Tutkimus siitä, miten arki vaikuttaa kehitysvammaisten ihmisten mielenterveyteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimus siitä, miten arki vaikuttaa kehitysvammaisten ihmisten mielenterveyteen"

Transkriptio

1 Tutkimus siitä, miten arki vaikuttaa kehitysvammaisten ihmisten mielenterveyteen Toimittaneet: Aila Kantojärvi & Sanna Välkkilä, Soilikki Alanne & Anne Grönroos Kehitysvammaisten Tukiliitto 2009

2 1 Kirjan sisältö 3 2 Mieli myllertää -projekti Projekti on lyhyt kokeilujakso Projektilla on tietty tavoite Mitä Mieli myllertää -projektissa tehtiin? Kehitysvammaisten Tukiliiton projekti 5 3 Mikä on Mieli myllertää tutkimus? Uusi tutkimus perustuu vanhalle tiedolle Mieli myllertää tutkimus on yhteiskuntatieteellistä tutkimusta Miksi Mieli myllertää -tutkimus on tehty? Miten Mieli myllertää -tutkimus on tehty? Tutkimusaineistona ihmisten omat kertomukset Tutkimustapaamisia oli kolme Tutkija etsi kertomuksista teemoja Tutkimukseen osallistuvat Tutkimus keskittyi vahvuuksiin 13 4 Tutkimuksen tuloksia Ihmisillä oli erilaisia kokemuksia eri asioista Kertomusten teemoja Vahvuudet Arjen sujuminen Stressi Kaverit ja tukiverkostot Asuminen Työ ja opinnot Terveys Vapaa-aika ja harrastukset Pulmallisia asioita ja strategioita Hyvät asiat, toiveet ja haaveet 29 5 Vastauksia tutkimuskysymyksiin Miten ihmiset kokivat elämänsä? Ihmisten omia käsityksiä mielenterveyteen liittyvistä asioista Kerronnan käyttö tutkimuksissa Miten Mieli myllertää kurssi vaikutti kurssilaisten elämään? 33 6 Yhteenveto 34 7 Tutkimuksen tuloksista kerrotaan muille 34 2

3 1 Kirjan sisältö Tässä kirjassa kerrotaan Mieli myllertää -projektista, siihen kuuluvasta tutkimuksesta ja tutkimuksen tuloksista. Mieli myllertää -projekti oli tarkoitettu kehitysvammaisille ihmisille, heidän läheisilleen ja työntekijöille. Sen tarkoitus oli kehittää keinoja, jotka tukevat, hyvinvointia, mielenterveyttä. Tutkimuksessa käytetään usein käsitettä kehitysvammaiseksi määritelty. Jotkut tutkijat ovat jo pitkään miettineet kehitysvammaisuus-sanan tarpeellisuutta. Kehitysvamma-diagnoosi auttaa pääsemään tiettyjen palvelujen pariin, esimerkiksi toimintakeskukseen. Diagnoosi-sana liittyy lääketieteeseen. Sillä kuvataan ihmisen terveyteen liittyviä ongelmia. Mieli myllertää tutkimuksessa ei tarkasteltu ihmisten terveyteen liittyviä puutteita. Lähtökohtana olivat ihmisten vahvuudet. Tässä kirjassa kerrotaan aluksi tarkemmin, mikä Mieli myllertää -projekti oli? Sen jälkeen kerrotaan projektin yhteydessä tehdystä tutkimuksesta ja siitä miksi ja miten tutkimus on tehty? Kirjan lopussa kerrotaan tutkimuksen tuloksista sekä asioista, joita löydettiin tutkimukseen osallistuneiden kertomuksista. 3

4 2 Mieli myllertää -projekti 2.1 Projekti on lyhyt kokeilujakso Projekti on työjakso, joka kestää melko lyhyen ajan. Mieli myllertää -projekti kesti noin neljä vuotta. Se alkoi vuonna 2005 ja päättyi Projekti sai toimintaansa rahaa Raha-automaattiyhdistykseltä (RAY), joka saa rahansa RAY-peleistä. Projekti käytti rahaa esimerkiksi kurssien järjestämiseen ja työntekijöiden palkkaamiseen. 2.2 Projektilla on tietty tavoite Projektilla on aina jokin tavoite. Mieli myllertää -projektin tavoite oli tukea ihmisten mielenterveyttä, hyvää oloa. Projekteissa kokeillaan uusia asioita, esimerkiksi uusia työtapoja tavoitteen saavuttamiseksi. Mieli myllertää -projektissa uutta olivat kurssitapaamiset. Niissä kannustettiin kursseille osallistuvia kertomaan toiveistaan ja tuomaan rohkeammin mielipiteitään esiin. Uutta oli myös projektiin kuuluva tutkimus. Kursseille osallistuvat saivat itse kertoa kokemuksistaan. 2.3 Mitä Mieli myllertää -projektissa tehtiin? Projektiin kuului kuntoutuskursseja, joihin osallistui joinakin tiettyinä kurssikertoina myös vanhempia ja työntekijöitä. Kurssien lisäksi projektiin osallistuneiden ihmisten 4

5 kanssa työskenteleville työntekijöille järjestettiin tapaamisia. Tapaamisiin osallistui sosiaali- ja terveydenhuoltoalan sekä liikunta-alan ja seurakuntien työntekijöitä. Kun työntekijät tutustuivat toisiinsa, he saivat kuulla, mitä toiset osaavat työssään. Näin he pystyvät tekemään paremmin yhdessä töitä. Työntekijöille järjestettiin koulutusta mielenterveyteen liittyvistä asioista. Projektissa kehitettiin myös tukihenkilötoimintaa. Tukihenkilöitä etsittiin yhteistyössä sekä oppilaitoksen että kuntien ja seurakuntien työntekijöiden kanssa. 2.4 Kehitysvammaisten Tukiliiton projekti Mieli myllertää oli Kehitysvammaisten Tukiliiton projekti. Kehitysvammaisten Tukiliitto on kehitysvammaisten ihmisten, heidän perheenjäsentensä sekä muiden kehitysvammaisia ihmisiä tukevien henkilöiden etujärjestö. Etujärjestö ajaa jäsentensä etua. Kehitysvammaisten Tukiliitto haluaa edistää kehitysvammaisten ihmisten hyvää elämää. 3 Mikä on Mieli myllertää tutkimus? 3.1 Uusi tutkimus perustuu vanhalle tiedolle Tutkimuksen tehtävänä on tuottaa uutta tietoa. Uusi tutkimus perustuu vanhalle tiedolle. Siksi on tärkeää selvittää heti tutkimuksen alussa, mitä asiasta on aikaisemmin 5

6 tutkittu ja kirjoitettu, mitä jo tiedetään. Tiedetään esimerkiksi, että mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä on käytetty paljon asiantuntijoiden, kuten lääkäreiden, psykiatrien, psykologien ja sosiaalialan ammattilaisten tietoa. Mielenterveyspulmissa tukea tarvitsevien ihmisten omia tai heidän läheistensä mielipiteitä on otettu huomioon vähemmän kuin asiantuntijoiden mielipiteitä. Mieli myllertää tutkimuksessa haluttiin puuttua tähän epäkohtaan. Siksi tutkimuksen lähtökohtana ovat projektissa mukana olleiden ihmisten omat kokemukset. Aikaisempien tutkimusten mukaan pahan olon syytä on haettu pelkästään yksittäisestä ihmisestä. Häntä on sanottu haastavasti käyttäytyväksi ihmiseksi, kun hän on näyttänyt pahan olonsa. Pahan olon ilmauksia ovat esimerkiksi vihamielisyys, aggressiivisuus tai hyökkäävyys. Ihmiset saavat usein diagnoosin ja lääkkeitä. Hyökkäävyys voi kuitenkin johtua myös esimerkiksi turhautumisesta. Ihminen voi turhautua, kun hän ei esimerkiksi itse pysty vaikuttamaan omiin asioihinsa. Hänellä voi olla vaikeuksia myös ihmissuhteissa. 6

7 Työpaikkojen ja asuntoloiden työntekijöiden väliset suhteet vaikuttavat kaikkien hyvinvointiin. Viimeaikoina on mietitty myös kuntien taloudellisten ongelmien vaikutusta mielenterveyteen. Kunnilla ei esimerkiksi ole rahaa palkata kotihoidonohjaajia, jotka auttavat ihmisiä monin tavoin. Ihmiset voivat jäädä aivan yksin arjen pulmineen. Asuntoloissa ja toimintakeskuksissa voisi myös olla enemmän työntekijöitä. 3.2 Mieli myllertää tutkimus on yhteiskuntatieteellistä tutkimusta Tutkimuksia tehdään eri näkökulmista. Esimerkiksi lääketieteellisissä tutkimuksissa tutkijat tarkastelevat ihmisten terveyttä ja sairauksia. Psykologinen tutkimus taas keskittyy ihmisen ajatteluun, oppimiseen ja toimintaan liittyviin asioihin. Mieli myllertää tutkimus on yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Tutkija haluaa selvittää, mitä ympärillämme, yhteiskunnassa tapahtuu ja miten nämä tapahtumat vaikuttavat elämäämme. Iso yhteiskunnallinen muutos on tapahtunut esimerkiksi kehitysvammaisten ihmisten asumisessa. Ennen ajateltiin, että kehitysvammaisiksi määriteltyjen ihmisten paras asuinpaikka olisi laitos. Nykyään ei enää ajatella näin. Moni aikuinen asuu tällä hetkellä tuetusti yksin. Ihmisille pyritään tänä päivänä myös löytämään työpaikkoja 7

8 muualtakin kuin toimintakeskuksista. Puhutaan tuetusta työstä. 3.3 Miksi Mieli myllertää -tutkimus on tehty? Mieli myllertää -tutkimuksen avulla haluttiin tietoa neljästä asiasta: 1. Mieli myllertää -kursseille osallistuneiden ihmisten omista kokemuksista. 2. Ihmisten omista käsityksistä mielenterveyteen liittyvistä asioista. 3. Kerronnan käytöstä aineistonhankintamenetelmänä. 4. Projektin vaikutuksesta kurssilaisten elämään. Ihmisten omia kertomuksia eli kerrontaa on käytetty aikaisemmissa tutkimuksissa vähän. Enemmän on käytetty haastatteluja. Haastattelussa kysymykset on mietitty valmiiksi. Silloin haastattelija on päättänyt sen, mistä puhutaan. Ihmisten oma kerronta tarkoittaa, että tutkija ei haastattele ihmisiä, vaan he saavat itse päättävät, mistä haluavat puhua. Mieli myllertää tutkimuksessa oli tarkoituksena kerätä tietoa ihmisten arjesta, toiveista, haaveista ja pulmista heidän oman kerrontansa avulla. Tutkija keräsi ihmisten omia kokemuksia kuuntelemalla tutkimukseen osallistuvien kertomuksia ja kyselemällä heiltä lisää. Tutkija määritteli ihmisten omien kertomusten perusteella myös sen, mitä mielenterveys tarkoittaa. Mielenterveyden määritelmää ei siis otettu kirjoista, vaan ihmisten kokemuksista. 8

9 Tutkija huomasi, että vaikeinta oli saada tietoa siitä, miten kurssi vaikutti kurssilaisten elämään. Tähän ei tutkimuksessa pystytty vastaamaan, koska kurssilaisten elämässä tapahtui projektivuosien aikana paljon erilaisia asioita. On vaikea tietää mikä on ollut kurssin, mikä muiden: esimerkiksi vanhempien ja työntekijöiden tarjoaman tuen ja ihmisen oman kehittymisen vaikutusta. 3.4 Miten Mieli myllertää -tutkimus on tehty? Tutkimusaineistona ihmisten omat kertomukset Tutkimukseen osallistui 12 Mieli myllertää -projektissa mukana ollutta henkilöä. Heitä pyydettiin kertomaan omasta arjestaan. Tässä kirjassa heistä käytetään nimeä kertoja tai tutkimukseen osallistuva. Tutkija ja tutkimukseen osallistuva tapasivat ja keskustelivat kahdestaan. Tutkimusaineisto on se tieto, jonka tutkija on kerännyt tutkimukseen osallistuvien kertomuksista. Jos tutkimukseen osallistuva on halunnut, on tapaamisissa ollut mukana tutkimukseen osallistuvan avio- tai avopuoliso, kerran myös työntekijä. Kertomusten käyttöön tutkimuksessa on saatu kertojien lupa, tutkimuslupa. Tutkimusaineistoon kuuluu kaikki se tieto, josta tutkimustilanteessa kerrotaan. Muissa kahdenkeskisissä tapaamisissa, esimerkiksi kahvilassa puhuttuja asioita, ei ole kirjoitettu tutkimukseen. 9

10 Tässä kirjassa tutkimus esitetään selkokielellä Tutkimustapaamisia oli kolme Tutkija ja jokainen tutkimukseen osallistuva tapasivat kolme kertaa. Näissä tapaamisissa rakennettiin yhdessä kertomuksia, joista tuli tutkimusaineisto. Tapaamispaikkoja olivat tutkimukseen osallistuvien kodit, kirjastot, toimintakeskukset tai eri yhteistyötahojen tilat. Ensimmäisellä kerralla ihmiset kertoivat omaan elämäänsä liittyvistä asioista. Tällä ensimmäisellä kerralla tutkija esitti apukysymyksiä. Hän kysyi esimerkiksi: Kertoisitko arjestasi? Missä olet töissä? tai Mitkä asiat ovat hyvin tai huonosti?. Toisen ja kolmannen tapaamiskerran alussa edellisen kerran juttu luettiin ja tarkastettiin yhdessä. Tutkimukseen osallistujat saivat muuttaa edellisen kerran kertomusta, jos halusivat. Kertomuksiin oli mahdollista lisätä asioita tai poistaa niitä Tutkija etsi kertomuksista teemoja Tutkimusaineisto on jaettu teemoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että kertomuksista on haettu mainintoja erilaisista aiheista, teemoista. Tutkimuksen teemoja olivat muun muassa: vahvuudet, asuminen, harrastukset ja kaverit, työ- ja opinnot, eläimet, arki, haaveet, kurssi, mukavat asiat, ongelmat, raha, tuki, tunnesanat ja tunteet. 10

11 Tutkija keräsi kaikki maininnat esimerkiksi kavereista. Sitten hän tutki tätä kaveriteemaa. Kertomusten perusteella näytti siltä, että yhteydenpito kavereihin saattoi olla vaikeaa esimerkiksi siksi, että he asuivat kaukana. Yksin kulkeminen ei aina ollut mahdollista. Jotkut tutkimukseen osallistuvat tosin kulkivat itse pitempiä matkoja pyörällä tai linja-autolla. Kertomukset olivat kovin erilaisia. Kaikki ihmiset eivät kertoneet samoista teemoista. Kuusi tutkimukseen osallistunutta kertoi esimerkiksi rahasta, mutta kuuden muun kertomuksissa rahasta ei puhuttu mitään Tutkimukseen osallistuvat Tutkimukseen osallistui kahdeksan naista ja neljä miestä. He olivat suurimmaksi osaksi vuotiaita. Nuoria, alle 30-vuotiaita oli neljä. Yksi tutkimukseen osallistuva oli yli 60-vuotias. Tutkimuksessa on tärkeää, että muut ihmiset eivät tiedä, kenen mielipiteistä ja kerronnasta kulloinkin on kyse. 11

12 Tämän vuoksi tutkimuksessa ei käytetty siihen osallistuvien omia nimiä. Sen sijaan käytettiin keksittyjä tutkimusnimiä. Osallistujat saivat keksiä itse omat tutkimusnimensä. Yksi nimi oli sukupuoleton: sinkku. Nimestä ei tiedä, onko osallistuja mies vai nainen. Yksi henkilö vaihtoi nimellä sukupuoltaan. Mies otti naisen nimen tai nainen miehen nimen. Ihmisten kertomukset olivat eripituisia. Osassa kertomuksista on paljon myös tutkijan kertomaa. Kertomukset on siis rakennettu yhdessä. Tutkija esimerkiksi kuvaili missä ja miten hän keskusteli tutkimukseen osallistuvan kanssa. Sanojen lukumäärä Sanojen määrä kertomuksissa Lauri Tiina Sinkku Eija Ellu Karoliina Risto Ebba Mikko Pilvi Maija Aki Kertomukset yleensä pitenivät kerta kerralta. Eräs kertomus tosin lyheni viimeisellä tapaamiskerralla hyvin paljon. Kertoja oli miettinyt asioita ja halusi poistaa sellaista, mistä ei halunnut puhuttavan yleisesti. Tähän hänellä oli oikeus. Ihmiset, jotka osallistuivat tutkimukseen, ovat harkinneet tarkkaan, mitä he kertovat. Jokaisella tapaamiskerralla mietittiin, voisiko joku tunnistaa 12

13 tutkimukseen osallistuvan hänen kertomansa tarinan perusteella. Jotkut ihmiset pitivät joitain asioita niin tärkeinä, että he halusivat puhua niistä, vaikka ajattelivatkin että joku voi tuntea kertojan. Kaikki pystyivät kertomaan asioistaan puhumalla. Ihmiset olivat tottuneita keskustelijoita. Ensimmäiset tapaamiskerrat olivat hieman vaikeita, koska tutkimukseen osallistuvalla ei ollut tarpeeksi tietoa siitä, mitä tapaamisissa tehdään. Puheen tukena oli joskus valokuvia, piirustuksia ja kursseilla tehtyjä omia kirjoja. Kursseilla tehdyissä kirjoissa kerrottiin itselle tärkeistä asioista. Eräs henkilö teki esimerkiksi kirjan kavereistaan Tutkimus keskittyi vahvuuksiin Tutkimuksessa ei selvitetty tutkimukseen osallistuvien taitojen puutteita tai sairauksia. Tarkoituksena oli miettiä niitä asioita, jotka tukivat ihmisten mielenterveyttä, hyvää oloa. Tutkimuksen lähtökohtana olivat amerikkalaisen tutkijan Aaron Antonovskyn ajatukset. Antonovsky oli sitä mieltä, että voidakseen hyvin, ihmisen on tunnettava, että hänen elämänsä on ymmärrettävää, hallittavaa ja merkityksellistä. 13

14 Tämän lisäksi ihmisellä on oltava merkityksellisiä, tärkeitä ihmissuhteita. Kun elämä on ymmärrettävää, ihminen tietää, mitä hänen elämässään tapahtuu. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että aamulla herätessä tiedät suunnilleen, mitä seuraavaksi ja tulevan päivän aikana tapahtuu. Elämän hallittavuus tarkoittaa, että voit vaikuttaa omiin asioihisi. Voit esimerkiksi itse sisustaa kotisi ja päättää, missä asut. Elämä on merkityksellistä, kun siinä on sinulle merkittäviä, tärkeitä asioita. Esimerkiksi oma koti, omat tavarat ja mukavat harrastukset sekä tärkeät ihmiset tuovat elämään merkityksellisyyttä. 4 Tutkimuksen tuloksia 4.1 Ihmisillä oli erilaisia kokemuksia eri asioista Tutkimukseen osallistuvilla henkilöillä oli hyvin erilaisia kokemuksia eri asioista. Ihmisiä ei voi asettaa samaan muottiin. Maija esimerkiksi kertoi, että hän ei haluaisi asua yksin. Akin mielestä taas parasta elämässä on yksin asuminen. Eri toimintakeskuksissa oli erilaiset tilat. Joissakin oli melko ahdasta. Eräs tutkimukseen osallistunut kertoi, että hänellä ei ole toimintakeskuksessa omaa rauhallista työpistettä. Eräs toinen taas sanoi, että hän sai oman työpisteen 14

15 kun pyysi sitä. Kaikkien tutkimukseen osallistuvien elämäntilanteet olivat hyvin erilaisia. 4.2 Kertomusten teemoja Vahvuudet Tutkija huomasi, että tutkimuksiin osallistuvat kertoivat omista vahvuuksistaan. Ne liittyivät arjen askareisiin ja pärjäämiseen sekä erityisiin vahvuuksiin, esimerkiksi hyvään muistiin. Akin kertomuksessa luki esimerkiksi: Osaa pyörittää arkea, laittaa ruokaa, pestä pyykkiä, siivota. Tutkimukseen osallistuvien vahvuuksiin kuului esimerkiksi sosiaalisuus. He viihtyivät ja tulivat toimeen muiden kanssa. Kertojat osasivat myös ottaa muiden tunteita huomioon. He olivat auttavaisia, luotettavia ja vastuuntuntoisia. Sinkun kertomuksessa kuvattiin: kulku onnistui hyvin linja-autolla. Tuttuja oli paljon ja heidän kanssaan oli mukava jutella. Jotkut vahvuuksista liittyivät harrastuksiin, esimerkiksi käsityöharrastukseen tai luontoon. Jotkut taas liittyivät uusiin opittuihin asioihin tai kehittyviin taitoihin, toiset omasta terveydestä huolehtimiseen. 15

16 Karoliinan kertomuksessa luki: Hän hyötyliikkuu paljon, kävelee muun muassa työmatkoja. Vahvuuksia oli mainittu paljon. Omien vahvuuksien tunnistaminen lisää itsetuntoa ja parantaa mielialaa Arjen sujuminen Arki oli eri ihmisillä hyvin erilaista. Toisilla elämä oli puuhakasta, toisilla vapaata aikaa oli liikaa ja vapaa-aikoina oli tekemisen puutetta. Kertomuksissa sanottiin esimerkiksi: Arki on toiminnallista Arki sujuu kohtalaisesti Päivät menevät rutiinilla Asiat, jotka kertojille tapahtuivat, olivat pääasiallisesti tuttuja. Niin myös ihmiset, joita tavattiin. Tärkeinä ihmisinä mainittiin esimerkiksi taksikuskit. Arjen rutiinit tukevat elämää, ne tekevät elämästä turvallista ja ennustettavaa. Tutkimukseen osallistuvilla ihmisillä oli tutkijan mielestä taitoja, joita he eivät voineet käyttää. Moni olisi osannut esimerkiksi valmistaa ruokaa pienellä avulla. Melkein kaikki kuitenkin saivat ruuan valmiina Stressi Stressi on sana, käsite, joka sisältää monenlaisia asioita. Siihen kuuluu muun muassa sopeutuminen muutokseen ja päivittäiseen toimintaan. 16

17 Stressi voi aiheuttaa unettomuutta, päänsärkyä, apeaa mieltä, masennusta tai levottomuutta. Stressi vaikuttaa ihmisten mielenterveyteen. Eri ihmiset stressaantuvat eri tavoin ja erilaisista asioista. Stressiä voidaan tarkastella ihmisen ulkopuolella olevana, ympäristön aiheuttamana asiana. Esimerkiksi meteli voi tuottaa stressiä. Stressiä voi syntyä myös ihmisen peloista tai neuvottomuudesta. Esimerkiksi sosiaaliset tilanteet voivat tuottaa stressiä. Sosiaaliset tilanteet ovat tilanteita, joissa täytyy olla muiden ihmisten kanssa. Täytyy osata hallita omaa käyttäytymistä ja ottaa muita huomioon. Sosiaalisten taitojen opettelu onkin tärkeää. Näitä taitoja voidaan opettaa ja oppia. Myös kommunikointi vaikuttaa stressiin. On hyvin raskasta, jos kerrottuja asioita ei kuule tai jos ei ymmärrä niiden merkitystä. Stressiä voi tarkastella myös asioiden ja tapahtumien yllätyksellisyytenä. Esimerkiksi yllättävään vaaratilanteeseen joutuminen aiheuttaa stressiä. Eri ihmisten kyky käsitellä stressiä esimerkiksi rentoutumalla vaihtelee. Läheisistä ihmisistä, kavereista tai muusta tukiverkostosta voi stressitilanteessa olla hyvin paljon apua Kaverit ja tukiverkostot Verkostolla voidaan kuvata kaikkia niitä ihmisiä, joita tavataan. Verkostoon kuuluvilta ihmisiltä saadaan ystävyyttä, kaveruutta, tukea ja apua. 17

18 Apua antavassa verkostossa on monenlaisia ihmisiä. Jotkut ihmiset ovat tärkeämpiä tai läheisempiä kuin toiset. Kaikki tutkimukseen osallistuvat mainitsivat jonkun tärkeän henkilön elämässään. Esimerkiksi Riston mielestä elämässä tärkeää ja hyvää ovat kivat kaverit. Samoin perhe. Eräässä kertomuksessa kuvattiin verkostoa seuraavasti: Ympärillä on paljon ihmisiä, sukua, ystäviä, tukihenkilö, avohuollon ohjaaja, ruoka-apua. Lenkkeilee naapurin rouvan kanssa kerran viikossa. Jotkut saavat vanhemmilta merkittävää tukea. Vanhemmat kuljettavat harrastuksiin ja yhdessä käydään lomamatkoilla. Kertojat sanoivat, että perheen antamaa tukea on joskus vaikea hyväksyä. Erään kertojan mukaan vanhemmat hössöttävät joskus: Vähän, mutta asiasta. Aito kuuluminen avotyöyhteisöön tuo ylpeyttä. Eräs tutkimukseen osallistuva kertoi että hän keittää aina työkavereilleen kahvit ja saa itsekin juoda kahvit heidän kanssaan. Oma perhe, avio- tai avopuoliso tai seurustelukumppani on tärkeä. Myös siitä, että itse on muille tärkeä, oli mainittu, esimerkiksi Pilvi kuvasi asiaa seuraavalla tavalla: Ihmiset kerääntyvät mielellään hänen ympärilleen ja kertovat asioistaan. Eräässä kertomuksessa pohdittiin, osaisiko enää aikuisena aloittaa ystävyyttä tai olla ystävyyssuhteissa: 18

19 Koulussa oli ystäviä, aikuisena on kavereita. Kertomuksista löytyi useita mainintoja merkittävistä ihmisistä ja kaverisuhteista. Arjessa lähellä on esimerkiksi henkilö, joka kertojan mukaan saa mielet aina iloiseksi. Työntekijöillä voi olla hyvin merkittävä asema. Heitä voi kertomusten ja tutkijan tulkinnan mukaan pitää myös ystävinä. Tukihenkilöistä oli mainintoja kolmessa kertomuksessa. Eija kertoi että naapurustossa on mukavaa väkeä. Merkittävät kaverisuhteet ovat voineet katketa esimerkiksi muuton myötä Asuminen Suurin osa tutkimukseen osallistuvista asui omassa kodissaan tuetusti ja itsenäisesti. Muut asuivat joko vanhempiensa kanssa lapsuudenkodissaan, asuntolassa tai perhekodissa. Kotona asuvat saivat paljon tukea vanhemmilta. Ne, jotka asuivat yksin, saivat apua joko vanhemmilta, avohuollon ohjaajalta, läheisten asuntoloiden ohjaajilta tai tuttavilta. Muutamat yksin asuvat kertoivat, että he käyvät asuntolassa syömässä. Joillekin taas tuotiin ruokaa kotiin läheisestä asuntolasta. Muutamat myös vierailivat asuntolassa viettämässä aikaa ja seurustelemassa. Vanhemmat auttoivat joitakin tutkimukseen osallistuvia ruokaostoksissa. Jotkut yksinasuvat kävivät toisinaan 19

20 vanhempiensa luona syömässä. Eräs henkilö kertoi käyneensä vanhempiensa luona viikonloppuisin aamupuurolla. Muutamilla itsenäisesti asuvilla kävi siivooja. Eräs henkilö kertoi vanhemman auttavan siivouksessa. Kotona asuvilla vanhemmat huolehtivat ruuanlaitosta. Perhekodissa kodin askareisiin osallistuttiin täysipainoisesti. Asuntolassa asumisen hyvänä puolena tutkimukseen osallistuvat mainitsivat kaverit ja retket. Tärkeitä olivat myös asuntolan ihmiset. Monille oli tärkeää, että heillä oli omat huonekalut ja että he saivat sisustaa huoneensa itse. Niille, jotka asuivat omassa kodissaan, oli tärkeää, että he saivat itse määrätä kotinsa säännöt. Esimerkiksi Aki kertoi, että siivouspäivän sai aivan itse päättää. Omassa kodissa asuvia auttoivat asumiseen liittyvissä asioissa omat vanhemmat ja kotihoidonohjaaja. Vanhempiensa luona asuvat olivat tyytyväisiä siihen, että vanhemmat auttoivat paljon arkiasioissa Työ ja opinnot Kun tutkija ja tutkimukseen osallistuva keskustelivat kouluajoista, mukavia muistoja ei aina tullut mieleen. Tutkimukseen osallistuneissa oli monia, joita oli kiusattu koulussa. Eräs tutkimukseen osallistuva kertoi, että hänen paha olonsa ja ongelmallinen käytöksensä johtuvat kurjista koulukokemuksista ja muistoista. 20

21 Maija kertoi, että ei edes halua puhua kouluajoista, koska siitä tulee paha mieli ja se ärsyttää. Aikuisiän koulukokemukset olivat positiivisempia. Jatko-opinnot olivat mielekkäämpiä kuin peruskoulun opinnot. Jatkokoulutus oli tosin liian teoreettista. Eräässä kertomuksessa luki esimerkiksi: Vaikka koulu ei ollut paha oli siellä liikaa teoriaa Sinkku olisi tykännyt tehdä enemmän töitä koulussa, eikä istua pelkästään paikallaan. Kaikilla, jotka osallistuivat tutkimukseen, oli työpaikka. Jos mielekkäitä töitä ei muualta löytynyt, tutkimukseen osallistuvat kävivät toimintakeskuksessa, kunnes he löysivät muuta työtä. Ihmiset pääasiallisesti viihtyivät töissä. He suhtautuivat työhön seuraavilla tavoilla: Mukava Menettelee, vaikka töissä onkin häiritseviä asioita, on silti jotain mukavaakin. Työpaikka ei ole lainkaan mieleinen Taulukko 1. Suhtautuminen työhön Työtä ei mainittu kertomuksessa. Vaikka kaikki eivät aina pitäneet työstään, oli töihin lähtö kaikille tärkeää. Työpaikalla oli hyviä asioita, kuten kahvipaussit ja kavereita, 21

22 joiden kanssa saattoi jutella. Riston kertomuksessa luki esimerkiksi: Töihin tulossa tärkeää on aamukahvit. Tutkimukseen osallistuvat kävivät toimintakeskuksesta lenkillä tai harrastuksissa, esimerkiksi keilailussa ja taidepiirissä. Työpaikan ongelmista he mainitsivat esimerkiksi metelin ja ahtaat tilat. Työtehtävät eivät aina olleet kiinnostavia. Joidenkin työtehtävät olivat jopa puuduttavia. Eräs avotyössä oleva henkilö kertoi työväsymyksestä, burn outista. Työuupumus voi iskeä, jos työ on liian vaativaa. Hänen kertomuksessaan luki: Töiden jälkeen tutkimukseen osallistuva ei jaksanut mitään, oli aivan burnout. Hän ajatteli itse työn raskautta, mutta ei heti kertonut kenellekään. Jotkut olivat turhautuneita, koska työ ei ollut tarpeeksi vaativaa. Päivät saattoivat mennä kuluttaen aikaa. Joidenkin kertomuksissa työpaikalla oli joskus mukavaa ja joskus ei. Viihtyvyys työpaikalla vaihteli. Mikko esimerkiksi toivoi, että hän voisi askarrella enemmän. Ihmissuhteissa oli joskus ongelmia muiden työntekijöiden kanssa. Ne tuntuivat joskus jopa täysin ylipääsemättömiltä. Projektin aikana tapahtui joidenkin tutkimukseen osallistuvien työelämässä muutoksia. He siirtyivät opiskelemaan tai vaihtoivat työpaikkaa. 22

23 4.2.7 Terveys Eräs tutkimukseen osallistuva henkilö kuvaili syitä toteutumattomiin haaveisiinsa. Hän kertoi: Jos olisin terve: omia haaveita: kolme lasta, rivitalo ja hyvä suhde. Terveyden puute rajoittaa erään kertojan mukaan mielekkään työn saantia. Hän kertoi: Jos olisin terve, olisin töissä lastentarhassa tai auttavissa töissä Juuri kehitysvammaisuus oli näissä esimerkeissä ehkä ajateltu terveyden puutteena. Kehitysvammaisuus ei kuitenkaan ole sairaus, vaan ihmisen yksi ominaisuus, kuten ruskeasilmäisyys tai vasenkätisyys. Tutkija huomasi, että kehitysvammaisuus-sanaa käytettiin kertomuksissa melko vähän. Sana mainittiin kahden ihmisen kertomuksessa. Näissä kahdessa kertomuksessa kehitysvammaisuus sanaan liittyi ikäviä asioita. Kehitysvammaisuus-sanan kerrottiin leimaavan. Eräässä kertomuksessa luki: Tutkimukseen osallistuva ei häpeä itseään mutta haluaisi olla terve. Kehitysvammaisuus aiheuttaa sen, että joutuu luopumaan monesta asiasta; lapsista ja perheestä ja normaalista työstä. Ei saa omaa ammattia. Toimintakeskus oli erään kertojan mielestä leimaava paikka. Hänen kertomuksessaan luki: Toimintakeskuksessa tunnen itseni kehitysvammaiseksi. Muuten tunnen itseni normaaliksi ihmiseksi. 23

24 Tutkija huomasi, että kertomusten mukaan isossa ryhmässä liikkuminen tuntui joistakin vaikealta, koska se heidän mielestään vahvistaa ennakkoluuloja. Eräs tutkimukseen osallistuva kertoi, että ihmiset ajattelevat: Kato toi on kehitysvammainen. Lauri kertoi, että välillä pitää päästä pois porukoista. Porukassa olo tuntuu joskus kiusatulta. Iso porukka tuntuu ahdistavalta. Tutkimukseen osallistuvat liikkuivat ja tekivät asioita usein yhdessä, isossa ryhmässä. Siksi vain itselle tarkoitetut, omat asiat ja tilanteet olivat erittäin merkityksellisiä, tärkeitä. Epilepsia mainittiin muutamassa kertomuksessa. Joitakin kertojia epilepsia pelotti, vaikka lääkkeet pitivätkin kohtaukset poissa. Jotkut tutkimukseen osallistuvista taas eivät juuri ajatelleet epilepsiaa, koska se oli heillä hallinnassa. Tutkimukseen osallistuvat ymmärsivät liikunnan tärkeyden. Karoliinan kertomuksessa sanottiin: Oman näkemyksen mukaan tarvitsisi tehdä enemmän, kävellä, laiskuus vaivaa. Liikunta olisi esimerkiksi Tiinan mielestä mielekkäämpää, jos olisi joku kaveri kävelyseurana. Joillekin tutkimukseen osallistuville liikunta on myös harrastus. Luonnossa liikkuminen oli heille tärkeää. Kertojat ymmärsivät hyvin myös sen, että liikunnalla ja syömisellä voi vaikuttaa omaan painoonsa. 24

25 Erään tutkimukseen osallistuvan mielestä ongelma oli se, että hän haluaisi kävellä lyhyet matkat, mutta häntä kuljetetaan paljon autolla. Joidenkin kertojien mielestä heidän elämästään on tullut terveyden tarkkailun takia hieman kurjempaa. Eräässä kertomuksessa luki: Tutkimukseen osallistuva pitää herkkujen syömistä. Paino on alkanut lisääntyä ja sitä tarkkaillaan. Niinpä herkkuja säännöstellään Hän myös tykkäisi syödä kesällä jäätelöä enemmän Vapaa-aika ja harrastukset Tutkimukseen osallistuvat kertoivat, että he käyvät vapaa-aikanaan muun muassa kirjastossa ja lenkillä. Kertojat mainitsivat useita liikunnallisia harrastuksia. Monet harrastivat arkiliikuntaa, he esimerkiksi pyöräilivät tai kävelivät töihin. Myös luonnossa liikkuminen ja kalastus oli mainittu. Muita kertojien mainitsemia harrastuksia olivat käsityöt, lehtien luku, musiikin kuuntelu ja television katselu. Jotkut kertojat sanoivat harrastavansa myös tietokoneella kirjoittelua. Kirkossa käynti oli eräälle kertojalle tärkeää. Hän ei kuitenkaan päässyt kirkkoon, jos kukaan ei lähtenyt kaveriksi. Jotkut tutkimukseen osallistuvat kertoivat, että he harrastavat ostoksilla käyntiä, shoppailua. Jotkut kertoivat, että shoppailu jäi toisinaan 25

26 pelkästään haaveeksi, koska heillä ei ollut kaveria tai rahaa. Joskus matka kauppoihin oli liian pitkä. Jotkut tutkimukseen osallistuvat kertoivat pitävänsä karaokesta. Kotieläimet olivat joillekin kertojille tärkeitä. He esimerkiksi ulkoilivat koiransa kanssa joka päivä. Muutamat kertojista kävivät usein vierailulla vanhempiensa luona. Jotkut kävivät mökillä ja matkustelivat yhdessä vanhempien kanssa. Eräälle tutkimukseen osallistuvalle autoreissut vanhemman kanssa olivat erittäin tärkeitä. Joillakin kertojilla oli matkoilla seurana läheinen ystävä tai sukulainen. Matkojen tarkoituksena olivat vierailut sukulaisten luona tai muut kiinnostavat, kaukaisetkin matkakohteet. Lomat, esimerkiksi kesäloma ei välttämättä ollut erityinen ilon aihe. Kaksi tutkimukseen osallistuvaa kertoi, että lomalla ei tapahdu mitään erityistä. Lomalla ei ole mitään tekemistä. Tämä voi johtua siitä, että ei ole rahaa toteuttaa haaveita. Syynä voi myös olla kaverin puute. Tukihenkilöt auttoivat toisinaan tällaisissa tilanteissa. Muutamat kertojista harrastivat keräilyä. Joskus heidän piti rajoittaa keräilyä, koska se oli liian kallista tai kerätyille tavaroille ei ollut tilaa. Tutkimukseen osallistuneet kertoivat, että toimintakeskukset tukivat 26

27 harrastustoimintaa ja asuntoloista järjestettiin retkiä. He sanoivat saavansa voimia omista tekemisistä ja harrastuksistaan. He kertoivat myös, että vapaa-aika on rentoutumisen aikaa. Silloin vain ollaan Pulmallisia asioita ja strategioita Kertomuksista nousi esiin asioita, jotka aiheuttivat kertojille pahaa mieltä, stressiä tai olivat muuten pulmallisia. Kertomuksissa luki esimerkiksi: Tutkimukseen osallistuvan mielestä kärttyisyys on iän myötä lisääntynyt. Rahankäytön rajoitus ärsyttää. Tutkimukseen osallistuvat kertoivat, että asumiseen liittyy toisinaan pulmia. Yksin eläminen ei aina ollut helppoa. Eräs henkilö kertoi olevansa yksinäinen, vaikka ihmisiä on paljon ympärillä. Hänellä ei ollut tarpeeksi tekemistä. Siksi hän katsoi iltaisin paljon televisiota. Myös asuntolassa asuminen voi olla yksinäistä. Mikko kertoi, että asuntolassa ei ole kavereita. Yksi tutkimukseen osallistunut kertoi, että hän joutui muuttamaan, vaikka ei olisi halunnut. Hän ei tiennyt syytä muuttoon. Riston mukaan asuntolassa ei ole mitään tekemistä. Hän sanoi: aika menee peiton alla torkkuen. Ebba kertoi, että asuntolan meteli häiritsee häntä. Hänen oli esimerkiksi vaikea katsoa rauhassa televisiota. 27

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 20.1.2011 Kuhmon Työkeskus Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely Keskustelua Hyvän

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa 14.1.2016 15.1.2016 1 Panelistit - Esittäytyminen Toimiala-asiantuntija (verkostotyö) Olli Laiho, Nurmijärvi Lastensuojelun päällikkö, Sanna

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa 1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat?

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä 75-vuotiaille tehtyjen hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia vuosilta 2008-2011 HEHKO-seminaari

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Vammaispalveluhanke Lapissa

Vammaispalveluhanke Lapissa Vammaispalveluhanke Lapissa Kehitysvammaisten asuminen (Tallavaara, 2010) Asuu vanhemman/vanhempien kanssa Asumismuodot 31.5.2010 (N=1592) 0 % 9 % Muun sukulaisen luona 1 % 1 % Perhehoidossa tai ammatill.perhekodissa

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot