Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma"

Transkriptio

1 Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma Turun yliopisto Rauman OKL Ympäristökasvatus opetustyössä Rautiainen Sari

2 Sisällys 1. Johdanto Ympäristökasvatus päivähoidossa Mitä ympäristökasvatus on? Ympäristö Luontosuhteen kehittyminen Aikuisen rooli Ympäristövastuullisen päiväkodin tunnuspiirteitä Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatuskäytännöt Lapsen luontosuhteen vahvistaminen Luonto-opetus Kuluttaminen ja kierrätys Lähteet...9 Liite

3 1. Johdanto Lähtökohtana Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelmalle ovat Tampereen kaupungin ja Pelipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmat. Varhaiskasvatusympäristöä ei ole enää tässä yhteydessä tarkasteltu erikseen, sillä sitä on käsitelty tarkemmin Tampereen kaupungin ja Pelipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmassa (liite 1.). Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa (s. 5) yhteen arvoista sisältyy vastuu ympäristöstä. Päivähoito kantaa vastuun toimintansa aiheuttamasta ympäristökuormituksesta ottamalla huomioon kestävän kehityksen eri ulottuvuudet. Lapsia kasvatetaan ympäristötietoisuuteen sekä ekologisesti kestäviin ratkaisuihin. Pelipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmassa aihetta on tarkennettu Pelipuiston päiväkodin näkökulmasta seuraavasti: Aikuiset näyttävät lapsille tärkeää esimerkkiä omalla toiminnallaan ekologisista toimintatavoista. Kasvatus ekologisuuteen koetaan yhteisenä haasteena. Lajittelemme keskeisimmät kierrätykseen sopivat materiaalit ja pyrimme kehittämään toimintaamme ja valintojamme ympäristöystävällisemmiksi. (s.6) Päiväkodin käytössä on monipuolinen ja rikas lähiympäristö. Päiväkodin vieressä on palloilu-/ luistelukenttä, lyhyen matkan päässä on talvisin hiihtomahdollisuudet ja ympäri vuoden käytössämme on monet puistot sekä pienet että suuremmat lähimetsät, joita käytämme usein. (s.21) Ympäristökasvatussuunnitelman alkuun olen liittänyt teoriaosuuden, jota voi hyödyntää jatkossa Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatusta kehitettäessä. Tähän kirjattu suunnitelma on lähinnä katsaus siihen, mitä ympäristökasvatus on tällä hetkellä Pelipuiston päiväkodissa. Näen, että siinä on paljon kehitettävää edelleen. Koin ympäristökasvatussuunnitelmaa kootessani, että ilmapiiri on tällä hetkellä myönteinen ympäristökasvatusta kohtaan. Aiempi ympäristökasvatukseen liittyvä asiakirja on Pelipuiston päiväkodin ympäristöohjelma, joka on useita vuosia vanha. 2. Ympäristökasvatus päivähoidossa Ympäristökasvatuksen merkitys päivähoidossa on kiistattomasti suuri. Lasten luontosuhteen kehittyminen ei ole nykyisin itsestään selvyys. Kaikki lapset eivät käy luonnossa vapaa-ajallaan syystä tai toisesta. Näin ollen ympäristökasvatuksen merkitys päivähoidossa korostuu. Lapsella on päivähoidossa mahdollisuus saada positiivisia elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä oppia arvostamaan ja kunnioittamaan sitä. 2.1 Mitä ympäristökasvatus on? Ympäristökasvatus ei ole muusta toiminnasta erillään olevaa kasvatusta, vaan se on läsnä aina, kun lasta ohjataan ja kannustetaan luovuuteen, huolenpitoon, toisten huomioon ottamiseen, säästäväisyyteen, itse tekemiseen, korjaamiseen, vaikuttamiseen jne. Ympäristökasvatukseen 3

4 sisältyy luonto-opetus, jossa pyritään lisäämään kasvatuksen kohteen luontotietoutta mm. käsitteitä ja luonnon lainalaisuuksia. Siihen liittyy olennaisena osana tunnesuhteen kehittäminen luontoa kohtaan. Luonto-opetus tekee luonnosta tutumman ja helpommin lähestyttävän, minkä seurauksena luonnosta tulee merkityksellinen. Sen, mikä on tärkeää, haluaa säästää ja sitä haluaa suojella. (Kurttio & Kurki 1999, 6.) Ympäristökasvatuksen perimmäisenä tavoitteena onkin ympäristöä säästävien valintojen ja elämäntavan omaksuminen. (Kurttio & Kurki 1999, 11.) Tarkemmin ympäristökasvatuksen tavoitteita ovat kasvu vastuuseen luonnosta ja toisista ihmisistä, elämän kunnioittaminen sen kaikissa muodoissa sekä myönteinen ja palkitseva luontosuhde (Kurttio & Kurki 1999, 9.) Tuomaala & Myyryläinen käyttävät luonto-opetuksen sijaan termiä luontokasvatus. Se on tunnesiteen luomista luontoon. Samalla lisätään luontotietoutta tutustumalla luontoon ja luonnonilmiöihin. Luontokasvatus on arkista yhdessäoloa, vuodenkierron seuraamista ja luonnonilmiöiden ihmettelyä. Ympäristökasvatukseen kuuluu ohjaus vastuulliseen kulutuskäyttäytymiseen ja kestävään elämäntapaan. (Tuomaala & Myyryläinen 2002, 10.) Mannisen & Verkan mukaan ympäristökasvatuksen tulee sisältää tietoa ympäristöstä, toimintaa ympäristössä ja toimintaa ympäristön puolesta (2004, 92). Opetuksen ja kasvatuksen kautta pyritään vahvistamaan lasten ympäristömyönteistä arvopohjaa (Manninen & Verka 2004, 103). 2.2 Ympäristö Ympäristön käsite on laaja. Siihen kuuluu meitä ympäröivä fyysinen ja biologinen maailma. Ympäristöön kuuluu niin luonto kasveineen, eläimineen ja muine eliöineen kuin rakennettukin ympäristö. Luontoa voi olla myös rakennetun ympäristön keskellä puistoissa, pihoilla jne. Ympäristöä ovat myös maa, vesi ja ilma. Ympäristön käsitteeseen sisältyy myös sosiaalinen ympäristö. (Kurttio & Kurki 1999, 6.) Tärkeä osa ympäristöämme on ääniympäristö. Sen merkitys ympäristön viihtyisyydelle ja miellyttävyydelle on suuri. Ääniympäristöön, sen suunnitteluun ja muokkaamiseen onkin erityisen tärkeää kiinnittää huomiota. (Riikonen 2010.) Kaikki, mitä teemme, vaikuttaa ympäristöömme. Myös ympäristö vaikuttaa meidän tekemisiimme. Näin ollen jokainen tekomme on myös ympäristöteko, siksi omia valintoja onkin hyvä miettiä tarkaan. Ympäristökasvatus liittyy kaikkeen toimintaan. Siinä ei ole kyse toimintatuokioista tai irrallisista teoista. (Kurttio 1995, 110.) Se on arjen toimintoja ja voi näkyä kaikessa toiminnassa (Nummi 1998, 12). Päiväkodin arjessa on niin paljon ympäristökasvatuksen kannalta tärkeitä asioita, ettei niitä kaikkia voi, eikä tarvitse ottaa kerralla käyttöön. Tarkastelun kohteeksi voidaan valita esim. yksi aihe kerrallaan. 2.3 Luontosuhteen kehittyminen Lapsena saaduilla luontokokemuksilla on tärkeä merkitys, sillä ne luovat pohjan elinikäiselle luontosuhteelle. Siihen liittyy kyky nauttia luonnosta sekä halu toimia luonnon ja hyvän elinympäristön puolesta. (Tuomaala & Myyryläinen 2002, 24.) Alle kouluikäisellä lapsella ympäristökasvatuksessa on tärkeintä positiivisten elämysten ja kokemusten saaminen luonnosta. Pienen lapsen ympäristökasvatus on toimintaa, tutkimista, liikkumista ja seikkailuja. (Kurttio & Kurki 1999, 7.) Lapselle mielikuvituksella on tärkeä merkitys, minkä ansiosta ympäristötietoa on hyvä opettaa elämyksellisellä tavalla. Elämykset ja tärkeät kokemukset koskettavat 4

5 kokonaisvaltaisesti ja kokemus tietoineen jää pysyvästi mieleen. Ympäristökasvatuksessa on tärkeää ottaa kaikki aistit käyttöön. (Nummi 1998, ) Kurttio & Kurki mainitsevat kirjassaan ympäristökasvatuksen didaktisiksi periaatteiksi lapsenomaisuuden (satu, leikki ja seikkailu, joihin voi liittää asiatietoa), totuudellisuuden, havainnollisuuden, kiireettömyyden, toiminnallisuuden, turvallisuuden, sosiaalisuuden, joustavuuden, lapsikeskeisyyden ja elämyksellisyyden. (Kurttio & Kurki 1999, 7.) Myös Nummen mukaan mielikuvitus on tärkeä osa lapsen ympäristökasvatusta. Satujen avulla lapsen on helpoin omaksua luonnontietoa. (Nummi 1998, 34.) Ympäristökasvatuksen tärkein menetelmä on retket luontoon. Ympäristökasvatuksellisista asioista lapselle tärkeitä ovat sellaiset asiat, jotka koskettavat häntä itseään. Lasten kanssa voi esimerkiksi tutkia lelujen olemusta syvemmin. Hämeenlinnassa pohdittiin lasten kanssa mm. Mikä on lelu? Kuka on lelun tehnyt? Voiko leluja tehdä itse? Saako leluja ilmaiseksi? Voiko vanhan lelun antaa jollekin toiselle? (Kurttio 1995, 89.) Leluprojektin avulla voidaan saada lapsi miettimään kulutusta omasta näkökulmastaan: tarvitsenko kaikkea, mitä näen ja haluan? Se voisi olla mielekäs aihe saada myös vanhemmat tai isovanhemmat osallistumaan yhteiseen toimintaan. 2.4 Aikuisen rooli Aikuisen mallilla on tärkeä merkitys ympäristökasvatuksessa. Lapset oppivat mallista ja matkivat erityisesti arvostamiaan aikuisia ja haluavat tulla heidän kaltaisikseen. Tällaiselta aikuiselta saatu palaute tai rohkaisu kannustaa lasta toimimaan kunnioittavasti ympäristöä kohtaan. Interaktio- eli vuorovaikutusteorioiden mukaan kasvattaja on innostaja ja virittäjä. Aktiivinen vuorovaikutus ympäristön ja siinä olevien ihmisten kanssa kehittää lapsen käsitystä maailmasta. Tekemällä asioita itse (tekemällä oppiminen) asiat opitaan ja omaksutaan helposti. Itse toimiessaan ihminen käyttää kaikkia aisteja, mikä edesauttaa oppimista. Ongelmakeskeinen oppiminen antaa ratkaisujen keksimisen myötä onnistumisen kokemuksia. Sen avulla opitaan löytämään erilaisia, hyvinkin luovia ratkaisumalleja. Ympäristökasvatuksessa ongelmanratkaisumenetelmällä on tärkeä merkitys, sillä luonnon suojeleminen ja säilyttämisen onnistuminen vaativat luovia ratkaisuja. (Kurttio & Kurki 1999, ) Aikuinen innostaa lasta tutkimaan ja havainnoimaan ympäristöä. Aikuisella ei ole vastauksia kaikkiin lapsen kysymyksiin, mikä antaa mahdollisuuden tutkia ja oppia yhdessä. Lapsi saa tärkeän kokemuksen osallisuudesta, kun asioita pohditaan yhdessä. Pysyvien ympäristökasvatuksellisten tulosten saavuttaminen edellyttää retkien ja luontotoiminnan säännöllisyyttä (Kurttio & Kurki 1999, 53). 2.5 Ympäristövastuullisen päiväkodin tunnuspiirteitä Manninen & Verkka ovat koonneet ympäristövastuullisen koulun tunnuspiirteitä. Samat piirteet ovat käyttökelpoisia myös päiväkodin ympäristövastuullisuutta arvioitaessa ja kehitettäessä. Materiaalien käytössä ja hankinnoissa tulee ottaa huomioon ympäristönäkökohdat aina kun mahdollista. Tärkeimpien materiaalien kulutusta myös seurataan. Kierrätys on toimivaa ja siihen liittyvät vastuut on jaettu. Uusia työntekijöitä ja lapsia kannustetaan, opastetaan ja perehdytetään lajitteluun. Veden kulutukseen kiinnitetään huomiota ja vesikalusteiden ja vesijohtojärjestelmien huolto on asianmukaista. Vettä ja energiaa säästävistä toimintatavoista on laadittu ohjeet. 5

6 Energiankulutusta seurataan ja tilastoidaan. Puhtaanapidossa huomioidaan ympäristöystävällisyys. Keittiön hankinnoissa on otettu huomioon ympäristönäkökohdat. Henkilökuntaa ja perheitä kannustetaan kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen käyttöön. Mahdollisten vaarallisten aineiden käyttö ja varastointi on asianmukaista. Työilmapiiriä ja viihtyisyyttä arvioidaan kyselyillä. Sisäilman laatu tunnetaan, sekä mahdolliset kosteusvauriot ja homeongelmat on selvitetty. Ympäristöohjelman tekeminen alkaa nykytilanteen selvittämisellä eli tekemällä ympäristökatselmus tai -kartoitus. (Manninen & Verkka 2004, ) 6

7 3. Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatuskäytännöt Tampereen kaupungin päiväkodeissa päiväkotikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat ovat hiljattain valmistuneet. Sen puitteissa käsittelimme varhaiskasvatusympäristön suunnitteluun (liite 1.) liittyviä asioita, joten tässä ympäristökasvatussuunnitelmassa ei ole niitä enää käsitelty. Keskustelujen pohjalta tämän hetken tärkeimmiksi asioiksi nousivat lapsen luontosuhteen vahvistaminen, luonto-opetus sekä kuluttaminen ja kierrätys. 3.1 Lapsen luontosuhteen vahvistaminen Päiväkodilla on suuri merkitys tutustuttaessa lasta lapsen omaan elinympäristöön. Aluksi lapsi tutustuu päiväkodin sisätiloihin ja pihaan, minkä jälkeen tutkimuksia laajennetaan lähiympäristöön. Päiväkotimme sijainti tarjoaa ihanteelliset mahdollisuudet tutkia erilaisia ympäristöjä, sillä se on kerrostalojen keskellä tiiviisti rakennetussa ympäristössä. Heti aidan takana meille avautuu kuitenkin kenttä, jossa talvella luistellaan ja kesällä juostaan, pelataan palloa ja opetellaan liikuntaleikkejä. Kentän vierestä alkaa leikkipuisto, jossa on kiinteitä, rakennettuja leikkivälineitä sekä pieni metsä. Isompaan metsään on matkaa vain noin 15 minuuttia kävellen. Isompien lasten kanssa teemme retkiä myös kauemmas. Luontevana osana arkea tutustumme liikenteeseen ja harjoittelemme turvallista liikkumista. Lapsen luontosuhteen tukemisessa on tärkeä lähteä liikkeelle lapsen kokemusmaailmasta ja tukea lapsen luontaista uteliaisuutta. Lapselle annetaan mahdollisuus tutkia ympäristöään. Aikuinen on yhdessä kokija sekä mahdollisuuksien tarjoaja. Aikuinen innostuu lapsen havainnoista, joita tutkitaan yhdessä. Myös aikuisella on herkkyyttä havainnoida ympäristössä olevia asioita ja muutoksia. Hän ohjaa lasta huomaamaan näitä muutoksia. Muutoksista ja havainnoista keskustellaan ja niitä pohditaan lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden. Aikuiselta saadulla palautteella on tärkeä merkitys lapsen innostuksen säilymiselle, sillä aikuiselta saatu palaute vaikuttaa lapsen käsitykseen omasta itsestään ja kyvyistään. Positiivisen luontosuhteen kehittymisessä on tärkeää lapsen saamat myönteiset kokemukset. Lapsi saa säännöllisesti kokemuksia ja tietoa luonnosta. Aistien monipuolinen käyttäminen on olennainen osa luonnon tutkimista ja siihen tutustumista. Haistamalla, maistamalla, näkemällä ja kokemalla lapsi saa kokonaisvaltaisen kokemuksen ympäristöstään. Elämykset ja kokemukset ympäristöstä ja ympäristössä vahvistavat lapsen suhdetta siihen. 3.2 Luonto-opetus Ympäristökasvatus on kaikkiin tilanteisiin liittyvää. Aikuisen malli on tärkeä kaikissa ympäristökasvatukseen liittyvissä asioissa. Lapsi oppii aikuisen toimintaa ja valintoja seuraamalla luonnon ja koko ympäristön kunnioittamista, jätteiden lajittelua, energian säästämistä sekä järkevää kuluttamista, esimerkiksi lelujen ja muiden tavaroiden oikeaa kohtelua. Lapsi saa oppia, että sekä pienillä että isoilla teolla on merkitystä. Lapsi ei ole vain tarkkailija, vaan hän saa osallistua toimintaan ja sitä kautta kokemuksen oman toiminnan vaikutuksista. Lapselle kehittyy usko mahdollisuuksiinsa vaikuttaa elinympäristöönsä. Yhdessä lasten kanssa mm. kierrätämme, keräämme roskia ja teemme pieniä kasvin kasvatuskokeiluja. Lasta ei ahdisteta suurilla 7

8 luonnonkatastrofeilla ja ilmaston lämpenemisellä, vaan asioita käsitellään lapsen näkökulmasta: mitä lapsi voi tehdä luonnon suojelemiseksi ja säästämiseksi. Tutustumme luontoon ja ympäristöasioihin monipuolisin menetelmin. Teemme retkiä luontoon ja havainnoimme luontoa eri vuodenaikoina. Luonnossa opimme mm. luonnossa liikkumisen säännöt (jokamiehen oikeuksia). Pohdimme vuodenajan ja sään vaikutuksia vaatevalintoihin. Tutustumme lapsen iästä ja kehitystasosta riippuen mm. erilaisiin eläimiin ja kasveihin. Käytämme kuvia, satuja, loruja, lauluja, elokuvia, seikkailuja, leikkejä ja pelejä tuomaan monimuotoisuutta ympäristökasvatukseen. Lapsella tulee olla aikaa tutkia ja omaksua tietoa. 3.3 Kuluttaminen ja kierrätys Kiinnitämme huomiota päivittäisten valintojemme ympäristövaikutuksiin. Huomioimme, ettei vettä ja sähköä kuluteta turhaan. Valot sammutetaan tilasta, ellei sitä käytetä seuraavaan 10 minuuttiin. Erityisesti ulkoilu- ja lepoajaksi valot sammutetaan tiloista, joissa niitä ei tarvita. Erilaisia sähkölaitteita esim. kuivauskaappeja ja kahvinkeitintä ei pidetä myöskään turhaan päällä. Tietokoneen näyttö sammutetaan, kun tietokonetta ei käytetä. Tietokone ja kopiokone sammutetaan yöksi kokonaan. Huoneiden tuuletus tapahtuu nopeasti läpituuletuksella. Uusia tavaroita hankittaessa pyrimme valitsemaan ekologisesti mahdollisimman kestäviä tuotteita. Mahdollisuuksien mukaan ostamisen sijaan teemme itse, uudistamme vanhaa sekä käytämme vanhoja tarvikkeita uusiin tarkoituksiin. Lapsille opetamme tavaroiden kunnioittamista ja niistä huolehtimista. Askartelumateriaaleja käytämme säästeliäästi kuitenkin niin, että lapset saavat toteuttaa luovuuttaan. Lapsia voi ohjata suunnittelemaan ja tekemään työnsä huolellisesti, niin ettei materiaalia kulu turhaan. Askartelumateriaaleina hyödynnetään kierrätysmateriaaleja. Leluja kierrätetään ryhmissä, näin ryhmän leluvalikoimiin saadaan vaihtelua ostamatta uusia leluja. Askartelutarvikkeista ym. pidetään mahdollisimman paljon yhteisissä varastoissa, jotta materiaalit pysyvät käyttökelpoisina. Yhteisen varaston käyttäminen säästää sekä hankintakustannuksia että ryhmän tiloja. Lajittelemme ja kierrätämme erilaiset jätteet. Päiväkodin pihasta löytyy sekajäte-, biojäte-, pahvinkeräys- ja paperinkeräysastiat. Lisäksi kierrätämme pienmetallin, paristot ja lasin sekä ongelmajätteet. Lapset ovat mahdollisuuksien mukaan mukana viemässä kierrätettäviä jätteitä ja tavaroita keräyspisteisiin. 8

9 4. Lähteet Kurttio, Tuovi & Kurki, Outi Varhaiskasvattajan ympäristöopas. Ylöjärvi: Painohäme Oy Kurttio, Tuovi (toim.) Tuulinen polku muistiinpanoja ympäristökasvatuskokeilusta. Helsinki: Painatuskeskus Oy. Manninen, Laura & Verkka, Kirsi Suunnittelu ja arviointi ympäristökasvatuksessa. Teoksessa H. Cantell (toim.) Ympäristökasvatuksen käsikirja. Juva: WS Bookwell Oy, Nummi, Elina Täti Vihreän ympäristöopas. Rauma: Kirjapaino Oy West Point. Riikonen, Hannu Ääniympäristökasvatus (luento). Rauman OKL. Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma / Pelipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tuomaala, Tuija & Myyryläinen, Maija Luonto tutuksi. Jyväskylä: Gummerrus Kirjapaino Oy. 9

10 Liite 1. Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmasta / Pelipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmasta luku 4.4 Varhaiskasvatusympäristön suunnittelu 4.4 Varhaiskasvatusympäristön suunnittelu Varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuudesta. Siihen kuuluvat rakennetut tilat, lähiympäristö sekä toiminnallisesti eri tilanteisiin liittyvät psyykkiset ja sosiaaliset ympäristöt sekä erilaiset materiaalit ja välineet. Päivähoidossa kasvattaja toimii psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen ympäristön rakentajana. Laadukkaan varhaiskasvatusympäristön suunnittelu edellyttää kasvattajilta aktiivista yhteistyötä. Lähtökohtana varhaiskasvatusympäristön suunnittelussa huomioidaan lasten kehitykseen ja ikään liittyvät haasteet. Lasten kehittyminen vaatii läheiset vuorovaikutussuhteet ja turvallisen, liikkumaan kannustavan ja kielellisesti rikkaan ympäristön. Varhaiskasvatusympäristöä suunniteltaessa pohditaan, mitä ryhmän lapset ovat oppimassa ja opettelemassa, mitä he leikkivät ja mihin he tarvitsevat tukea ja välineitä. Suunnittelu lähtee lapsen maailmasta ja kiinnostuksen kohteista. Kasvattajat tuntevat lapset ja havaitsevat lasten herkkyydet uusien asioiden oppimiseen. He suunnittelevat toimintaa, tarjoavat materiaaleja ja välineitä ja muokkaavat tiloja lasten tarpeiden mukaan. Lasten havainnointi leikissä ja toiminnassa on ympäristön rakentamisen lähtökohta. Luovuuteen kannustava ympäristö antaa mahdollisuuksia monipuolisiin kokemuksiin ja elämyksiin. Innostavan, lasten taidoille sopivan ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävän varhaiskasvatusympäristön rakentaminen ja ylläpitäminen vaikuttaa lapsen kehitykseen, kasvuun ja oppimiseen. Kasvattaja luo lasta kunnioittavan ja kannustavan ilmapiirin. Kaikki lapset haluavat onnistua ja nauttia osaamisestaan vertaisryhmässä. Kannustava palaute auttaa lasta jatkamaan ja yrittämään vastoinkäymisistä huolimatta. Lasta rohkaistaan ilmaisemaan mielipiteensä ja toiminnassa korostetaan lapsen osallisuutta ja omaa ilmaisua. Lapset saavat osallistua varhaiskasvatusympäristön suunnitteluun ja muunteluun osana toiminnan toteuttamista. Lapset saavat tehdä valintoja ja kokea onnistumista. Hyvin suunniteltu varhaiskasvatusympäristö tukee monipuolista toimintaa. 4.5 Pelipuiston päiväkodin käytännöt Havainnointiin, tutustumiseen ja ryhmäytymiseen liittyvät käytännöt Havainnointi on tärkeä osa laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamista. Lapsia havainnoidaan jatkuvasti. Eri ryhmissä on hieman toisistaan poikkeavia menetelmiä dokumentoida havaintoja. Lähes kaikissa ryhmissä on käytössä jokaisella lapsella oma vihko, johon havainnot kirjataan. Vihkoihin kirjataan mm. lapsen lähtötilanne 10

11 päivähoidon aloittaessa, kehityksessä tapahtuvat olennaiset muutokset ja lapseen liittyvät erityiset asiat. Havainnoinnin tukena käytetään lisäksi lapsen havainnointikaavaketta jäsentämään lapsen taitoja. Monissa ryhmissä on käytössä erillinen vihko tai kaavake tuokioilla havainnointia varten. Havainnoista keskustellaan kasvattajatiimin kesken. Havainnot ovat pohjana toiminnan suunnittelulle ja kehittämiselle. Niiden avulla pyritään löytämään jokaiselle ryhmälle ja lapselle sopivat toimintatavat sekä muokkaamaan tiloja ja toimintaa paremmiksi. Havainnot helpottavat myös lapsen siirtymistä ryhmästä toiseen: pieniltä isoille ja edelleen esiopetukseen ja sieltä kouluun. Uuden henkilökunnan on helpompi valmistautua ottamaan lapsi vastaan, kun etukäteen tiedetään lapsen taidot, kiinnostuksen kohteet ja haasteet. Lasten tutustumiseen ja ryhmäytymiseen käytetään aikaa ja niiden merkitys tiedostetaan. Ryhmäytyminen on pohja lasten viihtymiselle ja kaverisuhteiden syntymiselle. Hyvässä ryhmässä jokaista arvostetaan sellaisena kuin hän on. Lasten yksilölliset tarpeet ja taidot huomioidaan. Erityisen tärkeää ryhmäytymisvaiheessa on kannustava ilmapiiri. Henkilökunnan taidoilla, ammatillisuudella ja tahtotilalla on tärkeä merkitys ryhmäytymisen onnistumiselle. Kasvattajilla on oltava herkkyyttä huomata muutokset ja tarpeet ryhmässä. Ryhmäytymisvaiheessa kasvattajien rooli on merkityksellinen. He tarjoavat lapsille mm. ryhmäytymistä ja tutustumista tukevia leikkejä, opastavat lapsia päiväkodin ja ryhmän tavoille, järjestävät retkiä tai muuta me henkeä tukevaa toimintaa. Hyvinvoiva lapsi vertaisryhmän jäsenenä Pelipuiston päiväkodissa tuetaan jokaisen lapsen yksilöllisyyttä ja oikeutta olla sellainen kuin on. Meillä erilaisuus on rikkaus ja osa jokapäiväistä arkea. Päiväkodissamme on matala kynnys puuttua kiusaamiseen ja lasten kaverisuhteita tuetaan aktiivisesti. Sosiaalisia taitoja harjoittelemalla opitaan tulkitsemaan kavereiden tunnetiloja ja reagoimaan niihin sopivalla tavalla. Sopivaa vuorovaikutusta tuetaan muun muassa mallittamalla ja erilaisten leikkien ja projektien avulla. Lasten osallisuutta ja kuulemista vahvistavat käytännöt Päiväkodissamme otetaan lasten toiveita huomioon ja niitä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Ennen varhaiskasvatussuunnitelman laatimista lasta haastatellaan kysellen hänen ajatuksiaan päivähoidosta. Haastattelua varten on käytössä Tampereen kaupungin päivähoidon lasten laatukysely sekä päiväkodin oma kysely lapsille. Kasvattajat valitsevat ryhmälleen sopivimman tavan selvittää lasten toiveita ja ajatuksia. Tärkeä lasten osallisuutta vahvistava menetelmä on lasten havainnointi. Leikin tarkkailu antaa kasvattajille paljon tärkeää tietoa lasten kiinnostuksen kohteista. Tyypillisimmät lasten toiveet koskevat retkiä ja leikkejä. Lapsi nähdään päiväkodissamme aktiivisena toimijana, ei vain kasvatuksen kohteena. Lapsi osallistuu ikänsä, kehitystasonsa ja taitojensa mukaan toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Lapsille tarjotaan vaihtoehtoja, joista he voivat valita. Lasten toiveiden mukaan voidaan järjestää erilaisia leikkimahdollisuuksia. Päiväkodissamme on aktiivisessa 11

12 käytössä pienryhmätoiminta, mikä tukee lapsen kuulemista ja osallisuutta. Lapsen on helpompi kertoa asioistaan ja osallistua keskusteluun pienemmässä ryhmässä. Silloin aikuisellakin on paremmin aikaa kuunnella, mitä lapsella on sanottavaa. Ryhmään luodaan ilmapiiri, jossa lapsen on helppo ja turvallinen kertoa ajatuksistaan ja toiveistaan, niin että hän kokee tulevansa kuulluksi. Positiivinen palaute sekä aikuisen aito läsnäolo, lapsen kanssa keskusteleminen ja lapsen kuuleminen rohkaisevat lasta tuomaan ajatuksiaan ja toiveitaan esille. Erilaisuuden ja erilaisten ajatusten kunnioittamisen ja arvostamisen tulee näkyä henkilökunnan toiminnassa. Toimintakulttuuriin ja tiimiytymiseen liittyvät käytännöt Päiväkodissamme on panostettu viime vuosina toimintakulttuuriin ja tiimiytymiseen liittyvien käytäntöjen kehittämiseen. Päiväkodissamme tehtiin toimintakautena auditointi tiimiytymisestä. Sen pohjalta olemme kehittäneet tiimiytymis- ja päiväkodin sisäisiä yhteistyökäytäntöjä. Tärkeiksi nousseita asioita on pohdittu tiimeissä ja päiväkodin yhteisissä palavereissa ja niiden pohjalta olemme koonneet yhteiset toiminta-, kasvatus- ja yhteistyön periaatteet päiväkodin yhteiseen sopimukseen. Lisäksi olemme tehneet muistioita sovituista asioista selkeyttämään tiedon saatavuutta, työn tekemistä ja työnkuvaa. Varhaiskasvatusympäristön suunnittelu / Fyysinen ja psyykkinen ympäristö Päiväkotimme toimii noin 30-vuotiaassa rakennuksessa. Lasten tarpeet ja ryhmän haasteet eivät aina kohtaa tilojen toimivuuden kanssa. Pyrimme kuitenkin luomaan mahdollisimman viihtyisän niin leikin kuin toiminnankin mahdollistavan varhaiskasvatusympäristön. Ryhmien kasvattajien yhteistyö mahdollistaa yhteisten tilojen mahdollisimman tehokkaan ja oikeudenmukaisen käytön. Päiväkodin tiloja käyttävät myös päiväkodissa käyvät terapeutit. Jokainen lapsiryhmä luo omat haasteensa tilojen järjestämiselle mahdollisimman toimiviksi. Lapsiryhmää havainnoimalla kasvattajat muokkaavat tiloja tarpeen mukaan. Lähes jokaisessa ryhmässä on leikkitaulu ja/tai leikkialueet ohjaamassa leikinvalintaa, rauhoittamassa toimintaa ja lisäämässä leikin pitkäkestoisuutta. Leikkitaulun avulla opetellaan myös omatoimisuutta ja vuorovaikutustaitoja toisten lasten kanssa. Henkilökunta valitsee lasten toiveita kuunnellen käytössä olevia leikkejä ja leikkivälineitä. Välineet ovat lasten saatavilla. Päiväkotiin on hankittu viime vuosina uusia, erikokoisille lapsille sopivia pöytiä ja tuoleja. Käytämme monissa tilanteissa lapsille omia merkittyjä paikkoja, mikä auttaa lapsia keskittymään meneillään olevaan tilanteeseen. Leikki- ja muiden toimintavälineiden hankinnassa on mietitty kunkin lapsiryhmän ikä- ja kehitystasoa ja tarpeita. Pyrimme järjestämään lapsille rauhallisen ja turvallisen toimintailmapiirin, joka mahdollistaa leikkimisen, tutkimisen ja oppimisen. Positiivinen palaute ja kannustaminen nähdään tärkeänä hyvän psyykkisen ympäristön muodostajana. Lasten annetaan toteuttaa itseään muun muassa leikeissä, kädentaidoissa ja musiikissa. Lapsen työn tulokset hyväksytään. Lasta kannustetaan omatoimisuuteen ja kokeilemaan myös uusia asioita. Aikuisen syli on lapsille avoin. Kasvattajilta löytyy herkkyyttä huomata lasten muuttuvat psyykkiset tarpeet. Kasvattajatiimin välit vaikuttavat koko ryhmän ilmapiiriin. 12

13 Koska päiväkodissamme on paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia ja erityistä tukea tarvitsevia lapsia, lähes jokaisen ryhmän käytössä on kuvat (PCS) puheen ja toiminnan tukena. Kuvien lisäksi käytämme tarvittaessa myös viittomia ja eleitä. Ryhmän ja yksittäisen lapsen kieli- ja kehitystason huomioiden käytämme selkeää puhetta sekä lyhyitä, ositettuja ohjeita. Havainnollistaminen, mallittaminen ja toistaminen ovat olennainen osa toimintaamme. Ohjaamme ja tuemme kutakin lasta hänen omien tarpeidensa mukaan. Seuraamme jatkuvasti erityisesti lasten kielenkehitystä. Apuvälineinämme ovat muun muassa Kettutesti ja Repun takanassa -suomen kielen kartoitusmenetelmä. Jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle lapselle tehdään suomi toisena kielenä (S2) suunnitelma. Teemme tiivistä yhteistyötä puheterapeuttien kanssa kielen kehityksen tukemiseksi. Päiväkodin piha on remontoitu 2000-luvulla. Ryhmät ulkoilevat usein hieman toisista poikkeavina aikoina, mikä rauhoittaa ulkoilutilanteita. Päiväkodin käytössä on monipuolinen ja rikas lähiympäristö. Päiväkodin vieressä on palloilu-/ luistelukenttä, lyhyen matkan päässä on talvisin hiihtomahdollisuudet ja ympäri vuoden käytössämme on monet puistot sekä pienet että suuremmat lähimetsät, joita käytämme usein. 13

Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma

Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma Pelipuiston päiväkodin ökasvatussuunnitelma Päivähoito kantaa vastuun toimintansa aiheuttamasta ristökuormituksesta ottamalla huomioon kestävän kehityksen eri ulottuvuudet. Lapsia kasvatetaan ristötietoisuuteen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Pelipuisto-Satoramin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Pelipuisto-Satoramin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Pelipuisto-Satoramin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Pelipuiston päiväkoti on toiminut Hervannassa vuodesta 1977 lähtien. Päiväkodissa on kuusi ryhmää: kaksi 1-2-vuotiaiden ryhmää, Naperot ja Taaperot,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA. Pitkäniemen päiväkoti, Nokia Syksy 2014

YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA. Pitkäniemen päiväkoti, Nokia Syksy 2014 YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA Pitkäniemen päiväkoti, Nokia Syksy 2014 Johdanto: Minkälainen meidän luontopäiväkotimme on? Ympäristökasvatuksen kohderyhmät Kenelle ympäristökasvatus kuuluu? Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Pöllöntaival Lapselle perusturvallinen hyvä arki päiväkodissamme Iidesranta ja Järvensivu Yhteystiedot Arvot ja strategiaperusta

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

KUUSISTON PÄIVÄKODIN YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA tammikuu 2012

KUUSISTON PÄIVÄKODIN YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA tammikuu 2012 KUUSISTON PÄIVÄKODIN YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA tammikuu 2012 Luonto on täynnä vanhoja kertomuksia. Se on villi, raju ja arvaamaton. Samalla niin hellä ja satumainen. Se on ystävämme, jos pidämme siitä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VELLAMON PÄIVÄKOTI Vellamon päiväkoti tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa vuorotyötä tekevien vanhempien lapsille. Päiväkoti sijaitsee Tammelan kaupunginosassa.

Lisätiedot

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI

SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI SISÄLLYSLUETTELO 1. PERHEPÄIVÄHOIDON TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. KASVATUS, OPPIMINEN, TOIMINTA- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Turtolan päiväkoti Turtolantanhua 3, 33710 Tampere Johtaja Tiina Orimus Varajohtaja Satu Rekilä p.040 5052440 Lukonmäen päiväkoti p. 040-7040663

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä. 1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;

Lisätiedot

Toiminta-ajatus 1. 1.1 Ryhmän tavoitteet 2. 1.2 Ryhmän arvot 3. Varhaiskasvatus ympäristömme 4

Toiminta-ajatus 1. 1.1 Ryhmän tavoitteet 2. 1.2 Ryhmän arvot 3. Varhaiskasvatus ympäristömme 4 1 SISÄLLYS Toiminta-ajatus 1 1.1 Ryhmän tavoitteet 2 1.2 Ryhmän arvot 3 Varhaiskasvatus ympäristömme 4 Toiminnalliset orientaatiot lapsille ominainen tapa toimia 5 Sisällölliset orientaatiot tapa hahmottaa

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Huitin päiväkoti

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Huitin päiväkoti ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012 Huitin päiväkoti 1.Yksikkö Huitin päiväkoti Kyntäjäntie 5 01840 Klaukkala 2.Toiminta-aika Toimintasuunnitelma on toimintavuodelle 2011-2012. Päiväkoti on avoinna

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen laatukysely 2014

Varhaiskasvatuksen laatukysely 2014 Varhaiskasvatuksen laatukysely 2014 1. Lapseni ikä (129 vastaajaa) (ei osaa sanoa: 0) keskiarvo: 4.5 pienin: 1 suurin: 10 LAPSENI HOITOPAIKKA 2. Lapseni on (138 vastaajaa) (ei osaa sanoa: 0) LAPSENI HOITOPAIKKA

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA

YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA HOVIRINNAN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET: ENERGIAN SÄÄSTÄMINEN VEDEN SÄÄSTÄMINEN JÄTTEIDEN KIERRÄTYS LUONTOSUHTEIDEN EDISTÄMINEN ( METSÄRETKET YM.) TURVALLISUUDEN

Lisätiedot

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT Nallelan ryhmäperhepäiväkoti on perustettu Nurmoon syksyllä 2003. Nallelan ryhmä koostuu kahdesta perhepäivähoitajasta ja vastaavasta hoitajasta. Lapsia voi ryhmässä olla 12 jotka iältään ovat 1v-6v. Lapset

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

RAITIN PÄIVÄKOTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2015 -> Mitä se on Miten lapsilähtöisyys meillä toteutuu Liikkumisen riemu Pienryhmätoiminta Leikki

RAITIN PÄIVÄKOTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2015 -> Mitä se on Miten lapsilähtöisyys meillä toteutuu Liikkumisen riemu Pienryhmätoiminta Leikki RAITIN PÄIVÄKOTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2015 -> SISÄLTÖ: 1. PÄIVÄKOTIMME 2. TOIMINTA-AJATUKSEMME 3. PÄIVÄKOTIMME ARVOT 4. KASVATUSKSELLISET TAVOITTEEMME 5. LAPSILÄHTÖISYYS Mitä se on Miten lapsilähtöisyys

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee kauniissa kansallismaisemassa Pyynikinharjun kainalossa, luonnonsuojelualueen tuntumassa ja Pyhäjärven läheisyydessä. Luonnonläheinen

Lisätiedot

Ikurin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Ikurin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Ikurin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Me Ikurin päiväkodissa toteutamme varhaiskasvatusta ja esiopetusta pienryhmissä leikkien, liikkuen ja tutkien. Toimintamme yksi keskeisimmistä

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013

LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013 LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013 E N E 30.9.2010 M M Ä N O S A A M 1 Tekijän/Yksikön I S T A nimi LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA Keskeiset pienten lasten kasvatusta ohjaavat asiakirjat Suomessa

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkoti on pieni yksikkö maaseudun rauhassa, jossa lapsi saa olla lapsi. Pienessä yksikössä muodostuu helposti läheinen ja lämmin vuorovaikutus

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI TIPITII OY PÄIVÄHOIDON LAADUNVARMISTUS 1.Lapsi Turvallisuus Lapsella on hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kodinomaisessa päiväkodissamme. Kasvatusympäristömme

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

TAIKAPEILIN VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA 2009 2010

TAIKAPEILIN VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA 2009 2010 TAIKAPEILIN VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA 2009 2010 TAIKAPEILI Taikapeilin ryhmä koostuu 3 6 vuotiaista lapsista, joista esikoululaisia on kahdeksan. Ryhmässämme on tällä hetkellä 30 lasta. Lastentarhanopettajina

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

MERI-HALIKON PÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA

MERI-HALIKON PÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA MERI-HALIKON PÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA Laadittu 3.2.2012 Päiväkotimme on kuin laiva, jota uteliaisuuden ja oppimisen halun tuulet työntävät eteenpäin. Yhteiset arvot ankkuroivat

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus...

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 1 2 SISÄLLYS Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 5 Kasvatuskumppanuus... 6 Yhteistyö... 7 Kiusaamisen ehkäisy... 8 Varhainen puuttuminen... 9

Lisätiedot

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ 4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 5. OPPIMISEN ILO 6. KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Päiväkoti on pieni, turvallinen ja sijaitsee rauhallisella esikaupunkialueella. Luonnon läheisyys kannustaa lasta luonnon tutkimiseen ja

Lisätiedot

Leikkien ja liikkuen isovanhempien kanssa linnan liepeillä

Leikkien ja liikkuen isovanhempien kanssa linnan liepeillä Työyhteisötehtävä 3, laaja-alainen oppimiskokonaisuus Leikkien ja liikkuen isovanhempien kanssa linnan liepeillä Lähtökohdat: Vanhempainillassa tuli vanhemmilta toiveita ulkoilusta, vuorovaikutussuhteista

Lisätiedot

Isosuon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2011

Isosuon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2011 Isosuon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2011 Yleistä Päiväkotimme sijaitsee Nurmijärvellä Klaukkalan keskustassa aivan Natura luonnonsuojelusuon vieressä. Vuonna 1996 avatussa talossamme toimii kolme

Lisätiedot

Metsästäjän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Metsästäjän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Metsästäjän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Metsästäjän päiväkoti on aloittanut toimintansa vuonna 1990. Päiväkodissamme on kolme ryhmää. Kasvatushenkilökuntaan kuuluu kolme lastentarhanopettajaa

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Isnäsin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Isnäsin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Isnäsin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tämä on Isnäsin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma eli VASU. Se perustuu Loviisan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Lapsen oma vasu laaditaan yhdessä

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

Mistä on liikuntapäiväkoti tehty?

Mistä on liikuntapäiväkoti tehty? Mistä on liikuntapäiväkoti tehty? Näkyvä osa: tilat välineet Näkymätön osa: asenteet, tiedot taidot työkulttuuri yhteiset toimintatavat rutiinit rakenteet verkostoituminen Johtaja Hyvä työyhteisö Kiitos

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI KARTANON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

PÄIVÄKOTI KARTANON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PÄIVÄKOTI KARTANON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (1.8.2012, päivitetty 30.7.2015) Päiväkoti Kartano on 0-6 vuotiaille vuorohoitoa tarvitseville lapsille tarkoitettua päiväkoti. Päiväkoti Kartano sijaitsee

Lisätiedot

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton meille, vaan siksi, että hän terveenä ja väkevänä

Lisätiedot