LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Tikkurila. NALLE PUHIN TAIKATUPA - lasten itseilmaisun ja vuorovaikutuksen vahvistaminen luovien menetelmien avulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Tikkurila. NALLE PUHIN TAIKATUPA - lasten itseilmaisun ja vuorovaikutuksen vahvistaminen luovien menetelmien avulla"

Transkriptio

1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Tikkurila NALLE PUHIN TAIKATUPA - lasten itseilmaisun ja vuorovaikutuksen vahvistaminen luovien menetelmien avulla Elina Haimi Sosiaalialan koulutusohjelma Opinnäytetyö Toukokuu 2008

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LUOTAIN-HANKKEESTA NALLE PUHIN TAIKATUPA-PROJEKTIIN OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET JA MENETELMÄT Opinnäytetyön tavoitteet Nalle Puhin Taikatupa-projektin tavoitteet Omat tavoitteet Tuokiokohtaiset tavoitteet Arviointimenetelmät Havainnointi oppimispäiväkirjan avulla Palautekysely vanhemmille ja ohjaajalle Lasten palaute tunnekorttien avulla TOIMINNAN JA RYHMÄN RAKENNE Toiminnan suunnittelu ja rakenne Ryhmän rakenne Ryhmän kehitys VUOTIAIDEN LASTEN KEHITYS JA KEHITYKSEN TUKEMINEN VARHAISKASVATUKSESSA Kieli ja vuorovaikutus Leikki ja taide Teematyöskentely Lapsilähtöisyys LASTEN ITSEILMAISUN JA VUOROVAIKUTUKSEN VAHVISTAMINEN RYHMÄSSÄ Itseilmaisu Vuorovaikutussuhde Vuorovaikutus- eli viestintätaidot Ryhmä TAIDE JA LEIKKI KASVATUKSESSA Taidekasvatus Taidekasvatuksen merkitys Leikissä on taiteen ainekset LUOVAT MENETELMÄT NALLE PUHIN TAIKATUPA-PROJEKTISSA Kuvataide Musiikki Nukketeatteri Sadutus Liikunta...29

3 9 TOIMINNAN KUVAUS JA ARVIOINTI Kuvataide: Kolmen hehtaarin metsä Musiikkiliikunta: Seikkailu metsässä Savityöt: Lahja Pikku Ruulle Nukketeatteri: Tiikerin seikkailu (+tehdään keppinuket) Ystävänpäiväjuhlat Satuliikunta: Talvipäivä Sadutus: Nalle Puh-tarina Ulkoliikunta: Nalle Puh-leikkejä Projektin muistelu ja näyttelyn valmistelu Näyttely vanhemmille PROJEKTIN ARVIOINTI Ohjaajuuden reflektointi Tavoitteiden arviointi Lasten keskinäisen vuorovaikutuksen vahvistuminen Lasten itseilmaisun vahvistuminen Omien tavoitteiden toteutuminen Lasten kehitys projektin aikana Lasten palaute tunnekorttien avulla Palautekyselyn tuloksia POHDINTA Projektin eettisyyden ja luotettavuuden tarkastelua Sosiaalialan eettiset ohjeet Tutkimuseettisyys Projektin arvioinnin luotettavuus Päätössanat...56 LÄHTEET...58 LIITTEET...60 LIITE 1 KIRJE VANHEMMILLE...60 LIITE 2 NALLE PUHIN TAIKATUPA-PROJEKTIN TOIMINTASUUNNITELMA...62 LIITE 3 LASTEN KEKSIMÄ NALLE PUH-TARINA...71 LIITE 4 KUTSU NÄYTTELYYN...72 LIITE 5 PALAUTEKYSELY NALLE PUHIN TAIKATUPA-PROJEKTISTA...73

4 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Tikkurila Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi TIIVISTELMÄ Elina Haimi NALLE PUHIN TAIKATUPA lasten itseilmaisun ja vuorovaikutuksen vahvistaminen luovien menetelmien avulla Vuosi 2008 Sivumäärä 73 Opinnäytetyöstäni muodostui projekti, minkä nimeksi tuli Nalle Puhin Taikatupa. Keväällä 2008 toteutin projektin eräässä päiväkodissa Vantaalla. Tuokioita oli 10 kertaa, kaksi kertaa viikossa. Ryhmässä oli seitsemän 3-4-vuotiasta lasta. Tuokiot sisälsivät luovia menetelmiä, joita olivat musiikki, liikunta, kuvataide, sadutus ja nukketeatteri. Järjestin myös ystävänpäiväjuhlat sekä näyttelyn vanhemmille yhdessä lasten kanssa. Dokumentoin lasten töitä valokuvin ja kirjoittamalla havaintoni lapsista päiväkirjaan. Arvioin toimintaa myös lapsilta, vanhemmilta ja ohjaajalta saadun palautteen kautta. Projektin tavoitteena oli lasten itseilmaisun ja vuorovaikutuksen vahvistaminen luovien menetelmien avulla. Tärkeä tavoite oli myös kehittää omaa ammattitaitoani ja saada lisää ohjauskokemusta. Lasten itseilmaisu vahvistui, kun he saivat kokeilla erilaisia luovia menetelmiä ja ilmaista itseään. Lasten keskinäisen vuorovaikutus lisääntyi erityisesti liikuntatuokioissa ja yhteisleikissä ja pari lasta sai uusia ystäviä. Pienryhmätoiminta sekä turvallinen ilmapiiri edesauttoivat näiden tavoitteiden toteutumista. Turvallisuutta lisäsivät ryhmän pysyvyys, toiminnan suunnitelmallisuus, toistuvuus (teema) ja jatkuvuus. Kaiken kaikkiaan, tulosten perusteella voidaan sanoa, että lapset nauttivat toiminnasta ja projekti onnistui hyvin. AVAINSANAT: 3-4-vuotias lapsi, vuorovaikutus, itseilmaisu, taidekasvatus, luovat menetelmät

5 LAUREA-POLYTECHNIC Tikkurila Degree Programme in Social Services ABSTRACT Elina Haimi THE MAGIC ROOM OF WINNIE THE POOH creative activities empowering children s selfexpression and interaction Year 2008 Pages 73 This thesis project, called The Magic Room of Winnie the Pooh, was carried out in a day care center in Vantaa in spring Ten activity lessons were organized for seven 3- and 4 year old children twice a week. Ten activity sessions consisted of creative activities, like music, gymnastics, art, storycrafting and a puppet show. Also, a Valentine s day party and an exhibition for the parents together with the children were organized. Children s works were also documented with photos and writing a diary. The activities were also evaluated by using feedback given by the children, parents and thesis instructor. The main purpose of this project was to empower children s self-expression and interaction through creative activities. Another important purpose was to improve personal professional skills and have more group leading experience. Children's self-expression was promoted when they had the opportunity to try out different kinds of creative activities and express themselves. Interaction between children increased especially when playing games and a couple of children also made new friends. Due to the small group size and having a secure atmosphere, increased by group stability, well-planned activities, thematic repetitiveness and constancy, it was possible to attain the thesis objectives. Over all, based on the results, it can be stated that the project was a success and the children enjoyed it. KEYWORDS: 3-4- year old child, interaction, self-expression, art education, creative activities

6 7 1 JOHDANTO Olen pienestä pitäen ollut kiinnostunut kaikesta luovasta ja taiteesta. Kulttuuri ja taide ovat aina olleet tärkeä osa elämääni, sillä isäni on muusikko ja äitini raahasi minua taidenäyttelyihin ja teattereihin. Olen myös käynyt Steiner-koulua, jossa luovuutta ja mielikuvitusta viljeltiin ahkerasti. Luova toiminta on siis minulle luontaista ja lähellä sydäntä. Innostuin päiväkotityöstä kun huomasin, että siinä voin yhdistää minulle rakkaimmat asiat maailmassa: taiteen ja lapset. Ilmaisen itseäni parhaiten luovan toiminnan kautta ja siksi valitsin luovien toimintojen suuntautumisvaihtoehdon nykyisessä sosionomikoulutuksessa. Olen ammatiltani lastenhoitaja ja tehnyt töitä lasten parissa jonkin verran. Toivoinkin, että saan mahdollisuuden tehdä opinnäytetyöni päiväkodissa, koska haaveeni on tulevaisuudessa tehdä töitä päiväkodin opettajana. Kun sitten kuulin ensimmäistä kertaa Taikavoima-hankkeesta, kiinnostuin siitä heti. Tässä olisi mahdollisuuteni tehdä opinnäytetyö minulle mieluisesta ja tärkeästä aiheesta. Hankkeesta saatu palaute lapsilta, vanhemmilta ja työntekijöiltä on ollut erittäin myönteistä. Päiväkodin vanhemmat toivoivatkin, että Taikavoima tulisi myös muiden päiväkodin lasten ulottuville. Keväästä 2007 alkaen hankeyksiköiden päiväkodeissa on aloittanut toimintansa ns. Pikku TaikaVoima-ryhmät. Ne ovat päiväkodin lapsista koottuja pienryhmiä, joita vetää TaikaVoima-ryhmän toimintaan osallistunut päivähoidon työntekijä yhdessä toisen kasvattajan kanssa. Minä menin pitämään pikkutaikavoimaryhmää yhteen näistä Korso-Koivukylä-alueen päiväkodeista keväällä Tuokioita oli 10 kertaa. Ryhmässä oli seitsemän 3-4-vuotiasta lasta, jotka ryhmän ohjaaja valitsi. Työntekijä oli minun ohjaajani ja mukana kaikissa tuokioissa. Opinnäytetyöni on toiminnallinen, joten minä suunnittelin, ohjasin ja arvioin tuokiot. Valitsin toiminnallisen opinnäytetyön, jotta pääsisin kokeilemaan oppimiani työmenetelmiä sekä mielikuvitusta ja luovuutta. Lisäksi halusin kehittää suunnittelu-, ohjaus- ja arviointitaitojani. Opinnäytetyöstäni muodostui projektimuotoinen kokonaisuus, minkä nimeksi tuli Nalle Puhin Taikatupa. Tästä lähtien kutsun opinnäytetyötäni projektiksi. Valitsin projektin teemaksi Nalle Puhin, sillä se on minulle tuttu ja mieluinen aihe. Nalle Puh on yleisesti lapsille tuttu hahmo ja sen tarinat sisältävät hyviä opetuksia. Nalle Puh ja kumppanit ovat keskenään hyvinkin erilaisia persoonia ja silti he ovat hyviä ystäviä. Tarinat opettavat lapsille mm. suvaitsevaisuutta ja empatiakykyä. Mielestäni yhden aiheen eli Nalle Puhin ympärille oli helppo rakentaa ehjä kokonaisuus. Ryhmämuotoinen teematyöskentely oli mielestäni loistava tapa lähestyä samaa aihetta monella eri tavalla.

7 8 Opinnäytetyöni toiminnan tavoitteena oli lasten itseilmaisun ja vuorovaikutuksen vahvistaminen luovien menetelmien kautta. Tuokiot sisälsivät musiikkiliikuntaa, kuvataidetta, sadutusta, nukketeatteria, ystävänpäiväjuhlat sekä näyttelyn vanhemmille. Tärkeä tavoite oli myös kehittää omaa ammattitaitoani ja saada lisää ohjauskokemusta lasten kanssa tehtävästä luovasta toiminnasta. Dokumentoin lasten töitä valokuvin, joita käytin loppunäyttelyssä. Tarkastelin ja arvioin toimintaa havainnoimalla lapsia, kirjoittamalla päiväkirjaa, lapsien kanssa käytettyjen tunnekorttien sekä vanhemmilta saadun palautekyselyn kautta. Teoriaosuudessa käsittelen mm. 3-4-vuotiaiden lasten kehitystä, vuorovaikutustaitoja, itseilmaisua, taidekasvatusta sekä luovia menetelmiä. 2 LUOTAIN-HANKKEESTA NALLE PUHIN TAIKATUPA-PROJEKTIIN Luotain on Laurea-ammattikorkeakoulun luovuuteen ja osallisuuteen painottuva hanke, minkä yksi yhteistyökumppani on Vantaan kulttuuritoimi. Hankkeen päätavoite on tutkia ja kehittää osallistavia, taiteenkaltaisia ja luovia lähestymistapoja, prosesseja sekä menetelmiä hyvinvointia edistävässä työssä. Luotaimen sisällä toteutetaan projekteja, joiden tavoitteet muotoutuvat kulloisenkin yhteistyökumppanin kanssa. Luotain-hankkeen tarkoitus on myös löytää uudenlaisia toimintatapoja, tuoda luovuus arkeen sekä verkostoitua mahdollisesti jopa ulkomaille. (Luotainhankekuvaus.) Taikavoima on yksi Vantaan kaupungin kulttuuripalveluiden Taikalamppu-hankkeista. Kulttuuripalvelut ja kolme vantaalaista päiväkotia käynnistivät kolmivuotisen Taikavoimataidekasvatushankkeen keväällä Ryhmissä oli 3-4 vuotiaita lapsia, joista osa oli erityistä tukea tarvitsevia. Hanke pyrki omalta osaltaan kehittämään ja laajentamaan taidekasvatuksen tarjontaa varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena oli löytää uusia toimintamalleja, joilla tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä taiteen keinoin. Hankkeesta saatuja kokemuksia ja tuloksia arvioitiin vanhemmilta kerätyn palautteen ja dokumentoinnin kautta. (Taikavoimahankekuvaus.) Lapsi tutustuu taiteisiin katsomalla, kokemalla sekä itse tekemällä. Kyse on kokonaisvaltaisesta oppimisesta, missä fyysinen ja psyykkinen ja sosiaalinen puoli kohtaavat. Kasvava ihmisenalku on psykofyysinen kokonaisuus: taidekasvatus tukee lapsen fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä kasvua eheäksi aikuiseksi. Toiminnan tavoitteena oli lasten voimavarojen vahvistaminen positiivisten elämysten sekä turvallisen aikuissuhteen kautta. Luova työskentely antaa lapsille mahdollisuuden käsitellä omia tunteitaan eri kanavien kautta. Taideilmaisu tukee myös lapsen

8 9 kehontietoisuuden ja minäkäsityksen kehitystä. Projektin tavoitteena kokonaisuudessaan oli lasten kasvun ja kehityksen tukeminen taidetoiminnan avulla. Taikavoima-hankkeen tarkoitus oli kehittää varhaiskasvatuksen pedagogisia ja varhaisen tukemisen menetelmiä. Yksi tavoite oli myös, että työskentelymuodot juurtuisivat valittuihin hankeyksikköihin ja laajemminkin vantaalaiseen päivähoitoon. (Taikavoima-hankekuvaus.) Muut Pikkutaika voima-ryhmät ja tämä opinnäytetyö olivat osaltaan juuri sitä. Kirjallinen raportti toimii mallina muille ja mahdollistaa työn jatkuvuuden. Taikavoima-hankkeessa ja opinnäytetyössäni Nalle Puhin Taikatuvassa on aikalailla samanlainen ihmiskäsitys ja ajattelutapa. Lapsen kohtaaminen lähtee avoimuudesta, uteliaisuudesta ja toisen kunnioituksesta. Lapsi hyväksytään sellaisena kuin hän on. Taustalla on ihmiskäsitys, jossa ajatellaan, että lapsella on jo kaikki valmiina. Hän ei välttämättä osaa puhua omista tunteistaan ja tarpeistaan verbaalisesti, mutta he kertovat itsestään toimintansa ja käytöksensä avulla. Taide tarjoaa kanavan puhua itsestä symbolisella tasolla leikin, mielikuvien, liikkeiden ja välineiden kautta. Ohjaajalta se vaatii kykyä ottaa vastaan näitä viestejä ja lähteä mukaan leikkiin. Taikavoima-hankkeessa taiteen tekeminen ja sen kokeminen luovat toisen todellisuuden, jossa pääsee kokemaan, tekemään ja jakamaan. Se voi tuoda lapselle tiedon uudesta kyvystä, hei osaanko minä tätäkin. Juuri tämä ajatus on ollut myös koko ajan mukana tässä opinnäytetyössäni. Halusin antaa lapsille mahdollisuuden löytää oman ilmaisukanavansa. (Taikavoima-hankekuvaus.) 3 OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET JA ARVIOINTIMENETELMÄT 3.1 Tavoitteet Nalle Puh-projektin tavoitteet Nalle Puhin Taikatuvan tavoite oli vahvistaa lasten itseilmaisua sekä vuorovaikutustaitoja luovia menetelmiä kokeilemalla. Toiminnan tarkoitus oli myös tutustuttaa lapset erilaisiin luoviin menetelmiin sekä antaa heille uusia virikkeitä. - Lasten itseilmaisun vahvistaminen Itseilmaisu-käsitteellä tarkoitan tässä opinnäytetyössäni kaikkia ilmaisutapoja: sanallista, kuvallista sekä liikkeen ja äänen kautta tapahtuvaa ilmaisua. Itseilmaisu tarkoittaa kaikkea, mitä lapsi itse luo ja ilmaisee. Yksi ilmaisee mieluiten itseään piirtämällä, toinen liikkeen kautta, kolmas musiikilla jne. Läheskään kaikki eivät ilmaise itseään parhaiten sanallisesti. Päiväkodissa työskentelevän aikuisen olisi hyvä muistaa, että me kaikki ilmaisemme itseämme eri tavalla ja

9 10 antaa jokaiselle mahdollisuus löytää oma ilmaisukanavansa. Lapset kun todellakin ovat erilaisia, oppivat eri tavalla ja ovat kiinnostuneita eri asioista. - Lasten keskinäisen vuorovaikutuksen tukeminen Projektin toinen tavoite oli lasten vuorovaikutuksen tukeminen. Vuorovaikutuksella tässä työssä tarkoitan lasten vuorovaikutussuhteen syntymistä ohjaajan kanssa sekä lasten keskinäistä vuorovaikutusta. Kun kävin ensimmäisen kerran päiväkodissa, ohjaajani kertoi että jotkut lapsista ovat arkoja. Ohjaajani valitsi sitten tähän projektiin seitsemän keskenään hyvinkin erilaista lasta, kolme poikaa ja neljä tyttöä. Voisi sanoa, että ryhmässä oli kaksi hyvin vilkasta poikaa, kaksi arkaa tyttöä ja kolme lasta oli siltä väliltä. Tarkoitus oli rohkaista arimpia lapsia saada ja saada muutenkin ryhmä puhaltamaan samaan hiileen. Vuorovaikutuksen edistämiselle sekä itsensä ilmaisemiselle oli tärkeää turvallinen ilmapiiri, mikä syntyi kannustavan ja lämpimän ohjaajuuden kautta. Tämä mahdollistui aktiivisen kuuntelun, positiivisen palautteen sekä lapsen tasolle viriävän ohjaajuuden sekä ikätasolle sopivan toiminnan kautta Omat tavoitteet - Kehittyä lasten ohjaamisessa - Turvallisen ja otollisen ilmapiirin luominen - Tuottaa lapsille iloa ja onnistumisen kokemuksia - Saada lisää kokemusta projektin suunnittelu-, toteutus, - ja arviointivaiheista - Olla vähemmän itsekriittinen lasten kanssa toimiessa Henkilökohtaiset tavoitteeni liittyivät ennen kaikkea oman ammattitaitoni kehittämiseen. Halusin saada lisää itsevarmuutta ja kokemusta lasten ohjaamisesta sekä kehittyä ohjaajana. Erityisesti minun pitäisi kehittyä ohjaajana olemisessa ja ryhmän hallinnassa, mitkä ovat minulle edelleen haastavia lasten kanssa toimiessa. Tärkeä tavoite oli myös luoda turvallinen ja lämmin ilmapiiri, mikä olisi otollinen lasten itseilmaisun ja vuorovaikutuksen tukemiseen. Tarkoitus oli myös antaa lapsille elämyksiä ja onnistumisen kokemuksia. Tavoitteeni oli kehittyä tuokioiden suunnittelussa, toteuttamisessa sekä niiden arvioimisessa. Yritin myös oppia olemaan vähemmän itsekriittinen, mikä estää usein toteuttamasta ja nauttimasta asioita.

10 Tuokiokohtaiset tavoitteet 1. KUVIS: KOLMEN HEHTAARIN METSÄ TOIMINTA: Tutustutaan Nalle Puh-hahmoihin ja askarrellaan heille metsä isolle paperille. TAVOITE: Tutustuminen Nalle Puh-hahmoihin, itsensä ilmaiseminen, luovuuden ja mielikuvituksen käyttö. 2. MUSIIKKILIIKUNTA: SEIKKAILU METSÄSSÄ TOIMINTA: Liikutaan metsässä tehden erilaisia liikkeitä ja esitetään Nalle Puh-hahmoja. Lauletaan Nalle Puhlauluja ja kokeillaan soittimia. Lopuksi rentoutus. TAVOITE: Itsensä ilmaiseminen liikkumisen kautta, mielikuvituksen herättely, soittimiin ja Nalle Puhlauluihin tutustuminen. 3. KÄDENTAIDOT: SAVITYÖT TOIMINTA: Nasun syntymäpäivät lähestyvät, mitä sinä haluat antaa Pikku Ruulle lahjaksi? Muovaillaan savesta Nasulle lahja, lapsen oman mielikuvituksen tuottamana. Lopuksi kerrotaan omasta työstä. TAVOITE: Käyttää ilmaista itseään saven kautta, nauttia savesta ja itsenäisestä työskentelystä, itseilmaisun lisääminen (omasta työstä kertominen). 4. NUKKETEATTERI TOIMINTA: Esitän tarinan Tiikerin seikkailu tekemilläni tikkunukeilla. Tämän jälkeen tehdään omat tikkunuket ja leikitään niillä. TAVOITE: Aktivoida lasta leikkimiseen eli itseilmaisuun ja vuorovaikutukseen toistensa kanssa. 5. YSTÄVÄNPÄIVÄJUHLAT TOIMINTA: Vietetään ystävänpäivää. Luetaan satu ystävistä, leikitään aasin häntää, lorutellaan, ongitaan, pysähdytään picnikille ja tehdään ystävänpäiväkortti. TAVOITE:

11 12 Hauskan pitäminen yhdessä, ystävänpäivän juhlistaminen, vuorovaikutuksen lisääminen lasten välillä. 6. SATULIIKUNTA: NALLE PUHIN TALVIPÄIVÄ TOIMINTA: Tehdään yhteisiä liikunnallisia harjoituksia talveen liittyen. Tuokio sisältää draamaa, liikkumista tilassa, musiikkia ja loppurentoutuksen. TAVOITE: Yhdessä toimiminen (vuorovaikutuksen lisääminen), mielikuvituksen ja luovuuden käyttö, itseilmaisu liikkeen kautta. 7. NALLE PUH-SADUTUS JA PIIRTÄMINEN TOIMINTA: Kehotan lapsia kertomaan oman kertomuksen, jota kuuntelen ja jonka kirjoitan sanatarkasti ylös. Lopuksi luen valmiin sadun ja lapset piirtävät siitä oman piirustuksen. Sitten jokainen saa kertoa omasta piirustuksestaan ja kirjaan ne ylös. TAVOITE: Luovuuden ja mielikuvituksen käyttö, yhdessä luominen, itseilmaisun tukeminen. 8. SATULIIKUNTA: NALLE PUH-ULKOLEIKKEJÄ TOIMINTA: Pyydän lapsia avukseni etsimään metsään piiloutuneita Nalle Puhin ystäviä. Matkalla kohdataan erilaisia esteitä ja lopulta kaikki metsän asukkaat löytyvät. Sitten eläimet haluavat, että leikimme niiden kanssa. Leikimme Kuka pelkää möhköfanttia (mustaa miestä), väriä, tervapataa ja Kani (kapteeni) käskee. TAVOITE: Mielikuvituksen käyttäminen, yhdessä toimiminen, lasten keskinäisen vuorovaikutuksen tukeminen. 9. PROJEKTIN MUISTELU JA NÄYTTELYN VALMISTELU TOIMINTA: Luen sadun Nasun taidenäyttely. Muistellaan koko prosessia. Katsellaan siitä valokuvia ja mahdollisia tuotoksia. Valmistellaan näyttely näyttelyä: valokuvat ja lasten työt seinälle, tarjoilut esille yms. TAVOITE: Yhteishengen lisääminen, projektin hahmottaminen, palautteen saaminen.

12 NÄYTTELY VAHHEMMILLE TOIMINTA: Kutsutaan vanhemmat! Katsellaan lasten töitä ja valokuvia ja kerrotaan yhdessä lasten kanssa, mitä olemme saaneet aikaan. Lauletaan vanhempien kanssa Viidakkolaulu. Tarjoillaan juotavaa ja syötävää. Jaetaan vanhemmille kyselylappu! TAVOITE: Lapsen itsetunnon tukeminen, itseilmaisun vahvistaminen (lapset kertoo projektista) me-hengen saavuttaminen, selkeä lopetus ryhmälle, palautteen saaminen vanhemmilta. 3.2 ARVIOINTIMENETELMÄT Havainnointi oppimispäiväkirjan avulla Minä kirjoitin muistiinpanot heti tuokioiden jälkeen. Kirjoitin tuokion kulusta, lapsista, omista tuntemuksista sekä ohjaajan ja lasten antaman palautteen. Keskustelin ohjaajani kanssa lapsista, toiminnasta ja ohjauksestani joka tuokion jälkeen. Kysymyksiä ohjaajalleni olivat: Ilmaisivatko lapset itseään, millä tavalla ja missä tilanteessa? Nauttivatko lapset toiminnasta, mistä erityisesti? Millainen ilmapiiri mielestäsi oli? Mikä onnistui, missä kehittämisen varaa? Mitä mieltä olit ohjauksestani? Päiväkirjassa oli myös kysymyksiä itselleni, joihin pyrin vastaamaan joka tuokion jälkeen. Kysymyksiä lasten ja toiminnan havainnointiin oli: Ilmaisivatko lapset itseään, miten ja missä tilanteissa? Nauttivatko lapset toiminnasta, mistä ja mistä eivät? Millainen ilmapiiri tuokion aikana oli? Miten poika 1 toimi tänään, entä tyttö 2? jne. Mikä onnistui ja mikä ei? Mikä jäi mietityttämään? Mikä meni suunnitelmien mukaan ja mikä ei? Mikä fiilis jäi? Oppimispäiväkirja oli suurin tiedonlähteeni, sillä olinhan kirjoittanut kaikki havainnot, tuokioiden kulun, ohjaajan ja lasten palautteet yms. sinne. Kirjoitin tuokioiden kuvaukset, lasten ja ohjaajan antaman palautteen päiväkirjan pohjalta sekä käytin sitä myös arvioinnissa. Arviointia tehdessä etsin päiväkirjasta havaintoja liittyen tavoitteisiin sekä lasten käytöksen muuttumiseen. Arvioinnissa kävin läpi myös lasten ja ohjaajan antamia kommentteja Palautekysely vanhemmille ja ohjaajalle Halusin tehdä kyselyn, jotta saisin kirjallista palautetta projektista. Vanhemmat juttelevat lastensa kanssa päivittäin ja voivat antaa luotettavaa tietoa heidän ajatuksistaan. Ohjaajani

13 14 kanssa olimme toki keskustelleet tuokioiden jälkeen, mutta halusin saada vielä arvioinnin tavoitteiden toteutumisesta. Käytin siis lasten kokemusten selvittämiseksi epäsuoraa tiedonhankintamenetelmää, mihin kuuluu muiden ihmisten, kuten vanhempien arviot lapsen kokemuksista (Kupila, P. 2004: 11). Käytin myös suoraa tiedonhankintamenetelmää käyttäessäni lasten kanssa tunnekortteja. Projektin viimeisenä kertana pidettiin näyttely vanhemmille. Näyttelyssä oli esillä lasten töitä ja valokuvia toiminnasta. Annoin vanhemmille sekä ohjaajalleni kyselyn, missä oli viisi avointa kysymystä. Kysymykset olivat seuraavanlaiset: 1.Onko lapsesi kertonut kotona Nalle Puhin Taikatuvasta? Mitä 2. Onko lapsessasi tullut esiin jotain uusia puolia/tapahtunut jotain muutosta? 3. Onko lapsesi puhunut muista lapsista tai ohjaajasta/onko hän saanut kontaktin muihin lapsiin tai ohjaajaan? 4. Vaikuttaako siltä, että lapsesi on nauttinut projektista? Mistä erityisesti? 5. Mitä mieltä te olette projektista, entä näyttelystä? Kun sain kyselyn vastaukset, tein tuloksista yhteenvedon. Kävin jokaisen kysymyksen ja vastaukset läpi ja laskin kuinka monta samanlaista vastausta on. Esimerkiksi ensimmäisessä kysymyksessä laskin vastauksista, kuinka moni vastasi, että lapsi on puhunut kotona Nalle Puhista tai ei ole puhunut. Sitten laskin mitä lapset olivat puhuneet kotona ja kuinka monta samankaltaista vastausta tuli. Vastaukset olivat kaiken kaikkiaan melko samanlaisia keskenään ja niistä oli helppo luoda kokonaiskuva. Sain kyselystä arvokasta tietoa, mitä käytin projektia arvioidessa Lasten palaute tunnekorttien avulla Tuokioista otettiin valokuvia ja olin alun perin suunnitellut, että niitä käytetään jokaisen tuokion alussa lasten kanssa. Tarkoitus oli saada palautetta lapsilta, mitä he pitivät toiminnasta ja mikä jäi parhaiten mieleen. Totesimme kuitenkin jo ensimmäisellä kerralla ohjaajani kanssa, että aikaa on rajatusti, joten se pitää käyttää harkiten. En olisi myöskään ehtinyt saamaan valokuvia

14 15 joka kerraksi, joten oli yksinkertaisesti helpompi jättää ne pois. Valokuvat olivat esillä loppunäyttelyssä lasten ja vanhempien iloksi. Omassa arvioinnissa käytin niitä lähinnä muistin virkistämiseen. Aioin myös käyttää nauhuria alku- ja loppupiirissä, jotta saisin lasten kommentit talteen. Tämä osoittautui myös turhan hankalaksi, koska en saanut nauhuria mistään. Sain lasten kommentit kuitenkin kirjattua ylös. Jokaisen tuokion lopussa oli loppupiiri, missä katselimme tunnekortteja. Tunnekortit laitettiin lattialle kolmeen eri pinoon, mistä jokaisessa oli erilainen hymynaama: iloinen (keltainen kortti), neutraali (vihreä kortti) ja surullinen (sininen kortti). Sitten he saivat ottaa kortin siitä pinosta, mikä kuvasti parhaiten heidän tämänhetkistä tunnetta ja mitä he pitivät tuokiosta. Jos lapsi valitsi iloisen kortin, hän kertoi mikä tuokioissa oli ollut kivaa. Jos valitsi neutraalin kortin, se tarkoitti, ettei osannut sanoa oikein mitään. Surullinen kortti kuvasti sitä, ettei ollut oikein pitänyt koko tuokiosta. Jokainen sai sanoa kortista jotain tai olla sanomatta. Toki alussa lasten oli hankala hahmottaa, että mikä väri edustaa mitäkin. He pääsivät jyvälle hommasta melko nopeasti ja muistivat, että lopuksi otetaan aina tunnekortit Nalle Puhin avustuksella. Puolivälin jälkeen minun ei tarvinnut enää toistaa ohjeita, vaan lapset sanoivat ne itse. Kertaus on opin äiti, niin kuin sanonta kuuluu. Joka kerta kirjoitin lasten palautteet ylös. Ei niistä kyllä hirveästi materiaalia saanut, sillä suurin osa sanoi vain: Oli kivaa. Kysyin sitten, että mikä oli kivaa ja jotkut osasivat nimetä jonkun jutun, toiset eivät. 4 TOIMINNAN JA RYHMÄN RAKENNE 4.1 Toiminnan suunnittelu ja rakenne Suunnittelin tuokiot hyvin spontaanisti, ideat ammensin aiemmista kokemuksistani ja kuulemistani jutuista. Päämäärä oli kuitenkin koko ajan mielessä: halusin kokeilla mahdollisimman monipuolista toimintaa ja erilaisia luovia menetelmiä. Tavoitteet tarkentuivat sitten myöhemmin toimintaa suunniteltaessa. Otin lasten iän ja kehitystason huomioon tuokioita suunnitellessa, kuten myös tuokioiden sisällön, keston ja aiheen. Mielestäni leikinomaisuus on luonnollisin tapa lähestyä 3-4-vuotiaita ja siksi tuokioissa oli paljon seikkailemista ja pieniä tarinoita. Sadut ovat kaikenikäisten lasten mieleen ja 3-4-vuotialla niiden on hyvä olla melko lyhkäisiä, sisältää kuvia ja esittää värikkäästi. Loruja ja lauluja oli tuokioissa, sillä pienet lapset nauttivat niistä ja ne tekevät toiminnan mielekkäämmäksi. Kuvataiteen suunnittelussa ikä otettiin huomioon siten, ettei tuotosten tarvinnut varsinaisesti esittää mitään, jolloin pienempikin lapsi voi kokea onnistuneensa.

15 16 Tärkeää oli, että rakenteet säilyvät koko ajan samanlaisina, josta myös Vilen & kumppanit muistuttavat. Ryhmä koostuu tietyistä lapsista, se kokoontuu säännöllisesti sovittuina aikoina ja aina samojen aikuisten ohjaamina. Oleellista on, että aikuinen tietää, mitä on tekemässä, sillä aikuisen jäsentämä struktuuri jäsentää kaaosta. Vilen & kumppanit painottavat, että yhden toimintakerran rakenne tulee säilyä samanlaisena, niin että siinä erottuvat alku, väliosa ja lopetus. Tuokion kokonaisuuden hahmottamiseksi voidaan käyttää esimerkiksi kuvia. (Vilen, M., Vihunen, R., Vartiainen, J., Siven, T., Neuvonen, S., Kurvinen, A. Vilen, M. 2006: ) Kaikissa tuokioissani oli samanlainen kulku: alkupiiri (valokuvat), itse toiminta ja loppupiiri (tunnekortit). Saman kaaren mukaan toimivat tuokiot lisäävät lapsen jatkuvuuden ja turvallisuuden tunnetta. Ohjaajat olivat koko ajan samat eli minä ja lapsiryhmän oma ohjaaja. Samoin päivät (tiistai ja perjantai) ja kellonaika (klo ) pidettiin samana, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Vilen & kumppanit huomauttavat, että myös tilan olisi hyvä pysyä samanlaisena. Mitä vähemmän ulkoisia muutoksia tapahtuu, sen paremmin lapsi keskittyy toimintaan. Tilan tulee olla rauhallinen, eikä kukaan saa tulla keskeyttämään toimintaa. Vilenin & kumppanien mukaan tämä opettaa lapsia pitkäjänteiseen toimintaan ja antaa viestin siitä, että he ovat arvokkaita. (Vilen, M. & kumppanit 2006: 465.) Prosessimaisessa työskentelyssä on myös alkuvaihe, välivaihe ja lopettaminen. Alussa tarvitaan toimintaa, jonka avulla ryhmän jäsenet luovat tavan toimia yhdessä. Aikuisen rooli toiminnan ohjaamisessa on tärkeää, varsinkin alkuvaiheessa riittävän luottamuksen aikaansaamiseksi, Vilen & kumppanit huomauttavat. Luovassa toiminnassa aikuisen tulee olla tarkkana lasten viesteille ja niihin vastaaminen voi olla peilaamista, mukautumista lapsen rytmiin ja virittäytymistä yhteiseen ymmärrykseen. Tämän jälkeen vasta ryhmä pääsee työskentelemään. Projektin loppuessa on hyvä olla selkeä lopetus sekä muistuttaa lapsia, kuinka monta kertaa on enää jäljellä. Lapsen on hyvä tietää ryhmän kesto jo etukäteen, esimerkiksi 10 kertaa. Ryhmän keston tietäminen auttaa lasta säätelemään omien asioidensa käsittelyyn ottamista. (Vilen, M. & kumppanit 2006: 465.) Myös projektin loppumisen ymmärtämisessä voi käyttää apuna kuvia ja minä piirsin 10 tuokiosta irrotettavia kuvia isolle paperille (1.kerta: Maalataan kolmen hehtaarin metsä, 2.kerta: seikkaillaan mielikuvitusmetsässä jne.). Näytin lapsille kuvat projektin alussa, keskivaiheilla ja lopussa. Viimeinen kerta oli näyttely vanhemmille lasten töistä ja valokuvista, mikä toimi selkeänä lopetuksena toiminnalle. 4.2 Ryhmän rakenne

16 17 Ryhmäksi voidaan kutsua 2-20 henkilön joukkoa (Niemistö, R. 2004: 16). Pienryhmäksi kutsutaan 5-12 henkilöstä koostuvaa joukkoa. (Niemistö, R. 2004: 51). Mitä suurempi ryhmä, sen enemmän tarvitaan ohjaajan tavoitetietoisuutta, etukäteissuunnittelua, selkeää rakennetta, tilannehallintaa ja lapsen vastaanottokyvyn huomioimista. (Vilen, M. & kumppanit 2006: 463, 464). Pienryhmässä lapset saavat myös tukea toisiltaan, eivät vain ohjaajalta. Tutkimusten mukaan sosiaalisten taitojen kehittäminen on tehokkainta juuri pienryhmässä. Isommassa ryhmässä lapselle nimittäin muodostuu usein rooli, josta on vaikea päästä pois esimerkiksi kiusaaja tai vetäytyjä. Kun toimitaan pienryhmässä, voidaan helpommin vaikuttaa lapsen kykyihin toimia ryhmässä sekä muiden lasten asenteisiin. Pienryhmässä aikuisen tuella lapsi voi luoda positiivisia suhteita ensin muutamaan ryhmäläiseen ja näiden lasten kautta voi lapsen asema muuttua koko ryhmän sisällä. (Vilen, M. & kumppanit 2006: ) Ryhmän toimivuus on perusedellytys onnistuneelle toiminnalle, huomauttaa Aalto. Toimiva ja salliva ryhmä lisää lasten aktiivisuutta toiminnassa ja edesauttaa sosiaalisten taitojen kehittymistä. Aallon mukaan myönteisen palautteen avulla ryhmän ilmapiiri, luottamus ja turvallisuus paranevat. Myönteisen palautteen antaminen on yksi parhaista tavoista lisätä ryhmän turvallisuutta ja sen vastaanottaminen lisää lasten sisäistä turvallisuutta. Tällöin lapsen on myös helpompi olla luottavaisessa suhteessa muihin ryhmän jäseniin.. Yksilöllisiä vaikutuksia myönteisellä palautteella lapseen ovat mm. itsetunnon vahvistuminen, uskon kasvaminen omiin mahdollisuuksiin ja motivaation lisääntyminen. (Aalto, M. 2000: 65.) Ryhmässä lapsi voi harjoitella erilaisia rooleja ja oppia uusia taitoja. Ryhmä toimii myös peilisuhteena omalle minäkuvalle. (Vilen, M. & kumppanit. 2006: 156.) Yhteistoiminnassaan lapsi oppii sosiaalisia taitoja ja samanaikaisesti lapset oppivat toimimaan ryhmänä. Siinä punnitaan lasten keskinäinen yhteistyö ja sen sujuminen sekä harjoitellaan yhteistoimintaan tarvittavia sosiaalisia taitoja. Yhteistyö, yhteinen tekeminen ja henkilötason yhteensopivuus korostuu etenkin ryhmän alkuvaiheessa. Leikki ja taide toimivat yhteisöä yhdistävänä välineenä sekä keskinäisten suhteiden lujittajana. (Karila, K. & kumppanit 2006: 164.) 4.3 Ryhmän kehitys Vuonna 1966 Bruce Tuckman muodosti nelivaiheisen mallin ryhmän kehityksestä, johon hän lisäsi kymmenen vuotta myöhemmin vielä viidennen vaiheen. Tässä ovat viisi ryhmän kehityksen vaihetta: 1. Ryhmän muodostusvaihe, forming

17 18 Ryhmän vuorovaikutussuhteissa korostuu testaus ja riippuvuus. Jäsenet etsivät hyväksyttäviä kanssakäymisen muotoja ja rajoja sekä muodostavat riippuvuussuhteita ohjaajaan, toisiin jäseniin ja annettuihin ryhmänormeihin. Tavallisesti jäsenet ovat itseilmaisussaan varovaisia. Vähitellen ryhmä koetaan turvallisena ja hyvänä. 2. Kuohuntavaihe, storming Vuorovaikutussuhteita leimaa konflikti ja polarisoituminen. Ryhmän jäsenet pyrikivät ilmaisemaan yksilöllisyyttään ja saattavat vastustaa voimakkaastikin ryhmärakenteen muodostumista. Alussa koettu auvoinen ryhmähenki tuntuu kadonneen ja pettymystä siitä saatetaan tuoda esiin. 3. Yhdenmukaisuusvaihe, norming Vuorovaikutussuhteissa kehittyy yhteenkuuluvuuden tunne ja ryhmän sisäinen vastustus voitetaan. Jäsenet hyväksyvät toistensa ominaispiirteet ja haluavat pitää yllä ryhmäkokonaisuutta. Ryhmän ilmapiiri tuntuu keventyneeltä ja vapaammalta. 4. Hyvin toimiva ryhmä, performing Ryhmästä on tullut kokonaisuus ja sen vuorovaikutuksesta ongelmanratkaisun väline. Jäsenet omaksuvat rooleja, jotka lisäävät suorituskykyä. Ryhmä työskentelee pääasiassa perustehtävän mukaisesti. 5. Lopetus, adjourning Ryhmä lopettaa toimintansa ja ryhmän jäsenet hyvästelevät toisensa. Tunteet saattavat olla hyvinkin voimakkaita, tavallisesti ne ovat surua ja haikeutta.(tuckman ja Jensen 1977.) Niemistön mukaan ohjaajien on hyvä verrata näitä vaiheita oman ryhmänsä kehitykseen, mutta ehkä vasta toiminnan jälkeen. Tärkeää on muistaa, että jokainen ryhmä noudattaa yksilöllistä kehitystään, mutta malli voi kuitenkin auttaa ymmärtämään ryhmän ilmiöitä. (Niemistö, R. 2004: ) VUOTIAIDEN LASTEN KEHITYS JA KEHITYKSEN TUKEMINEN VARHAISKASVATUKSESSA 5.1 Kieli ja vuorovaikutus Lapsen itsetunnon kehittyminen ja positiivisen minäkuvan vahvistaminen tapahtuu, kun lapsen toimintaa tuetaan yksin ja ryhmässä. Ryhmän aikuisilla tulee aikaa jokaiselle lapselle ja tärkeää on lapsen ja hänen ajatuksiensa kuunteleminen. 3-4-vuotiaiden ryhmässä pyritään luomaan lämmin ja avoin ilmapiiri, joka tukee lapsen sosiaalisten taitojen kehittymistä. Lapselle on tärkeää tuntea olevansa hyväksytty omana itsenään ryhmän jäseneksi. Lapsen sosiaalisten taitojen kehittymistä tuetaan erilaisissa ryhmätilanteissa, joissa pääpaino on positiivisen

18 19 mielikuvan ja yhteishengen syntymisessä, ei materiaalisen tuotoksen lopputuloksessa. Sosiaaliset taidot kehittyvät myös monipuolisissa leikkitilanteissa sekä peleissä. Näitä taitoja tuetaan myös liikuntatuokioissa. 3-4-vuotiaiden fyysinen ja motorinen kehitys on hyvin kokonaisvaltaista ja sitä tuetaan sisä- ja ulkoliikunnassa sekä hieno- ja karkeamotoriikassa. Tärkeää on lapsen oman kehonhallinnan sekä koordinaatiokyvyn kehittäminen ja tukeminen sekä positiivisen mielikuvan luominen omasta kehosta. (Päiväkodin ja koulun opetussuunnitelma ) Päivähoidon tehtävä lapsen kielen ja vuorovaikutuksen kehittämisessä on se, että lasta kannustetaan rohkeaan kielenkäyttöön ja itseilmaisuun. 3-4-vuotiaan kielelliset taidot kehittyvät nopeasti. Lapsen sanavarasto monipuolistuu, keskustelukyky kehittyy ja lapsi keksii omia tarinoita sekä kertoo omakohtaisista kokemuksista. 3-4-vuotias kyselee paljon ja on muutenkin kiinnostunut lähiympäristönsä tapahtumista. Lapsen kielen ja vuorovaikutustaitojen tukeminen tapahtuu antamalla lapselle aikaa, mahdollisuuksia ja malleja vuorovaikutustilanteisiin. Lisäksi kielellistä kehittymistä tuetaan päivittäin lapselle lukemalla, loruttelemalla ja laulamalla. (Päiväkodin ja koulun opetussuunnitelma ) 5.2 Leikki ja taide 3-4-vuotiaiden toiminnassa pääpaino on leikissä. Leikin kautta lapsi rohkaistuu kohtaamaan uusia ja vieraita asioita yhdessä ikäistensä sekä aikuisten kanssa. Leikin avulla tuetaan myös itsetunnon kehittymistä sekä luodaan hyviä toverisuhteita. 3-4-vuotiaiden ryhmässä leikille pyritään antamaan sekä tilaa, aikaa että tarvittavia välineitä. Leikki on 3-4-vuotiailla pääosin roolileikkiä, mutta yhdessä harjoitellaan myös helppoja sääntöleikkejä. Roolileikeissä korostuvat lasten omat kokemukset, sääntöleikeissä opitaan leikkimään tiettyjen sääntöjen puitteissa. Kaiken kaikkiaan onnistunut leikkitilanne kehittää lasten vuorovaikutustaitoja mm. suvaitsevaisuutta, toisen ymmärtämistä, kuuntelemista ja huomioimista. (Päiväkodin ja koulun opetussuunnitelma ) 3-4-vuotiaiden taidekasvatuksessa tärkeää on rohkaista lasta ilmentämään omaa luovuuttaan ja uskomaan itseensä. Taidekasvatuksessa tunteiden ja ajatusten ilmaisu toiminnan kautta on tärkeämpää kuin materiaalinen lopputulos. Taidekasvatuksessa huomioidaan eri osa-alueet ja niiden luonteva yhdistely: mm. musiikki, kuvataide, draama, nukketeatteri ja sadut. Taidekasvatuksen tavoitteena on antaa lapsen luovuudelle erilaisia ilmenemismuotoja: kannustaa lasta piirtämään, maalaamaan, laulamaan jne. Tavoitteena on oman luovuuden tukeminen, itseilmaisun kehittyminen ja rohkaistuminen. (Päiväkodin ja koulun opetussuunnitelma ) 5.3 Teematyöskentely

19 20 Päivähoidossa ei enää opetella sisältöalueita sellaisinaan, vaan ne eheytytetään laajemmiksi kokonaisuuksiksi teema- ja projektityöskentelyllä. Teematyöskentelyn kautta on mahdollisuus tutustua asioihin sekä yksityiskohtaisesti että monipuolisesti. Eri sisällöt nivoutuvat luontevasti toisiinsa, kuten esimerkiksi kieli, musiikki ja taide. Teematyöskentely perustuu lasten ajatusten ja aikaisempien kokemusten huomioon ottamiseen. (Vilen, M. & kumppanit 2006: 467, 468.) Teematyöskentelyä suunniteltaessa aikuinen tekee alustavan aikataulun ja miettii, millainen käsittelyjärjestys tukisi parhaiten päämäärää. Huomioon on hyvä ottaa myös mitä lapset ovat juuri oppimassa ja mitä he haluavat oppia. Valitsinkin teemaksi Nalle Puhin kun kuulin että lapset ovat jo tutustuneet ja mieltyneet siihen päiväkodissa. Samoin se oli mielestäni monipuolinen ja sopiva aihe 3-4-vuotiaille ja sen pohjalta oli helppo keksiä mielekästä toimintaa. Teematyöskentely muistuttaa suljettua projektia, missä aikuisen rooli on melko ohjaava, kun taas avoimessa projektissa aikuinen on oppimassa yhdessä lasten kanssa. (Vilen, M. & kumppanit 2006: 468.) Opinnäytetyöni on siis ryhmämuotoista teematyöskentelyä, mikä muistuttaa suljettua projektia. Mielestäni toiminnan oli parasta olla aikuislähtöistä, sillä 3-4 vuotiaat tarvitsevat vielä paljon aikuisen ohjausta ja tukea. 5.4 Lapsilähtöisyys Lapsilähtöisen pedagogiikan perusolettamus on, että lapsi on aloitteellinen, yksilöllinen ja valintoja tekevä toimija, joka aktiivisesti rakentaa ymmärrystä itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Lapsi hankkii tietoa ja oppii toimimalla itse. (Kupila, P. 2004: ) Leena Tahkokallion mukaan lapsilähtöisyyttä voi tarkastella kolmesta näkökulmasta: 1) herkkyys tunnistaa lapsen emotionaalisia tarpeita (mm. kiintymyksen ja hyväksynnän tarpeet) ja vastata niihin 2) kykyä aktivoida lasta (mm. ajattelua ja vuorovaikutusta) sekä 3) lapselle annettavan autonomian määrä (mm. kyky valita ja arvioida toimintaansa ja sen tuloksia). (Tahkokallio, L. 2001: 24.) Lapsilähtöisyys on mietityttänyt minua tämän koko opinnäytetyöprosessin ajan. Podin huonoa omaatuntoa siitä, että projekti ei ollut tarpeeksi lapsilähtöinen. Ajattelin näin, koska en ottanut lapsia mukaan toiminnan suunnitteluun ja tuokiot olivat melko tarkkaan etukäteen rajattuja. Tuokioissa oli kuitenkin harjoituksia, missä lapset saivat oma-aloitteisesti käyttää mielikuvitustaan ja luovuuttaan. Sadutuksessa ja savitöissä lapset saivat itse keksiä, mitä tekevät. Monipuolisen toiminta aktivoi lapsia ja lisäsi vuorovaikutusta. Lapset olivat aktiivisesti

20 21 mukana näyttelyn suunnittelussa ja esillepanossa, mikä tuki heidän autonomiaa, kuten myös loppupiirissä käytetyt tunnekortit. Kupila muistuttaa, että lasten tulkinnat ovat yhtä arvokkaita ja tosia kuin aikuisenkin, vaikka ne olisivat erilaisia. Jos lapsi ja häntä kuuleva aikuinen pääsevät samalle tulkinnalliselle aaltopituudelle, aikuisen on helpompi tavoittaa lapsen näkemykset. Päiväkotikulttuurissamme aikuiset esittävät lapsille helposti omia näkemyksiään sen sijaan, että kuulisivat lasten ajatuksia ja arvioita. Siksi lapselle oman mielipiteen muodostaminen ja esittäminen vaatiikin totuttelua. Usein lapset kuitenkin nauttivat yksilöllisestä huomiosta jota he saavat osakseen. (Kupila, P. 2004: ) Tätä huomiota lapset saivat juuri alku- ja loppupiirissä, kun juttelimme ja kysyin heidän mielipidettään tuokioista. Samoin tunnekorttien käyttö oli lapsilähtöistä, sillä halusin tärkeää tietoa ja palautetta itse lapsilta. Se on kyllä totta, että aikuiset eivät aina anna lapselle suunvuoroa ja mahdollisuutta löytää ratkaisuja itse. 6 LASTEN ITSEILMAISUN JA VUOROVAIKUTUKSEN VAHVISTAMINEN 6.1 Itseilmaisu Itseilmaisu-käsite voidaan ymmärtää monella tavalla. Tässä opinnäytetyössä tarkoitan sillä, lasten kykyä ilmaista itseään sanallisesti, kuvallisesti, musiikin, liikkeen ym. toiminnan kautta. Kaikki mitä lapsi luo itse, on itseilmaisua. Avoimuus ja aitous itseä ja toisia kohtaan on myös tärkeää lasten kanssa, Severikangas T. huomauttaa. Spontaanius on eräänlainen valmiuden tila, jonka avulla on mahdollisuus toimia joustavasti. Se on hallittua, aitoa itseilmaisua ja luovuutta. Nalle Puhin pienessä kirjassa on hyvä neuvo: Ole välillä spontaani! Tee jotakin mikä on Hyvä Tehdä miettimättä sen tarkemmin. Itsekritiikki on spontaanin itseilmaisun pahin vihollinen, mutta jokainen meistä voi oppia olemaan itselleen lempeämpi, muistuttaa Severikangas. Jokaisella meistä on oma käsityksemme luovasta itseilmaisusta. Luovuus ja itsensä ilmaiseminen on mahdollista, kun ihminen on avoin, kiinnostunut asioista ja pyrkii toteuttamaan tavoitteensa. Pahimmat esteet tämän toteutumiselle ovat pakottaminen, epäonnistumisen pelko ja luottamuksen puute. Jos pelkää ottaa riskejä, näkee vain esteitä. (Severikangas, T. 2000: 7-8.) Itseilmaisu on osa taidekasvatusta ja sitä kutsutaan myös ilmaisukasvatukseksi. Ilmaisukasvatuksessa pyritään vahvistamaan luovaa elämänasennetta. Tavoitteena on auttaa lasta ilmaisemaan itseään eri keinoin. Vuorovaikutuksessa lapsen kanssa on tarkoitus edistää hänen kehitystään ja kasvuaan. Lapsen ilmaisuhalun, rohkeuden ja monipuolisten taitojen esille tuominen ja niiden ohjaaminen on tärkeintä ilmaisukasvatuksessa. Lasta ohjataan ilmaisemaan

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Lapselle ominainen tapa toimia

Lapselle ominainen tapa toimia Lapselle ominainen tapa toimia Katse lapseen -hankkeen tuloksia Päiväkoti Merirasti, Helsinki KARDEMUMMA Matkalla sadun maailmaan Lähdimme lasten kanssa matkalle sadun maailmaan draaman ja musiikin keinoin.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ 4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 5. OPPIMISEN ILO 6. KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA Varhaiskasvatusjohdon päivä 15.52014 Eila Estola 1 Kaksi tutkimushanketta TELL I S - H A N K E (2010-2013) - Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? Kohdistuu

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Toiminta-ajatus 1. 1.1 Ryhmän tavoitteet 2. 1.2 Ryhmän arvot 3. Varhaiskasvatus ympäristömme 4

Toiminta-ajatus 1. 1.1 Ryhmän tavoitteet 2. 1.2 Ryhmän arvot 3. Varhaiskasvatus ympäristömme 4 1 SISÄLLYS Toiminta-ajatus 1 1.1 Ryhmän tavoitteet 2 1.2 Ryhmän arvot 3 Varhaiskasvatus ympäristömme 4 Toiminnalliset orientaatiot lapsille ominainen tapa toimia 5 Sisällölliset orientaatiot tapa hahmottaa

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee kauniissa kansallismaisemassa Pyynikinharjun kainalossa, luonnonsuojelualueen tuntumassa ja Pyhäjärven läheisyydessä. Luonnonläheinen

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki näkökulmia pienten pedagogiikkaan Kirsi Järvinen, LTO, työnohjaaja, Peda8eto Oy kirsi.jarvinen@peda8eto.fi Kirsi Järvinen Lahti 19.5.2015 Leikki, läsnäolo ja kohtaaminen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja

Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja Taustoja Tarve lasten kuulemisen ja osallisuuden vahvistamiseen noussut esille monilla yhteiskuntaelämän alueilla

Lisätiedot

Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa.

Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa. Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa. «Liikkumisen ilo näkyy parhaten lapsessa. Maailman kokeminen ja ymmärtäminen edelyttää lapselta jatkuvaa liikettä,koskettamista, tuntemista,tuntemista, erottelemista

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen omakuva (piirustus tai kuva) Lapsen nimi: Syntymäaika: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: Tämä suunnitelma yhdessä hoitosopimuksen kanssa on varhaiskasvatuksen perusta

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Huitin päiväkoti

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Huitin päiväkoti ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012 Huitin päiväkoti 1.Yksikkö Huitin päiväkoti Kyntäjäntie 5 01840 Klaukkala 2.Toiminta-aika Toimintasuunnitelma on toimintavuodelle 2011-2012. Päiväkoti on avoinna

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Tasanteen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tasanteen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tasanteen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tervetuloa Tasanteen päiväkotiin! Tasanteen päiväkodissa on 120 1-5-vuotiasta lasta ja 22 kasvattajaa. Esiopetus siirtyy koululle syksyllä 2014. Tasanteella

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista Esimerkkejä hyvinvointipalveluista ESR-kehittämisohjelmasta Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana 2007-2013 Espoon esittävän taiteen koulu Mitä? Sirkusopetusta

Lisätiedot