Sisältö 3/2005. LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 3 Valtioneuvoston asetukset 7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö 3/2005. LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 3 Valtioneuvoston asetukset 7"

Transkriptio

1 Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 2 Tasavallan Presidentin asetukset 5 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 5 ASETETUT TOIMIELIMET 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallinto-oikeus 11 Korkeimman oikeuden valitusluvat _3lmu.fm Page 1 Wednesday, April 13, :49 AM 3/2005 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 3 Valtioneuvoston asetukset 7 MIETINNÖT YM. 7 ASETETUT TOIMIELIMET 10 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 11 Korkein hallinto-oikeus 13 Korkeimman oikeuden valitusluvat 14

2 2005_3lmu.fm Page 2 Wednesday, April 13, :49 AM Momentti 3/2005 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki kuolleeksi julistamisesta (127/2005) ja laki säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain 6 :n muuttamisesta (128/2005) HE 82/2004 vp HaVM 1/2005 Lait tulivat voimaan Kuolleeksi julistamisen edellytyksiä koskevat säännökset ajanmukaistettiin. Kadonneen henkilön kuolleeksi julistamista voidaan nyt useammin hakea ilman odotusaikaa. Myös odotusaikoja lyhennettiin. Aiempi kolmen vuoden odotusaika lyheni yhteen vuoteen ja kymmenen vuoden odotusaika viiteen vuoteen. Väestötietojärjestelmän tietojen ajan tasalla pitämiseen liittyvien kuolleeksijulistamisasioiden käsittely siirrettiin käräjäoikeuksilta maistraateille. Samalla menettelysäännökset uudistettiin ja Suomen viranomaisten kansainvälistä toimivaltaa kuolleeksijulistamisasioissa laajennettiin. Lisäksi tehtiin teknisluonteinen tarkistus säädettyjen määräaikain laskemisesta annettuun lakiin. Laki osakeyhtiölain 7 luvun 6 ja 8 :n muuttamisesta (129/2005) HE 282/2004 vp TaVM 2/2005 Laki tuli voimaan Osakeyhtiölakia muutettiin siten, että julkisen osakeyhtiön sallitaan nyt laajemmin hankkia omia osakkeitaan. Aiemman lain mukaan julkinen yhtiö tytäryhteisöineen ei saanut hankkia yhtiön omia osakkeita määrää, joka ylitti viisi prosenttia yhtiön osakepääomasta tai kaikkien osakkeiden äänimäärästä. Rajaa korotettiin kymmenesosaan yhtiön osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden äänimäärästä. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain muuttamisesta (139/2005) HE 201/ 2004 vp TyVM 1/2005 Laki tuli voimaan Lailla toteutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2002/14/ EY) työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä. Direktiivin johdosta lakiin yhteistoiminnasta yrityksissä lisätään säännös lain 5 :ssä tarkoitetun henkilöstön edustajan irtisanomissuojasta ja poistetaan työmarkkinajärjestöjen sopimisoikeus lain soveltamisalasta. Lakiin lisätään säännös, jonka mukaan liikkeen luovuttajan ja luovutuksensaajan on tiedotettava myös liikkeen luovutuksen ajankohdasta tai suunnitellusta ajankohdasta. Laki postipalvelulain 5 :n muuttamisesta (153/2005) HE 241/2004 vp LiVM 2/2005 Laki tuli voimaan Postipalvelulakia muutetaan siten, että yleispalvelun kotimaan laatustandardin tavoitetasoa alennetaan 95 prosentista 85 prosenttiin. Seuraavana päivänä jaettaviksi tarkoitetuista kotimaan kirjelähetyksistä vähintään 85 prosenttia tulee olla perillä seuraavana työpäivänä. Lisäksi tavoitetasoa täsmennetään siten, että seuraavana päivänä jaettaviksi tarkoitetuista kotimaan kirjelähetyksistä vähintään 98 prosenttia tulee olla perillä viimeistään toisena työpäivänä. Lainmuutos mahdollistaa jakelun aikaistamisen harvaan asutuilla alueilla ja luo edellytyksiä erityisesti sanomalehtien jakelun parantamiselle maaseutumaisissa kunnissa. Lainmuutoksen mahdollistama jakelun palvelutason muutos kohdistuu pääosin harvaan asutuille alueille, joilla jakelun kustannukset ovat korkeat ja joilla sanomalehtien jakelu tapahtuu pääsääntöisesti Suomen Posti Oyj:n perusjakelussa. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että liikenne- ja viestintäministeriö seuraa uudistuksen toteutusta ja sen vaikutuksia postipalvelujen tarjontaan ja tasoon sekä antaa asiasta selvityksen liikenne- ja viestintävaliokunnalle kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta. 2) Eduskunta edellyttää, että liikenne- ja viestintäministeriö postin jakelun palvelutason parantamiseksi ja takaamiseksi selventää ja tarkentaa jakelua koskevia vähimmäismääräyksiä erityisesti omakotialueiden ja maaseudun laatikkosijoittelun ja ryhmittelyn osalta. Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta (155/2005) HE 4/2005 vp StVM 2/2005 Laki tuli voimaan Sairausvakuutuslain nojalla työnantajalle maksettavan vuosilomakustannuskorvauksen määrää koskevaa säännöstä muutetaan. Niissä tilanteissa, joissa korvauksen perusteena oleva äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa on alkanut vuoden 2004 puolella ja jatkuu vuodelle 2005, vuosilomakustannuskorvauksen määrän perusteena on vakuutetulle maksettu vanhempainraha. Muutos toteutetaan muuttamalla sairausvakuutuslain voimaantulosäännöstä. Lain 11 luvun 4 :n 5 momentissa oleva vakuutetun oikeuteen vaikuttava kirjoitusvirhe etuuden nimessä korjataan muuttamalla vanhempainraha vanhempainpäivärahaksi. Vähimmäismääräisten päivärahaetuuksien rahoitusta koskevaa säännöstä muutetaan siten, että valtion varoista rahoitetaan vain vanhempainpäivärahoista sekä erityishoitorahoista aiheutuvat vähimmäispäivärahan kustannukset. Uudistus vastaa ennen uuden sairausvakuutuslain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä. Vuosilomakustannuskorvausta koskevia säännöksiä sovelletaan vuoden 2005 alusta lukien. Mahdollisen sairauspäivärahaan ennakkona myönnetyn vähimmäispäivärahakustannuksen määrä vähennetään vanhempainpäivärahoista ja erityishoitorahoista aiheutu- 2

3 2005_3lmu.fm Page 3 Wednesday, April 13, :49 AM vaan vähimmäispäivärahakustannukseen myönnettävästä valtion ennakosta lain voimaantulon jälkeen. Vuosilomalaki, laki lähetetyistä työntekijöistä annetun lain muuttamisesta, laki työaikalain 23 :n muuttamisesta ja laki sairausvakuutuslain 14 luvun 2 :n muuttamisesta ( /2005) HE 238/2004 vp TyVM 2/2005 Lait tulivat voimaan Vuosilomalaki uudistetaan kokonaisuudessaan. Lakia sovelletaan sekä työettä virkasuhteessa. Lomaa ansaitaan palvelussuhteen kestosta riippuen joko 2 tai 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön mukaan. Nykylaista poiketen työssäolon veroista aikaa koskevia säännöksiä sovelletaan sellaisenaan myös 35 tunnin säännön piirissä oleviin. Loman ansaintasääntöjen ulkopuolelle jääville säädetään oikeus lomaa vastaavaan vapaaseen, jota voi saada kaksi arkipäivää kultakin työssäolokuukaudelta. Vapaan ajalta työntekijälle maksetaan lomakorvaus. Vuosiloman ajalta työntekijällä on oikeus saada vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Viikko- tai kuukausipalkalla työskentelevät saavat normaalin palkkansa vuosiloman ajalta. 14 päivän säännön piiriin kuuluvan suoritus- tai tuntipalkkaisen lomapalkka määräytyy edelleen keskipäiväpalkan ja lomapäivien lukumäärän mukaan määräytyvien kertoimien perusteella. 35 tunnin säännön piiriin kuuluvien tunti- tai suorituspalkkaisten lomapalkka on työsuhteen kestosta riippuen joko 9 tai 11,5 % lomanmääräytymisvuoden palkoista. Lomapalkkapohjaan lisätään tiettyjä poissaoloajan laskennallisia palkkoja. Työnantajan ja työntekijän sopimismahdollisuuksia laajennetaan. Samoin lailla laajennetaan valtakunnallisten työehtosopimusosapuolten mahdollisuuksia sopia lain pakottavista säännöksistä toisin. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa seuraa, millaisia sopimuksia vuosiloman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana käytännössä tehdään ja miten niissä toteutuu yhtäältä työntekijän aloiteoikeus ja toisaalta vuosiloman pitäminen sellaisissa osissa, että niillä voidaan katsoa olevan merkitystä vuosiloman työsuojelullisen tarkoituksen kannalta, sekä antaa asiasta selvityksen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2008 loppuun mennessä. Laki valtion eläkelain muuttamisesta (194/2005) ja laki valtion eläkerahastosta annetun lain 7a :n muuttamisesta (195/2005) HE 273/ 2004 vp StVM 1/2005 Lait tulivat voimaan Valtion eläkelakia ja valtion eläkerahastosta annettua lakia muutetaan vuoden 2004 alusta voimaan tulleen velan vanhentumisesta annetun lain johdosta. Muutokset vastaavat työntekijäin eläkelakiin ja kunnalliseen eläkelakiin jo hyväksyttyjä muutoksia. Eläkemaksun maksuunpanolle, aiheettomasti maksetun eläkemaksun palauttamiselle, aiheettomasti maksetun etuuden takaisin perimiselle ja maksamatta jääneen etuuden saamiselle säädetään kymmenen vuoden vanhentumisaika. Uusi vanhentumisaika on takaisinperintäpäätöksellä vahvistettujen etuussaatavien perintää koskeva viiden vuoden vanhentumisaika, jonka katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika. Viiden vuoden vanhentumisaika on myös aiheettomasti maksetun eläkemaksun palauttamiselle ja maksamatta jääneen etuuden saamiselle sen jälkeen, kun niitä on edellä mainitun kymmenen vuoden määräajan kuluessa vaadittu ensimmäisen kerran valtiokonttorilta. Valtion eläkelakiin tehdään vähäisiä muutoksia vuoden 2004 alusta voimaan tulleen hallintolain vuoksi. HALLITUKSEN ESITYKSET Esitys (HE 13/2005 vp) laiksi ulosottolain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Omaisuuden ulosmittausta ja myyntiä koskevat säännökset uudistetaan. Tavoitteena on kehittää heikossa taloudellisessa asemassa olevien velallisten vähimmäissuojaa, parantaa yritystoiminnan jatkamisen edellytyksiä ulosotossa sekä kehittää vaihtoehtoja pakkohuutokaupalle. Esitys on ulosottolain kokonaisuudistuksen niin sanottu kolmas vaihe. Uudet säännökset voisivat tulla voimaan vuoden 2007 alusta. Pienituloisten ulosmittausta hieman lievennettäisiin, suurituloisten ulosmittaus tiukemmaksi Velalliselle on palkan ja muun toistuvaistulon ulosotossa jätettävä tietty suojaosuus omaan ja perheensä elatukseen. Suojaosuuden lisäksi velalliselle on jätettävä neljäsosa suojaosuuden ylittävästä nettopalkan osasta. Kun nettopalkka ylittää tietyn tulorajan, ulosmitataan koko nettopalkasta yksi kolmasosa ja velalliselle jää kaksi kolmasosaa nettopalkasta. Ulosmittauksen määrä on siten suhteellisen suuri silloin, kun velallisen tulot ovat pienet, mutta suhteellisen pieni silloin, kun velallisella on suuret tulot. Hyvinkin suurista nettotuloista ulosmitataan nykyisin vain kolmasosa. Ulosoton 15 vuoden määräaikaisuus koskee kuitenkin myös näitä velallisia. Esityksen mukaan suojaosuutta korotettaisiin elinkustannusindeksin muutoksen mukaisesti niin, että suojaosuus nousisi 540 eurosta 570 euroon kuukaudessa velallisella, jolla ei ole elätettäviä perheenjäseniä. Jos hänelle on kaksi huollettavaa, suojaosuus nousisi 933 eurosta 990 euroon. Säännönmukainen ulosmittauksen määrä olisi jatkossakin nykyiseen tapaan kolmasosa nettotulosta. Pienituloisten velallisten suojaa parannettaisiin kuitenkin jonkin verran niin, että säännönmukaista lievempää ulosmittausta sovellettaisiin nykyistä laajemmin. Lievemmän ulosmittauksen raja nousisi nykyisestä 972 euron nettokuukausitulosta euroon velallisella, jolla ei ole elätettäviä perheenjäseniä. Toisin kuin nykyisin suojaosuudessa otettaisiin jatkossa huomioon myös velallisen elatuksen varassa oleva avopuoliso. Suurituloiselle jätettävää määrää pienennettäisiin eli suurissa tuloluokissa otettaisiin käyttöön progressiivinen ulosmittauksen laskemistapa. Sen mukaan ulosmittauksen määrä nousisi yhdestä kolmasosasta aina puoleen nettopalkasta. Tätä ulosmittauksen tiukennusta ryhdyttäisiin kuitenkin soveltamaan vasta kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen. Tiukennus koskisi vain suurituloisia eli sellaisia velallisia, joiden nettotulo Momentti 3 Momentti 3/2005

4 2005_3lmu.fm Page 4 Wednesday, April 13, :49 AM on neljä kertaa suojaosuuden määrä. Esimerkiksi yksin elävän velallisen osalta ankarampaa ulosmittausta ryhdyttäisiin soveltamaan vasta, kun nettotulo ylittää euroa kuukaudessa. Perheellisellä raja olisi huomattavasti isompi. Vapaakuukausia nykyistä automaattisemmin Niin sanottua vapaakuukausijärjestelmää selkeytettäisiin. Vuoden jatkuneen palkan ulosmittauksen jälkeen pienituloisella velallisella on nykyisin oikeus saada ulosoton keskeytys 1-3 kuukaudeksi vuodessa. Ulosottomies voi myöntää vapaakuukausia myös korkeiden välttämättömien elinkustannusten tai muun erityisen syyn perusteella. Esityksen mukaan pienituloinen velallinen saisi jatkossa automaattisesti vuosittain kaksi vapaakuukautta. Muutoin velallisella olisi oikeus nykyiseen tapaan yhdestä kolmeen vapaakuukauteen. Vapaakuukausien yhtenä perusteena laissa mainittaisiin myös korkeat asumiskustannukset. Velallisen aseman helpottamiseksi ehdotetaan myös, että pitkään työttömänä olleen velallisen työllistyessä ulosmittausta voitaisiin lykätä enintään neljä kuukautta. Edellytyksenä olisi, ettei velkojan maksunsaanti olennaisesti vaarannu. Ulosottomaksuihin helpotuksia Nykyisin ulosottomaksut kohdistuvat ankarana etenkin pienituloisimpiin tulonsaajiin. Velallisen maksettavaksi kuuluva taulukkomaksu peritään jokaisesta kertyneestä maksuerästä. Näin ulosottomaksujen suhteellinen osuus nousee sitä korkeammaksi, mitä pienemmissä erissä suoritus kertyy. Esityksen mukaan sen jälkeen, kun ulosmittaus on kestänyt kolme vuotta ja velallinen sinä aikana on suorittanut määrätyn määrän taulukkomaksuja, taulukkomaksujen perintä lakkaisi. Koska maksujen määrä suhteessa kertymään saattaa nousta suhteettoman korkeaksi lyhytkestoisessakin ulosmittauksessa, ulosottomies voisi myös tällaisessa tilanteessa myöntää maksuvapauden tai -helpotuksen. Nykyiseen tapaan maksuvapautus voitaisiin myöntää myös muissa kohtuuttomissa tilanteissa. Yritystoiminnan jatkamiselle nykyistä parempi suoja Elinkeinonharjoittajan urakkasopimuksen tai muun vastaavan sopimuksen perusteella saamasta elinkeinotulosta on nykyisin jätettävä ulosmittaamatta yleensä viisikuudesosaa. Rajoitus koskee vain luonnollista henkilöä. Jos velallinen harjoittaa maatilataloutta tai muuta elinkeinotoimintaa pienyhtiömuodossa, yhtiön saama tulo voidaan ulosmitata kokonaan. Esityksen mukaan elinkeinotulon suoja laajennettaisiin koskemaan kaikenlaista yksityisen elinkeinonharjoittajan saamaa tuloa. Ulosmittauksen määrää saataisiin rajoittaa, jos se mahdollistaa toiminnan jatkamisen eikä vaaranna velkojan etua. Sama mahdollisuus laajennettaisiin koskemaan myös yhtiöitä ja muita yhteisöjä, jos yrityksen toiminta voi siten jatkua eikä lievennys ole olennaisesti velkojan edun vastainen. Myös yhteisomistuksessa oleva omaisuus voitaisiin ulosmitata Ulosotto on nykyisellään varsin tehotonta silloin, kun velallinen omistaa määräosan jostakin omaisuudesta tai kun hän on kuolinpesän osakas. Puutteena on, ettei yhteisomistussuhdetta voida purkaa ulosottomenettelyssä. Velallisen osuus joudutaan myymään sellaisenaan, jolloin myyntitulos jää yleensä huonoksi. Esityksen mukaan ulosottomies voisi ulosmitata ja myydä koko yhteisomistusesineen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä. Edellytyksenä olisi muun muassa, ettei ulosmittaus ole selvässä epäsuhteessa siitä aiheutuvaan haittaan nähden. Toiselle yhteisomistajalle varattaisiin aina ensin tilaisuus ostaa velallisen osuus. Vakituinen asunto voitaisiin vastoin yhteisomistajan suostumusta myydä vain tuomioistuimen päätöksellä. Kirjattu hallinnanjakosopimus estää paritalon ja muun kiinteistön myynnin. Myynnistä tullut kertymä jaettaisiin yhteisomistajille määräosuuksien suhteessa, ja kulut maksettaisiin velallisen osuudesta. Myös nykyään yhteisomistus voidaan saada puretuksi vastoin yhteisomistajan tahtoa tuomioistuimessa. Kuolinpesän osuuden ulosmittauksessa nykyiset säännökset edellyttävät velkojan omaa aktiivisuutta. Ehdotuksen mukaan ulosottomies huolehtisi siitä, että pesä tulee selvitetyksi ja perintö jaetuksi. Vapaa myynti vaihtoehdoksi huutokaupalle Ulosmitatun omaisuuden myyntitapana on nykyisin julkinen huutokauppa eli pakkohuutokauppa. Esityksen mukaan ulosottomies voisi pakkohuutokaupan sijasta myydä ulosmitatun esineen myös vapaasti. Ulosottomiehen tulisi valita myyntimuodoista se, joka kulloinkin tuottaa parhaan tuloksen. Pääsääntö kuitenkin olisi, että ulosmitattu omaisuus myydään julkisella huutokaupalla. Vapaa myynti voitaisiin toteuttaa tilanteen mukaan joustavalla tavalla esimerkiksi niin, että ulosottomies hankkii itse tarjouksia, kiinteistönvälittäjän avulla tai että asianosaiset itse toimivat. Vapaa myynti edellyttäisi yleensä velallisen ja velkojien suostumusta. Nykyinen säännös hyväksyttävästä vähimmäishinnasta koskee vain kiinteistöä sekä asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön osakkeita. Suoja alihintaan myyntiä vastaan ulotettaisiin kaikenlaiseen arvokkaaseen omaisuuteen. Lisäksi uusilla säännöksillä selkeytettäisiin ja parannettaisiin ostajan oikeusturvaa. Vaihtoehtoiset perintäkeinot lakiin Jo nyt varsin laajalti käytössä olevista ulosmittaukselle vaihtoehtoisista perintäkeinoista, kuten maksuajan myöntämisestä ja maksusuunnitelmasta, otettaisiin lakiin nimenomaiset säännökset. Tällöin velallinen voi suorittaa omatoimisesti hakijan saatavan ulosottoon. Säännöksiä sovellettaisiin myös yhtiömuodossa toimiviin velallisiin. Esitys (HE 15/2005 vp) laeiksi alkolukolla valvotun ajooikeuden kokeilemisesta ja tieliikennelain väliaikaisesta muuttamisesta. Määräaikainen laki alkolukolla valvotun ajo-oikeuden kokeilemisesta säädetään. Alkolukolla tarkoitetaan laitetta, joka kuljettajan hengitysilmasta mitattavan alkoholipitoisuuden perusteella estää ajoneuvon käynnistymisen. Rattijuopumukseen tai törkeään rattijuopumukseen syyllistyneelle henkilölle määrätään ehdollinen ajokielto yhdistettynä ajo-oikeuden valvontaan, jos hänen kuljettamassaan ajoneuvossa on koetusajan alkolukko. Koetusajan pituudeksi ehdotetaan yhtä vuotta. Valvotun ajo-oikeuden määrääminen edellyttää rattijuopumuksesta epäillyn pyyntöä ja valvotta- 4

5 2005_3lmu.fm Page 5 Wednesday, April 13, :49 AM va vastaa valvotusta ajo-oikeudesta hänelle aiheutuvista kustannuksista. Valvottavan on myös suoritettava päihderiippuvuuden arviointiohjelma ja koetusajan loppuun kestävä jatkoseuranta. Tieliikennelakiin tehdään valvotun ajooikeuden kokeilemisesta aiheutuvat muutokset. Lait on tarkoitettu voimaan Ne olisivat voimassa saakka. Esitys (HE 16/2005 vp) laeiksi rikesakkomenettelystä annetun lain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta ajoneuvon haltijan vastuun toteuttamiseksi automaattisessa liikennevalvonnassa. Automaattisessa liikennevalvonnassa paljastuneiden liikennerikkomusten käsittelyä aiotaan yksinkertaistaa. Rikesakkomääräys voitaisiin lähettää suoraan ajoneuvon rekisteriin merkitylle omistajalle tai haltijalle. Tavoitteena on, että rikesakko voitaisiin jatkossa määrätä nykyistä joustavammin ja nopeammin. Uudistus loisi nykyistä paremmat edellytykset automaattisen liikennevalvonnan laajentamiselle ja sitä kautta parantaisi turvallisuutta tieliikenteessä ja vähentäisi liikenneonnettomuuksia. Nopeutettu menettely säästäisi lisäksi poliisin työtä. Nykyjärjestelmässä poliisi joutuu esitutkinnassa selvittämään ajoneuvon kuljettajan esim. kuulemalla sen haltijaa tai omistajaa. Jatkossa esitutkintaa ei tarvittaisi, jollei ajoneuvon haltija vastusta hänelle lähetettyä rikesakkomääräystä. Rikesakko määrätään, jos nopeusrajoitus ylitetään enintään 20 kilometrillä tunnissa. Sitä suuremmissa ylityksissä uutta järjestelmää ei sovellettaisi. Rikesakko on suuruudeltaan 70, 85, 100 tai 115 euroa riippuen alueen suurimmasta sallitusta nopeudesta sekä nopeuden ylityksen suuruudesta. Yksinkertaistettua menettelyä sovellettaisiin myös automaattisessa liikennevalvonnassa havaittuun liikennemerkkien vastaiseen ajoon linja-autotai raitiovaunukaistalla. Ajoneuvon haltijalla kuukausi aikaa vastustaa rikesakkoa Ehdotuksen mukaan rikesakko lähetettäisiin ajoneuvon rekisteriin merkitylle omistajalle tai haltijalle tavallisella kirjeellä. Nykyisin rikesakkomääräys on annettava tiedoksi todisteellisesti. Vastaanottajalla olisi kuukausi aikaa maksaa rikesakko tai vastustaa sitä. Jos vastaanottaja ei vastustaisi rikesakkoa, se jäisi voimaan ja olisi perittävissä häneltä tarvittaessa ulosottoteitse. Vastustamistapauksessa poliisi selvittäisi suppealla esitutkinnalla ajoneuvon kuljettajan, jolle rikesakko määrättäisiin. Jos rikesakkomääräyksen saanut ei ole voinut määräajassa vastustaa rikesakkoa, hän voisi yhdeksän kuukauden kuluessa hakea määräajan palauttamista ja saada asia käsitellyksi niin, että kuljettaja selvitetään esitutkinnassa. Poliisin tulisi lähettää rikesakkomääräys postin välityksellä viimeistään kahden viikon kuluessa rikkomuspäivästä. Ajokielto voitaisiin määrätä myös uudella menettelyllä rikesakon saaneelle henkilölle. Rekisteriin merkittävä myös yrityksen auton kuljettaja Rikesakko voidaan määrätä vain luonnolliselle henkilölle. Jos auton omistaja tai haltija on pelkästään oikeushenkilö eli yritys tai yhteisö, ajoneuvoliikennerekisteriin olisi ilmoitettava auton käyttövastaava. Käyttövastaava olisi auton pääasiallinen kuljettaja tai henkilö, jolla on tiedot auton kuljettajista. Jatkossa sakkomääräys voitaisiin lähettää auton käyttövastaavalle. Voimassaoleviin ajoneuvon haltijaa koskeviin rekisteröintisäännöksiin ei puututtaisi. Siten auton kuljettaja tulisi ilmoittaa käyttövastaavaksi vain silloin, jos häntä ei voida ilmoittaa haltijaksi. Jos auton pääasiallista kuljettajaa ei voida nimetä, käyttövastaavaksi tulisi ilmoittaa henkilö, jolla on tiedot auton kuljettajista. Ajoneuvohallintokeskuksen tietojärjestelmien teknisistä syistä johtuen rekisteröintisäännösten muutokset ehdotetaan tulemaan voimaan vasta vuoden 2008 alussa. Uusista säännöksistä ei voimaantulovaiheessa aiheutuisi yrityksille ylimääräisiä kustannuksia. Esitys (HE 17/2005 vp) laiksi tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta. Lailla pannaan täytäntöön Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan uudistus Suomessa. Uudistuksen päälinjoista on säädetty vuonna 2003 annetussa EY:n neuvoston asetuksessa sekä kahdessa vuonna 2004 annetussa komission asetuksessa. Uudistuksen päälinja on muuttaa tukijärjestelmää siten, että valtaosa yhteisön maksamasta maataloustuesta ei määräydy tuotantomäärien mukaisesti. Laissa säädetään asioista, jotka uudistuksessa on jätetty jäsenvaltioiden ratkaistaviksi ja jotka kuuluvat Suomessa lain tasolla säädettäviksi. Näitä ovat muun muassa ns. tukimallin valinta, järjestelmän käyttöönottovuosi ja osittain se, mitkä tuet ovat edelleen tuotantoon sidottuja. Lisäksi monien yksityiskohtien osalta annetaan valtioneuvostolle valtuus tarkempien säännösten antamiseen. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2006 alusta lukien. Esitys (HE 19/2005 vp) laiksi vakuutusyhtiölain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Vakuutuslaitosten mahdollisuutta sijoittaa vastuuvelkansa katteena olevia varoja muihin OECD:n jäsenvaltioihin kuin Euroopan talousalueeseen kuuluviin valtioihin lisätään. Vakuutuslaitokset voivat sijoittaa nykyisen viiden prosentin sijasta enintään kymmenen prosenttia vakuutusteknisen vastuuvelkansa bruttomäärästä tietyillä velkasitoumuksilla, osakkeilla, osuuksilla ja muilla sitoumuksilla, jotka sijaitsevat muissa OECD:n jäsenvaltioissa. Lisäksi perustuslain sääntelystä johtuen kutakin vakuutuslaitosta koskevissa laeissa säädetään Vakuutusvalvontaviraston valtuuksista antaa määräyksiä eräistä vastuuvelan katetta koskevista seikoista. Valtuussäännökset ovat nykyisin vastuuvelan katetta koskevissa asetuksissa. Esitys (HE 20/2005 vp) laeiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain sekä kuntalain 50 :n muuttamisesta. Julkisuuslakiin otetaan nykyistä tarkemmat säännökset asiakirjakopioista perittävien maksujen määräytymisestä kustannusvastaavuusperiaatteen mukaisesti ja kuntalakiin lisätään viittaus näihin säännöksiin. Asetuksenantovaltuuksia täsmennetään siten, että sääntelyn nojalla voidaan toteuttaa mahdollisimman tehokasta tietohallintoa sekä kehittää tietoturvallisuutta. Julkisuuslain mukaan yleinen salassapitoaika on henkilötietoja lukuun ottamatta 25 vuotta. Aika on osoittautunut liian lyhyeksi silloin, kun kysymys on esimer- Momentti 5 Momentti 3/2005

6 2005_3lmu.fm Page 6 Wednesday, April 13, :49 AM kiksi sotilaskäytössä olevista yli 25 vuotta käytössä olevista kiinteistöjä koskevista tiedoista. Salassapitoajan määrittelyssä otetaan huomioon rakennusten todellinen käyttöikä. Vaitiolovelvollisuus laajenee myös sellaisiin hallinnon ulkopuolisiin henkilöihin, jotka saavat salassapitosäännösten harkintarajojen puitteissa ja painavan yleisen edun vuoksi tietoja, jotka muutoin ovat salassa pidettäviä. Julkisuuslakiin otetaan lisäksi säännös, joka oikeuttaa kunnan siirtämään asiakirjapyynnön käsittely- ja ratkaisuvallan viranhaltijoille. Esitys (HE 21/2005 vp) laeiksi asuntokauppalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Asunnon ostajan asema aiotaan turvata laajentamalla ja täsmentämällä asuntokauppalain vakuusjärjestelmiä. Uuden asuntoyhteisön perustajaosakkaan, käytännössä asunnot rakentavan rakennusliikkeen, tulisi esityksen mukaan asettaa vakuus rakennusvirheiden varalta myös silloin, kun asunnot myydään vasta niiden valmistuttua. Tämä vakuus korvaa rakennusvirheistä aiheutuneet vahingot, jos rakennusliike konkurssin tai toimintansa lopettamisen takia ei enää itse kykene niistä vastaamaan. Nykyisin tämä kymmenen vuotta kattava ns. suorituskyvyttömyysvakuus on asetettava vain silloin, kun asuntoja tarjotaan kuluttajille rakentamisvaiheen aikana. Uuden asunnon ostajien turva voi siten merkittävästi vaihdella riippuen siitä, ostetaanko asunto rakenteilla olevasta vai jo valmistuneesta rakennuksesta. Vakuusvelvoitteen noudattamista valvoisi kuluttaja-asiamies. Suorituskyvyttömyysvakuuden lisäksi perustajaosakkaan on nykyisinkin asetettava asunto-osakeyhtiön ja ostajien asemaa rakentamisvaiheessa turvaava vakuus. Nyt tämä vakuusvaatimus laajennettaisiin koskemaan myös asunto-osuuskuntia. Rakentamisvaiheen vakuuksin turvattaisiin myös ns. osaomistusasuntojen ostajia. Jatkossa lisärakentamisessa, kuten rakennettaessa asuntoja ullakkotiloihin, olisi asetettava samanlaiset vakuudet kuin uudisrakentamisessakin. Suorituskyvyttömyysvakuus vaadittaisiin kuitenkin vain, jos hankkeen toteuttaa muu kuin se yhtiö, johon asuntoja rakennetaan lisää. Uudet säännökset suorituskyvyttömyysvakuudesta koskevat vasta lain voimaantulon jälkeen aloitettavia rakennushankkeita. Vakuuksien käyttöönottoa ja vapautumista yksinkertaistettaisiin Asunnon ostajien ja asuntoyhteisön mahdollisuutta vaatia vakuuden käyttöönottoa yksinkertaistettaisiin. Nykyisin vakuuden saaminen käyttöön on muissa kuin konkurssitapauksissa ollut hankalaa. Asia on pitänyt viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi, jos suorituskykyinen rakennusliike jättää velvoitteitaan täyttämättä. Jatkossa vaatimuksen vakuuden käyttöönottamisesta voisi käsitellä kuluttajavalituslautakunta. Tähän asti kuluttajavalituslautakunta on voinut päättää vain vakuuden vapauttamisesta, mutta ei sen käyttöönotosta. Perustajaosakkaille ongelmia on puolestaan aiheuttanut se, että ostajat ovat saattaneet olla suostumatta vakuuden vapauttamiseen vain varmuuden vuoksi. Nyt esitetään, että vakuus vapautuisi automaattisesti ilman ostajan suostumusta vuoden kuluttua siitä, kun vuositarkastus on pidetty asuntoyhteisön kaikissa rakennuksissa. Ostaja voisi kuitenkin estää vakuuden vapautumisen viemällä asian kuluttajavalituslautakunnan tai tuomioistuimen tutkittavaksi. Asuntoyhteisölle puhevalta, jos virhe rakennuksen rakenteissa tai yhteisön yhteisissä tiloissa Uutta asuntoa koskevia virhesäännöksiä ehdotetaan selvennettäväksi niissä tapauksissa, joissa virhe ilmenee sellaisissa kiinteistön osissa, jotka kuuluvat asuntoyhteisön kunnossapitovastuulle. Lähtökohtana on, että oikeus vedota tällaiseen virheeseen olisi vain asuntoyhteisöllä. Asuntoyhteisö voisi vaatia virheen oikaisua ja vahingonkorvausta, mutta ei kaupan purkua tai hinnanalennusta. Lisäksi ehdotetaan, että kuluttajavalituslautakunta voisi käsitellä tällaisiin virheisiin liittyvät asiat asuntoyhteisön hakemuksesta. Nykyisin lautakunta käsittelee vastaavia asioita vain yksittäisten ostajien hakemuksesta. Asunnon ostajan tulisi ilmoittaa kohtuullisessa ajassa paitsi asunnossa ilmenneestä virheestä myös siihen perustuvista vaatimuksistaan. Muutos koskisi sekä uusien että käytettyjen asuntojen kauppaa. Uuden asunnon vuositarkastuksessa riittäisi kuitenkin edelleen pelkän virheen ilmoittaminen. Uusia säännöksiä varausmaksuista ja sopimussakoista Asuntojen tuottajat markkinoivat suunnitteilla olevia asuntoja usein ennakolta selvittääkseen asuntojen kysyntää, ja asunnosta kiinnostunut voi tällöin varata asunnon maksamalla varausmaksun. Jos kauppa toteutuu, tällainen ennakkomarkkinoinnin yhteydessä suoritettu varausmaksu olisi esityksen mukaan laskettava kokonaisuudessaan osaksi kauppahintaa. Jos kauppaa ei synny, myyjä olisi aina velvollinen palauttamaan varausmaksun kokonaisuudessaan varaajalle. Käsirahan sijasta asunnosta ostotarjouksen tekevä sitoutuu yhä useammin nykyisin suorittamaan tarjouksensa vakuudeksi sopimussakon siltä varalta, että hän vetäytyy kaupasta. Tällaisella vakiokorvausehdolla olisi esityksen mukaan samanlainen merkitys kuin käsirahalla nykyisin. Esitys (HE 22/2005 vp) laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta. Arvonlisäverolakia muutetaan siten, että vähäisen laskun enimmäismäärä alennetaan eurosta 250 euroon. Vähäisten laskujen osalta voidaan soveltaa kevennettyjä laskun sisältövaatimuksia. Arvonlisäverolakia muutetaan lisäksi siten, että EU:n ulkopuolelle sijoittautuneiden yritysten myymien sähköisten palvelujen arvonlisäverotukseen sovellettavaan erityisjärjestelmään tehdään pieni tarkistus. Verovelvollinen ei enää voi oikaista liikaa ilmoittamaansa Suomeen tilitettävää veroa vähentämällä se kalenterivuoden seuraavilta verokausilta Suomeen suoritettavasta verosta, vaan liikaa maksettu määrä palautetaan hakemuksen perusteella. Laki on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 23/2005 vp) laiksi tuloverolain 85 :n muuttamisesta. Euroopan talousalueella toimeenpannuista arpajaisista saatu voitto vapautetaan kotimaisista arpajaisista saatujen voittojen tapaan tuloverotuksesta. Lain 6

7 2005_3lmu.fm Page 7 Wednesday, April 13, :49 AM muutos johtuu EY-tuomioistuimen ratkaisusta C-42/02, jossa tuomioistuin katsoi Suomen lainsäädännön olevan ristiriidassa perustamissopimuksen 49 artiklan kanssa, kun ulkomailla toimeenpannuista arpajaisista saadut voitot ovat voitonsaajalle veronalaista tuloa, mutta Suomessa toimeenpannuista arpajaisista saadut voitot verovapaata tuloa. Esitys (HE 24/2005 vp) laiksi etuostolain muuttamisesta. Etuostolakia muutetaan niin, että kunnalla on yhdyskuntarakentamisen, virkistyksen ja suojelun tarpeita palveleva etuosto-oikeus yleensä myös kiinteistöön, jonka valtio, sen liike- tai muu laitos on myynyt. Etuosto-oikeus on kuitenkin rajattu pois niissä tilanteissa, kun kiinteistö myydään eduskunnan kaupalle antamassa suostumuksessa nimeämälle luovutuksensaajalle sekä silloin, kun valtio, sen liike- tai muu laitos myy kiinteistön sellaiselle yhtiölle, jossa valtiolla on määräysvalta, valtion rahastolle tai julkisoikeudellista tehtävää hoitavalle säätiölle niiden omaa käyttöä varten. Kunnan etuostopäätöksen tiedoksi antamista koskevia säännöksiä muutetaan siten, että kiinteistön ostaja ei etuostopäätöksen tiedoksiantoa välttelemällä voi estää kuntaa käyttämästä etuosto-oikeutta. Kiinteistön ostajan kiinteistöstä ennen etuoston loppuun saattamista saama taloudellinen tuotto otetaan huomioon eräitä kunnan maksusuorituksia ostajalle määrättäessä. Kunnan maksusuorituksille kiinteistön ostajalle maksetaan korkolaissa säädetty korko. VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvoston asetus avioliittoasetuksen muuttamisesta (169/2005) Asetus tulee voimaan Asetuksella kumotaan säännökset osituskirjan kuuluttamisesta sekä säännökset tiedoista, jotka on käytävä ilmi maistraatin avioliittolain 105 :n nojalla oikeusrekisterikeskukselle tekemästä ilmoituksesta. Lisäksi asetuksessa säädetään vihkimisestä perittävän maksun ja korvauksen suuruudesta silloin, kun vihkiminen toimitetaan muulloin kuin virka-aikana sekä matkakustannuksista perittävästä korvauksesta silloin, kun vihkiminen toimitetaan muualla kuin vihkijän toimitiloissa. Valtioneuvoston asetus rekisteröidystä parisuhteesta annetun asetuksen 6 :n muuttamisesta (170/2005) Asetus tulee voimaan Asetusta muutetaan siten, että avioliittoasetuksen 16 1 momenttia sovelletaan myös rekisteröityyn parisuhteeseen. MIETINNÖT YM. Vammaispalvelujen saatavuutta ja vammaisten tasa-arvoista kohtelua tutkineen selvitysmiehen raportti Selvitysmies ehdottaa vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistämistä viimeistään vuonna Ehdotuksen mukaan nykyiset kehitysvammalain tarjoamat palvelut kirjattaisiin uuteen vammaispalvelulakiin. Uudessa laissa huomioitaisiin erityisesti mielenterveyskuntoutujat uutena asiakasryhmänä. Ensisijaisesti vammaispalvelulain palvelut suunnattaisiin alle 65- vuotiaana vammautuneille. Vammaispalvelut on selvitysmiehen mukaan järjestetty muihin Pohjoismaihin verrattuna taloudellisesti ja tehokkaasti. Kasvavan tarpeen ja kuntien kiristyvän talouden vuoksi palvelujen rahoitusta on kuitenkin uudistettava, jotta vammaiset eivät joudu keskenään eriarvoiseen asemaan asuinpaikkansa mukaan. Selvitysmiehen raportti on luettavissa sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla osoitteessa cd /passthru.pdf. Ajoneuvorikollisuuden torjuntakeinoja pohtineen seurantatyöryhmän loppuraportti Työryhmä ehdottaa, että poliisin liikkuvan valvonnan yhteydessä otettaisiin käyttöön autojen rekisteritunnusten automaattisia lukulaitteita. Lisäksi työryhmä katsoo, että Suomessa tulisi selvittää onko ajoneuvojen etsintäkuulutusrekisteri mahdollista kytkeä tiehallinnon kamerajärjestelmään. Näin voitaisiin tehokkaasti seuloa anastetut ajoneuvot liikennevirrasta. Ajoneuvojen käynnistyksenestojärjestelmien yleistyttyä rikollisten toimintatavat ovat muuttuneet. Ajoneuvon anastajat pyrkivät saamaan alkuperäiset avaimet haltuunsa mm. murtautumalla kiinteistöihin ja asuntoihin tai tunkeutumalla työpaikoilla henkilökunnan tiloihin. Uusimpia henkilöautomalleja anastetaan huomattavasti vähemmän kuin yli kymmenen vuotta vanhoja malleja. Vertailu osoittaa 80-luvun lopun ja 90-luvun alkupuolen vuosimallien olevan suosittuja moottoriajoneuvon käyttövarkauden kohteita. Syitä tähän ovat mm. heikot ajonesto- ja lukitusmekanismit. Vanhempia autoja jää myös määrällisesti eniten kateisiin. Työryhmän loppuraportti on luettavissa sisäasiainministeriön verkkosivuilla osoitteessa Maantieliikenteen kuljettajien ammattipätevyysdirektiivin toimeenpano Tavara- ja henkilöliikenteen ajoneuvokuljettajien ammattipätevyyttä ja jatkokoulutusta koskevan EY-direktiivin vaikutuksia ammatilliseen kuljettajakoulutukseen Suomessa selvittänyt työryhmä luovutti muistionsa opetusministeriölle. Työryhmä esittää, että ammattikuljettajaksi aikova voisi hankkia ammattipätevyyden joko suorittamalla ammatillisen perustutkinnon tai ammattitutkinnon ja niiden yhteydessä direktiivin edellyttämät vaiheittain suoritettavat kokeet tai suorittamalla tutkinnon osaksi määritellyn koulutusjakson, joka sisältäisi vain direktiivin edellyttämät osat ja direktiivin edellyttämät kokeet. Kumpikin tapa tuottaisi direktiivin mukaisen perustason ammattipätevyyden. Koulutuksen voisi hankkia koulutusluvan saaneelta koulutuksen järjestäjältä. Toimivaltaisia viranomaisia olisivat Opetushallitus ja Ajoneuvohallintokeskus. Opetushallitus vahvistaisi ammattipätevyysdirektiivin perustason kuljettajakoulutusta Momentti 7 Momentti 3/2005

8 2005_3lmu.fm Page 8 Wednesday, April 13, :49 AM koskevat kansalliset sisällöt ja vaatimukset. Direktiivin mukainen koulutus tulisi siten osaksi kansallista tutkintojärjestelmää. Ajoneuvohallintokeskus vastaisi autokoulujen ja puolustusvoimien ammattipätevyyskoulutuksen valvonnasta ja kokeiden järjestämisestä. Lisäksi se vahvistaisi jatkokoulutukseksi hyväksyttävät koulutusohjelmat. EU-maiden on saatettava ammattipätevyysdirektiivin edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan mennessä. Säännöksiä on sovellettava linja-auton kuljettajiin ja kuorma-auton kuljettajiin mennessä. Työryhmän muistio on luettavissa opetusministeriön verkkosivuilla osoitteessa 2005/tr07/tr07.pdf. Ehdotus eräiden rikosten poikkeuksellista vanhentumista, toisen henkilötodistuksen väärinkäyttöä ja lapsikaappausta koskeviksi säännöksiksi Lapsiin kohdistuvien vakavimpien seksuaalirikosten syyteoikeuden vanhentumisajan alkamista halutaan myöhentää. Oikeusministeriössä valmistuneen ehdotuksen mukaan vanhentumisaika laskettaisiin siitä, kun uhri täyttää kahdeksantoista vuotta. Nykyisin rikoksen vanhentumisaika alkaa kulua tekopäivästä. Ehdotus sisältää myös muita rikoslakiin tehtäviä muutoksia. Lakiin lisättäisiin muun muassa lapsikaappausta koskeva rangaistussäännös. Yksityishenkilön erehdyttämisestä toisen henkilön henkilötodistuksella tai vastaavalla asiakirjalla tulisi rangaistava teko. Kansainvälisen rikostuomioistuimen käsiteltäviksi kuuluvat rikokset säädettäisiin vanhentumattomiksi. Hallituksen esitys pyritään antamaan mahdollisimman nopeasti lausuntokierroksen jälkeen. Tavoitteena on, että lainmuutokset tulisivat voimaan ensi vuoden alusta. Rikoksentekijä voitava saattaa vastuuseen pitkänkin ajan kuluttua Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset saattavat useasta syystä tulla ilmi vasta niin pitkän ajan kuluttua teosta, että rikos ehtii vanhentua. Vanhentumissäännökset eivät kuitenkaan saisi estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen pitkänkin ajan kuluttua, jos rikos vain on selvitettävissä. Siksi on ehdotuksen mukaan perusteltua, että lapsiin kohdistuvien vakavimpien seksuaalirikosten vanhentumisaika alkaa kulua siitä, kun uhri täyttää 18 vuotta. Näin on myös useissa muissa maissa, muun muassa pohjoismaissa. Ehdotuksella pyritään parantamaan rikosoikeudellisen järjestelmän toimivuutta näiden rikosten osalta. Ehdotuksen mukaan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön syyteoikeuden vanhentumisaika laskettaisiin siitä, kun uhri täyttää 18 vuotta. Sama koskisi raiskausta, törkeää raiskausta ja pakottamista sukupuoliyhteyteen, kun teko on kohdistunut kahdeksaatoista vuotta nuorempaan henkilöön. Näiden muutosten edellyttämä muutos tehtäisiin rangaistuksen tuomitsemista koskeviin määräaikoihin. Rikoslain mukaan syyteoikeus vanhentuu 20 vuodessa teosta, jos kyseessä on törkeä raiskaus tai törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, ja 10 vuodessa, jos kyseessä on raiskaus, sukupuoliyhteyteen pakottaminen tai lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten vanhentumiseen on kiinnitetty huomiota eduskunnassa kahdessa kansanedustajan kirjallisessa kysymyksessä oikeusministerille. Lapsikaappausta koskeva rangaistussäännös rikoslakiin Lapsikaappaus on nykyisin rangaistava lapsen omavaltaisena huostaanottona, josta on säädetty rangaistukseksi sakko tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Ehdotuksen mukaan tekoa on kuitenkin pidettävä tätä moitittavampana eivätkä siihen välttämättä sovellu ankarammin rangaistavia rikoksia (esimerkiksi vapaudenriistoa) koskevat rangaistussäännökset. Esimerkiksi muissa pohjoismaissa lapsikaappausta vastaavista teoista on mahdollista tuomita tätä ankarammin. Ehdotuksen mukaan rikoslakiin lisättäisiin lapsikaappausta koskeva rangaistussäännös. Lapsikaappaukseen syyllistyttäisiin, jos lapsen omavaltainen huostaanotto tehdään lapsen huoltoon liittyviä oikeuksia loukaten viemällä lapsi asuinvaltiostaan ulkomaille tai jättämällä lapsi palauttamatta ulkomailta asuinvaltioonsa. Rangaistukseksi tuomittaisiin sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Rangaistuksen korottamisella voidaan ehdotuksen mukaan korostaa lapsikaappausten paheksuttavuutta ja edistää vankeusrangaistusten tuomitsemista näissä tapauksissa. Enimmäisrangaistuksen korottamisella voidaan myös edistää kansainvälistä yhteistyötä lapsikaappausten selvittämisessä ja näin edistää lapsikaappaukseen syyllistyvien henkilöiden saattamista vastuuseen teosta. Lapsikaappauksesta voitaisiin jättää syyte ajamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos rikoksentekijä on vapaaehtoisesti palauttanut lapsen. Oikeusministeriön käsiteltäväksi tulee vuosittain uutta lapsikaappausta, jotka jakaantuvat suurin piirtein tasan Suomesta ulkomaille vietyjä lapsia ja Suomeen tuotuja lapsia koskevien asioiden kesken. Ulkoministeriön käsiteltäväksi tulee vuosittain alle 10 uutta tapausta, jotka yleensä koskevat Suomesta vietyjä lapsia. Eduskunnassa on tehty 108 kansanedustajan allekirjoittama lakialoite erillisen lapsikaappausta koskevan rangaistussäännöksen säätämiseksi. Toisen henkilötodistuksen väärinkäyttö rangaistavaksi Ehdotuksen mukaan toisen henkilötodistuksen tai vastaavan viranomaisen myöntämän todistuksen väärinkäyttö yksityisen henkilön erehdyttämiseksi oikeudellisesti merkityksellisen tiedon antamisessa tehtäisiin rangaistavaksi. Muutoksella pyritään torjumaan käytännössä yleiseksi havaittua ongelmaa eli sitä, että alle 18-vuotiaat käyttävät tai yrittävät käyttää täysi-ikäisten henkilötodistuksia tai vastaavia asiakirjoja alkoholin hankkimiseen tai ravintolaan pääsemiseen. Ehdotuksen mukaan menettelyä tulee pitää moitittavana, sillä se kohdistuu viranomaisen myöntämään asiakirjaan. Asiaan puuttumisella edistetään myös alaikäisten suojeluun liittyvien ikärajojen noudattamista. Rangaistukseksi toisen henkilön henkilötodistuksen väärinkäytöstä voitaisiin tuomita ainoastaan sakkoa. Sillä henkilöllä, jolle todistus on esitetty tai joka teon muuten havaitsee, olisi oikeus tekijän luovuttamiseksi poliisille estää tekijän poistuminen eli hänellä olisi ns. jokamiehen kiinniotto-oikeus. Henkilöpapereiden lainaaminen alaikäiselle ja toisen henkilöpaperien käyttäminen esimerkiksi ravintolan ovella eivät nykyisin ole rangaistavia tekoja. Väärän henkilötiedon antamisesta viranomaiselle voidaan tuomita sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta. 8

9 2005_3lmu.fm Page 9 Wednesday, April 13, :49 AM Toisen henkilön henkilöllisyystodistusten väärinkäyttöön ovat kiinnittäneet huomiota muun muassa Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry sekä poliisi. Kansainväliselle rikostuomioistuimelle kuuluvat rikokset eivät vanhenisi Kansainvälisen rikostuomioistuimen perussäännön mukaan vanhentumisajat eivät koske tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvia rikoksia. Perussääntö sitoo myös Suomea, sillä sitä koskeva laki tuli voimaan vuonna Tämän johdosta rikoslakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että syyteoikeus ei vanhennu, jos kysymyksessä on sodankäyntirikos, törkeä sodankäyntirikos, ihmisoikeuksien loukkaaminen poikkeuksellisissa oloissa tai törkeä ihmisoikeuksien loukkaaminen poikkeuksellisissa oloissa. Oikeus tuomita rangaistus näistä rikoksista ei myöskään vanhentuisi eikä niistä tuomittu määräaikainen vankeusrangaistus raukeaisi. Ehdotus löytyy oikeusministeriön verkkosivulta Yhteistyötä vankien siirtämiseksi EU-maiden välillä halutaan tehostaa Vankien siirtämistä omaan kotimaahansa pyritään tehostamaan EU-maiden välillä. Itävalta on yhdessä Ruotsin ja Suomen kanssa tehnyt asiasta aloitteen puitepäätökseksi. Ehdotuksen käsittely ei ole vielä alkanut EU:ssa. Puitepäätöksen tarkoituksena on määrittää säännöt, joiden mukaan EU:n jäsenvaltio panee täytäntöön toisen jäsenvaltion määräämän vankeusrangaistuksen. Ehdotuksen mukaan esimerkiksi Suomessa vankeuteen tuomittu toisen EU-valtion kansalainen voitaisiin ilman hänen suostumustaan siirtää kärsimään rangaistustaan siihen valtioon, jonka kansalainen hän on tai jossa hänellä on pysyvä asuinpaikka. Vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon siirtämisellä pyritään edistämään tuomitun mahdollisuuksia sopeutua siihen yhteiskuntaan, johon hän vapautumisensa jälkeen asettuu. Myös ulkomaalaisen vangin rikollisuuteen liittyvä verkostoituminen vankilassa ollessa saattaisi siirtämisen seurauksena jonkin verran vähentyä. Nykyisin voimassa oleviin säädöksiin perustuvien siirtoasioiden käsittely on ollut hidasta, eikä vangin kotimaalla ole ollut velvollisuutta suostua vankien vastaanottamiseen. Tämä velvollisuus olisi puitepäätöksessä. Lisäksi siinä esitetään määräajat siirtämiselle. Siksi sen on arvioitu nopeuttavan siirtämismenettelyä. Valtioneuvosto kannattaa ehdotusta. Tämän vuoden helmikuussa Suomen vankiloissa oli 274 ulkomaalaista. Suuri osa ulkomaalaisista rangaistusvangeista suorittaa huumausainerikoksista tuomittua rangaistusta. Ulkomaalaisten vankien joukossa oli 112 virolaisvankia. Osaa heistä on esitetty siirrettäväksi kotimaahansa, mutta Viron viranomaiset eivät vielä ole antaneet lainvoimaista ratkaisuaan asiassa. Suomalaisia vankeja on muissa EU-maissa hyvin vähän. Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa pyritään yhdenmukaistamaan EU:ssa Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan keinoja pyritään yhdenmukaistamaan EU:n alueella. Asian käsittely on kesken EU:n neuvoston työryhmässä. Euroopan komission ehdotuksen neuvoston puitepäätökseksi korvaisi EU:n aikaisemman yhteisen toiminnan, jonka johdosta rikollisjärjestön toimintaan osallistuminen säädettiin Suomessa rangaistavaksi vuonna Järjestäytyneellä rikollisryhmällä tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen vakavia rikoksia. Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumiseen syyllistyy henkilö, joka muun muassa jäseniä hankkimalla, aseistamalla, kouluttamalla, toimitiloja tai kulkuvälineitä luovuttamalla, rahoittamalla ja taloudellisia asioita hoitamalla toimii osana rikollisryhmää. Suomen lainsäädäntöä puitepäätös muuttaisi niin, että järjestäytyneen rikollisryhmän johtamisesta tulisi rangaistavaa. Johtamisesta säädettävän vankeusrangaistuksen enimmäiskestoksi ehdotetaan vähintään kymmentä vuotta. Rikollisjärjestön toimintaan osallistumisesta ehdotetaan vähintään viiden vuoden enimmäisrangaistusta. Lisäksi useista taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi tehdyistä rikoksista, joista nykyisin on säädetty vähintään neljän vuoden vankeusrangaistus, tulisi säätää nykyistä ankarammat rangaistukset, jos ne olisi tehty osana rikollisjärjestön toimintaa. Puitepäätös korottaisi Suomen nykyisen lainsäädännön mukaista enimmäisrangaistusta rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta nykyisestä kahdesta vuodesta viiteen vuoteen vankeutta. Korotuksesta seuraisi, että tällaisesta rikoksesta epäiltyyn voitaisiin kohdistaa tutkinnan aikana televalvontaa ja teknistä kuuntelua. Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti järjestäytyneen rikollisuuden vastaisten toimien tehostamiseen EU:n alueella. Se kannattaa rikollisjärjestön johtamisen säätämistä erikseen ja muita osallistumisen muotoja ankarammin rangaistavaksi. Valtioneuvosto pitää ehdotettuja enimmäisrangaistuksia ongelmallisina suhteessa muiden vakavien rikosten rangaistustasoon. Rikollisjärjestön toimintaan osallistuva voi edistää järjestön toimintaa ilman, että häntä pidetään avunantajana järjestön tekemiin rikoksiin tai näiden rikosten tekijänä. Ehdotettu viiden vuoden enimmäisrangaistus osallistumisesta olisi kuitenkin korkeampi kuin rangaistukset, joita nykyisin voidaan tuomita avunantajalle ja eräissä tapauksissa myös tekijälle rikoksista, jotka on tehty rikollisjärjestön puitteissa. Valtioneuvoston tavoitteena on, että rikosoikeudellinen suhteellisuusperiaate ja rikosoikeusjärjestelmän johdonmukaisuus otettaisiin puitepäätöksen jatkovalmistelussa paremmin huomioon. Työryhmä esittää eri vaihtoehtoja ryhmäkannelain valmisteluun Oikeusministeriön asettama työryhmä on selvittänyt mahdollisuuksia ryhmäkanteen käyttöön Suomessa. Työryhmä esittää myös vaihtoehtoja, joiden pohjalta lainsäädäntöä voidaan ryhtyä valmistelemaan, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Ryhmäkanteella tarkoitetaan oikeudenkäyntiä, jossa kantaja eli jutun vireillepanija käy oikeutta ryhmän eduksi. Ryhmään kuuluu henkilöitä, joilla on samasta perusteesta johtuvia tai muuten samanlaisia vaatimuksia samaa tahoa vastaan. Ryhmäkanne voisi soveltua esimerkiksi tilanteeseen, jossa elinkeinonharjoittajan väitetään perineen laajalta kuluttajajoukolta lain tai sopimuksen vastaisesti vastiketta toimittamastaan kulutushyödykkeestä. Momentti 9 Momentti 3/2005

10 2005_3lmu.fm Page 10 Wednesday, April 13, :49 AM Näkemykset ryhmäkanteen tarpeellisuudesta jakautuivat Työryhmä ei ollut yksimielinen ryhmäkanteen tarpeellisuudesta. Erityisesti kuluttajia, ympäristöjärjestöjä ja työntekijäjärjestöjä edustavat jäsenet kannattivat ryhmäkannelakia. Elinkeinoelämän edustajat puolestaan vastustivat sitä. Mietinnössä ei kuitenkaan eroteta selvästi enemmistöä ja vähemmistöä, vaan selostetaan ryhmäkannetta puoltavia ja sitä vastustavia näkökohtia. Ryhmäkanteen kannattajien mukaan nykyinen oikeudenkäyntimenettely ei tarjoa riittävästi keinoja, jos oikeussuojaa haetaan ryhmälle. Kannattajat pitivät perusteltuna ja oikeusprosessin kannalta järkevänä, että samanlaisia vaatimuksia voidaan ajaa ryhmän puolesta samassa oikeudenkäynnissä. Kun asia ratkaistaan samalla kaikkien ryhmän jäsenten osalta, voidaan välttää erilaisten tuomioistuinratkaisujen antaminen. Ryhmäkannelaki voisi myös toimia ennalta ehkäisevästi ja parantaa jo olemassaolollaan yritysten toimintatapoja ja laissa asetettujen velvoitteiden noudattamista. Ryhmäkanteen vastustajien mukaan nykyinen oikeudenkäyntijärjestelmä toimii tehokkaasti silloinkin, kun vaatimukset koskevat suurta ryhmää. Ensisijaisesti epäselvyydet ratkaistaan neuvotteluteitse. Myös juttuja yhdistämällä voidaan hoitaa tällaisia riitoja. Lisäksi niin sanotun pilottikanteen avulla voidaan valita ratkaistavaksi juttuja ja saada niistä oikeusohje noudatettavaksi muissa samanlaisissa tapauksissa. Vastustajat korostivat ryhmäkannejärjestelmään liittyviä riskejä yritysten ja elinkeinoelämän kannalta. Ryhmäkanteita saatettaisiin nostaa yritysten painostamistarkoituksessa. Vaikka kanne olisi perusteetonkin, yritykset voisivat joutua sopimaan asian säästääkseen kustannuksia ja suojellakseen mainettaan. Ryhmäkanteen vaikutus yritysten vastuuseen Ryhmäkannejärjestelmä kiristäisi jossakin määrin yritysten vastuun toteutumista, kun asioita vietäisiin nykyistä enemmän tuomioistuimeen ja korvausta vaativien piiri laajenisi. Tuomioistuimeen tulisi sellaisiakin asioita, joita sinne ei nyt viedä riidan kohteen vähäisen yksilöllisen arvon tai merkityksen vuoksi. Yritykset joutuisivat entistä enemmän ottamaan toiminnassaan huomioon oikeudenkäynnin riskin. Vaihtoehtoisia lainsäädäntöratkaisuja Ei ryhmäkannelakia Ryhmäkannelain säätämistä vastustavat työryhmän jäsenet pitivät ryhmäkanteen vaikutuksia haitallisina. Jos uusia keinoja oikeusturvan parantamiseksi halutaan ottaa käyttöön, tulisi kehittää oikeudenkäyntiä halvempia ja yksinkertaisempia menettelytapoja, esimerkiksi tehostaa kuluttajavalituslautakunnan toimintaa. Yleinen ryhmäkannelaki Ryhmäkannetta kannattavat työryhmän jäsenet katsoivat, että lain tulisi olla soveltamisalaltaan yleinen. Tällöin mikä tahansa riita-asia voitaisiin käsitellä ryhmäkanteena, jos sille asetetut muut edellytykset täyttyisivät. Näitä edellytyksiä voisivat olla muun muassa vaatimusten samanlaisuus ja ryhmän muodostaminen. Yritysten epäasianmukainen painostaminen ryhmäkanteella tulisi estää muun muassa velvoittamalla hävinnyt osapuoli maksamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kuten muissakin oikeudenkäynneissä. Lisäksi olisi harkittava ryhmän asiamiehen kelpoisuusvaatimuksia samoin kuin sitä, voisiko ryhmän käyttämän asianajajan palkkion suuruus olla riippuvainen oikeudenkäynnin lopputuloksesta. Kuluttajasuhteita koskeva ryhmäkannelaki Ryhmäkannelaki olisi mahdollista säätää myös niin, että sitä sovellettaisiin vain kuluttajasuhteisiin. Vaihtoehtoa perusteltiin työryhmässä sillä, että nimenomaan kuluttajansuojan alalla voi tyypillisimmin esiintyä suurella joukolla samanlaisia oikeudellisia vaateita. Käytännössä ryhmäkanteen nostajana toimisi kuluttaja-asiamies. Myös ympäristövahingot ryhmäkannelain piiriin Useat työryhmän jäsenet olivat sitä mieltä, että myös ympäristövahinkoasioiden tulisi kuulua ryhmäkannemenettelyn piiriin, koska näissä asioissa ryhmäkanteen ennalta ehkäisevä merkitys on erityisen tärkeä. Kuluttaja-asioiden tapaan myös ympäristövahingot voivat kohdistua laajaan henkilöjoukkoon. Esimerkiksi saastumisvahinko voi kuitenkin pilkkoutua vähäisiksi osavahingoiksi ja siten käytännössä jäädä korvaussuojan ulottumattomiin. Tuomioistuimen ratkaisu koskisi vain ilmoittautuneita Työryhmä selvitti mietinnössään keskeisiä kysymyksiä, joihin on otettava kantaa ryhmäkannelain sisältöä harkittaessa. Erityisen tärkeä on kysymys siitä, keitä koskisi tuomioistuimen ryhmäkanneasiassa antama ratkaisu. Työryhmän mielestä ratkaisun tulisi koskea vain niitä, jotka ovat ilmoittaneet tuomioistuimelle olevansa mukana ryhmäkanteessa. Tällöin olisi mahdollista etukäteen arvioida esimerkiksi tuomion taloudellisia vaikutuksia. Vaihtoehtona on, ettei ilmoittautumista vaadittaisi, jolloin ryhmän jäsenten lukumäärä ei olisi etukäteen tiedossa. Osa työryhmästä katsoi, että tätä vaihtoehtoa voitaisiin harkita vähäisten vaatimusten osalta, koska ilmoittautumisvaatimus saattaisi heikentää ryhmäkannejärjestelmän tehoa vähäisissä asioissa. Laissa on myös säädettävä muun muassa siitä, millainen vastuu oikeudenkäynnin hävinneellä on vastapuolen oikeudenkäyntikuluista sekä millainen vastuu yksittäisellä ryhmän jäsenellä voi olla toisaalta vastapuolen ja toisaalta ryhmän oikeudenkäyntikuluista. Työryhmän mietintö on oikeusministeriön verkkosivuilla htm. ASETETUT TOIMIELIMET Työryhmä selvittämään Ahvenanmaan demilitarisoidun vyöhykkeen rajoja Oikeusministeriö on asettanut työryhmän selvittämään Ahvenanmaan demilitarisoidun ja neutralisoidun vyöhykkeen rajoihin liittyvät epäselvyydet. Epäselvyydet aiheutuvat siitä, että demilitarisoidusta vyöhykkeestä ei ole olemassa virallista, nykyiseen koordinaattijärjestelmään pohjautuvaa karttaa. Demilitarisoitu vyöhyke on määritelty Ahvenanmaan sopimuksessa vuonna 1921, jossa rajat perustuivat vanhoihin ja epätarkkoihin karttoihin. Työryhmän olisi nyt selvitettävä rajakartoitukseen liittyvät epäselvyydet. Sen tulisi arvioida, olisiko mahdollista 10

11 2005_3lmu.fm Page 11 Wednesday, April 13, :49 AM laatia uusi, satelliittipohjaiseen koordinaattijärjestelmään perustuva kartta. Rajamäärityksessä olisi myös huomioitava Ahvenanmaan vyöhykkeen laajeneminen maankohoamisen seurauksena sekä eräitä teknisiä seikkoja. Toisena ongelmana on demilitarisoidun vyöhykkeen epäselvä määritelmä Ahvenanmaan sopimuksessa. Se poikkeaa myös Ahvenanmaan itsehallintolain määrittelemästä alueesta. Työryhmän tulisikin selvittää, pitäisikö itsehallintolaissa olevaa määritystä Ahvenanmaan alueesta muuttaa. Työryhmän on määrä laatia ehdotus hallituksen esitykseksi viimeistään Työryhmä pohtimaan vihkimisoikeuden myöntämistä Oikeusministeriö on asettanut työryhmän arvioimaan ja valmistelemaan vihkimisoikeutta koskevien säännösten uudistamista. Työryhmä on perustettu opetusministeriön ja Helsingin Vapaaajattelijat ry:n aloitteiden pohjalta. Nykyisin kirkollinen vihkiminen voidaan evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan ohella toimittaa myös muussa uskonnollisessa yhdyskunnassa, jolle opetusministeriö on myöntänyt vihkimisoikeuden. Vihkimisoikeus on käytännössä myönnetty kaikille sitä hakeneille rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille. Uuden perustuslain mukaan julkinen hallintotehtävä, kuten vihkimisoikeus, voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Työryhmän tehtävänä onkin arvioida muun muassa sitä, millä edellytyksillä uskonnollisella yhdyskunnalla voidaan katsoa olevan riittävät edellytykset huolehtia vihkimisen asianmukaisesta toteuttamisesta. Lisäksi Helsingin Vapaa-ajattelijat ry:n aloitteessa on ehdotettu vihkimisoikeuksien laajentamista myös muihin katsomusyhteisöihin kuin uskonnollisiin yhdyskuntiin. Vihkimisoikeuksien laajentamistarvetta yhdistys on perustellut yhdenvertaisuusperiaatteella. Työryhmän tehtävänä on arvioida vihkimisoikeutta koskevien säännösten uudistamistarve ja laatia ehdotuksensa lainmuutoksiksi 15 joulukuuta 2005 mennessä. Työryhmän puheenjohtajana toimii lainsäädäntöneuvos Tuomo Antila oikeusministeriöstä. KORKEIN OIKEUS KKO:2005:21 Oikeudenkäyntimenettely - Seulontamenettely Asunto-osakeyhtiön yhtiökokous oli asunto-osakeyhtiölain 81 :n nojalla päättänyt ottaa osakkaan hallitseman kerhohuoneiston yhtiön hallintaan sillä perusteella, että sitä käytettiin yhtiöjärjestyksessä määrätyn käyttötarkoituksen vastaisesti asuntona. Käräjäoikeus oli hylännyt päätöstä koskeneen osakkaan moitekanteen. Kysymys siitä, voitiinko valitus seuloa. OK 26 luku 2 KKO:2005:22 Oikeudenkäyntimenettely - Seulontamenettely Asunto-osakeyhtiön yhtiökokous oli päättänyt kattaa putkiremontin aiheuttamat kustannukset yhtiöjärjestyksen mukaisia vastikeperusteita noudattaen. Päätöksestä seurasi, että autotallitilan hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajan maksettavaksi tuli yli 19 prosenttia 81 asuntoa käsittäneen yhtiön putkiremontin kustannuksista. Käräjäoikeus oli hylännyt kanteen, jolla sanottu osakkeenomistaja vaati asunto-osakeyhtiölain 46 :n nojalla päätöksen julistamista pätemättömäksi tai sen muuttamista. Kysymys siitä, voitiinko valitus seuloa. (Ään.) OK 26 luku 2 KKO:2005:23 Merioikeus - Oikeudenkäynti merijutussa - Meriselitys Kysymys siitä, missä meriselitys oli merilain 18 luvun 7 :n nojalla annettava. (Ään.) Kysymys myös siitä, oliko merilain 18 luvun 11 :n nojalla meriselityksen aikaisemmin suljetuin ovin antaneen aluksen edustajilla oikeus esittää kysymyksiä, kun saman merivahingon johdosta myöhemmin annettiin meriselitys toisen aluksen puolesta. MeriL 18 luku 7 MeriL 18 luku 11 KKO:2005:24 Naisten ja miesten välinen tasa - arvo Syrjintä A oli nimitetty valtion taidemuseon, ulkomaisen taiteen museon museonjohtajan virkaan. Nimityksen yhteydessä oli painotettu työkokemusta museonjohtajana ja muissa museolaitoksen tehtävissä ja pidetty A:ta ansioituneempana kuin toista sukupuolta ollutta B:tä. B oli puolestaan A:ta ansioituneempi koulutuksen, kielitaidon ja ulkomaisen taiteen teoreettisen asiantuntemuksen kannalta. Sanottua ansioiden painottamista voitiin pitää viran tehtävien menestyksellisen hoitamisen kannalta objektiivisesti arvioiden hyväksyttävänä. Valtion ei katsottu syrjineen nimityksessä B:tä hänen sukupuolensa perusteella. Ks. KKO:1996:141 Tasa-arvoL 8 1 mom KKO:2005:25 Naisten ja miesten välinen tasa-arvo - Hyvitys Hallinto-oikeus oli samana päivänä tekemillään nimityspäätöksillä nimittänyt kahteen saman palkkausluokan hallinto-oikeussihteerin virkaan B:n ja C:n, jotka olivat olleet mainittuun tehtävään vähemmän ansioituneita kuin virkoja myös hakenut toista sukupuolta ollut A. A:lla oli hallinto-oikeuden menettelyn johdosta oikeus vain yhteen naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 11 :n mukaisesti määrättyyn hyvitykseen. (Ään.). Tasa-arvoL 11 KKO:2005:26 Asunto - osakeyhtiö - Asunto - osakeyhtiön rakennus ja huoneistot - Yhtiökokouksen päätöksen moite Osakkeenomistajilla ei ollut asunto-osakeyhtiölain 77 :n 1 momentissa tarkoitettua oikeutta muutostöihin rivitalohuoneistonsa edustalla olleella pihaalueella, kun yhtiöjärjestyksessä ei ollut määrätty, että heidän omistamansa osakkeet oikeuttivat myös tämän tilan hallintaan. AsOYL 77 1 mom Momentti 11 Momentti 3/2005

12 2005_3lmu.fm Page 12 Wednesday, April 13, :49 AM KKO:2005:27 Arpajaislaki Ahvenanmaan Raha-automaattiyhdistys oli Ahvenanmaan maakunnasta käsin toimeenpannut internetissä vedonlyöntejä ja raha-arpajaisia siten, että myös valtakunnassa asuvat pelaajat voivat ottaa osaa näihin rahapeleihin. Korkeimman oikeuden tuomiossa lausutuilla perusteilla katsottiin, että arpajaiset oli toimeenpantu myös valtakunnassa. Yhdistyksen toimitusjohtajan, markkinointipäällikön ja hallituksen puheenjohtajan katsottiin syyllistyneen arpajaisrikokseen. ArpajaisL 6 1 mom (491/1965) KKO:2005:28 Kiinteistönmuodostamislaki - Kiinteistönmääritys - Riita omistusoikeudesta Isojaossa ja sen täydennyksessä 1800-luvulla oli ulkosaaristossa oleva, sittemmin jakokunnan alueella sijaitsevaksi todettu saariryhmä jätetty jaon ulkopuolelle. Jakokunnan muodostaneet kolme taloa oli yhdistetty yhdeksi tilaksi vuonna Kysymys omistusoikeudesta saariin. Venäjän sotaväki oli linnoittanut pääsaaren 1914 ja hallinnut saaria vuoteen Se seikka, että Tarton rauhansopimuksen mukaan Venäjän valtion tai valtionlaitosten omaisuus Suomessa oli siirtynyt korvauksetta Suomen valtion omaksi, ei vaikuttanut saariryhmän omistussuhteisiin. KKO:2005:29 Työsopimus - Työpalkka - Työsopimuksen ehtojen muuttaminen Yhtiö, joka oli aikaisemmin harjoittanut bussiliikennettä pitkäaikaisten sopimusten perusteella, oli joukkoliikenteen kilpailuttamisen alettua hävinnyt tarjouskilpailussa ja menettänyt markkinaosuuksia. Kysymys siitä, oliko yhtiöllä suoritettujen irtisanomisten lisäksi oikeus taloudellisella irtisanomisperusteella yksipuolisesti alentaa korjaamotyöntekijöidensä palkkoja. Ks. KKO:1996:89 KKO:1997:83 KKO:2005:30 Oikeudenkäyntimenettely - Seulontamenettely A oli käräjäoikeudessa tuomittu törkeästä huumausainerikoksesta 5 vuodeksi 3 kuukaudeksi vankeuteen. Valituksessaan hovioikeudelle A oli vaatinut rangaistuksen alentamista ja riitauttanut ne olennaiset perusteet, jotka käräjäoikeuden tuomion mukaan olivat vaikuttaneet hänen tekonsa törkeysarviointiin ja rangaistuksen mittaamiseen. A:n oikeusturvan katsottiin edellyttävän valituksen käsittelyn jatkamista, eikä valitusta voitu seuloa. OK 26 luku 2 1 mom 3 kohta KKO:2005:31 Oikeudenkäyntikulut - Valtion korvausvastuu Käräjäoikeus hylkäsi virallisen syyttäjän ajaman syytteen petoksesta ja velvoitti valtion korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut. Asianomistajan valituksen johdosta hovioikeus tuomitsi vastaajan syytteen mukaisesti. Hovioikeuden ei olisi tullut viran puolesta vapauttaa valtiota kuluvastuusta, koska syyttäjä ei ollut hakenut muutosta tuomioon. ROL 9 luku 1 a KKO:2005:32 Ulosottolaki - Kiinteistön pakkohuutokauppa - Ulosottovalitus Oikeudenkäyntimenettely - Asianosaisen kuuleminen Velallisen vaatiessa hovioikeudessa kiinteistön pakkohuutokaupan kumoamista kiinteistön pakkohuutokaupassa ostanut oli oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 3 :ssä tarkoitettu valittajan vastapuoli, jolle tuli varata tilaisuus vastata valitukseen. UL 10 luku 17 2 mom KKO:2005:33 Oikeudenkäyntimenettely - Seulontamenettely Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun päätöksen muuttamista koskevassa asiassa oikeusturvasyiden katsottiin Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla edellyttävän valituksen käsittelyn jatkamista hovioikeudessa. Valitusta ei saanut seuloa. (Ään.) OK 26 luku 2 KKO:2005:34 Tuomari - Ero tuomarin virasta Kysymys edellytyksistä, joiden nojalla tuomarille työkyvyn menettämisen johdosta voidaan antaa hakemuksetta ero virastaan. Valtion virkamiesl 46 2 mom KKO:2005:35 Ylimääräinen muutoksenhaku Rangaistusmääräys Rangaistuksen määrääminen - Vapaudenmenetysajan vähentäminen Rangaistusmääräykseen ei ollut merkitty sakosta vapaudenmenetysajan johdosta tehtävää vähennystä. Syyttäjä ilmoitti, että vapaudenmenetysaika oli otettu huomioon määrättäessä päiväsakkojen lukumäärää. Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevin perustein rangaistusmääräystä oikaistiin siten, että sakosta tehtiin vapaudenmenetysaikaa vastaava vähennys. RL 3 luku 11 (1060/1996) OK 31 luku 8 4 kohta KKO:2005:36 Yrityskiinnitys Konkurssi Yrityskiinnityksen katsottiin ulottuvan myös siihen omaisuuteen, joka oli hankittu konkurssipesään velkojien jatkettua velallisen liiketoimintaa. Ks. KKO:1976-II-69 KKO:2005:37 Yrityssaneeraus - Valvoja Asiavaltuus Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla yrityksen saneerausohjelman valvojalla katsottiin olevan oikeus ajaa saneerausohjelman toteuttamiseen liittyvää vahvistuskannetta saatavan kuittausta koskevassa asiassa. (Ään.) KKO:2005:38 Sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa, Asiavaltuus Markkinaoikeus oli sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain nojalla kieltänyt yritys-ja toimialatietopalveluja tuottavaa elinkeinonharjoittajaa käyttämästä sekä painotuotteina että Internetin välityksellä tar- 12

13 2005_3lmu.fm Page 13 Wednesday, April 13, :49 AM joamiensa palveluiden markkinoinnissa superlatiivi-ilmaisuja, joita markkinaoikeus piti osin toteennäyttämättöminä ja osin yksilöimättöminä. Kysymys ilmaisujen käytön sopimattomuudesta sekä siitä, oliko kilpailevalla elinkeinonharjoittajalla, joka tarjosi vastaavia tietopalveluja pelkästään Internetin välityksellä, oikeus vaatia ilmaisujen käyttöä kiellettäväksi. (Ään.) SopMenL 1 SopMenL 2 Eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä 3 KKO:2005:39 Vahingonkorvaus - Korvattava vahinko: henkinen kärsimys Sopimus Sovinto Kysymys asianosaisten välillä toimitetussa rikosasian sovittelumenettelyssä vahingonkorvauksesta tehdyn sopimuksen merkityksestä myöhemmässä oikeudenkäynnissä, kun korvaus oli jäänyt sovitussa ajassa maksamatta. (Ään.) KKO:2005:40 Kuluttajansuoja - Markkinoinnin sääntely Oikeudenkäyntikulut Elinkeinonharjoittaja oli lähettänyt kuluttajan matkapuhelimeen tekstiviestin, jossa tiedusteltiin, saiko hänelle lähettää erään nimeltä mainitun aikakauslehden tilausta koskevan tarjouksen. Elinkeinonharjoittajan menettelyä pidettiin yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta annetun lain 21 :ssä tarkoitettuna kiellettynä suoramarkkinointina. Menettelyä pidettiin myös kuluttajien kannalta sopimattomana ja se kiellettiin kuluttajansuojalain 2 luvun säännösten perusteella. (Ään.) Kysymys myös velvollisuudesta korvata oikeudenkäyntikulut Korkeimmassa oikeudessa. KSL 2 luku 1 L yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta 21 L eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä 20 KKO:2005:41 Oikeudenkäyntikulut Lapsen huolto ja tapaamisoikeus - Lapsen asuminen Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden katsottiin lapsen asumista koskevassa asiassa määräytyvän oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 2 :n mukaan. Kysymys myös siitä, oliko lainkohdassa tarkoitettua erityistä syytä velvoittaa muutoksenhakemuksensa hävinnyt asianosainen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa. (Ään.) KKO:2005:42 Maakaari - Maakaaren voimaanpanolaki - Ehdollinen tontti - Vakaa hallintaoikeus Lainhuudatus Helsingin kaupunki oli vuonna 1864 luovuttanut maa-alueen telakkatoiminnan harjoittamista varten. Alue oli kuulunut niihin maa-alueisiin, jotka kuningatar Kristiina oli vuonna 1643 lahjoittanut kaupungille. Vuonna 1875 alueelle oli vahvistettu asemakaava ja kaupunki oli vielä sen jälkeen luovuttanut telakkatoiminnan harjoittajalle lisäalueita. Alueista muodostunut määräala kuului nykyisin tonttiin, johon kaupungille oli ennen uuden maakaaren voimaantuloa myönnetty lainhuuto. Kysymys siitä, oliko telakkatoiminnan harjoittajalla omistusoikeus määräalaan. Kysymys myös siitä, oliko lainhuuto julistettava mitättömäksi. Ks. KKO:1989:73 KKO:2003:43 L maakaaren voimaanpanosta 18 a KKO:2005:43 Tekijänoikeus Kielen oppikirja oli käsittänyt erilliset tekstiosan ja sanaston. Yhtiö oli ilman oppikirjan tekijänoikeuden haltijoiden suostumusta kopioinut sanaston tietokoneella luettavissa oleville levykkeille ja ryhtynyt markkinoimaan levykkeitä. Korkeimman oikeuden tuomiossa mainituilla perusteilla yhtiön katsottiin menettelyllään loukanneen tekijänoikeuksia. TekijänoikeusL 2 KKO:2005:44 Murha Tappo A oli tahallaan tappanut B:n lyömällä tätä kerran kirveellä päähän. Kysymys murhan tunnusmerkistön täyttymisestä. (Ään.) RL 21 luku 2 KKO:2005:45 Avioliitto - Omaisuuden ositus Perintökaari - Pesänselvitys X:n kuolinpesän pesänselvittäjä velkoi kuolinpesän saatavaa X:n leskeltä B:ltä. Kun saatavan periminen kuolinpesään oli tarpeen pesän selvittämiseksi, B velvoitettiin maksamaan saatava kuolinpesälle, vaikka hän mahdollisesti tulisi saamaan tasinkoa osituksessa. PK 19 luku 12 1 mom (40/1965) PK 19 luku 16 1 mom KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Yleishallintoasiat KHO:2005:18 Omaishoidon tuki - Omaishoitajan lakisääteinen hoitovapaa - Rahakorvaus Sosiaalilautakunta oli vahvistanut omaishoidon tuen myöntämisperusteet kunnassa vuonna Hoitajien vapaa oli päätetty korvata kaikille tuen saajille rahakorvauksena, minkä suuruus oli tuen saajaa kohden markkaa vuodessa. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan lakisääteisen vapaan aikana. Täyttääkseen laissa säädetyn velvollisuuden kunnan tulee tuoksi ajaksi järjestää hoidettavalle tarkoituksenmukainen hoito tai suorittaa hoidettavalle hänen hoitonsa järjestämiseksi tarkoitettu rahakorvaus. Päättäessään maksaa omaishoitajana toimivalle puolisolle loman järjestämisen asemesta lisäpalkkiona markkaa vuodessa käytettäväksi hoidettavan hoidon järjestämiseen omaishoitajan vapaan aikana, kunta ei ollut järjestänyt omaishoitajalle mahdollisuutta pitää vapaata laissa säädetyllä tavalla. Sosiaalihuoltolaki 27 b Asetus omaishoidon tuesta 2 ja 5 Momentti 13 Momentti 3/2005

14 2005_3lmu.fm Page 14 Wednesday, April 13, :49 AM KHO:2005:19 Hallintoriita - Lukiokustannusten korvaaminen perhehoitajalle - Lapsilisän merkitys Perhehoitajalle maksettavasta palkkiosta ja korvauksesta annetun asetuksen 2 :n 3 momentin mukaan kulukorvauksen lisäksi korvataan sellaiset perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvat terapian ja terveydenhuollon sekä alle 21-vuotiaan lapsen tai nuoren opinnoista aiheutuvat erityiset kustannukset, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Perhehoidossa olleen 16-vuotiaan G:n lukiokustannukset hankinnoista syyslukukaudella 2000 olivat esitetyn selvityksen mukaan markkaa. G ei ollut tuolloin saanut opintoihin opintotukea. Koska lapsilisä ei ole sellainen muun lainsäädännön nojalla opinnoista aiheutuviin erityisiin kustannuksiin annettava korvaus, jota edellä mainitussa asetuksessa tarkoitetaan, perhehoitajalla oli oikeus hakemaansa korvaukseen lukiokustannuksista. Sosiaalihuoltolaki 51 Perhehoitajalaki 3 ja 6 Asetus perhehoitajalle maksettavasta palkkiosta ja korvauksesta 2 KHO:2005:20 Toimeentulotuki - Käytettävissä olevat tulot - Opintotuki - Opintolaina - Kunnan harkintavalta Toimeentulotuki on viimesijainen henkilön ja perheen toimeentuloa turvaava etuus. Opiskelijan ensisijaisiin toimeentuloa turvaaviin etuuksiin kuuluu muun muassa opintotuki, jona myönnetään opintorahaa, asumislisää ja opintolainan valtiontakausta. Opintotukipäätöksen mukaan korkeakouluopiskelijan opintolainan on saanut nostaa kokonaisuudessaan lukien. Asiassa ei ollut ilmennyt, että opiskelijalla olisi elokuussa 2001 ollut estettä opintolainan saamiselle. Korkeakouluopinnot aloittanut opiskelija ei ollut elokuussa 2001 käyttänyt hyväkseen mahdollisuutta turvata toimeentuloaan toimeentulotukeen nähden ensisijaisella etuudella, opintolainalla. Asiassa ei ilmennyt sellaisia seikkoja, etteikö toimeentulotuen hakijan nostettavissa olleen markan opintolainan ottamista huomioon tulona myös hallintooikeuden määräämää markkaa ylittävältä osalta olisi ollut pidettävä hakijan kannalta yksilöhuoltojaoston harkinnan mukaisesti kohtuullisena. Laina voitiin siten ottaa huomioon käytettävissä olevana tulona. Laki toimeentulotuesta 1 1 mom., 2 1 mom., 6, 15 1 ja 2 mom. Opintotukilaki 2 KHO:2005:21 Vammaispalvelu - Taloudellinen tukitoimi - Henkilöauton hankinta A oli saanut vammaispalvelulain nojalla taloudellista tukea asuntoauton nostolaitteen hankintaan. Asuntoauto oli varustettu A:n tarvitsemalla nostolaitteella ja WC:llä. Asiassa ei ollut osoitettu, ettei asuntoauto enää vastannut A:n vamman tai sairauden edellyttämää tarvetta liikkumisessa, eikä myöskään asuntoauton kunto edellyttänyt uuden auton hankkimista. A oleskeli lisäksi ulkomailla ja kesämökillä useita kuukausia vuodesta ja käytti tuolloin asuntoautoa. Asuntoauton lisäksi hankittavaa henkilöautoa ei pidetty näissä oloissa vammaisen päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen kannalta tarpeellisena kulkuvälineenä. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 9 1 mom. Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 17 1 mom. Ympäristöasiat KHO:2005:22 Lunastuslupa - Lunastuslupaviranomaisen tutkimisvelvollisuus - Hautausmaa - Kirkkovaltuuston toimivalta - Kirkkoneuvoston toimivalta - Yleinen tarve Valtioneuvosto oli päätöksellään antanut lunastuslain 4 :n nojalla Haminan evankelis-luterilaiselle seurakunnalle luvan lunastamalla hankkia omistusoikeuden Ristiniemen hautausmaan laajentamista varten tarvittavaan alueeseen, joka käsitti yhteensä noin 10 hehtaarin suuruiset alueet kahdesta Haminan kaupungissa sijaitsevasta tilasta. Haminan ja Vehkalahden seurakunnat yhdistyivät lukien. Maanomistajien valituksen johdosta antamassaan päätöksessä KHO katsoi, että arkkuhautapaikkoja silloisen Haminan seurakunnan hautausmailla riittäisi enää muutamaksi vuodeksi. Tämän vuoksi ja kun otettiin huomioon laajennusalueen sijainti osayleiskaavassa hautausmaa-alueeksi osoitetulla alueella ja se, mitä asiassa oli esitetty Ristiniemen hautausmaan hautapaikkojen kysynnästä myös tulevaisuudessa, hautausmaan laajentamiselle oli ollut yleinen tarve eikä tarve kysymyksessä olevalla paikalla ollut poistunut Haminan ja Vehkalahden seurakuntien yhdistymisen myötä. Lunastuslupahakemuksen käsittelevän viranomaisen oli tutkittava paitsi lunastamisen asialliset edellytykset myös se, että lunastusluvan hakemisesta on päättänyt julkisyhteisön toimivaltainen viranomainen. Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta 4 1 mom. ja 7 1 mom. Kirkkolaki 9 luku 1, 10 luku 1 ja 17 luku 1 KKO:N VALITUSLUVAT VL: Oikeudenkäyntikulut - Rikosasia - Valtion korvausvastuu Virallisen syyttäjän ajama syyte oli käräjäoikeudessa hylätty. Syyttäjä tyytyi käräjäoikeuden ratkaisuun. Asianomistajan valituksen johdosta vastaaja tuomittiin hovioikeudessa syytteen mukaisesti. Samalla hovioikeus muutti viran puolesta käräjäoikeuden ratkaisua siltä osin kuin käräjäoikeus oli syytteen hylättyään velvoittanut valtion korvaamaan syytetyn oikeudenkäyntikulut. Kysymys hovioikeuden tämän ratkaisun oikeellisuudesta. VL: Yksityishenkilön velkajärjestely - Maksuohjelma Asunto, joka oli maksuohjelmassa säilytetty velallisen omistusasuntona, myytiin ennen maksuohjelman päättymistä velallisen muuttaessa toiselle paikkakunnalle. Kysymys vakuusvelkojalle tilitettävästä määrästä. Lisäksi kysymys siitä, oliko sopimukseen perustuva kauppahinnan alennus sellainen erä, joka voitiin ottaa huomioon laskettaessa asunnon realisointituottoa. 14

15 2005_3lmu.fm Page 15 Wednesday, April 13, :49 AM VL: Yksityishenkilön velkajärjestely - Maksuohjelma Asunto, joka oli maksuohjelmassa säilytetty velallisen omistusasuntona, myytiin ennen maksuohjelman päättymistä velallisen muuttaessa toiselle paikkakunnalle. Kysymys siitä, tuliko koko asunnon realisointituotto tilittää vakuusvelkojalle vai ainoastaan se määrä, joka ottaen huomioon maksuohjelman aikana vakuusvelalle jo maksetut suoritukset tarvittiin vahvistetun vakuusvelkaosuuden kattamiseen. Lisäksi kysymys siitä, oliko sopimukseen perustuva kauppahinnan alennus sellainen erä, joka voitiin ottaa huomioon laskettaessa asunnon realisointituottoa. VL: Vahingonkorvaus Työvoimaa vuokraava yritys oli vuokrannut huoltoasemaliikettä harjoittavalle yritykselle työntekijän, joka oli työvuorollaan anastanut huoltoaseman kassasta rahaa. Kysymys työntekijän vuokranneen yrityksen vahingonkorvausvastuusta. VL: Avoliitto Perusteettoman edun palautus A ja B olivat eläneet avoliitossa, jonka aikana A:n ja B:n yhteiseen omistukseen hankkimalle tilalle rakennettiin omakotitalo. Tämän A:n ja B:n puoliksi omistaman omaisuuden hankkiminen rahoitettiin heidän yhteisesti ottamillaan asuntolainoilla, joista suurimman osan maksoi A. B osallistui omakotitalon rakentamiseen. A asui perheen yhteiseksi kodiksi rakennetussa omakotitalossa vuodesta 1992 A:n ja B:n alkuvuonna 2002 tapahtuneeseen välien rikkoutumiseen saakka. Kysymys siitä, saiko B A:n kustannuksella perusteetonta etua, kun A maksoi yhteisistä asuntolainoista huomattavasti omistusosuuttaan suuremman osan. VL: Kansainvälinen yksityisoikeus Kansainvälinen prosessioikeus Lainvalinta Konkurssi - Takaisinsaanti konkurssipesään Virolainen turkistarhausta harjoittanut yhtiö oli asetettu konkurssiin virolaisen alioikeuden päätöksellä vuonna Konkurssipesä nosti maaliskuussa 2001 Suomessa erästä kommandiittiyhtiötä vastaan kanteen, jossa se vaati tälle maaliskuussa 1999 ketunnahoilla suoritetun maksun peräyttämistä, tai jos katsotaan kysymyksessä olleen panttaus, vakuuden peräyttämistä. Kysymys takaisinsaantiin sovellettavasta laista. VL: Oikeudenkäyntimenettely - Seulontamenettely A ja B oli lainhakupäätöksellä velvoitettu yhteisvastuullisesti maksamaan vekselisaatava. Saatava oli sittemmin vanhentunut B:n osalta. Ulosottomies oli A:ta vastaan haetussa ulosotossa katsonut, että A vastasi enää puolesta täytäntöönpanoperusteen määrästä. Velkoja oli valittanut ulosottomiehen päätöksestä ja vaatinut vahvistettavaksi, että A oli vastuussa saatavasta koko täytäntöönpanoperusteen osoittamalla määrällä. Käräjäoikeus oli soveltaen vanhentumisasetuksen 3 :n säännöstä hylännyt valituksen. Kysymys siitä, voitiinko velkojan hovioikeuteen tekemä valitus seuloa. VL: Verorikkomus - Yrityssaneeraus Kysymys yksityisen elinkeinonharjoittajan saneerausohjelmaan sisältyneen arvonlisäverovelan järjestelyn vaikutuksesta veroviraston vaatiessa samojen verojen suorittamatta jättämistä koskevassa verorikkomusasiassa vahingonkorvausta. VL: Huumausainerikos Rangaistuksen mittaaminen Kysymys rangaistuksen mittaamisesta, kun rikoksen kohteena on ollut suuri määrä Subutex-tabletteja. VL: Velallisen rikos - Velallisen epärehellisyys Syytteen mukaan A oli osakeyhtiön omistajana ja hallituksen varsinaisena jäsenenä lahjoittanut itselleen yhtiön rahavaroja vajaan kahden vuoden aikana lähes markkaa kirjaten varojen nostot yhtiön kirjanpidossa joko osakaslainatilille tai kassaan. Kysymys siitä, oliko varojen luovuttamiseen ollut rikoslain 39 luvun 1 :ssä tarkoitettu hyväksyttävä syy A:n yhtiön hyväksi tekemän työpanoksen perusteella. VL: Ulosottolaki - Ulosmittaus Alaikäiset lapset olivat vuonna 1987 ostaneet isänsä kommandiittiyhtiöltä asunto-osakeyhtiön osakkeet rahoilla, jotka heidän vanhempansa olivat heille lahjoittaneet. Osakkeet ulosmitattiin vuonna 2001 isän veloista. Kysymys ulosottolain 4 luvun 9 :n 4 momentin soveltamisesta. Kysymys myös siitä, voitiinko osuus asunto-osakeyhtiön omistamasta kiinteistöstä ulosmitata osakkeiden arvon turvaamiseksi. VL: Vahingonkorvaus - Kärsimyksen korvaaminen Syytetty, joka oli määrätty tuotavaksi käräjäoikeuden istuntoon, oli ollut tämän noutomääräyksen perusteella vapautensa menettäneenä noin kolmen vuorokauden ajan. Kysymys syytetyn oikeudesta saada korvausta valtiolta vapauden menetyksen johdosta, kun syyte oli sittemmin hylätty. VL: Todistelu - Todistelukustannukset Kysymys vastaajan velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista maksettavaksi määrätyt todistelukustannukset. VL: Oikeusapu - Oikeusavun saajan vastapuolen korvausvelvollisuus A ja B, joille kummallekin oli myönnetty oikeusapua ilman perusomavastuuta, oli tuomittu rangaistukseen toisiinsa kohdistuneista pahoinpitelyistä. Puolin ja toisin esitetyt korvausvaatimukset oli osaksi hyväksytty. Kysymys A:n velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista maksetut todistelukustannukset ja B:n avustajalle maksettu palkkio. VL: Oikeusapu Kysymys siitä, voiko oikeusaputoimisto muuttaa aiempaa oikeusapupäätöstään Momentti 15 Momentti 3/2005

16 2005_3lmu.fm Page 16 Wednesday, April 13, :49 AM taannehtivasti vakuutusyhtiön oikeusturvapäätöksen johdosta. VL: Rasite Rasitetoimituksessa oli perustettu asunto-osakeyhtiön omistaman tontin hyväksi rasitteena oikeus sijoittaa ja käyttää 22 autopaikkaa ja niitä varten tarvittavia laitteita ja rakennelmia huoltoyhtiön omistamalla autopaikoitustontilla maan pinnan tasossa. Kysymys siitä, sisälsikö rasite oikeuden sähkölämmityspisteiden ja niitä varten tarvittavien sähköjohtojen sijoittamiseen ja käyttämiseen. VL: Kalastus Kiinteistönmuodostamislaki - Kiinteistönmääritys - Erityinen oikeus kalastukseen ja kalastuspaikkaan Puhevalta Kiinteistönmääritystoimituksessa oli selvitetty, millä tiloilla oli oikeus käyttää eri taloille vesipiirirajankäyntitoimituksessa vahvistettuja erityisperusteisia oikeuksia kalastukseen ja kalastuspaikkoihin valtion ja toisen lohkokunnan vesialueella. Toimituksessa oli laadittu osakasluettelot, joissa oli määrätty kalastuspaikoittain sekä talojen välisestä suhteesta että taloista muodostettujen tilojen välisestä suhteesta. Kysymys valtion puhevallasta ja osakasluetteloiden sisällöstä. Kysymys myös siitä, voitiinko toimituksessa vahvistaa kahdelle tilalle oikeus patoon, kun oikeutta ei ollut vesipiirirajankäyntitoimituksessa vahvistettu. VL: Oikeudenkäyntimenettely - Seulontamenettely Kysymys seulontamenettelyn edellytyksistä oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamista koskevassa asiassa. VL: Oikeudenkäyntimenettely - Seulontamenettely Kysymys seulontamenettelyn edellytyksistä lievää pahoinpitelyä koskevassa asiassa. VL: Oikeudenkäyntimenettely - Seulonta Kysymys seulonnan edellytyksistä velkomusta koskevassa asiassa. VL: Rangaistuksen määrääminen - Oikeudenkäynnin kesto Kysymys oikeudenkäynnin keston vaikutuksesta rangaistuksen määräämiseen. VL: Julkinen hankinta Vahingonkorvaus Kysymys julkisista hankinnoista annetun lain mukaisesta vahingonkorvausvelvollisuudesta. VL: Oikeudenkäyntimenettely - Seulontamenettely Käräjäoikeus jätti A:n vahingonkorvauskanteen tutkimatta katsoen, että se ei ollut laillinen oikeuspaikka asiassa. A vaati valituksessaan hovioikeudessa sen varalta, ettei käräjäoikeuden ratkaisua muuteta, asian siirtämistä toimivaltaiseen käräjäoikeuteen. Hovioikeus seuloi valituksen. Kysymys hovioikeuden menettelyn oikeellisuudesta. VL: Siviilipalvelusrikos Kysymys siitä, kenellä oli oikeus siviilipalveluslain 35 :n mukaisen rikosilmoituksen tekemiseen. Toimitus: Anne Vilppula Talentum Media Oy

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008 Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) ULOSOTTOPIDÄTYS PALKKAHALLINNOSSA Palkan ulosmittausmenettelyä koskeva ulosottolain muutos (469/2006) tuli voimaan 1.1.2007. Yleinen ulosmittauksen määrä on

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta Laki ulosottokaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 34 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 31 :n 4 momentti, 3 luvun 1 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

88/2010. Palkan ulosmittauksen kehittäminen

88/2010. Palkan ulosmittauksen kehittäminen 88/2010 Palkan ulosmittauksen kehittäminen 88/2010 Palkan ulosmittauksen kehittäminen Oikeusministeriö, Helsinki 2011 31.12.2010 Julkaisun nimi Tekijä Oikeusministeriön julkaisu Palkan ulosmittauksen

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

HE 247/2009 vp. muutettavaksi. Laista poistettaisiin säännös raskaan ajoneuvoyhdistelmän. Lakiin lisättäisiin uusi pykälä ajo-oikeuden

HE 247/2009 vp. muutettavaksi. Laista poistettaisiin säännös raskaan ajoneuvoyhdistelmän. Lakiin lisättäisiin uusi pykälä ajo-oikeuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tieliikennelakia sällä menetetyn ajo-oikeuden takaisin saamisesta. muutettavaksi.

Lisätiedot

LAKIALOITE ryhmäkannelain muuttamisesta Eduskunnalle

LAKIALOITE ryhmäkannelain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITE ryhmäkannelain muuttamisesta Eduskunnalle Aloitteen tarkoituksena on parantaa oikeusturvan saatavuutta lisäämällä ryhmäkannelakiin järjestöille oikeus ajaa kannetta määrätyn ryhmän puolesta.

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2015 296/2015 Laki merimieseläkelain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset HE 214/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain 39 ja 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilain opintotuen rahoitusta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 164/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi. Kiinteistön käyttöoikeuden

Lisätiedot

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Kuntamarkkinat 2015 / Lakiklinikka Joonas Jännäri lakimies Tyypilliset yksityisoikeudelliset saatavat kunnissa Tyypillisiä

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 101/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisista hankinnoista annettua lakia. Ehdotuksen mukaan asian

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

Laki maakaaren muuttamisesta

Laki maakaaren muuttamisesta LUONNOS 5.10.2015 Rinnakkaistekstit Laki maakaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maakaaren (540/1995) 6 luvun :n 2 momentti, 9 a luvun 10 :n 2 momentti ja 15 :n 1 momentti, 15

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011 122/2011 Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

HE 23/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uutta asunto-osakeyhtiölakia siten, että hissin jälkiasennuksen

HE 23/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uutta asunto-osakeyhtiölakia siten, että hissin jälkiasennuksen Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 32 ja 34 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uutta asunto-osakeyhtiölakia siten, että hissin jälkiasennuksen kustannuksista

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 131/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 23 ja 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslain isyysrahaa koskevia

Lisätiedot

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ 1994 vp - HE 133 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia, jossa säädettäisiin avoimen yhtiön

Lisätiedot

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 19.1.2001/24 19.1.2001/24 Aineisto on tekijänoikeuden alaista. Lisätietoja käyttöehdoista www.finlex.fi/fi/laki/kayttoehdot.php. Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan HE 154/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 37 luvun 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain rahan määritelmä laajennetaan koskemaan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. HE 321/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksen mukaan

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 15/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 26 ja 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 149/2002 vp Hallituksen esitys laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki työntekijäin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta sekä laiksi vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitetuista osaomistusasunnoista

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Väärinkäytösten ehkäisy kunnallishallinnossa Vaalikelpoisuusrajoitukset valtuuston ja toimielimiin Esteellisyyssäännökset Kuntalaki

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2006 alussa.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2006 alussa. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (luonnos) ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Syyteoikeuden vanhentumista koskevia säännöksiä ehdotetaan

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 107/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta annettua lakia. Apteekin mukaan määräytyvän

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 368/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526)

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526) 1 of 5 21/03/2011 11:41 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1967» 29.12.1967/656 29.12.1967/656 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudesta

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

Tuomioistuinmaksulaki

Tuomioistuinmaksulaki Tuomioistuinmaksulaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Oikeudenkäyntimaksu ja hakemusmaksu Tämän lain mukaan peritään oikeudenkäyntimaksuja ja hakemusmaksuja korvauksena asian käsittelystä

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kansaneläkeindeksistä. Se korvaisi nykyisen kansaneläkelaissa säädettyjen

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

HE 273/2004 vp. vanhentumisaikaa ehdotetaan myös aiheettomasti

HE 273/2004 vp. vanhentumisaikaa ehdotetaan myös aiheettomasti Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkelakia ja valtion eläkerahastosta annettua lakia

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

HE 117/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylikuormamaksusta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 117/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylikuormamaksusta annetun lain 5 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylikuormamaksusta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan ylikuormamaksusta annetun lain muuttamista niin, että ylikuormasta

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 554/2012 Laki. kunnallisen eläkelain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 554/2012 Laki. kunnallisen eläkelain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2012 554/2012 Laki kunnallisen eläkelain muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2012 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä

Lisätiedot

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995 Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 10 päivänä toukokuuta 1991

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 43/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion vuonna 1999 kansaneläkelaitokselle suorittaman takuusuorituksen vähentämisestä annetun lain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

HE 268/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista

HE 268/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä

Lisätiedot

Laki alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen

Laki alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen Lakiehdotus 1. Laki alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta annetun lain (439/2008)

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : -

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : - PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisterijärjestelmä Sivu 1 31.07.2013 : - SÄÄNNÖT Yritys- ja yhteisötunnus: 2555471-2 Yhtiö: Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunta Käsittelevä toimisto: Jäljennöksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

Ammattipätevyys 20.4.2015. Jussi-Pekka Laine. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Ammattipätevyys 20.4.2015. Jussi-Pekka Laine. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ammattipätevyys 20.4.2015 Jussi-Pekka Laine Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Termistöä Kuorma-autonkuljettaja = ammattinimike henkilölle jonka työ on kuljettaa kuorma-autoa Kuorma-auton kuljettaja

Lisätiedot