Omaisen saama tuki saattohoidossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Omaisen saama tuki saattohoidossa"

Transkriptio

1 ETTEI TARVII ELÄÄ MISSÄÄN PILVILINNOISSA Omaisen saama tuki saattohoidossa Tuija Hakala Marja Järvinen Tarja Lahtinen Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu/ Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalanlaitos Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Hakala, Tuija, Järvinen, Marja & Lahtinen, Tarja. Omaisen saama tuki saattohoidossa. Lahti. Syksy Diakonia ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalanlaitos. Sairaanhoitaja AMK. Surua esiintyy kaikkialla hoitotyössä. Koska elämästä luopuminen koskettaa aina myös potilaan omaisia, tämä luo tarpeen surevien hoitotyölle. Omaisen merkitys ja tukeminen ovat keskeistä saattohoidossa. Omaiset tarvitsevat tukea läheisen sairauden loppuvaiheessa ja elämän päättymisessä. Hoitajat ovat omaisten surussa kanssakulkijoina, jolloin heillä on mahdollisuus vaikuttaa omaisen selviytymiseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa omaisten hoitohenkilökunnalta saamaa tukea Heinolan kaupunginsairaalan saattohoito-osastolla. Tutkimuksessa käsitellään tiedollista, emotionaalista ja hengellistä tukea. Tutkimuksen avulla saattohoito-osaston henkilökunta saa arvokasta tietoa ja he voivat löytää uusia näkökulmia työhönsä. Tutkimus on kvalitatiivinen ja se toteutettiin yksilöllisten teemahaastattelujen avulla. Kohderyhmä muodostui seitsemästä omaisesta. Haastattelut tehtiin yhtä lukuun ottamatta tutkittavien kotona. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä. Tutkimustulosten mukaan suurin osa omaisista koki saaneensa tiedollista ja emotionaalista tukea riittävästi. Erittäin tärkeänä pidettiin tiedon saantia läheisen voinnista sekä mahdollisuutta saada keskustella hoitohenkilökunnan kanssa. Hengellisen tuen saannissa oli puutteita suurella osalla omaisista. Omaiset pitivät hengellisen tuen saamista tärkeänä, toisaalta osa ei sitä olisi edes halunnut tai sitä ei osattu pyytää. Omaisten saama hengellinen tuki musiikin muodossa koettiin hyvänä. Kokonaisuudessaan omaiset olivat tyytyväisiä saamaansa tukeen ja läheisensä hoitoon osastolla. Omaisille jäi osaston toiminnasta hyvä mieli ja hoitohenkilökuntaa pidettiin ammattitaitoisena ja saattohoitotyöhön sopivana. Hoitajalta vaaditaan erityistä herkkyyttä kohdata saattohoidossa olevia potilaita ja omaisia. Tuloksista tehtyjen johtopäätösten mukaan tulee hengellisen tuen antamiseen kiinnittää jatkossa huomiota. Koulutuksen avulla henkilökunta kokee hengellisistä asioista puhumisen luontevammaksi ja siten tärkeäksi osaksi saattohoitoa. Asiasanat: saattohoito, omainen, tukeminen

3 ABSTRACT Hakala, Tuija, Järvinen, Marja & Lahtinen, Tarja. Support Provided to Relatives in the Course of Hospice and Palliative Care Lahti, Autumn 2008 Diakonia University of Applied Sciences, Lahti University of Applied Science, Faculty of Social and Health care; Degree Programme in Nursing The objective of this thesis was to examine the support practices provided by the nursing staff to family members in the Palliative Care Department of Heinola Town Hospital. The research covers informative, emotional and spiritual support. Thanks to this research the staff of the hospital will receive valuable information which can help identify new viewpoints and ideas for their work. This research is qualitative and was carried out through individual thematic interviews. The interviewed target group consisted of seven close relatives. The interviews were conducted at their homes except for one interview. The research material was examined with a content analysis. According to the research results most of the relatives found that they had received sufficient information and emotional support. They considered of upmost importance the information received on patients condition and the possibility to discuss it with nurses. Most of them felt, lack or absence of spiritual support. Some of them considered the spiritual support very important, whereas others did not even want to receive it or did not realize to ask for it. Nevertheless, they found the listening of spiritual music positive. As a whole, the relatives were satisfied with the received support and the care of their family members in the hospital. They valued high the work of the hospital and they considered the nursing staff professional and suitable for hospice care. Nurses are required to have special sensitivity to meet patients and their close relatives in the course of hospice care. It can be concluded that more attention should be paid to the provision of spiritual care in the future. Through further education and in-service training the nursing staff would be able to talk more naturally about spiritual topics and hence make it an essential part of hospice and palliative care. Key words: hospice and palliative care, relative, support

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 2 ABSTRACT 3 SISÄLTÖ 4 1 JOHDANTO 6 2 SAATTOHOITO 8 3 OMAISET JA HEIDÄN LÄHEISILLE ANTAMANSA TUKI 10 4 OMAISTEN HOITOHENKILÖKUNNALTA SAAMA TUKI Tiedollinen tuki Emotionaalinen tuki Hengellinen tuki 14 5 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT 16 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmä ja yhteistyötaho Tiedonantajien hankinta Aineiston keruu Aineiston analyysi 20 7 TUTKIMUSTULOKSET Omaisen kokemus saamastaan tiedollisesta tuesta Omaisen kokemus saamastaan emotionaalisesta tuesta Omaisen kokemus saamastaan hengellisestä tuesta Tutkimustulosten yhteenveto 27 8 POHDINTA Tutkimustulosten tarkastelu Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettisyys Jatkotutkimusaiheita 36 9 LÄHTEET 37

5 10 LIITTEET LIITE 1 Tiedote omaiselle tutkimuksesta 43 LIITE 2 Tiedote tutkimuksesta lehti-ilmoituksella 44 LIITE 3 Saatekirje 45 LIITE 4 Teemahaastattelurunko 46 LIITE 5 Esimerkki aineiston abstrahoinnista 47 LIITE 6 Tutkimuslupa-anomus 48 LIITE 7 Tutkimuslupa 49

6 1 JOHDANTO Saattohoito ja elämästä luopuminen koskettavat aina myös potilaan omaisia (Surakka, Lehtipuu-Vuokola & Häihälä 2008, 18). Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 2003 julkistanut Terveys kansanterveysohjelman, jonka yhtenä tavoitteena on, että potilaat voivat kokea arvokkaan ja rauhallisen kuoleman ja että heidän omaisensa saavat tukea surutyössään. Suomessa on useita saattohoitoon perehtyneitä yksiköitä. Yksi näistä sijaitsee Heinolan kaupunginsairaalan os.11b:n yhteydessä. Heinolassa saattohoidon toteutuminen on mahdollistettu olemassa olevan hoitojärjestelmän toimintaa kehittämällä. Hoitohenkilökunta on saanut koulutusta saattohoidon erityisosaamiseen. (Väisänen, 2008.) Tämän tutkimuksen aihe on lähtöisin Heinolan kaupunginsairaalan saattohoitoosasto 11b:n tarpeesta saada tietoa antamastaan tuesta omaisille. Tarkoituksena on selvittää, ovatko omaiset saaneet tiedollista, emotionaalista ja hengellistä tukea hoitohenkilökunnalta. Tämä tutkimus vahvistaa saattohoitotiimin osaamista ja tuottaa heille uusia näkökulmia työhönsä. Sairaanhoitajat sitoutuvat noudattamaan työssään eettisiä ohjeita. Ohjeiden mukaan heidän tehtävänään on palvella yksilöitä sekä perheitä tukemalla heidän voimavarojaan terveyttä edistämällä, sairauksia vähentämällä sekä kärsimystä lievittämällä. (Sairaanhoitajaliitto 1996.) Ihmisen hoidon tulee olla kokonaisvaltaista; fyysistä, psyykkistä, hengellistä sekä sosiaalista. Väestö ikääntyy ja hoitotyössä tullaan todennäköisesti kohtaamaan aiempaa enemmän kuolevia ja heidän läheisiään. Kuoleva potilas on ymmärrettävästi hoidon keskiössä, mutta myös omaisten tukeminen on tärkeää ja ajankohtaista. Omaiset voivat unohtua hoidon ulkopuolelle ja pahimmassa tapauksessa he kokevat jäävänsä ilman tukea. Tämä voi lisätä omaisen taakkaa, mikä voi jatkossa aiheuttaa omaiselle lisäkärsimystä. Perheenjäsenen sairastuessa vakavasti omaisilla on todettu erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, kuten unettomuutta, ruokahaluttomuutta, vatsavaivoja, ahdistusta ja surua. Omaiset tarvitsevat hoitohenkilökunnan tukea sopeutuakseen sairauden aiheuttamaan uuteen elämäntilanteeseen ja jaksaakseen tukea potilasta. Omaisella on

7 tärkeä rooli potilaan emotionaalisena tukijana. Tämän on todettu vähentävän negatiivisia kokemuksia ja lisäävän potilaan sitoutumista hoitoon. (Eriksson 2000, 226.) Aiemmissa tutkimuksissa omaisille annetusta tuesta on saatu hiukan ristiriitaisia tuloksia. Toisaalta omaiset kokivat saaneensa liian vähän tukea tarpeeseensa nähden, kun taas toisessa tutkimuksessa omaiset kokivat saaneensa riittävästi tukea, ainakin saattohoitoon perehtyneessä työyhteisössä. Tulokset osoittavat kuitenkin kiistatta sen, että omaiset selviävät paremmin läheisensä menetyksestä, jos he ovat saaneet tarpeeksi tukea hoitosuhteen aikana. ( Päällysaho 2004; Eriksson, Somer, Kylmänen-Kurkela & Lauri 2002) Omaisten auttamisella on terveydenhuollossa laajempikin merkitys. Nykyiset terveydenhuollon resurssit vaativat paneutumaan entistä enemmän hoidon laatuun sekä tehokkuuteen ja taloudellisuuteen. Kun omaiset otetaan huomioon potilaan hoidossa, se mahdollistaa omaisen roolin ja panoksen lisäämiseen sekä sairaalahoidossa että myös avohoidossa. Näin potilaat voivat olla kotona omasta toivomuksestaan pidempään. (Eriksson 2000, 226.) Hyvällä saattohoidolla on vaikutusta omaisten terveyteen ja voimaantumiseen. Saattohoitoa voidaan pitää ennaltaehkäisevänä terveydenhuoltona. (Surakka ym. 2008, 20).

8 8 2 SAATTOHOITO Kun parantavasta hoidosta on luovuttu ja taudin etenemiseen ei voida enää vaikuttaa, puhutaan saattohoidosta (Aalto 2000, 9). Saattohoitoa annetaan parantumattomasti sairaille potilaille, joiden sairautta ei voida lääketieteellisesti enää parantaa ja jotka lähestyvät kuolemaa (Sand 2003, 37). Saattohoidolla tarkoitetaan hoitoa, jonka tarkoituksena on taata kuolemaa lähestyvälle potilaalle mahdollisimman aktiivinen, arvokas ja oireeton loppuelämä. Saattohoidon tavoitteena on helpottaa parantumattomasti sairaan oireita, esimerkiksi kivun ja pahoinvoinnin hoitoa sekä lisäksi parantaa potilaan ja hänen omaisensa elämänlaatua. (Vainio 2004, ) Saattohoidon tavoitteena on rauhallinen kuolema, jonka keskeisenä henkilönä on kuoleva potilas (Sand 2003, 167). Saattohoitopäätöksen tekee lääkäri ja päätös tulisi tehdä yhteisymmärryksessä potilaan, omaisten ja hoitohenkilökunnan kanssa. (Vainio 2004, 19.) Saattohoitopäätöksen päämäärä ei koskaan ole kuoleman jouduttaminen, vaan hyödyttömien ja elämänlaatua haittaavien hoitojen lopettaminen. Hoitojen lopettaminen ei myöskään tarkoita hoivan lopettamista vaan hoidon keskittämistä kuolevan potilaan kannalta mielekkäämmällä tavalla. (Hinkka 2004, 367.) Saattohoitopäätöksen yhteydessä olisi hyvä puhua potilaan toiveista liittyen loppuvaiheen hoitoihin. Hienovarainen keskustelu auttaa potilasta ymmärtämään sekä kohtaamaan sairautensa ja kuolemansa avoimemmin. Avoimessa kohtaamisessa on mahdollisuus käsitellä arki- ja tunneasioita. Kuolevalla ja hänen läheisellään voi alkaa tuleva menetys ja surutyö lähentäen heitä. (Laakkonen & Pitkälä 2006, ) Saattohoitoa voidaan toteuttaa terveyskeskuksen vuodeosastolla, saattokodissa, omassa kodissa, yliopistosairaalassa tai vanhainkodissa (Aalto 2000, 11). Saattohoidossa pyritään tekemään hoitopaikasta turvallinen paikka kärsiä, jossa oireiden lievitys on oleellista, muttei riittävä pohja saattohoidon toiminnalle (Hänninen 2001, 48). Saattohoidossa kuolevalle tulee luoda sellaiset olosuhteet, jotta hän voisi elää täyttä elämää loppuun asti sekä kohdata oman kuolemansa turvallisesti, arvokkaasti ja rakkautta saaden (Lindqvist 2000, 19). Saattohoidossa potilaan hoito koostuu

9 9 perushoidosta, jonka yhteydessä tulisi huomioida kuolevan fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja hengelliset tarpeet (Sand 2003, 167). Saattohoito sanana kuvastaa prosessia, jossa käydään läpi luopumista, ristiriitaisia tunteita ja surua (Aalto 2000, 11). Saattohoidossa on kysymys matkasta, jossa ihminen on elämänkaarensa loppupäässä (Lindqvist 2000, 19). Saattohoito sisältää myös eksistentiaalisen ulottuvuuden, joka kuvaa läsnäoloa, kuolevan ihmisen saattoa portille, jolta ei enää ole paluuta (Vainio 2004, 19). Saattohoito merkitsee omaisille odotusta. Odotetaan sairaan voinnissa tapahtuvia muutoksia ja toivotaan sittenkin vielä käännettä johonkin parempaan, jopa paranemiseen. Odotuksen selkein kohde on itse kuoleman hetki, jännitys ja pelko siitä, mitä silloin tapahtuu. (Sand 2003, 90.) Surutyössä omainen käy kärsimystaistelua, jossa keskeistä on irtautuminen menneisyydestä ja sitoutuminen nykyiseen ja tulevaan (Kuuppelomäki 2000, 249). Saattohoidossa uhkaa usein jäädä vähemmälle huomiolle sen kolmas jakso elämään saattaminen. Kun potilas saatetaan kuolemaan ja omaiset saattavat hänet hautaan, pitäisi omaisia pyrkiä saattamaan takaisin elämään. (Eskola 2005, )

10 10 3 OMAISET JA HEIDÄN LÄHEISILLE ANTAMANSA TUKI Tässä tutkimuksessa omaisella tarkoitetaan henkilöä tai henkilöitä, jotka saattohoitopotilas nimeää läheisimmiksi ihmisiksi. Omainen voi olla perheenjäsen, puoliso, ystävä tai vaikkapa naapuri. Omaisen kanssa potilas jakaa sairauteensa liittyvät surut ja murheet. Synonyymeinä omaiselle käytetään sanoja perhe, perheenjäsen ja läheinen. Omaisen potilaalle antama tuki parantaa hoitotyön laatua. Potilaan hyvä olo, tyytyväisyys ja turvallisuudentunne kasvavat (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1999, 14). On tärkeä muistaa, että myös omainen saattaa tarvita hoitohenkilökunnan tukea ja apua, kun läheinen on sairas (Åstedt-Kurki & Paavilainen 1999, 329). Läheisen ihmisen sairastumisella on vaikutuksia monin tavoin omaisen hyvinvointiin. Omaisen selviytymisprosessi mukailee potilaan käymää omaa prosessia, joka etenee selviytymisvaatimuksista sopeutumiseen. (Eriksson 2000, 226.) Kaikista omaisista ei ole läheisen tukijaksi ja auttajaksi. Omaisilla ei ehkä ole voimavaroja tukea läheistään ja he voivat tarvita lepoa ja etäisyyttä. Jokaisen voimavarat tulisi selvittää yksilöllisesti. Vaikeassa elämäntilanteessa olevan omaisen jaksamista täytyy tukea ja vahvistaa. Jollekin esimerkiksi hengellinen vakaumus voi merkitä lohdutusta. (Kiiltomäki 2007a 32 33, 49.) Omaisten surua voidaan helpottaa hoitohenkilökunnan antamalla tuella. Läheisen kuoleman jälkeenkin on perusteltua huomioida omaiset surutyön aikana. (Mattila 2002, 43.) Omaisille on tärkeää olla mukana lisäämässä läheisensä elämänlaatua ja hyvinvointia elämän loppuun asti (Anttonen & Pajunen 2008, 29). Osa omaisista haluaa osallistua läheisen ihmisen hoitoon ja heille pitäisi tarjota siihen mahdollisuus. Osa kokee, etteivät he saa siihen mahdollisuutta ja hoitohenkilökunnan tulee silloin antaa konkreettisia neuvoja perushoidosta. Toisaalta osa omaisista ei halua osallistua läheisen hoitoon, eikä heitä pidä siihen painostaakaan. (Kärpänniemi & Hänninen 2004, 270.) Lähimmät ihmissuhteet korostuvat elämän loppuvaiheessa ja perheen merkitys kasvaa ihmisen sairastuessa vakavasti. Läheisten suhtautuminen tilanteeseen vaikuttaa ratkaisevasti potilaan hyvinvointiin. (Hietanen 2000, 100.) Omaisten toimintakyvyn

11 11 ylläpitäminen on erittäin tärkeää kaikkien kannalta. Tämän vuoksi saattohoitopotilaan omaiset ja läheiset tulee ottaa huomioon kokonaishoidon suunnittelussa. (Hänninen & Pajunen 2006, 130.) 4 OMAISTEN HOITOHENKILÖKUNNALTA SAAMA TUKI Omaisten tukeminen sisältyy hyvään hoitosuhteeseen (Virta, Koivunen & Klimoff 2008, 26). Eriksson ja Kuuppelomäki (2000) käyttävät psykososiaalisen selviytymisen käsitettä, jolla he tarkoittavat kaikkea sitä tukea, mitä voidaan antaa potilaalle ja hänen läheisilleen. Tuen käsitettä käytetään hoitotyössä useissa eri merkityksessä. Tavallisesti sillä viitataan erilaiseen potilaille sekä omaisille annettavaan tukeen, kuten tiedolliseen, emotionaaliseen, hengelliseen, taloudelliseen ja konkreettiseen tukeen. Hoitohenkilökunnan antamaa tukea nimitetään ammatilliseksi tueksi. (Eriksson & Kuuppelomäki 2000, 8, 226.) 4.1 Tiedollinen tuki Tiedollinen tuki tarkoittaa neuvoja, ohjausta ja ehdotuksia, joiden avulla on helpompi selvitä vaikeasta tilanteesta ja auttaa ongelmien ratkaisussa (Cutrona 2000, 104). Tieto luo ja lisää turvallisuuden tunnetta sekä auttaa ongelmatilanteiden hahmottamisessa. Tiedollisella tuella voidaan auttaa yksilöä selviytymään henkilökohtaisista ongelmista. Tiedon avulla käydään läpi sairauden eri vaiheita ja annetaan käytännön ohjausta sekä kirjallisesti että suullisesti. Tiedollisen tuen avulla omaiselle selvitetään niitä tukimuotoja ja tahoja, joiden avulla voi saada apua ja neuvoja selviytyäkseen henkilökohtaisista ongelmista. (Gothoni 1991, 57.) Saattohoitovaihe aiheuttaa ahdistusta ja stressiä omaisille. Omaiset väsyvät läheisen ihmisen saattohoitovaiheen aikana ja jopa viidesosa omaisista sairastuu itse. Omaisilta voi puuttua selkeä tieto läheisen tilanteesta ja he saattavat olla arkoja kysymään siitä. Hoitohenkilökunnan kanssa tulisi saada puhua askarruttavista asioissa avoimesti.

12 12 (Vainio 1993, 27.) Omaiselle tulisi kertoa, että on normaalia tuntea ahdistusta ja jopa syyllisyyttä läheisen sairastumisesta. Omaisen tulisi tietää, että jokainen suree omalla tavallaan. Suremiseen ei ole oikeaa eikä väärää tapaa. (Hänninen 2004, 273.) Hoitohenkilökunnan pitäisi kyetä tunnistamaan omaisten tiedon tarve sekä neuvoa ja opastaa lisätiedon lähteille (Kiiltomäki 2007b 63). Omainen tarvitsee tiedollista tukea, jonka avulla hän pystyy paremmin ymmärtämään läheisen sairautta ja sen hoitoa (Eriksson 1996, 65). Hoitohenkilökunnan ei pidä olettaa, että mikään olisi omaiselle itsestään selvää. Monelle omaiselle asia on uusi ja pelottava, siksi omainen tarvitsee rinnalleen kuulijaa ja keskusteluapua. (Kärpänniemi & Hänninen 2004, 271.) Omaisten informoimiseen täytyy varata aikaa. Asiat täytyy selvittää tarkasti ja huolellisesti. Omaiset voivat jäädä vaille tukea, jos asiat esitetään huolimattomasti tai liian nopeasti. Tällöin omaisten voi olla vaikea antaa tukea potilaalle. (Saunders 1984, 4.) Myös Harden ym. (2002) ovat todenneet tutkimuksessaan, kun hoitohenkilökunnalla on kiire, omaiset eivät uskalla lähestyä heitä ja kysyä epäselvistä asioista. Annettua tietoa kannattaa toistaa ja korostaa useamman kerran, sillä vaikeassa tilanteessa ja tunnemyrskyssä oleva omainen kaipaa asioiden riittävää kertaamista. Asiat tulisi kertoa hienotunteisesti ja hoitohenkilökunnan tulisi kyetä tunnistamaan, millaista tietoa omainen haluaa kuulla (Kärpänniemi & Hänninen 2004, ) Tiedollisen tuen tulisi olla yksilöllistä. Hoitohenkilökunnan pitäisi antaa omaisille tietoa potilaan sairaustilanteen ja omaisten huolenaiheiden mukaan. (Wilkes, White & O Riordan 2000.) Hoitohenkilökunnan tulisi kyetä antamaan vastauksia myös kysymyksiin, joita omaiset eivät esitä ääneen. (Kärpänniemi & Hänninen 2004, 271.) Omaiset kokevat usein, että eivät ole saaneet tarpeeksi tietoa potilaan sairauden tilasta (Eriksson 1996, 65; Eriksson 2000, 228; Päällysaho 2004, 41.) Yksi tärkeimmistä keskustelun aiheista omaisten mielestä liittyy sairauden ennusteen kertomiseen (Salminen, Knifsund, Vire, Poussa & Soinio 2003; Kirk, Kirk & Kristjanson 2004). Jo sairauden alkuvaiheessa omaiset haluavat tietoa siitä, millaisia muutoksia sairaus voi potilaalle aiheuttaa. Kuolemaa edeltävistä hoidoista ja oireista tulisi keskustella omaisen kanssa. Lääkärin tehtävä on informoida ja pitää omaiset ajan tasalla potilaan hoitolinjoista. (Kärpänniemi & Hänninen 2004, 271.)

13 13 Tutkimustuloksen mukaan omaiset pitivät tärkeänä sitä, että hoitohenkilökunnan antama tieto on rehellistä (Soothill, Morris, Harman, Francis, Thomas & McIllmurray 2001). Myös Raatikaisen ym. tutkimuksessa omaiset olivat tyytyväisiä, kun potilaan tiedoista kerrottiin asianmukaisesti ja rehellisesti (Raatikainen, Karppi & Miettinen 2001, 35). Toisaalta täytyy muistaa, että potilaan ja omaisten välinen vuorovaikutus ei ole rehellistä, jos omaiset tietävät potilaan tilasta enemmän kuin potilas itse. Heidän välilleen voi syntyä hankalia ja epämiellyttäviä tilanteita, jos asioita salaillaan. (Heikkinen, Kannel & Latvala 2004, 27.) Nevalaisen (2006, 26 27) mukaan omaiset kokivat saaneensa hyvin tietoa potilaalle tehdyistä tutkimuksista ja niihin vaikuttavista sivuvaikutuksista. Myös hoidon tavoitteista saatiin hyvin tietoa. Erittäin tärkeänä pidettiin, että tieto kerrottiin rehellisesti ja ymmärrettävästi. Omaiset eivät mielestään saaneet tarpeeksi tietoa siitä, kuinka he olisivat voineet halutessaan paremmin osallistua potilaan hoitoon. Lisäksi kaivattiin, että hoitohenkilökunta olisi antanut tietoja oma-aloitteisesti. Omaiset eivät pitäneet niinkään tärkeänä sitä, mistä he saisivat hankittua lisätietoa. Liikan tutkimuksessa omaiset puolestaan kokivat saaneensa paljon tietoa siitä, miten he voivat osallistua potilaan hoitoon. Hoitohenkilökunta oli varannut riittävästi aikaa tiedon välittämiseen ja tieto oli koettu ymmärrettäväksi ja rehelliseksi. Tietoa oli annettu omaaloitteisesti ja annettu tieto oli perustunut omaisten tarpeisiin. (Liikka 2006, ) 4.2 Emotionaalinen tuki Emotionaalisen tuen avulla voimme ilmaista huolenpitoa ja huolestumista sekä olla empaattisia (Cutrona 2000, 103). Emotionaalisena tukena pidetään ihmisen kuuntelemista, huolehtimista, välittämistä, luottamusta ja toisen arvostamista (Puotiniemi & Kyngäs 2003, 183). Emotionaalisen tuen avulla voidaan myös jakaa tunteita ja kokemuksia sekä antaa rohkaisevaa, lohduttavaa ja arvostavaa palautetta. Emotionaalisella tuella ilmaistaan myös luottamuksellisuutta sekä annetaan tietoa tarvittaessa saatavasta avusta. (Ewalds & Jantunen 1991, 7.)

14 14 Kuuppelomäen mukaan emotionaalinen tukeminen hoitotyössä koostui kuuntelemisesta, kosketuksesta, myötäelämisestä, potilaan toivomusten huomioon ottamisesta, lohduttamisesta, rohkaisusta ja läsnä olemisesta. Tuen antajina kuolevalle potilaalle ovat hoitajat, omaiset, sukulaiset, ystävät, osaston lääkäri, potilastoverit, naapurit, ystäväpalvelun tukihenkilöt ja vapaaehtoistyöntekijät. (Kuuppelomäki, 2001, 122.) Emotionaalisella tuella on keskeinen merkitys myös omaisille. Se auttaa heitä sopeutumaan sairauden tuomaan uuteen elämäntilanteeseen. Emotionaalinen tuki voi vaihdella aktiivisesta asioiden käsittelystä pelkkään omaisen lähellä olemiseen. Omaisille tärkeintä on tunne, että heistä välitetään. (Eriksson 2000, ) Lisäksi omaiset odottavat saavansa emotionaalisen tuen avulla mahdollisuuden omien tunteidensa hyväksymiseen. (Lipponen, Kyngäs & Kääriäinen 2006, 45). Syöpäpotilaiden omaisia käsittelevässä tutkimuksessa omaiset kertoivat saaneensa saattohoidon henkilökunnalta emotionaalista tukea. Hoitohenkilökunta kuunteli omaisia kaikissa asioissa, hyväksyi heidät ja antoi heille aikaa, kun he halusivat keskustella. Mutta toisaalta liian harvoin tiedusteltiin omaisten halua puhua tilanteesta sekä käsiteltiin vähän erilaisia tunteita. (Eriksson ym. 2002, 67.) 4.3 Hengellinen tuki Hilkka Sand määrittelee hengellisen tuen olevan askel askeleelta potilaan kanssa kulkemista. Sielunhoitaja, miksei siis sairaanhoitajakin, pyrkii tukemaan potilaan ja omaisen sisäistä tunnetta siitä, että hän voi luottaa itsensä ja elämänsä turvallisiin käsiin. Turvallisilla käsillä Sand kertoo tarkoitettavan Jumalan antamaan armollista turvaa ja lisäksi kaikkea sitä fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja hengellistä tukea, mitä kuoleva ja hänen omaisensa saattohoidossa saavat. (Sand 2003, 158.) Hengellinen tuki ei ole ainoastaan jokin ylimääräinen taito, mikä pitäisi opetella, vaan voidaan puhua pikemminkin henkilön omasta laajasta näkemyksestä elämään. Hengellistä tukea voi verrata runouteen; ne eivät ole selitettävissä järjellä, vaan koettavissa sydämellä. (Swinton 2001, )

15 15 Uskonnollisen vakaumuksen toteuttaminen vahvistaa toivoa. Hoitaja voi tukea potilasta tai hänen läheistään uskossaan sekä auttaa löytämään tarkoituksia elämäntapahtumille tai omalle elämälle. Suositeltavia auttamismenetelmiä ovat keskustelut, musiikin hyödyntäminen, rukoileminen sekä yhteistyö kirkon edustajien kanssa. (Korhonen, Kylmä, Juvakka & Pietilä 2007, ) Omaiset kokevat hengellisen tuen olevan hoitajien läsnäoloa, kunnioitusta sekä uskallusta tarvittaessa rukoilla potilaan puolesta. Se on ennemmin ystävyyttä ja uskonnollista tukea kuin hoitamista. Omaiset eivät odota hoitajilta sääliä tai saarnaamista, vaan pikemminkin lohduttamista, toveruutta ja tasavertaista keskustelua. Omaiset arvostavat hoitajien myötäelämisen kykyä, lämpöä, huomioonottamista sekä empatiaa. (Taylor & Mamier 2005, ; Miettinen 2001; Keskitalo & Vaittinen 2004, 35.) Sielunhoidolla on Johanna Räsäsen (2005, 3) tutkimuksen mukaan tärkeä tehtävä terveydenhuollon kentässä. Tutkimuksessa todettiin, että yli puolet potilaista olisi halunnut keskustella papin tai diakoniatyöntekijän kanssa. Tärkeitä sielunhoidollisia keskustelun aiheita tutkimuksen mukaan ovat sairastuminen ja kuolema. Sielunhoito tukee selviytymistä sairauden tai kriisien aikana. Räsänen näkee, että sielunhoidon tarpeen arviointi voisi olla osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Terveydenhuollon potilaiden keskuudessa on tyydyttämätöntä tarvetta henkisen tuen saamiselle.

16 16 5 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa omaisten hoitohenkilökunnalta saamaa tukea Heinolan kaupunginsairaalan saattohoito-osastolla. Saattohoito-osaston henkilökunta halusi saada tutkimuksen kautta tietoa omaisten kokemuksista läheisen saattohoidon aikana. Tutkimuksen tavoitteena on auttaa saattohoitotiimiä arvioimaan ja kehittämään omaa työtään. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää saattohoitotiimin hoitohenkilökunnan työssä ja koulutuksessa. On tärkeää pystyä tukemaan omaisia surutyön alkuun ja auttaa heitä selviytymään läheisensä menetyksestä (Sand 2003, 104). Hyvin asetettu tutkimusongelma suuntaa tutkimusta, jos sitä on riittävästi rajattu ja tarkennettu laajasta mielenkiinnon kohteesta siihen, mitä halutaan tutkia. Keskeistä tutkimuksessa on määritellä tutkimusongelma käsittelemään tiettyä ongelma-aluetta. Tutkimusongelman asettaminen vaatii lisäksi aihealuetta käsittelevän tieteellisen kirjallisuuden ja tutkimusten tarkastelua. Tärkeää on myös arvioida ongelman tutkittavuus käytännössä. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1997, 22.) Tutkimuksessa haluttiin rajata tutkimusongelmat selvästi tiedollisen, emotionaalisen ja hengellisen tuen osa-alueisiin, koska nämä voivat olla sinällään huomaamattomia asioita saattohoidossa, mutta erittäin tärkeitä omaisen surusta toipumisen kannalta. Tutkimusongelmiksi muodostuivat: 1. Minkälaista tiedollista tukea omaiset kokevat saaneensa saattohoitotiimin hoitohenkilökunnalta? 2. Minkälaista emotionaalista tukea omaiset kokevat saaneensa saattohoitotiimin hoitohenkilökunnalta? 3. Minkälaista hengellistä tukea omaiset kokevat saaneensa saattohoitotiimin hoitohenkilökunnalta?

17 17 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 6.1 Tutkimusmenetelmä ja yhteistyötaho Tämä tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen ja sen tarkoituksena on kuvata haastateltavien todellista elämää. Tutkimuksessa tulisi pyrkiä tutkimaan kohdetta kokonaisvaltaisesti ja löytää tai paljastaa aiheesta tosiasioita. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkijaa sitovat arvolähtökohdat, jotka vaikuttavat siihen, mitä ja miten tutkittavia ilmiöitä ymmärretään. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa myös objektiivisuus toteutuu tutkijan ja tutkimuksesta tiedetyn asian kietoutuessa toisiinsa. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 157.) Saadakseen aiheeseen objektiivisen näkökulman tutkijat perehtyivät teoriaan ja sitoivat sen viitekehyksessä tarkasti tutkimusongelmien ympärille. Tällöin tutkijoiden omat tunteet ja arkipäivän kokemukset eivät pelkästään vaikuttaneet ilmiön ymmärtämiseen ja tutkimuksen toteuttamiseen. Tämän tutkimuksen yhteistyötaho on Heinolan kaupunginsairaalan vuodeosasto 11b. Osastolla on 23 potilaspaikkaa ja kolme hoitotiimiä. Saattohoitotiimi on yksi kolmesta hoitotiimistä. Siinä työskentelee kolme sairaanhoitajaa ja kaksi perushoitajaa. Lääketieteellisestä hoidosta osastolla vastaa yksi lääkäri. Saattohoitotiimissä on saattohoidossa olevien lisäksi lyhyt- sekä pitkäaikaishoidossa olevia ikääntyneitä. Keskimäärin saattohoidossa olevia on kerralla neljästä viiteen potilasta. Saattohoitotiimissä on käytössä Terhokodin ylilääkäri Juha Hännisen laatima saattohoito-ohjeistus potilaalle ja hänen omaisille. (Väisänen 2008.) 6.2 Tiedonantajien hankinta Yhteisessä palaverissa saattohoitotiimin hoitajien sekä osastonhoitajan kanssa pohdittiin tutkimuksen aineiston keruumenetelmiä. Hoitajien välityksellä omaisille annettiin saatekirje (LIITE 1), jossa kerrottiin tutkimuksen tarkoituksesta ja pyydettiin heidän suostumustaan haastateltaviksi. Vastauksesta riippumatta omaisten toivottiin palauttavan saatekirje osastolle takaisin suljetussa kirjekuoressa. Tällä haluttiin varmistaa, että tutkimukseen osallistuvat eivät tulleet osaston henkilökunnan tietoon. Jos omainen

18 18 halusi haastateltavaksi, hän allekirjoitti kirjeen ja liitti mukaan puhelinnumeronsa, jonka jälkeen häneen otettiin yhteyttä puhelimitse. Kirjeitä ei kuitenkaan ilmaantunut osastolle takaisin toivotussa ajassa, joten omaisten mahdollista yhteydenottoa helpotettiin niin, että he pystyivät lähettämään kirjeet suoraan tutkijoille. Tämä tapa koettiin omaisille helpommaksi, koska kirjeen sisältöön sai kaikessa rauhassa tutustua kotona. Kirje oli lisäksi vaivaton lähettää, koska postimaksut oli valmiiksi maksettu. Menettelyn etuna on tutkittavien helpompi saatavuus tutkimukseen (Hirsjärvi ym. 2007, 191). Tutkimusta tehdessä on otettava huomioon käytettävissä oleva aika ja muut voimavarat. Aineiston koon säätelemiseen vaikuttavat tutkimuksen suuruus, jotta tiedon keräämiseen ei kulu liikaa aikaa ja se ei tule kohtuuttoman kalliiksi tutkijoille. (Hirsjärvi ym. 2004, 168, 174.) Jo tutkimuksen alkuvaiheessa tutkijoille selvisi, ettei haastateltavien saaminen ollut kovin helppoa. Etukäteen ei voitu tietää saattohoidossa olevien potilaiden määrää aineistonkeruuvaiheessa. Lisäksi omaisten halukkuutta osallistua tutkimukseen ei voitu etukäteen varmistaa. Haastatteluaineiston saamiseksi pohdittiin uusia keinoja, joilla tavoittaa halukkaat tutkimukseen osallistujat. Tutkijat olivat yhteydessä Kirkonseutulehden toimittajaan. Hänen ystävällisellä avustuksellaan laadittiin lehti-ilmoitus, jossa haettiin omaisia tutkimukseen mukaan. Lehti-ilmoituksen (LIITE 2) perusteella haastatteluun haluavat ottivat yhteyttä puhelimitse tutkijoihin, jolloin heille kerrottiin tutkimuksesta ja sovittiin haastattelun ajankohta sekä paikka. Lisäksi käytiin tapaamassa Heinolan kaupungin seurakunnan diakonityöntekijää, joka kertoi tutkimuksesta sururyhmään osallistujille ja jakoi heille saatekirjeet (LIITE 3). Näillä menetelmillä saatiin tutkimukseen lisää haastateltavia omaisia. Aineistoa kerättiin kevään 2008 aikana ja lopulta tutkimukseen osallistui seitsemän omaista. 6.3 Aineiston keruu Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla omaisia. Haastattelu on joustava aineiston keruumenetelmä. Sen aikana on mahdollista pitää yllä kiinnostusta aiheeseen ja selkeyttää epäselviä seikkoja. Näin voidaan estää väärinkäsityksiä. (Krause & Kiikkala 1996, 108.) Tässä tutkimuksessa käytettiin teemahaastattelumenetelmää.

19 19 Teemahaastattelua kutsutaan myös puolistrukturoiduksi haastatteluksi (Hirsjärvi & Hurme 2000, 47). Teemahaastattelulle on tyypillistä, että haastattelun osa-alueet eli teemat ovat ennalta tiedossa, mutta kysymysten järjestys tai tarkka muoto puuttuu (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 203). Tutkijoilla oli käytettävissä teemahaastattelurunko (LIITE 4), jonka laadinnassa hyödynnettiin osittain Päivi Liikan (2006) Pro gradu-tutkielman mittaristoa. Teemahaastattelurunko ohjasi tutkijoiden haastatteluja. Ennen haastattelujen aloittamista tutkijat pyrkivät keskustelemaan omaisten kanssa hetken muista asioista tunnelman vapautumiseksi. Lisäksi käytiin läpi vielä lyhyesti tutkimuksen tarkoitus ja vapaaehtoisuus ja varmistettiin lupa nauhoitukseen. Nauhoituksista ei kuitenkaan tule tehdä suurta numeroa, jotta se ei vaikuta negatiivisesti haastattelutilanteeseen. Tutkimuksen haastatteluaineiston tulisi syntyä aidosta vuorovaikutustilanteesta tutkittavan kanssa. Tavoitteena ovat tutkittavan aidot ja luontevat ilmaisut. (Anttila 2005, 188.) Haastattelut kestivät 1 2 tuntia. Ajankäyttöä ei haluttu rajata, jotta haastateltava sai rauhassa omin sanoin kertoa kokemuksensa. Haastattelukertoja oli yksi päivää kohden, joten tutkijoilla oli mahdollisuus reflektoida tapahtumaa ja palautua intensiivisestä keskustelusta. Teemahaastattelut suoritettiin yhtä lukuun ottamatta haastateltavan kotona. Yksi haastattelu tehtiin haastateltavan pyynnöstä hänen työpaikallaan. Yhden haastateltavan luona käytiin uudestaan, koska ensimmäisestä haastattelusta nauhalta kuului vain epämääräistä kohinaa. Haastattelutilanteen tulee olla mahdollisimman rauhallinen, jotta voitaisiin keskittyä itse haastatteluun ilman häiriötekijöitä. Kotona tehtävällä haastattelulla on parempi mahdollisuus haastattelun onnistumiseen, koska tila on haastateltavalle tuttu ja turvallinen. Kun haastateltava kutsuu tutkijan kotiin, voidaan olettaa, että siten haastateltava luottaa tutkijaan ja on sitoutunut haastatteluun. Toisaalta, kun haastattelu tehdään haastateltavan kotona, voidaan pohtia, onko tutkijalla oikeutta puuttua mahdollisiin häiriötekijöihin siellä. Haastattelua voivat häiritä mm. erilaiset äänet, ovikellon tai puhelimen ääni ja muut ihmiset. (Eskola & Vastamäki 2001, ) Haastattelutilanteet eivät olleet täysin häiriöttömiä. Tutkijat eivät voineet etukäteen määrätä kenenkään toimia kotona tai työpaikalla. Joissakin paikoissa soi ovikello tai puhelin tai muuta perhettä oli ajoittain kotona. Keskeytyksistä huolimatta haastattelua

20 20 päästiin jatkamaan häiriön siihen vaikuttamatta. Haastattelut tehtiin aina kahden tutkijan toimesta. Haastatteluparit valittiin aikataulujen sopivuuden mukaan. Toisen tutkijan roolina oli kysyä ja toinen oli lähinnä nauhurin käyttäjänä, havainnoitsijana ja muistiinpanojen tekijänä. Haastattelutilanteen päättyessä omaisilta vielä tiedusteltiin mahdolliset epäselvyydet tutkimuksen suhteen ja annettiin mahdollisuus keskusteluun, mikäli tutkimus oli herättänyt tunnereaktioita. Lisäksi saatekirjeessä oli mukana tutkijoiden yhteystiedot, jolloin tutkittavilla oli mahdollisuus tarvittaessa jälkeenpäin ottaa yhteyttä tutkijoihin. 6.4 Aineiston analyysi Aineiston analyysi aloitettiin litteroinnilla. Litterointi tarkoittaa tekstin purkamista. nauhoilta tietokoneelle (Rantala 2007, 110). Litteroinnin tarkkuus merkitsee tutkimuksen luotettavuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että haastateltavien puhetta ei saa muuttaa tai muokata. (Vilkka 2005, 116.) Tässä tutkimuksessa tutkijat halusivat litteroida haastattelut itse, jotta haastateltavien henkilöllisyys ei paljastuisi ulkopuolisille. Litteroinnit tehtiin vähin erin pääasiassa niiden kertymisjärjestyksessä. Saatua aineistoa luettiin läpi useaan kertaan, jotta vastauksista saatiin selkeä kuva. Hirsjärvi ja Hurme (2000, 143) ovat myös sitä mieltä, että aineistoa on helpompi analysoida, kun se on ensin moneen kertaan luettu ja sisältöön on perehdytty riittävästi. Silloin aineistosta alkaa muodostua selkeämpi kokonaisuus. Tämä tutkimus analysoitiin aineiston analyysillä. Aineistoanalyysin avulla voidaan analysoida suullista kommunikaatiota ja sen avulla tarkastellaan asioiden ja tapahtumien merkityksiä, seurauksia ja yhteyksiä (Latvala & Vanhanen-Nuutinen 2003, 21). Käytännössä aineiston analyysillä tarkoitetaan sen lukemista yhä uudelleen. Aineistoa pohditaan, tulkitaan, luokitellaan ja vertaillaan (Rantala 2007, 108). Samankaltaisuuksien perusteella muodostetaan kategorioita, jotka suhteutetaan toisiinsa (Koskela 2007, 96). Aineistosta alleviivattiin tutkimuskysymyksiin saatuja vastauksia, jonka jälkeen ne ryhmiteltiin aiheittain papereille. Aineisto abstrahoitiin eli yhdistettiin yhtäläisyyksien perusteella teemahaastattelurungon mukaisesti ja tutkimusongelmiin nojaten. Aineistosta löydettiin pelkistetyt ilmaisut, joille etsittiin ala- ja yläkategoriat.

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? 27.09.2013 http://www.cancer.fi/ Maakunnalliset syöpäyhdistykset Pohjois-Suomi Valtakunnalliset potilasjärjestöt:

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Lääkäri vuosimallia 2007, 9/2010 alkaen vastaavana lääkärinä Turun Runosmäen terveysasemalla Vuoden nuori lääkäri 2013 Tapaa saattohoitopotilaita

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen 51/2015 68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää lakkauttaa kaksi täyttämättä olevaa sairaalapapin virkaa. Käsittely Asiasta käytettiin

Lisätiedot

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Ikävän uutisen kertominen potilaalle / perheelle. Tuula Lönnqvist oyl, lastenneurologian dosentti HYKS LKL ja HY

Ikävän uutisen kertominen potilaalle / perheelle. Tuula Lönnqvist oyl, lastenneurologian dosentti HYKS LKL ja HY Ikävän uutisen kertominen potilaalle / perheelle Tuula Lönnqvist oyl, lastenneurologian dosentti HYKS LKL ja HY Tässä luennossa lastenneurologina Keskityn perheen (ja lapsen) informointiin Kokemuksiin

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Vinkkejä vuorovaikutukseen ja tuen kartoittamiseen

Vinkkejä vuorovaikutukseen ja tuen kartoittamiseen Vinkkejä vuorovaikutukseen ja tuen kartoittamiseen Kehitysvammaiset vanhempina seminaari Pia Henttonen Enemmän otetta ja osallisuutta-projekti RAY 2006-2009 Sähköposti pia.henttonen@kvtl.fi Puhelin 0503029608

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Neljän tuulen seminaari 19.3.2014 Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena. Anne Vuori

Neljän tuulen seminaari 19.3.2014 Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena. Anne Vuori Neljän tuulen seminaari 19.3.2014 Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena Anne Vuori Mitä ihmisten kokemukset merkitsevät Kun halutaan tukea perheen hyvää vointia, mitä ihmisten erilaiset kokemukset siinä merkitsevät

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Tutkimuskysymykset Mitä / millaista tukea vanhempi on saanut / kokenut tarvitsevansa

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

DEMETIAHOITOKOTI AATOKSEN SAATTOHOITO OHJEISTUS HENKILÖKUNNALLE

DEMETIAHOITOKOTI AATOKSEN SAATTOHOITO OHJEISTUS HENKILÖKUNNALLE DEMETIAHOITOKOTI AATOKSEN SAATTOHOITO OHJEISTUS HENKILÖKUNNALLE päivitetty: /. 20 Piia Turtiainen SAATTOHOIDON PERIAATTEET 1. OIREIDEN LIEVITYS 2. TURVALLINEN JA JATKUVA HOITOSUHDE 3. PSYKOLOGINEN TUKI

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Raportti myönnetystä apurahasta. YTT Kati Kallinen

Raportti myönnetystä apurahasta. YTT Kati Kallinen Raportti myönnetystä apurahasta YTT Kati Kallinen Sain teiltä myönteisen apurahapäätöksen keväällä 2014. Jäin pois työstäni avoimen yliopiston opettajana ja siirryin kokopäiväiseksi apurahatutkijaksi Jyväskylän

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA - Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestä Sari Mutka Helsingin yliopisto Sosiaalityön käytäntötutkimus Helmikuu 2015 Tutkimustehtävä: Miten vastuutyöntekijä voi

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Kohtaamisia potilaiden kanssa. Laitoskirjastopäivä 23.10.2008 Sairaalapastori Mari Kivinen, Laakson sairaala, Helsinki

Kohtaamisia potilaiden kanssa. Laitoskirjastopäivä 23.10.2008 Sairaalapastori Mari Kivinen, Laakson sairaala, Helsinki Kohtaamisia potilaiden kanssa Laitoskirjastopäivä 23.10.2008 Sairaalapastori Mari Kivinen, Laakson sairaala, Helsinki Miten kohdata potilas? tarkkoja toimintaohjeita ei voi antaa, sillä kyse on aina kahden

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus Myös ne hyvät asiat Toimintatutkimus siitä, miten Hyvän elämän palapeli työkirja voi tukea lapsiperheitä palveluiden suunnittelussa vammaispalveluissa Ilona Fagerström Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla POTILASOHJE 1 (8) Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla Ohje päivitetty: POTILASOHJE 2 (8) Osanottomme menetyksenne vuoksi Olette saaneet juuri kuulla, että odottamanne vauva on

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOIDON LOPPULAUSUNTOJEN YMMÄRRETTÄVYYS terveyskeskussairaanhoitajien haastattelututkimus

ERIKOISSAIRAANHOIDON LOPPULAUSUNTOJEN YMMÄRRETTÄVYYS terveyskeskussairaanhoitajien haastattelututkimus ERIKOISSAIRAANHOIDON LOPPULAUSUNTOJEN YMMÄRRETTÄVYYS terveyskeskussairaanhoitajien haastattelututkimus Riitta Danielsson-Ojala, TtM, sh Hoitotieteen laitos, TY / Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri Heljä

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Ennakkotuloksia julkisen sektorin työntekijöiden kuntoutusprosessista Ammatillinen kuntoutus Voidaan myöntää, jos lääkäri

Lisätiedot

Johtamisen haasteena asiakkaan ja läheisen äänen kuuleminen. Maria Borg ja Rauha Pulliainen

Johtamisen haasteena asiakkaan ja läheisen äänen kuuleminen. Maria Borg ja Rauha Pulliainen Johtamisen haasteena asiakkaan ja läheisen äänen kuuleminen Maria Borg ja Rauha Pulliainen Asiakaspalautteesta kehitämme toimintaa saadun asiakaspalautteen mukaisesti Miten palautetta on kerätty ja miten

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Tutkimuksen konteksti Tutkimus osa hankkeita, joissa yhtenä osana tutkittiin sosiaalityöntekijöiden dokumentointia

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot