Käden arviointi osa 2 Xiapex Koukistajajännevammojen kuntoutusprotokollat

Transkriptio

1 L u n a t u m 3 / S u o m e n K s i t e r a p i a y h d i s t y k s e n j s e n l e h t i Tässä lehdessä: Käden arviointi osa 2 Xiapex Koukistajajännevammojen kuntoutusprotokollat Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti

2 Mediakortti Hallituksen kokoonpano Pj.palsta Saara Raatikainen Käden arviointi, osa 2 Tarja Rantala Xiapex Pia Berglund-Hintze Villa Manus Koukistajajänteiden kuntoutusprotokollat Sari Marjala Senioripäivät Stipendiasiaa Jäsenpalsta IFSHT New Delhi Sisällys Lunatum Mediakortti Suomen Käsiterapiayhdistys ry Helsinki, Y-tunnus Suomen Käsiterapiayhdistyksen jäsentiedote JULKAISIJA kasiterapia@luukku.com ILMESTYMINEN Neljä numeroa vuodessa Jakelu Jäsenistö Sivun koko A4 ILMOITUSTAVAT 1. Ilmoitus jäsentiedotteen sivulla - suurin koko A4 - hinta 100 euroa Aineistot pdf-tiedostona Aineiston toimitus sähköpostitse tai cd-rom:lla 2. Erillisten ilmoitus-/ mainoslehtisten postitus tai toimitus MAKSUEHTO Laskutus 30 pv netto. Yhdistys on yleishyödyllinen yhteisö, hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. SUOMEN KÄSITERAPIAYHDISTYS TAUSTATIEDOT Suomen Käsiterapiayhdistys on perustettu vuonna Yhdistyksen toiminnassa on keskeisintä koulutuksen ja tiedottamisen avulla edistää yläraajan ja käden kuntoutusta Suomessa. Yhdistys osallistuu kansainväliseen käsiterapiatoimintaan. Jäsenistö koostuu fysio- ja toimintaterapeuteista. Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti

3 hallitus 2012 Suomen K siterapiayhdistys ry:n hallitus Saara Raatikainen ( ft ) Puheenjohtaja, EFSHT-delegaatti Mehiläinen, Helsinki saara.raatikainen@mehilainen.fi Virpi Natt (ft) Varapuheenjohtaja, Pohjoismaiden delegaatti Diacor Pia Nahi (tt) Sihteeri HYKS operatiivinen tulosyksikkö pia.nahi@hus.fi Tiina Rantanen (tt, ft) Rahastonhoitaja Sairaala Neo, Turku tiina.rantanen@sairaalaneo.fi Soile Kauppila-Pekkala (tt) Jäsenrekisterin ylläpitäjä Terveydenhoitotuotteiden palvelukeskus Terttu Lilja Oy soilekp@gmail.com Annu Voipio (tt) IFSHT:n delegaatti, koulutusvastaava Kuntoutus ORTON Oy annu.voipio@orton.fi Sari Marjala (tt) Jäsenlehden kokoaja HYKS, Lastenklinikka sari.marjala@hus.fi Mirja Tervo (ft) OYS mirja.tervo@ppshp.fi Piia Hautala (ft) HUS Herttoniemen sairaala piia.hautala@hus.fi Vuokko Kuismin (tt) HUS, Porvoon sairaala vuokko.kuismin@hus.fi Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti

4 PJ:n palsta Syysterveisi! Kesän aurinko alkaa hiljalleen madaltaa profiiliaan ja ainakin kalenterin mukaan syksy on saapunut. Monelle meistä se tarkoittanee paluuta rutiineihin ja tuttuihin kuvioihin, toisille ehkä uusien tuulien haistelua. Uusi tuulihan voi olla myös jotain ihan pientä, joka piristää ja antaa pontta astua kohti pimenevää syksyä ja pitää lippu korkealla niiden rutiinien ja tuttujen kuvioiden keskellä. Tai ehkä ne ovat juuri ne rutiinit, jotka tuovat voimaa. Pääasiahan on, että jokaiselle löytyy se oma sopiva vaihde ja keino suunnata hyvillä mielin eteenpäin. Eteenpäin mennään eurooppalaisen käsiterapiankin saralla. Kesäkuussa järjestetyssä EFSHT: n delegaattien kokouksessa järjestön hallituksessa tapahtui suurin yhden hetkinen muutos sitten muutamiin vuosiin. Presidentiksi nousi Sveitsin Gabriele Versümer, varapresidentiksi Norjan Turid Aasheim ja EFSHT:n sihteerinä vuosia vaikuttanut Sheila Harris jättäytyi tehtävästä ja hänen tilalleen kokous valitsi Belgian Paul de Buckin. Hallituksessa istuu nyt siis skandinaavista ja muutenkin aiempaa pohjoiseurooppalaisempaa verta, ja onkin mielenkiintoista seurata näkyykö tämä muutos hallituksen toiminnassa millään tavalla. Antwerpenissa pidetyssä European Hand Therapy Dayssa julkistettiin myös uudet ECHT (European Certified Hand Therapist) sertifioinnin saavuttaneet terapeutit sekä esiteltiin EFSHT:n jäsenmaiden sisällä toteutetun Delphi tutkimuksen ja sen pohjalta valmistuvien hoitokäytöntöohjeiden etenemistä. Parin päivän kokousta ja sen ympärillä kukoistaneita keskusteluja leimasi ihmisten, ympäri Euroopan, kiinnostus oppia tietämään mitä käsiterapeutit muissa maissa tekevät ja oppia uutta muiden käytännöistä. EFSHT ei nykyisellään järjestä virallisia tutustumiskäyntejä tai opinto-/työntekijävaihtoja, mutta jokaisesta jäsenmaasta löytyy delegaatti tai muu yhteyshenkilö kenen kautta tällaisia haaveita voi yksityisesti pyrkiä toteuttamaan. Jos teillä on siis haluja päästä tutustumaan ja oppimaan jonnekin Euroopassa, tai haluatte ottaa vastaan käsiterapeutteja muualta Euroopasta tutustumaan teidän tapaanne toimia, olkaa yhteydessä meihin hallituksessa, niin viemme viestiänne eteenpäin. Omasta koulutustarjonnastamme nostan esille syksyn Senioripäivän, jonka aiheena on tänä vuonna sormien fleksorivammat. Ilmoitus päivästä löytyy tästä numerosta ja kotisivuiltamme. Huomioikaan myös alustava ilmoitus ensi keväänä järjestettävästä oman yhdistyksemme 20-vuotis juhlasymposiumista Puhujien kutsumiset ja ohjelman laatiminen ovat parasta aikaa työn alla, tarkentuvista tiedoista ilmoitamme kotisivuilla ja seuraavissa jäsenlehdissä. Ulkomaisten koulutusten tarjonnasta muistutan kaikkia ensi maaliskuussa järjestettävästä IFSHT:n kongressista, joka järjestetään Intiassa yhdessä kansainvälisen käsikirurgiayhdistyksen kanssa. Eli tuulta päin. Tai myötätuulen virrasta nautiskellen. Kukin tyylillään, kunhan löydetään kaikki itsellemme se kantava voiman, jonka avulla tuleva syksy ei tunnu synkältä vaan on mahdollisuuksia ja iloa täynnä! Syysterkuin, Saara Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 4

5 K den arviointi osa 2. Tarja Rantala, fysioterapeutti KÄDEN LIIKKUVUUDEN, TURVOTUKSEN JA VOIMAN ARVIOINTI Liikkuvuuden arviointi Yläraajan arviointilomakkeisto on netissä osoitteessa ( johon voitte kirjata kaikki mitatut tuloksenne. Käden liikkuvuutta mitattaessa on tärkeää käyttää sopivan kokoisia mittareita sormien ja ranteen alueella. Markkinoilla on saatavana eri hintaisia tuotteita. Goniometri on yleisesti käytössä.sitä on helppo käyttää ja sillä saadaan mittauskertojen välille hyvä toistettavuus. Mittauspaikka Mittauspaikaksi kannattaa valita pöytä, jossa pääsee istumaan tutkittavaa vastapäätä. Silloin on helppo mitata molemmat kädet. Mittaus on luotettavampi, jos aina toistaa sen samalla tavalla ja samoilla mittareilla. Amerikan Käsiterapeuttien yhdistys on julkaissut vuonna 1992; Clinical Assessment recommendations kirjan, jossa on sovittu mittausmenetelmät käden arvioimiseksi. Tässä artikkelissa noudatetaan heidän suosituksiaan ja nivelten liikelaajuudet asteina on otettu Suomen Lääkärilehden eripainoksesta 20/ 71: Nivelten liikkeiden mittaaminen. Nivelten liikelaajuudet ovat yksilöllisiä ja luotettavuuden parantamiseksi niitä kannattaa verrata toisen raajan vastaavaan liikkeeseen. Goniometrin oikea asettelu Dorsaalinen mittaustapa on selvästi eniten käytössä, paitsi vaikeissa turvonneissa tai sidosten peitossa olevissa nivelissä käytetään lateraalista mittaustapaa. Mittauksessa huomioidaan muiden mittaukseen vaikuttavien nivelten asento. Mittarin liikeakseli ja nivelen liikeakseli asetetaan mahdollisimman lähelle toisiaan. Mittaustuloksen kirjaaminen Tässä olette huomanneet varmaan eroja eri henkilöiden kirjaamisessa. Amerikan käsiterapeutit ja käsikirurgit suosittelevat kirjaustapaa, jossa nivelen keskiasento on 0 o Kun nivelessä on ojennusvajausta esimerkiksi 20 astetta, merkitään -20 o. Kun nivelessä on yliojennusta esimerkiksi 15 astetta, merkitään +15 o. Amerikan Ortopedien suosittelema kirjaustapa poikkeaa edellisestä. Liikkuvuus merkitään asteina esimerkiksi 20 o - 60 o, jolloin nivelessä on 20 o ojennusvajausta ja se koukistuu 60 o. Nivelen yliojennus merkitään miinus merkillä, esimerkiksi -15 o. Teidän kannattaa työpaikallanne keskustella eri merkintätavoista, mikä palvelisi teitä parhaiten ja informaatio kulkisi terapeutilta lääkärille ja päinvastoin. Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti

6 Käden arviointi osa 2 Ranteen liikkuvuuden mittaus Ranteen pääasiallinen liike tapahtuu radiokarpaali- ja keskikarpaalinivelissä. Ranteen ekstensio ( dorsifleksio ) Mittarin liikkumaton varsi on volaarisesti radiuksen suuntaisesti ja liikkuva varsi volaarisesti keskisormen metakarpaaliluuta pitkin. Kyynärvarsi on keskiasennossa, ei supinaatiota eikä pronaatiota kyynärvarressa. Liikkuvuus on 70 astetta ( 0 o - 70 o ). Ranteen fleksio ( volaarifleksio) Mittarin liikkumaton varsi on dorsaalisesti radiuksen suuntaisesti ja liikkuva varsi on dorsaalisesti keskisormen metakarpaaliluuta pitkin. Kyynärvarsi on keskiasennossa ja sormet ovat rentoina. Liikkuvuus on 80 astetta ( 0 o - 80 o ). Ranteen radiaalideviaatio Kyynärvarsi on pronaatiossa esimerkiksi pöydän päällä. Mittarin liikkumaton varsi on dorsaalisesti kyynärvarren suuntaisesti ja liikkuva varsi on dorsaalisesti keskisormen metakarpaaliluun suuntaisesti. Liikkuvuus on 20 astetta ( 0 o - 20 o ). Ranteen ulnaarideviaation mittaus. Liikkuvuus on 30 astetta ( 0 o -30 o ). Sormien liikkuvuuden mittaus Sormien liikkuvuus mitataan aina ensin aktiivisesti, jos se on sallittua. Sormen koukistus mitataan yksi nivel kerrallaan. Rannenivel ja kyynärvarsi pysyvät mittauksen aikana keskiasennossa Kuvassa mitataan keskisormen keskinivelen koukistusta. Liikkuvuus on keskinivelessä (PIP) 100 astetta ( 0 o -100 o, kärkinivelessä ( DIP) 80 astetta ( 0 o -80 o ), tyvinivelessä ( MP) 90astetta ( 0 o -90 o ). Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti

7 Käden arviointi osa 2 Peukalon tyvinivelen liikkuvuutta mitattaessa kyynärvarsi ja ranne ovat keskiasennossa. Peukalon liikkuvuus on kärkinivelessä ( IP ) 80 astetta ( 0 o -80 o ), tyvinivelessä ( MP ) 50 astetta ( 0 o - 50 o ) ja karpometakarpaalinivelessä ( CMC I ) on 15 astetta ( 0 o - 15 o ). Sormien ojennus mitataan yhteisojennuksena yksi nivel kerrallaan. Rannenivel pysyy keskiasennossa mittauksen aikana. Sormien tyvinivelissä ekstensio on 45 astetta ( 0 o -45 o ). Se on luonnollinen liike tyvinivelissä, mutta epäluonnollinen (hyperekstensio) keski- ja kärkinivelissä. Sorminivelen passiivinen liike Mitataan yhden nivelen erillinen liike. Käden muut nivelet ovat rentoina eikä niiden asentoa ole määritelty. Passiivista liikettä mitattaessa niveleen kohdistuvan voiman tulee olla pieni ja muuttumaton testistä toiseen. A.B. Swansonin ( 1990 ) mukaan puolen kilon voima olisi sopiva sorminivelten passiivista liikettä mitattaessa. Voima tulisi kohdistaa keskelle sitä sormiluuta, joka on nivelestä distaalisesti. Keskisormen keskinivelen passiivisen koukistuksen mittaus. Sormenpään etäisyys kämmenpoimusta Mitataan koko sormen liikkuvuutta mittaamalla viivottimella sormen uloimman kohdan ja kämmenpoimun välistä etäisyyttä. Etäisyys mitataan aktiivisena ja passiivisena liikkeenä. Ranne on keskiasennossa mittauksen aikana. Etäisyys distaaliseen kämmenpoimuun kuvaa sormen kärki- ja keskinivelen koukistusta ja proksimaaliseen kämmenpoimuun kärki-, keski- ja tyvinivelen koukistusta. Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti

8 Käden arviointi osa 2 Peukalon liikkuvuuden mittaus Peukalon liikkuvuutta mitattaessa ranne on keskiasennossa. Etäisyysmittauksessa mitataan peukalon uloimman kohdan ja pikkusormen tyven välinen etäisyys.tämä ei ole peukalon oppositioliikkeen mittaus. Peukalon abduktion mittaus Liikkuvuus on noin 60 astetta. Vertailukohdaksi suositellaan abduktiomittauksessa terveen käden peukaloa, koska peukalon liike on hyvin yksilöllinen. Peukalon volaari- / palmaariabduktiota mitattaessa ranne on keskiasennossa. Mittarin liikkumaton varsi on etusormen metakarpaaliluun suuntaisesti ja liikkuva varsi on peukalon metakarpaaliluun suuntaisesti radiaalisesti. Peukalon radiaali- / lateraaliabduktion mittauksessa kyynärvarsi on pronaatiossa esimerkiksi pöytää vasten ja ranne on keskiasennossa. Mittarin liikkumaton varsi on etusormen metakarpaaliluun suuntaisesti dorsaalisesti ja liikkuva varsi peukalon metakarpaaliluun suuntaisesti dorsaalisesti. Kyynärvarren supinaation ja pronaation mittaus Kyynärvarren liikkuvuuden arvioinnissa voidaan käyttää goniometriä, arvioida silmämääräisesti tai käyttää OB Myrinin kompassimittaria. Supinaatio on nollasta asteeseen ja pronaatio on nollasta asteeseen. Myrinin kompassimittarilla mitattaessa testattava istuu nojaten tuolin selkänojaan. Olkavarsi on vartalon sivulla, kyynärnivel on 90 astetta koukistettuna ja peukalo on ylöspäin. Kompassimittarin kahva asetetaan etu- ja keskisormen väliin ja nyrkki suljetaan. Kyynärvarsia kierretään yhtäaikaa supinaatioon ja sen jälkeen pronaatioon. Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti

9 Käden arviointi osa 2 Turvotuksen arviointi Turvotuksen määrän arviointi ja tehokas poistaminen ovat tärkeitä käden terapiassa. Turvotus hidastaa aina kudosten paranemista ja nivelten liikkuvuuden palautumista. Luotettavin tapa mitata turvotusta on käyttää volymetriä, jossa käsi upotetaan astiaan ja mitataan raajan syrjäyttämä vesimäärä. Jäsentiedotteessa 3 / 2005 on Heidi Miettisen kirjoittama artikkeli volymetrillä mittaamisesta. Mittanauha on käyttökelpoinen mitattaessa esimerkiksi yksittäisen sormen turvotusta, jos kädessä on avohaava tai kipsi. Mittanauhalla mitattaessa täytyy muistaa merkitä ylös mittauskohta, jotta seurantamittaukset olisivat mahdollisimman tarkkoja. Käden voiman arviointi Käden puristusvoima Käden puristusvoiman mittausta käytetään yleisesti. Mittareita on useita eri merkkisiä ( Jamar, Baseline jne.). Puristusvoimamittaus antaa nopean ja luotettavan kuvan käden kunnosta ja voimien puolierosta. R. Härkönen ja M. Piirtomaa (1993) ovat esittäneet puristusvoiman normaaliarvot suomalaisille. Tutkimuksessa mitattiin 204 eri-ikäisen henkilön puristusvoimaa Jamar- dynamometrillä viidellä eri kädensijan etäisyydellä. Jokainen testattava puristi kaksi kertaa kummallakin kädellä. Jos saman käden tulosten välillä oli eroa yli 10%, tehtiin kolmas puristus. Paras tulos tässä tutkimuksessa saatiin oteleveydellä kolme. Amerikan Käsiterapeutit suosittelevat mittauksessa käytettäväksi oteleveyttä kaksi. Puristusvoimaa mitattaessa testattava istuu selkä- ja käsinojattomalla tuolilla. Olkavarsi on kevyesti kiinni vartalossa ja olkavarsi on keskiasennossa kiertojen suhteen, kyynärnivel on 90 astetta koukussa. Ranne on 0-30 astetta dorsifleksiossa ja 0-15 astetta ulnaarideviaatiossa. Dominantin ja ei-dominantin käden puristusvoiman ero on tutkimuksissa havaittu olevan vain 5 10% ( Swanson 1990, Härkönen 1993 ). Pinsetti- ja avainotteen voima Swansonin mukaan suurin osa yksinkertaista nipistysotetta vaativista tehtävistä onnistuu noin 1 kilon voimalla. Mittausasento on sama kuin puristusvoiman mittauksessa. Avainotteessa mittari on peukalon ja etusormen keskifalangin välissä. Peukalon kärkinivelen tulee olla suorana mittauksen aikana. Mathiowetzin ( 1985 ) tutkimuksen perusteella avainotteen voima on miehillä 11.1 kg 10.7 kg ja naisilla 7.3kg 6.9 kg. Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti

10 Käden arviointi osa 2 Kolmen sormen pinsettiotteen mittausasento. Mathiowetzin tutkimuksessa kolmen sormen pinsettiotteen voima on miehillä 10.6 kg 10.4 kg ja naisilla 7.3 kg 7.1 kg. Pinsettiotteen, jossa mittari on peukalon ja etusormen välissä Mathiowetzin mukaan voima on miehillä 7.7 kg 7.4 kg ja naisilla 5.1 kg 4.8 kg. Manuaalinen lihastestaus Lihastestauksessa arvioidaan yksittäisen lihaksen voima skaalalla 0-5, jossa nolla tarkoittaa ettei lihaksessa ole havaittavaa lihassupistusta ja viisi tarkoittaa lihassupistuksen aikaansaamaa liikettä koko nivelen liikeradalla täyttä vastusta vastaan. (Boscheinen - Morris et al 2001). Lihastestausta käytetään esimerkiksi perifeeristen hermovammojen jälkeisessä lihastoiminnan arvioinnissa. Lihasten testaus auttaa seuraamaan hermon toipumista vamman jälkeen. Käden voiman mittauksesta julkaistuja vertailuarvoja pyrimme saamaan yhdistyksen jäsenten käyttöön myöhemmin. Käden arviointi artikkelisarjan kolmas osa käsittelee tunnon arviointia. Kirjallisuus Boscheinen Morrin J., Connolly W.B. (2001) Assessment in the Hand, Fundaments of Therapy. Elsevier Limited Clinical Assessment Recommendations, 2nd Edition (1992) A Publication of the American Society of Hand Therapists Härkönen R, Piirtomaa M and Alaranta H. Käden Puristusvoiman normaaliarvot suomalaisille. Fysioterapia 1993; 5: Härkönen R, Piirtomaa M and Alaranta H ( 1993) Grip Strength and Hand Positions of the Dynamometer in 204 Finnish Adults. Journal of Hand Surgery (Br) 18 B; Kaunola Riitta, Rantala Tarja. Kuinka tutkin käden? Fysioterapia 1996; 2: 5-9 Mathiowetz V et al. (1985) Grip and Pinch Strength: Normative Data for Adults. Arch Phys Med Rehabil Vol Nivelten liikkeiden mittaaminen. Eripainos Suomen Lääkärilehden numerosta 20/71 Pernilä Marjaana. ( 2004) Käden arviointimenetelmät nivelliikkuvuus ja voima. Suomen Käsiterapiayhdistys Swanson A et al. (1990) Evaluation of impairment of hand function. Rehabilitation of the Hand edited by Hunter, Schneider, Mackin, Callahan pp Mosby Viitasalo Hanna (2000) Toimintakyvyn arviointi. Käsikirurgia. Vastamäki et al, Duodecim Helsinki Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 10

11 Xiapex Pia Berglund-Hintze, toimintaterapeutti Kollagenaasi-injektiot (Xiapex) Dupuytrenin kontraktuuran hoidossa ja toimintaterapeutin osa käden kuntoutuksessa TAUSTA Kämmenkalvonkuroumassa syntyy kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvun seurauksena kyhmyjä ja sormia koukkuun kurovia juosteita. Taudista on kuvauksia jo 1600 luvulta, mutta v Dupuytren kuvasi, kuinka tauti aiheuttaa kurouman kämmenkalvoon, ja ehdotti hoidoksi avointa kämmenkalvonpoistoa. Tämän jälkeen sairaus on nimetty Dupuytrenin kontraktuuraksi. Sairaus aiheuttaa harvoin kipuja, suurempi ongelma on käden toiminnallisuuden heikkeneminen ja kosmeettinen haitta. Kurouma aiheuttaa monille ihmisille vaikeuksia selviytyä arkiaskareista, kuten kättelystä, kasvojen pesusta, urheilusta, käsineen käytöstä tai tavaroihin tarttumisesta. Perinnöllisillä tekijöillä on merkitystä Dupuytrenin kontraktuurassa 40-70%:lla potilaista. Tauti on yleinen Pohjois-Euroopassa. Tauti alkaa tavallisimmin vuotiailla, ja sitä esiintyy miehillä useammin kuin naisilla. Noin 65% :lla kontraktuura esiintyy molemmissa käsissä, pääasiallisesti IV-V sormien alueella, joskus harvoin myös jaloissa (Ledderhosentauti). Tauti etenee hitaasti. KIRURGINEN HOITO Dupuytrenin kontraktuuraa on hoidettu kirurgisesti, kunnes markkinoille tuli kollagenaasipistoshoito (Xiapex). Kirurgisen hoidon jälkeen käsi on kivulias ja potilas on usein pitkällä sairauslomalla. Komplikaationa voi olla haavatulehdus ja verenkiertohäiriöitä, myös hermovammanriski on suuri. Lisäksi saattaa syntyä lisääntyvää arpeutumista sekä kurouman uusiutumista. Kirurgisen hoidon jälkeen käytetään usein myös sormia ojentavaa yöortoosia 1-2:n kuukauden ajan. PISTOSHOITO Xiapex-kollagenaasihoito aloitettiin Dextran käsiklinikalla 2008, osana monikansallista kliinistä tutkimusta. Kolmen vuoden seurannassa todettiin lupaavat tulokset. Varsinainen Xiapex hoito aloitettiin Dextrassa Huhtikuussa Xiapex:in vaikuttava aine on clostridium histolyticum-kollagenaasi, jota Clostridium histolyticum niminen bakteeri tuottaa. Indikaatio hoidon aloittamiselle on merkittävä toiminnallinen haitta tai kipu ja yli 30 asteen ojennusvajaus. Lääkäri pistää Dupuytren-juosteeseen Xiapex-valmisteen, joka hajottaa koukistumajuostetta. Pistosja pistosta seuraavana päivänä potilas välttää käden käyttämistä ja pyrkii pitämään käden kohoasennossa. 1-2 päivää pistoksesta potilas palaa lääkärin vastaanotolle, jolloin suoritetaan suoristustoimenpide. Lääkäri puuduttaa suoristettavan alueen ja suoristaa sormen. Onnistuneen hoidon lopputuloksena potilas pystyy suoristamaan sormiaan normaalisti. Oikaisu toimeenpiteen jälkeen toimintaterapeutti valmistaa potilaalle palmaarisen, sormia ojentavan ortoosin. Ortoosia käytetään öisin, 2-4:n kuukauden ajan. Joissakin tapauksissa hoito onnistuu yhdellä injektiolla. Tapauksissa, joissa on paljon kuroumaa ja vaikeita flexiokontraktuuria, tarvitaan lisäpistoksia. Seuraavat pistokset annetaan lääkärin laatiman suunnitelman mukaan 4:n viikon välein TOIMINTATERAPEUTIN VASTAANOTOLLA Sormen oikomisen jälkeen, potilaan saapuessa toimintaterapeutin vastaanotolle, käsi ja sormet ovat turvonneet, joskus käsi on myös kipeä. Kättä ei tarvitse sitoa sidoksilla. Jos on ollut vaikea flexiovirheasento, saattaa olla, että kämmenen iho on haljennut ja haava on syytä suojata. (kuvat 1 ja 2) Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 11

12 Xiapex Kuva1. Pistos on laitettu vain MP IV alueelle. Kuva 3. Ortoosi pitää MP IV-niveltä suorassa asennossa, PIP nivelen alle on jätetty tyhjää tilaa, jotta potilas pystyy vähitellen suoristamaan myös PIP-niveltä. Pidetään huolta, että DIP-nivel ei missään vaiheessa ole ortoosissa hyperextensiossa. Ortoosi ei ylety sormenpäähän asti, jotta tunto säilyy sormenpäässä. Kuva2. Käsi on turvoksissa, MP IV-nivel ojentuu suoraksi. Edelleen on flexiokontraktuura näyvissä hoitamattomissa nivelissä V sormessa ja IV sormen PIP nivelessä. Toimintaterapeutti valmistaa yksilöllisen palmaarisen ortoosin. Sormien päältä menevien kiinnitys nauhojen avulla pyritään saavuttamaan maksimaalista ojennusta hoidettuun niveleen. (kuva 3,4) 3.2 mm matalalämpömuovin olen kokenut parhaaksi ja kestävimmäksi muoviksi. Helpoimmissa tapauksissa on hoidettu vain yksi nivel, esimerkiksi MP-nivel, jolloin ortoosin valmistaminen on yksinkertaisempaa. Vaikeimmissa tapauksissa annetaan ensin pistos vain yhteen niveleen, jolloin muut nivelet ovat vielä flexiokontraktuurassa. Ortoosin valmistaminen on hieman vaativampaa, koska flexiokontraktuurat eivät anna periksi ojennus-suuntaan. Haastavimmissa tapauksissa on hyvä pyytää potilasta seuranta-käynnille 1-2:n viikon sisällä. Tällöin turvotus on laskenut ja ortoosia pystytään vähän vielä oikaisemaan ja säätämään istuvammaksi. Potilaalle, jolle on suunniteltu useampaa pistosta, kannattaa heti tehdä isompi ortoosi, joka kattaa vielä hoidettavaksi tulevat sormet. Tätä isompaa Kuva 4. Voimakkaissa kuroumissa tarvitaan lisäkovike ortoosin palmaaripuolelle. ortoosia pystytään hoidon edetessä muokkaamaan aina tilanteen mukaan. Kun hoidetaan monta sormea peräkkäin, suosittelen, että jokaisella sormella on oma kiinnitysnauhansa. Sormien kiinnitysnauhat on syytä olla napakat, mutta pehmeät, sillä potilas pyrkii kiinnitysnauhoilla vähitellen ojentamaan sormia yhä suoremmaksi. Hyvät ja kestävät tarranauhakiinnitykset ovat tärkeät, koska nauhoihin keskittyy paljon voimaa 2-4:n kuukauden ajan. (Kuva 5 ja 6) Ortoosi on hyvä pehmustaa reunoista ja nauhoista. Kämmenosa on hyvä jättää pehmustamatta, jotta potilas pystyy puhdistamaan ortoosin säännöllisesti. Ortoosin valmistuksen jälkeen potilaalle opetetaan käden liikeharjoitukset, jotka hän saa mukaansa myös kirjallisena. Liikkeet suoritetaan joka päivä 3-5 kertaa. Käden liikeharjoittelu aloitetaan hieromalla kämmentä pyörivin liikkein. Sen jälkeen käsi ase- Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 12

13 Kuva 5. Kuva 6. Kuva 5 ja 6. Esimerkki ortoosista, kun hoidetaan monta sormea, pistos on tällä kertaa annettu MP IV alueelle ja suunnitelmassa on vielä III ja V MP alueiden suoristaminen. tetaan pöytää vasten ja nostetaan jokaista sormea vuorotellen irtipöydästä, pidetään sormi ilmassa 5 sekuntia, toistetaan 10 kertaa. Lisäksi sormia loitonnetaan ja lähennetään, jokaista sormea 10 kertaa. Kyynärpää pidetään pöytää vasten, ranne suorana, kärkiniveliä koukistetaan, rystysiä ojennetaan niin pitkälle, kun potilas pystyy. Potilas saa käyttää kättä ja häntä rohkaistaankin käyttämään kättä normaalisti arkiaskareissa. Töihin hän palaa jo muutama päivä pistoshoidon jälkeen. Pia Berglund-Hinze, toimintaterapeutti, Dextran käsiklinikalla ja Kuntoutus Ortonilla pia.berglund.hintze@gmail.com Lähteet: Käsikirurgia, Duodecim Xiapex, potilasohje Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 13

14 VILLA MANUS Iloisia lisäyksiä tuotevalikoimaamme: tuotetiedot nettisivuillamme Ihanan pehmeät Handaid- tuet Olemme aloittamassa North Coast Medicalin Fabrifoamin kaltaisesta materiaalista lapsille ja aikuisille. Sisäpinnan materiaali estää liukumista iholla ja siten antaa hyvän tuen. Valikoimassa peukaloranne ja supinaatiotuet. Ihoystävälliset tuet sinisenä, mustana ja beigenä. tuotteiden maahantuonnin. Valikoimista löytyy tarranauhoja, ranne- ja peukalotukia yms. ORFICASTTM muovisidos Kudottu matalalämpömuovi. Todella helppo ja nopeakäyttöinen! Suositun 3 cm leveän nauhan lisäksi tulossa 6 cm leveänä. Upeat tarjoushinnat vuoden 2012 hankinnoille! Uusi ohjelmaversio 12 sisältää runsaasti uusia 3D harjoituspelejä. Tutkimus- ja harjoitusjärjestelmä Hauska ja haastava harjoitusväline hahmotuksen, koordinaation ja keskittymisen harjoitteluun lihas- ja nivelliikkuvuuden ohella. Sopii kaikenikäisille. Tutkimuksen mukaan jo 4 vko harjoittelu lisäsi hemipl. asiakkaiden toimintakykyä 17% (COPM) Vihdoinkin toimiva valmiskäsine Dupuytren kontraktuuran post-op hoitoon; FixxGlove volaarisella tai dorsaalisella muotoiltavalla tuella. Toimitusmyyntinä Solitaire pelit ja muut tuotteet K.C.Pedersenin valikoimista. Tammikuulle 2013 suunnitteilla toivottu pienryhmäkoulutus: Lastoituksen perusteet 2 pv Vantaalla. Tiedustelut ja alustavat ilmoittautumiset sähköpostilla. Ojahaanrinne Vantaa P F s-posti info@villamanus.com internet Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 14

15 Koukistajaj nteiden kuntoutusprotokollat Sari Marjala, toimintaterapeutti Suomen Käsikirurgiyhdistys järjesti menneenä talvena koulutuspäivät Levillä, jonne käsiterapeutit oli myös kutsuttu. Suomen käsiterapiayhdistyksestä koulutuspäiville osallistui neljä hallituksen jäsentä. Ensimmäisen päivän aiheena olivat käden koukistajajännevammat ja niiden kuntoutus. Käsiterapiayhdistys piti oman puheenvuoronsa koukistajajännevammojen kuntoutukseen liittyen. Puheenvuoroa varten kartoitimme Jyväskylän keskussairaalan sekä Yliopistosairaaloiden; Helsingin, Tampereen, Turun, Kuopion ja Oulun koukistajajännevammojen kuntoutus protokollia. Tämän toteutimme haastattelemalla käsiterapeutteja kyseisistä sairaaloista. Kartoitimme haastattelussamme muun muassa seuraavia asioita; kuntoutuksen aikataulutus, lasta ja liikeharjoitukset. Liitännäisvammat rajasimme tässä yhteydessä pois. Toivoimme terapeuteilta myös pohdintaa siitä, mikä heidän käyttämässään protokollassa on hyvää ja mikä huonoa sekä millaisia toiveita heillä olisi leikkaaville lääkäreille. Kiitokset kaikille terapeuteille, jotka autoitte meitä tässä katsauksessa ja jaoitte tietoanne! Seuraavassa koonti haastatteluista. Käytetyt protokollat Tällä hetkellä koukistajajänteiden kuntoutuksessa noudatetaan pääosin Kleinertin protokollaa tai Kleinertin protokollasta mukailtua protokollaa. Ainoastaan Helsingissä on käytössä rinnakkain Kleinertin protokolla ja aktiiviprotokolla. Tässä artikkelissa on yhdistetty Kleinetin protokolla ja sen mukaillut sovellutukset. Kleinertin protokollalla tarkoitetaan tässä yhteydessä liikeohjelmaa, jossa käytetään sormissa kumilankavetoja. Aktiiviprotokollalla taas tarkoitetaan tässä yhteydessä ilman kumilankavetoja toteutettua lastaa ja kuntoutusta. Lasten kohdalla osassa sairaaloissa käytetään kouluikäisten koukistajajännekorjauksissa Kleinertin protokollaa ja pienemmillä lapsilla mukailtua aktiiviprotokolla. Osassa sairaaloissa käytetään ainoastaan aktiiviprotokollaa kaiken ikäisillä lapsilla. Kleinertin protokolla edellyttää lapselta hyvää kooperaatiota, sillä kumilankavetojen kanssa arjessa toimiminen voi olla lapsilla haastavaa. Aktiiviprotokollan hyötyihin voi lukea lastan turvallisuuden ja käytännöllisyyden. Lastat Kleinertin protokollassa lasta valmistetaan post.operatiivisena päivänä. Lastassa ranne on 20º- 30º fleksiossa, MCP:t 50º-70º fleksiossa ja IP-nivelet suorina. Sormiin laitetaan kumilankavedot, jotka vetävät sormet koukkuun sallien sormien aktiivisen ojennuksen lastan suojassa. Lastan käyttöaika vaihtelee kolmesta neljään viikkoon ympäri vuorokauden, yökäyttö jatkuu usein aina kuuteen viikkoon asti. Rannekkeen käyttöön siirrytään lähes kaikkialla neljän viikon kohdalla, lastan käyttöä jatketaan vielä öisin lähes kaikkialla kahden viikon ajan, rannekulmaa usein muokataan tässä vaiheessa 0º. Poikkeuksiakin on; jossakin ranteen asento lastassa on alusta alkaen 0º tai viimeistään kahden tai kolmen viikon päästä. Toisaalla ei ole ollenkaan käytössä ranneketta, kuminauhavedoista saatetaan luopua jo kolmen viikon kohdalla tai lastaa käytetään kokonaisuudessaankin vain neljä viikkoa. Kleinert (Kuva: Sairaala Neo) Aktiiviprotokollassa lastan valmistus tapahtuu usein 1.-3.post.operatiivisena päivänä. Lasta on dorsaalinen, mutta siinä on volaarinen suojaläppä. Lastassa ranne on joko 0º tai pienessä fleksiossa, MCP:t 45º-60º fleksiossa ja IP:t suorina. Lasta sallii Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 15

16 koukistajajänteiden kuntoutusprotokollat sormien liikuttamisen lastan suojissa päiväsaikaan ensimmäisen viikon jälkeen, yöksi sormet tuetaan lastaa vasten. Liikeharjoitusten ajaksi lasta otetaan pois kädestä. Lastan kokonaiskäyttöaika on kuusi viikkoa. Aktiivilasta (Kuva: Helsingin lastenklinikan toimintaterapia) Liikeharjoitukset 0-6viikkoa Liikeharjoitukset Kleinertin protokollassa aloitetaan lastan valmistus päivänä. Jokaisessa haastatellussa kaupungissa aktiiviset sormien ojennusharjoitukset sekä passiivinen fleksio yhdistettynä pitoon aloitetaan heti. Aktiivisen fleksion ja tenodesis harjoituksen aloituksessa variaatio olikin sitten suurempi aina ensimmäisestä viikosta kuuteen viikkoon. Liikeharjoitukset aktiiviprotokollassa aloitetaan myös lastan valmistus päivänä. Heti alusta alkaen on sallittu niin passiiviset kuin aktiivisetkin sormien koukistusharjoitukset sekä tenodesis-harjoitukset. Kontrollit Kuudesta viikosta eteenpäin kuntoutuskäytänteet ovat hyvin samanlaisia. Aina kahdeksaan viikkoon saakka operaatiosta on vain kevyt käden käyttö sallittua. 12 viikkoa operaatiosta on voimaa vaativa käden käyttö sallittua ja 12 viikon jälkeen tapahtuu paluu raskaaseen manuaaliseen työhön. Terapeuttien kontrollien määrät vaihtelevat ensimmäisen kuuden viikon aikana sairaalasta riippuen. Kuuden viikon jälkeen kontrollit toteutuvat pääosin kahdeksan ja 12.viikon kohdilla. Pääosin työnjako fysio- ja toimintaterapeuttien välillä toteutuu niin, että toimintaterapeutti valmistaa lastan sekä ohjaa arpihoidon ja fysioterapeutti ohjaa liikeharjoitukset, mutta myös poikkeuksia löytyy. Toimintaterapeutti voi sekä valmistaa lastan että ohjata liikeharjoitukset. Lääkärin kontrollit toteutuvat pääosin kuntoutuksen aikana kerran tai kaksi, aikataulutus lääkärin kontrollien suhteen vaihtelee niin ikään eri sairaaloiden väleillä. Protokollien vertailua ja mahdollisia komplikaatioita Vertailtaessa aktiiviprotokollaa ja Kleinertin protokollaa, on muutamia asioita hyvä nostaa esille. Aktiivisemmassa protokollassa fleksiotoiminta palautuu helpommin ja IP-nivelen kontraktuuria on vähemmän. Ranteen asennon ollessa neutraali, ovat rannekivut vähentyneet ja aikainen tenodeesis-harjoitteiden aloittaminen on helpottanut ranteen mobilisoitumista lastahoidon jälkeen. Lastan pukeminen ilman kuminauhoja saattaa olla potilaalle helpompaa. Aktiiviprotokollan suhteen on noussut esiin ajatuksia siitä, että kun potilaalle sallitaan lastan poisottaminen liikeharjoitusten ajaksi, lisääntyykö lastan käyttämättömyys päivän aikana? Tyypillisimmistä komplikaatioista terapeutit nostavat esiin IP:n kontraktuurat, DIP:n huonon liikkeen, arpiongelmat, jänteen huonon liukumisen sekä re-ruptuurat. Lisäksi pohdituttaa pull out- vaijerin paikka (nappi) ja koko sekä lastan paikallaan pysyminen. Terapeutit kokevat vahvasti, että yhteneväiset hoitolinjat ovat erittäin tärkeitä. Moniammatillinen suunnittelu on paikallaan, kun pohditaan protokollien muuttamista. Leikkauskertomuksiin terapeutit toivovat lääkäreiltä tarkkoja tietoja, esimerkiksi jänteen kunnosta ja kireydestä, käytetyistä ompeleista sekä selkeää jatkohoitosuunnitelmaa. Lapsipotilaiden suhteen toiveena on aktiiviprotokollan mahdollistaminen ja sulavien ompeleiden käyttäminen ihon sulkuvaiheessa. Lisäksi terapeutit toimivat usein linkkinä potilaan ja lääkärin välillä, mikäli sairauslomat, lääkkeet tai esimerkiksi kontrolliajat eivät ole järjestyksessä. Keskustelu ja pohdinta koukistajajännevammoista jatkuu Senioripäivillä Turussa Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 16

17 senioripäivät SENIORIP IV T Perjantaina , Sairaala NEO Turku, Joukahaisenkatu 6, Turku Päivän teemana käden koukistajajännevammat Päivän ohjelma klo 09:30 klo 09:45 klo 11:00 klo 12:00 klo 13:00 klo 13:45 klo 14:15 klo 15:30 Päivän aloitus Tutustuminen sairaala NEO:on Ruokailu Koukistajasysteemin biomekaniikka, käsikirurgi Teemu Karjalainen Paneelikeskustelu koukistajajännevammojen kuntoutuksesta Kahvitauko Yhteistä keskustelua koukistajajännevammoista Päivän lopetus Ilmoittautuminen 21.9 mennessä Annulle annu.voipio@orton.fi otsikoksi seniorit2012. Koulutus on maksuton Käsiterapiayhdistyksen jäsenille. Tarkemmat tiedot sairaala NEO:sta; Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 17

18 stipendiasiaa STIPENDIEN HAKU ON K YNNISS SYKSYN 2012 OSALTA Suomen käsiterapiayhdistys ry:n jäsenillä on mahdollisuus hakea stipendejä sekä koti- että ulkomaisiin vuoden 2012 aikana järjestettäviin koulutuksiin. Myönnettävien stipendien arvoon vaikuttavat mm. koulutuksen sisältö, hakijoiden määrä ja koulutuksen kokonaiskustannukset sekä aiemmin myönnetyt stipendit. Viimeinen hakupäivä Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi joko sähköpostilla tiina.rantanen[@]sairaalaneo.fi tai postitse kotiosoitteeseen: Suomen käsiterapiayhdistys ry, c/o Tiina Rantanen, Anniitunkatu 21c 6, Turku Kerro hakemuksessa: mihin koulutukseen haet stipendiä selvitys koulutuksen kustannuksista mitä muuta tukea saat (työnantajan osuus, muut tahot, palkallinen/ palkaton virkavapaus jne) mitä summaa haet yhteystiedot tilinumero Stipendiä ei myönnetä yhdistyksen järjestämiin koulutuksiin. HUOMIOITHAN, ETTÄ EMME VOI KÄSITELLÄ PUUTTEELLISIA HAKEMUKSIA! Hyvää syksyä, Tiina Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 18

19 Jäsenpalsta J senilta Oulussa torstaina klo Paikka: OYS Avohoitotalo, Kiviharjuntie 9, sisäänkäynti A8, 4 kerros Käsikirurgi Marko Sunnari luennoi aiheesta; Kyynärnivelen posttraumaattiset ongelmat Jäsenille maksuton, muut kahvirahan (5 e) hinnalla mukaan. Ilmoittautumiset mennessä sähköpostilla soilekp@gmail.com tai mirja.tervo@ppshp.fi Tervetuloa! Tulevia Kongresseja IFSHT New Delhi EFSHT Pariisi Uudet jäsenet: ft Kirsi Romppanen, Joensuu tt, ft, Hanne Kämäräinen, Joensuu tt Marja Lindgren, Jakari tt Asta-Riitta Pesonen, Jamali Tervetuloa! Suomen K siterapiayhdistys t ytt 20-vuotta! Suomen Käsiterapiayhdistyksen 20-vuotisjuhlasymposium tulossa ensi keväänä Helsingissä. Laita päivämäärä jo nyt kalenteriisi! Ilmoittelemme tarkemmin ohjelmasta tulevissa lehdissämme ja kotisivuilla. Seuraa ilmoittelua! Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 19

20 ifsht Abstract Submission extended to September 20, th IFSHT Triennial Congress & 12th IFSSH Triennial Congress New Delhi, India March 4-8, 2013 Join us in a vibrant, colourful, affordable, and friendly city with thousands of years of culture and history for the 9th IFSHT Triennial Congress: Knowledge Translation: Moving Evidence into Practice and Practice into Research. Morning general sessions will focus on key hand therapy topics, with one joint therapist/surgeon session. Afternoon breakout/workshop sessions provide interactive discussions and hands-on learning while peer- the program. All sessions in both congresses are open to all participants. Abstract submission is open until September 20, Two afternoons of the four-day educational program are free for all participants to join family and friends in exploring the sites of New Delhi. Free airport and intra-hotel shuttle services will help you navigate New Delhi. Many options for pre- and post-congress tours and day trips are available. Come for a few extra days and safely explore exotic India. Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 20