HUOSTAANOTOSTA HUOLIMATTA tietoa ja tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUOSTAANOTOSTA HUOLIMATTA tietoa ja tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille"

Transkriptio

1 HUOSTAANOTOSTA HUOLIMATTA tietoa ja tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Erika Lehtovirta - Merja Viljanen Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Erika Lehtovirta & Merja Viljanen. Huostaanotosta huolimatta - tietoa ja tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille. Helsinki, kevät 2007, 71 s. 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Tämä opinnäytetyö on produktio, jonka tavoitteena on tuottaa esite huostaanotettujen lasten vanhemmille. Esitteen tarkoituksena on antaa tietoa ja tukea huostaanottotilanteeseen. Tämän lisäksi halusimme selvittää vanhempien mielipiteitä huostaanottotilanteessa tarvittavista tukitoimista. Ensin laadittiin esitteen ensiversio, jonka toimivuutta kartoitettiin huostaanotettujen lasten vanhemmille suunnatulla arviointikyselyllä. Arviointikysely toteutettiin tammikuussa 2007 Helsingin terveysneuvontapiste Vinkin avustuksella, ja siihen osallistui 13 huostaanotetun lapsen vanhempaa. Produktio on kvalitatiivinen. Arviointikyselyt analysoitiin käyttämällä kvantifiointia ja teemoittelua. Kvantifiointia käytettiin esitteen toimivuutta koskevan aineiston analyysissä, ja teemoittelua huostaanoton tukitoimiin liittyvässä analysoinnissa. Arviointikyselyn tulokset osoittivat, että esitteen ensiversiossa olevat tiedot koettiin tarpeellisiksi ja esite oli pääasiassa toimiva. Kyselyn pohjalta nousi parannusehdotuksia liittyen lähinnä esitteessä jo oleviin teemoihin. Produktion tuotoksena valmistui lopullinen esite, jonka tekemisessä hyödynnettiin arviointikyselyn tuloksia. Huostaanottotilanteessa tarvittaviksi tukitoimiksi vanhemmat nimesivät ulkopuolisen tukihenkilön sekä tietoa omista oikeuksistaan. Esitteen ensiversiossa olevat tiedot vanhempien oikeuksista sekä viranomaisten velvollisuuksista olivat vanhemmille pääsääntöisesti uusia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että esitteelle on tarvetta ja sillä voidaan välittää tarvittavaa tietoa ja tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille. Asiasanat: huostaanotto, kriisi, vanhemmuus, produktio, lastensuojelu

3 ABSTRACT Lehtovirta, Erika & Viljanen, Merja. Despite of custody. Information and support for parents whose child is taken into care. Helsinki, Spring 2007, Language: Finnish, 71 p., 5 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Diak South, Helsinki Unit, Degree Programme in Social Services. This thesis was a production and its purpose was to produce a brochure for parents whose child is taken into care. The aim of the brochure was to provide information and support in the situation. We also wanted to find out parents opinions on measures of support needed in this situation. In the beginning we drafted the first version of the brochure. That version s functionality we surveyed with a questionnaire and interviews with parents whose child was fostered. The survey was made in January 2007 with the help of Helsinki s A-clinic foundation Vinkki, which is a drop in-needle exchange point. 13 parents of fostered children participated in the survey. The production was qualitative. The questionnaires were analyzed by quantitative methods and we divided the responses into themes. We used quantitative methods to analyze material regarding functionality of the brochure and themes when we analyzed material regarding measures of support when the child is being taken into care. The results from the survey indicated that the information in the first version of the brochure was seen as necessary and serving its purpose. Proposals for improvement that emerged from the survey related mainly to the subjects that already were in the brochure. The production s output was the final brochure, that we made by using the results of the survey. As a measure of support when a child is taken into care parents suggested there be an outside support person. Other support measures that parents named was information on their own rights. Most of the information on parents rights and authorities obligations in the brochure were previously unknown to them. The conclusion is that the brochure is needed; information and support can be provided to parents by using the brochure. Key words: take into care, production, measures of support

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LAPSEN TARVE KIINTYMYSSUHTEESEEN Kiintymyssuhteiden merkitys Yhteiskunnallisten muutosten vaikutus kiintymyssuhteisiin LASTENSUOJELU Lastensuojelun määrittelyä Avohuollon tukitoimet Huostaanoton kriteerit Huostaanoton ja sijoituksen valmistelu sekä huostaanotosta päättäminen Sijaishuolto Vanhemmuuden arviointi huostaanotossa Lapsen edun määrittely ja arviointi huostaanotossa Huostaanottokriisi Huostaanottokriisin vaiheet Tuki huostaanottokriisissä Vanhemmuus huostaanoton aikana TUKI JA YHTEISTYÖ HUOSTAANOTOSSA Sosiaalinen tuki Vanhemmuuden tukeminen Vertaistuki Läheisneuvonpito Takeet ja takuut Yksimielisyys Produktion tarkoitus Produktion eteneminen Esitteen laadinta Esitteen tavoitteet...29

5 5.3.2 Esitteen arviointi Aineiston analyysi ARVIOINNIN TULOKSET Taustatiedot Tietojen tarpeellisuus ja esitteen toimivuus Parannusehdotukset Huostaanottotilanteessa tarvittavat tukitoimet Yhteenvetoa tuloksista OPINNÄYTETYÖN EETTISYYS OPINNÄYTETYÖN LUOTETTAVUUS VERTAILUA AIKAISEMPIIN TUTKIMUKSIIN JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA POHDINTA Aiheen tarkastelu Esitteen käyttöarvo Ammatillisuuden kehittyminen...48 LÄHTEET...50 LIITTEET...55 LIITE 1: Rekrytointi-ilmoitus...55 LIITE 2: Saatekirje...56 LIITE 3: Kysymyslomake...57 LIITE 4: Esitteen ensiversio...60 LIITE 5: Valmis esite...64

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyömme on produktio, jonka tavoitteena on tuottaa esite huostaanotettujen lasten vanhemmille. Esitteen tarve nostettiin esiin Stakesin tutkimuksessa "Hyvä huostaanotto?". Tutkimuksessa todettiin vanhempien jääneen huostaanottotilanteessa vaille tarvittavaa tietoa ja tukea. Vanhemmat toivoivat yksimielisesti kirjallista opasta oikeuksistaan. Huostaanottokirjassa (Roos 2002 toim.) todettiin myös vanhempien tuen ja tiedon tarve, kun lapsi on otettu huostaan. Halusimme vastata tähän tarpeeseen laatimalla tietoa ja tukea sisältävän esitteen huostaanotettujen lasten vanhemmille. Lastensuojelu on ollut mediassa väliin näyttävästikin esillä, mutta harvemmin biologisten vanhempien näkökulmasta. Aiheen valintaan vaikutti myös oma kiinnostuksemme vanhempien oikeuksista. Työskennellessämme lastensuojelun yksiköissä sekä päihde- ja mielenterveysongelmaisten ihmisten parissa ovat ajatuksemme vahvistuneet siitä, että esitteelle olisi käytännön tarvetta. Lastensuojelukysymykset nousevat hyvin usein asiakaskunnan puolelta esiin, ja tiedot vanhempien oikeuksista ovat hajallaan ja yleensä lakitekstin muodossa. Viranomaisille on tehty opas, jossa lastensuojelulakia avataan ymmärrettävämpään muotoon, joten oletimme, että lakien tulkinta voi olla maallikolle liian vaativaa. Esitteen tavoitteena on antaa huostaanotettujen lasten vanhemmille tietoa lainsäädännöstä, heidän oikeuksistaan ja vaikutusmahdollisuuksistaan sekä auttavista tahoista. Työelämän yhteistyötahona toimi A-klinikkasäätiön Helsingin terveysneuvontapiste Vinkki, jonka avustuksella suoritimme arviointikyselyt, ja jossa valmis esite otetaan käyttöön.

7 7 Huostaanotosta seuraa yleensä syvä kriisi, jolloin suullinen, mahdollisesti kertaluontoinen tiedon anto viranomaisten taholta ei näyttäisi olevan riittävä vanhemmille. Kun virkavallan taholta äitiys tai isyys asetetaan kyseenalaiseksi, voi häpeän tunteet ja itsesyytökset vaikeuttaa myös avun hakemista ja omien oikeuksien selvittämistä. Etenkin vasten vanhempien tahtoa tapahtuva huostaanotto on siinä määrin rankka interventio, että ihminen harvoin kykenee selvittämään oikeuksiaan. (Laakso & Saikku 1998, 7; Roos, 2006.) Aihe on ajankohtainen, sillä viime aikoina huostassa olevien määrä on kasvanut vuosittain yhdestä kuuteen prosenttiin (Sandström 2006). Huostaanottovalmistelu alkaa usein kiireellisenä. Viime vuonna otettiin kiireellisesti huostaan 1657 lasta, kun viisi vuotta sitten määrä oli puolet pienempi (Heino, Kaivosoja & Alho, 2006.) Lapsen huostaanottoon liittyvät asiat ovat mietityttäneet vanhempia ja vanhemmat haluaisivat selkeitä, ulkopuolisen antamia neuvoja ja ohjeita koskien huostaanottoa, lastensuojelun toimintatapoja sekä niiden oikeudellisuutta. (Autti 2004, 9; Törrönen, 2006.) Teoreettisena viitekehyksenä produktiossa on lainsäädäntö koskien huostaanottoa sekä vanhempien oikeuksia ja vanhemmuuden tukeminen. Huostaanotettujen lasten vanhempia koskevia tutkimuksia tai kirjallisuutta oli havaintomme mukaan vähän saatavilla. Toivomme, että tuottamamme esite herättää keskustelua ja parhaimmillaan auttaa huostaanotettujen lasten vanhempia toimimaan omaa ja lapsen elämäntilannetta kohentavasti.

8 2 LAPSEN TARVE KIINTYMYSSUHTEESEEN Kiintymyssuhteiden merkitys Kiintymyssuhdeteoria on muodostunut Bowlbyn ja Ainsworthin tutkimusten perusteella. Se käsittelee lapsen ja hänen hoitajansa välistä tunnesidettä ja sen luonnetta. Varhainen kiintymyssuhde on pohjana lapsen myöhemmälle kehitykselle sekä ihmissuhteille. Perusajatuksena on todellisten varhaisten kokemusten vaikutus lapsen persoonallisuuden kehittymiseen ja kielteisten kokemusten yhteys myöhempiin mielenterveysongelmiin (Perustana vuorovaikutus.) Bowlby toteaa, että puutteellisen kiintymyksen voidaan katsoa ennakoivan huonoa sosiaalista kiinnittymistä yhteiskuntaan. Lastensuojelun asiakkailla on usein rikkinäinen lapsuus taustallaan, eivätkä he ole kokeneet riittävän läsnä olevaa tai turvallista vanhemmuutta. He saattavat olla hämmentyneitä oman vanhemmuutensa kanssa ja heitä voi painaa syyllisyys siitä, että he pilaavat lapsensa elämän omalla avuttomuudellaan. (Puonti 2004, 249; Saurama 2002, 179.) Ympäristö, joka pystyy vastaamaan lapsen tarpeisiin, antaa hyvät lähtökohdat lapsen sosio-emotionaaliselle kehitykselle sekä emotionaaliselle itsesäätelylle. Lapsen tarpeisiin vastaavalla kiintymyssuhteella on myös suuri merkitys myönteisen itsetunnon rakentumisessa. (Lyytinen ym. 1997, 61.) Lapsi tarvitsee aikuisen kiintymystä ja myös mahdollisuutta itse kiintyä läsnä olevaan aikuiseen. Jos kiintymisen tarve jää tyydyttämättä, seuraa siitä valtaisa määrä turvattomuutta. Kiintymyksen tarve on lapsen kehityksen kannalta oleellinen, ja se asettaa sekä yhteisöllisiä että yhteiskunnallisia velvoitteita. Lapsen perusoikeutena tulisi olla, että hänen elintärkeitä kiintymyssuhteitaan varjellaan ja ylläpidetään yhteisöllisesti, ennen muuta tuetaan vanhemmuutta kaikin mahdollisin keinoin. Myös lapsen muita kiintymyssuhteita tulisi tukea. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kaikille lasten kanssa työskenteleville aikuisille annettaisiin mahdollisuuksia luon-

9 9 nollisten, aikaa ja jatkuvuutta edellyttävien ihmissuhteiden rakentumiselle. (Pekki & Tamminen 2002, 14; Puonti 2004, ) Vanhemman kiintyminen lapseen näkyy ja toteutuu vanhemman lapselle antamana suojeluna ja hoivana Moni vanhemmista tavoittelee täydellisyyttä, mutta täydellistä vanhemmuutta ei ole olemassakaan. Vanhemmuus syntyy aikuisen ja lapsen kohdatessa. (Kristeri 1999, 14.) 2.2 Yhteiskunnallisten muutosten vaikutus kiintymyssuhteisiin Terve kasvu edellyttää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvaa. Lasten palvelujärjestelmissä fyysiseen suojeluun on kiinnitetty enemmän huomiota kuin psyykkisen ja sosiaalisen turvan tarjoamiseen. Kuitenkin nyky-yhteiskunnassa psykososiaalinen turvattomuus on lastenkin keskuudessa voimistunut. Lapsen suojeleminen ja hänen turvan tarpeensa tyydyttäminen on nykypäivänä vaativaa ja haastavaa. Turvan tarve riippuu aina lapsen iästä ja kehitysvaiheesta, sekä lapsen yksilöllisistä ominaisuuksista. (Pekki & Tamminen 2002, 14.) Fyysisen ja psyykkisen hoivan tarve on yllättävän laiminlyöty nopeasti muuttuneessa suomalaisessa yhteiskunnassa. Sosiaali- ja terveysministeriön teettämän selvityksen viestit helsinkiläislapsista ja heidän saamastaan arkipäivän hoivasta, kuten ruoka, puhtaus ja lepo, ovat hälyttäviä (Järventie, 1999). Lasten perushoivaan liittyviä tehtäviä näyttääkin koko ajan siirtyvän kodeilta päivähoitoon ja kouluun. Myös työelämän nopeat ja suuret muutokset ovat selvästi vaikuttaneet perhe-elämään, erityisesti lasten perushoivan järjestämiseen. Epäsäännölliset työajat ja pätkätyöt osaltaan ovat heikentäneet perushoivan riittävän hyvää toteutumista lapsen arkipäivässä. (Pekki & Tamminen 2002, 14.)

10 3 LASTENSUOJELU Lastensuojelun määrittelyä Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön sekä tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen. Lapsella on myös etusija erityiseen suojeluun. Lapsen vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja hyvinvoinnista. Hyvä lapsuus muodostuu arkisista ja yksinkertaisista asioista, ja luonnollinen ympäristö lapsen kasvulle ja tarpeiden tyydytykselle on koti. Lapsella on tarve turvaan ja ymmärrykseen sekä siihen, että hänen tarpeisiinsa vastataan. (Lastensuojelu esite 2000; Lastensuojelutiedote 2005; Pekki & Tamminen 2002, ) Parhaimmillaan perheen tärkeitä voimavaroja sekä kasvatuskumppaneita ovat isovanhemmat, muut sukulaiset, naapurit, tuttavat ja koko kyläyhteisö, sillä perheet tarvitsevat tukea kasvatustehtävässään. Viime kädessä on yhteiskunnan vastuulla turvata kaikille lapsille hyvinvoinnin edellytykset, jolloin läheisten antaman tuen lisäksi yhteiskunnan palveluilla voidaan tukea koteja lasten huolenpidossa. Lastensuojelu tukee perheitä ensisijaisesti avohuollon tukitoimilla. Viimeisin keino on sijoittaa lapsi kodin ulkopuolelle. (Lastensuojelutiedote 2005.) Avohuollon tukitoimet Avohuollon tukitoimiin tarvitaan huoltajien sekä 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumus. Ne toteutetaan yhteistyössä perheen kanssa kartoittamalla sen tarpeita vastaavat tukimuodot. Sosiaalityöntekijä ja asianomaiset laativat yhdessä huoltosuunnitelman, josta ilmenee perheen olosuhteet ja asiat, joihin tukitoimin halutaan vaikuttaa. Avohuollon tukitoimiin kuuluvat esimerkiksi taloudellinen tuki, asunnon järjestäminen, päivähoito, koulunkäynnin tukeminen, tukihenkilö lapselle tai vanhemmille, tukiperhe, kotiapu, perhetyö, loma- ja virkistystoiminta sekä mielenterve-

11 11 ys- ja päihdepalvelut. Lapsi voidaan avohuollon tukitoimena myös sijoittaa lyhytaikaisesti perheeseen tai laitokseen ilman huostaanottoa tai koko perhettä voidaan hoitaa laitoksessa. Sijoitus lopetetaan heti lapsen tai huoltajan sitä vaatiessa. (Heikkinen ja Kettunen 1994, 38-39; Lastensuojelutiedote 2005.) Huostaanoton kriteerit Sosiaaliviranomaisilla on velvollisuus ottaa lapsi huostaan ja järjestää hänelle sijaishuolto, jos kaikki seuraavat kolme edellytystä täyttyvät yhtä aikaa: 1. Puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen tai nuoren terveyttä tai jos lapsi tai nuori itse vaarantaa niitä käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään. 2. Avohuollon tukitoimet eivät ole tarkoituksenmukaisia tai mahdollisia tai jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. 3. Sijaishuolto on lapsen edun mukaista. Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle. Myös yksityishenkilöllä on oikeus tehdä lastensuojeluilmoitus. (Heino 1999, 19; Lastensuojelulaki 16, 40 ) Huostaanoton ja sijoituksen valmistelu sekä huostaanotosta päättäminen Huostaanottoa valmistellaan perheen kanssa yhdessä tavallisesti niin, että lapsi ja perhe voivat hyväksyä tilanteen. Aina siihen ei kuitenkaan ole aikaa tai mahdollisuutta. Joka tapauksessa on huomioitava, että sijoittaminen kodin ulkopuolelle on aina riskitilanne, joka voi vaurioittaa lasta. Huostaanotto liittyy perheen kriisitilan-

12 12 teeseen, ja sekä lapsi että hänen läheisensä tarvitsevat apua. Ammattitaitoinen työntekijä tunnistaa omat subjektiiviset tuntemuksensa ja pystyy käyttämään niitä rakentavasti työvälineinään ja auttamaan lasta sekä myös hänen vanhempiaan. Kun huostaanottoa harkitaan, on sen tarve tutkittava perusteellisesti. (Lastensuojelutiedote 2005; Taskinen 1999, 25.) Huostaanotto ei välttämättä tarkoita parasta tarjolla olevaa vaihtoehtoa, vaan tilannetta, jossa huonoista vaihtoehdoista on valittava vähiten haitallinen lapselle. Lapsen mielipiteet ja toiveet on otettava huomioon ja annettava niille painoarvoa. Todisteellinen kuuleminen koskee vain yli 12 vuotta vanhaa lasta, mutta myös sitä nuoremman lapsen mielipide on selvitettävä. Pienen lapsen tuntemuksia voidaan selvittää esimerkiksi leikkitarkkailun avulla. Lapsen mielipiteen selvittäminen ei ole ongelmatonta. Joissain tapauksissa lapsi voi sanoa haluavansa pois kotoa, mutta usein hän vastustaa huostaanottoa vaikka kotiolot olisivat huonot. Tähän vaikuttaa mahdollisesti lojaliteetti vanhempia kohtaan sekä pelko tuntemattomasta ja elämänmuutoksesta. Lapsen mielipiteen selvittämistä edesauttaa huostaanoton huolellinen valmistelu, sen merkityksen selvittäminen ja siihen liittyvien tunteiden käsittely, jotka muutoinkin ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita. Valmisteltaessa huostaanottoa on tarvittaessa kuultava myös lapsen kehityksen ja kasvun asiantuntijoita. (Räty n.d, 5-6.) Sijaishuolto Sijaishuollolla tarkoitetaan lapselle tai nuorelle annettavaa hoitoa ja kasvatusta kodin ulkopuolella. Sijaishuoltoa voidaan antaa joko laitoshoitona tai perhehoitona. Lapsen sijoituspaikkaa harkitessa otetaan huomioon lapsen etu. Lapsen huoltajuus ei huostaanotossa siirry sosiaalilautakunnalle vaan säilyy vanhemmilla, jollei tuomioistuin ole toisin päättänyt. Sosiaalilautakunta päättää lapsen hoidosta ja huolenpidosta, mutta se on tehtävä yhteistyössä lapsen huoltajien kanssa. Lastensuojelulaitoksen johtaja voi erityisin laissa määritellyin perustein rajoittaa huoltajien

13 13 oikeuksia kuten yhteydenpitoa, ja niistä on aina tehtävä erillinen päätös. ( Heikkinen ja Kettunen 1994, 40 41; Lastensuojelutiedote 2005.) Lapsella on sijaishuollon aikana oikeus pitää yhteyttä sekä tavata läheisiään, ja viranomaisten on tuettava lapselle tärkeitä suhteita. Huostaanotto on lopetettava, kun huostaanoton perusteet ovat lakanneet. Huostaanotettua lasta on tuettava huostaanoton päätyttyä, jälkihuoltoa on annettava kunnes nuori täyttää 21 vuotta. (Lastensuojelutiedote 2005.) Huostaanotto voidaan tehdä myös tahdonvastaisesti, jos huostaanoton kriteerit täyttyvät. Jonkun asianosaisen vastustaessa huostaanottoa on päätös alistettava lääninoikeuden vahvistettavaksi. (Lastensuojelutiedote 2005.) Huostaanottopäätökseen liittyvässä huoltosuunnitelmassa tulisi näkyä ainakin sijaishuollon tarkoitus, tavoitteet, perusteet sekä kuinka pitkään sen on arvioitu kestävän. Huoltosuunnitelman tulee sisältää tietoa lapsen yhteydenpidosta vanhempiin ja muihin läheisiin henkilöihin. Huoltosuunnitelmassa tulee huomioida myös vanhempien avun ja tuen saanti. Huoltosuunnitelmaa on tarkistettava aina, kun siihen on tarvetta ja vähintään kerran vuodessa. (Taskinen 1999.) 3.2 Vanhemmuuden arviointi huostaanotossa Kun arvioidaan, onko lapsi lastensuojelun tarpeessa, selvitetään kodin olosuhteita lapsen kannalta. Arviointi kohdistuu lapsen perushoitoon, lapsen ymmärtämiseen ja tukeen sekä lapsen kasvuympäristöön. (Heino 1999; Vanhemmuuden roolikartta.) Lapsen perushoidon arvioinnissa kiinnitetään huomiota riittävään ravinnon ja levon saantiin, vuorokausirytmin säännöllisyyteen sekä vaatetuksesta, siisteydestä sekä erityistarpeista huolehtimiseen. Puutteet perushoidossa voivat olla vakavana vaarana lapsen kehitykselle, esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsi ei saa ruokaa tai ruo-

14 14 ka on yksipuolista ja sattumanvaraista. Lapsella tulee olla myös melko säännöllinen vuorokausirytmi. Lapsen ei saa antaa valvoa liikaa mutta häntä ei myöskään saa pitää jatkuvasti sängyssä. Lapsi tarvitsee oikeita sään mukaisia vaatteita. Vauvan vaipat pitää vaihtaa tarpeeksi usein. Siisteys ja puhtaus vaikuttavat lapsen terveyteen. Lapsella voi olla erityistarpeita, kuten esimerkiksi allergioita, sairauksia tai jokin vamma. Lapsen erityistarpeista, kuten ruokavaliosta, tutkimuksista ja sairaanhoidosta on huolehdittava. (Heino 1999; Vanhemmuuden roolikartta.) Lapsen saaman tuen arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, saako lapsi kasvattajiltaan ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä sekä iän mukaista valvontaa ja ohjausta. Olennaista kasvatuksessa on lapsesta välittäminen sekä lämmin suhde lapsen ja kasvattajien välillä. Lasta vahingoittaa sekä liian ankara, kuritusta suosiva kasvatus että välinpitämättömyys. Alle kouluikäisiä lapsia ei saa jättää yksin eikä sitä vanhempiakaan lapsia pitkäksi aikaa. Kasvattajan tulisi ymmärtää, mitä eri-ikäisiltä lapsilta voi edellyttää. Vahingollista voi olla paitsi liiat vaatimukset mutta myös se, jos lapselle ei anneta päätösvaltaa eikä oppimismahdollisuuksia iän ja kehitystason mukaisesti. Laissa kielletyt ruumiillinen ja seksuaalinen pahoinpitely sekä psyykkinen pahoinpitely nöyryyttämällä tai alistamalla lasta voivat aiheuttaa lapselle vakavia vaurioita. (Arvioiva työote perheiden kanssa työskentelyssä 2006, 1; Heino 1999, 20; Vanhemmuuden roolikartta) Tarkasteltaessa lapsen kasvuympäristöä kiinnitetään huomioita siihen, onko lapsen koti pysyvä ja turvallinen, jossa ei vietetä häiritsevää elämää. Arvioidaan voiko lapsi luottaa kasvattajiinsa ja näiden lupauksiin, ja saako hän monipuolisia virikkeitä. Lapsen tulisi voida ylläpitää pysyviä ihmissuhteita ja elää ilman perheväkivallan pelkoa. Epäsäännöllinen, ristiriitainen kotielämä, jossa toinen tai molemmat kasvattajat käyttävät runsaasti päihteitä, ei takaa turvallisuutta lapselle. Turvattomuutta saattaa luoda myös kasvattajien psyykkinen sairaus, ellei lapsella ole riittävästi muita korvaavia ihmissuhteita. Lapsen eristäminen ympäristöstään, sukulaisistaan ja ystävistään on myös vahingollista. (Heino 1999, 21.) 3.3 Lapsen edun määrittely ja arviointi huostaanotossa

15 15 Lapsen etu on huostaanoton tärkein ja vaikeaselkoisin kriteeri. Lapsen etu käsitteen epämääräisyys mahdollistaa monia tulkintoja, jotka voivat olla keskenään hyvin ristiriitaisia. (Laakso & Saikku 1998, 68.) Lapsen ensisijaisena etuna tulee yksiselitteisesti pitää sitä, että hän on oman perheensä ja sukunsa jäsen, ja että vanhemmat ovat vastuussa hänestä. Sosiaalityön tehtävä on suojella ja auttaa perheitä, jotta ne voivat hoitaa velvollisuutensa yhteiskunnassa mahdollisimman täysimääräisesti. Lähtökohtana on perheiden pitäminen yhdessä ja jälleenyhdistäminen, mikäli perhe on syystä tai toisesta joutunut erilleen. Lapsen edun määrittelyn tulee kuulua perheelle, jollei kyse ole selkein kriteerin todetusta erityisen poikkeuksellisesta tilanteesta. (Taskinen, 2006) Lapsen edun tulkinta voi johtaa erilaisiin johtopäätöksiin saman lain pohjalta. Täsmällisempi ja yhtenäinen ohjeistus siitä, millä tavalla lapsen etua vaarantavia kehityksellisiä riskitekijöitä tulisi seurata, selvittää, arvioida ja määritellä puuttuvat tällä hetkellä. Lapsen edun periaatteen korostuminen kansainvälisissä sopimuksissa, lainsäädännössä ja yhteiskunnallisissa keskusteluissa ei ole poistanut kysymyksiä siitä, mitä kulloinkin tarkoitetaan lapsen edulla. Tämä tulee esiin sijoitusten kriteerien vaihteluilla. (Heinonen ym, 2005.) Lapsen edun arvioinnissa ei ole yleistä ohjenuoraa, vaan jokainen tapaus on ainutlaatuinen liittyen tietyn lapsen yksilökohtaiseen tilanteeseen ja erityistarpeisiin. Lapsen etua arvioidaan kokonaisvaltaisesti, ottamalla huomioon kaikki mahdollisesti tilanteeseen vaikuttavat tekijät. Harvemmin mikään yksittäinen asia ratkaisee lapsen edun, vaan kyse on useiden eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Lastensuojelun työntekijät tekevät lapsen etua arvioidessaan eräänlaisen riskianalyysin, jossa he punnitsevat uhkia, haasteita ja mahdollisuuksia. Näitä tekijöitä tarkasteltaessa painottuvat erilaiset asiat lapsen iän mukaan, sillä aivan pieni lapsi tarvitsee erilaista huolenpitoa kuin isompi. Lapsen etua arvioitaessa huostaanoton yhteydessä olennainen kysymys on se, että turvaako kodin ulkopuolelle sijoittaminen lapsen kehityksen paremmin kuin kotiin jääminen? Vaihtoehtojen punnitseminen on useimmiten työlästä, mutta konkretisointi on välttämätöntä oikeusturvankin vuoksi. (Taskinen 1999, 23.)

16 3.4 Huostaanottokriisi 16 Huostaanotto on aina kriisi lapselle, vanhemmille ja muille läheisille, johon liittyy paljon syyllisyyttä, ahdistusta ja häpeää. Vanhemmat saattavat pohtia mikä on mennyt vikaan ja miksi. Huostaanotettujen lasten vanhemmat jäävät usein ilman tarvitsemaansa apua ja tukea. Lapsesta eroon joutuminen on vanhemmille tilanne, jossa heidän täytyisi aina ehdottomasti saada apua ja tukea eikä jäädä yksin. Vanhemman on käytävä läpi aivan samoja eron tunteita kuin lapsenkin. Huostaanottokriisiä ei voida välttää vaikka vanhempi itse tiedostaisi huostaanoton tarpeellisuuden ja olisi toivonut sitä. Huostaanottokriisissä tukemisessa on tärkeintä läsnä olo, lohdutus sekä kuuntelu. Vanhemmalle voi olla lohduksi tieto siitä, että hänen kokemansa tunteet ovat aivan normaaleja ja että ajan myötä asiat muuttuvat paremmiksi. ( Jokinen 2004, 11 12; Rutter 2004, 7; Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliitto.) Traumaattisissa tilanteissa, kuten lapsen huostaanotto, ihminen käyttäytyy joskus itselleenkin yllättävällä ja epämieluisalla tavalla, eikä näe itsensä tai muiden parasta. Tärkeää on kaikesta huolimatta neuvotella ihmisen kanssa jotta hän kokee tulleensa kuulluksi. Vaikeasta tai traumaattisesta tilanteesta tulee entistäkin traumaattisempi, mikäli ihminen kokee olevansa täysin auttajan mielipiteiden ja näkemysten varassa. Tämän kaltaisissa tilanteissa ihmisessä herää viha ja katkeruus, jotka ovat tutkimusten mukaan erityisen paljon toipumista estäviä tunnetiloja (Vilen, Leppämäki, Ekström 2002, 49.) Kriisissä olevalle ihmiselle on tärkeintä, että joku kuuntelee ja ymmärtää häntä. Rauhallinen läsnäolo ja kuunteleminen on tärkeämpää kuin neuvojen antaminen. Cullbergin (1991) mukaan auttajan tehtävänä ei ole tuoda takaisin sitä, minkä asiakas on menettänyt eikä kieltää todellisuutta, vaan tukea asiakasta todellisuuden kohtaamisessa. Hän myös auttaa asiakasta ilmaisemaan tunteitaan kuten surua, tuskaa, syyllisyyttä sekä aggressioita. Hänen avullaan asiakas voi ymmärtää, että tämänkaltaiset tunteet ovat täysin normaaleja. Kriisiauttamisen tärkeimpinä kulmakivinä on toivon lainaaminen asiakkaalle silloin, kun häneltä itseltään se puuttuu.

17 17 Tällaisella toivon lainaamisella on merkitystä kriisistä uudelleen suuntautumisessa. (Jokinen 2004,14 15; Lönnqvist, 2005.) Kriisissä elävä ihminen tarvitsee paljon informaatiota tilanteesta. Tietoa joudutaan toistamaan ja varmistamaan, että se on vastaanotettu ja ymmärretty. (Cullberg 1991, ) Yksinkertainenkin tieto joudutaan antamaan useaan kertaan, sillä kriisi kaventaa vastaanottokykyä (Taskinen, 1999) Huostaanottokriisin vaiheet Vaihe 1 - järkytys Kun lapsi otetaan huostaan, ensimmäinen reaktio yleensä on järkytys. Vanhempi saattaa itkeä, tuntea epävarmuutta ja olla poissaoleva. Hän elää sokkivaihetta hoitaen arkiaskareensa, perheen ja työnsä kuin unissakävelijä. Vanhempi ei ehkä edes käsitä mitä on tapahtunut. Vanhemmalla voi olla suuri huoli siitä, pidetäänkö lapsesta hyvää huolta, ja lapsi pyörii hänen ajatuksissaan jatkuvasti. Vanhempi voi jopa luulla kuulevansa lapsensa äänen tai näkevänsä hänet. Vanhempi myös saattaa yrittää pysyä kiireisenä ollakseen ajattelematta huostaanottoa, mutta se nousee väkisin mieleen. Tämä vaihe kestää normaalisti parista päivästä pariin viikkoon. (Jokinen 2006, 11; Rutter 2004, 7.) Vaihe 2 - reaktio Vanhemman selvittyä järkytyksen aiheuttamasta turtuneisuudesta, hän tuntee surua, vihaa ja fyysistä kipua. Jotkut vanhemmat menettävät ruokahalunsa, toiset saattavat syödä suruunsa jatkuvasti. Vanhemmilla voi esiintyä myös unettomuutta sekä alkoholin, tupakan ja unilääkkeiden lisääntynyttä käyttöä. He saattavat olla hyvin herkkiä ja pelätä, mitä ihmiset heistä ajattelevat. ( Rutter 2004, 7.) Vanhempi saattaa olla vihainen huostaanottoon liittyneille henkilöille, itselleen, lap-

18 18 selle ja aivan vieraillekin ihmisille. Lapselleen hän voi olla vihastunut, koska ajattelee hänen olleen hankala tahallaan ja joutuvansa kärsimään hänen vuokseen. Vanhempi voi ajatella olevansa iloinen lapsen lähtemisestä ja ettei koskaan haluaisikaan lasta takaisin. Vanhemmalla voi olla myös vahvoja syyllisyyden ja vihan tunteita itseään kohtaan, koska on antanut asioiden mennä tähän pisteeseen. Syyllisyyden ja häpeän tunteet voivat johtaa siihen, että hän välttelee lasta ja sijaishuollon työntekijöitä. Hän saattaa pohtia jatkuvasti, mitä olisi voinut tehdä toisin, jotta huostaanotolta olisi vältytty. Joillekin vanhemmille vihan vaihe on pitkä. (Jokinen 2004, 11; Rutter 2004, 7-8.) Vaihe 3- Epätoivo Vihan tunteiden laannuttua kolmannessa vaiheessa on masennuksen vuoro. Vanhempi voi kokea elämän merkityksettömäksi, yksinäiseksi ja itsensä arvottomaksi. Tämä vaihe lamauttaa sekä musertaa ja toimintakyky saattaa heikentyä huomattavasti. Vanhempi voi haluta päästä eroon kaikesta entisestä ja miettiä paikkakunnanvaihdosta tai jopa itsemurhaa. Äidit, joilta on lapsi huostaan otettu, muodostavat yhden riskiryhmän itsemurhissa. Vanhempi kokea syyllisyyttä myös siitä, että stressaa vähemmän kuin lapsen ollessa kotona ja siitä, että selviävät ilman lastakin. Viimeistään tässä vaiheessa vanhempien olisi tärkeää löytää tukea, eikä jäädä yksin. Työntekijöiden tehtävänä on kriisituen tarjoaminen. ( Jokinen 2004, 11; Rutter 2004, 8.) Vaihe 4- Sopeutuminen Sopeutumisvaiheessa vanhempi alkaa hyväksyä tosiasioita ja näkee tilanteensa realistisemmin ja positiivisemmin. Elämänrytmi palautuu ja ympäristö alkaa taas kiinnostaa. Vanhempi varmasti kaipaa lastaan, mutta hyväksyy paremmin lapsensa sijoituksen. Vanhempi ymmärtää, että sekä hän että lapsi tarvitsee muita ihmissuhteita selvitäkseen, ja on valmiimpi yhteistyöhön sekä avun vastaanottamiseen. Vanhemmalla on nyt mahdollisuus alkaa selvittää asioita, joiden vuoksi huostaanotto on tehty ja joiden täytyy muuttua. (Jokinen 2004, 11; Rutter 2004, 8-9.)

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

LAPSEN EROKRIISI (1/2)

LAPSEN EROKRIISI (1/2) LAPSEN EROKRIISI (1/2) Tässä diasarjassa käydään lyhyesti läpi lapsen huostaanoton tai sijoituksen jälkeistä aikaa lapsen eroa vanhemmastaan ja siitä seuraavan kriisin näkökulmasta. Lähde: Virpi Kujala,

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta

Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta 1 Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta Tuula Kivistö-Pyhtilä Perhehoito, lastensuojelun vastuualue Oulun kaupunki 21.9.2011 28.9.2011 Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA

PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA Luotaus sijoitetun nuoren perheen ja vanhempien aseman kehitykseen Pohjolakodin 100-vuotisen historian aikana Kari Matela & Teija Lampinen Nuorten Ystävät KIRJE SOSIAALIHALLITUKSELLE

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV 1 (8) JYVÄSKYLÄ 30.10.2008 Tiina Hyvärinen Hämeenlinnan hallinto-oikeus - Huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat hakemukset ja niiden liitteet - Väliaikaiset

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

VANHEMPIEN KOKEMUKSIA MES-OHJELMASTA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMENA

VANHEMPIEN KOKEMUKSIA MES-OHJELMASTA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMENA VANHEMPIEN KOKEMUKSIA MES-OHJELMASTA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMENA Salla Ritala TYÖN YDIN! Tarkoituksena kartoittaa vanhempien kokemuksia MES-ohjelmasta! Yhteistyökumppanina Neljä Astetta Oy! Kvalitatiivinen

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua.

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua. 20.11.2013 1 Perhehoito: Perhehoito tarkoittaa lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä sosiaalilautakunnan tehtävään hyväksymässä sopivassa perheessä. Perhehoito

Lisätiedot

Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa

Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa Seija Stocklin Erityissosiaalityöntekijä Psykoterapeutti Sofian Riihenkulma 4, 00700 Helsinki Johdanto Omat varhaiset, myönteiset hoivakokemukset; jokainen

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ 4.11.2013 Karoliina Taruvuori, apulaisjohtaja Riihimäen vankila Perusteet lapsi- ja perhetyölle Rikosseuraamuslaitoksessa YK:n lapsen oikeudet lapsella on oikeus

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on tarkoitettu välineeksi silloin kun huoli vammaisen lapsen hyvinvoinnista

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

Uusi lastensuojelulaki

Uusi lastensuojelulaki Uusi lastensuojelulaki Vankiperhetyön verkosto 1.10.2009 3.9.2012 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelun nykytila Lastensuojelulain toimeenpano ja seuranta Tarkennustarpeet lastensuojelulaissa

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja Uudenmaan palvelualue Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja 1 A-klinikkasäätiön arvot Ihmisarvon kunnioittaminen Luottamuksellisuus Suvaitsevaisuus

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot