SAP PALKANLASKENTAOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTOPROJEKTI CASE RAUTARUUKKI OYJ KURIKAN YKSIKKÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAP PALKANLASKENTAOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTOPROJEKTI CASE RAUTARUUKKI OYJ KURIKAN YKSIKKÖ"

Transkriptio

1 Päivi Perälä SAP PALKANLASKENTAOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTOPROJEKTI CASE RAUTARUUKKI OYJ KURIKAN YKSIKKÖ Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Toukokuu 2009

2 2 OPINNÄYTETYÖN SUOMENKIELINEN TIIVISTELMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutusohjelma: Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tekijä: Päivi Perälä Opinnäytetyön nimi: SAP palkanlaskentaohjelman käyttöönottoprojekti, case Rautaruukki Oyj Kurikan yksikkö Työn ohjaaja/tarkastaja: Janne Lehtinen Opintojen aloitusvuosi: 2006 Valmistumisvuosi: 2009 Sivumäärä: 45 TIIVISTELMÄ Henkilöstöjohtaminen tukee organisaation liiketoimintastrategioiden toteuttamista. Päivittäisessä henkilöstötyössä, päätöksenteossa sekä organisaation palkkahallinnon toteuttamisessa hyödynnetään erilaisia tietojärjestelmiä. Tämän opinnäytetyön aiheena on SAP palkanlaskentaohjelman käyttöönottoprojekti Rautaruukki Oyj Kurikan yksikössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli ottaa käyttöön SAP palkanlaskentaohjelma Kurikan yksikössä ja samalla keskittää palkanmaksu Rautaruukin Raahen palkkatoimistoon. Opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta ja kehittämisprojektin eli palkanlaskentajärjestelmän käyttöönottoprojektin kuvauksesta. Kehittämisprojektiosio on julistettu salaiseksi. Teoriaosuudessa kuvataan henkilöstöjohtamisen, tietojärjestelmien, palkkahallinnon ja projektin hallinnan prosessia. Kehittämisprojektissa esitellään kohdeyritys, projektin tausta, Kurikan yksikössä käytössä olevat ohjelmistot sekä raportoidaan käyttöönottoprojektin toteutus. Uusi SAP palkanlaskentajärjestelmä otettiin käyttöön Kurikassa , jonka jälkeen palkanlaskenta hoidettiin keskitetysti palkkatoimistosta. Järjestelmän käyttöönoton ja palkanlaskennan keskittämisen tuomia hyötyjä ovat muun muassa kustannussäästöt ainoastaan yhden järjestelmän ylläpidosta, osaamisen ja tietotaidon keskittyminen palkkatoimistoon, sijaisuuksien toimivuus palkanlaskijoiden kesken, selkeät vastuut ja työtehtävät, järjestelmästä saatavien raporttien monipuolisuus sekä monipuoliset mahdollisuudet järjestelmän kehittämiseen ja eri toimintojen linkittämiseen SAP järjestelmään. Järjestelmän käyttöönotto ja keskittäminen tuo hyötyjen lisäksi myös haasteita, joita ovat muun muassa tiukennetut palkka-ajojen aikataulut, palkanlaskijoiden rajallinen pääsy palkan perusteena oleviin lähtötietoihin sekä paikkakunnilla aikaisemmin toteutettujen käytäntöjen eroavaisuudet Raahen palkkatoimiston käytäntöihin. Avainsanat: henkilöstöjohtaminen, palkkahallinto, palkanlaskenta

3 3 OPINNÄYTETYÖN ENGLANNINKIELINEN TIIVISTELMÄ CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree programme: Degree Programme in Entrepreneurship and Business Compentence Author: Päivi Perälä Name of thesis: Implementing SAP payroll system in Rautaruukki Oyj Kurikka unit Supervisor/Inspector: Janne Lehtinen Starting year of studies: 2006 Year of graduation: 2009 Number of pages: 45 ABSTRACT Human resources management supports organization s business strategies. Several information systems are being used in organization s daily management operations, decision making processes and payroll administration. The topic of this thesis is adopting SAP enterprise resource planning (ERP) payroll system in Rautaruukki Oyj Kurikka unit. The aim is to implement SAP ERP payroll system in Kurikka unit as well as to transfer payroll administration from Kurikka to Raahe payroll office. The final thesis consists of a theoretical part and a development project of implementing SAP payroll system. The theoretical part explains the following processes: human resources management, information systems, payroll administration and project management. The development project part is confidential. It introduces Rautaruukki Oyj Kurikka unit. It also presents background of the project as well as the software currently used in Kurikka unit. In addition, the project part explains the process of implementing and adopting a new payroll system. The new SAP ERP payroll system was implemented on October 1, Meanwhile, payroll administration transferred from Kurikka to Raahe payroll office. The benefits of this project are as follows: cost savings of using only one payroll system in Rautaruukki, knowledge and knowhow concentrated to payroll office, easy substituting among payroll officers, clear responsibilities and work tasks among payroll officers, numerous possibilities in developing the software, reporting functions and linking new functions to SAP ERP. The project also brought challenges such as tightened time lines in payroll and procedures which were followed differently in Kurikka unit compared to Raahe payroll office. In addition, payroll officers have only limited access to see employees initial data which are based on their pay. Key words: human resources management, payroll administration, payroll

4 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO Projekti Projektin hallinta Työn tavoitteet Opinnäytetyön rakenne 11 2 PALKKAHALLINTO OSANA TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄÄ Tietohallinto ja järjestelmät Henkilöstöjohtaminen Muutos Palkkahallinto Palkkahallinnon linkittyminen muuhun toimintaan Uuden järjestelmän käyttöönoton onnistuminen 21 3 PALKANLASKENTAJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTOPROJEKTI (julistettu salaiseksi) 24 LÄHTEET 44

5 5 1 JOHDANTO Organisaation toiminta on ihmisten varassa. Useiden tutkijoiden mukaan organisaatiossa työskentelevät ihmiset ovat toiminnan kivijalka, mutta voimavarana samalla hauras. Henkilöstöjohtamisen on pystyttävä varmistamaan yrityksen tarpeisiin määrältään ja laadultaan riittävä henkilöstö. Tämän lisäksi henkilöstöjohtamisen on kyettävä huolehtimaan osaamisen riittävyydestä ja jatkuvasta kehittymisestä. Ihminen viihtyy työssään ja kokee sen mielekkääksi, jos työ on riittävän haastavaa ja työssä on saavutettavissa olevat, hyväksytyt tavoitteet. On myös tärkeää, että työstä saa palkkioita ja työympäristöön voi olla tyytyväinen. Tällainen työ motivoi ihmistä pyrkimään hyvään suoritukseen. Organisaation henkilöstöjohtaminen tukee liiketoimintastrategioiden toteuttamista. Henkilöstötyössä hyödynnetään erilaisia tietojärjestelmiä ja virtaviivaistetaan prosesseja. Henkilöstötoimintojen alueella kehittämisen kohteena voivat olla mitkä tahansa toimintaan vaikuttavat asiat (esimerkiksi henkilöstö, teknologia, rakenteet ja prosessit). Kehittämistoiminnassa pyritään useimmiten parantamaan henkilöstövoimavarojen johtamisen ja prosessien tehokkuutta. Erilliset kehittämishankkeet ovat tarpeen silloin, kun paine jonkin asian muuttamiseen on suuri ja riittävä kehityshyppäys saavutetaan vain erityisellä keskittymisellä. Tällaisia hankkeita johdetaan usein kuten mitä tahansa projektia. Henkilöstövoimavarojen johtamisen tietojärjestelmien kehittämishanke tai uuden järjestelmän käyttöönotto on kauaskantoinen päätös. Tietyn organisaation tarpeisiin räätälöidyt järjestelmät ovat usein kalliita, eikä niitä voida vaihtaa usein (esimerkkinä suuryrityksissä käytössä oleva SAP toiminnanohjausjärjestelmä). Useimmiten kehityshankkeet liittyvät sellaisten tietojärjestelmien luomiseen, jossa eri prosesseihin liittyviä tiedon tarpeita on integroitu. Uusittu tietojärjestelmä palvelee yhä useammin reaaliajassa henkilöstöjohtamisen päivittäisiä tarpeita. (Viitala 2007)

6 6 1.1 Projekti Sana projekti on peräisin latinankielestä ja tarkoittaa ehdotusta tai suunnitelmaa. Suomen kielessä projekti-sanan synonyyminä käytetään hanke-sanaa. Hankkeella tarkoitetaan kuitenkin yleensä projektia laajempaa työkokonaisuutta: hanke voi koostua useista eri projekteista. Lyhyesti määriteltynä projekti on joukko ihmisiä ja muita resursseja, jotka on koottu tilapäisesti yhteen suorittamaan tiettyä tehtävää. Projektilla on selkeä tavoite (toiminnallinen, taloudellinen, toteuttava tai toimintaa muuttava tavoite). Tämän lisäksi projektilla on kiinteä budjetti ja aikataulu (Kettunen 2003; Ruuska 2005). Kettunen (2003) esittelee kirjassaan erilaisia projekteja. Jokaisella projektilla on erityispiirteensä ja toimintatapavaatimuksensa. Tällaisia projekteja ovat muun muassa: yritysten sisäiset kehitysprojektit (esim. uuden tuotteen lanseeraus tai tietojärjestelmien käyttöönotto) toimitusprojektit (esim. paperikoneen toimitusprojekti asiakkaalle) tutkimusprojektit (esim. yliopiston tieteellinen tutkimusprojekti) toteutusprojektit (esim. näytelmä, seminaari tai koulutus) rakennusprojektit (esim. rakennus, tie tai silta) tuotekehitysprojektit (esim. uuden tuotteen kehittäminen ja lanseeraaminen markkinoille) 1.2 Projektin hallinta Projekti jakautuu elinkaarensa aikana moniin eri vaiheisiin, jotka poikkeavat ominaisuuksiltaan ja työskentelytavoiltaan toisistaan. Projektin elinkaari voidaan esittää karkeasti seuraavalla vaihejaolla: käynnistysvaihe, rakentamisvaihe ja päättämisvaihe. Nämä kolme vaihetta pitävät sisällään erilaisia tehtäviä. Käynnistysvaiheeseen sisältyy esiselvitys, projektin asettaminen ja projektin suunnittelu. Rakentamisvaiheessa tehdään määrittelyjä, suunnittelua, toteutusta, testausta ja suoritetaan lopuksi käyttöönotto. Päättämisvaiheessa toteutetaan lopullinen hyväksyminen, sovitaan ylläpidosta, puretaan projektiorganisaatio ja päätetään projekti. Projektin hallinta liittyy jokaiseen näistä kolmesta vaiheesta. Projektin hallinta pitää sisällään suuren määrän toimintoja: suunnittelua,

7 7 päätöksentekoa, toimeenpanoa, ohjausta, koordinointia, valvontaa, suunnan näyttämistä ja ihmisten johtamista (Ruuska 2005). Kettunen (2003) kuvaa projektin elinkaaren hieman eri tavoin. Hänen mukaansa projekti jakautuu elinkaarensa aikana vaiheisiin, jotka seuraavat toisiaan tai ovat osaltaan päällekkäisiä. Seuraavassa kuvassa Kettunen on esittänyt projektin kulun mahdollisimman yksinkertaisella jonokaaviomallilla. Päätöspiste etenemisestä Tarpeen tunnistaminen Määrittely Suunnittelu Toteutus Projektin päättäminen palautus palautus KUVIO 1. Projektin yleinen kulku (Kettunen 2003) Kuvan projekti lähtee liikkeelle tunnistetusta tarpeesta tai ideasta. Määrittelyvaiheessa arvioidaan, onko se riittävän hyvä ja kannattava toteutettavaksi. Mikäli määrittelyvaiheen tulokset ovat rohkaisevia, siirrytään varsinaiseen suunnitteluvaiheeseen, jossa tarkennetaan määrittelyvaiheen tuloksia ja viedään tavoitteet konkreettisiksi suunnitelmiksi. Suunnitteluvaiheen tuloksena syntyy projektisuunnitelma. Mikäli määrittelyvaiheen tulokset ovat riittämättömät, ei suunnitteluvaihettakaan voida toteuttaa onnistuneesti. Projektiryhmän eteen saattaa tulla niin paljon määrittelemättömiä kysymyksiä projektin tavoitteista, kustannuksista, rahoituksesta, osallistujista, ympäristöstä, resursoinnista tai johdon sitoutumisesta, että projekti tulee palauttaa määrittelyvaiheeseen. Määrittelyssä tarkennetaan yksityiskohtia niin kauan, että edellytykset suunnitteluvaiheeseen ovat täyttyneet. Suunnittelun jälkeen projektista on tehty tarkka projektisuunnitelma aikatauluineen, budjetteineen, riskianalyyseineen, resurssianalyyseineen, projektiorganisaatioineen, työsuunnitelmineen ja viestintä- sekä dokumentointisuunnitelmineen. Tässä vaiheessa on viimeinen mahdollisuus keskeyttää projekti, sillä toteutusvaiheen alettua pro-

8 8 jektin keskeyttäminen tulee kalliiksi. Toteutusvaihe etenee tehdyn suunnitelman mukaisesti. Tässä vaiheessa projekti kuitenkin elää aina jonkin verran ja suunnitelmaa tuleekin muuttaa tai ainakin täydentää silloin tällöin. Mikäli projektin perusteet muuttuvat esimerkiksi rahoituksen tai tavoitteiden suhteen, tulee projekti palauttaa hetkeksi suunnitteluvaiheeseen, jotta voidaan olla varmoja projektin perustasta. Projektin viimeinen vaihe on projektin päättäminen. Tämä vaihe sisältää projektin loppuraportoinnin, projektiorganisaation purkamisen sekä jatkoideoiden esille tuomisen. Projektit tuottavat usein tavoitellun tuloksen ohella uusia ideoita, jotka voidaan ottaa käsittelyyn uusina projekteina (Kettunen 2003). Projektityöskentelyn ongelmat eivät useinkaan liity tekniikkaan, työvälineisiin tai lopputuotteen sisältökysymyksiin. Epäonnistuminen johtuu yleensä hallinnan ja menetelmien riittämättömyydestä. Projektityöskentelyssä saattaa ilmetä seuraavia ongelmia: projektin valmistelu on tehty puutteellisesti projektin rajaus on epäselvä tai se muuttuu linjajohdon sitoutuminen ja tuki puuttuvat yliorganisointi ja osallistujien osapäiväisyys projektissa linja- ja projektiorganisaation väliset näkemyserot henkilöristiriidat ja väärät henkilövalinnat projektilla on epärealistiset tavoitteet työvälineiden ja menetelmien korostaminen osallistujien järjen ja päättelykyvyn korvikkeina suunnitteluvirheet resurssien tai aikataulujen valinnassa puutteelliset aikataulut epäselvä elinkaari ja välitavoitteiden puuttuminen (Ruuska 2005.) Projektissa viestintä on sekä väline että voimavara. Projektiviestinnän painopiste vaihtelee projektin vaiheen mukaan. Projektin aloitusvaiheessa on huolehdittava, että projektin tavoitteet ja sisältö tunnetaan perusorganisaatiossa. Hyvin järjestetty aloitustilaisuus on yksi onnistuneen projektin tunnusmerkeistä. Viestintä on tehokkainta, kun projektista tiedotetaan useiden eri kanavien välityksellä. Ongelmia projektin viestinnässä voivat

9 9 aiheuttaa muun muassa olettamukset, selkeyden puuttuminen, puuttuva kuunteleminen, saneleminen, henkilökohtaiset hyökkäykset ja moittiminen (Berkun 2005; Ruuska 2005). Projektipäällikkö on projektin operatiivinen johtaja, jonka tehtävänä on saavuttaa projektille asetetut tavoitteet annetuilla resursseilla. Delegointikyky on projektipäällikölle välttämätön taito. Projektipäällikön tärkeimpänä tehtävänä on huolehtia töiden jakamisesta ja projektin käynnistämisestä. Hänen työnsä on jatkuvaa suunnittelua, toimeenpanoa ja valvontaa eli ohjausprosessin tehtävien hoitamista. Organisaatio, jolle projekti toteutetaan, asettaa projektin ja vastaa sen kustannuksista, joten organisaatiolla on ymmärrettävästi halu valvoa projektin toimintaa. Valvontaa varten projektille perustetaan johtoryhmä, jonka tehtävänä on seurata projektin etenemistä, aikataulua, kustannuksia ja voimavarojen käyttöä sekä tehdä tarvittaessa niihin liittyviä päätöksiä. Projektiryhmällä tarkoitetaan projektiin nimettyjä asiantuntijoita, jotka vastaavat projektin käytännön toteutustyöstä oman erityisalueensa osalta sillä projektin eri vaiheissa tarvitaan erilaista osaamista. Projektiin tarvitaan projektipäällikön lisäksi vähintään kolme toteuttajaa: tekninen asiantuntija, toteuttaja ja käyttöliittymävastaava, sekä toteuttaja ja dokumentointivastaava (Kettunen 2003; Ruuska 2005). Projektin suunnitteluvaihe luo edellytykset projektin onnistumiselle. Tässä vaiheessa määritellään aikataulut, varataan tarvittavat voimavarat sekä sovitaan projektissa käytettävistä työmenetelmistä ja pelisäännöistä. Projekti- ja työsuunnitelmalla on kolme päätehtävää. Ensimmäisenä niillä kuvataan, miten haluttu lopputulos saadaan aikaan. Toiseksi ne toimivat seurannan ja valvonnan apuvälineinä. Kolmanneksi ne palvelevat organisaation operatiivista kokonaissuunnittelua. Viestintäsuunnitelma on osaltaan projektipäällikön apuväline päivittäisessä johtamisessa (Ruuska 2005). Muutosten hallinta on jatkuvaa työtä projektin aikana. Aina tulee eteen tilanteita, jolloin tehtyjä suunnitelmia tulee muuttaa. Riskien hallinta taas on varautumista odottamattomiin tilanteisiin. Riskejä hallitaan pääosin henkilöiden kautta. Joskus projekti päätetään, vaikka se olisi vielä keskenkin. Tämä voi tulla eteen tilanteissa, joissa projektin perusteet kuten esimerkiksi rahoituksen loppuminen tai yrityskaupat muuttuvat oleellisesti kesken projektin (Kettunen 2003; Ruuska 2005).

10 10 Projekti päättyy, kun kaikki projektisuunnitelmassa määritetyt tehtävät on suoritettu loppuun, loppuraportti on kirjoitettu ja projektin tilaaja/kohdeorganisaatio on hyväksynyt projektin lopputulokset. Projekti on myös oppimisprosessi. Ruuskan (2005) mukaan onnistuneessa projektissa saavutetaan lopputuotteelle asetetut tavoitteet suunnitellun aikataulun mukaisesti ja sovituilla kustannuksilla. 1.3 Työn tavoitteet Tämän opinnäytetyön aiheena on SAP palkanlaskentaohjelman käyttöönottoprojekti Rautaruukki Oyj Kurikan yksikössä. Opinnäytetyön tavoitteena on ottaa käyttöön SAP palkanlaskentaohjelma Kurikan yksikössä. Käyttöönottoprojektissa Kurikassa käytössä oleva palkanlaskentaohjelma Major Blue Palkat korvataan SAP palkanlaskentaohjelmalla ja samalla Kurikan henkilöstön palkanmaksu keskitetään Rautaruukin Raahen palkkatoimistoon. Projektin loputtua Kurikan henkilöstön palkat maksetaan keskitetysti Raahesta SAP palkanlaskentaohjelmalla. Kehittämisprojektin viitekehys on esitetty kuviossa 2. Luvussa kaksi perehdytään viitekehyksen teemoihin ja se toimii pohjana kehittämisprojektille. VIITEKEHYS Henkilöstöhallinto Henkilöstöjohtaminen Palkkahallinto Palkanlaskenta Projektin hallinta Projektin toteutus Muutoksen hallinta Tietohallinto Tietopääoma Tietojärjestelmät KEHITTÄMIS- PROJEKTI KUVIO 2. Kehittämisprojektin viitekehys

11 Opinnäytetyön rakenne Opinnäytetyön ensimmäinen luku on johdantoluku, jossa kuvataan henkilöstöjohtamista ja projektin hallinnan prosessia sekä nimetään työn tavoitteet. Myös kehittämisprojektin raportin rakenne selvitetään. Toinen luku käsittelee kehittämisprojektin viitekehyksen ja teoreettisen taustan. Luku sisältää keskeiset käsitteet kuten tietohallinto- ja järjestelmät, henkilöstöjohtaminen, muutos organisaatiossa sekä palkkahallinto. Lisäksi luvussa esitellään palkkahallinnon linkittymistä organisaation muuhun toimintaan. Kolmannessa luvussa esitellään kehittämisprojektin kohdeyritys Rautaruukki Oyj Kurikan yksikkö sekä raportoidaan kehittämisprojekti. Neljännestä luvusta löytyy yhteenveto kehittämisprojektin kulusta sekä johtopäätökset sen toteutuksesta.

12 12 2 PALKKAHALLINTO OSANA TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄÄ 2.1 Tietohallinto ja järjestelmät Yrityksen tietopääoma tarkoittaa yrityksen datan, informaation, tiedon ja osaamisen hyödyntämistä uusien ideoiden ja innovaatioiden jatkuvaan tuottamiseen. Tietopääoma sisältää siis ensiksikin kaikkien sen piirissä toimivien ihmisten henkilökohtaisia taitoja ja osaamista sekä yrityksen käytössä olevaa informaatiota. Lisäksi siihen voi kuulua patentteja, lisenssejä, tavaramerkkejä tai tekijänoikeuksia. Yrityksen tietopääoman ja strategian välillä vallitsee molemminpuolinen riippuvuus. Strategiaa ei voida laatia ottamatta huomioon, mitä tietopääomaa sen toteuttamiseen tarvitaan. Toisaalta, tietopääomaa ei kannata kehittää, ellei olla selvillä, mitä strategiaa sen avulla halutaan toteuttaa. Strategian toteutuksen ja tavoitteiden saavuttamisen lähtökohdista kehitetään tietopääoman kehittämissuunnitelma. Strategisella tasolla oleva tietopääoman kehittämissuunnitelma voidaan jakaa edelleen yksityiskohtaisemmiksi toimenpidesuunnitelmiksi (Ståhle & Grönroos 1999.) Tietojärjestelmä voidaan kuvata kokonaisuudeksi, joka koostuu tietokonelaitteista, ohjelmista, tietokoneelle talletetuista tiedoista, tietojärjestelmän käyttäjistä sekä käyttöä varten laadituista ohjeista. Tietojärjestelmien tehtävänä on tuottaa organisaatiolle sen toiminnassa ja johtamisessa tarvittavaa informaatiota. Organisaatiossa voi olla monia erilaisia tietojärjestelmiä, joista toimintokohtaiset järjestelmät muodostavat oman ryhmänsä. Esimerkiksi henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät tukevat organisaation henkilöstöresurssien suunnittelua, koordinointia, valvontaa ja hallintaa. Taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon järjestelmien yhteisenä ytimenä toimii usein palkanlaskennan järjestelmä, joka on tyypillisesti räätälöity yrityksen työnohjaus- ja palkanmaksukäytäntöihin. Tämän lisäksi varsinkin suuremmat organisaatiot soveltavat toiminnassaan henkilöstön käyttöön, valintaan ja kehittämiseen liittyviä järjestelmiä. Järjestelmiä voidaan hyödyntää myös suunniteltaessa työnkiertoa. Henkilöresurssien valvontaan puolestaan liittyvät erilaiset turvallisuus- ja auktorisointijärjestelmät, joita tarvitaan esimerkiksi huipputekniikan tutkimus- ja kehitystehtävissä (Ruohonen & Salmela 1999).

13 13 Tietohallinnolla tarkoitetaan tavallisesti sitä organisaation osastoa tai yksikköä, jossa yrityksen tietojärjestelmien suunnittelu ja ylläpito toteutetaan. Tietohallinto voidaan määritellä olevan organisaation tietoresurssien hyväksikäytön suunnittelua, johtamista, toteutusta ja valvontaa. Tietoresursseja ovat kaikki tiedot ja osaaminen riippumatta siitä, millä tavalla ne on tallennettu ja hyödynnetty organisaatiossa. Tietoresursseihin kuuluvat siis tietokantojen sisältämän tiedon lisäksi myös organisaation henkilöstön omaksuma tieto, vaikka sitä ei ole tallennettu mihinkään järjestelmään. Tämä laajentaa tietohallinnon johtamisen myös henkilöstöhallinnon eri alueille, kuten esimerkiksi rekrytointiin ja koulutukseen (Ruohonen & Salmela 1999.) Organisaatioiden käytössä olevat ohjausjärjestelmät ohjaavat pääsääntöisesti kolmea eri osa-aluetta: tuotannonohjausta, taloudenohjausta sekä henkilöstönohjausta. Tuotannonohjaus pitää sisällään tilaukset, toimitukset, laskutuksen, tuotannon, varastoinnin, hankinnan, valmistuksen, laadunhallinnan ja projektit. Taloudenohjaus sisältää kirjanpidon, myyntireskontran, ostoreskontran, sisäisen laskennan, rahoituksen ja käyttöomaisuuden. Henkilöstönohjaus kattaa palkat, henkilöstön hallinnan, työvuorot ja työajan seurannan (Siltala 2008). Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien sovelluksia ovat mm. kulunvalvontajärjestelmät ja muut turvajärjestelmät tuotannon työpisteseuranta liitettynä palkanmaksuun rekrytoinnin analysointi- ja luokittelujärjestelmät prosessien uudistaminen ja henkilöresurssien sijoittaminen perehdyttäminen ja koulutuksen kehittäminen projektien resursointi osa-aikatyön hallinta viranomaisraportin yksinkertaistaminen (Ruohonen & Salmela 1999.)

14 Henkilöstöjohtaminen Pentti Sydänmaanlakan (2007) mukaan yrityksen ainoa pysyvä kilpailuetu on osaava ja motivoitunut henkilöstö. Hänen mukaansa hyvä henkilöstöjohtaminen on yksi älykkään organisaation tunnusmerkeistä. Älykkäässä organisaatiossa tiedetään, että organisaation menestys riippuu osaavasta ja motivoituneesta henkilöstöstä. Henkilöstöjohtamisessa on kysymys ihmisten johtamisesta, jolloin päävastuu on linjaesimiehillä. Tavoitteena on tukea organisaation ja sen jäsenten päämäärien saavuttamista. Henkilöstöfunktion rooli on ohjata ja tukea organisaatiossa tapahtuvaa henkilöstöjohtamista. Henkilöstö pitäisi nähdä yrityksen tärkeimpänä resurssina ja henkilöstöjohtamisen strategista merkitystä korostaa. Henkilöstöjohtamisen yleisenä visiona on luoda, ylläpitää ja kehittää tehokkaita, oppivia ja hyvinvoivia organisaatioita. Tehokkaita siksi, jotta ne olisivat kilpailukykyisiä. Oppivia siksi, jotta ne menestyisivät myös tulevaisuudessa. Hyvinvoivia siksi, jotta niiden henkilöstö on motivoitunut ja jaksaa työskennellä pitkällä tähtäimellä (Sydänmaanlakka 2007, ) 2.3 Muutos Filosofi Herakleitos viittasi jatkuvan muutoksen pysyvyyteen 500-luvun lopussa ennen ajanlaskun alkua. Hän ilmaisi asian sanomalla kaikki virtaa. Herakleitoksen mielestä maailmassa ei ole mitään pysyvää. Onkin Riitta Strömmerin (1999) mukaan ikävää, että nykyään ihmiset liittävät turvallisuuden pysyvyyteen, kun taas poikkeamat sekä muutokset liitetään turvattomuuteen ja uhkaan. Tämä pitää erityisesti paikkansa työelämän muutosten kohdalla. Muutoksen hyväksyminen osana normaaleja työrutiineja auttaa jatkuvien myönteisten muutosmahdollisuuksien etsintää. Gareth R. Jones (2004) kuvaa organisatorisen muutoksen tarkoittavan prosessia, jossa organisaatiot muuttuvat nykytasolta tavoittelemaansa tulevaisuuden tasolle ja samalla lisäävät tehokkuutta kaikissa liiketoiminnoissaan. Suunnitellun organisatorisen muutoksen tavoitteena on löytää uusia tai kehittyneempiä tapoja käyttää resursseja ja kykyjä, jotka lisäisivät organisaation taitoa luoda lisäarvoa ja kohentaa tulosta. Suunniteltu or-

15 15 ganisatorinen muutos tähtää normaalisti seuraavien joko yhden tai useamman liiketoiminnan osan kehittämiseen: henkilöstöhallinto, funktionaaliset toiminnot, teknologia ja organisatorinen kyvykkyys. Myös Jonesin mukaan henkilöstö on organisaation tärkein vahvuus. Äärimmäisyydessään organisaation erikoiskyvyt riippuvat työntekijöiden taidoissa ja kyvyissä. Koska nämä taidot ja kyvyt muodostavat organisaation kilpailuedun, täytyy organisaatioiden valvoa jatkuvasti toimintatapojaan löytääkseen tehokkaimman tavan motivoida ja organisoida henkilöstöä hankkimaan ja käyttämään taitojaan organisaation hyväksi. Nämä neljä liiketoiminnan osaa henkilöstöhallinto, funktionaaliset toiminnot, teknologia ja organisatorinen kyvykkyys ovat kuitenkin riippuvaisia keskenään ja on usein lähes mahdotonta kehittää yhtä osaa muuttamatta jotain toista. On useita syitä, miksi organisaatiossa työskentelevät yksilöt saattavat vastustaa muutosta. Ensinnäkin muutosta vastustetaan helposti siksi, koska ollaan epävarmoja tuloksesta. Työntekijät saavat mahdollisesti lisää työtehtäviä tai kokonaan uusia tehtäviä. Roolisuhteita saatetaan rakentaa uudelleen. Osa henkilöstöstä voi menettää työpaikkansa, kun taas osa voi hyötyä toisten kustannuksella. Työntekijöiden vastustus muutoksen ympäröivää epävarmuutta kohtaan saattaa siten aiheuttaa organisaatiossa vastahakoisuutta. Poissaolot töistä ja henkilöstön vaihtuvuus mahdollisesti lisääntyy muutoksen myötä. Työntekijöiden yhteistyöhalukkuus saattaa laskea ja he pyrkivät viivästyttämään tai pysäyttämään muutosprosessia tai muutoin aiheuttaa passiivisuudellaan muutoksen kumoamisen (Jones 2004). Yleensä työntekijät keskittyvät muutoksessa siihen, mitä muutos aiheuttaa heidän omassa toiminnassaan ja työtehtävissään. Mikäli muutoksesta ei ole tarpeeksi hyötyä omaan työhön, saattaa työntekijä hylätä muutoksen taustalla olevan tarkoituksen. Ei ole yllätys, että organisaation on hyvin hankalaa saada jokainen työntekijä näkemään muutoksen aiheuttamat hyödyt samalla tavoin. Myös tavat ja tottumukset aiheuttavat haasteen muutokselle. Joidenkin tutkijoiden mukaan ihmisillä on sisäänrakennettu taipumus palata alkuperäiseen käyttäytymistapaansa tapaan, joka siis hankaloittaa muutosta (Jones 2004).

16 Palkkahallinto Yrityksen velvollisuus on maksaa kohtuullinen korvaus siitä työpanoksesta, jonka siellä työskentelevät ihmiset antavat yritykselle. Palkka on siten tehdyn työn hinta ja vastine tehdystä työstä. Palkka voi koostua erilaisista paitsi suoritukseen ja tulokseen myös aikaan perustuvista eristä ja lisistä. Ihminen kuitenkin odottaa työltään ja työyhteisöltään myös muita asioita kuin pelkkää mahdollisimman hyvää hintaa työlle. Työllä on arvoa ihmisen tarpeille kehittyä ja toteuttaa itseään. Työ tarjoaa ryhmän jäsenyyttä, ihmissuhteita ja mahdollisuuden tuntea itsensä välitetyksi ja arvostetuksi. Se tarjoaa myös turvallisuutta, jatkuvuutta sekä taloudellisen perustan elämän rakentamiselle. Palkan määrittely on useimmiten haasteellinen prosessi, jossa pitäisi pystyä yksilötasolla huomioimaan työn vaativuus, henkilön osaaminen ja työn merkitys liiketoiminnan menestyksellisyydelle. Maksettavien palkkojen tulee perustua paitsi niihin liittyviin velvollisuuksiin, myös niiden suhteelliseen arvoon palkkamarkkinoilla ja muualla samanlaisista tehtävistä maksettuihin palkkoihin. Lisäksi palkan määräytymisessä tulisi pystyä huomioimaan myös työsuoritus ja tulokset. Palkkaa voidaan maksaa työn laadun ja sisällön perusteella (vaativuus), suorituksen perusteella yksilö- ja ryhmätasolla (työsuoritus) ja työn tulosten perusteella (tulos). Käytännössä erilaiset palkitsemisjärjestelmät vaihtelevat paljon ja erot ovat suuret sekä ala- että yrityskohtaisesti tarkasteltuna. Palkkapolitiikalla ja palkanmaksun pelisäännöillä varmistetaan, että työntekijöitä kohdellaan oikeudenmukaisesti, tasa-arvoisesti ja säädöksiä noudattaen (Viitala 2007.) Viitalan mukaan suomalaisyrityksissä on etenkin 1990-luvun lopulta alkaen kehitetty vilkkaasti palkkausjärjestelmiä työn vaativuuteen ja siinä suoriutumiseen perustuviksi. Ideana on se, että osa palkasta määräytyy tehtävän vaativuuden perusteella ja osa palkasta sen perusteella, miten työntekijä tehtävää hoitaa ja mitä siinä saa aikaan. Työn vaativuuden arviointiin perustuva palkkausjärjestelmä huomioi yhtenä palkan muodostumisen perusteena työn vaativuuden ja sen lisäksi huomioi henkilökohtaisen suoriutumisen toisena palkan osana. Tehtävän kokonaisvaativuus koostuu pisteytyksen tuloksena, jossa jokaiselle elementille annetaan pisteitä erikseen. Työn vaativuutta selvitetään arvioinnilla, jonka tuloksena työtehtävät pisteytetään eritasoisiin vaativuusluokkiin. Prosessissa arvioidaan nimenomaan työtehtävä eikä työn tekijää. Työn vaativuuden arvioinnin lähtökohdaksi tarvitaan hyvät työnkuvaukset eli kuvaukset työn tarkoituksesta, sisällöstä, keskeisistä tehtävistä sekä tavoitteista. Tehtävien vaativuuden arviointiin on

17 17 kehitetty erilaisia arviointijärjestelmiä, kuten esimerkiksi Palkkavaaka, HAY, Parake, Weight & See ja Columbus. Näissä järjestelmissä on määritelty työn vaativuustekijät ja niiden painoarvot, joita yrityksissä voidaan käyttää arvioinnin perustana. Työn vaativuuden arviointia tehdään siksi, että oikeudenmukaisuus ja läpinäkyvyys palkkauksen perusteissa toteutuisi. Vaativuuden arviointi tulee kuitenkin tarkistaa kohtuullisin väliajoin, koska työnkuvat ja tehtävien vaativuus saattavat muuttua. Palkka koostuu useimmiten pisteytystaulukon mukaisesta vaativuusosasta ja tehtävässä olevan henkilön henkilökohtaisista ominaisuuksista maksettavasta osasta. Henkilökohtainen osa perustuu työssä suoriutumisen arviointiin. Järjestelmästä riippuen voidaan puhua myös suoriutumisen, työsuorituksen, työmenestyksen ja pätevyyden arviointina. Arvioinnin kohteena on työntekijän suoriutuminen tietyssä työtehtävässä, jolloin huomioidaan aikaansaannokset: tiedot, taidot ja ominaisuudet. Monesti työn vaativuuteen perustuvaa palkkausjärjestelmää täydennetään suoritusperustaisella palkanosalla, kuten provisiolla, urakkapalkalla tai tulosperusteisella palkan osalla, kuten tulos- tai voittopalkkiolla. Työntekijöitä voidaan palkita myös joulurahalla tai muulla kertapalkkiolla (Viitala 2007.) Työsopimuslaki ja toimialakohtaiset työehtosopimukset määräävät palkkauksen reunaehdot. Yksittäisen työntekijän palkan suuruus ja ehdot voidaan määritellä suoraan työehtosopimuksesta tai ne sovitaan siitä poiketen työsopimuksessa. Työsopimuslaki edellyttää, että palkan on oltava vähintään alan työehtosopimuksen mukainen. Toimitusjohtajat ja heidän välittömässä alaisuudessaan toimivat, esimerkiksi johtajat ja päälliköt, eivät yleensä kuulu työehtosopimusten piiriin vaan heidän palkkansa sovitaan yksilökohtaisesti työsopimuksella (Viitala 2007.) Jokaisella palkkoja maksavalla yrityksellä on palkkahallinto. Suurissa yrityksissä se on useimmiten henkilöstöhallinnon osa-aluetta, mutta pienissä yrityksissä se hoidetaan usein muiden talousasioiden yhteydessä. Monet yritykset ovat ulkoistaneet palkkahallintonsa alan palveluyrityksille. Suurissa organisaatioissa palkkahallinnon palvelut on usein keskitetty palvelukeskuksiin, jolloin esimerkiksi kaikkien Suomen toimipaikkojen työntekijöiden palkat maksetaan yhdestä palvelukeskuksesta (Viitala 2007.)

18 18 Palkkahallinto on haastava kenttä, jossa tarvitaan ajan tasalla olevaa asiantuntemusta lainsäädännöllisestä ja työehtosopimuksiin liittyvästä kentästä. Työehtosopimusten lisäksi palkkaus- ja palkanmaksujärjestelmiä säätelee iso joukko lakeja: työsopimuslaki, ennakkoperintälaki ja asetus, työaikalaki, vuosilomalaki, kirjanpitolaki ja asetus, ulosottolaki, työehtosopimuslaki, yhteistoimintalaki, laki yksityisyyden suojasta työelämässä, sairaus- ja tapaturmavakuutuslaki, työturvallisuuslaki, laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, eläkevakuutuslait, arvonlisäverolaki ja laki nuorista työntekijöistä. Palkkahallintoon kuuluu paljon tehtäviä, jotka on hoidettava palkanmaksujaksoittain eli yleensä kerran tai kaksi kertaa kuukaudessa. Näistä tavallisin on palkan laskenta ja maksaminen työntekijöille sekä ennakonpidätysten ja henkilösivukulujen tilitykset. Tämän lisäksi monissa yrityksissä lasketaan neljännesvuosittain työntekijöiden keskituntiansioita. Puolivuosittain laaditaan yhteenveto ammattiyhdistyksille pidätetyistä ammattiyhdistysjäsenmaksuista. Vuosittain tehdään palkkailmoitus ja vuosi-ilmoitus, vastataan Tilastokeskuksen palkkakyselyyn, tehdään erilaisia muita yhteenvetoja, maksetaan lomapalkat ja haetaan Kelalta työterveyshuollon kustannukset. Nämä mainitut ovat vain osa niistä säännöllisesti toistuvista asioista, joita palkkahallinnon ammattilaiset joutuvat lain ja asetusten sekä työehtosopimusten mukaan tekemään. Palkkahallinnon ammattilaiset hoitavat myös joukkoa satunnaisia tehtäviä, jotka liittyvät uuden työntekijän palkkaamiseen tai poislähtöön, matkakustannusten korvauksiin ja kertaluonteisiin palkkioihin tai ulosmittauspidätyksiin (Viitala 2007.) Yhtälöstä Palkka = rahapalkka + luontoisedut käytetään ilmaisua bruttopalkka, josta palkansaajalta pidätetään veroprosentin mukainen ennakonpidätys. Palkansaajalle maksettavaa käteen jäävää osuutta kutsutaan nettopalkaksi. Palkka on maksettava vähintään kerran kuussa. Työsopimuslaissa ja työehtosopimuksissa on annettu ohjeita kaikista palkanmaksun yksityiskohdista. Palkkalaskelmalla on oltava eriteltynä peruspalkka ja erilaiset lisät sekä sunnuntai-, lisätyö-, ylityö- ja muut mahdolliset korvaukset. Palkkatodistus on annettava aina työntekijän sitä pyytäessä. Palkan ohella työnantaja on vastuussa monista muistakin palkkakustannusten perusteella maksettavista menoeristä, kuten sosiaalivakuutusmaksut, sosiaaliturvamaksut, lakisääteinen eläkevakuutus, työttömyysvakuutusmaksut, tapaturmavakuutus, ryhmähenkilövakuutus, sairasajan palkka, ammattiyhdistysjäsenmaksu ja niin edelleen (Viitala 2007.)

19 19 Nina Meincke ja Minna Vanhala-Harmanen käsittelevät kirjassaan Esimiehen työsuhdeopas (2007) palkanmaksuun liittyviä periaatteellisia kysymyksiä. Työntekijälle maksettava minimipalkka määräytyy voimassa olevan työehtosopimuksen mukaisesti. Palkka on maksettava työntekijöille kunkin palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei työehtosopimuksella tai työsopimuksella ole toisin sovittu. Useimmiten palkanmaksupäivät on sovittu työehtosopimuksissa. Usein palkkaa ei voida suorittaa heti palkanmaksukauden päättyessä, jolloin voidaan sopia laskenta-ajasta, jonka jälkeen palkka suoritetaan. Mikäli palkan erääntymispäivä sattuu sunnuntaiksi, kirkolliseksi juhlapäiväksi, itsenäisyys- tai vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaatoksi tai arkilauantaiksi, palkanmaksupäivä on edellinen arkipäivä. Työsopimuslain lähtökohtana on, että palkka maksetaan työntekijälle käteisenä. Palkka voidaan sovittaessa maksaa työntekijän osoittamaan pankkiin, jolloin työnantaja vastaa maksutavasta aiheutuneista kustannuksista. Käytännössä yleisintä onkin palkan maksaminen työntekijän pankkitilille. Työnantajan on annettava työntekijälle palkan maksusta laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteen. Tällöin työntekijällä on mahdollisuus tarkistaa maksetun palkan oikeellisuus. Laskelma on annettava automaattisesti jokaisen palkanmaksun yhteydessä, vaikka laskelma olisikin joka kerta samansisältöinen. Työntekijällä on oikeus palkalliseen sairaspoissaoloon silloin, kun hän on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtä ja toimittaa työnantajalle todistuksen työkyvyttömyydestä. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on työsopimuslain mukaisesti oikeus saada täysin palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuu, mutta enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa. Tästä on kuitenkin alakohtaisia poikkeamia työehtosopimuksissa. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkastaan. Mikäli sama sairaus uusiutuu 30 päivän kuluessa edellisestä, työntekijällä on oikeus sairauden johdosta maksettavaan päivärahaan sairastumispäivää seuraavasta päivästä. Kuitenkin työehtosopimuksissa on pääsääntöisesti laajennettu työnantajan palkanmaksuvelvollisuutta sairastapauksissa. Maksujakso on yleensä porrastettu työsuhteen keston mukaisesti (Meincke & Vanhala- Harmanen 2007; Viitala 2007). Mikäli työnteko on ollut työnantajasta johtuvasta syystä seisahtunut, työntekijällä on oikeus saada täysi palkkansa. Työnantajasta johtuvina työnteon estymisen syinä pide-

20 20 tään ensinnäkin työnantajasta ja hänen toiminnastaan aiheutuvia syitä, esimerkiksi jollakin tavalla puutteellista työn organisointia tai syitä, jotka työnantaja voisi poistaa olennaisitta vaikeuksitta esimerkiksi korjaustöin. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsopimuksessa tai työsuhteen kestäessä, että edellä mainituissa tapauksissa ei ole palkanmaksuvelvollisuutta tai sitä on rajoitettu. On myös mahdollista lomauttaa työntekijä (Meincke & Vanhala-Harmanen 2007.) Palkanmaksukausi päättyy työsuhteen päättyessä, joten lopputili tulee maksaa työsuhteen viimeisenä päivänä. Mikäli lopputili viivästyy, on työntekijällä oikeus saada korkolain mukaista viivästyskorkoa saatavalleen palkalle. Viivästyskoron lisäksi työntekijällä on oikeus saada täysi palkkansa niiltä päiviltä, jotka hän joutuu odottamaan lopputiliä, kuitenkin enintään kuudelta kalenteripäivältä. Tällaista palkkaa kutsutaan odotusajan palkaksi. Työnantajalla ei kuitenkaan aina ole velvollisuutta maksaa odotusajan palkkaa työntekijälle. Näin on esimerkiksi silloin, kun palkan maksun viivästyminen johtuu laskuvirheestä tai siihen rinnastettavasta erehdyksestä, tai kun saatava ei ole selvä ja riidaton. Tällainen tilanne voi olla silloin, kun johonkin palkkaerään liittyvän työehtosopimuksen tulkinta on epäselvä tai kaikki palkan suuruuden laskemiseen tarvittavat tiedot eivät ole käytettävissä vielä työsuhteen päättymishetkellä (Meincke & Vanhala- Harmanen 2007.) Palkkahallinnon linkittyminen muuhun toimintaan Palkkahallinnon toteuttaminen vaatii monenlaisten järjestelmien ja henkilöiden tukea. Palkkakirjanpito alkaa lähtötiedoista eli työntekijöiden tehdystä työstä tiettynä aikana. Työaika voidaan kohdistaa tietylle työlle, projektille tai kustannukselle. On olemassa laajasti erilaisia työaikaraportointijärjestelmiä, joihin kerätään työraportointitietoja. Samalla nämä järjestelmät toimivat kulunvalvontajärjestelmänä. Työaikaraportointijärjestelmä on usein linkitetty yrityksen toiminnanohjausjärjestelmään tai erilliseen palkkajärjestelmään. Työaikaraportointien perusteella palkkahallinnossa tulkitaan henkilölle maksettava palkka sisältäen mahdolliset korvaukset, kuten esimerkiksi ylityöt, iltavuorolisät, arkipyhäkorvaukset ja viikkolepokorvaukset. Matkakorvaukset voidaan hoitaa erillisellä järjestelmällä. Palkka-ajoilla suoritetaan palkanlaskentakauden tapahtumat,

Näytesivut. 2.1 Palkasta sopiminen ja palkan maksaminen

Näytesivut. 2.1 Palkasta sopiminen ja palkan maksaminen 2 Palkat ja palkkausjärjestelmät Tässä luvussa selvitetään palkasta sopimiseen, palkkatason määrittelyyn ja työehtosopimusten palkkausjärjestelmiin liittyviä kysymyksiä. 5 Vaikka työnantaja ja työntekijä

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela Työntekijä yrityksessä käytännön asioita 29.1.2014 Tiina Uutela Työnantajana oleminen palkkaaminen Työsopimus kanssa Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisena SELVITYS TYÖNTEON KESKEISISTÄ EHDOISTA Sopimuksen

Lisätiedot

Henkilöstöhallinnon toimistotyöt. Työsuhde ja palkkaus

Henkilöstöhallinnon toimistotyöt. Työsuhde ja palkkaus Henkilöstöhallinnon toimistotyöt Työsuhde ja palkkaus Henkilöstöhallinnon toimistotyöt Työsuhde Työsuhteen solmiminen Epätyypilliset työsuhteet Työsuhteen irtisanominen Palkkaus Palkkausperusteet, palkkaustavat

Lisätiedot

PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS

PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS 10 KEYS TO SUCCESSFUL SOFTWARE PROJECT 1. Clear Vision 2. Stable, Complete, Written Requirements 3. Detailed User Interface Prototypes

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja tuottavuus

Työhyvinvointi ja tuottavuus Työhyvinvointi ja tuottavuus DI HTT Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat ry Henkilöstö on yrityksen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO Tehoa toimintaan Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO HR-tehtävistä 2/3 on perusrutiineja Ulkoistamalla henkilöstöhallinnon rutiinit voitte merkittävästi parantaa yrityksenne

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu Joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa päivittämään

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Ryhmä C2 Väliraportti 2-24.10. Päivi Laiterla Tomas Windahl Toni Nikkanen Antti Lehto 1 Sisällysluettelo Rich Picture...4 Käsitemalli...5 P-tason

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Palkkahallinnon visio

Palkkahallinnon visio Palkkahallinnon visio Missä olemme nyt? 5/31/2011 1 Palkkaraportointi aiheuttaa merkittäviä hallinnollisia kustannuksia Suomessa Palkkahallinto tuottaa: - Palkkalaskelmat työntekijöille - Tiedot vakuutusyhtiöille

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot

Kieku-henkilöstöhallinnon ratkaisu. Jaana Mannonen Valtiokonttori

Kieku-henkilöstöhallinnon ratkaisu. Jaana Mannonen Valtiokonttori Kieku-henkilöstöhallinnon ratkaisu Jaana Mannonen Valtiokonttori Henkilöstöhallinnon prosessit Ohjaus ja johtaminen: Henkilöstöpolitiikan johtaminen Henkilöstösuunnittelu Muutosjohtaminen Palkkaus- ja

Lisätiedot

JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja

JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja Versio: 1.0 Julkaistu: 15.12.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Place for a picture Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Jukka Rautavalta 1 First Name Last Name 25.5.2012 Fazer-konserni lyhyesti Vuonna 1891 perustettu perheyritys Ruokailupalveluja,

Lisätiedot

TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi. Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT

TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi. Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT TIKLI Taustaa Tietojärjestelmien käyttöönotto ja hyödyntäminen nähdään

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen

Lisätiedot

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014. www.hlu.fi 1

SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014. www.hlu.fi 1 SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014 1 Yhdistyksen maksamat korvaukset Palkka ja luontoisedut tehtävä ennakonpidätys ja vähennettävä sivukulut Työkorvaus => yrittäjälle maksettava ei sivukuluja ennakonpidätys,

Lisätiedot

Paketoidut toiminnanohjausratkaisut projektiorganisaatioille. Jan Malmström Mepco Oy

Paketoidut toiminnanohjausratkaisut projektiorganisaatioille. Jan Malmström Mepco Oy Paketoidut toiminnanohjausratkaisut projektiorganisaatioille Jan Malmström Mepco Oy Projektiorganisaatioiden haasteita Investoinnin myyminen johdolle ja johdon sitoutuminen Organisaation totuttujen toimintamallien

Lisätiedot

Miten työstä palkitaan Tampere 10.10.2006

Miten työstä palkitaan Tampere 10.10.2006 Studia generalia Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla Suomen Palkitsemiskeskus Oy Strategiasta tekoihin Miten työstä palkitaan Tampere 10.10.2006 Juhani Kauhanen 040 585 9995 juhani.kauhanen@palkitsemiskeskus.fi

Lisätiedot

Suunnitelma työpaikkavalmentajana toimimiseen

Suunnitelma työpaikkavalmentajana toimimiseen Suunnitelma työpaikkavalmentajana toimimiseen Sisältö Työn räätälöinti on työn mukauttamista yksilöllisin edellytyksin Työelämän pelisäännöt ja työelämätaidot SWOT-analyysi: Mitä työpaikallani työntekijältä

Lisätiedot

Asiantuntija johtajana vai johtava asiantuntija? - roolin määrittely ja palkitseminen

Asiantuntija johtajana vai johtava asiantuntija? - roolin määrittely ja palkitseminen Asiantuntija johtajana vai johtava asiantuntija? - roolin määrittely ja palkitseminen Henry Uudista ja uudistu messut 28.9.2011 Saara Tarumo, toimitusjohtaja 1 Taustaksi ALEXANDER PAY MANAGEMENT Palkitsemisen

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Suorituksen johtamisen ja palkitsemisen käytännöt globaalissa yrityksessä. HR järjestelmä prosessien tukena

Suorituksen johtamisen ja palkitsemisen käytännöt globaalissa yrityksessä. HR järjestelmä prosessien tukena Suorituksen johtamisen ja palkitsemisen käytännöt globaalissa yrityksessä HR järjestelmä prosessien tukena Päivi Laitala Group Comp. & Ben. Manager, Huhtamäki Oyj Juha Nurmela Ratkaisujohtaja, Arc Technology

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

Tervetuloa Pokaalin jäseneksi. Mallikysely. Testi Testi Testi

Tervetuloa Pokaalin jäseneksi. Mallikysely. Testi Testi Testi Tervetuloa Pokaalin jäseneksi. Mallikysely. Survey input field Yrityksen nimi: Toimiala : Toimipaikka: Vastaajan sähköpostiosoite : Vastaajan tehtävänimike: Yrityksen henkilölukumäärä: Yrityksen henkilöstöryhmät

Lisätiedot

Altian tulospalkkio 2014

Altian tulospalkkio 2014 Altian tulospalkkio 2014 palkkio on osa Altian palkitsemiskokonaisuutta. palkkio-ohjelmista päätetään vuosittain. palkkio maksetaan joko kerran vuodessa tai useammin tuotantopalkkiona tai myyntipalkkiona.

Lisätiedot

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015 Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015 Puuliitto www.puuliitto.fi 1 Metsäkonealan työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017. TYÖAIKA Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

Kokemuksia projektimallin misestä sprinttimallilla. Jani Lehtinen Tulosyksikön johtaja, Sovelluspalvelut Solteq Oyj 12.8.2009

Kokemuksia projektimallin misestä sprinttimallilla. Jani Lehtinen Tulosyksikön johtaja, Sovelluspalvelut Solteq Oyj 12.8.2009 Kokemuksia projektimallin kehittämisest misestä sprinttimallilla Jani Lehtinen Tulosyksikön johtaja, Sovelluspalvelut Solteq Oyj 12.8.2009 Solteq Oyj Solteq on ohjelmistopalveluyhtiö, joka tukee asiakkaidensa

Lisätiedot

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Teppo Virta asiantuntija Teknologiateollisuus ry Tuottavuuden kasvusta hyötyvät kaikki TOIMINNAN JA PROSESSIEN SUUNNITTELU OSAAMINEN

Lisätiedot

KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA

KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA SUORITUKSEN JOHTAMINEN JA PALKITSEMINEN Uusi Osaaja 2 Kick off seminaari 17.11.2011 Anne Haggrén, Virvo Oy 16.11.2011 www.virvo.fi 2 MENESTYS YMPÄRISTÖ YRITYS, ORGANISAATIO

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1 ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖLLISTÄMISEN ASKELEET 1/4 Yhdistys lähtövalmiiksi työnantajana 1. Allekirjoitusoikeudet, päätöksenteko, ry 2. Arvio rahoista 3. Y-tunnus 4. Hallitus

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY ITÄ-SUOMI Rakennustyömaan laadunhallinnan koulutus Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä Osaamispaja HMQ Ky, Heikki Munukka, 7.4.2015 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSISTA KOOTTUJA OHJEITA,

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS erityisenä painopisteenä PROJEKTIJOHTAMISEN HAASTEET

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS erityisenä painopisteenä PROJEKTIJOHTAMISEN HAASTEET JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS erityisenä painopisteenä PROJEKTIJOHTAMISEN HAASTEET Johdanko projekteja vai ihmisiä? Vai molempia? Miten saan ihmiset toimimaan tiiminä ja pysymään

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Yhteistyötoimikunta 5.11.2007 37 Kunnanhallitus 12.11.2007 344 Kunnanvaltuusto 4.12.2007 116 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro EU- ja kv-verkoston tapaaminen Kuntatalo 2.10.2013 Strategiajohtaja Jorma Valve, Espoon kaupunki Mikä on projektimalli? Projektimalli on projektimuotoisen

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville.

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. KESÄTYÖINFO Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. SISÄLTÖ: Työsopimus Työehtosopimus Työsopimuksen sisältö Työaika ja ylityöt Palkkaus ja palkanmaksu

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

ValoDi Valorisation of Diversity Skills Välineitä monimuotoisuustaitojen kehittämiseen. 28.10.2010 YES-seminaari, Vaasa Mari Poikolainen

ValoDi Valorisation of Diversity Skills Välineitä monimuotoisuustaitojen kehittämiseen. 28.10.2010 YES-seminaari, Vaasa Mari Poikolainen ValoDi Valorisation of Diversity Skills Välineitä monimuotoisuustaitojen kehittämiseen 28.10.2010 YES-seminaari, Vaasa Mari Poikolainen ValoDi Valorisation of Diversity Skills Managing diversity...impossible?

Lisätiedot

HUS:N PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

HUS:N PALKKAUSJÄRJESTELMÄ , liite 1 ANNE-MARIA MÄKINEN PALVELUSSUHDEJOHTAJA 1 HUS:N PALKKAUSJÄRJESTELMÄ liikelaitosten johtokunta 5.11.2014 2 1 , liite 1 PALKKAUS OSANA TYÖNTEKIJÖIDEN KANNUSTAMISEN JA PALKITSEMISEN KOKONAISUUTTA,

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala

Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala Hyväksytty 2.10.2013 Rehtori Sai Niemelä-Pentti Sisällys Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala... 3 Asiakkuuksien hallinta, 25 ov... 3 Lähiesimiehenä toimiminen,

Lisätiedot

Valtiokonttori antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä palkkakirjanpidosta ja palkkalaskennasta.

Valtiokonttori antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä palkkakirjanpidosta ja palkkalaskennasta. 4.4 Palkanmaksu 4.4.1 Palkkalaskenta ja palkkakirjanpito Tässä kohdassa käsitellään palkanmaksua pääasiassa kirjanpidon kannalta. Valtio ei kuulu kirjanpitolain mukaan kirjanpitovelvollisiin, joille ennakkoperintälain

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft on toiminnanohjausjärjestelmä, joka on tehty liiketoiminnan hallintaan ja kehittämiseen. Lemonsoftin ominaisuudet ovat muokattavissa vastaamaan eri toimialojen

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet

Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet Luonnos 29.9.2011 Osaamiskartoitukset Oulunkaaren kuntayhtymässä Materiaali: Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet Osa 2: Osaamiskartoitusten toteutus Oulunkaarella Anu Vuorinen, kehitysjohtaja

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Järjestelmäsalkun hallinta TTY:llä

Järjestelmäsalkun hallinta TTY:llä 1 Järjestelmäsalkun hallinta TTY:llä Osa kokonaisarkkitehtuurin ja toiminnan kehittämistä! 2 TTY:n tunnuslukuja Työntekijöitä 2.300 Opiskelijoita 12.500 Keskitettyjä järjestelmiä 79 kpl Opiskelu/opetus

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

TALOUSHALLINNON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

TALOUSHALLINNON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) TALOUSHALLINNON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2015 joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi TALOUSHALLINNON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Suorituksen johtaminen

Suorituksen johtaminen Suorituksen johtaminen Vaasan yliopisto Kevät 2010 Juhani Kauhanen juhani.kauhanen@hse.fi 3/28/2010 Juhani Kauhanen 1 Suorituksen johtaminen Esityksen tavoitteet: - määritellä asiantuntijuus - kuvata esimieheltä

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

HCM Master Data. Matti Manninen / Arc Technology Oy. Human Capital Management liiketoiminnan moottorina IT Viikko-seminaari 7.10.

HCM Master Data. Matti Manninen / Arc Technology Oy. Human Capital Management liiketoiminnan moottorina IT Viikko-seminaari 7.10. HCM Master Data tehoa laaja-alaisesti Matti Manninen / Arc Technology Oy Human Capital Management liiketoiminnan moottorina IT Viikko-seminaari 7.10.2009 PEOPLE ARE AT THE SOUL OF ANY BUSINESS 9:40-10:15

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5)

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2010 2011) allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukaisten palkantarkistusten soveltamisohjeet Yleistä Yleiskorotus

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot