1 JOHDANTO 2 KASVATTAJIEN HELLÄSSÄ HUOMASSA... S Arvot 2.2 Kasvatuspäämäärät 2.3 Toimintamuodot
|
|
- Viljo Laakso
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1
2 ALKUSANAT Hämeenkyrön päivähoidossa LAPSI VOI HYVIN 1 JOHDANTO 2 KASVATTAJIEN HELLÄSSÄ HUOMASSA... S Arvot 2.2 Kasvatuspäämäärät 2.3 Toimintamuodot 3 TULLESSAAN KUULLUKSI JA NÄHDYKSI S Havainnointi ja dokumentointi 3.2 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Vasu) 3.3 Pienryhmätoimintatapa 3.4 Erityispäivähoito 3.5 Eri kieli- ja kulttuuritaustaisuus 4 SAADESSAAN TARPEITAAN VASTAAVAA HOIVAA JA KASVATUSTA...S Päivähoidon aloittaminen 4.2 Toiminta vertaisryhmässä 4.3 Varhaiskasvatuksen arki 4.4 Kasvatuskumppanuus Hämeenkyrössä 4.5 Muut yhteistyökumppanit 5... OLLESSAAN OSA YMPÄRISTÖÄÄN....S Hämeenkyröläisyys 5.2 Kestävän kehityksen kasvatus 6 ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN.. S LOPUKSI..S. 27 Lähteet Liitteet 2
3 Alkusanat Olipa kerran joukko varhaiskasvattajia, joille oli tärkeää tarjota päivähoidon piirissä oleville lapsille laadukasta aikaa heidän hoidossa ollessaan. Kasvattajat päättivät kokoontua yhteen useita, useita kertoja syksyn ja talven mittaan. Kokoontuessaan he pohtivat, miten saisivat koottua Varhaiskasvatussuunnitelman, joka olisi paitsi ajanmukainen, myös helppolukuinen, mutta kuitenkin pitäisi sisällään kaikki tärkeät heidän työtään ohjaavat asiat. Jotta Varhaiskasvatussuunnitelmassa tulisi huomioitua mahdollisimman monta näkökantaa, tiimistä tehtiin mahdollisimman moniammatillinen. Elettiin kuitenkin aikaa, jolloin kasvatuskumppanuus ja lasten näkökulma näyttelivät suurta osaa päivähoidon toiminnassa, joten mukaan suunnitelmaa kokoamaan kutsuttiin myös lasten vanhemmat sekä tietenkin itse lapset. Tehtiin kyselyitä niin vanhemmille kuin henkilöstöllekin, haastatteluita lapsille ja erilaisia koonteja; keskusteltiin, pohdittiin ja punnittiin. Kului kuukausi jos toinenkin. Lopulta saatiin kokoon asiakirja, joka nähtiin hyväksi ja piti sisällään keskeiset asiat ja sitä oli ilo tarjota luettavaksi niin kasvattajille kuin vanhemmillekin. Asiakirja toimi siitä päivästä lähtien ohjenuorana koko Hämeenkyrön kunnan varhaiskasvatuksessa. 3
4 1 JOHDANTO Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton meille, vaan siksi, että hän terveenä ja väkevänä voisi täyttää paikkansa ja löytää itsensä. M. Jotuni Käsitteenä varhaiskasvatus tarkoittaa lapsen eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatuksessa yhdistyvät hoito, kasvatus ja opetus. Tavoitteena lapsen iän ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti edistää lapsen fyysistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä sekä tukea lapsen esteettistä, älyllistä, eettistä ja tunne-elämän kehitystä. Tavoitteena on itseään ja toisia arvostava, tasapainoinen lapsi. Varhaiskasvatuksen toteuttamista ohjaa Valtakunnallinen Varhaiskasvatussuunnitelma (2006), joka velvoittaa kuntia laatimaan oman, kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelmansa. Ensimmäinen Hämeenkyrön varhaiskasvatussuunnitelma laadittiin 2004 ja päivitettiin Syksyllä 2012 perustettiin moniammatillinen työryhmä, jonka tehtävänä oli päivittää varhaiskasvatussuunnitelma vastaamaan tämänhetkistä käsitystä laadukkaasta varhaiskasvatuksesta Hämeenkyrössä. Työryhmän jäsenten lisäksi varhaiskasvatussuunnitelman päivitykseen on osallistunut koko päivähoidon henkilöstö käymällä arvokeskustelua ja halutessaan kommentoimalla työryhmän tuotoksia. Tärkeänä pidettiin myös lasten ja vanhempien osallisuutta. Lapsille kerättiin palautetta päivähoidon eri toiminnoista ja vanhemmilta kysyttiin mielipiteitä kasvatuskumppanuudesta. Varhaiskasvatussuunnitelma on lähtökohta lapsen kasvun ja oppimisen polulle ja niveltyy esiopetussuunnitelmaan (Kuningasvuosi, www-linkki lähdeluettelossa) ja edelleen perusopetussuunnitelmaan (perusopetussuunnitelma, www-linkki lähdeluettelossa). Tämä asiakirja on rakennettu lapsen näkökulmasta ja tavoitteena on saada lapsen ääni kuuluviin. Johdantoluvun jälkeen käsitellään työtä ohjaavia arvoja ja kasvatuspäämääriä ja käydään läpi varhaiskasvatuksen eri toimintamuodot. Luku 3 käsittelee käytössä olevia havainnointi- ja dokumentointivälineitä, jotka ovat avainasemassa yksilöllistä varhaiskasvatusta suunniteltaessa ja toteutettaessa. Tähän tavoitteeseen vastataan myös 4
5 pienryhmätoimintaa toteuttamalla sekä huomioimalla lasten erityisen tuen tarpeet sekä kulttuuritaustan varhaiskasvatuksessa. Luvussa 4 käsitellään varhaiskasvatuksen arkea ja sisältöjä sekä koko varhaiskasvatuksen yhteisiä toimintatapoja. Kunnan toimintastrategian mukaisesti varhaiskasvatuksessakin painottuu hämeenkyröläisyys, ympäristö ja kestävä kehitys. Näitä teemoja avataan luvussa 5. Asiakirjan lopussa on oma lukunsa arviointiin ja kehittämiseen liittyen (luku 6). 5
6 2 LAPSI VOI HYVIN KASVATTAJIEN HELLÄSSÄ HUOMASSA Voidakseen uskoa itseensä lapsen täytyy tuntea, että aikuinen uskoo häneen. Lapsen hyvinvointi on varhaiskasvatuksen ensisijainen tavoite. Kun lapsi voi hyvin, hän kykenee kasvamaan, kehittymään, oppimaan ja kokemaan iloa ja toimimisen vapautta. Lapsen itsetuntoa vahvistetaan rohkaisemalla, tukemalla ja kuuntelemalla. Ilmapiiri on mahdollisimman kiireetön, turvallinen, hyväksyvä ja kodinomainen. Hämeenkyröläisen varhaiskasvatuksen tehtävä on valtakunnallisen Varhaiskasvatussuunnitelman tapaan edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia; siihen oleellisesti kuuluu, että lapsi nauttii yhdessäolosta lasten ja kasvattajien yhteisössä sekä kokee iloa ja toimimisen vapautta kiireettömässä ja turvallisessa ilmapiirissä. Tämä tieto ohjaa meitä kaikkia kasvattajia toiminnassamme. Hyvinvointia edistävät turvalliset ja pysyvät ihmissuhteet, kasvattajien johdonmukaisuus, yhteisesti sovituista säännöistä sekä arvoista kiinnipitäminen sekä avoin vuorovaikutus lapsen, vanhempien ja kasvattajien kesken. 6
7 2.1. Arvot Varhaiskasvatussuunnitelman päivityksen yhteydessä kaikissa päivähoitoyksiköissä käytiin arvokeskustelua edellisen Varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattujen arvojen pohjalta. Nämä arvot todettiin edelleen ajankohtaisiksi ja niihin päädyttiin yksimielisesti sitoutumaan jatkossakin. 2.2 Kasvatuspäämäärät Aikuisen tunteet vaikuttavat yhtä paljon lapseen, kuin lapsen tunteet aikuiseen. Perusturvallisuus kehittyy ja vahvistuu jokapäiväisissä arjen kohtaamisissa aina kun lapsi saa osakseen hyväksyntää ja läheisyyttä. Aikuinen vastaa lapsen turvallisuudesta. 7
8 Turvallisuus muodostuu myös ympäristöstä. Lapsille taataan puitteet, missä heidän on hyvä ja turvallinen olla. Pienessä ryhmässä ympäristö pysyy samana ja on tuttu ja turvallinen. Tuttuus on myös tärkeä tekijä lapsen elämässä; alituiseen vaihtuvat aikuiset eivät anna lapselle turvallisuuden tunnetta Toimintamuodot Päiväkotihoito Hämeenkyrössä on päiväkoteja koko kunnan alueella. Kettupolku tarjoaa vanhempien työajoista johtuvaan tarpeeseen yö- ilta- ja viikonloppuhoitoa. Päiväkodeissa tarjotaan suunnitelmallista ja tavoitteellista varhaiskasvatusta. Henkilökunta koostuu lastentarhanopettajista, päivähoitajista, mahdollisista avustajista sekä keittiö- ja siivoustyön taitajista. Päiväkodeissa palvellaan myös erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevia lapsia. 8
9 Perhepäivähoito Hämeenkyrön perhepäivähoito tarjoaa tavoitteellista varhaiskasvatusta kodinomaisessa ilmapiirissä perhepäivähoitajan kotona; leikki, ruokailu, lepohetki ja ulkoilu rytmittävät rauhallisessa tahdissa hoitopäivän kulkua. Perhepäivähoidon lapsiryhmään kuuluu neljä alle kouluikäistä lasta, hoitajan omat alle kouluikäiset lapset mukaan lukien. Lisäksi hoidossa voi olla yksi esiopetuksessa oleva tai koulunkäynnin aloittanut osapäivähoitoa saava lapsi. Varakoti toimii perhepäivähoidon varahoitopaikkana mm. perhepäivähoitajan sairastuessa tai lomapäivänä. Vuorohoito Yhtenä varhaiskasvatuksen muotona Hämeenkyrössä järjestetään vuorohoitoa tarpeen vaatiessa ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Kun päiväkotien tavalliset aukioloajat eivät riitä, tarjotaan vuorohoitoa 0-10-vuotiaille lapsille. Vuorohoidossa lasten hoitoaika perustuu molempien vanhempien työ- tai opiskeluaikaan. Vuorohoidossa toteutuvat samat periaatteet kuin muussa varhaiskasvatuksessa Hämeenkyrössä. Erityispiirteenä vuorohoidossa näkyy muun muassa lasten ja aikuisten vaihtuvuus päivittäin. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon lapsen vuorokausirytmi esimerkiksi suhteuttamalla toiminta illalla lapsen vireystasoon ja mahdollistamalla oma unirytmi varsinkin alle kolmivuotiaille lapsille. Avoin päiväkoti Avoin päiväkotitoiminta on tarkoitettu kaikille hämeenkyröläisille kotona alle kouluikäisiä lapsiaan tai lapsenlapsiaan hoitaville perheille. Toiminta on maksutonta. Päiväkodissa lapset saavat leikkiä ja opetella toimimista isommassa lapsiryhmässä. Lapsilla ja aikuisilla on myös mahdollisuus osallistua ohjattuun toimintaan, joka vaihtelee päivittäin: satu- ja teatterihetkiä, laulu- ja leikkihetkiä, liikuntaa, retkiä, talossa vierailevia esiintyjiä, askartelua ym. 9
10 3 LAPSI VOI HYVIN TULLESSAAN KUULLUKSI JA NÄHDYKSI Jokaisella on oikeus kokea olevansa arjen ilo. 3.1 Havainnointi ja dokumentointi Jotta jokaisen lapsen yksilölliset tarpeet tulevat huomioiduiksi eikä mitään tärkeää jäisi kehityksessä huomaamatta, Hämeenkyrön kunnalla on käytössä jokapäiväisen havainnoinnin lisäksi erilaisia havainnointi- ja dokumentointivälineitä. Päivittäinen havainnointi lapsiryhmässä on ensiarvoisen tärkeää ja se toteutuu seuraamalla päivittäisiä tilanteita, ryhmäkäyttäytymistä, leikkitaitoja ja muita kehityksen osa-alueita. Kasvattajat keskustelevat havainnoistaan keskenään ja vanhempien kanssa. Lapsen vuosittaiselle neuvolakäynnille mukaan toimitetaan päivähoidon havainnointilomake, johon terveydenhoitajalta tulee palaute päiväkodille. Lapsen täyttäessä 3 vuotta tehdään hänelle Kettu-tehtävistö, joka kartoittaa lapsen kielen kehitystä. Viisivuotiaille puolestaan on käytössä yhdessä vanhempien kanssa tehtävä Kehu-tehtäväsarja, josta lähtee koonti viisivuotisneuvolaan. Tarpeen tullen otetaan käyttöön yksityiskohtaisempia havainnointimenetelmiä. Joissakin yksiköissä dokumentointivälineenä käytetään lapsen omaa Kasvun kansiota, jonne lisätään esimerkiksi valokuvia, tehtyjä askarteluja ja muita mukavia muistoja päivähoitomatkan varrelta. 3.2 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Vasu) Lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Lapsi osallistuu mahdollisuuksien mukaan oman varhaiskasvatussuunnitelmansa laadintaan, esimerkkinä lapsille tehtävät haastattelut. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään puolivuosittain tai kerran vuodessa. Keskustelussa käydään läpi keskeisimmät kehityksen osa-alueet ja keskustellaan arjen 10
11 sujumisesta niin kotona kuin päivähoidossa. Jos jokin asia lapsen kehityksessä mietityttää, mietitään yhdessä keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma toimii myös työvälineenä lapsiryhmän toimintaa suunniteltaessa. Kun aikuinen tarkoittaa sitä mitä sanoo, syntyy luottamus. 3.3 Pienryhmätoimintatapa Yksi keino lapsen yksilöllisemmän huomioimisen varmistamiseen päiväkodeissa on pienryhmät. Tällä tarkoitetaan ison lapsiryhmän jakamista. Pienryhmä voi joko toimia koko toimintakauden samalla aikuis- ja lapsikokoonpanolla, aikuiset voivat vaihtua tasaisin väliajoin tai mahdollista on myös, että pienryhmien rakenne vaihtelee päivän sisällön ja paikallaolijoiden mukaan. Toteutusmuoto vaihtelee siis yksiköstä ja toimintapuitteista riippuen, mutta sen selvät hyödyt on huomioitu ja suunnitelmallinen pienryhmätoiminta on osa hämeenkyröläistä varhaiskasvatustoimintaa. Pienryhmätoimintatapa mahdollistaa lapsen lähemmän tutustumisen ja lähemmän vuorovaikutuksen aikuiseen ja muihin pienryhmän lapsiin. Merkittävät lapsen hyvinvointia ylläpitävät tekijät ovat pysyvät ja läheiset ihmissuhteet. Hyvinvoinnin ohella ne vaikuttavat positiivisesti vuorovaikutustaitoihin ja kokonaisvaltaiseen kehitykseen. Lapsi tulee helpommin kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään ja saa vahvistusta terveen itsetunnon kehitykselle. Myös lapsen omien, hetkessä syntyneiden ideoiden toteuttaminen mahdollistuu, kun ryhmä on pieni. Kasvattaja tiedostaa vastuunsa ja ammattitaitoon kuuluu olennaisena osana olla aidosti läsnä, kohdata lapsi ja vastata hänen tarpeisiinsa. Pienryhmässä, tuttujen lasten kanssa ja ammattitaitoisen aikuisen ohjauksessa lapsella on rauha kehittyä omassa tahdissaan omaksi ainutlaatuiseksi ja arvostetuksi itsekseen. Lapsen on helpompi havainnoida tilanteita, suurempi uskallus näyttää tunteitaan sekä ymmärtää oman toimintansa seuraukset ja niiden vaikutukset toisiin lapsiin. Kun lapsen vuorovaikutustaidot vahvistuvat, leikkikaveriksi on helpompi ottaa ryhmän muita lapsia. 11
12 Oleellista ei ole se, onko lapsi syönyt, askarrellut tai käynyt vessassa vaan onko lapsi tullut aidosti kohdatuksi ja tietääkö aikuinen, mitä lapselle kuuluu. 3.4 Erityispäivähoito Päivähoidon tehtävänä on mahdollisimman varhaisessa vaiheessa auttaa lapsia, jotka tarvitsevat päivähoidon työntekijöiden ja/tai vanhempien kokemuksen tai tutkimusten perusteella lisätukea jollakin kehityksen osa-alueella. Päivähoidon yhtenä toimintatapana käytetään Stakesin kehittämää huolen puheeksi ottamisen mallia. Lapsen kehitystä tuetaan kokonaisvaltaisesti, sekä vahvat että tukea tarvitsevat puolet huomioonottaen. Päivähoitopaikkaa haettaessa edellytetään vanhempien antavan päivähoidon kannalta tarvittavia tietoja lapsen kehityksestä ja hänelle mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista, jotta voidaan osoittaa lapsen kannalta tarkoituksenmukaisin hoitopaikka. Sujuva yhteistyö vanhempien ja päivähoidon kesken edistää tavoitteiden saavuttamista. Erityispäivähoito on lapsen tarvitseman tuen huomioimista ja tarpeisiin vastaamista siinä ryhmässä missä hän kulloinkin on. Sen tehtävänä on auttaa lasta ja hänen perhettään silloin, kun lapsen kasvulle, kehitykselle tai oppimiselle tarvitaan erityistä tukea. Tuen tarpeeseen vastataan lapsen vaatimalla tavalla ja se voi myös vaihdella iän karttuessa. Erityispäivähoito turvaa yhdessä lapsen vanhempien, päivähoitohenkilöstön ja eri yhteistyötahojen kanssa erityistä tukea tarvitsevalle lapselle yksilölliset tarpeet huomioonottavan kuntoutuksen ja varhaiskasvatuksen. Erityisen tuen toimenpiteet ovat päivähoidon normaalia toimintaa, jossa päiväkodin lapsiryhmän toiminnan sisällöt, toimintaympäristön järjestelyt ja käytettävät materiaalit ja lapsen mahdollisesti tarvitsemat apuvälineet on mietitty ja suunniteltu tarkemmin tukemaan juuri kyseisen lapsen tarpeita. Tukea voidaan tarvittaessa lisätä lisäämällä lapsen ryhmään henkilökuntaa tai lapsiryhmän kokoa voidaan pienentää laskemalla, että tukea tarvitseva lapsi saa ryhmästä kahden lapsen paikan. Lapsen edun niin vaatiessa vanhemmat voivat myös hakea lapselleen pienryhmäpaikkaa erityisryhmään. 12
13 Erityispäivähoidon pienryhmässä on yleensä 12 lasta, joista noin viidellä lapsella on erityisen tuen tarvetta. Ryhmässä on enemmän kasvatushenkilöstöä ja erityisosaamista suhteessa lapsiryhmään kuin tavallisessa päivähoitoryhmässä. Riippumatta lapsen hoitomuodosta tai -ryhmästä, lapsen hoidon ja kuntoutuksen suunnittelu sekä toteutus ovat moniammatillisen tiimin muodostama kokonaisuus, jossa lapsi ja perhe saavat tarvitsemansa tuen. Kasvatuskumppanuus korostuu erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan tavoitteet kuntoutusta varten. Tavoitteet kirjataan varhaisen tuen suunnitelmaan, joka on osa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Suunnitelman laativat yhteistyössä vanhemmat, päivähoidon työntekijät ja tarvittaessa muut asiantuntijat. Lapsen tarpeista riippuen, lapsen kuntoutuksessa ja kasvatuksessa voi olla mukana myös ulkopuolisia ammattilaisia, joiden erityisosaamista tarvitaan lapsen kuntoutuksen suunnittelussa ja tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa. Varhaisen tuen suunnitelma on työkaluna henkilökunnalle käytännön toiminnassa, ja se tarkistetaan ja arvioidaan säännöllisesti. Varhaisen tuen suunnitelman tavoitteiden toteutuminen edellyttää vanhempien ja päivähoidon rakentavaa yhteistyötä ja sopimista työnjaosta, koska myös vanhempien kotona tekemä osuus on merkittävä. 3.5 Eri kieli- ja kulttuuritaustaisuus Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten yleisiä tavoitteita päivähoidossa ovat lapsen sopeutuminen päivähoitoon, lapsen oman identiteetin tukeminen sekä kouluvalmiuksien saavuttaminen. Toiminnassa on tärkeää myös sekä suomen kielen että lapsen oman äidinkielen säilyttäminen. Päiväkodin tärkeä tehtävä on kasvattajan roolissa välittää suomalaista kulttuuria lapselle. Lapsen tulee saada kokea olevansa hyväksytty ja häneen sekä hänen kulttuuriinsa suhtaudutaan myönteisesti. Varhaiskasvatuksen ilmapiirin tulisi olla avoin ja turvallinen keskustelulle sekä erilaisuuden hyväksymiselle. Tavoitteena varhaiskasvatuksessa on, että lapsen suomen kielen oppimista edistetään. Oppiminen tapahtuu pääsääntöisesti päivähoidon arkitilanteissa, tarvittaessa kiertävää erityislastentarhanopettajaa konsultoiden. 13
14 4 LAPSI VOI HYVIN SAADESSAAN TARPEITAAN VASTAAVAA HOIVAA JA KASVATUSTA Varhaiskasvatussuunnitelman tarkoitus on tehdä hämeenkyröläisestä varhaiskasvatuksesta yhdenmukaista. Suunnitelmaan valikoitui päivittäistoimintoja, jotka herättivät eniten keskustelua ja joihin haluttiin kiinnittää huomiota. Tavoitteena on sitouttaa koko henkilöstö noudattamaan yhdessä sovittuja toimintatapoja Päivähoidon aloittaminen Päivähoidon aloittamista edeltävän tapaamisen tavoitteena on tutustua lapseen ja perheeseen ja edistää lapsen turvallista päivähoidon alkua sekä samalla luoda pohjaa lapsen Varhaiskasvatussuunnitelmalle. Tavoitteena on myös kuulla vanhempia sekä heidän odotuksiaan ja kasvatuskäsityksiään. Tällä luodaan pohjaa vanhempien ja päivähoidon työntekijöiden väliselle suhteelle ja kasvatuskumppanuudelle. Päiväkoti: Perhe saa tiedon heille myönnetystä hoitopaikasta ja tämän jälkeen yleensä perhe ottaa yhteyttä ja sovitaan ensimmäinen tapaaminen. Perheen tullessa päiväkotiin ensimmäistä kertaa heidät vastaanottaa työntekijä lapsen tulevasta ryhmästä sekä mahdollisuuksien mukaan päivähoidon alueen palvelupäällikkö. Tutustumiskäynnillä perhe saa päiväkodista kertovan esitteen ja mahdollisesti myös muita tärkeitä papereita. Tutustumiskäynnillä perhe saa kiertää päiväkodin tiloissa ja päiväkodin henkilökunta kertoo ympäristöstä ja muista päivähoidon aloitukseen liittyvistä asioista. Tutustumiskäyntejä voi tehdä tarvittaessa useampia. Perhepäivähoito: Kun perhe saa tiedon hoitopaikan saamisesta, heille lähtee päätöskirjeen mukana Tervetuloa -paketti, joka sisältää tärkeimmät aloittamista koskevat paperit. Tutustuessa hoitopaikan esittelee oma perhepäivähoitaja. Tutustumiskäynnin yhteydessä keskustellaan tärkeimmistä hoidon aloittamiseen liittyvistä asioista. Myös perhepäivähoidossa voi käydä tutustumassa tarpeen mukaan ennen hoitosuhteen varsinaista aloittamista. 14
15 4.2. Toiminta vertaisryhmässä Toiset lapset, ryhmään kuuluminen ja hyväksytyksi tuleminen ovat lapselle itselleen kiistattomasti tärkein osa varhaiskasvatusta. Myös vanhempien toiveena on se, että lapsi oppii toimimaan ryhmässä. Yhdessä toimiessaan lapset oppivat toisiltaan arvokkaita taitoja, joita tarvitaan läpi elämän. Alle kouluikäisillä sosiaaliset taidot ovat vasta kypsymässä ja päivähoitoryhmä on usein ensimmäinen kokemus ryhmässä toimimisesta, josta johtuen aikuisten tuki ryhmätilanteissa on tärkeää. Päivähoidon työntekijöiden tärkeänä tehtävänä on turvata lapsen kaverisuhteet ja edesauttaa leikkitaitojen kehittymistä olemalla mukana lasten toiminnoissa. Erityisen tärkeää aikuisen läsnäolo on sellaisten lasten kohdalla, joille ryhmään liittyminen tai siinä toimiminen tuottaa haasteita. Lapsiryhmässä on aina monenlaisia rooleja, jotka aikuisen on tärkeä tunnistaa; syrjään vetäytyjä kaipaa rohkaisua ja kiusaamis- ja ristiriitatilanteet ratkaisijaa. Vuorovaikutusta voi oppia vain vuorovaikutuksessa 15
16 4.3. Varhaiskasvatuksen arki Päivähoidon toiminnot ja tapahtumat on suunniteltu ja räätälöity tarkasti lapsen yksilöllistä kokonaiskehitystä ajatellen. On tärkeää, että lapsi saa harjoitella tietoja ja taitoja mielekkään toiminnan avulla. Toiminnot ja tapahtumat ryhmässä suunnitellaan päivähoidon henkilökunnan kanssa yhdessä. Myös lapset osallistuvat niiden ideointiin. Oheisessa kuvassa on esimerkkejä päivittäisestä toiminnasta ja sen monipuolisuudesta. Lapset esittivät haastatteluissa toiveita toiminnan sisällöistä. Toivelistalta esiin nousivat muun muassa pelaaminen ja leikkiminen aikuisen kanssa ja syliaika. Lapset pitivät tärkeänä myös askartelua, leipomista, lukemista ja laulamista eli perinteisiä päivähoidon tarjoamia toimintoja. Palautteen perusteella vähemmän mukavaa päivähoidossa on lasten 16
17 mielestä kiusaaminen ja päiväunet. Koosteet lasten haastatteluista löytyvät asiakirjan liitteistä (Liite 3). Leikki Päivähoidossa kaikki toiminta on leikinomaista ja leikki onkin tärkein oppimismenetelmä. Leikin kautta lapsi hahmottaa maailmaa ja leikkitilanteissa on läsnä monia ulottuvuuksia, esimerkiksi matemaattisia taitoja voi harjoitella leikkien, kun taas toisaalta leikki antaa lapselle mahdollisuuden olla jotakin muuta kuin itse on. Pienten lasten leikeissä aikuinen on kiinteästi mukana toiminnassa, kun taas isompien leikeissä aikuinen voi olla enemmän havainnoija tai tarkkailija ja tarpeen tullen ohjata leikin suuntaa. Lapsen kasvaessa kaverit ja leikkiminen tulevat yhä tärkeämmiksi. Alla oleva kuva havainnollistaa leikin moninaisuutta. 17
18 Ulkoilu Ulkoilu on olennainen osa päivähoidon päivittäistä toimintaa. Ulkoillessa lapset saavat purkaa energiaansa ja ulkona on tilaa vauhdille ja äänelle. Ulkoilulla on tutkitusti myös terveyttä edistävä vaikutus. Ulos lähdetään säällä kuin säällä ja ulkoillessa hyödynnetään hoitopaikan pihan ohella paljon myös lähiympäristöä. On hyvä muistaa, että ulkoilu ei ole vain ajantäyttöä ohjattujen tuokioiden välissä. Ulkoilu vastaa lasten motorisiin tarpeisiin ja ulkoillessa voi oppia esimerkiksi vuodenaikojen vaihtelusta, eläimistä ja niiden jäljistä. Ulkona voi kehittää myös esimerkiksi matemaattisia ja kielellisiä taitoja; vain mielikuvitus on rajana. Ruokailu Varhaiskasvatuksessa ravintokasvatus on yksi osa kokonaisvaltaista hyvinvointikasvatusta. Ravintokasvatus on osa jokaisen varhaiskasvatusyksikön toimintaa. Ravintokasvatuksen toimintamuotoja ovat esimerkiksi eri makujen maistaminen, pöytätapojen opettelu, kattaminen, leivonta, retket, kaupassakäynti ja keskustelut ravintoon liittyen. Ravintokasvatuksen avulla pyritään kehittämään lapsen omia edellytyksiä omatoimiseen ruokailuun ja monipuoliseen, riittävään ravitsemukseen. Varhaiskasvatus voi toiminnan avulla tukea lasten ruokamieltymysten kehittymistä terveyden kannalta edulliseen suuntaan. Osassa Hämeenkyrön varhaiskasvatusyksiköitä ravintokasvatusta toteutetaan Sapereruokakasvatusmenetelmän avulla. Ruoka-aineiden tutkiminen Sapere-toiminnassa tarkoittaa ruoan tutkimista eri välinein ja tavoin. Painopisteenä menetelmässä on lasten kokemukset, joita syntyy ruokamaailmaa ja sen ilmiöitä tutkimalla, keskustelemalla, jakamalla kokemuksia, retkeilemällä ja leikkimällä. Päiväkodin arjessa se voi toimia ruokaja ravitsemuskasvatusta ohjaavana linjauksena. Saperessa on kivaa kaikki, piirakan leipominen on parasta. poika 4v. Päiväkodin ruoka on ihanan makoisaa. Tyttö 5v. 18
19 Päivälepo Päivälevolla on perusteltu paikkansa osana päiväkodin arkea. Aikainen aamuherätys ja päivähoidon aktiivisessa arjessa toimiminen kuormittavat lasta. Vaikka lapsi ei kotona enää nukkuisikaan päiväunia, päivähoidossa lepohetki on tarpeen päivittäin. Näin vireystaso pysyy hoitopäivän ajan kyllin korkealla. Päiväunille ketään ei pakoteta; nukahtaa toki saa, jos uni on tullakseen. Päivälevolla kuunnellaan mahdollisesti satu ja unimusiikkia. Levättyään tarpeeksi hereillä olijat saavat nousta hiljaisiin tehtäviin ja nukahtaneille annetaan vielä uniaikaa. Päiväunet eivät ole kaikille lapsille mieleisiä. Tämä korostui lasten vastauksissa Varhaiskasvatussuunnitelmaa varten tehdyissä haastatteluissa. Tämä palaute tulee ottaa huomioon lapsen yksilöllistä Varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa. Mediakasvatus Nykypäivänä media on vahvasti läsnä lasten elämässä. Lasta kiinnostavan median hyödyntäminen on osa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa. Mediakasvatuksessa tärkeää on, että lapsille annetaan mahdollisuus mediavälineiden käyttämiseen ja sitä kautta oppimiseen. Media tarjoaa sisältöjä ja välineitä turvallisen ilmapiirin ja yhteishengen vahvistamiseen. Erilaiset mediaesitykset voivat olla apuna, kun lapsille ja vanhemmille kerrotaan päiväkodin säännöistä, tapahtumista ja päivärytmistä. Toiminnan sisältö (orientaatiot) Valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa on kirjattu kuusi erilaista sisällöllistä orientaatiota. Toimintaa suunniteltaessa kasvattaja huolehtii, että kaikki osa-alueet on huomioitu. Osa-alueet ovat matemaattinen, luonnontieteellinen, historiallisyhteiskunnallinen, esteettinen, eettinen ja uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio. Esimerkkinä seuraavalla sivulla oleva kuva metsäretkestä, jossa yhdistyvät kaikki nämä orientaatiot. 19
20 4.4 Kasvatuskumppanuus Hämeenkyrössä Hämeenkyrössä kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista ja alkaa vanhempien ensimmäisestä yhteydenotosta. Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tekemää avointa, keskustelevaa ja sitoutunutta yhteistyötä lapsen parhaaksi. Se näkyy perheen tutustumiskäynteinä päivähoitopaikkaan, päivittäisinä keskusteluina lapsen kuulumisista, varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluina ja vanhempainiltoina. Kasvatuskumppanuus perustuu luottamukseen ja molemmin puoliseen kunnioitukseen. Henkilökunnalla on velvollisuus toteuttaa kasvatuskumppanuutta tasapuolisesti kaikkien vanhempien kanssa. 20
21 4.5 Muut yhteistyökumppanit Lapsen tarpeiden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi ja laadukkaan päivähoidon takaamiseksi päivähoidolla on monia yhteistyökumppaneita. Osa kumppaneista on läsnä lasten arjessa päivittäin ja toiset tarvittaessa. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat kuvattuina alla. 21
22 5 LAPSI VOI HYVIN OLLESSAAN OSA YMPÄRISTÖÄÄN Varhaiskasvatus on fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuus. Siihen kuuluvat rakennetut tilat, lähiympäristö sekä toiminnalliset eri tilanteisiin liittyvät puitteet, materiaalit ja välineet, mutta myös ilmapiiri, joka on myönteinen ja suvaitsevainen. Ympäristön tulee myös olla joka tavalla turvallinen. 5.1 Hämeenkyröläisyys Hämeenkyrö on pitkän paperiteollisuuden historian omaava luonnonkaunis maalaiskunta, joka on rakentunut kansalliseepos Kalevalassakin mainitun Hämeen Hälläpyörän ympärille. Hämeenkyrö on laaja pitäjä ja varhaiskasvatusta järjestetään sen eri puolilla. Varhaiskasvatuksessa ympäröivä luonto on suuressa merkityksessä. Ympäristöä hyödynnetään toiminnassa yksikön sijainnista riippuen joko päivittäin tai ainakin viikoittain. Taajama-alueen ulkopuolella sijaitsevien yksiköiden toiminnassa luonto ja maatalous ovat hyvin suuressa merkityksessä jo pelkän sijaintinsakin ansiosta. Maanviljelijöiden töiden seuraaminen eri vuodenaikoina ja erilaisiin työkoneisiin tutustuminen näkyvät lasten arjessa erityisesti yksiköissä, jotka sijaitsevat kauempana taajamasta. Hoitoa tarjoavat yksiköt järjestävät lapsille retkiä lähiympäristöön, esimerkiksi torille ja marjatiloille. Lasten kanssa tutustutaan luontoon eri vuodenaikoina, kuunnellaan lintujen laulua ja tutkitaan kasveja, marjoja sekä eläinten jälkiä. Joskus metsä muuttuu leikkiympäristöksi, jolloin siellä seikkailevat peikot tai innokkaat lapset luontorasteja etsien. Talvella monet yksiköt hyödyntävät jäähallin ohella luonnonjäätä luisteluun sekä puisto- tai peltoaluetta hiihtämiseen. 22
23 5.2. Kestävän kehityksen kasvatus Kestävän kehityksen kasvatus käsite on laajempi kuin ympäristökasvatus käsite. Varhaiskasvatusta velvoittaa kestävän kehityksen toimintaan sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteet että monet kansalliset ja kansanväliset lait ja sopimukset. Kestävän kehityksen päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville. Lisäksi turvataan ympäristön kantokyvyn, luonnon monimuotoisuuden ja erilaisten kulttuurien säilyminen. Päivähoitoikäisten lasten toiminnassa kestävä kehitys (Keke) tarkoittaa konkreettisia asioita kuten lähiympäristön tutkimista, kavereista huolehtimista ja kestävämpien arkikäytäntöjen oppimista. Keke-asioita voidaan käsitellä kaikilla varhaiskasvatuksen sisältöalueilla. Varhaiskasvatusyksiköissä tehdään Keke-suunnitelma varhaiskasvatussuunnitelmaan sisältyen ja arvioidaan sen toteutumista vuosittain. Tärkeää on muistaa lasten osallisuus toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Varhaiskasvatushenkilökunta on sitoutunut ympäristöystävällisiin toimintatapoihin. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea lapsen luontosuhteen muodostumista ja tukea lasten kasvua kestävään elämäntapaan. Varhaiskasvatus tarjoaa luontoelämyksiä, arkipäivän ympäristöystävällistä toimintaa, yhdessä tekemistä, havainnointia, tutkimusta, satua ja seikkailua sekä oivaltamisen riemua. Luontoelämysten ja kokemusten avulla lapsi oppii arvostamaan ja kunnioittamaan luontoa ja suojelemaan sitä. Lapsille luodaan jo pienenä pysyviä ajatus- ja toimintamalleja ympäristöasioista. Kestävä kehitys jaetaan neljään osa-alueeseen, joiden kaikkien tulisi toteutua: Ekologinen Kestävyys kehitys on tasapainossa luonnonilmiöiden kanssa ja ottaa huomioon luonnonvarojen säilymisen ja riittävyyden, tämä on lähtökohta aina kestävälle kehitykselle 23
24 Taloudellinen Kestävyys tuotanto- ja kulutustavat muuttuvat ekotehokkaammiksi - enemmän vähemmästä: talous kasvaa, mutta luonnonvarojen kulutus ja päästöt samaan aikaan vähenevät Sosiaalinen Kestävyys kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvoinnin luomiseen, perusoikeuksien toteuttamiseen ja elämän perusedellytysten hankkimiseen Kulttuurinen Kestävyys kehitys rakentuu kunkin kansan omalle kulttuuriperinnölle ja arvomaailmalle Esimerkkejä päivähoitoon sopivista teemoista: Ekologinen ja taloudellinen kestävyys Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys -Vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus -Turvallisuus päiväkodissa (myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys) -Lasten ja henkilöstön hyvinvointi -Lähiruoka -Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy -Ravinto ja terveys (myös -Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys) -Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys -Jätteen synnyn ehkäisy, lajittelu ja kierrätys -Energia ja vesi -Päiväkodin ja pihaympäristön hoito ja ylläpito 24
Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016
Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016 Päivähoidon aloittaminen Päivähoidon aloittamisvaihe on tarkoitus suunnitella yksilökohtaisesti lapsen ja vanhempien tarpeet huomioiden. Tutustumiskäynnillä
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän
Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee
Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät
LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO
LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat
Linnainmaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Linnainmaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Linnainmaan päiväkodissa teemme työtä yhdessä isolla ja innostuneella joukolla lapsenne parhaaksi. Moniammatillisissa tiimeissä jokainen
Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS
MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen
Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon
OHOI Osaamista vuorohoitoon Henkilöstökoulutus 7.3.2016 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon tuula.dahlblom@jamk.fi Varhaiskasvatuksen
KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU
KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:
VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA
PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:
Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma
Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa
MUHOKSEN KUNTA. Perhepäivähoito. TOIMINTASUUNNITELMA Toimikaudelle
MUHOKSEN KUNTA Perhepäivähoito TOIMINTASUUNNITELMA Toimikaudelle 2017 2018 Hyvinvointilautakunnan 31.10.2017 hyväksymä Perhepäivähoidon toimintasuunnitelma toimintakaudelle 2017-2018 Perhepäivähoitoa voidaan
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä
TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA
TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,
HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012
HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus
Päiväkoti Saarenhelmi
Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden
Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.
Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme
Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma
Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri
Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Turtolan päiväkoti Turtolantanhua 3, 33710 Tampere Johtaja Tiina Orimus Varajohtaja Satu Rekilä p.040 5052440 Lukonmäen päiväkoti p. 040-7040663
PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma
PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon
Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016
1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella
Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee Pispalan harjulla vanhassa puutalossa. Talo pihapiireineen tarjoaa kauniin ja kodinomaisen toimintaympäristön lapsille. Päiväkodissamme
Kuivasrannan päiväkodin toimintasuunnitelma
Kuivasrannan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Kohtelemme kaikkia lapsia ja huoltajia ystävällisesti, kuuntelemme heidän toiveitaan ja toteutamme niitä mahdollisuuksien mukaan.
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen
Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö
Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla
Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme
SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA
SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen
PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT
PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833
Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.
Varhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla
JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI
JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.
VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-
VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan
LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA
LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia
Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto
TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO
TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on
Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma
Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,
Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma
Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan
Vy Liinakko-Loimi-Varhela. Toimintasuunnitelma
Vy Liinakko-Loimi-Varhela Toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintasuunnitelmassamme kuvataan, miten varhaiskasvatusta yksikössämme Liinakko-Loimi-Varhela pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma
METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen
Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kallio-Sörkka-Terhi
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Kallio-Sörkka-Terhi Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Näin meidän yksikössä/ryhmässä : Pienryhmätoimintaan on mahdollisuus päivittäin.
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä
Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.
Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä
Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma
Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä porrastaen, mikä mahdollistaa lapsen yksilöllisen kohtaamisen ja turvallisen vuorovaikutusilmapiirin. Pienryhmä
Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:
TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen
Pienten lasten kerho Tiukuset
Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri
Hyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Muistamme kaikissa päivän hetkissä, että aikuinen on vuorovaikutuksen mallina. Toimimme sallivasti
Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa
Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena
Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013
Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA
MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai
Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä
Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos (KT Liisa Ahonen) Mitä uusi Vasu tuo tullessaan? 1 Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin
Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma
Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja
KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI
VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU
NÄIMME HÄMEENKYRÖSÄ ARVOSTETAA LUANTOO JA TYKÄTÄÄ KIÄRRÄTTÄÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUS HÄMEENKYRÖN VARHAISKASVATUKSESSA
1 NÄIMME HÄMEENKYRÖSÄ ARVOSTETAA LUANTOO JA TYKÄTÄÄ KIÄRRÄTTÄÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUS HÄMEENKYRÖN VARHAISKASVATUKSESSA MIRJA ISOAHO-ALILA 2014 Hämeenkyrön varhaiskasvatus Keke-opas Mirja Isoaho-Alila
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU)
Lapsen nimi: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU) Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle yhdessä huoltajien kanssa. Se on henkilöstön ja
Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma
Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Sosiaalilautakunta 16.2.2012 13/ liite no 4 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Kasvatus ja opetusmenetelmät 4. Yhteistyö 5. Erityinen tuki
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 / 11 Lapsen nimi: JOENSUUN KAUPUNKI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka
PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN
- laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden
Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN
Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.
Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kasvua keskellä kaupunkia Päiväkotimme sijaitsee keskustan tuntumassa Hämeenpuiston pohjoispäässä. Keskeinen sijaintimme suo mahdollisuuden
Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1
Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen
Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus
Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja
Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin
Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma
22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20
HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön
RYHMIS PEUKALOISEN VASU
RYHMIS PEUKALOISEN VASU Ryhmis Peukaloinen 01.01.2014 Karjalanharjuntie 3 R 56 50100 Mikkeli 015-177 002/ 044 794 5329 peukaloinenrpphk@mikkeli.fi Yksikön esittely Peukaloisessa hoidossa 12 lasta, joiden
Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa
Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,
Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA
Atalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Atalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Henkilökunta ja päiväkodin lapsiryhmät YKSIKÖN KUVAUS Atalan päiväkoti sijaitsee itä-tampereella, Atalan liikekeskuksen ja Halimasjärven luonnonpuiston läheisyydessä.
Varhaiskasvatussuunnitelma 2017
Varhaiskasvatussuunnitelma 2017 Sastamalan kaupunki Varhaiskasvatuksen aluejohtaja Marjut Vuokko Tampere 24.3.2017 4.4.2017 2 Vasu työ Ensin Ohjausryhmä - varhaiskasvatuksen päällikkö - varhaiskasvatuksen
Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia
Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville
Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.
23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin
MUHOKSEN KUNTA. Tenavat ryhmäperhepäiväkoti. TOIMINTASUUNNITELMA Toimikaudelle
MUHOKSEN KUNTA Tenavat ryhmäperhepäiväkoti TOIMINTASUUNNITELMA Toimikaudelle 2017 2018 Hyvinvointilautakunnan 31.10.2017 hyväksymä Tenavien ryhmäperhepäivähoidon toimintasuunnitelma toimikaudelle 2017-2018
METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA
METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton meille, vaan siksi, että hän terveenä ja väkevänä
Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelmassa kuvaamme, miten varhaiskasvatusta käytännössä pedagogisesti toteutetaan Meripirtissä.
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen
SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI
SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon
Havusten varhaiskasvatussuunnitelma
Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä
Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia
KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010
KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden
LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA
LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä,
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
POSION KUNTA / PÄIVÄHOITO Lapsen nimi LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Kasvatuskumppanuus on yhteistyötä, jossa vanhemmat ja henkilöstö yhdessä sitoutuvat toimimaan lapsen parhaaksi kasvun, kehityksen
Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön
KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010
KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden
Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkoti on pieni yksikkö maaseudun rauhassa, jossa lapsi saa olla lapsi. Pienessä yksikössä muodostuu helposti läheinen ja lämmin vuorovaikutus
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä
ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Huitin päiväkoti
ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012 Huitin päiväkoti 1.Yksikkö Huitin päiväkoti Kyntäjäntie 5 01840 Klaukkala 2.Toiminta-aika Toimintasuunnitelma on toimintavuodelle 2011-2012. Päiväkoti on avoinna
Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla
Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250
Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma
Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Perustietolomake ja lapsen varhaiskasvatus on lasta hoitavan henkilökunnan (lapsiryhmän henkilökunta, kiertävä erityislastentarhanopettaja, päiväkodin johtaja/perhepäivähoidonohjaaja)
Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2
Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja
KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU
KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU 2013-2014 2 Sisällysluettelo: 1. Päiväkodin kuvaus, toiminta-ajatus, tavoitteet ja arvot 2. Päiväkodissa pidämme tärkeänä 3. Leikkiminen 4. Vuorovaikutus 5. Kasvatuskumppanuus
Veisun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
21.8.2012 Veisun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tämän mukaan meillä toimitaan: Haluamme kasvattaa yhdessä vanhempien kanssa tasapainoisia, toiset huomioonottavia, suvaitsevaisia ja ristiriitojakin
LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.
LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä