LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Tikkurila. NALLE PUHIN TAIKATUPA - lasten itseilmaisun ja vuorovaikutuksen vahvistaminen luovien menetelmien avulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Tikkurila. NALLE PUHIN TAIKATUPA - lasten itseilmaisun ja vuorovaikutuksen vahvistaminen luovien menetelmien avulla"

Transkriptio

1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Tikkurila NALLE PUHIN TAIKATUPA - lasten itseilmaisun ja vuorovaikutuksen vahvistaminen luovien menetelmien avulla Elina Haimi Sosiaalialan koulutusohjelma Opinnäytetyö Toukokuu 2008

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LUOTAIN-HANKKEESTA NALLE PUHIN TAIKATUPA-PROJEKTIIN OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET JA MENETELMÄT Opinnäytetyön tavoitteet Nalle Puhin Taikatupa-projektin tavoitteet Omat tavoitteet Tuokiokohtaiset tavoitteet Arviointimenetelmät Havainnointi oppimispäiväkirjan avulla Palautekysely vanhemmille ja ohjaajalle Lasten palaute tunnekorttien avulla TOIMINNAN JA RYHMÄN RAKENNE Toiminnan suunnittelu ja rakenne Ryhmän rakenne Ryhmän kehitys VUOTIAIDEN LASTEN KEHITYS JA KEHITYKSEN TUKEMINEN VARHAISKASVATUKSESSA Kieli ja vuorovaikutus Leikki ja taide Teematyöskentely Lapsilähtöisyys LASTEN ITSEILMAISUN JA VUOROVAIKUTUKSEN VAHVISTAMINEN RYHMÄSSÄ Itseilmaisu Vuorovaikutussuhde Vuorovaikutus- eli viestintätaidot Ryhmä TAIDE JA LEIKKI KASVATUKSESSA Taidekasvatus Taidekasvatuksen merkitys Leikissä on taiteen ainekset LUOVAT MENETELMÄT NALLE PUHIN TAIKATUPA-PROJEKTISSA Kuvataide Musiikki Nukketeatteri Sadutus Liikunta...29

3 9 TOIMINNAN KUVAUS JA ARVIOINTI Kuvataide: Kolmen hehtaarin metsä Musiikkiliikunta: Seikkailu metsässä Savityöt: Lahja Pikku Ruulle Nukketeatteri: Tiikerin seikkailu (+tehdään keppinuket) Ystävänpäiväjuhlat Satuliikunta: Talvipäivä Sadutus: Nalle Puh-tarina Ulkoliikunta: Nalle Puh-leikkejä Projektin muistelu ja näyttelyn valmistelu Näyttely vanhemmille PROJEKTIN ARVIOINTI Ohjaajuuden reflektointi Tavoitteiden arviointi Lasten keskinäisen vuorovaikutuksen vahvistuminen Lasten itseilmaisun vahvistuminen Omien tavoitteiden toteutuminen Lasten kehitys projektin aikana Lasten palaute tunnekorttien avulla Palautekyselyn tuloksia POHDINTA Projektin eettisyyden ja luotettavuuden tarkastelua Sosiaalialan eettiset ohjeet Tutkimuseettisyys Projektin arvioinnin luotettavuus Päätössanat...56 LÄHTEET...58 LIITTEET...60 LIITE 1 KIRJE VANHEMMILLE...60 LIITE 2 NALLE PUHIN TAIKATUPA-PROJEKTIN TOIMINTASUUNNITELMA...62 LIITE 3 LASTEN KEKSIMÄ NALLE PUH-TARINA...71 LIITE 4 KUTSU NÄYTTELYYN...72 LIITE 5 PALAUTEKYSELY NALLE PUHIN TAIKATUPA-PROJEKTISTA...73

4 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Tikkurila Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi TIIVISTELMÄ Elina Haimi NALLE PUHIN TAIKATUPA lasten itseilmaisun ja vuorovaikutuksen vahvistaminen luovien menetelmien avulla Vuosi 2008 Sivumäärä 73 Opinnäytetyöstäni muodostui projekti, minkä nimeksi tuli Nalle Puhin Taikatupa. Keväällä 2008 toteutin projektin eräässä päiväkodissa Vantaalla. Tuokioita oli 10 kertaa, kaksi kertaa viikossa. Ryhmässä oli seitsemän 3-4-vuotiasta lasta. Tuokiot sisälsivät luovia menetelmiä, joita olivat musiikki, liikunta, kuvataide, sadutus ja nukketeatteri. Järjestin myös ystävänpäiväjuhlat sekä näyttelyn vanhemmille yhdessä lasten kanssa. Dokumentoin lasten töitä valokuvin ja kirjoittamalla havaintoni lapsista päiväkirjaan. Arvioin toimintaa myös lapsilta, vanhemmilta ja ohjaajalta saadun palautteen kautta. Projektin tavoitteena oli lasten itseilmaisun ja vuorovaikutuksen vahvistaminen luovien menetelmien avulla. Tärkeä tavoite oli myös kehittää omaa ammattitaitoani ja saada lisää ohjauskokemusta. Lasten itseilmaisu vahvistui, kun he saivat kokeilla erilaisia luovia menetelmiä ja ilmaista itseään. Lasten keskinäisen vuorovaikutus lisääntyi erityisesti liikuntatuokioissa ja yhteisleikissä ja pari lasta sai uusia ystäviä. Pienryhmätoiminta sekä turvallinen ilmapiiri edesauttoivat näiden tavoitteiden toteutumista. Turvallisuutta lisäsivät ryhmän pysyvyys, toiminnan suunnitelmallisuus, toistuvuus (teema) ja jatkuvuus. Kaiken kaikkiaan, tulosten perusteella voidaan sanoa, että lapset nauttivat toiminnasta ja projekti onnistui hyvin. AVAINSANAT: 3-4-vuotias lapsi, vuorovaikutus, itseilmaisu, taidekasvatus, luovat menetelmät

5 LAUREA-POLYTECHNIC Tikkurila Degree Programme in Social Services ABSTRACT Elina Haimi THE MAGIC ROOM OF WINNIE THE POOH creative activities empowering children s selfexpression and interaction Year 2008 Pages 73 This thesis project, called The Magic Room of Winnie the Pooh, was carried out in a day care center in Vantaa in spring Ten activity lessons were organized for seven 3- and 4 year old children twice a week. Ten activity sessions consisted of creative activities, like music, gymnastics, art, storycrafting and a puppet show. Also, a Valentine s day party and an exhibition for the parents together with the children were organized. Children s works were also documented with photos and writing a diary. The activities were also evaluated by using feedback given by the children, parents and thesis instructor. The main purpose of this project was to empower children s self-expression and interaction through creative activities. Another important purpose was to improve personal professional skills and have more group leading experience. Children's self-expression was promoted when they had the opportunity to try out different kinds of creative activities and express themselves. Interaction between children increased especially when playing games and a couple of children also made new friends. Due to the small group size and having a secure atmosphere, increased by group stability, well-planned activities, thematic repetitiveness and constancy, it was possible to attain the thesis objectives. Over all, based on the results, it can be stated that the project was a success and the children enjoyed it. KEYWORDS: 3-4- year old child, interaction, self-expression, art education, creative activities

6 7 1 JOHDANTO Olen pienestä pitäen ollut kiinnostunut kaikesta luovasta ja taiteesta. Kulttuuri ja taide ovat aina olleet tärkeä osa elämääni, sillä isäni on muusikko ja äitini raahasi minua taidenäyttelyihin ja teattereihin. Olen myös käynyt Steiner-koulua, jossa luovuutta ja mielikuvitusta viljeltiin ahkerasti. Luova toiminta on siis minulle luontaista ja lähellä sydäntä. Innostuin päiväkotityöstä kun huomasin, että siinä voin yhdistää minulle rakkaimmat asiat maailmassa: taiteen ja lapset. Ilmaisen itseäni parhaiten luovan toiminnan kautta ja siksi valitsin luovien toimintojen suuntautumisvaihtoehdon nykyisessä sosionomikoulutuksessa. Olen ammatiltani lastenhoitaja ja tehnyt töitä lasten parissa jonkin verran. Toivoinkin, että saan mahdollisuuden tehdä opinnäytetyöni päiväkodissa, koska haaveeni on tulevaisuudessa tehdä töitä päiväkodin opettajana. Kun sitten kuulin ensimmäistä kertaa Taikavoima-hankkeesta, kiinnostuin siitä heti. Tässä olisi mahdollisuuteni tehdä opinnäytetyö minulle mieluisesta ja tärkeästä aiheesta. Hankkeesta saatu palaute lapsilta, vanhemmilta ja työntekijöiltä on ollut erittäin myönteistä. Päiväkodin vanhemmat toivoivatkin, että Taikavoima tulisi myös muiden päiväkodin lasten ulottuville. Keväästä 2007 alkaen hankeyksiköiden päiväkodeissa on aloittanut toimintansa ns. Pikku TaikaVoima-ryhmät. Ne ovat päiväkodin lapsista koottuja pienryhmiä, joita vetää TaikaVoima-ryhmän toimintaan osallistunut päivähoidon työntekijä yhdessä toisen kasvattajan kanssa. Minä menin pitämään pikkutaikavoimaryhmää yhteen näistä Korso-Koivukylä-alueen päiväkodeista keväällä Tuokioita oli 10 kertaa. Ryhmässä oli seitsemän 3-4-vuotiasta lasta, jotka ryhmän ohjaaja valitsi. Työntekijä oli minun ohjaajani ja mukana kaikissa tuokioissa. Opinnäytetyöni on toiminnallinen, joten minä suunnittelin, ohjasin ja arvioin tuokiot. Valitsin toiminnallisen opinnäytetyön, jotta pääsisin kokeilemaan oppimiani työmenetelmiä sekä mielikuvitusta ja luovuutta. Lisäksi halusin kehittää suunnittelu-, ohjaus- ja arviointitaitojani. Opinnäytetyöstäni muodostui projektimuotoinen kokonaisuus, minkä nimeksi tuli Nalle Puhin Taikatupa. Tästä lähtien kutsun opinnäytetyötäni projektiksi. Valitsin projektin teemaksi Nalle Puhin, sillä se on minulle tuttu ja mieluinen aihe. Nalle Puh on yleisesti lapsille tuttu hahmo ja sen tarinat sisältävät hyviä opetuksia. Nalle Puh ja kumppanit ovat keskenään hyvinkin erilaisia persoonia ja silti he ovat hyviä ystäviä. Tarinat opettavat lapsille mm. suvaitsevaisuutta ja empatiakykyä. Mielestäni yhden aiheen eli Nalle Puhin ympärille oli helppo rakentaa ehjä kokonaisuus. Ryhmämuotoinen teematyöskentely oli mielestäni loistava tapa lähestyä samaa aihetta monella eri tavalla.

7 8 Opinnäytetyöni toiminnan tavoitteena oli lasten itseilmaisun ja vuorovaikutuksen vahvistaminen luovien menetelmien kautta. Tuokiot sisälsivät musiikkiliikuntaa, kuvataidetta, sadutusta, nukketeatteria, ystävänpäiväjuhlat sekä näyttelyn vanhemmille. Tärkeä tavoite oli myös kehittää omaa ammattitaitoani ja saada lisää ohjauskokemusta lasten kanssa tehtävästä luovasta toiminnasta. Dokumentoin lasten töitä valokuvin, joita käytin loppunäyttelyssä. Tarkastelin ja arvioin toimintaa havainnoimalla lapsia, kirjoittamalla päiväkirjaa, lapsien kanssa käytettyjen tunnekorttien sekä vanhemmilta saadun palautekyselyn kautta. Teoriaosuudessa käsittelen mm. 3-4-vuotiaiden lasten kehitystä, vuorovaikutustaitoja, itseilmaisua, taidekasvatusta sekä luovia menetelmiä. 2 LUOTAIN-HANKKEESTA NALLE PUHIN TAIKATUPA-PROJEKTIIN Luotain on Laurea-ammattikorkeakoulun luovuuteen ja osallisuuteen painottuva hanke, minkä yksi yhteistyökumppani on Vantaan kulttuuritoimi. Hankkeen päätavoite on tutkia ja kehittää osallistavia, taiteenkaltaisia ja luovia lähestymistapoja, prosesseja sekä menetelmiä hyvinvointia edistävässä työssä. Luotaimen sisällä toteutetaan projekteja, joiden tavoitteet muotoutuvat kulloisenkin yhteistyökumppanin kanssa. Luotain-hankkeen tarkoitus on myös löytää uudenlaisia toimintatapoja, tuoda luovuus arkeen sekä verkostoitua mahdollisesti jopa ulkomaille. (Luotainhankekuvaus.) Taikavoima on yksi Vantaan kaupungin kulttuuripalveluiden Taikalamppu-hankkeista. Kulttuuripalvelut ja kolme vantaalaista päiväkotia käynnistivät kolmivuotisen Taikavoimataidekasvatushankkeen keväällä Ryhmissä oli 3-4 vuotiaita lapsia, joista osa oli erityistä tukea tarvitsevia. Hanke pyrki omalta osaltaan kehittämään ja laajentamaan taidekasvatuksen tarjontaa varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena oli löytää uusia toimintamalleja, joilla tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä taiteen keinoin. Hankkeesta saatuja kokemuksia ja tuloksia arvioitiin vanhemmilta kerätyn palautteen ja dokumentoinnin kautta. (Taikavoimahankekuvaus.) Lapsi tutustuu taiteisiin katsomalla, kokemalla sekä itse tekemällä. Kyse on kokonaisvaltaisesta oppimisesta, missä fyysinen ja psyykkinen ja sosiaalinen puoli kohtaavat. Kasvava ihmisenalku on psykofyysinen kokonaisuus: taidekasvatus tukee lapsen fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä kasvua eheäksi aikuiseksi. Toiminnan tavoitteena oli lasten voimavarojen vahvistaminen positiivisten elämysten sekä turvallisen aikuissuhteen kautta. Luova työskentely antaa lapsille mahdollisuuden käsitellä omia tunteitaan eri kanavien kautta. Taideilmaisu tukee myös lapsen

8 9 kehontietoisuuden ja minäkäsityksen kehitystä. Projektin tavoitteena kokonaisuudessaan oli lasten kasvun ja kehityksen tukeminen taidetoiminnan avulla. Taikavoima-hankkeen tarkoitus oli kehittää varhaiskasvatuksen pedagogisia ja varhaisen tukemisen menetelmiä. Yksi tavoite oli myös, että työskentelymuodot juurtuisivat valittuihin hankeyksikköihin ja laajemminkin vantaalaiseen päivähoitoon. (Taikavoima-hankekuvaus.) Muut Pikkutaika voima-ryhmät ja tämä opinnäytetyö olivat osaltaan juuri sitä. Kirjallinen raportti toimii mallina muille ja mahdollistaa työn jatkuvuuden. Taikavoima-hankkeessa ja opinnäytetyössäni Nalle Puhin Taikatuvassa on aikalailla samanlainen ihmiskäsitys ja ajattelutapa. Lapsen kohtaaminen lähtee avoimuudesta, uteliaisuudesta ja toisen kunnioituksesta. Lapsi hyväksytään sellaisena kuin hän on. Taustalla on ihmiskäsitys, jossa ajatellaan, että lapsella on jo kaikki valmiina. Hän ei välttämättä osaa puhua omista tunteistaan ja tarpeistaan verbaalisesti, mutta he kertovat itsestään toimintansa ja käytöksensä avulla. Taide tarjoaa kanavan puhua itsestä symbolisella tasolla leikin, mielikuvien, liikkeiden ja välineiden kautta. Ohjaajalta se vaatii kykyä ottaa vastaan näitä viestejä ja lähteä mukaan leikkiin. Taikavoima-hankkeessa taiteen tekeminen ja sen kokeminen luovat toisen todellisuuden, jossa pääsee kokemaan, tekemään ja jakamaan. Se voi tuoda lapselle tiedon uudesta kyvystä, hei osaanko minä tätäkin. Juuri tämä ajatus on ollut myös koko ajan mukana tässä opinnäytetyössäni. Halusin antaa lapsille mahdollisuuden löytää oman ilmaisukanavansa. (Taikavoima-hankekuvaus.) 3 OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET JA ARVIOINTIMENETELMÄT 3.1 Tavoitteet Nalle Puh-projektin tavoitteet Nalle Puhin Taikatuvan tavoite oli vahvistaa lasten itseilmaisua sekä vuorovaikutustaitoja luovia menetelmiä kokeilemalla. Toiminnan tarkoitus oli myös tutustuttaa lapset erilaisiin luoviin menetelmiin sekä antaa heille uusia virikkeitä. - Lasten itseilmaisun vahvistaminen Itseilmaisu-käsitteellä tarkoitan tässä opinnäytetyössäni kaikkia ilmaisutapoja: sanallista, kuvallista sekä liikkeen ja äänen kautta tapahtuvaa ilmaisua. Itseilmaisu tarkoittaa kaikkea, mitä lapsi itse luo ja ilmaisee. Yksi ilmaisee mieluiten itseään piirtämällä, toinen liikkeen kautta, kolmas musiikilla jne. Läheskään kaikki eivät ilmaise itseään parhaiten sanallisesti. Päiväkodissa työskentelevän aikuisen olisi hyvä muistaa, että me kaikki ilmaisemme itseämme eri tavalla ja

9 10 antaa jokaiselle mahdollisuus löytää oma ilmaisukanavansa. Lapset kun todellakin ovat erilaisia, oppivat eri tavalla ja ovat kiinnostuneita eri asioista. - Lasten keskinäisen vuorovaikutuksen tukeminen Projektin toinen tavoite oli lasten vuorovaikutuksen tukeminen. Vuorovaikutuksella tässä työssä tarkoitan lasten vuorovaikutussuhteen syntymistä ohjaajan kanssa sekä lasten keskinäistä vuorovaikutusta. Kun kävin ensimmäisen kerran päiväkodissa, ohjaajani kertoi että jotkut lapsista ovat arkoja. Ohjaajani valitsi sitten tähän projektiin seitsemän keskenään hyvinkin erilaista lasta, kolme poikaa ja neljä tyttöä. Voisi sanoa, että ryhmässä oli kaksi hyvin vilkasta poikaa, kaksi arkaa tyttöä ja kolme lasta oli siltä väliltä. Tarkoitus oli rohkaista arimpia lapsia saada ja saada muutenkin ryhmä puhaltamaan samaan hiileen. Vuorovaikutuksen edistämiselle sekä itsensä ilmaisemiselle oli tärkeää turvallinen ilmapiiri, mikä syntyi kannustavan ja lämpimän ohjaajuuden kautta. Tämä mahdollistui aktiivisen kuuntelun, positiivisen palautteen sekä lapsen tasolle viriävän ohjaajuuden sekä ikätasolle sopivan toiminnan kautta Omat tavoitteet - Kehittyä lasten ohjaamisessa - Turvallisen ja otollisen ilmapiirin luominen - Tuottaa lapsille iloa ja onnistumisen kokemuksia - Saada lisää kokemusta projektin suunnittelu-, toteutus, - ja arviointivaiheista - Olla vähemmän itsekriittinen lasten kanssa toimiessa Henkilökohtaiset tavoitteeni liittyivät ennen kaikkea oman ammattitaitoni kehittämiseen. Halusin saada lisää itsevarmuutta ja kokemusta lasten ohjaamisesta sekä kehittyä ohjaajana. Erityisesti minun pitäisi kehittyä ohjaajana olemisessa ja ryhmän hallinnassa, mitkä ovat minulle edelleen haastavia lasten kanssa toimiessa. Tärkeä tavoite oli myös luoda turvallinen ja lämmin ilmapiiri, mikä olisi otollinen lasten itseilmaisun ja vuorovaikutuksen tukemiseen. Tarkoitus oli myös antaa lapsille elämyksiä ja onnistumisen kokemuksia. Tavoitteeni oli kehittyä tuokioiden suunnittelussa, toteuttamisessa sekä niiden arvioimisessa. Yritin myös oppia olemaan vähemmän itsekriittinen, mikä estää usein toteuttamasta ja nauttimasta asioita.

10 Tuokiokohtaiset tavoitteet 1. KUVIS: KOLMEN HEHTAARIN METSÄ TOIMINTA: Tutustutaan Nalle Puh-hahmoihin ja askarrellaan heille metsä isolle paperille. TAVOITE: Tutustuminen Nalle Puh-hahmoihin, itsensä ilmaiseminen, luovuuden ja mielikuvituksen käyttö. 2. MUSIIKKILIIKUNTA: SEIKKAILU METSÄSSÄ TOIMINTA: Liikutaan metsässä tehden erilaisia liikkeitä ja esitetään Nalle Puh-hahmoja. Lauletaan Nalle Puhlauluja ja kokeillaan soittimia. Lopuksi rentoutus. TAVOITE: Itsensä ilmaiseminen liikkumisen kautta, mielikuvituksen herättely, soittimiin ja Nalle Puhlauluihin tutustuminen. 3. KÄDENTAIDOT: SAVITYÖT TOIMINTA: Nasun syntymäpäivät lähestyvät, mitä sinä haluat antaa Pikku Ruulle lahjaksi? Muovaillaan savesta Nasulle lahja, lapsen oman mielikuvituksen tuottamana. Lopuksi kerrotaan omasta työstä. TAVOITE: Käyttää ilmaista itseään saven kautta, nauttia savesta ja itsenäisestä työskentelystä, itseilmaisun lisääminen (omasta työstä kertominen). 4. NUKKETEATTERI TOIMINTA: Esitän tarinan Tiikerin seikkailu tekemilläni tikkunukeilla. Tämän jälkeen tehdään omat tikkunuket ja leikitään niillä. TAVOITE: Aktivoida lasta leikkimiseen eli itseilmaisuun ja vuorovaikutukseen toistensa kanssa. 5. YSTÄVÄNPÄIVÄJUHLAT TOIMINTA: Vietetään ystävänpäivää. Luetaan satu ystävistä, leikitään aasin häntää, lorutellaan, ongitaan, pysähdytään picnikille ja tehdään ystävänpäiväkortti. TAVOITE:

11 12 Hauskan pitäminen yhdessä, ystävänpäivän juhlistaminen, vuorovaikutuksen lisääminen lasten välillä. 6. SATULIIKUNTA: NALLE PUHIN TALVIPÄIVÄ TOIMINTA: Tehdään yhteisiä liikunnallisia harjoituksia talveen liittyen. Tuokio sisältää draamaa, liikkumista tilassa, musiikkia ja loppurentoutuksen. TAVOITE: Yhdessä toimiminen (vuorovaikutuksen lisääminen), mielikuvituksen ja luovuuden käyttö, itseilmaisu liikkeen kautta. 7. NALLE PUH-SADUTUS JA PIIRTÄMINEN TOIMINTA: Kehotan lapsia kertomaan oman kertomuksen, jota kuuntelen ja jonka kirjoitan sanatarkasti ylös. Lopuksi luen valmiin sadun ja lapset piirtävät siitä oman piirustuksen. Sitten jokainen saa kertoa omasta piirustuksestaan ja kirjaan ne ylös. TAVOITE: Luovuuden ja mielikuvituksen käyttö, yhdessä luominen, itseilmaisun tukeminen. 8. SATULIIKUNTA: NALLE PUH-ULKOLEIKKEJÄ TOIMINTA: Pyydän lapsia avukseni etsimään metsään piiloutuneita Nalle Puhin ystäviä. Matkalla kohdataan erilaisia esteitä ja lopulta kaikki metsän asukkaat löytyvät. Sitten eläimet haluavat, että leikimme niiden kanssa. Leikimme Kuka pelkää möhköfanttia (mustaa miestä), väriä, tervapataa ja Kani (kapteeni) käskee. TAVOITE: Mielikuvituksen käyttäminen, yhdessä toimiminen, lasten keskinäisen vuorovaikutuksen tukeminen. 9. PROJEKTIN MUISTELU JA NÄYTTELYN VALMISTELU TOIMINTA: Luen sadun Nasun taidenäyttely. Muistellaan koko prosessia. Katsellaan siitä valokuvia ja mahdollisia tuotoksia. Valmistellaan näyttely näyttelyä: valokuvat ja lasten työt seinälle, tarjoilut esille yms. TAVOITE: Yhteishengen lisääminen, projektin hahmottaminen, palautteen saaminen.

12 NÄYTTELY VAHHEMMILLE TOIMINTA: Kutsutaan vanhemmat! Katsellaan lasten töitä ja valokuvia ja kerrotaan yhdessä lasten kanssa, mitä olemme saaneet aikaan. Lauletaan vanhempien kanssa Viidakkolaulu. Tarjoillaan juotavaa ja syötävää. Jaetaan vanhemmille kyselylappu! TAVOITE: Lapsen itsetunnon tukeminen, itseilmaisun vahvistaminen (lapset kertoo projektista) me-hengen saavuttaminen, selkeä lopetus ryhmälle, palautteen saaminen vanhemmilta. 3.2 ARVIOINTIMENETELMÄT Havainnointi oppimispäiväkirjan avulla Minä kirjoitin muistiinpanot heti tuokioiden jälkeen. Kirjoitin tuokion kulusta, lapsista, omista tuntemuksista sekä ohjaajan ja lasten antaman palautteen. Keskustelin ohjaajani kanssa lapsista, toiminnasta ja ohjauksestani joka tuokion jälkeen. Kysymyksiä ohjaajalleni olivat: Ilmaisivatko lapset itseään, millä tavalla ja missä tilanteessa? Nauttivatko lapset toiminnasta, mistä erityisesti? Millainen ilmapiiri mielestäsi oli? Mikä onnistui, missä kehittämisen varaa? Mitä mieltä olit ohjauksestani? Päiväkirjassa oli myös kysymyksiä itselleni, joihin pyrin vastaamaan joka tuokion jälkeen. Kysymyksiä lasten ja toiminnan havainnointiin oli: Ilmaisivatko lapset itseään, miten ja missä tilanteissa? Nauttivatko lapset toiminnasta, mistä ja mistä eivät? Millainen ilmapiiri tuokion aikana oli? Miten poika 1 toimi tänään, entä tyttö 2? jne. Mikä onnistui ja mikä ei? Mikä jäi mietityttämään? Mikä meni suunnitelmien mukaan ja mikä ei? Mikä fiilis jäi? Oppimispäiväkirja oli suurin tiedonlähteeni, sillä olinhan kirjoittanut kaikki havainnot, tuokioiden kulun, ohjaajan ja lasten palautteet yms. sinne. Kirjoitin tuokioiden kuvaukset, lasten ja ohjaajan antaman palautteen päiväkirjan pohjalta sekä käytin sitä myös arvioinnissa. Arviointia tehdessä etsin päiväkirjasta havaintoja liittyen tavoitteisiin sekä lasten käytöksen muuttumiseen. Arvioinnissa kävin läpi myös lasten ja ohjaajan antamia kommentteja Palautekysely vanhemmille ja ohjaajalle Halusin tehdä kyselyn, jotta saisin kirjallista palautetta projektista. Vanhemmat juttelevat lastensa kanssa päivittäin ja voivat antaa luotettavaa tietoa heidän ajatuksistaan. Ohjaajani

13 14 kanssa olimme toki keskustelleet tuokioiden jälkeen, mutta halusin saada vielä arvioinnin tavoitteiden toteutumisesta. Käytin siis lasten kokemusten selvittämiseksi epäsuoraa tiedonhankintamenetelmää, mihin kuuluu muiden ihmisten, kuten vanhempien arviot lapsen kokemuksista (Kupila, P. 2004: 11). Käytin myös suoraa tiedonhankintamenetelmää käyttäessäni lasten kanssa tunnekortteja. Projektin viimeisenä kertana pidettiin näyttely vanhemmille. Näyttelyssä oli esillä lasten töitä ja valokuvia toiminnasta. Annoin vanhemmille sekä ohjaajalleni kyselyn, missä oli viisi avointa kysymystä. Kysymykset olivat seuraavanlaiset: 1.Onko lapsesi kertonut kotona Nalle Puhin Taikatuvasta? Mitä 2. Onko lapsessasi tullut esiin jotain uusia puolia/tapahtunut jotain muutosta? 3. Onko lapsesi puhunut muista lapsista tai ohjaajasta/onko hän saanut kontaktin muihin lapsiin tai ohjaajaan? 4. Vaikuttaako siltä, että lapsesi on nauttinut projektista? Mistä erityisesti? 5. Mitä mieltä te olette projektista, entä näyttelystä? Kun sain kyselyn vastaukset, tein tuloksista yhteenvedon. Kävin jokaisen kysymyksen ja vastaukset läpi ja laskin kuinka monta samanlaista vastausta on. Esimerkiksi ensimmäisessä kysymyksessä laskin vastauksista, kuinka moni vastasi, että lapsi on puhunut kotona Nalle Puhista tai ei ole puhunut. Sitten laskin mitä lapset olivat puhuneet kotona ja kuinka monta samankaltaista vastausta tuli. Vastaukset olivat kaiken kaikkiaan melko samanlaisia keskenään ja niistä oli helppo luoda kokonaiskuva. Sain kyselystä arvokasta tietoa, mitä käytin projektia arvioidessa Lasten palaute tunnekorttien avulla Tuokioista otettiin valokuvia ja olin alun perin suunnitellut, että niitä käytetään jokaisen tuokion alussa lasten kanssa. Tarkoitus oli saada palautetta lapsilta, mitä he pitivät toiminnasta ja mikä jäi parhaiten mieleen. Totesimme kuitenkin jo ensimmäisellä kerralla ohjaajani kanssa, että aikaa on rajatusti, joten se pitää käyttää harkiten. En olisi myöskään ehtinyt saamaan valokuvia

14 15 joka kerraksi, joten oli yksinkertaisesti helpompi jättää ne pois. Valokuvat olivat esillä loppunäyttelyssä lasten ja vanhempien iloksi. Omassa arvioinnissa käytin niitä lähinnä muistin virkistämiseen. Aioin myös käyttää nauhuria alku- ja loppupiirissä, jotta saisin lasten kommentit talteen. Tämä osoittautui myös turhan hankalaksi, koska en saanut nauhuria mistään. Sain lasten kommentit kuitenkin kirjattua ylös. Jokaisen tuokion lopussa oli loppupiiri, missä katselimme tunnekortteja. Tunnekortit laitettiin lattialle kolmeen eri pinoon, mistä jokaisessa oli erilainen hymynaama: iloinen (keltainen kortti), neutraali (vihreä kortti) ja surullinen (sininen kortti). Sitten he saivat ottaa kortin siitä pinosta, mikä kuvasti parhaiten heidän tämänhetkistä tunnetta ja mitä he pitivät tuokiosta. Jos lapsi valitsi iloisen kortin, hän kertoi mikä tuokioissa oli ollut kivaa. Jos valitsi neutraalin kortin, se tarkoitti, ettei osannut sanoa oikein mitään. Surullinen kortti kuvasti sitä, ettei ollut oikein pitänyt koko tuokiosta. Jokainen sai sanoa kortista jotain tai olla sanomatta. Toki alussa lasten oli hankala hahmottaa, että mikä väri edustaa mitäkin. He pääsivät jyvälle hommasta melko nopeasti ja muistivat, että lopuksi otetaan aina tunnekortit Nalle Puhin avustuksella. Puolivälin jälkeen minun ei tarvinnut enää toistaa ohjeita, vaan lapset sanoivat ne itse. Kertaus on opin äiti, niin kuin sanonta kuuluu. Joka kerta kirjoitin lasten palautteet ylös. Ei niistä kyllä hirveästi materiaalia saanut, sillä suurin osa sanoi vain: Oli kivaa. Kysyin sitten, että mikä oli kivaa ja jotkut osasivat nimetä jonkun jutun, toiset eivät. 4 TOIMINNAN JA RYHMÄN RAKENNE 4.1 Toiminnan suunnittelu ja rakenne Suunnittelin tuokiot hyvin spontaanisti, ideat ammensin aiemmista kokemuksistani ja kuulemistani jutuista. Päämäärä oli kuitenkin koko ajan mielessä: halusin kokeilla mahdollisimman monipuolista toimintaa ja erilaisia luovia menetelmiä. Tavoitteet tarkentuivat sitten myöhemmin toimintaa suunniteltaessa. Otin lasten iän ja kehitystason huomioon tuokioita suunnitellessa, kuten myös tuokioiden sisällön, keston ja aiheen. Mielestäni leikinomaisuus on luonnollisin tapa lähestyä 3-4-vuotiaita ja siksi tuokioissa oli paljon seikkailemista ja pieniä tarinoita. Sadut ovat kaikenikäisten lasten mieleen ja 3-4-vuotialla niiden on hyvä olla melko lyhkäisiä, sisältää kuvia ja esittää värikkäästi. Loruja ja lauluja oli tuokioissa, sillä pienet lapset nauttivat niistä ja ne tekevät toiminnan mielekkäämmäksi. Kuvataiteen suunnittelussa ikä otettiin huomioon siten, ettei tuotosten tarvinnut varsinaisesti esittää mitään, jolloin pienempikin lapsi voi kokea onnistuneensa.

15 16 Tärkeää oli, että rakenteet säilyvät koko ajan samanlaisina, josta myös Vilen & kumppanit muistuttavat. Ryhmä koostuu tietyistä lapsista, se kokoontuu säännöllisesti sovittuina aikoina ja aina samojen aikuisten ohjaamina. Oleellista on, että aikuinen tietää, mitä on tekemässä, sillä aikuisen jäsentämä struktuuri jäsentää kaaosta. Vilen & kumppanit painottavat, että yhden toimintakerran rakenne tulee säilyä samanlaisena, niin että siinä erottuvat alku, väliosa ja lopetus. Tuokion kokonaisuuden hahmottamiseksi voidaan käyttää esimerkiksi kuvia. (Vilen, M., Vihunen, R., Vartiainen, J., Siven, T., Neuvonen, S., Kurvinen, A. Vilen, M. 2006: ) Kaikissa tuokioissani oli samanlainen kulku: alkupiiri (valokuvat), itse toiminta ja loppupiiri (tunnekortit). Saman kaaren mukaan toimivat tuokiot lisäävät lapsen jatkuvuuden ja turvallisuuden tunnetta. Ohjaajat olivat koko ajan samat eli minä ja lapsiryhmän oma ohjaaja. Samoin päivät (tiistai ja perjantai) ja kellonaika (klo ) pidettiin samana, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Vilen & kumppanit huomauttavat, että myös tilan olisi hyvä pysyä samanlaisena. Mitä vähemmän ulkoisia muutoksia tapahtuu, sen paremmin lapsi keskittyy toimintaan. Tilan tulee olla rauhallinen, eikä kukaan saa tulla keskeyttämään toimintaa. Vilenin & kumppanien mukaan tämä opettaa lapsia pitkäjänteiseen toimintaan ja antaa viestin siitä, että he ovat arvokkaita. (Vilen, M. & kumppanit 2006: 465.) Prosessimaisessa työskentelyssä on myös alkuvaihe, välivaihe ja lopettaminen. Alussa tarvitaan toimintaa, jonka avulla ryhmän jäsenet luovat tavan toimia yhdessä. Aikuisen rooli toiminnan ohjaamisessa on tärkeää, varsinkin alkuvaiheessa riittävän luottamuksen aikaansaamiseksi, Vilen & kumppanit huomauttavat. Luovassa toiminnassa aikuisen tulee olla tarkkana lasten viesteille ja niihin vastaaminen voi olla peilaamista, mukautumista lapsen rytmiin ja virittäytymistä yhteiseen ymmärrykseen. Tämän jälkeen vasta ryhmä pääsee työskentelemään. Projektin loppuessa on hyvä olla selkeä lopetus sekä muistuttaa lapsia, kuinka monta kertaa on enää jäljellä. Lapsen on hyvä tietää ryhmän kesto jo etukäteen, esimerkiksi 10 kertaa. Ryhmän keston tietäminen auttaa lasta säätelemään omien asioidensa käsittelyyn ottamista. (Vilen, M. & kumppanit 2006: 465.) Myös projektin loppumisen ymmärtämisessä voi käyttää apuna kuvia ja minä piirsin 10 tuokiosta irrotettavia kuvia isolle paperille (1.kerta: Maalataan kolmen hehtaarin metsä, 2.kerta: seikkaillaan mielikuvitusmetsässä jne.). Näytin lapsille kuvat projektin alussa, keskivaiheilla ja lopussa. Viimeinen kerta oli näyttely vanhemmille lasten töistä ja valokuvista, mikä toimi selkeänä lopetuksena toiminnalle. 4.2 Ryhmän rakenne

16 17 Ryhmäksi voidaan kutsua 2-20 henkilön joukkoa (Niemistö, R. 2004: 16). Pienryhmäksi kutsutaan 5-12 henkilöstä koostuvaa joukkoa. (Niemistö, R. 2004: 51). Mitä suurempi ryhmä, sen enemmän tarvitaan ohjaajan tavoitetietoisuutta, etukäteissuunnittelua, selkeää rakennetta, tilannehallintaa ja lapsen vastaanottokyvyn huomioimista. (Vilen, M. & kumppanit 2006: 463, 464). Pienryhmässä lapset saavat myös tukea toisiltaan, eivät vain ohjaajalta. Tutkimusten mukaan sosiaalisten taitojen kehittäminen on tehokkainta juuri pienryhmässä. Isommassa ryhmässä lapselle nimittäin muodostuu usein rooli, josta on vaikea päästä pois esimerkiksi kiusaaja tai vetäytyjä. Kun toimitaan pienryhmässä, voidaan helpommin vaikuttaa lapsen kykyihin toimia ryhmässä sekä muiden lasten asenteisiin. Pienryhmässä aikuisen tuella lapsi voi luoda positiivisia suhteita ensin muutamaan ryhmäläiseen ja näiden lasten kautta voi lapsen asema muuttua koko ryhmän sisällä. (Vilen, M. & kumppanit 2006: ) Ryhmän toimivuus on perusedellytys onnistuneelle toiminnalle, huomauttaa Aalto. Toimiva ja salliva ryhmä lisää lasten aktiivisuutta toiminnassa ja edesauttaa sosiaalisten taitojen kehittymistä. Aallon mukaan myönteisen palautteen avulla ryhmän ilmapiiri, luottamus ja turvallisuus paranevat. Myönteisen palautteen antaminen on yksi parhaista tavoista lisätä ryhmän turvallisuutta ja sen vastaanottaminen lisää lasten sisäistä turvallisuutta. Tällöin lapsen on myös helpompi olla luottavaisessa suhteessa muihin ryhmän jäseniin.. Yksilöllisiä vaikutuksia myönteisellä palautteella lapseen ovat mm. itsetunnon vahvistuminen, uskon kasvaminen omiin mahdollisuuksiin ja motivaation lisääntyminen. (Aalto, M. 2000: 65.) Ryhmässä lapsi voi harjoitella erilaisia rooleja ja oppia uusia taitoja. Ryhmä toimii myös peilisuhteena omalle minäkuvalle. (Vilen, M. & kumppanit. 2006: 156.) Yhteistoiminnassaan lapsi oppii sosiaalisia taitoja ja samanaikaisesti lapset oppivat toimimaan ryhmänä. Siinä punnitaan lasten keskinäinen yhteistyö ja sen sujuminen sekä harjoitellaan yhteistoimintaan tarvittavia sosiaalisia taitoja. Yhteistyö, yhteinen tekeminen ja henkilötason yhteensopivuus korostuu etenkin ryhmän alkuvaiheessa. Leikki ja taide toimivat yhteisöä yhdistävänä välineenä sekä keskinäisten suhteiden lujittajana. (Karila, K. & kumppanit 2006: 164.) 4.3 Ryhmän kehitys Vuonna 1966 Bruce Tuckman muodosti nelivaiheisen mallin ryhmän kehityksestä, johon hän lisäsi kymmenen vuotta myöhemmin vielä viidennen vaiheen. Tässä ovat viisi ryhmän kehityksen vaihetta: 1. Ryhmän muodostusvaihe, forming

17 18 Ryhmän vuorovaikutussuhteissa korostuu testaus ja riippuvuus. Jäsenet etsivät hyväksyttäviä kanssakäymisen muotoja ja rajoja sekä muodostavat riippuvuussuhteita ohjaajaan, toisiin jäseniin ja annettuihin ryhmänormeihin. Tavallisesti jäsenet ovat itseilmaisussaan varovaisia. Vähitellen ryhmä koetaan turvallisena ja hyvänä. 2. Kuohuntavaihe, storming Vuorovaikutussuhteita leimaa konflikti ja polarisoituminen. Ryhmän jäsenet pyrikivät ilmaisemaan yksilöllisyyttään ja saattavat vastustaa voimakkaastikin ryhmärakenteen muodostumista. Alussa koettu auvoinen ryhmähenki tuntuu kadonneen ja pettymystä siitä saatetaan tuoda esiin. 3. Yhdenmukaisuusvaihe, norming Vuorovaikutussuhteissa kehittyy yhteenkuuluvuuden tunne ja ryhmän sisäinen vastustus voitetaan. Jäsenet hyväksyvät toistensa ominaispiirteet ja haluavat pitää yllä ryhmäkokonaisuutta. Ryhmän ilmapiiri tuntuu keventyneeltä ja vapaammalta. 4. Hyvin toimiva ryhmä, performing Ryhmästä on tullut kokonaisuus ja sen vuorovaikutuksesta ongelmanratkaisun väline. Jäsenet omaksuvat rooleja, jotka lisäävät suorituskykyä. Ryhmä työskentelee pääasiassa perustehtävän mukaisesti. 5. Lopetus, adjourning Ryhmä lopettaa toimintansa ja ryhmän jäsenet hyvästelevät toisensa. Tunteet saattavat olla hyvinkin voimakkaita, tavallisesti ne ovat surua ja haikeutta.(tuckman ja Jensen 1977.) Niemistön mukaan ohjaajien on hyvä verrata näitä vaiheita oman ryhmänsä kehitykseen, mutta ehkä vasta toiminnan jälkeen. Tärkeää on muistaa, että jokainen ryhmä noudattaa yksilöllistä kehitystään, mutta malli voi kuitenkin auttaa ymmärtämään ryhmän ilmiöitä. (Niemistö, R. 2004: ) VUOTIAIDEN LASTEN KEHITYS JA KEHITYKSEN TUKEMINEN VARHAISKASVATUKSESSA 5.1 Kieli ja vuorovaikutus Lapsen itsetunnon kehittyminen ja positiivisen minäkuvan vahvistaminen tapahtuu, kun lapsen toimintaa tuetaan yksin ja ryhmässä. Ryhmän aikuisilla tulee aikaa jokaiselle lapselle ja tärkeää on lapsen ja hänen ajatuksiensa kuunteleminen. 3-4-vuotiaiden ryhmässä pyritään luomaan lämmin ja avoin ilmapiiri, joka tukee lapsen sosiaalisten taitojen kehittymistä. Lapselle on tärkeää tuntea olevansa hyväksytty omana itsenään ryhmän jäseneksi. Lapsen sosiaalisten taitojen kehittymistä tuetaan erilaisissa ryhmätilanteissa, joissa pääpaino on positiivisen

18 19 mielikuvan ja yhteishengen syntymisessä, ei materiaalisen tuotoksen lopputuloksessa. Sosiaaliset taidot kehittyvät myös monipuolisissa leikkitilanteissa sekä peleissä. Näitä taitoja tuetaan myös liikuntatuokioissa. 3-4-vuotiaiden fyysinen ja motorinen kehitys on hyvin kokonaisvaltaista ja sitä tuetaan sisä- ja ulkoliikunnassa sekä hieno- ja karkeamotoriikassa. Tärkeää on lapsen oman kehonhallinnan sekä koordinaatiokyvyn kehittäminen ja tukeminen sekä positiivisen mielikuvan luominen omasta kehosta. (Päiväkodin ja koulun opetussuunnitelma ) Päivähoidon tehtävä lapsen kielen ja vuorovaikutuksen kehittämisessä on se, että lasta kannustetaan rohkeaan kielenkäyttöön ja itseilmaisuun. 3-4-vuotiaan kielelliset taidot kehittyvät nopeasti. Lapsen sanavarasto monipuolistuu, keskustelukyky kehittyy ja lapsi keksii omia tarinoita sekä kertoo omakohtaisista kokemuksista. 3-4-vuotias kyselee paljon ja on muutenkin kiinnostunut lähiympäristönsä tapahtumista. Lapsen kielen ja vuorovaikutustaitojen tukeminen tapahtuu antamalla lapselle aikaa, mahdollisuuksia ja malleja vuorovaikutustilanteisiin. Lisäksi kielellistä kehittymistä tuetaan päivittäin lapselle lukemalla, loruttelemalla ja laulamalla. (Päiväkodin ja koulun opetussuunnitelma ) 5.2 Leikki ja taide 3-4-vuotiaiden toiminnassa pääpaino on leikissä. Leikin kautta lapsi rohkaistuu kohtaamaan uusia ja vieraita asioita yhdessä ikäistensä sekä aikuisten kanssa. Leikin avulla tuetaan myös itsetunnon kehittymistä sekä luodaan hyviä toverisuhteita. 3-4-vuotiaiden ryhmässä leikille pyritään antamaan sekä tilaa, aikaa että tarvittavia välineitä. Leikki on 3-4-vuotiailla pääosin roolileikkiä, mutta yhdessä harjoitellaan myös helppoja sääntöleikkejä. Roolileikeissä korostuvat lasten omat kokemukset, sääntöleikeissä opitaan leikkimään tiettyjen sääntöjen puitteissa. Kaiken kaikkiaan onnistunut leikkitilanne kehittää lasten vuorovaikutustaitoja mm. suvaitsevaisuutta, toisen ymmärtämistä, kuuntelemista ja huomioimista. (Päiväkodin ja koulun opetussuunnitelma ) 3-4-vuotiaiden taidekasvatuksessa tärkeää on rohkaista lasta ilmentämään omaa luovuuttaan ja uskomaan itseensä. Taidekasvatuksessa tunteiden ja ajatusten ilmaisu toiminnan kautta on tärkeämpää kuin materiaalinen lopputulos. Taidekasvatuksessa huomioidaan eri osa-alueet ja niiden luonteva yhdistely: mm. musiikki, kuvataide, draama, nukketeatteri ja sadut. Taidekasvatuksen tavoitteena on antaa lapsen luovuudelle erilaisia ilmenemismuotoja: kannustaa lasta piirtämään, maalaamaan, laulamaan jne. Tavoitteena on oman luovuuden tukeminen, itseilmaisun kehittyminen ja rohkaistuminen. (Päiväkodin ja koulun opetussuunnitelma ) 5.3 Teematyöskentely

19 20 Päivähoidossa ei enää opetella sisältöalueita sellaisinaan, vaan ne eheytytetään laajemmiksi kokonaisuuksiksi teema- ja projektityöskentelyllä. Teematyöskentelyn kautta on mahdollisuus tutustua asioihin sekä yksityiskohtaisesti että monipuolisesti. Eri sisällöt nivoutuvat luontevasti toisiinsa, kuten esimerkiksi kieli, musiikki ja taide. Teematyöskentely perustuu lasten ajatusten ja aikaisempien kokemusten huomioon ottamiseen. (Vilen, M. & kumppanit 2006: 467, 468.) Teematyöskentelyä suunniteltaessa aikuinen tekee alustavan aikataulun ja miettii, millainen käsittelyjärjestys tukisi parhaiten päämäärää. Huomioon on hyvä ottaa myös mitä lapset ovat juuri oppimassa ja mitä he haluavat oppia. Valitsinkin teemaksi Nalle Puhin kun kuulin että lapset ovat jo tutustuneet ja mieltyneet siihen päiväkodissa. Samoin se oli mielestäni monipuolinen ja sopiva aihe 3-4-vuotiaille ja sen pohjalta oli helppo keksiä mielekästä toimintaa. Teematyöskentely muistuttaa suljettua projektia, missä aikuisen rooli on melko ohjaava, kun taas avoimessa projektissa aikuinen on oppimassa yhdessä lasten kanssa. (Vilen, M. & kumppanit 2006: 468.) Opinnäytetyöni on siis ryhmämuotoista teematyöskentelyä, mikä muistuttaa suljettua projektia. Mielestäni toiminnan oli parasta olla aikuislähtöistä, sillä 3-4 vuotiaat tarvitsevat vielä paljon aikuisen ohjausta ja tukea. 5.4 Lapsilähtöisyys Lapsilähtöisen pedagogiikan perusolettamus on, että lapsi on aloitteellinen, yksilöllinen ja valintoja tekevä toimija, joka aktiivisesti rakentaa ymmärrystä itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Lapsi hankkii tietoa ja oppii toimimalla itse. (Kupila, P. 2004: ) Leena Tahkokallion mukaan lapsilähtöisyyttä voi tarkastella kolmesta näkökulmasta: 1) herkkyys tunnistaa lapsen emotionaalisia tarpeita (mm. kiintymyksen ja hyväksynnän tarpeet) ja vastata niihin 2) kykyä aktivoida lasta (mm. ajattelua ja vuorovaikutusta) sekä 3) lapselle annettavan autonomian määrä (mm. kyky valita ja arvioida toimintaansa ja sen tuloksia). (Tahkokallio, L. 2001: 24.) Lapsilähtöisyys on mietityttänyt minua tämän koko opinnäytetyöprosessin ajan. Podin huonoa omaatuntoa siitä, että projekti ei ollut tarpeeksi lapsilähtöinen. Ajattelin näin, koska en ottanut lapsia mukaan toiminnan suunnitteluun ja tuokiot olivat melko tarkkaan etukäteen rajattuja. Tuokioissa oli kuitenkin harjoituksia, missä lapset saivat oma-aloitteisesti käyttää mielikuvitustaan ja luovuuttaan. Sadutuksessa ja savitöissä lapset saivat itse keksiä, mitä tekevät. Monipuolisen toiminta aktivoi lapsia ja lisäsi vuorovaikutusta. Lapset olivat aktiivisesti

20 21 mukana näyttelyn suunnittelussa ja esillepanossa, mikä tuki heidän autonomiaa, kuten myös loppupiirissä käytetyt tunnekortit. Kupila muistuttaa, että lasten tulkinnat ovat yhtä arvokkaita ja tosia kuin aikuisenkin, vaikka ne olisivat erilaisia. Jos lapsi ja häntä kuuleva aikuinen pääsevät samalle tulkinnalliselle aaltopituudelle, aikuisen on helpompi tavoittaa lapsen näkemykset. Päiväkotikulttuurissamme aikuiset esittävät lapsille helposti omia näkemyksiään sen sijaan, että kuulisivat lasten ajatuksia ja arvioita. Siksi lapselle oman mielipiteen muodostaminen ja esittäminen vaatiikin totuttelua. Usein lapset kuitenkin nauttivat yksilöllisestä huomiosta jota he saavat osakseen. (Kupila, P. 2004: ) Tätä huomiota lapset saivat juuri alku- ja loppupiirissä, kun juttelimme ja kysyin heidän mielipidettään tuokioista. Samoin tunnekorttien käyttö oli lapsilähtöistä, sillä halusin tärkeää tietoa ja palautetta itse lapsilta. Se on kyllä totta, että aikuiset eivät aina anna lapselle suunvuoroa ja mahdollisuutta löytää ratkaisuja itse. 6 LASTEN ITSEILMAISUN JA VUOROVAIKUTUKSEN VAHVISTAMINEN 6.1 Itseilmaisu Itseilmaisu-käsite voidaan ymmärtää monella tavalla. Tässä opinnäytetyössä tarkoitan sillä, lasten kykyä ilmaista itseään sanallisesti, kuvallisesti, musiikin, liikkeen ym. toiminnan kautta. Kaikki mitä lapsi luo itse, on itseilmaisua. Avoimuus ja aitous itseä ja toisia kohtaan on myös tärkeää lasten kanssa, Severikangas T. huomauttaa. Spontaanius on eräänlainen valmiuden tila, jonka avulla on mahdollisuus toimia joustavasti. Se on hallittua, aitoa itseilmaisua ja luovuutta. Nalle Puhin pienessä kirjassa on hyvä neuvo: Ole välillä spontaani! Tee jotakin mikä on Hyvä Tehdä miettimättä sen tarkemmin. Itsekritiikki on spontaanin itseilmaisun pahin vihollinen, mutta jokainen meistä voi oppia olemaan itselleen lempeämpi, muistuttaa Severikangas. Jokaisella meistä on oma käsityksemme luovasta itseilmaisusta. Luovuus ja itsensä ilmaiseminen on mahdollista, kun ihminen on avoin, kiinnostunut asioista ja pyrkii toteuttamaan tavoitteensa. Pahimmat esteet tämän toteutumiselle ovat pakottaminen, epäonnistumisen pelko ja luottamuksen puute. Jos pelkää ottaa riskejä, näkee vain esteitä. (Severikangas, T. 2000: 7-8.) Itseilmaisu on osa taidekasvatusta ja sitä kutsutaan myös ilmaisukasvatukseksi. Ilmaisukasvatuksessa pyritään vahvistamaan luovaa elämänasennetta. Tavoitteena on auttaa lasta ilmaisemaan itseään eri keinoin. Vuorovaikutuksessa lapsen kanssa on tarkoitus edistää hänen kehitystään ja kasvuaan. Lapsen ilmaisuhalun, rohkeuden ja monipuolisten taitojen esille tuominen ja niiden ohjaaminen on tärkeintä ilmaisukasvatuksessa. Lasta ohjataan ilmaisemaan

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA Varhaiskasvatusjohdon päivä 15.52014 Eila Estola 1 Kaksi tutkimushanketta TELL I S - H A N K E (2010-2013) - Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? Kohdistuu

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen omakuva (piirustus tai kuva) Lapsen nimi: Syntymäaika: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: Tämä suunnitelma yhdessä hoitosopimuksen kanssa on varhaiskasvatuksen perusta

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa - reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa Reggio Emiliapedagogiikan juurilla Projektityöskentely Vekkulissa Reggio Emilia, Italia, 1940-luku Loris Malaguzzi Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa.

Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa. Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa. «Liikkumisen ilo näkyy parhaten lapsessa. Maailman kokeminen ja ymmärtäminen edelyttää lapselta jatkuvaa liikettä,koskettamista, tuntemista,tuntemista, erottelemista

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Sosiaalilautakunta 16.2.2012 13/ liite no 4 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Kasvatus ja opetusmenetelmät 4. Yhteistyö 5. Erityinen tuki

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely vastaukset

Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely vastaukset Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely 2016 vastaukset Lapseni hoitopaikka (Kaikki) 1. Lapseni ikä on Lapseni hoitopaikka (Kaikki) 2. Lapseni on Palvelut ja tiedottaminen (Kaikki) 1. Olen saanut riittävästi

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1.NAPAPIIRIN PÄIVÄKOTI Napapiirin päiväkoti on ollut toiminnassa vuodesta 2012. Talossa on yhteensä 8 ryhmää joista Hallat 3-6-v sijaitsee erillisessä rakennuksessa.

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 13 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi: Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio vasusta siirtyy huoltajan mukana lapsen vaihtaessa varhaiskasvatuspaikkaa Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Syntymäaika: Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lisätiedot

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti!

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Tämän vuoden Valtakunnallisen Varhaiskasvatuspäivän tavoitteena on lastentarhanopettajan, varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT Nallelan ryhmäperhepäiväkoti on perustettu Nurmoon syksyllä 2003. Nallelan ryhmä koostuu kahdesta perhepäivähoitajasta ja vastaavasta hoitajasta. Lapsia voi ryhmässä olla 12 jotka iältään ovat 1v-6v. Lapset

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Oppimispäiväkirja Nimi:

Oppimispäiväkirja Nimi: Oppimispäiväkirja Nimi: Tässä projektissa tavoitteena on Lisätään ymmärrystä siitä, millaista on asettua vieraaseen kulttuuriin. Viron kielen, kulttuurin ja tarinoiden tarkastelu luo lähtökohdan tavoitteen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa Tuulikki Venninen

Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa Tuulikki Venninen Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa 2010 1. Lapset tulevat t kuulluksi k Oletko valmis kuulemaan lapsia? Työskenteletkö tkö niin, että se mahdollistaa kuulemisen? Onko tiimisi yleisenä toimintatapana

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot