Maailman terveysjärjestön WHO:n asettama neuvosto,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maailman terveysjärjestön WHO:n asettama neuvosto,"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Taina A. Partanen, Pirkka Vikatmaa, Jyrki Vuola, Mauri Lepäntalo, Erkki Tukiainen Laskimon sisäisinä huumeina käytetyt tabletit aiheuttavat vakavia vaurioita Lähtökohdat Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää retrospektiivisesti suonen sisäisten huumeiden käyttäjien perifeerisiä kudosvaurioita liuotetun lääkeainemurskan käytön jälkeen. Menetelmät Vuosina Töölön ja Meilahden sairaaloissa hoidettiin 24 potilasta, jotka olivat injisoineet liuotettuja ja murskattuja lääketabletteja ja saaneet sen seurauksena sairaalahoitoa vaatineen infektion tai akuutin raajaiskemian. Potilaiden sairauskertomukset tarkastettiin ja kerätyt tiedot analysoitiin. Tulokset Potilaiden keski-ikä oli 26 vuotta (20 39 vuotta). Lääketablettimursketta injisoineiden potilaiden sairaalahoitoon johtaneita syitä olivat akuutti raajaiskemia (16) ja infektio (8). Valtimon sisäiset injektiot johtivat pahimmillaan moninaisiin raajojen tunto- ja toimintahäiriöihin ja eritasoisiin amputaatioihin. Yksi reisiamputaatio tehtiin osteomyeliitin takia. Yksikään potilaista ei saanut keuhkotai laskimoveritulppaa, vaikka antikoagulanttihoitoa ei jatkettu kotiutuksen jälkeen. Päätelmät Hoitoon hakeutumisen viive on pitkähkö. Erityisesti akuuttia raajaiskemiaa potevat huumeiden käyttäjät saattaisivat hyötyä kirurgisen hoidon aikaistamisesta. On epäselvää, kuinka kustannustehokasta hoito on ja mikä on hoitotapojen merkitys, kun analysoidaan nykyhoidon mukaista antikoagulanttien ja hermojuuripuudutuksen käyttöä kirjallisuudessa esitettyjen aineistojen valossa. Maailman terveysjärjestön WHO:n asettama neuvosto, International Narcotics Control Board (INCB), on ennustanut, että reseptillä saatavat lääkeaineet tulevat syrjäyttämään varsinaiset huumausaineet vuoteen 2010 mennessä (1). Reseptillä saatavat kipu- ja unilääkkeet sekä rauhoittavat lääkkeet ovat yleensä tablettimuotoisia ja suun kautta annosteltavia. Jos tavoitteena on lääkeaineen suurempi biologinen hyötyosuus, on se laskimoon pistettynä moninkertaisesti tehokkaampaa. Tämä on houkutellut varsinkin buprenorfiinin käyttäjiä murskaamaan tabletteja ja liuottamaan ne veteen ennen laskimoon pistämistä. Buprenorfiinin peroraalinen hyötyosuus on vain %, kun taas laskimoon injisoituna se on 100 % (2). Mikäli INCB:n ennuste toteutuu, tulevat huumausaineiden käyttäjien verenkierto- ja tulehdusongelmat lisääntymään lähitulevaisuudessa. Samaan viittaavat kliiniset kokemuksemme ainakin pääkaupunkiseudulta. Laskimon sisäisten huumeiden käyttäjillä on moninaisia kudosvaurioita: ihomanifestaatiot, pehmytkudosinfektiot, valtimoiden pseudoaneurysmat (valeaneurysma eli valtimopullistuma, jonka seinää ei verhoa valtimon endoteeli), infektoituneet syvät laskimotukokset ja kudosiskemia eri ilmenemismuodoissaan kuten ihonekroosi, lihasnekroosi ja hermovaurio (3,4). Normaalissa kliinisessä työssä esiintyy joskin harvoin tahattomia valtimon sisäisiä injektioita (5). Iatrogeeniset valtimon sisäiset barbituraatti- ja bentsodiatsepiini-injektiot ja infuusiot johtivat pysyviin kudosvaurioihin huolimatta siitä, että lääkkeet olivat liuoksina ja annosteltiin potilaaseen monitoroiduissa olosuhteissa (6). Tablettien kiinteät sidosaineet, kuten tärkkelys ja talkki, ovat haitallisia, sillä valtimon sisäisesti annosteltuna niiden on osoitettu hidastavan veren virtausta, minkä puolestaan on osoitettu johtavan valtimotukoksiin (7). 2131

2 Käytetyt lääkeaineet Murskatut lääkeaineet oli liuotettu kuumaan vesijohtovelääketiede Taulukko 1. Murskattu lääkeaine on usein kontaminoitunut, ja näin injektioliuokseen tulee tabletin täyteaineiden lisäksi mikrobeja, mikä tekee injektiosta iatrogeenista valtimon sisäistä injektiota vaarallisemman (8). Vaikka potilaat ovat nuoria eikä perussairauksia, kuten ateroskleroosia ja diabetesta, ole, on aiempi laskimon sisäinen huumausaineiden käyttö usein tukkeuttanut perifeeriset suonet ja laskimon sijaan käyttäjä osuukin valtimoon tai suonten ohitse pehmytkudokseen. Kollateraalien toimintakin voi olla heikkoa aiempien pistosten ja tulehdusten jälkeen. Huumeiden käyttäjien päihderiippuvuus, yhteistyökyvyttömyys ja heikko elämänhallinta luovat omat kehyksensä hoidon toteutettavuuteen. Huumeiden käyttäjien kirurgisista ongelmista ei ole tiettävästi kirjoitettu Suomessa tai kuvattu huumeongelmaista kirurgista potilasryhmää. Halusimme selvittää liuotettuja lääketabletteja käyttäneiden potilaiden hoitoa ja sen vaikuttavuutta sekä luoda katsauksen aiheesta julkaistuihin hoitomalleihin maailmalla. Aineisto ja menetelmät Tutkimusaineisto kerättiin sekä Töölön sairaalan plastiikkakirurgian klinikan että Meilahden sairaalan verisuoniklinikan hoitoilmoitusrekisteristä ICD-10-koodeilla X44 (lääkkeiden tai lääkkeenomaisten aineiden aiheuttama myrkytys tapaturma), T40.4 [huumeiden (opioidien) tai hallusinogeenien aiheuttamat myrkytykset], I74.2 (yläraajavaltimoiden Murskattujen tablettien vaikuttavat lääkeaineet ja injektiopaikat. Viidellä potilaalla oli kaksi erillisistä hoitoon johtanutta pistostapahtumaa (n = 24). Taulukko 2. Kuvantamistutkimukset ja kirurgiset toimenpiteet. Valtimo Laskimo Muu kudos Yhteensä n n n n Bentsodiatsepiinin johdannainen alpratsolaami 3 3 diatsepaami 2 2 midatsolaami tematsepaami Muut euforisoivat analgeetit dekstropropoksifeeni 1 1 buprenorfiini Yhteensä Injektiokohta VKT Kirurgiset toimenpiteet Doppler Angiografia E A F Revisio ja TCL/S n n n n n n Yläraaja (i.a.) käsi kyynärtaive Alaraaja (i.a.) Ekstratravasaalinen yläraaja 6 alaraaja VKT = verisuonikirurgiset tutkimukset, duplex = virtaus tutkimus, i.a. = intra-arterial, valtimon sisäinen; E = embolektomia, A = amputaatio, F = faskiotomia, TCL = transplantatio cutis libera, ihonsiirto; S = suturatio, suora sulku. veritulppa tai tukos), I74.3 (alaraajavaltimoiden veritulppa tai tukos), L02 (ihon paise, äkämä tai ajos) ajalta Näistä potilaista tutkimukseen valittiin ainoastaan ne, jotka olivat injisoineet tablettimurskaa suoneen tai ihonalaiskudokseen. Sairauskertomukset haettiin ja analysoitiin retrospektiivisesti. Demografinen ja sosiaalinen tausta selvitettiin. Hoitoon hakeutumisajankohta, suoritetut tutkimukset ja hoitotoimenpiteet selvitettiin. Tulokset Sosioekonominen tausta ja huumeiden käytön historia Miehiä tutkituista oli 79 % (19) ja naisia 21 % (5). Potilaiden keski-ikä oli 26 vuotta (20 39 vuotta). Yhtä potilasta lukuun ottamatta kaikki olivat pääkaupunkiseudulta. Syntyperäisiä suomalaisia oli 23, yksi oli muuttanut Venäjältä. Potilasasiakirjoista saatiin selvitettyä 18 potilaan ammatillinen tausta, joka vaihteli kesken jääneestä peruskoulusta ammattitutkintoon. Yhdellä tutkituista oli yliopisto-opintoja, mutta loppututkinto puuttui. Päihteiden käytön takia opinnot olivat jääneet kesken, ja työtehtävistä oli jouduttu luopumaan. Sairaalaan tulleista huumeiden käyttäjistä yksikään ei ollut aktiivisesti työelämässä mukana. Kaikilla potilailla oli anamneesissa vuosia jatkunut suonen sisäisten huumeiden käyttö. Miesten päihteiden käyttö oli alkanut vuoden iässä tupakalla ja alkoholilla; sittemmin mukaan oli tullut kannabiksen, amfetamiinin sekä hallusinogeenien [LSD (lyhenne saksankielisistä sanoista lyserg säure diethylamid eli lysergihappodietyyliamidi), ekstaasi] käyttö vuoden iässä. Heroiinin käyttö alkoi myöhemmin, vuotiaana, ja heroiinista siirtyminen omatoimiseen korvaushoitoon buprenorfiinilla johti usein muidenkin lääketablettien käyttöön murskeinjektiona. Naisten (n = 5) huumeiden käyttö näytti liittyvän muihin mielenterveysongelmiin, kuten syömishäiriöt, persoonallisuushäiriö ja skitsofrenia, ja se alkoi myöhemmin kuin miesten, noin 16 vuoden iässä. Yhden naispotilaan huumeiden käyttö alkoi viihdekäyttöön liittyen yli 20-vuotiaana. Myös miehillä esiintyi kaksoisdiagnooseja (päihderiippuvaisilla potilailla on usein samanaikaisesti psykiatrinen sairaus tai persoonallisuushäiriö), päihderiippuvuuden lisäksi masennusta, aktiivisuus- ja tarkkaavuushäiriötä (ADHD) ja epäsosiaalista persoonallisuutta. Vankilatuomion saaneita oli kahdeksan. Näyttöä murskattujen lääketablettien käytöstä itsemurhatarkoituksessa ei tullut esille. Somaattisesti potilaat olivat varsin terveitä. Yhdellä miehellä oli lääkitys sydämen vajaatoimintaan ja rytmihäiriötaipumukseen. Hepatiitti B viruksen (HBV) kantajia oli 88 % ja HCV-positiivisiksi osoittautui 33 % potilaista ja HIV:n kantajia löytyi yksi nainen. Huumeiden käytön seurauksena 24 % potilaista oli käynyt aiemmin sairaalassa tai terveyskeskuksessa pehmytkudostulehdusten takia. Hoitoon tullessa valvottua korvaushoitoa sai yhteensä 11 potilasta, 6 metadonia ja 5 buprenorfiinia. 2132

3 teen, ja vain yhden potilaan kohdalla mainittiin suodattimen käyttö ennen murskeliuoksen suoneen pistämistä. Pääosa potilaista (n = 19) oli pistänyt tablettimurskaa ei-dominanttiin yläraajaan. Viisi potilasta joutui sairaalahoitoon saman vammamekanismin takia keskimäärin vuoden ja 5 kuukauden kuluttua (vaihteluväli 1 kuukaudesta 3 vuoteen ja 2 kuukauteen) ensimmäisestä pistoksesta. Näistä 2 käytti samaa lääkeainetta ja pistopaikkaa, 2 eri lääkeainetta ja samaa paikkaa ja yksi samaa ainetta ja eri paikkaa. Injektion ja päivystykseen saapumisen välisen ajan erotus vaihteli 3 tunnista 10 päivään (keskiarvo 62 tuntia).yleisimmin käytetty lääkeaineryhmä oli bentsodiatsepiinin johdokset, joita oli käyttänyt 11 potilasta 24:stä (taulukko 1). Buprenorfiinia (Subutex, Temgesic) oli injisoinut 10 potilasta 24:stä joko pelkästään tai yhdistettynä johonkin muuhun rauhoittavaan lääkeaineeseen ja/tai huumausaineeseen. Valtimoon osuneita pistoksia oli 16, laskimoon 2 ja pehmytkudokseen 10. Hoitoon hakeutumisen reitit Joka viides potilas ohjautui hoitoon terveyskeskuksen kautta, yksi potilas tuli vankeinhoitolaitoksesta, yksi yksityissektorilta ja yksi huumevieroituspoliklinikalta, loput hakeutuivat suoraan erikoissairaanhoitoon. Infektio-oireisina sairaalaan tulleita hoidettiin ensi alkuun sisätautisina erysipelas-potilaina, mutta sisätautien päivystykseen oli lähetetty myös yksi raajaiskemiaa potenut potilas. Hoitoon hakeutuminen ja ohjaus oli hidasta ja mutkallista ja kesti tavallisesti yli 24 tuntia. Avohoidosta tai muusta ei-kirurgisesta lääkärin arviosta potilaat ohjautuivat erikoissairaanhoitoon, ja varsinaiset hoitotoimenpiteet alkoivat kolmannessa arviointipaikassa verisuoni- tai plastiikkakirurgin tutkimusten jälkeen. Murskattuja lääketabletteja injisoineiden potilaiden pääasiallisia sairaalahoitoon ajaneita syitä olivat akuutti raajaiskemia (16) ja pehmytkudoksen infektio (8). Usein iskeemistä tilannetta komplisoi infektio. Sepsiksen oireet, kuten korkea kuume ja yleistilan lasku, olivat lopulta johtaneet sairaalaan hakeutumiseen 7 potilaan kohdalla. Kudosvaurioiden hoito kirurgisella osastolla Potilaita hoidettiin keskimäärin 14 vuorokautta vuodeosastolla (vaihteluväli 0 51 vrk) ja heille tehtiin 0 6 kirurgista toimenpidettä (ka 2) (taulukko 2). Ensimmäisen vaiheen leikkaushoito käsitti paiseiden avauksen ja aitiopaineoireyhtymää (compartment syndrome) epäiltäessä myös raajojen lihaskalvojen avauksen (faskiotomian) ja nekroottisen kudoksen puhdistusleikkauksen. Embolektomiayrityksiä oli kolme, ja niitä edelsi angiografialla tai ultraäänellä varmennettu virtauseste. Embolektomioista huolimatta jouduttiin distaalisiin raaja-amputaatioihin, ja seurauksena oli käden (3) toiminnan ja voiman heikkoutta, jäykkyyttä (1) sekä sormenpäiden tuntohäiriöitä. Reisivaltimoonsa alpratsolaamia ruiskuttanut mies sai nekroosin säären etumaiseen lihasaitioon ja pohjehermon pareesin (kuvat 1A ja B). Murskatut lääkeaineinjektiot johtivat distaalisiin, phalanx-tasoisiin sormi- (5) ja varvas- (1) amputaatioihin sekä kyynärnivel- (1) ja -varsitasoisiin (1) amputaatioihin (kuvat 2A ja B). Yksi alaraaja amputoitiin reidestä syvän luutulehduksen takia. Tavallisimpia moniresistenttejä bakteerikantoja ei esiintynyt. Veriviljelyissä kasvoi yhdellä potilaalla Streptococcus Constellatus ja toisella Bacillus. Yleisimmät haavoista kasvaneet bakteerit oli Staphylococcus Epidermidis ja Streptococcus Pyogenes, jotka niin ikään olivat varsin herkkiä tutkituille antibiooteille. Kaikki raajaiskemiapotilaat saivat joko daltepariinia ( KY) tai enoksapariinia (20 60 mg) kaksi ker- Kuva 1. A. Oikea alaraaja reisivaltimoon osuneen alpratsolaamitablettimursketta sisältäneen injektion jälkeen. B. Sama alaraaja noin vuosi myöhemmin. A. B. Kuva 2. A. Vasemman ranteen tematsepaami-injektion jäljiltä sormien kärkien demarkoituminen kesken. Käteen on tehty faskiotomiat. Huomaa ihon värikuviot. Myöhemmin jouduttiin amputoimaan I sormesta kärkijäsen ja III-V sormista tehtiin PIP-nivel tason amputaatiot. B. Oikean kyynärtaipeen buprenorfiini-injektio johti lopulta kyynärniveltasoiseen amputaatioon. Kuvassa tilanne välivaiheen revisioleikkauksen jälkeen. A. B. 2133

4 Kuva 3. Buprenorfiini-injektio 4 vrk aiemmin oikeaan reiteen tarkoituksena laskimon sisäinen injektio. A. Turvotus, kuumotus ja punoitus. B. Streptococcus pyogenes (A) eristettiin haavasta saadusta bakteeriviljelystä. C. Revision jälkeinen haavapohja, lihasfaskia on poistettu infektion takia. A. B. C. taa päivässä antikoagulanttina. Viisi potilasta sai daltepariinin lisäksi asetyylisalisyylihappoa. Prostasykliini-infuusio (iloprosti) annettiin neljälle raajaiskemiapotilaalle, jotka olivat tulleet sairaalaan 24 tunnin kuluessa lääkeainepistoksesta. Kolme potilasta näistä selviytyi lähes oireettomiksi, mutta reisivaltimoonsa midatsolaamia pistänyt mies menetti säären etumaisen aition lihakset ja varpaat. Laskimotukoksia ei tullut esille seurannan aikana eikä sellaisia oireita, jotka olisivat johtaneet jatkotutkimuksiin kuten spiraalitietokonetomografia tai alaraajan laskimoiden uä-tutkimus. Hermonpunospuudutus aloitettiin kymmenelle potilaalle ensimmäisen kirurgisen toimenpiteen yhteydessä. Puuduteaineena käytettiin robivakaiinia ja pleksussalpauskivun lievitystä jatkettiin 0 12 vuorokautta toimenpiteen jälkeen. Yksikään potilaista ei menehtynyt sairaalahoidon aikana. Noin kolmannes potilaista jätti tulematta jälkikontrolliin kirurgille, haavahoitajalle tai fysioterapeutille. Maksusitoumukset alaraaja- ja käsivarsiproteesia varten eivät tavoittaneet tarvitsijaa toisinaan väärien osoitetietojen takia, ja kotisairaanhoitokin meni väärään paikkaan väärien osoitetietojen takia. Pohdinta Liuotettua lääketablettimurskaa käyttävien potilaiden lukumäärä on kasvanut, ja tämä kehityssuunta on havaittavissa myös kirurgista hoitoa saaneilla potilailla (9). Useat potilaamme olivat saaneet reseptinsä virallisen järjestelmän kautta Ranskasta, Virosta ja muista Baltian maista. Verrokkiryhmää ei ollut saatavissa, sillä tutkimusjakson aikana vain yksi vastaava tila hoidettiin potilaalla, joka oli käyttänyt lainsäädännöllisesti huumeeksi luokiteltavaa ainetta (amfetamiini). Huumeiden käyttäjät eivät hakeudu välittömästi hoitoon pistoksen jälkeisen kivun tai epämukavuuden vuoksi, vaan he lääkitsevät kipua omin neuvoin (10). Tämä viive estää kliinisten interventioiden maksimoinnin. Omilla potilaillamme viive oli jopa yli 2,5 vrk, ja oireina esiintyi tuolloin sietämätöntä kipua, raajojen toiminnan alenemista ja turvotusta. Aitiopaineoireyhtymä oli jo kehittynyt pitkälle, mikä näkyi lukuisina faskiotomioina. Niiden potilaiden kohdalla, joilla päädyttiin embolektomiayrityksiin, ajallinen viive oli lyhyempi, mutta siltikään amputaatioilta ei vältytty. Tyypillinen angiografinen löydös oli varsin distaalinen valtimotukos, joka ei ollut kirurgisesti tai suonensisäisesti korjattavissa. Iatrogeenisistä valtimoon osuneista lääkeaineinjektioista on tehty kattava yhteenveto, johon on koottu muun muassa eri lääkeaineiden aiheuttamat tyypilliset kudosvauriot (3). Patofysiologisista tapahtumista, jotka lääkeinjektio aiheuttaa, on esitetty pääosin eläinkokeisiin perustuvia teorioita. Suonitukoksen on arveltu johtuvan noradrenaliini-välitteisestä vasokonstriktiosta, rasvaliukoisuudesta, endoteelin tulehduksesta, injisoidun aineen kiteisyydestä, suorasta solutoksisuudesta, laskimokonstriktiosta ja/tai korkeasta osmolaliteetista. Tapausselostuksia yhdestä tai kahdesta potilaasta on lukuisia, mutta prospektiivisissa tutkimuksissa yksikään hoito ei ole osoittautunut toista paremmaksi. Suurin osa julkaisuista suosittaa laskimon sisäisen hepariinin käyttöä trombin kasvun estämiseksi ja kollateraalien säästämiseksi (11). Hepariinia tulisi jatkaa, kunnes raajassa ei ole turvotusta ja kipua sekä ihon väri on palautunut, mikä tarkoittaa 5 10 päivää valtimoon osuneen injektion jälkeen. Erityisesti sympaattisen blokadin ja hepariinin yhdistelmän on kuvattu johtaneen hyviin tuloksiin yläraajaiskemiassa (11). Aineistomme potilaat eivät saaneet fraktioimatonta hepariinia, vaan heille annettiin joko daltepariinia tai enoksapariinia sairaalahoidon ajan. On esitetty näkemyksiä, joiden 2134

5 Tästä asiasta tiedettiin h Huumeiden käyttäjien lääketablettimurskan injisoinnista aiheutuneita vaikeita ja pitkähoitoisia haavoja/kudospuutoksia on ollut plastiikkakirurgian osastolla useita. h Kielen alle annosteltavaksi tarkoitettu buprenorfiinitabletin väärinkäyttö on lisääntynyt Suomessa. Se on opiaattiriippuvaiselle heroiinin ja morfiinin veroinen päihde. Reseptilääkkeenä sitä on helposti saatavissa mm. Virossa, Latviassa ja Ranskassa sekä katukaupasta. Tämä tutkimus opetti h Lääketablettimursketta injisoineiden potilaiden lukumäärä lisääntyi ajanjaksona h Tämä vammamekanismi täytyy tuntea, jotta ajallista viivettä ja kudostuhoa saadaan minimoitua. h Injektiokohdat kannattaa kuvata herkästi. Paineenalaiset kalvot on vapautettava ja märkäkertymät avattava. Huumeseula on tutkittava päivystyksenä ja aloitettava tarvittaessa korvaushoito somaattisen hoidon sujumiseksi. h Potilaat, joilla on raajaiskemian oireita, on ohjattava verisuonikirurgiseen yksikköön. Siellä on valmiudet angiografiaan ja tarvittaessa päivystysembolektomiaan. mukaan antikoagulaatiota olisi syytä jatkaa 3 kuukautta (6). Mukana olleilla potilailla ei käytetty oraalista antikoagulaatiota varfariinilla pienimolekylaarisen hepariinin jatkohoitona. Valtimon sisäisistä vasodilataattoreista tai prostasykliiniinfuusiosta on vain vähän käytännön näyttöä, ja valtimon sisäisen injektion aiheuttaman vasospasmin ajatellaan olevan ohimenevä (12). Prostasykliinianalogista, iloprostista on kuitenkin saatu rohkaisevia tuloksia pienissä sarjoissa ja näin myös tutkimuksemme yläraajaiskemiapotilailla (11). Trombangitis obliterans -taudin aiheuttaman distaalisen iskemian hoidossa iloprosti-infuusiosta on tieteellistä näyttöä 133 potilaan kaksoissokkotutkimuksessa (13). Liuotushoitoa ei potilaillemme aloitettu, sillä fibrinolyyttisen hoidon tehosta ei lääkemurskaa valtimoonsa injisoiden potilaiden osalta ole tieteellistä näyttöä. Potilaiden haavoissa kasvoi matalan virulenssin omaavia ihon ja suun limakalvon mikrobeja, mikä sopii hyvin potilaiden nuoreen ikään ja puuttuviin perussairauksiin (8). Osin näistä syistä vakavat, syvät infektiot saattavat maskeerautua. Kliinisten tulehdusoireiden pysyessä subakuuttina on syytä tutkia paikalliset fokukset herkästi joko ultraäänellä tai magneettikuvauksella. Ajoissa suoritettu kirurginen tulehduspesäkkeen saneeraus lyhentää laajakirjoisen antibioottihoidon kestoa ja vähentää sairastuvuutta. Potilaiden antamat esitiedot eivät välttämättä ole luotettavia. Huumeseula on hyvä tehdä päivystyksenä ja valvotusti. Vaikka se ei löydä esimerkiksi buprenorfiinia, LSD:tä tai muita hallusinogeeneja, se antaa suuntaa niin sanottujen sekakäyttäjän löytämiseksi. Potilaan tullessa sairaalaan on kirurgisen hoidon lisäksi tehtävä suunnitelma opiaattien korvaushoidon toteuttamisesta. Viime kädessä lääkehoidon toteutuksesta vastaa somaattisen alan lääkäri, joka huolehtii myös lääkityksen purkamisesta ennen kotiutusta tai jatkohoitoon siirtymistä (sosiaali- ja terveysministeriön asetus 289/2002). Kivun hoidon merkitys on tärkeää ja monella tavalla haastavaa, sillä potilaiden kivun aistiminen on poikkeavaa. Kliinisen kokemuksen perusteella sympaattisen johtopuudutuksen on todettu lievittävän kipua, ylläpitävän perfuusiota ja lievittävän vasospamia (14). Kivun hoito tulisi toteuttaa yhteistyössä anestesiologin ja huumevieroitusyksikön kanssa. Lääkemursketta injisoinneilla potilailla on usein syviä ja/tai laaja-alaisia infektioita ja abskesseja, jotka vaativat puhdistusleikkauksen leikkaussaliolosuhteissa. Kun suonensisäisten huumeiden käyttäjä tulee vastaanotolle raajaiskemiaa potien, on arvioitava anamneesin ja oireiden perusteella, onko kyseessä akuutti vai krooninen iskemia (kuvio 1). Hoidossa tulee ottaa huomioon aina oireiden, kuten kivun, helpottaminen, valtimospasmin laukaiseminen, raajan ääreisosien verenkierron ylläpito tai palauttaminen, veri- Kuvio 1. Tahattoman valtimon sisäisen lääkeinjektion oirespektri ajallisesti. Akuutti Krooninen Injektio 30 min 2 h 24 tunnin sisällä tunnissa 48 tunnin sisällä 1 viikon sisällä vrk:n sisällä Injektiokipu Punoitus Puutuneisuus Heikkous Kynnen alainen kalpeus Vähentynyt kapillaaritäyttö Iholle marmorimainen kuvio Krampit Flebiitti Halvaukset Motoriikan heikentyminen Lihasten turpoaminen Sormien/varpaiden turpoaminen Iskeemiset kontraktuurat Käden toiminnalliset puutteet Aitiopaineoireyhtymä Pysyvät kontraktuurat Rabdomyolyysin kliiniset merkit ja laboratoriokokeet Nekroosi Gangreena Autoamputaatio 2135

6 suonivauriosta ja/tai iskemiasta aiheutuneiden kliinisten tilanteiden ja/tai kudosvaurioiden hoito (ödeema, aitiopaineoireyhtymä, infektio, nekroosi ja gangreena) ja kuntoutus. Akuutti raajaiskemiapotilas tulee lähettää viipymättä verisuonikirurgiseen yksikköön. Kirjallisuutta 1 Kuehn BM. Prescription drug abuse rises globally. JAMA 2007;297: Kintz P. A new series of 13 buprenorphine-related deaths. Clin Biochem 2002;35: Sen S, Chini EN, Brown MJ. Complications after unintentional intra-arterial injection of drugs: risks, outcomes, and management strategies. Mayo Clin Proc 2005;80: Del Giudice P, Vandenbos F, Boissy C, Cua E, Marion B, Bernard E ym. Cutaneous complications of direct intra-arterial injections in drug addicts. Acta Derm Venereol 2005;85: Ghouri AF, Mading W, Prabaker K. Accidental intraarterial drug injections via intravascular catheters placed on the dorsum of the hand. Anesth Analg 2002;95: Coughlin PA, Mavor AI. Arterial consequences of recreational drug use. Eur J Vasc Endovasc Surg 2006;32: Wright CB, Lamoy RE, Hobson RW 2nd. Hemodynamic effects of intra-arterial injection of drugs of abuse. Surgery 1976;79: Jensenius M, Heger B, Dalgard O, Stiris M, Ringertz SH. Serious bacterial and fungal infections in intravenous drug addicts. Tidsskr Nor Laegeforen 1999;119: Alho H, Sinclair D, Vuori E, Holopainen A. Abuse liability of buprenorphine-naloxone tablets in untreated IV drug users. Drug Alcohol Depend 2007;88: Lepäntalo M, Vuorisalo S, Lassila R. Unexpected causes of acute lower limb ischemia. Kirjassa: Brandiereau A, Jacobs M, toim. Kirjassa: Unexpected challenges in vascular surgery. Malden: Blackwell 2005: Yegane RA, Salehi NA, Ghaseminegad A, Bahrami F, Bashashati M, Ahmadi M ym. Surgical approach to vascular complications of intravenous drug abuse. Eur J Vasc Endovasc Surg 2006;32: Crawford CR, Terranova WA. The role of intraarterial vasodilators in the treatment of inadvertent intraarterial injection injuries. Ann Plast Surg 1990;25: Fiessinger JN, Schafer M. Trial of iloprost versus aspirin treatment for critical limb ischaemia of thromboangiitis obliterans. The TAO Study. Lancet 1990;335: Ebert FW. Axillary plexus catheter block in accidental intra-arterial levomethadone HCl injection in an HIV-positive, hepatitis B and C active drug dependent patient. Handchir Mikrochir Plast Chir 2000;32: Taina A. Partanen LT, erikoislääkäri HYKS, Töölön sairaala Pirkka Vikatmaa LL, erikoislääkäri HYKS, Meilahden sairaala Jyrki Vuola dosentti, erikoislääkäri HYKS, Töölön sairaala Mauri Lepäntalo professori, ylilääkäri HYKS, Meilahden sairaala Erkki Tukiainen professori, ylilääkäri HYKS, Töölön sairaala English summary Vascular and infectious problems from intravenous autoinjection of crushed tablets in the Helsinki region Background The International Narcotics Control Board (INCB) has predicted that prescription drugs will replace illicit drugs by If the estimated trend is maintained, both vascular and infectious problems due to intravenous use of crushed tablets will increase in the future. Administration of prescription drugs is usually oral, but when higher bioavailability is sought, abusers may crush or pulverize the tablets and dissolve them in water. Drug abuse may result in a wide spectrum of vascular complications, for example: cutaneous manifestations, pseudoaneurysms, infected deep vein thrombosis and tissue ischaemia. Methods Twenty-four patients were treated by vascular or plastic surgeons at Helsinki University Hospital during following the injection of crushed tablets. Their medical records were collected and analyzed. The types of crushed drugs, the route and timing of administration were examined. Medical interventions, examinations and surgical procedures were recorded. Results The main types of manifestations were acute limb ischaemia (16) and infection (8), in some cases leading to distal and proximal amputations. All the patients had a previous history of intravenous drug abuse and lived in the Helsinki region. Males were affected more frequently with a ratio of 4:1. The ages ranged between 20 and 39 years (mean 26 years). The incidence of hepatitis B virus (HBV) infection was 88%. Buprenorphine was the most commonly used drug in 10 of the 25 patients and benzodiazepine derivatives were also used by 11 of the 25 patients. Conclusions The number of these patients has increased recently. When suspected, imaging may be helpful in diagnosis. Prompt drainage of any abscess is essential and fasciotomy is usually required. However, there is no consensus about the best medical therapy. Taina A. Partanen M.D., Ph.D. Töölö Hospital, Helsinki University Hospital, Department of Plastic Surgery Pirkka Vikatmaa, Jyrki Vuola, Mauri Lepäntalo, Erkki Tukiainen 2136

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Alipaineimuhoidon käyttö laajoissa pehmytkudosvammoissa ja avomurtumissa monivammapotilailla

Alipaineimuhoidon käyttö laajoissa pehmytkudosvammoissa ja avomurtumissa monivammapotilailla Alipaineimuhoidon käyttö laajoissa pehmytkudosvammoissa ja avomurtumissa monivammapotilailla Töölön sairaala, plastiikkakirurgian klinikka Lea Pulliainen, LL, plastiikkakirurgi Erkki Tukiainen, professori,

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Lasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET. Vaasa opisto 21.2.2008 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Lasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET. Vaasa opisto 21.2.2008 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Lasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET Vaasa opisto 21.2.2008 Päihteet ja päihderiippuvuus Tavallisimmat syyt hoitoon hakeutumiselle päivystyksenomaisesti: yliannos vieroitusoireet

Lisätiedot

Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa

Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa J-P. Visapää, LL Kymenlaakson A-klinikkatoimi Helsingin Diakonissalaitos, Huumepäivystysosasto Taustaa Suurin osa suomalaisista

Lisätiedot

MILLI 2006 Ruiskuhuumeiden käyttäjät terveysneuvontapisteessä. Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen

MILLI 2006 Ruiskuhuumeiden käyttäjät terveysneuvontapisteessä. Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen MILLI 6 Ruiskuhuumeiden käyttäjät terveysneuvontapisteessä Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen Tutkimuksen toteutus Sosiodemografiset tiedot Päihteiden käytön aloittaminen Aineiden

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Huumausainepolitiikan ajankohtaista 2009 Martta Forsell Huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän sihteeri 28.10.2009 Martta Forsell 1 Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Opiaattiantagonistit eli reseptorinsalpaajat. Opiaattiagonistit eli reseptorinaktivoijat

Opiaattiantagonistit eli reseptorinsalpaajat. Opiaattiagonistit eli reseptorinaktivoijat Buprenorfiiniopas Unikko Unikon siemenkotia raaputtamalla niissä oleva raaka oopiumi tulee kodan pintaan, josta se voidaan kerätä talteen. Raaka oopiumi sisältää monia luonnollisia lääke/huumausaineita.

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia

Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia Terveysneuvontapäivät Hämeenlinna 3.10.2014 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö 01/14/2009 Esityksen

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

Mitä uutta Addiktiopoliklinikalla? Sairaanhoitaja Marja Laihinen, Tyks Addiktiopoliklinikka

Mitä uutta Addiktiopoliklinikalla? Sairaanhoitaja Marja Laihinen, Tyks Addiktiopoliklinikka Mitä uutta Addiktiopoliklinikalla? Sairaanhoitaja Marja Laihinen, Tyks Addiktiopoliklinikka Addiktiopoliklinikka Rakennus 11 B siipi, 1.krs Addiktiopoliklinikan henkilökunta 2 erikoislääkäriä 4 ja ½ sairaanhoitajaa

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos

Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos NIELUTULEHDUS Kurkkukipu ja kuume Nielurisojen peitteet ja

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai

Lisätiedot

Opiaattikorvaushoito

Opiaattikorvaushoito Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia

Lisätiedot

Yhteenvetoa suomalaisista korvaushoidon seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksista. YTT Jani Selin, THL jani.selin@thl.fi

Yhteenvetoa suomalaisista korvaushoidon seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksista. YTT Jani Selin, THL jani.selin@thl.fi Yhteenvetoa suomalaisista korvaushoidon seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksista YTT Jani Selin, THL jani.selin@thl.fi Esityksen kulku Minkälaisia tutkimuksia Suomessa on tehty? Minkälaisia ovat korvaushoitopotilaat?

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Lääkkeiden väärinkäyttö ja lääkkeellistyminen yhteiskuntatieteellinen näkökulma

Lääkkeiden väärinkäyttö ja lääkkeellistyminen yhteiskuntatieteellinen näkökulma Lääkkeiden väärinkäyttö ja lääkkeellistyminen yhteiskuntatieteellinen näkökulma Riikka Perälä, tutkijatohtori, HY, sosiaalitieteiden laitos Alkoholi- ja huumetutkijain seminaari 6.3.2013 Tieteiden talo

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia AJANKOHTAISISTA HUUMAUSAINEISTA

Kysymyksiä ja vastauksia AJANKOHTAISISTA HUUMAUSAINEISTA Kysymyksiä ja vastauksia AJANKOHTAISISTA HUUMAUSAINEISTA 2014 MUUNTOHUUMEET Mitä ovat muuntohuumeet? Muuntohuumeet ovat useimmiten tunnetuista huumausaineista muunneltuja aineita, joita käytetään päihtymistarkoituksessa.

Lisätiedot

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,

Lisätiedot

Diabeettisen jalan kirurginen hoito www.emedicproject.eu

Diabeettisen jalan kirurginen hoito www.emedicproject.eu 26.9.2012 Tarja Niemi, plastiikkakirurgi TYKS Diabeettisen jalan kirurginen hoito www.emedicproject.eu Sidonnaisuudet Plastiikkakirurgian erikoislääkäri VSSHP Krooninen haava -hoitoreitin pj VSSHP Esityksen

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumapotilaan kivunhoidon haasteet - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumatologian vos TD4/TB4 N. 90% potilaista tulee päivystyspotilaina, ympäri vuorokauden Tapaturmapotilaat

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen 27.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 STM:n selvitys 30.11.2011 Valmistelu syksyllä 2011: STM, THL,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA HUUMEET EUROOPASSA FAKTATIETOA JA LUKUJA EMCDDA:n Vuosiraportti 2006 Euroopan huumeongelmasta sekä Tilastotiedote 2006 (2006 Statistical bulletin) Ei julkaistavaksi ennen: klo 11.00 CET 23.11.2006 Nämä

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Tuloksia 100 marginaalissa elävän helsinkiläisen huumeiden käyttäjän haastatteluista

Tuloksia 100 marginaalissa elävän helsinkiläisen huumeiden käyttäjän haastatteluista Stadin nistit Tuloksia 100 marginaalissa elävän helsinkiläisen huumeiden käyttäjän haastatteluista * Lähde: Tuukka Tammi, Tuuli Pitkänen & Jussi Perälä (2011): Stadin nistit huonoosaisten helsinkiläisten

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi?

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Sisällysluettelo s. 3 Mikä on nivelpsoriaasi? s. 3 Mitkä ovat nivelpsoriaasin oireet? s. 4 Mitä oireita minun pitäisi tarkkailla? s. 5

Lisätiedot

Alipaineimuhoito diabeettisen jalkahaavan hoidossa. sairaala, plastiikkakirurgian klinikka

Alipaineimuhoito diabeettisen jalkahaavan hoidossa. sairaala, plastiikkakirurgian klinikka Alipaineimuhoito diabeettisen jalkahaavan hoidossa Vesa Juutilainen, HYKS Töölön sairaala, plastiikkakirurgian klinikka Endopäivät 2008 Terminologiaa V.A.C., Vacuum Assisted Closure NPWT, Negative Pressure

Lisätiedot

Kuolevan lapsen kivunhoito

Kuolevan lapsen kivunhoito Kuolevan lapsen kivunhoito Jukka Pouttu Lasten ja nuorten sairaala HUS SULAT 28.01.2016 Lisää aiheesta: DUODECIM: Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito -suositus Julkaistu: 28.11.2012 Kuolevan lapsen

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

OPIOIDILÖYDÖKSET PALJASTAVAT LÄÄKKEIDEN VÄÄRINKÄYTÖN

OPIOIDILÖYDÖKSET PALJASTAVAT LÄÄKKEIDEN VÄÄRINKÄYTÖN OPIOIDILÖYDÖKSET PALJASTAVAT LÄÄKKEIDEN VÄÄRINKÄYTÖN Erkki Vuori, professori 01.10.2009 Lääketieteellinen tiedekunta OIKEUSLÄÄKETIETEELLISEN KUOLEMAN- SYYNSELVITYKSEN KATTAVUUS v 2006 Ikäryhmä Kuolleet

Lisätiedot

Timo Kaakinen LT, anest el OYS 4.10.2013 SASH-päivät Oulu

Timo Kaakinen LT, anest el OYS 4.10.2013 SASH-päivät Oulu Timo Kaakinen LT, anest el OYS 4.10.2013 SASH-päivät Oulu ACS Voi ilmaantua missä tahansa suljetussa kehon tilassa Ortopediassa ja käsikirurgiassa yleisimmät sijainnit ovat: Sääri Reisi Kyynärvarsi Mannion

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

IV-kanyylien käsittely

IV-kanyylien käsittely IV-kanyylien käsittely Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 26.10.2015 Hygieniahoitaja Tuula Keränen infektioiden torjuntayksikkö, OYS Puh 0405094097 Sisältö

Lisätiedot

Valvottu hoito. Th. Hanna Aaltonen TYKS, Keuhkosairauksien pkl 120

Valvottu hoito. Th. Hanna Aaltonen TYKS, Keuhkosairauksien pkl 120 Valvottu hoito Th. Hanna Aaltonen TYKS, Keuhkosairauksien pkl 120 Valvottu hoito (DOT) Directly Observed Treatment = tehtävään koulutettu henkilö jakaa lääkkeet ja seuraa, että potilas nielee jokaisen

Lisätiedot

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Pori 18.5.2015 Alli Puirava, Lääkehuollon lehtori www.proedu.fi Iäkkäillä paljon lääkkeitä ja suuret vaihtelut Vain n. 1% 75-vuotta täyttäneistä ei käytä mitään lääkettä

Lisätiedot

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia Seinäjoki 12.11.2012 Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Hyksin operatiivinen tulosyksikkö

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

Gammahydroksibutyraatti- ja opioidiyliannostusten sairaalan ulkopuolinen ensihoito Helsingissä

Gammahydroksibutyraatti- ja opioidiyliannostusten sairaalan ulkopuolinen ensihoito Helsingissä Gammahydroksibutyraatti- ja opioidiyliannostusten sairaalan ulkopuolinen ensihoito Helsingissä Päihdelääketieteen yhdistyksen koulutuspäivät 1.11.2012 James Boyd HYKS Ensihoito, Helsinki HYKS Sisätaudit,

Lisätiedot

Diabeetikon jalkahaava. Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS 10.3.2016

Diabeetikon jalkahaava. Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS 10.3.2016 Diabeetikon jalkahaava Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS 10.3.2016 diabetes on vakava pienten suonten tauti FAKTOJA Diabeteksen Käypä hoito suositus 15-25%:lle diabetikoista jossain elämänvaiheessa

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden

Lisätiedot

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima

Lisätiedot

Klippel-Trenaunay-oireyhtymä (KTO)

Klippel-Trenaunay-oireyhtymä (KTO) Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsauksiksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota. Klippel-Trenaunay-oireyhtymä (KTO)

Lisätiedot

Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14

Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14 Sisällys Esipuhe 3 Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14 Lääke, APTEEKKI JA LÄÄKETIETO 16 2.1 Lääke ja

Lisätiedot

LIITE EMEAN ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET

LIITE EMEAN ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET LIITE EMEAN ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET 1 EMEA:N ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET RESCUPASEN TIETEELLISEN ARVIOINNIN YLEINEN TIIVISTELMÄ - Laatuun liittyvät kysymykset Tuotteen laatu katsotaan

Lisätiedot

Kriittisellä alaraajaiskemialla

Kriittisellä alaraajaiskemialla S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 15 16/24 VSK 59 1633 Alkuperäistutkimus Alaraaja-amputaatiot Hus-piirissä tukkeavan valtimotaudin merkitys korostumassa ELINA ESKELINEN EEVA-MAIJA HIETALA HENRIK SELL LEENA KAUPPILA

Lisätiedot

Rasitusvamma Motocrossissa: Motocross-ajajan Kyynärvarsi

Rasitusvamma Motocrossissa: Motocross-ajajan Kyynärvarsi Rasitusvamma Motocrossissa: Motocross-ajajan Kyynärvarsi Alkuperäinen raportti: Patricia Diotto-Gerrard, David Gerrard. 1999. Overuse Injury in Motocross: Motocross riders forearm Suomentanut Tomi Konttinen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

BUPRENORFIINI VAI METADONI? Outi Kuikanmäki Päihdelääketieteen päivät 2014

BUPRENORFIINI VAI METADONI? Outi Kuikanmäki Päihdelääketieteen päivät 2014 BUPRENORFIINI VAI METADONI? Outi Kuikanmäki Päihdelääketieteen päivät 2014 Outi Kuikanmäki 7.3.2014 2 Sidonnaisuudet LL, päihdelääketieteen erityispätevyys Päätoimi Erityisasiantuntija, Helsingin Diakonissalaitos

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Lääketieteellinen vs. sosiaalinen näkökulma päihdetyössä

Lääketieteellinen vs. sosiaalinen näkökulma päihdetyössä Lääketieteellinen vs. sosiaalinen näkökulma päihdetyössä Päihdetiedotusseminaari Lääkkeet huumeina ja hoitokeinoina Berliini 4.-7.9.2008 Mikko Salaspuro Professori (emeritus) Helsingin yliopisto EI OLE

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka M.D.Sullivan and J.C.Ballantyne, Arch Intern Med 2012 2011 Solja Niemelä, Suomen Lääkärileh;

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Verisuonivammat. Pirkka Vikatmaa verisuonikirurgi HYKS Meilahden sairaala

Verisuonivammat. Pirkka Vikatmaa verisuonikirurgi HYKS Meilahden sairaala Verisuonivammat Pirkka Vikatmaa verisuonikirurgi HYKS Meilahden sairaala Tässä esityksessä Yhteistä verisuonivammoille Verisuonten vaurioituminen Verisuonten korjaamisen strategioita Raajojen verisuonivammoista

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Zinforo taustamateriaalia Joulukuu 2012

Zinforo taustamateriaalia Joulukuu 2012 Zinforo taustamateriaalia Joulukuu 2012 Johdanto Seitsemänkymmentä vuotta sitten penisilliinihoidon kehittäminen mullisti bakteerien aiheuttamien tulehdusten hoidon. Antibiootit ovat enemmän kuin mikään

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot