Kuopion kulttuuripalvelukeskus. Tarinapolku. Anne Karjula

Transkriptio

1 Kuopion kulttuuripalvelukeskus Ki r j a s to p o l ku Tarinapolku Anne Karjula

2 Sisällys 1. Johdanto Kalevala Luottamus, ryhmäytyminen, rentoutuminen, tutustuminen Lähteet ja virikkeet Käytäntöjä arkeen... 8 Liitteet Arvontaloruja 4. Kielellistä kutittelua Loruja narunhyppääjille 3. Loitsuja 5. Liikunnallisia harjoituksia Äännerunoja ja puheharjoituksia 6. Hyvä muistaa tarinatuokiota suunnitellessa...21 Hiltulanlahden kulttuuriympäristö Hiltulanlahden koulun Ympäristöpolku 7. Ideoita ja harjoituksia tarinatuokioiden ja loruhetkien tueksi Sadutusta, runojen riimittelyä ja tarinankerrontaa Runot paketin muutamiin harjoituksiin 6. Kille Kielinen 7. Savon murresanoja 8. Täydennettävät riimit 9. Esimerkkilauseita harjoitukseen Sanat vaihtavat paikkaa 10. Keväinen runosuunnistus 11. Arvoitussuunnistus 9. Tuntikokonaisuuksia eri oppiaineisiin integroitavaksi:...32 Ympäristökasvatus Kuvaamataito Musiikki Minä ja perhe Suunnistus Suomalainen kansanperinne 12. Henkilökuvan/hahmon syventäminen 13. Kalevalasta poimittuja outoja sanoja 14. Kalevala-verbejä 15. Kuvakirjavinkit 16. Runoilija- ja runokirjavinkit 17. Musavinkit ja ääniefektit 2

3 1. Johdanto Jokaisella lapsella on tarina kerrottavanaan. Kun puhutaan ensimmäisen luokan oppilaista, suurimmalla osalla on jo käsitys siitä, millainen tarinan kuuluisi olla ja millainen on oikea tarina. Totuus on kuitenkin se, ettei ole olemassa oikeaa tapaa kertoa tarinaa. Tarina voi olla kuva tai muutamiin sanoihin sisältyvä tunnelma, lauseen mittainen toteamus tai useita sivuja käsittävä seikkaperäinen selostus. Tarinalle voidaan asettaa raamit, mutta aina se ei ole välttämätöntä. Etenkin tarinankerronnan alkutaipaleella on tärkeintä saada kerättyä lapsen sisimmästä se rohkeus, joka kantaa ensimmäisen oman tarinan ensimmäisen sanan, ensimmäisen lauseen yli aina kokonaiseen kertomukseen saakka. Näitä ensimmäisiä askelia ottavalle lapselle on turha luoda oikeassa olemisen paineita tai esittää seikkaperäisiä selostuksia tarinan oikeasta muodosta: syntyvä tarina on juuri sellaisenaan hyvä, oikeanlainen. Tarinapolun harjoituspaketti on koottu siten, että sen harjoitukset auttavat eritasoisia lapsia tutustumaan kieleen ja tarinoihin, ja jotka rohkaisevat lopulta lasta tuottamaan tarinoita itse. Sekä opettajan että lapsen on hyvä oppia ymmärtämään, että jo kyky kuunnella tarinaa, kyky luoda mielikuvia, kertoo ehtymättömistä mahdollisuuksista luoda oma tarina. Kertomusta kuunteleva lapsi kehittää kertomisen ja kuvittelun taitoa kaikessa hiljaisuudessaan, ja kuvittelun myötä vahvistuva empatiakyky antaa lapselle erinomaiset eväät inhimilliseen kanssaelämään ihmisten ja ympäröivän maailman kanssa. Tärkein seikka lapsen tarinointia ajatellen on turvallisuuden tunne, luottamus ympäristöön ja ympärillä oleviin luokkatovereihin sekä opettajaan. Mikäli tätä turvaverkkoa ei onnistuta lapsen ympärille rakentamaan, voi moni upea ajatus ja tarina jäädä lapsen lukkojen taakse kuulumattomiin. Turvallisuuden tunne syntyy ympärillä olevien ihmisten tuttuudesta ja siitä, että yhdessä kokien ja tehden toisten tavat ja olemiset on opittu tuntemaan. Tämän pohjatyön tueksi olen koonnut harjoituspaketin alkuun muutaman toimivaksi todetun luottamus- ja ryhmäytymisharjoituksen. Arki koulussa on usein kiireistä sekä opettajille että oppilaille. Vuoden aikana on ehdittävä monia asioita, ja vuosi vuodelta asioita tuntuu olevan aina enemmän ja enemmän. Siksi olen pyrkinyt muokkaamaan suurimman osan tarinapolun harjoituksista jo olemassa olevaa opetussuunnitelmaa silmällä pitäen. Tällöin tarinointi ja tarinoiden kuunteleminen saadaan kuin huomaamatta osaksi oppilaiden arkea ja erilaisia oppiaineita. Harjoituspaketti siis tarjoaa uusia näkökulmia opetussuunnitelman sisältöjen käsittelyyn sen sijaan, että se loisi lisäpaineita jo muutenkin täyteläiseen opetustyöhön. Lisäksi Käytäntöjä arkeen osiossa olen esitellyt muutaman käytännön, jotka on helppo ujuttaa osaksi ekaluokkalaisen perusarkea. Käytäntöjen luomisessakin ohjenuorana kulkenut vaivattomuus on läsnä; useimmat harjoituksista eivät vaadi opettajalta tuntikausien valmistelua tai massiivisia materiaalihankintoja, monimutkaisten sääntöjen opettelemisesta puhumattakaan. Harjoituspaketin loput sisällöt on avattu lyhyesti jokaisen osion otsikon alla. Liikuntaleikit avaavat mahdollisuuksia integroida kielellisiä ja kerronnallisia piirteitä liikuntatuokioille ja -tunneille, Kielellinen kutittelu herättelee lapsen luontaista kielen ja tarinan tajua pienimuotoisesti ja paineita paisuttelematta, kirjojen kertomukset ja runot taas taipuvat yllättävilläkin tavoilla Ideoita ja harjoituksia loru- ja tarinatuokioiden tueksi osion tarjoamien työkalujen avulla. Parhaimmillaan tarinapolun paketti toimii opettajalle virikkeenä uudenlaisten toimintatapojen löytymisessä tai jo tutuksi tulleiden hyväksi havaittujen tarinataitojen vahvistamisessa. Lapselle harjoitukset tarjoavat rohkaisevan ja innostavan polun kohti kirjallisuuden kiehtovaa maailmaa, jossa tarinat ovat lapselle mahdollisia paitsi kuultuna ja luettuna, myös itse kerrottuna. Muutamat valmiit tuntikokonaisuudet ja Kalevala -paja tarinapolun lopussa antavat ripauksen tarinataiteellista potkua myös vähemmän kerronnallisiksi koettuihin oppiaineisiin, ja avaavat tarinoiden mahdollisuudet jo muutenkin monisäikeiseen koulutyöhön. 3

4 2. Luottamus, ryhmäytyminen, rentoutuminen, tutustuminen Harjoituksia, jotka sopivat erityisesti lukuvuoden alkuun, jolloin luokan ryhmäytyminen ja luottamus rakennetaan. Kontakti- ja kuunteluharjoituksia, heittäytymistä, yhteisen rytmin löytämistä, tutustumista. PEILIHARJOITUKSET 1. harjoitus: Kaksi ihmistä Toinen on tekijä, toinen peilikuva joka seuraa. Seisovat vastakkain ja asettavat avatut kämmenensä kuvitellulle peilipinnalle, joka on heidän välissään. Kädet eivät kosketa toisiaan, mutta ovat hyvin lähekkäin. Osat vaihtuvat jonkin ajan kuluttua. Harjoituksen taustalla voi käyttää musiikkia. 2. harjoitus: Kasvopeili Parista toinen ilmeilee ja toinen toimii peilinä. Osat vaihtuvat jonkin ajan kuluttua. 3. harjoitus: Kroppapeili Parien kädet ovat kiinni toisissaan. Toinen seuraa toisen liikettä siten, että kädet pysyvät koko ajan kiinni toisissaan. Osat vaihtuvat jonkin ajan kuluttua. Myöhemmässä vaiheessa voidaan olla kiinni muillakin ruumiinosilla, kuten otsasta, varpaista, sormista, takapuolesta...jne. KERROSVOILEIPÄ Istutaan tuoliringissä Opettaja antaa ohjeita: kaikki jotka tykkäävät makaroneista, siirtyvät 2 tuolia oikealle, kaikki jotka pelkäävät leijonia, siirtyvät yhden tuolin vasemmalle. Pian ihmisiä on useita päällekkäin ja osa tuoleista on tyhjiä Kun leikkijät istuvat sylikkäin, päästetään välissä tai alla istuva leikkijä liikkumaan, mikäli annettu ohje niin vaatii. (Pinot voivat myös liikkua vain alimpana istuvan mukaan.) Kun leikki sujuu mutkitta, sitä voi myös leikkiä seuraavalla tavalla: Hän, jonka nimessä on O-kirjain... tai hän, jonka lempivärissä on kolme tavua... jne. SOLMU Kaksi ryhmää. Kumpikin ryhmä muodostaa oman suuren piirin ja sulkee silmänsä Ryhmän jäsenet kulkevat toisiaan kohti kädet ojossa, kunnes kädet kohtaavat. Opettaja auttaa jäseniä muodostamaan solmun siten, että kaikki ottavat toisiaan kädestä. Jokaisella on kummassakin kädessä eri henkilö (ryhmän on hyvä olla niin solmussa, että he hädin tuskin pystyvät liikkumaan) Kumpikin ryhmä pyrkii purkamaan solmun käsiä avaamatta ja puhumatta. Elekieli on luonnollisesti sallittua. Ensimmäisenä alkuasentoon päässyt ryhmä on voittaja 4. harjoitus: Ryhmäpeili Ryhmä seisoo ringissä. Liikkeen vetäjä vaihtuu opettajan valinnan mukaan. Kuitenkin ringissä kukin seuraa itseään vastapäätä olevan henkilön liikettä. Harjoitusta voi varioida musiikkien mukaan ja siten, että liike tapahtuu jonkun kuullun tarinan pohjalta tai siten, että liikkeeseen yhdistetään ääntä, jota peilikuva myös matkii. Peilikuva voi myös kertoa tehdyn liikkeen pohjalta (harjoituksen jälkeen) parilleen tarinan: mitä peilissä tapahtui? 4 ILMEPIIRI Ryhmä istuu lattialla piirissä Kukin oppilas vuorollaan vääntää naamansa hassuun irvistykseen, kääntää kasvonsa oikealla olevaan oppilaaseen päin, joka kopioi ilmeen mahdollisimman tarkasti itselleen Kun ilme on kopioitu, oppilas kääntää hitaasti kasvonsa oikealle ja muuntaa samalla hitaasti ilmeensä uudeksi irvistykseksi, jonka taas seuraava oppilas kopioi... Pyritään pitämään pokka, vaikka se on vaikeaa

5 2. Luottamus, ryhmäytyminen, rentoutuminen, tutustuminen SEITTI (tarvittavat välineet: iso lankakerä tai narukerä) Leikkijät istuvat piirissä ja opettaja antaa tehtävän: Mieti hetken aikaa, mikä esine tai asia kuvaa itseäsi parhaiten, tai mikä haluaisit olla ja miksi. Opettaja on mukana piirissä lankakerä kädessään. Hän kertoo nimensä, esineensä ja jotakin valinnastaan (millainen esine on? väri, muoto, käyttötarkoitus jne.) Tämän jälkeen hän ottaa kiinni langan päästä ja heittää kerän jollekin oppilaalle Lanka jää aina heittäjälle käteen kiinni, vain kerä kiertää ja pienenee matkalla, ja jokainen oppilas kertoo nimensä, esineensä ja jotakin pientä siitä Leikki jatkuu niin kauan, että kaikki ovat saaneet kerän ja kertoneet jotakin itsestään Lopuksi opettaja voi tehdä yhteenvedon kertomalla esim. mitä yhteistä ryhmällä oli tai miten erilaisista ryhmän jäsenistä on muodostunut yhteinen kokonaisuus Lanka puretaan takaisin siten, että muistellaan jokaisen nimi, esine ja mitä siitä on sanottu Extra: Oppilaat piirtävät itseään kuvaavan esineen ja kirjoittavat siitä kukin taitojensa mukaan muutaman sanan. (käyttötarkoitus, materiaali, väri jne.) Kootaan luokan seinälle esineiden luokkakuva MISSÄ ASUN, MISTÄ KULJIN Leikin lähtökohtana on oppilaan koti ja hänen kulkureittinsä kouluun. Oppilaat istuvat piirissä, ja kukin kertoo vuorollaan muulle ryhmälle, missä hän asuu, miltä hänen kotinsa näyttää ja millä tavoin hän tuli kouluun. Mitä hän näki koulumatkalla ja tapahtuiko jotakin tavallista tai epätavallista. Opettaja voi esittää lisäkysymyksiä kertomuksen aikana tai sen jälkeen. 5 Extra: Seuraavana päivänä harjoituksen voi toistaa siten, että oppilaita pyydetään liioittelemaan kaikkia kertomiaan asioita; kodin kauneutta, matkan pituutta, tapahtumia, säätilaa jne. ÄITI- JA LAPSIPINGVIINI Asettaudutaan tilassa mahdollisimman laajalle Jokainen oppilas on äitipingviini tai isäpingviini Kokeillaan aluksi liikkumista tilassa pingviininä Kukin äiti-/isäpingviini valitsee ryhmästä kenet tahansa omaksi poikasekseen, mutta ei ilmaise valintaansa millään tavoin muulle ryhmälle Ryhmä lähtee hitaasti liikkeelle ja kukin äiti-/isäpingviini yrittää päästä mahdollisimman lähelle omaa poikastaan Pingviinit liikkuvat hitaasti ja hyvin lyhyin askelin jalat yhdessä, joten juokseminen ja ryntäily ei ole mahdollista Koska jokaisella on poikanen jonka lähelle hän pyrkii, ryhmä pysyy koko ajan liikkeessä Kun liike on saavuttanut tasaisen rauhallisen sykkeen, voidaan lopettaa harjoitus Käydään lyhyt purkukeskustelu ÄÄNITORNI Oppilaat makaavat piirissä lattialla siten, että päät muodostavat sisäpiirin ja jalat muodostavat ulkopiirille säteet Ollaan aluksi hiljaa, silmät voivat olla kiinni tai katse kattoon Opettajan ohjeesta ryhdytään tuottamaan hiirenhiljaisia ääniä, jotka pyrkivät matkimaan toisiaan: tuotetaan ääniä toisia kuunnellen ja toisten ääniin yhtyen, toisten ääniin vastaillen Äänitaso kasvaa pikkuhiljaa itsestään, mutta volyymia ei saa räjäyttää kerralla täysille. Tarvittaessa opettaja ohjailee tilannetta sanallisesti, rauhallisella, hiljaisella äänellä. Opettaja ohjaa tarvittaessa oppilaita kuuntelemaan toisiaan, matkimaan, reagoimaan

6 2. Luottamus, ryhmäytyminen, rentoutuminen, tutustuminen Kun ääni on kasvanut niin suureksi, ettei se voi enää kasvaa, ryhmä lopettaa äänen omasta aloitteestaan, yhteisymmärryksessä Lopuksi vielä kuunnellaan hiljaisuutta ja äänipylvään jättämää kaikua Käydään lyhyt purkukeskustelu Harjoitus voidaan toistaa useamman kerran ja useampina päivinä, jolloin ryhmälle kehittyy kyky tuottaa ääniä toisia kuunnellen. Jokainen äänipylväs on omanlaisensa, vaikka sama ryhmä ne toteuttaakin. MIELIKUVAMATKA Oppilaat makaavat mukavassa asennossa lattialla tai lepäävät pulpetilla silmät suljettuina Opettaja johdattelee oppilaat mielikuvissaan erilaisiin ympäristöihin, jotka on poimittu esim. lapsille luetuista saduista tai muista tutuista tarinoista (Harjoitukseen tottumattoman luokan on hyvä pysytellä aluksi vain miljöössä. Mielikuvamatkan sujuessa rauhallisesti, voivat oppilaat myöhemmin tavata matkallaan myös sadun henkilöitä ja hahmoja.) Opettajan ääni on rauhallinen, ja tauot kertomuksessa antavat tilaa lapsen mielikuvituksen liikkua Esim. Lumikki -sadun miljööt voisivat olla: Linna: Heräät aamun sarastukseen vuoteessa, jossa on koristeelliset sängynpäädyt ja pehmeä peitto. Katsahdat ympärillesi ja huomaat korkeat kiviset seinät, joita koristavat kauniit jalokivet ja kultaiset miekat jne. Puutarha: Astut linnan ovesta ulos ja edessäsi avautuu upea, vihreänä, punaisena, keltaisena, sinisenä hehkuva puutarha. Voit tuntea kukkien imelän tuoksun, ja korviisi kantautuu linnun laulua ja sammakoiden kurnutusta. Kauempaa erottuu veden liplattava ääni, ja aurinko heijastuu metsän rajassa kimmeltävän lammen pinnasta jne. Metsä: Lammen rannasta lähtee polku, jota pitkin astelet paljain jaloin. Polku johtaa sinut jne. 6 Synkkä metsä: Metsä alkaa muuttua pimeämmäksi ja aurinko hädin tuskin saa ojenneltua säteitään metsän kostealle polulle jne. Kääpiöiden mökki: Yhtäkkiä edessäsi seisoo suloisin mökki, jonka olet koskaan nähnyt. Se on niin pieni jne. Ihana metsä tai kotilinna: Miellyttävä lopetus matkalle OPETTAJALLE: Mielikuvamatkaa suunnitellessa voi käyttää apuna esimerkiksi kirjan kuvitusta. KUUNTELUHARJOITUS TILASSA Jokainen oppilas hakee luokasta rauhallisen oman tilan (lattialla maaten tai omalla pulpetilla leväten) Silmät suljetaan ja opettaja antaa rauhallisesti yhden yksinkertaisen ohjeen kerrallaan, väliin taukoja jättäen Kuuntele ympäristöstäsi kuuluvia ääniä. - Älä pohdi mistä äänet tulevat, kuuntele vain ääniä, ja tee huomiota. - Onko joku ääni kovempi kuin toinen. - Kuuletko hiljaisia ääniä, pöriseviä, sihiseviä ääniä - jne. Keskity nyt kuuntelemaan ääniä, jotka kuulet luokkahuoneen ulkopuolelta. - Mitä ääniä voit kuulla ulkoa. - Mitä ääniä kuulet käytävästä. - jne. Keskity nyt kuuntelemaan ääniä, jotka kuulet luokkahuoneen sisäpuolelta. rasahduksia, kolinaa, huokauksia - jne. Keskity nyt kuulemaan ääniä itsestäsi. - Voitko kuulla hengityksesi äänen. - Kuuletko vatsan kurahtelua - Millaisia ääniä sinusta itsestäsi kuuluu - Keskity vielä kuuntelemaan kaikkia ääniä, joita voit paikaltasi kuulla. - Ovatko äänet muuttuneet voimistuneet hiljentyneet - Voit avata silmäsi, ja kuunnella, kuulostaako ja näyttääkö luokkahuone nyt erilaiselta kuin ennen harjoitusta.

7 2. Luottamus, ryhmäytyminen, rentoutuminen, tutustuminen Keskustelkaa kuulemistanne äänistä ilman, että ilmaisette äänen lähteen. Kuvailkaa ääniä. Miettikää, millaiset oliot voisivat tuottaa mitäkin ääniä. Extra: Piirtäkää/maalatkaa kuuntelun pohjalta jokin kuulluista äänimaisemista (ulkotila/luokka/sisätila) tai kuullun pohjalta syntyneistä mielikuvitusmaisemista tai mielikuvitusolioista RYTMIHARJOITUS PIIRISSÄ Opettaja lähettää yhden taputuksen piirissä myötäpäivään siten, että jokainen piirissä olija taputtaa vuorollaan vain yhden kerran Pyritään pitämään taputusten ketju ja rytmi mahdollisimman tasaisena Kun taputus annetaan vieruskaverille, pyritään saamaan katsekontakti tai kääntämään vähintään pää vastaanottajaa kohden Ensin taputusten rytmi on hidas, nopeutuu leikin kuluessa Kun harjoitus sujuu, suuntaa voidaan kääntää taputtamalla nopeasti kaksi kertaa peräkkäin Sama harjoitus voidaan tehdä jaloilla siten, että jokainen jalka tömistää kerran (kullakin piirin jäsenellä tömistää siis kumpikin jalka: ensin vasen, sitten oikea) Kun harjoitus tulee tutuksi, taputuksia voidaan hiljalleen vaikeuttaa siten, että kukin taputtaa vuorollaan 2 tai 3 kertaa, sitten yksinkertaisia 4/4 tahteja, jalkoja ja käsiä yhdistellen jne. LAHJAN ANTAMINEN JA SAAMINEN Jaetaan ryhmä pareihin Kukin parikki antaa vuorollaan toiselle miimisesti (näkymättömän) lahjan Lahjan saaja saa päättää, millaisen lahjan on saanut, ja hän kommentoi lahjaa sanoin ja elein (esim. iloisesti: juuri tällaista autoa olen aina toivonut tai happamasti minä inhoan kissoja! ) Kun oppilaat ovat kyllin tuttuja toisilleen, heitä voi kannustaa ilmaisemaan monenlaisia tunteita ja antamaan mielikuvitusrikkaita kommentteja lahjoistaan Hyväksytään ensimmäinen mieleen tullut idea! Kukin pari antaa toisilleen useampia lahjoja vuorotellen 7

8 3. Käytäntöjä arkeen Ideoita ja käytäntöjä, joita voidaan helposti juurruttaa luokan arkeen pitämään yllä kielellistä kiinnostusta ja leikittelyä. RUNO AAMUN AVAAJANA Opettaja voi valita jokaiselle kuukaudelle oman lyhyen runon/lorun teeman, vuodenajan tms. mukaan Aloittakaa jokainen koulupäivä lausumalla yhdessä kuukauden runo Lausukaa runoa eri päivinä eri tavoin: rytmitellen käsin ja jaloin, kuiskaten, kovalla äänellä jne. Vuoden lopussa lapsilla on omassa runopankissaan jo useita runoja/loruja SYNTYMÄPÄIVÄRUNO Oppilaat ovat valinneet/keksineet itse oman luokan syntymäpäivärunon, joka luetaan tai lausutaan yhdessä syntymäpäiväsankarille Runoja voi olla myös kaksi, joista oppilaan itsensä valitsema runo lausutaan yhdessä Halutessaan opettaja voi etsiä kullekin oppilaalle oman, oppilaan luonteeseen, harrastuksiin tms. liittyvän runon, jonka opettaja lukee syntymäpäiväkortista, joka annetaan päivänsankarille RYTMIHARJOITUKSIA LUOKASSA Opettaja taputtaa tai tömistää luokan edessä valitsemiaan rytmejä, joita oppilaat toistavat kaikuna (oppilaat seisovat oman pulpetin takana tai piirissä) Ainakin alussa enintään 4/4 tahti kerrallaan, esim. TAA-TAA-TI-TI-TAA Oppilaiden kehittyessä rytmit muuttuvat haastavammiksi ja rytmeissä voidaan sekoittaa taputuksia ja tömistyksiä sekä käyttää koko kehoa mielikuvituksen mukaan Vinkki! Kun harjoitus on luokalle kyllin tuttu, se toimii erinomaisesti välipalana levottomaksi yltyneen luokan hiljentämiseen: opettaja ryhtyy vain taputtamaan jotakin rytmiä ja jatkaa, kunnes yksi toisensa jälkeen ryhtyy toistamaan rytmin kaikua. Toistetaan, kunnes jokainen oppilas on yhtynyt kaikuun ja rauhoittunut. 8 SANALEIKKEJÄ ULOSLÄHTÖÖN YMS. Hän, jonka nimessä esiintyy O-kirjain, saa Hän, jonka lempieläimessä on kaksi tavua, saa AA-AA-APA-TAA-ALLISKOUKKU-APSIS Nimiloruarvoitus, joka tehdään lapsen nimen ensimmäisten kirjainten perusteella seuraavaan tyyliin: TIMO > Timo-tii-tipa-too-tilliskoukku-tipsis VEERA > Veera-vee-vepa-taa-velliskoukku-vepsis OULA> Oula-oo-opa-taa-olliskoukku-opisis ANNE> Anne-aa-apa-tee-alliskoukku-apsis Opettaja voi tehdä lorun jokaisen oppilaan nimellä esim. ulos lähtiessä, töitä tai papereita jakaessa jne. KONTINKIELTÄ Nimiarvoituksia kontinkielellä, eli opettaja vääntää oppilaiden nimistä kontinkieliset versiot siten, että nimen perään liitetään sana kontti, ja sanayhdistelmä väännetään nurinpäin tyyliin: TIMO> TimoKontti-KomoTintti, VEERA>VeeraKontti-KooraVentti Opettaja voi vääntää jokaisen oppilaan nimen kontinkielelle esim. lähettäessään oppilaat yksitellen pukemaan, tehtäviä tai papereita jakaessa Oppilaat voivat vääntää kontinkieliset nimet kaikista perheenjäsenistään, lemmikkieläimistään yms. Oppilaita voi myös kannustaa juttelemaan kontinkielellä kun se alkaa sujua

9 3. Käytäntöjä arkeen ARVONTALORUT Helppo tapa juurruttaa hokemia ja loruja luokan arkikäyttöön. Uusia ja vanhoja arvontaloruja liitteessä Extra: Keksikää luokassa yhdessä tai erikseen omia arvontaloruja LORUPUSSI Lorupussin valmistus: okainen oppilas valitsee kotitehtävänään (tai luokassa yhdessä etsien) jonkun mieleisen lorun/lasten runon, johon liittyvän kuvan hän piirtää ja värittää annetulle pienelle paperille/pahville (esim. A6) Opettaja kirjoittaa koneella/jokainen oppilas kirjoittaa itse käsin runon paperille (joka on samaa kokoa kuin runon piirros) Runo ja kuva liimataan vastakkain ja laminoidaan Kaikki runokortit laitetaan yhteiseen runopussiin tai laatikkoon, jolle lapset voivat itse keksiä nimen. Myös opettaja voi itse etsiä runot ja valmistaa kortit Jos runot on tavutettu, voivat oppilaat käyttää pussia myös itsenäisesti Lorupussin käyttö: Lorupussia tai runolaatikkoa voi käyttää missä tilanteessa vain. Muutama oppilas voi esim. tunnin aluksi/lopuksi ottaa satunnaisesti pussista kortin, jonka runon opettaja/oppilas lukee luokalle. Kun runot alkavat olla tuttuja, oppilaat saavat kuvasta arvata mikä runo on kyseessä, ja yrittää itse muistella miten runo menee. Extra: Kukin oppilas voi tehdä vuoden mittaan itselleen tai kotiin lahjaksi lorupussin esim. luokassa opetelluista aamurunoista. Runokortit tehdään aina uuden aamulorun esittelyn yhteydessä ja lorupussi/lorulaatikko valmistetaan käsityötunnilla. MURREPUSSI Murrepussi on kankainen pussukka tai pieni pahvilaatikko, johon on laitettu kymmeniä murresanoja ja -sanontoja omalta kielialueelta Korttien toisella puolella on suurin kirjaimin kirjoitettuna murresana, toiselta puolelta löytyy sanan selitys pienemmillä kirjaimilla kirjoitettuna Lista savolaisista murresanoista liitteenä. Lisää savolaisia murresanoja ja sanontoja kirjoissa: - Aena kun silimä välttää, koonnut Pekka Vepsäläinen sekä - Tavvoo savvoo, koonnut Unto Eskelinen Murrepussia voi käyttää monin tavoin. Alla muutama esimerkki: 1) Oppilas vuorollaan saa nostaa pussista kortin, jonka sanan hän yrittää selittää. Tarvittaessa luokkakaverit yrittävät auttaa. Arvailu ja hassuttelu on toivottavaa. Lopuksi opettaja kertoo sanan alkuperäisen tarkoituksen, mikäli kukaan oppilaista ei ole sitä arvannut. Kotitehtävä: 2) Kukin oppilas nostaa pussista murrekortin, jonka sanaan hänen täytyy etsiä kotona selitys yhdessä vanhempien tai isovanhempien kanssa. Oikean vastauksen löytyminen ei ole tässäkään tärkeintä, vaan etsiminen, kielellinen hulluttelu. Kotitehtävä puretaan yhdessä luokassa sanoista ja keksityistä selityksistä keskustellen. 9

10 3. Käytäntöjä arkeen Lisätehtävänä oppilas voi etsiä sanan myös jollakin muulla murteella/muilla murteilla 3) Murresanoista voi myös tehdä ryhmäkilpailun, jossa kukin ryhmä pyrkii keksimään opettajan antamille murresanoille selityksen Huom! Kukin päiväkirjan tekijä saa mukaansa aina muutaman paperin (vahva, A4) koulusta, jotta päiväkirjasta tulee yhtenäinen ja siisti SANAMAGNEETIT Tehkää luokkaanne sopivaan kohtaan sanaseinä Lapset kirjoittavat samankokoisille pahvilapuille sanoja Opettaja huolehtii, että sanoja on kaikista tarvittavista sanaluokista Opettaja lisää myös sijapäätteitä omille lapuilleen Sanapahvit voidaan laminoida tai päällystää kontaktimuovilla, jolloin ne voidaan kierrättää seuraavan vuoden ensimmäiselle luokalle Sanapahvit kiinnitetään sinitarralla seinälle, jossa lapset voivat tilaisuuden tullen tehdä niistä runoja tai lauseita Muistakaa, että runossa sanat voivat olla hassussakin muodossa. Tunnelma on tärkein! KUVAPÄIVÄKIRJA Kukin oppilas saa vuorollaan viikonlopun kotitehtäväksi piirtää kouluviikon tapahtumista - Piirros voi olla myös sarjakuva - Oppilas voi halutessaan kirjoittaa jotakin sanoja tai lauseita kuluneesta viikosta - Oppilas saa itse valita tapahtumat, jotka nostaa viikosta esiin - Oppilaiden päiväkirjasivut kootaan vuoden kuluessa yhteen kansioon aikajärjestyksessä, jolloin kaikki oppilaat ovat yhdessä luoneet päiväkirjan kouluvuoden kulusta - Vuoden lopuksi voidaan käydä päiväkirjan kera yhdessä läpi vuoden aikana tapahtuneita ja opittuja asioita 10

11 4. Kielellistä kutittelua Pieniä ja keskisuuria harjoituksia ja pelejä, jotka sopivat tunnin alkuun, loppuun, välipalaksi, virikkeeksi ja alkukoukuksi. Harjoituksista saa myös helposti koottua äidinkielen tuntikokonaisuuden. KILLE KIELISEN SUURSIIVOUS eli suujumppa Leikki ohjaa lapsen tutkimusmatkalle suuhun ja vahvistaa suun motoriikkaa Siivousohjeet liitteessä PUHEHARJOITUKSIA Liitteessä puheharjoituksia ja kirjainloruja, joita voi käyttää välipaloina ja alkulämmittelynä esim. äidinkielen tunnilla. Tehkää harjoituksia nopeasti, hitaasti, kuiskaamalla, huutamalla, jättiläisenä ja itikkana, keksikää harjoituksiin vaikka erilaisia liikkeitä. SANOJEN NÄKEMINEN Oppilaat jaetaan 3-4 ryhmiin Opettaja on valinnut muutamia sanoja (lyhyitä tai pitkiä sanoja oppilaiden kyvyn mukaan) Opettaja kirjoittaa (yhden sanan kirjaimet kerrallaan) oppilaiden nähtäväksi sekalaisessa järjestyksessä Munakellosta säädetään aika osoittamaan kullekin tehtävälle annettua aikaa (esim.2min) Kukin ryhmä yrittää mahdollisimman nopeasti järjestää kirjaimista sanan Ryhmä käyttää apunaan kyniä ja paperia. Oikea ratkaisu kirjoitetaan paperille ja alleviivataan. Kun tehtävä on ratkaistu, ryhmä nostaa kädet ylös. Nopeimmin sanan selvittänyt ryhmä saa kaksi pistettä, kaikki muut määräajassa suoriutuneet ryhmät saavat yhden pisteen. Eniten pisteitä kerännyt ryhmä on voittaja RIIMIEN TÄYDENTÄMINEN Opettaja lukee muutamia runoja, joissa esiintyy riimipareja Keskustellaan siitä, mikä on riimipari ja miten sen tunnistaa Lapset keksivät valmiisiin hokemiin tai kaskuihin riimiparin Opettaja hyväksyy ns. epäsanatkin, mikäli sanat rimmaavat annetun sanaparin kanssa Valmiita riimipareja liitteessä. Lisää valmiita riimipareja ja kaskuja löytyy esim. lastenrunokirjoista! MIKÄ ELÄIN OLEN?/KUKA OLEN? Jokainen kirjoittaa/piirtää pienelle lapulle jonkun eläimen tai tunnetun taruhahmon (hahmot voidaan myös valita tarinoista, joita luokassa on luettu) Jokaiselle oppilaalle liimataan sinitarralla kuva/sana otsaan siten, että lapun saaja ei sitä näe Pareittain tai neljän ryhmissä kukin vuorollaan yrittää selvittää kysymyksin, mikä eläin/ kuka hahmo on Extra: Keksikää yhdessä selityksiä riimiparien yhteydessä syntyneille epäsanoille 11

12 4. Kielellistä kutittelua KUVAPALAPELI (Tarvikkeet: Erilaisia mielenkiintoisia postikortteja tai kartongille liimattuja kuvia) Opettaja leikkaa erilaiset kuvat tai kortit 3-4 osaan Osat jaetaan oppilaille ja jokainen etsii oman kuvaperheensä Kun kuva on koottu, ryhmä keksii yhdessä kuvan ympärille yksinkertaisen tarinan/selvityksen: Ketä/mitä kuvassa on? Mitä kuvassa tapahtuu nyt? Mitä on tapahtunut ennen? Mitä tapahtuu seuraavaksi?(kysymyksiä voi olla vielä lisää) Kuva näytetään ja tarinat kerrotaan ryhmässä muulle luokalle. - Lista erilaisista kuvakirjoista erillisessä liitteessä. KERRO KUVASTA Opettajalla on pino kuvakirjoista monistettuja kuvia, vanhoja valokuvia, kuvia taideteoksista tai mielenkiintoisia postikortteja - Opettaja valitsee oppilaista yhden tai kaksi, jotka valitsevat satunnaisesti kuvan - Oppilas/oppilaat kertovat luokan edessä yksin/yhdessä kuvasta - Oppilas/oppilaat yrittävät kuvailla mahdollisimman tarkasti kuvan henkilöitä, maisemaa, tapahtumia, värejä, mahdollisia ääniä jne. - Oppilas/oppilaat voivat myös kertoa, mitä on tapahtunut juuri ennen kuvan tapahtumia, ja mitä tapahtuu kuvan tapahtumien jälkeen - Opettaja auttaa oppilasta apukysymyksin, jos kertominen on vaikeaa - Myös oppilaat voivat esittää kysymyksiä, mikäli tilanne luokassa sen sallii - Vasta kertomuksen lopuksi kuva näytetään koko luokalle Lista erilaisista kuvakirjoista erillisessä liitteessä. 12 Extra: Tarinan päätteeksi, ennen alkuperäisen kuvan näyttämistä kaikki oppilaat saavat maalata/piirtää mielikuviensa pohjalta Tehtävän voi tehdä myös pareittain, jolloin kumpikin maalaa parin kuvakertomuksen pohjalta. Kuvat näytetään parille piirtämisen/maalaamisen jälkeen TARKOITTAAKO SE JOTAKIN (Tarvikkeet: vanhoja sanoma- ja aikakauslehtiä, liimaa, sakset, paperia) Oppilaat leikkaavat yksin tai ryhmissä joukon pitkiä sanoja sanomalehdistä tai aikakauslehdistä (Otsikoissa ja mainoksissa on sanoja isommilla kirjaimilla) - Oppilaat leikkaavat sanat osiin - Opettaja kehottaa lapsia muodostamaan siansaksa-sanoja alkuperäisten sanojen osasista - Uudet sanat liimataan erilliselle paperille, ja sanat luetaan ääneen koko luokalle tai. oman ryhmän kesken - Kuka/mikä ryhmä pystyy muodostamaan hassunkurisimman sanan? - Onko joukossa sellaisia sanoja, jotka voisivat merkitä jotain? Mitä uudet sanat voisivat merkitä? SANOMALEHTIKERTOMUS (Tarvikkeet: Vanhoja sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset, liimaa, paperia, kynä) Opettaja pyytää oppilaita leikkaamaan sanoma- ja aikakauslehdistä irti ison joukon isoja ja pieniä otsikoita sekä mainoslauseita - Lauseet jaetaan n. 4 hengen ryhmille - Kukin ryhmä kokoaa lauseista kertomuksen, ja liimaa ne sopivaan järjestykseen paperille Mikäli tarina kaipaa, voivat oppilaat kirjoittaa lyhyitä lauseita tai sanoja leikattujen otsikoiden ja lauseiden väliin, mutta pyritään kuitenkin tulemaan mahdollisimman pitkään toimeen ilman apusanoja

13 4. Kielellistä kutittelua MUUNNELMA: Samalla tekniikalla on helppoa tehdä myös runoja SANAT VAIHTAVAT PAIKKAA Kolmelle lapselle annetaan kullekin oma sanansa (joka on kirjoitettu esim. pahville) Yksi lapsista on nimisana, yksi teonsana ja yksi apusana, jotta lause on helposti muunneltavissa. Halutessa sanaryhmät voi merkitä värein, ja lapset voivat opetella tunnistamaan erilaisia sanaluokkia. Lapset asettuvat luokan eteen rinnakkain siten, että he muodostavat lauseen Jotta kaikki tietäisivät, mihin suuntaan luetaan, merkitään ensimmäiseksi luettavan sanan paikka esim. tuolilla Kun lapset ovat asettuneet paikoilleen, koko luokkaa lukee opettajan merkistä yhteen ääneen lauseen Sanalapset vaihtavat paikkaa, ja uusi lause luetaan yhdessä Kun leikki sujuu, ja useita lauseita on muunneltu, voivat lapset lukea myös yksitellen lauseita Keskustellaan leikin aikana tai lopuksi siitä, miten lause muuttuu ja miltä se kuulostaa kun sanat vaihtelevat paikkaa. Esimerkkilauseita erillisessä liitteessä Kaija Pakkasen teoksesta Arvaas mikä! löytyy valtava määrä hauskoja, riittävän helppoja ja kyllin haasteellisia runo- ja riimiarvoituksia ekaluokkalaisille ja vähän isommillekin. Vitsikkäät arvoitukset löytyvät mm. teoksista Kultakala karusellissa ja Sammakko hammaslääkärissä (toim. Pirkko-Liisa Perttula) LOITSUT Opettaja lukee luokassa muutaman valitsemansa loitsun. Keskustellaan luetuista loitsuista. Kuinka entisaikaan tavallinen kansa käytti loitsuja metsään mennessään, parantajat loihtivat umpeen vuotavat haavat ja lisäsivät loitsuillaan lääkkeiden tehoa, kuinka Kalevalassa mahtava tietäjä Väinämöinen ja velho Pohjan akka käyttivät loitsuja apuna kaikessa mahdollisessa kanteleen rakentamisesta sodankäyntiin. Pohditaan, ketkä nykypäivänä tarvitsevat loitsuja, ja mihin niitä käytetään (esim. taikureiden taikasanat)? Mitä taikasanoja itse tiedät? Loitsuja käytettiin entisaikaan helpottamaan elämää. Mitkä asiat helpottavat nykyisin elämää? Tarvittaisiinko nykypäivänä loitsuja johonkin? Mihin? Loitsuja liitteessä - Keksikää itse taikasanoja ja loitsuja asioihin, joihin haluatte elämässänne vaikuttaa tai asioihin, joita haluatte elämässänne helpottaa - Keksikää koko luokan kanssa yhdessä opettajan lepytysloitsu kiperiä tilanteita varten Extra: Muutamalla lauseella voidaan tehdä myös yhteisiä runoja, jos tila riittää. ARVOITUKSET Erilaiset arvoitukset ja kompakysymykset sopivat hyvin esim. tunnin alkuun tai napakaksi lopetukseksi. Antavat sopivasti purtavaa myös kotitehtävinä. 13

14 4. Kielellistä kutittelua OUDOT KEKSINNÖT Jokainen oppilas tuo kotoaan jonkin mielenkiintoisen esineen Oppilaat jaetaan n.4 ryhmiin, ja kuhunkin ryhmään jaetaan sattumanvaraisesti yhtä monta esinettä Kukin ryhmä keksii yhdessä esineille jonkin uuden käyttötarkoituksen ja nimen, ts. ryhmä kehittelee uuden keksinnön. Kaikki ryhmän keksinnöt voivat halutessa liittyä samaan aiheeseen, esim. tietyn ruuan tai tavaran valmistusprosessiin Kukin ryhmä esittelee uudet keksinnöt koko luokalle SANA-ASSOSIAATIO Oppilaat istuvat piirissä Opettaja istuu ringissä myös, ja sanoo ensimmäisen mieleensä juolahtavan sanan ääneen Kukin oppilas sanoo vuorollaan edellisestä sanasta mieleensä johtuvan sanan siten, että vuoro oppilaalta toiselle siirtyy piirissä myötäpäivään Oikeaa vastausta ei ole, vaan mikä tahansa edellisestä sanasta ensimmäiseksi mieleen juolahtava sana käy On hyvä pitää piirissä rivakkaa rytmiä yllä, etteivät lapset juutu miettimään liikaa Kun peli on tuttu, voivat oppilaat huudella mieleen juolahtavia sanoja satunnaisessa järjestyksessä, rytmin pitäen Harjoituksen jälkeen voidaan keskustella siitä, miten erilaisin tavoin sanat voivat liittyä toisiinsa MITÄ NÄEN IKKUNASTANI (MITÄ KUULEN, MITÄ HAISTAN) Kirjoitustehtävä, joka sopii hyvin esim. kotiin annettavaksi Katso ulos jostakin oman kotisi ikkunasta ja kirjoita asioista joita näet, kuulet, kuvittelet haistavasi ulkoa, tuntevasi säästä yms. (Tyyliin: Näen puun. Näen kaivinkoneen. Haistan pölyn ja hiekan. Tunnen kylmän ilman nenälläni... jne.) Tehtävän voi toteuttaa myös luokassa siten, että oppilasta pyydetään palauttamaan mieleen jokin kodin ikkunasta avautuva maisema. Maiseman katsominen ja lämpömittarin lukeman katsominen on voinut olla kotitehtävä, ja kirjoitustehtävä toteutetaan vasta koulussa sen pohjalta. Kirjoitelmat ovat sellaisinaan hienoja runoja! ÄÄNET SANOIKSI Opettaja tuottaa luokassa yksittäisiä, keskenään erilaisia, selkeitä ääniä Oppilaat pyrkivät jäljentämään äänet kirjaimin, oman kuulemansa mukaan, mahdollisimman tarkasti (oikeita vastauksia ei siis ole!!) esimerkkiääniä: kolikko tipahtaa lattialle (klyp-klyp-klyp-klip-klyp), hana valuu, paperi rypistetään(khhrrrssppprr), huokaus, liitu piirtää taululle (iiiiiiii), kynän ja lasin kilistäminen yhteen, kivien hakkaaminen yhteen jne. Vinkki! Harjoituksen rytmin oppimiseksi on hyvä tehdä alle esim. rytmiharjoitus piirissä, joka on esitelty sivulla luottamus-osiossa 14

15 4. Kielellistä kutittelua KUVAILE AISTIMUKSIA Ryhmissä, pareittain tai koko luokan kanssa yksi oppilas yrittää kuvailla sanoilla mahdollisimman tarkasti jotakin annettua ääntä, hajua, makua tms. ja muut yrittävät arvata oikean vastauksen Millainen ääni: pölynimuri, kirjoituskone (tietokone), soutaminen, tuli, kylpyvesi, sade, kaislikko, pieru, kirjan sivun kääntäminen Miltä tuntuu: hiekkapaperi, koiran kuono, silkkipaperi, sade, kylmä lasi, sieni, puunrunko Miltä maistuu: hedelmäkarkki, sipuli, lumi, salmiakki, ruisleipä, vesi, omena, sitruuna Miltä tuoksuu: syksyinen metsä, ruoho, savu, meren ranta, kala, limppari, kesä Miltä näyttää: pieni koira tai kissa, vauva, sumu, jää, vesipisara, pilvi, puu HUOM! Mikäli oppilaan on vaikea keksiä kuvailevia sanoja, voi opettaja myös auttaa kysymällä mitä haju/maku/ääniaistimus tms. tuo oppilaan mieleen (esim. koiran kuono tuo mieleen kastemadon kun sitä koskettaa jne. SANOJEN OMINAISUUDET Opettaja lukee runon Uuno Kailaan runon Sanat (Tämän runon haluaisin kuulla 2, s. 458) Keskustellaan sanoista ja niiden ominaisuuksista. Voiko joku sana merkitä toiselle hyvää ja toiselle pahaa, toiselle kylmää ja toiselle lämmintä jne. Oppilaat kirjoittavat paperille tai vihkoon joukon sanoja, jotka ovat: lämpimiä kylmiä terveellisiä pelottavia hykerryttäviä hirviömäisiä huvittavia jännittäviä vanhanaikaisia Mieti sanojen väriä, makua hajuja jne. Keskustellaan kirjoitetuista sanoista HUOM! Mikäli kirjoitustaitoa ei vielä ole, harjoituksen voi tehdä piirtäen. 15

16 4. Kielellistä kutittelua NURINKURIN SÄÄNNÖT Keskustellaan säännöistä: missä yhteydessä on perinteisesti sääntöjä (pelit yms.), miksi on olemassa kirjoittamattomia kohteliaisuussääntöjä, sääntöjä ystävyydessä, koulussa yms. Luodaan omalle luokalle käytössäännöt oppilaiden ehdotusten pohjalta ja keskustellaan samalla siitä, mitä hyvää säännöillä saadaan aikaan Luodaan omalle luokalle nurinkurinsäännöt, ja kuvitellaan, mitä tapahtuisi, jos luokassa alettaisiinkin noudattaa niitä Oikeat ja nurinkuriset säännöt voidaan myös kirjoittaa saman pahvin erillisille puolille ja asettaa luokkaan näkyvälle paikalle Vinkki! Johdannoksi voidaan lukea Babette Colen Lady Lupiinin käytösopas NURINKURIN RUOKATAVAT Keskustellaan ruokatavoista: millaisia tapoja kukin noudattaa kotonaan, kylässä, ravintolassa, koulussa ja onko oppilailla ja opettajalla tietoa eri maissa ja kulttuureissa noudatetuista tavoista Kirjoitetaan pareittain tai pienryhmissä nurinkurisia ruokatapoja ja/tai lyhyt kertomus, kuinka joku/jokin hahmo käyttäytyy nurinkurisesti ruokapöydässä ja mitä sitten tapahtuu SATUKIRJEENVAIHTO (Tarvikkeet: ruuduton vihko ja iso kirjekuori, kynä) Kun oppilaille on kehittynyt riittävä kirjoitustaito, voidaan luokassa harjoittaa satukirjeenvaihtoa Yksi oppilas aloittaa tarinan kirjoittamalla olipa kerran jne. Oppilas kirjoittaa tarinaa eteenpäin 1-4 lausetta kirjoitustaitonsa mukaan Oppilas voi halutessaan piirtää lisäksi tilanteeseen liittyvän kuvan Vihko ja kynä siirtyvät kirjekuoressa seuraavalle, joka lukee kirjoitetun tarinan ja jatkaa sitä 1-4 lauseella Kirje voi kulkea esim. erillisenä kotitehtävänä, jolloin vanhemmat voivat auttaa jo kirjoitetun tarinan lukemisessa, mikäli oma taito ei vielä riitä Kun yksi tarina loppuu, voidaan aloittaa samaan vihkoon uusi Tarinat voivat olla pitkiä tai lyhyitä, perinteisiä tai absurdeja Opettaja lukee valmiin tarinan luokalle ja näyttää kuvat Keskustellaan tarinan syntymisestä ja rakenteista (jos se katsotaan tarpeelliseksi) MUUNNELMA: Satukirjeenvaihtoa voidaan myös harjoittaa koko koulun projektina, jolloin kukin luokka yhdessä jatkaa tarinaa eteenpäin. Syntyneet sadut voidaan lukea yhteisessä aamunavauksessa tai koulun juhlassa. Vinkki! Ennen satukirjeenvaihtoon ryhtymistä kannattaa käydä keskustelu Mistä sadut tulevat? Ohjeet löytyvät Ideoita tarinatuokioiden ja loruhetkien tueksi -osiosta 16

17 5. Liikunnallisia harjoituksia Liikunnallisia harjoituksia, jotka tarvitsevat isomman tilan tai soveltuvat liikuntatunnille. JOO, MENNÄÄN Koko ryhmä seisoo yhdessä rykelmässä salin keskellä Aluksi opettaja toimii leikin johtajana ja ehdottaa luokalle innokkaasti huutaen ja suunnan osoittaen: mennään nurkkaan! /hypitään puolapuiden luokse! /kontataan sali ympäri! jne. Kaikki oppilaat huutavat mahdollisimman kovaa ja innokkaasti: Joo, mennään nurkkaan/hypitään/kontataan...!! Kaikki toimivat heti huudon jälkeen mahdollisimman nopeasti eli juoksevat nurkkaan/ hyppivät/konttaavat... Uusi ehdotus huudetaan heti, kun kaikki ovat ehtineet kunnolla tehdä sovitun asian (on tärkeää toimia nopeasti, ettei ryhmä ala liikaa pohtimaan ja ajattelemaan, mitä kehtaa itse ehdottaa; kaikki ideat käy, jotka on mahdollista kutakuinkin toteuttaa turvallisesti) Kun leikin idea on selvä, voi kuka tahansa vapaasti ehdottaa jotakin toimintaa, jonka kaikki hyväksyvät huutamalla innokkaasti JOO,... Kun lapset tuntevat leikin ja tarvitsevat lisää haastetta, voidaan keksiä kuvitteellisia tilanteita ja tapahtumia, kuten: mennään kauppaan ostamaan karkkia, pompitaan kuin seonneet peikot jne. HUOM! Ennen tätä leikkiä on hyvä käydä läpi turvallisuussäännöt ja käydä keskustelua siitä, mitä salissa ei voi harjoituksen yhteydessä ehdottaa. Näin opettaja ei joudu itse olemaan kielteinen harjoituksen kuluessa. KUVAPATSAAT/STILL-KUVAT Oppilaat köllöttelevät mukavassa asennossa patjalla kuunnellen opettajan kertoman/lukeman sadun/kertomuksen Yksilötyöskentely: Sadun/kertomuksen lukemisen jälkeen lapset lähtevät kulkemaan vapaasti tilassa koskematta ja katsomatta toisia oppilaita (opettaja soittaa rytmikkäästi esim. kehärumpua tai triangelia taustalla) Opettaja lopettaa soiton antaa yhden sanallisen vihjeen kertomuksen hahmosta/tilanteesta/tunnelmasta. Lapsi jähmettyy patsaaksi, joka esittää annettua hahmoa/tunnelmaa/tilannetta. (aiheita voi olla kertomuksesta riippuen, esim. vihainen karhu, koulumatka, keijukaisen taika, ihana tuoksu, velho työssään jne.) Lapsi vapautuu patsaasta äänen jatkuessa ja voi jatkaa vapaata kulkemista kävellen Harjoitus toistetaan tekemällä useita erilaisia patsaita Ryhmätyöskentely Sadun/tarinan lukemisen jälkeen oppilaat jaetaan 4-8 hengen ryhmiin Opettaja antaa satuun liittyvän aiheen, kohtauksen, josta oppilaat(sovitun äänimerkin jälkeen!) muodostavat sanattomasti neuvotellen yhteisen liikkumattoman kuvan (aiheena voi olla sadusta riippuen, esim. nuotiopiiri, metsäpalo, hiiren häät jne.) Jos ryhmiä on useampia, voi vuorotellen kukin ryhmä olla ulkopuolisina tarkastelijoina toteuttamisen sijaan Lopuksi keskustellaan kuvista, sadusta ja siitä, miten sanaton neuvotteleminen onnistui 17

18 5. Liikunnallisia harjoituksia ELEKIELI Pareittain, luokan edessä tai useampi pari yhtä aikaa Toinen yrittää selvittää ilman puhetta jotakin yksinkertaista tehtävää parilleen esim. kantaa tuoli paikasta toiseen Toinen pyrkii selviytymään tehtävästä Asteittain poistetaan ruumiinosia käytöstä, ja lopulta pyritään viestittämään tehtävä vain silmillä TÄMÄ HUONE Kävellään ja katsellaan hyvin tarkasti koko tilaa Käydään piiriin istumaan ja suljetaan silmät Yritetään muistaa nähty mahdollisimman tarkasti ja keskustellaan siitä silmät kiinni opettajan johdolla. Millainen on tämä huone? Jokainen oppilas saa sanoa ainakin yhden mieleen painuneen asian. Ei haittaa, jos sama huomio tulee kahteen kertaan LIIKEKARIKATYYRIT/ HAHMOJEN LUOMINEN LIIKKEELLÄ Oppilaat kulkevat vapaasti tilassa rauhallisesti kävellen Opettaja antaa ohjeen kävellä tilassa siten, että jokin ruumiinosa johtaa tai vetää kävelyä: nenä, otsa, polvi pikkuvarvas, napa jne. Useamman kävelytavan jälkeen kävellään hetki tavallisesti Opettaja antaa nyt oppilaille uusia virikkeitä, jotka huomioiden oppilas jatkaa kulkemista (yrittäen salata sen muilta!) Esimerkiksi: Sinulla on ampiaisia pääsi ympärillä /kivi kengässä /tuli pyllyn alla /vohvelin tuoksu nenässä jne. Useamman virikkeen jälkeen kävellään hetki tavallisesti Jokainen oppilaista valitsee nyt yhden vetävän ruumiinosan ja yhden virikkeen, jotka huomioiden hän ryhtyy kulkemaan Oppilas keksii mielessään minkä tahansa henkilön tai hahmon, joka hän näiden ominaisuuksien mukaan liikkuessaan kokee olevansa. Hän keksii myös hahmolle nimen. Oppilaat kulkevat edelleen tilassa ja pysähtyvät pareittain vaihtamaan muutaman sanan vastaantulijan kanssa: kumpikin saa kysyä vastaantulijan nimeä ja pari muuta vapaavalintaista kysymystä, joihin vastaan tullut keskustelukumppani vastaa. Tämän jälkeen jatketaan matkaa. Yritetään tavata mahdollisimman monta uutta tyyppiä 18 KIINTOPISTE, TUNTEET JA TILANTEET LIIKKUEN Kuljetaan vapaasti tilassa (toisiin törmäämättä) hitaasti kävellen, hölkäten, hiipien jne. Otetaan tilasta kiintopiste ja kävellään suoraan sitä kohti Juuri kiintopisteen kohdalla käännytään nopeasti ja valitaan uusi kiintopiste Kun kulkeminen kiintopisteisiin sujuu törmäilemättä, otetaan mukaan erilaisia tunteita: Ensimmäinen kiintopiste on hyvän päivän tuttu, seuraava kiintopiste on ystävä, seuraava sydänystävä, jota ei ole nähty aikoihin, sitten äiti tai isä, mummu jne. (HUOM! Jokaiselle tunteelle on oma kiintopisteensä!) Sitten kiintopiste voi olla vihamies, sitten haiseva roskapussi, joka on vietävä seuraavaan kiintopisteeseen, lopulta ollaan hiiriä, jotka näkevät seuraavassa kiintopisteessä juustoa, saavat kissan peräänsä ja juoksevat seuraavaan kiintopisteeseen turvaan, sitten kuljetaan pimeää kujaa, jossa joku seuraa sinua jne. Tila tulee leikkijöille tutummaksi, ja oppilaat eivät ehdi oman toimintansa lomassa seurailla muiden puuhia. Kukin saa eläytyä omassa rauhassaan.

19 5. Liikunnallisia harjoituksia KANNUSTUSHUUTO Oppilaat jaetaan n.8 hengen ryhmiin Keskustellaan, millaisia kannustushuutoja oppilaat tuntevat ja mitä varten niitä on. Mitä kannustushuudot sisältävät? Onko rytmiä, riimiä? Ovatko huudot lyhyitä vai pitkiä? Pitääkö kaikkien huudon sanojen olla oikeita sanoja, vai voiko huudossa olla huudahduksia jne.? Voiko kannustushuutoon liittyä koreografia? Kukin ryhmä saa keksiä kannustushuudon jollekin valitsemalleen (mielikuvitus-)ryhmälle Suunnitteluun ja harjoitteluun ryhmissä käytetään n. 10 min. Kun kaikki ovat valmiita, opettaja pyytää käsimerkillä kutakin ryhmää huutamaan oman huutonsa (ja koreografiansa). Kun ryhmä on huutanut, koko luokka yhtyy samaan huutoon, kunnes opettaja viittaa uutta ryhmää kohden. Uusi ryhmä huutaa ilmoille oman huutonsa ja yhden huudon jälkeen koko luokka yhtyy huutosakkiin jne. TANSSIT ERI TARINOIHIN TAI HAHMOIHIN LIITTYEN Opettaja lukee valitsemansa sadun/kertomuksen Kukin oppilas valitsee kertomuksesta itselleen mieleisen hahmon/henkilön, TAI luokka yhdessä valitsee sadusta jonkun tietyn tapahtuman Lapset saavat tanssia musiikin tahdissa valitsemansa hahmon tanssin/valitun tilanteen tanssin (keijukaisen tanssi, nuotiotanssi, loitsutanssi) Aluksi lapsi ohjataan pohtimaan, miten hahmo liikkuu/miten tilanteessa liikutaan: raskaasti/kevyesti, nopeasti/hitaasti jne. Musiikkivinkkejä liitteessä Vinkki! Kannustushuutoja voi liikuntatunnilla käyttää myös joissakin leikkimielisissä viesteissä. Joukkue kehittelee omalle joukkueelleen kannustushuudon, jolla he kannustavat oman joukkueensa jäseniä viestin kuluessa. HYPPYNARULORUT Lapsilla on erilaisia loruja ja hokemia, kun he hyppäävät narua porukassa Hypätkää narua liikuntatunnilla lorujen kera Anna oppilaiden opettaa toisille osaamiaan loruja Hyppyloruvinkkejä liitteessä 19

20 5. Liikunnallisia harjoituksia KONE IHMISISTÄ JA ÄÄNISTÄ Oppilaat jaetaan n. 4 hengen ryhmiin Ensimmäiseksi valittu oppilas menee luokan eteen ja ottaa jonkin asennon (asennon täytyy olla sellainen, josta hän myöhemmin pystyy tekemään jotakin yksinkertaista liikettä) Seuraavat oppilaat asettuvat eteen yksi kerrallaan siten, että jokainen on kontaktissa jonkun koneen osan kanssa Kun koneen jokainen osa on paikallaan, alkaa ensimmäinen osa toistaa yksinkertaista liikettä (esim. käden pyöritys, miiminen halon hakkuu jne.) Seuraavat osat alkavat yksi kerrallaan tehdä omaa liikettä siten, että koneeseen syntyy rytmi Kun kaikki osat ovat liikkeessä, jokainen osa alkaa yksi kerrallaan tuottaa liikkeeseen sopivaa ääntä Kun kaikki koneen osaset liikkuvat ja ääntävät, on kone valmis Muu ryhmä voi keksiä, mitä kone mahdollisesti valmistaa (lenkkitossuja, valheita, vaahtokarkkeja...mitä tahansa!) Kaikki ryhmät tekevät omat koneensa Kun harjoitus sujuu jouhevasti, voi koneen osien määrää lisätä rajattomasti aina koko luokan muodostamaan koneeseen saakka, ja kaikki osan toiminnot tuoda kerralla mukaan KIRJAIMIA RYHMISSÄ Muodostakaa ryhmissä ja koko luokan voimin eri kirjaimia lattialla maaten, seisoen, istuen ja joukkoa liikutellen. Kokeilkaa liikkuen, miten esim. S-muodostelma pääsee liikkumaan tai miten K-rykelmä pysyy kulkiessaan kasassa. ÄÄNTEIDEN JA ÄÄNNERUNOJEN MUKAAN LIIKKUMINEN Oppilaat saavat liikkua tilassa opettajan antamaa äännettä toistellen. Opettaja voi esittää apukysymyksiä: Millainen hahmo on R, ja miten se liikkuu? Liikkuuko se liukuen vai pyörien? Millä tavoin se liikkuu nopeasti, millä tavoin hitaasti? Mikä eläin tai hahmo kukin kirjain voisi olla? Keskustelu voidaan käydä ennen liikkumista, tai kysymykset voivat vain vauhdittaa ja ohjata lasten toimintaa äänteen ääntämisen ja liikkumisen lomassa. Useisiin kirjaimiin löytyy myös valmiita loruja, joita voidaan käyttää liikkumisen tukena. Katso erillisen liitteen loruvinkit ja puheharjoitukset KIRJAIMIA OMASTA KEHOSTA Kokeilkaa jokaisen opeteltavan aakkosen kohdalla, miten sen saa tehtyä omasta kehosta. Miten tehdään omasta kehosta pikkuruinen A tai iso S? Millainen hahmo olisi O:n muotoinen ja miten se liikkuu? 20