Suomen. lehti No 1 maaliskuu - toukokuu 2008 LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen. lehti No 1 maaliskuu - toukokuu 2008 LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE"

Transkriptio

1 Suomen No 1 maaliskuu - toukokuu 2008 LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE

2 Suomen Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 20 Suomen Potilas 1/2008 Seuraava numero 2/2008 (myös terveysnäyttelynumero), ilmestyy kesäkuussa ja siihen tarkoitettujen kirjoitusten dead line on 21. huhtikuuta 2008 TÄMÄN NUMERON SISÄLTÖÄ: Pääkirjoitus: Kuinka on lupausten laita?... 3 Ledare: Hur är det med de löften som gavs?... 4 Potilasturvallisuuskulttuuri tutkimuskohteena... 5 Lääkäripäivät Poimintoja lääkäripäivien näyttelystä Hur mår vi på äldre dar Vanhuuden päivät Ojanne pohtii Terveyden lähteillä Jäsenjärjestöjen infosivut Tuntematon potilas Miksi potilas on hankala? Minuuden murros myrskystä mielenrauhaan Suomen Potilas- pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sille pyytämättä toimitettua materiaalia. Lehti ei myöskään palauta sellaista kirjallista taikka kuvallista materiaalia, jota toimitukseen on pyytämättä lähetetty. Suomen Potilas Finlands Patienttidning Suomen Potilas ilmestyy 4 kertaa vuodessa, vuosikerran hinta on 16 euroa (sisältää postituksen kotimaassa). Paino: Priimus Paino Oy Loimaa Kansikuva Heikki Päivike. Kevät keikkuen tulevi. Suomen Potilasliitto ry Finlands Patientförbund rf Toimisto: Kaisaniemenkatu 4 A, 3.krs, Helsinki puh fax kotisivut Pankkiyhteys: Sampopankki Hallitus: Paavo Koistinen, puh.joht., , Inger Östergård, varapuh.joht, Jaakko Ojanne, talous, hallituksen siht., jaakko. ) Varsinaiset jäsenet: Rauno Aaltonen, Pirkko Etelävuori, Kalevi Järvinen, Risto Niklander, Arja Nurmela, Johanna Pihlajamäki, Heikki Päivike Varajäsenet: Marja Lamberg, Tenho Palmroth, Runa Reimavuo, Inka Svahn. ISSN , 31. vuosikerta Vastaava päätoimittaja: Paavo Koistinen, gsm Toimitus: Jaakko Ojanne ja Heikki Päivike. Osoite: Kaisaniemenkatu 4 A, 3.krs, Helsinki Sähköposti: Kotisivut: Puh. (09) Painos 8300 kpl 2

3 PAAVO KOISTINEN SUOMEN POTILASLIITON PUHEENJOHTAJA Kuinka on lupausten laita? Viime vuoden dramaattisin työmark-kinakahnaus koettiin viime vuoden lopulla, kun Tehy uhkasi joukkoirtisanomisilla, ellei palkkakuoppaa aleta täyttää. Eduskunta ennätti kriisitunnelmissa ja ennätyksellisessä tahdissa säätää jopa lain, jolla hoitohenkilökuntaa olisi voitu määrätä rangaistusseuraamuksilla uhaten töihin kriittisiin tehtäviin. Varmasti kaikki ovat loppujen lopuksi hyvillään siitä, että työtaistelua ei tullut eikä tätä pakkotyölaiksi kutsuttua lakiakaan tarvinnut ottaa varsinaiseen käyttöön. Ilmapiiri on kuitenkin nyt monin paikoin pilalla tai ainakin kehnonlainen. Miten tähän tilanteeseen tultiin? Ja vielä tärkeämpi kysymys: Onko sairaanhoidon häpeälliseen tilanteeseen odotettavissa lopultakaan parannusta? Ennen maaliskuun 2007 eduskuntavaaleja monet puolueet pitivät nimenomaan sairaanhoidon ja hoiva-alan teemoja näkyvästi esillä. Epäkohdat olivat kaikkien tiedossa, joten jokainen päästeli vettä myllyyn tarjoamalla voimakkaita ja suuria ratkaisuja. Vaalien jälkeen koitti kuitenkin arki ja sen myötä pettymys. Työtaistelun uhka ja siihen vastaaminen suomalaisessa politiikassa ja ammattiyhdistysilmapiirissä poikkeuksellisen voimakkailla toimilla tuotti aikanaan ratkaisun, johon kukaan ei ollut tyytyväinen. Leimaa antavaa koko keskustelussa on ollut se, että organisaatiot, valtio, kunnat ja sairaanhoitopiirit ja -alueet sekä ammattiyhdistyskenttä keskustelevat keskenään. Tässä keskustelussa potilas on jäänyt enemmän taikka vähemmän statistiksi ja jopa sivustakatsojaksi. Sairaalan potilaita, hoivan tarvitsijoita ja kroonisesti sairaita potilaita kiinnostaa hyvin yksinkertaisesti vain se, saavatko he tarvitsemansa avun ja sairauksiensa ja vaivojensa mukaisen hoidon. Heidän äänensä kuuluu kyllä potilasjärjestöissä, mutta jääkö se syrjään päätöksiä tekevistä foorumeista? Tällainen vaikutelma valitettavasti syntyy. Helmikuun 6. päivä lääkärikunta julkisti tärkeän kannanottonsa kuolevien potilaiden hoidon kehittämisestä. Terminaalivaiheen potilaiden hoitaminen on Suomessa hyvin vaihtelevaa ja riippuu usein siitä, asuuko potilas yliopistollisen keskussairaalan alueella vai ei. Vasta nyt tähän epäkohtaan kiinnitetään suurempaa julkista huomiota, vaikka voisimme kuvitella, että meitä jokaista aikanaan koskeva kuolema ja siihen liittyvä hoito olisi ollut jo lähtökohtaisesti kautta linjan erityisen huomion kohteena. Toisaalta voisi kyynisesti sanoa, että eipä vanhusten hoivakaan nyt ole kovin kiitettävässä julkishallinnon suojelussa ollut. Kuinka siis kuolevan potilaan hoitoa olisi ryhdytty valtakunnallisesti kohentamaan. Ennen vanhaan oli sellainen kaunis tapa, jota opetettiin ihan kodeissa ja kouluissa ihmisille: lupaukset täytyy pitää. Valtion ja julkishallinnon ollessa kysymyksessä olisi kansalaisilla perusteita olettaa, että luvatut asiat järjestetään ja niiden edellyttämät kustannukset katetaan yhteisellä päättäväisyydellä. Jos vaikkapa yksityinen yritys antaa tarjouksen, jossa se sitoutuu tekemään remontin, uudisrakennuksen taikka tietyn erän tuotteita, niin se budjetoi koko toimintansa sen mukaisesti. Annetusta tarjouksesta vastataan. Nyt me näemme keskenään potilaiden yli keskustelevia organisaatioita, jotka sovittavat hankkeitaan ja näkemyksiään pääasiassa omien intressiensä mukaan keskittymättä siihen pääasiaan, jonka vuoksi nämä organisaatiot on alunperinkin rakennettu. Kun keskus- 3

4 Suomen telujen lähtökohtana on potilaiden sijasta kustannustehokkuus ja raha, niin tilanne on omiaan hiljentämään myös hoitolaitosten henkilökunnan. Oma työilmapiiri, työolot ja jopa työn jatkuminenkin saattavat vaarantua, ellei hillitse omia kriittisiä mielipiteenilmaisujaan. Murheellisinta vielä on, että pettymys annettuihin ja vesitettyihin lupauksiin heikentää edelleen esimerkiksi hoitoalan houkuttelevuutta. Kehä III:n ulkopuolisessa Suomessa tämä vaikeuttaa hoito- ja hoiva-alan tilannetta entisestään ja edistää työikäisen väestön pakkautumista etelään. Kierre on valmis ja ongelmat kasvavat. Presidentti Koiviston sanoja sopii tässä hyvin käyttää: Tarttis tehdä jotakin. Vaikka onkin selvää, ettei tällaista ongelmavyyhtiä millään poppakonstilla taikka patenttiratkaisulla kuitata, saattaisi olla suurta viisautta ottaa yhä suuremmassa määrin potilaiden ja hoitohenkilökunnan edustajia mukaan suunnittelemaan sairaanhoidon ja hoivatyön toteuttamista kautta linjojen. PAAVO KOISTINEN FINLANDS PATIENTFÖRBUNDS ORDFÖRANDE Hur är det med de löften som gavs? 4 Senaste års mest dramatiska arbetsmarknadskonflikt upplevdes i slutet av året, när Tehy hotade med massuppsägning, om man inte börjar fylla lönegropen. Riksdagen hann i krisstämning och i rekordsnabb takt stiftades en lag, genom vilken man skulle ha kunnat kommendera vårdpersonalen till kritiska arbetsuppgifter genom hot om rättsliga följdverkningar. Säkert är alla till slut nöjda med att arbetskonflikten inte uppstod och att denna sk.tvångsarbetslag inte egentligen behövdes tas i bruk. Stämningen är likväl på många arbetsplatser usel eller åtminstone försämrad. Hur kom man till den här situationen? En ännu viktigare fråga är: kan man ens till slut förvänta sig en förbättring i sjukskötarnas skamliga situation? Inför riksdagsvalet i mars 2007 lyfte många partier mycket synligt fram sjukvårdens och omsorgens tema. Missförhållandena kände alla till, så att var och en kunde öka vattnet i kvarnen genom att erbjuda kraftiga och stora lösningar. Efter valet grydde vardagen och med den besvikelsen. Hot om arbetskonflikt och svaret från den finska politiken och fackföreningarnas exeptionellt kraftiga åtgärder, medförde tidigare lösningar som ingen var nöjd med. Kännetecknande för hela diskussionen har varit att organisationer, stat, kommuner och sjukvårdsdistrikt och områden och fackföreningsfältet diskuterar med varandra. I denhär diskussionen har patienten mer eller mindre blivit statist eller tom åskådare. Sjukhusens patienter, vårdbehövande och kroniskt sjuka intresserar helt enkelt endast det, får de den hjälp de behöver och vård av de sjukdomar och besvär de har. Deras röst hörs nog i patientföreningar, men blir de åsidosatta från beslutsfattarnas forum? Beklagligt nog uppstår ett sådant intryck. Den 6 februari offentliggjorde läkarna ett viktigt ställningstagande till hur döende patienters vård borde utvecklas. Vården av patienter i terminalskedet varierar mycket i Finland beroende på om patienten bor på ett universitetssjukhusområde eller utanför. Först nu har man fäst större officiell uppmärksamhet på problematiken, fastän man kunde tro att döden och vården som hänför sig till den, som i sinom tid berör oss alla skulle över lag få speciell uppmärksamhet. Å andra sidan kan man cyniskt säga att inte har äldreomsorgen heller varit på något berömligt sätt under den offentliga sektorns skydd. Hur skulle man då på nationell nivå börja förbättra den döende patientens vård. Förut fanns en vacker gammal sed, där man lärde människor i hem och skola: löften måste hållas. När det är fråga om stat- och offentligförvaltning borde medborgarna ha vägande skäl att tro att givna löften hålls och att det ordnas så att deras kostnader erlägges genom gemensamma beslut. Fastän en privat företagare ger en offert, där man förbinder sig att göra en reparation, ett nybygge eller göra en mängd produkter bör allting budgeteras som hör till hela verksamheten. Man bör ta ansvar för givna offerter. I dag ser vi organisationer som diskuterar ovanför patienterna sinsemellan, som anpassar planer och synpunkter i huvudsak för egna intressen, utan att fokusera på det väsentliga som dessa organisationer i tiden är grundade för. När utgångspunkten för diskussionen är kostnadseffektivitet och pengar i stället för patienter, är situationen ägnad att tysta vårdinrättningarnas personal. Det egna arbetsklimatet, arbetsförhållandet och t.o.m. det fortsatta arbetet kan riskeras om man inte kan behärska sina kritiska åsiktsyttringar. Det sorgliga är att besvikelsen på givna och urvattnade löften försvagar exempelvis dragningskraften till vårdyrkena. I Finland utanför RingIII försvårar detta ytterligare vårdsektorns situation samtidigt som det befrämjar den yrkesverksamma befolkningen att trängas till landets södra delar. Spiralen är klar och problemen växer. President Koivistos ord passar bra att användas: Man borde göra någonting. Fastän det är klart att man inte kan kvittera problemhärvan med några trollkonster eller patentlösningar, kunde det vara en stor visdom att ta med patient- och vårdpersonalrepresentanter när man planerar riktlinjer för verkställande av vård och omsorg.

5 ERNA SNELLMAN, DOSENTTI, LÄÄKINTÖNEUVOS, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Potilasturvallisuuskulttuuri tutkimuskohteena Terveydenhuollon palvelut ja hoidot ovat muuttuneet vuosi vuodelta monimutkaisemmiksi. Yhä vaikeampia sairauksia voidaan nyt hoitaa, mutta toisaalta hoitoon liittyvät riskit ovat myös jatkuvasti kasvaneet. Riskejä ovat lisänneet myös terveydehuoltoon kohdistuvat tuottavuuspaineet, siitä seuraava kiire, monimutkaiset, jatkuvasti muuttuvat organisaatiot sekä alati vaihtuva henkilöstö. Ensimmäinen artikkeli, jossa nostettiin haittatapahtumien yleisyys esiin, oli Leapen ym. artikkeli vuonna Institute of Medicinen selvityksen mukaan hoitovirheistä seuraa USA:ssa vuosittain kuolemantapausta (Kohn ym. 2000). Se on enemmän kuin liikenne-onnettomuuksiin tai rintasyöpään menehtymiset. Eri selvityksissä sairaaloissa sattuneiden haittatapahtumien yleisyys suhteessa hoidettuihin potilaisiin on vaihdellut 3,2 %:n ja 16,6 %:n välillä (Pasternack 2006). Nykyinen käsitys on, että noin 5 10 % sairaalassa hoidetuista potilaista kokee haittatapahtuman ja yhdellä prosentilla sairaalaan hoitoon otetuista haittatapahtuma on vakava-asteinen tarkoittaen pysyvää vammaa tai jopa potilaan kuolemaa. Näin suurta riskiä ei hyväksytä muissa korkean riskin elinkeinoissa kuten lentämisessä tai ydinvoimaloissa. Potilasturvallisuudesta tuli maailmanlaajuinen kehittämiskohde, koska haittatapahtumista jopa puolet olisi ollut estettävissä laadunhallinnan keinoin (Weingart ym. 2000). Syyllistävä kulttuuri ei edistä potilasturvallisuutta Haittatapahtuman osuessa kohdalle perinteinen reagointitapa on ollut etsiä syyllisiä tapahtuneeseen ja odottaa heidän saavan rangaistus. Haittatapahtumat ovat tavallisesti joko ihmisten toiminnan tai tekemättä jättämisen seurausta. Syvällisempi tarkastelu on kuitenkin osoittanut haittatapahtumien liittyvän hoitoprosessiin sinänsä kätkeytyviin ongelmiin ja puutteellisiin systeemeihin. Nämä voivat olla epäselviä käytäntöjä, standardien ja toimintamallien puutteita sekä tiedonkulun katkoksia enemmän kuin yksittäisen henkilön toimintaa. Tapahtumaketjun juuret voivat ulottua terveydenhuoltojärjestelmän organisointiin yleisellä tasolla, lainsäädäntöön ja muihin ohjeisiin. Eri osapuolten, myös potilaiden tai omaisten, vaatimukset voivat osaltaan myötävaikuttaa haittatapahtuman sattumiseen. Päätelmänä on, että ihmiset ovat tehneet ja tulevat aina tekemään virheitä, mitkä voivat johtaa haittatapahtumaan. Haittatapahtumien ehkäisyssä pitää vähentää virheiden tekemisen mahdollisuuksia organisaatioon ja toimintamalleihin sisään rakennettavin suojakeinoin. Tavoite on, että inhimilliset virheet havaitaan viimeistään ennen vaikutuksien kohdistumista potilaaseen. Esimerkiksi sähköinen resepti poistaa epäselvästä käsialasta johtuvat virhetulkinnat. Syyllisten etsintä ei edistä potilasturvallisuutta: Sen sijaan syyllistäminen näyttää johtavan kielteiseen kehitykseen kuten salailuun. Tämä vaikeuttaa riskien 5

6 Suomen havaitsemista ja korjaavien toimien tekoa, haittatapahtumien riski kasvaa entisestään. Syyllistämätön, keskusteleva, avoin toimintakulttuuri on noussut potilasturvallisuuden edistämisen keskeiseksi lähtökohdaksi. Haittatapahtumista ja läheltä piti tilanteista voidaan oppia, silloin kun niitä raportoidaan ja käsitellään rakentavassa oppimisen hengessä. Organisaatiokulttuurin tutkimuksesta potilasturvallisuuskulttuuriin 6 On määrittelykysymys, mitä kulttuurilla tarkoitetaan (Davies ym 2000). Eräs koulukunta pitää kulttuurina sitä, mitä organisaatio itsessään on. Toinen koulukunta näkee kulttuurin muodostuvan useista erilaisista toisistaan erotettavista osatekijöistä. Nieva ja Sorra (2003) määrittelivät organisaation turvallisuuskulttuurin yksilöiden ja ryhmän arvojen, asenteiden, kokemusten, kykyjen ja käytöstapojen summaksi. Kokonaisuus määrittelee, millä tavoin ja kuinka hyvin organisaatiossa sitoudutaan potilasturvallisuusjohtamiseen. Tutkijoita kiinostaa, edistääkö toimintakulttuuri potilasturvallisuutta vai lisääkö se potilaalle aiheutuvia riskejä ja haittatapahtumia. Oppia potilasturvallisuuskulttuurin tutkimukseen on haettu organisaatiokulttuurin tutkimuksista. Ensin on määriteltävä, mitä kulttuurilla tarkoitetaan ja mistä kulttuuri muodostuu. Turvallisuuskulttuurin tutkimuksen esikuvat on löydetty toimialoilta, missä toimintaan kätkeytyy hyvin suuria riskejä esimerkkinä avaruuslentäminen (NASA), ydinvoimateollisuus, lentäminen tai armeijan toiminta. Korkean riskin toimialojen on kyettävä hoitamaan vaaralliset prosessit luotettavasti. Tällaisten toimialojen toimintakäytäntöjen, turvajärjestelyjen ja johtamisen analysointitulokset korostavat seuraavia näkökohtia. Positiivinen, riskeihin puuttuva kulttuuri edellyttää syyllistämättömyyttä, avoimuutta ja lisäksi voimakasta ja näkyvää johdon sitoutumista turvallisuuden edistämiseen. Johdon sitoutumisen lisäksi itse systeemin toiminnan parantaminen lisää turvallisuutta. Virheistä syyttäminen ei kuulu asiaan. Sen sijaan virheiden raportointi, niistä oppiminen, turvallisiksi todetuissa toimintatavoissa pitäytyminen sekä tiimityöskentelyn edistäminen ovat hyvälle turvallisuuskulttuurille tunnusomaisia piirteitä. Tutkimuksilla on etsitty ratkaisuja kysymyksiin, mikä vaikuttaa tietynlaisen kulttuurin syntymiseen, minkälainen kulttuuri on turvallinen sekä miten jo olemassa olevaa kulttuuria voidaan muuttaa turvallisuutta edistäväksi. Hyvän potilasturvallisuuskulttuurin omaavaa organisaatiota luonnehtivat molemminpuoliseen luottamukseen perustuva kanssakäyminen, jaetut kokemukset sekä luottamus ennaltaehkäisyn tehoon. Kulttuuri heijastaa sitä, miten asiat täällä meillä tehdään on eräs yksinkertainen määritelmä kulttuurille. Ulkopuolisen tarkkaillessa sairaalassa hoitajien ja lääkärien päivittäisrutiineja, hän saattaisi havaita leikkaussalin anestesialääkärille tulevan puheluja, jotka vievät huomion aivan muualle. Lääkäreitä häiritään toistuvasti erilaisilla asioilla kesken potilasvastaanoton. Potilastietoja siirretään lääkärien vuoron vaihtuessa suurpiirteisellä yhteenvedolla. Vuodeosastolla tai poliklinikalla hoitoa odottavan potilaan tila määritellään takapäivystäjälle kiireen takia muutamassa sekunnissa. Työntekijän huomion kiintyminen muualle, työn keskeytykset ja kerralla tuleva tietotulva lisäävät kaikki osaltaan hoitovirheiden riskiä. Erilaisia potilasturvallisuuskulttuureita Potilasturvallisuuskulttuuri voi vaihdella negatiivisen kielteisestä lähes täydelliseen. Kielteisessä turvallisuuskulttuurissa asenteet kieltävät turvallisuusongelmien olemassaolon. Reaktiivinen turvallisuuskulttuuri havahtuu vasta asioiden mentyä pieleen. Tätä seuraa sitten jonkin aikaa kestävä ryhdistäytyminen, kunnes asia unohtuu. Byrokraattisessa, laskelmoivassa kulttuurissa kaiken uskotaan olevan kunnossa, kun pitäydytään sovituissa toimintatavoissa. Ennakoivassa kulttuurissa pohditaan, mikä voisi mennä pieleen. Luovassa kulttuurissa riskienhallinta on mukana niin ammattilaisten kuin esimieten ajattelussa. Kulttuuri näkyy yhteisissä symboleissa, sankareissa, rituaaleissa ja arvoissa. Symbolit voivat olla sanoja, eleitä, kuvia tai kohteita, joiden tarkoituksen vain kyseisen kuttuurin jäsenet ymmärtävät. Sankareita ovat henkilöt, joita tiimi arvostaa. Rituaalit ovat sellaisia toimintatapoja, jotka eivät ole välttämättömiä. Rituaalit on luotu ikäänkuin turvaksi, mutta voivat silti paradoksaalisesti herpaannuttaa valppauden ja estää uuden oppimista. Kulttuurin ydin koostuu arvoista, standardeista, näkemyksistä ja asioista, joita pidetään itsestään selvinä. Arvot ovat polaarisia tunnelatauksia. Arvot ja stardardit määrittelevät käytöksen ja viestintätavat sekä tekemiset ja tekemättä jättämiset (Keuning ja Eppink 1993). Turvallisuuskulttuurin määrittämisen työkalut Jotta asioista ja käsitteistä voidaan keskustella tieteellisesti ja samaa tarkoittaen, tarvitaan yhteisesti sovitut sanat ja käsitteet. Potilasturvallisuussanastoja on laadittu sekä WHO:ssa että EU:ssa, ja lisäksi maat ovat laatinet sanastoja omilla kielillään. Myös Suomella on vuonna 2007 päivitetty potilas- ja laiteturvallisuussanasto Tiimien turvallisuuskulttuuria on tutkittu yksilöiden syvähaastatteluin ja fokusoiduin ryhmähaastatteluin. Nämä kertovat yksilöllisistä ja kollektiivisista kokemuksista, mutta vievät paljon tutkijan aikaa. Itse toteutettavia kartoituksia pidetään tehokkaampina. Scott ym. ovat julkaisseet vuonna 2003 katsauksen terveydenhuollon organisaatioiden potilasturvallisuuskulttuurin

7 kvantitatiivisen mittaamisen työkaluista. Vuoteen 2001 mennessä sovitut kriteerit täyttäviä mittareita oli kuvattu yhdeksän. Valintakriteereinä oli, että mittarien oli oltava kvantitatiivisia, validoituja ja niiden tuli kohdistua kulttuurin eri tasoihin sekä tilastolliseen validiteettiin ja luotettavuuteen. Tutkijoiden käytettävissä on siten erilaisia työkaluja, mutta kuhunkin mittariin liittyy rajoitteita. Mittari on valittava tutkimuksen tavoitteen perusteella. Kristensen ja Bartels (2007) käsittelivät katsauksessaan viittä mittaria, mitkä on alunperin kehitetty muilla toimialueilla ja sitten muunnettu mittaamaan potilasturvallissukulttuuria (Taulukko 1). Mittarin sopivuuteen vaikuttaa mittaamisen tavoite, halutaanko esimerkiksi saada tietoa henkilökunnan suhtautumisesta turvallisuuskulttuuriin vai halutaanko käynnistää keskustelu turvallisuuskulttuurista, tehdä aikasarjavertailuja tai asettaa asioita tärkeysjärjestykseen. Flin ym. ovat käyttäneet Operating Room Management Attitude Questionnaire -kyselyä (ORMAQ) mittaamaan anestesiologien (2003) ja toisaalta kirurgisen tiimin (2006) jäsenten asenteita inhimillisiin ja työpaikkaperäisiin tekijöihin. ORMAQ-kysely on varsin kattava sisältäen johtamisen, tiedonvälityksen, tiimityön, stressin ja väsymyksen vaikutukset, työhön liittyvät arvot, inhimillisen virheen käsittelyn ja organisaation ilmapiirin. Safety Organizing Scale eli SOS on 9-kohtainen käyttäytymismittari itsearviointiin (Vogus ja Sutcliffe, 2007). Odwazny ym (2005) kehittivät haittatapahtumien online-raportointijärjestelmän sekä muutosmallin, mikä perustui erikoistuvien lääkärien kanssa tehtäviin turvallisuuskiertoihin, sähköpostihälytteisiin sekä sähköiseen päätöksentekoon liittyviin hälytteisiin. Kokeneen seniorin tuki, oppimisen ja ennaltaehkäisyn kulttuuri sekä yhteistyötä edistävä organisaatiorakenne vaikuttavat potilasturvallisuuden lisääntymisen kannalta otolliselta ympäristöltä. Tiimityötaitojen korostaminen ja harjoittelu, tiimin johtaminen eli Crew Resource Management (CRM) korostavat tiimin jäsenten asenteiden ja viestintätaitojen merkitystä (Grogan ym. 2004, Award ym 2005, Dunn ym. 2007). Tämä menetelmä on mukaillen omaksuttu lento- ja avaruuslentotoiminnan piiristä. CRM nostaa esiin kuusi keskeistä asiaa: väsymyksen merkityksen, tiimihengen luomisen ja johtamisen, vaaratilanteiden tunnistamisen eli red flags, ristiintarkistus ja viestintä sekä viimeisenä päätöksenteko ja palautteen antaminen. Provonost ym. (2006) kuvailivat Comprehesive Unit-based Safety Program (CUSP) turvallisuusohjelman kulttuurin parantamiseksi ja erehdyksistä oppimisen edistämiseksi. Malli pohjautuu Patient Safety Score Card -kehikkoon, missä on neljä mittaria. Mittareilla osoitetaan, kuinka usein potilaille sattuu haittatapahtuma ja onko virheistä opittu. Potilasturvallisuuskulttuurin tutkimus Suomessa Keväällä 2007 sosiaali- ja terveysministeriön asettama potilasturvallisuuden ohjausryhmä toteutti otospohjaisen kyselyn terveydenhuollon organisaatioiden potilasturvallisuuden tilanteesta (STM:n selvityksiä 2008/4). Useissa organisaatioissa potilasturvallisuus sisältyi yleiseen Miten organisaatiokulttuuria voidaan muuttaa 7

8 Suomen turvallisuussuunnitteluun tai laadunhallintajärjestelmään. Potilasturvallisuustyökaluina mainittiin yleisimmin Terveysportin kautta saatavat maksuttomat tietokannat. Vastanneista organisaatioista 61 %:ssa oli käytössä poikkeamailmoitus. Noin 40 %:ssa oli tehty lääkehoitosuunnitelma ja arvioitu riskejä. Nimetty potilasturvallisuuden vastuuhenkilö oli oli noin joka kolmannessa ja potilasturvallisuuden vastuuryhmä noin joka kuudennessa organisaatiossa. Vajaa neljännes organisaatioista oli ottanut potilaat mukaan potilasturvallisuuden edistämiseen. Potilasturvallisuuskulttuurin tutkimus on Suomessa uusi tutkimusalue ja 8 julkaistuja tutkimuksia on toistaiseksi vähän. Kiinnostus potilasturvallisuustutkimukseen on kuitenkin kasvussa. Potilasturvallisuuskulttuurin tutkimus on poikkitieteellistä, ja se näyttää vielä osin etsivän niin kotipesää kuin tutkimuksen rahoittajiakin päästäkseen kunnolla vauhtiin. Kirjallisuus Award SS, Fagan SP, Bellows C ym. Bridging the communication gap in the operating room with medical team training. Am J Surg. 2005; 190: Davies HTO, Nutley SM, Mannion R. Organisational culture and quality of health care. Quality in Health Care 2000; 9: Dunn EJ, Mills PD, Neily J ym. Medical team training: applying crew resource management in the Veterans Health Administration. Jt Comm J Qual Patient Saf 2007; 33: Flin R, Fletcher G, McGeorge P ym. Anaesthetits attitudes to teamwork and safety. Anaesthesia 2003; 58: Flin R,Yule S, McKenzie L ym. Attitudes to teamwork and safety in the operating theatre. Surgeon 2006; 4: Grogan EI, Stiles RA, France DJ ym. The impact of aviation-based teamwork training on the attitudes of health care professionals. J Am Coll Surg. 2004; 199: Keuning D, Eppink DJ. Management en organisatie. Stenfert Kroese, Leiden,1993. Kohn LT, Corrigan JM, Donaldson MS eds. To err is human: building a safer heatlh system. Washington, D.C.: ntional Academy Press, Kristensen S, Bartels P. Patient safety culture: assessment instruments. In: Patient Safety Toolbox, Bohn Stafleu van Loghum, Houten Leape LL, Brennan TA, Laird N ym. The nature of adverse events and negligence in hospitalized patients. New Engl J Med 1991; 342: Nieva VF, Sorra J. Safety culture assessment: a tool for improving patient safety in health care organizations. Qual Saf Health Care 2003; 12: Odwanzy R, Hasler S, Abrams R ym. Organizational and cultural changes for providing safe patient care. Qual Manag Health Care 2005; 14: Pasternack A. Hoitovirheet ja hoidon aiheuttamat haitat.duodecim 2006; 122: Potilasturvallisuussanasto ja lääkehoidon turvallisuussanasto fi/fi/potilasturvallisuus/ajankohtaista/ index.htm Provonost PJ, Berenholtz SM, Goeschel CA ym. Creating high realiability

9 in health care organizations. HSR 2006; 41 part II: Scott T, Mannion R, Davies H, Marshall M. The quantitative measurement of organizational culture in Health Care: a review of the available instruments. HSR 2003; 38: Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:4, ISSN documentts/13800/index.htx Vogus TJ, Sutcliffe KM. The safety organizing scale: developing and validation of behavioral measure of safety culture in hospital nursing units. Med Care 2007; 45: Weingart SL, McL Wilson R, Gibberd RW, Harrison B. Epidemiology of medical error. BMJ 2000: 320: Taulukko 1. Potilasturvallisuuskulttuurin keskeisten mittarien peittoalueet (Patient Safety Research Conference - Porto 2007, Workshop: Wagner C. The role of patient safety culture). Mittauksen tarkoitus Mittari CAIR HSPSC MaPSaF SAQ SCS Potilasturvallisuudelle annettu huomio ja tärkeys Viestintä Virheen käsittely Tiedon kulku ja käsittely Potilaan haittatapahtumien syiden tunnistaminen + + Työtyytyväisyys + Johtajuus Haittatapahtumista oppiminen Potilaiden osallistuminen potilasturvallisuuteen + + Koettu ja tunnistettu stressi + Kokemukset potilaisiin kohdistuneiden haittatapahtumien syistä Henkilöstöhallinto Haittatapahtumien raportointi Harjoittelu ja opetus Työympäristö + + Työskentely tiiminä CHAIR: The checklist for assessing institutional resilience, University of Manchester, UK -HSPSC: The hospital survey on patient safety culture, Agency for Healthcare Research and Quality (AHRQ), USA - MaPSaF: Manchester patient safety assessment framework, University of Manchester, UK - SAQ: The safety attitudes questionnaire, University of Texas, USA - SCS: The safety climate survey, Institute of Healthcare Improvement, USA 9

10 Suomen Lääkäripäivät 2008 Puheenjohtaja Olli Meretoja: Perusterveydenhuollon alasajo ei voi jatkua. Hänen mukaansa omalääkärijärjestelmä alkoi yskiä, kun sitä alettiin käyttää taloudellisten säästöjen apuvälineenä. Meretoja, joka on valittu Suomen Lääkäriliiton uudeksi puheenjohtajaksi, vaatii, että perusterveydenhuollon on oltava koko terveydenhuollon selkäranka ja verkosto, joka palvelee avun tarvitsijoita tasavertaisesti ja viiveettömästi. Hän näkee huolestuttavana jo yli 10 vuotta jatkuneen lääkärivajeen kasvun vuosi vuodelta. Omalääkärityön pitää olla sellaista, että sen hallitseminen on mahdollista ja että sen tekeminen tuottaa tyydytystä myös positiivisten hoitokokemusten kautta. Lääkärit luonnehtivat työtään pakkotahtiseksi ja potilasmääriä lääkäriä kohti onnistuneen hoidon kannalta liian suuriksi. Potilasnäkökulmasta tarkastellen ei Meretojan ajatusten suurista linjauksista voida olla eri mieltä. Peruspalveluministeri Paula Risikko: Valtiovallan tervehdyksen lääkäripäiville esittänyt peruspalveluministeri on valmis työstämään lakiuudistuksia ja organisaatiomuutoksia; että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito saataisiin lähemmäksi toisiaan. Terveydenhuoltolain uudistuksella pyritään luomaan ajanmukaiset edellytykset jatkuvalle uudistustoiminnalle. Potilaan ykkösongelmia on tulokseton seikkailu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon monimutkaisessa verkostossa ja sen seurauksena sairauksien paheneminen ja kroonistuminen. Suomen Messut/kuvat Jukka Uotila Valtakunnalliset lääkäripäivät pidettiin Helsingin Messukeskuksessa tammikuuta Kuva avajaistilaisuudesta, oikealta arkkiatri Risto Pelkonen, toiminnanjohtaja Heikki Pälve (Suomen Lääkäriliitto), peruspalveluministeri Paula Risikko ja puheenjohtaja Olli Meretoja (Suomen Lääkäriliitto). 10

11 Suomen Messut/kuvat Jukka Uotila Peruspalveluministeri Paula Risikko esittämässä valtiovallan tervehdystä. Ministeri Risikko toivoo, että sähköiset tietojärjestelmät niin hallinnossa kuin hoidossakin saataisiin toteutetuksi nopeasti. Hän näkee saman asian kuin potilas- ja vertaistuen ruohonjuuritason toimijat: ylimitoitettu tietoturva ei saa vaarantaa potilasturvallisuutta. Järjestelmät ovat palvelijoita, joiden toimivuuden tulee parantaa terveydenhuollon tuloksia. Perusterveydenhuollon organisaatiouudistuksista Paula Risikko mainitsee mm, että Stakesiin perustetaan perusterveydenhuollon kehittämisyksikkö, joka yhteistyössä terveyskeskusten, yliopistojen ja muiden laitosten kanssa tuottaa tietoa hyvistä hoitoprosesseista ja toimintakäytännöistä. Potilaan on helppo yhtyä ministerin näkemykseen: Käyntimäärillä voi lähinnä mitata terveysaseman saranoiden kulumista, ei toiminnan sisältöä tai vaikuttavuutta. Potilaiden kannalta on myös merkittävä ministerin kannanotto: Emme ole siirtymässä pelkästään yliopistollisiin sairaaloihin keskittyvään erikoissairaanhoidon tuottamismalliin, vaan maakunnallisia keskussairaaloita tarvitaan edelleen. Meitä potilaita alkaa vähitellen kylmätä kaikkialla tapahtuva karsiminen, vähentäminen ja sulkeminen samaan aikaan, kun väestö vanhenee ja sairastavuus luonnollisista syistä johtuen lisääntyy. Ikäihmiset mainitaan peruspalveluministerin toimenpideohjelmassa ja hän viittaa ikäihmisten palvelujen tuoreeseen laatusuositukseen. Keskeisille palveluille, kuten säännölliselle kotihoidolle, omaishoidon tuelle, tehostetulle palveluasumiselle ja pitkäaikaiselle laitoshoidolle, asetetaan valtakunnalliset tavoitetasot. Laadullisena tavoitteena korostetaan erityisesti terveyden, toimintakyvyn ja kuntoutumisen tukemista kaikissa palveluissa. Risikko peräänkuuluttaa terveyskeskussairaaloihin akuuttiosastoja ja kuntoutusosastoja. Pitkäaikainen laitoshoito on hänen mukaansa uudistettava niin rakenteita kuin toimintatapoja myöten. Viittaamme Suomen Potilaslehdessä 3/2007 julkaistuun professori Sirkka-Liisa Kivelän asiantuntijahaastatteluun, jossa käsitellään samoja asioita ja näkemyksiä. 11

12 Suomen Lääkäripäivillä sanottua Kansanedustaja, professori Sirpa Asko- Seljavaara esitelmöi Hoitoketju Coronaria Oy:n järjestämässä lääkäripäivien oheistilaisuudessa eduskunnan ja hallinnon näkemyksistä terveydenhuoltomme kehittämisessä sekä Suomen Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö Timo Kaukonen mm. maanlaajuisen ensiapujärjestelmän uudistamisesta ja vaihtoehdoista. Asko-Seljavaara painotti lainsäädännön kehittämistä ja päällekkäisyyksien purkamista terveydenhuollon peruspalveluissa. Tämä saattaa puhujan mukaan merkitä, että nykyistä terveyskeskusverkkoa joudutaan supistamaan edelleen noin 100 yksiköllä. Kaukonen hahmotteli maanlaajuista ensiapuverkkoa, jolloin yhtenä lähtökohtana voisi olla, että riittävä etäisyys lähimpään ensiapuyksikköön voi olla enintään 200 kilometriä, mikä on olosuhteiden pakosta jo toteutunut Kainuussa. Molemmista aiheista käytiin mielipiteiden vaihtoa puolesta ja vastaan. Heikki Päivike ei pitänyt kumpaakaan ratkaisua potilaiden kannalta hyväksyttävänä. Näistä asioista on tämän vuoden aikana odotettavissa hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä päätöksiä. (teksti ja kuva Heikki Päivike) Poimintoja lääkäripäivien näyttelystä Osasto Ilkka Taipale Lääkäri ja monipuuhamies Ilkka Taipale oli esillä omalla osastollaan, jossa hän lahjoitti ja myi omia ja muiden kirjoittamia kirjoja. Asiakas sai itse päättää, maksaako ja kuinka paljon. Taipale näytti perehtyneen tarjoamiinsa kirjoihin ja osasi selittää, mitä kukin teos piti sisällään. Valikoima oli monipuolinen. Lääkäreistä on moneksi. Taistelua työvoimasta 12 Useimmat näyttelyn firmat tai laitokset olivat liikkeellä työvoiman värväyksen merkeissä. Yksi näyttävimpiä oli Mikkelin kaupunki, joka oli valjastanut elävänä kävelevän Marskin houkuttelemaan hoitoväkeä entiseen päämajakaupunkiin. Esiintyjä selvisi kiitettävästi myös historiallisesta taustastaan.

13 Vuoden fysioterapeutti suosittaa myös itsehoitoa OMT-fysioterapeutti Petteri Koho (Kuntoutus Orton) toteaa, että kotihoito tukee fysioterapeutin antamaa terapiaa eikä siihen vaadita poppakonsteja. Kylmähoito lievittää kipua, harjoittelu ylläpitää toimintakykyä ja hyvä uni palauttaa kehon rasituksista. Itsehoito edistää paranemista ja lievittää kivun tunnetta, sanoo tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapiaan ja kivunhoitoon erikoistunut Petteri Koho. Akuutin kivun hoidosta tuttu kylmähoito on käyttökelpoinen myös kroonisessa kivussa, sillä kylmä vie kipua pois. Kylmähoidon hyvä puoli on, että sitä voi toistaa tunnin tai kahden välein eikä siinä ole yliannostuksen vaaraa, kunhan ei palelluta ihoaan, Koho opastaa. Merkittävä tekijä kivun hoidossa on lisäksi lepo. Huono nukkuminen herkistää kivulle. Kehon muiden elinjärjestelmien tapaan kipujärjestelmä toipuu rasituksista nukkumalla, mutta lyhyissä pätkissä nukkuva ei ehdi toipua. Hyvän nukkumisen edellytysten on täten Kohon mukaan oltava kunnossa. Terveydenhuoltopalvelut tarjolla Myös MedOne yksi suurista yksityisistä terveydenhuoltopalvelujen tarjoajista oli näyttävästi esillä lääkäripäivien näyttelyssä, jossa yhteinen suuri teema oli henkilöstön värvääminen. Kuvassa vasemmalta aluepäällikkö Petteri Hirvonen, aluekoordinaattori Niina Lindfors ja Etelä-Suomen aluejohtaja Harri Hietanen, MedOnen sisäänheittäjäteam toiminnassa. Yritys tarjoaa työntekijöilleen joustavia työjaksoja, perheen ja harrastukset huomioon ottavia työaikajärjestelyjä, koulutusta ja myös sosiaalisia mahdollisuuksia. Ei ihme, että jäykempi julkinen sektori on vaikeuksissa, kun työvoimasta taistellaan näin tehokkain asein. Tiukkaan kysymykseen, otetaanko potilasta enää ollenkaan huomioon, aluejohtaja Hietanen totesi, että jos potilas kohdataan tilanteen mukaisesti ja vastaanottajan osaaminen on kohdallaan, potilaan kohtelu onnistuu entistä parem- min. Yrityksen asiakaskuntaan kuuluu tällä hetkellä yli 300 kuntaa, kaupunkia ja sairaanhoitopiiriä, kokonaisvastuullisesti asiakkaina on 23 terveysasemaa ja lääkärivälitys kattaa yli 130 toimipistettä eri puolilla Suomea. Muita merkittäviä toimialueita ovat. vanhusten palveluasuminen sekä hoitajavälitys (vastuualueella 6 hoivakotia ja kuukausittain työssä runsaat 1500 hoitajaa). 13

14 Suomen Kevyttä kuntoharjoittelua Lääkäreille ja kiinnostuneille esiteltiin Flexi-Bar-nimistä, jousipyssyn näköistä tankoa, jonka heiluriliikkeen ja värinän tarkoituksena on kuntouttaa kehon lihaksia ja helpottaa erilaisia tuki- ja liikuntaelinten ongelmia. Kevyt rakenne mahdollistaa käytön myös huonokuntoisille. Esittelyn mukaan laitteen heiluriliike panee selän ja vatsan lihakset töihin niitä kuntouttaen. Tankoa voi käyttää seisten, tasapainoillen yhdellä jalalla, istuen, maaten tai liikkuen. Käyttösuosituksena on 3 kertaa viikossa minuuttia. Kuvassa Ismo Parikka (Alloplast Oy) esittelee laitteen toimintaa. Lisätiedot Neuvonta laajenemassa potilaspalveluunkin Vivia Oy on kuopiolainen yritys, joka myy neuvontapalveluja puhelimitse ja sähköpostitse lääkäreille mm. vastaanotto- ja lääkeasioissa. Tuotekehittelyn myötä palvelu on laajenemassa myöhemmin tänä vuonna maksullisena myös potilaskäyttöön. Potilas voi kysyä neuvoa sairaudestaan, oireilustaan, lääkityksestään ja hoidostaan. Lisätiedot www. vivia.fi Koukulla kipua pois Niskan, hartian seudun ja selän kivunpoistoon oli esillä lätkämailaa suurempi puinen kipukoukku. Koivuvanerista valmistetun painantalaitteen teho perustuu valmistajan mukaan lihasjännitysten laukeamiseen, verenkierron vilkastumiseen sekä kuona-aineiden poistoon. Muotoaan muuttava koukku soveltuu koko vartalon alueen käsittelyyn jalkapohjia myöten. Kuvassa kuvanveistäjä Paavo Leppänen opastaa laitteen käytössä. Lisätiedot ja käyttöopastusta 14

15 TEXT OCH BILDER HEIKKI PÄIVIKE, ÖVERSÄTTNING TILL SVENSKA INGER ÖSTERGÅRD) Hur mår vi på äldre dar livsstil och välbefinnande De Sjukas Väl rf, som är medlemsförening i Finlands Patientförbund, ordnade ett seminarium med drygt 100 deltagare den 7 februari på Folkhälsan i Helsingfors. Deltagarna var både yrkesmänniskor, men också ett stort antal med ämnet som hobby och andra intressenter. 1 Föreningens ordförande Runa Reimavuo (bild 1) öppnade seminariet och berättade om föreningens verksamhet, som i åratal har haft verksamhetens tyngdpunkt på rehabilitering av åldringar. Reimavuo konstaterade att samhället bör allt tydligare svara på äldrebefolkningens behov utgående från deras egna behov. Endast på detta sätt kan man garantera en trygg, trivsam och kvalitativt god ålderdom. Dagens föreläsare, områdets erfarna forskare och yrkesutövare, tog fram positiva faktorer och lösningar som hänför sig till åldringsvården. Således poängterades optimism och positivt tänkande under dagen. Doctor Regina Santamäki-Fischer (bild 2) från Umeå universitet och Högskolan på Åland, föredrog en undersökning som påbörjades år 2000, den sk Umeå 85+Studien, i vilken deltar ca 300 personer över 85 år. Santamäki-Fischer började med att konstatera, att målsättningen är att känna sig hel och att ha livsglädje ännu i hög ålder - Till innehållet i seminariet återkommer vi senare i Finlands Patienttidning 2/2008 i juni. Seminariets föreläsningar orsakade tidvis livliga diskussioner och därför blev ett lämpligt inslag de visor och sånger som trubadur, pensionerade läraren, Rune Holmström (bild 3) sjöng. Stämningarna hänförde sig till seminariets teman. 15

16 Suomen I samband med seminariet föredrog Doctagon-företaget sina tjänster för både äldre människor och barnfamiljer. Läkarna gör hembesök dagligen mellan kl 8 23 och servicen gör det möjligt att vid behov kunna nå läkaren dygnet runt. Doctagon-hemläkaren har med sig bl.a mediciner och tar vid behov laboratorieprov i samband med hembesöket. Patienten har möjlighet att fråga råd, om vård man fått på annat håll och således diskutera sina hälsofrågor i hemmiljön. På bild 4 bekantar sig Ruth Wickström med Doctagons tjänster, till vänster läkare och marknadschef Hannes Relander och försäljningschef Christoffer von Knorring. Tilläggsinformation: www. doctagon.fi. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI PÄIVIKE, KÄÄNNÖS RUOTSIKSI INGER ÖSTERGÅRD Vanhuuden päivät elämä ja hyvinvointi Suomen Potilasliiton jäsenjärjestö, De Sjukas Väl rf, järjesti Helsingissä Folkhälsanin suuressa luentosalissa 7.helmikuuta seminaarin, johon oli ilmoittautunut reilut 100 osanottajaa. Osanottajajoukossa oli myös ammattilaisia, joskin valtaosa oli harrastajia ja kiinnostuneita. Yhdistyksen puheenjohtaja, Runa Reimavuo (kuva 1), avasi seminaarin selostaen järjestön toimintaa, joka on jo vuosia korostanut vanhustenhuollossa kuntoutuksen merkitystä. Reimavuo totesi, että yhteiskunnan tulee entistä avoimemmin vastata vanhusväestön tarpeisiin sen omien tarpeiden pohjalta. Vain täten voidaan taata rauhallinen, viihtyisä ja laadukas vanhuus. Päivän muutkin alustajat, alan kokeneita tutkijoita ja toimijoita, käsittelivät vanhuuteen liittyviä tekijöitä myönteisiä ratkaisuja esitellen. Täten tilaisuudessa korostui kautta lin

17 4 jan optimismin ja positiivisen ajattelun tavoite. Tohtori Regina Santamäki-Fischer (kuva 2), Uumajan yliopisto ja Högskolan på Åland, esitteli vuonna 2000 aloitettua tutkimusta Umeå85+Studien, johon osallistuu noin 300 yli 85-vuotiasta ikäihmistä. Santamäki-Fischer aloitti toteamalla, että tavoitteena on tuntea itsensä ehjäksi ja elämänhaluiseksi vielä korkeassakin iässä. Seminaarin aiheisiin palataan tarkemmin Suomen Potilaslehdessä 2/2008 kesäkuussa. Seminaarin alustusten ja ajoittain hyvin vilkkaan keskustelun lomaan sopi erinomaisesti eläkkeellä olevan opettajan, trubaduuri Rune Holmströmin (kuva 3) esittämät laulelmat. Tunnelmatkin liittyivät seminaarin aiheisiin kuvaten elämän kirjoa. Seminaarin yhteydessä esiteltiin Doctagon-yrityksen palveluja yhtä hyvin ikäihmisille kuin lapsiperheille. Lääkärit tekevät kotikäyntejä joka päivä klo 8 23 ja palvelut mahdollistavat lääkärin tavoittamisen kellon ympäri. Doctagonin kotilääkäreillä on mukanaan mm. lääkkeitä ja he ottavat tarvittaessa käynnin yhteydessä laboratorionäytteitä. Potilas voi myös kysyä neuvoa muualla saamastaan hoidosta ja täten keskustella omassa kotiympäristössään terveydenhuoltonsa kysymyksistä. Kuvassa 4 Ruth Wickström tutustumassa Doctagonin palveluihin, vasemmalta lääkäri ja markkinointipäällikkö Hannes Relander sekä myyntipäällikkö Christoffer von Knorring. Lisäinformaatiota: 17

18 Suomen Ojanne pohtii Terveyden lähteillä ELÄMÄÄ sanotaan lahjaksi. Lahjan arvo riippuu kuitenkin siitä, missä sitä saa käyttää. Jos syntyy vaikkapa Suomeen, niin se on ihan kiva lahja, mutta jos syntyy sanokaamme Ugandaan taikka muualle Saharan eteläpuolelle, niin se on vähän sama kuin jos saisi viulun ilman jousta. Menee rämpyttämiseksi tai jopa uunin sytykkeiksi. Elämää on aina mukavampi elää, kun elämä on miellyttävää. Jos se tökkii, niin elämä muodostuu taakaksi. VOIDAAN kuitenkin ilolla todeta, että suurimmalle osalle ihmiskuntaa elämä on antanut runsain mitoin antejaan. Niinpä tänä päivänä maailmassa on enemmän ylipainoisia kuin aliravittuja. Näin ollen tilastollisen keskiarvon mukaan ihmiskunta voi sangen paksusti. Kun esimerkiksi tätä juttua kirjoittava mieshenkilö painaa 110 kiloa, niin keskiarvo 40:n kilon painoisen afrikkalaisen ikäiseni miehen kansa on ihannepaino: 75 kilogrammaa. Tätä pitää juhlistaa lautasellisella kermajäätelöä ja lakkahilloa! VAIKKA keskinmäärin ihmiskunnalla menee hyvin, niin täällä lännen ja pohjoisen pallonpuoliskon osissa terveys tuntuu aiheuttavan kovin paljon ylimääräistä huolta ja murhetta. Kolesteroliarvot kohoavat, nivelet naksuvat ja sydänlihakset ovat jostakin syystä kovilla. 18 Erikoisen uhkaavaksi asian tekee se, että monet näistä länsimaiseen elämäntapaan liittyvistä vaivoista saattavat olla kohtalokkaita. Olisikin erinomaisen suuri harmi mennä edes, kun elämä on muuten niin pulskaa ja miellyttävää. RAADOLLINEN tosiasia onkin se, että ihmistä harmittaa pois tuutiminen enemmän, jos elämässä on kaikki niin mukavaa. Tilanne on samanlainen kuin lapsena maalla lämpimänä kesäiltana, kun olisi vielä ollut niin kivaa telmiä ulkona leikkimässä, mutta äiti komentaa jo nukkumaan. Päivän leikkien lopettaminen tuntui niin perin vastentahtoiselta. Edes vähän aikaa, oli toistuva anomus, johon kello ei enää suostuttu. ONNEKSI yltäkylläisyyteen kuuluvat erilaiset terveyden lähteet ja poppakonstit. On kevyttuotteita, rasvaimua, rasvasieppareita, happivettä ja vaikkapa kunto-ohjelmia. Ellei muu auta, niin syödään lääkkeitä, joiden tulisi olla avuksi, jos sen lisäksi vielä muuttaa elintapojaan. Tämä jälkimmäinen juuri onkin terveyden hoidon heikoin lenkki. Kevyttuotteet eivät maistu samoilta kuin tavalliset sapuskat ja muiden poppakonstien lisäksi pitäisi syödä vähemmän ja liikkua enemmän. Voi tätä kurjuuden päivää! JOS on tottunut paistamaan munat voissa ja nauttimaan viljasikaa, jossa on sentti läskiä reunassa, niin ei hevillä herkuistaan luovu. Jos kotona vielä on mukava sohva ja autossakin riittävästi ajo-ominaisuuksia, niin kynnys elintapojen muutokselle saattaa olla ylivoimainen. Kuitenkin media syytää silmille ja korville jatkuvalla syötöllä terveyskasvatusta ja huonoa omaatuntoa. Lihavuuden tappavasta vaikutuksesta kuulee miltei kirkossakin. Ja ellei heti kuole, niin suuria vaivoja ja sairauksia on luvassa ylipainoisille. ALTA aikayksikön on luotu kelpo stressitila, jossa sydän ja verisuonisto joutuu tosissaan rääkkiin. Joka suupalalla ja jokaisella ajomatkalla aivot askaroivat siinä, olisiko asioiden oltava toisin, teenkö väärin ja seuraako tästä nyt jokin luomakunnan vääjäämätön rangaistus. Tavallinen elämä muuttuu kauhuleffojen tapaan pelon näyttämöksi. Itkusilmin laitamme voisilmän kaurapuuroon, huokaisten napostelemme ranskanleipää, jolla on kotimaista meetvurstia ja päälle siemaisemme raskain mielin kulutusmaitoa. Karjalanpaistin äärellä vallitsee apea synkkyys. LIIKENTEESSÄ paineet purkautuvat toisiin typeryksiin, jotka vain istuvat nojatulissaan autossa sen sijaan, että hölkyttelisivät cooperin testiä hikinauha vinossa silmillä ja urheilualushousut pa-

19 karavakoon hiertäväksi naruksi kiertyneenä. Olisi se niin paljon terveellisempää kuin tämä liikenteessä seisominen. Pian paha tuuli kohdistuu edessä matelevaan stressisäkkiin, joka vastaa aggressioon aggressiolla. Hiussuonet ratkeilevat. VAIKKA onnistuisimme siirtymään rasvattoman mauttomuuden olotilaan, niin seuraavaksi saamme lukea lehdistä, että lihaa syödään edelleen liikaa. Rasvan hylkääminenkään ei siis riitä? Vaikka saksalaiset ja jenkit ovat napostelleet jo 1960-luvulta asti nokkaa päälle parikymmentä lihakiloa enemmän kuin me, niin silti me olemme vaarassa tulla kipeiksi. Ja paha olo senkun kasvaa. Stressi on jo käsinkosketeltavaa. Pumppu alkaa oireilla ja mielenterveys on jo vitsi vain. TODELLISEN terveyden edestä kannattaa taistella. Niinpä ehdotan välttämään tarkasti kaikkia terveysoppaita, laihdutusneuvoja ja ravintovalistusta. On järkevää syödä ja juoda mistä tykkää, ellei siitä paha olo tule. Jos vaikkapa maidosta tulee ripuli ja laardista ähky, niin ei niitä sitten kannata uhalla suuhun pistää. Mutta jos maistuu, niin bon apetit. TOKI elämän saa tuntumaan loputtoman pitkältä, jos jokaista ruokapalaansa ryhtyy pohtimaan ja kaikkia tekemisiään analysoimaan terveysvalistuksen ohjeiden mukaan. Ja tämän kirjoitettuani nautin annoksen pekonia, munia, juustoleipää ja kannun maitoa päälle. Toki muistan, että jokainen ateria voi olla viimeiseni. Siksi niihin pitääkin aina panostaa. Suomen Suomen Potilaslehden vuosikerran hinta on kotimaahan postitettuna 16 euroa ja käsittää 4 numeroa. Liiton ja jäsenjärjestöjen jäsenille tulee jäsenmaksuun sisältyvänä jäsenetuna. Tilauksia välittävät liiton lisäksi mm. Akateeminen kirjakauppa, Suomalainen kirjakauppa ja Lehtimarket Oy. Yksi tilausjakso on vuosikerta tai lyhyempi tilaus. Tämä numero on viimeinen, joka lähetetään vuoden 2007 tilaajille. 19

20 Suomen Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistykset ja toimintaryhmät Aivolisäkepotilasyhdistys Sella ry Pj. Aarne Vesamäki APECED ry Pj. Arja Nurmela De Sjukas Väl rf Ordf. Runa Reimavuo Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki toimisto tukipuhelin Pj. Leo Eskola Exitus ry Pj. Jaakko Ojanne Helsingin Potilasyhdistys ry Pj. Heikki Päivike PL 271, Helsinki Immuunipuutospotilaiden yhdistys ry Pj. Anna Ristsatama Niittymaantie 84, Pyhältö Potilasyhdistys Trasek ry Pj. Antti Karanki, PL 202, Helsinki, puh Suomen Amyloidoosiyhdistys ry Pj. Raija Mattila Suomen Kilpirauhasliitto ry Vilhonkatu 4 B, Helsinki Pj. Paavo Koistinen fax Suomen Sähköyliherkät ry PL 1040, Järvenpää Pj. Erja Tamminen Liikenneonnettomuudessa loukkaantuneiden toimintaryhmä (Liionlou) Vetäjä Marja Lamberg pp.inet.fi Suomen Potilasliitto ry:n valiokunnat Johtoryhmä: Paavo Koistinen (puh.joht), Rauno Aaltonen, Kalevi Järvinen, Jaakko Ojanne, Inger Östergard Potilasasiainvaliokunta: Paavo Koistinen (puh.joht), Marja Lamberg, Heikki Päivike, Runa Reimavuo, Inka Svahn, Inger Östergård Viestintävaliokunta: Paavo Koistinen (puh.joht.), Jaakko Ojanne, Heikki Päivike 20

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Laatu- ja potilasturvallisuus suunnitelma Olli Väisänen, LT Ylilääkäri THL POTILASTURVALLISUUS Terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaation periaatteet

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja 27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena

Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena Koulutussuunnittelija, proviisori, jatko-opiskelija Carita Linden-Lahti Sosiaalifarmasian osasto, Farmasian tiedekunta Potilasturvallisuuden tutkimuksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 910/2012 vp Tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivän lääkehoito Eduskunnan puhemiehelle Psykostimulanttien käyttö tarkkaavaisuushäiriön hoidossa on viime vuosina yleistynyt. Esimerkiksi YK:n

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1193/2010 vp Reumahoidon alueellinen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Reumasairaala lakkautettiin viime keväänä. Reumasairaalaa ei katsottu tarpeelliseksi pelastaa, koska hyvää hoitoa

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 663/2009 vp Avustukset valtakunnallisille kulttuuritapahtumille Eduskunnan puhemiehelle Opetusministeriö myöntää vuosittain tukea kulttuuritapahtumille. Avustusten tarkoituksena on

Lisätiedot

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä 1 Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta Pietikäinen, E., Reiman, T., Macchi, L. & Oedewald, P. 26.1.2011 Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen

Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri 26.8.2015 Riitta Aejmelaeus 1 Stafford Hospital Herätti valvovien viranomaisten huomion lukuisten yksittäisten ja julkisten yhteydenottojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1059/2005 vp Raskaana olevien päihteidenkäyttäjien pakkohoito Eduskunnan puhemiehelle Suomi on saanut kyseenalaisen kunnian sijoittua maailman kymmenen kärkimaan joukkoon alkoholin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä TerveysInfo aivot Aivojumppa opas Aivojumppa on sarja helppoja ja miellyttäviä liikkeitä, jota oppimiskinesiologiassa käytetään kokonaisvaltaisen oppimisen tukena. Aivojumppaliikkeet helpottavat kaikenlaista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Muutostyön tekeminen kunnassa

Muutostyön tekeminen kunnassa Muutostyön tekeminen kunnassa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 26.-27.3.2014 / Hakusessa päivät, Rovaniemi Kainuun keittämisosio Kainuun maakunta ja kunnat

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt Tornionjoen vesiparlamentti 30.5.2007 - Kattilakoski Pekka Räinä Yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa Samarbete i vattenvårdsplaneringen!

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Osastotunti. Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski

Osastotunti. Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski Osastotunti Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski Projektityö Tarkistuslista suullisiin raportointitilanteisiin Oulaskankaan sairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolle Taskumallinen kaksipuolinen tarkistuskortti,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1024/2004 vp Omakotitalojen saaminen energiansäästöavustusten piiriin Eduskunnan puhemiehelle Hyväksytyn ilmastostrategian mukaan Suomi sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset?

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset? HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17..00 Sarja A A1. Määritä suorien ax + y ja x y 3 leikkauspiste. Millä vakion a arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden adaptiivinen johtaminen Teemu Reiman, Elina Pietikäinen ja Jouko Heikkilä

Potilasturvallisuuden adaptiivinen johtaminen Teemu Reiman, Elina Pietikäinen ja Jouko Heikkilä Potilasturvallisuuden adaptiivinen johtaminen 29.11.2012 Teemu Reiman, Elina Pietikäinen ja Jouko Heikkilä 2 Potilasturvallisuudessa on ongelmia Potilasturvallisuuden järjestelmällinen kehittäminen on

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Lisätiedot

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Aika Tid ti/tis 19.5.2015 klo/kl. 17.00 18.23 Paikka Plats Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Grankulla kyrka, Kavallvägen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla

Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla Arto Helovuo M.Sc. (Human Factors and Systems Safety) Lentokapteeni, Finnar Oyj Toimialajohtaja, Qreform Oy Joka kymmenes potilas Study

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Liitteen 3 lähteet: Kaivopuiston Ison Puistotien puukujanteen uusiminen. Peruskorjaussuunnitelma 2007. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2008 vp Tehostetun palveluasumisen kriteeristön laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Vuodesta 1995 lähtien palveluasumisen asiakasmäärä on kasvanut 63 prosenttia. Vuonna 1994 asukkailta

Lisätiedot

Hankkeen lähtökohtia ja teemoja

Hankkeen lähtökohtia ja teemoja Hankkeen lähtökohtia ja teemoja Minna Silvennoinen, projektityöntekijä, KeHO / INNOKE & simulaatiokouluttaja MinSim Oy minna.silvennoinen@jamk.fi KeHO Keski Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä Sosiaali

Lisätiedot