Omaisen saama tuki saattohoidossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Omaisen saama tuki saattohoidossa"

Transkriptio

1 ETTEI TARVII ELÄÄ MISSÄÄN PILVILINNOISSA Omaisen saama tuki saattohoidossa Tuija Hakala Marja Järvinen Tarja Lahtinen Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu/ Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalanlaitos Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Hakala, Tuija, Järvinen, Marja & Lahtinen, Tarja. Omaisen saama tuki saattohoidossa. Lahti. Syksy Diakonia ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalanlaitos. Sairaanhoitaja AMK. Surua esiintyy kaikkialla hoitotyössä. Koska elämästä luopuminen koskettaa aina myös potilaan omaisia, tämä luo tarpeen surevien hoitotyölle. Omaisen merkitys ja tukeminen ovat keskeistä saattohoidossa. Omaiset tarvitsevat tukea läheisen sairauden loppuvaiheessa ja elämän päättymisessä. Hoitajat ovat omaisten surussa kanssakulkijoina, jolloin heillä on mahdollisuus vaikuttaa omaisen selviytymiseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa omaisten hoitohenkilökunnalta saamaa tukea Heinolan kaupunginsairaalan saattohoito-osastolla. Tutkimuksessa käsitellään tiedollista, emotionaalista ja hengellistä tukea. Tutkimuksen avulla saattohoito-osaston henkilökunta saa arvokasta tietoa ja he voivat löytää uusia näkökulmia työhönsä. Tutkimus on kvalitatiivinen ja se toteutettiin yksilöllisten teemahaastattelujen avulla. Kohderyhmä muodostui seitsemästä omaisesta. Haastattelut tehtiin yhtä lukuun ottamatta tutkittavien kotona. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä. Tutkimustulosten mukaan suurin osa omaisista koki saaneensa tiedollista ja emotionaalista tukea riittävästi. Erittäin tärkeänä pidettiin tiedon saantia läheisen voinnista sekä mahdollisuutta saada keskustella hoitohenkilökunnan kanssa. Hengellisen tuen saannissa oli puutteita suurella osalla omaisista. Omaiset pitivät hengellisen tuen saamista tärkeänä, toisaalta osa ei sitä olisi edes halunnut tai sitä ei osattu pyytää. Omaisten saama hengellinen tuki musiikin muodossa koettiin hyvänä. Kokonaisuudessaan omaiset olivat tyytyväisiä saamaansa tukeen ja läheisensä hoitoon osastolla. Omaisille jäi osaston toiminnasta hyvä mieli ja hoitohenkilökuntaa pidettiin ammattitaitoisena ja saattohoitotyöhön sopivana. Hoitajalta vaaditaan erityistä herkkyyttä kohdata saattohoidossa olevia potilaita ja omaisia. Tuloksista tehtyjen johtopäätösten mukaan tulee hengellisen tuen antamiseen kiinnittää jatkossa huomiota. Koulutuksen avulla henkilökunta kokee hengellisistä asioista puhumisen luontevammaksi ja siten tärkeäksi osaksi saattohoitoa. Asiasanat: saattohoito, omainen, tukeminen

3 ABSTRACT Hakala, Tuija, Järvinen, Marja & Lahtinen, Tarja. Support Provided to Relatives in the Course of Hospice and Palliative Care Lahti, Autumn 2008 Diakonia University of Applied Sciences, Lahti University of Applied Science, Faculty of Social and Health care; Degree Programme in Nursing The objective of this thesis was to examine the support practices provided by the nursing staff to family members in the Palliative Care Department of Heinola Town Hospital. The research covers informative, emotional and spiritual support. Thanks to this research the staff of the hospital will receive valuable information which can help identify new viewpoints and ideas for their work. This research is qualitative and was carried out through individual thematic interviews. The interviewed target group consisted of seven close relatives. The interviews were conducted at their homes except for one interview. The research material was examined with a content analysis. According to the research results most of the relatives found that they had received sufficient information and emotional support. They considered of upmost importance the information received on patients condition and the possibility to discuss it with nurses. Most of them felt, lack or absence of spiritual support. Some of them considered the spiritual support very important, whereas others did not even want to receive it or did not realize to ask for it. Nevertheless, they found the listening of spiritual music positive. As a whole, the relatives were satisfied with the received support and the care of their family members in the hospital. They valued high the work of the hospital and they considered the nursing staff professional and suitable for hospice care. Nurses are required to have special sensitivity to meet patients and their close relatives in the course of hospice care. It can be concluded that more attention should be paid to the provision of spiritual care in the future. Through further education and in-service training the nursing staff would be able to talk more naturally about spiritual topics and hence make it an essential part of hospice and palliative care. Key words: hospice and palliative care, relative, support

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 2 ABSTRACT 3 SISÄLTÖ 4 1 JOHDANTO 6 2 SAATTOHOITO 8 3 OMAISET JA HEIDÄN LÄHEISILLE ANTAMANSA TUKI 10 4 OMAISTEN HOITOHENKILÖKUNNALTA SAAMA TUKI Tiedollinen tuki Emotionaalinen tuki Hengellinen tuki 14 5 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT 16 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmä ja yhteistyötaho Tiedonantajien hankinta Aineiston keruu Aineiston analyysi 20 7 TUTKIMUSTULOKSET Omaisen kokemus saamastaan tiedollisesta tuesta Omaisen kokemus saamastaan emotionaalisesta tuesta Omaisen kokemus saamastaan hengellisestä tuesta Tutkimustulosten yhteenveto 27 8 POHDINTA Tutkimustulosten tarkastelu Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettisyys Jatkotutkimusaiheita 36 9 LÄHTEET 37

5 10 LIITTEET LIITE 1 Tiedote omaiselle tutkimuksesta 43 LIITE 2 Tiedote tutkimuksesta lehti-ilmoituksella 44 LIITE 3 Saatekirje 45 LIITE 4 Teemahaastattelurunko 46 LIITE 5 Esimerkki aineiston abstrahoinnista 47 LIITE 6 Tutkimuslupa-anomus 48 LIITE 7 Tutkimuslupa 49

6 1 JOHDANTO Saattohoito ja elämästä luopuminen koskettavat aina myös potilaan omaisia (Surakka, Lehtipuu-Vuokola & Häihälä 2008, 18). Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 2003 julkistanut Terveys kansanterveysohjelman, jonka yhtenä tavoitteena on, että potilaat voivat kokea arvokkaan ja rauhallisen kuoleman ja että heidän omaisensa saavat tukea surutyössään. Suomessa on useita saattohoitoon perehtyneitä yksiköitä. Yksi näistä sijaitsee Heinolan kaupunginsairaalan os.11b:n yhteydessä. Heinolassa saattohoidon toteutuminen on mahdollistettu olemassa olevan hoitojärjestelmän toimintaa kehittämällä. Hoitohenkilökunta on saanut koulutusta saattohoidon erityisosaamiseen. (Väisänen, 2008.) Tämän tutkimuksen aihe on lähtöisin Heinolan kaupunginsairaalan saattohoitoosasto 11b:n tarpeesta saada tietoa antamastaan tuesta omaisille. Tarkoituksena on selvittää, ovatko omaiset saaneet tiedollista, emotionaalista ja hengellistä tukea hoitohenkilökunnalta. Tämä tutkimus vahvistaa saattohoitotiimin osaamista ja tuottaa heille uusia näkökulmia työhönsä. Sairaanhoitajat sitoutuvat noudattamaan työssään eettisiä ohjeita. Ohjeiden mukaan heidän tehtävänään on palvella yksilöitä sekä perheitä tukemalla heidän voimavarojaan terveyttä edistämällä, sairauksia vähentämällä sekä kärsimystä lievittämällä. (Sairaanhoitajaliitto 1996.) Ihmisen hoidon tulee olla kokonaisvaltaista; fyysistä, psyykkistä, hengellistä sekä sosiaalista. Väestö ikääntyy ja hoitotyössä tullaan todennäköisesti kohtaamaan aiempaa enemmän kuolevia ja heidän läheisiään. Kuoleva potilas on ymmärrettävästi hoidon keskiössä, mutta myös omaisten tukeminen on tärkeää ja ajankohtaista. Omaiset voivat unohtua hoidon ulkopuolelle ja pahimmassa tapauksessa he kokevat jäävänsä ilman tukea. Tämä voi lisätä omaisen taakkaa, mikä voi jatkossa aiheuttaa omaiselle lisäkärsimystä. Perheenjäsenen sairastuessa vakavasti omaisilla on todettu erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, kuten unettomuutta, ruokahaluttomuutta, vatsavaivoja, ahdistusta ja surua. Omaiset tarvitsevat hoitohenkilökunnan tukea sopeutuakseen sairauden aiheuttamaan uuteen elämäntilanteeseen ja jaksaakseen tukea potilasta. Omaisella on

7 tärkeä rooli potilaan emotionaalisena tukijana. Tämän on todettu vähentävän negatiivisia kokemuksia ja lisäävän potilaan sitoutumista hoitoon. (Eriksson 2000, 226.) Aiemmissa tutkimuksissa omaisille annetusta tuesta on saatu hiukan ristiriitaisia tuloksia. Toisaalta omaiset kokivat saaneensa liian vähän tukea tarpeeseensa nähden, kun taas toisessa tutkimuksessa omaiset kokivat saaneensa riittävästi tukea, ainakin saattohoitoon perehtyneessä työyhteisössä. Tulokset osoittavat kuitenkin kiistatta sen, että omaiset selviävät paremmin läheisensä menetyksestä, jos he ovat saaneet tarpeeksi tukea hoitosuhteen aikana. ( Päällysaho 2004; Eriksson, Somer, Kylmänen-Kurkela & Lauri 2002) Omaisten auttamisella on terveydenhuollossa laajempikin merkitys. Nykyiset terveydenhuollon resurssit vaativat paneutumaan entistä enemmän hoidon laatuun sekä tehokkuuteen ja taloudellisuuteen. Kun omaiset otetaan huomioon potilaan hoidossa, se mahdollistaa omaisen roolin ja panoksen lisäämiseen sekä sairaalahoidossa että myös avohoidossa. Näin potilaat voivat olla kotona omasta toivomuksestaan pidempään. (Eriksson 2000, 226.) Hyvällä saattohoidolla on vaikutusta omaisten terveyteen ja voimaantumiseen. Saattohoitoa voidaan pitää ennaltaehkäisevänä terveydenhuoltona. (Surakka ym. 2008, 20).

8 8 2 SAATTOHOITO Kun parantavasta hoidosta on luovuttu ja taudin etenemiseen ei voida enää vaikuttaa, puhutaan saattohoidosta (Aalto 2000, 9). Saattohoitoa annetaan parantumattomasti sairaille potilaille, joiden sairautta ei voida lääketieteellisesti enää parantaa ja jotka lähestyvät kuolemaa (Sand 2003, 37). Saattohoidolla tarkoitetaan hoitoa, jonka tarkoituksena on taata kuolemaa lähestyvälle potilaalle mahdollisimman aktiivinen, arvokas ja oireeton loppuelämä. Saattohoidon tavoitteena on helpottaa parantumattomasti sairaan oireita, esimerkiksi kivun ja pahoinvoinnin hoitoa sekä lisäksi parantaa potilaan ja hänen omaisensa elämänlaatua. (Vainio 2004, ) Saattohoidon tavoitteena on rauhallinen kuolema, jonka keskeisenä henkilönä on kuoleva potilas (Sand 2003, 167). Saattohoitopäätöksen tekee lääkäri ja päätös tulisi tehdä yhteisymmärryksessä potilaan, omaisten ja hoitohenkilökunnan kanssa. (Vainio 2004, 19.) Saattohoitopäätöksen päämäärä ei koskaan ole kuoleman jouduttaminen, vaan hyödyttömien ja elämänlaatua haittaavien hoitojen lopettaminen. Hoitojen lopettaminen ei myöskään tarkoita hoivan lopettamista vaan hoidon keskittämistä kuolevan potilaan kannalta mielekkäämmällä tavalla. (Hinkka 2004, 367.) Saattohoitopäätöksen yhteydessä olisi hyvä puhua potilaan toiveista liittyen loppuvaiheen hoitoihin. Hienovarainen keskustelu auttaa potilasta ymmärtämään sekä kohtaamaan sairautensa ja kuolemansa avoimemmin. Avoimessa kohtaamisessa on mahdollisuus käsitellä arki- ja tunneasioita. Kuolevalla ja hänen läheisellään voi alkaa tuleva menetys ja surutyö lähentäen heitä. (Laakkonen & Pitkälä 2006, ) Saattohoitoa voidaan toteuttaa terveyskeskuksen vuodeosastolla, saattokodissa, omassa kodissa, yliopistosairaalassa tai vanhainkodissa (Aalto 2000, 11). Saattohoidossa pyritään tekemään hoitopaikasta turvallinen paikka kärsiä, jossa oireiden lievitys on oleellista, muttei riittävä pohja saattohoidon toiminnalle (Hänninen 2001, 48). Saattohoidossa kuolevalle tulee luoda sellaiset olosuhteet, jotta hän voisi elää täyttä elämää loppuun asti sekä kohdata oman kuolemansa turvallisesti, arvokkaasti ja rakkautta saaden (Lindqvist 2000, 19). Saattohoidossa potilaan hoito koostuu

9 9 perushoidosta, jonka yhteydessä tulisi huomioida kuolevan fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja hengelliset tarpeet (Sand 2003, 167). Saattohoito sanana kuvastaa prosessia, jossa käydään läpi luopumista, ristiriitaisia tunteita ja surua (Aalto 2000, 11). Saattohoidossa on kysymys matkasta, jossa ihminen on elämänkaarensa loppupäässä (Lindqvist 2000, 19). Saattohoito sisältää myös eksistentiaalisen ulottuvuuden, joka kuvaa läsnäoloa, kuolevan ihmisen saattoa portille, jolta ei enää ole paluuta (Vainio 2004, 19). Saattohoito merkitsee omaisille odotusta. Odotetaan sairaan voinnissa tapahtuvia muutoksia ja toivotaan sittenkin vielä käännettä johonkin parempaan, jopa paranemiseen. Odotuksen selkein kohde on itse kuoleman hetki, jännitys ja pelko siitä, mitä silloin tapahtuu. (Sand 2003, 90.) Surutyössä omainen käy kärsimystaistelua, jossa keskeistä on irtautuminen menneisyydestä ja sitoutuminen nykyiseen ja tulevaan (Kuuppelomäki 2000, 249). Saattohoidossa uhkaa usein jäädä vähemmälle huomiolle sen kolmas jakso elämään saattaminen. Kun potilas saatetaan kuolemaan ja omaiset saattavat hänet hautaan, pitäisi omaisia pyrkiä saattamaan takaisin elämään. (Eskola 2005, )

10 10 3 OMAISET JA HEIDÄN LÄHEISILLE ANTAMANSA TUKI Tässä tutkimuksessa omaisella tarkoitetaan henkilöä tai henkilöitä, jotka saattohoitopotilas nimeää läheisimmiksi ihmisiksi. Omainen voi olla perheenjäsen, puoliso, ystävä tai vaikkapa naapuri. Omaisen kanssa potilas jakaa sairauteensa liittyvät surut ja murheet. Synonyymeinä omaiselle käytetään sanoja perhe, perheenjäsen ja läheinen. Omaisen potilaalle antama tuki parantaa hoitotyön laatua. Potilaan hyvä olo, tyytyväisyys ja turvallisuudentunne kasvavat (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1999, 14). On tärkeä muistaa, että myös omainen saattaa tarvita hoitohenkilökunnan tukea ja apua, kun läheinen on sairas (Åstedt-Kurki & Paavilainen 1999, 329). Läheisen ihmisen sairastumisella on vaikutuksia monin tavoin omaisen hyvinvointiin. Omaisen selviytymisprosessi mukailee potilaan käymää omaa prosessia, joka etenee selviytymisvaatimuksista sopeutumiseen. (Eriksson 2000, 226.) Kaikista omaisista ei ole läheisen tukijaksi ja auttajaksi. Omaisilla ei ehkä ole voimavaroja tukea läheistään ja he voivat tarvita lepoa ja etäisyyttä. Jokaisen voimavarat tulisi selvittää yksilöllisesti. Vaikeassa elämäntilanteessa olevan omaisen jaksamista täytyy tukea ja vahvistaa. Jollekin esimerkiksi hengellinen vakaumus voi merkitä lohdutusta. (Kiiltomäki 2007a 32 33, 49.) Omaisten surua voidaan helpottaa hoitohenkilökunnan antamalla tuella. Läheisen kuoleman jälkeenkin on perusteltua huomioida omaiset surutyön aikana. (Mattila 2002, 43.) Omaisille on tärkeää olla mukana lisäämässä läheisensä elämänlaatua ja hyvinvointia elämän loppuun asti (Anttonen & Pajunen 2008, 29). Osa omaisista haluaa osallistua läheisen ihmisen hoitoon ja heille pitäisi tarjota siihen mahdollisuus. Osa kokee, etteivät he saa siihen mahdollisuutta ja hoitohenkilökunnan tulee silloin antaa konkreettisia neuvoja perushoidosta. Toisaalta osa omaisista ei halua osallistua läheisen hoitoon, eikä heitä pidä siihen painostaakaan. (Kärpänniemi & Hänninen 2004, 270.) Lähimmät ihmissuhteet korostuvat elämän loppuvaiheessa ja perheen merkitys kasvaa ihmisen sairastuessa vakavasti. Läheisten suhtautuminen tilanteeseen vaikuttaa ratkaisevasti potilaan hyvinvointiin. (Hietanen 2000, 100.) Omaisten toimintakyvyn

11 11 ylläpitäminen on erittäin tärkeää kaikkien kannalta. Tämän vuoksi saattohoitopotilaan omaiset ja läheiset tulee ottaa huomioon kokonaishoidon suunnittelussa. (Hänninen & Pajunen 2006, 130.) 4 OMAISTEN HOITOHENKILÖKUNNALTA SAAMA TUKI Omaisten tukeminen sisältyy hyvään hoitosuhteeseen (Virta, Koivunen & Klimoff 2008, 26). Eriksson ja Kuuppelomäki (2000) käyttävät psykososiaalisen selviytymisen käsitettä, jolla he tarkoittavat kaikkea sitä tukea, mitä voidaan antaa potilaalle ja hänen läheisilleen. Tuen käsitettä käytetään hoitotyössä useissa eri merkityksessä. Tavallisesti sillä viitataan erilaiseen potilaille sekä omaisille annettavaan tukeen, kuten tiedolliseen, emotionaaliseen, hengelliseen, taloudelliseen ja konkreettiseen tukeen. Hoitohenkilökunnan antamaa tukea nimitetään ammatilliseksi tueksi. (Eriksson & Kuuppelomäki 2000, 8, 226.) 4.1 Tiedollinen tuki Tiedollinen tuki tarkoittaa neuvoja, ohjausta ja ehdotuksia, joiden avulla on helpompi selvitä vaikeasta tilanteesta ja auttaa ongelmien ratkaisussa (Cutrona 2000, 104). Tieto luo ja lisää turvallisuuden tunnetta sekä auttaa ongelmatilanteiden hahmottamisessa. Tiedollisella tuella voidaan auttaa yksilöä selviytymään henkilökohtaisista ongelmista. Tiedon avulla käydään läpi sairauden eri vaiheita ja annetaan käytännön ohjausta sekä kirjallisesti että suullisesti. Tiedollisen tuen avulla omaiselle selvitetään niitä tukimuotoja ja tahoja, joiden avulla voi saada apua ja neuvoja selviytyäkseen henkilökohtaisista ongelmista. (Gothoni 1991, 57.) Saattohoitovaihe aiheuttaa ahdistusta ja stressiä omaisille. Omaiset väsyvät läheisen ihmisen saattohoitovaiheen aikana ja jopa viidesosa omaisista sairastuu itse. Omaisilta voi puuttua selkeä tieto läheisen tilanteesta ja he saattavat olla arkoja kysymään siitä. Hoitohenkilökunnan kanssa tulisi saada puhua askarruttavista asioissa avoimesti.

12 12 (Vainio 1993, 27.) Omaiselle tulisi kertoa, että on normaalia tuntea ahdistusta ja jopa syyllisyyttä läheisen sairastumisesta. Omaisen tulisi tietää, että jokainen suree omalla tavallaan. Suremiseen ei ole oikeaa eikä väärää tapaa. (Hänninen 2004, 273.) Hoitohenkilökunnan pitäisi kyetä tunnistamaan omaisten tiedon tarve sekä neuvoa ja opastaa lisätiedon lähteille (Kiiltomäki 2007b 63). Omainen tarvitsee tiedollista tukea, jonka avulla hän pystyy paremmin ymmärtämään läheisen sairautta ja sen hoitoa (Eriksson 1996, 65). Hoitohenkilökunnan ei pidä olettaa, että mikään olisi omaiselle itsestään selvää. Monelle omaiselle asia on uusi ja pelottava, siksi omainen tarvitsee rinnalleen kuulijaa ja keskusteluapua. (Kärpänniemi & Hänninen 2004, 271.) Omaisten informoimiseen täytyy varata aikaa. Asiat täytyy selvittää tarkasti ja huolellisesti. Omaiset voivat jäädä vaille tukea, jos asiat esitetään huolimattomasti tai liian nopeasti. Tällöin omaisten voi olla vaikea antaa tukea potilaalle. (Saunders 1984, 4.) Myös Harden ym. (2002) ovat todenneet tutkimuksessaan, kun hoitohenkilökunnalla on kiire, omaiset eivät uskalla lähestyä heitä ja kysyä epäselvistä asioista. Annettua tietoa kannattaa toistaa ja korostaa useamman kerran, sillä vaikeassa tilanteessa ja tunnemyrskyssä oleva omainen kaipaa asioiden riittävää kertaamista. Asiat tulisi kertoa hienotunteisesti ja hoitohenkilökunnan tulisi kyetä tunnistamaan, millaista tietoa omainen haluaa kuulla (Kärpänniemi & Hänninen 2004, ) Tiedollisen tuen tulisi olla yksilöllistä. Hoitohenkilökunnan pitäisi antaa omaisille tietoa potilaan sairaustilanteen ja omaisten huolenaiheiden mukaan. (Wilkes, White & O Riordan 2000.) Hoitohenkilökunnan tulisi kyetä antamaan vastauksia myös kysymyksiin, joita omaiset eivät esitä ääneen. (Kärpänniemi & Hänninen 2004, 271.) Omaiset kokevat usein, että eivät ole saaneet tarpeeksi tietoa potilaan sairauden tilasta (Eriksson 1996, 65; Eriksson 2000, 228; Päällysaho 2004, 41.) Yksi tärkeimmistä keskustelun aiheista omaisten mielestä liittyy sairauden ennusteen kertomiseen (Salminen, Knifsund, Vire, Poussa & Soinio 2003; Kirk, Kirk & Kristjanson 2004). Jo sairauden alkuvaiheessa omaiset haluavat tietoa siitä, millaisia muutoksia sairaus voi potilaalle aiheuttaa. Kuolemaa edeltävistä hoidoista ja oireista tulisi keskustella omaisen kanssa. Lääkärin tehtävä on informoida ja pitää omaiset ajan tasalla potilaan hoitolinjoista. (Kärpänniemi & Hänninen 2004, 271.)

13 13 Tutkimustuloksen mukaan omaiset pitivät tärkeänä sitä, että hoitohenkilökunnan antama tieto on rehellistä (Soothill, Morris, Harman, Francis, Thomas & McIllmurray 2001). Myös Raatikaisen ym. tutkimuksessa omaiset olivat tyytyväisiä, kun potilaan tiedoista kerrottiin asianmukaisesti ja rehellisesti (Raatikainen, Karppi & Miettinen 2001, 35). Toisaalta täytyy muistaa, että potilaan ja omaisten välinen vuorovaikutus ei ole rehellistä, jos omaiset tietävät potilaan tilasta enemmän kuin potilas itse. Heidän välilleen voi syntyä hankalia ja epämiellyttäviä tilanteita, jos asioita salaillaan. (Heikkinen, Kannel & Latvala 2004, 27.) Nevalaisen (2006, 26 27) mukaan omaiset kokivat saaneensa hyvin tietoa potilaalle tehdyistä tutkimuksista ja niihin vaikuttavista sivuvaikutuksista. Myös hoidon tavoitteista saatiin hyvin tietoa. Erittäin tärkeänä pidettiin, että tieto kerrottiin rehellisesti ja ymmärrettävästi. Omaiset eivät mielestään saaneet tarpeeksi tietoa siitä, kuinka he olisivat voineet halutessaan paremmin osallistua potilaan hoitoon. Lisäksi kaivattiin, että hoitohenkilökunta olisi antanut tietoja oma-aloitteisesti. Omaiset eivät pitäneet niinkään tärkeänä sitä, mistä he saisivat hankittua lisätietoa. Liikan tutkimuksessa omaiset puolestaan kokivat saaneensa paljon tietoa siitä, miten he voivat osallistua potilaan hoitoon. Hoitohenkilökunta oli varannut riittävästi aikaa tiedon välittämiseen ja tieto oli koettu ymmärrettäväksi ja rehelliseksi. Tietoa oli annettu omaaloitteisesti ja annettu tieto oli perustunut omaisten tarpeisiin. (Liikka 2006, ) 4.2 Emotionaalinen tuki Emotionaalisen tuen avulla voimme ilmaista huolenpitoa ja huolestumista sekä olla empaattisia (Cutrona 2000, 103). Emotionaalisena tukena pidetään ihmisen kuuntelemista, huolehtimista, välittämistä, luottamusta ja toisen arvostamista (Puotiniemi & Kyngäs 2003, 183). Emotionaalisen tuen avulla voidaan myös jakaa tunteita ja kokemuksia sekä antaa rohkaisevaa, lohduttavaa ja arvostavaa palautetta. Emotionaalisella tuella ilmaistaan myös luottamuksellisuutta sekä annetaan tietoa tarvittaessa saatavasta avusta. (Ewalds & Jantunen 1991, 7.)

14 14 Kuuppelomäen mukaan emotionaalinen tukeminen hoitotyössä koostui kuuntelemisesta, kosketuksesta, myötäelämisestä, potilaan toivomusten huomioon ottamisesta, lohduttamisesta, rohkaisusta ja läsnä olemisesta. Tuen antajina kuolevalle potilaalle ovat hoitajat, omaiset, sukulaiset, ystävät, osaston lääkäri, potilastoverit, naapurit, ystäväpalvelun tukihenkilöt ja vapaaehtoistyöntekijät. (Kuuppelomäki, 2001, 122.) Emotionaalisella tuella on keskeinen merkitys myös omaisille. Se auttaa heitä sopeutumaan sairauden tuomaan uuteen elämäntilanteeseen. Emotionaalinen tuki voi vaihdella aktiivisesta asioiden käsittelystä pelkkään omaisen lähellä olemiseen. Omaisille tärkeintä on tunne, että heistä välitetään. (Eriksson 2000, ) Lisäksi omaiset odottavat saavansa emotionaalisen tuen avulla mahdollisuuden omien tunteidensa hyväksymiseen. (Lipponen, Kyngäs & Kääriäinen 2006, 45). Syöpäpotilaiden omaisia käsittelevässä tutkimuksessa omaiset kertoivat saaneensa saattohoidon henkilökunnalta emotionaalista tukea. Hoitohenkilökunta kuunteli omaisia kaikissa asioissa, hyväksyi heidät ja antoi heille aikaa, kun he halusivat keskustella. Mutta toisaalta liian harvoin tiedusteltiin omaisten halua puhua tilanteesta sekä käsiteltiin vähän erilaisia tunteita. (Eriksson ym. 2002, 67.) 4.3 Hengellinen tuki Hilkka Sand määrittelee hengellisen tuen olevan askel askeleelta potilaan kanssa kulkemista. Sielunhoitaja, miksei siis sairaanhoitajakin, pyrkii tukemaan potilaan ja omaisen sisäistä tunnetta siitä, että hän voi luottaa itsensä ja elämänsä turvallisiin käsiin. Turvallisilla käsillä Sand kertoo tarkoitettavan Jumalan antamaan armollista turvaa ja lisäksi kaikkea sitä fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja hengellistä tukea, mitä kuoleva ja hänen omaisensa saattohoidossa saavat. (Sand 2003, 158.) Hengellinen tuki ei ole ainoastaan jokin ylimääräinen taito, mikä pitäisi opetella, vaan voidaan puhua pikemminkin henkilön omasta laajasta näkemyksestä elämään. Hengellistä tukea voi verrata runouteen; ne eivät ole selitettävissä järjellä, vaan koettavissa sydämellä. (Swinton 2001, )

15 15 Uskonnollisen vakaumuksen toteuttaminen vahvistaa toivoa. Hoitaja voi tukea potilasta tai hänen läheistään uskossaan sekä auttaa löytämään tarkoituksia elämäntapahtumille tai omalle elämälle. Suositeltavia auttamismenetelmiä ovat keskustelut, musiikin hyödyntäminen, rukoileminen sekä yhteistyö kirkon edustajien kanssa. (Korhonen, Kylmä, Juvakka & Pietilä 2007, ) Omaiset kokevat hengellisen tuen olevan hoitajien läsnäoloa, kunnioitusta sekä uskallusta tarvittaessa rukoilla potilaan puolesta. Se on ennemmin ystävyyttä ja uskonnollista tukea kuin hoitamista. Omaiset eivät odota hoitajilta sääliä tai saarnaamista, vaan pikemminkin lohduttamista, toveruutta ja tasavertaista keskustelua. Omaiset arvostavat hoitajien myötäelämisen kykyä, lämpöä, huomioonottamista sekä empatiaa. (Taylor & Mamier 2005, ; Miettinen 2001; Keskitalo & Vaittinen 2004, 35.) Sielunhoidolla on Johanna Räsäsen (2005, 3) tutkimuksen mukaan tärkeä tehtävä terveydenhuollon kentässä. Tutkimuksessa todettiin, että yli puolet potilaista olisi halunnut keskustella papin tai diakoniatyöntekijän kanssa. Tärkeitä sielunhoidollisia keskustelun aiheita tutkimuksen mukaan ovat sairastuminen ja kuolema. Sielunhoito tukee selviytymistä sairauden tai kriisien aikana. Räsänen näkee, että sielunhoidon tarpeen arviointi voisi olla osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Terveydenhuollon potilaiden keskuudessa on tyydyttämätöntä tarvetta henkisen tuen saamiselle.

16 16 5 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa omaisten hoitohenkilökunnalta saamaa tukea Heinolan kaupunginsairaalan saattohoito-osastolla. Saattohoito-osaston henkilökunta halusi saada tutkimuksen kautta tietoa omaisten kokemuksista läheisen saattohoidon aikana. Tutkimuksen tavoitteena on auttaa saattohoitotiimiä arvioimaan ja kehittämään omaa työtään. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää saattohoitotiimin hoitohenkilökunnan työssä ja koulutuksessa. On tärkeää pystyä tukemaan omaisia surutyön alkuun ja auttaa heitä selviytymään läheisensä menetyksestä (Sand 2003, 104). Hyvin asetettu tutkimusongelma suuntaa tutkimusta, jos sitä on riittävästi rajattu ja tarkennettu laajasta mielenkiinnon kohteesta siihen, mitä halutaan tutkia. Keskeistä tutkimuksessa on määritellä tutkimusongelma käsittelemään tiettyä ongelma-aluetta. Tutkimusongelman asettaminen vaatii lisäksi aihealuetta käsittelevän tieteellisen kirjallisuuden ja tutkimusten tarkastelua. Tärkeää on myös arvioida ongelman tutkittavuus käytännössä. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1997, 22.) Tutkimuksessa haluttiin rajata tutkimusongelmat selvästi tiedollisen, emotionaalisen ja hengellisen tuen osa-alueisiin, koska nämä voivat olla sinällään huomaamattomia asioita saattohoidossa, mutta erittäin tärkeitä omaisen surusta toipumisen kannalta. Tutkimusongelmiksi muodostuivat: 1. Minkälaista tiedollista tukea omaiset kokevat saaneensa saattohoitotiimin hoitohenkilökunnalta? 2. Minkälaista emotionaalista tukea omaiset kokevat saaneensa saattohoitotiimin hoitohenkilökunnalta? 3. Minkälaista hengellistä tukea omaiset kokevat saaneensa saattohoitotiimin hoitohenkilökunnalta?

17 17 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 6.1 Tutkimusmenetelmä ja yhteistyötaho Tämä tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen ja sen tarkoituksena on kuvata haastateltavien todellista elämää. Tutkimuksessa tulisi pyrkiä tutkimaan kohdetta kokonaisvaltaisesti ja löytää tai paljastaa aiheesta tosiasioita. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkijaa sitovat arvolähtökohdat, jotka vaikuttavat siihen, mitä ja miten tutkittavia ilmiöitä ymmärretään. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa myös objektiivisuus toteutuu tutkijan ja tutkimuksesta tiedetyn asian kietoutuessa toisiinsa. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 157.) Saadakseen aiheeseen objektiivisen näkökulman tutkijat perehtyivät teoriaan ja sitoivat sen viitekehyksessä tarkasti tutkimusongelmien ympärille. Tällöin tutkijoiden omat tunteet ja arkipäivän kokemukset eivät pelkästään vaikuttaneet ilmiön ymmärtämiseen ja tutkimuksen toteuttamiseen. Tämän tutkimuksen yhteistyötaho on Heinolan kaupunginsairaalan vuodeosasto 11b. Osastolla on 23 potilaspaikkaa ja kolme hoitotiimiä. Saattohoitotiimi on yksi kolmesta hoitotiimistä. Siinä työskentelee kolme sairaanhoitajaa ja kaksi perushoitajaa. Lääketieteellisestä hoidosta osastolla vastaa yksi lääkäri. Saattohoitotiimissä on saattohoidossa olevien lisäksi lyhyt- sekä pitkäaikaishoidossa olevia ikääntyneitä. Keskimäärin saattohoidossa olevia on kerralla neljästä viiteen potilasta. Saattohoitotiimissä on käytössä Terhokodin ylilääkäri Juha Hännisen laatima saattohoito-ohjeistus potilaalle ja hänen omaisille. (Väisänen 2008.) 6.2 Tiedonantajien hankinta Yhteisessä palaverissa saattohoitotiimin hoitajien sekä osastonhoitajan kanssa pohdittiin tutkimuksen aineiston keruumenetelmiä. Hoitajien välityksellä omaisille annettiin saatekirje (LIITE 1), jossa kerrottiin tutkimuksen tarkoituksesta ja pyydettiin heidän suostumustaan haastateltaviksi. Vastauksesta riippumatta omaisten toivottiin palauttavan saatekirje osastolle takaisin suljetussa kirjekuoressa. Tällä haluttiin varmistaa, että tutkimukseen osallistuvat eivät tulleet osaston henkilökunnan tietoon. Jos omainen

18 18 halusi haastateltavaksi, hän allekirjoitti kirjeen ja liitti mukaan puhelinnumeronsa, jonka jälkeen häneen otettiin yhteyttä puhelimitse. Kirjeitä ei kuitenkaan ilmaantunut osastolle takaisin toivotussa ajassa, joten omaisten mahdollista yhteydenottoa helpotettiin niin, että he pystyivät lähettämään kirjeet suoraan tutkijoille. Tämä tapa koettiin omaisille helpommaksi, koska kirjeen sisältöön sai kaikessa rauhassa tutustua kotona. Kirje oli lisäksi vaivaton lähettää, koska postimaksut oli valmiiksi maksettu. Menettelyn etuna on tutkittavien helpompi saatavuus tutkimukseen (Hirsjärvi ym. 2007, 191). Tutkimusta tehdessä on otettava huomioon käytettävissä oleva aika ja muut voimavarat. Aineiston koon säätelemiseen vaikuttavat tutkimuksen suuruus, jotta tiedon keräämiseen ei kulu liikaa aikaa ja se ei tule kohtuuttoman kalliiksi tutkijoille. (Hirsjärvi ym. 2004, 168, 174.) Jo tutkimuksen alkuvaiheessa tutkijoille selvisi, ettei haastateltavien saaminen ollut kovin helppoa. Etukäteen ei voitu tietää saattohoidossa olevien potilaiden määrää aineistonkeruuvaiheessa. Lisäksi omaisten halukkuutta osallistua tutkimukseen ei voitu etukäteen varmistaa. Haastatteluaineiston saamiseksi pohdittiin uusia keinoja, joilla tavoittaa halukkaat tutkimukseen osallistujat. Tutkijat olivat yhteydessä Kirkonseutulehden toimittajaan. Hänen ystävällisellä avustuksellaan laadittiin lehti-ilmoitus, jossa haettiin omaisia tutkimukseen mukaan. Lehti-ilmoituksen (LIITE 2) perusteella haastatteluun haluavat ottivat yhteyttä puhelimitse tutkijoihin, jolloin heille kerrottiin tutkimuksesta ja sovittiin haastattelun ajankohta sekä paikka. Lisäksi käytiin tapaamassa Heinolan kaupungin seurakunnan diakonityöntekijää, joka kertoi tutkimuksesta sururyhmään osallistujille ja jakoi heille saatekirjeet (LIITE 3). Näillä menetelmillä saatiin tutkimukseen lisää haastateltavia omaisia. Aineistoa kerättiin kevään 2008 aikana ja lopulta tutkimukseen osallistui seitsemän omaista. 6.3 Aineiston keruu Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla omaisia. Haastattelu on joustava aineiston keruumenetelmä. Sen aikana on mahdollista pitää yllä kiinnostusta aiheeseen ja selkeyttää epäselviä seikkoja. Näin voidaan estää väärinkäsityksiä. (Krause & Kiikkala 1996, 108.) Tässä tutkimuksessa käytettiin teemahaastattelumenetelmää.

19 19 Teemahaastattelua kutsutaan myös puolistrukturoiduksi haastatteluksi (Hirsjärvi & Hurme 2000, 47). Teemahaastattelulle on tyypillistä, että haastattelun osa-alueet eli teemat ovat ennalta tiedossa, mutta kysymysten järjestys tai tarkka muoto puuttuu (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 203). Tutkijoilla oli käytettävissä teemahaastattelurunko (LIITE 4), jonka laadinnassa hyödynnettiin osittain Päivi Liikan (2006) Pro gradu-tutkielman mittaristoa. Teemahaastattelurunko ohjasi tutkijoiden haastatteluja. Ennen haastattelujen aloittamista tutkijat pyrkivät keskustelemaan omaisten kanssa hetken muista asioista tunnelman vapautumiseksi. Lisäksi käytiin läpi vielä lyhyesti tutkimuksen tarkoitus ja vapaaehtoisuus ja varmistettiin lupa nauhoitukseen. Nauhoituksista ei kuitenkaan tule tehdä suurta numeroa, jotta se ei vaikuta negatiivisesti haastattelutilanteeseen. Tutkimuksen haastatteluaineiston tulisi syntyä aidosta vuorovaikutustilanteesta tutkittavan kanssa. Tavoitteena ovat tutkittavan aidot ja luontevat ilmaisut. (Anttila 2005, 188.) Haastattelut kestivät 1 2 tuntia. Ajankäyttöä ei haluttu rajata, jotta haastateltava sai rauhassa omin sanoin kertoa kokemuksensa. Haastattelukertoja oli yksi päivää kohden, joten tutkijoilla oli mahdollisuus reflektoida tapahtumaa ja palautua intensiivisestä keskustelusta. Teemahaastattelut suoritettiin yhtä lukuun ottamatta haastateltavan kotona. Yksi haastattelu tehtiin haastateltavan pyynnöstä hänen työpaikallaan. Yhden haastateltavan luona käytiin uudestaan, koska ensimmäisestä haastattelusta nauhalta kuului vain epämääräistä kohinaa. Haastattelutilanteen tulee olla mahdollisimman rauhallinen, jotta voitaisiin keskittyä itse haastatteluun ilman häiriötekijöitä. Kotona tehtävällä haastattelulla on parempi mahdollisuus haastattelun onnistumiseen, koska tila on haastateltavalle tuttu ja turvallinen. Kun haastateltava kutsuu tutkijan kotiin, voidaan olettaa, että siten haastateltava luottaa tutkijaan ja on sitoutunut haastatteluun. Toisaalta, kun haastattelu tehdään haastateltavan kotona, voidaan pohtia, onko tutkijalla oikeutta puuttua mahdollisiin häiriötekijöihin siellä. Haastattelua voivat häiritä mm. erilaiset äänet, ovikellon tai puhelimen ääni ja muut ihmiset. (Eskola & Vastamäki 2001, ) Haastattelutilanteet eivät olleet täysin häiriöttömiä. Tutkijat eivät voineet etukäteen määrätä kenenkään toimia kotona tai työpaikalla. Joissakin paikoissa soi ovikello tai puhelin tai muuta perhettä oli ajoittain kotona. Keskeytyksistä huolimatta haastattelua

20 20 päästiin jatkamaan häiriön siihen vaikuttamatta. Haastattelut tehtiin aina kahden tutkijan toimesta. Haastatteluparit valittiin aikataulujen sopivuuden mukaan. Toisen tutkijan roolina oli kysyä ja toinen oli lähinnä nauhurin käyttäjänä, havainnoitsijana ja muistiinpanojen tekijänä. Haastattelutilanteen päättyessä omaisilta vielä tiedusteltiin mahdolliset epäselvyydet tutkimuksen suhteen ja annettiin mahdollisuus keskusteluun, mikäli tutkimus oli herättänyt tunnereaktioita. Lisäksi saatekirjeessä oli mukana tutkijoiden yhteystiedot, jolloin tutkittavilla oli mahdollisuus tarvittaessa jälkeenpäin ottaa yhteyttä tutkijoihin. 6.4 Aineiston analyysi Aineiston analyysi aloitettiin litteroinnilla. Litterointi tarkoittaa tekstin purkamista. nauhoilta tietokoneelle (Rantala 2007, 110). Litteroinnin tarkkuus merkitsee tutkimuksen luotettavuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että haastateltavien puhetta ei saa muuttaa tai muokata. (Vilkka 2005, 116.) Tässä tutkimuksessa tutkijat halusivat litteroida haastattelut itse, jotta haastateltavien henkilöllisyys ei paljastuisi ulkopuolisille. Litteroinnit tehtiin vähin erin pääasiassa niiden kertymisjärjestyksessä. Saatua aineistoa luettiin läpi useaan kertaan, jotta vastauksista saatiin selkeä kuva. Hirsjärvi ja Hurme (2000, 143) ovat myös sitä mieltä, että aineistoa on helpompi analysoida, kun se on ensin moneen kertaan luettu ja sisältöön on perehdytty riittävästi. Silloin aineistosta alkaa muodostua selkeämpi kokonaisuus. Tämä tutkimus analysoitiin aineiston analyysillä. Aineistoanalyysin avulla voidaan analysoida suullista kommunikaatiota ja sen avulla tarkastellaan asioiden ja tapahtumien merkityksiä, seurauksia ja yhteyksiä (Latvala & Vanhanen-Nuutinen 2003, 21). Käytännössä aineiston analyysillä tarkoitetaan sen lukemista yhä uudelleen. Aineistoa pohditaan, tulkitaan, luokitellaan ja vertaillaan (Rantala 2007, 108). Samankaltaisuuksien perusteella muodostetaan kategorioita, jotka suhteutetaan toisiinsa (Koskela 2007, 96). Aineistosta alleviivattiin tutkimuskysymyksiin saatuja vastauksia, jonka jälkeen ne ryhmiteltiin aiheittain papereille. Aineisto abstrahoitiin eli yhdistettiin yhtäläisyyksien perusteella teemahaastattelurungon mukaisesti ja tutkimusongelmiin nojaten. Aineistosta löydettiin pelkistetyt ilmaisut, joille etsittiin ala- ja yläkategoriat.

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE HENGELLINEN NÄKÖKULMA SAATTOHOIDOSSA Harri Heinonen Sairaalapappi, työnohjaaja TYKS ja Karinakoti www.harriheinonen.fi TEHOAA KAIKKIIN

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kuka päättää kuolemasta?

Kuka päättää kuolemasta? Kuka päättää kuolemasta? Joensuu 15.2.2016 Heikki Pälve Toiminnanjohtaja LKT, anest. ja tehohoidon el. Ensihoidon erityispätevyys Hallinnon pätevyys Maailman Lääkäriliiton eettisen komitean pj Kuka päättää??

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa 2.11.2015 Marjo Lehtinen, projektisuunnittelija, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke Omaishoitajat ja läheiset liitto

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen 51/2015 68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää lakkauttaa kaksi täyttämättä olevaa sairaalapapin virkaa. Käsittely Asiasta käytettiin

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa 1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti

Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti Vuorovaikutus: tieto ja tunne Potilaan kohtaaminen Potilaan tulosyyn/tarpeen tunnistaminen Tiedon kerääminen

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

VAKAVASTI SAIRASTUNEEN

VAKAVASTI SAIRASTUNEEN KYMENLAAKSON KESÄYLIOPISTO KOUVOLANKATU 24 45100 KOUVOLA 041-5181181 VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN TÄYDENNYSKOULUTUS 2017 VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN Tieto

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Näkökulmia surun kohtaamiseen Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot