TYÖHYVINVOINTI KUNTA-ALALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖHYVINVOINTI KUNTA-ALALLA"

Transkriptio

1 TYÖHYVINVOINTI KUNTA-ALALLA STRATEGIA JA SUOSITUS TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMISEKSI JA MUUTOSTEN HALLINNAKSI SISÄLLÖN AVAINSANAT: Strateginen henkilöstöjohtaminen Yhteistoiminta Työelämän kehittäminen Tuloksellisuus Työelämän laatu Ihmisen voimavarat ja terveys Työhyvinvointi/työkyky Työelämän tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus Työn hallinta Muutosten hallinta/muutosvalmius Sosiaalinen pääoma Osaaminen Riskien kartoitus ja hallinta Henkilöstöraportointi TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN ON JATKUVA PROSESSI: Suunnittelu (muutostarpeen tiedostaminen, nykytilanne, tulevaisuuden kuva) Toteuttaminen Arviointi ja kehittäminen Seuranta

2 2 Sisällysluettelo 1. Strategia Yleistä Strateginen henkilöstöjohtaminen Työhyvinvointi ja henkilöstötyö Muutoksen hallinta Työkuormituksen hallinta Kuntoutus Yhteistyö ja toimijat Seuranta ja arviointi Työhyvinvoinnin kehittämismalleja Suositus työhyvinvoinnin edistämiseksi ja muutoksen hallinnaksi Henkilöstöstrategian merkitys Suosituksen normipohja Työelämän kehittämisen paikallinen toteutus Liitteet: 1 Neuvottelupöytäkirja 2 Työhyvinvoinnin edistäminen kunta-alalla -julkaisu, Kuntien eläkevakuutus 3 Henkilöstöstrategia tukee hyvää työnantajapolitiikkaa, KT:n yleiskirje 16/ Kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuuden arviointia koskeva suositus, KT:n yleiskirje 15/ Espoon työhyvinvointiprosessi 6 Työturvallisuuslaki (738/2002) 7 Työterveyshuoltolaki (1383/2001) 8 Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (1484/2001) 9 Valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001)

3 3 1. Strategia 1.1 Yleistä Kunta-alan työmarkkinaosapuolten tavoitteena on edistää yhteistoiminnallista ja kokonaisvaltaista tuloksellisuuden ja työelämän laadun kehittämistä kunnissa ja kuntayhtymissä. Erityisesti tavoitteena on parantaa työhyvinvointia sekä työyhteisöjen ja niiden jäsenten valmiuksia muutosten hallintaan. Työelämän laadulla tarkoitetaan henkilöstön kokeman fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja taloudellisen suhteen laatua työorganisaatioon. Työhyvinvointi merkitsee positiivista työelämän laatua. Tuloksellisuus käsitteenä tarkoittaa organisaation onnistumista palvelutuotannossa. Tasapainoitetun mittaamisen mallissa tuloksellisuuden osatekijäksi on määritelty palvelujen vaikuttavuus, palvelujen laatu ja asiakastyytyväisyys, tuottavuus sekä henkilöstön aikaansaannoskyky (KT:n yleiskirje15/2000). Ihmisen voimavarat työelämässä muodostuvat terveydestä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta työkyvystä, tiedoista, taidoista ja osaamisesta sekä motivaatiosta ja sitoutumisesta. Pysyviä tuloksia saadaan kehittämällä inhimillisiä voimavaroja ja tukemalla työorganisaatioita toimintatapojen uudistamisessa. Työhyvinvointia edistää henkilöstön työn hallinnan tukeminen ja sovittaminen se yhteen työn vaatimusten kanssa. Tätä edistää se, että työyhteisön jäsenet pitävät huolta henkisestä ja fyysisestä terveydestään, ja työnantaja antaa tähän kulloinkin tarvittavan mahdollisuuksiensa rajoissa olevan tukensa. Työhyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät, mm. johtaminen, työn hallinta, riittävä työtehtävien vaatima osaaminen ja työn organisointi. Työ- ja toimintakyvyn edistäminen on moniulotteista toimintaa: se yhdistää yksilön, työyhteisön, työympäristön ja osaamisen toiminta-alueet koko-

4 4 naisuudeksi. Työelämän kehittämisen tulee olla prosessimaista ja ennakoivaa siten, että eri kehittämistoimenpiteet tukevat toisiaan. Tuloksellisuus ja työelämän laatu ovat työorganisaatioiden kehittämistyössä mielekkäästi sovitettavissa yhteen. Tuloksellisuuden ja työelämän laadun parantaminen suorastaan edellyttävät toisiaan. Tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikaisen kehittämisen kautta saavutetaan pysyviä ja vaikutuksiltaan lisääntyviä muutoksia. Henkilöstön voimavarat ovat kunnan sosiaalista pääomaa. Se koostuu ihmisten sosiaalisista suhteista palveluorganisaatiossa. Rakenteellisesti sosiaalinen pääoma merkitsee ihmisten välisten vuorovaikutuskanavien paljoutta ja muotoa. Toinen sosiaalisen pääoman ulottuvuus koskee ihmisten välisten suhteiden laatua. Tähän kuuluvat ihmisten organisaatioonsa kohdistama luottamus ja sitoutuminen organisaation tavoitteisiin. Kolmas sosiaalisen pääoman ulottuvuus on tietoperusteinen. Se kertoo, miten paljon totuudenmukaista tietoa vuorovaikutuksen kanavissa on kuljetettavissa. Ihmisten ja heidän muodostamiensa tiimien palvelujen tuottamista ja kehittämistä varten hankkimat tiedot ja taidot (osaamispääoma) ilmaisevat sosiaalisen pääoman tietoperusteisen ulottuvuuden. Myös henkilöstön tietämys organisaation tavoitteista ja strategioista sekä osallistuminen niiden muotoiluun kasvattavat sosiaalista pääomaa. Sosiaalisen pääoman määrä ja laatu vaikuttavat tutkimustiedon mukaan organisaation tuloksellisuuteen. Muiden pääomavarantojen tavoin myös sosiaalista pääomaa pitää kerryttää ja korvata uudella pääomalla. Henkilöstön hyvinvointi työelämässä liittyy elimellisesti sosiaalisen pääoman muodostamiseen, ylläpitämiseen ja kerryttämiseen. Työhyvinvoinnista huolehtimalla ihmiset kiinnitetään psykologisesti organisaationsa toiminta-ajatukseen ja tavoitteisiin. Heidän tuottava energiansa suuntautuu palvelutehtävien tulokselliseen suorittamiseen ja kehittämiseen. Sosiaalisen pääoman kanavilla avataan ja kehitetään tiedonkulkua ja yhteistyötä. Luottamuksen ylläpitäminen ja parantaminen edistää palvelutuotannollisia innovaatioita, avoimuutta ja psykologista turvallisuutta. Henkilöstön tietoja, taitoja ja muuta osaamispääomaa voidaan käyttää täysitehoisesti hyväksi palvelutuotannossa ja sen jatkuvassa parantamistyössä. Osaamispääoman uudistuminen voidaan turvata hyvin pitkällä tähtäyksellä ja sopeuttaa palvelutarpeiden muutoksiin. Kunnan aineellisen pääoman, sosiaalisen pääoman ja osaamispääoman välisiä suhteita voidaan havainnollistaa seuraavan kuvion avulla: Aineellinen pääoma Maapohja Rakennukset Koneet, laitteet Rahoituspääoma Muu aineellinen pääoma Aineeton pääoma Sosiaalinen pääoma 1 rakenteellinen 2 laadullinen 3 tietoperusteinen (henkinen pääoma, osaamispääoma) Muu aineeton pääoma Yhteistoiminnallisuus ja luottamus saavat aikaan sosiaalista pääomaa, joka on sekä yksilön että työyhteisön ominaisuus. Sosiaalinen ja inhimillinen pääoma kytkeytyvät toisiinsa ja tukevat kuntayhteisön menestymistä ja työhyvinvointia. Työhyvinvointi on myös osa organisaation osaamispääomaa. Työmarkkinaosapuolet tuottavat välineitä työhyvinvoinnin edistämiseksi. Käytännössä tavoitteeseen päästään vain paikallisella, pitkäjänteisellä ja yhteistoiminnallisella työelämän kehittämisellä, jossa hyödynnetään myös seudullista verkostoyhteistyötä. Työhyvinvoinnin perustana ovat terveet ja tasa-arvoiset työyhteisöt, joissa toteutuu oikeudenmukaisuus, osallistuminen, syrjimättömyys, sukupuolten tasa-arvo, työn ja perhe-elämän yh-

5 5 teensovittaminen, eri-ikäisten huomioon ottaminen sekä monikulttuurisuus. Pysyvä ja jatkuva muutosvalmius on menestyvien työyhteisöjen ominaispiirre. Muutoksissa on kuitenkin tärkeää havaita myös inhimillinen ulottuvuus niiden läpiviennin onnistumiseksi. Työhyvinvoinnin ja työhön sitoutumisen kannalta on tärkeää, että kunta-alalla tehtävän palvelutyön arvot ja työn yhteiskunnallinen merkitys on määritelty ja sisäistetty. Työhyvinvointia edistää tutkitusti työn kokeminen merkityksellisenä. Strategisen johtamisen tuloksellisuutta edistää palvelustrategioiden laaja ymmärtäminen henkilöstön keskuudessa. Työn hallinnan ulottuvuudet: työn monipuolisuus mahdollisuus työssä käyttää erilaisia taitojaan, tietojaan ja osaamistaan vaikutusmahdollisuudet työhön osallistumismahdollisuudet omaa työtä koskevaan päätöksentekoon Oikeudenmukaisuuden periaatteet: oikeus tulla kuulluksi sääntöjen johdonmukaisuus päätöksenteon puolueettomuus päätösten perustuminen oikeaan tietoon päätöksenteon periaatteiden selkeys päätösten korjattavuus 1.2 Strateginen henkilöstöjohtaminen Strateginen henkilöstöjohtaminen tai ihmisvoimavarainen henkilöstövoimavarojen hallinta (Strategic human resource management, SHRM) voidaan määritellä usealla eri tavalla. Tässä asiakirjassa sillä tarkoitetaan kunnan/kuntayhtymän (palvelussuhteiden rajaaminen) inhimillisten toimintajärjestelmien tiedollisten, taidollisten, emotionaalisten, motivaationaalisten ja sosiaalisten voimavarojen jatkuvaa ja pitkätähtäyksellistä tietoon ja oppimiseen perustuvaa hallintaa. Strategisen henkilöstöjohtamisen avulla toteutetaan organisaation strategioita muun muassa ihmisvoimavarojen hankkimisella, ylläpitämisellä, uusintamisella, suuntaamisella, kannustamisella, valtauttamisella ja voimaannuttamisella (empowerment), turvallistamisella sekä jatkuvalla kehittämisellä. Kuviolla hahmotetaan strategisen henkilöstöjohtamisen eri osatekijöitä, prosesseja sekä kehämäistä parantamista:

6 6 Strategista henkilöstöjohtamista tai ihmisasioiden hallintaa toteuttavat organisaatiossa ensi sijassa päättäjät, ylin johto ja esimiehet. Henkilöstöstrategiseksi työksi tai strategiseksi henkilöstötyöksi kutsutaan tavallisesti päättäjiä ja johtoa henkilöstöjohtamisessa avustavaa taikka henkilöstöjohtamisen järjestelmiä suunnittelevaa, arvioivaa ja kehittävää asiantuntijatyötä, jota siihen erikoistuneet tietoammattilaiset kuten henkilöstöpäälliköt ja -johtajat, koulutuspäälliköt, työsuojelupäälliköt jne. suorittavat. Strategisella johtamisella organisaatio sitoutuu lyhyemmän aikajakson strategioiden ohella hyvin pitkän aikavälin, jopa 10 tai 15 vuoden, päässä olevan tavoitetilan toteuttamiseen, jota sen omaksuma visio edellyttää. Strategisen henkilöstöjohtamisen järjestelmä ja sen sisältämät henkilöstö- tai ihmispoliittiset toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne parhaalla mahdollisella tavalla vauhdittavat, edistävät ja tukevat tämän strategisen tavoitetilan saavuttamista. Henkilöstöstrategisen työn lähtökohtana voidaan keskustella ja määrittää organisaation ihmisfilosofiat, jotka ilmentävät organisaation strategista henkilöstöjohtamista kuvaavia perusarvoja. Ne ovat sopusoinnussa organisaation palvelutoiminnallista filosofiaa kuvaavien muiden perusarvojen kanssa. Kulloinkin omaksutut ihmisfilosofiat, kuten esimerkiksi luottamuksen vaaliminen, organisaatiotuloksellisuus sekä henkilöstön valtauttaminen ja voimaantuminen (empowerment), itsetunto, terveyden edistäminen ja työn merkittävyyden ja työnilon kokeminen vii-

7 7 toittavat ja kirkastavat valintoja henkilöstöstrategisten järjestelmien ja niihin sisällytettävien toimenpiteiden välillä. Henkilöstöstrategisessa työssä, kuten henkilöstöstrategioiden suunnittelussa ja toteutuksessa, joudutaan käyttämään paljon tutkittua tietoa ihmisvoimavaraisen strategisen henkilöstöjohtamisen järjestelmien ja sen eri toimintojen, esimerkiksi ihmisvoimavarojen hankinnan, tehtävien ja osaamisen muotoilevan kehittämisen, työsuojelun, työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisen, yhteistoiminnan ja palkinnan toimivuudesta ja tuloksellisuudesta. Tutkimustiedon avulla varmistetaan hyväksyttyjen strategioiden toteutuminen vaikuttavasti ja kustannusvaikuttavasti sekä ei-toivottuja vaikutuksia välttäen. Tieto varastoidaan organisaation tietovarantoihin ja organisaation muisteihin, joissa se käytäntöön sovellettuna jalostuu entistä käyttökelpoisemmaksi ja hyödyllisemmäksi. Strateginen henkilöstöjohtaminen ja siihen erikoistuneiden ammattihenkilöiden työ on vaatimuksiltaan muodostunut korkealaatuiseksi tietotyöksi. Strategisen henkilöstöjohtamisen toiminnot ovat suoraan ihmisille suunnattuja ja heitä palvelevia eli välittömiä sekä ihmisvoimavarajärjestelmien ja henkilöstöjohtamisen eri toimintojen suunnittelua, toteutusta, arviointia ja kehittämistä palvelevia eli välillisiä toimenpiteitä. Jotkut henkilöstöstrategian toiminnot, kuten sosiaalisen pääoman ja tietopääoman tuottaminen, edellyttävät hyvin monien ihmisvoimavaraa koskevien näkökulmien yhdistämistä. Henkilöstöstrategioita suunniteltaessa on syytä hyvin laajan toimenpidekirjon puitteissa pohtia sitä, millaisilla ihmisvoimavarojen järjestelmillä ja toimenpidevalikoimilla palvelustrategiat ovat parhaiten ja kustannusvaikuttavimmin hallittavissa ja toteutettavissa. Tässä suunnittelun vaiheessa seudullisen näkökulman ja yhteistyön pohdinta on keskeistä. Henkilöstöstrategioiden toteutumisen seurannalle voidaan palvelujen strategisen seurannan oheen perustaa helppokäyttöisiä esimiestyötä tukevia järjestelmiä. Näitä ovat esimerkiksi aika ajoin toteutettavat henkilöstökyselyt, alhaalta ylös johtavat tiedonkulun menetelmät jne. Tällöin ongelmiin voidaan puuttua ennakoivasti ja ajoissa organisaation henkilöstöstrategisen ohjattavuuden lisääntyessä. Seurantajärjestelmät eivät ole kuitenkaan tarpeen, jos ne voidaan korvata esimiestyötä muutoin kehittämällä. Organisaation ja henkilöstöjohtamisen tuloksellisuuden arviointi on strategisen henkilöstötyön tärkeimpiä toimintoja. Mikäli organisaatiossa on omaksuttu KT:n yleiskirjeessä15/2000 kuvailtu laaja-alainen tuloksellisuuden arvioinnin järjestelmä, henkilöstövoimavarojen ja henkilöstöjohtamisen arviointi on helposti liitettävissä osaksi organisaation tuloksellisuusarvioinnin kokonaisuutta. Tuloksellisuutta arvioidaan esimerkiksi koko organisaation, yksikköjen, tiimien tai ryhmien ja yksittäisten työnsuorittajien tasoilla. Arvioinnin kriteerit ja mittarit riippuvat strategiatyössä omaksutuista linjauksista, tavoitteista ja mittareista. Arviointitieto syötetään organisaation muisteihin, joissa se palvelee jatkuvaa strategista organisaatio-oppimista, uudistumista ja parantumista. Mitä kiinteämmin työhyvinvoinnin kehittäminen jäsentyy osaksi henkilöstöstrategisen työn kokonaisuutta ja mitä enemmän henkilöstöstrategisessa työssä voidaan käyttää hyväksi pätevää tutkimus- ja kokemustietoa, sitä voimakkaammin työhyvinvoinnin kehittäminen vaikuttaa organisaation tuloksellisuuden ja organisaatiooppimisen parantumiseen. Norjan kuntien keskusjärjestön (Kommunernes Sentralforbund) työnantajapoliittisessa asiakirjassa käsitellään edellä kuvaillun kaltaisesti ja uusimpaan työpsykologiseen tutkimustietoon nojautuen hyvän henkilöstöjohtamisen järjestelmän toteuttamisen aikaansaamia kehämäisiä myönteisiä seurausvaikutuksia henkilöstön psykologisissa tiloissa ja tuotettavissa palveluissa, jotka eri syy-seurausketjujen välityksin kertautuvat kunnan kilpailukyvyn ja palvelujen käyttäjien tyytyväisyyden kasvuna. Seuraavassa kuviossa hahmotettu kaaviokuva hyvästä syiden ja seu-

8 8 rausten kehästä täydentää edellä esitettyä henkilöstöstrategisen työn tiivistelmää (Ny giv i arbeidsgiverpolitikken- et diskujonsshefte for utvikling av holdninger og handlinger for kommunale arbeidsgivere, Kommuneforlaget, Oslo 2002, sivu 7): 1.3 Työhyvinvointi ja henkilöstötyö Henkilöstöjohtamisessa keskeistä on työhyvinvoinnin ja terveyden vahvistaminen. Työhyvinvoinnin edistämiseen kuuluu myös suunnitelmallinen työsuojelu-ja työympäristötyö. Tämä tarkoittaa fyysisen ja henkisen terveyden haittojen ennaltaehkäisemistä ja torjumista sekä työolosuhteiden arviointia ja seurantaa. Huomioiduiksi tulevat yleiset työskentelyolosuhteet, työn fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät, työ ja apuvälineet, työjärjestelyt ja ergonomia sekä fysikaaliset, kemialliset ja biologiset altisteet. Myös tapaturmariskien vähentäminen kunta-alalla on edelleen ajankohtaista. Työhyvinvoinnissa on tärkeää kehittää työterveyshuollon toimintaa ja palveluita vastaamaan työyhteisöjen tarpeita ja hyvän työterveyshuoltokäytännön toteuttamista ja ehkäistä työstä aiheutuvaa kuormitusta. Työssä ja työpaikalla mahdollisesti esiintyvään epäasialliseen kohteluun, väkivallan uhkaan, häirintään ja työpaikkakiusaamiseen on puututtava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ennalta laaditut toimintaohjeet selkeyttävät tilanteen hoitamista ja vaikuttavat jo olemassaolollaan ei-toivottuja tilanteita ehkäisevästi. Toimintavelvoite on yhteinen, sillä usein kysymyksessä on koko työyhteisön ongelma.

9 9 Eri-ikäisten työhyvinvoinnin edistäminen edellyttää kullekin ryhmälle räätälöityjä toimenpiteitä. Vajaakuntoisten ja osatyökykyisten työhönsijoittumista ja työssäselviytymistä tulee erityisesti seurata ja tukea (ks. työterveyshuoltolaki 12 5 kohta). Määräaikaisesti palveluksessa olevien työyhteisöllisyyden toteutumisesta on huolehdittava mm. osana perehdyttämistoimintaa. 1.4 Muutoksen hallinta Muutostilanteissa johtamisen ja johtajuuden merkitys korostuu. Organisaatiomuutos on monitahoinen ja -asoinen prosessi. Toteutus- ja johtamistapoja on monenlaisia. Organisaatiomuutos on sitä vaikeammin ohjattavissa ja kontrolloitavissa, mitä laajemmin se muuttaa organisaation toimintatapoja ja elämää. Muutoksen aikaansaaminen vaatii johtajalta sekä asioiden, ihmisten ja vielä lisäksi itsensä johtamista. On otettava huomioon mm. muutoksen luonne, ihmisten yksilöllisyys, tunteet ja ryhmien kypsyys. Muutosjohtaminen on monen eritasoisen muutoksen aikaansaamista ja tukemista (visio, organisaatiokulttuuri, oppiminen). Muutosjohtamisen tärkeimmät tunnusmerkit ovat: henkilöstö saadaan tarkastelemaan omaa työtään uusista näkökulmista tiimin ja organisaation visiot ja tehtävät tiedostetaan henkilöstön osaamista hyödynnetään enemmän henkilöstöä motivoidaan omien intressien sijasta ryhmän edun mukaisesti. Muutos voi olla pinnallista, käytäntöjen muutosta tai syvällistä, ajattelumallien muutosta ja luovaa oppimista. Muutoksen kannalta on tunnistettava organisaation keskeiset avainhenkilöt sekä myös vasta- ja myötävoimat. Johdon ja muiden avainhenkilöiden aito sitoutuminen on erittäin tärkeää. Muutosta kohtaan asenteiden on oltava myönteiset ja positiiviset. Siksi on tärkeää rakentaa luottamusta muutokseen osallistuvien kesken. 1.5 Työkuormituksen hallinta Hyvällä henkilöstötyöllä ehkäistään haitallisten työkuormitusten syntymistä. Työstä johtuva terveyttä vaarantava ja työhyvinvointia heikentävä fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen voi tulla työnantajan tietoon eri tavoin. Asian selvittäminen ja toimenpiteisiin ryhtyminen kuormitustekijöiden välttämiseksi tai vähentämiseksi on syytä tehdä viipymättä, koska näillä asioilla on myös yhteys työyhteisöjen tuloksellisuuteen ja toimivuuteen kokonaisuutena. Viranhaltijan/työntekijän perustellusta syystä pyytämä selvitys hänen työkuormituksestaan tulee kysymykseen tilanteissa, joissa tällä on perusteltu syy epäillä työstä aiheutuvan terveyden vaaraa tai haittaa aiheuttavaa liiallista kuormitusta. Tilannetta kuvaa työkykyä heikentävä fyysinen tai psyykkinen oireilu, mahdollisesti hoidon tarve tai lisääntyneet sairauspoissaolot. Kuormitusepäily tulee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa saattaa työnantajan tietoon ja käsitellä se ensin viranhaltijan/työntekijän ja hänen esimiehensä kesken. Asiantuntijana voidaan tarvittaessa käyttää työterveyshuoltoa. Hallituksen Työssä jaksamisen toimintaohjelman yhteydessä toteutettiin selvitys työn kuormittavuuden mittareista (www.mol.fi/jaksamisohjelma). Se sisältää tietoa kuormitukseen vaikuttavista tekijöistä, niiden mittaamismahdollisuuksista ja mittareiden käyttökelpoisuudesta työhyvinvoinnin parantamiseen osana työyhteisöjen kehittämistyötä.

10 Kuntoutus Kuntoutuksen tavoitteena on yhteistyössä eri toimijoiden kesken välttää ennenaikainen eläköityminen ja palauttaa kuntoutettavan työkyky. Kuntoutuksen suhde työkykyä ylläpitävään toimintaan tulee arvioida kokonaisuutena. Työkyvyn heikkenemisen havaitsemisessa lähiesimiehellä ja työterveyshuollolla on merkittävä rooli. Työsuojelun toimintaohjelmaan voidaan kirjata strategia kuntoutuksen toteuttamiseksi. Työpaikkaselvitys antaa tietoja ammatillisen sekä lääkinnällisen kuntoutuksen toteuttamiseen. Kuntoutus voi työelämässä olla lääkinnällistä, ammatillista tai sosiaalista. Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään parantamaan tai ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Lääkinnällistä kuntoutusta toteutetaan myös laitoskuntoutuksena. Ammatillisella kuntoutuksella pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan työkykyä ja ansiomahdollisuuksia mm. kuntoutustutkimusten, työkokeilujen, työhön valmennuksen tai uudelleen koulutuksen avulla. Ammatillista kuntoutusta tuottaa työeläkejärjestelmä. Muut kuntoutuksen muodot ovat Kelan, terveydenhuollon, työvoimaviranomaisten ja muiden tahojen rahoittamia. Sosiaalinen kuntoutus muodostuu prosessista, jonka tavoitteena on sosiaalisen toimintakyvyn parantaminen yhteiskunnan yleisten palvelujen ja erilaisten kuntoutuksen toimenpiteiden avulla. 2. Yhteistyö ja toimijat Työhyvinvoinnin edistäminen on vuorovaikutukseen perustuvaa yhteistyötä. Se koskee kaikkia: työnantajaa, johtoa, esimiehiä, työyhteisöjä sekä yksittäisiä työntekijöitä ja viranhaltijoita. Tuloksellinen työhyvinvoinnin edistäminen edellyttää yhteistoiminnan toteutumista toiminnan kaikilla tasoilla. Toimintatavan tulee olla ennakoivaa, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Erityinen huomio on kiinnitettävä muutosten läpiviennin onnistumiseen. Aktiivinen viestintä luo pohjan avoimelle ja luottamukselliselle vuorovaikutukselle. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäjinä esimiehet ja johto ovat avainasemassa. Myös näiden omasta työhyvinvoinnista tulee huolehtia. Kehityskeskusteluissa voidaan ja tulee käsitellä työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Luottamushenkilöiden tuki ja esimerkki työhyvinvointia edistävän käyttäytymisen ja toimenpiteiden toteuttamisen kannalta on merkittävä. Yksittäisten kuntayhteisöjen kannalta keskeiset toimijat, vaikuttajat ja yhteistyökumppanit ovat henkilöstöhallinto, työterveyshuolto, työsuojelu/yhteistoimintaorganisaatio, tykyryhmä, henkilöstöjärjestöt, tutkimus- ja koulutuslaitokset, eläkelaitokset, viranomaiset, työelämän tutkijat, kehittäjät ja konsultit. Erityistä huomiota tulee työhyvinvoinnin kannalta kiinnittää henkilöstöasioista vastaavien ja työsuojelupäällikön yhteistyön toimivuuteen sekä näiden perehtyneisyyteen työhyvinvointiin liittyviin kysymyksiin ja asioihin. 3. Seuranta ja arviointi Toteutettujen toimenpiteiden vaikutusten säännöllinen seuranta ja arviointi ovat edellytys tuloksellisuuden ja työelämän laadun jatkuvalle kehittämiselle. Päättäjien ja johdon tulee ottaa kantaa myös organisaation työhyvinvointiin. Jatkuvan kehittämisen tueksi tarvitaan johtamis- ja arviointijärjestelmiä. Tietojen keräämisessä tulisi korostua johtamisen, kehittämisen ja päätöksenteon tarpeet, jolloin tiedon strategisuus

11 11 korostuu. Arvioinnin tulisi kytkeytyä aiempaa paremmin tulostavoitteiden asettamiseen ja strategiseen johtamiseen, mikä edellyttää tietojen saannin nopeutumista. Henkilöstön aikaansaannoskyvyn arviointi liittyy olennaisena osana uudistettuun kunta-alan tuloksellisuussuositukseen (KT:n yleiskirje 15/2000, liite 4), jossa lähtökohtana on käytetty tasapainoitetun mittariston (BSC) mallia ja siihen liittyvää strategisen johtamisen uutta ajattelutapaa. Myös henkilöstöjohtamisen vaikuttavuutta ja henkilöstötyötä on arvioitava. Kokonaisvaltainen arviointi mahdollistaa tuloksellisuuden arvioinnin siten, että henkilöstövoimavarojen, osaamisen ja työelämän laadun merkitys tulokselliselle toiminnalle saadaan paremmin esille. Henkilöstöraportointia voidaan hyödyntää siten, että sen tietoja tulkitaan tulevaisuuteen suuntaavasti sekä suhteessa talouteen ja asiakkaisiin ja samalla voidaan arvioida tavoitteiden toteutumista. Henkilöstötilinpäätöksen/-raportin liittäminen organisaation strategiatyöskentelyyn ja henkilöstöpolitiikkaan auttaa tunnistamaan oikeat asiat, joita mitata. 4. Työhyvinvoinnin kehittämismalleja Työkyvyn kehittämistä havainnollistetaan kahdella liitteenä olevalla asiakirjalla. Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) Kuntatyö Kunnossa ohjelmassa on laadittu työhyvinvoinnin kehittämismalli. Toinen esimerkki on Espoon kaupungin työhyvinvointiprosessista. 5. Suositus työhyvinvoinnin edistämiseksi ja muutoksen hallinnaksi 5.1 Henkilöstöstrategian merkitys Kunnallinen työmarkkinalaitos on yleiskirjeellään n:o16/2001 (liite 3) suositellut henkilöstöstrategian käyttämistä kunnallisen johtamisen ja kehittämisen edistämiseksi. Henkilöstöstrategiassa suunnitellut henkilöstöjohtamisen ja henkilöstötyön toimenpiteet olisi kaikilta osin suunniteltava ja hallittava siten, että niillä mahdollistetaan ja tuetaan kunnan ja kuntayhtymän strategista johtamista. Henkilöstöstrategiaan tulisi sisällyttää mahdollisimman kattavasti kaikki kunnassa ja kuntayhtymässä toteutettavat henkilöstöpoliittiset tavoitteet ja toimenpiteet. Tämä koskee myös työhyvinvoinnin edistämistä ja muutoksen hallintaa. 5.2 Suosituksen normipohja Lait, asetukset, sopimukset, suositussopimukset ja suositukset antavat normipohjan tuloksellisuuden, työelämän laadun ja työhyvinvoinnin kehittämiselle. Paikallisesti voidaan ja kannattaa sopia henkilöstöstrategiaan liittyen ilman virka- ja työehtosopimusvaikutuksia monista tuloksellisuuteen ja työelämän laatuun liittyvistä kysymyksistä, kuten paikallisten kehittämishankkeiden toteuttamisesta, työhyvinvointia vahvistavista toimista jne. Paikallisen kehittämisen avulla luodaan henkilöstöstrategiaan, suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin henkilöstön näkökulma. Tällaiset sopimukset ovat sopijaosapuolten tahdonilmaisuja ja korostavat sopijaosapuolten luottamusta toisiinsa jonkin asian toteuttamisessa. Tässä mainitut menettelytapasäännökset, sopimukset ja suositukset eivät rajoita kuntalain tarkoittamaa kunnallisen viranomaisen päätösvaltaa. Paikallinen kehittäminen edellyttää riittävää taloudellista resurssointia mm. ajankäytön osalta sekä riittävästi koulutettuja osaavia toimijoita. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että organisaation kaikilla tasoilla on tarvittavat valmiudet ja edellytykset tähän työhön.

12 Työelämän kehittämisen paikallinen toteutus Työnantajaa ehdottomasti velvoittavien normien lisäksi on olemassa suuri joukko erilaisia vapaaehtoisuuteen perustuvia ohjelmia, malleja, suunnitelmia, työkaluja ja materiaalia. Niiden pohjalta todettujen kehittämiskohteitten muodostaman kokonaisuuden hallitsemiseksi voidaan laatia paikallinen kehittämissuunnitelma tai -hjelma, joka voidaan laatia paikallisen kehittämissopimuksen muotoon. Kehittämiskohteiden mukaisesti laaditaan tarkemmat suunnitelmat, joista ilmenevät resurssit ja budjetointi, vastuussa olevat sekä toteuttamiseen osallistuvat tahot, menetelmät ja menettelytavat, aikataulutus sekä seuranta- ja arviointijärjestelmä. Aloite paikallisen kehittämisen aloittamisesta voi tulla työnantaja- tai työntekijäosapuolelta silloin, kun on tarve käsitellä organisaation tulevaisuutta ja muutostenhallintaa. Yhteistoimintaelin on luonteva koordinaatiotyön aloittaja. Ennen käyttöönottoa koskevaa päätöstä asia tulee käsitellä kehittämishankkeena yhteistoimintamenettelyssä, jota täydentää tarkoituksenmukainen tiedottaminen. Yleissopimuksen tiedottamisvelvollisuutta koskevan 6 :n soveltamisohjeen mukaan tiedottamisessa on pyrittävä molemminpuoliseen aktiivisuuteen organisaation kaikilla tasoilla. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tiedotuksen oikea-aikaisuuteen ja työyhteisöjen sisäiseen tiedonkulkuun. Esimerkkejä strategiseen henkilöstötyöhön sisältyvistä tai liittyvistä asiakirjoista:

13 13 KUNTAYHTEISÖN VISIO JA ARVOT PALVELUTUOTANNON STRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIA (henkilöstöpoliittinen ohjelma) INHIMILLISTEN VOIMAVAROJEN STRATEGIA, VIESTINTÄSTRATEGIA Lakiin perustuvat asiakirjat: Paikallinen yhteistoimintasopimus Työsuojelun toimintaohjelma, tyky-suunnitelma Työterveyshuollon sopimus ja -toimintasuunnitelma Työturvallisuus- ja terveysriskien arviointi ja hallinta-asiakirja Työpaikkaselvitys Tasa-arvosuunnitelma Perehdyttämissuunnitelma Henkilöstön koulutussuunnitelmat Tuloksellisuuden arviointi/laatujärjestelmä Henkilöstöraportti, -tilinpäätös Osaamiskartoitus Työilmapiiriselvitys Työolobarometri Työkykybarometri Toimintaohjeet henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Toimintaohjeet väkivallan uhan hallitsemiseksi Työolojen ja hankintojen suunnittelu Asiakirjat kootaan ja niitä tarkastellaan kokonaisuutena, ja niiden perusteella tehdään tarvittavat johtopäätökset sekä toteutetaan toimenpiteet, jotka vahvistavat ja kehittävät työhyvinvointia. Näin saadaan selkeät kehittämiskohteet, jotka muodostavat paikallisen työelämän kehittämisohjelman tai suunnitelman.

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

http://www.kuntatyonantajat.fi/modules/release/show_release~id~65e40e63427c4342... Page 1 of 1 15.3.2010 www.kuntatyonantajat.fi Yleiskirje 10/2010, 12.3.2010, Ojanen Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Elisa Vahteristo Länsirannikon koulutus Oy WinNova AMKE 28.10.2015

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille 29.11.2011, Merja Turpeinen TEDI -hanke Terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö työpaikkalähtöinen yhteiskehittämis- ja

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT NURMEKSEN KAUPUNKI 18.11.2005 NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Monet ulkoiset ja kaupungin sisäiset tekijät vaativat kaupunkia selvittämään omat strategiset tavoitteensa

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOUS

Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOUS Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOUS 25.8.2015 31.5.2012 1.1.2013 Työelämästrategia Visio Suomen työelämä Euroopan paras

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Kuntakiertueen esittely (vrt. tuloksellisuussuosituksen teemat) 27.3. Naantali Kuntaliitoksen yhteistoiminnallinen toteuttaminen,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta 10.02.2011 Anne Nordblad SUHAT - verkosto Strategisen johtamisen kehittäminen terveyskeskusten suun terveydenhuollossa Mikä SUHAT -verkosto on? SUHAT

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus 1.3.2011 LIITE 8 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus XXXXXX 1 (9) Sisällysluettelo Alkusanat 1 Henkilöstöpoliittiset periaatteet... 3 2 Johtaminen ja esimiestyö... 3 4

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Kuntasektorin ajankohtaisia haasteita

Kuntasektorin ajankohtaisia haasteita Kuntasektorin ajankohtaisia haasteita Tykyhelmi, Kuopio 12.2.2013 Tutkimuspäällikkö Margareta Heiskanen www.kt.fi Kunta-alan haasteet ja mahdollisuudet Julkisen talouden rahoituksen riittävyys -> henkilöstömenosäästöt

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ 2.12.2015 Seinäjoki Ylitarkastaja Anja Knuuttila Työsuojelun vastuualue Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen

Lisätiedot

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 Työryhmä Hänninen Seppo, henkilöstöjohtaja Jussila Risto, pääluottamusmies JHL Ketola Kari, työsuojelupäällikkö Koskela Satu, pääluottamusmies KTN Lampela Ritva,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Henkilöstöjohtaminen. Academic Life ohjausryhmän kokous Jyväskylän yliopisto Anna-Maija Lämsä

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Henkilöstöjohtaminen. Academic Life ohjausryhmän kokous Jyväskylän yliopisto Anna-Maija Lämsä Henkilöstöjohtaminen Academic Life ohjausryhmän kokous Jyväskylän yliopisto 2.5.2016 Anna-Maija Lämsä Sisältö Mitä henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan? Millainen on henkilöstöjohtamisen ja tuloksellisuuden

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 1 (5) KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 Osaamisen kehittäminen on laaja-alaista ja monipuolisia käytännön toimenpiteitä osaamisen varmistamiseksi. Kehittämistoimet suunnataan Jämsän kaupungissa

Lisätiedot