Matematiikkalehti 1/2011.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matematiikkalehti 1/2011. http://solmu.math.helsinki.fi/"

Transkriptio

1 Matematiikkalehti 1/011

2 Solmu 1/011 Solmu 1/011 ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Matematiikan ja tilastotieteen laitos PL 68 (Gustaf Hällströmin katu b) Helsingin yliopisto Päätoimittaja: Matti Lehtinen, dosentti, Helsingin yliopisto Toimitussihteeri: Juha Ruokolainen, FT, Matematiikan ja tilastotieteen laitos, Helsingin yliopisto Sähköposti: Toimituskunta: Pekka Alestalo, dosentti, Matematiikan laitos, Teknillinen korkeakoulu Heikki Apiola, dosentti, Matematiikan laitos, Teknillinen korkeakoulu Aapo Halko, FT, Matematiikan ja tilastotieteen laitos, Helsingin yliopisto Markku Halmetoja, lehtori, Mäntän lukio Ari Koistinen, FM, Metropolia Ammattikorkeakoulu Mika Koskenoja, yliopistonlehtori, Matematiikan ja tilastotieteen laitos, Helsingin yliopisto Marjatta Näätänen, dosentti, Matematiikan ja tilastotieteen laitos, Helsingin yliopisto Antti Rasila, tutkija, Matematiikan laitos, Teknillinen korkeakoulu Hilkka Taavitsainen, lehtori, Ressun lukio Graafinen avustaja: Marjaana Beddard Yliopistojen ja korkeakoulujen yhteyshenkilöt: Virpi Kauko, FT, matemaatikko, Jyväskylä Jorma K. Mattila, professori, Sovelletun matematiikan laitos, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Jorma Merikoski, dosentti, Matematiikan ja tilastotieteen laitos, Tampereen yliopisto Petri Rosendahl, assistentti, Matematiikan laitos, Turun yliopisto Matti Nuortio, jatko-opiskelija, Matemaattisten tieteiden laitos, Oulun yliopisto Timo Tossavainen, lehtori, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, Joensuun yliopisto Numeroon /011 tarkoitetut kirjoitukset pyydämme lähettämään mennessä. Kiitämme taloudellisesta tuesta Jenny ja Antti Wihurin rahastoa. Huom! Solmun paperiversio postitetaan vain niihin kouluihin, jotka ovat sitä erikseen pyytäneet. Toivomme, että lehteä kopioidaan kouluissa kaikille halukkaille. Kansi: Neljän vuoden välein jaettavaan Rolf Nevanlinna -palkintoon kuuluva kultainen mitali.

3 Solmu 1/011 3 Sisällys Pääkirjoitus: Korutonta kertomaa (Matti Lehtinen)...4 Täydellisyyttä etsimässä (Anne-Maria Ernvall-Hytönen)...6 Vaikeita, jopa mahdottomia yhtälöitä (Matti Lehtinen)...9 Erehtyikö Douglas Adams? (Markku Halmetoja)...11 Suomen matematiikan tähtinimet (Matti Lehtinen)...14 Matematiikan valitsemisen vaikeudesta (Markku Halmetoja)...18 Kahdeksan tehtävää peruskoululaisille (Matti Lehtinen)...0 Riittääkö lämmitysöljy (Heikki Apiola)...4 Matematiikkakilpailuvuosi 010 (Matti Lehtinen)...8

4 4 Solmu 1/011 Korutonta kertomaa Syksyn 010 ylioppilaskirjoitusten tulokset olivat jälleen korutonta kertomaa. Pitkän matematiikan kokeen läpäisyraja oli seitsemän (7) pistettä 66 mahdollisesta. Seitsemän on noin 11 % 66:sta. Ylioppilaskirjoitusten vakiintunut tapa on asettaa hyväksymisraja niin, että noin 95 % kokelaista hyväksytään. Nyt tuon perin matalan rajan ylitti alle 90 % yrittäjistä. Koetta en ole huomannut mainitun vaikeaksi. Olen joskus sanonut, että panos-tuotosmielessä tarkasteltuna matematiikan opetus on valtakunnan onnettomimpia toimialoja. Nuori ihminen osallistuu opetukseen melkein päivittäin 1 vuoden ajan, mutta kovin monen kohdalla jää saavuttamatta edes se yhden yksinkertaisen koetehtävän ratkaisemisen taito. Abiturientti ei suinkaan joudu ylioppilaskirjoitukseen kylmiltään ja yllätettynä. Oletettavasti hän on suorittanut hyväksytysti säädetyn määrän lukion pakollisia kursseja. Niiden olisi kaiken järjen mukaan pitänyt tuottaa ainakin sellainen minimiosaaminen, jolla lähes maan tasolle asetetun riman yli olisi kevyesti astuttu. Tämä antaa aiheen kysyä opettajien ja koulujen moraalin perään. Miten niin monen oppilaan on mahdollista selvitä kurssikokeesta toisensa jälkeen ilman osaamista? Luokallehan ei luokattomassa lukiossa jää, mutta etenemisesteiden kaltaisin mekanismein on pyritty ehkäisemään oppilaan osaamattomuuden kasautuminen hallitsemattomaksi tilanteeksi. Painostavatko vanhemmat ja rehtorit matematiikan opettajia lipeämään kaikista osaamiskriteereistä? Vai kauheata sanoa onko opettajien ja opetushallinnon ammattitaito jotain muuta kuin mitä PISA-Suomen virallinen liturgia ja opettajien järjestöt hehkuttavat? Osallistuin marraskuussa lukion matematiikkakilpailun avoimen sarjan alkukilpailusuoritusten arviointiin. Pyrkimykset saada laajemmat joukot tietoisiksi matematiikkakilpailusta näyttävät tuottaneen tulosta, sillä kilpailusuorituksia oli arvioitaviksi lähetetty puolentuhatta. Vastausten lukeminen ei kuitenkaan ollut pelkästään iloinen tapahtuma. Tehtävät eivät olleet vaikeita ja kilpailusarjaan osallistujat olivat keskimäärin abiturientteja, joiden matematiikan osaamisen voi olettaa olevan paremmasta päästä. Silti pistejakauman aritmeettinen keskiarvo oli 4,8, kun maksimipisteet (joita toki jaettiin niitäkin, hienoista suorituksista) olivat 4. Jakauman moodi eli useimmin esiintynyt pistemäärä oli 0. Siihen summaan päätyi 16 % osallistujista. Ja vastauksissa aika tavallinen päättelyaskel oli seuraava: a 1 +b 1 +c 1 = 1 a+b+c = 1! Pitkän matematiikan osaamisvajeessa on aineksia kansalliseen katastrofiin. On aivan selvää ja hyväksyttävää, että varsinaista matematiikkaa, siis muuta kuin laskentoa, eivät kaikki tarvitse eivätkä kaikki opi. Mutta kun kuitenkin aika moni tarvitsee ja voisi oppia, ja heillä ei oikein muutakaan tietä matematiikkaan ole kuin tämä lukion oppimäärä! Mitä olisi tehtävä? Ehdotan seuraavaa. Ylioppilastutkinnon matematiikan kokeessa luovutaan suhteellisesta arvostelusta ja siirrytään selviin, mutta toki kohtuullisiin kriteereihin; vain ne täyttävä hyväksytään. Yksinkertaisin selvä kriteeri olisi se vanha ainakin kolmen tehtävän osaamisen vaatimus. Kun tilanne on luisunut Pääkirjoitus

5 Solmu 1/011 5 nykyiselleen, on annettava siirtymäaikaa. Voitaisiin lähteä siitä, että lukio-opiskelunsa ensi elokuussa alkavat tietävät järjestelmän olevan voimassa kolmen vuoden kuluttua. Minulle vastataan, että näin ei voi tehdä, koska seurauksena olisi oppilaskato pitkässä matematiikassa. Asetetut määrälliset tavoitteet jäisivät saavuttamatta ja opettajien työllisyyskin voisi vaarantua. Oppilasmäärät voisivat todellakin pienentyä. Mutta eikö laatu korvaisi määrää? Mitä ihmettä oikeastaan teemme sillä lumeopilla, jota nyt näytään jaettavan kovin monelle? Kolme Jyväskylän yliopistossa matematiikan opettajaksi opiskelevaa, Sami Hirvonen, Saku Koskinen ja Matti Koivuluoma, kirjoittivat Helsingin Sanomissa opinnoistaan. Heidän pääsanomansa oli, että matematiikan opettajan opintojen ei tulisi koostua niin pääpainoisesti samoista aineksista kuin varsinaisiksi matemaatikoiksi opiskelevien kuin mitä he kokevat tapahtuvan. Sen sijaan matematiikan opettajiksi koulutettavien pedagogisten tietojen ja taitojen kasvattamiseen opintojen kuluessa ei panosteta riittävästi. Kirjoittajat haluaisivat tutustua koulumatematiikan ja koulun ilmiöihin koko opiskeluaikansa ajan. Hyviä tavoitteita kaikki. Jyväskyläläisopiskelijat eivät varmaankaan ajattele, niin kuin monet matematiikkaa koulussa opiskelevat luonnostaan tekevät, että matematiikka olisi sama asia kuin se kokonaisuus, joka muodostuu koulukursseista. Mutta pitkä kokemukseni matematiikan opettajista on, että aika moni opettaja tuntuu näin ajattelevan. Tunneista selviää melkein kuka vain, ovathan oppikirjan tehtävien vastaukset kustantajan verkkosivuilta kopioitavissa. Totuus on kuitenkin toinen. Matematiikan opettajan ja vain hänen keskeistä ammattitaitoa on ymmärtää ja välittää tietoa siitä, että matematiikkaa riittää joka suuntaan koulukurssien rajaaman piirin ulkopuolella, että myös tämän tiedon välittäminen. Hän kykenee siihen vain, jos hän pystyy näkemään koulumatematiikan laajemmasta perspektiivistä. Sitä näkökulmaa tuskin löytää opiskelematta ja oppimatta matematiikkaa, erityisesti sitä matematiikkaan kuuluvaa tarkkaa, täsmällistä ja omaa ajattelua. Oikean matematiikanopettajan työ ja elämä ei ole oppikirjan vastausliitteen ja taulukkokirjan varassa. Ja mitä muita taitoja matematiikan opettajalta voikaan odottaa, niillä ei voi korvata itse matematiikan osaamista. Matti Lehtinen Pääkirjoitus

6 6 Solmu 1/011 Täydellisyyttä etsimässä Anne-Maria Ernvall-Hytönen Kungliga Tekniska Högskolan, Tukholma Johdanto Jatketaanpa Solmussa /010 aloitettuja tekijäfunktioon liittyviä harjoituksia. Tällä kertaa keskitytään hieman toisenlaiseen tekijäfunktioon kuin aikaisemmin, nimittäin luvun n kaikkien positiivisten tekijöiden summaan σ(n) = d. d n Tästä eteenpäin tämän tekstin aikana oletetaan sanan tekijä viittaavan vain positiivisiin tekijöihin. Jos luvun n alkutekijähajotelma on n = p α1 1 pα k k, niin σ(n) = (1+p 1 + +p α1 1 ) (1+p k + +p α k k ) 1 1 p 1 1 = pα1+1 pα k+1 k 1 p k 1. Tämän todistaminen jätetään harjoitustehtäväksi. Tavallisen tekijäfunktion d(n) = d n1 yläraja on varsin pieni: d(n) n ε millä tahansa positiivisella ε, mutta samaa ei funktiosta σ voi sanoa, sillä σ(n) = n+ d. d n, d<n Voimmekin nyt keskittyä aivan toiseen ongelmaan: Milloin luvun n sitä itseään pienempien positiivisten tekijöiden summa on sama kuin luku itse, eli milloin pätee σ(n) = n? Tällaisia lukuja kutsutaan täydellisiksi luvuiksi. Esimerkiksi luku 8 on täydellinen luku: Sen positiiviset tekijät ovat 1,, 4, 7, 14 ja 8, ja = 56 = 8. Selvästi siis täydellisiä lukuja on olemassa (ainakin yksi kappale). Seuraavat kysymykset ovatkin: Onko näitä enemmän? Onko näitä peräti paljon? Pilataan heti jännitys kertomalla loppuratkaisu: 1. Parillisia täydellisiä lukuja on olemassa, ja niiden muoto tunnetaan täysin. Sen sijaan ei tiedetä, onko niitä äärettömän vai äärellisen paljon.. Parittomia täydellisiä lukuja ei oleteta olevan olemassa. Valitettavasti tätä ei ole vielä todistettu (useista yrityksistä huolimatta ja vaikka jotkut itse uskovatkin tämän todistaneensa). Parilliset täydelliset luvut Kuten edellä todettiin, parillisten täydellisten lukujen tilanne on varsin selkeä. Selvennetään ensin parillisten täydellisten lukujen muoto ja jutustellaan sen jälkeen enemmän niiden etsimisestä. Lause 1. Jos p 1 on alkuluku, niin p 1 ( p 1) on parillinen täydellinen luku. Todistus. Tämän väitteen todistus on hyvin helppo lasku. Alkuluvun ainoat tekijät ovat luku 1 ja luku itse. Siispä σ ( p 1 ( p 1) ) = σ ( p 1) σ( p 1) = ( p 1) p, mikä todistaa väitteen.

7 Solmu 1/011 7 Toinen suunta on aavistuksen hankalampi kuin edellinen, mutta kuitenkin vielä varsin helppo: Lause. Kaikki parilliset täydelliset luvut ovat muotoa p 1 ( p 1), jossa p 1 on alkuluku. Todistus. Olkoon h d parillinen täydellinen luku, ja olkoon d pariton. Nyt σ( h d) = σ( h )σ(d) = ( h+1 1)σ(d). Jotta kyseinen luku voi olla täydellinen, on pädettävä h+1 d = ( h+1 1)σ(d). Siispä h+1 1 d. Kirjoitetaan d = ( h+1 1 ) k. Nyt σ(d) h+1 k, missä yhtäsuuruus vallitsee, jos ja vain jos k = 1 ja h+1 1 on alkuluku, eli h+1( h+1 1 ) k = h+1 d = ( h+1 1)σ(d) ( h+1 1) h+1 k, missä yhtäsuuruus vallitsee vain edellä mainituilla ehdoilla. Koska puolet kuitenkin ovat yhtäsuuret (helppo sievennys), niin yhtäsuuruuden on vallittava. Tämä todistaa väitteen. Nyt siis tiedämme millaisia parilliset täydelliset luvut ovat. Esimerkiksi aiemmin esimerkkinä käytetty luku 8 on tätä muotoa: 8 = 4 7 = 3 1 ( 3 1). Koska jokainen parillinen täydellinen luku vaatii ihan ikiomanalkuluvunmuotoa p 1,seuraavaluonnollinen kysymys on, miten paljon tällaisia alkulukuja, eli niin kutsuttuja Mersennen alkulukuja, on olemassa. Ensimmäiseksi todettakoon, että jotta tällainen luku voi olla alkuluku, on luvun p oltava alkuluku (helppo harjoitustehtävä). Aikoinaan jopa uskottiin tämän olevan riittäväkriteeri,mutta valitettavastim 11, eli luvun parvolla 11 saatava Mersennen luku ei ole alkuluku: M 11 = 047 = Lopulta Mersennen alkuluvut ovat varsin harvassa, eli läheskään kaikilla alkuluvuilla p ei luku M p ole alkuluku. Toisaalta ei kuitenkaan tiedetä, onko tällaisia alkulukuja äärettömän paljon vai ei. Yleinen otaksuma tuntuu olevan, että niitä on äärettömästi, mutta varsin harvassa. Parittomat täydelliset luvut Parittomille täydellisille luvuille voi todistaa kaikenlaisia lystikkäitä ominaisuuksia varsin alkeellisesti. Kyseenalaista tietenkin on, onko näillä ominaisuuksilla mitään todellista merkitystä, mutta kertovat ne ainakin siitä, että jos pariton täydellinen luku on olemassa, niin sen on oltava varsin jännittävän muotoinen. Aloitetaan hyvin yksinkertaisella väitteellä: Lause 3. Neliö ei voi olla pariton täydellinen luku. Todistus. Todistuskin on hyvin yksinkertainen. Jotta n voisi olla täydellinen luku, olisi kaikkien sen tekijöiden summan oltava parillinen (jotta σ(n) = n). Kuitenkin tekijöiden summa voidaan laskea esimerkiksi seuraavasti: σ(n) = n+ ( d+ n ) n 1 (mod ). d d< n Väite onkin nyt selvä. Osoitetaan nyt, että jossain mielessä luku ei kuitenkaan voi kovin paljon poiketa neliöstä: Lause 4. Jos pariton täydellinen luku on olemassa, niin se on muotoa qd, missä q on alkuluku (joka jakaa tai ei jaa lukua d). Todistus. Olkoon luvun n alkutekijähajotelma Nyt n = p α1 1 pα k k. σ(n) = (1+p 1 + +p α1 1 ) (1+p k + +p α k k ). Huomaamme, että jos α i on pariton, niin (1+p i + +p αi i ) on parillinen. Kuitenkin n on vain kerran jaollinen luvulla (eli se ei ole millään suuremmalla kakkosen potenssilla jaollinen), jolloin myös σ(n) saa olla vain kerran jaollinen luvulla. Täten vain yksi tekijöistä (1+p i + +p αi i ) voi olla parillinen. Väite on todistettu. Tarkennetaanpa nyt edellistä tulosta: Lause 5. Jos n = qd on pariton täydellinen luku, niin q 1 (mod 4). Todistus. Olkoon luvun n alkutekijähajotelma Nyt q β p α1 1 p α k k. σ(n) = σ ( q β) σ ( p α1 1 p α ) k k. Muistetaan nyt, että q 1 (mod 4). Jos olisi q 3 (mod 4), niin olisi σ ( q β) = 1+q+ q β 0 (mod 4), mikä ei ole mahdollista. Tämä todistaa väitteen. Todistetaan ihan lopuksi vielä pieni tulos alkutekijöiden lukumäärään liittyen, eli että niitä on oltava paljon: Lause 6. Parittomalla täydellisellä luvulla on oltava vähintään pienimmän alkutekijän verran erisuuria alkutekijöitä.

8 8 Solmu 1/011 Todistus. Olkoon luvun n alkutekijähajotelma p α1 1 pα k. Jos pätee k p α1 1 pα k 1 1 p 1 1 k = pα1+1 pα k+1 k 1 p k 1, niin arvioimalla ylöspäin oikeaa puolta saadaan eli p α1 1 pα k k < pα1+1 1 p 1 1 pαk+1 k p k 1, < p 1 p 1 1 p k p k 1. Huomatkaamme nyt, että funktio g(x) = x x 1 on laskeva, kun x > 1 (epäileväiset lukijat voivat derivoida ja päätyä samaan johtopäätökseen). Voimme myös päättää, että Siispä < p 1 p 1 1 p k p k 1 p 1 < p < < p k. < p 1 p 1 1 p1 +1 p1 +k 1 p 1 p 1 +k = p 1 +k 1. p 1 1 Loppu onkin varsin helppo lasku: (p 1 1) < p 1 +k 1, joten p 1 1 < k, mikä todistaakin väitteen. Tulosta koulusi ilmoitustaululle Solmun etusivulta Solmun juliste Monikielisen matematiikkaverkkosanakirjan juliste

9 Solmu 1/011 9 Vaikeita, jopa mahdottomia yhtälöitä Matti Lehtinen Helsingin yliopisto Kielen aineksiin kuuluvat paitsi yksiselitteisesti tarkoitettaan vastaavat sanat, myös kielikuvat ja vertaukset. Kuvia ei kovin usein löydetä matematiikan käsitteistöstä. Joskus kuitenkin näkee kirjoitettavan yhteisestä nimittäjästä, toisinaan reunaehdosta. Yksi matematiikkalähtöinen sana tuntuu nykyään päässeen varsinaiseksi suosikiksi. Se on yhtälö, joka monen kirjoittajan tekstissä edustaa milloin minkäkinlaista yhdistelmää. Taannoinen suomen kielen normien perusteos, puolen vuosisadan takainen Nykysuomen Sanakirja, pitää sanaa yksiselitteisen matemaattisena: yhtälö s. mat. kahden yhtä suureksi merkityn lausekkeen kokonaisuus, ekvaatio; vrt. kaava 4.a. Identtinen, ehdollinen y. Ensimmäisen, toisen asteen y. Y:n vasen ja oikea puoli. Y:n juuri. Ratkaista y. Vuoden 010 tiedotusvälineissä yhtälö on kuitenkin aivan muuta. Katsotaanpa jokunen esimerkki. Aamulehden pääkirjoituksen otsikko on Venäläinen yhtälö. Lihan Venäjän-vientiä käsittelevän kirjoituksen mukaan Tähän yhtälöön on nyt alkanut ilmestyä konkreettisia lukuja. Venäläisten kerrotaan esimerkiksi löytäneen Atrian sianlihasta aknelääkettä ja muita antibiootteja. Olavi Uusivirta pohti Helsingin Sanomissa kulttuurin ilmaisjakelua verkossa ajatuksin Lienee suhteellisen loogista, että jos tästä yhtälöstä poistetaan ostaja, joudutaan kojuihin laittamaan laput luukulle, kuten Atso Almila jo ehdottikin. Ilta-Sanomien Plus-liite teoretisoi sukupuolirooleista kesänvietossa : Mökillä ollaan tilanteessa, jossa tervettä tekemistä molemmille sukupuolille riittää, ja yhtälöstä on karsittu lasikatosta jaarittelevat naisdosentit. Kimmo Siira ihmetteli yleisurheilun MM-kisojen keihäskarsinnan tuloksia Kalevassa : Andreas Thorkildsen ja perjantaiaamun keihäskarsinnan tulos 78,8 eivät sovi samaan yhtälöön, vaikka kuinka pyörittelisi. Pekka Vahvanen pohtii Sudanin poliittista tilannetta Kalevassa : Tämän argumentin mukaan al-bashrin poistaminen yhtälöstä veisi maan yhä pahempaan anarkiaan. Tiedotusvälineiden yhtälöön liittyy tavallisesti lisämääreitä, yleensä jotenkin kielteisiä. Yhtälö voi olla mahdoton: Islam ja uskonnonvapaus, mahdoton yhtälö (Tiede-lehden keskustelupalstan aiheotsikko), yllättävän vaikea: Hirvenmetsästys on yllättävän vaikea yhtälö (Timo Myllykoski, Kaleva ), toimimaton: Kyseessä on toimimaton yhtälö, jossa valtio siirtää hätäkeskusuudistusten riskit kuntien ja kansalaisten harteille (Petri Lindh, Helsingin Sanomat ), päätön: Mielestäni tämä on päätön yhtälö: teet itse työt, talletuksille maksetaan onnetonta korkoa, ja siitä hyvästä maksat yhä kalliimpia palvelumaksuja (Mari Niemi-Saari, Helsingin Sanomat ), onneton ja absurdi: Yhtälö on siis onneton ja absurdi: otamme kuluttamalla ekologista velkaa tulevilta sukupolvilta ilman että se edes lisää onnellisuuttamme (Katri Merikallio, Suomen Kuvalehti 18/010), kaupallinen ja mahdoton: Suosittua ulkomaista tv-draamaa voi saada eurolla tunti. Vastaava suomalainen saattaa maksaa euroa tunti. Kaupallinen yhtälö on mahdoton. (Mikael Jungner, Kana-

10 10 Solmu 1/011 va 5/010) tai hengenvaarallinen: kotihitsaaja parsii tee-se-itse perävaunun ja laittaa paksun maalikerroksen päälle. Tuloksena on hengenvaarallinen yhtälö muille tielläliikkujille. (Eero Saarikylä, Helsingin Sanomat ). Negatiivinen yhtälö- ja matematiikkakokemus yleensäkin lienee myös Jonnalla Anna-lehdessä : Ihan samat ongelmat kuin edellisessä avioliitossani. Eipä ole monta yhteistä nimittäjää tässä yhtälössäni. Sen sijaan Jorma Styngillä Kalevassa on myönteisempi näkemys: Tieteen ja taiteen yhtälö on ihan mielenkiintoinen. Eihän kielikuvan käytössä mitään pahaa ole. Jotenkin vain tuntuu, että yhtälö-sanaa tarjotaan yleensä yhdistelmä-sanan tilalle nimenomaan sellaisiin kohteisiin, joissa yhdistelmä on epätoivottava tai hankala. Samalla heijastellaan ehkä matematiikkaan kohdistuvaa varmaan yleensä tiedostamatonta negatiivista perusasennetta. Äärimmäisyyteen tämän taitaa viedä Markku Jokisipilä Helsingin Sanomissa , kun holokaustista syntyy yhtälö: Hän pohtii vakuuttavasti teollisen joukkomurhan mahdollistaneiden tekijöiden kokonaisuutta. Hitlerin ja muiden natsijohtajien antisemitismi ja rotuajattelu olivat yhtälössä tärkeitä, mutta toteutus vaati tuhansien uratietoisten keskitason virkamiesten oma-aloitteisuutta ja kymmenien tuhansien kuuliaisten rivimiesten (ja -naisten) panosta. Yhtälökielikuvaa voi toki käyttää matemaattisesti epäilyttävällä tavalla myös positiivisessa hengessä. Voittamisvalmentaja Cristina Anderssonin blogikirjoitus hehkuttaa Olen aikaisemmin käyttänyt yhtälöä win+win(+win) kuvatessani todellisen voittamisen olemusta. Yhtälössä molemmat osapuolet voittavat win+win ja tuottavat voittavia vaikutuksia myös kolmansille osapuolille, jotka eivät välttämättä ole mukana prosessissa (+win). ja Pentti Harinen kommentoi kirjoitusta kaksi päivää myöhemmin Nyt tarvitaan uusia, luovia yhtälöitä! Dekkaristi Ari Paulow filosofoi sukupuolisen häirinnän epätasa-arvoisuutta kirjassaan Itämaista rakkautta (009): Kuinka moni miespuolinen baarimikko ja portsari oli työaikana joutunut naisasiakkaiden ehdotusten ja takapuolesta nipistelyjen kohteeksi ja kuinka moni heistä oli siitä valittanut? Edellä mainittu yhtälö oli naurettavan helppo ratkaista: ääretön x nolla = nolla. Rikastuisikohan kielenkäyttö edelleen, jos laajempaan tietoisuuteen leviäisi matematiikan käsite epäyhtälö? Neuvoni nykypäivän kaksikymppiselle on lyhyt: mitään ei tarvita tulevaisuudessa yhtä paljon kuin ihmisiä, jotka osaavat matemaattis-loogisin työkaluin analysoida suuria aineistoja. Se pätee alasta riippumatta. Näin kertoo Samuli Ripatti Ajassa-lehdessä 3/010. Ripatti väitteli Tukholmassa tohtoriksi 001 lääketieteellisiä ongelmia selvitettäessä syntyneistä tilastotieteellisistä haasteista ja on nykyisin geenitutkija.

11 Solmu 1/ Erehtyikö Douglas Adams? Markku Halmetoja Mäntän lukio Osmo Pekonen luo artikkelissaan [1] mielenkiintoiselta näyttävän yleiskatsauksen uusimman matemaattisen fysiikan erääseen tutkimuskohteeseen ja sen edellyttämään matematiikkaan. Maallikko ei tosin ymmärrä kummastakaan juuri muuta kuin sen, että kokonaisluku 6 näyttää sukeutuvan esiin mitä yllättävimmistä yhteyksistä. Moni asia näyttäisi viittaavan siihen, että maailmankaikkeus on 6 ulotteinen, mutta meille tuntemattomat ulottuvuudet ovat käpertyneet Planckin mittakaavaan pienemmiksi kuin m. Pekonen lisää loistavalla tyylillään lukua 6 puoltavaan todistetaakkaan myös matemaattisen vitsin, joka on käsillä olevan kirjoituksen varsinainen aihe: n=1 n 3 n = 6. Tällä summalla ei tietenkään ole mitään tunnettua yhteyttä korkeampaan fysiikkaan, mutta se on omana itsenään kiinnostava. Miten se voidaan todistaa? Miksi se ylimalkaan on kokonaisluku? Ovatko mahdollisesti kaikki summat S k = n=1 n k n, k N, kokonaislukuja? Riittääkö koulumatematiikka näiden asioiden selvittämiseen? Vastaus löytyy hieman epätodennäköisestä suunnasta, nimittäin todennäköisyyslaskennasta. Olkoon X diskreetti satunnaismuuttuja, jonka todennäköisyysjakauma on X x 1 x x 3... x ı... p p 1 p p 3... p ı... Todennäköisyyslaskennan perusteiden mukaan jakauman kaikkien todennäköisyyksien summa on P(X = x ı ) = p ı = 1. ı ı Sovelletaan tätä eräiden kolikonheittoon liittyvien satunnaisilmiöiden yhteydessä. Heitetään aluksi kolikkoa, kunnes saadaan klaava. Olkoon satunnaismuuttuja X 0 tähän tarvittavien heittojen lukumäärä. Selvästi X 0 :n arvojoukko on Z +, ja koska heitot ovat toisistaan riippumattomia, on P(X 0 = n) = ( ) 1 } {{ } (n 1) kpl 1 = ( 1 ) n. Kaikkien todennäköisyyksien summa on ( P(X 0 = n) = 1 ) n = 1. Siis n=1 S 0 = n=1 n=1 n 0 n = n=1 ( 1 ) n = 1. Tämä on tietenkin tavallinen geometrinen sarja. (Summia, joissa on ääretön määrä yhteenlaskettavia, kutsutaan sarjoiksi.) Sen suppeneminen ja summa on nyt

12 1 Solmu 1/011 todistettu todennäköisyyslaskennan kautta. Aktiivinen lukija voi pohtia, voisiko jotakin vinkuraista kolikkoa heittämällä laskea yleisemmän summan S(x) = x n, x ]0,1[. n=0 Uusitaan koe heittämällä kolikkoa, kunnes saadaan toinen klaava. Olkoon satunnaismuuttuja X 1 tarvittavien heittojen lukumäärä. Tämä muuttuja saa arvon n, jos (n 1):llä heitolla saadaan tasan yksi klaava ja viimeisellä heitolla toinen klaava. Klaavojen määrä tietyssä heittosarjassa on binomijakautunut, joten ( ) n 1 P(X 1 = n) = 1 ( ( 1 1 ) n 1 n 1 = 1 ) (1 ) n. Kahden klaavan saamiseen tarvitaan vähintään kaksi heittoa. Merkitsemällä todennäköisyyksien summa ykköseksi saadaan ( ) n 1 (1 ) n 1 = 1 = n= n= (n 1) ( 1 ) n = n=1 (n 1) ( 1 ) n. Tästä seuraa (soveltamalla raja-arvon laskusääntöjä äärellisiin osasummiin) ja edelleen 1 = n n ( 1 )n = S 1 S 0, n=1 k=1 S 1 = 1+S 0 = 1+1 =. Jatketaan samalla tavalla. Heitetään kolikkoa, kunnes saadaan kolmas klaava. Satunnaismuuttuja X on tähän tarvittavien heittojen lukumäärä. Vähintään kolme heittoa tarvitaan, ja todennäköisyys, että X saa arvon n, on ( n 1 P(X = n) = ( n 1 = ) (1 ( 1 ) ) (1 n. ) n=1 ) n 3 1 Kuten edellisessäkin tapauksessa ( ) n 1 (1 ) n (n 1)(n ) ( 1 = 1 = 1 n ) n=3 n=3 (n 1)(n ) ( = 1 ) n. Tästä seuraa ( = n 3n+ )( 1 n ) = S 3S 1 +S 0, n=1 ja edelleen S = +3S 1 S 0 = +3 1 = 6. Tämä maistuu varmaan jo puulta, mutta heitetään edelleen kolikkoa, kunnes saadaan neljäs klaava. Satunnaismuuttuja X 3 olkoon tähän tarvittavien heittojen lukumäärä. Vähintään neljä heittoa tarvitaan. Kuten edellä ja ( n 1 P(X 3 = n) = 3 ( n 1 = 3 1 = = ( n 1 n=4 n=4 3 ) (1 ) (1 ) n ) 3 ( 1 ) (1 ) n (n 1)(n )(n 3) 3! ) n 4 1 ( 1 ) n. Summaus voidaan aloittaa arvosta n = 1 alkaen, sillä kolme ensimmäistä termiä ovat nollia. Siis 1 = = mistä seuraa ja lopulta 6 = n=4 n=1 n=1 (n 1)(n )(n 3) 3! (n 1)(n )(n 3) 3! ( 1 ) n ( 1 ) n, (n 1)(n )(n 3) ( ) 1 n = S 3 6S +11S 1 6S 0, S 3 = n=1 n 3 n = 6. Summan S k laskemiseksi saadaan samantapainen yhtälö kuin yllä nähdyt. Jos edeltävät summat ovat kokonaislukuja, niin myös S k on kokonaisluku. Koska alkupään summat ovat kokonaislukuja, seuraa induktioperiaatteesta, että kaikki nämä summat ovat kokonaislukuja. Aktiivinen lukija voi siis täydentää taulukkoa S 0 S 1 S S

13 Solmu 1/ kokonaisluvuilla kuinka pitkälle tahansa, tai ainakin vastata Mensa-tyyppiseen kysymykseen: Mikä on lukujonon 1,, 6, 6,... seuraava termi? Miten tämä kaikki liittyy Douglas Adamsiin? Hänen mainio teoksensa [] huipentuu lukuun 4 tavalla, jota ei tässä ole tarpeen lähemmin selittää, jotta lukukokemus olisi täydellinen niille, jotka eivät vielä ole tätä kirjaa lukeneet. Luku 4 edustaa monille humoristista pakotietä ahdistuksesta, jota kaatuvat tietokoneet ja päättömästi toimivat ohjelmistot aiheuttavat. Jos Adams olisi sattumoisin valinnut maagiseksi luvukseen 6, niin hän olisi saanut satiiriinsa ripauksen maailmankaikkeuden syvimmästä olemuksesta. Mutta onnistuiko hän tässä sittenkin? Jos korostetaan lukujen esittämisen paikkamerkintää hakasuluilla, esimerkiksi 35 = [3][5], niin lukujen 6 ja 4 välille löytyy yhteys: 6 = [][6] = [4 ][4+]. Kiitos dosentti Osmo Pekoselle artikkelin [1] erillispainoksesta. Viitteet [1] Osmo Pekonen, Miksi maailmankaikkeutta on väitetty 6 ulotteiseksi?, Arkhimedes 1, 199. [] Douglas Adams, Linnunradan käsikirja liftareille, WSOY Matematiikkalehti Solmusta löytyy myös oppimateriaaleja: Algebra (Tauno Metsänkylä ja Marjatta Näätänen) Matematiikan peruskäsitteiden historia (Erkki Luoma-aho) Matemaattista fysiikkaa lukiolaiselle (Markku Halmetoja ja Jorma Merikoski) Lukuteorian helmiä lukiolaisille (Jukka Pihko) Algebra (K. Väisälä) Matematiikan historia (Matti Lehtinen)

14 14 Solmu 1/011 Suomen matematiikan tähtinimet 1 Matti Lehtinen Helsingin yliopisto Kaikenlaisen toiminnan tuloksellisuuden arviointia pidetään aina vain tärkeämpänä. Ja suomalaiset ovat aina kovin kiinnostuneita tietämään, mikä on meidän rankingimme erilaisilla listoilla. Suomen matematiikanopetuksen kärkimaaksi tehnyt PISA-tutkimus on antanut ilonaiheita poliitikoille ja opetushallinnolle. Suomen matematiikan tutkimuksen nykytilaakin ovat asiantuntevat kansainväliset arvosteluraadit käyneet tarkastelemassa. Otetaan nyt vielä rohkeampi tavoite ja yritetään selvittää suomalaisten matemaatikkojen panosta maailman matematiikalle historiallisestakin perspektiivistä. Jotta arvio ei olisi aivan subjektiivinen, olisi hyödynnettävä jonkinlaista kansainvälistä arvosteluraatia. Mistä sellainen? Yksi huokea tapa poimia kansainvälistä arvostusta nauttivat suomalaismatemaatikot on katsella arvostettujen matematiikan historian monografioiden ja matemaattisten hakuteosten henkilöhakemistoja. Keitä ovat tällaisen kansainvälisen raadin tunnustamat suomalaismatemaatikot ja millä ansioilla he ovat listoille päässeet? Matematiikan yleishistorioiden osalta tulos on laiha. Tavallisimmissa matematiikan historian oppikirjoissa ei esiinny suomalaisnimiä juuri ollenkaan. Muutama poikkeus toki on. Florian Cajorin History of Mathematics mainitsee 1919 ilmestyneessä toisessa painoksessaan Lorenz Lindelöfin ja Jarl Lindebergin, ja Leonhard Euleria käsittelevät teokset tuntevat yleensä Anders Lexellin. Vuonna 191 ilmestynyt Sir Thomas Heathin monumentaalinen A History of Greek Mathematics tietää kertoa, että toisin kuin yleensä uskotaan, suomalainen, Turun Akatemian matematiikan professori Martin Johan Wallenius ( ) saattoi vuonna 1766 päätökseen erään matematiikan historian tärkeimpiin kehityslinjoihin kuuluneen ongelman selvittelyn. Kyseessä on ongelma euklidisin keinoin neliöitävistä ympyräkaksikulmiokuvioista luvulla ekr. elänyt Hippokrates Khioslainen osoitti, että se kahta kuunsirppiä muistuttava kuvio, jota rajoittavat ne puoliympyrät, joiden halkaisijat ovat suorakulmaisen kolmion hypotenuusa ja kateetit, on pintaalaltaan sama kuin sen pohjana oleva suorakulmainen kolmio. Juuri tämä tieto kannusti tutkimaan ympyrän neliöimisen mahdollisuutta, kysymystä, joka oli avoin aina 1870-luvulle asti. Wallenius osoitti, että Hippokrateen kuunsirpeille analogisia olennaisesti erilaisia neliöitäviä sirppikuvioita on kaikkiaan viisi erilaista. Anders Lexell ( ) on ensimmäinen kansainväliseen maineeseen noussut matematiikan suomalainen. Varsinaissuomalainen Lexell opiskeli ensin Turun Akatemiassa mutta siirtyi pian Pietariin, jonka tiedeakatemian jättihahmo oli sokeutuva Leonhard Euler. Euler tarvitsi huikean laajan tuotantonsa kirjuriksi assistentteja, joista yksi oli Lexell. Lexell ei kuitenkaan ollut vain puhtaaksikirjoittaja, vaan hänen omat ansionsa sekä differentiaaliyhtälöiden tutkimuksessa et- 1 Muokattu vuonna 001 ilmestyneeseen SMFL:n 40-vuotisjulkaisuun Työvälineitä tietoyhteiskuntaan kirjoitetusta artikkelista.

15 Solmu 1/ tä tähtitieteellisten laskujen suorittamisessa olivat niin suuret, että hän peri Eulerin aseman Pietarin tiedeakatemian matemaatikkona tämän kuoltua. Lexellillä oli oma sivuroolinsa eräässä tärkeässä luonnontieteen maailmankuvaa muovanneessa tapahtumaketjussa. Hän oli ensimmäinen, joka osoitti laskelmillaan, että William Herschelin taivaalta löytämä himmeä liikkuva kohde ei ollut komeetta vaan planeetta, Uranus. Antiikin ajoista vallinnut käsitys maata kiertävistä seitsemästä taivaankappaleesta kumoutui. Lorenz Leonard Lindelöf ( ) oli monipuolinen mies. Matematiikassa hänen alansa oli variaatiolaskenta, yksi matemaattisen analyysin päätutkimuskohteita 1700-luvulla ja 1800-luvun alkupuolella. Lindelöfin tieteellisistä tuloksista muistettavin on saksalaisen Jakob Steinerin tietyn tilavuuksisista monitahokkaista pintaalaltaan pienintä koskeneen olettaman todistus. Lindelöf julkaisi Pariisissa ranskankielisen variaatiolaskennan oppikirjan, joka oli pitkään käytössä monissa Euroopan yliopistoissa. Lindelöf siirtyi Helsingin yliopiston matematiikan professuurista Kouluylihallituksen, nykyisen Opetushallituksen edeltäjän, johtajaksi. Hän ehti olla edustajana säätyvaltiopäivillä kolmessa eri säädyssä: yliopiston edustajan pappissäädyssä, sitten porvaristossaja viimein aateloituna aatelissäädyssä,vieläpä säädyn puheenjohtajana eli maamarsalkkana. Pysyvän aseman matematiikan nimistössä on saanut monipuolinen Jarl Lindeberg ( ). Cajori mainitsee Lindebergin variaatiolaskennan yhteydessä, mutta varsinaisen maineensa Lindeberg on saanut toisaalta. Helsingin yliopiston matematiikan apulaisena 3 toimineen Lindebergin tehtäväksi tuli 190-luvun alussa opettaa todennäköisyyslaskennan kurssia. Perusteellisena henkilönä hän ei luottanut lähteisiinsä, vaan pyrki selvittämään asiat itsenäisesti. Tämä perusteellisuus tuotti tulosta todennäköisyyslaskennan keskeisen raja-arvolauseen kohdalla. Kauan on ollut yleisesti tunnettu ja hyväksytty käsitys, jonka mukaan usean satunnaismuuttujan summa on likimain normaalijakautunut. Lindeberg todisti tämän täsmällisesti hyvin yleisin oletuksin. Tulos julkaistiin Mathematische Zeitschriftissä. Eräs 1900-luvun nerokkaimpia ja kuuluisimpia matemaatikkoja, englantilainen Alan Turing (191 54), oli 1930-luvulla Cambridgessä saanut opinnäytetyökseen todennäköisyyslaskennan keskeisen raja-arvolauseen. Turing, joka ei myöskään juuri harrastanut lähdetutkimusta, löysi itsekseen Lindebergin todistuksen ja laati työnsä. Vasta ollessaan jättämässä sitä professori Abram Besicovitchille hän sai kuulla, että todistuksen on jo julkaissut joku Lindeberg, niin kuin Turingin suomennetunkin elämäkerran kirjoittaja Andrew Hodges mainitsee. Turingin työ kelpuutettiin kuitenkin. Hakuteosten nimistöä Kun historiankirjoista ei ole apua Suomen matematiikan arviointiin, voi lähteä tarkastelemaan tietoverkkoa ja hakuteoksia. Internetin merkittävin matematiikan historian aineistokooste, ainakin mitä matematiikan henkilöihin tulee, on skotlantilaisen St. Andrews -yliopiston sivusto Sivustolta voi katsoa suoraan sinne kirjatut matemaatikot syntymäpaikan mukaan. Sivustolta löytyy (joulukuussa 010) seitsemän sellaista matemaatikkoa, jonka syntymämaaksi on merkitty Suomi: Anders Lexellin lisäksi Ernst Lindelöf, Lars Ahlfors, Hjalmar Mellin, Rolf Nevanlinna, Karl Sundman ja Juha Heinonen. Vertailun vuoksi: sivustolla on 15 norjalaisen, 17 ruotsalaisen ja 3 tanskalaisen matemaatikon elämäkerrat. Vuonna 1987 Reidel-kustantamon julkaiseman alunperin neuvostoliittolaisen moniosaisen ja arvostetun Encyclopedia of Mathematicsin henkilöluettelo tuntee seuraavat suomalaiset: Lars Ahlfors, Felix Iversen, Kustaa Inkeri, Jarl Lindeberg, Ernst Lindelöf, Lorenz Lindelöf, Hjalmar Mellin, E. J. Nyström, Rolf Nevanlinna ja P. J. Myrberg. (Hakusanojen tarkastelu osoittaa kuitenkin, että viittaus Lorenz Lindelöfiin tarkoittaa itse asiassa Ernst Lindelöfiä). MIT Pressin ja American Mathematical Societyn kaksiosaisen, alkuaan japanilaisen Encyclopedic Dictionary of Mathematicsin(1977) hakemisto puolestaan mainitsee nimet Lars Ahlfors, Felix Iversen, Matti Jutilla, Olli Lehto, Y. W. Lindeberg 4, Ernst Lindelöf, Hjalmar Mellin, Rolf Nevanlinna, Leo Sario, Aimo Tietäväinen ja K. I. Virtanen. Integraalimuunnokset ovat tärkeä analyysin työkalu. Fourierin ja Laplacen transformaatioiden ohella tunnetuimpia integraalimuunnoksia on Mellinin muunnos. Sen esitti Hjalmar Mellin ( ). Mellinin uran funktioteoreetikkona käynnisti Helsingissä Lorenz Lindelöfin jälkeen nelisen vuotta professorina toiminut ruotsalainen Gösta Mittag-Leffler, sittemmin osin suomalaisen vaimonsa kautta hankkimansa varallisuuden turvin merkittävän uran matematiikan kansainvälisenä organisaattorina luonut ruotsalainen. Mellin itse teki virkauransa teknillisen opetuksen parissa, Polyteknillisestä opistosta Teknilliseksi korkeakouluksi muuttuneen oppilaitoksen matematiikan opettajana ja professorina. Olli Lehto on kirjoittanut Lorenz ja Ernst Lindelöfistä kaksoiselämäkerran Tieteen aatelia (Otava 008). 3 Virkanimike apulainen muuttui aikanaan apulaisprofessoriksi ja sitten professoriksi. 4 Tekstin siirtyminen japanin kielen kautta selittänee Jarl Lindebergin oudon etunimen alkukirjaimen ja Matti Jutilan nimen italialaisvaikutteisuuden. Samalla nähdään, että herrat eivät ole olleet kääntäjille ja toimittajille tuttuja.

16 16 Solmu 1/011 Ajallisesti seuraava kansainvälisiltä listoilta löytyvä suomalaismatemaatikko on Ernst Lindelöf ( ). Ernst oli Lorenzin poika ja tämän tavoin haki kansainväliset oppinsa Pariisista. Ernstkin julkaisi Pariisissa ranskankielisen oppikirjan, jonka aiheena oli residylaskenta, kompleksifunktioiden teorian tarjoama keino reaalisten integraalien määrittämiseksi. Mittag- Lefflerin Suomeen lanseeraama funktioteoria oli Lindelöfin merkittävimpien tieteellisten saavutusten alue. Lindelöfin tutkimukset kohdistuivat mm. analyyttisten funktioiden kasvuun. Erityisen usein mainitaan Lindelöfin yhdessä ruotsalaisen Lars Edvard Phragménin ( ) kanssa todistamaa lausetta analyyttisen funktion kasvusta sektorinmuotoisessa alueessa. Lindelöfin nimi on saanut pysyvän sijan myös pistejoukkojen topologiassa: ns. avoimen peitteen numeroituvaa osapeitettä koskeva tulos on antanut aiheen kutsua tietynlaisia topologisia avaruuksia Lindelöf-avaruuksiksi. Jotkut topologit ovat alkaneet pitää käsitettä siinä määrin tuttuna, että kirjoittavat sanan Lindelöf pienellä alkukirjaimella. Funktioteoria suomalaista matematiikkaa Suomen matematiikan kansainvälisenä tavaramerkkinä oli pitkään funktioteoria. Arviointipaneelimme nimistä funktioteoreetikkoja on epäilemättä Felix Iversen ( ), jonka tieteellinen tuotanto ei ole kovin laaja, mutta jonka analyyttisten funktioiden asymptoottisia arvoja koskeva tulos omaa pysyvää arvoa. Iversen oli vakaumuksellinen pasifisti, ja hänen toimintansa tämä puoli tuotti harvinaislaatuisen tunnustuksen luvun alussa Iversen sai vastaanottaa ns. Stalinin palkinnon. Suomen funktioteorian suurmies on Rolf Nevanlinna 5 ( ), Ernst Lindelöfin oppilas. Rolf Nevanlinna kehitti paljolti yhdessä veljensä Frithiofin ( ) kanssa analyyttisten funktioiden kasvua koskevan teorian olennaisesti yleisemmäksi ja tarkemmaksi meromorfifunktioiden arvojenjakautumisopiksi. Nevanlinnan keskeiset työt ilmestyivät 190-luvun puolivälissä. Nevanlinnan ideoita on sittemmin yleistetty eri tavoin, ja funktioteorian kansainvälisissä jaotteluissa arvojenjakautumisoppi tai sille lähes synonyyminen Nevanlinnan teoria on edelleen tärkeä ja aktiivinen tutkimuskohde. Nevanlinnan aikalaisen Pekka Myrbergin ( ) maininnat kansainvälisillä listoilla eivät niinkään perustu hänen sinänsä ansiokkaisiin töihinsä vuosisadan vaihteen molemmin puolin ajankohtaisen automorfifunktioiden teorian alalla, vaan hänen itsensä hiukan sivutuotteina pitämiinsä toisen asteen polynomien iterointia koskeviin töihinsä, joita hän julkaisi luvulla ollessaan vahvasti hallintotehtävien kuormittamana. Myrbergin työt ennakoivat parina viime vuosikymmenenä kovasti muodissa ollutta fraktaalien teoriaa. Myrberg oli nopea: hän sai tiedon saksalaisen Jablonowski-seuran julistamasta nelivuotisesta kilpailusta viimeisen kilpailuvuoden aikana vuonna 19 ja voitti kilpailun. Göttingenissä vieraillessaan hän kuului järjestäneen matemaatikoille 100 m juoksukilpailun, jonka hän myös itse voitti. Matematiikka ei välttämättä periydy isältä pojalle, kuten Lindelöfien tapauksessa, mutta kylläkin opettajalta oppilaalle. Rolf Nevanlinna oli Ernst Lindelöfin tohtorioppilas, ja Rolf Nevanlinnan ensimmäinen ja merkittävin tohtorioppilas oli Lars Ahlfors ( ). Ahlfors löi itsensä läpi varsin nuorena ratkaistuaan hämmästyttävän lyhyessä ajassa ranskalaisen Arnaud Denjoyn ( ) esittämän pitkään avoinna olleen ongelman. Ahlfors kilpailee Nevanlinnan kanssa kansainvälisesti tunnetuimman suomalaismatemaatikon asemasta. Hän oli vuodesta 1946 Harvardin yliopiston matematiikan professori seikka joka tuntui unohtuneen vuoden 000 keväällä Harvardia päivänkohtaisten syiden vuoksi esitelleiltä journalisteilta 6. Ahlfors tullaan muistamaan monia funktioteorian puolia käsitelleiden tutkimusten ja suositun funktioteorian oppikirjan lisäksi ensimmäisenä Fieldsin mitalin saajana. Tätä matemaatikkojen piirissä Nobelin palkinnon tavoin arvostettavaa tunnustusta on jaettu vuodesta 1936 alkaen joka neljäs vuosi yleensä kahdelle alle 40-vuotiaalle matemaatikolle. Lars Ahlfors on ainoa palkinnon saanut suomalainen. Funktioteorian piiriin liittyy myös Leo Sarion ( ), Olli Lehdon (s. 195), K. I. Virtasen ( ) ja huomattavasti nuorempaan ikäpolveen kuuluvan Juha Heinosen ( ) työ. Pitkään Kalifornian yliopistossa vaikuttaneen Sarion tutkimusten pääkohteena olivat Riemannin pinnat. Lehdon ja Virtasen vuonna 1965 saksankielisenä ilmestynyt kvasikonformikuvauksia käsitellyt monografia oli pitkään tämän funktioteorian osa-alueen perusteos. Olli Lehto on myös ollut merkittävä hallintomies, Helsingin yliopiston rehtori ja kansleri, ja näkyvä vaikuttaja matemaatikkojen kansainvälisissä organisaatioissa. Helsingissä vuonna 1978 pidetty Kansainvälinen matemaatikkokongressi, aikanaan suurin Suomessa pidetty kansainvälinen tieteellinen tapahtuma, oli olennaisesti Olli Lehdon aikaansaannosta. 5 Myös Nevanlinnasta löytyy Olli Lehdon kirjoittama elämäkerta Korkeat maailmat (Otava 001). 6 Tuolloin tasavallan presidentin vaalissa toiselle sijalle tullut Esko Aho poistui Suomesta opiskelemaan Harvardiin ja esimerkiksi Suomen Kuvalehti kirjoitti laajan artikkelin suomalaisista Harvardissa. Lars Ahlforsia ei mainittu ollenkaan.

17 Solmu 1/ Soveltajia ja lukuteoreetikkoja Kaikki listoillemme päässeet suomalaiset eivät toki ole funktioteoreetikkoja. Ahlforsin tapaan myös Karl V. Sundman ( ) saavutti myös kansainvälisen maineensa kuuluisaan ongelmaan liittyvillä töillä. Kyse oli tähtitieteestä, taivaanmekaniikasta. Newtonin lakien perusteella ei ole kovin vaikeaa laskea täsmällisesti kahden toisiinsa painovoimalla vaikuttavan taivaankappaleen radat, mutta asia mutkistuu olennaisesti heti, kun mukaan otetaan kolmas kappale. Sundman pystyi esittämään tälle kolmen kappaleen ongelmalle, jota mm luvun taitteen etevimpiin matemaatikkoihin kuulunut Henri Poincaré ( ) oli suuremmatta menestyksettä yrittänyt ratkaista, suppeneviin sarjoihin pohjautuvan ratkaisun. Sundman esitti myös jo 1910-luvulla suunnitelmia tähtitieteellisiä laskuja suorittavasta analogisesta tietokoneesta. E. J. Nyström ( ) oli Teknillisen korkeakoulun professori, jonka monet insinööripolvet muistavat deskriptiivisen geometrian opetuksesta ja lempinimestä Tonttu. Nyströmin maininta kansainvälisillä listoillamme perustuu kuitenkin hänen oivallukseensa numeerisen analyysin piirissä. Nyströmin algoritmi differentiaaliyhtälön numeeriseksi ratkaisemiseksi on hämmästyttävän yksinkertainen ja silti tarkka sen ainoa puute on approksimaatioratkaisun ensimmäinen askel, joka on laskettava muusta algoritmista poikkeavalla tavalla. Turkulainen Kustaa Inkeri ( ) oli lukuteoreetikko. Hän on listoilla töiden vuoksi, jotka liittyvät hiljattain lopullisen ratkaisun saaneeseen kuuluisaan Fermat n hypoteesiin. Inkeri laajensi aikanaan olennaisesti sitä aluetta, josta ainakaan Fermat n hypoteesin yhtälön ratkaisuja ei voi löytää. Turun yliopistossa ovat työskennelleet myös listoillemme nousseet lukuteoreetikko Matti Jutila (s. 1943) ja koodausteorian tutkija Aimo Tietäväinen (s. 1937). Suomi on ollut maantieteellisesti ja henkisesti syrjäinen. On varsin ymmärrettävää, että suomalaisten osuus tämän kirjoituksen pohjana olleissa hakemistoissa on varsin vähäinen. Tilastollisesti on odotettavissa, että aivan ensimmäisen suuruusluokan matemaattisia tähtiä ei ole Suomessa syttynyt. Norjalaisilla on Niels Henrik Abel, ruotsalaisilla ehkä muutama korkeammalle arvostuva tutkija, mutta Suomen matematiikkakin on hyvin puolustanut paikkaansa, kuten Ernst Lindelöf kuului sanoneen hyvää työtä kiittäessään.

18 18 Solmu 1/011 Matematiikan valitsemisen vaikeudesta Markku Halmetoja Mäntän lukio Professori Maija Aksela analysoi kirjoituksessaan [1] matematiikan ja luonnontieteiden asemaa peruskoulussa ja lukiossa. Hän esittää huolensa näiden oppiaineiden asemasta tulevissa tuntijakoratkaisuissa, ja erityisesti matematiikan osaajien vähäisestä määrästä. Lukion pitkän matematiikan yo-kokeeseen osallistuvien lukumäärä onkin jäänyt kauas tavoitteista. Vuosittain sen kirjoittaa noin 1000 kokelasta, ja näistä kolmisen tuhatta ymmärtää jotakin kirjoittamastaan. Yksin Aalto-yliopisto ottaa tuon määrän opiskelijoita. Todellisista osaajista on siis huutava puute kaikissa yliopistoissa ja korkeakouluissa. Miten tähän tilanteeseen on tultu? Eikö kansainvälistä arvonantoa nauttiva yleissivistävä koululaitoksemme olekaan tehtäviensä tasalla? Tuleeko asiaan parannusta uusien tuntijakojen ja opetussuunnitelmien myötä? Tiedostavatko päättäjät ongelman todellisen syvyyden? Aksela ei puutu ongelman varsinaiseen ytimeen, eli siihen, että matematiikan kouluopiskelu on keskittynyt kokonaan lukioon. Peruskoulussa opiskellaan matematiikan nimellä pelkkää laskentoa. Esimerkiksi Pythagoraan lause annetaan ilman perustelua laskukaavana, jota sovelletaan vain numeerisilla arvoilla laskinta käyttäen. Matemaattisen ajattelun oppimisen kannalta tärkeintä olisi kuitenkin pohtia, miksi tämä kaava toimii. Vastaavia esimerkkejä on lukemattomia. Yläkoulussa oppilaat saavat vääristyneen kuvan matematiikasta, kun lähes mitään ei yritetäkään perustella. Tällainen epä-älyllisyys ei voi herättää lahjakkaan oppilaan kiinnostusta alaa kohtaan, ja näin jää kolme vuotta parasta oppimisaikaa käyttämättä. Seuraus on, että lukion pitkän matematiikan opiskelun aloittaa yläkoulusta kiitettävin arvosanoin tulevia oppilaita, joille kaikki osoita-sanalla alkavat tehtävät ovat käsittämättömiä, ja joille jopa perusalgebra laskutoimitusten suoritusjärjestyksestä alkaen on tuntematonta. On selvää, että tavallinen yleislahjakaskaan oppilas ei lukiossa,5 vuoden aikana kykene paikkaamaan tällaista osaamisvajetta ja opiskelemaan samalla vielä laajempaa oppimäärää kuin mihin vanhan oppikoulun aikana pääsykokein valittu ikäluokan parhaimmisto sai käyttää 5,5 vuotta. Matematiikan oppiminen on älytauluista ja muista teknisistä vimpaimista huolimatta edelleen henkilökohtaista vaivannäköä vaativaa kovaa työtä. Mitään oikotietä siihen ei ole. Varsinkaan ei ole varaa pitää kolmea välivuotta yläkouluiässä. Koko ikäluokka ei luonnollisestikaan pysty oppimaan algebran alkeita ja deduktiivista geometriaa. Siksi opetus on eriytettävä niin, että keskittymishäiriöiset ja muut oppimaan kykenemättömät opiskelevat ehkä vielä nykyisestäkin kevennettyä kansalaistaito-pisa-matematiikkaa ja muut algebraa ja geometriaa samaan tyyliin kuin entisessä keskikoulussa ja peruskoulussakin vielä tasokurssien aikaan. Eriyttämisen voisi suorittaa seiskaluokalla syyslukukauden aikana toteutettavan valtakunnallisten koesarjan perusteella. Peruskoulun alkuperäinen tehtävä oli taata kaikille taloudellisesta asemasta riippumatta mahdollisuus koulutukseen. Tämä tavoite on toteutunut hyvin, mutta todellinen koulutuksellinen tasa-arvo saavutetaan vas-

19 Solmu 1/ ta sitten, kun kaikille taataan edellytyksiensä mukainen koulutus. Viimeksi mainitun voi sisällyttää osaksi sivistysvaltion määritelmää. Viitteet [1] Maija Aksela, Liian harva valitsee matematiikan, Suomen Kuvalehti 50/010. Diplomitehtävien oheislukemistoa Osoitteessa on diplomitehtäville oheislukemistoa, joka varmaan kiinnostaa muitakin kuin diplomien tekijöitä: Desimaaliluvut, mitä ne oikeastaan ovat? Murtolukujen laskutoimituksia Negatiivisista luvuista Hiukan osittelulaista Lausekkeet, kaavat ja yhtälöt Äärettömistä joukoista Erkki Luoma-aho: Matematiikan peruskäsitteiden historia Gaussin jalanjäljissä K. Väisälä: Algebra

20 0 Solmu 1/011 Kahdeksan tehtävää peruskoululaisille Matemaattisten aineiden opettajien liiton Peruskoulun matematiikkakilpailun ensimmäinen kierros Matti Lehtinen Helsingin yliopisto Matemaattisten aineiden opettajien liitto MAOLin vuotuiset koululaiskilpailut ovat kaksikierroksisia. Lukuvuoden alkukilpailut pidettiin kouluissa marraskuun alussa. Kilpailuja on kaksi, peruskoulun ja lukion, ja lukion kilpailu käydään kolmessa sarjassa. Sarjat perustuvat kilpailijoiden ikään, mutta halutessaan voi kilpailla omaa ikää vanhempienkin sarjassa. Peruskoulukilpailun osallistujat ovat yleensä yhdeksäsluokkalaisia. Tässä kirjoituksessa esitellään Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukierroksen tehtävät ja yritetään myös ratkaista niitä. Kirjoittaja ei ole itse ollut tekemisissä tehtävien laadinnan tai tulosten arvioinnin kanssa, joten esitetyt ratkaisuehdotukset ovat luonteeltaan epävirallisia. Peruskoulukilpailussa oli kahdeksan tehtävää. Ratkaisemiseen oli aikaa vain 50 minuuttia. Kilpailuun osallistui noin oppilasta. Pisteitä oli jaossa 48. Parhaat pisteet, 45, sai Urjalan Huhdin koulun Jenna Koivu. Sadan parhaan joukkoon pääsi pistemäärällä 9 eli noin viiden tehtävän ratkaisemisella. Kilpailu alkoi perinteisellä kellon osoittimien välistä kulmaa koskevalla tehtävällä. 1. Kuinka suuri on kellon viisarien välinen kulma, kun kello on a) 8.00, b) 1.45? Kun tuntiosoitin kiertää kellotaulun tunnissa, niinyhdessätunnissasekiertyy30.kello8.00minuuttiosoitin osoittaa kohti 1:ta ja tuntiosoittimella olisi neljä 30 jaksoa minuuttiosoittimen luo: a-kohdassa vastaus on siis 10. Kello 1.45 minuuttiosoitin osoittaa kohti yhdeksää, joten sen ja kello 1:n suunnan välinen kulma on 90. Tuntiosoitin on kuitenkin siirtynyt 3/41:n ja yhden välisestäkulmastaeli =,5. Osoittimien välissä on siis kulmaa 11,5 = Toisessa kilpailutehtävässä oli pääteltävä kahden joukon yhteisen osan eli leikkausjoukon koko, kun osajoukkojen ja joukkojen yhdisteen komplementtijoukon koot tunnettiin.. Koululaisten harrastuksia tutkittiin. Viidenkymmenen koululaisen joukosta 33 koululaista harrasti jääkiekkoa, 4 koululaista harrasti sählyä ja 8 koululaista ei harrastanut jääkiekkoa eikä sählyä. Kuinka moni koululainen harrasti sekä jääkiekkoa että sählyä? Vastaus selviää, kun ensin huomataan, että vähintään jommankumman lajin harrastajia oli 50 8 = 4. Kun tästä vähennetään 4, saadaan pelkän jääkiekon harrastajien lukumäärä 18. Kun jääkiekkoilijoita oli kaikkiaan 33, on sekä jääkiekkoa että sählyä harrastavia = 15. Varmuuden vuoksi voi vielä laskea vain sählyä harrastavien määräksi 4 33 = 9 ja sählyn ohella jääkiekkoakin pelaavien määrän 4 9 = 15.

Tehtäväkohtaisia havaintoja. Tehtävä 1. Kuinka suuri on kellon viisarien välinen kulma, kun kello on a) 8.00 b) 12.45

Tehtäväkohtaisia havaintoja. Tehtävä 1. Kuinka suuri on kellon viisarien välinen kulma, kun kello on a) 8.00 b) 12.45 Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointia vuodelta 2010 Anastasia Vlasova Peruskoulun matematiikkakilpailutyöryhmä Kuinka sopiva peruskoulun matematiikkakilpailun

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 1 Epäyhtälöitä Aivan aluksi lienee syytä esittää luvun itseisarvon määritelmä: { x kun x 0 x = x kun x < 0 Siispä esimerkiksi 10 = 10 ja 10 = 10. Seuraavaksi listaus

Lisätiedot

2.2 Neliöjuuri ja sitä koskevat laskusäännöt

2.2 Neliöjuuri ja sitä koskevat laskusäännöt . Neliöjuuri ja sitä koskevat laskusäännöt MÄÄRITELMÄ 3: Lukua b sanotaan luvun a neliöjuureksi, merkitään a b, jos b täyttää kaksi ehtoa: 1o b > 0 o b a Esim.1 Määritä a) 64 b) 0 c) 36 a) Luvun 64 neliöjuuri

Lisätiedot

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe 11.6.2012 klo 10 13 Ratkaisut ja pisteytysohjeet

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe 11.6.2012 klo 10 13 Ratkaisut ja pisteytysohjeet Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe 11.6.01 klo 10 13 t ja pisteytysohjeet 1. Ratkaise seuraavat yhtälöt ja epäyhtälöt. (a) 3 x 3 3 x 1 4, (b)

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011 PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9..0 Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään.. Sievennä a) 9 x x 6x + 9, b) 5 9 009 a a, c) log 7 + lne 7. Muovailuvahasta tehty säännöllinen tetraedri muovataan

Lisätiedot

ClassPad 330 plus ylioppilaskirjoituksissa apuna

ClassPad 330 plus ylioppilaskirjoituksissa apuna ClassPad 330 plus ylioppilaskirjoituksissa apuna Suomessa sallittiin CAS (Computer Algebra System) laskimien käyttö keväästä 2012 alkaen ylioppilaskirjoituksissa. Norjassa ja Ruotsissa vastaava kehitys

Lisätiedot

Solmu 3/2010 1. toteutuu kaikilla u,v I ja λ ]0,1[. Se on aidosti konveksi, jos. f ( λu+(1 λ)v ) < λf(u)+(1 λ)f(v) (2)

Solmu 3/2010 1. toteutuu kaikilla u,v I ja λ ]0,1[. Se on aidosti konveksi, jos. f ( λu+(1 λ)v ) < λf(u)+(1 λ)f(v) (2) Solmu 3/200 Epäyhtälöistä, osa 2 Markku Halmetoja Mätä lukio Välillä I määriteltyä fuktiota saotaa koveksiksi, jos se kuvaaja o alaspäi kupera, eli jos kuvaaja mitkä tahasa kaksi pistettä yhdistävä jaa

Lisätiedot

2.1. Tehtävänä on osoittaa induktiolla, että kaikille n N pätee n = 1 n(n + 1). (1)

2.1. Tehtävänä on osoittaa induktiolla, että kaikille n N pätee n = 1 n(n + 1). (1) Approbatur 3, demo, ratkaisut Sovitaan, että 0 ei ole luonnollinen luku. Tällöin oletusta n 0 ei tarvitse toistaa alla olevissa ratkaisuissa. Se, pidetäänkö nollaa luonnollisena lukuna vai ei, vaihtelee

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE. Pitkä Matematiikka 3.2.2015

PRELIMINÄÄRIKOE. Pitkä Matematiikka 3.2.2015 PRELIMINÄÄRIKOE Pitkä Matematiikka..5 Vastaa enintään kymmeneen tehtävään. Tähdellä merkittyjen (*) tehtävien maksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien maksimipistemäärä on 6.. a) Ratkaise epäyhtälö >.

Lisätiedot

ClassPad 330 plus ylioppilaskirjoituksissa apuna

ClassPad 330 plus ylioppilaskirjoituksissa apuna ClassPad 330 plus ylioppilaskirjoituksissa apuna Suomessa sallittiin CAS (Computer Algebra System) laskimien käyttö keväästä 2012 alkaen ylioppilaskirjoituksissa. Norjassa ja Ruotsissa vastaava kehitys

Lisätiedot

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: MAB - Harjoitustehtävien ratkaisut: Funktio. Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet:. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä. Funktiolla

Lisätiedot

A-osa. Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät. Tehtävät arvostellaan pistein 0-6. Taulukkokirjaa saa käyttää apuna, laskinta ei.

A-osa. Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät. Tehtävät arvostellaan pistein 0-6. Taulukkokirjaa saa käyttää apuna, laskinta ei. PITKÄ MATEMATIIKKA PRELIMINÄÄRIKOE 7..07 NIMI: A-osa. Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät. Tehtävät arvostellaan pistein 0-. Taulukkokirjaa saa käyttää apuna, laskinta ei.. Valitse oikea vaihtoehto ja

Lisätiedot

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 7.2.2013 Ratkaisuita

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 7.2.2013 Ratkaisuita Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu..013 Ratkaisuita 1. Eräs kirjakauppa myy pokkareita yhdeksällä eurolla kappale, ja siellä on meneillään mainoskampanja, jossa seitsemän sellaista ostettuaan

Lisätiedot

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti!

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti! MAA11 Koe.4.014 Jussi Tyni Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti! A-Osio: Ei saa käyttää laskinta. MAOL saa olla alusta asti käytössä. Maksimissaan

Lisätiedot

Konvergenssilauseita

Konvergenssilauseita LUKU 4 Konvergenssilauseita Lause 4.1 (Monotonisen konvergenssin lause). Olkoon (f n ) kasvava jono Lebesgueintegroituvia funktioita. Asetetaan f(x) := f n (x). Jos f n

Lisätiedot

Kenguru Student (lukion 2. ja 3. vuosi) sivu 1 / 6

Kenguru Student (lukion 2. ja 3. vuosi) sivu 1 / 6 Kenguru Student (lukion 2. ja 3. vuosi) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto.

Lisätiedot

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2 Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan

Lisätiedot

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A) Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 017 Insinöörivalinnan matematiikan koe 30..017, Ratkaisut (Sarja A) 1. a) Lukujen 9, 0, 3 ja x keskiarvo on. Määritä x. (1 p.) b) Mitkä reaaliluvut

Lisätiedot

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi) Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

a b c d + + + + + + + + +

a b c d + + + + + + + + + 28. 10. 2010!"$#&%(')'+*(#-,.*/1032/465$*784 /(9:*;9."$ *;5> *@9 a b c d 1. + + + 2. 3. 4. 5. 6. + + + + + + + + + + P1. Valitaan kannaksi sivu, jonka pituus on 4. Koska toinen jäljelle jäävistä sivuista

Lisätiedot

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on 13 Pistetulo Avaruuksissa R 2 ja R 3 on totuttu puhumaan vektorien pituuksista ja vektoreiden välisistä kulmista. Kuten tavallista, näiden käsitteiden yleistäminen korkeampiulotteisiin avaruuksiin ei onnistu

Lisätiedot

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 2 / vko 9

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 2 / vko 9 Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 2 / vko 9 Tuntitehtävät 9-10 lasketaan alkuviikon harjoituksissa ja tuntitehtävät 13-14 loppuviikon harjoituksissa. Kotitehtävät 11-12 tarkastetaan loppuviikon

Lisätiedot

2.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. b b 4ac = 2

2.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. b b 4ac = 2 .3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. Toisen asteen yhtälön a + b + c 0 ratkaisukaavassa neliöjuuren alla olevaa lauseketta b b 4ac + a b b 4ac a D b 4 ac sanotaan yhtälön

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 Määrittelyjoukoista Tarkastellaan funktiota, jonka määrittelevä yhtälö on f(x) = x. Jos funktion lähtöjoukoksi määrittelee vaikkapa suljetun välin [0, 1], on funktio

Lisätiedot

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten Ratkaisuehdotelma Tehtävä 1 1. Etsi lukujen 4655 ja 12075 suurin yhteinen tekijä ja lausu se kyseisten lukujen lineaarikombinaationa ilman laskimen

Lisätiedot

Vastaus 1. Lasketaan joukkojen alkiot, ja todetaan, että niitä on 3 molemmissa.

Vastaus 1. Lasketaan joukkojen alkiot, ja todetaan, että niitä on 3 molemmissa. Miten perustella, että joukossa A = {a, b, c} on yhtä monta alkiota kuin joukossa B = {d, e, f }? Vastaus 1. Lasketaan joukkojen alkiot, ja todetaan, että niitä on 3 molemmissa. Vastaus 2. Vertaillaan

Lisätiedot

a b c d

a b c d 1. 11. 011!"$#&%(')'+*(#-,.*/103/465$*784 /(9:*;9."$ *;5> *@9 a b c d 1. + +. 3. 4. 5. 6. + + + + + + + + + + P1. 5 140 8 47 = 5 140 ( 3 ) 47 = 5 140 3 47 = 5 140 141 = (5 ) 140 = 10 140, jossa on

Lisätiedot

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö 3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö Yhtälön (tai funktion) y = a + b + c, missä a 0, kuvaaja ei ole suora, mutta ei ole yhtälökään ensimmäistä astetta. Funktioiden

Lisätiedot

Lukion matematiikkakilpailun alkukilpailu 2015

Lukion matematiikkakilpailun alkukilpailu 2015 Lukion matematiikkakilpailun alkukilpailu 015 Avoimen sarjan tehtävät ja niiden ratkaisuja 1. Olkoot a ja b peräkkäisiä kokonaislukuja, c = ab ja d = a + b + c. a) Osoita, että d on kokonaisluku. b) Mitä

Lisätiedot

Kerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma:

Kerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5 Kerta 2 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: 2. Tulosta Pythonilla seuraavat luvut allekkain a. 0 10 (eli, näyttää tältä: 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 b. 0 100 c. 50 100 3.

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ

MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ YLIOPPILSTUTKINTO- LUTKUNT..7 MTEMTIIKN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ -osa Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät. Tehtävät arvostellaan pistein. Kunkin tehtävän ratkaisu kirjoitetaan tehtävän alla olevaan ruudukkoon.

Lisätiedot

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Johdatus matemaattiseen päättelyyn Johdatus matemaattiseen päättelyyn Maarit Järvenpää Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos Syyslukukausi 2015 1 Merkintöjä 2 Todistamisesta 2 3 Joukko-oppia Tässä luvussa tarkastellaan joukko-opin

Lisätiedot

Matematiikan mestariluokka, syksy 2009 7

Matematiikan mestariluokka, syksy 2009 7 Matematiikan mestariluokka, syksy 2009 7 2 Alkuluvuista 2.1 Alkuluvut Määritelmä 2.1 Positiivinen luku a 2 on alkuluku, jos sen ainoat positiiviset tekijät ovat 1 ja a. Jos a 2 ei ole alkuluku, se on yhdistetty

Lisätiedot

Matematiikan peruskurssi 2

Matematiikan peruskurssi 2 Matematiikan peruskurssi Tentti, 9..06 Tentin kesto: h. Sallitut apuvälineet: kaavakokoelma ja laskin, joka ei kykene graaseen/symboliseen laskentaan Vastaa seuraavista viidestä tehtävästä neljään. Saat

Lisätiedot

Maksimit ja minimit 1/5 Sisältö ESITIEDOT: reaalifunktiot, derivaatta

Maksimit ja minimit 1/5 Sisältö ESITIEDOT: reaalifunktiot, derivaatta Maksimit ja minimit 1/5 Sisältö Funktion kasvavuus ja vähenevyys; paikalliset ääriarvot Jos derivoituvan reaalifunktion f derivaatta tietyssä pisteessä on positiivinen, f (x 0 ) > 0, niin funktion tangentti

Lisätiedot

7. Olemassaolo ja yksikäsitteisyys Galois n kunta GF(q) = F q, jossa on q alkiota, määriteltiin jäännösluokkarenkaaksi

7. Olemassaolo ja yksikäsitteisyys Galois n kunta GF(q) = F q, jossa on q alkiota, määriteltiin jäännösluokkarenkaaksi 7. Olemassaolo ja yksikäsitteisyys Galois n kunta GF(q) = F q, jossa on q alkiota, määriteltiin jäännösluokkarenkaaksi Z p [x]/(m), missä m on polynomirenkaan Z p [x] jaoton polynomi (ks. määritelmä 3.19).

Lisätiedot

1. Mikä on lukujen 10, 9, 8,..., 9, 10 summa? 2. Mikä on lukujen 10, 9, 8,..., 9, 10 tulo? =?

1. Mikä on lukujen 10, 9, 8,..., 9, 10 summa? 2. Mikä on lukujen 10, 9, 8,..., 9, 10 tulo? =? Tehtävät 1 1. Mikä on lukujen 10, 9, 8,..., 9, 10 summa? 2. Mikä on lukujen 10, 9, 8,..., 9, 10 tulo? 3. 16 125 250 =? 4. Kirjoita lausekkeeseen sulut siten, että tulos on nolla. 2 + 2 2 2 : 2 + 2 2 2

Lisätiedot

3 Yleinen toisen asteen yhtälö ja epäyhtälö

3 Yleinen toisen asteen yhtälö ja epäyhtälö Juuri Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 5.8.016 3 Yleinen toisen asteen yhtälö ja epäyhtälö ENNAKKOTEHTÄVÄT 1. a) x + x + 1 = 4 (x + 1) = 4 Luvun x + 1 tulee olla tai, jotta sen

Lisätiedot

Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon

Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon KA1-kurssi on ehkä mahdollista läpäistä, vaikkei osaisikaan piirtää suoraa yhtälön perusteella. Mutta muut kansiksen kurssit, no

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 18.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 18.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 8..05 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa

Lisätiedot

Tenttiin valmentavia harjoituksia

Tenttiin valmentavia harjoituksia Tenttiin valmentavia harjoituksia Alla olevissa harjoituksissa suluissa oleva sivunumero viittaa Juha Partasen kurssimonisteen siihen sivuun, jolta löytyy apua tehtävän ratkaisuun. Funktiot Harjoitus.

Lisätiedot

Cantorin joukon suoristuvuus tasossa

Cantorin joukon suoristuvuus tasossa Cantorin joukon suoristuvuus tasossa LuK-tutkielma Miika Savolainen 2380207 Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto Syksy 2016 Sisältö Johdanto 2 1 Cantorin joukon esittely 2 2 Suoristuvuus ja

Lisätiedot

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista Matematiikan johdantokurssi, syksy 06 Harjoitus, ratkaisuista. Valitse seuraaville säännöille mahdollisimman laajat lähtöjoukot ja sopivat maalijoukot niin, että syntyy kahden muuttujan funktiot (ks. monisteen

Lisätiedot

Ratkaisut Summa on nolla, sillä luvut muodostavat vastalukuparit: ( 10) + 10 = 0, ( 9) + 9 = 0,...

Ratkaisut Summa on nolla, sillä luvut muodostavat vastalukuparit: ( 10) + 10 = 0, ( 9) + 9 = 0,... Ratkaisut 1 1. Summa on nolla, sillä luvut muodostavat vastalukuparit: ( 10) + 10 = 0, ( 9) + 9 = 0,.... Nolla, koska kerrotaan nollalla. 3. 16 15 50 = ( 8) 15 50 = (8 15) ( 50) = 1000 500 = 500 000. 4.

Lisätiedot

1.4 Funktion jatkuvuus

1.4 Funktion jatkuvuus 1.4 Funktion jatkuvuus Kun arkikielessä puhutaan jonkin asian jatkuvuudesta, mielletään asiassa olevan jonkinlaista yhtäjaksoisuutta, katkeamattomuutta. Tässä ei kuitenkaan käsitellä työasioita eikä ihmissuhteita,

Lisätiedot

{ 2v + 2h + m = 8 v + 3h + m = 7,5 2v + 3m = 7, mistä laskemmalla yhtälöt puolittain yhteen saadaan 5v + 5h + 5m = 22,5 v +

{ 2v + 2h + m = 8 v + 3h + m = 7,5 2v + 3m = 7, mistä laskemmalla yhtälöt puolittain yhteen saadaan 5v + 5h + 5m = 22,5 v + 9. 0. ÄÙ ÓÒ Ñ Ø Ñ Ø ÐÔ ÐÙÒ Ð Ù ÐÔ ÐÙÒ Ö Ø ÙØ 009 È ÖÙ Ö P. Olkoon vadelmien hinta v e, herukoiden h e ja mustikoiden m e rasialta. Oletukset voidaan tällöin kirjoittaa yhtälöryhmäksi v + h + m = 8 v +

Lisätiedot

1 Raja-arvo. 1.1 Raja-arvon määritelmä. Raja-arvo 1

1 Raja-arvo. 1.1 Raja-arvon määritelmä. Raja-arvo 1 Raja-arvo Raja-arvo Raja-arvo kuvaa funktion f arvon f() kättätmistä, kun vaihtelee. Joillakin funktioilla f() muuttuu vain vähän, kun muuttuu vähän. Toisilla funktioilla taas f() hppää tai vaihtelee arvaamattomasti,

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 1 Matemaattisesta päättelystä Matemaattisen analyysin kurssin (kuten minkä tahansa matematiikan kurssin) seuraamista helpottaa huomattavasti, jos opiskelija ymmärtää

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 orms.1030 Vaasan avoin yliopisto / kevät 2013 1 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen Matemaattiset tieteet Vaasan yliopisto Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi

Lisätiedot

4.1 Urakäsite. Ympyräviiva. Ympyrään liittyvät nimitykset

4.1 Urakäsite. Ympyräviiva. Ympyrään liittyvät nimitykset 4.1 Urakäsite. Ympyräviiva. Ympyrään liittyvät nimitykset MÄÄRITELMÄ 6 URA Joukko pisteitä, joista jokainen täyttää määrätyn ehdon, on ura. Urakäsite sisältää siten kaksi asiaa. Pistejoukon jokainen piste

Lisätiedot

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Algebra I - Kesä 2009 Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 -Tehtävät 3-6 4 sivua Heikki Koivupalo ja Rami Luisto

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Algebra I - Kesä 2009 Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 -Tehtävät 3-6 4 sivua Heikki Koivupalo ja Rami Luisto Matematiikan ja tilastotieteen laitos Algebra I - Kesä 2009 Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 -Tehtävät 3-6 4 sivua Heikki Koivupalo ja Rami Luisto 3. Oletetaan, että kunnan K karakteristika on 3. Tutki,

Lisätiedot

Kommentteja Markku Halmetojan ops-ehdotuksesta

Kommentteja Markku Halmetojan ops-ehdotuksesta Jorma Merikoski 10.1.2015 Kommentteja Markku Halmetojan ops-ehdotuksesta Markku Halmetoja on laatinut ehdotuksen lukion pitkän matematiikan uudeksi opetussuunnitelmaksi. Hän esittelee sitä matematiikan

Lisätiedot

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 3 (9 sivua) OT

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 3 (9 sivua) OT Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 3 (9 sivua) 31.1.-4.2.2011 OT 1. Määritellään kokonaisluvuille laskutoimitus n m = n + m + 5. Osoita, että (Z, ) on ryhmä.

Lisätiedot

Trigonometriset funktiot 1/7 Sisältö ESITIEDOT: reaalifunktiot

Trigonometriset funktiot 1/7 Sisältö ESITIEDOT: reaalifunktiot Trigonometriset funktiot 1/7 Sisältö Trigonometriset funktiot suorakulmaisessa kolmiossa a c b Olkoon suorakulmaisen kolmion terävä kulma, a tämän vastainen kateetti, b viereinen kateetti ja c kolmion

Lisätiedot

Mika Setälä Lehtori Lempäälän lukio

Mika Setälä Lehtori Lempäälän lukio LOPS 2016 matematiikka Mika Setälä Lehtori Lempäälän lukio Millainen on input? Oppilaiden lähtötaso edellisiin lukion opetussuunnitelmiin nähden pitää huomioida kun lukion uutta opetussuunnitelmaa tehdään.

Lisätiedot

1 Määrittelyjä ja aputuloksia

1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1.1 Supremum ja infimum Aluksi kerrataan pienimmän ylärajan (supremum) ja suurimman alarajan (infimum) perusominaisuuksia ja esitetään muutamia myöhemmissä todistuksissa tarvittavia

Lisätiedot

Kokelaan sukunimi ja kaikki etunimet selväsi kirjoitetuna. Kaava 1 b =2a 2 b =0,5a 3 b =1,5a 4 b = 1a. 4 5 b =4a 6 b = 5a

Kokelaan sukunimi ja kaikki etunimet selväsi kirjoitetuna. Kaava 1 b =2a 2 b =0,5a 3 b =1,5a 4 b = 1a. 4 5 b =4a 6 b = 5a 1 YLIOPPILASTUTKINTO- LAUTAKUNTA 28.9.2016 MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ A-osa Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät 1 4. Tehtävät arvostellaan pistein 0 6. Kunkin tehtävän ratkaisu kirjoitetaan tehtävän

Lisätiedot

Solmu 3/2001 Solmu 3/2001. Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä:

Solmu 3/2001 Solmu 3/2001. Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä: Frégier n lause Simo K. Kivelä Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä: Suorakulmaisen kolmion kaikki kärjet sijaitsevat paraabelilla y = x 2 ; suoran kulman

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 10 1 Funktion monotonisuus Derivoituva funktio f on aidosti kasvava, jos sen derivaatta on positiivinen eli jos f (x) > 0. Funktio on aidosti vähenevä jos sen derivaatta

Lisätiedot

(b) Onko hyvä idea laske pinta-alan odotusarvo lähetmällä oletuksesta, että keppi katkeaa katkaisukohdan odotusarvon kohdalla?

(b) Onko hyvä idea laske pinta-alan odotusarvo lähetmällä oletuksesta, että keppi katkeaa katkaisukohdan odotusarvon kohdalla? 6.10.2006 1. Keppi, jonka pituus on m, taitetaan kahtia täysin satunnaisesti valitusta kohdasta ja muodostetaan kolmio, jonka kateetteina ovat syntyneet palaset. Kolmion pinta-ala on satunnaismuuttuja.

Lisätiedot

Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut

Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut (1) Laske 20 12 11 21. Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut a) 31 b) 0 c) 9 d) 31 Ratkaisu. Suoralla laskulla 20 12 11 21 = 240 231 = 9. (2) Kahden peräkkäisen

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 kevät 2014 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen, (Matemaattiset tieteet / Vaasan yliopisto) Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi Opettajan kotisivu: http://lipas.uwasa.fi/

Lisätiedot

Funktiot. funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina.

Funktiot. funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina. Funktiot Tässä luvussa käsitellään reaaliakselin osajoukoissa määriteltyjä funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina. Avoin väli: ]a, b[ tai ]a, [ tai ],

Lisätiedot

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Johdatus matemaattiseen päättelyyn Johdatus matemaattiseen päättelyyn Maarit Järvenpää Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos Syyslukukausi 2015 1 Merkintöjä Luonnollisten lukujen joukko N on joukko N = {1, 2, 3,...} ja kokonaislukujen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus Pekka Alestalo, Jarmo Malinen Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 19.9.2016 Pekka Alestalo, Jarmo

Lisätiedot

1. OSA: MURTOLUVUT, JAOLLISUUS JA ARKIPÄIVÄN MATEMATIIKKAA

1. OSA: MURTOLUVUT, JAOLLISUUS JA ARKIPÄIVÄN MATEMATIIKKAA 1. OSA: MURTOLUVUT, JAOLLISUUS JA ARKIPÄIVÄN MATEMATIIKKAA Tekijät: Hellevi Kupila, Katja Leinonen, Tuomo Talala, Hanna Tuhkanen, Pekka Vaaraniemi Alkupala Seuraavien tehtävien tekemiseen tarvitset tulitikkuja

Lisätiedot

Preliminäärikoe Tehtävät A-osio Pitkä matematiikka kevät 2016 Sivu 1 / 4

Preliminäärikoe Tehtävät A-osio Pitkä matematiikka kevät 2016 Sivu 1 / 4 Preliminäärikoe Tehtävät A-osio Pitkä matematiikka kevät 06 Sivu / Laske yhteensä enintään 0 tehtävää. Kaikki tehtävät arvostellaan asteikolla 0-6 pistettä. Osiossa A EI SAA käyttää laskinta. Osiossa A

Lisätiedot

Kaikki kurssin laskuharjoitukset pidetään Exactumin salissa C123. Malliratkaisut tulevat nettiin kurssisivulle.

Kaikki kurssin laskuharjoitukset pidetään Exactumin salissa C123. Malliratkaisut tulevat nettiin kurssisivulle. Kombinatoriikka, kesä 2010 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotuksia (RT (5 sivua Kaikki kurssin laskuharjoitukset pidetään Exactumin salissa C123. Malliratkaisut tulevat nettiin kurssisivulle. 1. Osoita, että vuoden

Lisätiedot

Outoja funktioita. 0 < x x 0 < δ ε f(x) a < ε.

Outoja funktioita. 0 < x x 0 < δ ε f(x) a < ε. Outoja funktioita Differentiaalilaskentaa harjoitettiin miltei 200 vuotta ennen kuin sen perustana olevat reaaliluvut sekä funktio ja sen raja-arvo määriteltiin täsmällisesti turvautumatta geometriseen

Lisätiedot

Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi)

Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi) Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Valitse kuusi tehtävää! Kaikki tehtävät ovat 6 pisteen arvoisia.

Valitse kuusi tehtävää! Kaikki tehtävät ovat 6 pisteen arvoisia. MAA11 Koe 8.4.013 5 5 1. Luvut 6 38 ja 43 4 jaetaan luvulla 17. Osoita, että tällöin jakojäännökset ovat yhtäsuuret. Paljonko tämä jakojäännös on?. a) Tutki onko 101 alkuluku. Esitä tutkimuksesi tueksi

Lisätiedot

4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio

4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio 4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio ENNAKKOTEHTÄVÄT 1. a) Tutkitaan yhtälöiden ratkaisuja piirtämällä funktioiden f(x) = x, f(x) = x 3, f(x) = x 4 ja f(x) = x 5 kuvaajat. Näin nähdään, monessako

Lisätiedot

Induktio, jonot ja summat

Induktio, jonot ja summat Induktio, jonot ja summat Matemaattinen induktio on erittäin hyödyllinen todistusmenetelmä, jota sovelletaan laajasti. Sitä verrataan usein dominoefektiin eli ketjureaktioon, jossa ensimmäisen dominopalikka

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 1

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 1 Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 1 1 Joukko-oppia Matematiikassa joukko on mikä tahansa kokoelma objekteja. Esimerkiksi joukkoa A, jonka jäseniä ovat numerot 1, 2 ja 5 merkitään A = {1, 2, 5}. Joukon

Lisätiedot

(1) refleksiivinen, (2) symmetrinen ja (3) transitiivinen.

(1) refleksiivinen, (2) symmetrinen ja (3) transitiivinen. Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus. Tietyn ominaisuuden samuus -relaatio on ekvivalenssi; se on (1) refleksiivinen,

Lisätiedot

Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus.

Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus. Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus. Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden

Lisätiedot

Matemaattisen analyysin tukikurssi

Matemaattisen analyysin tukikurssi Matemaattisen analyysin tukikurssi 5. Kurssikerta Petrus Mikkola 10.10.2016 Tämän kerran asiat Raja-arvo ja toispuolinen raja-arvo Funktion suurin ja pienin arvo Lukujono Lukujonon suppeneminen Kasvava

Lisätiedot

Lukion. Calculus. Lukuteoria ja logiikka. Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN

Lukion. Calculus. Lukuteoria ja logiikka. Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN Calculus Lukion 6 MAA11 Lukuteoria ja logiikka Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN Lukuteoria ja logiikka (MAA11) Pikatesti ja kertauskokeet

Lisätiedot

1 Aritmeettiset ja geometriset jonot

1 Aritmeettiset ja geometriset jonot 1 Aritmeettiset ja geometriset jonot Johdatus Johdatteleva esimerkki 1 Kasvutulille talletetaan vuoden jokaisen kuukauden alussa tammikuusta alkaen 100 euroa. Tilin nettokorkokanta on 6%. Korko lisätään

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 orms.1030 Vaasan yliopisto / kevät 2015 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen Matemaattiset tieteet, Vaasan yliopisto Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 005, sivu 1 / 13 Tehtäviä Tehtävä 1. Johda toiseen asteen yhtälön ax + bx + c = 0, a 0 ratkaisukaava. Tehtävä. Määrittele joukon A R pienin yläraja sup A ja suurin alaraja

Lisätiedot

n. asteen polynomilla on enintään n nollakohtaa ja enintään n - 1 ääriarvokohtaa.

n. asteen polynomilla on enintään n nollakohtaa ja enintään n - 1 ääriarvokohtaa. MAA 12 kertaus Funktion kuvaaja n. asteen polynomilla on enintään n nollakohtaa ja enintään n - 1 ääriarvokohtaa. Funktion nollakohta on piste, jossa f () = 0, eli kuvaaja leikkaa -akselin. Kuvaajan avulla

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Supremum ja inmum Tarkastellaan aluksi avointa väliä, Tämä on joukko, johon kuuluvat kaikki reaaliluvut miinus yhdestä yhteen Kuitenkaan päätepisteet eli luvut ja

Lisätiedot

Preliminäärikoe Tehtävät A-osio Pitkä matematiikka kevät 2016 Sivu 1 / 4

Preliminäärikoe Tehtävät A-osio Pitkä matematiikka kevät 2016 Sivu 1 / 4 Preliminäärikoe Tehtävät A-osio Pitkä matematiikka kevät 06 Sivu / 4 Laske yhteensä enintään 0 tehtävää. Kaikki tehtävät arvostellaan asteikolla 0-6 pistettä. Osiossa A EI SAA käyttää laskinta. Osiossa

Lisätiedot

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Jatkuvat satunnaismuuttujat Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään

Lisätiedot

Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009

Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009 Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009 Anastasia Vlasova Peruskoulun matematiikkakilpailutyöryhmä Tämän työn tarkoituksena oli saada käsitys siitä,

Lisätiedot

Algebra I, harjoitus 5,

Algebra I, harjoitus 5, Algebra I, harjoitus 5, 7.-8.10.2014. 1. 2 Osoita väitteet oikeiksi tai vääriksi. a) (R, ) on ryhmä, kun asetetaan a b = 2(a + b) aina, kun a, b R. (Tässä + on reaalilukujen tavallinen yhteenlasku.) b)

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 24.9.2014 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 24.9.2014 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 4.9.04 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa

Lisätiedot

Tietorakenteet (syksy 2013)

Tietorakenteet (syksy 2013) Tietorakenteet (syksy 2013) Harjoitus 1 (6.9.2013) Huom. Sinun on osallistuttava perjantain laskuharjoitustilaisuuteen ja tehtävä vähintään kaksi tehtävää, jotta voit jatkaa kurssilla. Näiden laskuharjoitusten

Lisätiedot

Tekijä Pitkä matematiikka

Tekijä Pitkä matematiikka K1 Tekijä Pitkä matematiikka 5 7..017 a) 1 1 + 1 = 4 + 1 = 3 = 3 4 4 4 4 4 4 b) 1 1 1 = 4 6 3 = 5 = 5 3 4 1 1 1 1 1 K a) Koska 3 = 9 < 10, niin 3 10 < 0. 3 10 = (3 10 ) = 10 3 b) Koska π 3,14, niin π

Lisätiedot

B. 2 E. en tiedä C. 6. 2 ovat luonnollisia lukuja?

B. 2 E. en tiedä C. 6. 2 ovat luonnollisia lukuja? Nimi Koulutus Ryhmä Jokaisessa tehtävässä on vain yksi vastausvaihtoehto oikein. Laske tehtävät ilman laskinta.. Missä pisteessä suora y = 3x 6 leikkaa x-akselin? A. 3 D. B. E. en tiedä C. 6. Mitkä luvuista,,,

Lisätiedot

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n IV. TASAINEN SUPPENEMINEN IV.. Funktiojonon tasainen suppeneminen Olkoon A R joukko ja f n : A R funktio, n =, 2, 3,..., jolloin jokaisella x A muodostuu lukujono f x, f 2 x,.... Jos tämä jono suppenee

Lisätiedot

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.) Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.) Tehtävät: 1. Tutki derivaatan avulla funktion f kulkua. a) f(x) = x 4x b) f(x) = x + 6x + 11 c) f(x) = x4 4 x3 + 4 d) f(x) = x 3 6x + 1x + 3. Määritä rationaalifunktion

Lisätiedot

Esimerkki kaikkialla jatkuvasta muttei missään derivoituvasta funktiosta

Esimerkki kaikkialla jatkuvasta muttei missään derivoituvasta funktiosta Esimerkki kaikkialla jatkuvasta muttei missään derivoituvasta funktiosta Seminaariaine Miikka Rytty Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto 2004 Matemaattista ja historiallista taustaa Tämän kappaleen

Lisätiedot

Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela

Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela Olipa kerran köyhä maanviljelijä Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela 1 1 Johdanto Tässä raportissa esittelemme ratkaisukeinon ongelmalle, joka on suunnattu 7 12-vuotiaille oppilaille

Lisätiedot