Maailman terveysjärjestön WHO:n asettama neuvosto,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maailman terveysjärjestön WHO:n asettama neuvosto,"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Taina A. Partanen, Pirkka Vikatmaa, Jyrki Vuola, Mauri Lepäntalo, Erkki Tukiainen Laskimon sisäisinä huumeina käytetyt tabletit aiheuttavat vakavia vaurioita Lähtökohdat Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää retrospektiivisesti suonen sisäisten huumeiden käyttäjien perifeerisiä kudosvaurioita liuotetun lääkeainemurskan käytön jälkeen. Menetelmät Vuosina Töölön ja Meilahden sairaaloissa hoidettiin 24 potilasta, jotka olivat injisoineet liuotettuja ja murskattuja lääketabletteja ja saaneet sen seurauksena sairaalahoitoa vaatineen infektion tai akuutin raajaiskemian. Potilaiden sairauskertomukset tarkastettiin ja kerätyt tiedot analysoitiin. Tulokset Potilaiden keski-ikä oli 26 vuotta (20 39 vuotta). Lääketablettimursketta injisoineiden potilaiden sairaalahoitoon johtaneita syitä olivat akuutti raajaiskemia (16) ja infektio (8). Valtimon sisäiset injektiot johtivat pahimmillaan moninaisiin raajojen tunto- ja toimintahäiriöihin ja eritasoisiin amputaatioihin. Yksi reisiamputaatio tehtiin osteomyeliitin takia. Yksikään potilaista ei saanut keuhkotai laskimoveritulppaa, vaikka antikoagulanttihoitoa ei jatkettu kotiutuksen jälkeen. Päätelmät Hoitoon hakeutumisen viive on pitkähkö. Erityisesti akuuttia raajaiskemiaa potevat huumeiden käyttäjät saattaisivat hyötyä kirurgisen hoidon aikaistamisesta. On epäselvää, kuinka kustannustehokasta hoito on ja mikä on hoitotapojen merkitys, kun analysoidaan nykyhoidon mukaista antikoagulanttien ja hermojuuripuudutuksen käyttöä kirjallisuudessa esitettyjen aineistojen valossa. Maailman terveysjärjestön WHO:n asettama neuvosto, International Narcotics Control Board (INCB), on ennustanut, että reseptillä saatavat lääkeaineet tulevat syrjäyttämään varsinaiset huumausaineet vuoteen 2010 mennessä (1). Reseptillä saatavat kipu- ja unilääkkeet sekä rauhoittavat lääkkeet ovat yleensä tablettimuotoisia ja suun kautta annosteltavia. Jos tavoitteena on lääkeaineen suurempi biologinen hyötyosuus, on se laskimoon pistettynä moninkertaisesti tehokkaampaa. Tämä on houkutellut varsinkin buprenorfiinin käyttäjiä murskaamaan tabletteja ja liuottamaan ne veteen ennen laskimoon pistämistä. Buprenorfiinin peroraalinen hyötyosuus on vain %, kun taas laskimoon injisoituna se on 100 % (2). Mikäli INCB:n ennuste toteutuu, tulevat huumausaineiden käyttäjien verenkierto- ja tulehdusongelmat lisääntymään lähitulevaisuudessa. Samaan viittaavat kliiniset kokemuksemme ainakin pääkaupunkiseudulta. Laskimon sisäisten huumeiden käyttäjillä on moninaisia kudosvaurioita: ihomanifestaatiot, pehmytkudosinfektiot, valtimoiden pseudoaneurysmat (valeaneurysma eli valtimopullistuma, jonka seinää ei verhoa valtimon endoteeli), infektoituneet syvät laskimotukokset ja kudosiskemia eri ilmenemismuodoissaan kuten ihonekroosi, lihasnekroosi ja hermovaurio (3,4). Normaalissa kliinisessä työssä esiintyy joskin harvoin tahattomia valtimon sisäisiä injektioita (5). Iatrogeeniset valtimon sisäiset barbituraatti- ja bentsodiatsepiini-injektiot ja infuusiot johtivat pysyviin kudosvaurioihin huolimatta siitä, että lääkkeet olivat liuoksina ja annosteltiin potilaaseen monitoroiduissa olosuhteissa (6). Tablettien kiinteät sidosaineet, kuten tärkkelys ja talkki, ovat haitallisia, sillä valtimon sisäisesti annosteltuna niiden on osoitettu hidastavan veren virtausta, minkä puolestaan on osoitettu johtavan valtimotukoksiin (7). 2131

2 Käytetyt lääkeaineet Murskatut lääkeaineet oli liuotettu kuumaan vesijohtovelääketiede Taulukko 1. Murskattu lääkeaine on usein kontaminoitunut, ja näin injektioliuokseen tulee tabletin täyteaineiden lisäksi mikrobeja, mikä tekee injektiosta iatrogeenista valtimon sisäistä injektiota vaarallisemman (8). Vaikka potilaat ovat nuoria eikä perussairauksia, kuten ateroskleroosia ja diabetesta, ole, on aiempi laskimon sisäinen huumausaineiden käyttö usein tukkeuttanut perifeeriset suonet ja laskimon sijaan käyttäjä osuukin valtimoon tai suonten ohitse pehmytkudokseen. Kollateraalien toimintakin voi olla heikkoa aiempien pistosten ja tulehdusten jälkeen. Huumeiden käyttäjien päihderiippuvuus, yhteistyökyvyttömyys ja heikko elämänhallinta luovat omat kehyksensä hoidon toteutettavuuteen. Huumeiden käyttäjien kirurgisista ongelmista ei ole tiettävästi kirjoitettu Suomessa tai kuvattu huumeongelmaista kirurgista potilasryhmää. Halusimme selvittää liuotettuja lääketabletteja käyttäneiden potilaiden hoitoa ja sen vaikuttavuutta sekä luoda katsauksen aiheesta julkaistuihin hoitomalleihin maailmalla. Aineisto ja menetelmät Tutkimusaineisto kerättiin sekä Töölön sairaalan plastiikkakirurgian klinikan että Meilahden sairaalan verisuoniklinikan hoitoilmoitusrekisteristä ICD-10-koodeilla X44 (lääkkeiden tai lääkkeenomaisten aineiden aiheuttama myrkytys tapaturma), T40.4 [huumeiden (opioidien) tai hallusinogeenien aiheuttamat myrkytykset], I74.2 (yläraajavaltimoiden Murskattujen tablettien vaikuttavat lääkeaineet ja injektiopaikat. Viidellä potilaalla oli kaksi erillisistä hoitoon johtanutta pistostapahtumaa (n = 24). Taulukko 2. Kuvantamistutkimukset ja kirurgiset toimenpiteet. Valtimo Laskimo Muu kudos Yhteensä n n n n Bentsodiatsepiinin johdannainen alpratsolaami 3 3 diatsepaami 2 2 midatsolaami tematsepaami Muut euforisoivat analgeetit dekstropropoksifeeni 1 1 buprenorfiini Yhteensä Injektiokohta VKT Kirurgiset toimenpiteet Doppler Angiografia E A F Revisio ja TCL/S n n n n n n Yläraaja (i.a.) käsi kyynärtaive Alaraaja (i.a.) Ekstratravasaalinen yläraaja 6 alaraaja VKT = verisuonikirurgiset tutkimukset, duplex = virtaus tutkimus, i.a. = intra-arterial, valtimon sisäinen; E = embolektomia, A = amputaatio, F = faskiotomia, TCL = transplantatio cutis libera, ihonsiirto; S = suturatio, suora sulku. veritulppa tai tukos), I74.3 (alaraajavaltimoiden veritulppa tai tukos), L02 (ihon paise, äkämä tai ajos) ajalta Näistä potilaista tutkimukseen valittiin ainoastaan ne, jotka olivat injisoineet tablettimurskaa suoneen tai ihonalaiskudokseen. Sairauskertomukset haettiin ja analysoitiin retrospektiivisesti. Demografinen ja sosiaalinen tausta selvitettiin. Hoitoon hakeutumisajankohta, suoritetut tutkimukset ja hoitotoimenpiteet selvitettiin. Tulokset Sosioekonominen tausta ja huumeiden käytön historia Miehiä tutkituista oli 79 % (19) ja naisia 21 % (5). Potilaiden keski-ikä oli 26 vuotta (20 39 vuotta). Yhtä potilasta lukuun ottamatta kaikki olivat pääkaupunkiseudulta. Syntyperäisiä suomalaisia oli 23, yksi oli muuttanut Venäjältä. Potilasasiakirjoista saatiin selvitettyä 18 potilaan ammatillinen tausta, joka vaihteli kesken jääneestä peruskoulusta ammattitutkintoon. Yhdellä tutkituista oli yliopisto-opintoja, mutta loppututkinto puuttui. Päihteiden käytön takia opinnot olivat jääneet kesken, ja työtehtävistä oli jouduttu luopumaan. Sairaalaan tulleista huumeiden käyttäjistä yksikään ei ollut aktiivisesti työelämässä mukana. Kaikilla potilailla oli anamneesissa vuosia jatkunut suonen sisäisten huumeiden käyttö. Miesten päihteiden käyttö oli alkanut vuoden iässä tupakalla ja alkoholilla; sittemmin mukaan oli tullut kannabiksen, amfetamiinin sekä hallusinogeenien [LSD (lyhenne saksankielisistä sanoista lyserg säure diethylamid eli lysergihappodietyyliamidi), ekstaasi] käyttö vuoden iässä. Heroiinin käyttö alkoi myöhemmin, vuotiaana, ja heroiinista siirtyminen omatoimiseen korvaushoitoon buprenorfiinilla johti usein muidenkin lääketablettien käyttöön murskeinjektiona. Naisten (n = 5) huumeiden käyttö näytti liittyvän muihin mielenterveysongelmiin, kuten syömishäiriöt, persoonallisuushäiriö ja skitsofrenia, ja se alkoi myöhemmin kuin miesten, noin 16 vuoden iässä. Yhden naispotilaan huumeiden käyttö alkoi viihdekäyttöön liittyen yli 20-vuotiaana. Myös miehillä esiintyi kaksoisdiagnooseja (päihderiippuvaisilla potilailla on usein samanaikaisesti psykiatrinen sairaus tai persoonallisuushäiriö), päihderiippuvuuden lisäksi masennusta, aktiivisuus- ja tarkkaavuushäiriötä (ADHD) ja epäsosiaalista persoonallisuutta. Vankilatuomion saaneita oli kahdeksan. Näyttöä murskattujen lääketablettien käytöstä itsemurhatarkoituksessa ei tullut esille. Somaattisesti potilaat olivat varsin terveitä. Yhdellä miehellä oli lääkitys sydämen vajaatoimintaan ja rytmihäiriötaipumukseen. Hepatiitti B viruksen (HBV) kantajia oli 88 % ja HCV-positiivisiksi osoittautui 33 % potilaista ja HIV:n kantajia löytyi yksi nainen. Huumeiden käytön seurauksena 24 % potilaista oli käynyt aiemmin sairaalassa tai terveyskeskuksessa pehmytkudostulehdusten takia. Hoitoon tullessa valvottua korvaushoitoa sai yhteensä 11 potilasta, 6 metadonia ja 5 buprenorfiinia. 2132

3 teen, ja vain yhden potilaan kohdalla mainittiin suodattimen käyttö ennen murskeliuoksen suoneen pistämistä. Pääosa potilaista (n = 19) oli pistänyt tablettimurskaa ei-dominanttiin yläraajaan. Viisi potilasta joutui sairaalahoitoon saman vammamekanismin takia keskimäärin vuoden ja 5 kuukauden kuluttua (vaihteluväli 1 kuukaudesta 3 vuoteen ja 2 kuukauteen) ensimmäisestä pistoksesta. Näistä 2 käytti samaa lääkeainetta ja pistopaikkaa, 2 eri lääkeainetta ja samaa paikkaa ja yksi samaa ainetta ja eri paikkaa. Injektion ja päivystykseen saapumisen välisen ajan erotus vaihteli 3 tunnista 10 päivään (keskiarvo 62 tuntia).yleisimmin käytetty lääkeaineryhmä oli bentsodiatsepiinin johdokset, joita oli käyttänyt 11 potilasta 24:stä (taulukko 1). Buprenorfiinia (Subutex, Temgesic) oli injisoinut 10 potilasta 24:stä joko pelkästään tai yhdistettynä johonkin muuhun rauhoittavaan lääkeaineeseen ja/tai huumausaineeseen. Valtimoon osuneita pistoksia oli 16, laskimoon 2 ja pehmytkudokseen 10. Hoitoon hakeutumisen reitit Joka viides potilas ohjautui hoitoon terveyskeskuksen kautta, yksi potilas tuli vankeinhoitolaitoksesta, yksi yksityissektorilta ja yksi huumevieroituspoliklinikalta, loput hakeutuivat suoraan erikoissairaanhoitoon. Infektio-oireisina sairaalaan tulleita hoidettiin ensi alkuun sisätautisina erysipelas-potilaina, mutta sisätautien päivystykseen oli lähetetty myös yksi raajaiskemiaa potenut potilas. Hoitoon hakeutuminen ja ohjaus oli hidasta ja mutkallista ja kesti tavallisesti yli 24 tuntia. Avohoidosta tai muusta ei-kirurgisesta lääkärin arviosta potilaat ohjautuivat erikoissairaanhoitoon, ja varsinaiset hoitotoimenpiteet alkoivat kolmannessa arviointipaikassa verisuoni- tai plastiikkakirurgin tutkimusten jälkeen. Murskattuja lääketabletteja injisoineiden potilaiden pääasiallisia sairaalahoitoon ajaneita syitä olivat akuutti raajaiskemia (16) ja pehmytkudoksen infektio (8). Usein iskeemistä tilannetta komplisoi infektio. Sepsiksen oireet, kuten korkea kuume ja yleistilan lasku, olivat lopulta johtaneet sairaalaan hakeutumiseen 7 potilaan kohdalla. Kudosvaurioiden hoito kirurgisella osastolla Potilaita hoidettiin keskimäärin 14 vuorokautta vuodeosastolla (vaihteluväli 0 51 vrk) ja heille tehtiin 0 6 kirurgista toimenpidettä (ka 2) (taulukko 2). Ensimmäisen vaiheen leikkaushoito käsitti paiseiden avauksen ja aitiopaineoireyhtymää (compartment syndrome) epäiltäessä myös raajojen lihaskalvojen avauksen (faskiotomian) ja nekroottisen kudoksen puhdistusleikkauksen. Embolektomiayrityksiä oli kolme, ja niitä edelsi angiografialla tai ultraäänellä varmennettu virtauseste. Embolektomioista huolimatta jouduttiin distaalisiin raaja-amputaatioihin, ja seurauksena oli käden (3) toiminnan ja voiman heikkoutta, jäykkyyttä (1) sekä sormenpäiden tuntohäiriöitä. Reisivaltimoonsa alpratsolaamia ruiskuttanut mies sai nekroosin säären etumaiseen lihasaitioon ja pohjehermon pareesin (kuvat 1A ja B). Murskatut lääkeaineinjektiot johtivat distaalisiin, phalanx-tasoisiin sormi- (5) ja varvas- (1) amputaatioihin sekä kyynärnivel- (1) ja -varsitasoisiin (1) amputaatioihin (kuvat 2A ja B). Yksi alaraaja amputoitiin reidestä syvän luutulehduksen takia. Tavallisimpia moniresistenttejä bakteerikantoja ei esiintynyt. Veriviljelyissä kasvoi yhdellä potilaalla Streptococcus Constellatus ja toisella Bacillus. Yleisimmät haavoista kasvaneet bakteerit oli Staphylococcus Epidermidis ja Streptococcus Pyogenes, jotka niin ikään olivat varsin herkkiä tutkituille antibiooteille. Kaikki raajaiskemiapotilaat saivat joko daltepariinia ( KY) tai enoksapariinia (20 60 mg) kaksi ker- Kuva 1. A. Oikea alaraaja reisivaltimoon osuneen alpratsolaamitablettimursketta sisältäneen injektion jälkeen. B. Sama alaraaja noin vuosi myöhemmin. A. B. Kuva 2. A. Vasemman ranteen tematsepaami-injektion jäljiltä sormien kärkien demarkoituminen kesken. Käteen on tehty faskiotomiat. Huomaa ihon värikuviot. Myöhemmin jouduttiin amputoimaan I sormesta kärkijäsen ja III-V sormista tehtiin PIP-nivel tason amputaatiot. B. Oikean kyynärtaipeen buprenorfiini-injektio johti lopulta kyynärniveltasoiseen amputaatioon. Kuvassa tilanne välivaiheen revisioleikkauksen jälkeen. A. B. 2133

4 Kuva 3. Buprenorfiini-injektio 4 vrk aiemmin oikeaan reiteen tarkoituksena laskimon sisäinen injektio. A. Turvotus, kuumotus ja punoitus. B. Streptococcus pyogenes (A) eristettiin haavasta saadusta bakteeriviljelystä. C. Revision jälkeinen haavapohja, lihasfaskia on poistettu infektion takia. A. B. C. taa päivässä antikoagulanttina. Viisi potilasta sai daltepariinin lisäksi asetyylisalisyylihappoa. Prostasykliini-infuusio (iloprosti) annettiin neljälle raajaiskemiapotilaalle, jotka olivat tulleet sairaalaan 24 tunnin kuluessa lääkeainepistoksesta. Kolme potilasta näistä selviytyi lähes oireettomiksi, mutta reisivaltimoonsa midatsolaamia pistänyt mies menetti säären etumaisen aition lihakset ja varpaat. Laskimotukoksia ei tullut esille seurannan aikana eikä sellaisia oireita, jotka olisivat johtaneet jatkotutkimuksiin kuten spiraalitietokonetomografia tai alaraajan laskimoiden uä-tutkimus. Hermonpunospuudutus aloitettiin kymmenelle potilaalle ensimmäisen kirurgisen toimenpiteen yhteydessä. Puuduteaineena käytettiin robivakaiinia ja pleksussalpauskivun lievitystä jatkettiin 0 12 vuorokautta toimenpiteen jälkeen. Yksikään potilaista ei menehtynyt sairaalahoidon aikana. Noin kolmannes potilaista jätti tulematta jälkikontrolliin kirurgille, haavahoitajalle tai fysioterapeutille. Maksusitoumukset alaraaja- ja käsivarsiproteesia varten eivät tavoittaneet tarvitsijaa toisinaan väärien osoitetietojen takia, ja kotisairaanhoitokin meni väärään paikkaan väärien osoitetietojen takia. Pohdinta Liuotettua lääketablettimurskaa käyttävien potilaiden lukumäärä on kasvanut, ja tämä kehityssuunta on havaittavissa myös kirurgista hoitoa saaneilla potilailla (9). Useat potilaamme olivat saaneet reseptinsä virallisen järjestelmän kautta Ranskasta, Virosta ja muista Baltian maista. Verrokkiryhmää ei ollut saatavissa, sillä tutkimusjakson aikana vain yksi vastaava tila hoidettiin potilaalla, joka oli käyttänyt lainsäädännöllisesti huumeeksi luokiteltavaa ainetta (amfetamiini). Huumeiden käyttäjät eivät hakeudu välittömästi hoitoon pistoksen jälkeisen kivun tai epämukavuuden vuoksi, vaan he lääkitsevät kipua omin neuvoin (10). Tämä viive estää kliinisten interventioiden maksimoinnin. Omilla potilaillamme viive oli jopa yli 2,5 vrk, ja oireina esiintyi tuolloin sietämätöntä kipua, raajojen toiminnan alenemista ja turvotusta. Aitiopaineoireyhtymä oli jo kehittynyt pitkälle, mikä näkyi lukuisina faskiotomioina. Niiden potilaiden kohdalla, joilla päädyttiin embolektomiayrityksiin, ajallinen viive oli lyhyempi, mutta siltikään amputaatioilta ei vältytty. Tyypillinen angiografinen löydös oli varsin distaalinen valtimotukos, joka ei ollut kirurgisesti tai suonensisäisesti korjattavissa. Iatrogeenisistä valtimoon osuneista lääkeaineinjektioista on tehty kattava yhteenveto, johon on koottu muun muassa eri lääkeaineiden aiheuttamat tyypilliset kudosvauriot (3). Patofysiologisista tapahtumista, jotka lääkeinjektio aiheuttaa, on esitetty pääosin eläinkokeisiin perustuvia teorioita. Suonitukoksen on arveltu johtuvan noradrenaliini-välitteisestä vasokonstriktiosta, rasvaliukoisuudesta, endoteelin tulehduksesta, injisoidun aineen kiteisyydestä, suorasta solutoksisuudesta, laskimokonstriktiosta ja/tai korkeasta osmolaliteetista. Tapausselostuksia yhdestä tai kahdesta potilaasta on lukuisia, mutta prospektiivisissa tutkimuksissa yksikään hoito ei ole osoittautunut toista paremmaksi. Suurin osa julkaisuista suosittaa laskimon sisäisen hepariinin käyttöä trombin kasvun estämiseksi ja kollateraalien säästämiseksi (11). Hepariinia tulisi jatkaa, kunnes raajassa ei ole turvotusta ja kipua sekä ihon väri on palautunut, mikä tarkoittaa 5 10 päivää valtimoon osuneen injektion jälkeen. Erityisesti sympaattisen blokadin ja hepariinin yhdistelmän on kuvattu johtaneen hyviin tuloksiin yläraajaiskemiassa (11). Aineistomme potilaat eivät saaneet fraktioimatonta hepariinia, vaan heille annettiin joko daltepariinia tai enoksapariinia sairaalahoidon ajan. On esitetty näkemyksiä, joiden 2134

5 Tästä asiasta tiedettiin h Huumeiden käyttäjien lääketablettimurskan injisoinnista aiheutuneita vaikeita ja pitkähoitoisia haavoja/kudospuutoksia on ollut plastiikkakirurgian osastolla useita. h Kielen alle annosteltavaksi tarkoitettu buprenorfiinitabletin väärinkäyttö on lisääntynyt Suomessa. Se on opiaattiriippuvaiselle heroiinin ja morfiinin veroinen päihde. Reseptilääkkeenä sitä on helposti saatavissa mm. Virossa, Latviassa ja Ranskassa sekä katukaupasta. Tämä tutkimus opetti h Lääketablettimursketta injisoineiden potilaiden lukumäärä lisääntyi ajanjaksona h Tämä vammamekanismi täytyy tuntea, jotta ajallista viivettä ja kudostuhoa saadaan minimoitua. h Injektiokohdat kannattaa kuvata herkästi. Paineenalaiset kalvot on vapautettava ja märkäkertymät avattava. Huumeseula on tutkittava päivystyksenä ja aloitettava tarvittaessa korvaushoito somaattisen hoidon sujumiseksi. h Potilaat, joilla on raajaiskemian oireita, on ohjattava verisuonikirurgiseen yksikköön. Siellä on valmiudet angiografiaan ja tarvittaessa päivystysembolektomiaan. mukaan antikoagulaatiota olisi syytä jatkaa 3 kuukautta (6). Mukana olleilla potilailla ei käytetty oraalista antikoagulaatiota varfariinilla pienimolekylaarisen hepariinin jatkohoitona. Valtimon sisäisistä vasodilataattoreista tai prostasykliiniinfuusiosta on vain vähän käytännön näyttöä, ja valtimon sisäisen injektion aiheuttaman vasospasmin ajatellaan olevan ohimenevä (12). Prostasykliinianalogista, iloprostista on kuitenkin saatu rohkaisevia tuloksia pienissä sarjoissa ja näin myös tutkimuksemme yläraajaiskemiapotilailla (11). Trombangitis obliterans -taudin aiheuttaman distaalisen iskemian hoidossa iloprosti-infuusiosta on tieteellistä näyttöä 133 potilaan kaksoissokkotutkimuksessa (13). Liuotushoitoa ei potilaillemme aloitettu, sillä fibrinolyyttisen hoidon tehosta ei lääkemurskaa valtimoonsa injisoiden potilaiden osalta ole tieteellistä näyttöä. Potilaiden haavoissa kasvoi matalan virulenssin omaavia ihon ja suun limakalvon mikrobeja, mikä sopii hyvin potilaiden nuoreen ikään ja puuttuviin perussairauksiin (8). Osin näistä syistä vakavat, syvät infektiot saattavat maskeerautua. Kliinisten tulehdusoireiden pysyessä subakuuttina on syytä tutkia paikalliset fokukset herkästi joko ultraäänellä tai magneettikuvauksella. Ajoissa suoritettu kirurginen tulehduspesäkkeen saneeraus lyhentää laajakirjoisen antibioottihoidon kestoa ja vähentää sairastuvuutta. Potilaiden antamat esitiedot eivät välttämättä ole luotettavia. Huumeseula on hyvä tehdä päivystyksenä ja valvotusti. Vaikka se ei löydä esimerkiksi buprenorfiinia, LSD:tä tai muita hallusinogeeneja, se antaa suuntaa niin sanottujen sekakäyttäjän löytämiseksi. Potilaan tullessa sairaalaan on kirurgisen hoidon lisäksi tehtävä suunnitelma opiaattien korvaushoidon toteuttamisesta. Viime kädessä lääkehoidon toteutuksesta vastaa somaattisen alan lääkäri, joka huolehtii myös lääkityksen purkamisesta ennen kotiutusta tai jatkohoitoon siirtymistä (sosiaali- ja terveysministeriön asetus 289/2002). Kivun hoidon merkitys on tärkeää ja monella tavalla haastavaa, sillä potilaiden kivun aistiminen on poikkeavaa. Kliinisen kokemuksen perusteella sympaattisen johtopuudutuksen on todettu lievittävän kipua, ylläpitävän perfuusiota ja lievittävän vasospamia (14). Kivun hoito tulisi toteuttaa yhteistyössä anestesiologin ja huumevieroitusyksikön kanssa. Lääkemursketta injisoinneilla potilailla on usein syviä ja/tai laaja-alaisia infektioita ja abskesseja, jotka vaativat puhdistusleikkauksen leikkaussaliolosuhteissa. Kun suonensisäisten huumeiden käyttäjä tulee vastaanotolle raajaiskemiaa potien, on arvioitava anamneesin ja oireiden perusteella, onko kyseessä akuutti vai krooninen iskemia (kuvio 1). Hoidossa tulee ottaa huomioon aina oireiden, kuten kivun, helpottaminen, valtimospasmin laukaiseminen, raajan ääreisosien verenkierron ylläpito tai palauttaminen, veri- Kuvio 1. Tahattoman valtimon sisäisen lääkeinjektion oirespektri ajallisesti. Akuutti Krooninen Injektio 30 min 2 h 24 tunnin sisällä tunnissa 48 tunnin sisällä 1 viikon sisällä vrk:n sisällä Injektiokipu Punoitus Puutuneisuus Heikkous Kynnen alainen kalpeus Vähentynyt kapillaaritäyttö Iholle marmorimainen kuvio Krampit Flebiitti Halvaukset Motoriikan heikentyminen Lihasten turpoaminen Sormien/varpaiden turpoaminen Iskeemiset kontraktuurat Käden toiminnalliset puutteet Aitiopaineoireyhtymä Pysyvät kontraktuurat Rabdomyolyysin kliiniset merkit ja laboratoriokokeet Nekroosi Gangreena Autoamputaatio 2135

6 suonivauriosta ja/tai iskemiasta aiheutuneiden kliinisten tilanteiden ja/tai kudosvaurioiden hoito (ödeema, aitiopaineoireyhtymä, infektio, nekroosi ja gangreena) ja kuntoutus. Akuutti raajaiskemiapotilas tulee lähettää viipymättä verisuonikirurgiseen yksikköön. Kirjallisuutta 1 Kuehn BM. Prescription drug abuse rises globally. JAMA 2007;297: Kintz P. A new series of 13 buprenorphine-related deaths. Clin Biochem 2002;35: Sen S, Chini EN, Brown MJ. Complications after unintentional intra-arterial injection of drugs: risks, outcomes, and management strategies. Mayo Clin Proc 2005;80: Del Giudice P, Vandenbos F, Boissy C, Cua E, Marion B, Bernard E ym. Cutaneous complications of direct intra-arterial injections in drug addicts. Acta Derm Venereol 2005;85: Ghouri AF, Mading W, Prabaker K. Accidental intraarterial drug injections via intravascular catheters placed on the dorsum of the hand. Anesth Analg 2002;95: Coughlin PA, Mavor AI. Arterial consequences of recreational drug use. Eur J Vasc Endovasc Surg 2006;32: Wright CB, Lamoy RE, Hobson RW 2nd. Hemodynamic effects of intra-arterial injection of drugs of abuse. Surgery 1976;79: Jensenius M, Heger B, Dalgard O, Stiris M, Ringertz SH. Serious bacterial and fungal infections in intravenous drug addicts. Tidsskr Nor Laegeforen 1999;119: Alho H, Sinclair D, Vuori E, Holopainen A. Abuse liability of buprenorphine-naloxone tablets in untreated IV drug users. Drug Alcohol Depend 2007;88: Lepäntalo M, Vuorisalo S, Lassila R. Unexpected causes of acute lower limb ischemia. Kirjassa: Brandiereau A, Jacobs M, toim. Kirjassa: Unexpected challenges in vascular surgery. Malden: Blackwell 2005: Yegane RA, Salehi NA, Ghaseminegad A, Bahrami F, Bashashati M, Ahmadi M ym. Surgical approach to vascular complications of intravenous drug abuse. Eur J Vasc Endovasc Surg 2006;32: Crawford CR, Terranova WA. The role of intraarterial vasodilators in the treatment of inadvertent intraarterial injection injuries. Ann Plast Surg 1990;25: Fiessinger JN, Schafer M. Trial of iloprost versus aspirin treatment for critical limb ischaemia of thromboangiitis obliterans. The TAO Study. Lancet 1990;335: Ebert FW. Axillary plexus catheter block in accidental intra-arterial levomethadone HCl injection in an HIV-positive, hepatitis B and C active drug dependent patient. Handchir Mikrochir Plast Chir 2000;32: Taina A. Partanen LT, erikoislääkäri HYKS, Töölön sairaala Pirkka Vikatmaa LL, erikoislääkäri HYKS, Meilahden sairaala Jyrki Vuola dosentti, erikoislääkäri HYKS, Töölön sairaala Mauri Lepäntalo professori, ylilääkäri HYKS, Meilahden sairaala Erkki Tukiainen professori, ylilääkäri HYKS, Töölön sairaala English summary Vascular and infectious problems from intravenous autoinjection of crushed tablets in the Helsinki region Background The International Narcotics Control Board (INCB) has predicted that prescription drugs will replace illicit drugs by If the estimated trend is maintained, both vascular and infectious problems due to intravenous use of crushed tablets will increase in the future. Administration of prescription drugs is usually oral, but when higher bioavailability is sought, abusers may crush or pulverize the tablets and dissolve them in water. Drug abuse may result in a wide spectrum of vascular complications, for example: cutaneous manifestations, pseudoaneurysms, infected deep vein thrombosis and tissue ischaemia. Methods Twenty-four patients were treated by vascular or plastic surgeons at Helsinki University Hospital during following the injection of crushed tablets. Their medical records were collected and analyzed. The types of crushed drugs, the route and timing of administration were examined. Medical interventions, examinations and surgical procedures were recorded. Results The main types of manifestations were acute limb ischaemia (16) and infection (8), in some cases leading to distal and proximal amputations. All the patients had a previous history of intravenous drug abuse and lived in the Helsinki region. Males were affected more frequently with a ratio of 4:1. The ages ranged between 20 and 39 years (mean 26 years). The incidence of hepatitis B virus (HBV) infection was 88%. Buprenorphine was the most commonly used drug in 10 of the 25 patients and benzodiazepine derivatives were also used by 11 of the 25 patients. Conclusions The number of these patients has increased recently. When suspected, imaging may be helpful in diagnosis. Prompt drainage of any abscess is essential and fasciotomy is usually required. However, there is no consensus about the best medical therapy. Taina A. Partanen M.D., Ph.D. Töölö Hospital, Helsinki University Hospital, Department of Plastic Surgery Pirkka Vikatmaa, Jyrki Vuola, Mauri Lepäntalo, Erkki Tukiainen 2136

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

S D F VALMISTE (AINE, käyttötapa, pitoisuus aineen suhteen ja valmistustapa)

S D F VALMISTE (AINE, käyttötapa, pitoisuus aineen suhteen ja valmistustapa) S D F VALMISTE (AINE, käyttötapa, pitoisuus aineen suhteen ja valmistustapa) VÄÄRINKÄYTTÖ- ANNOKSIA KUUKAUDESSA 1 HEROIINI katukauppaheroiini i.v. ~ 40 % Laiton, leikattu (jatkettu) 50 120 2 HEROIINI katukauppaheroiini

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Mitä uutta Addiktiopoliklinikalla? Sairaanhoitaja Marja Laihinen, Tyks Addiktiopoliklinikka

Mitä uutta Addiktiopoliklinikalla? Sairaanhoitaja Marja Laihinen, Tyks Addiktiopoliklinikka Mitä uutta Addiktiopoliklinikalla? Sairaanhoitaja Marja Laihinen, Tyks Addiktiopoliklinikka Addiktiopoliklinikka Rakennus 11 B siipi, 1.krs Addiktiopoliklinikan henkilökunta 2 erikoislääkäriä 4 ja ½ sairaanhoitajaa

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

MILLI 2006 Ruiskuhuumeiden. käyttäjät terveysneuvontapisteessä. Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen

MILLI 2006 Ruiskuhuumeiden. käyttäjät terveysneuvontapisteessä. Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen MILLI 6 Ruiskuhuumeiden käyttäjät terveysneuvontapisteessä Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen Tutkimuksen toteutus Sosiodemografiset tiedot Päihteiden käytön aloittaminen Aineiden

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumapotilaan kivunhoidon haasteet - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumatologian vos TD4/TB4 N. 90% potilaista tulee päivystyspotilaina, ympäri vuorokauden Tapaturmapotilaat

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data

Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data Martta Forsell, the Finnish Focal Point 26/11/2013 Martta Forsell 1 Primary drug (n= 2 688) Hypnotics,

Lisätiedot

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,

Lisätiedot

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi

Lisätiedot

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA HUUMEET EUROOPASSA FAKTATIETOA JA LUKUJA EMCDDA:n Vuosiraportti 2006 Euroopan huumeongelmasta sekä Tilastotiedote 2006 (2006 Statistical bulletin) Ei julkaistavaksi ennen: klo 11.00 CET 23.11.2006 Nämä

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Kuolevan lapsen kivunhoito

Kuolevan lapsen kivunhoito Kuolevan lapsen kivunhoito Jukka Pouttu Lasten ja nuorten sairaala HUS SULAT 28.01.2016 Lisää aiheesta: DUODECIM: Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito -suositus Julkaistu: 28.11.2012 Kuolevan lapsen

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Tuloksia 100 marginaalissa elävän helsinkiläisen huumeiden käyttäjän haastatteluista

Tuloksia 100 marginaalissa elävän helsinkiläisen huumeiden käyttäjän haastatteluista Stadin nistit Tuloksia 100 marginaalissa elävän helsinkiläisen huumeiden käyttäjän haastatteluista * Lähde: Tuukka Tammi, Tuuli Pitkänen & Jussi Perälä (2011): Stadin nistit huonoosaisten helsinkiläisten

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Katsaus maailman ja Suomen tuberkuloositilanteeseen. Rauni Ruohonen ylilääkäri Filha ry

Katsaus maailman ja Suomen tuberkuloositilanteeseen. Rauni Ruohonen ylilääkäri Filha ry Katsaus maailman ja Suomen tuberkuloositilanteeseen Rauni Ruohonen ylilääkäri Filha ry WHO: arvioitu TB tilanne maailmassa 27 Arvioitu uusien tapausten määrä Arvioitu kuolleiden määrä Kaikki TB muodot

Lisätiedot

IV-kanyylien käsittely

IV-kanyylien käsittely IV-kanyylien käsittely Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 26.10.2015 Hygieniahoitaja Tuula Keränen infektioiden torjuntayksikkö, OYS Puh 0405094097 Sisältö

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Diabeetikon jalkahaava. Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS 10.3.2016

Diabeetikon jalkahaava. Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS 10.3.2016 Diabeetikon jalkahaava Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS 10.3.2016 diabetes on vakava pienten suonten tauti FAKTOJA Diabeteksen Käypä hoito suositus 15-25%:lle diabetikoista jossain elämänvaiheessa

Lisätiedot

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT,

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Suomalaisen huumekulttuurin muutos Terveysneuvontapäivät 2011 Helsingin Paasitornissa 21 22.9.2011 Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Nuorisotutkimusseura ry. Kaksi teemaa 1. Tuoreen huumekyselyn tulokset ja

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

AJOTERVEYDEN ARVIOINTI

AJOTERVEYDEN ARVIOINTI AJOTERVEYDEN ARVIOINTI PÄIHDELÄÄKÄRIN NÄKÖKULMASTA MONEN TEKIJÄN TASAPAINOILUA Poliisiammattikorkeakoulu 26.10.2016 Reijo Laitinen Psykiatrian erikoislääkäri A-klinikkasäätiö Sisä-Suomen palvelualue Hämeenlinna,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta. MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä

Lisätiedot

Verisuoniperäiset alaraajahaavat

Verisuoniperäiset alaraajahaavat Verisuoniperäiset alaraajahaavat Jukka Palokangas Haavalla tarkoitetaan väkivallan aiheuttamaa ihon tai sen alaisen kudoksen äkillistä vioittumaa tai kudososien puutosta tai irtoamista toisistaan ( mukaan

Lisätiedot

PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK

PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP 12.12.2016 Tuula Manner TOTEK Päiväkirurgia Päiväkirurginen toimenpide tehdään leikkaussalissa, ja se edellyttää laskimosedaatiota, yleisanestesiaa tai

Lisätiedot

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka M.D.Sullivan and J.C.Ballantyne, Arch Intern Med 2012 2011 Solja Niemelä, Suomen Lääkärileh;

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

Katariina Salminen HUS infektiosairauksien OHJAUS. klinikka HCV-POTILAAN HOITO JA

Katariina Salminen HUS infektiosairauksien OHJAUS. klinikka HCV-POTILAAN HOITO JA HCV-POTILAAN HOITO JA OHJAUS Katariina Salminen 21.9.2011 HUS infektiosairauksien klinikka ESIMERKKI 1 ESIMERKKI 1-32v nainen, heroiinia käyttänyt 7v, välillä myös Subutexia -HIV 3/01 se C-hepatiitti C

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

KIRURGISEN HAAVAPOTILAAN LEIKKAUKSEN JÄLKEINEN HOITO

KIRURGISEN HAAVAPOTILAAN LEIKKAUKSEN JÄLKEINEN HOITO KIRURGISEN HAAVAPOTILAAN LEIKKAUKSEN JÄLKEINEN HOITO TYÖKALUJA HAAVANHOIDON HAASTEISIIN HYVINKÄÄ 27.10.2016 PÄIVI SALMINEN-PELTOLA PLASTIIKKAKIRURGI OSASTONYLILÄÄKÄRI HAAVAN LEIKKAUS Infektoituneen/nekroottisen

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Rintasyöpäpotilaan ohjaus Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan

Lisätiedot

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala

Lisätiedot

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa Johanna Hietamäki Tutkija, Lääk.yo Esityksen kulku Kehittämishankkeen esittely Toteutettu selvitys Menetelmät, aineisto Tulokset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat

Lisätiedot

Painehaavojen kirurginen hoito

Painehaavojen kirurginen hoito Painehaavojen kirurginen hoito Kristiina Hietanen Plastiikkakirurgi 21.11.2016 Määritelmä Ihon tai ihonalaisen kudoksen vaurio, jonka on aiheuttanut paine ja/tai ihon venyttyminen ja hankaus yhdessä tai

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Pronaxen 250 mg tabletti OTC , Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pronaxen 250 mg tabletti OTC , Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pronaxen 250 mg tabletti OTC 25.9.2015, Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Pronaxen 250 mg on tarkoitettu

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000 RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus RAI-seminaari Helsingissä 1..2007 Magnus Björkgren, VTM, FT Projektipäällikkö Chydenius-instituutti Tausta RUG-III/22 luokitus Validoitu Suomessa vuonna 1995/96

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

KOMPRESSIOHOITO KAIKKI MITÄ SINUN TARVITSEE TIETÄÄ LASKIMOPERÄISISTÄ ONGELMISTA THERAPIES. HAND IN HAND.

KOMPRESSIOHOITO KAIKKI MITÄ SINUN TARVITSEE TIETÄÄ LASKIMOPERÄISISTÄ ONGELMISTA THERAPIES. HAND IN HAND. KOMPRESSIOHOITO KAIKKI MITÄ SINUN TARVITSEE TIETÄÄ LASKIMOPERÄISISTÄ ONGELMISTA THERAPIES. HAND IN HAND. ARVOISA ASIAKAS Arvioiden mukaan maailman länsiosassa aikuisista miehistä 40-50 % ja naisista 50-55

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto valmisteelle Sivextro (teditsolidi)

Riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto valmisteelle Sivextro (teditsolidi) EMA/169447/2015 Riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto valmisteelle Sivextro (teditsolidi) Tämä on Sivextro-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot