1 JOHDANTO 2 KASVATTAJIEN HELLÄSSÄ HUOMASSA... S Arvot 2.2 Kasvatuspäämäärät 2.3 Toimintamuodot

Transkriptio

1 1

2 ALKUSANAT Hämeenkyrön päivähoidossa LAPSI VOI HYVIN 1 JOHDANTO 2 KASVATTAJIEN HELLÄSSÄ HUOMASSA... S Arvot 2.2 Kasvatuspäämäärät 2.3 Toimintamuodot 3 TULLESSAAN KUULLUKSI JA NÄHDYKSI S Havainnointi ja dokumentointi 3.2 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Vasu) 3.3 Pienryhmätoimintatapa 3.4 Erityispäivähoito 3.5 Eri kieli- ja kulttuuritaustaisuus 4 SAADESSAAN TARPEITAAN VASTAAVAA HOIVAA JA KASVATUSTA...S Päivähoidon aloittaminen 4.2 Toiminta vertaisryhmässä 4.3 Varhaiskasvatuksen arki 4.4 Kasvatuskumppanuus Hämeenkyrössä 4.5 Muut yhteistyökumppanit 5... OLLESSAAN OSA YMPÄRISTÖÄÄN....S Hämeenkyröläisyys 5.2 Kestävän kehityksen kasvatus 6 ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN.. S LOPUKSI..S. 27 Lähteet Liitteet 2

3 Alkusanat Olipa kerran joukko varhaiskasvattajia, joille oli tärkeää tarjota päivähoidon piirissä oleville lapsille laadukasta aikaa heidän hoidossa ollessaan. Kasvattajat päättivät kokoontua yhteen useita, useita kertoja syksyn ja talven mittaan. Kokoontuessaan he pohtivat, miten saisivat koottua Varhaiskasvatussuunnitelman, joka olisi paitsi ajanmukainen, myös helppolukuinen, mutta kuitenkin pitäisi sisällään kaikki tärkeät heidän työtään ohjaavat asiat. Jotta Varhaiskasvatussuunnitelmassa tulisi huomioitua mahdollisimman monta näkökantaa, tiimistä tehtiin mahdollisimman moniammatillinen. Elettiin kuitenkin aikaa, jolloin kasvatuskumppanuus ja lasten näkökulma näyttelivät suurta osaa päivähoidon toiminnassa, joten mukaan suunnitelmaa kokoamaan kutsuttiin myös lasten vanhemmat sekä tietenkin itse lapset. Tehtiin kyselyitä niin vanhemmille kuin henkilöstöllekin, haastatteluita lapsille ja erilaisia koonteja; keskusteltiin, pohdittiin ja punnittiin. Kului kuukausi jos toinenkin. Lopulta saatiin kokoon asiakirja, joka nähtiin hyväksi ja piti sisällään keskeiset asiat ja sitä oli ilo tarjota luettavaksi niin kasvattajille kuin vanhemmillekin. Asiakirja toimi siitä päivästä lähtien ohjenuorana koko Hämeenkyrön kunnan varhaiskasvatuksessa. 3

4 1 JOHDANTO Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton meille, vaan siksi, että hän terveenä ja väkevänä voisi täyttää paikkansa ja löytää itsensä. M. Jotuni Käsitteenä varhaiskasvatus tarkoittaa lapsen eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatuksessa yhdistyvät hoito, kasvatus ja opetus. Tavoitteena lapsen iän ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti edistää lapsen fyysistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä sekä tukea lapsen esteettistä, älyllistä, eettistä ja tunne-elämän kehitystä. Tavoitteena on itseään ja toisia arvostava, tasapainoinen lapsi. Varhaiskasvatuksen toteuttamista ohjaa Valtakunnallinen Varhaiskasvatussuunnitelma (2006), joka velvoittaa kuntia laatimaan oman, kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelmansa. Ensimmäinen Hämeenkyrön varhaiskasvatussuunnitelma laadittiin 2004 ja päivitettiin Syksyllä 2012 perustettiin moniammatillinen työryhmä, jonka tehtävänä oli päivittää varhaiskasvatussuunnitelma vastaamaan tämänhetkistä käsitystä laadukkaasta varhaiskasvatuksesta Hämeenkyrössä. Työryhmän jäsenten lisäksi varhaiskasvatussuunnitelman päivitykseen on osallistunut koko päivähoidon henkilöstö käymällä arvokeskustelua ja halutessaan kommentoimalla työryhmän tuotoksia. Tärkeänä pidettiin myös lasten ja vanhempien osallisuutta. Lapsille kerättiin palautetta päivähoidon eri toiminnoista ja vanhemmilta kysyttiin mielipiteitä kasvatuskumppanuudesta. Varhaiskasvatussuunnitelma on lähtökohta lapsen kasvun ja oppimisen polulle ja niveltyy esiopetussuunnitelmaan (Kuningasvuosi, www-linkki lähdeluettelossa) ja edelleen perusopetussuunnitelmaan (perusopetussuunnitelma, www-linkki lähdeluettelossa). Tämä asiakirja on rakennettu lapsen näkökulmasta ja tavoitteena on saada lapsen ääni kuuluviin. Johdantoluvun jälkeen käsitellään työtä ohjaavia arvoja ja kasvatuspäämääriä ja käydään läpi varhaiskasvatuksen eri toimintamuodot. Luku 3 käsittelee käytössä olevia havainnointi- ja dokumentointivälineitä, jotka ovat avainasemassa yksilöllistä varhaiskasvatusta suunniteltaessa ja toteutettaessa. Tähän tavoitteeseen vastataan myös 4

5 pienryhmätoimintaa toteuttamalla sekä huomioimalla lasten erityisen tuen tarpeet sekä kulttuuritaustan varhaiskasvatuksessa. Luvussa 4 käsitellään varhaiskasvatuksen arkea ja sisältöjä sekä koko varhaiskasvatuksen yhteisiä toimintatapoja. Kunnan toimintastrategian mukaisesti varhaiskasvatuksessakin painottuu hämeenkyröläisyys, ympäristö ja kestävä kehitys. Näitä teemoja avataan luvussa 5. Asiakirjan lopussa on oma lukunsa arviointiin ja kehittämiseen liittyen (luku 6). 5

6 2 LAPSI VOI HYVIN KASVATTAJIEN HELLÄSSÄ HUOMASSA Voidakseen uskoa itseensä lapsen täytyy tuntea, että aikuinen uskoo häneen. Lapsen hyvinvointi on varhaiskasvatuksen ensisijainen tavoite. Kun lapsi voi hyvin, hän kykenee kasvamaan, kehittymään, oppimaan ja kokemaan iloa ja toimimisen vapautta. Lapsen itsetuntoa vahvistetaan rohkaisemalla, tukemalla ja kuuntelemalla. Ilmapiiri on mahdollisimman kiireetön, turvallinen, hyväksyvä ja kodinomainen. Hämeenkyröläisen varhaiskasvatuksen tehtävä on valtakunnallisen Varhaiskasvatussuunnitelman tapaan edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia; siihen oleellisesti kuuluu, että lapsi nauttii yhdessäolosta lasten ja kasvattajien yhteisössä sekä kokee iloa ja toimimisen vapautta kiireettömässä ja turvallisessa ilmapiirissä. Tämä tieto ohjaa meitä kaikkia kasvattajia toiminnassamme. Hyvinvointia edistävät turvalliset ja pysyvät ihmissuhteet, kasvattajien johdonmukaisuus, yhteisesti sovituista säännöistä sekä arvoista kiinnipitäminen sekä avoin vuorovaikutus lapsen, vanhempien ja kasvattajien kesken. 6

7 2.1. Arvot Varhaiskasvatussuunnitelman päivityksen yhteydessä kaikissa päivähoitoyksiköissä käytiin arvokeskustelua edellisen Varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattujen arvojen pohjalta. Nämä arvot todettiin edelleen ajankohtaisiksi ja niihin päädyttiin yksimielisesti sitoutumaan jatkossakin. 2.2 Kasvatuspäämäärät Aikuisen tunteet vaikuttavat yhtä paljon lapseen, kuin lapsen tunteet aikuiseen. Perusturvallisuus kehittyy ja vahvistuu jokapäiväisissä arjen kohtaamisissa aina kun lapsi saa osakseen hyväksyntää ja läheisyyttä. Aikuinen vastaa lapsen turvallisuudesta. 7

8 Turvallisuus muodostuu myös ympäristöstä. Lapsille taataan puitteet, missä heidän on hyvä ja turvallinen olla. Pienessä ryhmässä ympäristö pysyy samana ja on tuttu ja turvallinen. Tuttuus on myös tärkeä tekijä lapsen elämässä; alituiseen vaihtuvat aikuiset eivät anna lapselle turvallisuuden tunnetta Toimintamuodot Päiväkotihoito Hämeenkyrössä on päiväkoteja koko kunnan alueella. Kettupolku tarjoaa vanhempien työajoista johtuvaan tarpeeseen yö- ilta- ja viikonloppuhoitoa. Päiväkodeissa tarjotaan suunnitelmallista ja tavoitteellista varhaiskasvatusta. Henkilökunta koostuu lastentarhanopettajista, päivähoitajista, mahdollisista avustajista sekä keittiö- ja siivoustyön taitajista. Päiväkodeissa palvellaan myös erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevia lapsia. 8

9 Perhepäivähoito Hämeenkyrön perhepäivähoito tarjoaa tavoitteellista varhaiskasvatusta kodinomaisessa ilmapiirissä perhepäivähoitajan kotona; leikki, ruokailu, lepohetki ja ulkoilu rytmittävät rauhallisessa tahdissa hoitopäivän kulkua. Perhepäivähoidon lapsiryhmään kuuluu neljä alle kouluikäistä lasta, hoitajan omat alle kouluikäiset lapset mukaan lukien. Lisäksi hoidossa voi olla yksi esiopetuksessa oleva tai koulunkäynnin aloittanut osapäivähoitoa saava lapsi. Varakoti toimii perhepäivähoidon varahoitopaikkana mm. perhepäivähoitajan sairastuessa tai lomapäivänä. Vuorohoito Yhtenä varhaiskasvatuksen muotona Hämeenkyrössä järjestetään vuorohoitoa tarpeen vaatiessa ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Kun päiväkotien tavalliset aukioloajat eivät riitä, tarjotaan vuorohoitoa 0-10-vuotiaille lapsille. Vuorohoidossa lasten hoitoaika perustuu molempien vanhempien työ- tai opiskeluaikaan. Vuorohoidossa toteutuvat samat periaatteet kuin muussa varhaiskasvatuksessa Hämeenkyrössä. Erityispiirteenä vuorohoidossa näkyy muun muassa lasten ja aikuisten vaihtuvuus päivittäin. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon lapsen vuorokausirytmi esimerkiksi suhteuttamalla toiminta illalla lapsen vireystasoon ja mahdollistamalla oma unirytmi varsinkin alle kolmivuotiaille lapsille. Avoin päiväkoti Avoin päiväkotitoiminta on tarkoitettu kaikille hämeenkyröläisille kotona alle kouluikäisiä lapsiaan tai lapsenlapsiaan hoitaville perheille. Toiminta on maksutonta. Päiväkodissa lapset saavat leikkiä ja opetella toimimista isommassa lapsiryhmässä. Lapsilla ja aikuisilla on myös mahdollisuus osallistua ohjattuun toimintaan, joka vaihtelee päivittäin: satu- ja teatterihetkiä, laulu- ja leikkihetkiä, liikuntaa, retkiä, talossa vierailevia esiintyjiä, askartelua ym. 9

10 3 LAPSI VOI HYVIN TULLESSAAN KUULLUKSI JA NÄHDYKSI Jokaisella on oikeus kokea olevansa arjen ilo. 3.1 Havainnointi ja dokumentointi Jotta jokaisen lapsen yksilölliset tarpeet tulevat huomioiduiksi eikä mitään tärkeää jäisi kehityksessä huomaamatta, Hämeenkyrön kunnalla on käytössä jokapäiväisen havainnoinnin lisäksi erilaisia havainnointi- ja dokumentointivälineitä. Päivittäinen havainnointi lapsiryhmässä on ensiarvoisen tärkeää ja se toteutuu seuraamalla päivittäisiä tilanteita, ryhmäkäyttäytymistä, leikkitaitoja ja muita kehityksen osa-alueita. Kasvattajat keskustelevat havainnoistaan keskenään ja vanhempien kanssa. Lapsen vuosittaiselle neuvolakäynnille mukaan toimitetaan päivähoidon havainnointilomake, johon terveydenhoitajalta tulee palaute päiväkodille. Lapsen täyttäessä 3 vuotta tehdään hänelle Kettu-tehtävistö, joka kartoittaa lapsen kielen kehitystä. Viisivuotiaille puolestaan on käytössä yhdessä vanhempien kanssa tehtävä Kehu-tehtäväsarja, josta lähtee koonti viisivuotisneuvolaan. Tarpeen tullen otetaan käyttöön yksityiskohtaisempia havainnointimenetelmiä. Joissakin yksiköissä dokumentointivälineenä käytetään lapsen omaa Kasvun kansiota, jonne lisätään esimerkiksi valokuvia, tehtyjä askarteluja ja muita mukavia muistoja päivähoitomatkan varrelta. 3.2 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Vasu) Lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Lapsi osallistuu mahdollisuuksien mukaan oman varhaiskasvatussuunnitelmansa laadintaan, esimerkkinä lapsille tehtävät haastattelut. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään puolivuosittain tai kerran vuodessa. Keskustelussa käydään läpi keskeisimmät kehityksen osa-alueet ja keskustellaan arjen 10

11 sujumisesta niin kotona kuin päivähoidossa. Jos jokin asia lapsen kehityksessä mietityttää, mietitään yhdessä keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma toimii myös työvälineenä lapsiryhmän toimintaa suunniteltaessa. Kun aikuinen tarkoittaa sitä mitä sanoo, syntyy luottamus. 3.3 Pienryhmätoimintatapa Yksi keino lapsen yksilöllisemmän huomioimisen varmistamiseen päiväkodeissa on pienryhmät. Tällä tarkoitetaan ison lapsiryhmän jakamista. Pienryhmä voi joko toimia koko toimintakauden samalla aikuis- ja lapsikokoonpanolla, aikuiset voivat vaihtua tasaisin väliajoin tai mahdollista on myös, että pienryhmien rakenne vaihtelee päivän sisällön ja paikallaolijoiden mukaan. Toteutusmuoto vaihtelee siis yksiköstä ja toimintapuitteista riippuen, mutta sen selvät hyödyt on huomioitu ja suunnitelmallinen pienryhmätoiminta on osa hämeenkyröläistä varhaiskasvatustoimintaa. Pienryhmätoimintatapa mahdollistaa lapsen lähemmän tutustumisen ja lähemmän vuorovaikutuksen aikuiseen ja muihin pienryhmän lapsiin. Merkittävät lapsen hyvinvointia ylläpitävät tekijät ovat pysyvät ja läheiset ihmissuhteet. Hyvinvoinnin ohella ne vaikuttavat positiivisesti vuorovaikutustaitoihin ja kokonaisvaltaiseen kehitykseen. Lapsi tulee helpommin kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään ja saa vahvistusta terveen itsetunnon kehitykselle. Myös lapsen omien, hetkessä syntyneiden ideoiden toteuttaminen mahdollistuu, kun ryhmä on pieni. Kasvattaja tiedostaa vastuunsa ja ammattitaitoon kuuluu olennaisena osana olla aidosti läsnä, kohdata lapsi ja vastata hänen tarpeisiinsa. Pienryhmässä, tuttujen lasten kanssa ja ammattitaitoisen aikuisen ohjauksessa lapsella on rauha kehittyä omassa tahdissaan omaksi ainutlaatuiseksi ja arvostetuksi itsekseen. Lapsen on helpompi havainnoida tilanteita, suurempi uskallus näyttää tunteitaan sekä ymmärtää oman toimintansa seuraukset ja niiden vaikutukset toisiin lapsiin. Kun lapsen vuorovaikutustaidot vahvistuvat, leikkikaveriksi on helpompi ottaa ryhmän muita lapsia. 11

12 Oleellista ei ole se, onko lapsi syönyt, askarrellut tai käynyt vessassa vaan onko lapsi tullut aidosti kohdatuksi ja tietääkö aikuinen, mitä lapselle kuuluu. 3.4 Erityispäivähoito Päivähoidon tehtävänä on mahdollisimman varhaisessa vaiheessa auttaa lapsia, jotka tarvitsevat päivähoidon työntekijöiden ja/tai vanhempien kokemuksen tai tutkimusten perusteella lisätukea jollakin kehityksen osa-alueella. Päivähoidon yhtenä toimintatapana käytetään Stakesin kehittämää huolen puheeksi ottamisen mallia. Lapsen kehitystä tuetaan kokonaisvaltaisesti, sekä vahvat että tukea tarvitsevat puolet huomioonottaen. Päivähoitopaikkaa haettaessa edellytetään vanhempien antavan päivähoidon kannalta tarvittavia tietoja lapsen kehityksestä ja hänelle mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista, jotta voidaan osoittaa lapsen kannalta tarkoituksenmukaisin hoitopaikka. Sujuva yhteistyö vanhempien ja päivähoidon kesken edistää tavoitteiden saavuttamista. Erityispäivähoito on lapsen tarvitseman tuen huomioimista ja tarpeisiin vastaamista siinä ryhmässä missä hän kulloinkin on. Sen tehtävänä on auttaa lasta ja hänen perhettään silloin, kun lapsen kasvulle, kehitykselle tai oppimiselle tarvitaan erityistä tukea. Tuen tarpeeseen vastataan lapsen vaatimalla tavalla ja se voi myös vaihdella iän karttuessa. Erityispäivähoito turvaa yhdessä lapsen vanhempien, päivähoitohenkilöstön ja eri yhteistyötahojen kanssa erityistä tukea tarvitsevalle lapselle yksilölliset tarpeet huomioonottavan kuntoutuksen ja varhaiskasvatuksen. Erityisen tuen toimenpiteet ovat päivähoidon normaalia toimintaa, jossa päiväkodin lapsiryhmän toiminnan sisällöt, toimintaympäristön järjestelyt ja käytettävät materiaalit ja lapsen mahdollisesti tarvitsemat apuvälineet on mietitty ja suunniteltu tarkemmin tukemaan juuri kyseisen lapsen tarpeita. Tukea voidaan tarvittaessa lisätä lisäämällä lapsen ryhmään henkilökuntaa tai lapsiryhmän kokoa voidaan pienentää laskemalla, että tukea tarvitseva lapsi saa ryhmästä kahden lapsen paikan. Lapsen edun niin vaatiessa vanhemmat voivat myös hakea lapselleen pienryhmäpaikkaa erityisryhmään. 12

13 Erityispäivähoidon pienryhmässä on yleensä 12 lasta, joista noin viidellä lapsella on erityisen tuen tarvetta. Ryhmässä on enemmän kasvatushenkilöstöä ja erityisosaamista suhteessa lapsiryhmään kuin tavallisessa päivähoitoryhmässä. Riippumatta lapsen hoitomuodosta tai -ryhmästä, lapsen hoidon ja kuntoutuksen suunnittelu sekä toteutus ovat moniammatillisen tiimin muodostama kokonaisuus, jossa lapsi ja perhe saavat tarvitsemansa tuen. Kasvatuskumppanuus korostuu erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan tavoitteet kuntoutusta varten. Tavoitteet kirjataan varhaisen tuen suunnitelmaan, joka on osa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Suunnitelman laativat yhteistyössä vanhemmat, päivähoidon työntekijät ja tarvittaessa muut asiantuntijat. Lapsen tarpeista riippuen, lapsen kuntoutuksessa ja kasvatuksessa voi olla mukana myös ulkopuolisia ammattilaisia, joiden erityisosaamista tarvitaan lapsen kuntoutuksen suunnittelussa ja tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa. Varhaisen tuen suunnitelma on työkaluna henkilökunnalle käytännön toiminnassa, ja se tarkistetaan ja arvioidaan säännöllisesti. Varhaisen tuen suunnitelman tavoitteiden toteutuminen edellyttää vanhempien ja päivähoidon rakentavaa yhteistyötä ja sopimista työnjaosta, koska myös vanhempien kotona tekemä osuus on merkittävä. 3.5 Eri kieli- ja kulttuuritaustaisuus Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten yleisiä tavoitteita päivähoidossa ovat lapsen sopeutuminen päivähoitoon, lapsen oman identiteetin tukeminen sekä kouluvalmiuksien saavuttaminen. Toiminnassa on tärkeää myös sekä suomen kielen että lapsen oman äidinkielen säilyttäminen. Päiväkodin tärkeä tehtävä on kasvattajan roolissa välittää suomalaista kulttuuria lapselle. Lapsen tulee saada kokea olevansa hyväksytty ja häneen sekä hänen kulttuuriinsa suhtaudutaan myönteisesti. Varhaiskasvatuksen ilmapiirin tulisi olla avoin ja turvallinen keskustelulle sekä erilaisuuden hyväksymiselle. Tavoitteena varhaiskasvatuksessa on, että lapsen suomen kielen oppimista edistetään. Oppiminen tapahtuu pääsääntöisesti päivähoidon arkitilanteissa, tarvittaessa kiertävää erityislastentarhanopettajaa konsultoiden. 13

14 4 LAPSI VOI HYVIN SAADESSAAN TARPEITAAN VASTAAVAA HOIVAA JA KASVATUSTA Varhaiskasvatussuunnitelman tarkoitus on tehdä hämeenkyröläisestä varhaiskasvatuksesta yhdenmukaista. Suunnitelmaan valikoitui päivittäistoimintoja, jotka herättivät eniten keskustelua ja joihin haluttiin kiinnittää huomiota. Tavoitteena on sitouttaa koko henkilöstö noudattamaan yhdessä sovittuja toimintatapoja Päivähoidon aloittaminen Päivähoidon aloittamista edeltävän tapaamisen tavoitteena on tutustua lapseen ja perheeseen ja edistää lapsen turvallista päivähoidon alkua sekä samalla luoda pohjaa lapsen Varhaiskasvatussuunnitelmalle. Tavoitteena on myös kuulla vanhempia sekä heidän odotuksiaan ja kasvatuskäsityksiään. Tällä luodaan pohjaa vanhempien ja päivähoidon työntekijöiden väliselle suhteelle ja kasvatuskumppanuudelle. Päiväkoti: Perhe saa tiedon heille myönnetystä hoitopaikasta ja tämän jälkeen yleensä perhe ottaa yhteyttä ja sovitaan ensimmäinen tapaaminen. Perheen tullessa päiväkotiin ensimmäistä kertaa heidät vastaanottaa työntekijä lapsen tulevasta ryhmästä sekä mahdollisuuksien mukaan päivähoidon alueen palvelupäällikkö. Tutustumiskäynnillä perhe saa päiväkodista kertovan esitteen ja mahdollisesti myös muita tärkeitä papereita. Tutustumiskäynnillä perhe saa kiertää päiväkodin tiloissa ja päiväkodin henkilökunta kertoo ympäristöstä ja muista päivähoidon aloitukseen liittyvistä asioista. Tutustumiskäyntejä voi tehdä tarvittaessa useampia. Perhepäivähoito: Kun perhe saa tiedon hoitopaikan saamisesta, heille lähtee päätöskirjeen mukana Tervetuloa -paketti, joka sisältää tärkeimmät aloittamista koskevat paperit. Tutustuessa hoitopaikan esittelee oma perhepäivähoitaja. Tutustumiskäynnin yhteydessä keskustellaan tärkeimmistä hoidon aloittamiseen liittyvistä asioista. Myös perhepäivähoidossa voi käydä tutustumassa tarpeen mukaan ennen hoitosuhteen varsinaista aloittamista. 14

15 4.2. Toiminta vertaisryhmässä Toiset lapset, ryhmään kuuluminen ja hyväksytyksi tuleminen ovat lapselle itselleen kiistattomasti tärkein osa varhaiskasvatusta. Myös vanhempien toiveena on se, että lapsi oppii toimimaan ryhmässä. Yhdessä toimiessaan lapset oppivat toisiltaan arvokkaita taitoja, joita tarvitaan läpi elämän. Alle kouluikäisillä sosiaaliset taidot ovat vasta kypsymässä ja päivähoitoryhmä on usein ensimmäinen kokemus ryhmässä toimimisesta, josta johtuen aikuisten tuki ryhmätilanteissa on tärkeää. Päivähoidon työntekijöiden tärkeänä tehtävänä on turvata lapsen kaverisuhteet ja edesauttaa leikkitaitojen kehittymistä olemalla mukana lasten toiminnoissa. Erityisen tärkeää aikuisen läsnäolo on sellaisten lasten kohdalla, joille ryhmään liittyminen tai siinä toimiminen tuottaa haasteita. Lapsiryhmässä on aina monenlaisia rooleja, jotka aikuisen on tärkeä tunnistaa; syrjään vetäytyjä kaipaa rohkaisua ja kiusaamis- ja ristiriitatilanteet ratkaisijaa. Vuorovaikutusta voi oppia vain vuorovaikutuksessa 15

16 4.3. Varhaiskasvatuksen arki Päivähoidon toiminnot ja tapahtumat on suunniteltu ja räätälöity tarkasti lapsen yksilöllistä kokonaiskehitystä ajatellen. On tärkeää, että lapsi saa harjoitella tietoja ja taitoja mielekkään toiminnan avulla. Toiminnot ja tapahtumat ryhmässä suunnitellaan päivähoidon henkilökunnan kanssa yhdessä. Myös lapset osallistuvat niiden ideointiin. Oheisessa kuvassa on esimerkkejä päivittäisestä toiminnasta ja sen monipuolisuudesta. Lapset esittivät haastatteluissa toiveita toiminnan sisällöistä. Toivelistalta esiin nousivat muun muassa pelaaminen ja leikkiminen aikuisen kanssa ja syliaika. Lapset pitivät tärkeänä myös askartelua, leipomista, lukemista ja laulamista eli perinteisiä päivähoidon tarjoamia toimintoja. Palautteen perusteella vähemmän mukavaa päivähoidossa on lasten 16

17 mielestä kiusaaminen ja päiväunet. Koosteet lasten haastatteluista löytyvät asiakirjan liitteistä (Liite 3). Leikki Päivähoidossa kaikki toiminta on leikinomaista ja leikki onkin tärkein oppimismenetelmä. Leikin kautta lapsi hahmottaa maailmaa ja leikkitilanteissa on läsnä monia ulottuvuuksia, esimerkiksi matemaattisia taitoja voi harjoitella leikkien, kun taas toisaalta leikki antaa lapselle mahdollisuuden olla jotakin muuta kuin itse on. Pienten lasten leikeissä aikuinen on kiinteästi mukana toiminnassa, kun taas isompien leikeissä aikuinen voi olla enemmän havainnoija tai tarkkailija ja tarpeen tullen ohjata leikin suuntaa. Lapsen kasvaessa kaverit ja leikkiminen tulevat yhä tärkeämmiksi. Alla oleva kuva havainnollistaa leikin moninaisuutta. 17

18 Ulkoilu Ulkoilu on olennainen osa päivähoidon päivittäistä toimintaa. Ulkoillessa lapset saavat purkaa energiaansa ja ulkona on tilaa vauhdille ja äänelle. Ulkoilulla on tutkitusti myös terveyttä edistävä vaikutus. Ulos lähdetään säällä kuin säällä ja ulkoillessa hyödynnetään hoitopaikan pihan ohella paljon myös lähiympäristöä. On hyvä muistaa, että ulkoilu ei ole vain ajantäyttöä ohjattujen tuokioiden välissä. Ulkoilu vastaa lasten motorisiin tarpeisiin ja ulkoillessa voi oppia esimerkiksi vuodenaikojen vaihtelusta, eläimistä ja niiden jäljistä. Ulkona voi kehittää myös esimerkiksi matemaattisia ja kielellisiä taitoja; vain mielikuvitus on rajana. Ruokailu Varhaiskasvatuksessa ravintokasvatus on yksi osa kokonaisvaltaista hyvinvointikasvatusta. Ravintokasvatus on osa jokaisen varhaiskasvatusyksikön toimintaa. Ravintokasvatuksen toimintamuotoja ovat esimerkiksi eri makujen maistaminen, pöytätapojen opettelu, kattaminen, leivonta, retket, kaupassakäynti ja keskustelut ravintoon liittyen. Ravintokasvatuksen avulla pyritään kehittämään lapsen omia edellytyksiä omatoimiseen ruokailuun ja monipuoliseen, riittävään ravitsemukseen. Varhaiskasvatus voi toiminnan avulla tukea lasten ruokamieltymysten kehittymistä terveyden kannalta edulliseen suuntaan. Osassa Hämeenkyrön varhaiskasvatusyksiköitä ravintokasvatusta toteutetaan Sapereruokakasvatusmenetelmän avulla. Ruoka-aineiden tutkiminen Sapere-toiminnassa tarkoittaa ruoan tutkimista eri välinein ja tavoin. Painopisteenä menetelmässä on lasten kokemukset, joita syntyy ruokamaailmaa ja sen ilmiöitä tutkimalla, keskustelemalla, jakamalla kokemuksia, retkeilemällä ja leikkimällä. Päiväkodin arjessa se voi toimia ruokaja ravitsemuskasvatusta ohjaavana linjauksena. Saperessa on kivaa kaikki, piirakan leipominen on parasta. poika 4v. Päiväkodin ruoka on ihanan makoisaa. Tyttö 5v. 18

19 Päivälepo Päivälevolla on perusteltu paikkansa osana päiväkodin arkea. Aikainen aamuherätys ja päivähoidon aktiivisessa arjessa toimiminen kuormittavat lasta. Vaikka lapsi ei kotona enää nukkuisikaan päiväunia, päivähoidossa lepohetki on tarpeen päivittäin. Näin vireystaso pysyy hoitopäivän ajan kyllin korkealla. Päiväunille ketään ei pakoteta; nukahtaa toki saa, jos uni on tullakseen. Päivälevolla kuunnellaan mahdollisesti satu ja unimusiikkia. Levättyään tarpeeksi hereillä olijat saavat nousta hiljaisiin tehtäviin ja nukahtaneille annetaan vielä uniaikaa. Päiväunet eivät ole kaikille lapsille mieleisiä. Tämä korostui lasten vastauksissa Varhaiskasvatussuunnitelmaa varten tehdyissä haastatteluissa. Tämä palaute tulee ottaa huomioon lapsen yksilöllistä Varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa. Mediakasvatus Nykypäivänä media on vahvasti läsnä lasten elämässä. Lasta kiinnostavan median hyödyntäminen on osa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa. Mediakasvatuksessa tärkeää on, että lapsille annetaan mahdollisuus mediavälineiden käyttämiseen ja sitä kautta oppimiseen. Media tarjoaa sisältöjä ja välineitä turvallisen ilmapiirin ja yhteishengen vahvistamiseen. Erilaiset mediaesitykset voivat olla apuna, kun lapsille ja vanhemmille kerrotaan päiväkodin säännöistä, tapahtumista ja päivärytmistä. Toiminnan sisältö (orientaatiot) Valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa on kirjattu kuusi erilaista sisällöllistä orientaatiota. Toimintaa suunniteltaessa kasvattaja huolehtii, että kaikki osa-alueet on huomioitu. Osa-alueet ovat matemaattinen, luonnontieteellinen, historiallisyhteiskunnallinen, esteettinen, eettinen ja uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio. Esimerkkinä seuraavalla sivulla oleva kuva metsäretkestä, jossa yhdistyvät kaikki nämä orientaatiot. 19

20 4.4 Kasvatuskumppanuus Hämeenkyrössä Hämeenkyrössä kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista ja alkaa vanhempien ensimmäisestä yhteydenotosta. Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tekemää avointa, keskustelevaa ja sitoutunutta yhteistyötä lapsen parhaaksi. Se näkyy perheen tutustumiskäynteinä päivähoitopaikkaan, päivittäisinä keskusteluina lapsen kuulumisista, varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluina ja vanhempainiltoina. Kasvatuskumppanuus perustuu luottamukseen ja molemmin puoliseen kunnioitukseen. Henkilökunnalla on velvollisuus toteuttaa kasvatuskumppanuutta tasapuolisesti kaikkien vanhempien kanssa. 20

21 4.5 Muut yhteistyökumppanit Lapsen tarpeiden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi ja laadukkaan päivähoidon takaamiseksi päivähoidolla on monia yhteistyökumppaneita. Osa kumppaneista on läsnä lasten arjessa päivittäin ja toiset tarvittaessa. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat kuvattuina alla. 21

22 5 LAPSI VOI HYVIN OLLESSAAN OSA YMPÄRISTÖÄÄN Varhaiskasvatus on fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuus. Siihen kuuluvat rakennetut tilat, lähiympäristö sekä toiminnalliset eri tilanteisiin liittyvät puitteet, materiaalit ja välineet, mutta myös ilmapiiri, joka on myönteinen ja suvaitsevainen. Ympäristön tulee myös olla joka tavalla turvallinen. 5.1 Hämeenkyröläisyys Hämeenkyrö on pitkän paperiteollisuuden historian omaava luonnonkaunis maalaiskunta, joka on rakentunut kansalliseepos Kalevalassakin mainitun Hämeen Hälläpyörän ympärille. Hämeenkyrö on laaja pitäjä ja varhaiskasvatusta järjestetään sen eri puolilla. Varhaiskasvatuksessa ympäröivä luonto on suuressa merkityksessä. Ympäristöä hyödynnetään toiminnassa yksikön sijainnista riippuen joko päivittäin tai ainakin viikoittain. Taajama-alueen ulkopuolella sijaitsevien yksiköiden toiminnassa luonto ja maatalous ovat hyvin suuressa merkityksessä jo pelkän sijaintinsakin ansiosta. Maanviljelijöiden töiden seuraaminen eri vuodenaikoina ja erilaisiin työkoneisiin tutustuminen näkyvät lasten arjessa erityisesti yksiköissä, jotka sijaitsevat kauempana taajamasta. Hoitoa tarjoavat yksiköt järjestävät lapsille retkiä lähiympäristöön, esimerkiksi torille ja marjatiloille. Lasten kanssa tutustutaan luontoon eri vuodenaikoina, kuunnellaan lintujen laulua ja tutkitaan kasveja, marjoja sekä eläinten jälkiä. Joskus metsä muuttuu leikkiympäristöksi, jolloin siellä seikkailevat peikot tai innokkaat lapset luontorasteja etsien. Talvella monet yksiköt hyödyntävät jäähallin ohella luonnonjäätä luisteluun sekä puisto- tai peltoaluetta hiihtämiseen. 22

23 5.2. Kestävän kehityksen kasvatus Kestävän kehityksen kasvatus käsite on laajempi kuin ympäristökasvatus käsite. Varhaiskasvatusta velvoittaa kestävän kehityksen toimintaan sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteet että monet kansalliset ja kansanväliset lait ja sopimukset. Kestävän kehityksen päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville. Lisäksi turvataan ympäristön kantokyvyn, luonnon monimuotoisuuden ja erilaisten kulttuurien säilyminen. Päivähoitoikäisten lasten toiminnassa kestävä kehitys (Keke) tarkoittaa konkreettisia asioita kuten lähiympäristön tutkimista, kavereista huolehtimista ja kestävämpien arkikäytäntöjen oppimista. Keke-asioita voidaan käsitellä kaikilla varhaiskasvatuksen sisältöalueilla. Varhaiskasvatusyksiköissä tehdään Keke-suunnitelma varhaiskasvatussuunnitelmaan sisältyen ja arvioidaan sen toteutumista vuosittain. Tärkeää on muistaa lasten osallisuus toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Varhaiskasvatushenkilökunta on sitoutunut ympäristöystävällisiin toimintatapoihin. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea lapsen luontosuhteen muodostumista ja tukea lasten kasvua kestävään elämäntapaan. Varhaiskasvatus tarjoaa luontoelämyksiä, arkipäivän ympäristöystävällistä toimintaa, yhdessä tekemistä, havainnointia, tutkimusta, satua ja seikkailua sekä oivaltamisen riemua. Luontoelämysten ja kokemusten avulla lapsi oppii arvostamaan ja kunnioittamaan luontoa ja suojelemaan sitä. Lapsille luodaan jo pienenä pysyviä ajatus- ja toimintamalleja ympäristöasioista. Kestävä kehitys jaetaan neljään osa-alueeseen, joiden kaikkien tulisi toteutua: Ekologinen Kestävyys kehitys on tasapainossa luonnonilmiöiden kanssa ja ottaa huomioon luonnonvarojen säilymisen ja riittävyyden, tämä on lähtökohta aina kestävälle kehitykselle 23

24 Taloudellinen Kestävyys tuotanto- ja kulutustavat muuttuvat ekotehokkaammiksi - enemmän vähemmästä: talous kasvaa, mutta luonnonvarojen kulutus ja päästöt samaan aikaan vähenevät Sosiaalinen Kestävyys kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvoinnin luomiseen, perusoikeuksien toteuttamiseen ja elämän perusedellytysten hankkimiseen Kulttuurinen Kestävyys kehitys rakentuu kunkin kansan omalle kulttuuriperinnölle ja arvomaailmalle Esimerkkejä päivähoitoon sopivista teemoista: Ekologinen ja taloudellinen kestävyys Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys -Vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus -Turvallisuus päiväkodissa (myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys) -Lasten ja henkilöstön hyvinvointi -Lähiruoka -Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy -Ravinto ja terveys (myös -Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys) -Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys -Jätteen synnyn ehkäisy, lajittelu ja kierrätys -Energia ja vesi -Päiväkodin ja pihaympäristön hoito ja ylläpito 24