Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma"

Transkriptio

1 Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma Turun yliopisto Rauman OKL Ympäristökasvatus opetustyössä Rautiainen Sari

2 Sisällys 1. Johdanto Ympäristökasvatus päivähoidossa Mitä ympäristökasvatus on? Ympäristö Luontosuhteen kehittyminen Aikuisen rooli Ympäristövastuullisen päiväkodin tunnuspiirteitä Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatuskäytännöt Lapsen luontosuhteen vahvistaminen Luonto-opetus Kuluttaminen ja kierrätys Lähteet...9 Liite

3 1. Johdanto Lähtökohtana Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelmalle ovat Tampereen kaupungin ja Pelipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmat. Varhaiskasvatusympäristöä ei ole enää tässä yhteydessä tarkasteltu erikseen, sillä sitä on käsitelty tarkemmin Tampereen kaupungin ja Pelipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmassa (liite 1.). Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa (s. 5) yhteen arvoista sisältyy vastuu ympäristöstä. Päivähoito kantaa vastuun toimintansa aiheuttamasta ympäristökuormituksesta ottamalla huomioon kestävän kehityksen eri ulottuvuudet. Lapsia kasvatetaan ympäristötietoisuuteen sekä ekologisesti kestäviin ratkaisuihin. Pelipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmassa aihetta on tarkennettu Pelipuiston päiväkodin näkökulmasta seuraavasti: Aikuiset näyttävät lapsille tärkeää esimerkkiä omalla toiminnallaan ekologisista toimintatavoista. Kasvatus ekologisuuteen koetaan yhteisenä haasteena. Lajittelemme keskeisimmät kierrätykseen sopivat materiaalit ja pyrimme kehittämään toimintaamme ja valintojamme ympäristöystävällisemmiksi. (s.6) Päiväkodin käytössä on monipuolinen ja rikas lähiympäristö. Päiväkodin vieressä on palloilu-/ luistelukenttä, lyhyen matkan päässä on talvisin hiihtomahdollisuudet ja ympäri vuoden käytössämme on monet puistot sekä pienet että suuremmat lähimetsät, joita käytämme usein. (s.21) Ympäristökasvatussuunnitelman alkuun olen liittänyt teoriaosuuden, jota voi hyödyntää jatkossa Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatusta kehitettäessä. Tähän kirjattu suunnitelma on lähinnä katsaus siihen, mitä ympäristökasvatus on tällä hetkellä Pelipuiston päiväkodissa. Näen, että siinä on paljon kehitettävää edelleen. Koin ympäristökasvatussuunnitelmaa kootessani, että ilmapiiri on tällä hetkellä myönteinen ympäristökasvatusta kohtaan. Aiempi ympäristökasvatukseen liittyvä asiakirja on Pelipuiston päiväkodin ympäristöohjelma, joka on useita vuosia vanha. 2. Ympäristökasvatus päivähoidossa Ympäristökasvatuksen merkitys päivähoidossa on kiistattomasti suuri. Lasten luontosuhteen kehittyminen ei ole nykyisin itsestään selvyys. Kaikki lapset eivät käy luonnossa vapaa-ajallaan syystä tai toisesta. Näin ollen ympäristökasvatuksen merkitys päivähoidossa korostuu. Lapsella on päivähoidossa mahdollisuus saada positiivisia elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä oppia arvostamaan ja kunnioittamaan sitä. 2.1 Mitä ympäristökasvatus on? Ympäristökasvatus ei ole muusta toiminnasta erillään olevaa kasvatusta, vaan se on läsnä aina, kun lasta ohjataan ja kannustetaan luovuuteen, huolenpitoon, toisten huomioon ottamiseen, säästäväisyyteen, itse tekemiseen, korjaamiseen, vaikuttamiseen jne. Ympäristökasvatukseen 3

4 sisältyy luonto-opetus, jossa pyritään lisäämään kasvatuksen kohteen luontotietoutta mm. käsitteitä ja luonnon lainalaisuuksia. Siihen liittyy olennaisena osana tunnesuhteen kehittäminen luontoa kohtaan. Luonto-opetus tekee luonnosta tutumman ja helpommin lähestyttävän, minkä seurauksena luonnosta tulee merkityksellinen. Sen, mikä on tärkeää, haluaa säästää ja sitä haluaa suojella. (Kurttio & Kurki 1999, 6.) Ympäristökasvatuksen perimmäisenä tavoitteena onkin ympäristöä säästävien valintojen ja elämäntavan omaksuminen. (Kurttio & Kurki 1999, 11.) Tarkemmin ympäristökasvatuksen tavoitteita ovat kasvu vastuuseen luonnosta ja toisista ihmisistä, elämän kunnioittaminen sen kaikissa muodoissa sekä myönteinen ja palkitseva luontosuhde (Kurttio & Kurki 1999, 9.) Tuomaala & Myyryläinen käyttävät luonto-opetuksen sijaan termiä luontokasvatus. Se on tunnesiteen luomista luontoon. Samalla lisätään luontotietoutta tutustumalla luontoon ja luonnonilmiöihin. Luontokasvatus on arkista yhdessäoloa, vuodenkierron seuraamista ja luonnonilmiöiden ihmettelyä. Ympäristökasvatukseen kuuluu ohjaus vastuulliseen kulutuskäyttäytymiseen ja kestävään elämäntapaan. (Tuomaala & Myyryläinen 2002, 10.) Mannisen & Verkan mukaan ympäristökasvatuksen tulee sisältää tietoa ympäristöstä, toimintaa ympäristössä ja toimintaa ympäristön puolesta (2004, 92). Opetuksen ja kasvatuksen kautta pyritään vahvistamaan lasten ympäristömyönteistä arvopohjaa (Manninen & Verka 2004, 103). 2.2 Ympäristö Ympäristön käsite on laaja. Siihen kuuluu meitä ympäröivä fyysinen ja biologinen maailma. Ympäristöön kuuluu niin luonto kasveineen, eläimineen ja muine eliöineen kuin rakennettukin ympäristö. Luontoa voi olla myös rakennetun ympäristön keskellä puistoissa, pihoilla jne. Ympäristöä ovat myös maa, vesi ja ilma. Ympäristön käsitteeseen sisältyy myös sosiaalinen ympäristö. (Kurttio & Kurki 1999, 6.) Tärkeä osa ympäristöämme on ääniympäristö. Sen merkitys ympäristön viihtyisyydelle ja miellyttävyydelle on suuri. Ääniympäristöön, sen suunnitteluun ja muokkaamiseen onkin erityisen tärkeää kiinnittää huomiota. (Riikonen 2010.) Kaikki, mitä teemme, vaikuttaa ympäristöömme. Myös ympäristö vaikuttaa meidän tekemisiimme. Näin ollen jokainen tekomme on myös ympäristöteko, siksi omia valintoja onkin hyvä miettiä tarkaan. Ympäristökasvatus liittyy kaikkeen toimintaan. Siinä ei ole kyse toimintatuokioista tai irrallisista teoista. (Kurttio 1995, 110.) Se on arjen toimintoja ja voi näkyä kaikessa toiminnassa (Nummi 1998, 12). Päiväkodin arjessa on niin paljon ympäristökasvatuksen kannalta tärkeitä asioita, ettei niitä kaikkia voi, eikä tarvitse ottaa kerralla käyttöön. Tarkastelun kohteeksi voidaan valita esim. yksi aihe kerrallaan. 2.3 Luontosuhteen kehittyminen Lapsena saaduilla luontokokemuksilla on tärkeä merkitys, sillä ne luovat pohjan elinikäiselle luontosuhteelle. Siihen liittyy kyky nauttia luonnosta sekä halu toimia luonnon ja hyvän elinympäristön puolesta. (Tuomaala & Myyryläinen 2002, 24.) Alle kouluikäisellä lapsella ympäristökasvatuksessa on tärkeintä positiivisten elämysten ja kokemusten saaminen luonnosta. Pienen lapsen ympäristökasvatus on toimintaa, tutkimista, liikkumista ja seikkailuja. (Kurttio & Kurki 1999, 7.) Lapselle mielikuvituksella on tärkeä merkitys, minkä ansiosta ympäristötietoa on hyvä opettaa elämyksellisellä tavalla. Elämykset ja tärkeät kokemukset koskettavat 4

5 kokonaisvaltaisesti ja kokemus tietoineen jää pysyvästi mieleen. Ympäristökasvatuksessa on tärkeää ottaa kaikki aistit käyttöön. (Nummi 1998, ) Kurttio & Kurki mainitsevat kirjassaan ympäristökasvatuksen didaktisiksi periaatteiksi lapsenomaisuuden (satu, leikki ja seikkailu, joihin voi liittää asiatietoa), totuudellisuuden, havainnollisuuden, kiireettömyyden, toiminnallisuuden, turvallisuuden, sosiaalisuuden, joustavuuden, lapsikeskeisyyden ja elämyksellisyyden. (Kurttio & Kurki 1999, 7.) Myös Nummen mukaan mielikuvitus on tärkeä osa lapsen ympäristökasvatusta. Satujen avulla lapsen on helpoin omaksua luonnontietoa. (Nummi 1998, 34.) Ympäristökasvatuksen tärkein menetelmä on retket luontoon. Ympäristökasvatuksellisista asioista lapselle tärkeitä ovat sellaiset asiat, jotka koskettavat häntä itseään. Lasten kanssa voi esimerkiksi tutkia lelujen olemusta syvemmin. Hämeenlinnassa pohdittiin lasten kanssa mm. Mikä on lelu? Kuka on lelun tehnyt? Voiko leluja tehdä itse? Saako leluja ilmaiseksi? Voiko vanhan lelun antaa jollekin toiselle? (Kurttio 1995, 89.) Leluprojektin avulla voidaan saada lapsi miettimään kulutusta omasta näkökulmastaan: tarvitsenko kaikkea, mitä näen ja haluan? Se voisi olla mielekäs aihe saada myös vanhemmat tai isovanhemmat osallistumaan yhteiseen toimintaan. 2.4 Aikuisen rooli Aikuisen mallilla on tärkeä merkitys ympäristökasvatuksessa. Lapset oppivat mallista ja matkivat erityisesti arvostamiaan aikuisia ja haluavat tulla heidän kaltaisikseen. Tällaiselta aikuiselta saatu palaute tai rohkaisu kannustaa lasta toimimaan kunnioittavasti ympäristöä kohtaan. Interaktio- eli vuorovaikutusteorioiden mukaan kasvattaja on innostaja ja virittäjä. Aktiivinen vuorovaikutus ympäristön ja siinä olevien ihmisten kanssa kehittää lapsen käsitystä maailmasta. Tekemällä asioita itse (tekemällä oppiminen) asiat opitaan ja omaksutaan helposti. Itse toimiessaan ihminen käyttää kaikkia aisteja, mikä edesauttaa oppimista. Ongelmakeskeinen oppiminen antaa ratkaisujen keksimisen myötä onnistumisen kokemuksia. Sen avulla opitaan löytämään erilaisia, hyvinkin luovia ratkaisumalleja. Ympäristökasvatuksessa ongelmanratkaisumenetelmällä on tärkeä merkitys, sillä luonnon suojeleminen ja säilyttämisen onnistuminen vaativat luovia ratkaisuja. (Kurttio & Kurki 1999, ) Aikuinen innostaa lasta tutkimaan ja havainnoimaan ympäristöä. Aikuisella ei ole vastauksia kaikkiin lapsen kysymyksiin, mikä antaa mahdollisuuden tutkia ja oppia yhdessä. Lapsi saa tärkeän kokemuksen osallisuudesta, kun asioita pohditaan yhdessä. Pysyvien ympäristökasvatuksellisten tulosten saavuttaminen edellyttää retkien ja luontotoiminnan säännöllisyyttä (Kurttio & Kurki 1999, 53). 2.5 Ympäristövastuullisen päiväkodin tunnuspiirteitä Manninen & Verkka ovat koonneet ympäristövastuullisen koulun tunnuspiirteitä. Samat piirteet ovat käyttökelpoisia myös päiväkodin ympäristövastuullisuutta arvioitaessa ja kehitettäessä. Materiaalien käytössä ja hankinnoissa tulee ottaa huomioon ympäristönäkökohdat aina kun mahdollista. Tärkeimpien materiaalien kulutusta myös seurataan. Kierrätys on toimivaa ja siihen liittyvät vastuut on jaettu. Uusia työntekijöitä ja lapsia kannustetaan, opastetaan ja perehdytetään lajitteluun. Veden kulutukseen kiinnitetään huomiota ja vesikalusteiden ja vesijohtojärjestelmien huolto on asianmukaista. Vettä ja energiaa säästävistä toimintatavoista on laadittu ohjeet. 5

6 Energiankulutusta seurataan ja tilastoidaan. Puhtaanapidossa huomioidaan ympäristöystävällisyys. Keittiön hankinnoissa on otettu huomioon ympäristönäkökohdat. Henkilökuntaa ja perheitä kannustetaan kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen käyttöön. Mahdollisten vaarallisten aineiden käyttö ja varastointi on asianmukaista. Työilmapiiriä ja viihtyisyyttä arvioidaan kyselyillä. Sisäilman laatu tunnetaan, sekä mahdolliset kosteusvauriot ja homeongelmat on selvitetty. Ympäristöohjelman tekeminen alkaa nykytilanteen selvittämisellä eli tekemällä ympäristökatselmus tai -kartoitus. (Manninen & Verkka 2004, ) 6

7 3. Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatuskäytännöt Tampereen kaupungin päiväkodeissa päiväkotikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat ovat hiljattain valmistuneet. Sen puitteissa käsittelimme varhaiskasvatusympäristön suunnitteluun (liite 1.) liittyviä asioita, joten tässä ympäristökasvatussuunnitelmassa ei ole niitä enää käsitelty. Keskustelujen pohjalta tämän hetken tärkeimmiksi asioiksi nousivat lapsen luontosuhteen vahvistaminen, luonto-opetus sekä kuluttaminen ja kierrätys. 3.1 Lapsen luontosuhteen vahvistaminen Päiväkodilla on suuri merkitys tutustuttaessa lasta lapsen omaan elinympäristöön. Aluksi lapsi tutustuu päiväkodin sisätiloihin ja pihaan, minkä jälkeen tutkimuksia laajennetaan lähiympäristöön. Päiväkotimme sijainti tarjoaa ihanteelliset mahdollisuudet tutkia erilaisia ympäristöjä, sillä se on kerrostalojen keskellä tiiviisti rakennetussa ympäristössä. Heti aidan takana meille avautuu kuitenkin kenttä, jossa talvella luistellaan ja kesällä juostaan, pelataan palloa ja opetellaan liikuntaleikkejä. Kentän vierestä alkaa leikkipuisto, jossa on kiinteitä, rakennettuja leikkivälineitä sekä pieni metsä. Isompaan metsään on matkaa vain noin 15 minuuttia kävellen. Isompien lasten kanssa teemme retkiä myös kauemmas. Luontevana osana arkea tutustumme liikenteeseen ja harjoittelemme turvallista liikkumista. Lapsen luontosuhteen tukemisessa on tärkeä lähteä liikkeelle lapsen kokemusmaailmasta ja tukea lapsen luontaista uteliaisuutta. Lapselle annetaan mahdollisuus tutkia ympäristöään. Aikuinen on yhdessä kokija sekä mahdollisuuksien tarjoaja. Aikuinen innostuu lapsen havainnoista, joita tutkitaan yhdessä. Myös aikuisella on herkkyyttä havainnoida ympäristössä olevia asioita ja muutoksia. Hän ohjaa lasta huomaamaan näitä muutoksia. Muutoksista ja havainnoista keskustellaan ja niitä pohditaan lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden. Aikuiselta saadulla palautteella on tärkeä merkitys lapsen innostuksen säilymiselle, sillä aikuiselta saatu palaute vaikuttaa lapsen käsitykseen omasta itsestään ja kyvyistään. Positiivisen luontosuhteen kehittymisessä on tärkeää lapsen saamat myönteiset kokemukset. Lapsi saa säännöllisesti kokemuksia ja tietoa luonnosta. Aistien monipuolinen käyttäminen on olennainen osa luonnon tutkimista ja siihen tutustumista. Haistamalla, maistamalla, näkemällä ja kokemalla lapsi saa kokonaisvaltaisen kokemuksen ympäristöstään. Elämykset ja kokemukset ympäristöstä ja ympäristössä vahvistavat lapsen suhdetta siihen. 3.2 Luonto-opetus Ympäristökasvatus on kaikkiin tilanteisiin liittyvää. Aikuisen malli on tärkeä kaikissa ympäristökasvatukseen liittyvissä asioissa. Lapsi oppii aikuisen toimintaa ja valintoja seuraamalla luonnon ja koko ympäristön kunnioittamista, jätteiden lajittelua, energian säästämistä sekä järkevää kuluttamista, esimerkiksi lelujen ja muiden tavaroiden oikeaa kohtelua. Lapsi saa oppia, että sekä pienillä että isoilla teolla on merkitystä. Lapsi ei ole vain tarkkailija, vaan hän saa osallistua toimintaan ja sitä kautta kokemuksen oman toiminnan vaikutuksista. Lapselle kehittyy usko mahdollisuuksiinsa vaikuttaa elinympäristöönsä. Yhdessä lasten kanssa mm. kierrätämme, keräämme roskia ja teemme pieniä kasvin kasvatuskokeiluja. Lasta ei ahdisteta suurilla 7

8 luonnonkatastrofeilla ja ilmaston lämpenemisellä, vaan asioita käsitellään lapsen näkökulmasta: mitä lapsi voi tehdä luonnon suojelemiseksi ja säästämiseksi. Tutustumme luontoon ja ympäristöasioihin monipuolisin menetelmin. Teemme retkiä luontoon ja havainnoimme luontoa eri vuodenaikoina. Luonnossa opimme mm. luonnossa liikkumisen säännöt (jokamiehen oikeuksia). Pohdimme vuodenajan ja sään vaikutuksia vaatevalintoihin. Tutustumme lapsen iästä ja kehitystasosta riippuen mm. erilaisiin eläimiin ja kasveihin. Käytämme kuvia, satuja, loruja, lauluja, elokuvia, seikkailuja, leikkejä ja pelejä tuomaan monimuotoisuutta ympäristökasvatukseen. Lapsella tulee olla aikaa tutkia ja omaksua tietoa. 3.3 Kuluttaminen ja kierrätys Kiinnitämme huomiota päivittäisten valintojemme ympäristövaikutuksiin. Huomioimme, ettei vettä ja sähköä kuluteta turhaan. Valot sammutetaan tilasta, ellei sitä käytetä seuraavaan 10 minuuttiin. Erityisesti ulkoilu- ja lepoajaksi valot sammutetaan tiloista, joissa niitä ei tarvita. Erilaisia sähkölaitteita esim. kuivauskaappeja ja kahvinkeitintä ei pidetä myöskään turhaan päällä. Tietokoneen näyttö sammutetaan, kun tietokonetta ei käytetä. Tietokone ja kopiokone sammutetaan yöksi kokonaan. Huoneiden tuuletus tapahtuu nopeasti läpituuletuksella. Uusia tavaroita hankittaessa pyrimme valitsemaan ekologisesti mahdollisimman kestäviä tuotteita. Mahdollisuuksien mukaan ostamisen sijaan teemme itse, uudistamme vanhaa sekä käytämme vanhoja tarvikkeita uusiin tarkoituksiin. Lapsille opetamme tavaroiden kunnioittamista ja niistä huolehtimista. Askartelumateriaaleja käytämme säästeliäästi kuitenkin niin, että lapset saavat toteuttaa luovuuttaan. Lapsia voi ohjata suunnittelemaan ja tekemään työnsä huolellisesti, niin ettei materiaalia kulu turhaan. Askartelumateriaaleina hyödynnetään kierrätysmateriaaleja. Leluja kierrätetään ryhmissä, näin ryhmän leluvalikoimiin saadaan vaihtelua ostamatta uusia leluja. Askartelutarvikkeista ym. pidetään mahdollisimman paljon yhteisissä varastoissa, jotta materiaalit pysyvät käyttökelpoisina. Yhteisen varaston käyttäminen säästää sekä hankintakustannuksia että ryhmän tiloja. Lajittelemme ja kierrätämme erilaiset jätteet. Päiväkodin pihasta löytyy sekajäte-, biojäte-, pahvinkeräys- ja paperinkeräysastiat. Lisäksi kierrätämme pienmetallin, paristot ja lasin sekä ongelmajätteet. Lapset ovat mahdollisuuksien mukaan mukana viemässä kierrätettäviä jätteitä ja tavaroita keräyspisteisiin. 8

9 4. Lähteet Kurttio, Tuovi & Kurki, Outi Varhaiskasvattajan ympäristöopas. Ylöjärvi: Painohäme Oy Kurttio, Tuovi (toim.) Tuulinen polku muistiinpanoja ympäristökasvatuskokeilusta. Helsinki: Painatuskeskus Oy. Manninen, Laura & Verkka, Kirsi Suunnittelu ja arviointi ympäristökasvatuksessa. Teoksessa H. Cantell (toim.) Ympäristökasvatuksen käsikirja. Juva: WS Bookwell Oy, Nummi, Elina Täti Vihreän ympäristöopas. Rauma: Kirjapaino Oy West Point. Riikonen, Hannu Ääniympäristökasvatus (luento). Rauman OKL. Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma / Pelipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tuomaala, Tuija & Myyryläinen, Maija Luonto tutuksi. Jyväskylä: Gummerrus Kirjapaino Oy. 9

10 Liite 1. Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmasta / Pelipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmasta luku 4.4 Varhaiskasvatusympäristön suunnittelu 4.4 Varhaiskasvatusympäristön suunnittelu Varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuudesta. Siihen kuuluvat rakennetut tilat, lähiympäristö sekä toiminnallisesti eri tilanteisiin liittyvät psyykkiset ja sosiaaliset ympäristöt sekä erilaiset materiaalit ja välineet. Päivähoidossa kasvattaja toimii psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen ympäristön rakentajana. Laadukkaan varhaiskasvatusympäristön suunnittelu edellyttää kasvattajilta aktiivista yhteistyötä. Lähtökohtana varhaiskasvatusympäristön suunnittelussa huomioidaan lasten kehitykseen ja ikään liittyvät haasteet. Lasten kehittyminen vaatii läheiset vuorovaikutussuhteet ja turvallisen, liikkumaan kannustavan ja kielellisesti rikkaan ympäristön. Varhaiskasvatusympäristöä suunniteltaessa pohditaan, mitä ryhmän lapset ovat oppimassa ja opettelemassa, mitä he leikkivät ja mihin he tarvitsevat tukea ja välineitä. Suunnittelu lähtee lapsen maailmasta ja kiinnostuksen kohteista. Kasvattajat tuntevat lapset ja havaitsevat lasten herkkyydet uusien asioiden oppimiseen. He suunnittelevat toimintaa, tarjoavat materiaaleja ja välineitä ja muokkaavat tiloja lasten tarpeiden mukaan. Lasten havainnointi leikissä ja toiminnassa on ympäristön rakentamisen lähtökohta. Luovuuteen kannustava ympäristö antaa mahdollisuuksia monipuolisiin kokemuksiin ja elämyksiin. Innostavan, lasten taidoille sopivan ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävän varhaiskasvatusympäristön rakentaminen ja ylläpitäminen vaikuttaa lapsen kehitykseen, kasvuun ja oppimiseen. Kasvattaja luo lasta kunnioittavan ja kannustavan ilmapiirin. Kaikki lapset haluavat onnistua ja nauttia osaamisestaan vertaisryhmässä. Kannustava palaute auttaa lasta jatkamaan ja yrittämään vastoinkäymisistä huolimatta. Lasta rohkaistaan ilmaisemaan mielipiteensä ja toiminnassa korostetaan lapsen osallisuutta ja omaa ilmaisua. Lapset saavat osallistua varhaiskasvatusympäristön suunnitteluun ja muunteluun osana toiminnan toteuttamista. Lapset saavat tehdä valintoja ja kokea onnistumista. Hyvin suunniteltu varhaiskasvatusympäristö tukee monipuolista toimintaa. 4.5 Pelipuiston päiväkodin käytännöt Havainnointiin, tutustumiseen ja ryhmäytymiseen liittyvät käytännöt Havainnointi on tärkeä osa laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamista. Lapsia havainnoidaan jatkuvasti. Eri ryhmissä on hieman toisistaan poikkeavia menetelmiä dokumentoida havaintoja. Lähes kaikissa ryhmissä on käytössä jokaisella lapsella oma vihko, johon havainnot kirjataan. Vihkoihin kirjataan mm. lapsen lähtötilanne 10

11 päivähoidon aloittaessa, kehityksessä tapahtuvat olennaiset muutokset ja lapseen liittyvät erityiset asiat. Havainnoinnin tukena käytetään lisäksi lapsen havainnointikaavaketta jäsentämään lapsen taitoja. Monissa ryhmissä on käytössä erillinen vihko tai kaavake tuokioilla havainnointia varten. Havainnoista keskustellaan kasvattajatiimin kesken. Havainnot ovat pohjana toiminnan suunnittelulle ja kehittämiselle. Niiden avulla pyritään löytämään jokaiselle ryhmälle ja lapselle sopivat toimintatavat sekä muokkaamaan tiloja ja toimintaa paremmiksi. Havainnot helpottavat myös lapsen siirtymistä ryhmästä toiseen: pieniltä isoille ja edelleen esiopetukseen ja sieltä kouluun. Uuden henkilökunnan on helpompi valmistautua ottamaan lapsi vastaan, kun etukäteen tiedetään lapsen taidot, kiinnostuksen kohteet ja haasteet. Lasten tutustumiseen ja ryhmäytymiseen käytetään aikaa ja niiden merkitys tiedostetaan. Ryhmäytyminen on pohja lasten viihtymiselle ja kaverisuhteiden syntymiselle. Hyvässä ryhmässä jokaista arvostetaan sellaisena kuin hän on. Lasten yksilölliset tarpeet ja taidot huomioidaan. Erityisen tärkeää ryhmäytymisvaiheessa on kannustava ilmapiiri. Henkilökunnan taidoilla, ammatillisuudella ja tahtotilalla on tärkeä merkitys ryhmäytymisen onnistumiselle. Kasvattajilla on oltava herkkyyttä huomata muutokset ja tarpeet ryhmässä. Ryhmäytymisvaiheessa kasvattajien rooli on merkityksellinen. He tarjoavat lapsille mm. ryhmäytymistä ja tutustumista tukevia leikkejä, opastavat lapsia päiväkodin ja ryhmän tavoille, järjestävät retkiä tai muuta me henkeä tukevaa toimintaa. Hyvinvoiva lapsi vertaisryhmän jäsenenä Pelipuiston päiväkodissa tuetaan jokaisen lapsen yksilöllisyyttä ja oikeutta olla sellainen kuin on. Meillä erilaisuus on rikkaus ja osa jokapäiväistä arkea. Päiväkodissamme on matala kynnys puuttua kiusaamiseen ja lasten kaverisuhteita tuetaan aktiivisesti. Sosiaalisia taitoja harjoittelemalla opitaan tulkitsemaan kavereiden tunnetiloja ja reagoimaan niihin sopivalla tavalla. Sopivaa vuorovaikutusta tuetaan muun muassa mallittamalla ja erilaisten leikkien ja projektien avulla. Lasten osallisuutta ja kuulemista vahvistavat käytännöt Päiväkodissamme otetaan lasten toiveita huomioon ja niitä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Ennen varhaiskasvatussuunnitelman laatimista lasta haastatellaan kysellen hänen ajatuksiaan päivähoidosta. Haastattelua varten on käytössä Tampereen kaupungin päivähoidon lasten laatukysely sekä päiväkodin oma kysely lapsille. Kasvattajat valitsevat ryhmälleen sopivimman tavan selvittää lasten toiveita ja ajatuksia. Tärkeä lasten osallisuutta vahvistava menetelmä on lasten havainnointi. Leikin tarkkailu antaa kasvattajille paljon tärkeää tietoa lasten kiinnostuksen kohteista. Tyypillisimmät lasten toiveet koskevat retkiä ja leikkejä. Lapsi nähdään päiväkodissamme aktiivisena toimijana, ei vain kasvatuksen kohteena. Lapsi osallistuu ikänsä, kehitystasonsa ja taitojensa mukaan toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Lapsille tarjotaan vaihtoehtoja, joista he voivat valita. Lasten toiveiden mukaan voidaan järjestää erilaisia leikkimahdollisuuksia. Päiväkodissamme on aktiivisessa 11

12 käytössä pienryhmätoiminta, mikä tukee lapsen kuulemista ja osallisuutta. Lapsen on helpompi kertoa asioistaan ja osallistua keskusteluun pienemmässä ryhmässä. Silloin aikuisellakin on paremmin aikaa kuunnella, mitä lapsella on sanottavaa. Ryhmään luodaan ilmapiiri, jossa lapsen on helppo ja turvallinen kertoa ajatuksistaan ja toiveistaan, niin että hän kokee tulevansa kuulluksi. Positiivinen palaute sekä aikuisen aito läsnäolo, lapsen kanssa keskusteleminen ja lapsen kuuleminen rohkaisevat lasta tuomaan ajatuksiaan ja toiveitaan esille. Erilaisuuden ja erilaisten ajatusten kunnioittamisen ja arvostamisen tulee näkyä henkilökunnan toiminnassa. Toimintakulttuuriin ja tiimiytymiseen liittyvät käytännöt Päiväkodissamme on panostettu viime vuosina toimintakulttuuriin ja tiimiytymiseen liittyvien käytäntöjen kehittämiseen. Päiväkodissamme tehtiin toimintakautena auditointi tiimiytymisestä. Sen pohjalta olemme kehittäneet tiimiytymis- ja päiväkodin sisäisiä yhteistyökäytäntöjä. Tärkeiksi nousseita asioita on pohdittu tiimeissä ja päiväkodin yhteisissä palavereissa ja niiden pohjalta olemme koonneet yhteiset toiminta-, kasvatus- ja yhteistyön periaatteet päiväkodin yhteiseen sopimukseen. Lisäksi olemme tehneet muistioita sovituista asioista selkeyttämään tiedon saatavuutta, työn tekemistä ja työnkuvaa. Varhaiskasvatusympäristön suunnittelu / Fyysinen ja psyykkinen ympäristö Päiväkotimme toimii noin 30-vuotiaassa rakennuksessa. Lasten tarpeet ja ryhmän haasteet eivät aina kohtaa tilojen toimivuuden kanssa. Pyrimme kuitenkin luomaan mahdollisimman viihtyisän niin leikin kuin toiminnankin mahdollistavan varhaiskasvatusympäristön. Ryhmien kasvattajien yhteistyö mahdollistaa yhteisten tilojen mahdollisimman tehokkaan ja oikeudenmukaisen käytön. Päiväkodin tiloja käyttävät myös päiväkodissa käyvät terapeutit. Jokainen lapsiryhmä luo omat haasteensa tilojen järjestämiselle mahdollisimman toimiviksi. Lapsiryhmää havainnoimalla kasvattajat muokkaavat tiloja tarpeen mukaan. Lähes jokaisessa ryhmässä on leikkitaulu ja/tai leikkialueet ohjaamassa leikinvalintaa, rauhoittamassa toimintaa ja lisäämässä leikin pitkäkestoisuutta. Leikkitaulun avulla opetellaan myös omatoimisuutta ja vuorovaikutustaitoja toisten lasten kanssa. Henkilökunta valitsee lasten toiveita kuunnellen käytössä olevia leikkejä ja leikkivälineitä. Välineet ovat lasten saatavilla. Päiväkotiin on hankittu viime vuosina uusia, erikokoisille lapsille sopivia pöytiä ja tuoleja. Käytämme monissa tilanteissa lapsille omia merkittyjä paikkoja, mikä auttaa lapsia keskittymään meneillään olevaan tilanteeseen. Leikki- ja muiden toimintavälineiden hankinnassa on mietitty kunkin lapsiryhmän ikä- ja kehitystasoa ja tarpeita. Pyrimme järjestämään lapsille rauhallisen ja turvallisen toimintailmapiirin, joka mahdollistaa leikkimisen, tutkimisen ja oppimisen. Positiivinen palaute ja kannustaminen nähdään tärkeänä hyvän psyykkisen ympäristön muodostajana. Lasten annetaan toteuttaa itseään muun muassa leikeissä, kädentaidoissa ja musiikissa. Lapsen työn tulokset hyväksytään. Lasta kannustetaan omatoimisuuteen ja kokeilemaan myös uusia asioita. Aikuisen syli on lapsille avoin. Kasvattajilta löytyy herkkyyttä huomata lasten muuttuvat psyykkiset tarpeet. Kasvattajatiimin välit vaikuttavat koko ryhmän ilmapiiriin. 12

13 Koska päiväkodissamme on paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia ja erityistä tukea tarvitsevia lapsia, lähes jokaisen ryhmän käytössä on kuvat (PCS) puheen ja toiminnan tukena. Kuvien lisäksi käytämme tarvittaessa myös viittomia ja eleitä. Ryhmän ja yksittäisen lapsen kieli- ja kehitystason huomioiden käytämme selkeää puhetta sekä lyhyitä, ositettuja ohjeita. Havainnollistaminen, mallittaminen ja toistaminen ovat olennainen osa toimintaamme. Ohjaamme ja tuemme kutakin lasta hänen omien tarpeidensa mukaan. Seuraamme jatkuvasti erityisesti lasten kielenkehitystä. Apuvälineinämme ovat muun muassa Kettutesti ja Repun takanassa -suomen kielen kartoitusmenetelmä. Jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle lapselle tehdään suomi toisena kielenä (S2) suunnitelma. Teemme tiivistä yhteistyötä puheterapeuttien kanssa kielen kehityksen tukemiseksi. Päiväkodin piha on remontoitu 2000-luvulla. Ryhmät ulkoilevat usein hieman toisista poikkeavina aikoina, mikä rauhoittaa ulkoilutilanteita. Päiväkodin käytössä on monipuolinen ja rikas lähiympäristö. Päiväkodin vieressä on palloilu-/ luistelukenttä, lyhyen matkan päässä on talvisin hiihtomahdollisuudet ja ympäri vuoden käytössämme on monet puistot sekä pienet että suuremmat lähimetsät, joita käytämme usein. 13

Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma

Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma Pelipuiston päiväkodin ökasvatussuunnitelma Päivähoito kantaa vastuun toimintansa aiheuttamasta ristökuormituksesta ottamalla huomioon kestävän kehityksen eri ulottuvuudet. Lapsia kasvatetaan ristötietoisuuteen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA. Pitkäniemen päiväkoti, Nokia Syksy 2014

YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA. Pitkäniemen päiväkoti, Nokia Syksy 2014 YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA Pitkäniemen päiväkoti, Nokia Syksy 2014 Johdanto: Minkälainen meidän luontopäiväkotimme on? Ympäristökasvatuksen kohderyhmät Kenelle ympäristökasvatus kuuluu? Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

Pelipuisto-Satoramin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Pelipuisto-Satoramin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Pelipuisto-Satoramin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Pelipuiston päiväkoti on toiminut Hervannassa vuodesta 1977 lähtien. Päiväkodissa on kuusi ryhmää: kaksi 1-2-vuotiaiden ryhmää, Naperot ja Taaperot,

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely vastaukset

Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely vastaukset Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely 2016 vastaukset Lapseni hoitopaikka (Kaikki) 1. Lapseni ikä on Lapseni hoitopaikka (Kaikki) 2. Lapseni on Palvelut ja tiedottaminen (Kaikki) 1. Olen saanut riittävästi

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Pöllöntaival Lapselle perusturvallinen hyvä arki päiväkodissamme Iidesranta ja Järvensivu Yhteystiedot Arvot ja strategiaperusta

Lisätiedot

Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kasvua keskellä kaupunkia Päiväkotimme sijaitsee keskustan tuntumassa Hämeenpuiston pohjoispäässä. Keskeinen sijaintimme suo mahdollisuuden

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee Pispalan harjulla vanhassa puutalossa. Talo pihapiireineen tarjoaa kauniin ja kodinomaisen toimintaympäristön lapsille. Päiväkodissamme

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VELLAMON PÄIVÄKOTI Vellamon päiväkoti tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa vuorotyötä tekevien vanhempien lapsille. Päiväkoti sijaitsee Tammelan kaupunginosassa.

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

KUUSISTON PÄIVÄKODIN YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA tammikuu 2012

KUUSISTON PÄIVÄKODIN YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA tammikuu 2012 KUUSISTON PÄIVÄKODIN YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA tammikuu 2012 Luonto on täynnä vanhoja kertomuksia. Se on villi, raju ja arvaamaton. Samalla niin hellä ja satumainen. Se on ystävämme, jos pidämme siitä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Meidän päiväkoti Arvot ja strategiaperusta Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Päiväkotimme sijaitsee Pitkäniemenkadulla Kalkun sydämessä. Pääset

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Raholan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Raholan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Raholan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Lapsi saa monipuolisia elämyksiä ja oppimiskokemuksia turvallisessa ja luovuutta tukevassa kasvu ja oppimisympäristössä. Leikin ja tunne elämysten

Lisätiedot

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Turtolan päiväkoti Turtolantanhua 3, 33710 Tampere Johtaja Tiina Orimus Varajohtaja Satu Rekilä p.040 5052440 Lukonmäen päiväkoti p. 040-7040663

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1.NAPAPIIRIN PÄIVÄKOTI Napapiirin päiväkoti on ollut toiminnassa vuodesta 2012. Talossa on yhteensä 8 ryhmää joista Hallat 3-6-v sijaitsee erillisessä rakennuksessa.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI

SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI SISÄLLYSLUETTELO 1. PERHEPÄIVÄHOIDON TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. KASVATUS, OPPIMINEN, TOIMINTA- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Kyöstin päiväkoti Kyöstin päiväkoti on 105-paikkainen yksikkö, joka on kahdessa eri rakennuksessa toimiva kokonaisuus. Idyllisessä Kartano-rakennuksessa

Lisätiedot

Atalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Atalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Henkilökunta ja päiväkodin lapsiryhmät YKSIKÖN KUVAUS Atalan päiväkoti sijaitsee itä-tampereella, Atalan liikekeskuksen ja Halimasjärven luonnonpuiston läheisyydessä.

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä. 1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

LIIKUNTA VL LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen

LIIKUNTA VL LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen LIIKUNTA VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Fyysinen toimintakyky T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen - Liikuntamuodoilla

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Huitin päiväkoti

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Huitin päiväkoti ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012 Huitin päiväkoti 1.Yksikkö Huitin päiväkoti Kyntäjäntie 5 01840 Klaukkala 2.Toiminta-aika Toimintasuunnitelma on toimintavuodelle 2011-2012. Päiväkoti on avoinna

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityssä toimii 2 montessoriryhmää, joiden ikäjakauma on noin 2,5-5 v. Ryhminen nimet ovat Peilivuori ja Salasaari. Molemmissa ryhmissä

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Sosiaalilautakunta 16.2.2012 13/ liite no 4 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Kasvatus ja opetusmenetelmät 4. Yhteistyö 5. Erityinen tuki

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen laatukysely 2014

Varhaiskasvatuksen laatukysely 2014 Varhaiskasvatuksen laatukysely 2014 1. Lapseni ikä (129 vastaajaa) (ei osaa sanoa: 0) keskiarvo: 4.5 pienin: 1 suurin: 10 LAPSENI HOITOPAIKKA 2. Lapseni on (138 vastaajaa) (ei osaa sanoa: 0) LAPSENI HOITOPAIKKA

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Toiminta-ajatus 1. 1.1 Ryhmän tavoitteet 2. 1.2 Ryhmän arvot 3. Varhaiskasvatus ympäristömme 4

Toiminta-ajatus 1. 1.1 Ryhmän tavoitteet 2. 1.2 Ryhmän arvot 3. Varhaiskasvatus ympäristömme 4 1 SISÄLLYS Toiminta-ajatus 1 1.1 Ryhmän tavoitteet 2 1.2 Ryhmän arvot 3 Varhaiskasvatus ympäristömme 4 Toiminnalliset orientaatiot lapsille ominainen tapa toimia 5 Sisällölliset orientaatiot tapa hahmottaa

Lisätiedot

Linnainmaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Linnainmaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Linnainmaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Linnainmaan päiväkodissa teemme työtä yhdessä isolla ja innostuneella joukolla lapsenne parhaaksi. Moniammatillisissa tiimeissä jokainen

Lisätiedot

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkoti on pieni yksikkö maaseudun rauhassa, jossa lapsi saa olla lapsi. Pienessä yksikössä muodostuu helposti läheinen ja lämmin vuorovaikutus

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2017

Varhaiskasvatussuunnitelma 2017 Varhaiskasvatussuunnitelma 2017 Sastamalan kaupunki Varhaiskasvatuksen aluejohtaja Marjut Vuokko Tampere 24.3.2017 4.4.2017 2 Vasu työ Ensin Ohjausryhmä - varhaiskasvatuksen päällikkö - varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA

YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA HOVIRINNAN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET: ENERGIAN SÄÄSTÄMINEN VEDEN SÄÄSTÄMINEN JÄTTEIDEN KIERRÄTYS LUONTOSUHTEIDEN EDISTÄMINEN ( METSÄRETKET YM.) TURVALLISUUDEN

Lisätiedot

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot