Käden arviointi osa 2 Xiapex Koukistajajännevammojen kuntoutusprotokollat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käden arviointi osa 2 Xiapex Koukistajajännevammojen kuntoutusprotokollat"

Transkriptio

1 L u n a t u m 3 / S u o m e n K s i t e r a p i a y h d i s t y k s e n j s e n l e h t i Tässä lehdessä: Käden arviointi osa 2 Xiapex Koukistajajännevammojen kuntoutusprotokollat Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti

2 Mediakortti Hallituksen kokoonpano Pj.palsta Saara Raatikainen Käden arviointi, osa 2 Tarja Rantala Xiapex Pia Berglund-Hintze Villa Manus Koukistajajänteiden kuntoutusprotokollat Sari Marjala Senioripäivät Stipendiasiaa Jäsenpalsta IFSHT New Delhi Sisällys Lunatum Mediakortti Suomen Käsiterapiayhdistys ry Helsinki, Y-tunnus Suomen Käsiterapiayhdistyksen jäsentiedote JULKAISIJA ILMESTYMINEN Neljä numeroa vuodessa Jakelu Jäsenistö Sivun koko A4 ILMOITUSTAVAT 1. Ilmoitus jäsentiedotteen sivulla - suurin koko A4 - hinta 100 euroa Aineistot pdf-tiedostona Aineiston toimitus sähköpostitse tai cd-rom:lla 2. Erillisten ilmoitus-/ mainoslehtisten postitus tai toimitus MAKSUEHTO Laskutus 30 pv netto. Yhdistys on yleishyödyllinen yhteisö, hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. SUOMEN KÄSITERAPIAYHDISTYS TAUSTATIEDOT Suomen Käsiterapiayhdistys on perustettu vuonna Yhdistyksen toiminnassa on keskeisintä koulutuksen ja tiedottamisen avulla edistää yläraajan ja käden kuntoutusta Suomessa. Yhdistys osallistuu kansainväliseen käsiterapiatoimintaan. Jäsenistö koostuu fysio- ja toimintaterapeuteista. Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti

3 hallitus 2012 Suomen K siterapiayhdistys ry:n hallitus Saara Raatikainen ( ft ) Puheenjohtaja, EFSHT-delegaatti Mehiläinen, Helsinki Virpi Natt (ft) Varapuheenjohtaja, Pohjoismaiden delegaatti Diacor Pia Nahi (tt) Sihteeri HYKS operatiivinen tulosyksikkö Tiina Rantanen (tt, ft) Rahastonhoitaja Sairaala Neo, Turku Soile Kauppila-Pekkala (tt) Jäsenrekisterin ylläpitäjä Terveydenhoitotuotteiden palvelukeskus Terttu Lilja Oy Annu Voipio (tt) IFSHT:n delegaatti, koulutusvastaava Kuntoutus ORTON Oy Sari Marjala (tt) Jäsenlehden kokoaja HYKS, Lastenklinikka Mirja Tervo (ft) OYS Piia Hautala (ft) HUS Herttoniemen sairaala Vuokko Kuismin (tt) HUS, Porvoon sairaala Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti

4 PJ:n palsta Syysterveisi! Kesän aurinko alkaa hiljalleen madaltaa profiiliaan ja ainakin kalenterin mukaan syksy on saapunut. Monelle meistä se tarkoittanee paluuta rutiineihin ja tuttuihin kuvioihin, toisille ehkä uusien tuulien haistelua. Uusi tuulihan voi olla myös jotain ihan pientä, joka piristää ja antaa pontta astua kohti pimenevää syksyä ja pitää lippu korkealla niiden rutiinien ja tuttujen kuvioiden keskellä. Tai ehkä ne ovat juuri ne rutiinit, jotka tuovat voimaa. Pääasiahan on, että jokaiselle löytyy se oma sopiva vaihde ja keino suunnata hyvillä mielin eteenpäin. Eteenpäin mennään eurooppalaisen käsiterapiankin saralla. Kesäkuussa järjestetyssä EFSHT: n delegaattien kokouksessa järjestön hallituksessa tapahtui suurin yhden hetkinen muutos sitten muutamiin vuosiin. Presidentiksi nousi Sveitsin Gabriele Versümer, varapresidentiksi Norjan Turid Aasheim ja EFSHT:n sihteerinä vuosia vaikuttanut Sheila Harris jättäytyi tehtävästä ja hänen tilalleen kokous valitsi Belgian Paul de Buckin. Hallituksessa istuu nyt siis skandinaavista ja muutenkin aiempaa pohjoiseurooppalaisempaa verta, ja onkin mielenkiintoista seurata näkyykö tämä muutos hallituksen toiminnassa millään tavalla. Antwerpenissa pidetyssä European Hand Therapy Dayssa julkistettiin myös uudet ECHT (European Certified Hand Therapist) sertifioinnin saavuttaneet terapeutit sekä esiteltiin EFSHT:n jäsenmaiden sisällä toteutetun Delphi tutkimuksen ja sen pohjalta valmistuvien hoitokäytöntöohjeiden etenemistä. Parin päivän kokousta ja sen ympärillä kukoistaneita keskusteluja leimasi ihmisten, ympäri Euroopan, kiinnostus oppia tietämään mitä käsiterapeutit muissa maissa tekevät ja oppia uutta muiden käytännöistä. EFSHT ei nykyisellään järjestä virallisia tutustumiskäyntejä tai opinto-/työntekijävaihtoja, mutta jokaisesta jäsenmaasta löytyy delegaatti tai muu yhteyshenkilö kenen kautta tällaisia haaveita voi yksityisesti pyrkiä toteuttamaan. Jos teillä on siis haluja päästä tutustumaan ja oppimaan jonnekin Euroopassa, tai haluatte ottaa vastaan käsiterapeutteja muualta Euroopasta tutustumaan teidän tapaanne toimia, olkaa yhteydessä meihin hallituksessa, niin viemme viestiänne eteenpäin. Omasta koulutustarjonnastamme nostan esille syksyn Senioripäivän, jonka aiheena on tänä vuonna sormien fleksorivammat. Ilmoitus päivästä löytyy tästä numerosta ja kotisivuiltamme. Huomioikaan myös alustava ilmoitus ensi keväänä järjestettävästä oman yhdistyksemme 20-vuotis juhlasymposiumista Puhujien kutsumiset ja ohjelman laatiminen ovat parasta aikaa työn alla, tarkentuvista tiedoista ilmoitamme kotisivuilla ja seuraavissa jäsenlehdissä. Ulkomaisten koulutusten tarjonnasta muistutan kaikkia ensi maaliskuussa järjestettävästä IFSHT:n kongressista, joka järjestetään Intiassa yhdessä kansainvälisen käsikirurgiayhdistyksen kanssa. Eli tuulta päin. Tai myötätuulen virrasta nautiskellen. Kukin tyylillään, kunhan löydetään kaikki itsellemme se kantava voiman, jonka avulla tuleva syksy ei tunnu synkältä vaan on mahdollisuuksia ja iloa täynnä! Syysterkuin, Saara Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 4

5 K den arviointi osa 2. Tarja Rantala, fysioterapeutti KÄDEN LIIKKUVUUDEN, TURVOTUKSEN JA VOIMAN ARVIOINTI Liikkuvuuden arviointi Yläraajan arviointilomakkeisto on netissä osoitteessa (www.kasiterapiayhdistys.fi), johon voitte kirjata kaikki mitatut tuloksenne. Käden liikkuvuutta mitattaessa on tärkeää käyttää sopivan kokoisia mittareita sormien ja ranteen alueella. Markkinoilla on saatavana eri hintaisia tuotteita. Goniometri on yleisesti käytössä.sitä on helppo käyttää ja sillä saadaan mittauskertojen välille hyvä toistettavuus. Mittauspaikka Mittauspaikaksi kannattaa valita pöytä, jossa pääsee istumaan tutkittavaa vastapäätä. Silloin on helppo mitata molemmat kädet. Mittaus on luotettavampi, jos aina toistaa sen samalla tavalla ja samoilla mittareilla. Amerikan Käsiterapeuttien yhdistys on julkaissut vuonna 1992; Clinical Assessment recommendations kirjan, jossa on sovittu mittausmenetelmät käden arvioimiseksi. Tässä artikkelissa noudatetaan heidän suosituksiaan ja nivelten liikelaajuudet asteina on otettu Suomen Lääkärilehden eripainoksesta 20/ 71: Nivelten liikkeiden mittaaminen. Nivelten liikelaajuudet ovat yksilöllisiä ja luotettavuuden parantamiseksi niitä kannattaa verrata toisen raajan vastaavaan liikkeeseen. Goniometrin oikea asettelu Dorsaalinen mittaustapa on selvästi eniten käytössä, paitsi vaikeissa turvonneissa tai sidosten peitossa olevissa nivelissä käytetään lateraalista mittaustapaa. Mittauksessa huomioidaan muiden mittaukseen vaikuttavien nivelten asento. Mittarin liikeakseli ja nivelen liikeakseli asetetaan mahdollisimman lähelle toisiaan. Mittaustuloksen kirjaaminen Tässä olette huomanneet varmaan eroja eri henkilöiden kirjaamisessa. Amerikan käsiterapeutit ja käsikirurgit suosittelevat kirjaustapaa, jossa nivelen keskiasento on 0 o Kun nivelessä on ojennusvajausta esimerkiksi 20 astetta, merkitään -20 o. Kun nivelessä on yliojennusta esimerkiksi 15 astetta, merkitään +15 o. Amerikan Ortopedien suosittelema kirjaustapa poikkeaa edellisestä. Liikkuvuus merkitään asteina esimerkiksi 20 o - 60 o, jolloin nivelessä on 20 o ojennusvajausta ja se koukistuu 60 o. Nivelen yliojennus merkitään miinus merkillä, esimerkiksi -15 o. Teidän kannattaa työpaikallanne keskustella eri merkintätavoista, mikä palvelisi teitä parhaiten ja informaatio kulkisi terapeutilta lääkärille ja päinvastoin. Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti

6 Käden arviointi osa 2 Ranteen liikkuvuuden mittaus Ranteen pääasiallinen liike tapahtuu radiokarpaali- ja keskikarpaalinivelissä. Ranteen ekstensio ( dorsifleksio ) Mittarin liikkumaton varsi on volaarisesti radiuksen suuntaisesti ja liikkuva varsi volaarisesti keskisormen metakarpaaliluuta pitkin. Kyynärvarsi on keskiasennossa, ei supinaatiota eikä pronaatiota kyynärvarressa. Liikkuvuus on 70 astetta ( 0 o - 70 o ). Ranteen fleksio ( volaarifleksio) Mittarin liikkumaton varsi on dorsaalisesti radiuksen suuntaisesti ja liikkuva varsi on dorsaalisesti keskisormen metakarpaaliluuta pitkin. Kyynärvarsi on keskiasennossa ja sormet ovat rentoina. Liikkuvuus on 80 astetta ( 0 o - 80 o ). Ranteen radiaalideviaatio Kyynärvarsi on pronaatiossa esimerkiksi pöydän päällä. Mittarin liikkumaton varsi on dorsaalisesti kyynärvarren suuntaisesti ja liikkuva varsi on dorsaalisesti keskisormen metakarpaaliluun suuntaisesti. Liikkuvuus on 20 astetta ( 0 o - 20 o ). Ranteen ulnaarideviaation mittaus. Liikkuvuus on 30 astetta ( 0 o -30 o ). Sormien liikkuvuuden mittaus Sormien liikkuvuus mitataan aina ensin aktiivisesti, jos se on sallittua. Sormen koukistus mitataan yksi nivel kerrallaan. Rannenivel ja kyynärvarsi pysyvät mittauksen aikana keskiasennossa Kuvassa mitataan keskisormen keskinivelen koukistusta. Liikkuvuus on keskinivelessä (PIP) 100 astetta ( 0 o -100 o, kärkinivelessä ( DIP) 80 astetta ( 0 o -80 o ), tyvinivelessä ( MP) 90astetta ( 0 o -90 o ). Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti

7 Käden arviointi osa 2 Peukalon tyvinivelen liikkuvuutta mitattaessa kyynärvarsi ja ranne ovat keskiasennossa. Peukalon liikkuvuus on kärkinivelessä ( IP ) 80 astetta ( 0 o -80 o ), tyvinivelessä ( MP ) 50 astetta ( 0 o - 50 o ) ja karpometakarpaalinivelessä ( CMC I ) on 15 astetta ( 0 o - 15 o ). Sormien ojennus mitataan yhteisojennuksena yksi nivel kerrallaan. Rannenivel pysyy keskiasennossa mittauksen aikana. Sormien tyvinivelissä ekstensio on 45 astetta ( 0 o -45 o ). Se on luonnollinen liike tyvinivelissä, mutta epäluonnollinen (hyperekstensio) keski- ja kärkinivelissä. Sorminivelen passiivinen liike Mitataan yhden nivelen erillinen liike. Käden muut nivelet ovat rentoina eikä niiden asentoa ole määritelty. Passiivista liikettä mitattaessa niveleen kohdistuvan voiman tulee olla pieni ja muuttumaton testistä toiseen. A.B. Swansonin ( 1990 ) mukaan puolen kilon voima olisi sopiva sorminivelten passiivista liikettä mitattaessa. Voima tulisi kohdistaa keskelle sitä sormiluuta, joka on nivelestä distaalisesti. Keskisormen keskinivelen passiivisen koukistuksen mittaus. Sormenpään etäisyys kämmenpoimusta Mitataan koko sormen liikkuvuutta mittaamalla viivottimella sormen uloimman kohdan ja kämmenpoimun välistä etäisyyttä. Etäisyys mitataan aktiivisena ja passiivisena liikkeenä. Ranne on keskiasennossa mittauksen aikana. Etäisyys distaaliseen kämmenpoimuun kuvaa sormen kärki- ja keskinivelen koukistusta ja proksimaaliseen kämmenpoimuun kärki-, keski- ja tyvinivelen koukistusta. Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti

8 Käden arviointi osa 2 Peukalon liikkuvuuden mittaus Peukalon liikkuvuutta mitattaessa ranne on keskiasennossa. Etäisyysmittauksessa mitataan peukalon uloimman kohdan ja pikkusormen tyven välinen etäisyys.tämä ei ole peukalon oppositioliikkeen mittaus. Peukalon abduktion mittaus Liikkuvuus on noin 60 astetta. Vertailukohdaksi suositellaan abduktiomittauksessa terveen käden peukaloa, koska peukalon liike on hyvin yksilöllinen. Peukalon volaari- / palmaariabduktiota mitattaessa ranne on keskiasennossa. Mittarin liikkumaton varsi on etusormen metakarpaaliluun suuntaisesti ja liikkuva varsi on peukalon metakarpaaliluun suuntaisesti radiaalisesti. Peukalon radiaali- / lateraaliabduktion mittauksessa kyynärvarsi on pronaatiossa esimerkiksi pöytää vasten ja ranne on keskiasennossa. Mittarin liikkumaton varsi on etusormen metakarpaaliluun suuntaisesti dorsaalisesti ja liikkuva varsi peukalon metakarpaaliluun suuntaisesti dorsaalisesti. Kyynärvarren supinaation ja pronaation mittaus Kyynärvarren liikkuvuuden arvioinnissa voidaan käyttää goniometriä, arvioida silmämääräisesti tai käyttää OB Myrinin kompassimittaria. Supinaatio on nollasta asteeseen ja pronaatio on nollasta asteeseen. Myrinin kompassimittarilla mitattaessa testattava istuu nojaten tuolin selkänojaan. Olkavarsi on vartalon sivulla, kyynärnivel on 90 astetta koukistettuna ja peukalo on ylöspäin. Kompassimittarin kahva asetetaan etu- ja keskisormen väliin ja nyrkki suljetaan. Kyynärvarsia kierretään yhtäaikaa supinaatioon ja sen jälkeen pronaatioon. Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti

9 Käden arviointi osa 2 Turvotuksen arviointi Turvotuksen määrän arviointi ja tehokas poistaminen ovat tärkeitä käden terapiassa. Turvotus hidastaa aina kudosten paranemista ja nivelten liikkuvuuden palautumista. Luotettavin tapa mitata turvotusta on käyttää volymetriä, jossa käsi upotetaan astiaan ja mitataan raajan syrjäyttämä vesimäärä. Jäsentiedotteessa 3 / 2005 on Heidi Miettisen kirjoittama artikkeli volymetrillä mittaamisesta. Mittanauha on käyttökelpoinen mitattaessa esimerkiksi yksittäisen sormen turvotusta, jos kädessä on avohaava tai kipsi. Mittanauhalla mitattaessa täytyy muistaa merkitä ylös mittauskohta, jotta seurantamittaukset olisivat mahdollisimman tarkkoja. Käden voiman arviointi Käden puristusvoima Käden puristusvoiman mittausta käytetään yleisesti. Mittareita on useita eri merkkisiä ( Jamar, Baseline jne.). Puristusvoimamittaus antaa nopean ja luotettavan kuvan käden kunnosta ja voimien puolierosta. R. Härkönen ja M. Piirtomaa (1993) ovat esittäneet puristusvoiman normaaliarvot suomalaisille. Tutkimuksessa mitattiin 204 eri-ikäisen henkilön puristusvoimaa Jamar- dynamometrillä viidellä eri kädensijan etäisyydellä. Jokainen testattava puristi kaksi kertaa kummallakin kädellä. Jos saman käden tulosten välillä oli eroa yli 10%, tehtiin kolmas puristus. Paras tulos tässä tutkimuksessa saatiin oteleveydellä kolme. Amerikan Käsiterapeutit suosittelevat mittauksessa käytettäväksi oteleveyttä kaksi. Puristusvoimaa mitattaessa testattava istuu selkä- ja käsinojattomalla tuolilla. Olkavarsi on kevyesti kiinni vartalossa ja olkavarsi on keskiasennossa kiertojen suhteen, kyynärnivel on 90 astetta koukussa. Ranne on 0-30 astetta dorsifleksiossa ja 0-15 astetta ulnaarideviaatiossa. Dominantin ja ei-dominantin käden puristusvoiman ero on tutkimuksissa havaittu olevan vain 5 10% ( Swanson 1990, Härkönen 1993 ). Pinsetti- ja avainotteen voima Swansonin mukaan suurin osa yksinkertaista nipistysotetta vaativista tehtävistä onnistuu noin 1 kilon voimalla. Mittausasento on sama kuin puristusvoiman mittauksessa. Avainotteessa mittari on peukalon ja etusormen keskifalangin välissä. Peukalon kärkinivelen tulee olla suorana mittauksen aikana. Mathiowetzin ( 1985 ) tutkimuksen perusteella avainotteen voima on miehillä 11.1 kg 10.7 kg ja naisilla 7.3kg 6.9 kg. Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti

10 Käden arviointi osa 2 Kolmen sormen pinsettiotteen mittausasento. Mathiowetzin tutkimuksessa kolmen sormen pinsettiotteen voima on miehillä 10.6 kg 10.4 kg ja naisilla 7.3 kg 7.1 kg. Pinsettiotteen, jossa mittari on peukalon ja etusormen välissä Mathiowetzin mukaan voima on miehillä 7.7 kg 7.4 kg ja naisilla 5.1 kg 4.8 kg. Manuaalinen lihastestaus Lihastestauksessa arvioidaan yksittäisen lihaksen voima skaalalla 0-5, jossa nolla tarkoittaa ettei lihaksessa ole havaittavaa lihassupistusta ja viisi tarkoittaa lihassupistuksen aikaansaamaa liikettä koko nivelen liikeradalla täyttä vastusta vastaan. (Boscheinen - Morris et al 2001). Lihastestausta käytetään esimerkiksi perifeeristen hermovammojen jälkeisessä lihastoiminnan arvioinnissa. Lihasten testaus auttaa seuraamaan hermon toipumista vamman jälkeen. Käden voiman mittauksesta julkaistuja vertailuarvoja pyrimme saamaan yhdistyksen jäsenten käyttöön myöhemmin. Käden arviointi artikkelisarjan kolmas osa käsittelee tunnon arviointia. Kirjallisuus Boscheinen Morrin J., Connolly W.B. (2001) Assessment in the Hand, Fundaments of Therapy. Elsevier Limited Clinical Assessment Recommendations, 2nd Edition (1992) A Publication of the American Society of Hand Therapists Härkönen R, Piirtomaa M and Alaranta H. Käden Puristusvoiman normaaliarvot suomalaisille. Fysioterapia 1993; 5: Härkönen R, Piirtomaa M and Alaranta H ( 1993) Grip Strength and Hand Positions of the Dynamometer in 204 Finnish Adults. Journal of Hand Surgery (Br) 18 B; Kaunola Riitta, Rantala Tarja. Kuinka tutkin käden? Fysioterapia 1996; 2: 5-9 Mathiowetz V et al. (1985) Grip and Pinch Strength: Normative Data for Adults. Arch Phys Med Rehabil Vol 66. Nivelten liikkeiden mittaaminen. Eripainos Suomen Lääkärilehden numerosta 20/71 Pernilä Marjaana. ( 2004) Käden arviointimenetelmät nivelliikkuvuus ja voima. Suomen Käsiterapiayhdistys Swanson A et al. (1990) Evaluation of impairment of hand function. Rehabilitation of the Hand edited by Hunter, Schneider, Mackin, Callahan pp Mosby Viitasalo Hanna (2000) Toimintakyvyn arviointi. Käsikirurgia. Vastamäki et al, Duodecim Helsinki Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 10

11 Xiapex Pia Berglund-Hintze, toimintaterapeutti Kollagenaasi-injektiot (Xiapex) Dupuytrenin kontraktuuran hoidossa ja toimintaterapeutin osa käden kuntoutuksessa TAUSTA Kämmenkalvonkuroumassa syntyy kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvun seurauksena kyhmyjä ja sormia koukkuun kurovia juosteita. Taudista on kuvauksia jo 1600 luvulta, mutta v Dupuytren kuvasi, kuinka tauti aiheuttaa kurouman kämmenkalvoon, ja ehdotti hoidoksi avointa kämmenkalvonpoistoa. Tämän jälkeen sairaus on nimetty Dupuytrenin kontraktuuraksi. Sairaus aiheuttaa harvoin kipuja, suurempi ongelma on käden toiminnallisuuden heikkeneminen ja kosmeettinen haitta. Kurouma aiheuttaa monille ihmisille vaikeuksia selviytyä arkiaskareista, kuten kättelystä, kasvojen pesusta, urheilusta, käsineen käytöstä tai tavaroihin tarttumisesta. Perinnöllisillä tekijöillä on merkitystä Dupuytrenin kontraktuurassa 40-70%:lla potilaista. Tauti on yleinen Pohjois-Euroopassa. Tauti alkaa tavallisimmin vuotiailla, ja sitä esiintyy miehillä useammin kuin naisilla. Noin 65% :lla kontraktuura esiintyy molemmissa käsissä, pääasiallisesti IV-V sormien alueella, joskus harvoin myös jaloissa (Ledderhosentauti). Tauti etenee hitaasti. KIRURGINEN HOITO Dupuytrenin kontraktuuraa on hoidettu kirurgisesti, kunnes markkinoille tuli kollagenaasipistoshoito (Xiapex). Kirurgisen hoidon jälkeen käsi on kivulias ja potilas on usein pitkällä sairauslomalla. Komplikaationa voi olla haavatulehdus ja verenkiertohäiriöitä, myös hermovammanriski on suuri. Lisäksi saattaa syntyä lisääntyvää arpeutumista sekä kurouman uusiutumista. Kirurgisen hoidon jälkeen käytetään usein myös sormia ojentavaa yöortoosia 1-2:n kuukauden ajan. PISTOSHOITO Xiapex-kollagenaasihoito aloitettiin Dextran käsiklinikalla 2008, osana monikansallista kliinistä tutkimusta. Kolmen vuoden seurannassa todettiin lupaavat tulokset. Varsinainen Xiapex hoito aloitettiin Dextrassa Huhtikuussa Xiapex:in vaikuttava aine on clostridium histolyticum-kollagenaasi, jota Clostridium histolyticum niminen bakteeri tuottaa. Indikaatio hoidon aloittamiselle on merkittävä toiminnallinen haitta tai kipu ja yli 30 asteen ojennusvajaus. Lääkäri pistää Dupuytren-juosteeseen Xiapex-valmisteen, joka hajottaa koukistumajuostetta. Pistosja pistosta seuraavana päivänä potilas välttää käden käyttämistä ja pyrkii pitämään käden kohoasennossa. 1-2 päivää pistoksesta potilas palaa lääkärin vastaanotolle, jolloin suoritetaan suoristustoimenpide. Lääkäri puuduttaa suoristettavan alueen ja suoristaa sormen. Onnistuneen hoidon lopputuloksena potilas pystyy suoristamaan sormiaan normaalisti. Oikaisu toimeenpiteen jälkeen toimintaterapeutti valmistaa potilaalle palmaarisen, sormia ojentavan ortoosin. Ortoosia käytetään öisin, 2-4:n kuukauden ajan. Joissakin tapauksissa hoito onnistuu yhdellä injektiolla. Tapauksissa, joissa on paljon kuroumaa ja vaikeita flexiokontraktuuria, tarvitaan lisäpistoksia. Seuraavat pistokset annetaan lääkärin laatiman suunnitelman mukaan 4:n viikon välein TOIMINTATERAPEUTIN VASTAANOTOLLA Sormen oikomisen jälkeen, potilaan saapuessa toimintaterapeutin vastaanotolle, käsi ja sormet ovat turvonneet, joskus käsi on myös kipeä. Kättä ei tarvitse sitoa sidoksilla. Jos on ollut vaikea flexiovirheasento, saattaa olla, että kämmenen iho on haljennut ja haava on syytä suojata. (kuvat 1 ja 2) Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 11

12 Xiapex Kuva1. Pistos on laitettu vain MP IV alueelle. Kuva 3. Ortoosi pitää MP IV-niveltä suorassa asennossa, PIP nivelen alle on jätetty tyhjää tilaa, jotta potilas pystyy vähitellen suoristamaan myös PIP-niveltä. Pidetään huolta, että DIP-nivel ei missään vaiheessa ole ortoosissa hyperextensiossa. Ortoosi ei ylety sormenpäähän asti, jotta tunto säilyy sormenpäässä. Kuva2. Käsi on turvoksissa, MP IV-nivel ojentuu suoraksi. Edelleen on flexiokontraktuura näyvissä hoitamattomissa nivelissä V sormessa ja IV sormen PIP nivelessä. Toimintaterapeutti valmistaa yksilöllisen palmaarisen ortoosin. Sormien päältä menevien kiinnitys nauhojen avulla pyritään saavuttamaan maksimaalista ojennusta hoidettuun niveleen. (kuva 3,4) 3.2 mm matalalämpömuovin olen kokenut parhaaksi ja kestävimmäksi muoviksi. Helpoimmissa tapauksissa on hoidettu vain yksi nivel, esimerkiksi MP-nivel, jolloin ortoosin valmistaminen on yksinkertaisempaa. Vaikeimmissa tapauksissa annetaan ensin pistos vain yhteen niveleen, jolloin muut nivelet ovat vielä flexiokontraktuurassa. Ortoosin valmistaminen on hieman vaativampaa, koska flexiokontraktuurat eivät anna periksi ojennus-suuntaan. Haastavimmissa tapauksissa on hyvä pyytää potilasta seuranta-käynnille 1-2:n viikon sisällä. Tällöin turvotus on laskenut ja ortoosia pystytään vähän vielä oikaisemaan ja säätämään istuvammaksi. Potilaalle, jolle on suunniteltu useampaa pistosta, kannattaa heti tehdä isompi ortoosi, joka kattaa vielä hoidettavaksi tulevat sormet. Tätä isompaa Kuva 4. Voimakkaissa kuroumissa tarvitaan lisäkovike ortoosin palmaaripuolelle. ortoosia pystytään hoidon edetessä muokkaamaan aina tilanteen mukaan. Kun hoidetaan monta sormea peräkkäin, suosittelen, että jokaisella sormella on oma kiinnitysnauhansa. Sormien kiinnitysnauhat on syytä olla napakat, mutta pehmeät, sillä potilas pyrkii kiinnitysnauhoilla vähitellen ojentamaan sormia yhä suoremmaksi. Hyvät ja kestävät tarranauhakiinnitykset ovat tärkeät, koska nauhoihin keskittyy paljon voimaa 2-4:n kuukauden ajan. (Kuva 5 ja 6) Ortoosi on hyvä pehmustaa reunoista ja nauhoista. Kämmenosa on hyvä jättää pehmustamatta, jotta potilas pystyy puhdistamaan ortoosin säännöllisesti. Ortoosin valmistuksen jälkeen potilaalle opetetaan käden liikeharjoitukset, jotka hän saa mukaansa myös kirjallisena. Liikkeet suoritetaan joka päivä 3-5 kertaa. Käden liikeharjoittelu aloitetaan hieromalla kämmentä pyörivin liikkein. Sen jälkeen käsi ase- Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 12

13 Kuva 5. Kuva 6. Kuva 5 ja 6. Esimerkki ortoosista, kun hoidetaan monta sormea, pistos on tällä kertaa annettu MP IV alueelle ja suunnitelmassa on vielä III ja V MP alueiden suoristaminen. tetaan pöytää vasten ja nostetaan jokaista sormea vuorotellen irtipöydästä, pidetään sormi ilmassa 5 sekuntia, toistetaan 10 kertaa. Lisäksi sormia loitonnetaan ja lähennetään, jokaista sormea 10 kertaa. Kyynärpää pidetään pöytää vasten, ranne suorana, kärkiniveliä koukistetaan, rystysiä ojennetaan niin pitkälle, kun potilas pystyy. Potilas saa käyttää kättä ja häntä rohkaistaankin käyttämään kättä normaalisti arkiaskareissa. Töihin hän palaa jo muutama päivä pistoshoidon jälkeen. Pia Berglund-Hinze, toimintaterapeutti, Dextran käsiklinikalla ja Kuntoutus Ortonilla Lähteet: Käsikirurgia, Duodecim Xiapex, potilasohje Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 13

14 VILLA MANUS Iloisia lisäyksiä tuotevalikoimaamme: tuotetiedot nettisivuillamme Ihanan pehmeät Handaid- tuet Olemme aloittamassa North Coast Medicalin Fabrifoamin kaltaisesta materiaalista lapsille ja aikuisille. Sisäpinnan materiaali estää liukumista iholla ja siten antaa hyvän tuen. Valikoimassa peukaloranne ja supinaatiotuet. Ihoystävälliset tuet sinisenä, mustana ja beigenä. tuotteiden maahantuonnin. Valikoimista löytyy tarranauhoja, ranne- ja peukalotukia yms. ORFICASTTM muovisidos Kudottu matalalämpömuovi. Todella helppo ja nopeakäyttöinen! Suositun 3 cm leveän nauhan lisäksi tulossa 6 cm leveänä. Upeat tarjoushinnat vuoden 2012 hankinnoille! Uusi ohjelmaversio 12 sisältää runsaasti uusia 3D harjoituspelejä. Tutkimus- ja harjoitusjärjestelmä Hauska ja haastava harjoitusväline hahmotuksen, koordinaation ja keskittymisen harjoitteluun lihas- ja nivelliikkuvuuden ohella. Sopii kaikenikäisille. Tutkimuksen mukaan jo 4 vko harjoittelu lisäsi hemipl. asiakkaiden toimintakykyä 17% (COPM) Vihdoinkin toimiva valmiskäsine Dupuytren kontraktuuran post-op hoitoon; FixxGlove volaarisella tai dorsaalisella muotoiltavalla tuella. Toimitusmyyntinä Solitaire pelit ja muut tuotteet K.C.Pedersenin valikoimista. Tammikuulle 2013 suunnitteilla toivottu pienryhmäkoulutus: Lastoituksen perusteet 2 pv Vantaalla. Tiedustelut ja alustavat ilmoittautumiset sähköpostilla. Ojahaanrinne Vantaa P F s-posti internet Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 14

15 Koukistajaj nteiden kuntoutusprotokollat Sari Marjala, toimintaterapeutti Suomen Käsikirurgiyhdistys järjesti menneenä talvena koulutuspäivät Levillä, jonne käsiterapeutit oli myös kutsuttu. Suomen käsiterapiayhdistyksestä koulutuspäiville osallistui neljä hallituksen jäsentä. Ensimmäisen päivän aiheena olivat käden koukistajajännevammat ja niiden kuntoutus. Käsiterapiayhdistys piti oman puheenvuoronsa koukistajajännevammojen kuntoutukseen liittyen. Puheenvuoroa varten kartoitimme Jyväskylän keskussairaalan sekä Yliopistosairaaloiden; Helsingin, Tampereen, Turun, Kuopion ja Oulun koukistajajännevammojen kuntoutus protokollia. Tämän toteutimme haastattelemalla käsiterapeutteja kyseisistä sairaaloista. Kartoitimme haastattelussamme muun muassa seuraavia asioita; kuntoutuksen aikataulutus, lasta ja liikeharjoitukset. Liitännäisvammat rajasimme tässä yhteydessä pois. Toivoimme terapeuteilta myös pohdintaa siitä, mikä heidän käyttämässään protokollassa on hyvää ja mikä huonoa sekä millaisia toiveita heillä olisi leikkaaville lääkäreille. Kiitokset kaikille terapeuteille, jotka autoitte meitä tässä katsauksessa ja jaoitte tietoanne! Seuraavassa koonti haastatteluista. Käytetyt protokollat Tällä hetkellä koukistajajänteiden kuntoutuksessa noudatetaan pääosin Kleinertin protokollaa tai Kleinertin protokollasta mukailtua protokollaa. Ainoastaan Helsingissä on käytössä rinnakkain Kleinertin protokolla ja aktiiviprotokolla. Tässä artikkelissa on yhdistetty Kleinetin protokolla ja sen mukaillut sovellutukset. Kleinertin protokollalla tarkoitetaan tässä yhteydessä liikeohjelmaa, jossa käytetään sormissa kumilankavetoja. Aktiiviprotokollalla taas tarkoitetaan tässä yhteydessä ilman kumilankavetoja toteutettua lastaa ja kuntoutusta. Lasten kohdalla osassa sairaaloissa käytetään kouluikäisten koukistajajännekorjauksissa Kleinertin protokollaa ja pienemmillä lapsilla mukailtua aktiiviprotokolla. Osassa sairaaloissa käytetään ainoastaan aktiiviprotokollaa kaiken ikäisillä lapsilla. Kleinertin protokolla edellyttää lapselta hyvää kooperaatiota, sillä kumilankavetojen kanssa arjessa toimiminen voi olla lapsilla haastavaa. Aktiiviprotokollan hyötyihin voi lukea lastan turvallisuuden ja käytännöllisyyden. Lastat Kleinertin protokollassa lasta valmistetaan post.operatiivisena päivänä. Lastassa ranne on 20º- 30º fleksiossa, MCP:t 50º-70º fleksiossa ja IP-nivelet suorina. Sormiin laitetaan kumilankavedot, jotka vetävät sormet koukkuun sallien sormien aktiivisen ojennuksen lastan suojassa. Lastan käyttöaika vaihtelee kolmesta neljään viikkoon ympäri vuorokauden, yökäyttö jatkuu usein aina kuuteen viikkoon asti. Rannekkeen käyttöön siirrytään lähes kaikkialla neljän viikon kohdalla, lastan käyttöä jatketaan vielä öisin lähes kaikkialla kahden viikon ajan, rannekulmaa usein muokataan tässä vaiheessa 0º. Poikkeuksiakin on; jossakin ranteen asento lastassa on alusta alkaen 0º tai viimeistään kahden tai kolmen viikon päästä. Toisaalla ei ole ollenkaan käytössä ranneketta, kuminauhavedoista saatetaan luopua jo kolmen viikon kohdalla tai lastaa käytetään kokonaisuudessaankin vain neljä viikkoa. Kleinert (Kuva: Sairaala Neo) Aktiiviprotokollassa lastan valmistus tapahtuu usein 1.-3.post.operatiivisena päivänä. Lasta on dorsaalinen, mutta siinä on volaarinen suojaläppä. Lastassa ranne on joko 0º tai pienessä fleksiossa, MCP:t 45º-60º fleksiossa ja IP:t suorina. Lasta sallii Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 15

16 koukistajajänteiden kuntoutusprotokollat sormien liikuttamisen lastan suojissa päiväsaikaan ensimmäisen viikon jälkeen, yöksi sormet tuetaan lastaa vasten. Liikeharjoitusten ajaksi lasta otetaan pois kädestä. Lastan kokonaiskäyttöaika on kuusi viikkoa. Aktiivilasta (Kuva: Helsingin lastenklinikan toimintaterapia) Liikeharjoitukset 0-6viikkoa Liikeharjoitukset Kleinertin protokollassa aloitetaan lastan valmistus päivänä. Jokaisessa haastatellussa kaupungissa aktiiviset sormien ojennusharjoitukset sekä passiivinen fleksio yhdistettynä pitoon aloitetaan heti. Aktiivisen fleksion ja tenodesis harjoituksen aloituksessa variaatio olikin sitten suurempi aina ensimmäisestä viikosta kuuteen viikkoon. Liikeharjoitukset aktiiviprotokollassa aloitetaan myös lastan valmistus päivänä. Heti alusta alkaen on sallittu niin passiiviset kuin aktiivisetkin sormien koukistusharjoitukset sekä tenodesis-harjoitukset. Kontrollit Kuudesta viikosta eteenpäin kuntoutuskäytänteet ovat hyvin samanlaisia. Aina kahdeksaan viikkoon saakka operaatiosta on vain kevyt käden käyttö sallittua. 12 viikkoa operaatiosta on voimaa vaativa käden käyttö sallittua ja 12 viikon jälkeen tapahtuu paluu raskaaseen manuaaliseen työhön. Terapeuttien kontrollien määrät vaihtelevat ensimmäisen kuuden viikon aikana sairaalasta riippuen. Kuuden viikon jälkeen kontrollit toteutuvat pääosin kahdeksan ja 12.viikon kohdilla. Pääosin työnjako fysio- ja toimintaterapeuttien välillä toteutuu niin, että toimintaterapeutti valmistaa lastan sekä ohjaa arpihoidon ja fysioterapeutti ohjaa liikeharjoitukset, mutta myös poikkeuksia löytyy. Toimintaterapeutti voi sekä valmistaa lastan että ohjata liikeharjoitukset. Lääkärin kontrollit toteutuvat pääosin kuntoutuksen aikana kerran tai kaksi, aikataulutus lääkärin kontrollien suhteen vaihtelee niin ikään eri sairaaloiden väleillä. Protokollien vertailua ja mahdollisia komplikaatioita Vertailtaessa aktiiviprotokollaa ja Kleinertin protokollaa, on muutamia asioita hyvä nostaa esille. Aktiivisemmassa protokollassa fleksiotoiminta palautuu helpommin ja IP-nivelen kontraktuuria on vähemmän. Ranteen asennon ollessa neutraali, ovat rannekivut vähentyneet ja aikainen tenodeesis-harjoitteiden aloittaminen on helpottanut ranteen mobilisoitumista lastahoidon jälkeen. Lastan pukeminen ilman kuminauhoja saattaa olla potilaalle helpompaa. Aktiiviprotokollan suhteen on noussut esiin ajatuksia siitä, että kun potilaalle sallitaan lastan poisottaminen liikeharjoitusten ajaksi, lisääntyykö lastan käyttämättömyys päivän aikana? Tyypillisimmistä komplikaatioista terapeutit nostavat esiin IP:n kontraktuurat, DIP:n huonon liikkeen, arpiongelmat, jänteen huonon liukumisen sekä re-ruptuurat. Lisäksi pohdituttaa pull out- vaijerin paikka (nappi) ja koko sekä lastan paikallaan pysyminen. Terapeutit kokevat vahvasti, että yhteneväiset hoitolinjat ovat erittäin tärkeitä. Moniammatillinen suunnittelu on paikallaan, kun pohditaan protokollien muuttamista. Leikkauskertomuksiin terapeutit toivovat lääkäreiltä tarkkoja tietoja, esimerkiksi jänteen kunnosta ja kireydestä, käytetyistä ompeleista sekä selkeää jatkohoitosuunnitelmaa. Lapsipotilaiden suhteen toiveena on aktiiviprotokollan mahdollistaminen ja sulavien ompeleiden käyttäminen ihon sulkuvaiheessa. Lisäksi terapeutit toimivat usein linkkinä potilaan ja lääkärin välillä, mikäli sairauslomat, lääkkeet tai esimerkiksi kontrolliajat eivät ole järjestyksessä. Keskustelu ja pohdinta koukistajajännevammoista jatkuu Senioripäivillä Turussa Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 16

17 senioripäivät SENIORIP IV T Perjantaina , Sairaala NEO Turku, Joukahaisenkatu 6, Turku Päivän teemana käden koukistajajännevammat Päivän ohjelma klo 09:30 klo 09:45 klo 11:00 klo 12:00 klo 13:00 klo 13:45 klo 14:15 klo 15:30 Päivän aloitus Tutustuminen sairaala NEO:on Ruokailu Koukistajasysteemin biomekaniikka, käsikirurgi Teemu Karjalainen Paneelikeskustelu koukistajajännevammojen kuntoutuksesta Kahvitauko Yhteistä keskustelua koukistajajännevammoista Päivän lopetus Ilmoittautuminen 21.9 mennessä Annulle otsikoksi seniorit2012. Koulutus on maksuton Käsiterapiayhdistyksen jäsenille. Tarkemmat tiedot sairaala NEO:sta; Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 17

18 stipendiasiaa STIPENDIEN HAKU ON K YNNISS SYKSYN 2012 OSALTA Suomen käsiterapiayhdistys ry:n jäsenillä on mahdollisuus hakea stipendejä sekä koti- että ulkomaisiin vuoden 2012 aikana järjestettäviin koulutuksiin. Myönnettävien stipendien arvoon vaikuttavat mm. koulutuksen sisältö, hakijoiden määrä ja koulutuksen kokonaiskustannukset sekä aiemmin myönnetyt stipendit. Viimeinen hakupäivä Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi joko sähköpostilla tai postitse kotiosoitteeseen: Suomen käsiterapiayhdistys ry, c/o Tiina Rantanen, Anniitunkatu 21c 6, Turku Kerro hakemuksessa: mihin koulutukseen haet stipendiä selvitys koulutuksen kustannuksista mitä muuta tukea saat (työnantajan osuus, muut tahot, palkallinen/ palkaton virkavapaus jne) mitä summaa haet yhteystiedot tilinumero Stipendiä ei myönnetä yhdistyksen järjestämiin koulutuksiin. HUOMIOITHAN, ETTÄ EMME VOI KÄSITELLÄ PUUTTEELLISIA HAKEMUKSIA! Hyvää syksyä, Tiina Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 18

19 Jäsenpalsta J senilta Oulussa torstaina klo Paikka: OYS Avohoitotalo, Kiviharjuntie 9, sisäänkäynti A8, 4 kerros Käsikirurgi Marko Sunnari luennoi aiheesta; Kyynärnivelen posttraumaattiset ongelmat Jäsenille maksuton, muut kahvirahan (5 e) hinnalla mukaan. Ilmoittautumiset mennessä sähköpostilla tai Tervetuloa! Tulevia Kongresseja IFSHT New Delhi EFSHT Pariisi Uudet jäsenet: ft Kirsi Romppanen, Joensuu tt, ft, Hanne Kämäräinen, Joensuu tt Marja Lindgren, Jakari tt Asta-Riitta Pesonen, Jamali Tervetuloa! Suomen K siterapiayhdistys t ytt 20-vuotta! Suomen Käsiterapiayhdistyksen 20-vuotisjuhlasymposium tulossa ensi keväänä Helsingissä. Laita päivämäärä jo nyt kalenteriisi! Ilmoittelemme tarkemmin ohjelmasta tulevissa lehdissämme ja kotisivuilla. Seuraa ilmoittelua! Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 19

20 ifsht Abstract Submission extended to September 20, th IFSHT Triennial Congress & 12th IFSSH Triennial Congress New Delhi, India March 4-8, 2013 Join us in a vibrant, colourful, affordable, and friendly city with thousands of years of culture and history for the 9th IFSHT Triennial Congress: Knowledge Translation: Moving Evidence into Practice and Practice into Research. Morning general sessions will focus on key hand therapy topics, with one joint therapist/surgeon session. Afternoon breakout/workshop sessions provide interactive discussions and hands-on learning while peer- the program. All sessions in both congresses are open to all participants. Abstract submission is open until September 20, Two afternoons of the four-day educational program are free for all participants to join family and friends in exploring the sites of New Delhi. Free airport and intra-hotel shuttle services will help you navigate New Delhi. Many options for pre- and post-congress tours and day trips are available. Come for a few extra days and safely explore exotic India. Lunatum 3/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 20

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen

Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen Kuopion yliopistollinen sairaala Fysiatrian klinikka 2012 Sisältö Hyvä tekonivelleikkauspotilas...2 Ennen leikkausta huomioitavaa...3 Leikkaus...3 Kantositeen

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita!

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! POTILAAN OPAS Olkapään tekonivelleikkaus Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! Sisältö Tämän oppaan tarkoituksena on tukea kuntoutumistanne tekonivel leikkauksen jälkeen. Kuntoutuminen olkapään tekonivelleikkauksesta

Lisätiedot

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle Fysioterapia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415 4111 Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri puh. 06 415 7111 Fysioterapia 2

Lisätiedot

WE Design - yksilölliset sormituet. Esittely ja mittausohjet. Villa Manus Oy Ojahaanrinne 4 P. 09-454 3650 s-posti info@villamanus.

WE Design - yksilölliset sormituet. Esittely ja mittausohjet. Villa Manus Oy Ojahaanrinne 4 P. 09-454 3650 s-posti info@villamanus. WE Design - yksilölliset sormituet (ns. hopeiset sormuslastat) Lisää malleja: www.silversplints.com/ Esittely ja mittausohjet Tuet mitataan tarkoitusta varten tilattavalla sormusmitalla sekä ohuella paperisuikaleella

Lisätiedot

Tässä lehdessä: Vuosikokouskutsu Käden luotettava arviointi

Tässä lehdessä: Vuosikokouskutsu Käden luotettava arviointi L u n a t u m 1 / 2 0 1 2 S u o m e n K s i t e r a p i a y h d i s t y k s e n j s e n l e h t i Tässä lehdessä: Vuosikokouskutsu Käden luotettava arviointi Lunatum 1/2012 - Suomen käsiterapiayhdistyksen

Lisätiedot

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus Fysioterapiaohjeet LONKAN PINNOITETEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN KUNTOUTUS Lonkan pinnoitetekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä

Lisätiedot

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9).

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET 1 Painoindeksi BMI Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). Painoindeksi kuvaa painon sopivuutta ja myös rasvakudoksen määrää.

Lisätiedot

Lunatum. 3/2014 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 1. Tässä lehdessä: tulevia koulutuksia tulevia kongresseja

Lunatum. 3/2014 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 1. Tässä lehdessä: tulevia koulutuksia tulevia kongresseja Lunatum 3/2014 Suomen Käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti Tässä lehdessä: TERVEISIÄ TAHKOLTA tulevia koulutuksia tulevia kongresseja Lunatum www.kasiterapiayhdistys.fi 3/2014 - Suomen käsiterapiayhdistyksen

Lisätiedot

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena

Lisätiedot

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart)

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415

Lisätiedot

AHTAAN OLKANIVELEN AVARRUSLEIKKAUS (ACROMIOPLASTIA) POTILASOPAS

AHTAAN OLKANIVELEN AVARRUSLEIKKAUS (ACROMIOPLASTIA) POTILASOPAS AHTAAN OLKANIVELEN AVARRUSLEIKKAUS (ACROMIOPLASTIA) POTILASOPAS Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri /Ähtärin sairaala Fysioterapia Protokolla 1(6) AHDAS OLKANIVEL (OLKANIVELEN PINNE-/ KIERTÄJÄKALVOSINOIREYHTYMÄ)

Lisätiedot

Tukeva ranne Opas omatoimisen harjoittelun tueksi

Tukeva ranne Opas omatoimisen harjoittelun tueksi 2015 Tukeva ranne Opas omatoimisen harjoittelun tueksi Nauha Minna & Salmi Maria Tampereen ammattikorkeakoulu Ranteen tukevuuden nousujohteinen harjoittelu Tämä opas on tarkoitettu osaksi epätukevan ranteen

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS

TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS SUOMEN URHEILUOPISTO VALMENNUSKESKUS Pia Pekonen & Annimari Savolainen ASKELKYYKKY KÄDET YLHÄÄLLÄ Polvissa noin 90 asteen kulma Keskivartalossa pito Käsien vienti yhdessä ylös

Lisätiedot

AVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia

AVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia AVH potilaan asentohoidot Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia Tavoitteena on saada luotua potilaan toimintakyvyn itsenäistymiseen tähtäävä yhdenmukainen ohjaustapa, jonka toteuttamiseen osallistuvat

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

Liikuntakoneiston huolto

Liikuntakoneiston huolto Liikuntakoneiston huolto Lihakset kaipaavat vahvistamisen lisäksi myös huoltoa. Huolla liikuntakoneistoasi säännöllisin venytyksin ja liikkuvuusharjoituksin. Sisällytä huoltoa jokaiseen harjoitukseesi

Lisätiedot

VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET. Asko Nuutinen

VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET. Asko Nuutinen VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET Asko Nuutinen Ammunnan perusteet - tuuli Kuvat: Jami Aho Malli: Eija Salonen Asko Nuutinen - Ammunta on taitolaji joka on opittavissa harjoittelemalla - perusteet heti oikein

Lisätiedot

WE Design. WE Swan s neck mallit nro 5013, 5019, 5024, 5025, 5033. - hopeiset sormituet (ns. sormuslastat)

WE Design. WE Swan s neck mallit nro 5013, 5019, 5024, 5025, 5033. - hopeiset sormituet (ns. sormuslastat) WE Design - hopeiset sormituet (ns. sormuslastat) Esittely ja mittausohjet Tuet mitataan tarkoitusta varten tilattavalla sormusmitalla sekä ohuella mittanauhalla tai ohuella paperisuikaleella ja viivottimella.

Lisätiedot

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa KUORMITTUNEISUUS TYÖKUORMITUS TAPATURMAT ONNISTUNUT FYSIOTERAPIA Fysioterapian ajoitus 1. Akuutti trauman jälkeen Fysioterapia

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

Toimintaterapeutti Katariina Kallanranta Asiantuntijapalvelut Tyks/Toimintaterapia 11.9.2015

Toimintaterapeutti Katariina Kallanranta Asiantuntijapalvelut Tyks/Toimintaterapia 11.9.2015 Toimintaterapeutti Katariina Kallanranta Asiantuntijapalvelut Tyks/Toimintaterapia 11.9.2015 Käsikirurgisten tapaturmapotilaiden toimintaterapia toteutuu Tyksissä päiväkirurgian yksikössä, vuodeosastoilla

Lisätiedot

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat KOTIKUNTOILUOPAS Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat Tämä opas on tehty opinnäytetyönä aiheena Seniorit kuntoon kotikonstein. Oppaan ovat tehneet Kouvolan seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Lunatum 1/2013. Suomen K siterapiayhdistyksen j senlehti

Lunatum 1/2013. Suomen K siterapiayhdistyksen j senlehti Lunatum 1/2013 Suomen K siterapiayhdistyksen j senlehti Tässä lehdessä: Vuosikokouskutsu Vierailu Linköpingin yliopistosairaalassa Kutsu 20-vuotissymposiumiin www.kasiterapiayhdistys.fi Lunatum 1/2013

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita Ahtaan olkanivelen avarrusleikkauspotilaalle (Acromioplastia)

Fysioterapeutin ohjeita Ahtaan olkanivelen avarrusleikkauspotilaalle (Acromioplastia) Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Ahtaan olkanivelen avarrusleikkauspotilaalle (Acromioplastia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415

Lisätiedot

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle Harjoituksia nivelrikkopotilaalle www.parempaaelamaa.fi/kipu Lonkat ja polvet Lihasvoima Asetu kylkimakuulle Nosta hitaasti ylempi jalka ilmaan ja tuo se hitaasti takaisin alas Toista 5 10 kertaa kummallakin

Lisätiedot

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA Frisbee vinottain vettä vasten = vastus pienempi kuin edellä. (Kuva 171) Frisbee pystysuoraan vettä vasten = kevyin vastus. (Kuva 172) Frisbeeharjoituksia Useimpia seuraavista frisbee-harjoituksista voi

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Lähde: Carr JH, Shepherd RB, Nordholm L, Lynne D. Investigation of a new Motor Assessment Scale for Stroke Patients. Physical Therapy 1985:65;175 180.

Lähde: Carr JH, Shepherd RB, Nordholm L, Lynne D. Investigation of a new Motor Assessment Scale for Stroke Patients. Physical Therapy 1985:65;175 180. AIVOHALVAUSPOTILAAN MOTORISEN SUORITUSKYVYN MITTARI MODIFIED MOTOR ASSESSMENT SCALE (MMAS) Lähde: Carr JH, Shepherd RB, Nordholm L, Lynne D. Investigation of a new Motor Assessment Scale for Stroke Patients.

Lisätiedot

Henkilökohtainen harjoitusohjelma

Henkilökohtainen harjoitusohjelma Henkilökohtainen harjoitusohjelma Fysio-MM Oy - Laadukasta kuntoutusta asiakkaan parhaaksi Kinesiocenter Bomba Laatija Mika Mustonen Asiakas Leppoisasti liikkeelle PHT Tabata-kahvakuulalla 25.7.2012 Tabata-sarja

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala

Lisätiedot

Työikäisen tyypilliset olkapäävaivat ja fysioterapia. Tarja Rantala, fysioterapeutti Kuntoutus Orton Oy

Työikäisen tyypilliset olkapäävaivat ja fysioterapia. Tarja Rantala, fysioterapeutti Kuntoutus Orton Oy Työikäisen tyypilliset olkapäävaivat ja fysioterapia Tarja Rantala, fysioterapeutti Kuntoutus Orton Oy Lapaluu Lapaluuhun kiinnittyy tai siitä lähtee yhteensä 17 lihasta Lapaluulla on paljon liikkumavaraa

Lisätiedot

Ohjeita sormien keskinivelen (PIP- nivelen) tekonivelleikkaukseen tulevalle

Ohjeita sormien keskinivelen (PIP- nivelen) tekonivelleikkaukseen tulevalle Ohjeita sormien keskinivelen (PIP- nivelen) tekonivelleikkaukseen tulevalle Potilasohje / i / Reumaortopedia / VSSHP Olet tulossa sormen keskinivelen tekonivelleikkaukseen. Tästä ohjeesta löydät tietoa

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

MITTAUKSEEN VARUSTAUTUMINEN Ohut mittanauha, jossa on koukku päässä (paras tarkkuus) Viivoitin Kynä ihomerkkauksia varten

MITTAUKSEEN VARUSTAUTUMINEN Ohut mittanauha, jossa on koukku päässä (paras tarkkuus) Viivoitin Kynä ihomerkkauksia varten MITTAUKSEEN VARUSTAUTUMINEN Ohut mittanauha, jossa on koukku päässä (paras tarkkuus) Viivoitin Kynä ihomerkkauksia varten MITTAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Pidä huoli, että mitattava seisoo mittaustilanteessa

Lisätiedot

Lunatum 1/2014 TÄSSÄ LEHDESSÄ: VUOSIKOKOUSKUTSU TULEVIA KOULUTUKSIA KOULUTUSPALAUTTEITA WWW.KASITERAPIAYHDISTYS.FI

Lunatum 1/2014 TÄSSÄ LEHDESSÄ: VUOSIKOKOUSKUTSU TULEVIA KOULUTUKSIA KOULUTUSPALAUTTEITA WWW.KASITERAPIAYHDISTYS.FI Lunatum 1/2014 Suomen Käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti TÄSSÄ LEHDESSÄ: VUOSIKOKOUSKUTSU TULEVIA KOULUTUKSIA KOULUTUSPALAUTTEITA Kuva: Piia Nahi WWW.KASITERAPIAYHDISTYS.FI Lunatum 1/2014 - Suomen käsiterapiayhdistyksen

Lisätiedot

ENNEN LEIKKAUSTA ON HYVÄ HUOMIOIDA SEURAAVAT ASIAT

ENNEN LEIKKAUSTA ON HYVÄ HUOMIOIDA SEURAAVAT ASIAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA OHJEITA RYSTYNIVELTEN TEKONIVELLEIKKAUKSESTA KUNTOUTUVALLE Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää rystynivelten tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

Lisää toiminnallista voimaa

Lisää toiminnallista voimaa 1 Lisää toiminnallista voimaa Käytä näitä liikkeitä itsenäisenä harjoituksena, alkuverryttelynä kuntosalilla tai valmistautuessasi nostotöihin. Voit käyttää kotona painona esimerkiksi kirjaa. Itsenäisenä

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

OLKANIVELEN RUSTORENKAAN KORJAUSLEIKKAUS (BANKART)

OLKANIVELEN RUSTORENKAAN KORJAUSLEIKKAUS (BANKART) OLKANIVELEN RUSTORENKAAN KORJAUSLEIKKAUS (BANKART) POTILASOPAS Rustorengas (labrum) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ähtärin sairaala - Fysioterapia Protokolla RUSTORENKAAN (LABRUM) VAURIO Labrum on

Lisätiedot

LIPPUPALLODEMO 90min 1

LIPPUPALLODEMO 90min 1 LIPPUPALLODEMO 90min 1 1.TUTUSTUMINEN PALLOON pareittain heittoharjoittelua kahdessa rivissä huomioi turvallisuusseikat - rauhallisia, tarkkoja heittoja 2 2.OPETUSKESKUSTELU a) OTE PALLOSTA HEITOSSA etusormi

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Testauksen perusteita

Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Testauksen perusteita Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Testauksen perusteita Tapani Pöyhönen TtT, ft, liikuntafysiologi Kuntoutus- ja kipupoliklinikka / Kymenlaakson keskussairaala, Kotka Testien

Lisätiedot

Hard Core Keskivartalo

Hard Core Keskivartalo Hard Core Keskivartalo Keskivartalo kuntopiiri kestävyysurheilijalle Keskity jokaisessa liikkeessä keskivartaloon ja siihen että paketti pysyy kasassa. Staattisissa liikkeissä lankkupito toimii perusasentona.

Lisätiedot

P O T I L A A N O P A S. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään harjoitusohjeita!

P O T I L A A N O P A S. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään harjoitusohjeita! P O T I L A A N O P A S Olkapään tekonivelleikkaus Olkapään harjoitusohjeita! Tämän oppaan tarkoituksena on tukea kuntoutumistanne tekonivel leikkauksen jälkeen. 2 P o t i l a a n o p a s K u n t o u t

Lisätiedot

Käsivarsi- ja hartiaortoosit. www.camp.fi

Käsivarsi- ja hartiaortoosit. www.camp.fi www.camp.fi Kyynär- ja kantapääsuoja Heelbo Elastinen sukka, jonka geelilevy suojaa kyynärpään ihoa ja ehkäisee hankaumien syntymistä. Tuotenro. Väri Koko Mitta Pakkaus 53600 Keltainen Small 15-20 cm Pari

Lisätiedot

Lunatum. 20-vuotisjuhlasymposium! Vuosikokousasioita 2/2013. Kongressikuulumisia Intiasta. Tässä lehdessä:

Lunatum. 20-vuotisjuhlasymposium! Vuosikokousasioita 2/2013. Kongressikuulumisia Intiasta. Tässä lehdessä: Lunatum 2/2013 Suomen K siterapiayhdistyksen j senlehti Tässä lehdessä: Vuosikokousasioita 20-vuotisjuhlasymposium! Kongressikuulumisia Intiasta Lunatum 2/2013 www.kasiterapiayhdistys.fi - Suomen käsiterapiayhdistyksen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA OHJEITA RANTEEN TEKONIVELLEIKKAUKSESTA KUNTOUTUVALLE Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää ranteen tekonivelleikkaukseen liittyvää

Lisätiedot

Sääriamputoitu: Supista lihaksia niin, että kuvittelet koukistavasi ja ojentavasi nilkkaa.

Sääriamputoitu: Supista lihaksia niin, että kuvittelet koukistavasi ja ojentavasi nilkkaa. 3-4 viikkoa amputaatiosta: silikonituppihoito Erityisesti alkuvaiheessa amputoitua raajaa tulisi harjoittaa päivittäin useita kertoja. Amputaatiotynkä tarvitsee aktiivisia lihassupistuksia verenkierron

Lisätiedot

Taso 2: Haastavammat perusharjoitteet InnoSport

Taso 2: Haastavammat perusharjoitteet InnoSport 1 / 7 8.10.2009 19:29 Taso 2: Haastavammat perusharjoitteet Taso 2: Haastavammat perusharjoitteet 2. taso koostuu lattiatasossa tehtävistä perusharjoitteista. Kaikki harjoitteet tehdään oman kehon painoa

Lisätiedot

Selkäydinvamma. Elina Paavola, Katriina Tuomola, Iida Saramäki, Vilma Reponen

Selkäydinvamma. Elina Paavola, Katriina Tuomola, Iida Saramäki, Vilma Reponen Selkäydinvamma Elina Paavola, Katriina Tuomola, Iida Saramäki, Vilma Reponen Epidemiologia Suomessa arviolta 3000 vamman saanutta Suomessa 100 uutta tapausta/vuosi Riskiryhmät: 16 30-vuotiaat miehet ja

Lisätiedot

www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20

www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20 www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20 Ota isompi vesikanisteri tai vaikka matkalaukku syliin. Jalat hartianlevyiseen haaraasentoon, jalkaterät suoraan eteenpäin. Polven tulee ehdottomasti mennä

Lisätiedot

Liikuntaohjelma: viikot 1-6

Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Tässä on erinomainen koko kehoa hyödyntävä liikuntaohjelma, joka tarkoitettu aloittelijoille. Se sopii täydellisesti normaaliin elämäntyyliin, sillä voit harjoitella koska sinulle

Lisätiedot

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE Sisällys 1. Johdanto 3 2. Normaali olan rakenne ja toiminta 4 3. Tavallisimmat vammat 5 4. Fysioterapia 5 5. Leikkaushoito 6 Leikkausta edeltävä haastattelu 6

Lisätiedot

Move! -fyysisen toimintakyvyn mittaristo

Move! -fyysisen toimintakyvyn mittaristo Move! -fyysisen toimintakyvyn mittaristo Olosuhteet Move-mittausosiot tehdään sisällä liikuntasalissa Tilan pituus vähintään 25 m (20 m viivajuoksua varten) Tasainen seinäalue leveydeltään vähintään kaksi

Lisätiedot

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra TASAPAINOHARJOITUKSIA VERTAISOHJAAJIEN KÄYTTÖÖN Tasapainoharjoitukset on suunniteltu vertaisohjaajien työkaluiksi, he voivat hyödyntää näitä kortteja omissa

Lisätiedot

3/2011. Tässä lehdessä: Eurohand 2011. Tutustumismatka Sahlgrenskan yliopistolliseen sairaalaan. Suomen K siterapiayhdistyksen j senlehti

3/2011. Tässä lehdessä: Eurohand 2011. Tutustumismatka Sahlgrenskan yliopistolliseen sairaalaan. Suomen K siterapiayhdistyksen j senlehti L u n a t u m 3/2011 Suomen K siterapiayhdistyksen j senlehti Tässä lehdessä: Eurohand 2011 Tutustumismatka Sahlgrenskan yliopistolliseen sairaalaan www.kasiterapiayhdistys.fi Lunatum 3/2011 - Suomen k

Lisätiedot

VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman

VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman sisäänpäin kääntyneenä polvet hieman koukussa, paino molemmilla

Lisätiedot

Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi

Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi Tu o t e t i e d o t Dynaaminen patellan keskittäminen Patella Pro Todistetusti ylivoimainen ja ainutlaatuinen hoitomenetelmä 2 Otto Bock HealthCare Patella

Lisätiedot

LIPPUPALLODEMO 1,5 H 1

LIPPUPALLODEMO 1,5 H 1 LIPPUPALLODEMO 1,5 H 1 1.TUTUSTUMINEN PALLOON pareittain heittoharjoittelua kahdessa rivissä huomioi turvallisuusseikat - rauhallisia, tarkkoja heittoja 2 2. OPETUSKESKUSTELU: OTE PALLOSTA HEITOSSA etusormi

Lisätiedot

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT pallotemput

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT pallotemput 92 A KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT TEKNISET TAIDOT pallotemput yleistä pallotaitavuutta ja -silmää kehittäviä vaikeutuvat temput motivoivat mahdollista harjoitella erilaisilla

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri Puhelinvaihde 06 415 4939 Faksi 06 415 4351 Puhelin

Lisätiedot

iloa yhdessä liikkuen KUMINAUHALLA VOIMAA

iloa yhdessä liikkuen KUMINAUHALLA VOIMAA iloa yhdessä liikkuen KUMINAUHALLA VOIMAA LIHASVOIMAHARJOITUSTEN LIIKEPANKKI HARTIASEUDUN LIIKKEET VETO LEUKAAN Kohota kyynärpäät ylös ja venytä kuminauhaa leuan alle. HARTIASEUDUN LIIKKEET HARTIOIDEN

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. ver. 1.2

KÄYTTÖOPAS. ver. 1.2 KÄYTTÖOPAS ver. 1.2 VAROITUS Tätä tuotetta ei ole tarkoitettu alle kolme (3) vuotiaille lapsille. VAROITUS Emme kanna mitään vastuuta mahdollisista onnettomuuksista tai vahingoista, jotka johtuvat laiminlyönnistä

Lisätiedot

KEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita Kiertäjäkalvosimen korjausleikkauspotilaalle (Rotator cuff)

Fysioterapeutin ohjeita Kiertäjäkalvosimen korjausleikkauspotilaalle (Rotator cuff) Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Kiertäjäkalvosimen korjausleikkauspotilaalle (Rotator cuff) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Kaavio 1a Kilpailualue S. 1, 1.4.4, 1.4.5, 4.2.1, 4.2.3.1, 19.3.2.4, 21.3.2.1, 21.3.3.1, 23.1, 24.1, 25.1, 26.1

Kaavio 1a Kilpailualue S. 1, 1.4.4, 1.4.5, 4.2.1, 4.2.3.1, 19.3.2.4, 21.3.2.1, 21.3.3.1, 23.1, 24.1, 25.1, 26.1 Kaavio 1a Kilpailualue S. 1, 1.4.4, 1.4.5, 4.2.1, 4.2.3.1, 19.3.2.4, 21.3.2.1, 21.3.3.1, 23.1, 24.1, 25.1, 26.1 Kaavio 1b Pelialue S. 1, 1.4, 1.4.2, 1.4.3, 1.4.4, 1.4.5, 4.2.1, 4.2.3.1, 15.10.1, 21.3.2,

Lisätiedot

1) Alkulämpö 12 min. Alkulämpö ulkona. Lämmittely 4 min, viimeinen pari uunista ulos. Koordinaatiot 3 min, hölkkäpalautus.

1) Alkulämpö 12 min. Alkulämpö ulkona. Lämmittely 4 min, viimeinen pari uunista ulos. Koordinaatiot 3 min, hölkkäpalautus. 1) Alkulämpö 12 min Lämmittely 4 min, viimeinen pari uunista ulos Parijono ja 1-2 hippaa. Parijonossa ollaan kokoajan pienessä liikkeessä 1) 1 min Paikallaan juoksu 2) 30 sek Pikkuvuorohyppely 3) 30 sek

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA LIIKUNTA KORSETTIHOIDON AIKANA. ft Micaela Ulenius 22.1.2015 TYKS

FYSIOTERAPIA JA LIIKUNTA KORSETTIHOIDON AIKANA. ft Micaela Ulenius 22.1.2015 TYKS FYSIOTERAPIA JA LIIKUNTA KORSETTIHOIDON AIKANA ft Micaela Ulenius 22.1.2015 TYKS FYSIOTERAPIAN TAVOITTEET Motivoida nuorta tunnolliseksi korsetinkäyttäjäksi Hyvä lihastasapaino ja lihashallinta (lantio,

Lisätiedot

Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma. 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala

Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma. 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala Potilaan vastaanotto Potilaat tulevat kiireellisellä lähetteellä (1-7 vrk) Potilaat tulevat

Lisätiedot

Kyynärpään ja ranteen hoito-opas. Terveystietoa

Kyynärpään ja ranteen hoito-opas. Terveystietoa Kyynärpään ja ranteen hoito-opas Terveystietoa Oy STADA Pharma Ab Salomonkatu 17 B PL 1310, 00101 Helsinki Puh. 0207 416 888 Fax 0207 416 889 Tekijät: Seppo Pehkonen, urheilufysioterapeutti Tytti Nuoramo,

Lisätiedot

SALVAN VETERAANIPALVELUT sotainvalidit, sotaveteraanit, lotat

SALVAN VETERAANIPALVELUT sotainvalidit, sotaveteraanit, lotat 2015 SALVAN VETERAANIPALVELUT sotainvalidit, sotaveteraanit, lotat Tervetuloa kuntoutumaan ja virkistymään Ilolansaloon! Palvelukeskus Ilolansalo Ilolankatu 6 24240 SALO p. (02) 7213 300 www.salva.fi SALVA

Lisätiedot

Kehon alaosan tekniikat

Kehon alaosan tekniikat Kehon alaosan tekniikat 85 Kuva 5.1g Suoran jalan nosto (liikelaajuuden tarkistus) Ennen kuin aloitat venytyksen, on tärkeää tiedostaa sopiva tavoite, johon hoidolla tähdätään. Tavoite: Arvioidaan alkutilanteen

Lisätiedot

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja

Lisätiedot

Lunatum. Kutsu vuosikokoukseen!

Lunatum. Kutsu vuosikokoukseen! Suomen Käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 4/09 Kutsu vuosikokoukseen! Kutsu Käden terapia -koulutukseen Kutsu ACMC -koulutukseen Terveiset senioritapaamisesta ja Norjasta! Terveiset käden arviointi -koulutuksesta

Lisätiedot

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA Sh Eija Ringvall Tules/Artro Tyks Kirurginen sairaala Alaraajapotilaan ortopedinen hoito -koulutus Kevät 2015 Artro-prosessin vuodeosasto 23 vuodepaikkaa Viikko-osasto, auki

Lisätiedot

HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN

HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN Jokitalo Marjaana, Mäkitaavola Anna-Lena, Söderlund Sanna & Tervaniemi Satu SISÄLLYSLUETTELO KUNTOUTUMINEN... 3 KORJAUSMATERIAALIT...

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

KIERTÄJÄKALVOSIMEN KORJAUSLEIKKAUS (ROTATOR CUFF) POTILASOPAS

KIERTÄJÄKALVOSIMEN KORJAUSLEIKKAUS (ROTATOR CUFF) POTILASOPAS KIERTÄJÄKALVOSIMEN KORJAUSLEIKKAUS (ROTATOR CUFF) POTILASOPAS Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri /Ähtärin sairaala Fysioterapia Protokolla KIERTÄJÄKALVOSIMEN REPEÄMÄ Olkanivelen kiertäjäkalvosin on jännekokonaisuus,

Lisätiedot

Harjoitusohjeita synnyttäneille äideille. Potilasohje. www.eksote.fi

Harjoitusohjeita synnyttäneille äideille. Potilasohje. www.eksote.fi Harjoitusohjeita synnyttäneille äideille Potilasohje www.eksote.fi Fysioterapeutin ohjaus C1 aulassa maanantaisin ja torstaisin klo 10.15. Tervetuloa! Yleistä Lantionpohjan lihaksia tarvitaan normaalissa

Lisätiedot

Taso 3: Liikkeet pienvälineillä InnoSport

Taso 3: Liikkeet pienvälineillä InnoSport 1 / 16 8.10.2009 19:41 Taso 3: Liikkeet pienvälineillä Taso 3: Liikkeet pienvälineillä 3. taso sisältää kehonhallinta harjoitteita erilaisia pienvälineitä hyödyntäen. Mukana harjoitteissa käytetään mm.

Lisätiedot

NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN

NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN Kuopion yliopistollinen sairaala Fysiatrian klinikka Ortopedian, traumatologian klinikka 1 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle... 3 Leikkaus... 3 Leikkauksen ja kipsauksen jälkeinen

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi Mihin Firstbeat -mittaus perustuu? Mittaus perustuu sykevälivaihtelun muutoksiin. Alla on kuvattuna mitä sykevälivaihtelu tarkoittaa. Mitä tietoa Firstbeat mittauksella saadaan?

Lisätiedot

1. Aloitusliike...2. 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3. 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6

1. Aloitusliike...2. 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3. 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6 24 liikkeen Taiji Sisältö 1. Aloitusliike...2 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6 4. Harjaa polvea ja käännä askelta molemmille puolille...7

Lisätiedot

Mittatilauslomakkeet. Kompressiohihat

Mittatilauslomakkeet. Kompressiohihat Mittatilauslomakkeet Kompressiohihat Juzo kompressiohihan mittausohje uomioitavaa: Ota mitat kun käsivarren ja kämmenen turvotus on mahdollisimman vähäinen. Suositeltavin ajankohta mittojen ottamiseen

Lisätiedot

ALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS

ALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS ALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu sinulle, joka haluat aloittaa kuntosaliharjoittelun. Opas sisältää tietoa, jota tarvitset harjoitellaksesi tehokkaasti, turvallisesti ja tavoitteellisesti.

Lisätiedot

www.kasiterapiayhdistys.fi

www.kasiterapiayhdistys.fi L u n a t u m 4/2012 Suomen K siterapiayhdistyksen j senlehti T ss lehdess : - Seniorip iv t - 24th Scandinavian Hand Society Meeting - K den luotettava arviointi www.kasiterapiayhdistys.fi Sisällys Mediakortti

Lisätiedot

Terveys 2011 / Loppupiste 26.7.2011

Terveys 2011 / Loppupiste 26.7.2011 NIVELTOIMINTATESTI Testi tehdään vain 55 vuotta täyttäneille. Tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa nivelten toiminnallisia vajavuuksia. Kustakin testistä suoriutuminen edellyttää yhden tai useamman nivelen

Lisätiedot

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI Koulutuspäivä omaishoitajille 26.3. 2009 OULA / sosiaali- ja terveysalan yksikkö Opettaja Pia Koistinen MITÄ? siirrot terveellisesti ja turvallisesti sekä omaisen toimintakykyä

Lisätiedot

Taso 4: Kuntosaliharjoitteet InnoSport

Taso 4: Kuntosaliharjoitteet InnoSport 1 / 7 8.10.2009 20:38 Taso 4: Kuntosaliharjoitteet Taso 4: Kuntosaliharjoitteet 4. taso koostuu harjoitteista, jotka tehdään kuntosaliharjoitteluna ja toiminnallisena harjoitteluna. Kuntosaliharjoittelussa

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot