Historiallisten teollisuusympäristöjen kehittäjä

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Historiallisten teollisuusympäristöjen kehittäjä"

Minna Päivi Laine
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 LAHTI

2 Askonalue LAHTI Historiallisten teollisuusympäristöjen kehittäjä Teollinen Suomi on kehittynyt harppauksin kohti tieto- ja palveluyhteiskuntaa. Viime vuosisadan teollinen rakennemuutos on kuljettanut suurteollista tuotantoa pois entisistä teollisuuskeskuksista jättäen lukuisat, historiallisesti merkittävät arvorakennukset vaille käyttöä odottamaan joko rapistumista tai uutta käyttötarkoitusta. Näin tapahtui 1990-luvulla myös Askonalueella Lahdessa. Askonalueen omistajana ja kehittäjänä toimii Renor Oy, jonka avainosaamista on kehittää uuden elinkaaren ansaitsevia rakennusperintökohteita kehittyvissä kaupunkiympäristöissä. Yhtiön tavoitteena on uudelleenkehittää omistamiaan kohteita luovasti ja ennakkoluulottomasti ja näin ylläpitää kestävää ja viihtyisää rakennettua kulttuuriympäristöä. Lahden lisäksi Renor omistaa ja kehittää historiallisia kiinteistöjä ja alueita pääkaupunkiseudulla, Porvoossa, Forssassa, Hämeenlinnassa, Porissa ja Tampereella. Kohteiden rakennustaiteelliset arvot sekä sukupolvien mittaiset tarinat suomalaisen työn historiasta ovat osa kaikille yhteistä kulttuuriperintöä. Tätä perintöä Renor omistajana arvostaa ja vaalii tiili tiileltä.

odottamaan joko rapistumista tai uutta käyttötarkoitusta. Näin tapahtui 1990-luvulla myös Askonalueella Lahdessa.

3 Kehittyvä Askonalue Lahdessa sijaitseva Askonalue on pinta-alaltaan Renorin suurin kohde. Yli 30 hehtaarin suuruisen alueen sydänlangan muodostavat Askon ja Upon entiset tuotantolaitokset. Vuosina rakennetut, kaupunkikuvallisesti arvokkaat tehdasrakennukset ovat edustava esimerkki Suomen myöhäisemmistä teollisista kulttuuriympäristöistä. Alueella on myös keskeinen merkitys osana Lahden kaupungin kulttuuri- ja rakennushistoriaa. Puuseppä Aukusti Avoniuksen vuonna 1918 perustaman Lahden Puuseppätehtaan, myöhemmin Asko Oyj:n, myötävaikutuksella Lahdesta kasvoi Suomen puusepän- ja huonekaluteollisuuden keskus. Vuosien saatossa tuotanto laajeni myös kodinkoneisiin toimintansa aikana yhtiö oli seudun suurimpia työnantajia työllistäen parhaimmillaan lähemmäs ihmistä. Askonalueen alkuperäinen teollinen toiminta lakkasi pääosin 1990-luvulla, jonka jälkeen rakennukset olivat useita vuosia vailla uutta käyttötarkoitusta. Alueen edullinen sijainti kaupungin ydinkeskustan tuntumassa sekä rautatieaseman välittömässä läheisyydessä ovat kuitenkin mahdollistaneet kohteen uuden tulemisen. Viime vuosina entisiin teollisuustiloihin on muodostunut monipuolinen luovien ja tietointensiivisten alojen osaamiskeskittymä. Alueella toimii yli 200 yritystä ja yhteisöä, jotka työllistävät lähemmäs henkilöä. Vanha teollisuuskortteli on herätetty uuteen kukoistukseensa. Askonalueen merkittävimmät rakennukset Asko 1 (toimistoja) Asko 2 (toimistoja, hyvinvointipalveluja, ravintoloita) Valimo/Upo1 (toimistoja, työ- ja tuotantotiloja, logistiikka- ja varastotiloja) Upo 2 (logistiikka- ja varastotiloja) Asko 3 (logistiikka- ja varastotiloja, toimistoja) Etäisyys rautatieasemalta 300 m Etäisyys Lahden ydinkeskustasta 1 km Ajoaika Helsinki-Lahti moottoritieltä 2 min Junalla Helsinkiin 50 min Junalla Pietariin 2 h 46 min KESKUSTA RUOLA Mannerheiminkatu Valtatie 12 P ASKO 1 HTC Valtatie 12 KOUVOLA VALIMO / UPO 1 Iso-Paavolankatu P ASKO 2 P P Vesijärvenkatu UPO 2 ASKO 3 SAKSALA ANTTILANMÄKI LIESITEHDAS TAMPERE Rautatieasema

Alueella on myös keskeinen merkitys osana Lahden kaupungin kulttuuri- ja rakennushistoriaa.

4 Askonalue LAHTI Askonalueen historia 1918 Aukusti Avonius aloittaa huonekalutuotannon Lahdessa Useita tehdasrakennuksia valmistuu nykyiselle Askonalueelle Yrityksen nimeksi tulee Asko-Avonius Huonekalutehtaat ja tuotenimeksi Asko Upo Metalli Oy aloittaa huonekaluteollisuuden metalliosien alihankkijana Ensimmäinen sähkökäyttöinen pienkodinkone valmistuu Lahden tehtaalla valmistetaan ensimmäiset valkean linjan kodinkoneet: jääkaappi, pulsaattoripesukone, sähköliesi, sähkömankeli ja pyykkilinko. Vuoden 1956 laajennuksen jälkeen alueella on Pohjoismaiden suurin huonekalu- ja kodinkonetehdas Asko Oyj perustaa Asko Kiinteistöt Oy:n. Asko Oyj:n nimi muuttuu Uponor Oyj:ksi Uponor Oyj yhtiöittää kiinteistöliiketoimintansa Asko Kiinteistöt Oy:lle Asko Kiinteistöt Oy muuttaa nimekseen Renor Oy Yhdeksän suomalaista sijoittajaa ostaa Renor Oy:n Uponorilta Renor Oy puhdistaa alueen maaperää yli m2 ja saneeraa raakatilasta uutta vuokrattavaa tilaa noin m2. Alueelle rakentuu kaukokylmäverkko ja rakennusten kiinteistötekniikkaa uudistetaan laajasti. Asko 2 saa uuden vesikaton ja katettu torialue valmistuu. Asko 3:sen koko osakekanta siirtyy Renor Oy:lle Askonalueen kehittäminen jatkuu osana Lahden keskustan radanvarren kaupunkisuunnittelua. Askon tehdasalue vuonna Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.

1941 Ensimmäinen sähkökäyttöinen pienkodinkone valmistuu.

5 Katse tulevaisuudessa Askonalueella on vielä huomattava potentiaali kehittyä ja kasvaa. Aluetta on kehitetty kulttuuri-, hyvinvointi- ja liike-elämän palveluiden kokonaisuudeksi muuntojoustavat rakennukset tarjoavat tiloja monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Renor Oy on investoinut voimakkaasti alueen kehittämiseen. Asko 2:lle vuonna 2013 valmistunut korkea lasikatteinen Tori rakennettiin rakennuksen toimijoiden kohtaamisja tapahtumapaikaksi, jossa yhdistyvät talon ydintoiminnot, ravintolat, kokoustilat ja palvelut. Vuonna 2012 Asko 2:lle valmistui alueen pohjavettä hyödyntävä kylmävesiasema. Kaikkiaan m 2 toimistotilaa jäähdytetään uudella, kustannuksia ja energiaa säästävällä tavalla. Olemassa olevan rakennuskannan kehittämisen ohella Askonalue muodostaa tulevina vuosina merkittävän kaupunki- ja täydennysrakentamisen kohteen Päijät-Hämeen alueella. Historiallinen teollisuusmiljöö sekä alueen olemassa oleva palvelu- ja toimijaverkosto luovat vahvan perustan aluekehittämiselle. Alueen vahvuus on keskeinen sijainti Lahden keskusta-alueella sekä kaupungin rautatieaseman ja kehittyvän Matkakeskuksen vieressä. Junaliikenteen risteysaseman läheisyys sekä nopea raideyhteys Venäjälle ja pääkaupunkiseudulle luovat erinomaiset edellytykset tulevaisuuden vetovoimaisen työpaikka- ja asuinalueen kehittämiselle. Askonalueen yhtenäinen maanomistus mahdollistaa alueen maankäytön, liikenteen ja ympäristön kokonaisvaltaisen suunnittelun edesauttaen nopeaa siirtymistä edelleen kaavoitus- ja rakentamisvaiheisiin. ASKONALUE 31 ha KÄYTTÄMÄTÖNTÄ RAKENNUSOIKEUTTA m 2 VUOKRATTAVAA TILAA m 2 ASIAKKAITA 247 kpl

Renor Oy on investoinut voimakkaasti alueen kehittämiseen.

6 Askonalue LAHTI Kaupunkirakentamisen edelläkävijäalue Lahden radanvarren alueelle rakentuu tuhansia uusia koteja sekä tiloja sadoille yrityksille. Radanvarresta sekä siihen kuuluvasta Askonalueesta rakentuu Lahden ydinkeskustaan integroituva, tiivis ja urbaani kaupunginosa, jossa liike-elämän ja asumisen toiminnot yhdistyvät kattaviin yksityisiin ja julkisiin palveluihin. Alueesta muodostuu kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ja ympäristövaikutuksiltaan resurssitehokas älykkään teknologian edelläkävijäalue. Alueen suunnittelua on ohjannut visio Lahden ympäristökaupunkistrategian mukaisista, kestävää ja ekologista elämäntapaa edistävistä ratkaisuista. Vuonna 2012 Renor oli kiinteistönomistajana mukana Lahden Radanvarren arkkitehtuurikilpailussa, joka oli yksi World Design Capital vuoden suurimmista tapahtumista. Radanvarren ideakilpailu oli yhteistoiminnallisen kaupunkisuunnittelun pilottihanke, jossa osallistettiin kattavasti monia väestö- ja sidosryhmiä kaupunkiympäristön kehitykseen. Renor on laatinut Askonalueen kokonais- ja kehittämissuunnitelmaa yhteistyössä Radanvarren arkkitehtuurikilpailun voittaneen Arkkitehtitoimisto AJAKin kanssa. Suunnitteluvisioissa Askonalue rakentuu 14 korttelista, jossa asutaan ja työskennellään kaupunkimaisessa ympäristössä. Alueen asumisviihtyvyyttä lisäävät vehreät korttelisisäpihat kaupunkiviljelypalstoineen ja vesiaihioineen. Autoilusta rauhoitetut kävelykadut sekä rakennusten kivijalkaan sijoittuvat lähi-, kulttuuri- ja virkistyspalvelut luovat elävyyttä kaupunkitilaan. Laaja-alaista yhteissuunnittelua on tarkoitus jatkaa myös alueen tulevassa kaavasuunnitteluvaiheessa. Tavoitteena on siirtyä nopeasti vaiheittain etenevään toteutukseen yhteistyössä kaupungin, alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Ensimmäisenä Radanvarren kehityshankkeista käynnistyy Askonalueen läheisen Matkakeskuksen rakentaminen vuoden 2014 aikana.

yksityisiin ja julkisiin palveluihin. Alueesta muodostuu kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ja ympäristövaikutuksiltaan resurssitehokas älykkään teknologian edelläkävijäalue.

7 Arkkitehtitoimisto AJAKin näkemyksiä kehittyvästä Askonalueesta. Nykyisistä rakennuksista Asko 2 sijoittuu kortteliin 3 ja Valimo kortteliin 7.

8 RENOR OY Askonkatu 13 A, 3.krs PL 45, Lahti Vaihde Timo Valtonen toimitusjohtaja puhelin Timo Väisänen kiinteistöpäällikkö puhelin Tanja Paksunen markkinointi- ja viestintäassistentti puhelin

puhelin 0207 220 881 Timo Väisänen kiinteistöpäällikkö puhelin 0207 220 839

Samankaltaiset tiedostot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM