KESTÄVÄ HYVINVOINTIVALTIO JA KANNUSTAVUUS
|
|
- Petteri Seppälä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vihreät De Gröna valtuuskunta 1/2015 ( ) Puoluehallituksen esitys veropoliittiseksi ohjelmaksi Katso ohjelman nostot! LIITE KESTÄVÄ HYVINVOINTIVALTIO JA KANNUSTAVUUS Vihreiden veropoliittinen ohjelma hyväksytty puoluevaltuuskunnan kokouksessa xx Muutetaan verotus kannustavaksi ja reiluksi! Säädetään ansiotyötulot, sosiaalietuudet ja eläkkeet verovapaaksi 560 euron kuukausituloihin saakka. 2. Poistetaan ympäristölle haitallisia verotukia miljoonan euron edestä. 3. Joukkorahoitetaan Suomi uuteen kasvuun! Säädetään pääomatuloille verovapaus euroon saakka vuodessa. 4. Tukitaan euroalueen jopa miljardin vuosittainen verovuoto veroparatiiseihin. Tehdään maakohtaisella talousraportoinnilla ja automaattisella tietojenvaihdolla läpinäkyväksi yritysten veroparatiisijärjestelyt. 5. Tuetaan työllistämistä ja nostetaan yrityksien ALV-maksamisen alaraja euroon. 6. Nykytilanteessa emme halua korottaa verojen kokonaisveroastetta. Olemme kuitenkin valmiit turvaamaan laadukkaat julkiset palvelut viimekädessä veronkorotuksilla. Nämä tulee kompensoida pienituloisille ja kokonaisverotuksen progressiivisuus tulee varmistaa. 30 1
2 HUOM: Laskettava puoluevaltuuskunnan jälkeen uudelleen! Ohjelman vaikutukset, esimerkit Terhi Yrittäjä: Terhi omistaa parturikampaamon, joka jakaa yritystuloa Terhille euroa vuodessa. Terhi nostaa yritystulosta noin 2000 euroa pääomatulona ja ansiotulona. Vihreän verouudistuksen jälkeen Terhille jää yrityksen ALV-alarajan noston jälkeen euroa enemmän rahaa. Pienten pääomatulojen verovapaus jättää 600 euroa lisää rahaa ja pienten ansiotulojen verovapauden ansiosta Terhille jää 200 euroa enemmän käytettäväksi. Yhteenveto: Terhi Yrittäjälle jää euroa enemmän rahaa käytettäväksi ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen tai omien tulojen nostamiseen. Elina Eläkeläinen: Elina saa eläkettä euroa kuukaudessa, mikä on hieman suomalaisten eläkeläisten keskiarvoa euroa/kk vähemmän. Pienten eläketulojen verovapauden jälkeen Elinan vuositulot kasvavat 850 euroa. Yhteenveto: Vihreän verouudistuksen jälkeen Elinalle jää vuodessa 850 euroa enemmän käteen. Outi Opiskelija ja Tuukka Työtön: Outi saa opintorahaa 12 kuukautta vuodessa ja käy osa-aikaisesti töissä kesäisin lähikahvilassa. Outin keskiarvotulot ovat 600 euroa kuukaudessa. Tuukka on valmistunut ammattikorkeakoulusta ja on työtön työnhakija. Tuukka saa työmarkkinatukea 700 euroa kuukaudessa. Pienten ansiotulojen verovapauden jälkeen Outin vuositulot kasvavat 50 euroa ja Tuukan tulot kasvavat 850 euroa vuodessa. Yhteenveto: Vihreän verouudistuksen jälkeen Outin tulot kasvavat 50 euroa ja Tuukan 850 euroa vuodessa. Pekka Pienituloinen: Pekka on töissä ravintolassa osa-aikaisena tienaa euroa kuukaudessa. Pienten ansiotulojen verovapauden jälkeen Pekalle jää 730 euroa enemmän vuodessa rahaa. Yhteenveto: Vihreän verouudistuksen jälkeen Pekalle jää käteen 730 euroa enemmän vuodessa. Iiro Insinööri Iiro on töissä rakennusinsinöörinä ja tienaa euroa kuukaudessa. Tämän lisäksi Iiro omistaa rahaston kautta osakkeita, joista Iiro on saanut pääomatuloja euroa vuodessa. Pienten pääomatulojen verovapauden jälkeen Iirolle jää 600 euroa enemmän käteen pääomatuloista uudelleen sijoitettavaksi tuottaviin investointeihin. Yhteenveto: Vihreän verouudistuksen jälkeen Iirolle jää 600 euroa enemmän sijoittaa omaisuutta uudelleen tuottavasti ja tukea investointeja. Panu Pääomasijoittaja Panu on perheyrityksen osakas ja saa pääomatuloja euroa vuodessa. Panu maksaa pääomatulojen progression takia pääomatuloistaan euroa enemmän pääomatulojaveroja. Yhteenveto: Panu maksaa vihreän verouudistuksen jälkeen euroa enemmän veroja. 2
3 Sisällysluettelo 1 VIHREÄN VEROTUKSEN PERIAATTEET JOHDANTO TOIMINTAYMPÄRISTÖ VIHREÄN VEROTUKSEN PERIAATTEET YMPÄRISTÖHAITAT KURIIN VEROTUKSELLA TEHDÄÄN TYÖN TEKEMISESTÄ KAIKISSA TILANTEISSA KANNATTAVAA YRITYKSET JA ITSENSÄ TYÖLLISTÄMINEN KULUTUSVEROTUS: ARVOLISÄVEROTUS JA HAITTAVEROT ARVOLISÄVEROTUS HAITTA- JA VALMISTEVEROT KANSAINVÄLINEN VEROTUS JA VERONKIERTO KUNTA- JA KIINTEISTÖVEROTUS VARALLISUUS- JA PERINTÖVEROTUS VIHREÄN VEROTUKSEN PERIAATTEET 1.1 JOHDANTO Tällä veropoliittisella ohjelmalla on kolme seuraavaa pääperiaatetta: 1. Verotuksen painopistettä tulee kohdentaa uudelleen työn ja yrittämisen verottamisesta ympäristöä tuhoavan toiminnan, kulutuksen ja varallisuuden verottamiseen. 2. Nykytilanteessa emme halua korottaa kokonaisveroastetta. Olemme kuitenkin valmiit turvaamaan laadukkaat julkiset palvelut viimekädessä veronkorotuksilla. Nämä tulee kompensoida pienituloisille ja kokonaisverotuksen progressiivisuus tulee varmistaa. 3. Perustulo parantaisi työn tekemisen, itsensä työllistämisen ja sosiaalietuuksien yhteensovittamista ja näin vähentäisi verotuksen korotuspaineita. 1.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tällä veropoliittisella ohjelmalla pidetään verokertymä vuoden 2014 tasolla, mutta verotuksen kohdentamiseen tehdään vahvoja muutoksia. Veropolitiikan toimintaympäristön haasteet tiivistetään viiteen seuraavaan haasteeseen. 1) Vanheneva väestö asettaa haasteita kun verotulot laskevat. Julkisten palveluiden kysyntä kasvaa. 2) Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja ilmastokriisi aiheuttavat tarpeen tehdä poliittisia muutoksia nopeammin kuin usein uskotaan. 3) Kansainvälistyminen syvenee. Rajojen kadotessa tarvitaan veropolitiikan harmonisointia. Rajat ylittäviin ongelmiin tarvitaan rajat ylittäviä ratkaisuja siten, että veronkierto saadaan kuriin. 4) Suomessa sisäinen muuttoliike ja väestörakenteen muutokset voivat johtaa kuntien 3
4 eriarvoistumiseen. 5) Pääoman kasaantuminen pienemmälle joukolle luo uudenlaista eriarvoisuutta niin maiden sisällä kuin kansainvälisestikin. 1.3 VIHREÄN VEROTUKSEN PERIAATTEET Vihreille tärkeintä on, että talous perustuu kestävälle pohjalle. Meillä on vastuu ympäristöstä, ilmastosta ja ihmisistä, ja siksi verotuksen tulee kaikin tavoin toimia kestävän talouden, ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön turvaamiseksi. Verotus on hyvä keino ohjata toimintaa kohti kestävää kasvua. Yrityksiä ja yhteisöjä tulee kannustaa kestävään investoimiseen, työllistämiseen ja kouluttamiseen. Saastuttajien verottaminen vähentää päästöjä aina siellä, missä se on nopeimmin mahdollista ja nostaa suomalaisen puhtaan teknologian tuotteiden kysyntää. Verotus on yksi merkittävimpiä tapoja tarttua ympäristöongelmiin. Vihreät eivät näe korkeaa verotusta itseisarvoisena tavoitteena. Veroilla on aina taloudessa haitta- ja kannustinvaikutuksensa. Haluamme kaikille palveluita tuottavan julkisen sektorin, mutta veroja ei pidä kerätä valtavia yritystukia varten. Verot eivät saa vääristää tai häiritä markkinoita eivätkä ihmisten elämää. Verojen tulee olla mahdollisimman näkymättömiä. Vihreille on tärkeää, että verotuksesta voidaan keskustella avoimesti. Liian usein poliittisessa keskustelussa luvataan huimat palvelut, mutta ei kerrota, mistä rahat niihin tulevat. Vihreät haluavat kertoa tässä paperissa, mistä rahat saadaan meille tärkeisiin asioihin. Meidän mielestämme verotusta pitää käsitellä kokonaisuutena. Yksittäisten veroprosenttien laskujen ja korotusten sijaan meidän tulee tarkkailla eri verojen painotuksia ja kohdentamisia. Verotuksen painopistettä on siirrettävä työn verotuksesta ympäristöhaittojen, varallisuuden ja kulutuksen verotukseen. Meille on tärkeää, että ne ihmiset kantavat suuremman vastuun verotuksesta, joilla on siihen mahdollisuus. Verouudistuksia tehtäessä tulee huomioida verojen tulonjaolliset vaikutukset. Esimerkiksi kulutusverot ovat luonteeltaan tasaveroja. Kulutusveron rasitus painottuu suhteessa enemmän pienituloisiin, joka tulee kompensoida pienituloisille ja kokonaisverotuksen progressiivisuus tulee varmistaa. Eriarvoisuuden kasvu voi itsessään heikentää talouden pitkän aikavälin kasvua. Esimerkiksi koulutusmahdollisuuksien eriarvoistuminen voi vähentää inhimillisen pääoman kertymistä. Myös eriarvoisuuden kasvulla ja kotitalouksien velkaantumisella on löydetty yhteys. Tavoitteena on kehittää verojärjestelmää talouden kasvuedellytyksiä tukevaksi pitkällä aikavälillä, jotta julkisen talouden rahoitus voidaan turvata. Toimenpiteet NYT 1) Verotuksen painopistettä siirretään työ- ja tuloverotuksesta kulutus-, pääoma- ja ympäristöveroihin. 2) Lasketaan veroja ja poistetaan tukia: a) Tehdään euron vuosittaisista ansiotuloista (työtulot, sosiaalietuudet, eläkkeet) verovapaita (560 /kk) b) Tehdään euron vuosittaisista pääomatuloista verovapaita c) Nostetaan yrittäjien ALV-velvollisuuden alaraja euroon. Nostetaan 4
5 alarajahuojennus euroon. d) Vähennetään ympäristölle haitallisia verotukia miljoonan euron edestä e) Luovutaan vähitellen asuntolainojen korkovähennysoikeudesta. 3) Nostetaan veroja ja lisätään tukia a) Tehdään pääomatuloverosta vähennyksen avulla enemmän progressiivinen, nostetaan pääomatuloverotuksen veroprosentit 32 prosenttiin (alle tuloista) ja 35 prosenttiin (yli tuloista) b) Mahdollistetaan kunnille kiinteistöveron nosto. c) Nostetaan saastuttavan toiminnan verotusta. Toimenpiteet keskipitkällä aikavälillä 1) Siirrytään perustulojärjestelmään ansiotuloverotuksessa. 2 YMPÄRISTÖHAITAT KURIIN VEROTUKSELLA Kulutusta ja tuotantoa tulee ohjata verotuksellisesti kohti kestäviä ratkaisuja. Tarvitsemme kestäviä ratkaisuja pian, jotta ilmastonmuutosta voidaan hillitä, kiertotaloutta edistää ja biodiversiteetin vähenemistä hidastaa. Tarvitaan pitkän aikavälin suunnitelma, jossa energia- ja ympäristöveroja korotetaan vaiheittain ja maltillisesti. Näin varmistetaan riittävä ympäristöohjaus ja samalla pidetään kotitalouksille ja yrittäjille yksittäisen vuoden aikana koituvat muutokset kohtuullisina. Samalla haitallisia verohelpotuksia energia-, liikenne ja maataloussektorilla on karsittava. Päästökauppa on tärkeä taloudellinen ohjauskeino ilmastopolitiikassa. Päästöoikeuksien hinta on kuitenkin niin alhainen, että päästökaupan ohjausvaikutus ei kunnolla toimi ohjelmaa kirjoittaessa. Tarvitaan myös päästöjen verotusta ja uusiutuvien energiamuotojen tukemista. Tuetaan energiasäästöä luovia ratkaisuja. Polttoaineveron päästöosuutta tulee korottaa ja energiaosuutta vastaavasti laskea. Näin saadaan vahvistettua metsähakkeen ja myös maakaasun kilpailukykyä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa ilman, että energiaverotusta tarvitsee kiristää kokonaisuutena. Energiaverotuksessa voitaisiin ottaa huomioon ilmastopäästöjen lisäksi myös muita ympäristövaikutuksia kuten hiukkaspäästöjä, mikä tukisi kaasun kilpailukykyä suhteessa kivihiileen. Polttoaineiden hiilidioksidivero on tällä hetkellä puolitettu sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, jotta pystytään turvaamaan energiatehokkaan yhteistuotannon kilpailukykyä suhteessa kiinteistökohtaiseen lämmitykseen. Verohelpotus on perusteltu silloin, kun päästöoikeuden hinta on korkealla, mutta hintojen ollessa alamaissa se tekee runsaspäästöisistä polttoaineista kohtuuttoman houkuttelevia. Alennus tulee laskea nykyisestä 50:stä väliaikaisesti esimerkiksi prosenttiin. Biopolttoaineiden verotuksessa on huomioitava myös polttoaineiden valmistuksen elinkaarivaikutukset ja kestävyyskriteerejä on tiukennettava. Jätteistä valmistetun biokaasun vero on poistettava. Biokaasulaitteistojen hankintaa on tuettava. Mikäli jätteenpoltolle syntyy Suomessa selvää ylikapasiteettia, selvitetään jätteenpolton verottamista kierrätyksen edistämiseksi. Lentopolttoaineen verovapauksista on luovuttava ja lentäminen on asetettava samalle viivalle muiden liikennemuotojen kanssa. Uusiutuvien energiamuotojen tukemisesta seuraa lisäsatsauksen vastapainoksi merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä. Suomen päästöt laskevat, vaihtotase paranee ja tuontiriippuvuus vähenee. 5
6 Uusiutuvan energian tuotantoon syntyy työpaikkoja, ja verotulot kotimaisen energian tuotantoketjusta jäävät Suomeen. Uusiutuvan energian lisäys tukee myös kotimaisten teknologiayritysten ponnahtamista vientimarkkinoille. Suomen luonnonvarojen käyttö aiheuttaa ilmastopäästöjä ja vähentää luonnon monimuotoisuutta. Taloudessamme hukataan paljon resursseja, eikä kriittisiä raaka-aineita kierrätetä tarpeeksi. Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä tulee vähentää ja uudelleenkäyttöä sekä kierrätystä lisätä. Näin luodaan edellytyksiä myös uudelle liiketoiminnalle ja työpaikoille. Maa-ainesvero ohjaisi vähentämään maa-ainesten ottamista ja käyttöä sekä kannustaisi jätteiden kierrätykseen. Vero tulee porrastaa eri maa- ja kiviaineksille ympäristötavoitteiden mukaan. Hiekan ja soran käyttöä korvataan materiaalitehokkuutta ja kierrätystä lisäämällä ja uusiomateriaaleilla sekä osittain kiviaineksella. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset on saatava kuriin ja taattava, ettei sukupolvemme käytä resursseista enempää kuin oman osansa. Kaivostoiminnan hyödyt eivät saa valua ulkomaille, vaan myös paikallisen yhteisön on hyödyttävä kaivoksesta. Kaivosverolla verotettaisiin Suomessa louhittavia metalleja ja mineraaleja. Veron maksaisi kaivosyhtiö. Kaivosvero olisi kaivetuista malmimääristä laskettava louhintavero, jonka tuloista osa tilitettäisiin kunnalle ja osa valtiolle. Tavaroiden käyttöikää pidennetään korjaustoimintaan kannustamalla. Huolehditaan, että verotus kannustaa uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Toimenpiteet NYT 1) Poistetaan ja vähennetään ympäristölle haitallisia verohelpotuksia yhteensä miljoonan euron edestä. 2) Painotetaan päästöjä verotuksessa ympäristöhaitan mukaan a) Polttoaineveron päästöosuutta korotetaan ja energiaosuutta lasketaan. b) Asetetaan kivihiilelle päästöoikeuden hinnasta riippuvainen vero. c) Jätteistä valmistetun biokaasun vero on poistettava. d) Polttoaineiden puolitettu hiilidioksidivero sähkön ja lämmön yhteistuotannossa lasketaan nykyisestä 50 prosentista väliaikaisesti 25 prosenttiin, kunnes EU:n päästömarkkinat toipuvat ja päästöjen hinta riittää ohjaamaan vähäpäästöiseen tuotantoon e) Vapautetaan 0-päästöiset ja biokaasuajoneuvot ajoneuvo- ja käyttövoimaverosta vuoteen 2025 asti. Muita vähäpäästöisiä sekä yhteiskäyttöautoja tulee suosia vero- ja maksuhelpotuksin. 3) Otetaan käyttöön maa-aines- ja kaivosverot a) Otetaan käyttöön maa-ainesvero. Hiekalle ja soralle asetetaan korkeampi verotaso kuin kiviaineksille (hiekka ja sora 2 /t ja kalliokiviaines 1 /t). b) Otetaan ka ytto o n kaivosvero. louhintavero joka riippuvainen kaivetuista malmima a rista, osa tuloista kunnalle, osa valtiolle. 3 TEHDÄÄN TYÖN TEKEMISESTÄ KAIKISSA TILANTEISSA KANNATTAVAA Suomen ei pidä kilpailla vain tuotantokustannuksilla. Suomen on erikoistuttava ja osattava 6
7 paremmin kuin muut. Yhteiskunnan ja verotuksen on tuettava osaamisen hankkimista ja sen päivittämistä. Automaation ja robotiikan kehitys saattavat vaikuttaa jopa ennakoitua voimakkaammin ja nopeammin. Uudessa työnjaossa menestyvät ei-rutiininomaiset ja ihmistä tarvitsevat työt. Teolliset työpaikat ovat jo nyt vähentyneet. Palvelutyöpaikkojen odotetaan kasvavan. Samalla kaupungistumisen myötä työ keskittyy kasvukeskuksiin. Muuttamista työn perässä on helpotettava. Lisäksi työ vähenee toisilla aloilla samalla, kun se lisääntyy toisilla aloilla. Epäsuhtien korjaamiseksi on tuettava uudelleen kouluttautumista ja osaamisen päivittämistä. Työ ei ole enää pysyvää; pitkät nousujohteiset työurat ovat harvinaisia. Työ on pirstaleisempaa. Sosiaaliturvan ja verotuksen on vaikea pysyä perässä, kun työtä tehdään vuoden mittaan sekä yrittäjänä että palkansaajana. Työllisyysastetta voidaan nostaa auttamalla mahdollisimman montaa ihmistä jatkamaan työssään mahdollisimman pitkään ja kannustamalla kaikenlaisen työn vastaanottamiseen. Osatyökykyisyydessä on aina osa työkykyisyyttä. Vihreiden tavoitteena on siirtää verottamista työstä kulutuksen ja haittojen verottamiseen. Vihreät haluavat alentaa työn verotusta siksi, että verotuksella voidaan kannustaa tekemään enemmän töitä. Kannustinvaikutus on suurempi pienemmillä tuloilla. Erityisesti pienemmissä tuloluokissa tehdystä työstä tulee jäädä enemmän käteen. Työn vastaanottamisen kannustimet ovat työttömällä heikommat kuin kellään muulla. Parhaat välineet ovat kunnallisveron perusvähennys ja työtuloista tehtävä työtulovähennys. Samalla sosiaaliturvaa ja asumistukea tulee kehittää. Perustulo olisi paras tapa kannustaa vähäisenkin työn tekemiseen. Vihreät ovat esittäneet 560 euron kuukausittaista perustuloa. Tässä ohjelmassa ansiotulojen verovapaus yltäisi samaan summaan asti. Tarkempi ehdotus on luettavissa Vihreä perustulomalli paperista. Ei ole reilua verottaa pääomia selvästi työtuloja kevyemmin. Vihreät vaativat pääomatulojen verotuksen kiristämistä ja muuttamista progressiivisempaan suuntaan. Toimenpiteet NYT 1) Pienistä palkoista käteen enemmän. Tehdään kaikista ansiotuloista (eläke, ansiotulo, yrittäjätulo, sosiaalietuus) verovapaita euroon saakka vuodessa (560 /kk). 2) Otetaan käyttöön reaaliaikainen tulorekisteri a) Perustelu: Tulorekisterissä henkilön kaikki tulotiedot kulkevat reaaliaikaisesti rekisteriin, josta kansalaiset, verottaja, eläkeyhtiöt ja Kela voivat tarkastella tietoja. Etuuspäätökset, verotus ja monet muut asiat voidaan hoitaa rekisterin kautta automaattisesti 3) Tehdään reilumpi ja kannustavampi pääomaverotus kustannusneutraalisti: Tehdään pääomatuloista verovapaita euroon asti vuodessa. Nostetaan pääomatulojen veroprosentti 35 prosenttiin. 7
8 YRITYKSET JA ITSENSÄ TYÖLLISTÄMINEN Yrittäjän ja työnantajan näkökulmasta hyvä verojärjestelmä on selkeä, oikeudenmukainen ja ennustettava sekä työntekoon ja yrittäjyyteen kannustava. Hyvinvointivaltio tarvitsee yrittäjiä. Yrityksille pitää tarjota tasaisempi pelikenttä, jossa pienemmällä yrityksellä on mahdollisuus kisata isompien kanssa. Tarvitsemme tukea, joka mahdollistaa monimuotoisen ja kestävän kasvun laajalla pohjalla. Kaiken kattavien kansallisten menestystarinoiden aika on ohi. Tulevaisuuden kasvu versoo monimuotoisista, hajautetuista ratkaisuista. Valtion mahdollisuudet ennakoida ja siten myös ja tukea muutosta vaikeutuvat, mutta ihmisille tulee lisää valtaa. Vihreä veropolitiikka kannustaa työllistämään ihmisiä. Työ ei ole muusta elämästä, yhteiskunnasta tai edes luonnosta irrallinen osa-alue, vaan sen tulee olla tasapainossa koko muun järjestelmän kanssa. Mitään ympäristörikosta ei voi puolustaa sillä, että se luo uusia työpaikkoja, yrittäjyyttä tai bisnesmahdollisuuksia. Vastineena vastuullisuuteen kannustavasta elinkeinopolitiikasta ympäristöhaittojen ja sosiaalisten haittojen verokohtelua tulee kiristää vähintään todellisen haitan kustannusten tasolle. Verohelpotuksia ja yritystukia tulee tarkastella samassa kokonaisuudessa ja jokaisella toimenpiteellä pyrkiä yksinkertaistamaan järjestelmää edes pienen askeleen. Verojen maksamista tulee entisestään helpottaa mm. yhdenmukaistamalla raportointijaksoja ja maksupäiviä tai tuomalla valinnaisuutta ennakko- ja arvonlisäveron tilityspäiviin ja jaksotuksiin. Henkilöyrittäjien kohdalla tämän voi toteuttaa reaaliaikaisen tulorekisterin käyttöönoton yhteydessä. Yrittäjän veroasioissa tärkeämpää kuin yksittäiset prosentit tai verolajit on verotuksen kokonaiskuvan selkeys ja verottajan joustava palvelu. Yrityksen investoinnit ja omistuksen muutokset Yritysten sukupolvenvaihdos- sekä muissa omistajanvaihdostilanteissa tavoitteena on yrityksen kannattavuuden ja työpaikkojen turvaaminen sekä kotimaisen omistajuuden edistäminen. Tämä edistää myös pääomaverotulojen pysymistä kotimaassa. Yritystoiminnan kannalta paras ratkaisu löytyy usein yrityksen siirtymisellä henkilöstölle tai kokonaan ulkopuoliselle yrittäjälle. Verotuksella ei tarvitse ottaa kantaa onko jatkaja verisukulainen vai ei. Verotuksen tulee kannustaa yritysten pitkäaikaiseen kannattavuuden kehittämiseen kvartaaliperusteisen voitontavoittelun sijaan. Yrityksiä on kannustettava investoimaan tulevaisuuteensa. Vain siten voidaan varmistaa työpaikkojen säilyminen, hyvinvointiyhteiskunnan veronmaksukyky sekä uusien yritysten syntyminen Suomeen. Yritysten vakavaraisuus luo ennakoitavuutta ja jatkuvuutta elinkeinotoimintaan ja sitä kautta koko työelämään. Verotuksella voidaan myös kannustaa yrityksiä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Nykyisessä järjestelmässä T&K-investoinneista ei jää jälkeä taseeseen, mikä heijastuu niin yrityksen arvoon kuin esim. osinkojen jakoperusteisiin. Taseeseen vieminen mahdollistaisi pitkäaikaiseen kehittämiseen tähtäävien T&K-panostusten hankintakulun jaksottamisen useammalle vuodelle, mikä osaltaan kannustaa yrityksiä pitkäjänteisempään toimintaan. Yritysten voitonjako 8
9 Kun aikanaan otettiin käyttöön osittainen verovapaus listaamattomien yhtiöiden osingonjaossa, tarkoituksena oli yritysten pääoman vahvistaminen ja taloudellisen toimintakyvyn parantaminen tilanteessa. Kun rahan jätti tiukassa tilanteessa vahvistamaan yritystä, turvaamaan palkanmaksukykyä ja varautui esim. investointeihin, palkittiin tämä mahdollisuudella nostaa osa varallisuudesta sitten tulevaisuudessa verovapaana itselleen. Pääomien vahvistamisen ja toimintakyvyn tavoitteet ovat tärkeitä edelleen, mutta keinoja on syytä tarkastella kriittisesti. Nyt tarvitaan keinoja, joilla kannustetaan yrityksiä oikeanlaiseen, kestävään kasvuun, vahvoihin taseisiin ja vastuulliseen liiketoimintaan. Kun suurin osa yrityksistä ulos jaettavasta tulosta omistajille on ansio- ja pääomatuloverotuksen piirissä, koskee tämän hetken verovapaa osinko (listaamattomissa yhtiöissä 75 %:n verovapaus asti, muissa 15 % osinkotuloista) merkittävissä määrin vain valmiiksi erittäin vakavaraisten yhtiöiden omistajia, riippumatta siitä, työskentelevätkö nämä yhtiössä vai eivät, tarvitaan ratkaisu, joka hyödyttää työllistämistä ja yrittäjiä laajapohjaisemmin. Tästä syystä osinkojen verovapauksia tulee vähentää. Itsensä työllistäjät välimaastossa Ihminen saattaa saman viikon aikana toimia sekä yrittäjänä että palkansaajana, välimaastossa, itsensä työllistäjänä. Yrittäjän ja palkansaajan välistä raja-aitaa tuleekin madaltaa useilla eri keinoilla. Pienyrittäjän työttömyysturva pitää tuoda lähemmäksi palkansaajien työttömyysturvan tasoa. Jotta sosiaaliturva ei katkeaisi, itsensä vakuuttamista pitää helpottaa, esimerkiksi ottamalla käyttöön yhdistelmävakuutus. Yrittäjäeläkkeen määräytymistapaa pitäisi uudistaa. Työsuhteen määritelmä pitäisi laajentaa työlainsäädännössä siten, että alisteisessa työnteon muodoissa asema on selvä jo heti sopimusta tehtäessä. Tämä voidaan taata lisäämään lakiin olettama, jonka mukaan henkilökohtaista työsuoritusta edellyttävä sopimus näissä tilanteissa on työsopimus. Myös kevytyrittämisen mahdollistavien palveluiden toimintaedellytykset tulee turvata. Nostetaan yritysten ALV-maksamisen alaraja euroon. Alarajan nostamisella helpotetaan osaltaan yrityksen ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Pääomatuloille progressio ja osittainen verovapaus Suomalaisten varallisuus on suurilta osin asunnoissa verrattuna muihin pohjoismaihin. On järkevää tukea toimintaa, jossa suomalaiset jakaisivat varallisuuttaan laajemmin rahoitusmarkkinoille osakkeiden ja velkakirjojen muodossa yrityksien investointien rahoitusta varten. Tällä hetkellä suomalaisten pääomatulojen mediaani on noin 700 euroa ja yli 70 % kaikista pääomatuloista on alle euroa vuodessa. Myös yrittäjät saavat osan tuloistaan pääomatuloina, jolloin erityisesti ensimmäisen työntekijän palkkaaminen helpottuu. Säädetään pääomatuloille verovapaus euroon saakka vuodessa. Joukkorahoitetaan Suomeen uutta kasvua säätämällä pienten pääomatulojen verovapaus, joka rahoitetaan tekemällä pääomatuloverotuksesta progressiivinen. Toimenpiteet NYT 1) Helpotetaan pienyrittäjien asemaa ja joukkorahoitetaan Suomeen uutta kasvua tekemällä pääomatuloista verovapaita euroon asti vuodessa. 2) Säädetään pääomatuloverokannat 32 prosenttiin alle euron tuloilla ja 35 prosenttiin yli euron tuloilla. 3) Lasketaan osinkoverotuksen tuottoasteraja 4 prosenttiin. 4) Nostetaan ALV:n maksamisen alaraja euroon. Nostetaan alarajahuojennuksen yläraja euroon. 9
10 ) Lasketaan listaamattomien yhtiöiden osinkojen 75 prosentin verovapauden yläraja :sta eurosta euroon. 6) Poistetaan osinkojen osittainen verovapaus listattujen yhtiöiden osalta ja listaamattomissa yhtiöissä yli euron osinkojen osalta. 7) Tehdään yrittäjien reaaliaikainen tulorekisteri. 8) Mahdollistetaan yritysten sukupolvenvaihdokset myös henkilöstölle tasa-arvoisesti. 9) Mahdollistetaan yrityksien T&K-investointien jaksottaminen useammalle vuodelle kirjanpidossa ja verotuksessa 10) Lisätään työsopimuslakiin olettama, että alisteisissa työnteon muodoissa henkilökohtaista työsuoritusta edellyttävä toimeksiantosopimus on työsopimus. 5 KULUTUSVEROTUS: ARVOLISÄVEROTUS JA HAITTAVEROT 5.1 ARVOLISÄVEROTUS Vihreiden tavoitteena on siirtää verotuksen painopistettä pois työn verotuksesta kulutuksen verottamiseen. Kulutuksen verotuksella on tutkitusti vähemmän talouden kasvua ja työllisyyttä heikentäviä vaikutuksia verrattuna työn ja muiden tulojen verotukseen. Lisäksi kulutuksen verotus kohdistuu myös tuontitarvikkeisiin siinä missä tuloveron rasitus kohdistuu vain kotimaassa tuotettuihin tuotteisiin. Kulutusverona arvolisävero on tasavero, toisin kuin progressiivinen tulovero. Kulutusveron nosto vaikuttaisi suhteessa enemmän pienituloisiin, jotka kuluttavat suuremman osan tuloistaan. Alennetut ALV-kannat (esim. ruoka) eivät kuitenkaan ole tehokas keino edistää tulonjakoa, sillä suurituloiset hyötyvät siitä enemmän kuin pienituloiset. Tällä hetkellä yleinen ALV-verokanta on 24 % ja siitä on kaksi alennettua verokantaa 14 % ja 10 %. Alennettujen verokantojen takia vuoden 2014 keskimääräinen ALV-verokanta oli 20,6 %. Pitkällä aikavälillä vihreiden tavoitteena on yhtenäinen ALV-kanta Tanskan tapaan. Vaikka ALV-kertymää kasvatettaisiin, siirtyminen yhtenäiseen ALVkantaan mahdollistaisi yleisen kannan alennuksen. Yhtenäistäminen toteutetaan toimialakohtaisesti tarkastellen, siten etteivät muutokset tuo esteitä työllistämiselle tai yritysten kasvulle tai johda harmaan talouden lisääntymiseen. IMF:n arvion mukaan Suomessa koko ALV-kannan yhdenmukaistaminen lisäisi verotuloja 2,4 % BKT:sta. Puolet tästä hyödystä tulee korvata tulonsiirtoina alimmalle 40 % tuloluokille. Yrityksien kannalta arvonlisäverotus on monimutkaisempi. Palvelujaan yksityistalouksille myyvälle pienyrittäjälle, jonka tarvikehankinnat ovat pieniä, liikevaihdosta maksettava arvonlisävero on suoraan pois yrittäjän omasta toimeentulosta. Lisäksi ALV-tuloutukset ennen myyntituloa aiheuttavat pienyrityksissä likviditeetti ongelmia. Suurempien ja vakavaraisten yritysten osalta ALV-järjestelmä toimii suunnitellusti. Tarvitaan ratkaisu, joka kannustaa kuitilla tehtävään palvelumyyntiin ilman että tarvitsee lisätä liiallista valvontaa ja sanktioita. 10
11 HAITTA- JA VALMISTEVEROT Yhteiskunnallisesti ja osittain myös yksilöille haitalliseksi koettuja kulutuksen muotoja voidaan ohjailla valmisteverojen avulla. Perinteisesti haittaverot liitetään ympäristön verotukseen, mutta niitä käytetään myös muun haitallisen kulutuksen ohjaamiseen. Tässä ohjelmassa ympäristöön liittyviä haitta- ja valmisteverot käsitellään tarkemmin kohdassa ympäristöverotus. EU:n yhdenmukaistetun valmisteverotuksen piiriin kuuluvat alkoholi ja alkoholijuomat, tupakkatuotteet, nestemäiset polttoaineet sekä sähkö ja eräät polttoaineet. Tämän lisäksi kansallisen valmisteverotuksen kohteena ovat makeiset, jäätelö, virvoitusjuomat, juomapakkaukset, kunnallisille kaatopaikoille toimitettavat jätteet ja voiteluöljyistä kannetaan valmisteveronluonteista öljyjätemaksua. Vuoden 2015 talousarvion mukaan valmisteveroja kerätään 7,2 miljardia euroa ja niistä 4,6 miljardia euroa tulee energian verotuksesta. Alkoholi on seuraavaksi merkittävin vero, noin 1,4 miljardia euroa. Terveysveroja ovat tupakan, alkoholin ja epäterveellisen, yleensä sokeri- tai suolapitoisen tai rasvaisen ruoan verot. Tupakan ja alkoholin kulutuksesta seuraa ulkoisia yhteiskunnallisia haittavaikutuksia ja verotus on perusteltua. Toimenpiteet NYT 1) Nostetaan ALV:n maksamisen alarajaa yrityksille euroon (nyt euroa) a) Arvonlisäveron alarajahuojennuksen yläraja nostetaan euroon (nyt euroa) 2) Pidetään haittaverojen taso niistä aiheutuneiden kustannusten tasolla. 3) Selkiytetään alkoholiverotus siten, että vero kertyy suoremmin suhteessa alkoholin määrään. Erotetaan anniskelualkoholin ja vähittäismyynnin alkoholin vero toisistaan. 6 KANSAINVÄLINEN VEROTUS JA VERONKIERTO Terminologiaa: Verosuunnittelu on verolainsäädännön ja verolakien mukaista toimintaa, jolla pyritään hyväksyttävällä tavalla pienentämään maksettavan veron määrää. Agressiivinen verosuunnittelu on ristiriidassa lain perimmäisen tarkoituksen kanssa. Toiminnat tai rakenteet ovat keinotekoisia. Verotukselliset seikat saattavat olla joidenkin käytettävien toimintojen pääasiallinen tarkoitus. Veronkierrosta puhutaan, kun järjestely on verolainsäädännön tarkoituksen vastainen, vaikka rikosoikeudellisesta näkökulmasta lakia ei olekaan rikottu. Verovilpissä on kyse rikoslain vastaisesta toiminnasta. Verovälttelyllä tarkoitetaan yleisesti toimia, joilla verovelvolliset pienentävät maksettavien verojen määrää. Se voi olla laillista verosuunnittelua tai laitonta veronkiertoa Nykyään EU-alue menettää harmaan talouden ja verovälttelyn takia jopa miljardia euroa vuodessa. Summa on enemmän kuin kaikkien EU-maiden yhteenlaskettu terveysbudjetti. Kehitysmaista virtaa rahaa veroparatiiseihin yhdeksänkertaisesti maiden saamien 11
12 kehitysyhteistyövarojen verran. Tax Justice Networkin arvion mukaan veroparatiiseissa on piilossa kaikkiaan jopa miljardia dollaria yksityistä varallisuutta. Globalisaation mukanaan tuoma maiden välinen verokilpailu heikentää kykyämme ylläpitää hyvinvointivaltiotamme ja sen palvelu- ja tulonsiirtorakenteita. Monikansallisten yritysten veronkierto ja aggressiivinen verosuunnittelu on yksi suurimmista yhteiskuntamme eriarvoisuutta aiheuttavista ja hyvinvointiyhteiskuntaamme rapauttavista ongelmista. Tällä hetkellä kohtuuttoman suuren osan yhteiskunnan ylläpidosta kantavat yksityishenkilöt sekä pienet ja keskisuuret yritykset, joilla ei ole mahdollisuuksia tai halua ryhtyä erityisiin verojärjestelyihin. Merkittävin keino verovälttelyn kitkemiseksi on maakohtainen talousraportointi, joka velvoittaa yritykset raportoimaan tuloksestaan ja maksamistaan veroista maakohtaisesti. Kyse on tilinpäätösraportin lisäosasta, jossa eritellään maat, joissa yrityksellä on toimintaa, tytäryhtiöiden nimet sekä tulos ja verot maakohtaisesti. EU:n tilinpäätösdirektiiviin tulee saada kaikille suurille monikansallisille yrityksille aito maakohtaisten tilinpäätöstietojen julkistamisvelvoite. Maakohtainen talousraportointi tulee jälleen käsittelyyn EU-tasolla vuonna 2018, jolloin Suomen tulee etulinjassa ajaa uudistuksen läpimenoa. Valtion enemmistöomisteiset yhtiöt näyttävät Suomessa esimerkkiä ja aloittavat maakohtaisen talousraportoinnin vuoden 2014 tilinpäätöksen yhteydessä ministereiden Hautala ja Haavisto tekemän valmistelutyön johdosta. Raportoinnin tuloksia tulee seurata, pyrkiä yhdenmukaiseen raportointikäytäntöön ja valmistella kaikkia monikansallisia yrityksiä koskeva raportointimalli. Suomi on viimein lokakuussa 2014 allekirjoittanut yhdessä lähes 50 muun maan kanssa sopimuksen automaattisesta pankkien sekä rahoitus- ja vakuutuslaitosten tilitietojen vaihtamisesta. Automaattinen tietojenvaihto alkaa vuonna 2017, jolloin vaihdetaan vuoden 2016 tietoja. Suomen tulee edistää tietojenvaihdon laajentamista yhä useampiin maihin. EU-tasolla tulee lisäksi luoda henkilökohtaisten verotunnisteiden järjestelmä, jolla helpotetaan verovelvollisten yksilöintiä ja siten vaikeutetaan veronkiertoa. Verotunniste perustuisi esimerkiksi sosiaaliturva- tai yritystunnukseen ja sen avulla olisi helppo selvittää, onko verotukselliset velvoitteet EU:n sisällä hoidettu. Tärkeä seuraava kansallinen toimenpide olisi tehdä listaus veroparatiisimaista. Listaa käytettäisiin esimerkiksi ohjaamaan valtion ja eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaa vastuullisemmaksi sekä veroparatiisivapaiden hankintojen teossa. Listaus on tärkeä tehdä myös valtion enemmistöomisteisten yhtiöiden maakohtaista raportointivelvoitetta ajatellen. Tällä hetkellä yhtiöt voivat raportoida olennaisuusperiaatteella, eli kaikkia toimintamaita ei tarvitse erikseen raportoida, jos tähän on perusteltu syy (esim. liikesalaisuus, jos kyseisessä maassa on vain yksi projekti). Toisaalta kaikki OECD:n veroparatiiseiksi määrittämät valtiot tulee eritellä ilman poikkeuksia, mutta koska OECD:n vanha listaus on kuitenkin puutteellinen, Euroopan unioni suosittelee jäsenmailleen oman listauksen tekemistä. Tekemällä oman listauksen veroparatiiseiksi katsomistaan maista mm. Ranskan ja Tanskan tavoin Suomi ratkaisisi myös tämän valtion enemmistöomisteisia yhtiöitä koskevan raportointiongelman. 12
13 Toimenpiteet NYT 1) Yritysten omistusjärjestelyiden ja rahavirtojen läpinäkyvyyttä lisätään maakohtaisen talousraportoinnin avulla. 2) Verotietojen automaattisesta tietojenvaihdosta tehdään globaali automaattisen tiedonvaihdon sopimus. 3) Yritysten ja yksityishenkilöiden verovälttelyä vaikeutetaan henkilökohtaisten verotunnisteiden järjestelmällä. 4) Hankintadirektiiviin säädetään mahdollisuus käyttää kilpailutuskriteerinä tilinpidon läpinäkyvyyttä ja olla käyttämättä veroparatiiseja hyödyntäviä yrityksiä. Suomen tulee ajaa tätä Euroopan komission ja neuvoston suuntaan. 5) Kilpailulainsäädäntöön on lisättävä mahdollisuus sulkea veronkiertoon tai lahjontaan syyllistynyt yritys julkisen kilpailun ulkopuolelle. 6) Perustetaan julkinen rekisteri yritysten tosiasiallisista omistajista ja merkittävien säätiöiden hallituksissa istuvista jäsenistä sekä heidän kytköksistään. Hallintarekisteristä luovutaan. 7) Tehdään listaus veroparatiiseiksi katsotuista maista. 8) Edistetään kansainvälistä sääntelyä siirtohinnoittelulle. a) Siirtohinnoittelulla tarkoitetaan hinnoittelua samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden välisissä liiketoimissa, joita voivat olla esimerkiksi tavaroiden ja palvelujen kauppa, korvaus aineettomista oikeuksista sekä rahoitus. Tämä on yleisin verovälttelyn keino. 9) Vähennetään maiden välistä verokilpailua edistämällä verotuksen harmonisointia ensisijaisesti EU-alueella mutta myös kansainvälisesti. Tätä voidaan toteuttaa esimerkiksi yhdenmukaistamalla veropohjaa ja määrittämällä minimiveroaste. 10) Suomi lähti mukaan kansainväliseen verokilpailuun vuoden 2014 alussa ja laski yhteisöveroasteen 24,5 %:sta 20 %:iin. Tämän uudistuksen vaikutuksia tulee tarkkailla ja tehdä vertailua etenkin lähimaiden verotasojen kanssa. 11) HARMAA TALOUS Lain mukaan harmaalla taloudella määritellään organisaation sellaista toimintaa, josta aiheutuvia lakisääteisiä velvoitteita laiminlyödään verojen, lakisääteisten eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksujen taikka tullin perimien maksujen suorittamisen välttämiseksi tai perusteettoman palautuksen saamiseksi. Harmaan talouden seurauksena valtion tulot pienenevät ja vastaavasti markkinoilla kilpailu vääristyy harmaan talouden toimijoiden saadessa veronkierrolla kilpailuetua. Harmaan talouden haitat menetettyinä verotuloina on noin 10 miljardia euroa vuodessa. Vihreät eivät salli minkäänlaista harmaata taloutta ja pyrkivät edistämään erityisesti keinoja, joilla yhtiöiden ja varakkaiden henkilöiden harmaan talouden toiminta saadaan loppumaan sekä muokkaamaan asenneilmapiiriä veronmaksumyönteisemmäksi kaiken harmaan talouden toiminnan 13
14 tuomitsemiseksi. Toimenpiteet NYT 1) Laajennetaan käänteinen arvonlisäverovelvollisuus matkailu, huolinta- ja kuljetusalalle siten, että tiedot ovat saatavissa reaalirekisterin kautta. a) Käänteinen arvonlisäverovelvollisuus on käytössä mm. rakennuspalvelualalla. Käänteisessä arvonlisäverossa ostaja tilittää maksettavan arvonlisäveron verottajalle. Menetelmä sopii tapauksiin, joissa alihankintaketjut voivat olla pitkiä ja viimeisimmät ketjun päässä ovat usein pimeästi toimivia yrityksiä. Käytäntöä voidaan lisätä muillekin toimialoille, koska verohallinnon järjestelmät jo tukevat käänteisen arvonlisäveron perintää. 2) Kotitalousvähennys on osa verovalvontaa a) Kotitalousvähennys on merkittävä tietolähde, jolla saadaan selville mm. yksityisille ihmisille tehtyjen rakennushankkeiden tekijät. Se on säilytettävä, vaikkapa ihan pienenä vähennyksenä. Pienelläkin kansalaisille tarjottavalla verovähennyksellä voidaan saada aikaan se, että henkilöverotuksen tiedoilla voidaan paljastaa isojakin veronkiertotapauksia yrityspuolella ja koko vähennys saattaa maksaa itsensä takaisin tällä tavoin. 3) Rekisteriyhteistyö ja julkisten tietojen yhteinen käyttö a) Eri viranomaisten välinen tiedonvaihto on keskeinen verovalvonnan osa. Lainsäädännöllä on varmistettava, että verovalvontaan on käytettävissä esim. tietoja joita muut viranomaiset keräävät. Uusin tällainen tiedonlähde on erilaiset lupatiedot. 4) Verotuksen kynnysarvojen nostot a) Yksinkertaisempi verotus myös selkeyttää sanktiointia veronkiertotapauksissa ja helpottaa veroviranomaisten puuttumista jo pienempiinkin veronkiertotapauksiin rutiinityönä ilman raskaita verotarkastustoimenpiteitä. Tällä on myös se etu, että tahattomia virheitä ei tule tehdyksi niin helpolla. On selvästi havaittavissa, että osa yrittäjistä saattaa joutua verovelkaiseksi osaamattomuuttaan. Verotuksen yksinkertaistaminen ja kynnysarvojen nosto vähentää tätä riskiä. 5) Tehdään reaaliaikainen verorekisteri a) Yksi keino ratkaista veronkierto-ongelmia on reaaliaikaisempi verotus. Näin saadaan puututtua sellaisiin veronkiertotapauksiin, joissa käytetään hyväksi esim. lyhyen elinajan yrityksiä tai saatetaan toistaa useamman kuukauden ajan jotain kausiverotukseen liittyvää veronkiertoa. Jos koko verotus olisi reaaliaikaista, myös henkilöverotuksen puolella, niin silloin olisi myös sen valvonta. Tämä vaatisi erityisesti vuosi-ilmoituksista luopumista ja lyhyempiä ilmoituksenjättöaikoja. Myös kansalaisten verotili tukisi tätä toimenpidettä harmaan talouden torjunnassa. 6) Kansainvälisen kaupan rahaliikenteen valvontaan panostaminen a) Kansainvälisessä sähköisessä kaupassa tässä tapauksessa saattaa olla parempi pyrkiä seuraamaan maksetun tavaran rahaliikennettä. Erityisesti tällöin finanssivalvonnan ja verovalvonnan yhteistyötä pitäisi lisätä mm. verkkomaksuja välittävien yrittäjien valvonnassa. 14
15 KUNTA- JA KIINTEISTÖVEROTUS Kansallisen huoltosuhteen heiketessä ja vallitsevan rakenteellisen epävakauden ja suhdanteen pitkittyessä kuntatalouden kestävyys on koetuksella. Kuntien oman päätöksenteon alaiset verot ovat lukumäärältään rajalliset ja käytännössä kunnat voivat lisätä tulojaan merkittävästi vain kunnallisveroa korottamalla. Julkista taloutta tasapainotettaessa onkin tarkasteltava valtiontaloutta yhdessä kuntatalouden kanssa. Valtiontalouden sopeutustoimet ovat epäonnistuneita, mikäli säästöt ja veronkorotuspaineet kaatuvat kuntien niskaan. Kuntien veropohjaa on monipuolistettava ja vahvistettava niin, että kuntien taloudenhoidon edellytykset helpottuvat ja kuntatalouden autonomia lisääntyy. Käytännössä veropohjan vahvistaminen voidaan tehdä kiinteistöveron määräytymisperusteita monipuolistamalla ja ohjaamalla osa haitta- ja valmisteveroista kuntien tuloiksi. Kansainvälisesti vertailtuna kiinteistöveron taso on Suomessa edelleen alhainen. Kiinteistöverokertymän kasvattaminen edellyttää kuitenkin kiinteistöveron rakenteellista uudistamista niin, että kunnilla on aiempaa enemmän mahdollisuuksia säätää veron tasoa kiinteistöjen laadun ja maantieteellisen sijainnin mukaan. Suurilla kaupunkiseuduilla kiinteistöveroilla voidaan ohjata yhdyskuntarakenteen kehittymistä eheämpään ja kestävämpään suuntaan. Kiinteistöveron korottamisella voidaan osaltaan vaikuttaa myös varallisuuden kasautumiseen. Kiinteä omaisuus on yksi voimakkaimmin eriarvoistavista omaisuuden lajeista. Tavoitteena on saada yhteiskunnassa oleva varallisuus tasaisemmin jaettua. Kiinteistöveron lisäksi myös muuta paikallistason verotusta on arvioitava ympäristönäkökulmasta. Tie- ja ruuhkamaksut on toteutuessaan ohjattava kuntien tuloksi. Uusiutuvien energiamuotojen voimalaitoksien kiinteistöverojen korotuksilla kannustamme kuntia vauhdittamaan uusiutuvien energialaitoksien lupaprosesseja kuntien alueella. Toimenpiteet NYT: 1) Kuntien tulolähteitä monipuolistetaan a) Maa-ainesveroista ja kaivosveroista osa kunnille b) Mahdollistetaan tie- ja ruuhkamaksut kunnille. 2) Kiinteistöveron määrän tulee perustua maan arvon muutokseen. Maan verotuksellisen arvon tulee määräytyä kolmen vuoden välein. 3) Kiinteistöverotusta on uudistettava niin, että kuntien tulot lisääntyvät ja kiinteistöverotus kannustaa kestävään yhdyskuntarakentamiseen. Kiinteistöveron tulee jäädä aina kunnan haltuun täysimääräisesti. a) Kiinteistöveron alaraja tulee nostaa prosentin verran. Kiinteistöverojen mahdollinen yläraja tulee nostaa 4 prosenttiin. Kunnanvaltuustot tekevät lopulliset päätökset kiinteistöverojen tasoista. b) Rakentamattoman maan kiinteistövero yläraja tulee mahdollistaa 10 prosenttiin suurten kaupunkien alueilla. 4) Metsämaalle ei aseteta kiinteistöveroa. 5) Tuulivoimaloiden kiinteistöveroa korotetaan. 15
16 Toimenpiteet keskipitkällä aikavälillä 1) Ohjataan osa haitta- ja valmisteveroista valtiolta kuntien tuloiksi. 2) Mahdollistetaan kuntien kesäasukkaiden verotus. 3) Kiinteistöverot tulee pitkällä aikavälillä asettua asuntovarallisuuden jakoon vaikuttavalle tasolle. 4) Poistetaan omistusasumisen verotukia. Vastaavasti asuinkiinteistöjen ja asunto-osakkeiden varainsiirtoverosta luovutaan. 8 VARALLISUUS- JA PERINTÖVEROTUS Varallisuusvero on hyvin vähän kilpailua vääristävä vero, koska siinä vero kannetaan jo hankitusta tai peritystä omaisuudesta, kiinteistöistä ja maa-aloista. Perintövero vastaa vain hyvin pieneltä osin varallisuuden laajemman jakautumisen tarpeeseen, koska se on sukupolvittain kertaluonteinen. Varallisuuden keskittyminen on aikanamme jälleen kiihtymässä. Yhteiskunnallinen taloudellinen eriarvoisuus on kasvussa ja taloudellinen asema periytyy yhä vahvemmin. Vihreiden on tartuttava varallisuuserojen kasvuun. Toimenpiteet NYT 1) Muutetaan perintöveroa siten, että veron maksu voidaan halutessaan toteuttaa 10 vuoden maksuajalla tai viimeistään omaisuuden myynnin- tai realisoinnin yhteydessä. Perintöverotuksen huojennuksia vastaavasti vähennetään. 2) Perintövero: Yritysten sukupolvenvaihdoksissa kaikkia yritysten jatkajia tulee kohdella verotuksellisesti tasa-arvoisesti. 3) Muutetaan perintöveroa siten, että veron maksu voidaan toteuttaa vasta omaisuuden myynnin- tai realisoinnin yhteydessä. Tämän ulkopuolelle jätetään pääomasijoitusyhtiöt. 4) Otetaan käyttöön yhden prosentin suuruinen varallisuusvero euroa ylittävästä varallisuudesta. 16
KESTÄVÄ HYVINVOINTIVALTIO JA KANNUSTAVUUS
Vihreät De Gröna KESTÄVÄ HYVINVOINTIVALTIO JA KANNUSTAVUUS Vihreiden veropoliittinen ohjelma 2015 2019 hyväksytty puoluevaltuuskunnan kokouksessa 15.2.2015 TARKISTAMATON VERSIO Ohjelman nostot: 1. Muutetaan
LisätiedotKESTÄVÄ HYVINVOINTIVALTIO JA KANNUSTAVUUS
Vihreät De Gröna KESTÄVÄ HYVINVOINTIVALTIO JA KANNUSTAVUUS Vihreiden veropoliittinen ohjelma 2015 2019 hyväksytty puoluevaltuuskunnan kokouksessa 15.2.2015 TARKISTAMATON VERSIO Ohjelman nostot: 1. Muutetaan
LisätiedotOmistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014
Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 2.6.2014 Marja Pokela Johtava erityisasiantuntija Vastuullisuus Yrityksen verojalanjälkeä on pidettävä osana yritysten yhteiskuntavastuuta Verojen välttäminen,
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotVerotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen
Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla
LisätiedotVerot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma
Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma 1. Johdanto Tässä asiakirjassa on esitelty Keskustanuorten näkemys tulevaisuuden veropolitiikan painopisteistä. Verotuksen pääasiallinen tehtävä on kerätä
LisätiedotVEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015
Verotus tällä ja ensi vaalikaudella VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 1 SEURAAVA VEROUUDISTUS - VALTIOVARAINMINISTERIÖ ASETTI VEROTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN Tähtäin on
LisätiedotSuomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos
Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste
LisätiedotPääpuolueiden verotavoitteiden analyysi
Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Talous- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajaryhmä 6.5.2015 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija, EK 1 Työn verotus 450 M verokevennys pienija keskituloisille Yritysverotus
LisätiedotVerottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt
VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,
LisätiedotVEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen
VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen 2.9.2014 Pirtin klubi, Pekka Kallioniemi 1 Verottajat, verot
LisätiedotSilta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE
Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus
LisätiedotYrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla
Yrittäjien tulot ja verot 2014 vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla 1 Saman tulotason yrittäjien ja palkansaajien verotuksen vertailu vuonna 2012 Yrittäjät Palkansaajat Tulot 44 974 44 974 - Siitä ansiotuloa
LisätiedotVerot Suomeen: Aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksi varojen piilottelu mahdottomaksi
Verot Suomeen: Aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksi varojen piilottelu mahdottomaksi SDP:n kansainvälisen veronkierron vastaisen ohjelman julkaisutilaisuus Eduskunnan Pikkuparlamentti, 13.9.2017
LisätiedotSosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander
Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan
LisätiedotHyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa
Hyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa yksi maailman laajimpia Kunnat ja valtio kantavat suurimman
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotTalouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella
Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Logistiikkayhdistysten liitto 20.5.2011 Jussi Mustonen Maailmantalous Maailmantalouden kasvunnäkymä säilynyt vakaana 2.5-4.5-6.5 Deflaationtorjunta
LisätiedotMissä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!
Missä Suomi on nyt? Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät Yritykset eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa entiseen tapaan, markkinaosuudet pienenevät Talousnäkymä sumea Yritysten rahoituksen saatavuus
LisätiedotEnergiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015
Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä
LisätiedotYrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät
1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit
LisätiedotNiin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014
Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen
LisätiedotYrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014
Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:
LisätiedotHallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009
Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420
LisätiedotPuolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta
2 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset
LisätiedotSAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet
SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet Viesti on selvä nykyinen päästöjenvähennysten taso ei riitä 2 Fossiilisen energian osuus globaalisti yhä n. 85 % 4.3.2019 3 Paine lisätä kunnianhimoa
LisätiedotKommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen
Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan
LisätiedotElintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012
Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden
LisätiedotUUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen
UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen Timo Lindholm / Sitra 22.8.2017 Lähtökohdat - Globaalit ilmiöt muokkaavat työelämää hävittävät ja luovat töitä. - Työn murroksen
LisätiedotJanne Juusela: Kansainväliset sijoitukset ja verotuksen tehokkuus
Janne Juusela: Kansainväliset sijoitukset ja verotuksen tehokkuus SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... SISÄLLYSLUETTELO... LÄHTEET... LYHENTEET... V VII XV XLIX 1.JOHDANTO... 1 1.1 Taustaa... 1 1.2 Kansainvälisestä
LisätiedotSuomen tahtotila reaaliaikatalouden osalta Johtava asiantuntija Olli-Pekka Rissanen
Suomen tahtotila reaaliaikatalouden osalta 18.6.2019 Johtava asiantuntija Olli-Pekka Rissanen Tahtotilaa tulkitsemassa 1.Hallitusohjelman kirjaukset 2.Jo muodostunut yhteinen tahtotila Ovatko nämä samat?
LisätiedotVerotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.
Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus
LisätiedotPikaopas palkkaa vai osinkoa
Pikaopas palkkaa vai osinkoa www.tuokko.fi Palkkaa vai osinkoa? Osakeyhtiön osakas voi yleensä nostaa yhtiöstä varoja joko palkkana tai osinkona. Nostettaessa varoja yhtiöstä on vero- ja sosiaaliturvamaksu
LisätiedotHallituksen esitykset 15/ / / / /2018. Verojaosto
Hallituksen esitykset 15/2017 57/2017 71/2017 15/2018 16/2018 Verojaosto 3.4.2018 Keskeisiä asioita kuntien / maakuntien kannalta Verotuksen ja verotulojen suhteellisten osuuksien muutos Maakuntien verotusoikeus
Lisätiedot32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala
32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen peruskäsitteitä Verovelvolliset eli verosubjektit Ne, jotka ovat lain mukaan velvollisia
LisätiedotVälitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)
Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa
LisätiedotVASEMMISTOLIITON VEROMALLI VEROT MAKSUKYVYN MUKAAN
VASEMMISTOLIITON VEROMALLI VEROT MAKSUKYVYN MUKAAN Valtionvarainministeriön luvut ns. kestävyysvajeesta ovat liioiteltuja. Todellinen vaje on todennäköisesti puolet ministeriön laskelmista, kuten esimerkiksi
LisätiedotMIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?
MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen
LisätiedotVerotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö
Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö Apulaisprofessori Tomi Viitala Osakeyhtiön verotus Osakeyhtiö on yhteisö eli osakkeenomistajistaan erillinen verovelvollinen Osakeyhtiölle lasketaan
LisätiedotKAIKEN MAHDOLLISTAVA TULOREKISTERI? Pirjo Väänänen Sosiaaliasioiden päällikkö
KAIKEN MAHDOLLISTAVA TULOREKISTERI? 26.4.2018 Pirjo Väänänen Sosiaaliasioiden päällikkö Kansallinen tulorekisteri Tulorekisteriin kerätään kansalaisten tulotietoja 1.1. alkaen. Tiedonkeruu laajenee maksettuihin
LisätiedotTulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen
Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena Elina Pylkkänen Hallitus asettaa itselleen tavoitteet Valtionvelka suhteessa kokonaistuotantoon kääntyy laskuun hallituskaudella Valtiontalouden
LisätiedotSuomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015
Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru
LisätiedotMihin tarvitaan omistajia?
OHJELMA Mihin tarvitaan omistajia? Suomalaisen omistajuuden toimintaohjelman julkistus Avaussanat Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomalaisen omistajuuden toimintaohjelma
LisätiedotVAALITEEMOJA. Lainsäädännössä kokonaisvaltainen näkemys. Lähtökohtana ihmisen elinkaari
VAALITEEMOJA Lainsäädännössä kokonaisvaltainen näkemys Lähtökohtana ihmisen elinkaari Kansalaisaloite uudelle eduskunnalle: Sosiaalisesti oikeudenmukainen työeläke Pienituloisten verotusta kevennetään
LisätiedotPuolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta. Huhtikuu 2011
Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset
LisätiedotVerotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija
Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta
LisätiedotHanna Arvela. Pieni veronkiertoopas
Hanna Arvela Pieni veronkiertoopas Verosuunnittelua, joksi veronkiertoa virallisesti nimitetään, voi harjoittaa Suomessa laillisesti. Tämä opas kertoo lukijalleen kädestä pitäen, miten välttyä ansiotuloverotukselta
LisätiedotEsityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti
1991 vp - HE 64 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhtiöveron hyvityksestä annetun lain sekä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
LisätiedotDIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA
MIKÄ YLEISTURVA? Yleisturva on kolmiportainen sosiaaliturvamalli, jossa yhdistyy suurin osa nykysosiaaliturvan tukimuodoista ja pienituloisten verovähennyksistä. Se on automatisoitu ja lineaarisesti vähenevä
LisätiedotYmpäristöverotus osana koko verojärjestelmää
Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Essi Eerola Verotuksen kehittämistyöryhmä, 3.6.2009 Johdanto Taloudelliset ohjauskeinot (verot ja vaihdettavat kiintiöt) nousivat 1990- luvulla perinteisten
LisätiedotKokoomus - Taru Tujunen
Kokoomus - Taru Tujunen K1: Verokilpailun ja -kierron vastaiset toimet EU:ssa menetetään verotuloja noin tuhat miljardia euroa joka vuosi veropetosten ja veronkierron takia. EU:n veronkierron vastaisessa
LisätiedotPerustulomallit. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013
Perustulomallit Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 Johanna Perkiö jatko-opiskelija Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen yliopisto johanna.perkio@uta.fi Mistä perustulomalleissa
LisätiedotKuntien veroennustekehikot päivitetty
Kuntien veroennustekehikot päivitetty 2.5.2019 Benjamin Strandberg @bestrandb Koko maata koskeva kuntien verotulojen ennustekehikko päivitettiin 17.4.2019 https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalv elut/talous/verotus/verotulojenennustaminen-verotulojenennustekehikko
LisätiedotMUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT
MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT 1 LÄHTÖKOHTA VERONSAAJAN RAHANTARVE KASVUSSA KANSAINVÄLINEN VEROKILPAILU KIRISTYY LUONNOLLISEN HENKILÖN KOKONAISVERORASITE KASVAA
LisätiedotVälitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)
Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa
LisätiedotVEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU
Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään
LisätiedotMaa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit
Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi
LisätiedotOMAKOTILIITON LAUSUNTO
OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) torstai 25.10.8 klo 10.00 HE 191/8 vp Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi 25.10.8 toiminnanjohtaja
LisätiedotHallituksen veropoliittinen linjaus
Hallituksen veropoliittinen linjaus (Ote 17.6.2011 julkaistusta Neuvottelutulos hallitusohjelmasta, lihavointi lisätty) Verotuksen perustavoitteena on hyvinvointipalveluiden rahoituksen turvaaminen samalla
LisätiedotAjankohtaista verotuksesta
Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotTalouspoliittinen valiokunta
Mietintö 1 (5) Talouspoliittinen valiokunta Teollisuus- ja elinkeinopolitiikka Esitykset 3.1.1 3.1.23 Suomalaisen metalliteollisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi tarvitaan aktiivista teollisuuspolitiikkaa.
LisätiedotPidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille
TULOVEROTUS 1 Ongelma Ennakonpidätys Kesällä 2012 Satu on kesätöissä. Hän on työnantajansa kanssa sopinut kuukausipalkakseen 1600 euroa. Palkanmaksupäivänä hänen tililleen on maksettu 1159,00 euroa. Satu
LisätiedotSuomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun
Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen
LisätiedotVeroryhmän alustavia linjauksia. Linjaukset* Taustaa. Ryhmä vielä kautensa alkupuoliskolla - monia asioita käsittelemättä ja linjaamatta
Veroryhmän alustavia linjauksia Linjaukset* Taustaa Ryhmä vielä kautensa alkupuoliskolla - monia asioita käsittelemättä ja linjaamatta 7.9.2009 Martti Hetemäki Verotyöryhmä Martti Hetemäki (pj.), VM Heikki
LisätiedotOsakesäästötilin verosäännökset
Osakesäästötilin verosäännökset 23.1.2019 Antti Sinkman Valtiovarainvaliokunta, verojaosto Vero-osasto Osakesäästötilin perusasiat lyhyesti Tilille voi siirtää vain rahaa ja sieltä voi nostaa vain rahaa
LisätiedotHallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013
Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.
LisätiedotA8-0317/11
18.11.2015 A8-0317/11 11 3 kohta 3. toteaa, että vaikka useammassa maassa toimivien yritysten on entistä vaikeampi noudattaa monia erilaisia verojärjestelmiä, ne pystyvät globalisaation ja digitalisaation
LisätiedotTOIMEKSIANTAJA TILITOIMISTO 1 (6)
TOIMEKSIANTAJA TILITOIMISTO 1 (6) MUISTILISTA OSTAJALLE TAI VASTAANOTTAJALLE TOIMII SUUNTAA ANTAVANA OHJEISTUKSENA. MUISTA KESKUSTELLA OMASTA TILANTEESTASI AINA ASIANTUNTIJAN KANSSA. YRITYSKAUPPA JA YRITYSJÄRJESTELY
LisätiedotKuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset
Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Jukka Hakola @HakolaJukka Pekka Montell @MontellPekka 11.-12.9.2019 Kuluvan vuoden kunnallisverot eivät ole kasvaneet odotetusti Kunnallisverokertymät
LisätiedotNäin ryhdyt yrittäjäksi
Näin ryhdyt yrittäjäksi Tarvitset hyvän idean. Perusta yritys. Toteuta innolla. Jatka intohimolla. Suomen Yrittäjät auttaa yrittäjyyden eri vaiheissa. Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset 397
LisätiedotNäin ryhdyt yrittäjäksi. Yrittäjien oma järjestö. Paikallisyhdistykset 397 Aluejärjestöt 20 Toimialajärjestöt 64. Jäsenyrityksiä
Näin ryhdyt yrittäjäksi Tarvitset hyvän idean. Perusta yritys. Toteuta innolla. Jatka intohimolla. Suomen Yrittäjät auttaa yrittäjyyden eri vaiheissa. Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset 397 Aluejärjestöt
LisätiedotMitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets
Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,
LisätiedotMiten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä
Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Osinkoverotuksen pääperiaate - Listaamaton yhtiö 50 000 :sta verovapaata 15
LisätiedotEläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia
Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia
LisätiedotKunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen
1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen
LisätiedotOsta Suomalaista Luo työtä
Osta Suomalaista Luo työtä Panos-tuotos-laskelma: kotimaisen tuotteen tai palvelun kuluttamisen vaikutus työllisyyteen sekä julkisen sektorin tuloihin 21.12.201 7 Pasi Holm 6.6.2016 Taloustutkimus Oy 1
LisätiedotPuhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen
LisätiedotYrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa
Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Oma Yritys Wanha Satama 28.3.2012 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden
LisätiedotVEROTUKSEN KEHITTÄMINEN
Veronmaksajain Keskusliiton ohjelma verotuksen ja julkisen talouden kehittämiseksi vuosina 2012-2015 VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN 1 Teemu Lehtinen 17.1.2011 ANSIOTULOJEN VEROTUSTA KEVENNETÄÄN ALENTAMALLA TULOVEROASTEIKKOA
LisätiedotTyöllisyys on ykkösasia
Työllisyys on ykkösasia Keskustan ratkaisuja Suomen suunnan muuttamiseksi 9.8.2013 Helsinki 9.8.2013 Keskustan ratkaisuja Suomen suunnan muuttamiseksi 1 Urpilaisen budjettiesitys Talouden uskomushoitoa
LisätiedotSuomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta
LisätiedotTalouden uudistaminen älyllä ja ympäristöteknologialla Yrittäjyyden ja työelämään pääsyn helpottaminen työllisyyden lisäämiseksi
Talouden uudistaminen älyllä ja ympäristöteknologialla Yrittäjyyden ja työelämään pääsyn helpottaminen työllisyyden lisäämiseksi Julkinen sektori tekemään Suomesta edelläkävijäyhteiskuntaa Talouden uudistaminen
LisätiedotULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA
ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 EK:n kannat Lähtökohdat Globaali toimintaympäristö on muuttunut 5 vuodessa rajusti; EU:n nykyisiä 2020-tavoitteita ei voi kopioida uudelle kaudelle. Vuoteen 2030
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 359/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotKuntaliiton veroennuste
Kuntaliiton veroennuste Taloustorstai 22.3.2018 Jukka Hakola Kuntaliiton veroennustekehikko 1.3.2018 MAKSETTAVA KUNNALLISVERO KOKO MAA, Milj. VEROVUOSI 2016 2017** 2018** 2019** 2020** 2021** Ansiotulo
LisätiedotTalouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
LisätiedotMaakunta- ja soteuudistus. Verojaosto
Maakunta- ja soteuudistus Verojaosto Neuvotteleva virkamies Timo Annala Neuvotteleva virkamies Filip Kjellberg Neuvotteleva virkamies Marja Niiranen Erityisasiantuntija Anu Rajamäki 1 Perustuslakivaliokunnan
LisätiedotPäästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka
. Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030 EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030 Sisältö Päästökaupan haasteet Markkinavakausvaranto Seuraavat vaiheet EU:n
LisätiedotKuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset
Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen
LisätiedotVerotuksen ajankohtaiset asiat
Verotuksen ajankohtaiset asiat 10.1.2019 Benjamin Strandberg Lopullinen verokertymä 2018 Kaikki verolajit, muutos edellisvuodesta: -0,5 % Kunnallisvero: 18 758 miljoonaa euroa (-0,8 %)» Lopullinen verovuoden
LisätiedotOMAKOTILIITON LAUSUNTO
OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Talousvaliokunta ke 22.3.2017 klo 11 U 6/2017 vp ja U 7/2017 vp (sähkön sisämarkkinat) YLEISTÄ SÄHKÖN SISÄMARKKINOIDEN SÄÄNTELYSTÄ Omakotiliiton
LisätiedotKohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010
Kohti vähäpäästöisiä kuntia Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 1. Ilmastokriisi peruutettu? 2. Ilmastopolitiikan linjauksia tuleville vuosikymmenille 3. Tavoitteista toimeenpanoon: hallituksen ilmastonsuojelutoimia
LisätiedotOMAKOTILIITON LAUSUNTO
OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) Ke 12.10.2016 klo 10.30 HE 174/2016 vp (kiinteistöverolain muuttamisesta) SISÄLTÖ Asumismenojen kehitys Kiinteistöverotuksen nykytilanne ja
LisätiedotPaikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä
Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien
Lisätiedot