2/2007 2/2007 metsäveikko sanomat sanomat

Transkriptio

1 2/2007 metsäveikko sanomat

2 2 Metsäveikkosanomat 2/2007 Sisällysluettelo Juhlahumun jälkeen vuotisjuhla...5 Mikko Niinivaaran juhlapuhe...14 Ansiomerkit...17 Kalevi Inha 70 vuotta...19 Yksi lehti on kääntynyt...22 Metsäveikkoja onnitelleet...23 Onnittelut...24 VEIKKO-leirille ilmoittautuneita ennätyksellisen paljon...28 Talkoot eivät vetäneet metsäveikkoja kuntoiluun...29 PT-kisa ilman rasteja...32 Korjaus kuvatekstiin...33 Etelä-Pohjanmaan Partiolaiset tiedottaa...34 Pohjantuulen kausi alkoi pienellä vastoinkäymisellä 37 Riihitykset pidettiin perinteisinä Koskössä helatorstaina Yrjönpäivää vietettiin...41 Pauli Opas on kirjoittanut...42 Tuki päätti asioista...44 Tuen jäsenmaksu Rintanen jatkaa Tuen johdossa...45 Liisa Itävuori 28 vuotta piiritoiminnan pyörteissä...46 Metsäveikoille avustusta...49 Noora Lehtolasta EPP:n uusi järjestösihteeri...49 Partiotaitokilpailu Kitkan Kierros Saukko-vartion näkökulmasta...50 Metsäveikkojen Ahma otti piirinmestaruuden Ystävyyssuhteet ovat partioinnin parasta antia...51 Metsäveikot ovat aina osanneet juhlimisen taidon...52 Jaakko Perttu veljesillassa...55 Sudenpennut kisailemassa...56 Ei sekalippukuntaa...56 Toimintakilpailu SM-kisojen antia...57 Jästin Ex Libris...58 Webmaster vaihtuu lippukunnassa...58 Veteraanit, Pöllö-vartion jäsenet Lauri Luutonen (vas.), Topi Vuorinen (vartionjohtaja) ja Jussi Peräinen tapasivat toisensa

3 Metsäveikkosanomat 2/ Juhlahumun jälkeen Lippukunta vietti 90-vuotisjuhliaan maaliskuun päivinä. Kaksipäiväiseen juhlaan sisältyi monenmoista; juhlavaa juhlaa, hauskaa ohjelmaa, epämuodollista yhdessäoloa ja lippukunnan historian ja sen tekijöiden muistelua - ja kaikki tämä hyvässä seurassa, mukavissa tunnelmissa. Juhliin osallistui hieno joukko kaikenikäisiä metsäveikkoja. Erään nuoren johtajan kommentti illalla saunan jälkeen kuvaa hyvin tunnelmia: Mahtavaa, kun näin eri-ikäiset ihmiset pitävät hauskaa yhdessä. Kiitokset vielä kaikille ansiomerkkien ja tunnustusten saajille sekä juhlien järjestämiseen osallistuneille. Erityiskiitos Markku Rintaselle ja Markku Suorannalle juhlatoimikunnan puheenjohtajalle ja sihteerille sekä Esa Peltomäelle veljesillan järjestelyistä. Erityiskiitos myös Mikko Sillanderille mainiosta veljesillan ohjelmasta ja Miikka Rautavirralle yleisjärjestelyistä. Juhlavuosi jatkuu vielä kesällä VEIKKO-leirillä ja syksyisellä partionäyttelyllä Pohjanmaan museossa. Molemmista on lisää tietoa tässä lehdessä. Juhlan jälkeen seuraa aina paluu arkeen. Niin nytkin, vaikka juhlavuosi on vielä käynnissä. Arki on jälleen osoittanut, että menestyvä ja toimintakykyinen lippukunta vaatii kovaa työtä ja paljon aikaa johtajilta, jotka vastuuta kantavat. Nykyään, kun yhteisölliset arvot eivät ole kovin korkeassa kurssissa, noita vastuunkantajia löytyy yhdistyksiin vähemmän kuin aikaisemmin. Lippukuntaamme on vielä riittänyt aikuisiakin johtajia, mutta tulevaisuus on tässä mielessä haastava. Meillä on hienot nuoret johtajat, mutta he tarvitsevat kokemusta tuekseen. Kokemusta ja näkemystä tarvitaan paitsi nuorten ohjaamiseen myös sen varmistamiseen, että lippukunnan aatteellinen perintö säilyy. Ainaisena ongelmana tuntuu olevan se, että kun nuoret johtajat kirjoittavat ylioppilaiksi, lähtevät he muille maille opiskelemaan. Tarvitsemme paluumuuttajia, jotka ovat valmiita antamaan ajastaan jonkin osan partiopoikatyön hyväksi. Näitä asioita pohdimme vielä jatkossa yhdessä. Tässä vaiheessa toivotan hyvää kesää lukijoille. VEIKKO-leirillä tavataan. - Jaakko Perttu Jaakko Perttu

4 4 Metsäveikkosanomat 2/2007 E-P:n Partiolaiset onnitteluvuorossa: Jukka Stig (vas.), Maritta Sipilä, Valtteri Karhu ja Liisa Itävuori. Miikka Rautavirta, Jaakko Perttu ja Markus Kiviluoma vastaanottivat onnittelut. Reijo Salmi, Ritva Lennes, Matti Lennes ja Ulla Salmi onnittelemassa kaupungintalon peilisalissa.

5 Metsäveikkosanomat 2/ vuotisjuhla hieno kokonaisuus Vaasan Metsäveikot täytti 90 vuotta Varsinaiset juhlat järjestettiin Pääjuhla oli lauantaina Vaasan kaupungintalossa klo 14. Tätä ennen kaupungintalon peilisalissa lippukunnan johto Jaakko Perttu, Miikka Rautavirta ja Markus Kiviluoma ottivat vastaan onnitteluja. Luettelo onnittelijoista on toisaalla tässä lehdessä. Pääjuhla Pääjuhla aloitettiin lippumenoilla ja lippulaululla. Säestyksestä vastasi Pohjanmaan Sotilassoittokunta musiikkimajuri Markku Salokosken johdolla. Tämän jälkeen lippukunnanjohtaja Jaakko Perttu toivotti lähes salintäyteisen väkijoukon tervetulleeksi juhlaan. Lippukunnan jäsen Harri V. Hietikko oli juhlaa varten kirjoittanut näytelmän Ne tavanomaiset epäilyt, jonka Saila Louke ohjasi. Lavalla 11 metsäveikkopoikaa esitti partioliikkeen syntyyn liittyviä vaiheita Väinämöisen, Zorron, Baden-Powellin ja Eino Sallin välittäminä. Lopuksi ryhmä esitti Metsäveikoille reippaat onnentoivotukset. Näytelmä oli hieno suoritus, josta kiitokset kaikille sen työstämiseen osallistuneille. Näytelmässä esiintyivät tutkijoina Jussi Björninen, Lauri Karppi ja Samuel Hippi. Väinämöisenä Tuure Vairio, Zorrona Tino Louke, Baden-Powellina Sameli Jalkanen ja Eino Sallina Juho Ala-Myllymäki sekä laavulla olleet pojat Miika Vähänen, Jussi Kerttula, Touko Hallasmaa ja Antti Karppi. Juhlapuheen piti ABB:n toimitusjohtaja Mikko Niinivaara, joka on toiminut Metsäveikkojen sihteerinä. Mikon puhe on kokonaisuudessaan toisaalla tässä lehdessä. Kiitokset Mikolle hänen antamastaan merkittävästä panoksesta juhlien onnistumiselle. Sudenpentujen esitykseen osallistui 15 sudenpentua ja johtajat Jussi Björninen, Lauri Karppi, Lauri Kajan. Esitys oli metsäveikkoversio leijonalaulusta. Tässä esityksessä haluttiin suuri kivipää. Vaasan kaupunginjohtaja Markku Lumio esitti juhlassa kaupungin tervehdyksen. Hän totesi mm: Uskon, että partiolla on ollut merkittävä myönteinen vaikutus siihen, miten pojista on varttunut miehiä. Monista on tullut merkittäviä elinkeinoelämän vaikuttajia. Olen hieman harmissani, etten viettänyt poikavuosiani Vaasassa. Minustakin olisi voinut tulla jotain. Suomen Partiolaisten tervehdyksen esitti toiminnanjohtaja Liisa Sahi, joka myös yhdessä lippukunnanjohtaja Pertun kanssa jakoi metsäveikoille myönnetyt SP:n ansiomerkit. Merkin saivat seuraavat: SP:n hopeinen ansiomerkki: Jaakko Perttu, Jukka Viita-aho ja Miikka Rautavirta, SP:n pronssinen ansiomerkki: Teemu Malinen, II luokan Mannerheim-solki: Jukka Kajan ja Markus Kiviluoma. Pohjanmaan Sotilassoittokunta sai ihon kananlihalle soittaessaan Jukka Kuoppamäen Sinisen

6 6 Metsäveikkosanomat 2/2007 Pojat intoa täynnä näytelmässä. Sudenpennut esiintyvät.

7 Metsäveikkosanomat 2/ ja valkoisen, joka esitettiin myös lippukunnan 80-vuotisjuhlassa. Saa kuulla, mitä mahdetaan 100-vuotisjuhlassa soittaa? Toinen kappale oli Teuvo Laineen Nuoret marssilla. Esitykset kruunasivat hienon kokonaisuuden, vaikka sen itse sanonkin. Kiitos. Jaakko Pertun kiitossanojen jälkeen laulettiin vielä Vaasan marssin kaksi säkeistöä. Onnistunut juhla oli päättynyt, vaikka liput jäivätkin lavalle. Juhlan jälkeen kaikki toiminnassa mukana olevat metsäveikot tulivat lavalle, ja Kari Mäkinen otti valokuvia koko ryhmästä sekä eri osastoista. Arvokkaampaa kuvanottopaikkaa Vaasasta ei voi löytyä, kuten kuvasta näkyy. Kiitos Karille lukuisista kuvista, joita voimme nähdä myös tässä lehdessä. Tuen lahjana jokainen kuvaan tullut poika sai fleecepipon, missä on lpk:n juhlalogo ja teksti. Veljesilta Veljesilta järjestettiin Arbetets Vännerien tiloissa Ajurinkatu 14:ssä. Ei siis vanhalla Vennulla, koska sitä rakennusta ei enää ole. Tähänkin tilaisuuteen oli ilmoittautunut kiitettävä määrä veljiä ja muutama lippukunnan sisar. Paikalla oli arvion mukaan 120 osanottajaa. Ja mikä hienointa, monet olivat tulleet eri puolilta Suomea tavatakseen entisiä partiokavereitaan. Myös tässä suhteessa veljesilta täytti tehtävänsä. Monet olivat lähettäneet viestin, etteivät yrityksistään huolimatta voineet osallistua juhlatapahtumiin. Harmi. 100-vuotisjuhlissa sitten. Illan tunnelma oli kuitenkin metsäveikkomaisen mukava. Kiitos siitä kaikille osanottajille. Veljesilta aloitettiin ruokailulla, jonka tarjoilusta vastasi Esa Peltomäki. Apuna Esalla olivat Juho Ylinen, Samuel Hippi, Aarne Ritala, Juha Surakka, Esa Hulkki ja Matias Ropponen. Erinomainen ateria sisälsi poronkäristystä, muusia ja salaattia. Jälkiruokana oli lakkakiisseli sekä lopuksi kahvi. Kiitokset erityisesti Saarioisten Kari Tupelille, entiselle aktiivimetsäveikolle toiminnan tukemisesta. Illan ohjelmasta muulta osin vastasi Mikko Sillander. Ohjelman juoni liikkui kesän VEIK- KO-leirin tiimoilla. Kivipää ja jopa joulupukki (Teemu Malinen), Janssonin veljekset (Röjön kummitukset Jukka Kajan ja Atte Martikainen) sekä eri aikojen partiolaiset esiintyivät illan aikana. Veljesillan ohjelmassa Mikon apuna olivat Tuure Vairio (tulevaisuuden kauhukuva), Simon Sigfrids (nykyajan partiolainen) ja Pauli Peltola (1970-luvun partiolainen). Pikkurooleissa ja kulissimiehinä toimivat Anti Martikainen, Jussi Björninen, Juha Surakka ja Timo Niemi. Reijo Salmi ja Aatto Wuorenlinna muistelivat veljesillassa lippukunnan tapahtumia. Lippukunnanjohtaja Jaakko Perttu kiitti lippukunnan johtotehtävissä olevia johtajaneuvoston jäseniä, sudenpentujohtajia ja vartionjohtajia. Jokaiselle salin eteen kutsutulle johtajalle annettiin Metsäveikkojen juhlalogolla varustettu partiopilli. Illan lopussa Jaakko Perttu antoi myös Markku Rintaselle kiitokseksi Lippukunnan avaimen (Laihian Perälän koulun liiterin avaimen) ja solmioneulan. Pertun mukaan avaimen luovutus kuvastaa sitä poikkeuksellista arvonantoa ja luottamusta, jota nautit lippukunnan jäsenistön keskuudessa. Hämillinen Markku kiitti huomionosoituksesta. Saunailta Illan päätteeksi viitisenkymmentä metsäveikkoa lähti vielä juhlistamaan iltaa SASRadissonin saunaosastolle. Paikan päällä muisteltiin yhdessä koettuja partiohetkiä ja saunottiin. Tapahtuma oli onnistunut päätös illalle, ja se kokosi eriikäiset metsäveikot vielä kerran yhteen. Esa Peltomäelle kiitos järjestelyistä.

8 8 Metsäveikkosanomat 2/2007 Liisa Sahi toi SP:n tervehdyksen juhlaan. Sali oli lähes täynnä yleisöä.

9 Metsäveikkosanomat 2/ Kunniakäynti Kunniakäynti Martti Jästi Jääskeläisen haudalle tehtiin sunnuntaina klo 10. Paikalle kokoontui 60 metsäveikkoa, jotka Markku Rintasen johdolla suuntasivat kulkunsa paikalle. Miikka Rautavirta oli huolehtinut siitä, että Suomen ja lippukunnan liput airueineen olivat asettuneet valmiiksi hautapaaden taakse. Lippuvartioissa olivat Jussi Kerttula, Tuure Vairio (lippukunnan lippu), Tino Louke, Olli Marttunen, Juho Ala-Myllymäki (Suomen lippu) ja Markus Nylund. Seurakunta oli aurannut lumet pois hautakäytävältä, joten hautapaaden ympärille oli mahdollista kokoontua näin suurella joukolla. Siitä kiitos Pekka Mäkiselle ja seurakunnalle. Sen jälkeen, kun Erkki Kaski ja Olli Greggilä olivat laskeneet lippukunnan havuseppeleen haudalle, Reijo Salmi puhui Jästin toiminnasta. Puheen jälkeen laulettiin Maa on niin kaunis. Vaikuttava kunniakäynti herkisti jokaisen metsäveikon kohdistamaan ajatuksensa juuri Jästiin. Repan puhe Martti Jääskeläinen syntyi Vaasassa 1916 juhannuksena vaatturin poikana. Käytyään keskikoulun Vaasan yhteiskoulussa hän suoritti merkonomin tutkinnon Helsingissä Liikemiesten kauppaopistossa. Isänsä kuoleman jälkeen hän jatkoi 1946 miesten vaatetusliikkeen johtamista aina elämänsä ehtoolle saakka. Oy Jääskeläisestä jokainen mies sai itselleen asialliset, hyvät ja muodikkaat vaatteet niin arkeen, juhlaan kuin vapaa-aikaan. Toiminnasta yrittäjissä häntä kiitettiin kultaisella ansiomerkillä ja Suurristillä. Niin kuin Martti oli liikkeensä kanssa tunnettu ja kiitetty vaasalaisten puettaja ja vaatettaja hän oli yhtä tunnettu tai ehkä vieläkin tunnetumpi partiolaisena ja Vaasan Metsäveikkojen johtajana. Olen seurannut hänen partiotaivaltaan 13-vuotiaasta klopista, ja osallistumalla Suomen partiolaisten puuhiin valtakunnallisella tasolla Jästi asettuu partiomaailmassa parhaiden johtajien joukkoon, josta tunnustuksena hän sai 1979 Hopeasuden. Jästi, kuten me partiolaiset hänet tunnemme, liittyi Vaasan Metsäveikkoihin 15-vuotiaana. Ensimmäisen sudenpentuleirinsä hän johti Seuraavan leirin, lippukunnan talvileirin hän johti 1943 Sundomissa. Vaativampaan johtajatehtävään Jästi kuitenkin joutui sota-aikana, kun hän toimi lippukunnanjohtaja Eino Niemen sijaisena vuoteen 1946, jolloin hänet valittiin Metsäveikkojen johtajaksi. Jästi toimi 25 vuotta lippukunnanjohtajana ja näytti taitonsa ja kykynsä johtajana. Hän delegoi tehtäviä ja osasi valita ja suostutella erilaisiin puuhiin kyvykkäitä ja aikaansaavia kavereita. Metsäveikoissa oli myös, mistä valita, koska lippukunta oli suuri ja innokkaita harrastajia riitti - paljolti hänen ansiostaan. Hänellä oli kaksi voimakasta taustahenkilöä, Bruno Ollila ja Luonnos eli Armas Lähteenkorva. Varsinkin Brunosta hän osasi ammentaa partiotaitoa ja -tietoa. Jästin korvasairaus nuorena poikana oli Metsäveikkojen apu sodan aikana. Partiotoiminta Vaasassa oli aivan täydellistä koko sodan ajan. Jästi teki siten työnsä isänmaan hyväksi. Etelä- Pohjanmaan piirin historiakirjassa väitetään, että sota-aikana ei ollut partiotoimintaa. Minä liityin Metsäveikkoihin tammikuussa En kai olisi liittynyt sellaiseen lippukuntaan, joka ei toiminut? Jästin, Papan ja Luonnoksen yhteistyön jälki näkyi 1945 Murtoniemen Visuleirissä. Visuleirejä järjestettiin kahdeksan kertaa, ja viimeinen leiri pidettiin Leirin maine kiiri läpi koko Partiopoikajärjestön. Ensimmäisellä leirillä oli

10 10 Metsäveikkosanomat 2/2007 Musiikista vastasi Pohjanmaan Sotilassoittokunta. Partiopojat ja sudenpennut yhteiskuvassa.

11 Metsäveikkosanomat 2/ poikaa ja viimeisellä 120 poikaa. Ensimmäisellä Visuleirillä tehtiin vaellus Helvetinkolulle. Tuolloin syntyi myös ajatus omasta retkeilymajasta, joka sittemmin toteutui 1946 Röjön saareen. Tässä ei saa unohtaa Tauno Jääskeläistä eikä Ami Piilikangasta. Leiritoiminta oli vilkasta kesät ja talvet. Vuonna 1947 oltiin leirillä Ruotsissa Fågelössä. Jästin idea oli myös tunturileiri Kittilässä Levillä. Muistan, kun Martti edellisenä syksynä tiedusteli Jouppilan Kepalta ja minulta, mennäänkö Lappiin hiihtelemään keväällä. Tämä oli tyypillistä Jästille, sillä hän kyseli meiltä pojilta, mitä mieltä me olimme, ja ryhtyi sitten toimeen. Levin matka poiki metsäveikkojen Lapin puuhat. Seuraavana vuonna tehtiin Aakenuksen matka, ja syntyi idea kämpästä Lappiin. Alkoi Ylläsmajan aika. Voisi sanoa, että alkoi Metsäveikkojen Sammon taonta, joka ei mennyt hukkaan. Kun maja myytiin, Jästi itki tapahtunutta. Oma lukunsa Jästin johtamisessa oli myös tapaninpäivän illan kahvit ja pullat, joita hän tarjosi partiojohtajille ja vartionjohtajille kotonaan. Mikä vaikutus meihin nuoriin johtajiin! Sitten joskus myöhemmin ilmeisesti 1960-luvun alussa meidät kutsuttiin johtajan luokse puolisoiden kanssa. Vaimot eivät voineet mussuttaa vastaan. Vanhapoika ymmärsi naisen merkityksen. Kuvaan mukaan Visuleireille ja muille leireille tuli myös perheleiri. Partioaatteen tärkeydestä Jästille kertoo myös se, että kun hän vuonna 1960 liittyi Vaasan Et. Rotaryklubiin, niin seuraavana vuonna hän perusti rotarien partiorahaston, joka edelleen omalla panoksellaan tukee Vaasan Partiotyttöjen ja Metsäveikkojen toimintaa. Jästi oli myös Vaasan Et. Rotaryklubin kunniajäsen. Tässä ei voida unohtaa Vaasan Merenkyntäjiä, Tapani Tikanojaa ja purjehdusta. Jästi ja Tapani puuhasivat Metsäveikkojen laivueen, joka toimi myös Vaasan Merenkyntäjien junioriosastona. Vetäjiksi he puhuivat Jouppilan Kepan ja minut. Tämä vahvistaa sitä kuvaa, jota olen yrittänyt Jästistä antaa. Nyt lopetan. Jästistä ja hänen tekemisistään voisi kertoilla päivän tai pari. Jästin toteamus joskus oli, että vaikka hänellä ei ole omia lapsia, on hänellä satoja poikia. Hän muisti hyvin poikien nimet ja jopa vartion, jossa nämä olivat toimineet. Tartu poikaan ja tee hänestä mies! Kahvitilaisuus kolossa Kunniakäynnin jälkeen väki suuntasi kulkunsa Kololle, jonne kokoontui satakunta metsäveikkoa vaimoineen. Lippukunnanjohtaja Jaakko Perttu avasi tilaisuuden. Tilaisuudessa partiojohtaja Ville Pentti, joka ei päässyt kaupungintalon pääjuhlaan, vastaanotti hänelle myönnetyn Suomen Partiolaisten pronssisen ansiomerkin. Lpkj. kiitti myös niitä henkilöitä, jotka olivat antaneet oman panoksensa juhlien järjestämiseksi. Kahvitilaisuudessa lippukunnan kunniajäsen Reijo Salmi palautti mieliin niitä henkilöitä, joilla on ollut ratkaisevan suuri merkitys Metsäveikkojen toiminnan kehittämisessä. Hän aloitti luettelon Bruno Pappa Ollilasta. Tämän jälkeen hän mainitsi mm. Arvo Ami Piilikankaan, Pentti Reino Puskan, Matti Lenneksen, Tauno Jääskeläisen, Keijo Jouppilan, Mikko Soinin, Raimo Hartmanin, Harri-Heikki ja Kyösti Harmaakiven, Sipri Salmen, Aarno Imppa Staufferin, Jouni ja Veikko Laakson, Kalevi Larimon, Sauli Paavolan ja Eino Sallin nimet. Hän korosti myös lippukunnan partiomiesten merkitystä ja osuutta monien valtakunnallisten suurtapahtumien järjestämistehtävistä. Esimerkkeinä Repa mainitsi pt-kisat ja vuonna 1987 Vaasassa järjestetyn partioparaatin, jossa oli osanottajaa. Vapaan sanan aikana puhuivat myös Kauko

12 12 Metsäveikkosanomat 2/2007 Silli Sillanpää ja Aatto Wuorenlinna. Juhlatoimikunnan puheenjohtaja Markku Rintanen kiitti lopuksi toimikunnan jäseniä ja erityisesti lippukunnanjohtajaa juhlien järjestelyistä. Koska lippukunta ei tällä kerralla julkaissut uutta historiikkia, osanottajat saivat ostaa pilkkahintaan aiemmin julkaistuja historiikkejä (60- ja 80-vuotishistoriikkejä), jotka menivätkin hyvin kaupaksi. Seuraavaksi keskitymme 100- vuotishistoriikkiin. Partionäyttely Kahvinjuonnin jälkeen osanottajat tutustuivat Pekka Ketolan johdolla pystytettyyn monipuoliseen partionäyttelyyn, jossa esillä oli mm. Eino Köksä Mäkisen partiomerkkiaiheinen postimerkkikokoelma, leikekirjoja, valokuva-albumeja, Metsäveikko-Sanomia, partiokirjallisuutta, vartioiden päiväkirjoja, meripartio-osaston materiaalia sekä Metsäveikkojen toimintaa esittelevä kuvasarja. Myöhemmin iltapäivällä oli vielä mahdollisuus tutustua näyttelyyn. Pekan lisäksi näyttelyä olivat valmistelemassa Lauri Ketola Tampereen Kotkista, Jussi Kerttula, Tuure Vairio, Antti Karppi sekä Eero Ahonen, Juuso Lahdenmaa, Tero Hannuksela ja Miikka Rautavirta. Kirjojen myynti Taavi Itävuori on ansiokkaasti hoitanut Jästin kirjojen myyntiä. Lisäksi Taavi Itävuori myi halukkaille Jästin Tuelle testamenttaamia kirjoja. Kirjoja jäi, joten asiasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä esim. Taaviin tai Miikkaan. Tilaisuuden kahvituksesta vastasi Miikka Rautavirta. Apuna hänellä olivat seuraavat pojat: Atte Martikainen, Simon Sigfrids ja Toni Jousmäki. Kiitos myös teille hyvin hoidetusta tarjoilusta. - Markku Rintanen

13 Metsäveikkosanomat 2/ Repa puhuu Jästin haudalla. Kuulijoita oli kiitettävästi paikalla.

14 14 Metsäveikkosanomat 2/2007 Mikko Niinivaaran juhlapuhe ABB Oy:n toimitusjohtaja Mikko Niinivaaran juhlapuhe partiolippukunta Vaasan Metsäveikkojen 90-vuotisjuhlassa Vaasan kaupungintalossa Hyvät partiolaiset Arvoisa juhlayleisö Olemme tänään kokoontuneet juhlimaan partiolippukunta Vaasan Metsäveikkojen 90-vuotissyntymäpäivää. Metsäveikkojen syntymäpäivä osuu vuoteen, jolloin partioliike ympäri maailman viettää 100-vuotisjuhlaansa. Entisenä metsäveikkona ja partiolaisena juhlapuheen pitäminen tässä tilaisuudessa on mieluisa tehtävä. 90 vuotta on pitkä aika, johon mahtuu usean sukupolven aktiiveja metsäveikkoja. Toiminnalla on pitkät perinteet niin eteläpohjalaisessa kuin myös valtakunnallisessa partiotoiminnassa. Metsäveikkoja on toiminut partiopoikapiirin ja jopa Suomen Partiolaisten valtakunnallisissa johtotehtävissä. Toiminta on ollut uraauurtavaa mm. partiotaitokisojen kehittämisessä ja vuosikymmenten aikana on osallistuttu aktiivisesti suurten valtakunnallisten ja piirin tapahtumien järjestämiseen. Metsäveikot ovat tehneet myös Vaasan kaupunkia tunnetuksi, koska Metsäveikot tunnetaan nimenomaan vaasalaisena lippukuntana. Toiminta on ollut, vaikeistakin ajoista huolimatta, vakaata ja sitä on ohjannut partioaatteen ylläpitäminen ja sen eteenpäin vieminen. Perinteitä on aina kunnioitettu ja talouden hoitaminen on ollut esimerkillistä. Toimintaedellytykset ovat kunnossa; on hyvät kokoustilat ja retkeilyalueet. Hyvät partiolaiset Mikko Niinivaara Jos tänään teiltä kysyttäisiin, miksi olette mukana partiossa, oletan, että saisimme vastaukseksi: saa kavereita, on seikkailuhenkeä, pääsee retkille ja leireille, oppii uusia asioita. Vastaus ei varmaan paljon poikkea kenenkään osalta, joka on partiota harrastanut. Kävin itse aikanaan koulua Hämeenlinnassa.

15 Metsäveikkosanomat 2/ Meitä oli yhteiskoulun ensimmäisillä luokilla joukko nuoria, jotka liittyivät partioon juuri edellä mainituista syistä. Tähän aikaan, niin kuin varmaan nytkin, oli meidän nuorten mielestä myös hienoa kuulua partiolaisiin. Toiminta oli ehkä vähän sisäänlämpiävää, yhteenkuuluvaisuuden tunne oli voimakas ja toimintaan sisältyi ripaus salamyhkäisyyttä. Tämä kaikki oli omiaan herättämään kiinnostusta ja ehkä vähän ihailuakin kaupungin muiden nuorten piirissä. Muistojen valossa partio on ennen kaikkea toimintaa vartiossa, yhdessä oloa nuotion äärellä; retkillä ja leireillä. Oma tärkeä osuutensa oli myös erilaisilla tempauksilla. Kerättiin lumppuja ja paperia, jaettiin liikelaitosten mainoksia, kerättiin lehtitilauksia, paleltiin joulukuusten myynnissä ja toimittiin joulupukkina. Muistan joulupukkina olosta sellaisenkin tapauksen, kun mopooni tuli vika kesken kiireistä joulupukkireissua. Paikalle autolla sattunut isä lapsineen otti minut kyytiin ja vei seuraavaan paikkaan. Toi vielä takaisinkin ja auttoi saamaan moponi käyntiin. Mukana olleet lapset olivat vielä siinä iässä, että uskoivat joulupukkiin, joten voitte arvata, että he olivat tapauksesta innoissaan. Joulupukkitoimintaan liittyi myös se, että partaliimaa oli usein kasvoissa vielä uutena vuonnakin. Partiossa oppii paljon sellaista, josta on hyötyä myös myöhemmin elämässä. Yritysmaailmassa partioliikkeen arvomaailma liittyy monella tavalla meidän aikamme kilpailuvaltteihin eli osaamiseen ja laadun tekemiseen. Vastuunotto itsestä ja kavereista näkyy yritysmaailmassa hyvänä asiakaspalveluna, uusina tilauksina ja työpaikkoina. Kun pienestä pitäen oppii hoitamaan hommansa ja toimimaan ryhmässä, oppii myös arvostamaan toisen osaamista. Vastuun antaminen nuorille kannustaa ja palkitsee. Seikkailut, luonnossa selviytyminen ja erätaidot kasvattavat luottamusta omiin kykyihin. Luonnossa viihtymisestä onkin tullut monelle tapa elää. Ympäristön suojelu ja kestävän kehityksen edistäminen ovat tärkeä osa ja kilpailutekijä tämän päivän yritysmaalimassa. Partiotoimintaa on lähes 150 maassa ja niissä on yhteensä yli 30 miljoonaa partiolaista. Yhteyksien rakentaminen yli rajojen ja erilaisten kulttuurien ymmärtäminen kuuluvat niin ikään tämän päivän arkipäivään. Hyvä juhlayleisö Paljon on muuttunut siitä, kun partiolippukunta Metsäveikot perustettiin 90 vuotta sitten. Perusasiat, elämykset luonnossa, kaikkien tasa-arvo ja vastuun antaminen nuorille ovat edelleen samat. Pääroolissa ovat edelleen nuoret itse, jotka saavat mahdollisuuden kasvaa omien kykyjensä rajoissa. Partioliikkeellä on omat ihanteensa ja periaatteensa 100 vuoden takaa. Näitä periaatteita ei ole tarvetta tarkistaa; ne ovat käypää tavaraa tämän päivän globaalissa ja monin tavoin muuttuvassa maailmassa, mutta niiden soveltamisessa jokaisen ajan on tehtävä omat ratkaisunsa. Kehitysaate kiteytyy hyvin partioliikkeen perustajan lordi Robert Baden-Powellin sanoihin: Yritä jättää tämä maailma vähän parempana kuin sen löysit. Näillä sanoilla haluan onnitella 90-vuotiasta lippukuntaa Vaasan Metsäveikot. Pitkät perinteet velvoittavat lippukuntaa jatkamaan arvokasta työtään Vaasan nuorison ja koko isänmaamme hyväksi. Toivotan koko jäsenistölle juhlamieltä ja monia hyviä hetkiä antoisan harrastuksen parissa.

16 16 Metsäveikkosanomat 2/2007 Ville Pentti (oik. seisomassa) huomion kohteena. Kahvitilaisuuden osanottajia.

17 Metsäveikkosanomat 2/ Ansiomerkit 90-vuotisjuhlien yhteydessä luovutettiin seuraavat ansiomerkit: SP:n hopeinen ansiomerkki Jaakko Perttu Miikka Rautavirta JukkaViita-aho SP:n pronssinen ansiomerkki Ville Pentti II luokan Mannerheim-solki Lauri Kajan Markus Kiviluoma Lippukunnan pöytästandaari Mikko Niinivaara Ansiomerkkien saajat.

18

19 Metsäveikkosanomat 2/ Keijo Jouppila onnitteluvuorossa. Kalevi Inha 70 vuotta Kalevi Kassu Inha täytti 70 vuotta Vaasassa. Me varttuneemman polven metsäveikot muistamme Kassun tulisieluisena partiolaisena, joka osallistui lippukunnan toimintaan lähinnä 1950-luvulla. Viimeksi hän on ollut mukana lippukunnan 90-vuotisjuhlatapahtumissa. Sanomalehti Pohjalaisessa oli Kassusta kirjoitus, jossa selvitettiin lähinnä hänen urheiluelämään liittyviä ansioita. Hän on toiminut Vaasan Vasaman johtokunnassa 1960-luvulta lähtien aina tähän päivään asti. Seuran puheenjohtaja hän oli Uusin puheenjohtajakausi on alkanut tänä vuonna. Kassu tunnetaan myös urheilutoimittajana ja hän kertoo tehneensä urheilujuttua vuodesta 1966 lähtien sekä radioon, televisioon että lehtiin. Ennen Kassu kuultiin aktiivisena Vaasan äänenä. Viime aikoina ääntä on kuultu vähemmän tiedotusvälineissä, mutta sitä enemmän vaasalaisessa toriparlamentissa kauppatorilla.

20 20 Metsäveikkosanomat 2/2007 Telttasaunat Viitaleirillä Proffan kuva. Kotka-vartio Viitaleirillä Proffan kuva.

21 Metsäveikkosanomat 2/ Vaasan Metsäveikot Helsinki c/o Markku Rintanen Parhaat onnittelut Vaasan Metsäveikoille 90 vuoden iän saavuttamisesta ja terveiset kaikille 60- luvun alkupuolen tutuille, jotka olette päässeet paikalle. Tarkoitukseni oli itsekin tulla tapaamaan tuttuja, mutta meneillään olevan valtakunnalisen maanpuolustuskurssin ohjelma on sen verran tiivis, että jouduin luopumaan ajatuksesta. Mauri Lampelto on vuosien varrella pitänyt minua ajan tasalla Vaasan asioista, muutama vuosi sitten kävin Vaasan Yhteiskoulun luokkakokouksessa, ja viimeisen kymmenen vuoden aikana olen käynyt useamman kerran työasioissa sekä kaupungissa että saaristossa Pohjanlahden/Saaristomeren merivartiostossa ja Vaasan merivartioalueen johtopaikalla. Lähes viidenkymmenen vuoden päästä tarkasteltuna neljä vuotta Kotka-vartiossa ennen muuttoani Helsinkiin on merkinnyt mukavaa ja kehittävää yhdessäoloa hyvien kavereiden kanssa ja antanut ehkä jopa eväitä nykyiseen työhöni. Löysin alkuviikosta vanhoja negatiiveja Vaasan vuosilta ja skannasin juhlan kunniaksi muutaman kuvan tämän viestin liitteeksi. Laittakaa kiertämään ja tunnistakaa. Mukavaa iltaa! Pertti Asplund ( Proffa, Kotka-vartio ) lääkintäeversti, Rajavartiolaitoksen ylilääkäri

22 22 Metsäveikkosanomat 2/2007 Yksi lehti on kääntynyt Lippukunnan historiassa on jälleen kääntynyt yksi lehti. Kymmenen vuotta hienoa partiopoikaliikkeen historiaa on kirjoitettu ajatuksin, sanoin ja teoin sydämiimme. Nämä viime kymmenen vuotta ovat olleet lippukuntamme historiassa hyvin poikkeuksellisia. Niitä voisi verrata sodan jälkeisiin vuosiin, jolloin nyt jo edesmenneen lippukunnanjohtaja Martti Jääskeläisen johdolla hankittiin alue Ylläkseltä, rakennettiin Ylläsmaja ja Röjö. Noista majoista tuli meille ylpeyden ja innostuksen lähteitä. Nyt kuluneen kymmenen vuoden aikana olemme jättäneet jäähyväiset noille lippukuntamme peruskiville - majoille, jotka ovat olleet osa identiteettiämme. Röjön ja Ylläsmajan historia on kirjoitettu loppuun osana Metsäveikkojen historiaa. Niiden taru on ohi ja päättynyt. Samoin olemme joutuneet lähtemään tutusta kolostamme Tiklastalossa. Yhtälailla kuin monen asia loppua, ovat kuluneet kymmenen vuotta merkinneet monen uuden hienon tarinan alkua. Toimintamme perusteita on myllerretty ja organisaatiotamme virtaviivaistettu. Lippukunnan omaisuus on siirretty tukiyhdistyksemme haltuun ja näin vapautettu lippukunnan toimiva johto keskittymään varsinaiseen partiopoikatyöhön. Uusi metsäveikkosukupolvi on kymmenen vuoden aikana ottanut vastuun Metsäveikkojen toiminnasta. On hankittu uudet alueet lippukunnan käyttöön: Koskössä ja Inkelinmaalla. On rakennettu uusi maja keskelle 110 -vuotiasta kuusimetsää hienolle merenranta-alueelle. Inkelinmaasta on kehitetty oiva leirialue. Lippukunnalle on myös saatu uusi oma kolo. On hankittu uusi purjevene Pohjantuuli ja käynnistetty meripartiotoiminta uudelleen. Uusi suorituskirja on otettu käyttöön. Välillä tuntuu siltä, että kaikki Metsäveikoissa on muuttunut, mutta samalla voi kysyä, onko mikään muuttunut? Pojat ovat edelleen poikia. Nuoret johtavat nuoria kasvaen vastuunkantoon yhteiskuntakelpoisiksi kansalaisiksi. Vartiot ja laumat pitävät kokouksiaan ja retkeilevät. Toiminta luonnossa on edelleen meille tyypillistä toimintaa. Yhteishenki, kuuluisa metsäveikkohenki on edelleen vahva. Me olemme tehneet radikaaleja muutoksia, jotta voisimme jatkaa entisenlaista perinteistä partiopoikatoimintaa. Teema Perinteistä ponnistaen uudelle vuosituhannelle oli mottomme ja johtotähtemme, kun yhdessä unelmoimme, suunnittelimme ja toteutimme uudistukset. Uudistuksia voi pitää onnistuneina. Me teimme tämän kaiken yhdessä. Olen kymmenen vuoden aikana saanut jakaa ansiomerkkejä ja tunnustuksia kiitoksena lippukunnan hyväksi tehdystä työstä. Meillä on nyt kevyt ja iskukykyinen organisaatio. Siksi tänään juhlii vireä ja toimintakykyinen 90-vuotias partiopoikalippukunta. Lippukunta, jolla on takanaan menestyksekäs historia ja edessään hieno tulevaisuus. Tervetuloa tähän juhlaamme. - Jaska Perttu

23 Metsäveikkosanomat 2/ Metsäveikkoja onnitelleet Vaasan Sotilaspoikien perinnekilta ry Vapaa-aikavirasto ja vapaa-aika lautakunta Leo Tuuli / Soittokunta Vaasan kaupungin suomenkielisen perusopetuksen rehtorit Vaasan lyseon lukio Vaasan Sotilaslääni Vaasan Vasama Pohjanmaan pelastuslaitos Risto-Kissa Tuominen Pekka Kainlauri Pertti Asplund Kauhajoen Kytöveikot ry Kauhavan Erä-Versot ry Ilkan Partiolaiset ry Lakeuden Vartijat ry Vaasan Partiotytöt ry Ylihärmän Partiolaiset ry Ahjopartio ry Laihian Eräpojat- ja tytöt ry Vaasan Siniset Partiotytöt ry Vaasan Siniset Partiopojat ry Tasangon Talvikit ry Vaasan Partiotyttöjen emot Vainion Vesat ry Suomen Partiolaiset ry Etelä-Pohjanmaan Partiolaiset ry Partiosäätiö Leo ja Liisa Levonen Jarmo ja Marikka Levonen Jukka ja Anne Levonen Jukka ja Saara Seppelin Matti Kauppila Pentti Koskenranta Kyösti ja Marketta Kelhä Leo Tuuli onnittelee lippukuntaa.