HUOSTAANOTOSTA HUOLIMATTA tietoa ja tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUOSTAANOTOSTA HUOLIMATTA tietoa ja tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille"

Transkriptio

1 HUOSTAANOTOSTA HUOLIMATTA tietoa ja tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Erika Lehtovirta - Merja Viljanen Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Erika Lehtovirta & Merja Viljanen. Huostaanotosta huolimatta - tietoa ja tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille. Helsinki, kevät 2007, 71 s. 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Tämä opinnäytetyö on produktio, jonka tavoitteena on tuottaa esite huostaanotettujen lasten vanhemmille. Esitteen tarkoituksena on antaa tietoa ja tukea huostaanottotilanteeseen. Tämän lisäksi halusimme selvittää vanhempien mielipiteitä huostaanottotilanteessa tarvittavista tukitoimista. Ensin laadittiin esitteen ensiversio, jonka toimivuutta kartoitettiin huostaanotettujen lasten vanhemmille suunnatulla arviointikyselyllä. Arviointikysely toteutettiin tammikuussa 2007 Helsingin terveysneuvontapiste Vinkin avustuksella, ja siihen osallistui 13 huostaanotetun lapsen vanhempaa. Produktio on kvalitatiivinen. Arviointikyselyt analysoitiin käyttämällä kvantifiointia ja teemoittelua. Kvantifiointia käytettiin esitteen toimivuutta koskevan aineiston analyysissä, ja teemoittelua huostaanoton tukitoimiin liittyvässä analysoinnissa. Arviointikyselyn tulokset osoittivat, että esitteen ensiversiossa olevat tiedot koettiin tarpeellisiksi ja esite oli pääasiassa toimiva. Kyselyn pohjalta nousi parannusehdotuksia liittyen lähinnä esitteessä jo oleviin teemoihin. Produktion tuotoksena valmistui lopullinen esite, jonka tekemisessä hyödynnettiin arviointikyselyn tuloksia. Huostaanottotilanteessa tarvittaviksi tukitoimiksi vanhemmat nimesivät ulkopuolisen tukihenkilön sekä tietoa omista oikeuksistaan. Esitteen ensiversiossa olevat tiedot vanhempien oikeuksista sekä viranomaisten velvollisuuksista olivat vanhemmille pääsääntöisesti uusia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että esitteelle on tarvetta ja sillä voidaan välittää tarvittavaa tietoa ja tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille. Asiasanat: huostaanotto, kriisi, vanhemmuus, produktio, lastensuojelu

3 ABSTRACT Lehtovirta, Erika & Viljanen, Merja. Despite of custody. Information and support for parents whose child is taken into care. Helsinki, Spring 2007, Language: Finnish, 71 p., 5 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Diak South, Helsinki Unit, Degree Programme in Social Services. This thesis was a production and its purpose was to produce a brochure for parents whose child is taken into care. The aim of the brochure was to provide information and support in the situation. We also wanted to find out parents opinions on measures of support needed in this situation. In the beginning we drafted the first version of the brochure. That version s functionality we surveyed with a questionnaire and interviews with parents whose child was fostered. The survey was made in January 2007 with the help of Helsinki s A-clinic foundation Vinkki, which is a drop in-needle exchange point. 13 parents of fostered children participated in the survey. The production was qualitative. The questionnaires were analyzed by quantitative methods and we divided the responses into themes. We used quantitative methods to analyze material regarding functionality of the brochure and themes when we analyzed material regarding measures of support when the child is being taken into care. The results from the survey indicated that the information in the first version of the brochure was seen as necessary and serving its purpose. Proposals for improvement that emerged from the survey related mainly to the subjects that already were in the brochure. The production s output was the final brochure, that we made by using the results of the survey. As a measure of support when a child is taken into care parents suggested there be an outside support person. Other support measures that parents named was information on their own rights. Most of the information on parents rights and authorities obligations in the brochure were previously unknown to them. The conclusion is that the brochure is needed; information and support can be provided to parents by using the brochure. Key words: take into care, production, measures of support

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LAPSEN TARVE KIINTYMYSSUHTEESEEN Kiintymyssuhteiden merkitys Yhteiskunnallisten muutosten vaikutus kiintymyssuhteisiin LASTENSUOJELU Lastensuojelun määrittelyä Avohuollon tukitoimet Huostaanoton kriteerit Huostaanoton ja sijoituksen valmistelu sekä huostaanotosta päättäminen Sijaishuolto Vanhemmuuden arviointi huostaanotossa Lapsen edun määrittely ja arviointi huostaanotossa Huostaanottokriisi Huostaanottokriisin vaiheet Tuki huostaanottokriisissä Vanhemmuus huostaanoton aikana TUKI JA YHTEISTYÖ HUOSTAANOTOSSA Sosiaalinen tuki Vanhemmuuden tukeminen Vertaistuki Läheisneuvonpito Takeet ja takuut Yksimielisyys Produktion tarkoitus Produktion eteneminen Esitteen laadinta Esitteen tavoitteet...29

5 5.3.2 Esitteen arviointi Aineiston analyysi ARVIOINNIN TULOKSET Taustatiedot Tietojen tarpeellisuus ja esitteen toimivuus Parannusehdotukset Huostaanottotilanteessa tarvittavat tukitoimet Yhteenvetoa tuloksista OPINNÄYTETYÖN EETTISYYS OPINNÄYTETYÖN LUOTETTAVUUS VERTAILUA AIKAISEMPIIN TUTKIMUKSIIN JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA POHDINTA Aiheen tarkastelu Esitteen käyttöarvo Ammatillisuuden kehittyminen...48 LÄHTEET...50 LIITTEET...55 LIITE 1: Rekrytointi-ilmoitus...55 LIITE 2: Saatekirje...56 LIITE 3: Kysymyslomake...57 LIITE 4: Esitteen ensiversio...60 LIITE 5: Valmis esite...64

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyömme on produktio, jonka tavoitteena on tuottaa esite huostaanotettujen lasten vanhemmille. Esitteen tarve nostettiin esiin Stakesin tutkimuksessa "Hyvä huostaanotto?". Tutkimuksessa todettiin vanhempien jääneen huostaanottotilanteessa vaille tarvittavaa tietoa ja tukea. Vanhemmat toivoivat yksimielisesti kirjallista opasta oikeuksistaan. Huostaanottokirjassa (Roos 2002 toim.) todettiin myös vanhempien tuen ja tiedon tarve, kun lapsi on otettu huostaan. Halusimme vastata tähän tarpeeseen laatimalla tietoa ja tukea sisältävän esitteen huostaanotettujen lasten vanhemmille. Lastensuojelu on ollut mediassa väliin näyttävästikin esillä, mutta harvemmin biologisten vanhempien näkökulmasta. Aiheen valintaan vaikutti myös oma kiinnostuksemme vanhempien oikeuksista. Työskennellessämme lastensuojelun yksiköissä sekä päihde- ja mielenterveysongelmaisten ihmisten parissa ovat ajatuksemme vahvistuneet siitä, että esitteelle olisi käytännön tarvetta. Lastensuojelukysymykset nousevat hyvin usein asiakaskunnan puolelta esiin, ja tiedot vanhempien oikeuksista ovat hajallaan ja yleensä lakitekstin muodossa. Viranomaisille on tehty opas, jossa lastensuojelulakia avataan ymmärrettävämpään muotoon, joten oletimme, että lakien tulkinta voi olla maallikolle liian vaativaa. Esitteen tavoitteena on antaa huostaanotettujen lasten vanhemmille tietoa lainsäädännöstä, heidän oikeuksistaan ja vaikutusmahdollisuuksistaan sekä auttavista tahoista. Työelämän yhteistyötahona toimi A-klinikkasäätiön Helsingin terveysneuvontapiste Vinkki, jonka avustuksella suoritimme arviointikyselyt, ja jossa valmis esite otetaan käyttöön.

7 7 Huostaanotosta seuraa yleensä syvä kriisi, jolloin suullinen, mahdollisesti kertaluontoinen tiedon anto viranomaisten taholta ei näyttäisi olevan riittävä vanhemmille. Kun virkavallan taholta äitiys tai isyys asetetaan kyseenalaiseksi, voi häpeän tunteet ja itsesyytökset vaikeuttaa myös avun hakemista ja omien oikeuksien selvittämistä. Etenkin vasten vanhempien tahtoa tapahtuva huostaanotto on siinä määrin rankka interventio, että ihminen harvoin kykenee selvittämään oikeuksiaan. (Laakso & Saikku 1998, 7; Roos, 2006.) Aihe on ajankohtainen, sillä viime aikoina huostassa olevien määrä on kasvanut vuosittain yhdestä kuuteen prosenttiin (Sandström 2006). Huostaanottovalmistelu alkaa usein kiireellisenä. Viime vuonna otettiin kiireellisesti huostaan 1657 lasta, kun viisi vuotta sitten määrä oli puolet pienempi (Heino, Kaivosoja & Alho, 2006.) Lapsen huostaanottoon liittyvät asiat ovat mietityttäneet vanhempia ja vanhemmat haluaisivat selkeitä, ulkopuolisen antamia neuvoja ja ohjeita koskien huostaanottoa, lastensuojelun toimintatapoja sekä niiden oikeudellisuutta. (Autti 2004, 9; Törrönen, 2006.) Teoreettisena viitekehyksenä produktiossa on lainsäädäntö koskien huostaanottoa sekä vanhempien oikeuksia ja vanhemmuuden tukeminen. Huostaanotettujen lasten vanhempia koskevia tutkimuksia tai kirjallisuutta oli havaintomme mukaan vähän saatavilla. Toivomme, että tuottamamme esite herättää keskustelua ja parhaimmillaan auttaa huostaanotettujen lasten vanhempia toimimaan omaa ja lapsen elämäntilannetta kohentavasti.

8 2 LAPSEN TARVE KIINTYMYSSUHTEESEEN Kiintymyssuhteiden merkitys Kiintymyssuhdeteoria on muodostunut Bowlbyn ja Ainsworthin tutkimusten perusteella. Se käsittelee lapsen ja hänen hoitajansa välistä tunnesidettä ja sen luonnetta. Varhainen kiintymyssuhde on pohjana lapsen myöhemmälle kehitykselle sekä ihmissuhteille. Perusajatuksena on todellisten varhaisten kokemusten vaikutus lapsen persoonallisuuden kehittymiseen ja kielteisten kokemusten yhteys myöhempiin mielenterveysongelmiin (Perustana vuorovaikutus.) Bowlby toteaa, että puutteellisen kiintymyksen voidaan katsoa ennakoivan huonoa sosiaalista kiinnittymistä yhteiskuntaan. Lastensuojelun asiakkailla on usein rikkinäinen lapsuus taustallaan, eivätkä he ole kokeneet riittävän läsnä olevaa tai turvallista vanhemmuutta. He saattavat olla hämmentyneitä oman vanhemmuutensa kanssa ja heitä voi painaa syyllisyys siitä, että he pilaavat lapsensa elämän omalla avuttomuudellaan. (Puonti 2004, 249; Saurama 2002, 179.) Ympäristö, joka pystyy vastaamaan lapsen tarpeisiin, antaa hyvät lähtökohdat lapsen sosio-emotionaaliselle kehitykselle sekä emotionaaliselle itsesäätelylle. Lapsen tarpeisiin vastaavalla kiintymyssuhteella on myös suuri merkitys myönteisen itsetunnon rakentumisessa. (Lyytinen ym. 1997, 61.) Lapsi tarvitsee aikuisen kiintymystä ja myös mahdollisuutta itse kiintyä läsnä olevaan aikuiseen. Jos kiintymisen tarve jää tyydyttämättä, seuraa siitä valtaisa määrä turvattomuutta. Kiintymyksen tarve on lapsen kehityksen kannalta oleellinen, ja se asettaa sekä yhteisöllisiä että yhteiskunnallisia velvoitteita. Lapsen perusoikeutena tulisi olla, että hänen elintärkeitä kiintymyssuhteitaan varjellaan ja ylläpidetään yhteisöllisesti, ennen muuta tuetaan vanhemmuutta kaikin mahdollisin keinoin. Myös lapsen muita kiintymyssuhteita tulisi tukea. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kaikille lasten kanssa työskenteleville aikuisille annettaisiin mahdollisuuksia luon-

9 9 nollisten, aikaa ja jatkuvuutta edellyttävien ihmissuhteiden rakentumiselle. (Pekki & Tamminen 2002, 14; Puonti 2004, ) Vanhemman kiintyminen lapseen näkyy ja toteutuu vanhemman lapselle antamana suojeluna ja hoivana Moni vanhemmista tavoittelee täydellisyyttä, mutta täydellistä vanhemmuutta ei ole olemassakaan. Vanhemmuus syntyy aikuisen ja lapsen kohdatessa. (Kristeri 1999, 14.) 2.2 Yhteiskunnallisten muutosten vaikutus kiintymyssuhteisiin Terve kasvu edellyttää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvaa. Lasten palvelujärjestelmissä fyysiseen suojeluun on kiinnitetty enemmän huomiota kuin psyykkisen ja sosiaalisen turvan tarjoamiseen. Kuitenkin nyky-yhteiskunnassa psykososiaalinen turvattomuus on lastenkin keskuudessa voimistunut. Lapsen suojeleminen ja hänen turvan tarpeensa tyydyttäminen on nykypäivänä vaativaa ja haastavaa. Turvan tarve riippuu aina lapsen iästä ja kehitysvaiheesta, sekä lapsen yksilöllisistä ominaisuuksista. (Pekki & Tamminen 2002, 14.) Fyysisen ja psyykkisen hoivan tarve on yllättävän laiminlyöty nopeasti muuttuneessa suomalaisessa yhteiskunnassa. Sosiaali- ja terveysministeriön teettämän selvityksen viestit helsinkiläislapsista ja heidän saamastaan arkipäivän hoivasta, kuten ruoka, puhtaus ja lepo, ovat hälyttäviä (Järventie, 1999). Lasten perushoivaan liittyviä tehtäviä näyttääkin koko ajan siirtyvän kodeilta päivähoitoon ja kouluun. Myös työelämän nopeat ja suuret muutokset ovat selvästi vaikuttaneet perhe-elämään, erityisesti lasten perushoivan järjestämiseen. Epäsäännölliset työajat ja pätkätyöt osaltaan ovat heikentäneet perushoivan riittävän hyvää toteutumista lapsen arkipäivässä. (Pekki & Tamminen 2002, 14.)

10 3 LASTENSUOJELU Lastensuojelun määrittelyä Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön sekä tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen. Lapsella on myös etusija erityiseen suojeluun. Lapsen vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja hyvinvoinnista. Hyvä lapsuus muodostuu arkisista ja yksinkertaisista asioista, ja luonnollinen ympäristö lapsen kasvulle ja tarpeiden tyydytykselle on koti. Lapsella on tarve turvaan ja ymmärrykseen sekä siihen, että hänen tarpeisiinsa vastataan. (Lastensuojelu esite 2000; Lastensuojelutiedote 2005; Pekki & Tamminen 2002, ) Parhaimmillaan perheen tärkeitä voimavaroja sekä kasvatuskumppaneita ovat isovanhemmat, muut sukulaiset, naapurit, tuttavat ja koko kyläyhteisö, sillä perheet tarvitsevat tukea kasvatustehtävässään. Viime kädessä on yhteiskunnan vastuulla turvata kaikille lapsille hyvinvoinnin edellytykset, jolloin läheisten antaman tuen lisäksi yhteiskunnan palveluilla voidaan tukea koteja lasten huolenpidossa. Lastensuojelu tukee perheitä ensisijaisesti avohuollon tukitoimilla. Viimeisin keino on sijoittaa lapsi kodin ulkopuolelle. (Lastensuojelutiedote 2005.) Avohuollon tukitoimet Avohuollon tukitoimiin tarvitaan huoltajien sekä 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumus. Ne toteutetaan yhteistyössä perheen kanssa kartoittamalla sen tarpeita vastaavat tukimuodot. Sosiaalityöntekijä ja asianomaiset laativat yhdessä huoltosuunnitelman, josta ilmenee perheen olosuhteet ja asiat, joihin tukitoimin halutaan vaikuttaa. Avohuollon tukitoimiin kuuluvat esimerkiksi taloudellinen tuki, asunnon järjestäminen, päivähoito, koulunkäynnin tukeminen, tukihenkilö lapselle tai vanhemmille, tukiperhe, kotiapu, perhetyö, loma- ja virkistystoiminta sekä mielenterve-

11 11 ys- ja päihdepalvelut. Lapsi voidaan avohuollon tukitoimena myös sijoittaa lyhytaikaisesti perheeseen tai laitokseen ilman huostaanottoa tai koko perhettä voidaan hoitaa laitoksessa. Sijoitus lopetetaan heti lapsen tai huoltajan sitä vaatiessa. (Heikkinen ja Kettunen 1994, 38-39; Lastensuojelutiedote 2005.) Huostaanoton kriteerit Sosiaaliviranomaisilla on velvollisuus ottaa lapsi huostaan ja järjestää hänelle sijaishuolto, jos kaikki seuraavat kolme edellytystä täyttyvät yhtä aikaa: 1. Puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen tai nuoren terveyttä tai jos lapsi tai nuori itse vaarantaa niitä käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään. 2. Avohuollon tukitoimet eivät ole tarkoituksenmukaisia tai mahdollisia tai jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. 3. Sijaishuolto on lapsen edun mukaista. Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle. Myös yksityishenkilöllä on oikeus tehdä lastensuojeluilmoitus. (Heino 1999, 19; Lastensuojelulaki 16, 40 ) Huostaanoton ja sijoituksen valmistelu sekä huostaanotosta päättäminen Huostaanottoa valmistellaan perheen kanssa yhdessä tavallisesti niin, että lapsi ja perhe voivat hyväksyä tilanteen. Aina siihen ei kuitenkaan ole aikaa tai mahdollisuutta. Joka tapauksessa on huomioitava, että sijoittaminen kodin ulkopuolelle on aina riskitilanne, joka voi vaurioittaa lasta. Huostaanotto liittyy perheen kriisitilan-

12 12 teeseen, ja sekä lapsi että hänen läheisensä tarvitsevat apua. Ammattitaitoinen työntekijä tunnistaa omat subjektiiviset tuntemuksensa ja pystyy käyttämään niitä rakentavasti työvälineinään ja auttamaan lasta sekä myös hänen vanhempiaan. Kun huostaanottoa harkitaan, on sen tarve tutkittava perusteellisesti. (Lastensuojelutiedote 2005; Taskinen 1999, 25.) Huostaanotto ei välttämättä tarkoita parasta tarjolla olevaa vaihtoehtoa, vaan tilannetta, jossa huonoista vaihtoehdoista on valittava vähiten haitallinen lapselle. Lapsen mielipiteet ja toiveet on otettava huomioon ja annettava niille painoarvoa. Todisteellinen kuuleminen koskee vain yli 12 vuotta vanhaa lasta, mutta myös sitä nuoremman lapsen mielipide on selvitettävä. Pienen lapsen tuntemuksia voidaan selvittää esimerkiksi leikkitarkkailun avulla. Lapsen mielipiteen selvittäminen ei ole ongelmatonta. Joissain tapauksissa lapsi voi sanoa haluavansa pois kotoa, mutta usein hän vastustaa huostaanottoa vaikka kotiolot olisivat huonot. Tähän vaikuttaa mahdollisesti lojaliteetti vanhempia kohtaan sekä pelko tuntemattomasta ja elämänmuutoksesta. Lapsen mielipiteen selvittämistä edesauttaa huostaanoton huolellinen valmistelu, sen merkityksen selvittäminen ja siihen liittyvien tunteiden käsittely, jotka muutoinkin ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita. Valmisteltaessa huostaanottoa on tarvittaessa kuultava myös lapsen kehityksen ja kasvun asiantuntijoita. (Räty n.d, 5-6.) Sijaishuolto Sijaishuollolla tarkoitetaan lapselle tai nuorelle annettavaa hoitoa ja kasvatusta kodin ulkopuolella. Sijaishuoltoa voidaan antaa joko laitoshoitona tai perhehoitona. Lapsen sijoituspaikkaa harkitessa otetaan huomioon lapsen etu. Lapsen huoltajuus ei huostaanotossa siirry sosiaalilautakunnalle vaan säilyy vanhemmilla, jollei tuomioistuin ole toisin päättänyt. Sosiaalilautakunta päättää lapsen hoidosta ja huolenpidosta, mutta se on tehtävä yhteistyössä lapsen huoltajien kanssa. Lastensuojelulaitoksen johtaja voi erityisin laissa määritellyin perustein rajoittaa huoltajien

13 13 oikeuksia kuten yhteydenpitoa, ja niistä on aina tehtävä erillinen päätös. ( Heikkinen ja Kettunen 1994, 40 41; Lastensuojelutiedote 2005.) Lapsella on sijaishuollon aikana oikeus pitää yhteyttä sekä tavata läheisiään, ja viranomaisten on tuettava lapselle tärkeitä suhteita. Huostaanotto on lopetettava, kun huostaanoton perusteet ovat lakanneet. Huostaanotettua lasta on tuettava huostaanoton päätyttyä, jälkihuoltoa on annettava kunnes nuori täyttää 21 vuotta. (Lastensuojelutiedote 2005.) Huostaanotto voidaan tehdä myös tahdonvastaisesti, jos huostaanoton kriteerit täyttyvät. Jonkun asianosaisen vastustaessa huostaanottoa on päätös alistettava lääninoikeuden vahvistettavaksi. (Lastensuojelutiedote 2005.) Huostaanottopäätökseen liittyvässä huoltosuunnitelmassa tulisi näkyä ainakin sijaishuollon tarkoitus, tavoitteet, perusteet sekä kuinka pitkään sen on arvioitu kestävän. Huoltosuunnitelman tulee sisältää tietoa lapsen yhteydenpidosta vanhempiin ja muihin läheisiin henkilöihin. Huoltosuunnitelmassa tulee huomioida myös vanhempien avun ja tuen saanti. Huoltosuunnitelmaa on tarkistettava aina, kun siihen on tarvetta ja vähintään kerran vuodessa. (Taskinen 1999.) 3.2 Vanhemmuuden arviointi huostaanotossa Kun arvioidaan, onko lapsi lastensuojelun tarpeessa, selvitetään kodin olosuhteita lapsen kannalta. Arviointi kohdistuu lapsen perushoitoon, lapsen ymmärtämiseen ja tukeen sekä lapsen kasvuympäristöön. (Heino 1999; Vanhemmuuden roolikartta.) Lapsen perushoidon arvioinnissa kiinnitetään huomiota riittävään ravinnon ja levon saantiin, vuorokausirytmin säännöllisyyteen sekä vaatetuksesta, siisteydestä sekä erityistarpeista huolehtimiseen. Puutteet perushoidossa voivat olla vakavana vaarana lapsen kehitykselle, esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsi ei saa ruokaa tai ruo-

14 14 ka on yksipuolista ja sattumanvaraista. Lapsella tulee olla myös melko säännöllinen vuorokausirytmi. Lapsen ei saa antaa valvoa liikaa mutta häntä ei myöskään saa pitää jatkuvasti sängyssä. Lapsi tarvitsee oikeita sään mukaisia vaatteita. Vauvan vaipat pitää vaihtaa tarpeeksi usein. Siisteys ja puhtaus vaikuttavat lapsen terveyteen. Lapsella voi olla erityistarpeita, kuten esimerkiksi allergioita, sairauksia tai jokin vamma. Lapsen erityistarpeista, kuten ruokavaliosta, tutkimuksista ja sairaanhoidosta on huolehdittava. (Heino 1999; Vanhemmuuden roolikartta.) Lapsen saaman tuen arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, saako lapsi kasvattajiltaan ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä sekä iän mukaista valvontaa ja ohjausta. Olennaista kasvatuksessa on lapsesta välittäminen sekä lämmin suhde lapsen ja kasvattajien välillä. Lasta vahingoittaa sekä liian ankara, kuritusta suosiva kasvatus että välinpitämättömyys. Alle kouluikäisiä lapsia ei saa jättää yksin eikä sitä vanhempiakaan lapsia pitkäksi aikaa. Kasvattajan tulisi ymmärtää, mitä eri-ikäisiltä lapsilta voi edellyttää. Vahingollista voi olla paitsi liiat vaatimukset mutta myös se, jos lapselle ei anneta päätösvaltaa eikä oppimismahdollisuuksia iän ja kehitystason mukaisesti. Laissa kielletyt ruumiillinen ja seksuaalinen pahoinpitely sekä psyykkinen pahoinpitely nöyryyttämällä tai alistamalla lasta voivat aiheuttaa lapselle vakavia vaurioita. (Arvioiva työote perheiden kanssa työskentelyssä 2006, 1; Heino 1999, 20; Vanhemmuuden roolikartta) Tarkasteltaessa lapsen kasvuympäristöä kiinnitetään huomioita siihen, onko lapsen koti pysyvä ja turvallinen, jossa ei vietetä häiritsevää elämää. Arvioidaan voiko lapsi luottaa kasvattajiinsa ja näiden lupauksiin, ja saako hän monipuolisia virikkeitä. Lapsen tulisi voida ylläpitää pysyviä ihmissuhteita ja elää ilman perheväkivallan pelkoa. Epäsäännöllinen, ristiriitainen kotielämä, jossa toinen tai molemmat kasvattajat käyttävät runsaasti päihteitä, ei takaa turvallisuutta lapselle. Turvattomuutta saattaa luoda myös kasvattajien psyykkinen sairaus, ellei lapsella ole riittävästi muita korvaavia ihmissuhteita. Lapsen eristäminen ympäristöstään, sukulaisistaan ja ystävistään on myös vahingollista. (Heino 1999, 21.) 3.3 Lapsen edun määrittely ja arviointi huostaanotossa

15 15 Lapsen etu on huostaanoton tärkein ja vaikeaselkoisin kriteeri. Lapsen etu käsitteen epämääräisyys mahdollistaa monia tulkintoja, jotka voivat olla keskenään hyvin ristiriitaisia. (Laakso & Saikku 1998, 68.) Lapsen ensisijaisena etuna tulee yksiselitteisesti pitää sitä, että hän on oman perheensä ja sukunsa jäsen, ja että vanhemmat ovat vastuussa hänestä. Sosiaalityön tehtävä on suojella ja auttaa perheitä, jotta ne voivat hoitaa velvollisuutensa yhteiskunnassa mahdollisimman täysimääräisesti. Lähtökohtana on perheiden pitäminen yhdessä ja jälleenyhdistäminen, mikäli perhe on syystä tai toisesta joutunut erilleen. Lapsen edun määrittelyn tulee kuulua perheelle, jollei kyse ole selkein kriteerin todetusta erityisen poikkeuksellisesta tilanteesta. (Taskinen, 2006) Lapsen edun tulkinta voi johtaa erilaisiin johtopäätöksiin saman lain pohjalta. Täsmällisempi ja yhtenäinen ohjeistus siitä, millä tavalla lapsen etua vaarantavia kehityksellisiä riskitekijöitä tulisi seurata, selvittää, arvioida ja määritellä puuttuvat tällä hetkellä. Lapsen edun periaatteen korostuminen kansainvälisissä sopimuksissa, lainsäädännössä ja yhteiskunnallisissa keskusteluissa ei ole poistanut kysymyksiä siitä, mitä kulloinkin tarkoitetaan lapsen edulla. Tämä tulee esiin sijoitusten kriteerien vaihteluilla. (Heinonen ym, 2005.) Lapsen edun arvioinnissa ei ole yleistä ohjenuoraa, vaan jokainen tapaus on ainutlaatuinen liittyen tietyn lapsen yksilökohtaiseen tilanteeseen ja erityistarpeisiin. Lapsen etua arvioidaan kokonaisvaltaisesti, ottamalla huomioon kaikki mahdollisesti tilanteeseen vaikuttavat tekijät. Harvemmin mikään yksittäinen asia ratkaisee lapsen edun, vaan kyse on useiden eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Lastensuojelun työntekijät tekevät lapsen etua arvioidessaan eräänlaisen riskianalyysin, jossa he punnitsevat uhkia, haasteita ja mahdollisuuksia. Näitä tekijöitä tarkasteltaessa painottuvat erilaiset asiat lapsen iän mukaan, sillä aivan pieni lapsi tarvitsee erilaista huolenpitoa kuin isompi. Lapsen etua arvioitaessa huostaanoton yhteydessä olennainen kysymys on se, että turvaako kodin ulkopuolelle sijoittaminen lapsen kehityksen paremmin kuin kotiin jääminen? Vaihtoehtojen punnitseminen on useimmiten työlästä, mutta konkretisointi on välttämätöntä oikeusturvankin vuoksi. (Taskinen 1999, 23.)

16 3.4 Huostaanottokriisi 16 Huostaanotto on aina kriisi lapselle, vanhemmille ja muille läheisille, johon liittyy paljon syyllisyyttä, ahdistusta ja häpeää. Vanhemmat saattavat pohtia mikä on mennyt vikaan ja miksi. Huostaanotettujen lasten vanhemmat jäävät usein ilman tarvitsemaansa apua ja tukea. Lapsesta eroon joutuminen on vanhemmille tilanne, jossa heidän täytyisi aina ehdottomasti saada apua ja tukea eikä jäädä yksin. Vanhemman on käytävä läpi aivan samoja eron tunteita kuin lapsenkin. Huostaanottokriisiä ei voida välttää vaikka vanhempi itse tiedostaisi huostaanoton tarpeellisuuden ja olisi toivonut sitä. Huostaanottokriisissä tukemisessa on tärkeintä läsnä olo, lohdutus sekä kuuntelu. Vanhemmalle voi olla lohduksi tieto siitä, että hänen kokemansa tunteet ovat aivan normaaleja ja että ajan myötä asiat muuttuvat paremmiksi. ( Jokinen 2004, 11 12; Rutter 2004, 7; Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliitto.) Traumaattisissa tilanteissa, kuten lapsen huostaanotto, ihminen käyttäytyy joskus itselleenkin yllättävällä ja epämieluisalla tavalla, eikä näe itsensä tai muiden parasta. Tärkeää on kaikesta huolimatta neuvotella ihmisen kanssa jotta hän kokee tulleensa kuulluksi. Vaikeasta tai traumaattisesta tilanteesta tulee entistäkin traumaattisempi, mikäli ihminen kokee olevansa täysin auttajan mielipiteiden ja näkemysten varassa. Tämän kaltaisissa tilanteissa ihmisessä herää viha ja katkeruus, jotka ovat tutkimusten mukaan erityisen paljon toipumista estäviä tunnetiloja (Vilen, Leppämäki, Ekström 2002, 49.) Kriisissä olevalle ihmiselle on tärkeintä, että joku kuuntelee ja ymmärtää häntä. Rauhallinen läsnäolo ja kuunteleminen on tärkeämpää kuin neuvojen antaminen. Cullbergin (1991) mukaan auttajan tehtävänä ei ole tuoda takaisin sitä, minkä asiakas on menettänyt eikä kieltää todellisuutta, vaan tukea asiakasta todellisuuden kohtaamisessa. Hän myös auttaa asiakasta ilmaisemaan tunteitaan kuten surua, tuskaa, syyllisyyttä sekä aggressioita. Hänen avullaan asiakas voi ymmärtää, että tämänkaltaiset tunteet ovat täysin normaaleja. Kriisiauttamisen tärkeimpinä kulmakivinä on toivon lainaaminen asiakkaalle silloin, kun häneltä itseltään se puuttuu.

17 17 Tällaisella toivon lainaamisella on merkitystä kriisistä uudelleen suuntautumisessa. (Jokinen 2004,14 15; Lönnqvist, 2005.) Kriisissä elävä ihminen tarvitsee paljon informaatiota tilanteesta. Tietoa joudutaan toistamaan ja varmistamaan, että se on vastaanotettu ja ymmärretty. (Cullberg 1991, ) Yksinkertainenkin tieto joudutaan antamaan useaan kertaan, sillä kriisi kaventaa vastaanottokykyä (Taskinen, 1999) Huostaanottokriisin vaiheet Vaihe 1 - järkytys Kun lapsi otetaan huostaan, ensimmäinen reaktio yleensä on järkytys. Vanhempi saattaa itkeä, tuntea epävarmuutta ja olla poissaoleva. Hän elää sokkivaihetta hoitaen arkiaskareensa, perheen ja työnsä kuin unissakävelijä. Vanhempi ei ehkä edes käsitä mitä on tapahtunut. Vanhemmalla voi olla suuri huoli siitä, pidetäänkö lapsesta hyvää huolta, ja lapsi pyörii hänen ajatuksissaan jatkuvasti. Vanhempi voi jopa luulla kuulevansa lapsensa äänen tai näkevänsä hänet. Vanhempi myös saattaa yrittää pysyä kiireisenä ollakseen ajattelematta huostaanottoa, mutta se nousee väkisin mieleen. Tämä vaihe kestää normaalisti parista päivästä pariin viikkoon. (Jokinen 2006, 11; Rutter 2004, 7.) Vaihe 2 - reaktio Vanhemman selvittyä järkytyksen aiheuttamasta turtuneisuudesta, hän tuntee surua, vihaa ja fyysistä kipua. Jotkut vanhemmat menettävät ruokahalunsa, toiset saattavat syödä suruunsa jatkuvasti. Vanhemmilla voi esiintyä myös unettomuutta sekä alkoholin, tupakan ja unilääkkeiden lisääntynyttä käyttöä. He saattavat olla hyvin herkkiä ja pelätä, mitä ihmiset heistä ajattelevat. ( Rutter 2004, 7.) Vanhempi saattaa olla vihainen huostaanottoon liittyneille henkilöille, itselleen, lap-

18 18 selle ja aivan vieraillekin ihmisille. Lapselleen hän voi olla vihastunut, koska ajattelee hänen olleen hankala tahallaan ja joutuvansa kärsimään hänen vuokseen. Vanhempi voi ajatella olevansa iloinen lapsen lähtemisestä ja ettei koskaan haluaisikaan lasta takaisin. Vanhemmalla voi olla myös vahvoja syyllisyyden ja vihan tunteita itseään kohtaan, koska on antanut asioiden mennä tähän pisteeseen. Syyllisyyden ja häpeän tunteet voivat johtaa siihen, että hän välttelee lasta ja sijaishuollon työntekijöitä. Hän saattaa pohtia jatkuvasti, mitä olisi voinut tehdä toisin, jotta huostaanotolta olisi vältytty. Joillekin vanhemmille vihan vaihe on pitkä. (Jokinen 2004, 11; Rutter 2004, 7-8.) Vaihe 3- Epätoivo Vihan tunteiden laannuttua kolmannessa vaiheessa on masennuksen vuoro. Vanhempi voi kokea elämän merkityksettömäksi, yksinäiseksi ja itsensä arvottomaksi. Tämä vaihe lamauttaa sekä musertaa ja toimintakyky saattaa heikentyä huomattavasti. Vanhempi voi haluta päästä eroon kaikesta entisestä ja miettiä paikkakunnanvaihdosta tai jopa itsemurhaa. Äidit, joilta on lapsi huostaan otettu, muodostavat yhden riskiryhmän itsemurhissa. Vanhempi kokea syyllisyyttä myös siitä, että stressaa vähemmän kuin lapsen ollessa kotona ja siitä, että selviävät ilman lastakin. Viimeistään tässä vaiheessa vanhempien olisi tärkeää löytää tukea, eikä jäädä yksin. Työntekijöiden tehtävänä on kriisituen tarjoaminen. ( Jokinen 2004, 11; Rutter 2004, 8.) Vaihe 4- Sopeutuminen Sopeutumisvaiheessa vanhempi alkaa hyväksyä tosiasioita ja näkee tilanteensa realistisemmin ja positiivisemmin. Elämänrytmi palautuu ja ympäristö alkaa taas kiinnostaa. Vanhempi varmasti kaipaa lastaan, mutta hyväksyy paremmin lapsensa sijoituksen. Vanhempi ymmärtää, että sekä hän että lapsi tarvitsee muita ihmissuhteita selvitäkseen, ja on valmiimpi yhteistyöhön sekä avun vastaanottamiseen. Vanhemmalla on nyt mahdollisuus alkaa selvittää asioita, joiden vuoksi huostaanotto on tehty ja joiden täytyy muuttua. (Jokinen 2004, 11; Rutter 2004, 8-9.)

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN

LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN Tässä esityksessä käydään lyhyesti läpi lapsen ja vanhemman välisen yhteyden säilyttämisen osaalueita, joita on tärkeä huomioida lapsen huostaanoton tai

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96 Liite 4 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja 1 LIITE 4 1. Kotitehtävä (Elämäntapahtumat): Lapsen elämänjana Elämänjanalla tarkoitetaan janaa, jolle kootaan aikajärjestyksessä, syntymästä

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isät esiin VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 12.- 13.11.2014 Jyväskylä Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isän rooli sijaisperheessä Perhehoidon virallinen rakenne on hyvin naisvaltainen

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on tarkoitettu välineeksi silloin kun huoli vammaisen lapsen hyvinvoinnista

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot