Kuntaliitoksilla ei vaikutusta terveydenhuoltoon. Psykiatriasta piirin laajuinen toiminta-alue. Mentoroinnista tukea työelämän hallintaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntaliitoksilla ei vaikutusta terveydenhuoltoon. Psykiatriasta piirin laajuinen toiminta-alue. Mentoroinnista tukea työelämän hallintaan"

Transkriptio

1 1/helmikuu 2005 Kuntaliitoksilla ei vaikutusta terveydenhuoltoon Psykiatriasta piirin laajuinen toiminta-alue Mentoroinnista tukea työelämän hallintaan Laitoshuoltajan monipuolinen ammatti Soppatykit paukkuvat Heikkilässä Taide tervehtii T-sairaalassa kävijää Halikkoon 16 uutta perheterapeuttia Kuvantamiskeskuksesta oma taseyksikkö Avoimuudella työpaikkakiusaamista vastaan

2 2 Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat olleet viime vuosina toistuvasti keskustelun kohteena. Kuntien johtajat yrittävät pitää budjettejaan tasapainossa. Erikoissairaanhoidon on sanottu olevan kunnallistalouden»musta aukko», johon uppoaa vuodesta toiseen miljoonia euroja lisää. Eräs syy kuntien ongelmiin on se, että Suomessa pienikin kunta on taloudellisesti vastuussa omien potilaidensa erikoissairaanhoidosta. Muutamien potilaiden vuosittain vaihtelevat sairastumiset voivat heilautella koko kunnan taloutta. Kokonaiskuvan saamiseksi on kuitenkin asioita tarkasteleva koko sairaanhoitopiirin eikä yhden kunnan tasolla. Syyt kustannusten nousuun viime vuosina ovat varsin selkeät. Keskityn omaan sairaanhoitopiiriimme. Aloitan tarkastelun vuodesta Tuona vuonna kasvoivat sairaanhoitopiirin jäsenkunniltaan saamat tuotot 2,5 %. Vuonna 2000 kasvu oli 2,4 %. Näillä luvuilla ei kunnille aiheutettu erityisiä ongelmia. Vuosina kasvoivat sairaanhoitopiirin toimintakulut vuosittain 5 6 % ja jäsenkunnilta saadut tuotot keskimäärin 8 % vuodessa. Syksyllä 2000 kriisiytyi TYKSin tiukka palkkapolitiikka lääkäreiden irtisanoutumiseen. Tilanne rauhoittui 5,7 miljoonan euron ylimääräisillä, vuoteen 2001 ajoittuneilla palkkojen kuoppakorotuksilla, joista lääkäreiden osuus oli 4 miljoonaa euroa. Keväällä 2001 puhkesi syksyyn asti jatkunut valtakunnallinen lääkärilakko, joka nosti seuraavan vuoden aikana lääkäreiden palkkoja 10 % ja aiheutti tuotannon menetysten kautta talouden alijäämän. Samaan aikaan yleinen tuposopimus korotti terveydenhuoltoalan palkkauksen 2-kalleusluokasta 1-kalleusluokkaan, mikä merkitsi n. 5 %:n suuruista kuoppakorotusta tuhansille sairaanhoitopiirimme työntekijöille. Vuonna 2002 vältettiin Tehyn lakko hyvin täpärästi, mikä kuvastaa toimialamme palkkapoliittista ilmapiiriä. Sijaisten ja vakinaisen henkilöstön rekrytoinnin turvaamiseksi on sairaanhoitopiirimme palkkatason oltava samalla tasolla kuin muilla vastaavilla kunnallisilla työnantajilla. Jäsenkuntiemme erikoissairaanhoitomenojen vuosien kokonaiskasvusta henkilöstömme palkkatason nousu selittääkin lähes puolet eli 9/20 osaa. Seuraavassa esitetään samalla tavalla suhteellisesti mistä tekijöistä aiheutuu loput kuntien erikoissairaanhoitomenojen kasvusta. valtion päätöksistä johtuen potilasmaksuja ei ole korotettu ja erityisvaltionosuutta on viime vuosina leikattu, mikä on siirtänyt rahoitusvastuuta kunnille. Tämän osuus on 1/20 osa kuntien erikoissairaanhoidon menojen kasvusta. vuonna 2001 sairaanhoitopiirin talouteen syntyneen alijäämän poistamiseen on tarvittu 2/20 osaa kuntien menojen kasvusta. tarvikkeiden, palveluostojen, vuokrien ja muiden menojen osuus on n. 30 % kaikista sairaanhoitopiirin menoista. Niiden kustannustason nousu on ollut n. 3 %:n tasoa vuosittain, mikä selittää 2/20 osan kuntien erikoissairaanhoitomenojen viime vuosien kokonaiskasvusta. palveluiden kysyntä ja tarjonta on lisääntynyt 1 2 % vuosittain. Tästä osa on voitu hoitaa tuottavuuden kasvulla ja osan lisääntyneestä palveluvolyymistä ovat kunnat maksaneet lisääntyneillä palveluostoilla. Tämän vaikutus on 2/20 osaa kuntien erikoissairaanhoitomenojen kokonaiskasvusta. palveluiden laadullinen muutos on ollut merkittävä: jonojen lyhentyminen, päivystystoiminnan nopeutuminen, tarkempi diagnostiikka, tehokkaammat hoidot vaikeissa sairauksissa, hoitotulosten parantuminen, paremmat sairaalatilat (Tsairaala) jne. Tämä selittää loput eli 4/20 osaa kuntien kustannusten kasvusta. Edellä kerrotusta ilmenee, että kuntien sairaanhoitopiirille vuosina maksamasta vuotuisesta 8 %:n menojen kasvusta selvästi yli puolet johtuu kustannustason erityisesti palkkatason nousuun liittyvistä tekijöistä ja pieni, mutta periaatteellisesti merkittävä osa, johtuu menorasituksen siirtymisestä potilailta ja valtiolta kunnille. Osa kuntien kustannusten noususta on merkinnyt sairaanhoitopiirin rahoitustilanteen parantumista vuoden 2001 alijäämäisestä tilinpäätöksestä. Noin neljännes kuntien kustannuksien noususta on tuottanut potilaille hoidon laadullista parantumista ja lisännyt palveluiden määrää kysyntään perustuen. Toivon edellä lyhyesti ja karkeasti esitetyn menojen kasvun analyysin hieman valottavan erikoissairaanhoidon kustannusten ja niiden kunnille aiheuttaminen menojen»mustaa aukkoa».

3 Under de senaste åren har kostnaderna för den specialiserade sjukvården upprepade gånger debatterats. I kommunerna försöker de styrande balansera budgeten. Man har sagt, att inom den kommunala ekonomin är den specialiserade sjukvården ett»svart hål», som år efter år slukar allt flera miljoner euro. En orsak till kommunernas problem är, att i Finland också en liten kommun är ekonomiskt ansvarig för den specialiserade sjukvården av sina invånare. En årlig variation på några sjukdomsfall kan få hela kommunens ekonomi i gungning. För att få en helhetsbild måste man i alla fall se saken på hela sjukvårdsdistriktets nivå och inte på en enskild kommuns nivå. Orsakerna till de senaste årens stegrade kostnader är rätt klar. Jag skall koncentrera mig på vårt eget sjukvårdsdistrikt. Jag börjar översikten år Det året ökade sjukvårdsdistriktets intäkter från medlemskommunerna med 2,5 %. År 2000 var ökningen 2,4 %. De här siffrorna medförde inga större bekymmer för kommunerna. Åren steg sjukvårdsdistriktets verksamhetskostnader årligen med 5 6 % och intäkterna från medlemskommunerna med i medeltal 8 % per år. Hösten 2000 tillspetsades ÅUCS:s strama lönepoliktik då läkarna sade upp sig. Situationen lugnade ned sig med en extra gropförhöjning på 5,7 miljoner euro år 2001, av vilket läkarnas andel utgjorde 4 miljoner euro. Våren 2001 utbröt den landsomfattande läkarstrejken, som fortsatte ända till hösten, det här höjde följande år läkarnas löner med 10 % och medförde genom den minskade produktionen ett underskott i ekonomin. Samtidigt höjde det allmänna inkomstpolitiska löneavtalet hälsovårdssektorns avlöning från andra till första dyrortsklassen, vilket innebar en ca 5 % gropförhöjning för tusentals anställda i vårt sjukvårdsdistrikt. År 2002 undvek man med nöd och näppe en strejk av Tehy, vilket ger en bild av den lönepolitiska atmosfären inom branschen. För att trygga rekrytering av vikarier och ordinarie personal måste lönenivån i vårt sjukvårdsdistrikt vara på samma nivå som hos andra kommunala arbetsgivare. Av den totala utgiftsökningen för den specialiserade sjukvården åren består nästan hälften, d.v.s. 9/20, av den stegrade lönenivån för våra anställda. I det följande presenterar jag på samma sätt relativt vilka faktorer resten av kommunernas ökade kostnader för den specialiserade sjukvården består av. - på grund av statens beslut har patientavgifterna inte höjts och specialstatsandelen har de senaste åren skurits ned, vilket har överfört fi nansieringsansvaret på kommunerna. Den här andelen utgör 1/20 av kommunernas ökade utgifter för den specialiserade sjukvården. - för täckande av det underskott som år 2001 uppstod i sjukvårdsdistriktets ekonomi har åtgått 2/20 av kommunernas ökade kostnader. - av sjukvårdsdistriktets samtliga utgifter utgör kostnaderna för tillbehör, köp av tjänster, hyror och andra utgifter ca 30 %. Kostnaderna för dem har ökat med ca 3 % årligen, vilket förklarar 2/20 av kommunernas totala ökade kostnader för den specialiserade sjukvården. - efterfrågan och utbudet på tjänster har årligen ökat med 1 2 %. Av detta har en del kunnat skötas genom en ökad produktivitet och en del av den ökade servicevolymen har kommunerna betalat genom ökade köp av tjänster. Effekterna av detta utgör 2/20 av de totala ökade utgifterna som kommunerna haft för den specialiserade sjukvården. - den kvalitativa förändringen av tjänsterna har varit betydande: köerna har kortats av, jourverksamheten har blivit snabbare, diagnostiken har blivit noggrannare, vården av svåra sjukdomar har blivit effektivare, vårdresultaten har förbättrats, sjukhusutrymmena har blivit bättre (T-sjukhuset) o.s.v. Det här förklarar resten, d.v.s. 4/20 av kommunernas ökade kostnader. Av det som ovan sagts framgår, att av den årliga ökningen på 8 % av avgifterna som kommunerna åren erlagt till sjukvårdsdistriktet, beror klart över hälften på faktorer som ansluter sig till den höjda kostnadsnivån framför allt lönenivån och en liten, men principiellt betydande del, beror på att belastningen överförts från patienterna och staten till kommunerna. En del av de ökade kostnaderna för kommunerna har inneburit att sjukvårdsdistriktets fi nansiella läge förbättrats efter underskottet år Ungefär en fjärdedel av kostnadsstegringen har betytt en kvalitativ förbättring av patientvården och en kvantitativ ökning av tjänster i enlighet med efterfrågan. Jag hoppas, att den här i korthet och grovt sett presenterade analysen av utgiftsökningen en aning belyser sjukvårdsdistriktets kostnader och det»svarta hål» det utgör för kommunerna. Aki Lindén Sairaanhoitopiirin johtaja Direktör för sjukvårdsdistriktet 3

4 4 Kansallinen hanke terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi on saavuttamassa aivan uuden konkreettisuuden tason maamme terveydenhuollon uudistamiseen tähdänneiden hankkeiden joukossa ainakin erikoissairaanhoidon puolella. Muistammehan hyvin erilaisia hankkeita: Terveyttä kaikille vuoteen 2000, Terveydenhuolto luvulle, Terveyttä kaikille 21, Sosiaalija terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle. Kaikki nämä ovat syntyneet suuren työn tuloksena ja olleet sinänsä laadukkaita painotuotteita. Ongelmana on yleensä ollut niiden muuttaminen lihaksi. Käytäntöön soveltamisessa ei ole aina päästy kovin konkreettisesti näkyviin ja osoitettaviin uudistuksiin. Yhtenäiset hoitoon pääsyn perusteet ovat juuri valmistuneet ja niiden soveltamisohjeet on jaettu kentälle. Perusteet kattavat ns. kiireettömän hoidon alueelta 197 keskeistä potilasryhmää erikoisaloittain seuraavasti: Useita sisätautialoja koskevat sairaudet 8 Endokrinologia...4 Gastroenterologia Hematologia...9 Infektiosairaudet...3 Kardiologia...9 Nefrologia...6 Reumatologia...3 Gastroenterologia...7 Käsikirurgia...4 Lastenkirurgia...1 Ortopedia, neurokirurgia, reumakirurgia 2 Ortopedia...5 Neurokirurgia ja ortopedia...3 Plastiikkakirurgia...3 Sydänkirurgia...2 Urologia...2 Verisuonikirurgia...4 Rintarauhaskirurgia...2 Neurokirurgia Ortopedia ja neurokirurgia...3 Naistentaudit...4 Lastentaudit Lastenneurologia...3 Silmätaudit...2 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Hammas- ja suusairaudet Nuorisopsykiatria...1 Lastenpsykiatria...2 Neurologia...3 Keuhkosairaudet...1 Apuvälinepalvelu...6 Suositukset ovat kansallisen terveydenhuoltohankkeen todella konkreettinen tuotos ja niiden soveltaminen käytäntöön on varmistettu ministeriön toimesta määrätietoisesti antamalla vastuu sairaanhoitopiireittäin johtajaylilääkäreille. Suositukset tulevat voimaan ja niitä on luvattu jakaa kirjallisena painotuotteena helmikuun loppuun mennessä laajasti terveydenhuollon kenttään. Yhtenä suunnitelmana on ollut lähettää perusteet mm. Suomen Lääkärilehden jakelun mukana kaikille lääkäreille ja muille lehden tilaajille. Koulutusta uusien suositusten soveltamisesta järjestetään valtakunnallisesti mm. Efekon toimesta ja alueellisesti sairaanhoitopiirien toimesta. Meillä VSSHP:ssa kaikki sairaanhoidon tulosyksiköt kussakin sairaalassa laativat johtajaylilääkärin antamien ohjeiden mukaan omat koulutus- ja tiedotussuunnitelmansa mennessä. Myös suositusten toteutumisen seurantaan on panostettu. Ministeriö edellyttää suositusten noudattamista, mutta niistä on toki lupa poiketakin perustellusta syystä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että potilasasiakirjoihin on merkittävä perustelu, mikäli suosituksista poiketaan. Määräajan seurantaan eli voidaanko tarpeelliseksi arvioitu hoito toteuttaa kuuden kuukauden kuluessa, on laadittu tarpeelliset välineet potilashallinnon tietojärjestelmiin. Niistä saadaan aikanaan raportteja hoitotakuun toteutumisesta. Riittämättömästi toimineita sairaanhoitopiirejä voidaan patistella tehostamaan toimintaansa. Perimmäisenä tarkoituksena tässä koko hankkeessa on tietysti hoitoon päsyn varmistaminen kohtuullisessa ajassa ja erityisesti tasa-arvon saavuttaminen maamme

5 koko väestön keskuudessa hoidon perusteiden ja saatavuuden suhteen riippumatta asuinpaikasta ja hoidon tarpeen aiheuttamasta sairaudesta. Siis utsjokelaisen ja maskulaisen tulee saada lonkkaansa tekonivel samoin perustein ja samassa aikataulussa sen jälkeen kun leikkaus on todettu tarpeelliseksi (= alueellinen tasa-arvo). Niin ikään sappikivipotilaan ja harmaakaihipotilaan pitää saada hoito puolen vuoden sisään (= sairauskohtainen tasa-arvo). Kun tiedetään, että terveydenhuoltoon käytettävät voimavarat ovat rajallisia, on toivottavaa, että suositusten laatiminen on toteutunut siinä mielessä realistisesti, ettei niiden soveltaminen aiheuta uusia ongelmia. Jos vaikkapa hoitotakuun toteuttaminen tekonivelkirurgiassa heikentää tapaturmapotilaiden pääsyä asianmukaiseen hoitoon, joudutaan ojasta allikkoon. Tai, jos kuulokojeen saaminen aikaisempaa nopeammin hidastaa kurkkusyöpäpotilaan pääsyä hoitoon, ei varmaan ole saavutettu uudistusten lopullista tavoitetta. Kurjuuden tasaaminen tasa-arvoa tavoiteltaessa ei ole hyväksyttävää. Siksi kaikissa sairaanhoitopiireissä on varmistettava, että hoitotakuu toteutetaan toimintaa tehostamalla ja tarvittaessa järkevillä lisäpanostuksilla. Turkka Tunturi johtajaylilääkäri Miksi erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kohonneet? Varför har kostnaderna för den specialiserade sjukvården stigit? Toteutuuko tasa-arvo tasaamalla kurjuutta? Laitoshuoltaja on monipuolinen ammatti Kuntaliitoksilla vähäiset vaikutukset terveydenhuoltoon Avoimuus paras lääke työpaikkakiusaamiseen Kuukausikipuja Uudet DRG-tuotteet yhtenäistävät hintoja Uusia kasvoja johtotehtävissä Mentorointi tukee työelämän hallintaa Halikon sairaalassa panostetaan koulutukseen Taide tervehtii T-sairaalassa kävijää.. 20 Soppatatykit paukkuvat Heikkilässä.. 22 Kuvantamiskeskuksen ylihoitaja haasteiden edessä Psykiatriasta yhteinen piirin laajuinen toimialue Uudet viran- ja toimenhaltijat TYKSin seniorit Kannen iso kuva: T-sairaalan uusia taideteoksia esittelivät julkistamistilaisuudessa Sirpa Särkijärvi (vas.), Minna Maija Lappalainen, Tiina Vainio, Kati Immonen, Hilkka Könönen ja Tarja Lapila. Taustalla 3. kerroksessa sijaitseva Könösen teos Linna pilvien korkeudelle (akryyli alumiinille, 2002). Kuva: Esa Halsinaho Kannen pikkukuva: Sari Haste työskentelee laitoshuoltajana T-sairaalassa. Kuva: Anki Lahtinen 5

6 6 Laitoshuoltajat, jotka aiemmin tunnettiin sairaala-apulaisina, voivat toimia varsin moninaisissa tehtävissä. Laitoshuoltajan koulutuksen saaneita on sairaaloiden lisäksi mm. päiväkodeissa, vanhainkodeissa sekä kouluissa. Tällöin ammattinimikkeenä voi olla myös osastoapulainen, laitosapulainen tai siivooja. Halikon sairaalassa työskentelevä Aija Mäki sekä TYKSin T-sairaalan päiväkirurgisella osastolla työskentelevä Sari Haste kertovat omasta työstään laitoshuoltajana. Laitoshuoltaja Aija Mäki on työskennellyt Halikon sairaalassa vuodesta Aija Mäki on viihtynyt Halikon sairaalassa erittäin hyvin. Hän aloitti lähettinä vuonna 1976 ja kymmenen vuotta myöhemmin Mäen virkanimikkeeksi vaihtui sairaala-apulainen. Aikaa myöten hän halusi myös pätevyyden työhönsä. - Suoritin laitosapulaisen ammattitutkinnon vuonna 2000 ja vuonna 2001 suoritin siivoustyönohjaajan erityisammattitutkinnon iltaopiskeluna. Olen myös suorittanut laatuvalmentajan 10 opintoviikon konsultti-kouluttajan opinnot. Työnkuva työpaikan mukaan Laitoshuoltaja on ammattinimikkeenä melko huonosti tunnettu. Nimike pitää sisällään mm. siivoustyötä, ateriapalvelua ja vuodehuoltoa sekä avustamista ja asiakaspalvelua. - Nimikkeenä laitoshuoltaja saatta luoda virheellisen kuvan jostain»remonttireiskasta», vaikka todellisuudessa työ on hyvin monipuolista. Paljon on kiinni siitä, missä työkohteessa työskentelee, osastolla, leikkaussalissa tai vaikka yleisissä tiloissa, joissa työ muodostuu pääosin siivoustyöstä. Osastolla on puolestaan paljon potilaskontakteja ja asiakaspalvelutyötä esimerkiksi ruuanjaon yhteydessä, Mäki kertoo. Hänen oma työnsä on hiljattain vaihtunut melko radikaalisti. - Omalla kohdallani työnkuva on viimeaikoina muuttunut suorittamani erikoisammattitutkinnon myötä. Kahtena päivänä viikossa olen siivoamassa Salossa lasten- ja nuorten poliklinikalla, muuten päivät täyttyvät erilaisista ohjaustöistä, kuten opiskelijoiden ja uusien työntekijöiden perehdyttämisistä. Ohjaajana teen myös suunnitelmaja toteutuneita listoja sekä muita siivoustyönjohtaja Päivi Koivusen valtuuttamia

7 tehtäviä. Paikkaan myös sairauslomia yleisissä tiloissa ja osallistun tarvittaessa perussiivouksiin, Mäki kuvailee työtään. Pitkäjänteisesti laadun puolesta Aija Mäen opintoja hyödynnetään mittavassa, vuonna 2003 alkaneessa laatuhankkeessa. Projektin päävetäjänä toimii projektivastaava Hanna Aarnio Salon aluesairaalasta. Mäki johtaa hanketta Halikossa omalta osaltaan ja työskentelee projektin parissa yhdessä seitsemän muun laaturyhmäläisen kanssa. - Teemme täällä Halikon sairaalassa omaa laatukäsikirjaa, jonka avulla pyrimme tulevaisuudessa perehdyttämään uusia työntekijöitä työhön entistä paremmin. Tarkoituksena on myös keventää ja helpottaa laitoshuoltajien työtä. - Laadimme hyvät työohjeet ja saatamme ajantasalle sekä työmenetelmät että -välineet. Projekti on suurimmalta osaltaan Mäen vastuulla. - Teen yksin kaikki kirjoitustyöt työohjeiden kirjaamisesta lähtien, eli aika pitkään tämä taitaa kestää, Mäki naurahtaa. Kehitystä työnteon keventämiseksi Pitkän uransa aikana Mäki on seurannut läheltä laitoshuoltajan työn kehitystä. - Paljon on muuttunut parissa vuosikymmenessä. Alkuaikoina ei juurikaan ollut käytössä koneita, kaikki tehtiin käsin ja työ oli erittäin raskasta. Nyt uudet työmenetelmät, koneet ja aineet helpottavat työtä. Myös organisaatiomuutoksia on ollut paljon ja niihin sopeutuminen on vaatinut joustavuutta. Mäki houkuttelee alalle myös uusia työntekijöitä. - Laitoshuoltajan koulutus antaa monipuolisen ammatin, tähän kuuluu paljon muutakin kuin siivousta. Työ on vaihtelevaa ja siinä tapaa paljon ihmisiä. Tiettyä sosiaalisuutta tarvitaan ja on osattava tulla toimeen monenlaisten ihmisten kanssa, hän tiivistää laitoshuoltajan toimenkuvaa. Sari Haste on töissä T-sairaalan päiväkirurgisella osastolla. Neljässä vuorossa Sari Haste työskentelee laitoshuoltajana uuden T-sairaalan päiväkirurgisella osastolla. Myös Hasteen mielestä laitoshuoltajan työnkuva vaihtelee suuresti sen mukaan, missä työtä tekee. - Vuodeosastolla mukana on enemmän ruokahuoltoa ja asiakaspalvelua, leikkaussalissa taas aseptiikalla on tärkeä rooli. Itse teen työtä neljässä vuorossa ja nekin ovat keskenään erilaisia. Poliklinikan puolella vuoro alkaa aamukuudelta. Työhön kuuluu tutkimushuoneiden ja yleisten tilojen siivoaminen. Leikkaussalivuorossa päivä alkaa kahdeksalta heräämöpotilaiden voileipien valmistamisella. Sitten siivotaan leikkausosaton»yleiset tilat», suoritetaan välisiivoukset leikkausten välillä ja lopuksi on leikkaussalien loppusiivous. Iltavuoroon kuuluu potilaiden ja henkilökunnan pukuhuoneiden sekä urologian poliklinikkahuoneiden siivoaminen ja päiväkirurgian heräämön valmistelu seuraavaa aamua varten. Ns. kymmenestä kuuteen -vuoro on sekoitus eri tehtäviä. Siinä vuorossa oleva auttaa sekä leikkaussalin että iltavuoron laitoshuoltajaa. Vastuullista ja huolellista Viidentoista TYKSin vuoden aikana Hasteen työ on muuttunut kevyemmäksi. - Uudet työmenetelmät ja siivousvälineet ovat helpottaneet alunalkaen fyysisesti melko raskasta työtä. Eritoten täällä T- sairaalassa meillä on käytössä monipuoliset koneet ja laitteet. Laitoshuoltajan työ on vastuullista varsinkin leikkaussaleissa. Uran aikana ei hygienian eikä aseptiikan merkitys ole ainakaan vähentynyt. - Suoritin laitoshuoltajan tutkinnon oppisopimuksella ja koulutuksessa käytiin hyvin läpi leikkaussaleja koskevat asiat, mukana oli myös pienimuotoista välinehuoltoa jne. Tässä työssä ei voi koskaan korostaa liikaa huolellisuuden merkitystä, Haste tiivistää. Anki Lahtinen 7

8 Vuoden vaihteesta alkaen toteutetut 10 kuntaliitosta vähensivät kuntien kokonaismäärän 432:een. Varsinais-Suomen alueella yhdistyivät Loimaa ja Loimaan kunta sekä Pöytyä ja Karinainen. Yhdistymisiä varten on laadittu pitkäaikaiset yhdistymissopimukset, joiden pohjalta yhteistä tulevaisuutta rakennetaan. Uuden vuoden yö ei siten aiheuttanut juuri muita muutoksia kuin tienvarsikylttien vaihtumista. 8 Kuntaliitokset eivät koskaan ole helppoja, eivät edes silloin, kun ne toteutetaan nopeasti niin kuin Pöytyän ja Karinaisten yhdistyminen. - Kuntaliitoksia ei koskaan ole kahta samanlaista, ja aina ne jakavat mielipiteitä ja herättävät keskustelua, toteaa kunnanjohtaja Kari Jokela. Pöytyän ja Karinaisten kuntaliitos on kuitenkin yksi kaikkein nopeimpia, sillä virallinen ehdotus asiasta tehtiin elokuussa 2003 ja esitys valtioneuvostolle piti jättää maaliskuussa Sopimusneuvottelut, joissa määriteltiin mm. toimintojen sijoittamisia sekä 7 milj. euron yhdistysmisavustuksen käytöstä, sekä tarvittava mielipidemittaus toteutettiin siis nopealla aikataululla. - Kuntaliitoksen jälkeenkään Karinainen ei kokonaan jää nimenä historiaan, vaan säilyy esimerkiksi monien yhdistysten nimissä, Jokela huomauttaa, ja esimerkiksi Karinaisten VPK halusi kunnan vanhan tiekyltin muistoksi kerhohuoneensa seinälle. Säästöjä syntyy mutta syntyykö kokonaissäästöjä Kunnanjohtaja Kari Jokela ja perusturvajohtaja Eeva- Sirkkku Salomaa voivat todeta, että Pöytyän vanha vaakuna ei jäänyt historiaan, vaan säilyy virallisissa yhteyksissä uuden markkinointilogon rinnalla. Yhdistymisen konreettisista eduista Jokela ei vielä voi paljon sanoa. Ehdoton ja kiistaton etu on kuitenkin 7 milj. euron yhdistymisavustus. - Yhdistymissopimus luo vasta edellytykset toimintojen yhdistämiseen ja järkeistämiseen ja samalla sen mahdollisuuden, että haetaan erikoistumista, kun osapuolina on kaksi asukasmäärältään lähes samankokoista kuntaa, hän arvioi. Jatkoa on suunniteltu siten, ettlä Karinaisten keskustaajama Kyrö, jossa jo toimii myös pöytyäläisten käyttämä Elisenvaaran yläaste ja lukio, erikoistuu sivistystoimeen ja ennen muuta koulutoimeen. Riihikoski, jossa sijaitsee mm. kuntayhtymän pääterveysasema, erikoistuu puolestaan sosiaalija terveystoimeen. Jokelan mukaan tällaisella erikoistumisella voidaan ajan mittaan saada aikaan lisähyötyä, sillä jos täyden ostoslistan palvelut tuotetaan kahdessa paikassa, tuotantotoiminnassa ei voi syntyä säästöjä. Syntyviin säästöihin vaikuttaa osaltaan myös se, että kun palvelut aikaisemmin on tuotettu kahdessa eri kunnassa, tietyissä asioissa on ollut myös erilaiset palvelutasot. Kun tasoa ei voida laskea uudessa kunnassa huonomman tasolle, taso on nostettava paremman kunnan tasolle ja se ei tapahdu ilmaiseksi. - Eli säästöjä syntyy, mutta syntyykö kokonaissäästöjä, Jokela kysyy. Palvelutuotannossa on siis tarkoitus erikoistua pitkässä juoksussa, mutta hallinnossa jatketaan toistaiseksi kahden pisteen toimintana. Yhden katon alle ei olisi saatu kaikkea mahtumaan eikä uuden kunnan talous oikein olisi kestänyt sitä, että ensimmäinen uusi hanke olisi ollut uusi kunnantalo. Jatkossa on kuitenkin tarkoitus eriyttää myös hallintoa samaan suuntaan kuin palvelutuotantoa. Itse yhdyskuntarakenteet tulevat yhdistymisestä huolimatta säilymään pitkään eikä niitä pyritäkään muuttamaan.

9 Kaupunginjohtaja Jorma Kopu (oik.) ja sosiaalijohtaja Jaakko Kaunisto pitävät terveydenhuollon akuuteimpana kysymyksenä hoitotakuun vaikutuksia. Perusterveydenhuolto hyvin hallinnassa Perusterveydenhuollosta vastaa Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymä, jolla on terveysasemat sekä Riihikoskella että Kyrössä. Lisäksi kuntayhtymällä on terveysasemat Aurassa ja Yläneellä. Riihikoskella toimivat lääkärien ja terveydenhoitajien vastaanotot, laboratorio, röntgen, kuntoutus, työterveyshuolto ja hammashuolto sekä erityispalveluyksikkö, joka tarjoaa psykiatrista perusterveydenhuoltoa. Riihikoskella on myös 40-paikkainen vuodeosasto, joka palvelee kuntayhtymän kaikkia kuntia. Kyrön terveasemalla on lääkärien ja terveydenhoitajien vastaanotot sekä laboratoriohoitajan vastaanotto tiettyinä päivinä. - Kotipalvelu- ja kotisairaanhoito on yhdistetty tämän vuoden alusta koko uudessa kunnassa ja toimii kotihoidon nimellä, kertoo kunnan perusturvajohtaja Eeva- Sirkku Salomaa. Lisäksi Riihikoskella toimii jo 90-luvun alussa rakennettu vanhusten palvelukeskus, jossa on myös dementiaosasto. Kyrössä on oma vanhusten palvelutalo, jonne on tulossa lisäpaikkoja ja dementiaryhmäkoti yhdistymisavustuksen turvin, sekä tehostettua palveluasumista. Perusterveydenhuollon palvelut ovat kunnanjohtajan mielestä Pöytyällä jokseenkin hyvin hallinnassa eikä hoitotakuun tulo pahemmin pelota perusturvajohtajaakaan. Kolmen päivän sääntö hoitoonpääsystä on toteutunut jo nyt ilman suurempia ongelmia. Näin siitä huolimatta, että varsinkin Pöytyän asukasmäärä hyötyy sijainnista Turun työssäkäyntialueella. Rakentaminen on vilkasta, ja Jokela uskoo Aurajoen tuntumaan syntyvän Vuoden vaihtuessa syntyi yksi Loimaa, kun kaupunki ja kunta yhdistyivät. Vaikka yli yön muutoksia ei tavoiteltukaan, muutoksen ulkoisiksi tunnusmerkeiksi on jo saatu uusi vaakuna, uusi logo ja uusi slogan,»jyvällä tulevaisuudesta». Lisäksi Loimaa taitaa olla ainoa kunta, jossa on aloittanut erityinen tulevaisuuslautakunta tehtävänään miettiä kaupungin kehittämistä. - Uusi slogan on monimerkityksellinen sillä tavalla, että se viittaa Loimaan taustaan Suomen vilja-aittana. Tilanne on kuitenkin kääntynyt sellaiseksi, että maatalouden merkitys on laskenut huomattavasti, toteaa kaupunginjohtaja Jorma Kopu, joka vuodenvaihteeseen saakka runsaan vuoden ajan johti sekä Loimaan kuntaa että kaupunkia. Murroksen vuoksi joudutaan nyt hakemaan uutta, olemaan jyvällä tulevaisuudesta juuria unohtamatta. Yhdistymisen taustoista Kopu tuo esiin erityisesti Loimaan aseman seutukunnan keskuksena. Loimaan seutukunnassa on yhteensä asukasta ja se sijoittuu seutukuntien keskikastiin. - Entinen Loimaan kaupunki oli 7000 asukkaalla yksi pienimpiä seutukeskuksia, mutta nyt kun meillä on asukasta, keskuksen ja seutukunnan asukasmäärät ovat oikeassa suhteessa. Tärkeää tämä on Kopun mielestä myös kuntayksikön uskottavuuden kannalta. Suomen 432 kunnan joukossa Loimaa sijoittuu nyt kuntakentän raskaaseen sarjaan eli 100 suurimman joukkoon. Muutoksen myönteisenä saavutuksena Kopu näkeekin sen, että sen mukana on tullut poik- keuksellisen paljon yrityselämään liittyviä myönteisiä hankkeita. Ylimenokausi pitää palvelut entisellään Tuoreessa muistissa on vielä, että kaupungin ja kunnan yhdistyminen ei ollut kaikkein helpoimpia. Vääntöä riitti, mutta sen jälkeen kun päätös oli syntynyt, keskustelu ja väittely asian tiimoilta päättyivät ja tyydyttiin ratkaisuun. Kun sitten lähdettiin uuden Loimaan valmistelutyöhön, henki on kaupunginjohtajan mielestä ollut erittäin hyvä. Yhdistymisopimuksessa, joka on voimassa seuraavat viisi vuotta, sovittiin kahdesta perusasiasta. Toinen niistä on, että entisille työntekijöille turvataan työpaikat, ja toinen se, että sopimuksessa sitoudutaan pitämään palvelutuotanto hajautettuna ainakin sopimusajan. Tällä haluttiin estää palvelujen keskittyminen saman tien entisen kaupungin puolelle ja säilyttää niitä myös entisen kunnan alueella ja varsinkin keskustaajamassa Hirvikoskella, joka 2500 asukkaalla hyvinkin vastaa pienten kuntien keskuksia. Perusterveydenhuolto on yksi sektori, jota tämä hajautettujen palvelujen malli koskee. Pääterveysasema sijaitsee kaupungin keskustassa ja sivuterveysasemat Hirvikoskella sekä kuntayhtymään kuuluvien Mellilän, Alastaron ja Oripään keskustaajamissa. Väestöä kuntayhtymässä , ja Loimaan kaupunki on joukossa selvästi suurin. 9 jatkuu seuraavalle sivulle... jatkuu seuraavalle sivulle...

10 PÖYTYÄ...jatkoa edelliseltä sivulta LOIMAA...jatkoa edelliseltä sivulta nauhataajaman, joka ehkä osaltaan tasaisi kunnan vähän poikkeuksellaista väestörakennetta. Lapset ja vanhukset eli palveluja käyttävät ikäluokat ovat nimittäin koholla valtakunnan keskiarvosta, kun taas työssäkäyvissä ikäluokissa määrät ovat keskiarvon alapuolella. Hoitotakuu tuo kuitenkin myös muita, varsinaiseen hoitoon liittymättömiä kysymyksiä. Salomaa pohtii mm. uudistuksen vaikutuksia tietohallintoon ja tukitoimiin nimenomaan erikoissairaanhoidon osalta. Erikoissairaanhoito tutuilla raiteilla Perusterveydenhuollon tavoin kunnassa ei odoteta suuria muutoksia myöskään erikoissairaanhoitoon. Palveluja ostetaan Loimaan aluesairaalalta ja tarvittaessa TYKSiltä. Sellainen pieni eroavuus palvelujen käytössä on ollut havaittavissa, että Karinaisista on perinteisesti suuntauduttu voittopuolisesti Loimaalle, Pöytyältä taas TYKSiin, koska muukin asiointi painottuu Turun suuntaan. Toisaalta Pöytyällä on käytetty paljon perusterveydenhuoltoa, koska terveysasema sijaitsee keskustassa. Psykiatrisen hoidon osalta on Salomaan mukaan käytetty Halikon sairaalaa, mutta käyttömäärät ovat vähentyneet sen jälkeen, kun Loimaan aluesairaalassa avattiin psykiatrisen hoidon yksikkö. Kasvuprosentit poikkeuksellisen pienet Terveydenhuollon kustannuspaineeseen Jokela näkee kolme keskeistä syytä, jotka kaikki vaikuttavat samaan suuntan. Henkilökunnan palkkarintamalla on selvää, mitoituksista johtuvaa nousua. Väestön ikääntyminen tuo osaltaan lisätarpeita, samoin teknologian kehitys sekä uudet lääkkeet. Terveydenhuollon kustannukset kasvavat täälläkin nopeammin kuin menot keskimäärin. Sosiaali- ja terveystoimen osuus 30 milj. euron budjettitavoitteesta on 55 prosenttia. Terveydenhuolto kokonaisuudessaan edustaa 7,6 milj. euron kustannuserää ja erikoissairaanhoito 4,3 milj. euroa. Kasvuprosentit tämän vuoden budjetissa ovat poikkeuksellisen pienet eli erikoissairaanhoidossa 3,5 ja perusterveydenhuollossa 2,9. Kunnanjohtaja suhtautuu prosentteihin kriittisesti, mutta toteaa samalla, että budjetin teko uudessa tilanteessa on ollut tavallisesta huomattavasti ongelmallisempaa. Tuulikki Noramaa - Vaikka palvelurakenteitsiin ei tässä vaiheessa ole puututtu, yhtymähallituksen kokoonpano ja voimasuhteet on muutettu vastaamaan nykyistä tilannetta, sosiaalijohtaja Jaakko Kaunisto selvittää. Vanhustenhuollon osalta vuodeosastotoimintaa hoitaa kuntayhtymä. Sen sijaan kaupunki vastaa palveluasumisesta ja kotipalvelusta ja lisäksi käytetään ostopalveluja. Loimaalla on tehty myös päätös palvelusetelien käyttöönotosta vahvistamaan avohuoltoa. Puolet kakusta sosiaalija terveystoimelle Pöytyä Loimaa Käyttötalousbudjetista sosiaali- ja terveystoimen osuus Loimaalla on nyt 58 prosenttia. Terveydenhuollon osuus siitä on pyöreästi 30 prosenttia, josta perusterveydenhuollon osuus on 10 prosenttia ja erikoissairaanhoidon 20 prosenttia. Erikoissairaanhoidon osuutta nostaa Kopun arvion mukaan kalliimpien hoitojen lisääntyminen sekä aluesairaalan läheisyys ja sen hyvä maine. - Ilmiö on yleinen aluesairaalapaikkakunnilla, joilla sairaala koetaan jollakin tapaa omaksi ja sinne pyritään helpommin kuin kauempaa. Erikoissairaanhoidon budjetti Loimaalla on 11,1 milj. euroa. Aluesairaalan osuus siitä on 6,1 milj. euroa ja TYKSin 4,1. Yhdistyminen ei Kauniston mukaan tuo muutoksia erikoissairaanhoitoon, vaan se toimii tähänastisilla resursseilla. Enemmänkin Kaunisto sanoo odottavansa, mitä hoitotakuun voimaantulo tuo tullessaan. Terveydenhuollon kustannuskehitys noudattaa Loimaalla muualtakin tuttua linjaa. Kopu muistelee aikoja, jolloin terveydenhuolto, koulutoimi ja sosiaalitoimi olivat kunnissa kustannuksiltaan samaa tasoa, nyt terveydenhuolto on selvästi suurin. Toisaalta Kopu haluaa tuoda esiin, että vaikka kuntien keskushallinnossa helposti valitetaan terveydenhuoltomenojen voimakasta kasvua, sitä ei pidä kokea henkilökohtaisena arvosteluna. - Esimerkiksi Loimaan aluesairaalalle olen aina halunnut antaa tunnustusta, koska se kaikilla tehokkuusmittareilla mitattuna toimii erittäin hyvin. Näyttää vain olevan niin, että hoitomenetelmien nopea kehitys ja entistä kalliimmat lääkkeet tuovat lisää kustannuksia. Kaupungin kokonaistalouden kannalta on kuitenkin tärkeää pitää tilanne hallinnassa, kun terveydenhuollon osuus kokonaiskakusta kasvaa koko ajan. Yhtenä tärkeänä syynä kehitykseen Kopu näkee luontaisen kulujen kasvun ohella valtiovallan vetäytymisen kustannusvastuusta. - Valtiovallan prosentuaalinen osuus terveydenhuollon kokonaiskustannuksista on vielä tänäänkin kaukana siitä, mitä se oli 90-luvun taitteessa. Hoitotakuu on haaste Hoitotakuu kaikkine mahdollisine vaikutuksineen on tämän hetken suuri kysymys. Loimaallakin seurataan Kauniston mukaan tarkasti, mitä uudistus tulee käytännössä tarkoittamaan sairaanhoitopiirin sisällä kokonaisuutena ja vaatiiko toteuttaminen esimerkiksi uusia strategisia ratkaisuja. Kopu toteaa»maallikkomielipiteenään» että resurssien radikaali lisääminen ei ole mahdollista senkään takia, että ammattitaitoista henkilöstöä ei löydy riittävästi. Kipein ongelma aluesairaalan tulevaisuuden kannalta onkin hänen mielestään koulutetun henkilöstön saatavuus, johon parannusta on tulossa ehkä muutaman vuoden päästä. - Tilat täällä ovat hyvät ja niitä kehitetään koko ajan. Puitteet ja perusta ovat siten erinomaiset, joten olisi valtava sääli, jos työvoimapula haittaisi toimintaa entistä enemmän, hän miettii. Tuulikki Noramaa Loimaa pinta-ala 480 m asukasta sosiaali- ja terveydenhuollon menot 35,89 milj. e (brutto) 32,95 milj. e (netto) erikoissairaanhoidon arvioidut menot 11,16 milj. e 10 Pöytyä pinta-ala 409 km asukasta sosiaali- ja terveystoimen menot 15,7 me erikoissairaanhoidon menot 4,4 me

11 Kukapa haluaisi tulla työyhteisössään kaltoin tai epätasapuolisesti kohdelluksi, kiusatuksi, häirityksi, valheiden kohteeksi, yhteisöstä eristetyksi. Ei kukaan, se on selvä. Mutta yhtä selvää on, että tällaista ilmenee, ja mitä suurempi työpaikka, sitä enemmän epäasiallista kohtelua on. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on nyt annettu käteen ase, jolla voidaan jollei kokonaan poistaa, niin ainakin vähentää epäasiallista kohtelua. Hyvää kohtelua Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä -niminen kirjanen antaa ohjeita epäasiallisen käyttäytymisen varalle. Kirjasessa todetaan yksiselitteisesti, ettei minkäänlaista epäasiallista kohtelua, yleisimmin erilaista kiusaamista, tule sallia. Siinä tuodaan selkeästi esiin, miten kiusatun, työsuojeluhenkilöstön, työterveyshuollon ja esimiesten pitää toimia kiusaamisen tultua päivänvaloon. Prosessi saattaa joskus tuntua pitkältä, mutta työantajalla on keinot kiusaamisen lopettamiseen, viime kädessä kiusaajan irtisanominen. Useita tapauksia Suojelupäällikkö Henrik Jalolle häirintä ja epäasiallinen toiminta ovat paremmin kokonaisuutta kuvaavia ilmaisuja kuin työpaikkakiusaaminen. Ongelma on Jalon mukaan laaja, sillä TYKSissä tulee työsuojeluhenkilöstölle vuosittain kymmeniä epäasialliseen käyttäytymiseen liittyviä yhteydenottoja. Tapausten vakavuus vaihtelee paljon, mutta pahimmat ovat rassanneet työyksikköä vuosikausia. Asioita selvitettäessä ilmenee usein, että niihin liittyy useitakin henkilöitä, joiden rooli vaihtelee asianosaisesta hiljaiseen hyväksyjään. Olemme selvitelleet niin lääkäreihin kuin laitoshuoltajiin liittyviä ongelmia, ja usein tilanteisiin kytkeytyy sekä esimiehiä että alaisia organisaation kaikilta tasoilta. Tehyn pääluottamusmies Mirja Hovirinta vahvistaa saman: kiusaamistapauksia tulee esiin tasaisesti, ja usein niitä vähätellään. Hovirinta kehottaa kuitenkin otta- maan ne vakavasti, koska kyse on ennen kaikkea ihmisen henkilökohtaisesta kokemuksesta. Myös työterveysaseman psykologille Pulmu Karille ilmiö on tuttu: kiusaamista on työpaikoissa, joissa on paljon odotuksia ja paineita, monia rinnakkaisia hierarkioita, niukkuutta jaettavana ja kunnianhimoista väkeä töissä. Kiusaamista koetaan työtoverin, esimiehen, alaisen tai kokonaisen työryhmän aiheuttamana. Joskus työterveyshuoltoon varataan aika vaikkapa verenpaineen vuoksi, mutta käynnillä ilmeneekin kiusaamistapaus. Puhumalla paras Pulmu Karin mukaan parasta kiusaamisen ehkäisyä on työyhteisön kehittäminen. Avoimessa ja keskustelevassa ilmapiirissä vältetään helpommin ristiriidat ja osataan toimia erimielisyyksien syntyessä. Tähän tulisikin löytää riittävästi aikaa. Myös esimiehen vastuu erilaisten etuuksien jakamisessa ja oikeudenmukaisessa kohtelussa on suuri. Toisaalta myös jokainen työntekijä vaikuttaa työyhteisönsä yhteishenkeen ja ilmapiiriin. Mirja Hovirinta patistaa puuttumaan ongelmiin ja pieneenkin oireiluun heti ja keskustelemaan niistä työyhteisössä. Johtamiskulttuuri on hänenkin mukaansa avainasemassa. Ongelmallisimpia ovatkin tapaukset, joissa kiusaamisen osapuolena on esimies. Suojelupäällikkö Jalo painottaa, että epäasiallista toimintaa ei saa hyväksyä, ja ilmenneistä tapauksista on puhuttava heti, jolloin ne on helpompi saada pois päiväjärjestyksestä. Jos tämä ei onnistu omin keinoin, on hyvä käyttää ulkopuolista apua. Henrik Jalo toivoo, että uudesta ohjeesta jokainen työntekijä saa kuvan, mitä erilaisissa käytännön tilanteissa voidaan ja täytyy tehdä. Mirja Hovirinta pitää ohjetta perusteellisena ja tarpeellisena ja toivoo, että sitä käsiteltäisiin yksikköjen työpaikkakokouksissa, jotta sisältö kävisi tutuksi. Myös Pulmu Kari pitää ohjeistoa hyvänä ja toivoo sen herättävän keskustelua yksiköissä ristiriitatilanteiden selvittämiseksi ja kannustavan varhaiseen ongelmiin puuttumiseen. Epäasiallisesta kohtelusta ei saa vaieta eikä ongelmia lakaista maton alle. Julkisuus on asialle hyväksi, Henrik Jalo kiteyttää. Toisella tapaa asian kiteyttää Pulmu Kari: Ollaan ihmisiksi. Markku Näveri Hyvä tilaisuus juhlasali 350 vieraalle 2 auditoriota ( hlöä) kokous- ja ryhmähuoneita moderni kokoustekniikka kiinteät tulkkauslaitteet tilausravintola A-oikeuksin hotellissa 146 vuodepaikkaa Turun kristillinen opisto Lustokatu 7, Turku Kysy lisää: (02) , 11

12 12 Mirja Hovirinta»Ole sellainen vain, jonka nähdä mä sain, ole muisto mun nuoruudestain.» Tämä laulu herätti 70-luvulla sisälläni asuvan feministin kapinaan. Kuinka joku voi vaatia kumppaniaan pysymään muuttumattomana ja ikuisena nuoruusmuistona. Muutos kuului elämään. Muutos antoi toivoa paremmasta. Muutos oli mahdollisuus. Muutos onkin ollut jatkuvaa kaikessa ja kaikkialla. Föönit ja kihartimet ovat siirtäneet papiljotit museotavaroiksi. Mustavalkotelevisioista on siirrytty taulutelevisioiden digiaikaan. Hetekat ovat vaihtuneet sähkökäyttöisiksi vuodekomplekseiksi ja hammasharjat muuttuneet itselatautuviksi, pyöriviksi, vettäsuihkuaviksi suuhygieniayksiköiksi. Eivätkä esiäitimme osaisi vehnästään paistaa monitoimikoneittemme ja kiertoilmauuniemme hallinnoimissa laboratoriokeittiöissämme. Sata vuotta sitten Turusta Helsinkiin matkattiin hevospelillä, saatettiin jopa yöpyä matkan varrella. Viisikymmentä luvulla juna puksutteli hyvinkin neljä tuntia saavuttaakseen pääkaupungin. Matkalla pysähdeltiin Piikkiössä, Paimiossa ja Halikossa. Nyt sujahdetaan puolessatoista tunnissa intercityjunalla kehäkolmosen sisäpuolelle, eikä paljon pysähdellä, ainakaan asemilla. Sairaalat ovat muuttuneet, sairaanhoito on kehittynyt. Kun aikaisemmin sappikivien vaivaama kansalainen tuli paria päivää ennen suunniteltua leikkausta valmistautumaan operaatioon, ja vietti suuren vatsaleikkauksen jälkeen toista viikkoa sairaalassa vuodepotilaana ja sen jälkeen useita viikkoja sairauslomalla, niin nykysappivaivainen poikkeaa päiväseltään tähystysleikkauksessa, palaa kotiin ja saa muutaman päivää toipumisaikaa palatakseen taas entistä ehompana takaisin työn ääreen. Työelämä on muuttunut. Äitiyslomat, vuosilomat, palkalliset sairauslomat, kuntoutustuki, opintovapaaoikeus, työttömyyskorvaus. Pitkä lista positiivisia työelämän muutoksia. Mutta kaikki muutokset eivät ole positiivisia. Viimeistään syysmyrskyn aiheuttama sähkökatko selvittää meille, kuinka haavoittuva sähköistetty elämämme on. Liikenteen kasvu on saasteongelman lisäksi kasvattanut onnettomuusriskejä. Osa lääketiedettä on kehittynyt rahan voimalla pyöritettäväksi bisnekseksi, joka mahdollistaa ihmisen eri ulokkeiden kasvattamisen ja kutistamisen ilman minkäänmoisia terveysperusteita. Työpaikoilla kiristetty työtahti on ylittänyt monen sietokyvyn. Sairaanhoitopiirissämme muutoksesta on tullut muuttumaton olotila. Organisaatiomuutoksia, liikelaitoksia, uusia tulosyksiköitä, klinikkarajojen vaihdoksia, yhdistymisiä, erottamisia; kaikkea mahdollista koko ajan, taukoamatta. Tehtävien siirtoja, uusia koneita, kehittyneempiä tietokoneohjelmia, palkkarakennemuutoksia, eläkeuudistuksia; kaikki tämä perustehtävän lisukkeeksi. Kun yhdestä muutoksesta selviää, kaksi uutta on jo hyvässä vauhdissa ja kuudetta synnytellään. Nyt vuonna 2005 laulaisin, jos osaisin, tälle maailmalle, ajalle ja koko sairaanhoitopiirille; ole edes vähän aikaa sellainen, aiemmin nähty, jos ei nyt ihan nuoruusmuisto, niin edes viimevuotisen näköinen. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on julkaissut tänä vuonna kuntalaskutuksen avuksi uuden, NordDRG-tuotteistoon perustuvan tuotehinnaston. Noin 150-sivuinen tuotehinnasto sisältää noin 250 tuotekuvausta, joista 91 on hinnoiteltu. Tuotteiden hinnoittelu jatkuu, mutta perinteiset suoritepohjaiset palveluhinnat ovat vielä pitkään kuntalaskutuksen kulmakiviä. TYKSin palveluhinnasto on myös noin 150-sivuinen opus, kun taas aluesairaaloiden palveluhinnat saadaan mahtumaan 50-sivuiseen hinnastoon. Kaiken kaikkiaan palveluhinnastoissa on useita tuhansia hintatietoja. Liikelaitoksena toimivalla Tykslabilla on myös oma hinnastonsa. Laskutuksen yksinkertaistamiseksi on sovittu, että jäsenkunnille lähetään kuukausittain talousarvion perusteella määritelty tasaerälasku, joka oikaistaan todellisen palvelujen käytön mukaiseksi vasta lopullisessa laskutuksessa. Tämä säästää paljon työtä sekä laskuttajilta että laskujen saajilta. Kunnat saavat kuukausittain myös laskutusraportin, josta ne pystyvät seuraamaan todellisten kulujen kertymistä. Kuukausiraportit sisältävät vain yhteenvetoja laskutettavien suoritteiden ja tuotteiden määristä ja hinnoista. Laskuja vastaanottavat kuntien virkailijat eivät siis saa eriteltyä tietoa yksittäisten potilaiden hoitokustannuksista. Palveluhinnaston mukaan potilaan kotikuntaa laskutetaan joko avohoitokäynnistä tai vuodeosastohoitojaksosta syntyvien todellisten kulujen mukaan. Kustannuksia kertyy tehohoitopäivistä, tutkimus- ja leikkaustoimenpiteistä, laboratorion, patologian, kuvantamisen, kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen tutkimuksista sekä kuntoutuksesta. Alle 170 euroa maksavat apuvälineet sisältyvät poliklinikkahintoihin ja sitä kalliimmat apuvälineet katetaan puolestaan kuntien erityisvelvoitemaksun kautta. Hintoihin on laskettu sisään myös ns. hallinnolliset»vyörytykset» käyttöomaisuuden poistokustannuksineen. Kotiuttamispäivistä kuntia ei laskuteta. Tuotehinnaston tultua nyt käyttöön voidaan siinä luetellut vajaat sata päiväkirurgista tai vuodeosastolla tapahtuvaa hoitojaksoa laskuttaa NordDRG-luokituksen mukaan. Kyseessä on varsinkin Pohjoismaissa käytössä oleva yhtenäinen tapa luokitella toisiaan lähellä olevat sairaustapaukset diagnostisiin ryhmiin (DRG = Diagnosis Related Groups). Tuotehinnastoon on valittu sellaisia DRG-ryhmiä, joissa on riittävästi potilaita luotettavan kustannusanalyysin tekemiseksi ja joiden kustannukset ovat myös riittävän tasaisia. DRG-tuotehinta on siis keskimääräinen hinta jostakin hoitojaksosta ja sitä hintaa sovelletaan vain silloin, kun toteutuneet kustannukset mahtuvat hinnastossa julkaistujen ylä- ja alarajojen sisään. Muussa tapauksessa potilaasta lähtee kotikuntaan suoriteperusteinen lasku. Kaikki kolme hinnastoa julkaistaan sairaanhoitopiirin wwwsivulla, osoitteessa

13 Normaali synnytys (DGR 373) Hinta euroa Laboratorio 1% Muut toimenpiteet <1% Synnytystoimenpiteet 48% Hinta koostuu lukuisista osatekijöistä Jotta lukijoiden olisi helpompi hahmottaa, miten sairaalan hoitojakson hinta muodostuu, olemme koonneet tähän muutamia esimerkkejä erityyppisten palveluiden hintojen rakenteesta. Hintarakenteeltaan varsin yksinkertainen tuote on normaali synnytys (eli ongelmaton alatiesynnytys, DRG 373). Synnytys on käytännössä sairaanhoitopiirin suurin tuote, jota»myytiin» viime vuonna yksin TYKSissä noin 3790 kappaletta (näistä noin ¾ on ongelmattomia). Kiivaimmillaan TYKSissä on syntynyt jopa 50 lasta vuorokaudessa. Lisäksi Loimaalla ja Salossa saatetaan maailmaan tuhatkunta uutta kansalaista vuodessa. Kunta saa 1215 euron laskun uuden kuntalaisen syntymästä. Hinta menee melko tarkkaan puoliksi varsinaisen synnytystoimenpiteen (578 euroa) ja vuodeosastopäivien (614 euroa) kesken. Synnytystoimenpide sisältää kivunlievityksen ja mahdollisen välilihan leikkauksen. Laboratoriossa tehdään rutiinisti DIPP-testi diabeteksen varalta ja TSH-testi (kilpirauhastesti), joiden osuus hinnasta on 17 euroa. Vuodeosastoseurantaan sisältyy imetyksen ja vierihoidon tukeminen, fysioterapiaa lantionpohjan vahvistamiseksi, syntyneen lapsen tarkastukset sekä kotiinlähtötarkastus äidille ja lapselle, tarvittaessa vielä laboratoriotutkimuksiakin. Ongelmaton synnyttäjä viipyy sairaalassa 3-4 päivää. Synnyttäjälle tarjottava kahvi tai tee ja kevyt välipala sisältyvät myös hintaan saapa mukana oleva isäkin kahvit kokemuksen jälkeen. Päivystyksenä tehtävä umpilisäkkeen poisto on rutiinitoimenpide, josta kunta pulittaa potilaan puolesta 1187 euroa (ei komplisoitunut umpilisäkkeen poisto, DRG 167). Laboratoriossa ja kuvantamisessa tehdään perustutkimuksia, joista ei paljon kuluja synny (pieni verenkuva, CRP, virtsanäyte, keuhkoröntgen, vatsan ultraäänikuva). Patologiasta syntyy vähän enemmän kuluja, kun poistetun lisäkkeen koepalasta tutkitaan mahdolliset kasvaimet ja muut taudit sekä tulehtuneisuus. Puolet hinnasta tulee itse toimenpiteestä ja reilu kolmannes vuodeosaston hoitopäivistä. Keskimääräinen hoitojakso kestää 3,4 päivää. Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus ja pallolaajennus (DRG 112B) on yleistynyt TYKSissä nopeasti ja vuonna 2003 niitä tehtiin jo 117 hoitojaksoa. Kokonaishinnasta, 4566 euroa, lähes puolet koostuu varsinaisesta toimenpiteestä, joka sisältää varjoainetutkimuksen, pallolaajennuksen, tarvittavat röntgenkuvaukset ja stentin asennuksen (stentti on valtimoa tukeva verkkoputki). Vajaat 900 euroa maksaviin tarvikkeisiin kuuluvat toimenpiteessä tarvittavat katetri ja pallo sekä asennettava stentti. Vuodeosastohoidosta peritään 1304 euroa ja laboratorion perusverikokeet ja sydänlihasmarkkereiden määritys maksaa 146 euroa. Erilaisista pienemmistä toimenpiteistä kertyy vielä 176 euroa. Lonkan tai polven keinonivelleikkaukset (DRG 209A, ei uusintaleikkaus) tehdään nyt kokonaan sairaanhoitopiirissä, kun Turun kirurginen liitettiin TYKSiin. Vuonna 2003 asennettiin 693 keinoniveltä, viime vuonna ennakkotiedon mukaan jo lähes tuhat. Potilaan kotikunnalle proteesin asennus maksaa 5420 euroa, josta proteesin osuus on 1856 euroa. Proteeseja on monenlaisia ja hyvinkin erihintaisia, esim. lonkkaan sementtikiinnitteinen perusmalli 1070 euroa tai metallilaakeroituna 2982 euroa. Yleisimmin käytettävät polviproteesit maksavat noin 1900 euroa, vaativimpiin tapauksiin tarvitaan yli 4000 euron keinoniveliä. Itse keinonivelen asentamisesta laskutetaan 1499 euroa ja hoitopäivistä 1732 euroa. Laboratoriosta pyydettävät pieni verenkuva, senkka, CRP, kalium. natrium, kreatiini, virstanäyte ja EKG lisäävät hintaa 178 eurolla, rintakehän ja leikkausalueen röntgenkuvaukset puolestaan 128 eurolla. Esa Halsinaho, teksti Timo Vesala, hintatiedot Umpilisäkkeenpoisto, ei komplisoitunut (DGR 167) Hinta euroa Sepelvaltimon varjoainetutkimus ja laajennus (DGR 112B) Hinta euroa Lonkan tai polven keinonivelleikkaus (DGR 112B) Hinta euroa Hoitopäivät 51% Kuvantaminen 1% Patologia 6% Muut toimenpiteet 1% Laboratorio 2% Toimenpiteet 51% Tarvikkeet 19% Varsinainen toimenpide 45% Kuvantaminen 2% Laboratorio 3% Keinonivel 35% Muut toimenpiteet 4% Hoitopäivät 39% Hoitopäivät 29% Laboratorio 2% Muut toimenpiteet <1% Hoitopäivät 32% Toimenpiteet 28% 13

14 14 TYKSin patologian yksikkö sai viime syksynä uudeksi ylilääkäriksi ja ykkösmieheksi professori Yrjö Collanin. Collanille muutos ei kuitenkaan ollut suuren suuri, sillä hän on ehtinyt vaikuttaa samassa yksikössä jo vuodesta 1988, ensin osastonylilääkärinä, sitten apulaisylilääkärinä ja Turun yliopistossa apulaisprofessorina, sittemmin professorina. Näin kuviot olivat ennestään tutut. Ennen Turkuun tuloaan Yrjö Collan työskenteli 8 vuotta Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Mikä sitten aikoinaan johdatti tuoreen ylilääkärin patologian pariin? Tätä hän myhäillen paljastaa itsekin silloin tällöin ihmetelleensä ja tunnustaa sen olleen silkka sattuma. Opiskeluaikana Helsingin yliopistossa tulevien lääkäreiden piti tehdä syventäviä erikoistöitä, ja Yrjö Collan haki fysiologiaan, mutta kun ei tärpännyt, hän päätti ottaa seuraavan mahdollisen. Ja mikäpä muu se oli kuin patologia. Sille tielle jäätiin. Patologi on lääkäri, joka harvemmin näkee potilaita vaan tutkii heistä otettuja näytteitä. Yrjö Collan painottaa, että patologit ovat vahvasti mukana jokapäiväisessä hoidossa jäseninä potilasta tutkivassa ja hoitavassa asiantuntijaverkostossa. Erityisesti kasvainten diagnostiikka on keskeistä patologin työssä. Mikroskooppinen tutkimus nimittäin lopultakin määrää sen, todetaanko kasvain hyvän- vai pahanlaatuiseksi. Kasvainten yksityiskohtainen tyypitys on taas monessa tapauksessa keskeisellä sijalla hoitolinjaa valittaessa. Nykyään tämä tehdään yhä useammin käyttäen hyväksi immunohistokemian ja molekyylipatologian menetelmiä. Tulevat potilaat hyötyvät myös patologian yksikössä suoritettavista lääketieteellisistä kuolemansyyn selvittämisistä. Patologian yksikön ylilääkäri Yrjö Collan tärkeän työkalunsa ääressä. Hajasijoitus murheena Patologian yksikön tutkimusmäärä on vuositasolla noin , ruumiinavauksia tehdään noin 400. Ylilääkäri Collanin mukaan tutkimusten kokonaismäärä on kasvanut hitaasti, vaikka kuolemansyyn selvitysten määrässä on tapahtunut laskua. Huolimatta yksittäisiin tutkimuksiin kuluvan työmäärän lisääntymisestä Collan uumoilee yksikkönsä selviävän myös hoitotakuun aiheuttamista paineista. Suurempi murhe patologian yksikölle on toimiminen erillään kolmessa paikassa: U-sairaalassa, A-sairaalan ja Medisiinan kupeessa sekä BioCityssä. Tämä on Yrjö Collanin mukaan epätoivottu tilanne, joka näkyy ajanhukkana. Nykyisen helikopterikentän paikalle on kuitenkin vireillä suunnitelma uudisrakennuksesta, jonka toteutuminen sijoittaisi patologian, laboratoriotoiminnat, mikrobiologian ja virologian saman katon alle joskus vuoden 2010 tienoilla. Jo kuluvana vuonna on lisätilaa luvassa kuolemansyyn selvitystyölle. Verkostot hierarkian tilalle Yrjö Collan on professori, ylilääkäri ja tulosyksikön johtaja. Eniten hän sanoo olevansa uusien lääkäri- ja tutkijapolvien opettaja. Johtaminen ei sanana maistu Collanille, mieluimmin hän kuvailee olevansa laivan ohjaaja, ja työyksikkö on ammattilaisten verkosto, jääkiekkojoukkue, jossa jokaisen tulisi tietää tehtävänsä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kykyä kurinalaiseen työskentelyyn ja riidattomaan, avoimesti keskustelevaan kanssakäymiseen työtovereiden kanssa pitää tällaisessa työyhteisössä arvostaa. Nuorena miehenä Collan uskoi hierarkiaan, mutta nyt yli ammattirajojen ulottuvaan verkostoon. Toimivassa työyksikössä on tärkeää, että sen jäsen arvostaa työtovereitaan sekä työntekijöinä että ihmisinä ja luottaa jokaisen tekevän parhaansa, ylilääkäri summaa näkemyksiään. Tulosyksikkönä toimiminen on patologian yksikölle varsin tuore asia. Ylilääkäri Collan tiivistää sen kulujen seuraamiseksi ja hyvän, laadukkaan työn tekemiseksi mahdollisimman edullisesti. Valtakunnallisessa laaduntarkkailussa TYKSin patologian yksikkö onkin jo vuosia ollut eturivissä, josta Collan antaa erityiskiitoksen osastonylilääkäri Heikki Aholle. Työn vastapainoksi Yrjö Collan viihtyy luonnossa. Ornitologia on vanha harrastus. Lisäksi Collanin voi tavata purjehtimasta Turun saaristosta, jota hän luonnehtiikin ainutlaatuiseksi maailmassa. Markku Näveri Hallintotieteiden maisteri Hannu Ampujalla on takanaan pitkä ja nousujohteinen ura. Vajaassa neljässäkymmenessä vuodessa Toijalan kaupungin kauppalankanslian harjoittelijasta on kehittynyt Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintojohtaja Salon seudun sairaalaan. Vuosien varrella työkokemusta on kertynyt mm. sisäasiainministeriöstä sekä useammankin terveyskeskuksen ja kuntayhtymän talouspäällikön toimesta. Vuodenvaihteessa vakituisena Salon seudun sairaalan hallintojohtajan virassa aloittanut Ampuja toteaa tehtävän olevan haasteellinen. - Tämä on monipuolinen ja mielenkiintoinen työ. Organisaatioomme kuuluvat somaattinen, psykiatrinen sekä hallinnon ja huollon yksikkö. Oma yksikköni on nimenomaan hallinnon ja huollon yksikkö, johon kuuluvat taloushallinnon, teknisen huollon, kiinteistöhuollon, ravintohuollon ja laitoshuollon yksiköt. Itse työ käsittää laaja-alaisesti talous- ja yleis- Hallintotieteiden maisteri Hannu Ampuja aloitti Salossa va hallintojohtajana 2003 ja vakinaisena tämän vuoden alusta.

15 hallinnon tehtäviä, kuten kokousasioden valmistelua, henkilöstöasioiden hoitoa sekä tietysti osallistumista koko sairaalan johtoon yhdessä muun johtoryhmän kanssa. Itsenäisyyttä ja dekkareita Ampuja on tyytyväinen työhönsä, mutta hän toivoisi, että sairaanhoitopiirin osavastuualueiden sairaalat voisivat hieman itsenäisemmin tehdä päätöksiä. - Koko sairaanhoitopiirin hallintoa on ehkä hieman liikaa keskitetty. Ampuja kuvaa itseään tunnolliseksi ja asialliseksi ihmiseksi. - Ehkä olen joskus vähän liiankin rauhallinen, hän naurahtaa. Työn vastapainoksi Ampuja harrastaa lukemista ja kesällä kalastusta. - Intohimonani ovat erilaiset dekkarit. Anki Lahtinen Helsinkiläiseen tapaan sikäläiset ystävät loivat Elli Luomaan vinoja silmäyksiä hänen ilmoittaessaan viime syksynä muuttavansa Turkuun. Muuton syynä oli ylihoitajan virka Turun yliopistollisen keskussairaalan naistentautien ja synnytysten klinikassa. Tehtävässään Luoma aloitti marraskuun alussa. Ennen TYKSiä Elli Luoma toimi Helsingin työterveyslaitoksella ylihoitajana, lisäksi hallinnollista kokemusta karttui yksityisen lääkäriaseman ylihoitajan postista. Viitisentoista vuotta hän ennätti avustaa kätilönä pienokaisia maailmaan Vaasan keskussairaalassa sekä Porvoon sairaalassa. Vaasan yliopistossa Luoma opiskeli hallintotieteiden maisteriksi pääaineenaan sosiaali- ja terveyshallinto. Tällaisen tutkinnon hän kertoo olevan vielä melko harvinainen suomalaisissa sairaaloissa. Turku ja TYKS eivät olleet vastavalitulle ylihoitajalle entuudestaan tuttuja, joten ensivaikutelmat uudesta kotikaupungista ja työpaikasta olivat tärkeät. Onneksi ne osoittautuivat positiivisiksi. Elli Luoma kiittääkin saamastaan lämpimästä vastaanotosta ja klinikassa vallitsevasta avoimesta ilmapiiristä. Ylihoitaja Elli Luoma on tyytyväinen ensikuukausiinsa Turussa ja TYKSissä. Edistyksellinen klinikka Elli Luomalla on johdettavanaan iso klinikka, jossa ylihoitajan alaista henkilökuntaa on lähes 200. Veres ylihoitaja on kiertänyt ahkerasti klinikkaansa ja tutustunut väkeen, joskaan kaikkia hän ei vielä ole ennättänyt tavata, varsinkin kun klinikassa on paljon sijaisia. Työn Elli Luoma sanoo olevan haasteellista, mutta sellaista sen pitää ollakin säilyäkseen kiinnostavana. Klinikkaansa hän luonnehtii edistykselliseksi, onhan henkilöstö aktiivista ja käynnissä on paljon erilaisia, toimintaa kehittäviä projekteja. Kätilöt ylihoitaja tietääkin omasta kokemuksesta vahvoiksi persoonallisuuksiksi, mutta kun voi hyödyntää omaa osaamistaan, hän odottaa yhteistyöstä antoisaa ja intensiivistä kaikkien ammattiryhmien kesken.. Laatuasiat ovat lähellä Elli Luoman sydäntä, ja niihin hän arveleekin ensivaiheessa panostavansa. Laatukoulutus kiinnostaa, ja oppi pitäisi tuoda käytäntöön. Esimiehenä ylihoitaja Luoma lupaa olla kuunteleva, erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä vastaanottava, mutta kuitenkin tarvittaessa päätökset epäröimättä tekevä. Tärkeää on tasapuolisuus: Näkökulmani ei ole ylihoitajan vaan koko klinikan näkökulma. Henkilökuntaa tarvitaan Jos jokin harmittaa uutta ylihoitajaa, niin klinikan ja koko U-sairaalan tilat. Ne ovat hänen mukaansa surkeat. Onneksi suunnitelmissa on saneeraus vuosikymmenen vaihteessa, jolloin toivottavasti saadaan toimivammat ja viihtyisämmät tilat. Suurempi huoli hänellä kuitenkin on ammattitaitoisen henkilöstön määrän riittävyydestä. Tilastot osoittavat TYKSissä olleen synnytyksiä eniten kesäkuukausina, jolloin kuitenkin osaavan henkilöstön määrä on vähäisimmillään. Tällainen ei vetele, ylihoitaja napauttaa. Asiakkaamme ovat yhä vaativampia ja meidän on kyettävä takaamaan hoidon laatu. Silloin emme saa pihistää ammattitaitoisen henkilökunnan määrässä. Ylihoitaja Elli Luoman kevät kuluu reissatessa Helsinkiin, jossa mies ja 7-vuotias tytär vielä asustavat. Kodin etsintä Turusta käynnistyy kesällä koulujen päätyttyä. Liikenevän ajan vie liikuntaharrastus, erityisesti juoksu, uinti ja luistelu. Käsityöt rauhoittavat, ja kesäisin Luoman perhe veneilee. Moottoriveneellä, sillä purjeveneeseen Elli Luoma ei suostu astumaan. Markku Näveri 15

16 Tarinan mukaan kuningas Odysseus pyysi lähtiessään Troijan sotaan ystäväänsä toimimaan poikansa Telemakhoksen neuvojana, opettajana ja kasvattajana. Ystävä oli nimeltään Mentor. Meillä nimestä johdettu mentorin käsite on suomennettu työkummiksi, valmentajaksi, opettajaksi tai sparraajaksi, sillä mentoroinnin tarkoituksena on siirtää elämänviisautta ja kokemusperäistä osaamista nuoremmille. 16 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissa ensimmäinen mentorointikokeilu aloitettiin vuonna 2000 henkilöstöpäällikkö Taru Luukkala-Viitasen aloitteesta. Ajatuksena oli kokeilla, soveltuuko tällainen kehittämismenetelmä sairaanhoitopiirin käyttöön. Nyt, viiden vuoden kokemusten perusteella, mentorointiprojektin puheenjohtaja Heikki Korvenranta ja työryhmän jäsenenä alusta asti toiminut Seija Paatero voivat todeta mentoroinnin kiinnostavan ja tuottaneen hyviä tuloksia. Ohjausta ja tukea Mentorointia sovelletaan nykyisin hyvin monenlaiseen kehittämistyöhön. - Mentorointi ei ole vastausten antamista vaan pikemminkin kokemuksen kautta hankitun tiedon siirtämistä nuoremmille ja kokemattomimmille, Korvenranta selvittää. Kyseessä on tavoitteellinen vuorovaikutussuhde, jota leimaavat avoimuus, luottamuksellisuus ja sitoutuneisuus. Olennaista on kuitenkin, että mentori ei ratkaise ongelmia ohjattavansa puolesta, vaan tämä kantaa itse vastuun tavoitteiden saavuttamisesta. Mentorointi ei sovellu uusien asioiden opettamiseen, vaan aktoriksi lähtevänkin täytyy olla aika kokenut. - Periaatteessa aktoriksi lähtevällä henkilöllä pitäisi olla useamman vuoden työkokemus, niin että ongelmat ovat jo ilmenneet ja oikeat kysymykset löytyvät, Korvenranta selvittää. Vuoden kestävään ohjelmaan otetaan paria kerrallaan, ja yleensä halukkaita on ollut enemmän. Myös mentorien hankinta on Seija Paateron mukaan ollut jopa yllättävän helppoa siitä huolimatta, että se merkitsee vuoden mittaista sitoutumista. - Olemme hakeneet mentoreita sekä omasta organisaatiosta että enenevässä määrin myös ulkopuolelta, Paatero kertoo. Keskeinen asia tulosten kannalta on Paateron mukaan onnistuminen parien muodostamisessa. Kun kysymyksessä on oppimisprosessi ja vuorovaikutussuhde, myös mentorien tulisi hyötyä saamalla esimerksi tuoretta tietoa mentoroitavansa alasta. Tarkoitus on lisäksi, että vaikutus ei jää vain mentorin ja aktorin väliseksi asiaksi, vaan myös organisaatio pääsee osalliseksi tuloksista. - Jos kerrankin on onnistuttu tekemään sellaista, josta kaikki kiittävät ja jonka toivotaan jatkuvan, niin eipä sellaista palautetta ole juuri mistään muusta työstä saatu. Se on paras kimmoke jatkaa, Seija Paatero toteaa tuloksista. Yksi tulos projektista on myös se, että mentorien kautta on syntynyt entistä laajempi verkosto ihmisiä, jotka tuntevat ja ymmärtävät sairaanhoitopiirin työtä. Viime vuoden mentorointipareista yhden muodostivat pankinjohtaja Irma Hyvärinen Turun Seudun Osuuspankista ja sairaalassa työskentelevä lääkäri. - Kylläpä olitte osanneet parin valita, Irma Hyvärinen nauraa palautteestaan valitsijoille: kaksi hengenheimolaista samalta suunnalta Suomea, molemmilla samanlainen elämäntilanne työn ja perheen yhteensovittamisessa ja elämänkokemuskin samantapaista. Ei siis ihme, että yhteinen aaltopituus löytyi helposti. Kun molemmat osapuolet ovat hyvin sitoutuneita, erilaiset organisaatiot voivat kokea yhdessä oppimisen oivalluksia, sanoo pankinjohtaja Irma Hyvärinen.

17 Ensimmäisiä tapaamisia Irma Hyvärinen luonnehtii tietynlaiseksi tunnusteluksi, toisen sanomisen ja tyylin oppimiseksi, jotta osaa kannustaa pariaan rohkeaan ajatteluun ja näkökulmien ravisteluun oikealla kanavalla. Sellainen rohkeus kasvaa vuoden mittaan keskinäisen luottamuksen lisääntyessä, mutta hyvin keskeisenä Hyvärinen näkee myös etukäteisasenteen ja henkisen sitoutumisen. Onnistumisen kannalta pieni mutta tärkeä asia on hyvä ajoitus, kun kysymyksessä on kaksi omassa työssään kiireistä ihmistä. Sopimalla tapaamiset riittävän ajoissa mentorointiohjelman tarkoitusperiä pystytttiin toteuttamaan sitoutuneesti. Tavoitteellista näkökulmaa ohjelmaan osoitti myös se, että aktori valmisteli tapaamisiin hänelle olennaisia teemoja, joista sitten keskusteltiin. - Oli jännää huomata, miten niin erilaisista organisaatioista tulevat ihmiset voivat kokea yhdessä oppimisen oivalluksia, Irma Hyvärinen miettii. Mentorointiohjelmallaan aktori halusi tässä tapauksessa testata tiettyjä ajatuksiaan ja molemmat jossain määrin myös omia asenteitaan. Ja tässä yhdessä oppiminen toteutui Hyvärisen mielestä ehkä parhaiten. - Kun on mahdollisuus keskustella vapaasti, tajunnanvirtaperiaatteella oman organisaation ulkopuolella, huomaa, kuinka luutuneesti sitä voikin asioista ajatella, ja juuri siksi keskustelujen luottamuksellisuus on erittäin tärkeää. sa organisaatiossa toimimaan ja oikeudenmukaista palautetta ihmisille, miten hyvät asiat huomataan ja risuja annetaan oikeista asioista silloin kuin se on tarpeen. - Ja oppihan sitä vuoden aikana myös sairaalakieltä, Hyvärinen naurahtaa. Mentoiroitavalleen hän toivoo välittäneensä jotakin myös siitä kokemukses- Piikkiön kunnanjohtaja Jouko Mäkinen on yksi alkaneena vuonna käynnistyneen ohjelman mentoreista. Kokemus on hänelle uusi ja tässä vaiheessa on takana vasta aloitusseminaari. Siellä hän tapasi myös aktorinsa, joka toimii osastonhoitajana. Tehtävää Mäkinen pitää mielenkiintoisena. - Aika paljon ohjelman sisältö on kiinni siitä, mitä asioita aktori haluaa nostaa esiin, kun taas taas luottamuksen saavuttamiseen tarvitaan yhteistyötä, hän kaavailee. Luottamuksellista suhdetta Mäkinen pitääkin keskeisenä asiana, koska silloin aktori voi ottaa esille ne kysymykset, jotka häntä askarruttavat. Jouko Mäkisen uraan mahtuu 30 vuotta kunnallis- ja yliopistomaailman kokemusta. Terveydenhuoltokaan ei ole vieras alue, sillä Mäkinen aloitti jo opiskeluaikana terveyskeskuksessa talouspäällikkönä. Sen jälkeen hän toimi Helsingin yliopistossa (Svenska social- och kommunalhögskolan) opettajan tehtävissä, tutkijana ja assistenttina oppiaineenaan kunnallistalous ja -hallinto. Ennen siirtymistään kunnanjohtajan tehtäviin Mäkinen toimi opettajana ja assistenttina Åbo Akademissa ja suoritti samalla itse jatko-opintoja. Ennen Piikkiön kunnanjohtajaksi siirtymistään Mäkinen toimi samassa tehtävässä Västanfjärdissa. Kokemusta on siis hyvinkin Jouko Mäkinen odottaa kiinnostuneena mentorointivuoden antia myös itsensä kannalta. - Toivottavasti se on sellainen, että myös aktori hyötyy siitä, hän sanoo. Mietittävää puolin ja toisin Irma Hyvärinen on ollut koko työuransa pankkialalla ja jo varsin nuorena esimiestehtävissä. Mentorinakin hän on ollut jo kahdesti aikaisemmin, kerran kauppakorkeakoulun opiskelijalle ja kerran esimiesvalmennettavalle oman pankkiryhmän sisällä. Sairaanhoitopiirin kanssa toteutettu kolmas kerta oli hänen mielestään erilaisuudessaan houkutteleva. - On hienoa, että sairaanhoitopiiri haluaa käyttää tällaisia ennakkoluulottomia oppimisen menetelmiä ja panostaa henkilökunnan osaamiseen tätäkin kautta, hän miettii. Mentorointivuosi antoi ennen muuta näkökulmaa siihen, miten sairaanhoitopiirissä joudutaan ajattelemaan asioista. Kuitenkin Hyvärisen mielestä on paljon sellaisia asioita, joista hän voi ottaa oppia omaan työhön. - Periaatteessa painiskellaan hyvin samantapaisten asioiden kanssa. Itselleni ainakin valkeni, ettei julkinen organisaatio loppujen lopuksi ole kuitenkaan kovin paljon erilainen kuin yksityisellä sektorilla toimiva pankki, hän arvioi. Ihmisten arkeen vaikuttavat asiat ovat samoja, eli miten saadaan tiedonkulku isosta, jota omalle työuralle sattuneet pankkimaailman hyvät ja huonot ajat ovat merkinneet, kun ihmisiä täytyy pystyä kannustamaan sellaisinakin vuosina, kun rahaa ei ole. - Ihmisiin vaikuttamisesta opittiin pankkipuolella paljon lamavuosina ja niiden jälkeisissä saneerauksissa. monenlaista. - Varmasti on mielenkiintoista peilata näitä omia kokemuksia - hyviä ja huonoja - ja katsoa, onko niistä hyötyä aktorille, hän arvioi. Vuorovaikutustaidoilla keskeinen rooli Mäkisen aktori on toiminut osastonhoitajana 3,5 vuotta, joten yhdeksi aihealueeksi tulevat todennäköisesti esimieskysymykset. - Tällaiset kysymykset ovat jokseenkin yleispäteviä, niin kuin mentoroinnissa on tavoitteenakin eikä niiden käsittelemiseksi tarvitse olla samalta alalta, Mäkinen miettii. Asioihin ei hänen mielestään ole yleensäkään yksiä oikeita vastauksia, mutta on tärkeää oppia vuorovaikutusta ja analysoimaan omia vaikeuksiaan ja vaativia tilanteita. Tuulikki Noramaa 17

18 Perhekäsite on muuttunut viimevuosien aikana. Entistä useammin perheterapeutin vastaanotolle saapuu uusioperhe. Yksinhuoltajien määrä on lisääntynyt avioerojen yleistyttyä. Ympäröivä maailma koetaan kovempana. Hoitoon hakeutuvat potilaat ovat yhä nuorempia sekä moniongelmaisempia. Halikon sairaalassa tulevaisuuden haasteisiin vastataan kouluttamalla henkilökuntaa. 18 Halikon sairaalassa järjestetty 3-vuotinen erityistason perhe- ja verkostopsykoterapian koulutus päättyi vuoden 2004 lopulla. Valmistuneen 22 erityistason perheterapeutin joukossa oli peräti 16 Halikon sairaalan yksiköissä työskentelevää. - Kyseessä on alueellemme varsin suuri panostus, ylihoitaja Maria Vires-Virtanen painottaa. Kuntoutusvastuualueen osastonhoitaja Mia Blomqvist oli mukana osastonhoitajien suunnittelupalaverissa, jossa idea perheterapiakoulutuksesta syntyi. - Pohdimme yhdessä, millaiselle koulutukselle meillä täällä Halikossa olisi tarvetta. Olen itse verkostopsykoterapeutti ja halusin tuoda koulutukseen myös vähän laajempaa näkemystä. Ensimmänen vuosi oli perhe- ja verkostotyön perusteita, johon osallistui reilut 50 opiskelijaa. Tällä halusimme taata sen, että myöhemmässä vaiheessa muutkin osaisivat hyödyntää perheterapeuttien osaamista, Blomqvist selvittää koulutuksen sisällön syntyä. Lopullisen sysäyksen koulutus sai perhetyön määrää tutkineesta kartoituksesta. -Teemme täällä Halikossa paljon perhetyötä ja kiinnostus alan koulutusta kohtaan oli kova. Koulutus alkoi vuonna 2001 ja ensimmäisen vuoden peruskoulutuksen jälkeen 22 jatkoi aina perheterapeuteiksi asti, Vires-Virtanen kertoo. terapeutti, kouluttaja, ryhmäpsykoanalyytikko ja kriisiterapeutti Raili Rinne. Mukana koulutuksessa oli myös Salon osavastuualueen ulkopuolisia työntekijöitä. - Se, että kuuli kokemuksia myös»talon ulkopuolelta» rikastutti omalta osaltaan lähiopetuspäiviä. Aluksi hieman jännitin sitä, kun muista poiketen jouduin sellaiseen ryhmään, jossa kaikki olivat minulle uusia tuttavuuksia. Lopulta se oli vain positiivinen asia, kuntoutusyksikössä työskentelevä Erja Määttänen kertoo kokemuksistaan. Aikaa ja rahaa Koulutus vaati osanottajilta sekä ajallista että rahallista panostusta. - Lähiopetuspäiviä oli kaksi kuukaudessa, niistä toinen oli koulutusta ja toinen työnohjausta ja oman taustan käsittelyä. Kolmen vuoden aikana piti olla vähintään 200 tuntia perhetapaamisia. Niistä tehtiin kirjalliset muistiinpanot, joissa tarkasteltiin omaa työskentelyä ja heränneitä ajatuksia. Opiskelun ohessa tehtiin myös varsin suuritöinen lopputyö, koulutuksessa mukana ollut Eeva Lehtiniitty-Hehko kertoo. Varsinkin oman taustan käsittelyyn liittyvät päivät koettiin henkisesti rankoiksi, mutta tärkeiksi. - Niissä käytiin pienryhmissä läpi omaa perhetaustaa. Pyrittiin tunnistamaan omia heikkouksia sekä selvittämään niiden mahdollisesti aiheuttamia rajotteita työskentelyssä. Lisäksi pyrittiin löytämään omasta taustasta nousevia voimavaroja. Työnantaja kustansi koulutuksesta puolet, loput jäi opiskelijoiden itsensä Tuloksellista yhteistyötä Halikon tarpeita varten räätälöidystä koulutuksesta vastasi Suomen Mielenterveysseuran Psykoterapiataitojen instituutti, johtajanaan vaativan erityistason perhemaksettavaksi. Tulevaisuudessa lopputöitä on tarkoitus hyödyntää Halikon sairaalassa järjestettävillä non-stop-koulutuspäivillä. Rankkaa mutta antoisaa Suurin osa koulutukseen osallistuneista oli ammatiltaan psykiatrisia sairaanhoitajia, mutta mukaan mahtui myös psykologi, toimintaterapeutti ja mielenterveyshoitaja. Kaikkia mukanaolleita yhdisti halu saada uusia eväitä jatkuvasti lisääntyvään perhetyöhön. - Tarve koulutukseen oli todella suuri. Työssämme huomioimme koko perheen ja ainakin minulla oli henkilökohtaisesti sellainen olo, että tarvitsin lisää tietoa ja taitoa perheiden kohtaamiseen. Koulutuksen myötä sainkin paljon uutta tietoa sekä rohkeutta työn tekemiseen. Koulutuksessa mukanaolo edellytti suurta määrää perhetyötä, joten myös sillä tavoin kokemus karttui rutkasti, Lehtiniitty-Hehko kertoo.

19 Marraskuussa 2004 valmistuneet erityistason perheterapeutit ed.vas. Elina Lahtinen, Sirkka Pätäri, Leena Kaatikko, Marja-Leena Nieminen, Tuula Stenström, Erja Määttänen, Aini Nybergh, Terhi Kyllönen ja Katja Laaksonen. Tak.vas. Ninni Ihalainen, Marjo Tammi, Tiina Kiesi, Raija Heikkinen, Juha Nilsson, Ritva Sillanpää, Eeva Lehtiniitty-Hehko, Ritva Sjöberg, Tarja Neulasalmi, Pekka Prusi, Ulla Mannervuori, Saija Ilola ja Virpi Paananen. Kuva: Markku Torvi Kuvassa (vas.) Mia Blomqvist, Erja Määttänen, Eeva Lehtiniitty-Hehko ja Marja Vires-VIrtanen. Myös Määttänen arvosti käytännöntyön osuutta. - En ole omassa työssäni kovin paljoa tavannut perheitä, joten koin vaikutussuhteiden käytännössäoppimisen tärkeäksi. Enemmän keskusteluja Sekä Lehtiniitty-Hehko että Määttänen olivat pääosin tyytyväisiä koulutuksen sisältöön, mutta joitain asioita he jäivät kaipaamaan. - Olisin halunnut, että meillä olisi pienryhmissä ollut enemmän aikaa ajatusten purkamiselle ja yhteisille keskusteluille. Koulutuspäivien jälkeen oli usein mieltä askarruttavia asioita, joita olisi vielä halunnut jakaa ohjaajan ja muiden ryhmäläisten kanssa, Määttänen kertoo. -Vaikka koulutuksen jälkeen ajattelin, että ihan nyt heti en koulunpenkille palaa, luulen, että koulutuksessa tuli esiin niin paljon sellaisia asioita, joista kuitenkin vielä haluaisin lisätietoa. Kyllä tämä tulevaisuudessa saattaa poikia lisäkouluttautumistakin, esimerkiksi parisuhteeseen liittyvää koulutusta, josta erityisesti seksuaaliterapia jäi tässä koulutuksessa yhden luennon varaan. Koen ainakin omassa työssäni tarvitsevani em. asiasta lisätietoa, Lehtiniitty- Hehko tuumii. - Ensimmäisen vuoden 50 hengen porukka oli liian iso, joten vinkiksi tulevaisuutta varten, ryhmäkokoa kannattaa pienentää, Määttänen jatkaa. Osana tukevaa verkkoa On mahdotonta määritellä tyypillistä perhettä, joka tarvitsisi perheterapiaa. Ongelmat heijastuvat ympäröiviin ihmisiin, niin perheeseen kuin muihin läheisiin, eritavoin ja potilaiden taustat ovat moninaisia. - Yleisesti ottaen perheterapian tarkoituksena on lisätä avoimuutta perheen sisällä. Tavoitteena on, että perhe pystyisi keskustelemaan vaikeistakin asoista myös kotona. Perheterapia on aina tapauskohtaista ja perhetyö hyvinkin erilaista eri työpisteissä, Lehtiniitty-Hehko selvittää. Sekä Määttänen että Lehtiniitty-Hehko kertovat hyödyntävänsä perheterapiakoulutuksessa oppimiaan asioita myös yksilökäynneillä. - Koulutuksen ensimmäinen vuosi keskittyi perheen ja verkoston kohtaamiseen. Tuskin on olemassa potilasta, jonka ongelmia voisi ryhtyä ratkomaan huomioimatta hänen perhettään tai muita verkos- toon kuuluvia ihmisiä. Esimerkiksi työmenetelmistä sukupuun piirtäminen sekä verkoston hahmottaminen ovatkin olleet ahkerassa käytössä, tuoreet perheterapeutit sanovat. Työnohjauksesta hyötyä kaikille Koulutukseen tiiviisti liittynyt työnohjaus on ollut antoisaa sekä opiskelijoille että mukana olleille perheille. - Aluksi ajattelimme, että on vaikea saada perheitä lähtemään mukaan suoriin työnohjaustilantisiin, joissa perheen ja perhettä tapaavien työntekijöiden lisäksi paikalla ovat työnohjaaja ja reflektoiva työryhmä. Pelko osoittautui turhaksi, sillä itse asiassa perheet osallistuivat mielellään ja kokivat saaneensa tapaamisista paljon myönteistä, mm. ymmärrystä ja uusia näkökulmia, Lehtiniitty-Hehko kertoo. Anki Lahtinen Perheterapian määritelmä»perheterapia on ammatillinen pyrkimys ja keino tutkia, ymmärtää ja hoitaa perheen vuorovaikutuksessa ja yksittäisillä perheenjäsenillä esiintyviä häiriöitä ja niiden aiheuttamia kärsimyksiä. Perheterapialla pyritään tietoisesti siihen, että ne ajankohtaisen inhimillisen vuorovaikutusverkon kuviot, jotka ylläpitävät yksilöllistä psykopatologiaa ja estävät kehityksellisesti adaptiivisia, rakentavia ratkaisuja, muuttuisivat.» (Aaltonen & Räikkönen, 1989) 19

20 Sirpa Särkijärvi on saanut teoksensa Todellinen luonteeni (öljyväri, akryyli, serigrafia kankaalle, 2002) toisen kerroksen aulaan. 20 TYKSin T-sairaalassa ei tarvitse enää tuijotella tyhjiä seiniä, sillä rakennukseen on sijoitettu huomattava määrä pääosin varsinaissuomalaisten taiteilijoiden tuottamaa nykytaidetta. Kyseessä on Suomen mittapuussa huomattavat taidehankinnat, yhteensä 80 teosta 25 nykytaiteilijalta. Hankintojen arvo on yhteensä noin euroa. Kolme teosta on saatu sairaalaan suomenruotsalaista kuvataidetta edistävän Pro Artibus säätiön kokoel mista. Teokset on asetettu esille T- sairaalan aulatiloihin, osastoille ja potilashuoneisiin. Suurimmat teokset ovat pääaulassa, kolmen alimman kerroksen seinillä, jossa niitä voi vapaasti käydä katselemassa. Neuvonnasta on saatavilla monistettu luettelo pääaulaan sijoitetuista teoksista. Teoksia ei ole hankittu sairaalaan pelkästään taiteen asettamiseksi yleisön nähtäville, vaan kyseessä on pyrkimys saada taide osaksi sairaalan arkista elämää, tukemaan ja edistämään potilaiden viihtyvyyttä ja paranemista. Ehdotuksen valittavista teoksista teki vuonna 2004 läänintaiteilijana vielä toiminut kuvataiteilija Minna Maija Lappalainen apunaan kuvataiteilija Kati Immonen. Teosten valinnassa huomioitiin ennen kaikkea sairaalamiljöön asettamat erityisvaatimukset sekä rakennuksen arkkitehtuuri. Kun taidehankinnat tammikuun puolivälissä julkistettiin, oli paikalla valitsijoiden lisäksi osa taiteilijoista esittelemässä taideteoksia. Sisustusarkkitehti Pekka Kojo ja entinen läänintaiteilija, opettaja Tarja Lapila puhuivat taiteen roolista sairaalasuunnittelussa ja hoitotyössä.

Erikoisalaraportti TYKS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 019 Aura

Erikoisalaraportti TYKS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 019 Aura 019 Aura raportti Kustannukset: Avohoidon kustannukset (euroa) Vuodeosastohoidon kustannukset (euroa) Yhteensä (euroa) 2012 2012 2012 KH KALLIIN HOIDON HYV. 0,00 0,00 0,00 10 SISÄTAUDIT 7 383,55 1 190,62-100,00

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

13.11.2013, klo 8.00 taloustoimisto, Riihikosken terveysasema

13.11.2013, klo 8.00 taloustoimisto, Riihikosken terveysasema Yhtymävaltuusto 30.10.2013 25 Kokousaika 30.10.2013 klo 17.00 18.25 Kokouspaikka Riihikosken terveysasema, taloustoimisto Osallistujat Päätöksentekijät Muut osallistujat Kallio Reino Ketola Hannu Kulmala

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Sairaanhoitopiirin nimi: HUS SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 892 792 98 2 0,2 28 10 Sisätaudit 34 33 1 0 0 8 10A Allergologia

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

VSSHP, sisäiset lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-12 2013, TYKSin organisaatiomuutoksen tähden 2012 ei ole mukana

VSSHP, sisäiset lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-12 2013, TYKSin organisaatiomuutoksen tähden 2012 ei ole mukana 01-12, TYKSin organisaatiomuutoksen tähden 2012 ei ole mukana AURA 2 10 SISÄTAUDIT 10 10C Sydänkeskus 6 10E Endokrinologia 5 10G Gastroenterologia 3 10H Hematologia 4 10P Päivystyssisätaudit 1 10R Reumatologia

Lisätiedot

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008 Evidence Based Marketing 4/2008 Success Clinic on yritys, joka tukee ja tehostaa lääkeyritysten myyntiä ja markkinointia. Success Clinicin toteutti elokuussa kyselyn, jossa tutkittiin lääkealan muutoksia

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Erikoislääkäriennuste 2030 Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Kasvatettujen sisäänottojen myötä lääkäreitä valmistuu enemmän 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen Kaupunginhallitus 400 26.10.2015 Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen 1591/06.00.00/2015 KHALL 26.10.2015 400 Palvelusopimus Uudenkaupungin

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Tampereen TK 90532 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikön nimi: Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Tiedot päivitetty: 09.03.2015. Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Tiedot päivitetty: 09.03.2015. Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. odottavien lukumäärä ja odotusajat Erikoisalat 1-90 % 10 Sisätaudit 155 141 12 2 1,29 19 10E Sisätautien endokrinologia 119 109 8 2 1,68 25 10G Sisätautien gastroenterologia 274 244 30 0 0

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta

Lisätiedot

N:o 7 39. Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT

N:o 7 39. Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT N:o 7 39 Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT 1. Perustiedot toimintakertomuksesta Mitä vuotta toimintakertomuksessa käsitellään 2. Perustiedot palvelujen tuottajasta

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta O-P Lehtonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin perustehtävä

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ

ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ 60 ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ Ulkoiset tuotot yht. 73 008 349,00 77 208 349,00 4 200 000,00 TOIMINTATUOTOT YHT. 73 008 349,00 77 208 349,00 4 200 000,00 Ulkoiset kulut yht. -51 982 441,00-56 182 441,00-4

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 487 468 17 2 0,4 30 10 Sisätaudit 13 9 3 1 7,7 10 10A Sisätautien

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016 Lääkärit 2016 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2016 yhteensä 28 565. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 970. Maassamme on 262 asukasta yhtä työikäistä

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999. va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp

TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999. va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp Tietohallinto operatiivisen toiminnan tukena SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

Hoidon saatavuuden seuranta erikoissairaanhoidossa 31.10.2007 tilanne

Hoidon saatavuuden seuranta erikoissairaanhoidossa 31.10.2007 tilanne Tiedosta hyvinvointia 1 Hoidon saatavuuden seuranta erikoissairaanhoidossa 31.10.2007 tilanne Tiedosta hyvinvointia 2 Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.10.2007

Lisätiedot

07.01.2014/Merja Kronström AURA LÄHETTEET YHT*** Terv.kesk. Muut Työterv. Yksityinen

07.01.2014/Merja Kronström AURA LÄHETTEET YHT*** Terv.kesk. Muut Työterv. Yksityinen AURA 6.. 1 7 10 SISÄTAUDIT 54 3 2 9 68 10C Sydänkeskus 4 3. 3 10 10E Endokrinologia 5.. 2 7 10G Gastroenterologia 5 1. 2 8 10H Hematologia 1 1.. 2 10I Infektiosairaudet. 1. 1 2 10K Kardiologia 15.. 4 19

Lisätiedot

Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef

Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider Peter Granholm Utvecklingschef PG 29.1.2016 Jämförelsetal Källor: Nationella jämförelsetal för verksamheten i social- och hälsovården

Lisätiedot

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 1 Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 Johdanto Doctagon Oy on kehittänyt toimintamallin jonka tarkoituksena on tuottaa kattava lääketieteellinen tuki vanhusten kotihoidolle alueilla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015 Lääkärit 2015 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2015 yhteensä 27 433. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 403. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit hankkivat

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014 Lääkärit 2014 1 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2014 yhteensä 26 872. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 110. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit

Lisätiedot

Potilaskohtainen kustannuserittely laskennan käytännön toteutus

Potilaskohtainen kustannuserittely laskennan käytännön toteutus Potilaskohtainen kustannuserittely laskennan käytännön toteutus DRG Käyttäjäpäivät Rovaniemi 5.- Laskennan lähtökohdat Täydellisyys; kaikki potilaiden hoidosta aiheutuneet kustannukset mukana ja vain ne?

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN KIUSAAMINEN / EPÄASIALLINEN KOHTELU 1 NORDEASSA TYÖPAIKKAKIUSAAMISTA EI HYVÄKSYTÄ - perustuu

Lisätiedot

ESH:n palveluseteli Kuusamossa. Jonkun on oltava ensimmäinen

ESH:n palveluseteli Kuusamossa. Jonkun on oltava ensimmäinen ESH:n palveluseteli Kuusamossa Jonkun on oltava ensimmäinen Palvelusetelin soveltuvuus ja tavoitteet Palvelut tuotteistettuja Palvelujen hinnoista ja laadusta on sekä kunnalla että asiakkaalla riittävästi

Lisätiedot

VSSHP, saapuneet lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-08 2013 ja 2014

VSSHP, saapuneet lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-08 2013 ja 2014 AURA 5 7... 1 1 1 6 9 10 SISÄTAUDIT 34 58 2 5 1 1 6 6 43 70 10C Sydänkeskus 3 3 1 3.. 3. 7 6 10E Endokrinologia 5 6.... 2. 7 6 10G Gastroenterologia 3 8 1... 1 3 5 11 10H Hematologia.. 1 1... 2 1 3 10I

Lisätiedot

Kuntarakenneleiri 14.4.2015

Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun soten v. 2013 ylijäämän palautus jäsenkunnille 7.4.2015

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen/oikaisuvaatimus

Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen/oikaisuvaatimus Perusturvalautakunta 52 12.06.2014 Kunnanhallitus 180 04.08.2014 Kunnanhallitus 221 15.09.2014 Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen/oikaisuvaatimus Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan

Lisätiedot

KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2016

KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2016 VSSHP:n jäsenkunnille KUTSU Turun yliopistolle 16.3.2015 KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2016 Sairaanhoitopiirin kuntaneuvottelut järjestetään

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i Taulukko. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i Poikkileikkauspäivä : 3 2 24 Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien ' ) - 9 vrk 9-8 vrk yli 8 vrk yli 8 vrk odotusaika vrk Ikm Ikm

Lisätiedot

SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013

SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013 Tällä sopimuksella Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä ja Tammelan kunta sopivat vuonna 2013 tuotettavien

Lisätiedot

14.11.2012, Riihikosken terveysasema, taloustoimisto

14.11.2012, Riihikosken terveysasema, taloustoimisto Yhtymävaltuusto 31.10.2012 1 Kokousaika 31.10.2012 klo 17.00 18.52 Kokouspaikka Riihikosken terveysasema, taloustoimisto Osallistujat Päätöksentekijät Antikainen Marita Sutki Mika Tanner-Penttilä Hannele

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Katariina Korhonen HÄLSOVÅRD / Förändr.budget /Muutettu talousarvio Förverkligat / Prognos / Social- och hälsovårdsnämnden Käyttö % Ennuste Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

Toiminta alueellisena palvelujen Tuottajana. Joni Palmgrén (FaT, emba)

Toiminta alueellisena palvelujen Tuottajana. Joni Palmgrén (FaT, emba) Toiminta alueellisena palvelujen Tuottajana Joni Palmgrén (FaT, emba) Satakunnan sairaanhoitopiirin sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitos, SataDiag SataDiag on liikelaitos, joka tuottaa diagnostisia-

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. Perustiedot palvelujen tuottajasta Palvelujen tuottajan nimi Y-tunnus Palvelujen tuottajan yhtiömuoto

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

THL:n tuottavuusseuranta 2013

THL:n tuottavuusseuranta 2013 THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA PALVELUJA HAJAUTETUSTI LÄHELLÄ PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN KOTIPAIKKAA Juha Koivu toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT PSYKIATRIAN

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2009

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2009 Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2009 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Kokouspäivämäärä 30.3.2015

Kokouspäivämäärä 30.3.2015 Satakunnan sairaanhoitopiiri Kokouspäivämäärä 30.3.2015 PÖYTÄKIRJANOTE 50 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN SELVITYS OSTOPALVELUISTA VUODELTA 2014 JA SAIRAANHOIDON OSTOPALVELUIDEN RAPORTTI 1-2KK / 2015

Lisätiedot

Kokousaika 3.2.2015 klo 17.00 18.05. Riihikosken terveysasema, taloustoimisto. Osallistujat

Kokousaika 3.2.2015 klo 17.00 18.05. Riihikosken terveysasema, taloustoimisto. Osallistujat Yhtymähallitus 3.2.2015 14 Kokousaika 3.2.2015 klo 17.00 18.05 Kokouspaikka Riihikosken terveysasema, taloustoimisto Osallistujat Päätöksentekijät Autio Markku Kaurila Matti Leino Jukka Outi Leino Lindgren

Lisätiedot

Yhtymähallitus 204 23.10.2012. Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012. Yhall 19.6.2012 135

Yhtymähallitus 204 23.10.2012. Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012. Yhall 19.6.2012 135 Yhtymähallitus 204 23.10.2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012 Yhall 19.6.2012 135 Valmistelija: Talous- ja hallintojohtaja Seija Kärkkäinen, seija.karkkainen(at) ylasavonsote.fi, puh

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen Tehokkuus ja palvelukulttuuri Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit O-P Lehtonen Onko terveydenhuollon organisaation kulttuurilla mitään vaikutusta organisaation suorituskykyyn? Mannion ym. 2003, J Health

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

6.3.4. Neurotoimialue

6.3.4. Neurotoimialue 6.3.4. Neurotoimialue TAULUKO 6.3.4.2. NEUROTOIMIALUEEN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Neurotoimialue muodostettiin yhdistämällä kolme erikoisalaa (neurologia, neurokirurgia ja verisuonikirurgia),

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015 Saarijärven seudun jätelautakunta 26 02.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 43 17.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 17 03.03.2015 JÄTETAKSA 2015 107/5/2014 JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n

Lisätiedot

Hyvinvointirakentaminen Tays uudistamisohjelma

Hyvinvointirakentaminen Tays uudistamisohjelma TAYS UUDISTUU ELÄMÄN TÄHDEN Hyvinvointirakentaminen Tays uudistamisohjelma Kehitysjohtaja Isto Nordback 1 22.4.2015 Taustat Sairaalan toiminnot hajautuneet Tilat osin hyvinkin huonokuntoiset Uusiutuvien

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot