Pohjanmaan Kuulovammaisten lasten Tuki - Österbottens Hörselskadade Barns Stöd ry 2007

Transkriptio

1 1 Pohjanmaan Kuulovammaisten lasten Tuki - Österbottens Hörselskadade Barns Stöd ry 2007

2 2 Johtokunnan pyyntönä on, että ilmoitatte puheenjohtajalle tai rahastonhoitajalle tiedossanne olevat koulunsa päättävät kuulovammaiset lapset sekä mistä koulusta valmistuvat. Perus- ja ammattikoulusta tai ylioppilaaksi valmistuvat!!!!!!! Pyrimme tulevat tiedotukset ja yhdistyspostit toimittamaan sähköpostitse. Mikäli ette vielä ole sähköposti-listalla, voitte ilmoittautua Kansikuva: Helmi Laamanen Muistattehan nimen- ja osoitteenmuutokset, uudet jäsenet, ero-ilmoitukset ym. yhdistyksen/liiton jäsenrekisterin pitäjälle (myös muissakin asioissa ota yhteyttä): Anne Vankka, Mäkikaivontie 15 E 22, Vaasa GSM , anne.vankka@uwasa.fi tai Liiton toimistoon Kirsi Vanhanen, PL 63 / Ilkantie 4, Helsinki p: , tekstip: , fax: , kirsi.vanhanen@valkeatalo.fi

3 Tervehdys Vaasasta! 3 Tätä kirjoittaessani kesä on viimein tullut ja lehden tullessa perille, koulut ovat jo loppuneet. Kesälaitumet ja kesäleirit odottavat. Nyt kun oma lapsi on käynyt liiton kesäleirillä, on huomannut miten tärkeitä nämä tapaamiset toisten lasten kanssa ovat. Tuttujen, mutta kauempana asuvien kanssa saa viettää pidempään aikaa ja uusia tuttavuuksia solmitaan joka vuosi. Yhdistystoiminta on tänä päivänä haasteellista, myös tiedottamisen suhteen. Tietoa löytyy jos on nettiyhteys ja osaa ja jaksaa etsiä. Mutta kaikilla sitä mahdollisuutta ei ole ja olen yrittänyt tähän lehteen kerätä taas jotain tietopaketteja, joista osa on löydettävissä myös netistä. Tietosivustojen linkkejä lisäillään yhdistyksen www-sivuille. Vanhoja Lastu-lehtiä ja lehtileikkeitä lukiessa huomaa, etteivät perheiden kysymykset uusien tilanteiden edessä eivät ole muuttuneet vuosikymmenten aikana. Ensitieto, sosiaaliset palvelut ja etuudet, päivähoito, koulu ja mitä koulun jälkeen. Edellisessä Lastu-lehdessä (47) oli otteita Kymenlaakson ammattikorkeakoulun keräämästä Kompassi palveluviidakossa oppaasta. Nyttemmin sivustot ovat poistuneet verkosta. Ehdiin poimia joitakin sivuja talteen. Oppaassa kiteytettiin ensitiedon sisältö kuuteen osioon; tieto, tunne, tuki, toivo, toisto ja toimintaan ohjaus. Jos ensitiedon antaja huomioi kaikki nämä osa-alueet, antaa hän perheelle hyvät eväät selvitä alkujärkytyksestä ja auttaa perhettä hyväksymään ja tukemaan lastaan. Tietoa sairaan ja vammaisen lapsen avuksi löytyy Lastensuojelun keskusliitton sivustolta: Lakilinkkejä löytyy esim. Valtakunnallisen vammaisneuvoston sivuilta Kuntoutusohjauksen tila on ollut koko Suomenkin mittakaavassa puheenaiheena vuosia, missä perheet, yhdistysten ja liiton edustajia on kokoontunutkin. Tässä lehdessä on kuntoutusohjaaja Kaisu Honkalan listaamat kuntoutusohjaajan tehtävät. Satakieliohjelman Tietopankista: tietopankki.htm löytyy kuntoutusohjaaja Ritva Lapin kirjoitus aiheesta. Kouluasiat mietityttävät myös entistä enemmän sisäkorvaistutelasten integrointien/inklusointien yleistyessä sekä kuntien halutessa esim. säästösyistä sijoittaa lapset oman kunnan kouluihin. Mukana Oulun Merikartanon koulun ohjaavan opettajan Sanna Alilan puheenvuoro valtakunnallisella keskustelufoorumipäivillä yhteistoimin koulutielle. Aika jonka olen yhdistyksessä ja Liiton liittohallituksessa on ollut antoisaakin aikaa.on saanut tavata uusia ihmisiä ympäri suomea ja keskustella heidän kanssaan eri paikkakuntien tilanteista kuulovammaisten lasten kohdalla. Mutta työelämä vaatii enemmän ja enemmän, omien ja lasten asioiden hoitaminen käy tänä päivänä oikeastaan toisesta työstä. Aikaa yhteisten asioiden järjestämiseen ja eteenpäinviemiseen löytyy yhä vähemmän. On aika antaa tilaa uusille tekijöäille! Ettei yhdistyksen vetäminen jäisi muutamien vastuulle, jokaisen jäsenen panos yhteisen hyvän eteen olisi tärkeätä. Palaute ja kaikki mahdollinen tuki auttaa ja antaa voimia pitää yhditys toiminnassa. Ehkä kaikki eivät koe tarvitsevansa vertaistukea, mutta pitäisi löytää ne, jotka tarvitsevat ja haluavat. Syystä haluamme teiltä kaikilta palautetta ja ideoita, joita voisi toteuttaa. Rohkeasti vain, älkääkä antako pelon siitä, että joutuu ehkä osallistumaan järjestelyihin estää ehdotusten tekemisiä. Ilman ideoita, muttei ilman tekijöitäkään ei myökään tapahdu mitään. Hyvänä esimerkkinä on äitienpäivän alla Seinäjoen nuorten kuurojen tekemä tempaus järjestää kuulovammaisille lapsille tapahtumapäivän. Päivä oli onnistunut ja lapset sekä vetäjät tyytyväisiä. Syksyksi lupailtiin jatkoa! Terveisin Anne, jonka toinen jalka on jo lähdössä kesälaitumille

4 4 Uusi jäsen johtokunnassa: Hei, Olen Tiia Laamanen Seinäjoelta. Yhdistyksen jäseneksi liityimme vuonna 2006 ja johtokunnassa olen nyt ensimmäistä kautta. Perheeseemme kuuluu lapset Helmi 3v ja Kerttu 1v sekä isä Petteri ja äiti Tiia. Kerttu on syntymäkuuro ja implantoitu toukokuussa Laamasen perhe, kuvaajana Helmi Laamanen

5 5 PKTL ry Johtokunta 2007 Vankka, Anne Mäkikaivontie 15 E 22, VAASA Pj, jäsenrekisteri gsm anne.vankka@uwasa.fi Marttila, Tarja Lylyntie 13, HYLLYKALLIO varapj gsm tarja.marttila@netikka.fi Mäki-Latvala, Tarja Ampujantie 19, VAASA sihteeri gsm tml@waasa.fi Ranta-Knuuttila-Mertala, Riitta Jokivarrentie 575, PAHAJOKI Varainhoitaja gsm riitta.ranta-knuuttila-mertala@pp.inet.fi Kujanpää, Anu Ohmerojärventie 555, KLVL-edustaja LUOMAKYLÄ gsm anu.kujanpaa@luukku.com Ranta-Pantti, Satu Laamanen, Tiia Mikontie 26, KAUHAJOKI gsm;txt-viestit satu.rantapantti@pp.inet.fi Haukkakallionkatu 5, Seinäjoki tiia.laamanen@elisanet.fi Rajala, Pirkko Veteraanitie 5 as 2, JURVA varajäsen gsm pirkko.rajala@jurva.fi Viita, Ritva Soittajantie 13, LAPUA varajäsen gsm ritva.viita@netikka.fi

6 6

7 7

8 8

9 9

10 10

11 11

12 12 KOKKI-PALSTA Miehet kokkaavat - kauha siirtyy haasteviestinä jäsenperheiden isännältä toiselle A-LUOKAN LIHAN RESEPTI Vaihe 1) Kurvaa lähimpään kauppaan. Niitä sijaitseen yleensä taajamien keskustoissa, ja katolla on kyltti esim. K- tai S-Market. Vaihe 2) Etsi A-luokan lihaosasto. Seuraa keski-ikäisten miesten jonoa, jos et muuten löydä Kabanossia, Wilhelmiä, Poprillia, Itikan käristeitä tai muun merkkisiä laatulihoja. Vaihe 3) Maksa lihat kassalle, ja kurvaa perheen luo. Vaihe 4) Pilko polttopuut, ja pue jälkikasvu ja vaimo säänmukaisiin varusteisiin. Pakkaa reppuun laatulihat, polttopuita ja sytykkeitä. Vaihe 5) Tarpokaa iloisin mielin naapurin metsään retkelle. Sytyttäkää nuotio, mutta naapurisuhteiden kannalta on hyvä olla polttamatta koko naapurin metsää. Vaihe 5) Aseta a-luokan lihat tikunnenään ja paista kypsäksi. Syötä lihat perheelle linnunlaulua kuunnellen, ja olet päivän kingi! Tämän ruokaisan reseptin taikoi Kujanpään Taisto Kauhajoelta ja hän haastaa Koskelan Kaitsun Teuvalta mukaan!!

13 Joulu kuvia Vaasan kuurojentalolta 13

14 14 Valtakunnallinen keskustelufoorumi yhteistoimin koulutielle Opettajan puheenvuoro Ohjaava opettaja Sanna Alila, Merikartanon koulu, Oulu Merikartanon koulu on valtion erityiskoulu, joka toimii resurssikeskuskouluna. Tämä tarkoittaa sitä, että koululla on ohjaus- ja tukipalvelut kuulovammaisille, kielihäiriöisille sekä autismin kirjoon kuuluville lapsille ja nuorille. Merikartanon koulun ohjaus- ja tukipalvelualueena on pohjoinen Suomi (Seinäjoelta pohjoiseen). Liitteenä olevan kuvan tarkoituksena ei ole viitoittaa nuolilla polkua, vaan esittää ajallisesti usein tuossa järjestyksessä toteutuvia mahdollisuuksia, joita valtion resurssikeskuskoululla on tarjottavana kuulovammaisen lapsen koulunkäynnin tueksi. Ohjauskäynnin ideana on se, että ohjaava opettaja menee lapsen omalle kotipaikkakunnalle päiväksi joko päiväkotiin tai kouluun pohtimaan lapsen senhetkistä pedagogista tuen tarvetta yhdessä vanhempien ja pedagogisen ammattihenkilöstön kanssa. Ohjauskäynnin aloite voi tulla päiväkodista, koululta tai huoltajalta. Ennen ohjauskäyntiä ohjaava opettaja on pyytänyt käyttöönsä ohjauskäynnin kannalta olennaisimmat asiakirjat lapsesta. Keskussairaalasta on tullut epikriisi huoltajan niin halutessa suoraan ohjaus- ja tukipalveluihin. Ohjauskäynnin yhteispalaverissa suunnitellaan arkipäivän pedagogisia ratkaisuja ja pohditaan tuen tarvetta jatkossa. Ohjauskäynnillä voidaan keskustella esimerkiksi opettajan kouluttautumisesta kuulovammaisopetuksen perehdyttämiskurssilla tai sopia lapsen tilapäisen opetuksen jaksosta ja sen arvioidusta ajankohdasta resurssikeskuskoulussa. Tilapäisen opetuksen jaksot vaihtelevat pituudeltaan. Ryhmämuotoiset esiopetustaan tai perusopetustaan aloittavien lasten tilapäisen opetuksen jaksot kestävät pääsääntöisesti kaksi viikkoa. Perusopetuksen ylemmillä vuosiluokilla opiskelevien jaksot kestävät usein vähintään kolme viikkoa. Kuljetusjärjestelyt tilapäisessä opetuksessa noudattavat perusopetuslain edellyttämiä aikarajoja, joten lapsi kulkee tilapäisessä opetuksessa kotoa käsin tai hän majoittuu koulun oppilaskodissa ja matkustaa viikonlopuiksi kotiin. Perheellä on mahdollisuus käydä tutustumassa kouluun, oppilaskotiin ja tilapäisen opetuksen järjestelyihin sovitusti ennen varsinaista tilapäisen opetuksen jaksoa. Joidenkin lasten kohdalla tutustumiskäynti on ensimmäinen kontakti ohjaus- ja tukipalveluihin. Tilapäisen opetuksen jaksolla lapsen tilannetta arvioidaan ikätasoa vastaavassa ryhmässä ja aidossa oppimistilanteessa. Jaksolle on yhdessä huoltajan kanssa sovittu tavoitteet, joiden asettamisessa auttaa lapsesta saatu ennakkotieto. Koulun aloitusvaiheessa tavanomaisia tilapäisen opetuksen tavoitteita ovat opetusmuodon arvioiminen sekä tukitoimien tarve ja menetelmät esi- ja alkuopetuksessa. Suurimmalla osalla tilapäisessä opetuksessa käyneistä lapsista opiskelu jatkuu omalla kotipaikkakunnalla. Tilapäisen opetuksen loppupalaverissa ohjataan lapsen kanssa työskentelevää opetushenkilöstöä. Jos oppilaan kotikunta ei pysty tarjoamaan lapsen tarvitsemia tukitoimia ja opetusjärjestelyjä, huoltaja voi hakea lapselleen oppilaspaikkaa resurssikeskuskoulusta. Koulunkäynnin alkuvaiheen riittävät tukitoimet ja onnistuneet opetusjärjestelyt ovat erittäin tärkeitä. Monet valtion erityiskoulussa aloittaneet lapset siirtyvät vahvan alun ja riittävät valmiudet saatuaan yksilöllisesti suunniteltujen koulukokeilujen kautta omaan lähikouluunsa. Ohjaus- ja tukipalvelut ovat lähikouluun siirtymisen jälkeen edelleen käytössä ja käytössä myös silloin, kun huoltaja valitsee lapselleen lähikoulun opetusmuodoksi alusta alkaen.

15 15 Viittomakielisten oikeudet äidinkielen opetuksessa Peruskoulun oppilaalla ja toisen asteen opiskelijalla on mahdollisuus opiskella viittomakieltä äidinkielenä. Oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus tulkkipalveluihin silloin, kun opetuskieli on muu kuin viittomakieli. Oikeudet on hyvä tuntea ja siksi Opetushallitus on tuottanut tietopaketin viittomakielisen kielten opiskelusta sekä kirjoitettuna että viittomakielisenä esityksenä. Viittomakielinen tietopaketti on videoleikkeenä (www-sivulla linkit eri tiedostomuotoihin) Tietopaketti kirjoitettuna Suomen perustuslaissa ( turvataan Suomessa asuvien ja oleskelevien henkilöiden perusoikeudet. Perustuslain mukaan mm. viittomakieltä käyttävien henkilöiden kielelliset oikeudet tulee turvata. (17 3 mom.) Koululainsäädännössä on säännökset oppivelvollisuudesta ja perusopetuksen antamisesta. Niillä turvataan koulutuksellinen tasa-arvo ja yhdenvertaiset koulutuspalvelut kaikille. Säännöksissä määrätään mm. viittomakielestä äidinkielenä ja opetuksen kielenä sekä oppilaan oikeuksista ja velvollisuuksista. Perusopetuslain ( mukaan koulun opetuskieli voi olla myös viittomakieli (10 1 mom.) kuulovammaisille tulee tarvittaessa antaa opetusta viittomakielellä (10 2 mom.) äidinkielenä voidaan opettaa myös viittomakieltä oppilaan huoltaja valitsee kielen (12 2 mom.) Lukiolain ( mukaan oppilaitoksen opetuskieli voi olla myös viittomakieli (6 1 mom.) äidinkielenä voidaan opettaa myös viittomakieltä opiskelija valitsee kielen (8 2 mom.) Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ( mukaan oppilaitoksen opetuskieli voi olla myös viittomakieli (11 1 mom.) äidinkielenä voidaan opettaa myös viittomakieltä opiskelija valitsee kielen (12 3 mom.) Jos opiskelet viittomakieltä äidinkielenä, opintoihisi tulee silti kuulua kirjoitetun kielen (suomen tai ruotsin) opintoja. Viittomakieltä käyttävät opiskelevat perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa suomea tai ruotsia viittomakielisille -oppimäärän mukaan (korvaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen). Ammatillisessa koulutuksessa viittomakieliset voivat opiskella suomen kieltä suomi toisena kielenä - oppimäärän mukaan, joka korvaa äidinkielen opintoja. Opetushallituksen hyväksymissä opetussuunnitelman perusteissa on määräykset sekä viittomakieli äidinkielenä että viittomakielisten suomen kielen oppimäärien tavoitteista ja sisällöistä kaikilla kouluasteilla. Jos opiskelet oppilaitoksessa, jonka opetuskieli ei ole viittomakieli, sinulla on oikeus tulkkipalveluihin. Vammaispalvelulaissa ovat säännökset, jotka turvaavat vaikeasti kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden oikeudet tulkkipalveluihin. Vammaispalvelulain ( mukaan tulkkipalvelut ovat henkilölle maksuttomia (14 1 mom.) Asetuksissa määritellään tarkemmin, että o tulkkipalveluihin kuuluu mm. opiskelun viittomakielellä tapahtuva tulkkaus (7 ) o opiskeluun liittyvänä tulkkipalveluja järjestetään siinä laajuudessa kuin henkilö välttämättä tarvitsee niitä selviytyäkseen opinnoistaan (9 ) Menettelyohjeet Kun opiskelet perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa ja haluat opiskella viittomakieltä äidinkielenä tai tarvitset kirjoitetun kielen (suomen tai ruotsin kielen) erilaisia opintoja, ota yhteys oppilaitoksen rehtoriin tai opinto-ohjaajaan. Sinulle voidaan laatia henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa varaudutaan tarvittaviin erityisiin opetusjärjestelyihin ja tukipalveluihin kielen suhteen. Opetusministeriön sivuilla: Sivustolla linkit myös ko. lakipykäliin

16 16

17 17

18 18

19 19

20 20 VERTAISPERHEKURSSIT SUUNNITELMA LOPPUVUODELLE VUODELLE KV LAPSET PERHEINEEN, YYTERIN KYLPYLÄ, PORI KV LAPSET PERHEINEEN, KITEEN EVANK.OPISTO, KITEE DHBS, SYYSKUU 4. KV KOULULAISET, POHJOIS-SUOMI, LOKAKUU 5. KV KOULULAISET, ETELÄ-SUOMI, MARRASKUU 6. KV LAPSET PERHEINEEN, BOVALLIUS, MARRASKUU Muistattehan, että voitte hakea kaikille kursseille, jotka sopivat perheellenne, kurssin pitopaikkakunnasta huolimatta! Päivitetyt tiedot löytyvät Nappilehdestä, liiton kotisivulta tai kurssisihteeri Leena Komoselta puh WWW-SIVUSTOJA: Yhdistykselle on nyt luotu omat www-sivut: Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto: Kuulonhuoltoliitto: Kuurojenliitto: LapCi ry: VIIVI viittomakielisen opetuksen portti, tietoa kotiin ja kouluun: Ajankohtaista palstalla mm. 4 viitottua satua, ruoanvalmistus-viittoimia (kuva, viittoma, suomenkiel.sana ja ääni), uusittu LASTEN VIITTOMASANAKIRJA Virtuaalinen Erilaisen oppijan Palvelu Palvelua erityistä tukea tarvitsevalle oppijalle,vanhemmille, opettajille ja kaikille lasten ja nuorten parissa toimiville:

21 Pohjanmaan Kuulovammaisten Lasten Tuki - Österbottens Hörselskadade Barns Stöd ry VERTAISPERHEET Huhdanmäki, Raija (kuuro) ja Tapio (kuuro) Larvakuja 1 A 4, Alavus Tekstip.+fax Émail: raija.huhdanmaki@nic.fi Rami (-93) kuuro Titta (-95) kuuro Kaustinen, Hannele Tomi (-89) lievä dysfasia, kuuleva Pajalantie 23, Kaustinen Miisa (-91) huonokuuloinen Aki (-94) kuuleva émail: hannele.kaustinen@luukku.com Jani (-95) huonokuuloinen Ranta-Knuuttila-Mertala, Riitta Mertala, Jukka-Pekka Jokivarrentie 575, Pahajoki (Riitta) émail: riitta.ranta-knuuttila-mertala@pp.inet.fi Hanna (-93) kuuleva Jussi (-95) huonokuuloinen Joni (-01), kuuleva Kujanpää, Anu ja Taisto Kujanpää Tiia-Maria (-96), kuuleva Ohmerojärventie 555 Krista (-98), huonokuuloinen Luomankylä Miika (-03) kuuleva , émail: anu.kujanpaa@luukku.com Ropponen, Mervi ja Jarmo Annika (-93) Metsätähdentie 10, Hyllykallio Antti (-95) huonokuuloinen, sisäkorvaistute (Mervi) émail: mervi.ropponen@pp.nic.fi Tuomisto, Minna ja Petri Emmi (-97) huonokuuloinen Lustilantie 416, Kauhajoki Juho (-99) kuuleva Anni (-03) kuuleva minna.tuomisto@netikka.fi Törmä, Tero Ranta-Pantti, Satu (kuuro) Txt: Mikontie 26, Kauhajoki émail: satu.rantapantti@pp.inet.fi Meri (-91) kuuleva Eetu (-95) kuuleva Roosa (-96) kuuro Vankka Anne Mäkikaivontie 15 E 22, Vaasa émail: anne.vankka@uwasa.fi Mari (-88) kuuleva, Marko (-95) kuuro, sisäkorvaistute Viita Ritva ja Markku Tuukka (-89) kuuleva Soittajantie 13, Lapua Topi (-98) kuuro, sisäkorvaistute, puhekielinen, yleisopetuksessa (Ritva) Silja (-01) kuuro, sisäkorvaistute, syksystä 07 alkaen eskarissa émail: ritva.viita@netikka.fi yleisopetuksessa

22 23 POHJANMAAN KUULOVAMMAISTEN LASTEN TUKI - ÖSTERBOTTENS HÖRSELSKADADE BARNS STÖD RY 1 Yhdistyksen nimi on Pohjanmaan Kuulovammaisten Lasten Tuki - Österbottens Hörselskadade Barns Stöd ry. Kotipaikkana Vaasan kaupunki ja toimialueena Etelä-Pohjanmaa, Keski- Pohjanmaa ja Pohjanmaa. Yhdistyksen tarkoitus: 2 a) edistää kuulovammaisten lasten opetus- ja kuntoutustoimintaa. b) tukea käytännöllisillä toimenpiteillä jo käynnissä olevaa opetushuoltoa. c) tutustuttaa kuulovammaisten lasten vanhemmat kaikkeen saatavilla olevaan julkaistuun ja kokemusperäiseen tietoon kuulovammaisuudesta. 3 Tarkoituksensa saavuttamiseksi yhdistys toimeenpanee neuvottelutilaisuuksia, lasten leirejä ja perhetapahtumia. 4 Toimintansa tukemiseksi on yhdistys oikeutettu jäsentensä suorittamien jäsenmaksujen lisäksi vastaanottamaan lahjoituksia, lahjoitussitoumuksia, testamentteja ja perustamaan erityisiä rahastoja. Asianomaisen luvan saatuaan yhdistys voi järjestää arpajaisia, rahankeräyksiä ja myyjäisiä. 5 Yhdistyksen jäseneksi pääsee yhdistyksen toimialueella tai muualla asuva henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Jäseneksi hyväksymisestä päättää johtokunta. Jäsenen tulee suorittaa vuosikokouksen vahvistama jäsenmaksu. 6 Kunniajäseneksi voi vuosikokous kutsua henkilön, joka erikoisesti on ansioitunut yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamisessa. Jäsen, joka jättää 2 perättäisenä vuotena maksamatta jäsenmaksunsa, toimii yhdistyksen sääntöjen ja hengen vastaisesti taikka rikkoo kokouksen päätöksiä, voidaan johtokunnan päätöksellä merkitä erotetuksi yhdistyksestä. 7 Yhdistyksen asiat hoitaa johtokunta, johon kuuluu vuodeksi valittu puheenjohtaja ja kahdeksi vuodeksi valittuna vähintään neljä ja enintään seitsemän varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä. Johtokunta valitsee keskuudestaan vuosittain varapuheenjohtajan, sihteerin ja varainhoitajan. Johtokunnan varsinaisista jäsenistä ja varajäsenistä on puolet vuosittain erovuorossa. Ensimmäisenä vuotena erovuoro ratkaistaan arvalla. Johtokunta on kokonaisuudessaan vastuussa yhdistyksen omaisuuden hoidosta ja toiminnasta. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta ja se on päätösvaltainen, jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään kolme johtokunnan jäsentä on saapuvilla. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. 8 9 Vuosikokous pidetään maaliskuun aikana johtokunnan määräämänä päivänä. Ylimääräisiä kokouksia pidetään, jos johtokunta katsoo ne tarpeelliseksi tai jos vähintään kymmenesosa yhdistyksen jäsenistä nimetyn asian käsittelyä varten sitä vaatii kirjallisesti. Ilmoitus kirjeitse vuosi- ja ylimääräisen kokouksen ajasta ja paikasta sekä siinä käsiteltävistä asioista on toimitettava yhdistyksen jäsenille viikkoa ennen kokousta. 10 Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1) Kokouksen avaus. 2) Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 3) Valitaan kokouksen toimihenkilöt: puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa, jotka samalla toimivat ääntenlaskijoina. 4) Esityslista. 5) Esitetään johtokunnan laatima vuosikertomus päättyneeltä vuodelta. 6) Esitellään tilit ja tilintarkastajien lausunnot. 7) Päätetään tilien hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle. 8) Toimintasuunnitelma 9) Talousarvio. 10) Päätetään jäsenmaksun suuruudesta. 11) Valitaan yhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja. 12) Valitaan yhdistyksen johtokuntaan jäsenet 7 :n mukaisesti. 13) Valitaan kaksi tilintarkastajaa sekä näille kaksi varamiestä. 14) Käsitellään muut esille tulevat asiat. 15) Kokouksen päättäminen. 11 Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompi kumpi yhdessä sihteerin tai varainhoitajan kanssa. 12 Muutoksia sääntöihin voidaan tehdä kun vuosi- tai ylimääräinen kokous niin päättää ja kokouskutsussa siitä mainitaan ja muutosehdotusta puoltaa 2/3 enemmistö annetuista äänistä. 13 Kysymys yhdistyksen purkamisesta on käsiteltävä kuten sääntöjen muuttamisesta :ssä 12 mainitaan. Yhdistyksen purkautuessa tai tultua lakkautetuksi joutuvat varat Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto - Hörselskadade Barns Föräldraförbund ry:lle. Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain. Päätetyt tilit ja vuosikertomus jätetään tilintarkastajille tarkastettaviksi tammikuun kuluessa.

23 24