TYÖHYVINVOINTI KUNTA-ALALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖHYVINVOINTI KUNTA-ALALLA"

Transkriptio

1 TYÖHYVINVOINTI KUNTA-ALALLA STRATEGIA JA SUOSITUS TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMISEKSI JA MUUTOSTEN HALLINNAKSI SISÄLLÖN AVAINSANAT: Strateginen henkilöstöjohtaminen Yhteistoiminta Työelämän kehittäminen Tuloksellisuus Työelämän laatu Ihmisen voimavarat ja terveys Työhyvinvointi/työkyky Työelämän tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus Työn hallinta Muutosten hallinta/muutosvalmius Sosiaalinen pääoma Osaaminen Riskien kartoitus ja hallinta Henkilöstöraportointi TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN ON JATKUVA PROSESSI: Suunnittelu (muutostarpeen tiedostaminen, nykytilanne, tulevaisuuden kuva) Toteuttaminen Arviointi ja kehittäminen Seuranta

2 2 Sisällysluettelo 1. Strategia Yleistä Strateginen henkilöstöjohtaminen Työhyvinvointi ja henkilöstötyö Muutoksen hallinta Työkuormituksen hallinta Kuntoutus Yhteistyö ja toimijat Seuranta ja arviointi Työhyvinvoinnin kehittämismalleja Suositus työhyvinvoinnin edistämiseksi ja muutoksen hallinnaksi Henkilöstöstrategian merkitys Suosituksen normipohja Työelämän kehittämisen paikallinen toteutus Liitteet: 1 Neuvottelupöytäkirja 2 Työhyvinvoinnin edistäminen kunta-alalla -julkaisu, Kuntien eläkevakuutus 3 Henkilöstöstrategia tukee hyvää työnantajapolitiikkaa, KT:n yleiskirje 16/ Kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuuden arviointia koskeva suositus, KT:n yleiskirje 15/ Espoon työhyvinvointiprosessi 6 Työturvallisuuslaki (738/2002) 7 Työterveyshuoltolaki (1383/2001) 8 Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (1484/2001) 9 Valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001)

3 3 1. Strategia 1.1 Yleistä Kunta-alan työmarkkinaosapuolten tavoitteena on edistää yhteistoiminnallista ja kokonaisvaltaista tuloksellisuuden ja työelämän laadun kehittämistä kunnissa ja kuntayhtymissä. Erityisesti tavoitteena on parantaa työhyvinvointia sekä työyhteisöjen ja niiden jäsenten valmiuksia muutosten hallintaan. Työelämän laadulla tarkoitetaan henkilöstön kokeman fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja taloudellisen suhteen laatua työorganisaatioon. Työhyvinvointi merkitsee positiivista työelämän laatua. Tuloksellisuus käsitteenä tarkoittaa organisaation onnistumista palvelutuotannossa. Tasapainoitetun mittaamisen mallissa tuloksellisuuden osatekijäksi on määritelty palvelujen vaikuttavuus, palvelujen laatu ja asiakastyytyväisyys, tuottavuus sekä henkilöstön aikaansaannoskyky (KT:n yleiskirje15/2000). Ihmisen voimavarat työelämässä muodostuvat terveydestä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta työkyvystä, tiedoista, taidoista ja osaamisesta sekä motivaatiosta ja sitoutumisesta. Pysyviä tuloksia saadaan kehittämällä inhimillisiä voimavaroja ja tukemalla työorganisaatioita toimintatapojen uudistamisessa. Työhyvinvointia edistää henkilöstön työn hallinnan tukeminen ja sovittaminen se yhteen työn vaatimusten kanssa. Tätä edistää se, että työyhteisön jäsenet pitävät huolta henkisestä ja fyysisestä terveydestään, ja työnantaja antaa tähän kulloinkin tarvittavan mahdollisuuksiensa rajoissa olevan tukensa. Työhyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät, mm. johtaminen, työn hallinta, riittävä työtehtävien vaatima osaaminen ja työn organisointi. Työ- ja toimintakyvyn edistäminen on moniulotteista toimintaa: se yhdistää yksilön, työyhteisön, työympäristön ja osaamisen toiminta-alueet koko-

4 4 naisuudeksi. Työelämän kehittämisen tulee olla prosessimaista ja ennakoivaa siten, että eri kehittämistoimenpiteet tukevat toisiaan. Tuloksellisuus ja työelämän laatu ovat työorganisaatioiden kehittämistyössä mielekkäästi sovitettavissa yhteen. Tuloksellisuuden ja työelämän laadun parantaminen suorastaan edellyttävät toisiaan. Tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikaisen kehittämisen kautta saavutetaan pysyviä ja vaikutuksiltaan lisääntyviä muutoksia. Henkilöstön voimavarat ovat kunnan sosiaalista pääomaa. Se koostuu ihmisten sosiaalisista suhteista palveluorganisaatiossa. Rakenteellisesti sosiaalinen pääoma merkitsee ihmisten välisten vuorovaikutuskanavien paljoutta ja muotoa. Toinen sosiaalisen pääoman ulottuvuus koskee ihmisten välisten suhteiden laatua. Tähän kuuluvat ihmisten organisaatioonsa kohdistama luottamus ja sitoutuminen organisaation tavoitteisiin. Kolmas sosiaalisen pääoman ulottuvuus on tietoperusteinen. Se kertoo, miten paljon totuudenmukaista tietoa vuorovaikutuksen kanavissa on kuljetettavissa. Ihmisten ja heidän muodostamiensa tiimien palvelujen tuottamista ja kehittämistä varten hankkimat tiedot ja taidot (osaamispääoma) ilmaisevat sosiaalisen pääoman tietoperusteisen ulottuvuuden. Myös henkilöstön tietämys organisaation tavoitteista ja strategioista sekä osallistuminen niiden muotoiluun kasvattavat sosiaalista pääomaa. Sosiaalisen pääoman määrä ja laatu vaikuttavat tutkimustiedon mukaan organisaation tuloksellisuuteen. Muiden pääomavarantojen tavoin myös sosiaalista pääomaa pitää kerryttää ja korvata uudella pääomalla. Henkilöstön hyvinvointi työelämässä liittyy elimellisesti sosiaalisen pääoman muodostamiseen, ylläpitämiseen ja kerryttämiseen. Työhyvinvoinnista huolehtimalla ihmiset kiinnitetään psykologisesti organisaationsa toiminta-ajatukseen ja tavoitteisiin. Heidän tuottava energiansa suuntautuu palvelutehtävien tulokselliseen suorittamiseen ja kehittämiseen. Sosiaalisen pääoman kanavilla avataan ja kehitetään tiedonkulkua ja yhteistyötä. Luottamuksen ylläpitäminen ja parantaminen edistää palvelutuotannollisia innovaatioita, avoimuutta ja psykologista turvallisuutta. Henkilöstön tietoja, taitoja ja muuta osaamispääomaa voidaan käyttää täysitehoisesti hyväksi palvelutuotannossa ja sen jatkuvassa parantamistyössä. Osaamispääoman uudistuminen voidaan turvata hyvin pitkällä tähtäyksellä ja sopeuttaa palvelutarpeiden muutoksiin. Kunnan aineellisen pääoman, sosiaalisen pääoman ja osaamispääoman välisiä suhteita voidaan havainnollistaa seuraavan kuvion avulla: Aineellinen pääoma Maapohja Rakennukset Koneet, laitteet Rahoituspääoma Muu aineellinen pääoma Aineeton pääoma Sosiaalinen pääoma 1 rakenteellinen 2 laadullinen 3 tietoperusteinen (henkinen pääoma, osaamispääoma) Muu aineeton pääoma Yhteistoiminnallisuus ja luottamus saavat aikaan sosiaalista pääomaa, joka on sekä yksilön että työyhteisön ominaisuus. Sosiaalinen ja inhimillinen pääoma kytkeytyvät toisiinsa ja tukevat kuntayhteisön menestymistä ja työhyvinvointia. Työhyvinvointi on myös osa organisaation osaamispääomaa. Työmarkkinaosapuolet tuottavat välineitä työhyvinvoinnin edistämiseksi. Käytännössä tavoitteeseen päästään vain paikallisella, pitkäjänteisellä ja yhteistoiminnallisella työelämän kehittämisellä, jossa hyödynnetään myös seudullista verkostoyhteistyötä. Työhyvinvoinnin perustana ovat terveet ja tasa-arvoiset työyhteisöt, joissa toteutuu oikeudenmukaisuus, osallistuminen, syrjimättömyys, sukupuolten tasa-arvo, työn ja perhe-elämän yh-

5 5 teensovittaminen, eri-ikäisten huomioon ottaminen sekä monikulttuurisuus. Pysyvä ja jatkuva muutosvalmius on menestyvien työyhteisöjen ominaispiirre. Muutoksissa on kuitenkin tärkeää havaita myös inhimillinen ulottuvuus niiden läpiviennin onnistumiseksi. Työhyvinvoinnin ja työhön sitoutumisen kannalta on tärkeää, että kunta-alalla tehtävän palvelutyön arvot ja työn yhteiskunnallinen merkitys on määritelty ja sisäistetty. Työhyvinvointia edistää tutkitusti työn kokeminen merkityksellisenä. Strategisen johtamisen tuloksellisuutta edistää palvelustrategioiden laaja ymmärtäminen henkilöstön keskuudessa. Työn hallinnan ulottuvuudet: työn monipuolisuus mahdollisuus työssä käyttää erilaisia taitojaan, tietojaan ja osaamistaan vaikutusmahdollisuudet työhön osallistumismahdollisuudet omaa työtä koskevaan päätöksentekoon Oikeudenmukaisuuden periaatteet: oikeus tulla kuulluksi sääntöjen johdonmukaisuus päätöksenteon puolueettomuus päätösten perustuminen oikeaan tietoon päätöksenteon periaatteiden selkeys päätösten korjattavuus 1.2 Strateginen henkilöstöjohtaminen Strateginen henkilöstöjohtaminen tai ihmisvoimavarainen henkilöstövoimavarojen hallinta (Strategic human resource management, SHRM) voidaan määritellä usealla eri tavalla. Tässä asiakirjassa sillä tarkoitetaan kunnan/kuntayhtymän (palvelussuhteiden rajaaminen) inhimillisten toimintajärjestelmien tiedollisten, taidollisten, emotionaalisten, motivaationaalisten ja sosiaalisten voimavarojen jatkuvaa ja pitkätähtäyksellistä tietoon ja oppimiseen perustuvaa hallintaa. Strategisen henkilöstöjohtamisen avulla toteutetaan organisaation strategioita muun muassa ihmisvoimavarojen hankkimisella, ylläpitämisellä, uusintamisella, suuntaamisella, kannustamisella, valtauttamisella ja voimaannuttamisella (empowerment), turvallistamisella sekä jatkuvalla kehittämisellä. Kuviolla hahmotetaan strategisen henkilöstöjohtamisen eri osatekijöitä, prosesseja sekä kehämäistä parantamista:

6 6 Strategista henkilöstöjohtamista tai ihmisasioiden hallintaa toteuttavat organisaatiossa ensi sijassa päättäjät, ylin johto ja esimiehet. Henkilöstöstrategiseksi työksi tai strategiseksi henkilöstötyöksi kutsutaan tavallisesti päättäjiä ja johtoa henkilöstöjohtamisessa avustavaa taikka henkilöstöjohtamisen järjestelmiä suunnittelevaa, arvioivaa ja kehittävää asiantuntijatyötä, jota siihen erikoistuneet tietoammattilaiset kuten henkilöstöpäälliköt ja -johtajat, koulutuspäälliköt, työsuojelupäälliköt jne. suorittavat. Strategisella johtamisella organisaatio sitoutuu lyhyemmän aikajakson strategioiden ohella hyvin pitkän aikavälin, jopa 10 tai 15 vuoden, päässä olevan tavoitetilan toteuttamiseen, jota sen omaksuma visio edellyttää. Strategisen henkilöstöjohtamisen järjestelmä ja sen sisältämät henkilöstö- tai ihmispoliittiset toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne parhaalla mahdollisella tavalla vauhdittavat, edistävät ja tukevat tämän strategisen tavoitetilan saavuttamista. Henkilöstöstrategisen työn lähtökohtana voidaan keskustella ja määrittää organisaation ihmisfilosofiat, jotka ilmentävät organisaation strategista henkilöstöjohtamista kuvaavia perusarvoja. Ne ovat sopusoinnussa organisaation palvelutoiminnallista filosofiaa kuvaavien muiden perusarvojen kanssa. Kulloinkin omaksutut ihmisfilosofiat, kuten esimerkiksi luottamuksen vaaliminen, organisaatiotuloksellisuus sekä henkilöstön valtauttaminen ja voimaantuminen (empowerment), itsetunto, terveyden edistäminen ja työn merkittävyyden ja työnilon kokeminen vii-

7 7 toittavat ja kirkastavat valintoja henkilöstöstrategisten järjestelmien ja niihin sisällytettävien toimenpiteiden välillä. Henkilöstöstrategisessa työssä, kuten henkilöstöstrategioiden suunnittelussa ja toteutuksessa, joudutaan käyttämään paljon tutkittua tietoa ihmisvoimavaraisen strategisen henkilöstöjohtamisen järjestelmien ja sen eri toimintojen, esimerkiksi ihmisvoimavarojen hankinnan, tehtävien ja osaamisen muotoilevan kehittämisen, työsuojelun, työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisen, yhteistoiminnan ja palkinnan toimivuudesta ja tuloksellisuudesta. Tutkimustiedon avulla varmistetaan hyväksyttyjen strategioiden toteutuminen vaikuttavasti ja kustannusvaikuttavasti sekä ei-toivottuja vaikutuksia välttäen. Tieto varastoidaan organisaation tietovarantoihin ja organisaation muisteihin, joissa se käytäntöön sovellettuna jalostuu entistä käyttökelpoisemmaksi ja hyödyllisemmäksi. Strateginen henkilöstöjohtaminen ja siihen erikoistuneiden ammattihenkilöiden työ on vaatimuksiltaan muodostunut korkealaatuiseksi tietotyöksi. Strategisen henkilöstöjohtamisen toiminnot ovat suoraan ihmisille suunnattuja ja heitä palvelevia eli välittömiä sekä ihmisvoimavarajärjestelmien ja henkilöstöjohtamisen eri toimintojen suunnittelua, toteutusta, arviointia ja kehittämistä palvelevia eli välillisiä toimenpiteitä. Jotkut henkilöstöstrategian toiminnot, kuten sosiaalisen pääoman ja tietopääoman tuottaminen, edellyttävät hyvin monien ihmisvoimavaraa koskevien näkökulmien yhdistämistä. Henkilöstöstrategioita suunniteltaessa on syytä hyvin laajan toimenpidekirjon puitteissa pohtia sitä, millaisilla ihmisvoimavarojen järjestelmillä ja toimenpidevalikoimilla palvelustrategiat ovat parhaiten ja kustannusvaikuttavimmin hallittavissa ja toteutettavissa. Tässä suunnittelun vaiheessa seudullisen näkökulman ja yhteistyön pohdinta on keskeistä. Henkilöstöstrategioiden toteutumisen seurannalle voidaan palvelujen strategisen seurannan oheen perustaa helppokäyttöisiä esimiestyötä tukevia järjestelmiä. Näitä ovat esimerkiksi aika ajoin toteutettavat henkilöstökyselyt, alhaalta ylös johtavat tiedonkulun menetelmät jne. Tällöin ongelmiin voidaan puuttua ennakoivasti ja ajoissa organisaation henkilöstöstrategisen ohjattavuuden lisääntyessä. Seurantajärjestelmät eivät ole kuitenkaan tarpeen, jos ne voidaan korvata esimiestyötä muutoin kehittämällä. Organisaation ja henkilöstöjohtamisen tuloksellisuuden arviointi on strategisen henkilöstötyön tärkeimpiä toimintoja. Mikäli organisaatiossa on omaksuttu KT:n yleiskirjeessä15/2000 kuvailtu laaja-alainen tuloksellisuuden arvioinnin järjestelmä, henkilöstövoimavarojen ja henkilöstöjohtamisen arviointi on helposti liitettävissä osaksi organisaation tuloksellisuusarvioinnin kokonaisuutta. Tuloksellisuutta arvioidaan esimerkiksi koko organisaation, yksikköjen, tiimien tai ryhmien ja yksittäisten työnsuorittajien tasoilla. Arvioinnin kriteerit ja mittarit riippuvat strategiatyössä omaksutuista linjauksista, tavoitteista ja mittareista. Arviointitieto syötetään organisaation muisteihin, joissa se palvelee jatkuvaa strategista organisaatio-oppimista, uudistumista ja parantumista. Mitä kiinteämmin työhyvinvoinnin kehittäminen jäsentyy osaksi henkilöstöstrategisen työn kokonaisuutta ja mitä enemmän henkilöstöstrategisessa työssä voidaan käyttää hyväksi pätevää tutkimus- ja kokemustietoa, sitä voimakkaammin työhyvinvoinnin kehittäminen vaikuttaa organisaation tuloksellisuuden ja organisaatiooppimisen parantumiseen. Norjan kuntien keskusjärjestön (Kommunernes Sentralforbund) työnantajapoliittisessa asiakirjassa käsitellään edellä kuvaillun kaltaisesti ja uusimpaan työpsykologiseen tutkimustietoon nojautuen hyvän henkilöstöjohtamisen järjestelmän toteuttamisen aikaansaamia kehämäisiä myönteisiä seurausvaikutuksia henkilöstön psykologisissa tiloissa ja tuotettavissa palveluissa, jotka eri syy-seurausketjujen välityksin kertautuvat kunnan kilpailukyvyn ja palvelujen käyttäjien tyytyväisyyden kasvuna. Seuraavassa kuviossa hahmotettu kaaviokuva hyvästä syiden ja seu-

8 8 rausten kehästä täydentää edellä esitettyä henkilöstöstrategisen työn tiivistelmää (Ny giv i arbeidsgiverpolitikken- et diskujonsshefte for utvikling av holdninger og handlinger for kommunale arbeidsgivere, Kommuneforlaget, Oslo 2002, sivu 7): 1.3 Työhyvinvointi ja henkilöstötyö Henkilöstöjohtamisessa keskeistä on työhyvinvoinnin ja terveyden vahvistaminen. Työhyvinvoinnin edistämiseen kuuluu myös suunnitelmallinen työsuojelu-ja työympäristötyö. Tämä tarkoittaa fyysisen ja henkisen terveyden haittojen ennaltaehkäisemistä ja torjumista sekä työolosuhteiden arviointia ja seurantaa. Huomioiduiksi tulevat yleiset työskentelyolosuhteet, työn fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät, työ ja apuvälineet, työjärjestelyt ja ergonomia sekä fysikaaliset, kemialliset ja biologiset altisteet. Myös tapaturmariskien vähentäminen kunta-alalla on edelleen ajankohtaista. Työhyvinvoinnissa on tärkeää kehittää työterveyshuollon toimintaa ja palveluita vastaamaan työyhteisöjen tarpeita ja hyvän työterveyshuoltokäytännön toteuttamista ja ehkäistä työstä aiheutuvaa kuormitusta. Työssä ja työpaikalla mahdollisesti esiintyvään epäasialliseen kohteluun, väkivallan uhkaan, häirintään ja työpaikkakiusaamiseen on puututtava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ennalta laaditut toimintaohjeet selkeyttävät tilanteen hoitamista ja vaikuttavat jo olemassaolollaan ei-toivottuja tilanteita ehkäisevästi. Toimintavelvoite on yhteinen, sillä usein kysymyksessä on koko työyhteisön ongelma.

9 9 Eri-ikäisten työhyvinvoinnin edistäminen edellyttää kullekin ryhmälle räätälöityjä toimenpiteitä. Vajaakuntoisten ja osatyökykyisten työhönsijoittumista ja työssäselviytymistä tulee erityisesti seurata ja tukea (ks. työterveyshuoltolaki 12 5 kohta). Määräaikaisesti palveluksessa olevien työyhteisöllisyyden toteutumisesta on huolehdittava mm. osana perehdyttämistoimintaa. 1.4 Muutoksen hallinta Muutostilanteissa johtamisen ja johtajuuden merkitys korostuu. Organisaatiomuutos on monitahoinen ja -asoinen prosessi. Toteutus- ja johtamistapoja on monenlaisia. Organisaatiomuutos on sitä vaikeammin ohjattavissa ja kontrolloitavissa, mitä laajemmin se muuttaa organisaation toimintatapoja ja elämää. Muutoksen aikaansaaminen vaatii johtajalta sekä asioiden, ihmisten ja vielä lisäksi itsensä johtamista. On otettava huomioon mm. muutoksen luonne, ihmisten yksilöllisyys, tunteet ja ryhmien kypsyys. Muutosjohtaminen on monen eritasoisen muutoksen aikaansaamista ja tukemista (visio, organisaatiokulttuuri, oppiminen). Muutosjohtamisen tärkeimmät tunnusmerkit ovat: henkilöstö saadaan tarkastelemaan omaa työtään uusista näkökulmista tiimin ja organisaation visiot ja tehtävät tiedostetaan henkilöstön osaamista hyödynnetään enemmän henkilöstöä motivoidaan omien intressien sijasta ryhmän edun mukaisesti. Muutos voi olla pinnallista, käytäntöjen muutosta tai syvällistä, ajattelumallien muutosta ja luovaa oppimista. Muutoksen kannalta on tunnistettava organisaation keskeiset avainhenkilöt sekä myös vasta- ja myötävoimat. Johdon ja muiden avainhenkilöiden aito sitoutuminen on erittäin tärkeää. Muutosta kohtaan asenteiden on oltava myönteiset ja positiiviset. Siksi on tärkeää rakentaa luottamusta muutokseen osallistuvien kesken. 1.5 Työkuormituksen hallinta Hyvällä henkilöstötyöllä ehkäistään haitallisten työkuormitusten syntymistä. Työstä johtuva terveyttä vaarantava ja työhyvinvointia heikentävä fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen voi tulla työnantajan tietoon eri tavoin. Asian selvittäminen ja toimenpiteisiin ryhtyminen kuormitustekijöiden välttämiseksi tai vähentämiseksi on syytä tehdä viipymättä, koska näillä asioilla on myös yhteys työyhteisöjen tuloksellisuuteen ja toimivuuteen kokonaisuutena. Viranhaltijan/työntekijän perustellusta syystä pyytämä selvitys hänen työkuormituksestaan tulee kysymykseen tilanteissa, joissa tällä on perusteltu syy epäillä työstä aiheutuvan terveyden vaaraa tai haittaa aiheuttavaa liiallista kuormitusta. Tilannetta kuvaa työkykyä heikentävä fyysinen tai psyykkinen oireilu, mahdollisesti hoidon tarve tai lisääntyneet sairauspoissaolot. Kuormitusepäily tulee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa saattaa työnantajan tietoon ja käsitellä se ensin viranhaltijan/työntekijän ja hänen esimiehensä kesken. Asiantuntijana voidaan tarvittaessa käyttää työterveyshuoltoa. Hallituksen Työssä jaksamisen toimintaohjelman yhteydessä toteutettiin selvitys työn kuormittavuuden mittareista (www.mol.fi/jaksamisohjelma). Se sisältää tietoa kuormitukseen vaikuttavista tekijöistä, niiden mittaamismahdollisuuksista ja mittareiden käyttökelpoisuudesta työhyvinvoinnin parantamiseen osana työyhteisöjen kehittämistyötä.

10 Kuntoutus Kuntoutuksen tavoitteena on yhteistyössä eri toimijoiden kesken välttää ennenaikainen eläköityminen ja palauttaa kuntoutettavan työkyky. Kuntoutuksen suhde työkykyä ylläpitävään toimintaan tulee arvioida kokonaisuutena. Työkyvyn heikkenemisen havaitsemisessa lähiesimiehellä ja työterveyshuollolla on merkittävä rooli. Työsuojelun toimintaohjelmaan voidaan kirjata strategia kuntoutuksen toteuttamiseksi. Työpaikkaselvitys antaa tietoja ammatillisen sekä lääkinnällisen kuntoutuksen toteuttamiseen. Kuntoutus voi työelämässä olla lääkinnällistä, ammatillista tai sosiaalista. Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään parantamaan tai ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Lääkinnällistä kuntoutusta toteutetaan myös laitoskuntoutuksena. Ammatillisella kuntoutuksella pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan työkykyä ja ansiomahdollisuuksia mm. kuntoutustutkimusten, työkokeilujen, työhön valmennuksen tai uudelleen koulutuksen avulla. Ammatillista kuntoutusta tuottaa työeläkejärjestelmä. Muut kuntoutuksen muodot ovat Kelan, terveydenhuollon, työvoimaviranomaisten ja muiden tahojen rahoittamia. Sosiaalinen kuntoutus muodostuu prosessista, jonka tavoitteena on sosiaalisen toimintakyvyn parantaminen yhteiskunnan yleisten palvelujen ja erilaisten kuntoutuksen toimenpiteiden avulla. 2. Yhteistyö ja toimijat Työhyvinvoinnin edistäminen on vuorovaikutukseen perustuvaa yhteistyötä. Se koskee kaikkia: työnantajaa, johtoa, esimiehiä, työyhteisöjä sekä yksittäisiä työntekijöitä ja viranhaltijoita. Tuloksellinen työhyvinvoinnin edistäminen edellyttää yhteistoiminnan toteutumista toiminnan kaikilla tasoilla. Toimintatavan tulee olla ennakoivaa, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Erityinen huomio on kiinnitettävä muutosten läpiviennin onnistumiseen. Aktiivinen viestintä luo pohjan avoimelle ja luottamukselliselle vuorovaikutukselle. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäjinä esimiehet ja johto ovat avainasemassa. Myös näiden omasta työhyvinvoinnista tulee huolehtia. Kehityskeskusteluissa voidaan ja tulee käsitellä työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Luottamushenkilöiden tuki ja esimerkki työhyvinvointia edistävän käyttäytymisen ja toimenpiteiden toteuttamisen kannalta on merkittävä. Yksittäisten kuntayhteisöjen kannalta keskeiset toimijat, vaikuttajat ja yhteistyökumppanit ovat henkilöstöhallinto, työterveyshuolto, työsuojelu/yhteistoimintaorganisaatio, tykyryhmä, henkilöstöjärjestöt, tutkimus- ja koulutuslaitokset, eläkelaitokset, viranomaiset, työelämän tutkijat, kehittäjät ja konsultit. Erityistä huomiota tulee työhyvinvoinnin kannalta kiinnittää henkilöstöasioista vastaavien ja työsuojelupäällikön yhteistyön toimivuuteen sekä näiden perehtyneisyyteen työhyvinvointiin liittyviin kysymyksiin ja asioihin. 3. Seuranta ja arviointi Toteutettujen toimenpiteiden vaikutusten säännöllinen seuranta ja arviointi ovat edellytys tuloksellisuuden ja työelämän laadun jatkuvalle kehittämiselle. Päättäjien ja johdon tulee ottaa kantaa myös organisaation työhyvinvointiin. Jatkuvan kehittämisen tueksi tarvitaan johtamis- ja arviointijärjestelmiä. Tietojen keräämisessä tulisi korostua johtamisen, kehittämisen ja päätöksenteon tarpeet, jolloin tiedon strategisuus

11 11 korostuu. Arvioinnin tulisi kytkeytyä aiempaa paremmin tulostavoitteiden asettamiseen ja strategiseen johtamiseen, mikä edellyttää tietojen saannin nopeutumista. Henkilöstön aikaansaannoskyvyn arviointi liittyy olennaisena osana uudistettuun kunta-alan tuloksellisuussuositukseen (KT:n yleiskirje 15/2000, liite 4), jossa lähtökohtana on käytetty tasapainoitetun mittariston (BSC) mallia ja siihen liittyvää strategisen johtamisen uutta ajattelutapaa. Myös henkilöstöjohtamisen vaikuttavuutta ja henkilöstötyötä on arvioitava. Kokonaisvaltainen arviointi mahdollistaa tuloksellisuuden arvioinnin siten, että henkilöstövoimavarojen, osaamisen ja työelämän laadun merkitys tulokselliselle toiminnalle saadaan paremmin esille. Henkilöstöraportointia voidaan hyödyntää siten, että sen tietoja tulkitaan tulevaisuuteen suuntaavasti sekä suhteessa talouteen ja asiakkaisiin ja samalla voidaan arvioida tavoitteiden toteutumista. Henkilöstötilinpäätöksen/-raportin liittäminen organisaation strategiatyöskentelyyn ja henkilöstöpolitiikkaan auttaa tunnistamaan oikeat asiat, joita mitata. 4. Työhyvinvoinnin kehittämismalleja Työkyvyn kehittämistä havainnollistetaan kahdella liitteenä olevalla asiakirjalla. Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) Kuntatyö Kunnossa ohjelmassa on laadittu työhyvinvoinnin kehittämismalli. Toinen esimerkki on Espoon kaupungin työhyvinvointiprosessista. 5. Suositus työhyvinvoinnin edistämiseksi ja muutoksen hallinnaksi 5.1 Henkilöstöstrategian merkitys Kunnallinen työmarkkinalaitos on yleiskirjeellään n:o16/2001 (liite 3) suositellut henkilöstöstrategian käyttämistä kunnallisen johtamisen ja kehittämisen edistämiseksi. Henkilöstöstrategiassa suunnitellut henkilöstöjohtamisen ja henkilöstötyön toimenpiteet olisi kaikilta osin suunniteltava ja hallittava siten, että niillä mahdollistetaan ja tuetaan kunnan ja kuntayhtymän strategista johtamista. Henkilöstöstrategiaan tulisi sisällyttää mahdollisimman kattavasti kaikki kunnassa ja kuntayhtymässä toteutettavat henkilöstöpoliittiset tavoitteet ja toimenpiteet. Tämä koskee myös työhyvinvoinnin edistämistä ja muutoksen hallintaa. 5.2 Suosituksen normipohja Lait, asetukset, sopimukset, suositussopimukset ja suositukset antavat normipohjan tuloksellisuuden, työelämän laadun ja työhyvinvoinnin kehittämiselle. Paikallisesti voidaan ja kannattaa sopia henkilöstöstrategiaan liittyen ilman virka- ja työehtosopimusvaikutuksia monista tuloksellisuuteen ja työelämän laatuun liittyvistä kysymyksistä, kuten paikallisten kehittämishankkeiden toteuttamisesta, työhyvinvointia vahvistavista toimista jne. Paikallisen kehittämisen avulla luodaan henkilöstöstrategiaan, suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin henkilöstön näkökulma. Tällaiset sopimukset ovat sopijaosapuolten tahdonilmaisuja ja korostavat sopijaosapuolten luottamusta toisiinsa jonkin asian toteuttamisessa. Tässä mainitut menettelytapasäännökset, sopimukset ja suositukset eivät rajoita kuntalain tarkoittamaa kunnallisen viranomaisen päätösvaltaa. Paikallinen kehittäminen edellyttää riittävää taloudellista resurssointia mm. ajankäytön osalta sekä riittävästi koulutettuja osaavia toimijoita. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että organisaation kaikilla tasoilla on tarvittavat valmiudet ja edellytykset tähän työhön.

12 Työelämän kehittämisen paikallinen toteutus Työnantajaa ehdottomasti velvoittavien normien lisäksi on olemassa suuri joukko erilaisia vapaaehtoisuuteen perustuvia ohjelmia, malleja, suunnitelmia, työkaluja ja materiaalia. Niiden pohjalta todettujen kehittämiskohteitten muodostaman kokonaisuuden hallitsemiseksi voidaan laatia paikallinen kehittämissuunnitelma tai -hjelma, joka voidaan laatia paikallisen kehittämissopimuksen muotoon. Kehittämiskohteiden mukaisesti laaditaan tarkemmat suunnitelmat, joista ilmenevät resurssit ja budjetointi, vastuussa olevat sekä toteuttamiseen osallistuvat tahot, menetelmät ja menettelytavat, aikataulutus sekä seuranta- ja arviointijärjestelmä. Aloite paikallisen kehittämisen aloittamisesta voi tulla työnantaja- tai työntekijäosapuolelta silloin, kun on tarve käsitellä organisaation tulevaisuutta ja muutostenhallintaa. Yhteistoimintaelin on luonteva koordinaatiotyön aloittaja. Ennen käyttöönottoa koskevaa päätöstä asia tulee käsitellä kehittämishankkeena yhteistoimintamenettelyssä, jota täydentää tarkoituksenmukainen tiedottaminen. Yleissopimuksen tiedottamisvelvollisuutta koskevan 6 :n soveltamisohjeen mukaan tiedottamisessa on pyrittävä molemminpuoliseen aktiivisuuteen organisaation kaikilla tasoilla. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tiedotuksen oikea-aikaisuuteen ja työyhteisöjen sisäiseen tiedonkulkuun. Esimerkkejä strategiseen henkilöstötyöhön sisältyvistä tai liittyvistä asiakirjoista:

13 13 KUNTAYHTEISÖN VISIO JA ARVOT PALVELUTUOTANNON STRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIA (henkilöstöpoliittinen ohjelma) INHIMILLISTEN VOIMAVAROJEN STRATEGIA, VIESTINTÄSTRATEGIA Lakiin perustuvat asiakirjat: Paikallinen yhteistoimintasopimus Työsuojelun toimintaohjelma, tyky-suunnitelma Työterveyshuollon sopimus ja -toimintasuunnitelma Työturvallisuus- ja terveysriskien arviointi ja hallinta-asiakirja Työpaikkaselvitys Tasa-arvosuunnitelma Perehdyttämissuunnitelma Henkilöstön koulutussuunnitelmat Tuloksellisuuden arviointi/laatujärjestelmä Henkilöstöraportti, -tilinpäätös Osaamiskartoitus Työilmapiiriselvitys Työolobarometri Työkykybarometri Toimintaohjeet henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Toimintaohjeet väkivallan uhan hallitsemiseksi Työolojen ja hankintojen suunnittelu Asiakirjat kootaan ja niitä tarkastellaan kokonaisuutena, ja niiden perusteella tehdään tarvittavat johtopäätökset sekä toteutetaan toimenpiteet, jotka vahvistavat ja kehittävät työhyvinvointia. Näin saadaan selkeät kehittämiskohteet, jotka muodostavat paikallisen työelämän kehittämisohjelman tai suunnitelman.

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tulevaisuuden kunnalliset palvelut perustuvat kestävään tuottavuuskehitykseen ja vastuulliseen työelämään. Tämä tarkoittaa työelämän

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus TK-10-1635-03 HENKILÖSTÖ 2010 Toimintastrategia Valtion henkilöstöpolitiikan linja Valtioneuvoston periaatepäätös Henkilöstö 2010 Henkilöstö on menestyksen tekijä Osaaminen uudistuminen ja osaamisen turvaaminen

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Tuloksellisuuden edistämistä tukeva paikallinen järjestelyerä 1.9.2010

Tuloksellisuuden edistämistä tukeva paikallinen järjestelyerä 1.9.2010 Tuloksellisuuden edistämistä tukeva paikallinen järjestelyerä 1.9.2010 Paikallinen järjestelyerä 1.9.2010 KVTES 2010-2011 allekirjoituspöytäkirja 3 Yleiskirje 10/2010 Käytännössä Käsittely yt-käytännöillä

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4. Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,

Lisätiedot

http://www.kuntatyonantajat.fi/modules/release/show_release~id~65e40e63427c4342... Page 1 of 1 15.3.2010 www.kuntatyonantajat.fi Yleiskirje 10/2010, 12.3.2010, Ojanen Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Elisa Vahteristo Länsirannikon koulutus Oy WinNova AMKE 28.10.2015

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2010 2013

Henkilöstöstrategia 2010 2013 Henkilöstöstrategia 2010 2013 1 Henkilöstöstrategia avuksi johtamiseen Henkilöstöstrategia on väline Raision kaupungin henkilöstöpolitiikan kehittämiseen. Se toteuttaa osaltaan kaupungin strategiaa. Henkilöstöstrategia

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT NURMEKSEN KAUPUNKI 18.11.2005 NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Monet ulkoiset ja kaupungin sisäiset tekijät vaativat kaupunkia selvittämään omat strategiset tavoitteensa

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,

Lisätiedot

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 JÄMPTI HOMMA. 2016 henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Henkilöstöstrategian tiivistelmä 3 1. Henkilöstöstrategian lähtökohdat ja tehtävä 3 2. Henkilöstöstrategian arvot 4 3. Henkilöstövisio 2016

Lisätiedot

TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS

TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1 (5) TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1. Suosituksen tausta EU:n työmarkkinakeskusjärjestöt UNICE/UEAPME, CEEP ja EAY solmivat 8.10.2004 työperäistä stressiä koskevan puitesopimuksen

Lisätiedot

Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto

Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto Rauno Hanhela Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tampere 27.5.2015 Rauno Hanhela 25.5.2015 Työsuojelurahaston kehittämisavustus Työsuojelurahaston

Lisätiedot

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan?

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Työkaarityökalulla tuloksia -työseminaari 2014 3.10. Tampere 9.10. Helsinki 10.10. Oulu Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus TTK Asiantuntija pirkko.makinen@ttk.fi

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa TORI-henkilöstöfoorumi 19.12.2012 Liisa Virolainen, Kaiku-työhyvivointipalvelut Riitta

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS KANNANOTTO 1 (10)

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS KANNANOTTO 1 (10) KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS KANNANOTTO 1 (10) KUNTAPALVELUJEN STRATEGINEN TOTEUTTAMINEN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA 1 Tavoite Tämän henkilöstöjohtamista koskevan kannanoton tavoitteena on kunnallisen

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Juhani Tarkkonen TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Seurantaraportti viiden elintarviketeollisuuden yrityksen johtamisjärjestelmän kehittämishankkeesta LIITEOSA:

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet. LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010

Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet. LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010 Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010 Sisäisen toimivuuden perusulottuvuudet Palvelutyytyväisyys Sisäinen toimivuus Työelämän laatu

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot