1 SATU PUNAISESTA TALOSTA

Transkriptio

1 TUUKKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

2 HENKILÖKUNTA Päiväkodinjohtaja Lastentarhanopettaja Lastentarhanopettaja Lastentarhanopettaja Lastentarhanopettaja Lastenhoitaja Lastenhoitaja Lastenhoitaja Lastenhoitaja Lastenhoitaja Keittäjä Siivous Eija Honkanen Kimmo Kurki Alma Niskanen Leena Niinineva Lea Kajakoski, sijaisena Ilona Tupelin Kristiina Tiitinen Lotta Pinta Tiina Varneslahti Sanna Kärkkäinen Johanna Auvinen Maritta Parkkinen ISS

3 SISÄLTÖ: 1. SATU PUNAISESTA TALOSTA 2. ARVOT HYVINVOIVA LAPSI LAPSEN KEHITYKSEN HAASTEISIIN JA TUEN TARPEISIIN VASTAAMINEN TYYTYVÄINEN PERHE PERHEEN KUULEMINEN KASVATUSKUMPPANUUS YHTEINEN TOIMINTA VANHEMPIEN KANSSA 3. PÄIVÄKOTI PÄHKINÄNKUORESSA TOIMINTA-AJATUS LEIKIN ARVOSTAMINEN LAPSIRYHMÄT 4. PAINOTUSALUEET PERUSHOITO JA HUOLENPITO HYGIENIAKASVATUS PÄIVÄKODISSA OMA KEITTIÖ LEPOHETKI TUNTEIDEN KÄSITTELY LEIKKI LIIKUNTAKASVATUS ARKIASKAREET KÄDENTAIDOT JA ILMAISU RETKET

4 1 SATU PUNAISESTA TALOSTA Olipa kerran metsän laidassa pieni punainen talo, jota Tuukkalan päiväkodiksi kutsuttiin. Talo oli rakennettu lapsia varten ja siellä päivät pitkät touhuttiin. Lapset lauloivat ja leikkivät, liikkuivat ja pelailivat, tutkivat ja toimivat, keksivät ja kokeilivat, oppivat ja oivalsivat. Talon keittiössä hyöri ja pyöri Maritta-kokki, jonka höyryävissä padoissa porisi herkkuruoka. Myös lapset saivat aikuisten avulla elämän oikeita asioita puuhata; omien jälkien siivous, ruoka-apulaisten tehtävät, toisten auttaminen. Lapset opettivat ja auttoivat iloisesti toinen toisiaan. Aina päiväruokailun jälkeen kerrottiin satu, jolloin uniset lapset nukahtivat, muiden hiipiessä leikkimään. Lasten äidit, isät, mummot, papat, kummit, kaimat ja ystävät olivat aina taloon tervetulleita ja vieraiden tultua laitettiin pöytä koreaksi. Erityisesti lapset tykkäsivät juhlista ja retkistä. Liikuntaa oli joka viikko vuodenajan mukaan ja lapset piipahtivat lähikoululla liikkumassa koulun suuressa salissa. Pieni punainen talo oli onnellinen lasten leikeistä ja äänistä. Joka aamu se aukaisi iloisena ovensa odottaen uuden päivän touhuja ja tarinoita.

5 2 ARVOT Hyvinvoiva lapsi Turvallisuus: Lasten kanssa toimii päivittäin ammattitaitoinen ja riittävä henkilöstö. Pyrimme turvaamaan henkilöstön ja lasten suhdeluvun (yli kolmevuotiailla 1 aikuinen/7lasta ja alle kolmivuotiailla 1 aikuinen/4 lasta) myös erikoistilanteissa. Sairaslomien, koulutuksien ja lomien aikana pyydetään päivähoidon varahenkilö paikalle. Päiväkodin sisätiloja ja piha-aluetta kehitetään lapsille virikkeellisiksi ja tarkastetaan päivittäin (omavalvonta) ja huolletaan tarvittaessa. Lapsen ikää ja kehitystasoa vastaava toiminta. Lapsen sosiaalinen, kielellinen, matemaattinen ja motorinen osaaminen ovat kasvattajan ja vanhempien tiedossa ja lapsen kehitystä seurataan ja havainnoidaan jatkuvasti. Lapsen kehitykseen liittyvistä asioista keskustellaan vanhempien kanssa päivittäin. Lapsen kuuleminen: Lapsen ja perheiden yksilöllisiä toiveita ja tarpeita kysellään ja kuunnellaan pitkin vuotta. Päiväkodin arkeen kuuluu olennaisena osana toimintaa pienryhmissä, jolloin lapset saavat yhdessä aikuisen kanssa perehtyä esimerkiksi satuihin tai tehdä kädentöitä. Hyvinvoinnin turvaaminen/kiusaamisen estäminen Varhaiskasvatuksessa kiusaamista ehkäistään vaikuttamalla lapsiryhmän toimintaan, luomalla turvallinen ilmapiiri ryhmään sekä vahvistamalla vuorovaikutustaitoja. Päiväkodissa on käytössä askeleittain ohjelma, jonka avulla tuetaan lapsen sosiaalisten- sekä tunnetaitojen kehitystä. Linkki: ja kasvattajille/kiusaamisen ehkäiseminen Lapsen kehityksen haasteisiin ja tuen tarpeisiin vastaaminen Tuetaan lapsen kasvatusta ja otetaan puheeksi vanhempien kanssa huolta herättävät asiat (varhainen puuttuminen), jos lapsen elinpiirissä on tekijöitä, jotka haittaavat tervettä kehittymistä. Yhdessä vanhempien kanssa suunnitellaan mahdolliset tilannetta helpottavat

6 toimenpiteet. Tarvittaessa voidaan ottaa myös yhteyttä keltoon, lasten kehityksen tukiyksikköön tai neuvolaan. Asioihin puuttumiskynnys matalaksi, yhteistyössä perheen kanssa. o päivittäiset luottamukselliset keskustelut vanhempien kanssa. Suora palaute ja avoin yhteistyö. o kasvatuskeskustelut vähintään 2 kertaa vuodessa / lapsi, joille varataan aikaa riittävästi -VASU-lomake tai esiopetussuunnitelma keskustelun pohjana o kotikäynnit perheiden toivomuksesta o jatkuva yhteistyö kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa o yhteistyö Lasten ja nuorten kehityksen tukiyksikön kanssa( puheterapeutin, psykologin, toimintaterapeutin ja lääkärin ). o yhteistyö neuvolan, keskussairaalan, koulun ja alueen sosiaalityöntekijöiden kanssa. Alue -VARPU( varhaisen puuttumisen työryhmä) kokoontuu 2 kertaa vuodessa. Tyytyväinen perhe Perheen kuuleminen ja tukeminen kasvatustyössä o tarvittaessa joustava aukioloaika vanhempien työssäkäynnin ja opiskelun mahdollistamiseksi. Kasvatuskumppanuus: jokaiselle lapselle ja hänen perheelleen nimetään päivähoidon aikuisista Kasvatuskumppani. Vanhemmat seuraavat oman lapsensa ensimmäisiä päiviä päivähoidossa yhdessä kasvatuskumppanin kanssa ja tutustuvat samalla päiväkodin arkeen ja muihin aikuisiin. Kasvatuskumppani keskustelee vanhempien kanssa lasta koskevissa kasvatusasioissa ja kuulee vanhempien toiveet. Hän on mukana myös erityistä tukea tarvitsevan lapsen neuvotteluissa ja tuen järjestelyissä. Kasvatuskumppanilla on mahdollisuus vierailla perheiden kotona, vanhempien niin halutessa. Tämän ohella kaikki oman ryhmän aikuiset ja koko talon aikuiset työskentelevät lapsen kanssa. Yhteistä toimintaa vanhempien kanssa ovat: muun muassa viikoittainen jumppa Moision koululla, vanhempainillat, pihatapahtumat, juhlat.

7 Vanhempien toivotaan seuraavan lapsen arkea päiväkodissa, etenkin päivähoidon alkaessa. Kaikkia vanhempia kannustetaan viettämään aamupäivä, retkipäivä tms. oman lapsensa ryhmässä. Tuolloin on mahdollisuus muodostaa käsitys lapsen arjesta päivähoidossa, tutustua tiloihin ja tulla tutummaksi henkilökunnan kanssa. Ammattitaitoinen henkilökunta joka on sitoutunut yhdessä sovittuihin tavoitteisiin Päiväkodin tavoitteet tarkistetaan ja vuosisuunnitelmat laaditaan yhdessä jokaisen toimintakauden alussa. Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan lukukausien päättyessä; sekä omissa lapsiryhmissä että koko yksikössä. 4 PÄIVÄKOTI PÄHKINÄNKUORESSA Toiminta-ajatus: Päiväkotimme toiminta perustuu leikin kautta tekemiseen ja oppimiseen. Oppimisen tulisi olla iloista ja oppimistilanteiden luonnollisia. Tavoitteenamme on tukea lapsen myönteistä minäkuvaa ja vahvistaa lapsen itsetunnon kehitystä. Ympäristö pyritään järjestämään sopivaksi lasten tarpeita ajatellen. Leikkitilat ja tilanteet järjestetään siten, että rauhaa ja aikaa on riittävästi. Leikkitilat ja leikit jaetaan aikuisen ollessa läsnä. Näin varmistamme sen, että tiedämme missä kukakin lapsi leikkii. Aikuinen on myös aina kuulolla ja leikkipaikkojen lähellä. Leikin rikastuttamiseksi aikuinen osallistuu/ ohjaa leikkiä. Leikin arvostaminen Yhteisöllisyys yli ryhmä- ja ikärajojen. Lapset leikkivät toisesta ryhmästä olevien lasten kanssa päivittäin. Päiväkodilla on myös muuta toimintaa eri ryhmien kesken kuten koko talon yhteinen

8 laulutuokio tai yhteiset retket. Päiväkodin aikuiset liikkuvat tarpeen tullen toisiin ryhmiin, jos toisessa ryhmässä tarvitaan lisäkäsiä. Pienryhmien käyttäminen toiminnassa. Työskentelemme myös viikoittain pienryhmissä, tämä takaa sen, että jokaiselle lapselle on enemmän aikaa ja työskentely on rauhallisempaa kuin isossa ryhmässä. Valinta ja vastuu. Lasta ohjataan itse tekemään valintansa ja ottamaan siitä vastuu ikä- ja kehitystasonsa mukaan. ( esim. ruokailu ja pukeminen ). Samalla lapsi oppii, että omilla valinnoilla ja käyttäytymisellä on aina seuraamus. Yllä olevien tavoitteena on, että eri ikäiset lapset osaisivat toimia ja leikkiä toistensa kanssa päiväkodin tiloissa. Lapsiryhmät: Siniset Lapset 1-3-vuotiaita lto Lea Kajakoski (Ilona Tupelin) lh Miia Hotti lh Tiina Varneslahti Ryhmässä on 12 lasta. Ryhmän toimintaa eriytetään ikärakenteen edellyttämällä tavalla. Painopisteet ovat perustoimintojen harjoittelussa ja omatoimisuuden tukemisessa, annetaan riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia erilaisten asioiden oppimiseen.

9 Punaiset Lapset 3-5-vuotiaita lto Kimmo Kurki lto Alma Niskanen lh Sanna Kärkkäinen Ryhmässä on 21 lasta. Ryhmän lapset leikkivät ja toimivat paljon pienryhmissä. Painotusalueet kielellisten valmiuksien vahvistaminen, motoriset ja sosiaaliset taidot (suujumppa, askeleittain, kädentaidot ja liikunta ) Keltaiset Päiväkodin eskarit lto Eija Honkanen lh Lotta Pinta Moision eskarit lto Leena Niinineva lh Kristiina Tiitinen Keltaiset ovat esikoululaisia. Esikoululaisten toimintaa ohjaa Mikkelin kaupungin esiopetussuunnitelma. Lisäksi yksikössä on oma esiops. Pyrimme eskarivuoden aikana ohjaamaan lapsia itseilmaisuun, omien toiveiden, tunteiden tunnistamiseen ja ilmaisemiseen.

10 5 PAINOTUSALUEET Perushoito ja huolenpito Lapsen perustarpeista huolehditaan päivittäin. Yksilöllisyys ja kodin toiveet pyritään huomioimaan päivittäisissä hoitotilanteissa. Lapsen psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia vaalitaan, mikä luo pohjan lapsen terveelle kasvulle ja kehitykselle. Lasta arvostetaan ja kunnioitetaan yksilönä, arvokkaana yhteisön jäsenenä. Aamuisin lapsi vastaanotetaan henkilökohtaisesti ja vaihdetaan kuulumiset. Vanhempien ja kasvatushenkilön yhteistyöllä lapsi pääsee luontevasti siirtymään kotoa päiväkodin touhuihin. Hygieniakasvatus Pyrimme kaikki opettelemaan huolellista käsihygieniaa. Käsihygieniaa tehostetaan epidemia-aikoina muun muassa käyttämällä käsidesiä. Jokainen pesee kätensä saippualla päiväkotiin tullessa, wckäyntien jälkeen ja aina ennen ruokailua. Aikuiset auttavat ja tukevat lapsia omatoimisuuteen wc-toimissa ja huolehtivat tarvittaessa puhtaiden ja kuivien vaatteiden vaihdosta yhdessä lasten kanssa. Lasta kannustetaan omatoimisuuteen vaatteiden pukemisessa, riisumisessa ja paikoilleen laittamisessa. Yhdessä arvioidaan säänmukaista pukeutumista. Päiväkodissa on oma keittiö Keittiö ja sen henkilöstö on ruoka- ja puhtauspalvelujen alaisuudessa. Erityisruokavaliot valmistetaan terveydenhoitajan- tai lääkärintodistusten perusteella ja lomake toimitetaan keittäjälle. Aamupalalla, lounaalla ja välipalalla lapset ottavat itse ruokansa ikätasonsa mukaan ja harjoittelevat näin itselleen sopivan annoskoon löytämistä. Aikuiset ruokailevat lasten kanssa samoissa pöydissä, tai omassa pöydässään, ruokailutilannetta ohjaten. Aamupalan ja ruuan jälkeen imeskellään xylitol-pastilli hampaiden hoitamiseksi.

11 Lepohetki Lapset siirtyvät ruokailun jälkeen omiin peteihin lepäämään, ja kuuntelemaan aikuisen lukemaa satua. Lapsille annetaan myös mahdollisuus nukkua. Satuhetken jälkeen siirrytään hiljaisen tekemisen pariin; pelejä, piirtämistä, lukemista. Hiljaiset hommat jatkuvat klo saakka. Tunteiden käsittely Tunteiden käsittelylle varataan tilaa ja aikaa yhdessä aikuisen kanssa. Tunnetiloja ja niiden hallitsemista harjoitellaan yhdessä aikuisen kanssa. Syliä sekä lohdutusta on tarjolla aina. Yhdessä opetellaan myös ongelmien ja ristiriitatilanteiden selvittämistä ja syy-seuraussuhteen hahmottamista Leikki Leikki on lapsen ominta toimintaa. Oleellista on vapaaehtoisuus ja spontaanius, jolloin oppiminen tapahtuu kuin huomaamatta. Leikki on lapselle väline käsitellä myös tunteita sekä vaikeita asioita. Varaamme leikeille tilaa, aikaa ja rauhaa, myös pitkäkestoinen leikki mahdollistetaan. Leikin avulla seuraamme ja havainnoimme lapsen kehitystä ja vointia mm. liikkumista, käsitteiden hallitsemista, rohkeutta kokeilla, rajojen vetämistä ja noudattamista, sosiaalisuutta ja tunne-elämää. Järjestämme ohjattuja leikkitilanteita ja kannustamme pitkäkestoiseen leikkiin. Luovuutta leikeissä kehitetään satujen, lorujen, musiikin ja oman osallistumisen kautta. Ohjaamme ja opetamme sääntöleikkejä sisäliikunnassa sekä ulkoilun aikana. Liikuntakasvatus Motoriset taidot vaikuttavat ihmisen toiminnan tasoon ja suorituskykyyn. Ne ovat perusta käyttäytymiselle eri ikäkausina. Tavoitteisiin pyritään opettamalla lapselle oman kehon ja sen eri osien tuntemusta. Opetus sisältää muun muassa liikkumisen tapojen tiedostamisen sekä käsillä toimimisen,

12 silmän ja käsien/jalkojen koordinaation sekä liikkeen yhdistämisen niihin. Opetuksen tavoitteet valitaan yksilöllisesti lapsen motorisen kehitystason ja fyysisten mahdollisuuksien perusteella. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää niiden jakamista pienempiin osatavoitteisiin. Kielellisten valmiuksien kehittämisen tavoitteisiin pyritään harjaannuttamalla lapsen aistitoimintoja sekä havaintomotorisia ja karkeamotorisia taitoja siten, että hänellä on mahdollisuus havaita ja kokea ympäristöään eri aistikanavien kautta. Tällöin kehittyvät hänen kokemuksensa, ajattelunsa, havaintonsa ja tietonsa itsestä, ympäristöstä sekä suhteesta ympäröivään tilaan. Sanavaraston ja käsitteiden kehittymistä tuetaan tutustumalla monipuolisesti kirjoihin, satuihin, loruihin; kirjoitettuun ja puhuttuun kieleen. Päiväkodissa liikumme päivittäin ulkoilun merkeissä, omassa turvallisessa pihassa. Retket päiväkotia ympäröiviin metsiin harjoittavat lasten tasapainoa ja kestävyyttä. Pyöräilyä harjoittelemme päiväkodin pihalla keväisin ja syksyisin sekä edistyneempien kanssa lähiympäristössä pyöräretkiä tehden. Päiväkotimme sijainti ja lähiympäristössämme olevat kaupungin ylläpitämät liikuntapaikat mahdollistavat monipuolisen liikuntakasvatuksen. Lähellä päiväkotia on Moision koulu, turvalliset pyörätiet, uimaranta, urheilukenttä, luistelukenttä ja talvisin kaupungin ylläpitämät ladut. Syksyisin esikouluikäiset osallistuvat viikon mittaiseen uimaopetukseen kaupungin uimahallissa. Osallistumme Nuori Suomen Vauhtivarpaisiin syksyisin ja keväisin. Olympialaiset järjestetään Urheilupuistossa kerran vuodessa ja Wisa-areenalla vierailemme kahdesti vuodessa. Arkiaskareet Työn tekeminen liittyy jokaiseen päivään. Lapset opettelevat huolehtimaan omista vaatteistaan ja leluistaan. Lapset siivoavat omien leikkiensä jäljet (ellei leikkejä ole päätetty säilyttää) viemällä lelut omille paikoilleen ja auttavat näissä askareissa myös toisiaan.

13 Ruokailutilanteissa lapset auttavat pöydän kattamisessa, vievät omat astiansa ruokakärryyn ja siistivät jälkensä ruokailun päätyttyä. Lapset saavat myös ikätason mukaan osallistua omien petien laittamiseen lepohetken ajaksi. Kädentaidot ja ilmaisu Lasten ilmaisua pyritään vahvistamaan päivittäin. Päiväkodissa on myönteinen ilmapiiri, ja lasta rohkaistaan osallistumaan yhteiseen toimintaan yksilöllisesti ja erilaisissa ryhmissä. Lasta kannustetaan ja rohkaistaan itseilmaisuun musiikin, kuvataiteiden ja roolileikkien keinoin. Tarjoamme kuvataiteessa ja käsitöissä mahdollisuuden tutustua eri materiaaleihin ja työskentelytekniikoihin. Lapsia kannustetaan myös omaan työn suunnitteluun ja toteutukseen. Musiikin kuuntelu, laulaminen, laululeikit ovat osa lähes päivittäistä musiikkiin tutustumista. Tuetaan lasten osallistumista ja laulujen ja laululeikkien oppimista. Ilmaisun alueella osaaminen ja onnistumiset tukevat lapsen itsetunnon kehittymistä. Retket Retkillä erilaisiin kohteisiin tarjotaan lapsille elämyksiä ja kokemuksia. Lähiympäristössä pyrimme retkeilemään usein. Lisäksi teemme retkiä mm. kirjastoon, museoihin, teatteriesityksiin Päiväkotimme osallistuu MLL:n kylämummotoimintaan. Mummo vierailee päiväkodissamme pari kertaa kuussa ja myös me teemme retkiä mummon luo useamman kerran vuodessa.