Suomen. lehti No 1 maaliskuu - toukokuu 2008 LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen. lehti No 1 maaliskuu - toukokuu 2008 LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE"

Transkriptio

1 Suomen No 1 maaliskuu - toukokuu 2008 LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE

2 Suomen Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 20 Suomen Potilas 1/2008 Seuraava numero 2/2008 (myös terveysnäyttelynumero), ilmestyy kesäkuussa ja siihen tarkoitettujen kirjoitusten dead line on 21. huhtikuuta 2008 TÄMÄN NUMERON SISÄLTÖÄ: Pääkirjoitus: Kuinka on lupausten laita?... 3 Ledare: Hur är det med de löften som gavs?... 4 Potilasturvallisuuskulttuuri tutkimuskohteena... 5 Lääkäripäivät Poimintoja lääkäripäivien näyttelystä Hur mår vi på äldre dar Vanhuuden päivät Ojanne pohtii Terveyden lähteillä Jäsenjärjestöjen infosivut Tuntematon potilas Miksi potilas on hankala? Minuuden murros myrskystä mielenrauhaan Suomen Potilas- pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sille pyytämättä toimitettua materiaalia. Lehti ei myöskään palauta sellaista kirjallista taikka kuvallista materiaalia, jota toimitukseen on pyytämättä lähetetty. Suomen Potilas Finlands Patienttidning Suomen Potilas ilmestyy 4 kertaa vuodessa, vuosikerran hinta on 16 euroa (sisältää postituksen kotimaassa). Paino: Priimus Paino Oy Loimaa Kansikuva Heikki Päivike. Kevät keikkuen tulevi. Suomen Potilasliitto ry Finlands Patientförbund rf Toimisto: Kaisaniemenkatu 4 A, 3.krs, Helsinki puh fax kotisivut Pankkiyhteys: Sampopankki Hallitus: Paavo Koistinen, puh.joht., , Inger Östergård, varapuh.joht, Jaakko Ojanne, talous, hallituksen siht., jaakko. ) Varsinaiset jäsenet: Rauno Aaltonen, Pirkko Etelävuori, Kalevi Järvinen, Risto Niklander, Arja Nurmela, Johanna Pihlajamäki, Heikki Päivike Varajäsenet: Marja Lamberg, Tenho Palmroth, Runa Reimavuo, Inka Svahn. ISSN , 31. vuosikerta Vastaava päätoimittaja: Paavo Koistinen, gsm Toimitus: Jaakko Ojanne ja Heikki Päivike. Osoite: Kaisaniemenkatu 4 A, 3.krs, Helsinki Sähköposti: Kotisivut: Puh. (09) Painos 8300 kpl 2

3 PAAVO KOISTINEN SUOMEN POTILASLIITON PUHEENJOHTAJA Kuinka on lupausten laita? Viime vuoden dramaattisin työmark-kinakahnaus koettiin viime vuoden lopulla, kun Tehy uhkasi joukkoirtisanomisilla, ellei palkkakuoppaa aleta täyttää. Eduskunta ennätti kriisitunnelmissa ja ennätyksellisessä tahdissa säätää jopa lain, jolla hoitohenkilökuntaa olisi voitu määrätä rangaistusseuraamuksilla uhaten töihin kriittisiin tehtäviin. Varmasti kaikki ovat loppujen lopuksi hyvillään siitä, että työtaistelua ei tullut eikä tätä pakkotyölaiksi kutsuttua lakiakaan tarvinnut ottaa varsinaiseen käyttöön. Ilmapiiri on kuitenkin nyt monin paikoin pilalla tai ainakin kehnonlainen. Miten tähän tilanteeseen tultiin? Ja vielä tärkeämpi kysymys: Onko sairaanhoidon häpeälliseen tilanteeseen odotettavissa lopultakaan parannusta? Ennen maaliskuun 2007 eduskuntavaaleja monet puolueet pitivät nimenomaan sairaanhoidon ja hoiva-alan teemoja näkyvästi esillä. Epäkohdat olivat kaikkien tiedossa, joten jokainen päästeli vettä myllyyn tarjoamalla voimakkaita ja suuria ratkaisuja. Vaalien jälkeen koitti kuitenkin arki ja sen myötä pettymys. Työtaistelun uhka ja siihen vastaaminen suomalaisessa politiikassa ja ammattiyhdistysilmapiirissä poikkeuksellisen voimakkailla toimilla tuotti aikanaan ratkaisun, johon kukaan ei ollut tyytyväinen. Leimaa antavaa koko keskustelussa on ollut se, että organisaatiot, valtio, kunnat ja sairaanhoitopiirit ja -alueet sekä ammattiyhdistyskenttä keskustelevat keskenään. Tässä keskustelussa potilas on jäänyt enemmän taikka vähemmän statistiksi ja jopa sivustakatsojaksi. Sairaalan potilaita, hoivan tarvitsijoita ja kroonisesti sairaita potilaita kiinnostaa hyvin yksinkertaisesti vain se, saavatko he tarvitsemansa avun ja sairauksiensa ja vaivojensa mukaisen hoidon. Heidän äänensä kuuluu kyllä potilasjärjestöissä, mutta jääkö se syrjään päätöksiä tekevistä foorumeista? Tällainen vaikutelma valitettavasti syntyy. Helmikuun 6. päivä lääkärikunta julkisti tärkeän kannanottonsa kuolevien potilaiden hoidon kehittämisestä. Terminaalivaiheen potilaiden hoitaminen on Suomessa hyvin vaihtelevaa ja riippuu usein siitä, asuuko potilas yliopistollisen keskussairaalan alueella vai ei. Vasta nyt tähän epäkohtaan kiinnitetään suurempaa julkista huomiota, vaikka voisimme kuvitella, että meitä jokaista aikanaan koskeva kuolema ja siihen liittyvä hoito olisi ollut jo lähtökohtaisesti kautta linjan erityisen huomion kohteena. Toisaalta voisi kyynisesti sanoa, että eipä vanhusten hoivakaan nyt ole kovin kiitettävässä julkishallinnon suojelussa ollut. Kuinka siis kuolevan potilaan hoitoa olisi ryhdytty valtakunnallisesti kohentamaan. Ennen vanhaan oli sellainen kaunis tapa, jota opetettiin ihan kodeissa ja kouluissa ihmisille: lupaukset täytyy pitää. Valtion ja julkishallinnon ollessa kysymyksessä olisi kansalaisilla perusteita olettaa, että luvatut asiat järjestetään ja niiden edellyttämät kustannukset katetaan yhteisellä päättäväisyydellä. Jos vaikkapa yksityinen yritys antaa tarjouksen, jossa se sitoutuu tekemään remontin, uudisrakennuksen taikka tietyn erän tuotteita, niin se budjetoi koko toimintansa sen mukaisesti. Annetusta tarjouksesta vastataan. Nyt me näemme keskenään potilaiden yli keskustelevia organisaatioita, jotka sovittavat hankkeitaan ja näkemyksiään pääasiassa omien intressiensä mukaan keskittymättä siihen pääasiaan, jonka vuoksi nämä organisaatiot on alunperinkin rakennettu. Kun keskus- 3

4 Suomen telujen lähtökohtana on potilaiden sijasta kustannustehokkuus ja raha, niin tilanne on omiaan hiljentämään myös hoitolaitosten henkilökunnan. Oma työilmapiiri, työolot ja jopa työn jatkuminenkin saattavat vaarantua, ellei hillitse omia kriittisiä mielipiteenilmaisujaan. Murheellisinta vielä on, että pettymys annettuihin ja vesitettyihin lupauksiin heikentää edelleen esimerkiksi hoitoalan houkuttelevuutta. Kehä III:n ulkopuolisessa Suomessa tämä vaikeuttaa hoito- ja hoiva-alan tilannetta entisestään ja edistää työikäisen väestön pakkautumista etelään. Kierre on valmis ja ongelmat kasvavat. Presidentti Koiviston sanoja sopii tässä hyvin käyttää: Tarttis tehdä jotakin. Vaikka onkin selvää, ettei tällaista ongelmavyyhtiä millään poppakonstilla taikka patenttiratkaisulla kuitata, saattaisi olla suurta viisautta ottaa yhä suuremmassa määrin potilaiden ja hoitohenkilökunnan edustajia mukaan suunnittelemaan sairaanhoidon ja hoivatyön toteuttamista kautta linjojen. PAAVO KOISTINEN FINLANDS PATIENTFÖRBUNDS ORDFÖRANDE Hur är det med de löften som gavs? 4 Senaste års mest dramatiska arbetsmarknadskonflikt upplevdes i slutet av året, när Tehy hotade med massuppsägning, om man inte börjar fylla lönegropen. Riksdagen hann i krisstämning och i rekordsnabb takt stiftades en lag, genom vilken man skulle ha kunnat kommendera vårdpersonalen till kritiska arbetsuppgifter genom hot om rättsliga följdverkningar. Säkert är alla till slut nöjda med att arbetskonflikten inte uppstod och att denna sk.tvångsarbetslag inte egentligen behövdes tas i bruk. Stämningen är likväl på många arbetsplatser usel eller åtminstone försämrad. Hur kom man till den här situationen? En ännu viktigare fråga är: kan man ens till slut förvänta sig en förbättring i sjukskötarnas skamliga situation? Inför riksdagsvalet i mars 2007 lyfte många partier mycket synligt fram sjukvårdens och omsorgens tema. Missförhållandena kände alla till, så att var och en kunde öka vattnet i kvarnen genom att erbjuda kraftiga och stora lösningar. Efter valet grydde vardagen och med den besvikelsen. Hot om arbetskonflikt och svaret från den finska politiken och fackföreningarnas exeptionellt kraftiga åtgärder, medförde tidigare lösningar som ingen var nöjd med. Kännetecknande för hela diskussionen har varit att organisationer, stat, kommuner och sjukvårdsdistrikt och områden och fackföreningsfältet diskuterar med varandra. I denhär diskussionen har patienten mer eller mindre blivit statist eller tom åskådare. Sjukhusens patienter, vårdbehövande och kroniskt sjuka intresserar helt enkelt endast det, får de den hjälp de behöver och vård av de sjukdomar och besvär de har. Deras röst hörs nog i patientföreningar, men blir de åsidosatta från beslutsfattarnas forum? Beklagligt nog uppstår ett sådant intryck. Den 6 februari offentliggjorde läkarna ett viktigt ställningstagande till hur döende patienters vård borde utvecklas. Vården av patienter i terminalskedet varierar mycket i Finland beroende på om patienten bor på ett universitetssjukhusområde eller utanför. Först nu har man fäst större officiell uppmärksamhet på problematiken, fastän man kunde tro att döden och vården som hänför sig till den, som i sinom tid berör oss alla skulle över lag få speciell uppmärksamhet. Å andra sidan kan man cyniskt säga att inte har äldreomsorgen heller varit på något berömligt sätt under den offentliga sektorns skydd. Hur skulle man då på nationell nivå börja förbättra den döende patientens vård. Förut fanns en vacker gammal sed, där man lärde människor i hem och skola: löften måste hållas. När det är fråga om stat- och offentligförvaltning borde medborgarna ha vägande skäl att tro att givna löften hålls och att det ordnas så att deras kostnader erlägges genom gemensamma beslut. Fastän en privat företagare ger en offert, där man förbinder sig att göra en reparation, ett nybygge eller göra en mängd produkter bör allting budgeteras som hör till hela verksamheten. Man bör ta ansvar för givna offerter. I dag ser vi organisationer som diskuterar ovanför patienterna sinsemellan, som anpassar planer och synpunkter i huvudsak för egna intressen, utan att fokusera på det väsentliga som dessa organisationer i tiden är grundade för. När utgångspunkten för diskussionen är kostnadseffektivitet och pengar i stället för patienter, är situationen ägnad att tysta vårdinrättningarnas personal. Det egna arbetsklimatet, arbetsförhållandet och t.o.m. det fortsatta arbetet kan riskeras om man inte kan behärska sina kritiska åsiktsyttringar. Det sorgliga är att besvikelsen på givna och urvattnade löften försvagar exempelvis dragningskraften till vårdyrkena. I Finland utanför RingIII försvårar detta ytterligare vårdsektorns situation samtidigt som det befrämjar den yrkesverksamma befolkningen att trängas till landets södra delar. Spiralen är klar och problemen växer. President Koivistos ord passar bra att användas: Man borde göra någonting. Fastän det är klart att man inte kan kvittera problemhärvan med några trollkonster eller patentlösningar, kunde det vara en stor visdom att ta med patient- och vårdpersonalrepresentanter när man planerar riktlinjer för verkställande av vård och omsorg.

5 ERNA SNELLMAN, DOSENTTI, LÄÄKINTÖNEUVOS, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Potilasturvallisuuskulttuuri tutkimuskohteena Terveydenhuollon palvelut ja hoidot ovat muuttuneet vuosi vuodelta monimutkaisemmiksi. Yhä vaikeampia sairauksia voidaan nyt hoitaa, mutta toisaalta hoitoon liittyvät riskit ovat myös jatkuvasti kasvaneet. Riskejä ovat lisänneet myös terveydehuoltoon kohdistuvat tuottavuuspaineet, siitä seuraava kiire, monimutkaiset, jatkuvasti muuttuvat organisaatiot sekä alati vaihtuva henkilöstö. Ensimmäinen artikkeli, jossa nostettiin haittatapahtumien yleisyys esiin, oli Leapen ym. artikkeli vuonna Institute of Medicinen selvityksen mukaan hoitovirheistä seuraa USA:ssa vuosittain kuolemantapausta (Kohn ym. 2000). Se on enemmän kuin liikenne-onnettomuuksiin tai rintasyöpään menehtymiset. Eri selvityksissä sairaaloissa sattuneiden haittatapahtumien yleisyys suhteessa hoidettuihin potilaisiin on vaihdellut 3,2 %:n ja 16,6 %:n välillä (Pasternack 2006). Nykyinen käsitys on, että noin 5 10 % sairaalassa hoidetuista potilaista kokee haittatapahtuman ja yhdellä prosentilla sairaalaan hoitoon otetuista haittatapahtuma on vakava-asteinen tarkoittaen pysyvää vammaa tai jopa potilaan kuolemaa. Näin suurta riskiä ei hyväksytä muissa korkean riskin elinkeinoissa kuten lentämisessä tai ydinvoimaloissa. Potilasturvallisuudesta tuli maailmanlaajuinen kehittämiskohde, koska haittatapahtumista jopa puolet olisi ollut estettävissä laadunhallinnan keinoin (Weingart ym. 2000). Syyllistävä kulttuuri ei edistä potilasturvallisuutta Haittatapahtuman osuessa kohdalle perinteinen reagointitapa on ollut etsiä syyllisiä tapahtuneeseen ja odottaa heidän saavan rangaistus. Haittatapahtumat ovat tavallisesti joko ihmisten toiminnan tai tekemättä jättämisen seurausta. Syvällisempi tarkastelu on kuitenkin osoittanut haittatapahtumien liittyvän hoitoprosessiin sinänsä kätkeytyviin ongelmiin ja puutteellisiin systeemeihin. Nämä voivat olla epäselviä käytäntöjä, standardien ja toimintamallien puutteita sekä tiedonkulun katkoksia enemmän kuin yksittäisen henkilön toimintaa. Tapahtumaketjun juuret voivat ulottua terveydenhuoltojärjestelmän organisointiin yleisellä tasolla, lainsäädäntöön ja muihin ohjeisiin. Eri osapuolten, myös potilaiden tai omaisten, vaatimukset voivat osaltaan myötävaikuttaa haittatapahtuman sattumiseen. Päätelmänä on, että ihmiset ovat tehneet ja tulevat aina tekemään virheitä, mitkä voivat johtaa haittatapahtumaan. Haittatapahtumien ehkäisyssä pitää vähentää virheiden tekemisen mahdollisuuksia organisaatioon ja toimintamalleihin sisään rakennettavin suojakeinoin. Tavoite on, että inhimilliset virheet havaitaan viimeistään ennen vaikutuksien kohdistumista potilaaseen. Esimerkiksi sähköinen resepti poistaa epäselvästä käsialasta johtuvat virhetulkinnat. Syyllisten etsintä ei edistä potilasturvallisuutta: Sen sijaan syyllistäminen näyttää johtavan kielteiseen kehitykseen kuten salailuun. Tämä vaikeuttaa riskien 5

6 Suomen havaitsemista ja korjaavien toimien tekoa, haittatapahtumien riski kasvaa entisestään. Syyllistämätön, keskusteleva, avoin toimintakulttuuri on noussut potilasturvallisuuden edistämisen keskeiseksi lähtökohdaksi. Haittatapahtumista ja läheltä piti tilanteista voidaan oppia, silloin kun niitä raportoidaan ja käsitellään rakentavassa oppimisen hengessä. Organisaatiokulttuurin tutkimuksesta potilasturvallisuuskulttuuriin 6 On määrittelykysymys, mitä kulttuurilla tarkoitetaan (Davies ym 2000). Eräs koulukunta pitää kulttuurina sitä, mitä organisaatio itsessään on. Toinen koulukunta näkee kulttuurin muodostuvan useista erilaisista toisistaan erotettavista osatekijöistä. Nieva ja Sorra (2003) määrittelivät organisaation turvallisuuskulttuurin yksilöiden ja ryhmän arvojen, asenteiden, kokemusten, kykyjen ja käytöstapojen summaksi. Kokonaisuus määrittelee, millä tavoin ja kuinka hyvin organisaatiossa sitoudutaan potilasturvallisuusjohtamiseen. Tutkijoita kiinostaa, edistääkö toimintakulttuuri potilasturvallisuutta vai lisääkö se potilaalle aiheutuvia riskejä ja haittatapahtumia. Oppia potilasturvallisuuskulttuurin tutkimukseen on haettu organisaatiokulttuurin tutkimuksista. Ensin on määriteltävä, mitä kulttuurilla tarkoitetaan ja mistä kulttuuri muodostuu. Turvallisuuskulttuurin tutkimuksen esikuvat on löydetty toimialoilta, missä toimintaan kätkeytyy hyvin suuria riskejä esimerkkinä avaruuslentäminen (NASA), ydinvoimateollisuus, lentäminen tai armeijan toiminta. Korkean riskin toimialojen on kyettävä hoitamaan vaaralliset prosessit luotettavasti. Tällaisten toimialojen toimintakäytäntöjen, turvajärjestelyjen ja johtamisen analysointitulokset korostavat seuraavia näkökohtia. Positiivinen, riskeihin puuttuva kulttuuri edellyttää syyllistämättömyyttä, avoimuutta ja lisäksi voimakasta ja näkyvää johdon sitoutumista turvallisuuden edistämiseen. Johdon sitoutumisen lisäksi itse systeemin toiminnan parantaminen lisää turvallisuutta. Virheistä syyttäminen ei kuulu asiaan. Sen sijaan virheiden raportointi, niistä oppiminen, turvallisiksi todetuissa toimintatavoissa pitäytyminen sekä tiimityöskentelyn edistäminen ovat hyvälle turvallisuuskulttuurille tunnusomaisia piirteitä. Tutkimuksilla on etsitty ratkaisuja kysymyksiin, mikä vaikuttaa tietynlaisen kulttuurin syntymiseen, minkälainen kulttuuri on turvallinen sekä miten jo olemassa olevaa kulttuuria voidaan muuttaa turvallisuutta edistäväksi. Hyvän potilasturvallisuuskulttuurin omaavaa organisaatiota luonnehtivat molemminpuoliseen luottamukseen perustuva kanssakäyminen, jaetut kokemukset sekä luottamus ennaltaehkäisyn tehoon. Kulttuuri heijastaa sitä, miten asiat täällä meillä tehdään on eräs yksinkertainen määritelmä kulttuurille. Ulkopuolisen tarkkaillessa sairaalassa hoitajien ja lääkärien päivittäisrutiineja, hän saattaisi havaita leikkaussalin anestesialääkärille tulevan puheluja, jotka vievät huomion aivan muualle. Lääkäreitä häiritään toistuvasti erilaisilla asioilla kesken potilasvastaanoton. Potilastietoja siirretään lääkärien vuoron vaihtuessa suurpiirteisellä yhteenvedolla. Vuodeosastolla tai poliklinikalla hoitoa odottavan potilaan tila määritellään takapäivystäjälle kiireen takia muutamassa sekunnissa. Työntekijän huomion kiintyminen muualle, työn keskeytykset ja kerralla tuleva tietotulva lisäävät kaikki osaltaan hoitovirheiden riskiä. Erilaisia potilasturvallisuuskulttuureita Potilasturvallisuuskulttuuri voi vaihdella negatiivisen kielteisestä lähes täydelliseen. Kielteisessä turvallisuuskulttuurissa asenteet kieltävät turvallisuusongelmien olemassaolon. Reaktiivinen turvallisuuskulttuuri havahtuu vasta asioiden mentyä pieleen. Tätä seuraa sitten jonkin aikaa kestävä ryhdistäytyminen, kunnes asia unohtuu. Byrokraattisessa, laskelmoivassa kulttuurissa kaiken uskotaan olevan kunnossa, kun pitäydytään sovituissa toimintatavoissa. Ennakoivassa kulttuurissa pohditaan, mikä voisi mennä pieleen. Luovassa kulttuurissa riskienhallinta on mukana niin ammattilaisten kuin esimieten ajattelussa. Kulttuuri näkyy yhteisissä symboleissa, sankareissa, rituaaleissa ja arvoissa. Symbolit voivat olla sanoja, eleitä, kuvia tai kohteita, joiden tarkoituksen vain kyseisen kuttuurin jäsenet ymmärtävät. Sankareita ovat henkilöt, joita tiimi arvostaa. Rituaalit ovat sellaisia toimintatapoja, jotka eivät ole välttämättömiä. Rituaalit on luotu ikäänkuin turvaksi, mutta voivat silti paradoksaalisesti herpaannuttaa valppauden ja estää uuden oppimista. Kulttuurin ydin koostuu arvoista, standardeista, näkemyksistä ja asioista, joita pidetään itsestään selvinä. Arvot ovat polaarisia tunnelatauksia. Arvot ja stardardit määrittelevät käytöksen ja viestintätavat sekä tekemiset ja tekemättä jättämiset (Keuning ja Eppink 1993). Turvallisuuskulttuurin määrittämisen työkalut Jotta asioista ja käsitteistä voidaan keskustella tieteellisesti ja samaa tarkoittaen, tarvitaan yhteisesti sovitut sanat ja käsitteet. Potilasturvallisuussanastoja on laadittu sekä WHO:ssa että EU:ssa, ja lisäksi maat ovat laatinet sanastoja omilla kielillään. Myös Suomella on vuonna 2007 päivitetty potilas- ja laiteturvallisuussanasto Tiimien turvallisuuskulttuuria on tutkittu yksilöiden syvähaastatteluin ja fokusoiduin ryhmähaastatteluin. Nämä kertovat yksilöllisistä ja kollektiivisista kokemuksista, mutta vievät paljon tutkijan aikaa. Itse toteutettavia kartoituksia pidetään tehokkaampina. Scott ym. ovat julkaisseet vuonna 2003 katsauksen terveydenhuollon organisaatioiden potilasturvallisuuskulttuurin

7 kvantitatiivisen mittaamisen työkaluista. Vuoteen 2001 mennessä sovitut kriteerit täyttäviä mittareita oli kuvattu yhdeksän. Valintakriteereinä oli, että mittarien oli oltava kvantitatiivisia, validoituja ja niiden tuli kohdistua kulttuurin eri tasoihin sekä tilastolliseen validiteettiin ja luotettavuuteen. Tutkijoiden käytettävissä on siten erilaisia työkaluja, mutta kuhunkin mittariin liittyy rajoitteita. Mittari on valittava tutkimuksen tavoitteen perusteella. Kristensen ja Bartels (2007) käsittelivät katsauksessaan viittä mittaria, mitkä on alunperin kehitetty muilla toimialueilla ja sitten muunnettu mittaamaan potilasturvallissukulttuuria (Taulukko 1). Mittarin sopivuuteen vaikuttaa mittaamisen tavoite, halutaanko esimerkiksi saada tietoa henkilökunnan suhtautumisesta turvallisuuskulttuuriin vai halutaanko käynnistää keskustelu turvallisuuskulttuurista, tehdä aikasarjavertailuja tai asettaa asioita tärkeysjärjestykseen. Flin ym. ovat käyttäneet Operating Room Management Attitude Questionnaire -kyselyä (ORMAQ) mittaamaan anestesiologien (2003) ja toisaalta kirurgisen tiimin (2006) jäsenten asenteita inhimillisiin ja työpaikkaperäisiin tekijöihin. ORMAQ-kysely on varsin kattava sisältäen johtamisen, tiedonvälityksen, tiimityön, stressin ja väsymyksen vaikutukset, työhön liittyvät arvot, inhimillisen virheen käsittelyn ja organisaation ilmapiirin. Safety Organizing Scale eli SOS on 9-kohtainen käyttäytymismittari itsearviointiin (Vogus ja Sutcliffe, 2007). Odwazny ym (2005) kehittivät haittatapahtumien online-raportointijärjestelmän sekä muutosmallin, mikä perustui erikoistuvien lääkärien kanssa tehtäviin turvallisuuskiertoihin, sähköpostihälytteisiin sekä sähköiseen päätöksentekoon liittyviin hälytteisiin. Kokeneen seniorin tuki, oppimisen ja ennaltaehkäisyn kulttuuri sekä yhteistyötä edistävä organisaatiorakenne vaikuttavat potilasturvallisuuden lisääntymisen kannalta otolliselta ympäristöltä. Tiimityötaitojen korostaminen ja harjoittelu, tiimin johtaminen eli Crew Resource Management (CRM) korostavat tiimin jäsenten asenteiden ja viestintätaitojen merkitystä (Grogan ym. 2004, Award ym 2005, Dunn ym. 2007). Tämä menetelmä on mukaillen omaksuttu lento- ja avaruuslentotoiminnan piiristä. CRM nostaa esiin kuusi keskeistä asiaa: väsymyksen merkityksen, tiimihengen luomisen ja johtamisen, vaaratilanteiden tunnistamisen eli red flags, ristiintarkistus ja viestintä sekä viimeisenä päätöksenteko ja palautteen antaminen. Provonost ym. (2006) kuvailivat Comprehesive Unit-based Safety Program (CUSP) turvallisuusohjelman kulttuurin parantamiseksi ja erehdyksistä oppimisen edistämiseksi. Malli pohjautuu Patient Safety Score Card -kehikkoon, missä on neljä mittaria. Mittareilla osoitetaan, kuinka usein potilaille sattuu haittatapahtuma ja onko virheistä opittu. Potilasturvallisuuskulttuurin tutkimus Suomessa Keväällä 2007 sosiaali- ja terveysministeriön asettama potilasturvallisuuden ohjausryhmä toteutti otospohjaisen kyselyn terveydenhuollon organisaatioiden potilasturvallisuuden tilanteesta (STM:n selvityksiä 2008/4). Useissa organisaatioissa potilasturvallisuus sisältyi yleiseen Miten organisaatiokulttuuria voidaan muuttaa 7

8 Suomen turvallisuussuunnitteluun tai laadunhallintajärjestelmään. Potilasturvallisuustyökaluina mainittiin yleisimmin Terveysportin kautta saatavat maksuttomat tietokannat. Vastanneista organisaatioista 61 %:ssa oli käytössä poikkeamailmoitus. Noin 40 %:ssa oli tehty lääkehoitosuunnitelma ja arvioitu riskejä. Nimetty potilasturvallisuuden vastuuhenkilö oli oli noin joka kolmannessa ja potilasturvallisuuden vastuuryhmä noin joka kuudennessa organisaatiossa. Vajaa neljännes organisaatioista oli ottanut potilaat mukaan potilasturvallisuuden edistämiseen. Potilasturvallisuuskulttuurin tutkimus on Suomessa uusi tutkimusalue ja 8 julkaistuja tutkimuksia on toistaiseksi vähän. Kiinnostus potilasturvallisuustutkimukseen on kuitenkin kasvussa. Potilasturvallisuuskulttuurin tutkimus on poikkitieteellistä, ja se näyttää vielä osin etsivän niin kotipesää kuin tutkimuksen rahoittajiakin päästäkseen kunnolla vauhtiin. Kirjallisuus Award SS, Fagan SP, Bellows C ym. Bridging the communication gap in the operating room with medical team training. Am J Surg. 2005; 190: Davies HTO, Nutley SM, Mannion R. Organisational culture and quality of health care. Quality in Health Care 2000; 9: Dunn EJ, Mills PD, Neily J ym. Medical team training: applying crew resource management in the Veterans Health Administration. Jt Comm J Qual Patient Saf 2007; 33: Flin R, Fletcher G, McGeorge P ym. Anaesthetits attitudes to teamwork and safety. Anaesthesia 2003; 58: Flin R,Yule S, McKenzie L ym. Attitudes to teamwork and safety in the operating theatre. Surgeon 2006; 4: Grogan EI, Stiles RA, France DJ ym. The impact of aviation-based teamwork training on the attitudes of health care professionals. J Am Coll Surg. 2004; 199: Keuning D, Eppink DJ. Management en organisatie. Stenfert Kroese, Leiden,1993. Kohn LT, Corrigan JM, Donaldson MS eds. To err is human: building a safer heatlh system. Washington, D.C.: ntional Academy Press, Kristensen S, Bartels P. Patient safety culture: assessment instruments. In: Patient Safety Toolbox, Bohn Stafleu van Loghum, Houten Leape LL, Brennan TA, Laird N ym. The nature of adverse events and negligence in hospitalized patients. New Engl J Med 1991; 342: Nieva VF, Sorra J. Safety culture assessment: a tool for improving patient safety in health care organizations. Qual Saf Health Care 2003; 12: Odwanzy R, Hasler S, Abrams R ym. Organizational and cultural changes for providing safe patient care. Qual Manag Health Care 2005; 14: Pasternack A. Hoitovirheet ja hoidon aiheuttamat haitat.duodecim 2006; 122: Potilasturvallisuussanasto ja lääkehoidon turvallisuussanasto fi/fi/potilasturvallisuus/ajankohtaista/ index.htm Provonost PJ, Berenholtz SM, Goeschel CA ym. Creating high realiability

9 in health care organizations. HSR 2006; 41 part II: Scott T, Mannion R, Davies H, Marshall M. The quantitative measurement of organizational culture in Health Care: a review of the available instruments. HSR 2003; 38: Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:4, ISSN documentts/13800/index.htx Vogus TJ, Sutcliffe KM. The safety organizing scale: developing and validation of behavioral measure of safety culture in hospital nursing units. Med Care 2007; 45: Weingart SL, McL Wilson R, Gibberd RW, Harrison B. Epidemiology of medical error. BMJ 2000: 320: Taulukko 1. Potilasturvallisuuskulttuurin keskeisten mittarien peittoalueet (Patient Safety Research Conference - Porto 2007, Workshop: Wagner C. The role of patient safety culture). Mittauksen tarkoitus Mittari CAIR HSPSC MaPSaF SAQ SCS Potilasturvallisuudelle annettu huomio ja tärkeys Viestintä Virheen käsittely Tiedon kulku ja käsittely Potilaan haittatapahtumien syiden tunnistaminen + + Työtyytyväisyys + Johtajuus Haittatapahtumista oppiminen Potilaiden osallistuminen potilasturvallisuuteen + + Koettu ja tunnistettu stressi + Kokemukset potilaisiin kohdistuneiden haittatapahtumien syistä Henkilöstöhallinto Haittatapahtumien raportointi Harjoittelu ja opetus Työympäristö + + Työskentely tiiminä CHAIR: The checklist for assessing institutional resilience, University of Manchester, UK -HSPSC: The hospital survey on patient safety culture, Agency for Healthcare Research and Quality (AHRQ), USA - MaPSaF: Manchester patient safety assessment framework, University of Manchester, UK - SAQ: The safety attitudes questionnaire, University of Texas, USA - SCS: The safety climate survey, Institute of Healthcare Improvement, USA 9

10 Suomen Lääkäripäivät 2008 Puheenjohtaja Olli Meretoja: Perusterveydenhuollon alasajo ei voi jatkua. Hänen mukaansa omalääkärijärjestelmä alkoi yskiä, kun sitä alettiin käyttää taloudellisten säästöjen apuvälineenä. Meretoja, joka on valittu Suomen Lääkäriliiton uudeksi puheenjohtajaksi, vaatii, että perusterveydenhuollon on oltava koko terveydenhuollon selkäranka ja verkosto, joka palvelee avun tarvitsijoita tasavertaisesti ja viiveettömästi. Hän näkee huolestuttavana jo yli 10 vuotta jatkuneen lääkärivajeen kasvun vuosi vuodelta. Omalääkärityön pitää olla sellaista, että sen hallitseminen on mahdollista ja että sen tekeminen tuottaa tyydytystä myös positiivisten hoitokokemusten kautta. Lääkärit luonnehtivat työtään pakkotahtiseksi ja potilasmääriä lääkäriä kohti onnistuneen hoidon kannalta liian suuriksi. Potilasnäkökulmasta tarkastellen ei Meretojan ajatusten suurista linjauksista voida olla eri mieltä. Peruspalveluministeri Paula Risikko: Valtiovallan tervehdyksen lääkäripäiville esittänyt peruspalveluministeri on valmis työstämään lakiuudistuksia ja organisaatiomuutoksia; että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito saataisiin lähemmäksi toisiaan. Terveydenhuoltolain uudistuksella pyritään luomaan ajanmukaiset edellytykset jatkuvalle uudistustoiminnalle. Potilaan ykkösongelmia on tulokseton seikkailu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon monimutkaisessa verkostossa ja sen seurauksena sairauksien paheneminen ja kroonistuminen. Suomen Messut/kuvat Jukka Uotila Valtakunnalliset lääkäripäivät pidettiin Helsingin Messukeskuksessa tammikuuta Kuva avajaistilaisuudesta, oikealta arkkiatri Risto Pelkonen, toiminnanjohtaja Heikki Pälve (Suomen Lääkäriliitto), peruspalveluministeri Paula Risikko ja puheenjohtaja Olli Meretoja (Suomen Lääkäriliitto). 10

11 Suomen Messut/kuvat Jukka Uotila Peruspalveluministeri Paula Risikko esittämässä valtiovallan tervehdystä. Ministeri Risikko toivoo, että sähköiset tietojärjestelmät niin hallinnossa kuin hoidossakin saataisiin toteutetuksi nopeasti. Hän näkee saman asian kuin potilas- ja vertaistuen ruohonjuuritason toimijat: ylimitoitettu tietoturva ei saa vaarantaa potilasturvallisuutta. Järjestelmät ovat palvelijoita, joiden toimivuuden tulee parantaa terveydenhuollon tuloksia. Perusterveydenhuollon organisaatiouudistuksista Paula Risikko mainitsee mm, että Stakesiin perustetaan perusterveydenhuollon kehittämisyksikkö, joka yhteistyössä terveyskeskusten, yliopistojen ja muiden laitosten kanssa tuottaa tietoa hyvistä hoitoprosesseista ja toimintakäytännöistä. Potilaan on helppo yhtyä ministerin näkemykseen: Käyntimäärillä voi lähinnä mitata terveysaseman saranoiden kulumista, ei toiminnan sisältöä tai vaikuttavuutta. Potilaiden kannalta on myös merkittävä ministerin kannanotto: Emme ole siirtymässä pelkästään yliopistollisiin sairaaloihin keskittyvään erikoissairaanhoidon tuottamismalliin, vaan maakunnallisia keskussairaaloita tarvitaan edelleen. Meitä potilaita alkaa vähitellen kylmätä kaikkialla tapahtuva karsiminen, vähentäminen ja sulkeminen samaan aikaan, kun väestö vanhenee ja sairastavuus luonnollisista syistä johtuen lisääntyy. Ikäihmiset mainitaan peruspalveluministerin toimenpideohjelmassa ja hän viittaa ikäihmisten palvelujen tuoreeseen laatusuositukseen. Keskeisille palveluille, kuten säännölliselle kotihoidolle, omaishoidon tuelle, tehostetulle palveluasumiselle ja pitkäaikaiselle laitoshoidolle, asetetaan valtakunnalliset tavoitetasot. Laadullisena tavoitteena korostetaan erityisesti terveyden, toimintakyvyn ja kuntoutumisen tukemista kaikissa palveluissa. Risikko peräänkuuluttaa terveyskeskussairaaloihin akuuttiosastoja ja kuntoutusosastoja. Pitkäaikainen laitoshoito on hänen mukaansa uudistettava niin rakenteita kuin toimintatapoja myöten. Viittaamme Suomen Potilaslehdessä 3/2007 julkaistuun professori Sirkka-Liisa Kivelän asiantuntijahaastatteluun, jossa käsitellään samoja asioita ja näkemyksiä. 11

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Hoitovirheistä ja läheltä piti tilanteista oppiminen!

Hoitovirheistä ja läheltä piti tilanteista oppiminen! 1 Hoitovirheistä ja läheltä piti tilanteista oppiminen! Erna Snellman, lääkintöneuvos, dosentti, STM 2 Primum est non nocere - Do not harm Hippocrates Hoito ei saa olla vaarallisempaa kuin sen antamatta

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Potilasturvallisuus 26.3.2014

Potilasturvallisuus 26.3.2014 Potilasturvallisuus Ritva Salmi THL Potilasturvallisuutta taidolla - ohjelma 26.3.2014 27.03.2014 1 Miten paljon? 700-1700 kuolee hoitovirheisiin Pasternack 2006 Suomessa: 1500 kuolee hoitoon liittyvään

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja 27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1193/2010 vp Reumahoidon alueellinen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Reumasairaala lakkautettiin viime keväänä. Reumasairaalaa ei katsottu tarpeelliseksi pelastaa, koska hyvää hoitoa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 910/2012 vp Tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivän lääkehoito Eduskunnan puhemiehelle Psykostimulanttien käyttö tarkkaavaisuushäiriön hoidossa on viime vuosina yleistynyt. Esimerkiksi YK:n

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice Mitä potilasturvallisuusjohtaminen on? Turvallisuuspolitiikka Päämäärät Johdon sitoutuminen Henkilöstön merkitys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? 13.10.2011 Marina Kinnunen Laatupäällikkö KTT, Sh marina.kinnunen@vshp.fi SISÄLTÖ Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Inhimilliseen toimintaan liittyy

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA Päivi Koivuranta-Vaara hallintoylilääkäri THL: Hannu Rintanen Pia Maria Jonsson Päivi Koivuranta-Vaara 23.9.2010 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN TARVE lääketieteen kehitys: vaikuttavat/tehokkaat

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1059/2005 vp Raskaana olevien päihteidenkäyttäjien pakkohoito Eduskunnan puhemiehelle Suomi on saanut kyseenalaisen kunnian sijoittua maailman kymmenen kärkimaan joukkoon alkoholin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 663/2009 vp Avustukset valtakunnallisille kulttuuritapahtumille Eduskunnan puhemiehelle Opetusministeriö myöntää vuosittain tukea kulttuuritapahtumille. Avustusten tarkoituksena on

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Aika Tid ti/tis 19.5.2015 klo/kl. 17.00 18.23 Paikka Plats Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Grankulla kyrka, Kavallvägen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä TerveysInfo aivot Aivojumppa opas Aivojumppa on sarja helppoja ja miellyttäviä liikkeitä, jota oppimiskinesiologiassa käytetään kokonaisvaltaisen oppimisen tukena. Aivojumppaliikkeet helpottavat kaikenlaista

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1024/2004 vp Omakotitalojen saaminen energiansäästöavustusten piiriin Eduskunnan puhemiehelle Hyväksytyn ilmastostrategian mukaan Suomi sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma THL:n hankkeen sisältö Kouvolan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Potilasturvallisuuden kehittämistarpeen taustaa Sisällöltään laaja asia, jonka hallinta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN Turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö Timo Toivonen Hallintoylihoitaja Marina Kinnunen VSHP ennen hanketta Mitä tehtiin ja mitä näyttöä Elämää hankkeen jälkeen HANKKEEN TAVOITTEET

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PPSHP:n yhteistyöseminaari 18.10.2012

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 928/2005 vp Kouluterveydenhuollon palveluiden saatavuus Eduskunnan puhemiehelle Hyvällä ja kattavalla kouluterveydenhuollolla on todistetusti suuri merkitys lasten ja nuorten terveen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset?

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset? HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17..00 Sarja A A1. Määritä suorien ax + y ja x y 3 leikkauspiste. Millä vakion a arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2008 vp Tehostetun palveluasumisen kriteeristön laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Vuodesta 1995 lähtien palveluasumisen asiakasmäärä on kasvanut 63 prosenttia. Vuonna 1994 asukkailta

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä TERVE-SOS 2011 Johanna Andersson 23.5.2011 Medi-IT Oy Heikinkatu 7, 48100 Kotka Puh. 05-211 1888 Fax. 05-220 5919 www.medi-it.fi 1 Potilasohje Tiedot toimitetusta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 472/2010 vp Reuman sairaalan hoitotoimenpiteiden seuranta Eduskunnan puhemiehelle Reumasäätiön sairaalan lopettamisen yhteydessä hallitus vakuutti, että reumapotilaat kyetään jatkossa

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot