SAP PALKANLASKENTAOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTOPROJEKTI CASE RAUTARUUKKI OYJ KURIKAN YKSIKKÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAP PALKANLASKENTAOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTOPROJEKTI CASE RAUTARUUKKI OYJ KURIKAN YKSIKKÖ"

Transkriptio

1 Päivi Perälä SAP PALKANLASKENTAOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTOPROJEKTI CASE RAUTARUUKKI OYJ KURIKAN YKSIKKÖ Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Toukokuu 2009

2 2 OPINNÄYTETYÖN SUOMENKIELINEN TIIVISTELMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutusohjelma: Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tekijä: Päivi Perälä Opinnäytetyön nimi: SAP palkanlaskentaohjelman käyttöönottoprojekti, case Rautaruukki Oyj Kurikan yksikkö Työn ohjaaja/tarkastaja: Janne Lehtinen Opintojen aloitusvuosi: 2006 Valmistumisvuosi: 2009 Sivumäärä: 45 TIIVISTELMÄ Henkilöstöjohtaminen tukee organisaation liiketoimintastrategioiden toteuttamista. Päivittäisessä henkilöstötyössä, päätöksenteossa sekä organisaation palkkahallinnon toteuttamisessa hyödynnetään erilaisia tietojärjestelmiä. Tämän opinnäytetyön aiheena on SAP palkanlaskentaohjelman käyttöönottoprojekti Rautaruukki Oyj Kurikan yksikössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli ottaa käyttöön SAP palkanlaskentaohjelma Kurikan yksikössä ja samalla keskittää palkanmaksu Rautaruukin Raahen palkkatoimistoon. Opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta ja kehittämisprojektin eli palkanlaskentajärjestelmän käyttöönottoprojektin kuvauksesta. Kehittämisprojektiosio on julistettu salaiseksi. Teoriaosuudessa kuvataan henkilöstöjohtamisen, tietojärjestelmien, palkkahallinnon ja projektin hallinnan prosessia. Kehittämisprojektissa esitellään kohdeyritys, projektin tausta, Kurikan yksikössä käytössä olevat ohjelmistot sekä raportoidaan käyttöönottoprojektin toteutus. Uusi SAP palkanlaskentajärjestelmä otettiin käyttöön Kurikassa , jonka jälkeen palkanlaskenta hoidettiin keskitetysti palkkatoimistosta. Järjestelmän käyttöönoton ja palkanlaskennan keskittämisen tuomia hyötyjä ovat muun muassa kustannussäästöt ainoastaan yhden järjestelmän ylläpidosta, osaamisen ja tietotaidon keskittyminen palkkatoimistoon, sijaisuuksien toimivuus palkanlaskijoiden kesken, selkeät vastuut ja työtehtävät, järjestelmästä saatavien raporttien monipuolisuus sekä monipuoliset mahdollisuudet järjestelmän kehittämiseen ja eri toimintojen linkittämiseen SAP järjestelmään. Järjestelmän käyttöönotto ja keskittäminen tuo hyötyjen lisäksi myös haasteita, joita ovat muun muassa tiukennetut palkka-ajojen aikataulut, palkanlaskijoiden rajallinen pääsy palkan perusteena oleviin lähtötietoihin sekä paikkakunnilla aikaisemmin toteutettujen käytäntöjen eroavaisuudet Raahen palkkatoimiston käytäntöihin. Avainsanat: henkilöstöjohtaminen, palkkahallinto, palkanlaskenta

3 3 OPINNÄYTETYÖN ENGLANNINKIELINEN TIIVISTELMÄ CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree programme: Degree Programme in Entrepreneurship and Business Compentence Author: Päivi Perälä Name of thesis: Implementing SAP payroll system in Rautaruukki Oyj Kurikka unit Supervisor/Inspector: Janne Lehtinen Starting year of studies: 2006 Year of graduation: 2009 Number of pages: 45 ABSTRACT Human resources management supports organization s business strategies. Several information systems are being used in organization s daily management operations, decision making processes and payroll administration. The topic of this thesis is adopting SAP enterprise resource planning (ERP) payroll system in Rautaruukki Oyj Kurikka unit. The aim is to implement SAP ERP payroll system in Kurikka unit as well as to transfer payroll administration from Kurikka to Raahe payroll office. The final thesis consists of a theoretical part and a development project of implementing SAP payroll system. The theoretical part explains the following processes: human resources management, information systems, payroll administration and project management. The development project part is confidential. It introduces Rautaruukki Oyj Kurikka unit. It also presents background of the project as well as the software currently used in Kurikka unit. In addition, the project part explains the process of implementing and adopting a new payroll system. The new SAP ERP payroll system was implemented on October 1, Meanwhile, payroll administration transferred from Kurikka to Raahe payroll office. The benefits of this project are as follows: cost savings of using only one payroll system in Rautaruukki, knowledge and knowhow concentrated to payroll office, easy substituting among payroll officers, clear responsibilities and work tasks among payroll officers, numerous possibilities in developing the software, reporting functions and linking new functions to SAP ERP. The project also brought challenges such as tightened time lines in payroll and procedures which were followed differently in Kurikka unit compared to Raahe payroll office. In addition, payroll officers have only limited access to see employees initial data which are based on their pay. Key words: human resources management, payroll administration, payroll

4 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO Projekti Projektin hallinta Työn tavoitteet Opinnäytetyön rakenne 11 2 PALKKAHALLINTO OSANA TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄÄ Tietohallinto ja järjestelmät Henkilöstöjohtaminen Muutos Palkkahallinto Palkkahallinnon linkittyminen muuhun toimintaan Uuden järjestelmän käyttöönoton onnistuminen 21 3 PALKANLASKENTAJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTOPROJEKTI (julistettu salaiseksi) 24 LÄHTEET 44

5 5 1 JOHDANTO Organisaation toiminta on ihmisten varassa. Useiden tutkijoiden mukaan organisaatiossa työskentelevät ihmiset ovat toiminnan kivijalka, mutta voimavarana samalla hauras. Henkilöstöjohtamisen on pystyttävä varmistamaan yrityksen tarpeisiin määrältään ja laadultaan riittävä henkilöstö. Tämän lisäksi henkilöstöjohtamisen on kyettävä huolehtimaan osaamisen riittävyydestä ja jatkuvasta kehittymisestä. Ihminen viihtyy työssään ja kokee sen mielekkääksi, jos työ on riittävän haastavaa ja työssä on saavutettavissa olevat, hyväksytyt tavoitteet. On myös tärkeää, että työstä saa palkkioita ja työympäristöön voi olla tyytyväinen. Tällainen työ motivoi ihmistä pyrkimään hyvään suoritukseen. Organisaation henkilöstöjohtaminen tukee liiketoimintastrategioiden toteuttamista. Henkilöstötyössä hyödynnetään erilaisia tietojärjestelmiä ja virtaviivaistetaan prosesseja. Henkilöstötoimintojen alueella kehittämisen kohteena voivat olla mitkä tahansa toimintaan vaikuttavat asiat (esimerkiksi henkilöstö, teknologia, rakenteet ja prosessit). Kehittämistoiminnassa pyritään useimmiten parantamaan henkilöstövoimavarojen johtamisen ja prosessien tehokkuutta. Erilliset kehittämishankkeet ovat tarpeen silloin, kun paine jonkin asian muuttamiseen on suuri ja riittävä kehityshyppäys saavutetaan vain erityisellä keskittymisellä. Tällaisia hankkeita johdetaan usein kuten mitä tahansa projektia. Henkilöstövoimavarojen johtamisen tietojärjestelmien kehittämishanke tai uuden järjestelmän käyttöönotto on kauaskantoinen päätös. Tietyn organisaation tarpeisiin räätälöidyt järjestelmät ovat usein kalliita, eikä niitä voida vaihtaa usein (esimerkkinä suuryrityksissä käytössä oleva SAP toiminnanohjausjärjestelmä). Useimmiten kehityshankkeet liittyvät sellaisten tietojärjestelmien luomiseen, jossa eri prosesseihin liittyviä tiedon tarpeita on integroitu. Uusittu tietojärjestelmä palvelee yhä useammin reaaliajassa henkilöstöjohtamisen päivittäisiä tarpeita. (Viitala 2007)

6 6 1.1 Projekti Sana projekti on peräisin latinankielestä ja tarkoittaa ehdotusta tai suunnitelmaa. Suomen kielessä projekti-sanan synonyyminä käytetään hanke-sanaa. Hankkeella tarkoitetaan kuitenkin yleensä projektia laajempaa työkokonaisuutta: hanke voi koostua useista eri projekteista. Lyhyesti määriteltynä projekti on joukko ihmisiä ja muita resursseja, jotka on koottu tilapäisesti yhteen suorittamaan tiettyä tehtävää. Projektilla on selkeä tavoite (toiminnallinen, taloudellinen, toteuttava tai toimintaa muuttava tavoite). Tämän lisäksi projektilla on kiinteä budjetti ja aikataulu (Kettunen 2003; Ruuska 2005). Kettunen (2003) esittelee kirjassaan erilaisia projekteja. Jokaisella projektilla on erityispiirteensä ja toimintatapavaatimuksensa. Tällaisia projekteja ovat muun muassa: yritysten sisäiset kehitysprojektit (esim. uuden tuotteen lanseeraus tai tietojärjestelmien käyttöönotto) toimitusprojektit (esim. paperikoneen toimitusprojekti asiakkaalle) tutkimusprojektit (esim. yliopiston tieteellinen tutkimusprojekti) toteutusprojektit (esim. näytelmä, seminaari tai koulutus) rakennusprojektit (esim. rakennus, tie tai silta) tuotekehitysprojektit (esim. uuden tuotteen kehittäminen ja lanseeraaminen markkinoille) 1.2 Projektin hallinta Projekti jakautuu elinkaarensa aikana moniin eri vaiheisiin, jotka poikkeavat ominaisuuksiltaan ja työskentelytavoiltaan toisistaan. Projektin elinkaari voidaan esittää karkeasti seuraavalla vaihejaolla: käynnistysvaihe, rakentamisvaihe ja päättämisvaihe. Nämä kolme vaihetta pitävät sisällään erilaisia tehtäviä. Käynnistysvaiheeseen sisältyy esiselvitys, projektin asettaminen ja projektin suunnittelu. Rakentamisvaiheessa tehdään määrittelyjä, suunnittelua, toteutusta, testausta ja suoritetaan lopuksi käyttöönotto. Päättämisvaiheessa toteutetaan lopullinen hyväksyminen, sovitaan ylläpidosta, puretaan projektiorganisaatio ja päätetään projekti. Projektin hallinta liittyy jokaiseen näistä kolmesta vaiheesta. Projektin hallinta pitää sisällään suuren määrän toimintoja: suunnittelua,

7 7 päätöksentekoa, toimeenpanoa, ohjausta, koordinointia, valvontaa, suunnan näyttämistä ja ihmisten johtamista (Ruuska 2005). Kettunen (2003) kuvaa projektin elinkaaren hieman eri tavoin. Hänen mukaansa projekti jakautuu elinkaarensa aikana vaiheisiin, jotka seuraavat toisiaan tai ovat osaltaan päällekkäisiä. Seuraavassa kuvassa Kettunen on esittänyt projektin kulun mahdollisimman yksinkertaisella jonokaaviomallilla. Päätöspiste etenemisestä Tarpeen tunnistaminen Määrittely Suunnittelu Toteutus Projektin päättäminen palautus palautus KUVIO 1. Projektin yleinen kulku (Kettunen 2003) Kuvan projekti lähtee liikkeelle tunnistetusta tarpeesta tai ideasta. Määrittelyvaiheessa arvioidaan, onko se riittävän hyvä ja kannattava toteutettavaksi. Mikäli määrittelyvaiheen tulokset ovat rohkaisevia, siirrytään varsinaiseen suunnitteluvaiheeseen, jossa tarkennetaan määrittelyvaiheen tuloksia ja viedään tavoitteet konkreettisiksi suunnitelmiksi. Suunnitteluvaiheen tuloksena syntyy projektisuunnitelma. Mikäli määrittelyvaiheen tulokset ovat riittämättömät, ei suunnitteluvaihettakaan voida toteuttaa onnistuneesti. Projektiryhmän eteen saattaa tulla niin paljon määrittelemättömiä kysymyksiä projektin tavoitteista, kustannuksista, rahoituksesta, osallistujista, ympäristöstä, resursoinnista tai johdon sitoutumisesta, että projekti tulee palauttaa määrittelyvaiheeseen. Määrittelyssä tarkennetaan yksityiskohtia niin kauan, että edellytykset suunnitteluvaiheeseen ovat täyttyneet. Suunnittelun jälkeen projektista on tehty tarkka projektisuunnitelma aikatauluineen, budjetteineen, riskianalyyseineen, resurssianalyyseineen, projektiorganisaatioineen, työsuunnitelmineen ja viestintä- sekä dokumentointisuunnitelmineen. Tässä vaiheessa on viimeinen mahdollisuus keskeyttää projekti, sillä toteutusvaiheen alettua pro-

8 8 jektin keskeyttäminen tulee kalliiksi. Toteutusvaihe etenee tehdyn suunnitelman mukaisesti. Tässä vaiheessa projekti kuitenkin elää aina jonkin verran ja suunnitelmaa tuleekin muuttaa tai ainakin täydentää silloin tällöin. Mikäli projektin perusteet muuttuvat esimerkiksi rahoituksen tai tavoitteiden suhteen, tulee projekti palauttaa hetkeksi suunnitteluvaiheeseen, jotta voidaan olla varmoja projektin perustasta. Projektin viimeinen vaihe on projektin päättäminen. Tämä vaihe sisältää projektin loppuraportoinnin, projektiorganisaation purkamisen sekä jatkoideoiden esille tuomisen. Projektit tuottavat usein tavoitellun tuloksen ohella uusia ideoita, jotka voidaan ottaa käsittelyyn uusina projekteina (Kettunen 2003). Projektityöskentelyn ongelmat eivät useinkaan liity tekniikkaan, työvälineisiin tai lopputuotteen sisältökysymyksiin. Epäonnistuminen johtuu yleensä hallinnan ja menetelmien riittämättömyydestä. Projektityöskentelyssä saattaa ilmetä seuraavia ongelmia: projektin valmistelu on tehty puutteellisesti projektin rajaus on epäselvä tai se muuttuu linjajohdon sitoutuminen ja tuki puuttuvat yliorganisointi ja osallistujien osapäiväisyys projektissa linja- ja projektiorganisaation väliset näkemyserot henkilöristiriidat ja väärät henkilövalinnat projektilla on epärealistiset tavoitteet työvälineiden ja menetelmien korostaminen osallistujien järjen ja päättelykyvyn korvikkeina suunnitteluvirheet resurssien tai aikataulujen valinnassa puutteelliset aikataulut epäselvä elinkaari ja välitavoitteiden puuttuminen (Ruuska 2005.) Projektissa viestintä on sekä väline että voimavara. Projektiviestinnän painopiste vaihtelee projektin vaiheen mukaan. Projektin aloitusvaiheessa on huolehdittava, että projektin tavoitteet ja sisältö tunnetaan perusorganisaatiossa. Hyvin järjestetty aloitustilaisuus on yksi onnistuneen projektin tunnusmerkeistä. Viestintä on tehokkainta, kun projektista tiedotetaan useiden eri kanavien välityksellä. Ongelmia projektin viestinnässä voivat

9 9 aiheuttaa muun muassa olettamukset, selkeyden puuttuminen, puuttuva kuunteleminen, saneleminen, henkilökohtaiset hyökkäykset ja moittiminen (Berkun 2005; Ruuska 2005). Projektipäällikkö on projektin operatiivinen johtaja, jonka tehtävänä on saavuttaa projektille asetetut tavoitteet annetuilla resursseilla. Delegointikyky on projektipäällikölle välttämätön taito. Projektipäällikön tärkeimpänä tehtävänä on huolehtia töiden jakamisesta ja projektin käynnistämisestä. Hänen työnsä on jatkuvaa suunnittelua, toimeenpanoa ja valvontaa eli ohjausprosessin tehtävien hoitamista. Organisaatio, jolle projekti toteutetaan, asettaa projektin ja vastaa sen kustannuksista, joten organisaatiolla on ymmärrettävästi halu valvoa projektin toimintaa. Valvontaa varten projektille perustetaan johtoryhmä, jonka tehtävänä on seurata projektin etenemistä, aikataulua, kustannuksia ja voimavarojen käyttöä sekä tehdä tarvittaessa niihin liittyviä päätöksiä. Projektiryhmällä tarkoitetaan projektiin nimettyjä asiantuntijoita, jotka vastaavat projektin käytännön toteutustyöstä oman erityisalueensa osalta sillä projektin eri vaiheissa tarvitaan erilaista osaamista. Projektiin tarvitaan projektipäällikön lisäksi vähintään kolme toteuttajaa: tekninen asiantuntija, toteuttaja ja käyttöliittymävastaava, sekä toteuttaja ja dokumentointivastaava (Kettunen 2003; Ruuska 2005). Projektin suunnitteluvaihe luo edellytykset projektin onnistumiselle. Tässä vaiheessa määritellään aikataulut, varataan tarvittavat voimavarat sekä sovitaan projektissa käytettävistä työmenetelmistä ja pelisäännöistä. Projekti- ja työsuunnitelmalla on kolme päätehtävää. Ensimmäisenä niillä kuvataan, miten haluttu lopputulos saadaan aikaan. Toiseksi ne toimivat seurannan ja valvonnan apuvälineinä. Kolmanneksi ne palvelevat organisaation operatiivista kokonaissuunnittelua. Viestintäsuunnitelma on osaltaan projektipäällikön apuväline päivittäisessä johtamisessa (Ruuska 2005). Muutosten hallinta on jatkuvaa työtä projektin aikana. Aina tulee eteen tilanteita, jolloin tehtyjä suunnitelmia tulee muuttaa. Riskien hallinta taas on varautumista odottamattomiin tilanteisiin. Riskejä hallitaan pääosin henkilöiden kautta. Joskus projekti päätetään, vaikka se olisi vielä keskenkin. Tämä voi tulla eteen tilanteissa, joissa projektin perusteet kuten esimerkiksi rahoituksen loppuminen tai yrityskaupat muuttuvat oleellisesti kesken projektin (Kettunen 2003; Ruuska 2005).

10 10 Projekti päättyy, kun kaikki projektisuunnitelmassa määritetyt tehtävät on suoritettu loppuun, loppuraportti on kirjoitettu ja projektin tilaaja/kohdeorganisaatio on hyväksynyt projektin lopputulokset. Projekti on myös oppimisprosessi. Ruuskan (2005) mukaan onnistuneessa projektissa saavutetaan lopputuotteelle asetetut tavoitteet suunnitellun aikataulun mukaisesti ja sovituilla kustannuksilla. 1.3 Työn tavoitteet Tämän opinnäytetyön aiheena on SAP palkanlaskentaohjelman käyttöönottoprojekti Rautaruukki Oyj Kurikan yksikössä. Opinnäytetyön tavoitteena on ottaa käyttöön SAP palkanlaskentaohjelma Kurikan yksikössä. Käyttöönottoprojektissa Kurikassa käytössä oleva palkanlaskentaohjelma Major Blue Palkat korvataan SAP palkanlaskentaohjelmalla ja samalla Kurikan henkilöstön palkanmaksu keskitetään Rautaruukin Raahen palkkatoimistoon. Projektin loputtua Kurikan henkilöstön palkat maksetaan keskitetysti Raahesta SAP palkanlaskentaohjelmalla. Kehittämisprojektin viitekehys on esitetty kuviossa 2. Luvussa kaksi perehdytään viitekehyksen teemoihin ja se toimii pohjana kehittämisprojektille. VIITEKEHYS Henkilöstöhallinto Henkilöstöjohtaminen Palkkahallinto Palkanlaskenta Projektin hallinta Projektin toteutus Muutoksen hallinta Tietohallinto Tietopääoma Tietojärjestelmät KEHITTÄMIS- PROJEKTI KUVIO 2. Kehittämisprojektin viitekehys

11 Opinnäytetyön rakenne Opinnäytetyön ensimmäinen luku on johdantoluku, jossa kuvataan henkilöstöjohtamista ja projektin hallinnan prosessia sekä nimetään työn tavoitteet. Myös kehittämisprojektin raportin rakenne selvitetään. Toinen luku käsittelee kehittämisprojektin viitekehyksen ja teoreettisen taustan. Luku sisältää keskeiset käsitteet kuten tietohallinto- ja järjestelmät, henkilöstöjohtaminen, muutos organisaatiossa sekä palkkahallinto. Lisäksi luvussa esitellään palkkahallinnon linkittymistä organisaation muuhun toimintaan. Kolmannessa luvussa esitellään kehittämisprojektin kohdeyritys Rautaruukki Oyj Kurikan yksikkö sekä raportoidaan kehittämisprojekti. Neljännestä luvusta löytyy yhteenveto kehittämisprojektin kulusta sekä johtopäätökset sen toteutuksesta.

12 12 2 PALKKAHALLINTO OSANA TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄÄ 2.1 Tietohallinto ja järjestelmät Yrityksen tietopääoma tarkoittaa yrityksen datan, informaation, tiedon ja osaamisen hyödyntämistä uusien ideoiden ja innovaatioiden jatkuvaan tuottamiseen. Tietopääoma sisältää siis ensiksikin kaikkien sen piirissä toimivien ihmisten henkilökohtaisia taitoja ja osaamista sekä yrityksen käytössä olevaa informaatiota. Lisäksi siihen voi kuulua patentteja, lisenssejä, tavaramerkkejä tai tekijänoikeuksia. Yrityksen tietopääoman ja strategian välillä vallitsee molemminpuolinen riippuvuus. Strategiaa ei voida laatia ottamatta huomioon, mitä tietopääomaa sen toteuttamiseen tarvitaan. Toisaalta, tietopääomaa ei kannata kehittää, ellei olla selvillä, mitä strategiaa sen avulla halutaan toteuttaa. Strategian toteutuksen ja tavoitteiden saavuttamisen lähtökohdista kehitetään tietopääoman kehittämissuunnitelma. Strategisella tasolla oleva tietopääoman kehittämissuunnitelma voidaan jakaa edelleen yksityiskohtaisemmiksi toimenpidesuunnitelmiksi (Ståhle & Grönroos 1999.) Tietojärjestelmä voidaan kuvata kokonaisuudeksi, joka koostuu tietokonelaitteista, ohjelmista, tietokoneelle talletetuista tiedoista, tietojärjestelmän käyttäjistä sekä käyttöä varten laadituista ohjeista. Tietojärjestelmien tehtävänä on tuottaa organisaatiolle sen toiminnassa ja johtamisessa tarvittavaa informaatiota. Organisaatiossa voi olla monia erilaisia tietojärjestelmiä, joista toimintokohtaiset järjestelmät muodostavat oman ryhmänsä. Esimerkiksi henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät tukevat organisaation henkilöstöresurssien suunnittelua, koordinointia, valvontaa ja hallintaa. Taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon järjestelmien yhteisenä ytimenä toimii usein palkanlaskennan järjestelmä, joka on tyypillisesti räätälöity yrityksen työnohjaus- ja palkanmaksukäytäntöihin. Tämän lisäksi varsinkin suuremmat organisaatiot soveltavat toiminnassaan henkilöstön käyttöön, valintaan ja kehittämiseen liittyviä järjestelmiä. Järjestelmiä voidaan hyödyntää myös suunniteltaessa työnkiertoa. Henkilöresurssien valvontaan puolestaan liittyvät erilaiset turvallisuus- ja auktorisointijärjestelmät, joita tarvitaan esimerkiksi huipputekniikan tutkimus- ja kehitystehtävissä (Ruohonen & Salmela 1999).

13 13 Tietohallinnolla tarkoitetaan tavallisesti sitä organisaation osastoa tai yksikköä, jossa yrityksen tietojärjestelmien suunnittelu ja ylläpito toteutetaan. Tietohallinto voidaan määritellä olevan organisaation tietoresurssien hyväksikäytön suunnittelua, johtamista, toteutusta ja valvontaa. Tietoresursseja ovat kaikki tiedot ja osaaminen riippumatta siitä, millä tavalla ne on tallennettu ja hyödynnetty organisaatiossa. Tietoresursseihin kuuluvat siis tietokantojen sisältämän tiedon lisäksi myös organisaation henkilöstön omaksuma tieto, vaikka sitä ei ole tallennettu mihinkään järjestelmään. Tämä laajentaa tietohallinnon johtamisen myös henkilöstöhallinnon eri alueille, kuten esimerkiksi rekrytointiin ja koulutukseen (Ruohonen & Salmela 1999.) Organisaatioiden käytössä olevat ohjausjärjestelmät ohjaavat pääsääntöisesti kolmea eri osa-aluetta: tuotannonohjausta, taloudenohjausta sekä henkilöstönohjausta. Tuotannonohjaus pitää sisällään tilaukset, toimitukset, laskutuksen, tuotannon, varastoinnin, hankinnan, valmistuksen, laadunhallinnan ja projektit. Taloudenohjaus sisältää kirjanpidon, myyntireskontran, ostoreskontran, sisäisen laskennan, rahoituksen ja käyttöomaisuuden. Henkilöstönohjaus kattaa palkat, henkilöstön hallinnan, työvuorot ja työajan seurannan (Siltala 2008). Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien sovelluksia ovat mm. kulunvalvontajärjestelmät ja muut turvajärjestelmät tuotannon työpisteseuranta liitettynä palkanmaksuun rekrytoinnin analysointi- ja luokittelujärjestelmät prosessien uudistaminen ja henkilöresurssien sijoittaminen perehdyttäminen ja koulutuksen kehittäminen projektien resursointi osa-aikatyön hallinta viranomaisraportin yksinkertaistaminen (Ruohonen & Salmela 1999.)

14 Henkilöstöjohtaminen Pentti Sydänmaanlakan (2007) mukaan yrityksen ainoa pysyvä kilpailuetu on osaava ja motivoitunut henkilöstö. Hänen mukaansa hyvä henkilöstöjohtaminen on yksi älykkään organisaation tunnusmerkeistä. Älykkäässä organisaatiossa tiedetään, että organisaation menestys riippuu osaavasta ja motivoituneesta henkilöstöstä. Henkilöstöjohtamisessa on kysymys ihmisten johtamisesta, jolloin päävastuu on linjaesimiehillä. Tavoitteena on tukea organisaation ja sen jäsenten päämäärien saavuttamista. Henkilöstöfunktion rooli on ohjata ja tukea organisaatiossa tapahtuvaa henkilöstöjohtamista. Henkilöstö pitäisi nähdä yrityksen tärkeimpänä resurssina ja henkilöstöjohtamisen strategista merkitystä korostaa. Henkilöstöjohtamisen yleisenä visiona on luoda, ylläpitää ja kehittää tehokkaita, oppivia ja hyvinvoivia organisaatioita. Tehokkaita siksi, jotta ne olisivat kilpailukykyisiä. Oppivia siksi, jotta ne menestyisivät myös tulevaisuudessa. Hyvinvoivia siksi, jotta niiden henkilöstö on motivoitunut ja jaksaa työskennellä pitkällä tähtäimellä (Sydänmaanlakka 2007, ) 2.3 Muutos Filosofi Herakleitos viittasi jatkuvan muutoksen pysyvyyteen 500-luvun lopussa ennen ajanlaskun alkua. Hän ilmaisi asian sanomalla kaikki virtaa. Herakleitoksen mielestä maailmassa ei ole mitään pysyvää. Onkin Riitta Strömmerin (1999) mukaan ikävää, että nykyään ihmiset liittävät turvallisuuden pysyvyyteen, kun taas poikkeamat sekä muutokset liitetään turvattomuuteen ja uhkaan. Tämä pitää erityisesti paikkansa työelämän muutosten kohdalla. Muutoksen hyväksyminen osana normaaleja työrutiineja auttaa jatkuvien myönteisten muutosmahdollisuuksien etsintää. Gareth R. Jones (2004) kuvaa organisatorisen muutoksen tarkoittavan prosessia, jossa organisaatiot muuttuvat nykytasolta tavoittelemaansa tulevaisuuden tasolle ja samalla lisäävät tehokkuutta kaikissa liiketoiminnoissaan. Suunnitellun organisatorisen muutoksen tavoitteena on löytää uusia tai kehittyneempiä tapoja käyttää resursseja ja kykyjä, jotka lisäisivät organisaation taitoa luoda lisäarvoa ja kohentaa tulosta. Suunniteltu or-

15 15 ganisatorinen muutos tähtää normaalisti seuraavien joko yhden tai useamman liiketoiminnan osan kehittämiseen: henkilöstöhallinto, funktionaaliset toiminnot, teknologia ja organisatorinen kyvykkyys. Myös Jonesin mukaan henkilöstö on organisaation tärkein vahvuus. Äärimmäisyydessään organisaation erikoiskyvyt riippuvat työntekijöiden taidoissa ja kyvyissä. Koska nämä taidot ja kyvyt muodostavat organisaation kilpailuedun, täytyy organisaatioiden valvoa jatkuvasti toimintatapojaan löytääkseen tehokkaimman tavan motivoida ja organisoida henkilöstöä hankkimaan ja käyttämään taitojaan organisaation hyväksi. Nämä neljä liiketoiminnan osaa henkilöstöhallinto, funktionaaliset toiminnot, teknologia ja organisatorinen kyvykkyys ovat kuitenkin riippuvaisia keskenään ja on usein lähes mahdotonta kehittää yhtä osaa muuttamatta jotain toista. On useita syitä, miksi organisaatiossa työskentelevät yksilöt saattavat vastustaa muutosta. Ensinnäkin muutosta vastustetaan helposti siksi, koska ollaan epävarmoja tuloksesta. Työntekijät saavat mahdollisesti lisää työtehtäviä tai kokonaan uusia tehtäviä. Roolisuhteita saatetaan rakentaa uudelleen. Osa henkilöstöstä voi menettää työpaikkansa, kun taas osa voi hyötyä toisten kustannuksella. Työntekijöiden vastustus muutoksen ympäröivää epävarmuutta kohtaan saattaa siten aiheuttaa organisaatiossa vastahakoisuutta. Poissaolot töistä ja henkilöstön vaihtuvuus mahdollisesti lisääntyy muutoksen myötä. Työntekijöiden yhteistyöhalukkuus saattaa laskea ja he pyrkivät viivästyttämään tai pysäyttämään muutosprosessia tai muutoin aiheuttaa passiivisuudellaan muutoksen kumoamisen (Jones 2004). Yleensä työntekijät keskittyvät muutoksessa siihen, mitä muutos aiheuttaa heidän omassa toiminnassaan ja työtehtävissään. Mikäli muutoksesta ei ole tarpeeksi hyötyä omaan työhön, saattaa työntekijä hylätä muutoksen taustalla olevan tarkoituksen. Ei ole yllätys, että organisaation on hyvin hankalaa saada jokainen työntekijä näkemään muutoksen aiheuttamat hyödyt samalla tavoin. Myös tavat ja tottumukset aiheuttavat haasteen muutokselle. Joidenkin tutkijoiden mukaan ihmisillä on sisäänrakennettu taipumus palata alkuperäiseen käyttäytymistapaansa tapaan, joka siis hankaloittaa muutosta (Jones 2004).

16 Palkkahallinto Yrityksen velvollisuus on maksaa kohtuullinen korvaus siitä työpanoksesta, jonka siellä työskentelevät ihmiset antavat yritykselle. Palkka on siten tehdyn työn hinta ja vastine tehdystä työstä. Palkka voi koostua erilaisista paitsi suoritukseen ja tulokseen myös aikaan perustuvista eristä ja lisistä. Ihminen kuitenkin odottaa työltään ja työyhteisöltään myös muita asioita kuin pelkkää mahdollisimman hyvää hintaa työlle. Työllä on arvoa ihmisen tarpeille kehittyä ja toteuttaa itseään. Työ tarjoaa ryhmän jäsenyyttä, ihmissuhteita ja mahdollisuuden tuntea itsensä välitetyksi ja arvostetuksi. Se tarjoaa myös turvallisuutta, jatkuvuutta sekä taloudellisen perustan elämän rakentamiselle. Palkan määrittely on useimmiten haasteellinen prosessi, jossa pitäisi pystyä yksilötasolla huomioimaan työn vaativuus, henkilön osaaminen ja työn merkitys liiketoiminnan menestyksellisyydelle. Maksettavien palkkojen tulee perustua paitsi niihin liittyviin velvollisuuksiin, myös niiden suhteelliseen arvoon palkkamarkkinoilla ja muualla samanlaisista tehtävistä maksettuihin palkkoihin. Lisäksi palkan määräytymisessä tulisi pystyä huomioimaan myös työsuoritus ja tulokset. Palkkaa voidaan maksaa työn laadun ja sisällön perusteella (vaativuus), suorituksen perusteella yksilö- ja ryhmätasolla (työsuoritus) ja työn tulosten perusteella (tulos). Käytännössä erilaiset palkitsemisjärjestelmät vaihtelevat paljon ja erot ovat suuret sekä ala- että yrityskohtaisesti tarkasteltuna. Palkkapolitiikalla ja palkanmaksun pelisäännöillä varmistetaan, että työntekijöitä kohdellaan oikeudenmukaisesti, tasa-arvoisesti ja säädöksiä noudattaen (Viitala 2007.) Viitalan mukaan suomalaisyrityksissä on etenkin 1990-luvun lopulta alkaen kehitetty vilkkaasti palkkausjärjestelmiä työn vaativuuteen ja siinä suoriutumiseen perustuviksi. Ideana on se, että osa palkasta määräytyy tehtävän vaativuuden perusteella ja osa palkasta sen perusteella, miten työntekijä tehtävää hoitaa ja mitä siinä saa aikaan. Työn vaativuuden arviointiin perustuva palkkausjärjestelmä huomioi yhtenä palkan muodostumisen perusteena työn vaativuuden ja sen lisäksi huomioi henkilökohtaisen suoriutumisen toisena palkan osana. Tehtävän kokonaisvaativuus koostuu pisteytyksen tuloksena, jossa jokaiselle elementille annetaan pisteitä erikseen. Työn vaativuutta selvitetään arvioinnilla, jonka tuloksena työtehtävät pisteytetään eritasoisiin vaativuusluokkiin. Prosessissa arvioidaan nimenomaan työtehtävä eikä työn tekijää. Työn vaativuuden arvioinnin lähtökohdaksi tarvitaan hyvät työnkuvaukset eli kuvaukset työn tarkoituksesta, sisällöstä, keskeisistä tehtävistä sekä tavoitteista. Tehtävien vaativuuden arviointiin on

17 17 kehitetty erilaisia arviointijärjestelmiä, kuten esimerkiksi Palkkavaaka, HAY, Parake, Weight & See ja Columbus. Näissä järjestelmissä on määritelty työn vaativuustekijät ja niiden painoarvot, joita yrityksissä voidaan käyttää arvioinnin perustana. Työn vaativuuden arviointia tehdään siksi, että oikeudenmukaisuus ja läpinäkyvyys palkkauksen perusteissa toteutuisi. Vaativuuden arviointi tulee kuitenkin tarkistaa kohtuullisin väliajoin, koska työnkuvat ja tehtävien vaativuus saattavat muuttua. Palkka koostuu useimmiten pisteytystaulukon mukaisesta vaativuusosasta ja tehtävässä olevan henkilön henkilökohtaisista ominaisuuksista maksettavasta osasta. Henkilökohtainen osa perustuu työssä suoriutumisen arviointiin. Järjestelmästä riippuen voidaan puhua myös suoriutumisen, työsuorituksen, työmenestyksen ja pätevyyden arviointina. Arvioinnin kohteena on työntekijän suoriutuminen tietyssä työtehtävässä, jolloin huomioidaan aikaansaannokset: tiedot, taidot ja ominaisuudet. Monesti työn vaativuuteen perustuvaa palkkausjärjestelmää täydennetään suoritusperustaisella palkanosalla, kuten provisiolla, urakkapalkalla tai tulosperusteisella palkan osalla, kuten tulos- tai voittopalkkiolla. Työntekijöitä voidaan palkita myös joulurahalla tai muulla kertapalkkiolla (Viitala 2007.) Työsopimuslaki ja toimialakohtaiset työehtosopimukset määräävät palkkauksen reunaehdot. Yksittäisen työntekijän palkan suuruus ja ehdot voidaan määritellä suoraan työehtosopimuksesta tai ne sovitaan siitä poiketen työsopimuksessa. Työsopimuslaki edellyttää, että palkan on oltava vähintään alan työehtosopimuksen mukainen. Toimitusjohtajat ja heidän välittömässä alaisuudessaan toimivat, esimerkiksi johtajat ja päälliköt, eivät yleensä kuulu työehtosopimusten piiriin vaan heidän palkkansa sovitaan yksilökohtaisesti työsopimuksella (Viitala 2007.) Jokaisella palkkoja maksavalla yrityksellä on palkkahallinto. Suurissa yrityksissä se on useimmiten henkilöstöhallinnon osa-aluetta, mutta pienissä yrityksissä se hoidetaan usein muiden talousasioiden yhteydessä. Monet yritykset ovat ulkoistaneet palkkahallintonsa alan palveluyrityksille. Suurissa organisaatioissa palkkahallinnon palvelut on usein keskitetty palvelukeskuksiin, jolloin esimerkiksi kaikkien Suomen toimipaikkojen työntekijöiden palkat maksetaan yhdestä palvelukeskuksesta (Viitala 2007.)

18 18 Palkkahallinto on haastava kenttä, jossa tarvitaan ajan tasalla olevaa asiantuntemusta lainsäädännöllisestä ja työehtosopimuksiin liittyvästä kentästä. Työehtosopimusten lisäksi palkkaus- ja palkanmaksujärjestelmiä säätelee iso joukko lakeja: työsopimuslaki, ennakkoperintälaki ja asetus, työaikalaki, vuosilomalaki, kirjanpitolaki ja asetus, ulosottolaki, työehtosopimuslaki, yhteistoimintalaki, laki yksityisyyden suojasta työelämässä, sairaus- ja tapaturmavakuutuslaki, työturvallisuuslaki, laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, eläkevakuutuslait, arvonlisäverolaki ja laki nuorista työntekijöistä. Palkkahallintoon kuuluu paljon tehtäviä, jotka on hoidettava palkanmaksujaksoittain eli yleensä kerran tai kaksi kertaa kuukaudessa. Näistä tavallisin on palkan laskenta ja maksaminen työntekijöille sekä ennakonpidätysten ja henkilösivukulujen tilitykset. Tämän lisäksi monissa yrityksissä lasketaan neljännesvuosittain työntekijöiden keskituntiansioita. Puolivuosittain laaditaan yhteenveto ammattiyhdistyksille pidätetyistä ammattiyhdistysjäsenmaksuista. Vuosittain tehdään palkkailmoitus ja vuosi-ilmoitus, vastataan Tilastokeskuksen palkkakyselyyn, tehdään erilaisia muita yhteenvetoja, maksetaan lomapalkat ja haetaan Kelalta työterveyshuollon kustannukset. Nämä mainitut ovat vain osa niistä säännöllisesti toistuvista asioista, joita palkkahallinnon ammattilaiset joutuvat lain ja asetusten sekä työehtosopimusten mukaan tekemään. Palkkahallinnon ammattilaiset hoitavat myös joukkoa satunnaisia tehtäviä, jotka liittyvät uuden työntekijän palkkaamiseen tai poislähtöön, matkakustannusten korvauksiin ja kertaluonteisiin palkkioihin tai ulosmittauspidätyksiin (Viitala 2007.) Yhtälöstä Palkka = rahapalkka + luontoisedut käytetään ilmaisua bruttopalkka, josta palkansaajalta pidätetään veroprosentin mukainen ennakonpidätys. Palkansaajalle maksettavaa käteen jäävää osuutta kutsutaan nettopalkaksi. Palkka on maksettava vähintään kerran kuussa. Työsopimuslaissa ja työehtosopimuksissa on annettu ohjeita kaikista palkanmaksun yksityiskohdista. Palkkalaskelmalla on oltava eriteltynä peruspalkka ja erilaiset lisät sekä sunnuntai-, lisätyö-, ylityö- ja muut mahdolliset korvaukset. Palkkatodistus on annettava aina työntekijän sitä pyytäessä. Palkan ohella työnantaja on vastuussa monista muistakin palkkakustannusten perusteella maksettavista menoeristä, kuten sosiaalivakuutusmaksut, sosiaaliturvamaksut, lakisääteinen eläkevakuutus, työttömyysvakuutusmaksut, tapaturmavakuutus, ryhmähenkilövakuutus, sairasajan palkka, ammattiyhdistysjäsenmaksu ja niin edelleen (Viitala 2007.)

19 19 Nina Meincke ja Minna Vanhala-Harmanen käsittelevät kirjassaan Esimiehen työsuhdeopas (2007) palkanmaksuun liittyviä periaatteellisia kysymyksiä. Työntekijälle maksettava minimipalkka määräytyy voimassa olevan työehtosopimuksen mukaisesti. Palkka on maksettava työntekijöille kunkin palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei työehtosopimuksella tai työsopimuksella ole toisin sovittu. Useimmiten palkanmaksupäivät on sovittu työehtosopimuksissa. Usein palkkaa ei voida suorittaa heti palkanmaksukauden päättyessä, jolloin voidaan sopia laskenta-ajasta, jonka jälkeen palkka suoritetaan. Mikäli palkan erääntymispäivä sattuu sunnuntaiksi, kirkolliseksi juhlapäiväksi, itsenäisyys- tai vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaatoksi tai arkilauantaiksi, palkanmaksupäivä on edellinen arkipäivä. Työsopimuslain lähtökohtana on, että palkka maksetaan työntekijälle käteisenä. Palkka voidaan sovittaessa maksaa työntekijän osoittamaan pankkiin, jolloin työnantaja vastaa maksutavasta aiheutuneista kustannuksista. Käytännössä yleisintä onkin palkan maksaminen työntekijän pankkitilille. Työnantajan on annettava työntekijälle palkan maksusta laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteen. Tällöin työntekijällä on mahdollisuus tarkistaa maksetun palkan oikeellisuus. Laskelma on annettava automaattisesti jokaisen palkanmaksun yhteydessä, vaikka laskelma olisikin joka kerta samansisältöinen. Työntekijällä on oikeus palkalliseen sairaspoissaoloon silloin, kun hän on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtä ja toimittaa työnantajalle todistuksen työkyvyttömyydestä. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on työsopimuslain mukaisesti oikeus saada täysin palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuu, mutta enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa. Tästä on kuitenkin alakohtaisia poikkeamia työehtosopimuksissa. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkastaan. Mikäli sama sairaus uusiutuu 30 päivän kuluessa edellisestä, työntekijällä on oikeus sairauden johdosta maksettavaan päivärahaan sairastumispäivää seuraavasta päivästä. Kuitenkin työehtosopimuksissa on pääsääntöisesti laajennettu työnantajan palkanmaksuvelvollisuutta sairastapauksissa. Maksujakso on yleensä porrastettu työsuhteen keston mukaisesti (Meincke & Vanhala- Harmanen 2007; Viitala 2007). Mikäli työnteko on ollut työnantajasta johtuvasta syystä seisahtunut, työntekijällä on oikeus saada täysi palkkansa. Työnantajasta johtuvina työnteon estymisen syinä pide-

20 20 tään ensinnäkin työnantajasta ja hänen toiminnastaan aiheutuvia syitä, esimerkiksi jollakin tavalla puutteellista työn organisointia tai syitä, jotka työnantaja voisi poistaa olennaisitta vaikeuksitta esimerkiksi korjaustöin. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsopimuksessa tai työsuhteen kestäessä, että edellä mainituissa tapauksissa ei ole palkanmaksuvelvollisuutta tai sitä on rajoitettu. On myös mahdollista lomauttaa työntekijä (Meincke & Vanhala-Harmanen 2007.) Palkanmaksukausi päättyy työsuhteen päättyessä, joten lopputili tulee maksaa työsuhteen viimeisenä päivänä. Mikäli lopputili viivästyy, on työntekijällä oikeus saada korkolain mukaista viivästyskorkoa saatavalleen palkalle. Viivästyskoron lisäksi työntekijällä on oikeus saada täysi palkkansa niiltä päiviltä, jotka hän joutuu odottamaan lopputiliä, kuitenkin enintään kuudelta kalenteripäivältä. Tällaista palkkaa kutsutaan odotusajan palkaksi. Työnantajalla ei kuitenkaan aina ole velvollisuutta maksaa odotusajan palkkaa työntekijälle. Näin on esimerkiksi silloin, kun palkan maksun viivästyminen johtuu laskuvirheestä tai siihen rinnastettavasta erehdyksestä, tai kun saatava ei ole selvä ja riidaton. Tällainen tilanne voi olla silloin, kun johonkin palkkaerään liittyvän työehtosopimuksen tulkinta on epäselvä tai kaikki palkan suuruuden laskemiseen tarvittavat tiedot eivät ole käytettävissä vielä työsuhteen päättymishetkellä (Meincke & Vanhala- Harmanen 2007.) Palkkahallinnon linkittyminen muuhun toimintaan Palkkahallinnon toteuttaminen vaatii monenlaisten järjestelmien ja henkilöiden tukea. Palkkakirjanpito alkaa lähtötiedoista eli työntekijöiden tehdystä työstä tiettynä aikana. Työaika voidaan kohdistaa tietylle työlle, projektille tai kustannukselle. On olemassa laajasti erilaisia työaikaraportointijärjestelmiä, joihin kerätään työraportointitietoja. Samalla nämä järjestelmät toimivat kulunvalvontajärjestelmänä. Työaikaraportointijärjestelmä on usein linkitetty yrityksen toiminnanohjausjärjestelmään tai erilliseen palkkajärjestelmään. Työaikaraportointien perusteella palkkahallinnossa tulkitaan henkilölle maksettava palkka sisältäen mahdolliset korvaukset, kuten esimerkiksi ylityöt, iltavuorolisät, arkipyhäkorvaukset ja viikkolepokorvaukset. Matkakorvaukset voidaan hoitaa erillisellä järjestelmällä. Palkka-ajoilla suoritetaan palkanlaskentakauden tapahtumat,

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Näytesivut. 2.1 Palkasta sopiminen ja palkan maksaminen

Näytesivut. 2.1 Palkasta sopiminen ja palkan maksaminen 2 Palkat ja palkkausjärjestelmät Tässä luvussa selvitetään palkasta sopimiseen, palkkatason määrittelyyn ja työehtosopimusten palkkausjärjestelmiin liittyviä kysymyksiä. 5 Vaikka työnantaja ja työntekijä

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN velvollisuudet ja maksut

TYÖNANTAJAN velvollisuudet ja maksut TYÖNANTAJAN velvollisuudet ja maksut Työnantajan sosiaaliturvamaksu Työnantajan sosiaaliturvamaksu eli sairausvakuutusmaksu maksetaan kaikista työntekijöistä jotka ovat 16-67-vuotiaita. Se maksetaan oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Työhön perehdyttäminen. Sari Anetjärvi

Työhön perehdyttäminen. Sari Anetjärvi Työhön perehdyttäminen Sari Anetjärvi Perehdyttämisen lähtökohta Työhön perehdyttäminen on tärkeä osa rekrytointiprosessia. Perehdyttämisen avulla turvataan organisaation toiminnan sujuvuus ja laadukkuus

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO Tehoa toimintaan Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO HR-tehtävistä 2/3 on perusrutiineja Ulkoistamalla henkilöstöhallinnon rutiinit voitte merkittävästi parantaa yrityksenne

Lisätiedot

Suunnitelma työpaikkavalmentajana toimimiseen

Suunnitelma työpaikkavalmentajana toimimiseen Suunnitelma työpaikkavalmentajana toimimiseen Sisältö Työn räätälöinti on työn mukauttamista yksilöllisin edellytyksin Työelämän pelisäännöt ja työelämätaidot SWOT-analyysi: Mitä työpaikallani työntekijältä

Lisätiedot

Työntekijän palkkaaminen Kirsti Paloniemi - Henkilöstötieto Oy

Työntekijän palkkaaminen Kirsti Paloniemi - Henkilöstötieto Oy Työntekijän palkkaaminen 25.10.2017 Kirsti Paloniemi - Henkilöstötieto Oy Uuden työntekijän tarve? Toimiako yksin vai toiminko työantajana ja kasvatan yritystä? Kysynnän ja tarjonnan suhde? Kasvaako yritys

Lisätiedot

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela Työntekijä yrityksessä käytännön asioita 29.1.2014 Tiina Uutela Työnantajana oleminen palkkaaminen Työsopimus kanssa Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisena SELVITYS TYÖNTEON KESKEISISTÄ EHDOISTA Sopimuksen

Lisätiedot

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja tuottavuus

Työhyvinvointi ja tuottavuus Työhyvinvointi ja tuottavuus DI HTT Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat ry Henkilöstö on yrityksen

Lisätiedot

Henkilöstöhallinnon toimistotyöt. Työsuhde ja palkkaus

Henkilöstöhallinnon toimistotyöt. Työsuhde ja palkkaus Henkilöstöhallinnon toimistotyöt Työsuhde ja palkkaus Henkilöstöhallinnon toimistotyöt Työsuhde Työsuhteen solmiminen Epätyypilliset työsuhteet Työsuhteen irtisanominen Palkkaus Palkkausperusteet, palkkaustavat

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Altian tulospalkkio 2014

Altian tulospalkkio 2014 Altian tulospalkkio 2014 palkkio on osa Altian palkitsemiskokonaisuutta. palkkio-ohjelmista päätetään vuosittain. palkkio maksetaan joko kerran vuodessa tai useammin tuotantopalkkiona tai myyntipalkkiona.

Lisätiedot

PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS

PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS 10 KEYS TO SUCCESSFUL SOFTWARE PROJECT 1. Clear Vision 2. Stable, Complete, Written Requirements 3. Detailed User Interface Prototypes

Lisätiedot

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Ryhmä C2 Väliraportti 2-24.10. Päivi Laiterla Tomas Windahl Toni Nikkanen Antti Lehto 1 Sisällysluettelo Rich Picture...4 Käsitemalli...5 P-tason

Lisätiedot

Tehokasta palkanlaskentaa

Tehokasta palkanlaskentaa Mepco Palkat Tehokasta palkanlaskentaa Mepco Palkat on moderni ja tehokas palkanlaskentajärjestelmä, joka vastaa erilaisten organisaatioiden tarpeisiin koosta, toimialasta ja työehtosopimuksista riippumatta.

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen

Lisätiedot

Kieku-henkilöstöhallinto. Jaana Mannonen

Kieku-henkilöstöhallinto. Jaana Mannonen Kieku-henkilöstöhallinto Jaana Mannonen 1.10.2010 Mitä Kieku mahdollistaa? Yhtenäiset ja virtaviivaiset prosessit tehostaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon toimintaa tukevat palvelukeskusmallia pohja

Lisätiedot

NIXU OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

NIXU OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS NIXU OYJ PALKKA- JA Nixu Oyj PL 39 (Keilaranta 15), FI-02151 Espoo, Finland Puhelin +358 9 478 1011 Fax +358 9 478 1030 Y-tunnus 0721811-7 Internet www.nixu.fi 2 (5) Palkka- ja palkkioselvitys on yhtenäinen

Lisätiedot

Palkitseminen osaamisen johtamisen tukena

Palkitseminen osaamisen johtamisen tukena Palkitseminen osaamisen johtamisen tukena Elina Moisio 11.12.2003 KOPA-projekti Kohti osaamisen palkitsemista Käynnistyi syksyllä 2002 Mukana Niilo Hakonen, Elina Moisio ja Aino Salimäki Palkitsemisjärjestelmän

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin

Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Johanna Ahonen Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Mari Keränen Varmasti esimiehenä 6.6.2017

Lisätiedot

Kieku-henkilöstöhallinnon ratkaisu. Jaana Mannonen Valtiokonttori

Kieku-henkilöstöhallinnon ratkaisu. Jaana Mannonen Valtiokonttori Kieku-henkilöstöhallinnon ratkaisu Jaana Mannonen Valtiokonttori Henkilöstöhallinnon prosessit Ohjaus ja johtaminen: Henkilöstöpolitiikan johtaminen Henkilöstösuunnittelu Muutosjohtaminen Palkkaus- ja

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa

Työelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa Työelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa 1 SISÄLTÖ Työsopimus... 4 Koeaika... 4 Palkanmaksu ja verotus... 4 Oppisopimustyöntekijän oikeudet ja velvollisuudet... 5 Työnantajan oikeudet ja velvollisuudet...

Lisätiedot

Palkkahallinnon visio

Palkkahallinnon visio Palkkahallinnon visio Missä olemme nyt? 5/31/2011 1 Palkkaraportointi aiheuttaa merkittäviä hallinnollisia kustannuksia Suomessa Palkkahallinto tuottaa: - Palkkalaskelmat työntekijöille - Tiedot vakuutusyhtiöille

Lisätiedot

Tervetuloa Pokaalin jäseneksi. Mallikysely. Testi Testi Testi

Tervetuloa Pokaalin jäseneksi. Mallikysely. Testi Testi Testi Tervetuloa Pokaalin jäseneksi. Mallikysely. Survey input field Yrityksen nimi: Toimiala : Toimipaikka: Vastaajan sähköpostiosoite : Vastaajan tehtävänimike: Yrityksen henkilölukumäärä: Yrityksen henkilöstöryhmät

Lisätiedot

Henkilöstöhallinto haltuun

Henkilöstöhallinto haltuun Mepco HR Henkilöstöhallinto haltuun Henkilöstöhallinnon prosesseista syntyy valtava määrä tietoa, jolla voi olla suurikin merkitys yrityksen liiketoiminnan kannalta. Oli kyse sitten tavoite- ja tuloskeskusteluiden

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot

Palvelualojen työnantajat Palta ry:n neuvottelutilat, Helsinki

Palvelualojen työnantajat Palta ry:n neuvottelutilat, Helsinki NEUVOTTELUTULOS YLEISSOPIMUKSEN PALTA -JYTY UUDISTAMINEN Aika 30.1.2018 Paikka Palvelualojen työnantajat Palta ry:n neuvottelutilat, Helsinki Läsnä PALTA ry JYTY ry. Hanne Salonen Päivi Salin 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen järjestäminen. Poliittinen ohjausryhmä

Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen järjestäminen. Poliittinen ohjausryhmä Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen järjestäminen Poliittinen ohjausryhmä 20.4.2017 Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut Valmistelun ohjeistus maakuntien toimijoille Talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Ennakkoverolippumiehet

Ennakkoverolippumiehet Ennakkoverolippumiehet Pääsäännön yhteenveto 1. Infra-alalla ei tule käyttää ennakkoverolippumiehiä konekuskeina. 2. Jos otat tai olet ottanut henkilön ajamaan yrityksesi omistamaa työkonetta (esim. kaivukone,

Lisätiedot

TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi. Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT

TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi. Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT TIKLI Taustaa Tietojärjestelmien käyttöönotto ja hyödyntäminen nähdään

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa

Työelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa Työelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa 1 SISÄLTÖ Työsopimus... 4 Koeaika... 4 Palkanmaksu ja verotus... 4 Oppisopimustyöntekijän oikeudet ja velvollisuudet... 5 Työnantajan oikeudet ja velvollisuudet...

Lisätiedot

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Place for a picture Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Jukka Rautavalta 1 First Name Last Name 25.5.2012 Fazer-konserni lyhyesti Vuonna 1891 perustettu perheyritys Ruokailupalveluja,

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P)

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) 20.11.2007 26.2.2008 Eläytymismenetelmä (role-playing) J. Eskola, J. Suoranta R. Rajala, P. Hakkarainen - sosiaalitieteet, kasvatustieteet, tulevaisuudentutkimus Kehystarina

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY ITÄ-SUOMI Rakennustyömaan laadunhallinnan koulutus Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä Osaamispaja HMQ Ky, Heikki Munukka, 7.4.2015 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSISTA KOOTTUJA OHJEITA,

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Asiantuntija johtajana vai johtava asiantuntija? - roolin määrittely ja palkitseminen

Asiantuntija johtajana vai johtava asiantuntija? - roolin määrittely ja palkitseminen Asiantuntija johtajana vai johtava asiantuntija? - roolin määrittely ja palkitseminen Henry Uudista ja uudistu messut 28.9.2011 Saara Tarumo, toimitusjohtaja 1 Taustaksi ALEXANDER PAY MANAGEMENT Palkitsemisen

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen kuntokartoitus Kankaanpään kaupunki

Henkilöstöjohtamisen kuntokartoitus Kankaanpään kaupunki Henkilöstöjohtamisen kuntokartoitus Kankaanpään kaupunki Vaasan yliopiston tutkimus Rahoittajat: Työsuojelurahasto, Vaasan yliopisto, Kuntaliitto, Kunnallisalan kehittämissäätiö Sisältö Tutkimuksen tausta

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen

Lisätiedot

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1 ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖLLISTÄMISEN ASKELEET 1/4 Yhdistys lähtövalmiiksi työnantajana 1. Allekirjoitusoikeudet, päätöksenteko, ry 2. Arvio rahoista 3. Y-tunnus 4. Hallitus

Lisätiedot

Miten tehdä onnistunut projektisuunnitelma 10 vinkkiä

Miten tehdä onnistunut projektisuunnitelma 10 vinkkiä Miten tehdä onnistunut projektisuunnitelma 10 vinkkiä Consultor Finland Oy Aluksi Suunnitelmien tekeminen on meille jokaiselle arkipäivää. Suunnitelmiin voi kuulua ostoksille menoa, illallista ja television

Lisätiedot

Turun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä

Turun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

Tehyn. avain- sanat. päättäjille Tehyn avain- sanat päättäjille Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Myös niitä koskevia muutoksia voi olla vaikea hahmottaa. Siksi Tehy listaa päättäjille viisi

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Työsuhteet ja henkilöstöasiat

Työsuhteet ja henkilöstöasiat Työsuhteet ja henkilöstöasiat Pienosuuskuntaforum 2016 Helsinki 26.9.2016 Merja Hiltunen, KTM Idekoop Osuuskunta 26.9.2016/mh 1 Työlainsäädäntö Työsopimuslaki Työehtosopimukset Työaikalaki Vuosilomalaki

Lisätiedot

LIITTOJEN YHTEINEN OHJE KOSKIEN ÄITIYSVAPAAN PALKKAA

LIITTOJEN YHTEINEN OHJE KOSKIEN ÄITIYSVAPAAN PALKKAA TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY AMMATTILIITTO PRO RY JRu, RJ, HH 17.9.2014 LIITTOJEN YHTEINEN OHJE KOSKIEN ÄITIYSVAPAAN PALKKAA Työtuomioistuimen tuomio TT2014:116 koskien Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Suorituksen johtamisen ja palkitsemisen käytännöt globaalissa yrityksessä. HR järjestelmä prosessien tukena

Suorituksen johtamisen ja palkitsemisen käytännöt globaalissa yrityksessä. HR järjestelmä prosessien tukena Suorituksen johtamisen ja palkitsemisen käytännöt globaalissa yrityksessä HR järjestelmä prosessien tukena Päivi Laitala Group Comp. & Ben. Manager, Huhtamäki Oyj Juha Nurmela Ratkaisujohtaja, Arc Technology

Lisätiedot

Palkkojen tarkistaminen syksy

Palkkojen tarkistaminen syksy Palkkojen tarkistaminen syksy 2010 28.9.2010 1 Sisältö 1. Palkkaratkaisun tausta ja tavoitteet 2. Tuottavuus - Tie menestykseen 3. Yrityskohtainen palkkaratkaisu 4. Muut asiat Isyysvapaa Muutosturva 28.9.2010

Lisätiedot

JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja

JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja Versio: 1.0 Julkaistu: 15.12.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

HCM Master Data. Matti Manninen / Arc Technology Oy. Human Capital Management liiketoiminnan moottorina IT Viikko-seminaari 7.10.

HCM Master Data. Matti Manninen / Arc Technology Oy. Human Capital Management liiketoiminnan moottorina IT Viikko-seminaari 7.10. HCM Master Data tehoa laaja-alaisesti Matti Manninen / Arc Technology Oy Human Capital Management liiketoiminnan moottorina IT Viikko-seminaari 7.10.2009 PEOPLE ARE AT THE SOUL OF ANY BUSINESS 9:40-10:15

Lisätiedot

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft on toiminnanohjausjärjestelmä, joka on tehty liiketoiminnan hallintaan ja kehittämiseen. Lemonsoftin ominaisuudet ovat muokattavissa vastaamaan eri toimialojen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Henkilöstöön panostaminen

Henkilöstöön panostaminen Henkilöstöön panostaminen Tavoitteet vuodelle 2014 Kehitetään sisäisiä toimintamalleja tehostamaan parhaiden käytäntöjen ja osaamisen jakamista. Jatketaan työvälineiden ja järjestelmien kehitystyötä tukemaan

Lisätiedot

Henkilöstö strategisena voimavarana: henkilöstösuunnitelma toiminnan tuloksellisuuden tukena

Henkilöstö strategisena voimavarana: henkilöstösuunnitelma toiminnan tuloksellisuuden tukena Henkilöstö strategisena voimavarana: henkilöstösuunnitelma toiminnan tuloksellisuuden tukena Kirteko-verkostotapaaminen Oili Marttila Kirkon työmarkkinaosasto 11/2016 Henkilöstösuunnitelma -Yksi vai useampia

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Yhteistyötoimikunta 5.11.2007 37 Kunnanhallitus 12.11.2007 344 Kunnanvaltuusto 4.12.2007 116 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Teppo Virta asiantuntija Teknologiateollisuus ry Tuottavuuden kasvusta hyötyvät kaikki TOIMINNAN JA PROSESSIEN SUUNNITTELU OSAAMINEN

Lisätiedot

Miten työstä palkitaan Tampere 10.10.2006

Miten työstä palkitaan Tampere 10.10.2006 Studia generalia Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla Suomen Palkitsemiskeskus Oy Strategiasta tekoihin Miten työstä palkitaan Tampere 10.10.2006 Juhani Kauhanen 040 585 9995 juhani.kauhanen@palkitsemiskeskus.fi

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a )

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Palkkakartoitus Tarja Arkio, asiantuntija, Akava Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu Joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa päivittämään

Lisätiedot

Our Purpose. Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff

Our Purpose. Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff Our Purpose Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff SANOFI LYHYESTI Toimintaa 100 maassa Suomessa noin 90 työntekijää Yli 110 000 työntekijää MISTÄ LÄHDIMME LIIKKEELLE JA MIKSI? Engagement

Lisätiedot

IT-projektitoiminnan riskien hallinta globaalissa ympäristössä. Projektiriskien valvonta ja ohjaus parhaat käytännöt

IT-projektitoiminnan riskien hallinta globaalissa ympäristössä. Projektiriskien valvonta ja ohjaus parhaat käytännöt IT-projektitoiminnan riskien hallinta globaalissa ympäristössä Projektiriskien valvonta ja ohjaus parhaat käytännöt Teppo Kuisma Ixonos Teknologiakonsultointi Oy Liiketoimintatarpeista toimivaksi järjestelmäksi

Lisätiedot

Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR )

Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR ) Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR 2015-2018) Yhtenä hankkeen tuotoksena syntyivät työterveysyhteistyön indikaattorit. ovat kuvailevia

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA

KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA SUORITUKSEN JOHTAMINEN JA PALKITSEMINEN Uusi Osaaja 2 Kick off seminaari 17.11.2011 Anne Haggrén, Virvo Oy 16.11.2011 www.virvo.fi 2 MENESTYS YMPÄRISTÖ YRITYS, ORGANISAATIO

Lisätiedot

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen suunnittelun tilannekatsaus

Henkilöstöjohtamisen suunnittelun tilannekatsaus Henkilöstöjohtamisen suunnittelun tilannekatsaus Kuntajohtajat ja virkamiesjohtoryhmä Outi Sonkeri 13.12.2017 Henkilöstön siirtymistä koskevat valmistelutoimenpiteet Toteutetaan yhteistyössä maakunta -

Lisätiedot

SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014. www.hlu.fi 1

SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014. www.hlu.fi 1 SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014 1 Yhdistyksen maksamat korvaukset Palkka ja luontoisedut tehtävä ennakonpidätys ja vähennettävä sivukulut Työkorvaus => yrittäjälle maksettava ei sivukuluja ennakonpidätys,

Lisätiedot