Joukkoliikennettä käyttämällä säästää tuhansia euroja vuodessa sekä lähi- että kaukoliikenteessä verrattuna henkilöautoilun kustannuksiin.

Transkriptio

1 14 Ajassa Joukkoliikenne kannattaa Henkilöautoilu on kallista. Bensan hinnannousu harmittaa suomalaisia. Nähtävästi autoilu ei ole vielä liian hintavaa, sillä liikennemäärät ovat jatkuvassa kasvussa. Jos raha ratkaisisi, joukkoliikenne olisi henkilöautoa houkuttelevampi vaihtoehto. Suomen liikennepolitiikka ei ole kyennyt hillitsemään henkilöautoilun määrän kasvua, sillä autoliikennettä ei haluta rajoittaa. Taustalla ovat myös maankäyttöön ja väestönkehitykseen liittyvät kysymykset, joita ei ole helppo ratkaista. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun liikennesuunnittelu perustuu tällä hetkellä jatkuvan kasvun ideologiaan, ja tätä kautta liikenteeseen syntyy jatkuvaa lisäyspainetta. Haastetta riittää myös keskisuurissa kaupungeissa, joissa autojen määrä on lisääntynyt ja asutus hajautunut. Maakunnissa tilanne on edelleen huono, bussilinjoja lakkautetaan kannattamattomina ja henkilöauto on usein ainoa liikkumisen vaihtoehto. Jää nähtäväksi, parantuuko tilanne tänä vuonna. Lääninhallituksilla on käytettävissään tänä vuonna 41,3 miljoonaa euroa joukkoliikenteen palvelujen ostoihin ja kehitykseen. Määrärahasta käytetään alueellisen ja paikallisen liikenteen rahoitukseen 25,8 miljoonaa euroa. Lääninhallitukset ostavat busseilla ja takseilla hoidettavaa maaseudun runkoliikennettä, jota ei pystytä pitämään yllä lipputuloilla. Ostoihin käytettävän määrärahan painopiste on joukkoliikenteen peruspalvelutason säilyttämisessä. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta on pyritty parantamaan esimerkiksi työsuhdematkalipuilla ja raideliikenteen kilpailukyky on kohentunut muun muassa Lahden oikoradan myötä. Mutta ovatko joukkoliikenteeseen kohdennetut määrärahat ja keinot riittäviä? Moni valitsee henkilöauton edelleen mukavuussyistä, vaikka sen käyttö on huomattavasti kalliimpaa kuin julkisilla kulkuneuvoilla liikkuminen. Varsinkin pääkaupunkiseudulla pitäisi harkita esimerkiksi tietulleja ja ruuhkamaksuja autoliikenteen rajoittamiseksi ja joukkoliikenteen houkuttelevuuden nostamiseksi. HANNA ANGERIAS Joukkoliikennettä käyttämällä säästää tuhansia euroja vuodessa sekä lähi- että kaukoliikenteessä verrattuna henkilöautoilun kustannuksiin. SIMO SIVONEN / KUVALIITERI KUINKA PALJON SÄÄSTÄT KÄYTTÄMÄLLÄ JOUKKOLIIKENNETTÄ? Tiedätkö kuinka paljon halvempaa on suosia joukkoliikennettä? YTV on Rikastu Käytä joukkoliikennettä -kampanjansa avulla pyrkinyt kiinnittämään huomiota joukkoliikenteen käytön rahallisiin etuihin pääkaupunkiseudulla. YTV:n internetsivuilla on rikastumislaskuri, jonka avulla selviää, kuinka paljon säästää, jos käyttää joukkoliikennettä henkilöauton sijaan säännöllisellä reitillään. Jos esimerkiksi matkustaa Espoon asematorilta Pasilaan, YTV:n rikastumislaskurin mukaan rikastuu 4436,9 euroa* vuodessa käyttämällä joukkoliikennettä henkilöauton sijaan säännöllisellä reitillään. Huomionarvoista on, että joukkoliikenteen päivähinta on sama, vaikka matkustettaisiin useita kertoja päivässä. Myös pitkän matkan liikenne on halvempaa. Meno-paluu Helsingistä Vaasaan maksaa henkilöautolla 351,96 euroa (419 km x 42 snt x 2), bussilla 71 euroa (pikavuoro) ja junalla normaalisti 97,60 euroa (InterCity + taajamajuna). Lisäksi joukkoliikenteessä voi saada myös alennuksia (ryhmä, opiskelija, sarjaliput jne.). * Laskutapa: - Joukkoliikenteen hinnat on laskettu vuosilipun mukaan, jolloin kuukausihinta on vuosilippu/12 ja päivähinta on vuosilippu/ Autoilun päivähinta lasketaan seuraavasti: reitin kilometrit x 42 snt x 2. Vuosihinta saadaan kertomalla tämä luku 365:llä ja kuukausilukema on vuosihinta/ snt on kilometrikorvaus, joka rakentuu Autoliiton tekemiin laskelmiin henkilöauton käytön kokonaiskustannuksista. Luku kerrotaan kahdella ja näin huomioidaan meno ja paluu. Lähteet: ja Valolla on väliä KotiMIPS Sarjassa kerrotaan KotiMIPS-hankkeen tuloksista. Hehkulamppu 33 g Elinkaaren aikana kulutetut uusiutumattomat luonnonvarat yhtä käyttötuntia kohden. Miten lamput kuluttavat luonnonvaroja? Kun otetaan huomioon koko elinkaari, kuluttaa hehkulampun käyttö tunnin ajan Suomessa 33 grammaa uusiutumattomia luonnonvaroja. Energiansäästölampun käyttö kuluttaa tunnissa vain 6 grammaa uusiutumattomia luonnonvaroja. Vaihtamalla yhden hehkulampun energiansäästölamppuun voi säästää vuodes- sa jopa 50 kg uusiutumattomia luonnonvaroja. Energiansäästölamppu sisältää pisaran verran elohopea, minkä vuoksi se on käytön jälkeen ongelmajätettä. Hehkulampun käyttö taas vaatii paljon sähköä. Sähkön tuotanto nostaa hehkulampun aiheuttamat elohopeapäästöt pua energiansäästölamp- suuremmaksi. Energiansäästölamppu 6 g Elinkaaren aikana kulutetut uusiutumattomat luonnonvarat yhtä käyttötuntia kohden.

2 Mosaiikki 15 Kevättä rinnassa? On talvinen 10 asteen pakkaspäivä. Laitan leipää verkkopussiin ja siirryn läheisten kuusien suojaan. Viheltelen hiljakseen kuukkelia matkien. Odottelen. Korkean kuusen latvaosissa heilahtaa oksa ja näen kuukkelin uteliaana kurkistavan oksien takaa. Toinen lennähtää läheisen männyn oksalle. Siinä ne taas ovat, Sirpa ja Taneli. Sirpa on syntynyt vuonna 2005 neljän kilometrin päässä täältä, sillä on alumiinirengas oikeassa jalassa. Taneli rengastettiin tällä paikalla viime syksynä. Sillä on oikeassa jalassa alumiinirengas ja punainen värirengas Tänään on ruokintapaikan ympäristössä vilskettä, kun PiLy:n kuukkeliretkeläiset saapuivat paikalle noin 10 hengen voimin. Muutama vieno vihellys ja siinähän ne taas ovat, Sirpa ja Taneli! Retkeläiset ovat ilmeisen tyytyväisiä näkemäänsä. Kirjaamme myös kaksi käpytikkaa, kaksi yli lentävää käpylintua sekä paikalliset tiaiset Pitkän odottelun ja kutsuviheltelyn jälkeen toinen kuukkeli tuli käymään ruokinnalla, mutta poistui nopeasti. Metsässä näkyy monessa suunnassa puihin kiinnitettyjä nauhoja, jotka kertovat tulevista hakkuista Aurinkoinen kevätpäivä. Käpytikat, joita on nyt kolme, pitävät omaa peliänsä. Koirastikka katselee sivummalla, kun toinen naaraista koettaa epätoivoisesti häätää toista naaraslintua loitommalle. Kuluu tunti, melkein toinenkin. Olen juuri aikeissa kerätä kamppeeni reppuun ja lähteä pois, kun kuulen vaimean vihellyksen. Tulivat sittenkin! Nyt Taneli ja Sirpa yltyvät viheltelemään ja naukumaan todella innokkaasti. Kuukkelin vuosi Tänään ei ollut tarkoitus lähteä kuukkelimetsään ensinkään, mutta sain soiton, että joukko englantilaisia lintuharrastajia haluaisi päästä näkemään kuukkelin. Ohjaan vieraat paikalle ja odottelemme kuukkeleita hienoinen jännitys sisällämme. Kevään edetessä ja pesintäajan lähetessä havainnot kuukkelista harvenevat. Eräällä retkeläisistä on mukanaan pieni soitin, jossa on kuukkelin ääniä. Muutaman hiljaisen soiton jälkeen korkealle männyn latvaan lehahtaa kuukkeli ja kohta toinenkin. Sirpa ja Taneli aiheuttavat melkoisen hälinän vieraiden keskuudessa. Ne menevät kuitenkin ylitsemme ja katoavat metsän siimekseen. Eivät kuitenkaan pitkäksi aikaa. Taneli tulee takaisin ja lähes suoraan ruokinnalle leivän kimppuun Sää on tänään pilvinen ja ajoittain tihkusateinen, lämmintä pari astetta. Käpytikkapari ja tiaiset ovat paikalla. Käpylintuja lentelee sinne tänne. Jostakin kaukaa kuuluu korpin ronkotus. Parin tunnin odottelun jälkeen kuulen tutun rupattelun, ja juuri sieltä suunnasta, josta odotinkin. Vaikka sää on sateen tuhruinen, se ei tunnu Sirpan ja Tanelin oloa haittaavan. Innokkaasti keskustellen ne lentelevät puusta puuhun ja pian katoavat suuntaan, josta olivat tulleetkin. Jään pohtimaan, olisiko tuleva pesimäalue tuossa suunnassa, josta ovat viimeaikoina kulkeneet. Ja tulevatko metsän hakkuut tuhoamaan kaiken. EERO HEINONEN Kesäkukkia odotellessa Luonnonkukkien päivä lähestyy. Ilmoittaudu retkenvetäjäksi nyt! Virittäydy tunnelmaan osoitteessa fi/luonnonkukat Lisätietoja antaa myös Luonnonkukkien päivän koordinaattori Aino Tyyskä, p. (09) tai Lintuharrastaja Eero Heinonen seuraa Virtain Pahalamminvuoren kuukkeleita PIrkanmaalla. Aluetta uhkaavat hakkuut. MARKUS SIRKKA / LKA / KUVALIITERI EERO HEINONENI Rantojen suojelun pioneerit YHDESSÄ puhtaan ja elinvoimaisen ympäristön puolesta uoli luonnosta, toiminta- ja elinympäristöstämme on tärkeä päätöksiä ohjaava arvo yhä useammassa Hyrityksessä. Vapaaehtoisen luonnonsuojelu- ja ympäristötyön tukeminen on luonteva osa edelläkävijäyrityksen toimintaa. Siksi Suomen luonnonsuojeluliitolla on jo useita kymmeniä yrityksiä kannatusjäseninä. Yritys saa selkeää lisäarvoa Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnan tukemisesta: Näkyvyys kasvaa uusia kohderyhmiä tavoittamalla Yhteiskuntavastuullisesta toiminnasta tiedottaminen omille sidosryhmille lisää yrityksen huomioarvoa YHDESSÄ puhtaan ja elinvoimaisen ympäristön puolesta Lisäksi yritys saa jäsenyysetuina: Suomen Luonto ja Luonnonsuojelija -lehden vuosikerrat, Toimiston ympäristötalkoot -oppaan, kutsuja liiton ajankohtaisia ympäristöaiheita käsitteleviin tilaisuuksiin ja seminaareihin. Kannatusjäsenluettelo julkaistaan Suomen Luonnossa ja Luonnonsuojelijassa. Aalto Oy AD-Autovaraosaliikkeet ja AD-Autokorjaamot Boyden Oy International Cazze Optikot Celeres rahastoyhtiö Oy Ekokem Oy Ab Femeda Oy Ab Forssan Kirjapaino Oy Oy Gardenia-Helsinki Ab Genencor International Oy Hangon tehdas Mitä useampi yritys ja kansalainen on mukana tukemassa toimintaamme, sitä paremmin ympäristöasiat otetaan huomioon kansallisessa päätöksenteossa Lisätietoja antavat järjestöpäällikkö Tarja Ketola, puh. (09) tai , tarja.ketola@ sll.fi ja markkinointivastaava Pirjo Itkonen, puh. (09) tai , pirjo.itkonen@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton kannatusjäsenet Hansaprint Oy HEKU-Marvaco Oy Helsinki-Expert Innato Oy Ltd Kesko Oyj Kielotien hammaslääkäriasema Oy Kon-Tiki Tours Oy Kymppivoima Oy Lassila & Tikanoja Oyj Lindström oy Loimaan Kaukolämpö Oy Lomakylä Inari Oy Macpine Oy Multikustannus Oy Oy O.Nyström & Co Ab Pertinax Oy Ab ProAgri Oy Proviantti Teknologia Provitek Oy Raisio Yhtymä Rautaruukki Oyj Riihimäen Messut Oy SOK Stora Enso Oyj Stratec Medical Oy Suomen Palautuspakkaus Oy Tampereen Kalastusväline Oy Tapiola-ryhmä TCF-Myynti Oy-Toshiba Keskus Teo-Pal Oy Ab Tradeka Oy Turotim Oy Uulatuote Oy Vari Oy Venealan Keskusliitto Finnboat Ry Vetokonsultit Oy Väritukku Oy YAP Oy

3 16 Tulevaa Suomen luonnonsuojeluliitto ry Norpan menot Lähetä ilmoitukset: ETELÄ-HÄME Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys: Keskustelutilaisuus kansallismaisemien tärkeydestä ke klo n.20 palokunnantalolla Hämeenlinnassa. Puhutaan myös Aulangon maisemien merkityksestä. Alustajana FT Antti Haapanen. Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen ja Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin järjestämä. Vapaa pääsy. Sääntömääräinen kevätkokous ke klo 17 Aulankokeskuksessa Hämeenlinnassa. Kokousta ennen klo Marko Järvinen luennoi ilmastonmuutoksen vaikutuksesta vesistöihin. Tervetuloa! Janakkalan luonto ja ympäristö: Linturetki Pukkilan Kantelejärvelle la Kokoontuminen klo 5 Turengin srk-talon parkkialueella ja siitä lähdemme eteenpäin pikkuautoilla. Lisätietoja: Ari Lehtinen, p Ehjät kumisaappaat mukaan! Kevätretki Karkalin luonnonpuistoon ja lähiseuduille helatorstaina klo 7 n.klo 19. Lähtö Turengin srk-talolta klo 7 reittiä Leppäkoski Tervakoski Karkali. Karkalissa n. 6 km opastettu patikointi. Tutustumme myös lähiseutujen mielenkiintoisiin kohteisiin. Hinta: jäsenet 20 e / lapset 10 e / muut 25 e. Lounas Sammatin kievarissa hintaan Samalla polulla 12 e, lisäksi omat eväät. Sitovat ilmoittautumiset viim. to Raisalle, p , raisa.tanner@pp.armas.fi tai Kristiinalle p. (03) , perhe.hurri@mail.htk.fi. Ilmoita puh., osoite/sähköposti sekä lasten iät. Tarkemmat ohjeet ja tilinumero ilmoittautuneille retkikirjeessä. Kansallispuistoretki to su Tiilikkajärven kansallispuistoon Rautavaaralle. Lisätietoa seuraavassa Luonnonsuojelijassa. Ilmoittautuminen la mennessä. Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys: Nuukuusviikon näyttely ekoarjesta Riihimäen Citymarketissa Merkoksessa yhteistyössä kestovaippailijoiden kanssa. Perheretki Lopelle helatorstaina Luontoväen yhteisosasto Riihimäen Pihamessuilla pe su Myös torstaikävelyt alkavat toukokuussa. Tarkemmat tiedot tapahtumista paikallislehdissä ja lisätietoja myös Tarjalta p. (019) ETELÄ-KARJALA Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys: Vuoksen linturetki la 7.4. Tapaaminen tutussa paikassa uuden sillan alla N ä i s t ä ka i k i s t a h a l u a i s i n a i n a k i n o s a l l i s t u a.. 1. Keurusseudun luonnonystävien Sammakoitten konserttiesitykseen sunnuntaina klo 12 Haapamäen Valkeiselle. Tyhjä nuottivihko vain kainaloon! 2. Tämähän kuulostaa mielenkiintoiselta: kaikki villit ja vapaat vihannekset mukaan Helsyn Villivihanneskurssille heltatorstaina klo Helsyn Torpalle Sipoon Talosaareen. 3. Nyt ovat porilaiset nostaneet kissan pöydälle: Dokumenttielokuva Epämiellyttävä totuus lauantaina Porissa. 4. On aika palata lapsuuden harrastuksen alun kiihkeisiin hetkiin ei kun Oulun luonnonsuojeluyhdistyksen viikonloppuretkelle teeren soidinpaikalle Tämähän olisi uutta minulle ja vieläpä lompakkoystävällinen: Lintukurssi Jurmoon erähenkisille torstaista sunnuntaihin HEIKKI SUSILUOMA Liittohallituksen puheenjohtaja Mansikkalassa klo 8. Siitä reippaillaan lintuja katselemaan. Varaa omat eväät. Retkellä oma asiantunteva opas. Valtakunnallinen ympäristö- ja luontoviikko kirjastoissa ma la Yhdistys kokoaa pääkirjastoon näyttelyn, joka on esillä vapun aattoon asti. Vallien valtiaat tilaisuus ke klo 18 pääkirjaston kokoustilassa. Aluepäällikkö Kaarina Tiainen esittää: Vallien valtiaat, hullukaalista hurmioon kasvit kertovat luonnonsuojelupiirin linnoituksen historiasta. Kirjanvaihtotori la Tule vaihtamaan kirja kirjaan! Toukokuussa tulossa jättibalsamin kitkemistalkoot. Luontoretki Kuokkalammelle ti 5.6. maailman ympäristöpäivänä. Tutustutaan hienoon, kunnostettuun alueeseen kasveja ja lintuja katsellen. Edellä olevien tapahtumien ajat, sisällöt ja paikat tarkennetaan lähempänä ajankohtana. Seuraa paikallislehtiä ja U-Vuoksen seurapalstaa. KAINUU Kainuun luonnonsuojelupiiri: Piirin vuokrasi vuodenvaihteessa toimistotilat ja palkkasi maaliskuun alussa uudeksi piirisihteeriksi FM Tarja Leinosen toimistotyöntekijäksi. Toimisto sijaitsee osoitteessa Vienankatu 7, Kajaani. Toimisto on auki ti pe klo 9 16 (mahdollisuuksien mukaan), p , kainuu@sll.fi. Piirisihteeri: p ja tarja. leinonen@kajaani.net. KESKI-SUOMI Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys: Lintujen kevätseurantaretki la alkaen klo 9. Tapaamme Jäähallin parkkipaikalla, josta liikutaan kimppakyydein. Kyydin saavat maksavat kyydin tarjoavalle n. 2 e / hlö. Retkikohde on vielä avoinna. Ilmoittautumiset iltaisin pe mennessä Hannu Laakkoselle, p Retki järjestetään yhdessä Luonto-Liiton Keski-Suomen piirin kanssa. Vainupäivät to on lapsille ja lapsiperheille tarkoitettu satuseikkailu, joka käydään helatorstaina Haukanniemessä, Jyväskylässä. Tiedossa keväistä luontoasiaa satuhahmojen siivittämänä. Seikkailuun lähtö tapahtuu Kortepohjasta, Wilhelm Schildtin kadun päästä klo Seikkailu kestää noin kaksi tuntia, jonka aikana kierretään kahden kilometrin pituinen rastipolku. Mukaan säänmukainen vaatetus. Tilaisuus on maksuton. Lsy on tapahtuman pääjärjestäjän Luonto-Liiton yhteistyökumppani. Lisätietoja: Luonto-Liiton Keski-Suomen piiri/jaana Kuorelahti, kessu@luontoliitto.fi, p Retki Leivonmäen kansallispuistoon la 9.6. bussilla tilausajolaiturista klo 9. Retkioppaana Leivonmäellä on Hilja Taavitsainen. Tutustumme ensin Rutalahden Koskikaran luontopolkuun. Jatkamme kansallispuiston Mäyränlenkille Selänpohjasta. Lintuniemessä opas tarjoaa nuotiokahvit valkaisuaineineen ja imellytyksineen. Ota mukaan muki ja retkieväät. Mahdollisuus makkaranpaistoon tulentekopaikalla. Hinta: jäsenet 8 e / muut 10 e. Ilmoittautumiset Mirja Peltolalle, p tai p.mirja@gmail.com ke 6.6. mennessä. Lisätietoa: JSL:n yhd:n sihteeri Irma Heiskanen, irma.heiskanen@kolumbus.fi, p Keurusseudun Luonnonystävät : Lintutorniretki pe 4.5. klo 18 Multian Karhilan Valkeisenjärven tornille. Susipolun vaellus la 5.5. klo 8 16 Roosinpohjan Limpsinginrotkolta Lintusyrjänharjulle Suoretki pe klo 18 Yltiän Heinäsuolle. Sammakoitten konserttiesitys su klo 12 Haapamäen Valkeisella. Tutustuminen Lehtosaaren Maitohiekkaan pe klo 18. Yhdistyksen kevätretki la klo 8 16 Laukaan ja Sumiaisten Hitonhaudoille. Ilmoittaudu Joukolle tai Pertsalle ma mennessä. Retki on ilmainen. Vanhan metsän retki pe klo 18 Pihlajaveden Pitkälänperän Siipikankaalle ja Oravamäkeen. Molemmissa kohteissa on tavattu vielä kuukkeleita. Yölaulajalintujen kuunteluretki la klo 23 alkaen. Satakieli, viitakerttunen ja ruisrääkkä voivat tulla bongatuiksi hämärässä kesäyössä. Taivaanrantojen tiirailuretki pe 1.6. klo 18 Valkealahden Kaiturinmäelle. Komeat näkymät! Kurkiniemen koirapolun iltalenkki pe 8.6. klo 18. Kaunista järvenrantaa ja rikasta luontoa. Lisätietoja retkistä: Jouko Pihlainen, p ja Pertti Sulkava, p. (014) Retkille lähdetään kimppakyydein Keuruun linja-autoasemalta ellei toisin mainita. Omat eväät ja sään mukaiset varusteet mukaan. Lintu-, kasvi- ja luonto-opastus joka retkellä. Useimmat retket ovat lyhyitä käyntejä mielenkiintoisilla luontokohteilla. Tervetuloa mukaan! Laukaan Seudun Luonto: Laukaan Luonnonystävien toimintaalueen laajennuttua koskemaan Laukaan, Hankasalmen ja Konneveden kuntia uudeksi nimeksi päätettiin kevätkokouksessa 5.3 Laukaan Seudun Luonto ry. Kevään aikana järjestämme linturetkiä sekä veneretken Sarakalliolle, jossa tutustumme kalliomaalauksiin oppaan johdolla. Seuraa ilmoittelua paikallislehdissä. Tervetuloa vanhat ja uudet jäsenet! Mikäli toimintamme kiinnostaa, ota rohkeasti yhteyttä pj. Anna Baggeen, p , anna.bagge@bytl.jyu.fi. Osallistu myös yhdistyksemme logo-kilpailuun ma mennessä. KYMENLAAKSO Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri: Nuukuusviikko ma su vietetään Luontotoimistolla ja Puodilla. Nuukuusviikko näkyy myös katukuvassa. Liitto esittäyttyy Kotkan Tradekan myymälässä ke to Uhanalaistalkoot la klo 9.30 alkaen Haminan Ristiniemen laukkaneilikka-alueella. Monenlaista talkootyötä tarjolla puiden poistosta haravointiin. Talkooväelle tarjotaan keittoateria ja kahvit. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Luontotoimistolle, p. (05) Vanhan Tavaran päivä pe Kouvolan Museokorttelissa. Vaahteratalon Luontotoimiston pihapiirissä esillä mm. lankojen kasvivärjäystä. Koko perheen opastettu Arktika-retki la Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon Ulko-Tammioon. Mahdollisuus järjestettyyn ruokailuun. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Luontotoimistoon, p. (05) Maailman ympäristöpäivänä ti 5.6 tapahtuu Vaahteratalon pihapiirissä! Kotkan Luonto: Siivoustalkoot viikolla 17 Langinkosken luonnonsuojelualueen ympäristössä. Perinteinen Arktika-retki la yhteistyössä Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin kanssa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Luontoasemalle, p. (05) Kasviretki la Luonnonkukkien päivänä. Lisätietoa seuraavassa lehdessä. Tarkempia tietoja tapahtumista paikallislehtien järjestöpalstoilla. Seuraa ilmoittelua! LAPPI Rovaniemen luonto: Luonto-ja ympäristöviikon tapahtuma ma pe pääkirjastossa. Linturetki Rovaniemellä toukokuussa. Perheretki to Sierilän voimalaitoshankkeen vaikutusalueelle. PIRKANMAA Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri: Linturetki 5.5. Porin ja lähialueen lintukohteille. Lähtö klo 8 Vanhan Kirkon turistipysäkiltä Keskustorilta ja paluu n klo 18. Oppaana on Peter Uppstu. Mukaan lämpimät vaatteet, kumisaappaat tai maastokengät ja eväät. Hinta: jäsenet 25 e / muut 30 e. Hinta sisältää matkat, opastuksen ja ruokailun. Perheleiri pe su yhdessä Luonto-Liiton Hämeen piirin kanssa. Talkooleiri ke pe Seitsemisen kansallispuistossa Metsähallituksen Länsi-Suomen luontopalvelujen kanssa. Talkoissa mm. ennallistamme lähdettä ja niitämme Koveron pientareita. Vuokraa mökki! Piirillä on Vilppulan Vuohisaaressa varustukseltaan vaatimaton kesämökki, jota vuokrataan SLL:n jäsenille. Vuokra on 20 e/vrk, 100 e/vk tai 350 e/kk. Saaressa ei ole sähköä. Vuodepaikkoja löytyy 5, mutta makuupusseja käyttäen tilaa löytyy useammallekin. Mökin tuvassa on takka ja keittiössä puuhella. Lisätietoja piirin nettisivulta. Varaukset: kari. laamanen@lempaala.fi tai p Tapahtumien lisätiedot ja ilmoittautumiset: piirin toimisto, p. (03) ; Kaija Helle, p tai pirkanmaa@sll.fi. Osoite Varastokatu 3 A 4. krs., Tampere. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys: Hallituksen kokous ma 7.5. klo 17 Varastokatu 3, 4.krs. Ilmoittaudu etukäteen jlehmus@suomi24.fi Siivoustalkoot ke 9.5. Lisätiedot: p Kevätretki su 27.5 perinnemaisemien hoitoprojektin, Ahomansikan kohteille Hämeeseen. Lähtö Vanhan kirkon edestä klo 8.30 ja paluu kuuden maissa. Omat eväät mukaan. Ilmoittautumiset to mennessä hlp@luontoliitto. fi tai Luontoliiton Hämeen piirin toimistoon, p. (03)

4 Tulevaa 17 POHJANMAA Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri: Kevätkokous su 15.4 klo 13 Alavudella, Ouran Lomassa (Nurmitie 76, Alavus). Esillä sääntömääräiset asiat. Kokouksen yhteydessä Tri Risto Sulkava kertoo kuvin ja sanoin saukoista. Tervetuloa! Lestijoki-melonta & vesivoimaseminaari pe su , paikkana Lestijärvi/Kannus. Osallistu virtavesien puolesta puhuvaan tapahtumaan! Viikonlopun aikana melotaan 25 km erämaisinta Lestijokea, vietetään leirielämää ja pidetään tasokas vesivoimaseminaari Yli-Kannuksessa. Monipuoliset majoitusmahdollisuudet ja opastetut melontaretket omalla tai vuokrakanootilla. Tiedustelut ja alustavat ilmoittautumiset: tai piirisihteerille, p Vaasan ympäristöseura: Luontoleirit Pohjanmaalla kesällä 2007: Lastenleiri (ruotsinkielinen) ma pe , Nuortenleiri (kaksikielinen) pe su , Lastenleiri (suomenkielinen) ma pe , Perheleiri (kaksikielinen) pe su , Kts. leiri-ilmoitukset s Lisätietoja myös internet-sivuilla tai p / Anna. Kevätkokous ti 3.4. klo 18 Miratalossa, Kirkkopuistikko 34. Käsiteltävänä vuoden 2006 toimintakertomus ja tilinpäätösasiat sekä sääntömuutos (koskee sääntöjen pykäliä 1, 4, 6, 9 ja 11). Kokouksen jälkeen noin klo 19 Vesa Heinonen näyttää kuvia kauniilta maailmanperintöalueeltamme. Tervetuloa! Luontoleiriohjaajakurssi pe su Seinäjoella. Kurssi tarjoaa tietoa ja käytännön vinkkejä luontoleirin suunnittelusta, vetämisestä, menetelmistä ja materiaaleista. Kurssin käymisestä on etua, jos haluaa leirityöntekijäksi kesän luontoleireille. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: polp@luontoliitto.fi, Saara Susiluoma, p Lisäksi olemme kevään aikana mukana erilaisissa tapahtumissa: Nuukuusviikolla ma su Pyöräretki Pidä TV kiinni -viikolla (vko 17), mahdollisuus kokeilla nojapolkupyörällä ajoa! Perinteinen kalakuturetki kevään etenemisestä riippuen huhti-toukokuun vaihteessa. Mahdollisuuksien torilla la Seuraa internet-sivujamme tarkemmista päivämääristä/tapahtumatiedoista tai ilmoita meille sähköpostiosoitteesi osoitteeseen vaasan.ymparistoseura@gmail. com, niin lisäämme sen sähköpostilistallemme! Lisätietoa tapahtumista myös Kaarlolta, p POHJOIS-POHJAN- MAA Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys: Näyttelyt luonto- ja ympäristöviikolla sekä Nuukuusviikolla alueen kirjastoissa huhtikuussa viikolla 16. Tornien taisto la 5.5. Yhdistyksen joukkue osallistuu BirdLife Suomen Tornien Taisto -kilpailuun Oulunsalon Akionlahden lintutornilla. Kaikki ovat tervetulleita seuraamaan keväistä lintumaailmaa ja avustamaan joukkuetta! Yhteystiedot: pj. Heini Hyvärinen, p , heihyv@utu.fi Kuivaniemen Luonto: Linturetki Vuosijärvelle la klo 12 alkaen. Retki alkaa tutustumisella Vakkurin historialliseen taloon ja pihapiiriin Kuivaniemen Asemakylällä, jonka jälkeen siirrymme Jokikylälle ja sieltä patikoiden kohti Vuosijärven lintutornia. Matkalle mukaan retkivarusteet ja omia eväitä. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Heli Heinäaho-Miettunen, p Oulun luonnonsuojeluyhdistys: Tarkista ajankohtainen retkiohjelma Retkikerhon nettisivuilta ja OLSYn muu toiminta kalenterista Ajankohtaiset tapahtumat myös Oulun luontokaupan ja Kauppahallin Vassuskan ilmoitustauluilta tai p Retket huhtikuussa: Retki teeren soidinpaikalle la/su 14./15.4. Muirin taival pe su Syväelämysretki luontoon Sanginjoella. Hanhiretki la Luontovalokuvauksen opintopiiri. Linturetki. Toukokuu: Polkupyöräretki la su Raaheen (paluu linja-autolla). Patikointia Rokualla pe su Retki Solstrandin kartanoon ja Etelä- Hämäläiseen luontoon to su Luontovalokuvauksen opintopiiri. Kasviretki (kasviryhmä jatkaa kasviopintoja, uudet harrastajat ovat myös tervetulleita). Kesäkuu: Yölaulajaretki (jokin päivistä). Luontovalokuvauksen opintopiiri Kasviretki Retki Kuhmoon karhuja katselemaan Retki Iin Röytän saareen Vaellus Korouomaan Posiolla Kalastusta Oulunsalon ammattikalastajien kanssa merellä Kanoottiretki Oulujoen suistossa Tapahtumat ja muu toiminta: Norppaesittelyjä ma la YkkösBonus-viikolla Oulun Euromarketeissa. Mahdollisuuksien tori la NUKUlla ja muualla Oulussa. Löydä Luonnollinen Harrastus -tapahtuma su Hupisaarilla. Toukokuussa myös Oulun perheluontokerhojen kevättapaaminen. Touko-/ kesäkuun vaihde: perheluontokerhojen retki Koppanan leirikeskukseen. POHJOIS-SAVO Perheluontoleiri Kuopion Karhonsaaressa la su Leirillä retkeillään, leikitään, ongitaan, tutkitaan luontoa, uidaan ja saunotaan jne. elämyspedagogiikan periaatteita noudattaen. Majoitus teltoissa. Leiri on maksuton SLL:n jäsenille (kustannukset katetaan KLYY:n yleisen rahaston stipendillä), muut 30 e / perhe. Lisätiedot p / Raunio tai fi/~luonto. Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys: Stipendikokous pe 4.5. klo 18 Kuopion museon kokoushuoneella, Kauppakatu 23. Ennen kokousta klo 17 käynti Betty Väänäsen haudalla. Tarkempia tietoja paikallislehdissä ja huhtikuun lopulla ilmestyvässä KLYY 2/07-tiedotteessa. Pohjois-Savon Lintutieteellinen Yhdistys Kuikka: Kevättä ilmassa ja tulvapelloilla ma Tutustutaan ajankohtaisiin muuttolintuihin Iisalmen luontomuseolla klo 18. Retki tulvapeltojen tuntumaan su Iisalmen seudulla. Lähtö kimppakyydein klo 7 Iisalmen luontomuseolta. Tied. Jarmo Yliluoma, p Torniopastukset la ja la 5.5. Varkauden Ruokojärven tornilla klo Tornipäivystys su Riistaveden Keskimmäisen tornilla klo Tornien taisto ja Kuikan Taesto la 5.5. klo Tarkempia tietoja tapahtumista Kuikan kotisivuilta: tai pj. Asta Lähdesmäeltä, p Pohjois-Savon Sieniseura: Tietoja korvasieniretkestä la ja kesän tapahtumista saat pj. Kirsti Eskeliseltä, p Siilinjärven luonnonsuojeluyhdistys Retki Lofooteille ja Andöyalle ma ma Kaikille avoimen 30-vuotisjuhlaretken ohjelma osoitteessa Hinta-arvio: n e/hlö. Retkeläiset on vakuutettu Suomen Luonnonsuojeluliiton matkavakuutuksen kautta. Linturetkillä toimii oppaana biologian lehtori ja Pohjois-Savon lintutieteellisen yhdistyksen (Birdlifen paikallisyhdistys) aktiivi Markku Ukkonen Siilinjärven lukiosta, kivilaji- ja kallioperäretkillä erikoistutkija Peter Sorjonen- Ward ja suoretkillä erikoistutkija Riitta Korhonen, molemmat GTK:lta. Valaita nähdään varmaan jo matkalla Gryllefjordista Andenesiin ja tietenkin valassafarilla. Lofooteilla ja Andöyalla on myös hyvät pyörien vuokrausmahdollisuudet, ja ainakin Vesterålenille (jonka saariston pohjoisin saari on Andöya) on julkaistu pyöräilykartta reittiehdotuksineen. asp?id=182&l=1. Ilmoittautumiset retkelle ma mennessä: Teuvo Herranen, p , tai teuvo.herranen@gtk.fi. Varkauden Luonnonystävät: Lokkien tarkkailu-ilta ke klo Varkaudessa Huruslahdella. Kokoontuminen Laivanrakentaja-patsaan luona klo 18. Lintutorni-opastukset la 28.4 ja la 5.5. klo 9 12 Varkauden Ruokojärven lintutornilla. Lintujen tarkkailun ohessa nautitaan nuotiokahvit! Revonpesän lintutornin avajaiset la 5.5. klo 15 Joroisissa Pasalanpellolla Eino Revon pihapiirissä. Tervetuloa! Kesän toiminnasta tiedotetaan jäsenille lähetettävässä jäsenkirjeessä. Tapahtumista lisätietoa pj. Hannu Räsäseltä, p SATAKUNTA Porin ympäristöseura: Kevätkokous ke 4.4. klo 18 Norppaluodossa, Otavankatu 11. Käsiteltävänä LUONNONSUOJELU- LIITTO KIRJASTOISSA Käy tutustumassa lähialueesi paikallistoimintaan kirjastoissa! Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykset ja piirit pääsevät näyttävästi esille valtakunnallisella luonto- ja ympäristöviikolla kirjastoissa. Viikon järjestelyissä ovat mukana myös Luonto-Liitto ja Kierrätysliike, jonka Nuukuusviikko järjestetään samalla viikolla. SLL on mukana myös Nuukuusviikon tapahtumissa. Lisätietoa: sääntömääräiset asiat. Kahvi- ja teetarjoilu. Tervetuloa uudet ja vanhat jäsenet! Dokumenttielokuva Epämiellyttävä totuus la Psys tarjoaa jäsenilleen rajoitetun määrän (40 kpl) lippuja palkittuun ilmastomuutoksesta kertovaan elokuvaan. Liput 1/2 h ennen näytöstä Sakari Lehtoselta. Katso esitysaika kyseisen viikon SK:n perjantain Elokuvatpalstalta tai lauantain kalenterisivulta. Lintujen tunnistusta la su Lyttylän Helmikarissa. Siivekkäiden havainnointia olosuhteiden mukaan eri vuorokauden aikoina, myös aamuvarhaisella! Omat ruoat mukaan, keittomahdollisuus. Ympäristöseura tarjoaa aamupuuron lisukkeineen. Varustaudu makuupussilla, kumisaappailla, lämpimillä vaatteilla sekä kiikareilla. Sauna. Oppaina biologi Janne Lampolahti ja Sakari Lehtonen. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Sakari Lehtonen, p Kotisivuiltamme näet aina ajankohtaiset tiedot retkistämme ja muista tapahtumista index.html. UUSIMAA Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri Luontoelämysleiri perheille ma pe LUONTO-LIITON KEVÄTSEURANTA Ota osaa Luonto-Liiton kevätseurantaan. Tänä vuonna seurataan erityisesti matelijoita ja sammakkoeläimiä. Ilmoita luontohavainnoistasi kevätseurantalomakkeella, netissä, sähköpostina tai tekstiviestinä. Tarkemmat ohjeet: Seurantaviikonloput , , , TSHERNOBYLIN VUOSIPÄIVÄ Tshernobylin vuosipäivää vietetään to SLL on mukana Ydinenergia ja uraani vastatuulessa -tapahtumassa Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä. Uraaniaiheisia elokuvia esitetään klo 12 16, kaikille avoin seminaari on klo ja sen jälkeen vielä musiikkia ja yhdessäoloa. Kokemuksia kuullaan Suomen lisäksi Malawista, Intiasta, Ruotsista, Ranskasta, Itävallasta ja Brysselistä. Ohjelma tulee nettin Tulossa huhti kesäkuussa 2007 UUSI HALLITUS JA EDUSKUNTA Uusi hallitus ja sen ohjelma ratkeavat huhtikuun alkupuolella. Ne linjaavat ympäristöpolitiikan suunnan seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Siihen asti vanha hallitus toimii toimitusministeriönä eikä päätä kuin pakolliset asiat. Hallituksen valinnan jälkeen selviää myös uuden eduskunnan valiokuntien lopullinen kokoonpano. YMPÄRISTÖHALLINNOSSA JA MINISTERIÖSSÄ Muun muassa ympäristönsuojelulain, kaivoslain ja ympäristövastuudirektiivin kotimaisen toimeenpanon valmistelu jatkuu. Asetetaan uusi METSO-työryhmä. Vaasan hallinto-oikeuden päätös Virttaankakaan tekopohjavesihankkeesta annettu 7.3., muutoksenhakuharkinta päällä. TAPAHTUMIA, TOIMINTAA Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykset ja piirit esittäytyvät valtakunnallisella luonto- ja ympäristöviikolla la pe kirjastoissa. Valtakunnallista nuukuusviikkoa vietetään ma pe Luvassa tavaranvaihtopäiviä, näyttelyitä ym. mukavaa. Osallistu Suomen sosiaalifoorumin laajaan tarjontaan la su Helsingissä ruotsinkielisellä työväenopisto Arbiksella. SLL:n työpaja Uraanin louhinnasta uraaniaseisiin la klo Lisätietoja osoitteesta ja Suojelijan kalenteri Tshernobylin vuosipäivää vietetään to SLL on mukana Ydinenergia ja uraani vastatuulessa -tapahtumassa Vanhalla ylioppilastalolla. Vastusta uraanikaivoshankkeiden aloittamista Suomessa, allekirjoita adressi osoitteessa Maailma kylässä festivaalia vietetään Helsingissä la su Tutustu monikulttuurisuuteen ja kehitysyhteistyöhön hauskalla tavalla! Mahdollisuuksien torit levittäytyvät eri puolille Suomea. Mukana järjestöjä ja virallisia toimijoita. Toreille tullaan viihtymään ja saamaan tietoa maailman tilasta. Katso lähin tori osoitteesta Eläinten aika -näyttely jatkuu Ateneumissa su asti. Näyttely kertoo kuinka kuvataiteilijat ovat käsitelleet eläinaiheita. Maailman ympäristöpäivää vietetään ti 5.6. Päivää juhlistetaan monin tavoin. Luonnonsuojeluliitto jakaa jokavuotiset ympäristöpalkintonsa. Ota osaa Luonto-Liiton kevätseurantaan. Tarkemmat ohjeet: www. luontoliitto.fi/kevatseuranta Osallistu kartoitushankkeisiin havainnoillasi: mm. lintuatlas ( ja kala-atlas ( Luonnontieteellisen keskusmuseon havaintopäiväkirjan ( fi) avulla voit pitää kirjaa kasvi-, eläin-, sieni- ym. havainnoistasi. Luonnonkukkien päivä su lähestyy. Ilmoittaudu retkenvetäjäksi nyt! Virittäydy tunnelmaan osoitteessa Lisätietoja antaa Luonnonkukkien päivän koordinaattori Aino Tyyskä, p. (09) tai aino.tyyska@sll.fi

5 18 Tulevaa LAHJA LUONNOLLE Tue Luonnonsuojeluliiton toimintaa puhelinlahjoituksella: (5 euroa) (10 euroa) (20 euroa) Palvelun tuottaa TDC Song luonnonkauniissa ja rauhallisessa Bengtsårin leirisaaressa. Kts. piirin leiriilmoitus s Espoon ympäristöyhdistys: Hallituksen kokous ma Villa Apteekissa (os. Pappilantie 5, Espoon keskus). Käsitellään mm. YTV:n jätevoimalahankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista annettavaa lausuntoa. Kokous on avoin koko jäsenistölle. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Linturetki Finnoon alueella to 3.5. n. klo lintuasiantuntijan opastuksella. Kokoontuminen klo 18 Kalastajantien ja Kalastajankujan risteyksessä (ENIRO:n kartta s. 35, ruutu 73/CY). Helsingin luonnonsuojeluyhdistys: Helsyn retkillä, luennoilla ja kursseilla tutustutaan elolliseen ja elottomaan luontoon asiantuntevien oppaiden johdolla. Ellei toisin mainita, retket ja muut tapahtumat ovat maksuttomia eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Retket ym. ovat kaikille avoimia! Retkikalenteri päivittyy vuoden mittaan, ajankohtaisimmat tapahtumatiedot löydät nettisivuiltamme, Helsyn toimisto, p. (09) tai helsy@sll.fi. Toimisto Kotkankadulla on avoinna ti ja ke klo ja pe Iltaretki ke klo Tuusulaan Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin hallituksen kokouksen yhteydessä. Mu- NORPPATUOTTEITA LUONTOKAUPOISTA! Helsinki: Simonkatu 9, Simonkenttä, p. (09) Forssa: Koriste Anna, Torikatu 8, p. (03) Jyväskylä: Kurjenkello, Kauppakatu 5, p. (014) Kouvola: Luontopuoti piirin toimiston yhteydessä, Varuskuntakatu 8 Porvoo: Jokikatu 10, p Sodankylä: Jäämerentie 7, p. (016) Tampere: Laukontori 4, p (03) Turku: Kristiinankatu 6, p. (02) Myymälöistä vastaavat itsenäiset yrittäjät. Postimyynti: kaan mahtuu n. 20 henkeä. Lähtö klo 16 toimistolta (Kotkankatu 9). Hinta n. 8 e. Omat eväät! Ilmoittautuminen viimeistään ma Helsyn toimistoon (ks. yllä). Linturetki la klo 9 17 bussilla Kanteleenjärvelle ja Porvoon Ruskikselle. Hinta: 5 e / 10 e. Ilmoittautuminen Helsyn toimistoon (ks. yllä). Linturetki Lammassaareen ti klo Tapaaminen Matinkaaren sillalla. Lisätietoja Antti Tanskaselta, p Linturetki to 3.5. klo 18. Espoon Finnoolle yhdessä Espoon ympäristöyhdistyksen kanssa. Tapaaminen Kalastajankujan ja Kalastajantien risteyksessä. Retki kestään n. 2 3 h. Bussiretki Häntälän notkoille Somerolla yhdessä Luonto-liiton Uudenmaan piirin kanssa la klo Hinta 5 e / 10 e. Ilmoittautuminen Helsyn toimistoon (ks. yllä). Villivihanneskurssi to klo Helsyn Torpalla Sipoon Talosaaressa. Opi tuntemaan luonnonantimia ja käyttämään niitä ruuanvalmistuksessa! Teoriatiedon lisäksi valmistamme ja nautimme aterian itsekerätyistä villivihanneksista. Hinta 15 e. Enintään 12 osallistujaa. Yhteiskuljetus Vuosaaren metroasemalta järjestetään tarvittaessa. Ilmoittautuminen viimeistään Helsyn toimistoon (ks. yllä). Järjestetään yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Kasviretki to klo Lapinlahden sairaalan puistoon. Lähtö sairaalan portilta Lapinlahdentien länsipäästä. Yölaulajaretki la klo 21 n.02. Sipooseen polkupyörillä yhdessä Helsingin polkupyöräilijöiden kanssa. Lähtö Mustavuoren parkkipaikalta Itäväylän varrelta. Torpalla yöpyjät makuupussi ja eväät mukaan. Muista valot pyörään! Yöpyjät: ilmoittautuminen viimeistään Helsyn toimistoon (ks. yllä). Kirkkovenesoutu ti klo Vartiosaaren ympäri, evästauko sekä luontoretkeilyä saaressa. Lähtö Vartiokylänlahdelta Leppäniemen venesatamasta, Vehkalahdentien itäpäästä. Hinta 5 e. Enintään 14 osallistujaa. Ilmoittautuminen viimeistään pe Helsyn toimistoon (ks. yllä). Järjestetään yhteistyössä Lähiöliikunnan kanssa. Bussiretki Liesjärven kansallispuistoon ja tutustuminen Korteniemen perinnetilaan su 3.6. klo Hinta 5 e / 10 e. Ilmoittautuminen Helsyn toimistoon. Metsäretki Laajasaloon Koirasaarentien metsään ti 5.6. klo 18. Tarkempaa tietoa seuraa myöhemmin (ks. Helsyn nettisivut). Kulttuurihistoriallinen kasviretki to 7.6. klo Eläintarhan ja Mäntymäen alueelle. Lähtö Kisahallin päädystä Mannerheimintien ja Helsinginkadun risteyksestä. Saniaiskurssi la 9.6. klo Teoriaosuus klo 9 12 SLL:n toimistolla (Kotkankatu 9, 3. krs), käytännön harjoitukset klo Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Kurssin hinta 10 e. Enintään 20 osallistujaa. Ilmoittautuminen viimeistään ke 6.6. Helsyn toimistoon (ks. yllä). Järjestetään yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Kevätkokous to klo 18 Tieteiden talon salissa 309 (Kirkkokatu 6). Kokouksen aluksi Sari Hartosen alustus otsikolla Tahdotko muuttaa maapalloa vuosituhansiksi? ilmastoa muuttamalla se onnistuu, jonka jälkeen käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Järvenpään ympäristöyhdistys: Keväällä linturetki ja toukokuisen arkiillan metsäretki. Ajat riippuvat kevään edistymisestä, kysele lähempänä: Niitepõld, p Helatorstain bussiretki Porkkalaan to klo Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Niitepõld, p Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys: Äitienpäivätapahtuma su alkaen klo 11 Kotojärven laavulla. Täsmätiedot paikallislehtien menopalstoilla. Yhdistyksen 30-vuotista taivalta juhlitaan töin, toimin ja talkoin pitkin kevättä. Seuraa paikallislehtiä ja kotisivuja Lisätietoja: p Salpausselän luonnonystävät: Kevätkokous ma klo 18, Ravintola Wanha Herra, Möysä-kabinetti. Markku Meriluoto esittelee Latvian retken ohjelman kokouksen alussa. Hallitus kokoontuu klo 17 alkaen. Retki Latvian luontoon ti pe Avoin, opastettu retki omalla bussilla Lahdesta. Pääkohde Gaujan kansallispuisto, lisäksi Virossa Lahemaa, Peipsijärven Setumaa ja Haanja. Hotellimajoitukset Tartto ja Cesis. Hinta 413 e. Lisätiedot ja ilmoittautuminen viimeistään su matkanjohtaja Markku Sakari Meriluodolle, p tai markku.meriluoto@tieokas.fi. Vantaan Luontokoulu: Ilmoittautumiset kursseille ja tiedustelut Luontokoululle p. (09) tai toimisto@vantaanluontokoulu.fi. Puhelinpäivystys ma klo 10 15, muina päivinä voit jättää viestin vastaajaan. Vastaajaan ilmoittautuessasi kerro nimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä mahdolliset allergiat. Kurssimme löytyvät myös internetsivuiltamme Opintokeskus Visio tukee kurssejamme. Kurssit Luontokoululla Sotungissa, Itä-Vantaalla, Sotungintie 25, ellei toisin ilmoiteta. Osoiteja yhteystiedot internetsivultamme. Vantaan luonto opetuskäyttöön to klo Opettajille tarkoitettu luontoretki Kalkkiruukin luontopolulle ja Högbergetille. Tahtoisitko viedä lapset tai oppilaasi retkelle, mutta et oikein tiedä minne? Haluaisitko vinkkejä, miten ottaa luontokohteet opetukseen mukaan? Retki tehdään biologi ja luontokouluopettaja Olli Vidingin johdolla. Lähtö Vantaan luontokoulun pihalta. Kurssin hinta 10 e, maksuton vantaalaiselle opetushenkilökunnalle. Mukaan lämmin vaatetus, retkieväät ja paljon seikkailumieltä! Metsämörriohjaajan täydennyskurssi la klo Uusia taitoja ja vinkkejä mörritoimintaan päiväkodeille, perhepäivähoitajille ja muille metsämörritoiminnasta kiinnostuneille. Täydennyskurssille osallistumisen ehtona on vähintään kuuden viikon toiminta metsämörriohjaajana. Ohjaajana metsämörrikonkari Gunilla Cavonius. Hinta 65 e, vantaalaisten päiväkotien ja koulujen henkilökunnalle 55 e. Hinta sisältää opetuksen sekä lounaan ja kahvit. Kivikurssi kivet luonnossa ja opetuksessa ti klo Kiviä voi käyttää välineenä koulussa ja päiväkodeissa useissa eri oppiaineissa. Kurssilla rapsutellaan, kopsutellaan ja tunnustellaan kiviä, jotta oppisimme tunnistamaan niitä. Ota kurssille mukaan reipas mieli ja kourallinen hiekkaa/kiviä koulusi pihalta. Voit vaihtoehtoisesti myös tuoda mukanasi muita omia näytteitä. Kurssi huipentuu retkeen, joka tehdään kivimuseoon kurssilaisten valitsemana viikonloppuna. Kurssin vetää Martti Lehtinen. Kurssimaksu 12 e, vantaalaisten päiväkotien ja koulujen opettajille 7 e. Lintukurssi päivähoitoväelle ja opettajille to 3.5. klo Kurssi antaa eväitä tavallisimpien lintujen, etenkin värikkäiden ja kookkaiden vesilintujen tunnistukseen, neuvoo hyviä retkikohteita ja rohkaisee lähtemään retkelle lapsiryhmän kanssa. Kurssi on suunnattu varhaiskasvattajien luontokasvatustyöhön, mutta sopii myös peruskoulun opettajille ja muille linnuista kiinnostuneille. Ohjaajina toimivat Vantaan luontokoulun opettajat. Ota mukaan lämmin vaatetus ja omat retkieväät. Kurssimaksu 10 e, maksuton Vantaan päiväkotihenkilökunnalle ja vantaalaisille opettajille. Paikkana on helppo lintujen tarkkailukohde Suomenoja Espoossa, ohje tulee www-sivuille. Norppaluodolta Sielunlintu on säilytettävä Etelä-Suomessakin Helmikuun lopussa seisoimme joukolla Virtain Pahalamminvuoren valtionmaalla katsellen kuukkeliparin ruokailua ja kevyttä lennähtelyä. Metsähallituksen leimikkonauhat ympäröivät lintuja ja ryhmäämme. Samalla 170 hehtaarin kokoisella palstalla on 12 muutakin hakattavaksi merkittyä metsäkuviota. Hakkuut pirstoisivat nyt metsäpeitteisen alueen riekaleiseksi rääsyksi. Tie on aurattu ja hakkuut voivat alkaa milloin tahansa. Pirkanmaalla on valtionmaita kymmenen prosenttia metsämaasta. Suurin osa niistä sijaitsee maakunnan pohjoisosassa Kurun, Parkanon, Virtain, Juupajoen ja Ruoveden kunnissa. Viimeiset kuukkelit sinnittelevät kolmen viimemainitun kunnan valtionmailla. Metsähallituksella on siellä nyt lukuisia leimikoita viidellä eri palstalla. Jokainen hakkuu pirstoisi ja hävittäisi kuukkelireviireitä ja vaarantaisi Etelä-Suomessa uhanalaista kuukkelia. Pirkanmaan kuukkelit tunnetaan hyvin. Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen (Pily) aktiivit ovat tehneet kuukkeliseurantaa jo yli 15 vuotta. Muutokset havaintomäärissä ovat dramaattisia: kuukkelikanta on romahtanut lähes neljäsosaan vuosien välillä. Vuosien seurannassa kuukkeleita havaittiin enää seitsemällä reviirillä. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri on tehnyt tiivistä yhteistyötä Pilyn kanssa kuukkelin säilymiseksi. Piiri on osallistunut lajin seurantatutkimukseen. Metsähallituksen kanssa on käyty useat kerrat neuvottelemassa, on vedottu Kuukkelikanta on romahtanut lähes neljäsosaan vuosien välillä. ja tehty suojeluesityksiä. Viimeisenä keinona on myös oltu osoittamassa mieltä kuukkelimetsien hakkuilla niiden säilymisen puolesta. Metsähallituksen uskottavuus metsälajien suojelussa on haihtunut tuloksettomien neuvottelujen mukana. Metsähallituksen tapa kohdella kuukkelia ja muita vanhan metsän lajeja edustaa tsaarinaikaista hallintokulttuuria, jonka jo toivoisi jääneen viime vuosituhannelle. Tilanteen kestämättömyyttä on lisännyt ympäristöhallinnon epäröinti. Luonnonsuojelulakia on parannettava, jos ja kun laki ei anna turvaa alueellisesti uhanalaisille lajeille edes meidän kaikkien yhteisillä mailla. Tällä hetkellä Etelä-Suomen kuukkelin esiintyminen kulkee linjalla Suupohja Pohjois-Pirkanmaa Parikkala. Pirkanmaalla laji on häviämisen partaalla ja sen säilyminen voi olla yhdestä strategisesti kohtalokkaasta silpomishakkuusta kiinni. Kuukkeli on oivallinen esimerkki lajista, jonka menestymiseksi nykyisen metsätalouden luonnon teknisesti näkevä tilkkutäkkimalli ei toimi. Kuukkeli tarvitsee elinympäristökseen laajoja ja yhtenäisiä metsäpeitteisiä alueita, joilta on suojaiset yhteydet reviirien ulkopuolellekin. Kulttuurisestikin merkittävä kuusanka ansaitsee Pirkanmaan jäljellä olevien kuukkelimetsien rauhoittamisen ja suojeluohjelman laatimisen koko Etelä- Suomeen. Nyt on sielun- ja onnenlinnun suotuisan suojelun tason turvaamisen aika ja vuoro. KAIJA HELLE Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin aluesihteeri

6 Tulevaa 19 VARSINAIS-SUOMI Paimion seudun ympäristöyhdistys: Paimionjokilaakson ketoleiri ti su Askalankosken leiritalolla ja sen ympäristössä. Talkootoimintaa perinnemaisemassa lapsiperheille ja kaikille muillekin innostuneille! Leirin vetäjänä on poikkeuksellisesti nuorison edustaja Iida Simolin, nyt 20-vuotias liikuntakoulutuslinjan opiskelija (Lahden AMK). Iida on jo suunnitellut erikoisesti lasten ja nuorten ottamista syvällisemmin mukaan leiritöihin ja luonnon tarkkailuun. Luvassa on perinteisiä leiritöitä nuorekkaasti, hyvää talkooruokaa, vapaa-ajalla saunomista, uintia ja reipasta retkeilyä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Viri Teppo-Pärnälle, fi, p tai Marjukka Kulmalalle, p Turun luonnonsuojeluyhdistys: Patikkaretki Vahdon Rehtsuolle la klo 9.20 alkaen. Tapaamme Kauppatorilla pysäkillä T7, josta bussilla nro 191 Vahdolle. Päätepysäkiltä kävelemme pari kilometriä tienvartta kunnes pääsemme Suokullan reitille. Matkan varrella kuljemme pitkospuita eräällä Turun lähiseudun suurimmista luonnontilaisista keidassoista. Myöhemmin nousemme bussiin Ruskon Merttelässä n. klo Matkaa kertyy yhteensä keväisessä metsäluonnossa linnunlaulun keskellä n.10 km. Ilmoittautuminen Lassi Suomiselle, tai p (vain iltaisin). Ympäristötaidekurssi ma klo Tutustutaan ympäristötaiteen menetelmiin teoriassa ja käytännössä. Menetelmät on valittu lapsille ja nuorille sopiviksi, mutta niitä voidaan käyttää myös aikuisten kanssa. Toimintaympäristönä on luontokoulun metsä ja pihapiiri. Kurssin vetää kuvataideopettaja Tea Warinowski-Kallio. Kurssin hinta 12 e, vantaalaisille opettajille ja päiväkotihenkilökunnalle 7 e, sisältää kahvitarjoilun. Kevätretki to klo 9 17 Satavan ja Kakskerran saarten lehtokohteisiin Turun Sieniseuran kanssa. Retkelle lähdetään linja-autolla Turun kaupunginteatterin edestä. Ottakaahan omat eväät ja retkeilyvarusteet mukaan. Retken hinta on 10 e. Ilmoittautumiset Sirkku Häkkilälle ti mennessä: shakkila@nic.fi, p. (02) Pyöräretki la Hirvensalon Illoisten siirtolapuutarhaan. Lähtö Luonnonsuojelukeskukselta (Martinkatu 5) klo Reitti: Toijaistentietä ja Särkilahdentietä Illoisiin, reitillä on hyvät pyörätiet. Ajelu kestää min., vastaanotto Illoisten kartanon pihalla n. klo 10. Paikalle voi saapua myös autolla. Esittely ja kierto siirtolapuutarha-alueella sekä kahvitus yht. 2 3 h. Sitten käynti Illoistenjärvellä (n. 1 km). Kahvit ja pullat varataan max. 25 hengelle. Omia eväitä voi ottaa retken muita vaiheita ajatellenkin mukaan. Melontaretki la 9.6. klo 11 alkaen Kulhon saareen. Lähtö Turun melontaseuran vajalta Uittamolta. Melomme seuralta vuokratuilla retkikajakeilla. Melonta Kulhoon kestää noin tunnin/suunta. Kulhossa retkeilemme ainakin parin tunnin ajan. Kulho on luonnoltaan erikoinen saari, johon ei ole siltayhteyttä. Retken hinta: jäsenet 5 e / muut 10 e. Sitovat ilmoittautumiset 31.5 mennessä Hanna Tarvaiselle, p tai haheta@utu.fi. Yrtti-iltapäivä ti 5.6. klo Puutarhuri-taiteilija Marja Caloniuksen johdolla tutustutaan tärkeimpiin ravinto- ja lääkeyrtteihin ja opitaan niiden tunnistaminen ja käyttö. Sopii kaikille yrteistä kiinnostuneille, myös opettajille antamaan virikkeitä luonto-opetukseen! Ota oma kori yrttien keräykseen mukaan, jos sinulla on. Kurssin hinta on 10 e ja se sisältää opetuksen ja yrttipitoisen iltapalan. Luontotaiteilijat- lasten päivätaideleiri ti pe Luontotaiteilijat on tarkoitettu 7 13-vuotiaille, joita kiinnostaa luonto ja taide. Kurssi pidetään luontokoululla päivisin klo Hinta 72 e, sis. lounas, välipala, materiaalit ja ohjaus. Ohjaajana kokenut kuvataide- ja luokanopettaja Tea Warinowski-Kallio. Leiri toteutetaan päiväleirinä Vantaan luontokoululla. LUONTO-LIITTO Leiriohjaaja- ja johtajakurssi pe su Hyvinkään Pikkutikassa Tietoa ja käytännön vinkkejä luontoleirin suunnittelusta, vetämisestä, menetelmistä ja materiaaleista uusille luontoleirien ohjaajille ja johtajille. Hinta: jäsenet 40 e / muut 60 e (sis. ohjelman, materiaalit, ruuat ja majoituksen). Ilmoittautumiset: sami.saynevirta@luontoliitto.fi, p. (09) Leiriohjaajakurssi pe su Seinäjoella. Hinta: jäsenet 25 e / muut 45 e (sis. ohjelman, materiaalit, ruuat ja majoituksen). Ilmoittautumiset: polp@luontoliitto.fi, Saara Susiluoma, p Leiriohjaajakurssi pe su Tikkalansaaressa Kuopiossa. Kurssi on Sakan leirien ohjaajille ja johtajille maksuton, muilta peritään pieni ruokamaksu. Ilmoittautumiset: p minttu@luontoliitto.fi. Maailma kylässä la su Helsingissä. Luonto-Liitton mukana yhdessä LUP:n, VaLun ja susiryhmän kanssa. Hämeen piiri: Vainupäivät la 5.5. Seitsemisen luontokeskuksessa. Iloisessa koko perheen luontotapahtumassa kierretään jännittäviä luontorasteja. Teemana ovat matelijat. Mahdollisuuksien tori ja Pirkanmaan sosiaalifoorumi la Tule mukaan järjestelypuuhiin! Mahdollisuuksien tori Väinö Linnan aukiolla ja Pirkanmaan sosiaalifoorumi Työväen keskusmuseon tiloissa Tampereella. Lisätietoja: Retki perinnemaisemahanke Ahomansikan hoitokohteille su yhdessä Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen kanssa. Opiskellaan perinnemaisemien kasveja kahtena iltana huhtikuussa. Oppaana hankkeen vetäjä, eräopas Kaija Helle. Ilmoittautumiset: hlp@luontoliitto.fi, p Lisätietoja: Siellä voit osallistua jäsenlehti Hämärää koskeva kysely. Liity HLP:n sähköpostilistalle lähettämällä pyyntö os. listat@luontoliitto.fi. HLP:llä on myös oma irc-kanava #räme, kaikki keskustelemaan! Keski-Suomen piiri Kevätseurantaretkellä la klo 9 alkaen havainnoidaan lintuja. Lähtöpaikka ilmoitetaan myöhemmin. Yhdessä SLL:n Jkl:n yhdistyksen kanssa. Lisätietoja: Jaana Kuorelahti, p , kessu@luontoliitto.fi Kevään mittaan myös muita retkiä ja tapahtumia, tiedot tulevat nettisivuillemme Onnea ostamatta? Osallistu jokakeväisen Nuukuusviikon tapahtumiin Luonnonvarojen säästämisen teemaviikolla järjestetään näyttelyitä, koulutusta, puheenvuoroja, tavaranvaihtopäiviä ja erilaisia työpajoja ympäri Suomea. Nuukuusviikon järjestää Kierrätysliike, joka koostuu 19 kansalaisjärjestöstä. Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykset ja piirit ovat myös mukana järjestämässä tapahtumia. Nuukuusviikon tämän vuoden teemana on Onnea ostamatta. Teema haastaa miettimään, onko oma kulutus järkevällä tasolla vai voitaisiinko tyytyä vähempäänkin. Nuukuusviikolla pohditaan sitä, mikä länsimaisessa kuluttamisessa on kohtuullista ja mikä on luonnonvarojen oikeudenmukainen jako. Jos kaikki kuluttaisivat niin paljon kuin suomalaiset, tarvittaisiin kansainvälisen indeksivertailun Uudenmaan piiri Pääsiäisretki to la Vantaalle Vestra-Petikon alueelle. Yöpyminen teltoissa, ruoat tehdään porukalla. Liikutaan julkisilla kulkuneuvoilla. Hinta ja tarkemmat tiedot myöhemmin, seuraa Lupin nettisivuja. Ilmoittautumiset: sofia_eleonoora@hotmail.com tai p Nuorten illat joka toinen torstai klo 18 LUPin kerhohuoneella Nuorten Luontotalolla (Mechelininkatu 36, Helsinki) Draamailta, Vainupäivien suunnitteluilta, Perunanistutus- ja pihanhoitotalkoot, Sudenkorentoluento Tavaranvaihtopäivä to Tuo vanhat tarpeettomat tavarat ja löydä ehkä kauan etsimäsi aarre muiden vanhoista tavaroista. Tavaroiden on oltava ehjiä, hyväkuntoisia, siistejä ja puhtaita. Tapahtumaan ei saa tuoda huonekaluja tai isoja elektroniikkalaitteita. Tapahtumassa myös buffetti. Lisätiedot: lup@luontoliitto.fi tai p. (09) Ostoskorissa ilmasto, etelä ja eläimet Nuukuusviikolla la klo 10 n Nuorten luontotalolla. Ympäristövaikuttamisen kurssi kulutuksesta ja sen vaikutuksista ympäristöön, ihmisiin ja maailmantalouteen. Järj. Luonto-Liiton Uudenmaan piiri, Vantaan Luonnonystävät ja Espoon Nuoret Ympäristösuojelijat. Paikka: Nuorten Luontotalo. Hinta: jäsenet 5 e / muut 8 e. Ilmoittautumiset: ma mennessä lup@luontoliitto.fi, p. (09) tai toimisto@valu.fi, p. (09) Sudenkorentokurssi. Järj. Lup ja Suomen sudenkorentoseura. Kurssin osat (voit osallistua kaikkiin tai vain johonkin osaan): asiantuntijaluento to klo 18, maksuton sudenkorentoretki la mukaan neljän maapallon luonnonvarat. Ihmisten keskimääräinen onnellisuus eri puolilla maailmaa ei tutkitusti ole riippuvainen maan kulutustasosta. Vaikka luonnonvarojen kulutus on esimerkiksi Suomessa lisääntynyt huomattavasti 1970-luvulta lähtien, ei suomalaisten onnellisuus tutkimusten mukaan ole lisääntynyt. Emmekö voisi elää ja voida hyvin vähemmälläkin tavaramäärällä? Kulutus vaatii työntekoa ja lisätyönteko sekä liika vaihtoehtojen määrä aiheuttavat kiirettä ja stressiä. Emmehän anna taloudellisen hyvinvoinnin tavoittelun nakertavan omaa hyvinvointiamme? Koti, perhe ja ystävät ovat hyvinvointimme kannalta kulutusta tärkeämpiä asioita. Vuonna 2007 juhlitaan Nuukuusviikon 20-vuotissyntymäpäivää. Nuukuusviikon teema on kehittynyt vuosien saatossa. Jos nousukauden elkein 80-luvulla lennätettiin Yhdysvalloista saakka kierrätyskonsultti esitelmänpitoon ja vastaavasti 90-luvun lamavuosina keskityttiin tuotteiden käytön tehostamiseen, niin tänä vuonna on pyritty pysähtymään kaiken tehostamistalouden, kulutusähkyn ja arjen kiireen keskelle pohtimaan sitä, mikä todella lisää onnellisuutta. Onko onnea kenties haluta vähemmän? KATJA RISTOLA projektisihteeri Katja Ristola, p. (09) tai katja. ristola@luontoliitto.fi. Pojat Nairobin Mathare-slummissa ovat tehneet savesta autoja Vuosaareen (liikumme pyöräillen) ja huipentumana sudenkorentoretki la su Hangon, Tammisaaren ja Pohjan kuntiin. Liikumme pikkubusseilla, yövymme Hangossa, omat eväät. Hinta: n. 35 e. Tarkemmat tiedot myöhemmin. Ilmoittautumiset: ma mennessä lup@luontoliitto.fi tai p. (09) Lisätietoja: petro.pynnonen@helsinki.fi Lupin, Enyn ja VaLun nuorten telttaretki pe su Nuuksioon yli 13- vuotiaille. Päivisin patikoidaan rauhallista tahtia. Varattuna Kattilaniemen leirikeskus, jossa voi saunoa. Omakustannehintainen, voi saapua julkisilla kulkuneuvoilla tai pyörällä. Mukaan omat eväät tai järjestetään maksullinen kimpparuokailu. Ilmoittautumiset ke mennessä eny@saunalahti.fi tai p. (09) Tarkemmat lisätiedot myöhemmin Lupin ja VaLun nettisivuilta. Retki Someron Häntälän notkoille la Järj. Lup ja Helsy. Notkot ovat syntyneet viimeisen jääkauden jälkeen saviperäiseen maahan. Mutkittelevat jokilaaksot ovat maisemallisesti upeita ja suomalaisittain ainutlaatuisia. Kukkaloisto on keväisin upea ja notkot tarjoavat ihanteellisen elinympäristön monille linnuille ja hyönteisille. Ilmoittautumiset to mennessä: lup@luontoliitto.fi, p. (09) Vantaan Luonnonystävät Tutustuminen Kasvitieteelliseen puutarhaan ke oppaan johdolla. Kevätseurantaretki la Suomenojalle. Kevätlajeja bongaamme hyvällä lintupaikalla Espoossa. Kevään viimeisen te lan ke aiheena Villit hyötykasvit. Mitä kaikkea omasta lähiympäristöstämme löytyykään hyödynnettäväksi? Retkien tarkat ajat ja tapaamispaikat, seuraa tarkempia tietoja fi/tapahtumat VaLuRAUTAA -klubi siirretty syksyyn HIROSHI SATO

7 20 Liitto toimii Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri, Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys ja Hämeen Kulttuuriperinnön Suojelijat järjestävät KESKUSTELUTILAISUU- DEN KANSALLISMAISEMI- EN MERKITYKSESTÄ Vanajaveden laakson ja Aulangon maisema-alueiden merkityksestä alustaa FT Antti Haapanen Aika: keskiviikko klo n. klo Paikka: Palokunnantalo, Hämeenlinna (vastapäätä matkahuoltoa) Tilaisuus on maksuton. TERVETULOA! Loppuelämä Hervannalle Tampereen Hervannan luonnon ja metsien puolustaja Eila Sihvonen on poissa. Hän kuoli kotonaan Ikävuosia ehti kertyä liki 87. Eila Sihvonen löysi Hervannan luonnon seitsemänkymppisenä. Eila Sihvonen antoi luonnonsuojelutyölle koko avoimen, lämpimän ja luovan persoonansa. Hän osallistui julkiseen keskusteluun runoillaan ja valokuvillaan, piti yhteyttä kaupunginvaltuutettuihin, laati valituksia ja keräsi nimiä vetoomuksiin. Myös päiväkodeissa hän kävi tarinoimassa lapsille luonnon ihmeistä. Eila Sihvonen palkittiin työstään lähiluonnon ja metsien hyväksi useilla huomionosoituksilla. Hän sai Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin ympäristöpalkinnot. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ja Tampereen Hervantalaiset ry nimittivät hänet kunniajäsenekseen. Eila Sihvonen sai myös oman nimikkometsän Hervantajärven pohjoisrannalle. Eilan runoja ja valokuvia julkaistiin moniaalla. Vielä vähän ennen kuolemaansa hän valmisteli sanojensa mukaan viimeistä näyttelyä Hervannan kirjastoon. Eila Sihvosen muistonäyttelyssä Hervannan luontoa vuosien varrelta on esillä Eilan valokuvia ja runoja. Eila Sihvosen jalanjäljillä voi kulkea hervantalaisten rakentamilla Hervantajärven ja Suolijärven luontopoluilla. Opas löytyy mm. Hervannan nettisivuilta: MINNA SANTAOJA JA TUIRE LAURINOLLI Luonnonsuojelun historia yksiin kansiin Suurteos Suomen ympäristöliikkeen historiasta valmistuu vuonna Punaisena lankana kulkee Suomen luonnonsuojeluliiton historia. Luonnonsuojeluliitto täyttää 70 vuotta vuonna 2008, mutta suomalaisen luonnonsuojeluaatteen juuret yltävät sitäkin syvemmälle aina Venäjän vallan aikaan, jolloin kansallismaalarimme löysivät luonnon osaksi suomalaista identiteettiä. Niistä ajoista suojeluaate on kehittynyt monien vaiheiden kautta ja kietoutunut koko suomalaisen yhteiskunnan muutoksiin. Vuosikymmenten varrella koettuja luonnonsuojelun voittoja ja haasteita, iloja ja suruja koo- Suomen Luonnonsuojelun Säätiön puheenjohtaja professori Niilo Söyrinki luovuttaa apurahan ornitologi Olavi Hildenille toukokuussa 1966 liiton kotkatunnuksen alla. SUOMEN YMPÄRISTÖLIIKKEEN HISTORIIKIN ENNAKKOTILAUS Ennakkovaraan historiikin. Saan sen edullisempaan hintaan. Tilaus ei ole sitova. Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Jäsennumero (jäsenkortista) Luonnonsuojeluyhdistysten toiminnasta on säilynyt hyvin vähän valokuvia. Kuvaaminen oli kallista, ja kuvia otettiin usein vain juhlatilaisuuksista. Kuvassa ollaan Luonto-Liiton Evolle järjestämällä kansainvälisellä retkellä vuonna taan parhaillaan Luonnonsuojeluliiton ja WSOY:n yhteistyössä julkaisemaan kirjaan. Se vie lukijat otsikoiden ja kulissien taakse valottaessaan, mistä oli kyse Kolin vaaramaisemien kohtalonhetkillä, Koijärven kuivatusyrityksessä tai metsäpeurakantamme pelastumisessa. Kirjan kirjoittajina on yli 30 suomalaista asiantuntijaa ja pitkän linjan luontokirjoittajaa. Moni heistä on itse ollut tekijänä ja näkijänä niissä värikkäissä tapahtumissa vuosikymmenten varrella, joita kirja kuvaa. Heidän kokemustensa kautta selviää, mistä narusta piti vetää, että kiisteltyyn Koilliskairaan lopulta saatiin kansallispuisto tai mikä ratkaisi sen, että puoli vuosisataa kestänyt kiista Vuotoksen altaasta päättyi yhdeksi luonnonsuojelun suurimmista voitoista. Luonnonsuojelijoiden riveissä on kautta aikojen ollut värikkäitä persoonallisuuksia, jotka heräävät eloon kirjan anekdooteissa. Ja koska luonnonsuojelu on erottamaton osa yhteiskuntaa, tarinaan kietoutuu myös oman aikansa merkkihenkilöitä Sakari Topeliuksesta Urho Kekkoseen. Kantavin voima suomalaisessa luonnonsuojeluliikkeessä ovat kuitenkin ne lukuisat yksittäiset luonnonystävät, jotka vaivojaan säästämättä puolustavat lähiseutunsa luontokohteita tai ahertavat kestävämmän yhteiskunnan edistämiseksi. Menneiden vuosikymmenten lisäksi kirjan 300 sivua ja runsas kuvitus valottavat myös suojelun nykytilaa sekä useita niistä lajeista ja luontokohteista, jotka on onnistuttu pelastamaan. Aika ajoin kirja kurkistaa myös tulevaisuuteen ennakoidessaan, mitkä tekijät tulevat vaikuttamaan ympäristön tilaan ja suojelun onnistumiseen jatkossa. Luonnonsuojeluaatteen yli satavuotisen historian aikana moni perusasia on pysynyt samana. Suojelijoiden sinnikkyyden perustana on ollut sama syvä luonnonrakkaus kautta aikakausien, ilmaisevat he itseään sitten mustekynällä tai internetissä. Vuosikymmenestä riippumatta moni suojelun edistysaskel on edellyttänyt uusia tapoja nähdä ja toimia. Niitä tarvitaan yhtä lailla nykyisessä ilmastonmuutoksen ja luonnon hupenevan monimuotoisuuden maailmassa kuin Topeliuksen päivinä. HELENA TELKÄNRANTA TEE HISTORIIKIN ENNAKKOVARAUS SAAT TEOKSEN EDULLISEMMALLA HINNALLA! Suomen ympäristöliikkeen historia valmistuu juhlavuodeksi 2008, jolloin Suomen luonnonsuojeluliitto täyttää 70 vuotta. Suurteoksen päätoimittajana on Helena Telkänranta. Alustava hinta-arvio SLL:n jäsenille on 40 euroa ja ennakkovarauksen tekeville SLL:n jäsenille 30 euroa. Postimaksu maksettu. Halutessasi voit tukea liittoa maksamalla itse postimaksun. Suomen luonnonsuojeluliitto VASTAUSLÄHETYS Tunnus HELSINKI

8 21 Uusia työntekijöitä Aino koordinoi Luonnonkukkien päivän tapahtumia Askeleita Haluatko, että kotisi punnitaan? KotiMIPS-tutkimushanke etsii kulutuksensa ekologisesta selkärepusta kiinnostuneita kotitalouksia. Pian valmistuva biologi Aino Tyyskä, 25, toimii Luonnonkukkien päivän koordinaattorina. Työssään hän pitää yhteyttä kasviretkien vetäjiin ja muihin päivän järjestelijöihin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Luonnonkukkien päivänä järjestetään kymmeniä retkiä ympäri Suomen. Tahdon, että entistä useammat huomaavat miten vaihtelevaa ja elinvoimaista luontomme on. Kun siihen on tutustunut, sitä tahtoo suojella, Aino kertoo. Hän kokee luonnon monimuotoisuuden suojelun tärkeäksi työksi, sillä jokaisen lajin olemassaolo on itsessään arvokasta. Ainon biologian opinnot Helsingin yliopistossa ovat loppusuoralla. Aino on toiminut Luonto-Liitossa jo pitkään ja oli monta vuotta Espoon Nuorten Ympäristönsuojelijoiden (ENY) hallituksessa. Luontoleirien ohjaaminen ja johtaminen on hänelle tuttua puuhaa. Espoosta kotoisin oleva Aino kuvailee itseään pitkäpinnaiseksi ja leikkisäksi. Tärkeinä pitämissään asioissa hän on omien sanojensa mukaan jopa pikkutarkka. Vapaa-ajallaan hän harrastaa musiikkia ja kuntoilee uuden vuoden lupauksensa mukaisesti. Ainon tavoittaa numerosta (09) tai osoitteesta Luonnonkukkien päivästä on lisää tietoa osoitteessa LIISA HULKKO Suomen luonnonsuojeluliitto käynnisti viime kesänä KotiMIPS-tutkimushankkeen, jossa selvitetään kotitalouksien kulutuksen aiheuttamia ekologisia selkäreppuja ja niiden pienentämismahdollisuuksia. Projektia rahoittavat ympäristöministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, Kesko sekä useat kunnan tason organisaatiot. Projektin ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin eri tuotteiden ja toimintojen aiheuttamia ekologisia selkäreppuja. Nyt käynnistyvässä toisessa vaiheessa selkärepputiedot yhdistetään parinkymmenen kotitalouden kulutustietoihin ja pohditaan, mitä siitä itse kukin voi oppia. Projektin toiseen vaiheeseen haemme oman kulutuksensa tutkimisesta kiinnostuneita kotitalouksia Uudenmaan, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen alueilta. Mukaan valittavat kotitaloudet kartoittavat omaa kulutustaan projektin ohjeiden mukaisesti syys-lokakuussa 2007 noin kuuden viikon ajan. Projektiin kaivataan mahdollisimman suuri kirjo erilaisia kotitalouksia. Mukaan saavat siis hakea niin maalla kuin kaupungissakin asuvat, yksin asuvat ja suurperheet, lapsiperheet ja eläkeläiset, maahanmuuttajat ja perussuomalaiset siis kaikki mahdolliset kotitaloudet. Edellytyksenä on vain, että oma kulutus ja sen ekologinen selkäreppu kiinnostavat sen verran, että jaksaa olla mukana projektissa koko tarvittavan ajan (elokuusta 2007 tammikuuhun 2008, josta aktiivisin vaihe syyskuun puolivälistä marraskuun alkuun). Projekti ei valitettavasti pysty tarjoamaan osallistujille muuta korvausta kuin mielenkiintoisia tietoja ja tuloksia, pari mukavaa yhteistapahtumaa ja tarvittaessa keittiövaa an. Jos olet kiinnostunut osallistumisesta, lähetä KotiMIPS-projektin koordinaattorille ja tutkijalle kirje tai sähköposti, jossa kerrot yhteystietosi ja perustietoja kotitaloudestasi. Mukaan otettavat kotitaloudet valitaan toukokuussa. MICHAEL LETTENMEIER SATU LÄHTEENOJA Yhteystiedot: KotiMIPS / Luonnonsuojeluliitto, Kotkankatu 9, Helsinki - Michael Lettenmeier, sähköposti m.l(at)iki.fi - Satu Lähteenoja, sähköposti satu. lahteenoja(at)sll.fi Lisätietoja myös numeroista tai Toimittajaksi Luonnonsuojelijaan? Haluatko osallistua omalla panoksellasi luonnonsuojelutyöhön? Haluatko toimittajakokemusta? Tule avustavaksi toimittajaksi tai kuvaajaksi Luonnonsuojelija-lehteen. Lehteä kirjoitetaan pitkälti vapaaehtoisperiaatteella, ja aiheet päätetään yhdessä toimitusneuvostossa. Lähetä hakemuksesi ja mahdolliset työnäytteesi sähköpostitse osoitteeseen luonnonsuojelija@sll.fi tai postitse osoitteeseen Luonnonsuojelija,. EEVA MEHTO / LKA / KUVALIITERI Osallistu talkoisiin haastamalla ystäväsi jäseniksi! Yhdestä haasteesta saat norpparintamerkin (arvo 3 euroa). Kolmesta haasteesta saat lisäksi Luonnon marjat ja hedelmät värikuvina -oppaan (arvo 11,50 euroa). Viidestä tai useammasta haasteesta saat edellisten lisäksi perinteisen luontoaiheisen seinäkalenterin (arvo 12 euroa). Kirjoita tuttaviesi yhteystiedot oheiseen lomakkeeseen. Muista kuitenkin ensin kysyä lupa (henkilörekisterilain 5 ). Haastamasi henkilön ei tarvitse välttämättä liittyä jäseneksi. Palkinnon saamista varten riittää, että saamme vietyä haasteesi perille eli nimet ja puhelinnumerot ovat oikein ja haastettava myös muistaa sinut. Kaikki uudet jäsenet saavat norpparintamerkin (arvo 3 euroa). Suomen luonnonsuojeluliitto ry JÄSENHANKINTATALKOOT 2007 Haastan seuraavat henkilöt Suomen luonnonsuojeluliiton jäseniksi: Nimi: Puhelin kotiin tai matkapuhelin: 1. ( ) 2. ( ) 3. ( ) 4. ( ) 5. ( ) Haastajan nimi: Osoite: Postinumero ja toimipaikka: Mikäli haluat haastaa useampia kuin viisi henkilöä, kopioi tämä palvelukortti. Suomen luonnonsuojeluliitto VASTAUSLÄHETYS Tunnus Postimaksu maksettu. Halutessasi voit tukea Luonnonsuojeluliittoa maksamalla itse postimaksun HELSINKI

9 22 Elämäntapa Mistä on huomisen ympäristönsuojelijat tehty? Viherpiipertäjä Kun TV pauhaa vuorotellen mainoksia ja uutisia ilmastokatastrofeista, moni vanhempi miettii, miten saada lapset ottamaan vastuuta ympäristöstä. Tarvitaan ötököiden ihmettelyä, keskusteluja sinilevän äärellä ja aktiivista toimintaa ympäristön puolesta. Jälkien jäljittämistä ja muita luontoelämyksiä Meillä alkoi lasten ympäristökasvatus sunnuntaiaamujen lehdenhakureissuista. Se oli vain toista kilometriä edestakaisin, mutta lapset alkoivat pitää varhaisaamuisesta lenkistä, kertoo Vuokko Kiikoisista. Lehdenhakureissulla katseltiin jälkiä, kun hirvi tai peura oli yöllä ylittänyt tien. Kielot, peltokorte, ojakellukka ja pajunkissa tulivat tutuiksi. Keväisin osallistuttiin kyläyhdistyksen tienpiennarsiivouksiin. Emme suunnitelleet etukäteen ympäristökasvatusta, mutta nyt jo aikuistuneet lapsemme näyttävät silti ottaneen asian omakseen. Kodin ekotekoja Perheessämme on kolme alle kouluikäistä lasta. Kaikki lapset osaavat jo lajitella jätteitä keittiömme kierrätysastioihin. Myös sähkön ja veden säästämisestä olemme puhuneet, kuvailee Karjaalla asuva Annina perheensä ympäristökasvatuskäytäntöjä. Heillä esimerkiksi vesi valuu hampaiden pesun tai suihkussa käynnin aikana vain tarvittaessa. Odotan innolla, josko lapsistamme kasvaa meitä ympäristötietoisempia. Pienet teot ovat tärkeitä, kun ajatellaan ihmisiän pituutta ja sen aikana tapahtuvaa kulutusta. Mitä isot edellä... Keravalainen Birgitta on kokenut ympäristökasvatuksen niin tärkeäksi asiaksi, että hän on ryhtynyt tekemään sitä vapaaehtoistyönä. Olen pukenut huoleni Roskisnalle-hahmon sisään. Kiertelen kouluissa, päiväkodeissa ja erilaisissa tilaisuuksissa kertomassa ympäristön kunnioittamisen tärkeydestä, kahden lapsenlapsen isoäiti kertoo. Myös luontokoulunopettaja Nina korostaa arvoihin ja asenteisiin vaikuttamista: Kasvattajan esimerkki on hyvä pohja ympäristökasvatukselle. ANNUKKA BERG MULTAA KYNSIEN ALLA? Viherpiipertäjän seuraava numero käsittelee omaan tarpeeseen viljelyä. Mitä kaikkea hyödyllistä voi kasvattaa kapeallakin palstalla? Paljonko padan täytettä irtoaa takapihalta tai vaikkapa parvekelaatikosta? Jos omaan tarpeeseen kasvattaminen lisääntyisi, voisiko siitä olla laajempaakin ympäristöhyötyä? Kerro kokemuksistasi, vinkeistäsi ja ajatuksistasi mennessä osoitteeseen Liitä viestiin mukaan nimesi, ikäsi, ammattisi/harrastuksesi ja kotipaikkasi. TIETOA, KOKEMUKSIA, TOIMINTAA! Ympäristökasvatus mielletään usein vain roskien lajitteluksi ja luonnonharrastukseksi, vaikka kyseessä on paljon monimuotoisempi ja kokonaisvaltasampi asia. Eräs alan tunnetuimmista teorioista on ympäristökasvatuksen puumalli. Se korostaa kolmea tasaveroista osa-aluetta kasvatuksessa: tietoa ympäristöstä, toimintaa ympäristössä sekä toimintaa ympäristön puolesta. Eheyttävässä ympäristökasvatuksessa ideana on, että näiden kaikkien ulottuvuuksien tulisi olla läsnä yhtä aikaa. Lisäksi pitäisi oppia perustelut sille, miksi ympäristökasvatuksen kautta saatu oppi on hyvän elämän kannalta tärkeää. Joissakin malleissa korostetaan myös luottamuksen kehittymistä omiin vaikutusmahdollisuuksiin. SEPPO LEINONEN Lapsuuden kokemukset synnyttävät ympäristöherkkyyttä. Kasvatuksen erilaisten ulottuvuuksien lisäksi ympäristöherkkyys liittyy tutkimusten mukaan vastuullisen käyttäytymisen oppimiseen. Hungerfordin ja Volkin kuuluisassa mallissa se määritellään empaattiseksi suhtautumiseksi ympäristöön. Erityisesti lapsuudessa saadut rikkaat luontokokemukset vaikuttavat ympäristöherkkyyden syntyyn. Muita vähemmän tärkeitä ympäristövastuun pohjustajia ovat tiedot ekologiasta, asenteet esimerkiksi saastumista ja teknologiaa kohtaan. Ympäristövastuullisuus rakentuu askel kerrallaan. Ihan pienten lasten kanssa tärkeintä on oma luontosuhde ja myönteiset elämykset luonnossa. ANNUKKA BERG SEPPO LEINONEN Sedimenttejä 68 vuotta sitten Nimismies Heikki Häyrynen puhui kauniisti ja vakuuttavasti, kuinka suhtautuminen luontoon aikojen kuluessa on suuresti muuttunut. Esi-isämme kunnioittivat luontoa ja pitivät sitä pyhänä, mutta nykyisenä materialismin aikakautena vaikuttaa taloudellisten päämäärien tavoittelu määräävästi ihmisten toimintaan. Puhuja painotti erityisesti luonnonsuojelun suurta kasvattavaa merkitystä, johon olisi vedottava valistustoiminnassa. Yleisöön voitaisiin vaikuttaa varsinkin nasevilla radioesitelmillä. Myös kouluihin olisi saatava luonnonsuojeluopetusta sekä erityinen oppikirja laadittava sitä varten. Lehtori A. Th. Böök esitti selvitettäväksi, mitä olisi suojeltava. Kysymykseen tulevat harvinaiset kasvit ja eläimet, joiden tuntemusta olisi tehostettava; samoin harvinaiset puumuodot (liuskalehtiset koivut ja lepät, käärmekuuset jne.). Linnunmunien keräily ja höyhenkauppa olisi kiellettävä. Olisi saatava suojatuksi myös metsiä, esimerkiksi komeita kuusikoita ja hongikoita. Myös järviemme lintumaailma kaipaa suojelusta. Ote pöytäkirjasta Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen neuvottelukunnan kokouksessa # HANNU HUTTU/ KUVALIITERI

10 Paikan päällä 23 LOPULLISESTI KATOAVA KARTANOTAITEEN HELMI? Kun Hämeenlinnan Aulangon maisema- ja puistoaluekokonaisuudelle vuonna 2001 myönnettiin ensimmäisenä Suomessa kansallisen kaupunkipuiston arvo, kartanopuistoalueen yksi keskeinen osa, niemi, jäi alueen ulkopuolelle maanomistuksellisista syistä. Se oli tarkoitus liittää kansalliseen kaupunkipuistoon ensi tilassa. Kartanopuistoalueen keskeinen niemi Aulangonniemi on merkittävä osa Vanajaveden laakson kansallismaisemaa sekä Vanajaveden laakson ja Aulangon valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltua maisema-aluetta. Maisemallisten arvojen lisäksi siellä on vanhoja puita, arvokasta lajistoa, hevoslaidun, muinaisjäännöksiä ja kartanon vanhojen kasvihuoneiden jäänteitä. Alueella saattaa muhia todella erikoisten kasvien siemenpankki, sillä Aulanko oli aikoinaan puutarhataiteen edelläkävijä. Inventointeja alueelta ei ole tehty. Niemi on myös kaupunkilaisten suosima virkistysalue. Kaupunki sai hankittua alueen itselleen ostamalla sen rakennusyhtiön konkurssipesältä. Kun kaupunki solmi pari vuotta sitten rakennusyhtiö NCC:n kanssa esisopimuksen kymmenien, korkeiden lomaosakkeiden rakentamisesta niemelle, joukko kaupunkilaisia uskoi heräävänsä epämiellyttävään painajaiseen. Yli kaksikymmentä vuotta vanha idea kerrostaloista Aulangonniemelle oli löytynyt konkurssipesän raunioilta, sillä 1980-luvulla rakennusyhtiö suunnitteli alueelle kerrostaloja. Kaupunkilaiset vastustivat aikoinaan sitäkin hanketta, joka kaatui lopulta rakennusyhtiön konkurssiin. Myös nykyisten lomaosakkeiden vastustamiseksi on syntynyt kansalaisliike. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei toimi tässä tapauksessa: asukkaiden mielipidettä ei ole pakko kysyä. Alueelta on olemassa asemakaava vuodelta 1982, joka mahdollistaa raskaan rakentamisen. Kaupunki on keskeyttänyt uuden asemakaavan valmistelun, vaikka aloite asemakaavatyön jatkamiseksi on jätetty. Kansalaisliikkeen näkökulmaa puoltaa sekin, että KHO on linjannut samaista aluetta koskevassa päätöksessään, että uusi asemakaavatyö tulisi saattaa päätökseen ennen kuin alueelle rakennetaan mitään ja asemakaavatyön perusteella vasta selviää, voidaanko alueelle ylipäätään suunnata rakentamista. Entisen Karlbergin kartanon, nykyisen Aulangon hotellialueen maisemakokonaisuudet ovat jo kärsineet hotellin useista laajennusvaiheista ja hoidon puutteesta. Yhä edelleen alue kuitenkin vetää matkailijoita. Paikallisen ympäristökeskuksen mukaan Aulangon aluekokonaisuudella voisi olla mahdollisuuksia jopa Unescon maailmanperintökohteeksi. Golfkentät, parkkipaikat, urheiluhallit ja muut uudisrakennukset ovat tosin vallanneet hotellin lähialuetta jo niin paljon, että vanhan, ainutlaatuisen kartanonpuistomiljöön ilmeen palauttamiseen olisi tilaa enää tosin siihen erinomaisesti soveltuvalla alueella Aulangonniemellä. SIRPA RAUTIAINEN Katugallup HÄMEENLINNA Mitä mieltä olet lomakylän rakentamisesta Aulangon puistoalueelle? Päivi Hajakka, 39, freelancer-toimittaja, Hämeenlinna En ole kiinnittänyt juuri Aulangon lomaosakesuunnitelmiin huomiota täällä on rakennettu ja suunnitellaan rakennettavaksi niin paljon muutakin mutta vastustan kerrostaloviidakkoja. Pieni on alue, mihin lomaosakkeita suunnitellaan. Viihtyisyys riippuu siitä, millaista väkeä lomaosakkeisiin tulee. Maisemallisiin arvoihin tulisi kiinnittää huomiota. Risto Siltanen, keski-ikäinen lenkkeilijä, Hämeenlinna Kylpylä ja monitoimihallikaan eivät sovi Aulangolle eivätkä missään nimessä lomaosakkeetkaan. Liikun ja ulkoilen Aulangolla paljon. Aulanko on ainutlaatuinen alue, josta ei pitäisi ottaa maksimaalista hyötyä irti, niin kuin nyt tehdään. Pitäisi rakentaa jonnekin muualle hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tuntuu, että ainoastaan raha ratkaisee. Kummallista toimintaa kaupungiltakin. Salla Selinko, 13, yläasteen oppilas ja ratsastuksen harrastaja, Hämeenlinna Täällä Aulangon ratsastustallilla on kyllä nyt rauhallista ja viihdyn täällä todella hyvin. Lomaosakkeet tulevat viemään tallialueelta ainakin jonkin verran tilaa pois. Rakennusaikana hepat voivat pelätä meteliä ja olla säikkyjä. Käyttämämme kulkureittikin maastoon katkeaa rakentamisen johdosta. Pelkään, että hevosten hajutkin voivat häiritä lomailijoita. Olen kuullut, että talli voi siirtyä muutaman vuoden päästä pois muualle Aulangolla, jos tässä ei pystytä toimimaan. Erkki Nurmi, DI, eläkeläinen, historian harrastaja, Hämeenlinna Aulangonniemi on aikoinaan tehty puistomaiseksi virkistysalueeksi ja tarkoituksena on ollut pitää se yleisessä käytössä. Lomaosakkeet eivät alueelle istu, koska ranta ei ole sovelias uintiin eikä venepaikoitukseen. Liikenne- ja liikkumismäärien kasvu huolestuttaa. Niemen luonto ei kestä kovaa kulutusta. Loma-asutus Aulangolla sopisi sinne, missä sitä jo vanhastaan on. Maisemallisesti keskeistä, historiallista luontoaluetta ei tulisi tuhota. Katugallup kiertää Luonnonsuojeluliiton 15 piirissä kysymässä paikallisilta asukkailta päivänpolttavista aiheista. Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto avoinna ma pe klo Puhelinvaihde ja tilaajapalvelu avoinna ma pe klo p. (09) fax (09) toimisto@sll.fi työntekijöiden sähköposti: etunimi. sukunimi@sll.fi materiaalitilaukset: tilaukset@sll.fi TOIMISTO Mirja Breider JÄSENREKISTERI JA TILAAJAPALVELU Irma Kaitosaari TOIMINNANJOHTAJA Eero Yrjö-Koskinen TALOUSPÄÄLLIKKÖ Rauni Järvinen JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ Tarja Ketola KURSSISIHTEERI Heini Jalava LUONNONSUOJELUPÄÄLLIKKÖ Ilpo Kuronen LUONNONSUOJELUSIHTEERI Tapani Veistola YMPÄRISTÖNSUOJELUKOORDI- NAATTORI Jouni Nissinen METSÄASIANTUNTIJA Harri Hölttä VESIENSUOJELUKOORDINAATTORI Hannele Ahponen VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ Matti Nieminen LUONNONSUOJELIJA/ INTERNETSIVUT Liisa Hulkko VENÄJÄKOORDINAATTORI Olli Turunen KOTI-MIPS -HANKE, TUTKIJA Satu Lähteenoja MARKKINOINTIVASTAAVA Pirjo Itkonen SUOMEN LUONTO Jorma Laurila, päätoimittaja Alice Karlsson, toimitussihteeri Ritva Kupari, toimitussihteeri Juha Kauppinen) Juha Valste, toimittaja Johanna Mehtola, toimittaja Elina Juva, toimituksen assistentti LUONNONSUOJELIJAN PALVELUKORTTI Suomen luonnonsuojeluliitto ry Haluan liittyä Luonnonsuojeluliittoon. Samalla liityn kotiseutuni luonnonsuojeluyhdistykseen ja saan Luonnonsuojelija-lehden 6 kertaa vuodessa. Lisätietoja jäseneduista Jäsenmaksu 2007 on 28 euroa, perhejäsenmaksu 10 euroa. Muutan osoitettani. Mikäli paikkakunta vaihtuu: haluan en halua vaihtaa yhdistystä Haluan lisätietoja jäsenten matkavakuutuksesta Tilaan Suomen Luonto -lehden (12 numeroa) Kestotilauksena (Jäsenille ja YkkösBonus-Norppakorttilaisille 45,50 euroa, muille 52 euroa) Määräaikaistilauksena (Jäsenille ja YkkösBonus-Norppakorttilaisille 49 euroa, muille 58,50 euroa) Tilaan Suomen Luonto -lehden kuusi numeroa määräaikaistilauksena 32 euroa LUONNONSUOJELUKESKUKSET Lapin luonnonsuojelukeskus Tuula Leskinen, aluepäällikkö Valtakatu 22, Rovaniemi p lappi@sll.fi Pohjois-Pohjanmaan ls-keskus Merja Ylönen, aluepäällikkö PL 326, Oulu (käyntiosoite: Kauppurienkatu 33, Oulu) p. (08) pohjois-pohjanmaa@sll.fi. Saimaan ls-keskus Kaarina Tiainen, aluepäällikkö Katariinantori 6, Lappeenranta p. (05) tai , f. (05) saimaa@sll.fi Varsinais-Suomen ls-keskus Hannu Klemola, aluepäällikkö Martinkatu 5, Turku p. (02) f. (02) varsinais-suomi@sll.fi LUONNONSUOJELUPIIRIT Etelä-Hämeen ls-piiri Anneli Jussila, piirisihteeri Hämeentie 2 A 6 as. 2, Hämeenlinna p.(03) etela.hame@pp.inet.fi Etelä-Savon ls-piiri Eeva Taimisto, piirisihteeri Pappilankatu 3, Savonlinna p. (015) etela-savo@sll.fi Kainuun ls-piiri Tarja Leinonen, piirisihteeri Vienankatu 7, Kajaani p , (ti pe klo 9 16, mahdollisuuksien mukaan) kainuun.piiri@kajaani.net Keski-Suomen ls-piiri Juhani Paavola, piirisihteeri Kilpisenkatu 8, Jyväskylä p./f. (014) , ti ( 18) keski-suomi@sll.fi Kymenlaakson ls-piiri Hanna Majander, piirisihteeri Varuskuntakatu 8, Kouvola p./f. (05) kymenlaakso@sll.fi Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Jäsennumero (jäsenkortista) YkkösBonus Norppa-kortin numero Sähköpostiosoite Osoite muuttuu, uusi osoite: Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Suomen luonnonsuojeluliiton ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin. Pirkanmaan ls-piiri: Kaija Helle, piirisihteeri Varastokatu 3, 4 krs, tsto Tampere p. (03) , f. (03) pirkanmaa@sll.fi Pohjanmaan ls-piiri Teemu Tuovinen, piirisihteeri Valtionkatu 1, poste restante, Seinäjoki p. (06) pohjanmaa@sll.fi Pohjois-Karjalan ls-piiri Kauppakatu 44, Joensuu p. (013) pohjois-karjala@sll.fi Pohjois-Savon ls-piiri Marja Tenhunen, piirisihteeri Kirkkokatu 35, Kuopio p./f. (017) pohjois-savo@sll.fi Satakunnan ls-piiri Terhi Rajala, piirisihteeri Otavankatu 11, Pori p./f. (02) satakunta@sll.fi Uudenmaan ymp.suojelupiiri Ursula Immonen, piirisihteeri p. (09) f. (09) uusimaa@sll.fi LUONTO-LIITTO Annankatu 26 A, Helsinki p. (09) , f. (09) SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Lahjoitukset Suomen Luonnonsuojelun Säätiölle: Sampo SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Kotkankatu 9, Helsinki p. (09) f. (09) Puhelinmarkkinointi yrityksille: p. (09) f. (09) Postimaksu maksettu. Halutessasi voit tukea liittoa maksamalla itse postimaksun. Suomen luonnonsuojeluliitto VASTAUSLÄHETYS Tunnus HELSINKI

11 24 Näkökulma Kaakkois-Aasian sademetsien puolustaja Sumatran suosademetsissä elävä Amarodon sumatranus on kääväkkäisiin kuuluva sienilaji, jonka Otto Miettinen on vastikään kuvannut tieteelle uutena lajina. Laji elää UPM-kymmenelle sellua myyvän APRIL-yhtiön hakkuiden uhkaamalla metsäalueella. Tutkija ja kansalaisjärjestöaktiivi Otto Miettinen on juuri palannut Kaakkois-Aasiasta Suomeen. Takana on kolme kuukautta reissaamista Singaporessa, Malesiassa ja Indonesiassa. Tällä kertaa reissun pääasiallinen tarkoitus oli seurata Siemenpuusäätiön rahoittamien ympäristöhankkeiden toteutumista ja etsiä uusia yhteistyökumppaneita. Laittomia hakkuita ja sienikeräyksiä Ensimmäisen kerran Otto Miettinen lähti Indonesiaan vuonna Reissun syy oli hankkia tietoa UPM:n yhteistyökumppanista APRIL:sta. Tuolloin tietoa oli vähän saatavilla ja se oli hankittava itse. Paikan päällä tilanne osoittautui karuksi: APRIL hankki valtaosan raaka-aineestaan avohakkaamalla Indonesian luonnontilaisia tai sen kaltaisia sademetsiä. Metsäkato ja laittomat hakkuut ovat räjähtäneet käsiin vuoden 1998 jälkeen, kun maa joutui talouslaman ja poliittisen muutoksen pyörteisiin. Selluteollisuuden uhkaamat metsät ja laittomat hakkuut ovat olleet riittäviä syitä palata yhä uudestaan Indonesiaan, mutta myös muita syitä on tullut mukaan matkan varrella. Olen kehittänyt itselleni myös tutkimukseen liittyviä aktiviteetteja Indonesiassa. Olen kerännyt sieninäytteitä sademetsistä ja viritellyt tieteellistä yhteistyötä paikallisten herbaarioiden ja yliopistojen kanssa, kertoo sujuvaa indonesian kieltä puhuva Miettinen. Sieninäytteiden määrittämisessä riittää työtä eläkeikään asti, sillä tällä hetkellä keräyksiä on jo noin kappaletta: Suurin osa tropiikin lajeista on tieteelle täysin tuntemattomia, sillä monimuotoisuus Kaakkois-Aasian sademetsissä on huikeata ja tutkimuksen tekijöitä vähän. Lisää huomiota Kaakkois-Aasialle Vuosien myötä maisemat Indonesiassa ovat muuttuneet. Metsäkato on ollut nopeinta Sumatralla ja Länsi-Indonesiassa, mutta kaikkialta löytyy laittomia hakkuita. Vielä vuonna 1998, kun matkusti Riaun provinssin halki kulkevaa päätietä, oli metsää molemmin puolin. Nykyään metsää ei ole nähtävissä lainkaan. Metsien tilalla kasvaa öljypalmua ja selluviljelmiä. Muutos on ollut todella radikaali yhdeksän vuoden aikana. Kun Suomessa puhutaan sademetsistä, niin puhutaan useimmiten Amazoniasta: Jos puhutaan pinta-alayksikköä kohden biodiversiteetistä, niin Kaakkois-Aasia on Amazonian veroinen. Siitä huolimatta alue saa hirveän vähän osakseen huomiota. Vielä olennaisempaa Otto Miettisen mielestä on se, että suomalaisten taloudelliset linkit ovat paljon läheisempiä Kaakkois-Aasian sademetsiin kuin Etelä-Amerikkaan. Suomalaisilla on ollut presidenttiä myöten merkittävä rooli siinä, että selluteollisuutta on sinne rakennettu 80-luvulta lähtien. Myös puukauppa Eurooppaan on merkittävää: Indonesia on selkeästi suurin trooppisen puun tuottaja kaupallisille markkinoille. Arviolta puolet tuodusta puusta on laittomasti hakattua. Viimeisin linkki on palmuöljyn käyttö. Biodiesel ja Nesteen suunnitelmat vaikuttavat suoraan tai välillisesti metsätilanteeseen Kaakkois-Aasiassa ja Indonesiassa. Toimintaa Suomesta käsin Kevään lähestyessä tavallisten kuluttajien on oltava erityisen valppaana, etteivät osallistu ostopäätöksillään sademetsien tuhoamisen tukemiseen. Miettinen on ollut mukana organisoimassa kansalaisjärjestöjen yhteistä kampanjaa jo useiden vuosien ajan. Kampanjan tarkoituksena on saada sademetsäpuusta valmistetut puutarhahuonekalut ja muut trooppiset puutuotteet pois markkinoilta. Eurooppalaiset puulajit ja -tuotteet ovat parempi vaihtoehto trooppiselle puulle, muistuttaa Miettinen. Kampanjan myötä useat kauppiaat ovat luopumassa sademetsäpuun myynnistä. Myös tropiikissa vaikuttavien suomalaisten yhtiöiden ja rahoituslaitosten toimintaan kannattaa puuttua Suomesta käsin. Suomalaisten firmojen kanssa on helpompi keskustella kuin 90-luvulla ja ehkä he kuuntelevatkin enemmän. Vaikutukset näkyvät toivottavasti tulevaisuudessa. Toistaiseksi firmat kuitenkin tukevat tropiikissa hyvin tuhoisaa toimintaa. Tropiikista karuihin männiköihin Tropiikin sienilajistosta puhuttaessa Miettinen selvästi syttyy. Intohimoisesti sieniä tutkivalle biologille sademetsät ovat kuin karkkikauppa pikkulapselle: Otto Miettinen tekee väitöskirjaa Kaakkois-Aasian kääväkkäistä. Pystyn nykyään hillitsemään itseni ja kävelemään metsässä etsimättä kaikkia kääpiä. Jos kuitenkin sattumalta näen käävän, en voi olla katsomatta sitä tarkemmin. Tropiikissa tilanne on vielä pahempi, koska kaikki helttasienetkin ovat tieteelle kuvaamattomia. Joskus tulee kerättyä helttasieniä, vaikka luultavasti ne murskaantuvat repun pohjalle. Vaikka tropiikki vetää puoleensa, on havumetsillä tärkeä merkitys Miettisen sydämessä: Taigassa on ihan oma viehätyksensä. Täytyy sanoa, että kun on kulkenut sademetsissä, niin alkaa arvostaa karuja metsätyyppejä männiköt ovat suomalaista metsää kauneimmillaan. KAISA MURDOCH Näkymä on Afrak-vuoren huipulta Indonesian Papualta. Anggran kylä on lähtenyt kehittämään luontoturismia vaihtoehtona hakkuille ja metsänraivaukselle. OTTO MIETTINEN