ENERGIAPOLITIIKKA KANSALLISELLA JA EU TASOLLA Pertti Salminen. Business Forum E Ruka 2016 Rukajärvi,

Transkriptio

1 ENERGIAPOLITIIKKA KANSALLISELLA JA EU TASOLLA Pertti Salminen Business Forum E Ruka 2016 Rukajärvi,

2 Sisältö Globaalit megatrendit EU-instituutiot ja päätöksenteko EU:n energia- ja ilmastopolitiikan haasteet ja tavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni ja sen toimintasuunnitelma Kansallinen energia- ja ilmastostrategia 2

3 Globaalit megatrendit ja muutosvoimat Ilmastonmuutoksen torjunta ja resurssien käytön tehostaminen, kiertotalous Teknologian kehitys on nopeutunut (aurinkoenergia, digitalisaatio, jne.) Yhteiskuntien kaupungistuminen, kuluttajien aseman nousu Aasian nopea talouskasvu lisää energian tarvetta edelleen energiantarvetta Lisääntyvä terrorismi aiheuttaa epävarmuutta myös energiasektorilla Globalisaatio ja kansainvälinen kilpailu vs. nationalismi Halpa öljy - jatkuuko vuosia vai palaako lähelle 100 taalaa lähivuosina? USA:n halpa liuskekaasu onko vaikutus globaali kaasun hintaan? Käyvätkö investoinnit energiajärjestelmät yhä vain kalliimmiksi? Pariisin sopimus paperitiikeri vai suunnanmuutos, Trump? Ydinvoiman tulevaisuus? Teknologian kehityksen nopeus ja teknologiahyppäykset tuleeko niitä? 3

4 Maailman energiavirrat 2013 Primäärienergialähteet yhteensä Mtoe Häviöt yhteensä 4440 Mtoe (33%) Loppukulutus yhteensä 9120 Mtoe Ydinvoima 5% Bioenergia 10% Maakaasu 21% Muu uusiutuva 4% Öljy 31% Hiili 29% Häviöt: Sähköntuotanto 3110 Mtoe Muu energiantuotanto 1330 Mtoe Kotitaloudet, palvelut 43% Teollisuus 29% Liikenne 28% Lähde: World Energy Outlook, IEA/OECD

5 Maailman primäärienergian tarpeen kasvu IEA:n politiikkaskenaariossa, Mtoe Kaasu Öljy Hiili Bioenergia Muut uusiutuvat Ydinvoima Vesivoima Lähde: IEA/WEO

6 Raakaöljyn Brent-laadun hinta nimellishinnoin USD/barreli 6

7 EU:n kaasun keskimääräinen tuontihinta USD/milj. Btu hinta oli 5,35 USD eli noin 17 /MWh 7

8 IEA:n arvioima investointitarve sähköjärjestelmään vuosina Maailman sähkön kulutus lähes 2-kertaistui vuosina eli kasvu oli noin 3 %/vuosi. Kasvun arvioidaan jatkuvan keskimäärin 2 %/vuosi, mikä merkitsee valtavia investointeja voimantuotantoon ja sähköverkkoihin. EU 2480 mrd. $ USA 2200 mrd. $ Kiina 4140 mrd. $ Intia 2120 mrd. $ Afrikka 1570 mrd. $ Sähköjärjestelmän investointitarve on yhteensä mrd. $ (800 mrd./a) Kaikkiaan energia-alan investointitarve on mrd. $ Lähde: IEA/WEO

9 Energiassa teknologiahypyt harvinaisia Sodan jälkeen vain joitakin teknologiahyppäyksiä Ydinvoima, 1. kaupallinen laitos Obninsk Neuvostoliitto 1954 Lämmön ja sähkön yhteistuotanto Taajuusmuuttajat, lämpöpumput Liuskekaasu Teknologiahyppyjen mahdollisuuksia Sähkön varastointitekniikat Sähköinen liikenne, vetyteknologia Aurinkoteknologia, pienet ydinvoimalaitokset Hiilidioksidin bio- ja kemiallinen muunto Automaatio ja digitalisaation uudet mahdollisuudet 9

10 EU:n keskeiset toimielimet EUROOPPA-NEUVOSTO VALTIONPÄÄMIEHET EU:N TUOMIOISTUIN EUROOPAN TILINTARKASTUS- TUOMIOISTUIN EUROOPAN KOMISSIO HALLITUS EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN PARLAMENTTI KANSALAISET EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JÄSENMAAT 10

11 Energiakomissaarit Junckerin komissiossa varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič energiaunioni komissaari Miguel Arias Cañete ilmasto ja energia 11

12 Suomen MEPit EPP (Kokoomus) 3 Sirpa Pietikäinen Petri Sarvamaa Henna Virkkunen ALDE (Keskusta ja RKP) 4 Anneli Jäätteenmäki Hannu Takkula Paavo Väyrynen Nils Torvalds S&D (SDP) 2 Liisa Jaakonsaari Miapetra Kumpula-Natri ECR (PS) 2 Jussi Halla-aho Pirkko Ruohonen-Lerner Greens (Vihreät) 1 Heidi Hautala GUE/NGL (VAS) 1 Merja Kyllönen 12

13 Perinteiset haasteet aikalailla pysyviä...mutta niiden painoarvo vaihtelee Toimitusvarmuus, omavaraisuus Kilpailukyky, hinnan huokeus Ympäristö, ilmastonmuutos 13

14 EU:n riippuvuus energian tuonnista on haaste turvallisuus- ja talouspoliittinen, % (2014) Maakaasu 67 Öljy 87 Hiili 46 Kaikki

15 Tuuli- ja aurinkovoimaa per asukas, W, sekä sähkön kuluttajahinta eräissä maissa, snt/kwh Finadvice, 2014; Development and Integration of Renewable Energy: Lessons Learned from Germany 15

16 Vahvasti tuettu tuuli- ja aurinkosähkö laskee tukkusähkön hintaa Euroopassa Lähde: Bloomberg, Platts

17 Eurooppa-neuvoston päättämä EU:n kasvihuonekaasujen vähennystavoite 2050 CO 2 -päästöt, v = 100 % 17

18 Junckerin komission prioriteetit Työllisyys, kasvu ja investoinnit Digitaaliset sisämarkkinat Energiaunioni ja ilmastotoimet Sisämarkkinat Talous- ja rahaliitto EMU EU-USA vapaakauppa Oikeusasiat ja perusoikeudet Maahanmuutto EU globaalina toimijana Demokraattinen muutos 18

19 Energiaunioni, komission tiedonanto Energiaunioni on EU:n energiapoliittinen strategia, joka tarkastelee EU:n energiapolitiikkaa kokonaisvaltaisesti ja linjaa EU:n energiapolitiikan tulevia toimia Junckerin komission aikana. Komission ehdotus jakautuu viiteen peruspilariin: Energian toimitusvarmuus, solidaarisuus ja luottamus Integroidut energian sisämarkkinat, Energiatehokkuus, Vähähiilinen talous sekä Tutkimus, innovaatiot ja kilpailukyky Energiaunionin hallintojärjestelmä seuraa viiden pilarin kehittymistä maittain ja EU-tasolla, suunnittelu tehdään jäsenmaatasolla 19

20 Eurooppa-neuvoston päättämät EU:n energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteet 2030 Kasvihuonekaasujen vähintään 40 % vähennystavoite 1990 tasosta - Päästökauppasektorille -43 % EU-tasolla 2005 tasosta - Päästökaupan ulkopuolella -30% 2005 tasosta, se jaetaan sitoviksi tavoitteiksi jäsenmaille (0-40%). Uusiutuvan energian EU-tason sitova tavoite vähintään 27 % Energiatehokkuuden EU-tason ohjeellinen parantamistavoite vähintään 27 % verrattuna vuoteen

21 Suomelle keskeiset EU:n aloitteet 2016 Energiaturvallisuuspaketti helmikuu 2016 EU:n lämmitys- ja jäähdytysstrategia Ei-päästökauppasektorin (non-ets) paketti heinäkuu 2016 Asetus maakohtaisesta sitovasta taakanjaosta LULUCF-asetus maankäytöstä, maankäytön muutoksista ja metsätaloudesta Eurooppalainen strategia vähäpäästöiseen liikenteeseen Laaja energian talvipaketti Lakiesitys energiaunionin hallintomallista Energiatehokkuusdirektiivien uudistaminen (yleinen ja rakennukset) Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen vuoteen 2030 Bioenergian kestävyyspolitiikka Sähkömarkkinalainsäädännön uudistaminen (useita lakiesityksiä) Uusi t&k-lähestymistapa energiajärjestelmän muutoksen vauhdittamiseksi Raportti energian hinnoista ja kustannuksista 21

22 Asetusehdotus päästökaupan ulkopuolisesta taakanjaosta jäsenmaille vuoteen 2030 Kattaa lähes 60 % EU:n kasvihuonekaasupäästöistä: rakennusten erillislämmitys, liikenne, maatalous, jätteet ja osa elinkeinoelämästä Ei-päästökauppasektorin päästövähennystavoitteen -30% 2030 mennessä 2005 tasosta jako jäsenvaltiokohtaisiksi tavoitteiksi vuodelle Suomen tavoite -39 %, vaihteluväli eri jäsenmailla 0-40 % Joustokeinot - nykyiset joustokeinot säilyvät (kiintiöiden banking, lainaus, siirrot jäsenvaltioiden välillä) - rikkaille maille mahdollisuus siirtää kertasiirtona päästökauppasektorilta - maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) 22

23 Suomi EU:n ilmastokehyksessä KAISU-Ilmastosuunnitelma Kevät 2017 (YM, LVM, MMM) Kansallinen energiaja ilmastostrategia (TEM) ***) Vuoden 2007 tasosta Energiatehokkuus EU:ssa 27 %***, ohjeellinen Uusiutuva EU:ssa 27 %, sitova 23

24 Päästökaupan ulkopuolisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on suuri haaste Suomelle Kuvassa non-ets päästöjen jakautuma Suomessa 2012 Maatalous Jätteet 18 % 6 % Teollisuus 5 % Energia 30 % Liikenne 41 % Lähde: TEM 24

25 Asuin- ja palvelurakennusten lämmitykseen kuluu kaikesta EU:n loppuenergiasta 30 % Kaukolämpö 13 % Maakaasu 44 % Sähkö 12 % ETS 25 % Non-ETS 75 % Uusiutuvat 11 % Hiili 3 % Öljy 17 % 25

26 Lämmityksen markkinaosuudet Suomessa 2014 Asuin-, palvelu- ja julkiset rakennukset Kaasu 1 % Puu 13 % Öljy 9 % Non-ETS 23 % Kaukolämpö 46 % Lämpöpumput 14 % ETS 77 % Sähkö 17 % Lähde: Tilastokeskus 26

27 Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Hallitus julkistaa tänään Strategia valmisteltu elinkeinoministeri Rehnin johdolla aikataulua kiristetty loppuvaiheessa EU:ssa energiatalvipaketti Hallituksen strategiaistunnot, ministerikolmikanta (Rehn, Mykkänen Lindström) ja viimekädessä troikka ratkaisevat loput auki jäävät kysymykset tosin yleensä viime kädessä pätee mitään ei päätetty, ennen kuin kaikesta päätetty toimintatapa Työtavasta ja tiukasta aikataulusta johtuen osa asioista saattaa jäädä ylätason kirjauksiksi tai vielä auki asioita tarkennetaan ja täydennetään puoliväliriihessä ja KAISUssa 27

28 Strategiasta tihkunutta 1/2 Kivihiilen energiakäytön kieltäminen lailla 2030 mennessä vai milloin?? Liikenteen uusiutuvan edistäminen biopolttonesteiden sekoitevelvoitteella keskusteluissa iso, mutta keskimäärin 30% fyysistä, jolloin tuplalaskennan vuoksi etu olisi noin 50 %, mutta CO2-päästöjen kannalta samainen 30 % (jos bioenergian kriteeriuhka unohdetaan) sähköisen liikenteen tukea mm. latausinfralle sekä autoveron poistoa/keventäminen sähköautoille tai arvonlisäverosta vapauttaminen, EU:ssa sähköinen liikenne on vahvassa myötätuulessa ja bioöljystä ei käytännössä puhuta, jopa vetytalous ja polttokennot ovat paljon enemmän esillä (eli siis sähkö) 28

29 Strategiasta tihkunutta 2/2 Metsähakesähkön tuotantotuki jatkuu Metsäenergian tukijärjestelmien edelleen kehittämistä selvitetään Uusiutuvan sähkön tuotantotuki (perustelut vaihtelevat: hankeosaamisen ja kehitystyön jatkuminen, kotimarkkinoiden tukeminen, uusiutuvien HO-tavoite, työllisyysvaikutukset...) tavoitteena teknologianeutraali tarjouskilpailu, mutta esitetyt mallit kaikkea muuta kuin teknologianeutraaleja rahoitus auki, kuten moni muukin asia, myös vastustusta löytyy (perussuomalaiset vastustavat voimakkaimmin) jos tulee, mitoitus ja malli saattaa siirtyä puoliväliriiheen Investointituki (ns. energiatuki) jatkuu CHP:n tukeminen? Tukipäätösten yksityiskohdat jäänevät puoliväliriiheen 29

30 Energiateollisuuden keskeisiä viestejä Keskeisin haaste ei-päästökauppasektorin päästövähennystavoite Kun siihen vastataan fiksusti, täyttyvät samalla myös muut tavoitteet (uusiutuvien osuus yli 50 %, liikenteen uusiutuvat 40 %, omavaraisuus yli 55 %, fossiilisen öljyn käytön puolittaminen) Poliittinen ohjaus (tuet, verot, normit) kohdistettava taakanjakosektorille Sähkömarkkinan kriisistä on päästävä yli vain älykästä ohjausta Päästökauppasektorille (sähkö, kaukolämpö) ei tukia eikä veroja Ei uusia koetellun teknologian tuotantotukia, vain älykästä tukea Lisäpanoksia T&K&I:hin, demoihin, pilotteihin, kaupallistamiseen Yhteistuotannon toimintaedellytykset turvattava, biomassan kestävyys /PS 30