Jyväskylän Vanha Asemaravintola, Hannikaisenkatu 18, JYVÄSKYLÄ. sosiaalityöntekijä Maarit Engman, aikuissosiaalityö

Transkriptio

1 Aikuissosiaalityö ja Sosku-hanke Hannikaisenkadun sosiaaliasema Jyväskylän kaupunki / 1 AIKUISOSISAALITYÖN ASIAKASRAATI Aika keskiviikko klo Paikka Läsnä Jyväskylän Vanha Asemaravintola, Hannikaisenkatu 18, JYVÄSKYLÄ puheenjohtaja Kaisa Kohvakka sihteeri Johanna Masalin sosiaalityöntekijä Maarit Engman, aikuissosiaalityö työkykykoordinaattori Jarkko Keronen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut kuusi raatilaista (nimiä ei julkaista) 1. Kokouksen avaaminen ja yhteinen lounas Jyväskylän kaupungin aikuissosiaalityön asiakasraadin vuoden 2016 viimeinen kokoontuminen aloitettiin tuttuun tapaan yhteisellä lounaalla Jyväskylän Vanhassa Asemaravintolassa. Varsinaisen kokouksen aluksi raati hyväksyi edellisen kerran muistion. Lisäksi raatiin liittyi uusi jäsen ja käytiin esittelykierros. 2. Esittelypuheenvuorot työkyvyn arviointiin liittyen sekä vapaata keskustelua teemoista

2 / 2 Työkykykoordinaattori Jarkko Keronen Jyväskylän kaupungin Työllisyyspalveluista työskentelee työkyvyn arviointiin keskittyneessä tiimissä. Tiimiin kuuluvat kaksi työkykykoordinaattoria, terveydenhoitaja, psykologi ja lääkäriresurssia. Tarvittaessa käytettävissä ovat ostopalveluina päihdehoidon sekä erikoislääkärien palvelut. Työllisyyspalveluiden juuret ovat Työllisyyden Kuntakokeilun aikaisessa kehittämistyössä, jolloin aloitettiin palvelujen kehittäminen sille asiakaskunnalle, joille aiemmat työllistymistä edistävät palvelut eivät täysin sopineet ja jotka olivat siten jääneet osin palveluiden ulkopuolelle. Työkykykoordinaattorien työstä tehty esittelyvideo. Linkki videoon: Työkykykoordinaattorien palveluun ohjautuvat työttömät työnhakijat, joiden tilanteet vaativat hieman tarkempaa selvittämistä. Ohjauksia tekevät mm. TE-toimisto, sosiaalitoimi, asiakkaan omaiset tai palveluun otetaan itse yhteyttä. Pääasiallisesti palvelu on tarkoitettu niille työttömille, joilla ei ole muuta tahoa taustalla työkyvyn selvittelyyn (esim. vakuutusyhtiö). Suurimmalla osalla asiakkaista tavoite on päästä työelämään tai opiskelemaan ja noin neljäsosalla tavoitteena on eläke. Osa palveluun ohjautuneista asiakkaista kieltäytyy palvelusta tai heitä ei tavoiteta. Asiakkuuden kesto vaihtelee yksilöllisesti ja asiakkuus voi kestää puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Prosessin aikana myös työskentelyn intensiteetti vaihtelee. Asiakkuus voi sisältää esimerkiksi lääkäri- ja psykologikäyntejä, työkokeiluja, kuntouttavaa työtoimintaa. Sosiaalityöntekijä Maarit Engmanilla on työkokemusta aikuissosiaalityön aluetyön lisäksi mm. Vervestä. Verve on yksityinen ammatillista kuntoutusta tuottava palvelu. Vervessä työskennellään asiakkaiden kanssa, jotka ohjautuvat KELA:n, vakuutusyhtiöiden ja työeläkelaitosten kautta. Asiakkaalla on jokin fyysinen, psyykkinen haitta tai vamma, joka alentaa työkykyä tai ei lainkaan ammatillista koulutusta, jonka vuoksi työelämään suuntaaminen on vaikeutunut.

3 / 3 Ammatillista kuntoutusta varten tarvitaan lääkärin B-lausunto, jossa kuntoutusta suositellaan. Lausunnon avulla asiakas hakee Kelasta ammatillista kuntoutusta. Myönteisen päätöksen jälkeen Verve kutsuu asiakkaan kuntoutusselvitykseen. Alkujakso on intensiivinen, kestää kolme päivää. Jakson aikana kartoitetaan asiakkaan työkykyä ja elämäntilannetta. Jatkojakson pituus on kahdeksan päivää. Kerätyn aineiston ja selvitysten pohjalta tehdään realistinen kuntoutussuunnitelma. Kuntoutussuunnitelmaa lähdetään toteuttamaan ja tarvittaessa Vervestä ohjataan asiakas oikeaan palveluun jatkotyöskentelyä varten. Alustusten pohjalta asiakasraati nosti esille erilaisten prosessien joustamattomuuden ja sen, että ne näyttäytyvät asiakkaille melko monimutkaisina. Asiakas, joka tarvitsee paljon tukea, ei välttämättä yksin pääse edes prosessin alkuun. Ihmisten elämäntilanteiden muuttuminen prosessien aikana saattaa vaikeuttaa etenemistä ja selvitysprosessien läpikäynyt asiakaskin saattaa palautua takaisin asiakkuuteen. Kuinka paljon resursseja yksittäinen asiakas voi saada, jos prosessiin palaudutaan useaan kertaan epäonnistuneiden kokeilujen jälkeen? Yleisesti keskusteltiin siitä, että työkyvynarvioinnin prosessit ovat muokkautuneet myös muiden palvelujen toimittamattomuuden ohjaamina. Paikataan sellaisia julkisia palveluita, joiden toimiessa osa asiakkaista saisi jo paljon aiemmin tarvitsemansa ohjauksen. Esimerkiksi terveydenhuollon ruuhkautuessa asiakas ei välttämättä saa tarvitsemaansa palvelua kovin nopeasti tai tarjottavan palvelun laajuus jää riittämättömäksi. Työttömille asiakkaille tarvittaisiin myös perusteellisempia tutkimuksia sekä matalan kynnyksen palveluita. Asiakasraati otti vahvasti kantaa siihen, että työttömien pulmiin on pureuduttava ajoissa ja tiedostettava se, että kokoaikatyö ei ole ainoa vaihtoehto. Heikko psyykkinen vointi on usein ensisijainen syy, miksi työhön tai opiskeluun ei pystytä tarttumaan, jos sellaista on ylipäätään tarjolla.

4 / 4 Raatilaiset nostivat esille myös sen, etteivät kaikki kuntalaiset tiedä esimerkiksi työttömien terveystarkastuksista, jota varten voi itse varata ajan julkisesta terveydenhuollosta. Asia oli myös osalle raatilaisista uutta. Raatilaiset toivoivat sosiaalitoimen sekä Te-toimiston ottavan enemmän vastuuta tiedottamisesta juuri niistä palveluista, jotka saattavat jäädä isolta osalta kohderyhmästä pimentoon, mutta olisivat hyödyllisiä ja tarpeellisia. Yleisesti keskusteltiin siitä, että ammattilaisten vastuu on jakaa tietoa asiakkaiden oikeuksista ja palveluista sekä kulkea niiden asiakkaiden rinnalla, jotka tarvitsevat enemmän tukea. Toisaalta taas pystyvien asiakkaiden on myös itse mahdollista tietoa etsiä ja siihen tarttua. 3. Asiakasraadin terveiset aikuissosiaalityölle ja Hannikaisenkadun sosiaaliasemalle Raatilaisten kokoavana ehdotuksena vuodelle 2017 on yhteistyön tiivistäminen kolmannen sektorin toimijoiden (järjestöt ym) kanssa. Ehdotettiin seuraavien Velkamessujen järjestämistä yhteistyössä aikuissosiaalityön kanssa esim. sosiaaliaseman tiloissa. Edelliset Velkamessut järjestettiin Kansalaistoiminnan keskus Matarassa. Velkamessujen järjestelyistä on vastannut työryhmä, jossa vahvoina vaikuttajina mm. Jyvässeudun työllistämisyhdistys JST ry sekä Jyväskylän Katulähetys ry. Puheenjohtaja ja sihteeri laittavat muistiin, että asian tiimoilta voi olla näihin tahoihin yhteydessä ehdotus on hyvä, selvitellään mikä voisi olla aikuissosiaalityön panostus messuihin seuraavana vuonna. Asiakasraati pohti erilaisia toimintoja, ryhmiä, joita voisi järjestää aikuissosiaalityössä osana sosiaalista kuntoutusta. Ehdotettu esimerkiksi taloudelliseen ruuanvalmistamiseen liittyvän kurssin / teemapäivän Tarkan markan raharyhmä järjestämistä; muun muassa ruokakuluissa säästämisen teema nähtiin tärkeäksi. Muutoinkin raatilaisten mielestä teematapahtumien kautta asiakkaille voisi välittää tietoa niistä monipuolisista toiminnoista ja palveluista, joita kaupungissa on tarjolla hyvin edullisesti tai jopa ilmaiseksi. Raatilaiset pitivät hyvänä sitä, että olisi muutaman

5 / 5 kerran kokoontuvia ryhmiä / kursseja, tai kertaluonteisia, pop up tyyppisiä tapahtumia jonkin teeman ympärillä. Iso huoli asiakasraadilla oli jälleen toimeentulotuen siirtymisestä sosiaalitoimesta KELA:lle ja miten se vaikuttaa asiointiin. Sujuva asiointia huolestutti raatilaisia ja tietoa toivottiin edelleenkin lisää. Todettiin, että käytännön kokemuksia toimeentulotukiasioinnista KELAlla aletaan saada aivan pian. Tarpeen tullen asioita nostetaan vuonna 2017 käsittelyyn raadissa. 4. Vuoden 2017 asiakasraati Aikuissosiaalityön asiakasraati jatkaa toimintaansa ensi vuonna ja uusien jäsenten rekrytointi on käynnissä. Käytiin lyhyesti keskustelua asiakasraatiin valittavien raatilaisen kriteereistä. Asiakasraatiin voi osallistua henkilö, jolla on jonkinlaista omakohtaista kokemusta sosiaalipalveluiden käyttämisestä. Uudet halukkaat jäsenet haastatellaan ennen valintaan. Raatiin valitaan max 15 jäsentä seuraavalle kaudelle ja kokoontumisia tulee olemaan kuusi vuoden aikana. Kaikki läsnä olleet raatilaiset ilmaisivat halukkuutensa jatkaa tulevalle kaudelle. Raatilaiset voivat myös itse markkinoida raadin toimintaa omissa verkostoissaan. Asiakasraadin puheenjohtaja tai sihteeri voi vaihtua ja uudesta kokoonpanosta ilmoitetaan raadin jäsenille myöhemmin. Asiakasraadissa keskusteltiin kokouskäytänteistä. Kokousten ajankohta (viikonpäivä) saattaa muuttua ensi vuoden aikataulua järjesteltäessä. Raatilaiset ehdottivat, että lounas olisi vasta kokouksen päätteeksi, eikä aluksi, kuten tänä vuonna on ollut. Puheenjohtaja totesi, että tämä käytäntö on mahdollinen ja sitä kannattaa kokeilla. Kaikki paikalla olevat raatilaiset olivat valmiita sitoutumaan aamulla esim. klo 9.00 alkaviin kokouksiin. Puheenjohtaja ja sihteeri pohtivat vielä toteutusvaihtoehtoja ensi kaudelle. Lisäksi puheenjohtaja sekä sihteeri selvittävät ensi vuoden raatia varten käytänteitä kokousten matkakorvausten maksamisesta.

6 / 6 Vuoden 2017 asiakasraadin haastattelukutsut sekä kutsu asiakasraadin vuoden ensimmäiseen kokoukseen tiedotetaan myöhemmin erikseen valituille raatilaisille. 5. Muut asiat Aikuissosiaalityön asiakasraadin verkkosivulta löytyvät kaikki aiemmat raadin muistiot ja ovat siellä kaikkien luettavissa. Raatilaisten nimiä ei julkaista. Linkki muistioihin: Aikuissosiaalityön ja Sosku-hankkeen yhteistyönä syntynyt chat-palvelu avataan Jyväskylän kaupungin aikuissosiaalityön asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden käyttöön. Chatti toimii aikuissosiaalityön verkkosivuilla. Chatista saa yleistä ohjausta ja neuvontaa. Chatissa ei käsitellä henkilökohtaisia, tunnistautumista vaativia asioita. Chatti avautuu maanantaina ja on avoinna ma klo 14 16, ke klo ja pe klo Jyväskylän kaupunki tiedottaa asiasta vielä erikseen virallisella tiedotteella. Valtakunnallinen PRO SOS hanke on ottanut yhteyttä asiakasraadin puheenjohtaja Kaisa Kohvakkaan ja pyytänyt tiedustelemaan asiakasraadin halukkuutta tehdä yhteistyötä KELAn kanssa vuonna 2017 toimeentulotukiasioinnin kehittämiseksi. KELA haluaa luoda jonkinlaisen toimintamallin saadakseen kansalaisilta tietoa toimeentulotukiuudistukseen liittyvistä kokemuksista ja kehittämistarpeista. Tarkkaa tietoa yhteistyön muodosta ei vielä ole. Asiakasraatilaiset olivat aiheesta hyvin kiinnostuneita ja haluavat olla mukana yhteistyössä. Puheenjohtaja välittää raadin suostumuksen tiedoksi PRO SOS hankkeen koordinaattorille, ja tuo asian raatiin ensi vuonna, mikäli KELA tekee aloitteen yhteistyön käynnistämiseksi. Sosku-hanke tarjoaa kehittäjäasiakkaille pikkujoulupäivällisen kiitoksena kuluneesta vuodesta ja yhteistyöstä. Kaikki asiakasraatilaiset ovat kehittäjäasiakkaita ja täten kutsuttuja. Sitovat ilmoittautumiset päivälliselle mennessä puheenjohtaja Kaisa Kohvakalle.