Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma"

Transkriptio

1 Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma Turun yliopisto Rauman OKL Ympäristökasvatus opetustyössä Rautiainen Sari

2 Sisällys 1. Johdanto Ympäristökasvatus päivähoidossa Mitä ympäristökasvatus on? Ympäristö Luontosuhteen kehittyminen Aikuisen rooli Ympäristövastuullisen päiväkodin tunnuspiirteitä Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatuskäytännöt Lapsen luontosuhteen vahvistaminen Luonto-opetus Kuluttaminen ja kierrätys Lähteet...9 Liite

3 1. Johdanto Lähtökohtana Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelmalle ovat Tampereen kaupungin ja Pelipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmat. Varhaiskasvatusympäristöä ei ole enää tässä yhteydessä tarkasteltu erikseen, sillä sitä on käsitelty tarkemmin Tampereen kaupungin ja Pelipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmassa (liite 1.). Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa (s. 5) yhteen arvoista sisältyy vastuu ympäristöstä. Päivähoito kantaa vastuun toimintansa aiheuttamasta ympäristökuormituksesta ottamalla huomioon kestävän kehityksen eri ulottuvuudet. Lapsia kasvatetaan ympäristötietoisuuteen sekä ekologisesti kestäviin ratkaisuihin. Pelipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmassa aihetta on tarkennettu Pelipuiston päiväkodin näkökulmasta seuraavasti: Aikuiset näyttävät lapsille tärkeää esimerkkiä omalla toiminnallaan ekologisista toimintatavoista. Kasvatus ekologisuuteen koetaan yhteisenä haasteena. Lajittelemme keskeisimmät kierrätykseen sopivat materiaalit ja pyrimme kehittämään toimintaamme ja valintojamme ympäristöystävällisemmiksi. (s.6) Päiväkodin käytössä on monipuolinen ja rikas lähiympäristö. Päiväkodin vieressä on palloilu-/ luistelukenttä, lyhyen matkan päässä on talvisin hiihtomahdollisuudet ja ympäri vuoden käytössämme on monet puistot sekä pienet että suuremmat lähimetsät, joita käytämme usein. (s.21) Ympäristökasvatussuunnitelman alkuun olen liittänyt teoriaosuuden, jota voi hyödyntää jatkossa Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatusta kehitettäessä. Tähän kirjattu suunnitelma on lähinnä katsaus siihen, mitä ympäristökasvatus on tällä hetkellä Pelipuiston päiväkodissa. Näen, että siinä on paljon kehitettävää edelleen. Koin ympäristökasvatussuunnitelmaa kootessani, että ilmapiiri on tällä hetkellä myönteinen ympäristökasvatusta kohtaan. Aiempi ympäristökasvatukseen liittyvä asiakirja on Pelipuiston päiväkodin ympäristöohjelma, joka on useita vuosia vanha. 2. Ympäristökasvatus päivähoidossa Ympäristökasvatuksen merkitys päivähoidossa on kiistattomasti suuri. Lasten luontosuhteen kehittyminen ei ole nykyisin itsestään selvyys. Kaikki lapset eivät käy luonnossa vapaa-ajallaan syystä tai toisesta. Näin ollen ympäristökasvatuksen merkitys päivähoidossa korostuu. Lapsella on päivähoidossa mahdollisuus saada positiivisia elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä oppia arvostamaan ja kunnioittamaan sitä. 2.1 Mitä ympäristökasvatus on? Ympäristökasvatus ei ole muusta toiminnasta erillään olevaa kasvatusta, vaan se on läsnä aina, kun lasta ohjataan ja kannustetaan luovuuteen, huolenpitoon, toisten huomioon ottamiseen, säästäväisyyteen, itse tekemiseen, korjaamiseen, vaikuttamiseen jne. Ympäristökasvatukseen 3

4 sisältyy luonto-opetus, jossa pyritään lisäämään kasvatuksen kohteen luontotietoutta mm. käsitteitä ja luonnon lainalaisuuksia. Siihen liittyy olennaisena osana tunnesuhteen kehittäminen luontoa kohtaan. Luonto-opetus tekee luonnosta tutumman ja helpommin lähestyttävän, minkä seurauksena luonnosta tulee merkityksellinen. Sen, mikä on tärkeää, haluaa säästää ja sitä haluaa suojella. (Kurttio & Kurki 1999, 6.) Ympäristökasvatuksen perimmäisenä tavoitteena onkin ympäristöä säästävien valintojen ja elämäntavan omaksuminen. (Kurttio & Kurki 1999, 11.) Tarkemmin ympäristökasvatuksen tavoitteita ovat kasvu vastuuseen luonnosta ja toisista ihmisistä, elämän kunnioittaminen sen kaikissa muodoissa sekä myönteinen ja palkitseva luontosuhde (Kurttio & Kurki 1999, 9.) Tuomaala & Myyryläinen käyttävät luonto-opetuksen sijaan termiä luontokasvatus. Se on tunnesiteen luomista luontoon. Samalla lisätään luontotietoutta tutustumalla luontoon ja luonnonilmiöihin. Luontokasvatus on arkista yhdessäoloa, vuodenkierron seuraamista ja luonnonilmiöiden ihmettelyä. Ympäristökasvatukseen kuuluu ohjaus vastuulliseen kulutuskäyttäytymiseen ja kestävään elämäntapaan. (Tuomaala & Myyryläinen 2002, 10.) Mannisen & Verkan mukaan ympäristökasvatuksen tulee sisältää tietoa ympäristöstä, toimintaa ympäristössä ja toimintaa ympäristön puolesta (2004, 92). Opetuksen ja kasvatuksen kautta pyritään vahvistamaan lasten ympäristömyönteistä arvopohjaa (Manninen & Verka 2004, 103). 2.2 Ympäristö Ympäristön käsite on laaja. Siihen kuuluu meitä ympäröivä fyysinen ja biologinen maailma. Ympäristöön kuuluu niin luonto kasveineen, eläimineen ja muine eliöineen kuin rakennettukin ympäristö. Luontoa voi olla myös rakennetun ympäristön keskellä puistoissa, pihoilla jne. Ympäristöä ovat myös maa, vesi ja ilma. Ympäristön käsitteeseen sisältyy myös sosiaalinen ympäristö. (Kurttio & Kurki 1999, 6.) Tärkeä osa ympäristöämme on ääniympäristö. Sen merkitys ympäristön viihtyisyydelle ja miellyttävyydelle on suuri. Ääniympäristöön, sen suunnitteluun ja muokkaamiseen onkin erityisen tärkeää kiinnittää huomiota. (Riikonen 2010.) Kaikki, mitä teemme, vaikuttaa ympäristöömme. Myös ympäristö vaikuttaa meidän tekemisiimme. Näin ollen jokainen tekomme on myös ympäristöteko, siksi omia valintoja onkin hyvä miettiä tarkaan. Ympäristökasvatus liittyy kaikkeen toimintaan. Siinä ei ole kyse toimintatuokioista tai irrallisista teoista. (Kurttio 1995, 110.) Se on arjen toimintoja ja voi näkyä kaikessa toiminnassa (Nummi 1998, 12). Päiväkodin arjessa on niin paljon ympäristökasvatuksen kannalta tärkeitä asioita, ettei niitä kaikkia voi, eikä tarvitse ottaa kerralla käyttöön. Tarkastelun kohteeksi voidaan valita esim. yksi aihe kerrallaan. 2.3 Luontosuhteen kehittyminen Lapsena saaduilla luontokokemuksilla on tärkeä merkitys, sillä ne luovat pohjan elinikäiselle luontosuhteelle. Siihen liittyy kyky nauttia luonnosta sekä halu toimia luonnon ja hyvän elinympäristön puolesta. (Tuomaala & Myyryläinen 2002, 24.) Alle kouluikäisellä lapsella ympäristökasvatuksessa on tärkeintä positiivisten elämysten ja kokemusten saaminen luonnosta. Pienen lapsen ympäristökasvatus on toimintaa, tutkimista, liikkumista ja seikkailuja. (Kurttio & Kurki 1999, 7.) Lapselle mielikuvituksella on tärkeä merkitys, minkä ansiosta ympäristötietoa on hyvä opettaa elämyksellisellä tavalla. Elämykset ja tärkeät kokemukset koskettavat 4

5 kokonaisvaltaisesti ja kokemus tietoineen jää pysyvästi mieleen. Ympäristökasvatuksessa on tärkeää ottaa kaikki aistit käyttöön. (Nummi 1998, ) Kurttio & Kurki mainitsevat kirjassaan ympäristökasvatuksen didaktisiksi periaatteiksi lapsenomaisuuden (satu, leikki ja seikkailu, joihin voi liittää asiatietoa), totuudellisuuden, havainnollisuuden, kiireettömyyden, toiminnallisuuden, turvallisuuden, sosiaalisuuden, joustavuuden, lapsikeskeisyyden ja elämyksellisyyden. (Kurttio & Kurki 1999, 7.) Myös Nummen mukaan mielikuvitus on tärkeä osa lapsen ympäristökasvatusta. Satujen avulla lapsen on helpoin omaksua luonnontietoa. (Nummi 1998, 34.) Ympäristökasvatuksen tärkein menetelmä on retket luontoon. Ympäristökasvatuksellisista asioista lapselle tärkeitä ovat sellaiset asiat, jotka koskettavat häntä itseään. Lasten kanssa voi esimerkiksi tutkia lelujen olemusta syvemmin. Hämeenlinnassa pohdittiin lasten kanssa mm. Mikä on lelu? Kuka on lelun tehnyt? Voiko leluja tehdä itse? Saako leluja ilmaiseksi? Voiko vanhan lelun antaa jollekin toiselle? (Kurttio 1995, 89.) Leluprojektin avulla voidaan saada lapsi miettimään kulutusta omasta näkökulmastaan: tarvitsenko kaikkea, mitä näen ja haluan? Se voisi olla mielekäs aihe saada myös vanhemmat tai isovanhemmat osallistumaan yhteiseen toimintaan. 2.4 Aikuisen rooli Aikuisen mallilla on tärkeä merkitys ympäristökasvatuksessa. Lapset oppivat mallista ja matkivat erityisesti arvostamiaan aikuisia ja haluavat tulla heidän kaltaisikseen. Tällaiselta aikuiselta saatu palaute tai rohkaisu kannustaa lasta toimimaan kunnioittavasti ympäristöä kohtaan. Interaktio- eli vuorovaikutusteorioiden mukaan kasvattaja on innostaja ja virittäjä. Aktiivinen vuorovaikutus ympäristön ja siinä olevien ihmisten kanssa kehittää lapsen käsitystä maailmasta. Tekemällä asioita itse (tekemällä oppiminen) asiat opitaan ja omaksutaan helposti. Itse toimiessaan ihminen käyttää kaikkia aisteja, mikä edesauttaa oppimista. Ongelmakeskeinen oppiminen antaa ratkaisujen keksimisen myötä onnistumisen kokemuksia. Sen avulla opitaan löytämään erilaisia, hyvinkin luovia ratkaisumalleja. Ympäristökasvatuksessa ongelmanratkaisumenetelmällä on tärkeä merkitys, sillä luonnon suojeleminen ja säilyttämisen onnistuminen vaativat luovia ratkaisuja. (Kurttio & Kurki 1999, ) Aikuinen innostaa lasta tutkimaan ja havainnoimaan ympäristöä. Aikuisella ei ole vastauksia kaikkiin lapsen kysymyksiin, mikä antaa mahdollisuuden tutkia ja oppia yhdessä. Lapsi saa tärkeän kokemuksen osallisuudesta, kun asioita pohditaan yhdessä. Pysyvien ympäristökasvatuksellisten tulosten saavuttaminen edellyttää retkien ja luontotoiminnan säännöllisyyttä (Kurttio & Kurki 1999, 53). 2.5 Ympäristövastuullisen päiväkodin tunnuspiirteitä Manninen & Verkka ovat koonneet ympäristövastuullisen koulun tunnuspiirteitä. Samat piirteet ovat käyttökelpoisia myös päiväkodin ympäristövastuullisuutta arvioitaessa ja kehitettäessä. Materiaalien käytössä ja hankinnoissa tulee ottaa huomioon ympäristönäkökohdat aina kun mahdollista. Tärkeimpien materiaalien kulutusta myös seurataan. Kierrätys on toimivaa ja siihen liittyvät vastuut on jaettu. Uusia työntekijöitä ja lapsia kannustetaan, opastetaan ja perehdytetään lajitteluun. Veden kulutukseen kiinnitetään huomiota ja vesikalusteiden ja vesijohtojärjestelmien huolto on asianmukaista. Vettä ja energiaa säästävistä toimintatavoista on laadittu ohjeet. 5

6 Energiankulutusta seurataan ja tilastoidaan. Puhtaanapidossa huomioidaan ympäristöystävällisyys. Keittiön hankinnoissa on otettu huomioon ympäristönäkökohdat. Henkilökuntaa ja perheitä kannustetaan kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen käyttöön. Mahdollisten vaarallisten aineiden käyttö ja varastointi on asianmukaista. Työilmapiiriä ja viihtyisyyttä arvioidaan kyselyillä. Sisäilman laatu tunnetaan, sekä mahdolliset kosteusvauriot ja homeongelmat on selvitetty. Ympäristöohjelman tekeminen alkaa nykytilanteen selvittämisellä eli tekemällä ympäristökatselmus tai -kartoitus. (Manninen & Verkka 2004, ) 6

7 3. Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatuskäytännöt Tampereen kaupungin päiväkodeissa päiväkotikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat ovat hiljattain valmistuneet. Sen puitteissa käsittelimme varhaiskasvatusympäristön suunnitteluun (liite 1.) liittyviä asioita, joten tässä ympäristökasvatussuunnitelmassa ei ole niitä enää käsitelty. Keskustelujen pohjalta tämän hetken tärkeimmiksi asioiksi nousivat lapsen luontosuhteen vahvistaminen, luonto-opetus sekä kuluttaminen ja kierrätys. 3.1 Lapsen luontosuhteen vahvistaminen Päiväkodilla on suuri merkitys tutustuttaessa lasta lapsen omaan elinympäristöön. Aluksi lapsi tutustuu päiväkodin sisätiloihin ja pihaan, minkä jälkeen tutkimuksia laajennetaan lähiympäristöön. Päiväkotimme sijainti tarjoaa ihanteelliset mahdollisuudet tutkia erilaisia ympäristöjä, sillä se on kerrostalojen keskellä tiiviisti rakennetussa ympäristössä. Heti aidan takana meille avautuu kuitenkin kenttä, jossa talvella luistellaan ja kesällä juostaan, pelataan palloa ja opetellaan liikuntaleikkejä. Kentän vierestä alkaa leikkipuisto, jossa on kiinteitä, rakennettuja leikkivälineitä sekä pieni metsä. Isompaan metsään on matkaa vain noin 15 minuuttia kävellen. Isompien lasten kanssa teemme retkiä myös kauemmas. Luontevana osana arkea tutustumme liikenteeseen ja harjoittelemme turvallista liikkumista. Lapsen luontosuhteen tukemisessa on tärkeä lähteä liikkeelle lapsen kokemusmaailmasta ja tukea lapsen luontaista uteliaisuutta. Lapselle annetaan mahdollisuus tutkia ympäristöään. Aikuinen on yhdessä kokija sekä mahdollisuuksien tarjoaja. Aikuinen innostuu lapsen havainnoista, joita tutkitaan yhdessä. Myös aikuisella on herkkyyttä havainnoida ympäristössä olevia asioita ja muutoksia. Hän ohjaa lasta huomaamaan näitä muutoksia. Muutoksista ja havainnoista keskustellaan ja niitä pohditaan lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden. Aikuiselta saadulla palautteella on tärkeä merkitys lapsen innostuksen säilymiselle, sillä aikuiselta saatu palaute vaikuttaa lapsen käsitykseen omasta itsestään ja kyvyistään. Positiivisen luontosuhteen kehittymisessä on tärkeää lapsen saamat myönteiset kokemukset. Lapsi saa säännöllisesti kokemuksia ja tietoa luonnosta. Aistien monipuolinen käyttäminen on olennainen osa luonnon tutkimista ja siihen tutustumista. Haistamalla, maistamalla, näkemällä ja kokemalla lapsi saa kokonaisvaltaisen kokemuksen ympäristöstään. Elämykset ja kokemukset ympäristöstä ja ympäristössä vahvistavat lapsen suhdetta siihen. 3.2 Luonto-opetus Ympäristökasvatus on kaikkiin tilanteisiin liittyvää. Aikuisen malli on tärkeä kaikissa ympäristökasvatukseen liittyvissä asioissa. Lapsi oppii aikuisen toimintaa ja valintoja seuraamalla luonnon ja koko ympäristön kunnioittamista, jätteiden lajittelua, energian säästämistä sekä järkevää kuluttamista, esimerkiksi lelujen ja muiden tavaroiden oikeaa kohtelua. Lapsi saa oppia, että sekä pienillä että isoilla teolla on merkitystä. Lapsi ei ole vain tarkkailija, vaan hän saa osallistua toimintaan ja sitä kautta kokemuksen oman toiminnan vaikutuksista. Lapselle kehittyy usko mahdollisuuksiinsa vaikuttaa elinympäristöönsä. Yhdessä lasten kanssa mm. kierrätämme, keräämme roskia ja teemme pieniä kasvin kasvatuskokeiluja. Lasta ei ahdisteta suurilla 7

8 luonnonkatastrofeilla ja ilmaston lämpenemisellä, vaan asioita käsitellään lapsen näkökulmasta: mitä lapsi voi tehdä luonnon suojelemiseksi ja säästämiseksi. Tutustumme luontoon ja ympäristöasioihin monipuolisin menetelmin. Teemme retkiä luontoon ja havainnoimme luontoa eri vuodenaikoina. Luonnossa opimme mm. luonnossa liikkumisen säännöt (jokamiehen oikeuksia). Pohdimme vuodenajan ja sään vaikutuksia vaatevalintoihin. Tutustumme lapsen iästä ja kehitystasosta riippuen mm. erilaisiin eläimiin ja kasveihin. Käytämme kuvia, satuja, loruja, lauluja, elokuvia, seikkailuja, leikkejä ja pelejä tuomaan monimuotoisuutta ympäristökasvatukseen. Lapsella tulee olla aikaa tutkia ja omaksua tietoa. 3.3 Kuluttaminen ja kierrätys Kiinnitämme huomiota päivittäisten valintojemme ympäristövaikutuksiin. Huomioimme, ettei vettä ja sähköä kuluteta turhaan. Valot sammutetaan tilasta, ellei sitä käytetä seuraavaan 10 minuuttiin. Erityisesti ulkoilu- ja lepoajaksi valot sammutetaan tiloista, joissa niitä ei tarvita. Erilaisia sähkölaitteita esim. kuivauskaappeja ja kahvinkeitintä ei pidetä myöskään turhaan päällä. Tietokoneen näyttö sammutetaan, kun tietokonetta ei käytetä. Tietokone ja kopiokone sammutetaan yöksi kokonaan. Huoneiden tuuletus tapahtuu nopeasti läpituuletuksella. Uusia tavaroita hankittaessa pyrimme valitsemaan ekologisesti mahdollisimman kestäviä tuotteita. Mahdollisuuksien mukaan ostamisen sijaan teemme itse, uudistamme vanhaa sekä käytämme vanhoja tarvikkeita uusiin tarkoituksiin. Lapsille opetamme tavaroiden kunnioittamista ja niistä huolehtimista. Askartelumateriaaleja käytämme säästeliäästi kuitenkin niin, että lapset saavat toteuttaa luovuuttaan. Lapsia voi ohjata suunnittelemaan ja tekemään työnsä huolellisesti, niin ettei materiaalia kulu turhaan. Askartelumateriaaleina hyödynnetään kierrätysmateriaaleja. Leluja kierrätetään ryhmissä, näin ryhmän leluvalikoimiin saadaan vaihtelua ostamatta uusia leluja. Askartelutarvikkeista ym. pidetään mahdollisimman paljon yhteisissä varastoissa, jotta materiaalit pysyvät käyttökelpoisina. Yhteisen varaston käyttäminen säästää sekä hankintakustannuksia että ryhmän tiloja. Lajittelemme ja kierrätämme erilaiset jätteet. Päiväkodin pihasta löytyy sekajäte-, biojäte-, pahvinkeräys- ja paperinkeräysastiat. Lisäksi kierrätämme pienmetallin, paristot ja lasin sekä ongelmajätteet. Lapset ovat mahdollisuuksien mukaan mukana viemässä kierrätettäviä jätteitä ja tavaroita keräyspisteisiin. 8

9 4. Lähteet Kurttio, Tuovi & Kurki, Outi Varhaiskasvattajan ympäristöopas. Ylöjärvi: Painohäme Oy Kurttio, Tuovi (toim.) Tuulinen polku muistiinpanoja ympäristökasvatuskokeilusta. Helsinki: Painatuskeskus Oy. Manninen, Laura & Verkka, Kirsi Suunnittelu ja arviointi ympäristökasvatuksessa. Teoksessa H. Cantell (toim.) Ympäristökasvatuksen käsikirja. Juva: WS Bookwell Oy, Nummi, Elina Täti Vihreän ympäristöopas. Rauma: Kirjapaino Oy West Point. Riikonen, Hannu Ääniympäristökasvatus (luento). Rauman OKL. Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma / Pelipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tuomaala, Tuija & Myyryläinen, Maija Luonto tutuksi. Jyväskylä: Gummerrus Kirjapaino Oy. 9

10 Liite 1. Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmasta / Pelipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmasta luku 4.4 Varhaiskasvatusympäristön suunnittelu 4.4 Varhaiskasvatusympäristön suunnittelu Varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuudesta. Siihen kuuluvat rakennetut tilat, lähiympäristö sekä toiminnallisesti eri tilanteisiin liittyvät psyykkiset ja sosiaaliset ympäristöt sekä erilaiset materiaalit ja välineet. Päivähoidossa kasvattaja toimii psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen ympäristön rakentajana. Laadukkaan varhaiskasvatusympäristön suunnittelu edellyttää kasvattajilta aktiivista yhteistyötä. Lähtökohtana varhaiskasvatusympäristön suunnittelussa huomioidaan lasten kehitykseen ja ikään liittyvät haasteet. Lasten kehittyminen vaatii läheiset vuorovaikutussuhteet ja turvallisen, liikkumaan kannustavan ja kielellisesti rikkaan ympäristön. Varhaiskasvatusympäristöä suunniteltaessa pohditaan, mitä ryhmän lapset ovat oppimassa ja opettelemassa, mitä he leikkivät ja mihin he tarvitsevat tukea ja välineitä. Suunnittelu lähtee lapsen maailmasta ja kiinnostuksen kohteista. Kasvattajat tuntevat lapset ja havaitsevat lasten herkkyydet uusien asioiden oppimiseen. He suunnittelevat toimintaa, tarjoavat materiaaleja ja välineitä ja muokkaavat tiloja lasten tarpeiden mukaan. Lasten havainnointi leikissä ja toiminnassa on ympäristön rakentamisen lähtökohta. Luovuuteen kannustava ympäristö antaa mahdollisuuksia monipuolisiin kokemuksiin ja elämyksiin. Innostavan, lasten taidoille sopivan ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävän varhaiskasvatusympäristön rakentaminen ja ylläpitäminen vaikuttaa lapsen kehitykseen, kasvuun ja oppimiseen. Kasvattaja luo lasta kunnioittavan ja kannustavan ilmapiirin. Kaikki lapset haluavat onnistua ja nauttia osaamisestaan vertaisryhmässä. Kannustava palaute auttaa lasta jatkamaan ja yrittämään vastoinkäymisistä huolimatta. Lasta rohkaistaan ilmaisemaan mielipiteensä ja toiminnassa korostetaan lapsen osallisuutta ja omaa ilmaisua. Lapset saavat osallistua varhaiskasvatusympäristön suunnitteluun ja muunteluun osana toiminnan toteuttamista. Lapset saavat tehdä valintoja ja kokea onnistumista. Hyvin suunniteltu varhaiskasvatusympäristö tukee monipuolista toimintaa. 4.5 Pelipuiston päiväkodin käytännöt Havainnointiin, tutustumiseen ja ryhmäytymiseen liittyvät käytännöt Havainnointi on tärkeä osa laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamista. Lapsia havainnoidaan jatkuvasti. Eri ryhmissä on hieman toisistaan poikkeavia menetelmiä dokumentoida havaintoja. Lähes kaikissa ryhmissä on käytössä jokaisella lapsella oma vihko, johon havainnot kirjataan. Vihkoihin kirjataan mm. lapsen lähtötilanne 10

11 päivähoidon aloittaessa, kehityksessä tapahtuvat olennaiset muutokset ja lapseen liittyvät erityiset asiat. Havainnoinnin tukena käytetään lisäksi lapsen havainnointikaavaketta jäsentämään lapsen taitoja. Monissa ryhmissä on käytössä erillinen vihko tai kaavake tuokioilla havainnointia varten. Havainnoista keskustellaan kasvattajatiimin kesken. Havainnot ovat pohjana toiminnan suunnittelulle ja kehittämiselle. Niiden avulla pyritään löytämään jokaiselle ryhmälle ja lapselle sopivat toimintatavat sekä muokkaamaan tiloja ja toimintaa paremmiksi. Havainnot helpottavat myös lapsen siirtymistä ryhmästä toiseen: pieniltä isoille ja edelleen esiopetukseen ja sieltä kouluun. Uuden henkilökunnan on helpompi valmistautua ottamaan lapsi vastaan, kun etukäteen tiedetään lapsen taidot, kiinnostuksen kohteet ja haasteet. Lasten tutustumiseen ja ryhmäytymiseen käytetään aikaa ja niiden merkitys tiedostetaan. Ryhmäytyminen on pohja lasten viihtymiselle ja kaverisuhteiden syntymiselle. Hyvässä ryhmässä jokaista arvostetaan sellaisena kuin hän on. Lasten yksilölliset tarpeet ja taidot huomioidaan. Erityisen tärkeää ryhmäytymisvaiheessa on kannustava ilmapiiri. Henkilökunnan taidoilla, ammatillisuudella ja tahtotilalla on tärkeä merkitys ryhmäytymisen onnistumiselle. Kasvattajilla on oltava herkkyyttä huomata muutokset ja tarpeet ryhmässä. Ryhmäytymisvaiheessa kasvattajien rooli on merkityksellinen. He tarjoavat lapsille mm. ryhmäytymistä ja tutustumista tukevia leikkejä, opastavat lapsia päiväkodin ja ryhmän tavoille, järjestävät retkiä tai muuta me henkeä tukevaa toimintaa. Hyvinvoiva lapsi vertaisryhmän jäsenenä Pelipuiston päiväkodissa tuetaan jokaisen lapsen yksilöllisyyttä ja oikeutta olla sellainen kuin on. Meillä erilaisuus on rikkaus ja osa jokapäiväistä arkea. Päiväkodissamme on matala kynnys puuttua kiusaamiseen ja lasten kaverisuhteita tuetaan aktiivisesti. Sosiaalisia taitoja harjoittelemalla opitaan tulkitsemaan kavereiden tunnetiloja ja reagoimaan niihin sopivalla tavalla. Sopivaa vuorovaikutusta tuetaan muun muassa mallittamalla ja erilaisten leikkien ja projektien avulla. Lasten osallisuutta ja kuulemista vahvistavat käytännöt Päiväkodissamme otetaan lasten toiveita huomioon ja niitä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Ennen varhaiskasvatussuunnitelman laatimista lasta haastatellaan kysellen hänen ajatuksiaan päivähoidosta. Haastattelua varten on käytössä Tampereen kaupungin päivähoidon lasten laatukysely sekä päiväkodin oma kysely lapsille. Kasvattajat valitsevat ryhmälleen sopivimman tavan selvittää lasten toiveita ja ajatuksia. Tärkeä lasten osallisuutta vahvistava menetelmä on lasten havainnointi. Leikin tarkkailu antaa kasvattajille paljon tärkeää tietoa lasten kiinnostuksen kohteista. Tyypillisimmät lasten toiveet koskevat retkiä ja leikkejä. Lapsi nähdään päiväkodissamme aktiivisena toimijana, ei vain kasvatuksen kohteena. Lapsi osallistuu ikänsä, kehitystasonsa ja taitojensa mukaan toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Lapsille tarjotaan vaihtoehtoja, joista he voivat valita. Lasten toiveiden mukaan voidaan järjestää erilaisia leikkimahdollisuuksia. Päiväkodissamme on aktiivisessa 11

12 käytössä pienryhmätoiminta, mikä tukee lapsen kuulemista ja osallisuutta. Lapsen on helpompi kertoa asioistaan ja osallistua keskusteluun pienemmässä ryhmässä. Silloin aikuisellakin on paremmin aikaa kuunnella, mitä lapsella on sanottavaa. Ryhmään luodaan ilmapiiri, jossa lapsen on helppo ja turvallinen kertoa ajatuksistaan ja toiveistaan, niin että hän kokee tulevansa kuulluksi. Positiivinen palaute sekä aikuisen aito läsnäolo, lapsen kanssa keskusteleminen ja lapsen kuuleminen rohkaisevat lasta tuomaan ajatuksiaan ja toiveitaan esille. Erilaisuuden ja erilaisten ajatusten kunnioittamisen ja arvostamisen tulee näkyä henkilökunnan toiminnassa. Toimintakulttuuriin ja tiimiytymiseen liittyvät käytännöt Päiväkodissamme on panostettu viime vuosina toimintakulttuuriin ja tiimiytymiseen liittyvien käytäntöjen kehittämiseen. Päiväkodissamme tehtiin toimintakautena auditointi tiimiytymisestä. Sen pohjalta olemme kehittäneet tiimiytymis- ja päiväkodin sisäisiä yhteistyökäytäntöjä. Tärkeiksi nousseita asioita on pohdittu tiimeissä ja päiväkodin yhteisissä palavereissa ja niiden pohjalta olemme koonneet yhteiset toiminta-, kasvatus- ja yhteistyön periaatteet päiväkodin yhteiseen sopimukseen. Lisäksi olemme tehneet muistioita sovituista asioista selkeyttämään tiedon saatavuutta, työn tekemistä ja työnkuvaa. Varhaiskasvatusympäristön suunnittelu / Fyysinen ja psyykkinen ympäristö Päiväkotimme toimii noin 30-vuotiaassa rakennuksessa. Lasten tarpeet ja ryhmän haasteet eivät aina kohtaa tilojen toimivuuden kanssa. Pyrimme kuitenkin luomaan mahdollisimman viihtyisän niin leikin kuin toiminnankin mahdollistavan varhaiskasvatusympäristön. Ryhmien kasvattajien yhteistyö mahdollistaa yhteisten tilojen mahdollisimman tehokkaan ja oikeudenmukaisen käytön. Päiväkodin tiloja käyttävät myös päiväkodissa käyvät terapeutit. Jokainen lapsiryhmä luo omat haasteensa tilojen järjestämiselle mahdollisimman toimiviksi. Lapsiryhmää havainnoimalla kasvattajat muokkaavat tiloja tarpeen mukaan. Lähes jokaisessa ryhmässä on leikkitaulu ja/tai leikkialueet ohjaamassa leikinvalintaa, rauhoittamassa toimintaa ja lisäämässä leikin pitkäkestoisuutta. Leikkitaulun avulla opetellaan myös omatoimisuutta ja vuorovaikutustaitoja toisten lasten kanssa. Henkilökunta valitsee lasten toiveita kuunnellen käytössä olevia leikkejä ja leikkivälineitä. Välineet ovat lasten saatavilla. Päiväkotiin on hankittu viime vuosina uusia, erikokoisille lapsille sopivia pöytiä ja tuoleja. Käytämme monissa tilanteissa lapsille omia merkittyjä paikkoja, mikä auttaa lapsia keskittymään meneillään olevaan tilanteeseen. Leikki- ja muiden toimintavälineiden hankinnassa on mietitty kunkin lapsiryhmän ikä- ja kehitystasoa ja tarpeita. Pyrimme järjestämään lapsille rauhallisen ja turvallisen toimintailmapiirin, joka mahdollistaa leikkimisen, tutkimisen ja oppimisen. Positiivinen palaute ja kannustaminen nähdään tärkeänä hyvän psyykkisen ympäristön muodostajana. Lasten annetaan toteuttaa itseään muun muassa leikeissä, kädentaidoissa ja musiikissa. Lapsen työn tulokset hyväksytään. Lasta kannustetaan omatoimisuuteen ja kokeilemaan myös uusia asioita. Aikuisen syli on lapsille avoin. Kasvattajilta löytyy herkkyyttä huomata lasten muuttuvat psyykkiset tarpeet. Kasvattajatiimin välit vaikuttavat koko ryhmän ilmapiiriin. 12

13 Koska päiväkodissamme on paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia ja erityistä tukea tarvitsevia lapsia, lähes jokaisen ryhmän käytössä on kuvat (PCS) puheen ja toiminnan tukena. Kuvien lisäksi käytämme tarvittaessa myös viittomia ja eleitä. Ryhmän ja yksittäisen lapsen kieli- ja kehitystason huomioiden käytämme selkeää puhetta sekä lyhyitä, ositettuja ohjeita. Havainnollistaminen, mallittaminen ja toistaminen ovat olennainen osa toimintaamme. Ohjaamme ja tuemme kutakin lasta hänen omien tarpeidensa mukaan. Seuraamme jatkuvasti erityisesti lasten kielenkehitystä. Apuvälineinämme ovat muun muassa Kettutesti ja Repun takanassa -suomen kielen kartoitusmenetelmä. Jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle lapselle tehdään suomi toisena kielenä (S2) suunnitelma. Teemme tiivistä yhteistyötä puheterapeuttien kanssa kielen kehityksen tukemiseksi. Päiväkodin piha on remontoitu 2000-luvulla. Ryhmät ulkoilevat usein hieman toisista poikkeavina aikoina, mikä rauhoittaa ulkoilutilanteita. Päiväkodin käytössä on monipuolinen ja rikas lähiympäristö. Päiväkodin vieressä on palloilu-/ luistelukenttä, lyhyen matkan päässä on talvisin hiihtomahdollisuudet ja ympäri vuoden käytössämme on monet puistot sekä pienet että suuremmat lähimetsät, joita käytämme usein. 13

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely vastaukset

Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely vastaukset Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely 2016 vastaukset Lapseni hoitopaikka (Kaikki) 1. Lapseni ikä on Lapseni hoitopaikka (Kaikki) 2. Lapseni on Palvelut ja tiedottaminen (Kaikki) 1. Olen saanut riittävästi

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Pöllöntaival Lapselle perusturvallinen hyvä arki päiväkodissamme Iidesranta ja Järvensivu Yhteystiedot Arvot ja strategiaperusta

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kasvua keskellä kaupunkia Päiväkotimme sijaitsee keskustan tuntumassa Hämeenpuiston pohjoispäässä. Keskeinen sijaintimme suo mahdollisuuden

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Meidän päiväkoti Arvot ja strategiaperusta Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Päiväkotimme sijaitsee Pitkäniemenkadulla Kalkun sydämessä. Pääset

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1.NAPAPIIRIN PÄIVÄKOTI Napapiirin päiväkoti on ollut toiminnassa vuodesta 2012. Talossa on yhteensä 8 ryhmää joista Hallat 3-6-v sijaitsee erillisessä rakennuksessa.

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Kyöstin päiväkoti Kyöstin päiväkoti on 105-paikkainen yksikkö, joka on kahdessa eri rakennuksessa toimiva kokonaisuus. Idyllisessä Kartano-rakennuksessa

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.

Lisätiedot

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkoti on pieni yksikkö maaseudun rauhassa, jossa lapsi saa olla lapsi. Pienessä yksikössä muodostuu helposti läheinen ja lämmin vuorovaikutus

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Atalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Atalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Henkilökunta ja päiväkodin lapsiryhmät YKSIKÖN KUVAUS Atalan päiväkoti sijaitsee itä-tampereella, Atalan liikekeskuksen ja Halimasjärven luonnonpuiston läheisyydessä.

Lisätiedot

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Sosiaalilautakunta 16.2.2012 13/ liite no 4 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Kasvatus ja opetusmenetelmät 4. Yhteistyö 5. Erityinen tuki

Lisätiedot

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT Nallelan ryhmäperhepäiväkoti on perustettu Nurmoon syksyllä 2003. Nallelan ryhmä koostuu kahdesta perhepäivähoitajasta ja vastaavasta hoitajasta. Lapsia voi ryhmässä olla 12 jotka iältään ovat 1v-6v. Lapset

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta ajatus: Villilän päiväkoti toimii yhteistyössä perheiden kanssa lapsuutta ja lapsen tulevaisuutta kunnioittavan hyvän ja turvallisen leikki ja oppimisympäristön

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Oppiaineen nimi: LIIKUNTA 3-6 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Fyysinen toimintakyky 3 T1 kannustetaan oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

TAIKAPEILIN VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA 2009 2010

TAIKAPEILIN VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA 2009 2010 TAIKAPEILIN VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA 2009 2010 TAIKAPEILI Taikapeilin ryhmä koostuu 3 6 vuotiaista lapsista, joista esikoululaisia on kahdeksan. Ryhmässämme on tällä hetkellä 30 lasta. Lastentarhanopettajina

Lisätiedot

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,

Lisätiedot

Kannustetaan oppilasta tekemään havaintoja lähiympäristöstä (esim. eri vuodenaikoina). Pohditaan oman toiminnan merkitystä itselle, muille ihmisille.

Kannustetaan oppilasta tekemään havaintoja lähiympäristöstä (esim. eri vuodenaikoina). Pohditaan oman toiminnan merkitystä itselle, muille ihmisille. Tavoitteet S L 1. lk 2. lk Merkitys, arvot ja asenteet T1 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia toteuttaa luontaista uteliaisuuttaan ja auttaa oppilasta kokemaan ympäristöopin asiat merkitykselliseksi itselleen

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 19.9.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus VASU2017 työskentelyä ohjanneet keskeiset asiakirjat Varhaiskasvatuslaki (2015) - Perustetyön

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

RAITIN PÄIVÄKOTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2015 -> Mitä se on Miten lapsilähtöisyys meillä toteutuu Liikkumisen riemu Pienryhmätoiminta Leikki

RAITIN PÄIVÄKOTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2015 -> Mitä se on Miten lapsilähtöisyys meillä toteutuu Liikkumisen riemu Pienryhmätoiminta Leikki RAITIN PÄIVÄKOTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2015 -> SISÄLTÖ: 1. PÄIVÄKOTIMME 2. TOIMINTA-AJATUKSEMME 3. PÄIVÄKOTIMME ARVOT 4. KASVATUSKSELLISET TAVOITTEEMME 5. LAPSILÄHTÖISYYS Mitä se on Miten lapsilähtöisyys

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Metsästäjän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Metsästäjän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Metsästäjän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Metsästäjän päiväkoti on aloittanut toimintansa vuonna 1990. Päiväkodissamme on kolme ryhmää. Kasvatushenkilökuntaan kuuluu kolme lastentarhanopettajaa

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista

Lisätiedot

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Päiväkoti on pieni, turvallinen ja sijaitsee rauhallisella esikaupunkialueella. Luonnon läheisyys kannustaa lasta luonnon tutkimiseen ja

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

MYLLYOJAN PÄIVÄKODIN KIUSAAMISELTA SUOJAAMISEN TOIMINTAMALLI

MYLLYOJAN PÄIVÄKODIN KIUSAAMISELTA SUOJAAMISEN TOIMINTAMALLI MYLLYOJAN PÄIVÄKODIN KIUSAAMISELTA SUOJAAMISEN TOIMINTAMALLI MIKÄ OHJAA MEITÄ SUOJAAMAAN LAPSIA KIUSAAMISELTA? YK:n lasten oikeuksien sopimus Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Päivähoitoa

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

Huikkaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Huikkaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Huikkaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Huikkaan päiväkoti sijaitsee Tampereen kaupungin itäisellä alueella hyvien bussiyhteyksien varrella (bussit 6, 29, 27). Päiväkoti sijaitsee kerrostalon alimmaisessa

Lisätiedot

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA Mari Parikka-Nihti 26.11.2015 KÄSITTEISTÄ Luonnossa liikkuen Ympäristökasvatusta Kestävän kehityksen näkökulmasta MIKSI? Luonto lähelle ja terveydeksi

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

Irjalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Irjalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Irjalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Lapsella on oikeus oppia lapsen lailla. Lapsi oppii tavallaan ystävien kanssa: Kyselee, koskettelee, kuuntelee, katselee, tutkii, leikkii,

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus...

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 1 2 SISÄLLYS Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 5 Kasvatuskumppanuus... 6 Yhteistyö... 7 Kiusaamisen ehkäisy... 8 Varhainen puuttuminen... 9

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

SISÄLLYS. 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3.

SISÄLLYS. 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3. SISÄLLYS 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3. Ryhmän arvot 3 2. Mitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa painotetaan? 2.1. Kodinomaisuus

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Poutapilvi. Varhaiskasvatussuunnitelma

Poutapilvi. Varhaiskasvatussuunnitelma Poutapilvi Varhaiskasvatussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Poutapilvi s. 3 2. Arvot s. 5 3. Pienryhmät s. 7 4. Kasvatuskumppanuus s. 8 5. Hyvinvoiva lapsi s. 10 Perushoitotilanteet 6. Lapselle ominaiset

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA ELMERIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Arvot 2. Toiminta-ajatus 3. Toimiva kasvattajayhteisö 4. Varhaiskasvatusympäristö 5. Oppimisen ilo 6. Kielen ja vuorovaikutuksen merkitys

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot