familiariksen tavoitteena on edistää suvaitsevaisuutta, tasa-arvoa ja eri kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Työ on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumatonta. Villa Familiariksen toimintamuotoja ovat Vuosaaren kartanossa toimiva monikulttuurinen päiväkoti sekä kartanon pihapiirissä sijaitsevassa Pehtorilan perhekeskuksessa toimiva avoin päiväkoti. Avoimessa päiväkodissa järjestetään monimuotoista ryhmätoimintaa sekä yksilöllistä neuvontaa ja ohjausta suomalaisille ja maahanmuuttajille, lapsille ja aikuisille. Keskeisellä sijalla on vanhemmuuden tukeminen. Pehtorilasta käsin tehdään myös suomalaisille ja maahanmuuttajille suunnattua perhetyötä sekä maahanmuuttajille suunnattua miestyötä. Päiväkodissa on kaksi kokopäiväistä lapsiryhmää, joissa päivähoitoa, varhaiskasvatusta ja esiopetusta annetaan 42:lle 1-6-vuotiaalle lapselle. Päiväkodin henkilökuntaan kuuluu johtajan lisäksi kaksi pedagogia, neljä lastenhoitajaa, yksi siviilipalvelusmies, emäntä ja siistijä. Lisäksi tehdään yhteistyötä mm. Pehtorilan perhetyöntekijöiden ja kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa. Villa Familiariksen päiväkodin monikulttuurisuus ei näy ainoastaan siinä, että noin puolet lapsista on maahanmuuttajia, vaan myös työyhteisöstä noin puolet on maahanmuuttajia. Päiväkodin toiminnassa painottuu yhteisö- ja luontokasvatus.

20 20 4 PEREHDYTYSKANSION TUOTTAMISEN PROSESSI 4.1 Kansion tuottamisen lähtökohdat Perehdytyskansio sai alkunsa helmikuussa Olin silloin Työ, työyhteisöt ja johtajuus jakson käytännön harjoittelujaksolla Villa Familiariksessa. Yksi harjoittelun tavoitteista oli toteuttaa pienimuotoinen työyhteisön kehittämishanke. Harjoitteluohjaajanani oli monikulttuurisen lapsi- ja perhetyön johtaja Mirja Varis. Kun kerroin hänelle kehittämishanketehtävästä, hän toi esille Villa Familiariksen työyhteisön pitkäaikaisen toiveen saada käyttöönsä perehdytyskansio, johon koottaisiin tarpeellista tietoa työskentelyn tueksi. Itselläni ei ollut vielä tässä vaiheessa opinnäytetyöaihetta ja olin etsinyt opinnäytetyöni aiheeksi jotakin konkreettista ja käytännönläheistä. Perehdytyskansio näytti soveltuvan hienosti sekä kehittämishankkeeksi että opinnäytetyöksi ja olisi hyvin työelämälähtöinen. Minulla ei vielä tässä vaiheessa ollut opinnäytetyön ohjaajaa, joten kysyin harjoittelua ohjaavan opettajani mielipidettä asiaan. Hän oli yhtä mieltä kanssani perehdytyskansion soveltuvuudesta opinnäytetyön aiheeksi. Alussa ajatuksena oli tuottaa kaksi kansiota. Ajatuksena oli, että vaikka päiväkodin ja Pehtorilan työkäytännöt ja perehdytystarpeet ovat monelta osin yhteneväisiä, ne eroavat kuitenkin toisistaan niin paljon, että kumpikin tarvitsee oman perehdytyskansion. Lisäksi Varis toi esiin ajatuksen kansiosta esittelyn tukena tilanteissa, joissa Villa Familiarikseen tulee vierailijoita tutustumaan paikkaan ja sen toimintaan. Tätä varten ajateltiin jossain vaiheessa tuottaa kokonaan oma, ns. esittelykansio. Varis toi esille myös sen, että kansion tulee myös ulkoasultaan houkutella lukemaan. Toinen erityisesti työyhteisön äidinkielellisesti moninaisesta taustasta johtuva näkökulma oli, että tekstin kielelliseen ymmärrettävyyteen piti kiinnittää erityistä huomiota. Variksen rooli kansion tuottamisessa, varsinkin alkuvaiheessa, on ollut merkittävä. Hän välitti minulle työyhteisön näkemyksiä sekä auttoi minua hahmottamaan, mistä kansion tuottamisessa oikeastaan on kysymys. Minä en ollut suuremmin tutustunut perehdytyskansioihin aiemmissa työpaikoissani, eikä minulla ollut tietoa, mitä tällaiset kansiot yleensä sisältävät tai miten niiden sisältö

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Perehdyttämisen tarkistuslista

Perehdyttämisen tarkistuslista Perehdyttämisen tarkistuslista Yrityksen nimi, osoite, puhelinnumero, faksi, sähköposti, verkkosivut Työpaikan nimi, osoite, puhelinnumero, sähköposti Perehdytettävä Perehdyttäjä Perehdyttämisaika alkaa

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Perehdyttämisen tarkistuslista

Perehdyttämisen tarkistuslista Perehdyttämisen tarkistuslista PEREHDYTTÄJÄLLE JA PEREHDYTETTÄVÄLLE Yrityksen nimi, osoite, puhelinnumero, faksi, sähköposti Työpaikan nimi, osoite, puhelinnumero, faksi, sähköposti Perehdytettävä Perehdyttäjä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Tavoitteet Tämä diaesitys auttaa epäasiallisen käyttäytymisen puheeksi ottamisessa työpaikalla. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä,

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Perehdyttämisen tarkistuslista

Perehdyttämisen tarkistuslista Perehdyttämisen tarkistuslista Yrityksen nimi Perehdytettävä Perehdyttäjä Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK, palveluryhmä Taitto: Pen&Pen Oy Paino: Painojussit Oy 8., uudistettu painos 2014 ISBN 978-951-810-532-2

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

PEREHDYTTÄMISOHJELMA

PEREHDYTTÄMISOHJELMA 1.8.2005 PEREHDYTTÄMISOHJELMA Tämän ohjelman ensisijainen tarkoitus on vastuuttaa ja varmistaa, että uusi työntekijä tulee heti alusta alkaen mahdollisimman hyvin perehdytetyksi työympäristöönsä ja työtehtäviinsä.

Lisätiedot

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Juhani Tarkkonen TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Seurantaraportti viiden elintarviketeollisuuden yrityksen johtamisjärjestelmän kehittämishankkeesta LIITEOSA:

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Vastuullinen kesäduuni 2011 kysely toteutettiin työnantajille keväällä 2011. Kyselyssä selvitettiin

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito tutkion osa (VEPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Verkkopalvelujen tuottaminen

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma 1 HEINÄVEDEN KUNTA Työsuojelun toimintaohjelma Johtoryhmä 29.09.2012 Yhteistyötoimikunta 22.10.2012 Kunnanhallitus 5.11.2012 Voimaan 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ 3. TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015. Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015. Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus 1 YHTEINEN TYÖPAIKKA Työturvallisuuslaki (738/2002) 6. luku 49-54 Valtioneuvoston

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja LIITE I 1/4 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2014 1. Työsuojelun toiminta-ajatus Kunnan henkilöstön henkisen ja fyysisen työkyvyn turvaaminen. Työn tuottavuuden ja laadun sekä työviihtyvyyden parantaminen

Lisätiedot

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT 2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Värjäyskäsittelyn suunnitteleminen suunnittelee värjäyskäsittelyn ohjeen mukaan ja ottaa huomioon värjäyksessä tarvittavat

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI TIPITII OY PÄIVÄHOIDON LAADUNVARMISTUS 1.Lapsi Turvallisuus Lapsella on hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kodinomaisessa päiväkodissamme. Kasvatusympäristömme

Lisätiedot

Suunnitelma työpaikkavalmentajana toimimiseen

Suunnitelma työpaikkavalmentajana toimimiseen Suunnitelma työpaikkavalmentajana toimimiseen Sisältö Työn räätälöinti on työn mukauttamista yksilöllisin edellytyksin Työelämän pelisäännöt ja työelämätaidot SWOT-analyysi: Mitä työpaikallani työntekijältä

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Finanssipalvelut tutkinnon osa (FIPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Finanssipalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY VASTUULLINEN KESÄDUUNI 20 -KYSELY TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.5.20 kesäduuni 20 - kysely / T-Media Oy 2 TAUSTAMUUTTUJAT Mukana vastuullinen kesäduuni 20 -kampanjassa Työnantajan tyyppi Työnantajan koko

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot